1

Kuusamon kaupungin henkilöstölehti Kuusamon kaupungin henkilöstölehti TOUKOKUU 2016TOUKOKUU 2016

Suomi 100sivu 7

Koulu ei ole koskaan valmis 4Sana sanalta suomalaiseksi 16

2

Onnellisuus on ihmisen perustavoite. Arjessa sen

saavuttaminen voi tuntua kaukaiselta. Onnen

tunteen voi löytää keskittymällä nauttimaan pie-

nistä hetkistä. Kevät tarjoaa vaikkapa joutsenen

törähtelyä tai västäräkin keikuntaa. On

oltava valppaana ilon hippusia kerätessä.

Työpaikalla onnea voi varjostaa työpis-

teen ilmapiiri, joka saattaa vaivata niin

paljon että se peittää alleen kaiken ilon.

Miten ilmapiiriin voi vaikuttaa? Jokainen

voi katsoa peiliin ja miettiä olenko raken-

tamassa vai rapauttamassa sitä. Esimiehil-

lä on erityinen vastuu ongelmatilanteisiin

puuttumisessa. Työyhteisömme pelisäännöistä käydään

keskustelua. Reipas terve käytös ja rehti suora toiminta ovat

tavoiteltavia.

Kaupunkimme talous on vakaalla pohjalla. Kolme voitol-

lista vuotta on hyvä perusta. Meidän on tarkkaan seurattava

kehitystä ja ahkerasti työskenneltävä säilyttääksemme ase-

mamme. Talouden ennustaminen on aina hankalaa. Mei-

dän on vain heti tarkistettava suuntaa, mikäli ympäristö

muutos sitä vaatii.

Maakunnalliseen soteen siirtymistä valmistellaan.

Kaupunkimme edustajat osallistuvat kaikkiin mahdollisiin

maakunnan valmistelutyöryhmiin. Oman organisaatiomme

muutosten valmistelu on myös pian ajankohtaista. Meidän

yhteinen tavoite on säilyttää palvelut mahdol-

lisimman vahvoina Kuusamossa.

Kaupunkimme tavoitteena tänä vuonna

on vähentää määräaikaisten työntekijöiden

määrää luomalla 50 uutta vakinaista tehtävää.

Lisäksi vuosittain eläköityy 50 työntekijää ja

muuta vaihtuvuutta on 15 henkilöä. Tarjoam-

me tänä vuonna yli 100 vakituista työpaikkaa.

Alkuvuodesta Kuusamon työttömyys on laskenut ja viime

elokuusta lähtien väkiluku on kasvanut.

Kuusamossa on paljon ilonaiheita. Meidän kannattaa siitä

kertoa lähipiirissämme ja laajemminkin.

Mukavia kevätpäiviä toivoo

Jouko

Reipasta kevättä

Tarjoamme tänä vuonna yli 100

vakituista työpaikkaa

3

Sidosryhmillä on sanottavaa 20Vesa Isoviidan viimeinen kuukausikirje 24

KellokasKoulu ei ole koskaan valmis 4

Tokka tutuksiTyökaverini 20

Tekemisen meininkiUusi OPS pähkinänkuoressa 5IHAnaa SOTE-valutointia 6Yhdessä tekemällä jätämme jäljen 7Keskitettyä henkilöstöhallintaa 8Muutos on yhteinen asia 8MuuMi - johtamista positiivisesti 9Annen ajatuksia 10Alakko nää OUTIa? 12Pakkolait vai kilpailukykysopimus 14Sana sanalta suomalaiseksi 16Uusi ilme ja uusi näkökulma 18

HuilaamisetTaidekierrokselle perusturvan yksiköihin 11Taitokeskuksen kesäkurssit 18Kuusamo-opiston kesä on yhdessäoloa 19Uupaisuja keinuttelun lomassa 19

PapanatViestipataljoonan vuosipäivä 25

Korvamerkit 26

Palkisessa tapahtuu 28

Poroposti on Kuusamon kaupungin julkishallinnon

henkilöstön tiedotus- ja vuorovaikutuskanava osana muuta

viestintää. Jutut ja kuvat voi toimittaa sähköpostitse

liitetiedostoina. Tekstit tulee toimittaa rtf-muotoon

tallennettuna tekstinä ilman erityismuotoiluja eli ilman palstoja

tai sisennyksiä. Kuvat tulee toimittaa jpg-muodossa.

Jutut ja kuvat voi lähettää samassa viestissä osoitteeseen poroposti@kuusamo.fi .

Paino: Koillismaan Kirjapaino Oy Kuusamo 2016

Kannen kuva: Ulla Ingalsuo-Laaksonen

KELLOKAS: Poro, jolla on kello kaulassa ja jota muu karja seuraa. KORVAMERKKI: Jokaisella poronomistajalla on oma merkki, jolla hän merkkaa kaikki omistaman-sa porot. Eri puolilla poronhoitoaluetta merkki-

tekojen suuruudessa ja monisanaisuudessa on vaihteluita. Al-kujaan ne olivat hyvin pieniä ja vähälukuisia, mutta nykyään ne usein ovat jo varsin suuritekoisia ja monisanaisia. Korvaamaton apu porojen hallinnassa. Ennen moottoriaikaa tokan ajaminen tapahtui suksin tai jalkaisin. TOKKA: Tokka on suuri porolauma, jossa on usein satoja, jopa tuhansia poroja. Koulutetut porokoirat ovat edelleen korvaama-

ton apu porojen hallinnassa. Ennen moottoriaikaa tokan ajami-nen tapahtui suksin tai jalkaisin.HUILAAMISET: Huilata tarkoittaa sekä luistaa että levätä, pitää paussia. Sukset huilaa hyvällä kelillä. Tämä homma rupes huilaa-maan niin hyvin. ATIMOISSA: Vanhalle Kuusamolle tyypillistä oli säännöllinen kyläily sukulaisten – sisarusten, lähimpien naimasukulaisten ja serkusten – luona kotipitäjässä ja naapuripitäjissäkin. Käytiin ati-moissa tai atimassa eli – kuten leikillisesti sanottiin – juustonva-jeuksessa, juustonvaihetusreissulla.Lähteet:KirjastoVirma, Wikipedia, Craftmuseum: Poron jäljillä.

TOIMITUSKUNTA

Kaija Alajuuma

puh. 040 860 8902

Eevaleena Isoviita

puh. 040 753 5716

Jaana Tyni

puh. 040 860 8734

Riitta Laitinen

puh. 040 725 0264

Päivi Peuna

puh. 0400 206 852

Marika Raatikainen

puh. 040 860 8659

Jouni Määttä

puh. 0400 686 297

4

Suomen peruskoulun kehitykseen on kuulunut sen

historian jokaisella vuosikymmenellä tehty ope-

tussuunnitelmauudistus. Usein kysytään miksi

opetussuunnitelmat uudistuvat näin usein, eikö

kansainvälistäkin mainetta niittänyt koululaitoksemme ole jo

perustoiminnoiltaan valmis. Koulu ei ole koskaan valmis – sen

tulee muuttua ympäröivän maailman muutoksen mukana.

Opetussuunnitelmat ovat siis jälleen uudistumassa.

Tulevan lukuvuoden alussa uudet opetussuunnitelmat ote-

taan käyttöön esiopetuksessa ja peruskoulun luokilla 1-6

ja seuraavan lukuvuoden alussa peruskoulun luokilla 7-9.

Oman virkaurani aikana nyt käsillä oleva uudistus on jo nel-

jäs. Tämä uudistus pitää sisällään koulu-

työn näkökulmasta syvällisempiä muu-

toksia kuin ehkä aiemmat muutokset

ovat olleet, kun ennen kysyttiin – mitä?

nyt kysytään – miten?

Uudistuksessa keskeistä on uusi op-

pimiskäsitys, joka korostaa oppilaan roolia aktiivisena toi-

mijana ja oppimista vuorovaikutteisena tapahtumana. Ai-

kaisemmin opetussuunnitelman tärkein viesti on ollut mitä

asioita opiskellaan, uudessa opetussuunnitelmassa huomio

on enemmän oppimisessa ja opettamisessa.

Perusopetuksen yleistavoitteeksi on asetettu laaja-

alainen osaaminen, joka pitää sisällään tietojen ja taitojen,

arvojen ja asenteiden kokonaisuuden. Kaikissa oppiaineissa

ja kaikilla vuosiluokilla toteutetaan perusopetuksen seitse-

mää laaja-alaista oppimistavoitetta, jotka ovat; ajattelu ja

oppimaan oppiminen, kulttuurinen osaaminen, vuorovai-

kutus ja ilmaisu, itsestään huolehtiminen ja arjen taidot,

Koulu ei ole koskaan valmisOpetussuunnitelmat ovat jälleen uudistumassa

monilukutaito, tieto- ja viestintätekniikan osaaminen, työ-

elämätaidot ja yrittäjyys, osallisuus, vaikuttaminen ja kestä-

vän tulevaisuuden rakentaminen.

Koulun ja sen opetuksen suuri haaste on miten opetuk-

sessa asioita osataan yhdistellä ja toteuttaa eri oppiaineiden

välistä yhteistyötä. Uudessa opetussuunnitelmassa puhu-

taan toiminnallisuudesta, tekemisestä, yhteisöllisyydestä ja

ilmiölähtöisyydestä. Kun tavoitteeksi on asetettu esim. ih-

misenä kasvaminen, kansalaisena toimiminen tai kestävän

tulevaisuuden rakentaminen, edellyttää se tiukkojen oppi-

ainerajojen ylittävää osaamista.

Yksi näistä laaja-alaisista osaamistavoitteista on tie-

to- ja viestintäteknologian osaami-

nen. Opetussuunnitelmauudistuksen

oleellisena osana on koulujen digitali-

saatio, joka tukee uuden opetussuun-

nitelman tavoitteiden saavuttamista.

Opetustapahtuman muuttumista

entistä enemmän oppilaskeskeisemmäksi, vuorovaikuttei-

semmaksi ja yhteisöllisemmäksi, jossa oppilaat ovat aktiivisia

tiedon rakentajia ja tuottajia. Muutokset tässäkään asiassa

eivät ole helppoja. Digitalisaatio ja perinteet asetetaan usein

vastakkain, vaikka ne voivat hyvin elää myös rinnan.

Suomalainen koulu on niittänyt mainetta maailmalla,

mutta uudistumistakin aina tarvitaan. Uudistuminen vaatii

aikaa ja vaivaa, mutta tämä opetussuunnitelmauudistus en-

nen kaikkea ajattelutavan uudistumista. Muutoksessa kou-

lut eivät voi eivätkä saa olla yksin. Myös taustayhteisön tulee

tukea ja antaa mahdollisuus uudistumiseen.

Hyväkin brändi tarvitsee aika ajoin päivittämistä.

Ennen kysyttiin – mitä? Nyt kysytään – miten?

”Viideltä ihmiset tulivat yhtenä ryppäänä. Mi-

nulla on varaus, onko teillä mitään

parisuhteeseen tai posliinintekoon

liittyvää. Tuli tällainen lasku, vaik-

ka on palautettu jo aikaa sitten. Tiivistä

tuijotusta silmiin. Tuijotin takaisin, tar-

kistin hyllystä ja pistin pöydälle paiska-

tut rahat kassalippaaseen. Vieressä joku

rummutti sormilla pöydänpintaan. Sillä oli

liian pitkät kynnet ja sen ääni riipoi korvia.

Kirjat, levyt ja lehdet kasautuivat vuoreksi palautus-

tiskille. Jäin puhelimeen kiinni yhden pitkää

varauslistaa tuskallisen hitaasti luettele-

van kanssa. Jono kasvoi, hiki nousi kas-

voille ja kirosin mielessäni. Se villapaita

oli nyt liikaa, muttei sitä siinä ehtinyt

riisumaan.

Janne Nevala: Kirjastonhoitaja Topi Mullo

FIKTIOTAVAI FAKTAA?

TYÖN SANKARIT - OSA 6

Kehittyvä kaupunkiKehittyvä kaupunki

55

Muutos edellyttää uusien toimintamallien luomista ja sisäis-

tämistä. Laaja-alaisen osaamisen tavoite murtaa oppiainerajoja

ja lisää aineopettajien yhteistyötä. Tietotekniikkaa käytetään

yhä laajemin hyväksi kaikessa opetuksessa ja esi-

merkiksi koodaamista voidaan opetella sekä mate-

matiikan että käsityön tunneilla. Opettajienkin on

opiskeltava ja opittava uutta.

Kuusamon perusopetuksen opetussuun-

nitelma tarjoaa 226 tuntia opetusta, jonka

tuloksia arvioidaan monipuolisesti. Jokainen

oppilas arvioi omaa oppimistaan ja vertaisar-

vioinnilla saadaan hieman laajempaa näkemystä. Opettaja

arvioi koko oppimisprosessia, ei pelkkiä koenumeroita.

Uusi OPS pähkinänkuoressa

1. Muuttuva maailma• globalisoituminen, ympäristö, työelämä,

teknologia, monikulttuurisuus jne.

2. Oppilaan muuttuva rooli• yhdessä tekeminen, osallistuminen

• tutkiva ja luova työskentely (digitalisaatio)

3. Muuttuva opetus• yhteistyö ja kokonaisuuksien rakentaminen

• oppimiskäsitys

4. Muuttuva sivistyskäsitys ja osaaminen• laaja-alaisuus, eettisyys, kestävyys

• vuorovaikutus, tasa-arvo, monikulttuurisuus

• tiedonhallinta

Opetussuunnitelman lähtökohdat

Kulttuurinen osaaminen,

vuorovaikutus ja ilmaisu

Itsestä huolehtiminen ja

arjen taidot

Monilukutaito

Tieto- ja viestintä-

teknologinen osaaminen

Työelämä- taidot ja yrittäjyys

Osallistuminen, vaikuttaminen

ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen

Ajattelu ja oppimaan oppiminen

Ihmisenä ja kansalaisena kasvaminen

• kyky käyttää tietoja ja taitoja tilanteen

edellyttämällä tavalla

• monialaiset oppimiskokonaisuudet

• kaikkien oppilaiden opintoihin sisältyy vähintään

yksi monialainen oppimiskokonaisuus

lukuvuodessa

Tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisää tunteja Yhteiskuntaoppiin ja taito- ja taideaineisiin

• yläkoulu musiikki 1h

• alakoulu kuvaamataito 1 h

• liikunta alakoulu 1 h

yläkoulu 1 h

KielenopetusPainopistettä alemmille luokille

• ruotsi alkaa 6 lk

• A1 kielen yksi tunti yläkoululta alakouluun

Yhteiskuntaoppi • 4 luokalta

Uskonto vähenee • 1 h

Sisällölliset muutokset

Perusopetuksen uudistus käynnistyi jo vuonna 2012

ja keväällä 2015 päästiin aloittamaan varsinainen

opetussuunnitelmatyö. Silloin laadittiin tiekartta

askelmista, joita pitkin on määrätie-

toisesti edetty kohti uutta OPSia. Kuusamossa

opetussuunnitelman mittavaan uudistustyö-

hön ovat osallistuneet sekä opettajat, oppilaat

että oppilaiden vanhemmat.

Uuden OPSin myötä opettajan rooli ohjaajana,

oppimisen mahdollistajana vahvistuu. Oppilai-

den kasvua vastuullisiksi, aktiivisiksi oppijoiksi

tuetaan ja koulun rooli entistä tiiviimpänä osana yhteiskun-

taa korostuu muun muassa syrjäytymisen ehkäisyssä.

Keskeisiä muutoksia• Uudet perusteet korostavat oppimisen iloa ja

oppilaiden omaa aktiivista roolia.

• Tärkeitä ovat vuorovaikutustaidot ja yhdessä

tekeminen, ajattelun ja oppimisen taidot sekä

kasvaminen kestävään elämäntapaan.

• Tulevaisuuden haasteisiin vastataan laaja-alaista

osaamista vahvistamalla.

• Opetusta eheytetään rakentamalla monialaisia

oppimiskokonaisuuksia.

• Koulut kehittävät toimintakulttuuriaan oppivan

yhteisön suuntaan.

Opettajan rooli ohjaajana, op-pimisenmah-dollistajana vahvistuu

Lähde OPS 2016

Opettajan rooliohjaajana, oppimisen

mahdollistajanavahvistuu

6

IHAnaa SOTE-vatulointia

Jos olette vähänkään seuranneet viime aikojen uuti-

sointia, niin sanat SOTE, itsehallintoalueet (IHA) tai

maakuntahallinto voi kuulostaa jotenkin tutulta. Eli

puhutaan sosiaali- ja terveysalan, sekä julkishallin-

non mittavasta hallintouudistuksesta. Ja uskokaa tai älkää

niin nämä koskevat tavalla tai toisella lähes kaikkia Kuusa-

mon kaupungin työntekijöitä.

Pelkästään SOTE uudistus koskee kaikkia sen alan

työntekijöitä ja heitä on Kuusamon kaupungin palveluk-

sessa noin 500 henkilötyövuoden edestä. Nämä työt ja var-

maan suurin osa työntekijöistä siirtyvät maakunnalliseen

yhteistyökuvioon. Mikä moisen kuvion nimi on jää nähtä-

väksi. SOTE työntekijöiden ja tehtävien lisäksi siirtolistalla

ovat myös ympäristöterveydenhuolto mukaan lukien elin-

tarvikevalvonnan, eläinten hyvinvoinnin ja terveyden ja

sen valvonnan työntekijät tehtävineen. Tosin näiden osalta

hallituksen linjauksissa todetaan, että riittävän osaamisen

ja resurssit omaava kunta voi jatkossakin järjestää edellä

mainitut palvelut itse, mutta siitä tulee sopia maakuntahal-

linnon kanssa. Edelleen maakuntahallintoon ollaan siirtä-

mässä maataloushallinnon ja maatalouslomituksen tehtävät

ja työntekijät. Rakennusvalvonnan osalta hallituksen linja-

uksessa todetaan että rakennusvalvonta siirtyy maakunta-

hallinnolle niissä maakunnissa, joissa maakunnan kaikki

kunnat ovat yhteisellä sopimuksella näin päättäneet ja osoit-

taneet sille myös rahoituksen.

Edellä kerrotut tehtävät ja työntekijät ovat niitä, jotka suo-

raan mainitaan hallituksen linjauksissa ja joita tämä suuri

muutos tulee koskemaan varmasti, jos hallitus linjauksis-

saan pysyy. Lisäksi on suuri joukko kaupungin työnteki-

jöitä ja tehtäviä, joita ei mainita, mutta joita nuo linjaukset

tulevat koskemaan suoraan tai välillisesti. Tällaisia tehtäviä

löytyy hankintatoimesta, talous-, henkilöstö- ja tietohallin-

nosta sekä toimitilapalveluista. Puhutaan tukitehtävistä. Jos

kaikki hallituksen linjauksissa mainitut tehtävät henkilöi-

neen siirtyvät maakuntahallintoon, siirto koskee noin 600

henkilötyövuotta, ja sen lisäksi tulee keskustelun alle 50–60

henkilötyövuoden edestä siirtyviä tehtäviä tukihallintopal-

veluista. Silloin keskustellaan jo joka toisen kaupunkimme

työntekijän töistä ja niiden järjestelyistä.

Noin suuri muutos kaupungin henkilöstössä ja työ-

tehtävissä sekä toimenkuvissa vaikuttaa vääjäämättä myös

kaupungin palvelukseen jäävien henkilöiden työtehtäviin ja

toimenkuviin. Tällä hetkellä meillä on sellaisia työntekijöi-

tä, joiden toimenkuvassa ja tehtävissä on sekä maakunta-

hallinnolle siirtyviä että kaupungille jääviä töitä. Miten ne

tullaan muutoksen jälkeen hoitamaan, on vielä selvittämät-

tä. Joka tapauksessa myös kaupungin palvelukseen jäävistä

henkilöistä ainakin osa joutuu muuttamaan toimenkuvaan-

sa ja työtehtäviä.

Näihin muutoksiin kun otetaan vielä huomioon Kuusa-

mon kaupungin henkilöstön voimakas eläköityminen lähi

vuosina, voidaan todeta että melkoinen myllerrys on tulos-

sa! Niin henkilöstöltä kuin myös johtoportaalta vaaditaan

venymistä ja luovaa ajattelua, jotta muutoksista selvitään

kunnialla. Muutostilanteessa meidän kaikkien tulee huoleh-

tia omasta osaamisesta, jotta olisimme arvostettua ja halut-

tua työväkeä myös uusissa kuvioissa, riippumatta tulevasta

työnantajasta. Jokainen voi omalta osaltaan tarkistaa, että

onko oma muodollinen pätevyys, kuten tutkinnot ja kou-

lutus sekä ammatillinen osaaminen ajan tasalla? Jos niissä

on puutteita, niin nyt olisi hyvä aika järjestellä ne kuntoon,

jotta pärjätään muuttuvilla työmarkkinoilla ja voidaan vas-

tata tuleviin haasteisiin.

Muutos tuo aina tullessaan haasteita, mutta samalla

tarjoaa myös mahdollisuuksia. Tällä kertaa muutos on to-

della suuri ja aikaa, muutoksen suuruuden huomioon ot-

taen, on vähän. Tällä hetkellä ei kenelläkään ole tarjota mi-

tään tarkkaa yksityiskohtaista tietoa muutoksen sisällöstä.

Aikataulustakaan emme tiedä muuta kuin hallituksen lin-

jauksen, jonka mukaan uusi hallintokuvio aloittaa 1.1.2019.

Joten voi olla että tähän asiaan palaamme lehtemme sivulla

vielä useaan otteeseen!

7

TEKEMISEN MEININKI

Otsikko

7

Yhdessä tekemällä jätämme jäljen

Suomi täyttää sata vuotta vuonna 2017. Juhlavuosi on avoin

kaikille suomalaisille ja Suomen ystäville ja itsenäisyyden juh-

lavuoden teemana onkin Yhdessä.

Oikea tapahtumien runsauden sarvi odottaa suomalaisia vuonna

2017. Valtioneuvoston kansliassa toimiva Suomi 100 -hanke vastaa

juhlavuoden ohjelman kokoamisesta, mutta juhlavuoden ohjelma voi

syntyä vain yhdessä suomalaisten ja Suomen ystävien kanssa sitä ra-

kentaen. Maakuntien liitoista ja kuudesta suurimmasta kaupungista

koostuva Suomi 100 -alueverkosto vahvistaa juhlavuoden paikallista

toteutusta.

Kuusamossa juhlavuoden ohjelman koordinoinnista vastaa itsenäi-

syyspäivän juhlatoimikunta.

Juhlavuoden ohjelmasisältö syventää ymmärrystä koko itse-

näisyyden ajasta, tarkastelee sitä Suomea, jossa juuri nyt elämme –

sekä etsii ja luo uutta. Satavuotias Suomi näkyy osittain jo vuoden

2016 aikana. Esimerkiksi Unelmien liikuntapäivää vietettiin eri puo-

lilla Suomea 21.5., syyskuussa 2016 vietetään Liikkumisen unelma-

kuukautta ja hanke huipentuu liikunnallisia tapahtumia, kokeiluja ja

yhteistyötä täynnä olevaan Liikkumisen unelmavuoteen 2017.

Juhlavuoden teeman mukaisesti laaja ja monipuolinen ohjelma

rakennetaan yhdessä. Myös sinä, yhdistyksesi, seurasi tai yrityksesi

voitte tehdä oman pienen tai

suuren teon – lahjan omalle

yhteisöllesi, Suomelle.

Mukaan Suomi 100 -ohjel-

maan voi hakeutua aina syk-

syyn 2017 asti. Lisää tietoa

ohjelmavalmistelun periaatteista, ohjelmahankkeen yhteistyösopi-

muksen ja verkkohakulomakkeen sekä edellytykset ohjelmaan valit-

taville hankkeille ja etenemisohjeet löydät linkistä

http://suomifi nland100.fi /tehdaan-yhdessa/hae-mukaan/

Seniorit tanssivat Suomelle 2017

Kuusamon Senioritanssijat ry:n Seni-

orit tanssivat Suomelle 2017 -hanke on

mukana valtioneuvoston koordinoi-

massa Suomi 100 -ohjelmassa. Keväällä

100-vuotiasta Suomea juhlitaan tori-

tansseilla ja Atimoilla, syksyllä tapahtu-

makokonaisuus huipentuu Tukholma-

risteilyyn.

Tapahtumasarja korostaa yhteisöl-

lisyyden, paikallisuuden ja perinteen,

siirtolaisuuden sekä sukupolvien välisen

yhteistyön merkitystä.

Kainuulaisvauvat saavat ikiomat juhlapeitot

Kuhmon kirjastossa järjestetään kuu-

kausittain Novellikoukku, jonka osal-

listujat neulovat tarinoita kuunnellen

pehmoisia sinivalkoisia peittoja kaikille

juhlavuonna 2017 syntyville uusille kai-

nuulaisille. Peittoja on määrä valmistua

peräti 1 000 kappaletta.

Maailman suurin kyläjuhla

Syödään yhdessä -ohjelmahanke luo

Suomeen juhlavuonna 2017 yhdessä

syömisen ja jakamisen kulttuurin. Lu-

vassa on monenlaisia pieniä ja suuria

tapahtumia, joissa erilaiset ihmiset naa-

purustoissa, yhteisöissä, kylissä ja kau-

pungeissa syövät yhdessä. Jokainen on

kutsuttu mukaan osallistumaan tai luo-

maan tapahtumia!

Vuoden 2016 kuluessa lukuisista ide-

oista poimitaan parhaat, joita aletaan

kääntää käytännön toimiksi. Yhteistyö-

kumppaneille määritellään kullekin oma

rooli ja vastuualueet. Näin alkaa myös

vuoden 2017 tapahtumien aikataulutus

ja tapahtumakalenteri hahmottua.

Muutama esimerkki yhteisestä tekemisestä

Mikä on sinun lahjasi omalle yhteisöllesi -

Suomelle?

88

Muutoksen johtaminen on esimiehen näkökul-

masta haaste. Esimiehellä on yleensä visio ta-

voitetilasta, mutta sen lisäksi on tärkeää pohtia,

mikä on oman työyhteisön näkökulmasta pa-

ras tapa ottaa kaikki mukaan muutoksen johtamiseen.

Uusien toimintatapojen käyttöönotto ja sisäistämi-

nen ovat luopumista tutusta ja turvallisesta. Muutos herät-

tää helposti vastustusta ja vain osallistamalla, osallistumalla

ja sitoutumalla muutosprosessissa voidaan onnistua ja op-

pia, Muutos onnistuu, kun siihen saadaan mukaan koko

henkilöstö, kun siitä tehdään iso yhteinen asia. Myös uusiin

toimintamalleihin ja -tapoihin sopeutumiseen on hyvä an-

taa riittävästi aikaa. Jokaisen panos työyhteisössä on tärkeä

ja erityisesti muutoksessa sen tärkeys korostuu,

Muutoksista ja niiden etenemisestä kertominen tekee

sekä prosessin että lopputuloksen näkyväksi kaikille. Hy-

vien käytäntöjen levittäminen kehittää toimintaa parhaim-

millaan läpi koko organisaation.

Haastankin kaikkia työntekijöitä ja esimiehiä tuo-

maan enemmän esille positiivisia, hyviä asioita, joita eri

puolilla organisaatiotamme tehdään. Henkilöstölle voi

viestiä SiNetin tiedotteilla ja koko kaupungin väelle uusien

verkkosivujen Ajankohtaista-palstalla.

Tehdään hyvät asiat näkyväksi!

Anu Helin

Muutos on yhteinen asia

Koko kaupungin palkka- ja palvelussuhdeasioita

hoitaa keskitetysti HR-palvelukeskus. Yksikössä

työskentelee viisi palkkasihteeriä ja kolme henki-

löstösihteeriä sekä työsuojelun henkilöstöä.

Kaupungin henkilöstöhallinnosta ja HR-palvelukeskuk-

sen kokonaisjohtamisesta vastaa hallinto- ja talousjohtaja

Anu Helin, anu.helin@kuusamo.fi puh. 040 860 8038.

HR-palvelukeskuksen henkilöstösihteereille on siir-

retty osa tehtävistä, jotka aiemmin tehtiin työyksiköissä.

HR-palvelukeskus

• valmistelee kaikki työsopimukset ja virkamääräykset

sekä palkkionsaajasopimukset

• hoitaa työtapaturmailmoitukset, niiden seurannan ja

arkistoinnin

• neuvoo virka- ja työehtosopimusasioissa

• laskee palveluaikaan perustuvat lisät, vuosisidonnai-

set lisät, työkokemus- ja ammattilisät

• vastaa palkkoihin ja muihin henkilöstöhallintoon

liittyviin kysymyksiin

• valmistelee palvelutodistukset

• laskee palveluvuodet ja hakee ansiomerkit

• neuvoo virka- ja työvapaisiin, perhevapaisiin ja eläk-

keisiin liittyvissä asioissa

• valmistelee vuosilomakirjanpidon ja hoitaa seuran-

nan yhteistyössä yksikön esimiehen kanssa

• avustaa Kuntarekry-prosessissa (Marja Törmänen)

Keskitettyä henkilöstöhallintaa

Henkilöstösihteerien vastuut on jaettu toimialoittain

Kasvatus– ja sivistystoimiala

• Lilja Koskenkorva

• 040 860 8077

Keskushallinnon – ja yhdyskuntatekniikan toimiala

• Ulla Voutilainen

• 040 860 8074

Perusturvan toimiala

• Marja Törmänen

• 040 860 8655

HR-palvelukeskuksen henkilökunta työskentelee kaupun-

gintalolla 3. kerroksessa. Lisätietoa henkilöstöasioista löy-

dät SiNetistä.

Päivi Peuna

Kehittyvä kaupunkiKehittyvä kaupunki

9

MuuMi - johtamista positiivisesti

Viime vuonna ja kuluneen vuoden aikana kes-

kushallinnossa on tapahtunut isoja muutoksia.

HR-palvelukeskus on aloittanut toimintansa,

asianhallintaa on organisoitu uudelleen ja ate-

riapalveluiden tuotannonohjausjärjestelmää on kehitetty.

Muutoksen ytimessä ovat niin sen parissa työskentelevät

kuin osittain koko organisaatio.

Keskushallinnossa muutoksen johtamisen tukena

on MuuMi-prosessi. Muutos & Minä eli MuuMi-prosessi

syntyi eräänä helmikuisena päivänä pohtiessani, kuinka

muutoksia viedään positiivisella tavalla eteenpäin, miten

osallistetaan henkilöstö ja luodaan samalla ”ajatusten tuu-

lettamispaikka”.

Olemme uudenlaisen muutosjohtamisprosessin edessä.

MuuMi-prosessi käynnistyi keskushallinnossa toukokuussa

ja tavoitteena on, että se kulkee rinnallamme vuoden lop-

puun asti. Kerromme oppimisprosessista matkan varrella

Sinetin sivustolla. Kaupunkistrategian mukaisesti haluam-

me toteuttaa muutosprosessin edistyneellä, vähän erilaisella

tavalla.

Vuoden lopussa on aika kysyä muulta organisaatiolta,

mitkä asiat sujuvat hyvin HR-palvelukeskuksessa ja asian-

hallintatoiminnoissa ja mitkä vaativat vielä korjaamista. Sen

jälkeen hiotaan taas toimintaprosesseja vastaamaan parem-

min tavoitetilaa.

MuuMi-prosessin tavoitteita

• Luodaan avointa keskustelumyönteistä ilmapii-

riä

• Tuuletetaan ajatuksia

• Mahdollistetaan vastuun ottaminen & otetaan

yhdessä vastuuta muutoksen eteenpäin viemi-

sestä

• Pohditaan kuinka viestitään muuhun organi-

saatioon muutosjohtamisen eri vaiheista eri toi-

minnoissa

• Löydetään paras tie viedä muutosta eteenpäin

• Tartutaan asioihin, jotka vaativat kohentamista

heti

• Tuetaan työkaveria – Kun työkaveri onnistuu,

onnistuu työyksikkö – työyhteisö – koko orga-

nisaatio

• Muutetaan heikkoudet ja kehittämiskohteet

mahdollisuuksiksi

• Mennään eteenpäin ratkaisukeskeisesti ja posi-

tiivisella mielellä

• Tehdään muutosta yhdessä

• Siirretään hiljaista tietoa kokeneilta uusille tu-

lokkaille

MuuMit luokkakuvassa.

Opettaja Tuula Luhtaniemi eturivissä vasemmalla

Kehittyvä kaupunkiKehittyvä kaupunki

10

Sain osallistua Ammattina johtajuus perusturvassa

- koulutusohjelmaan vuosina 2011–2012. Silloin

lähdettiin porukalla tekemään Hyvän Elämän Val-

lankumousta. Koulutusohjelma oli alkusysäys ajat-

telu- ja toimintatapojen muutokselle, joita tuotekehittäjä-

koulutuksessa vahvistettiin. Ehkä sitä oli omassa mielessään

jo aikaisemmin ajatellut, että joitakin asioita töissä voisi teh-

dä toisellakin tavalla.

Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto-koulutus

alkoi osaltani huhtikuussa 2014. Meidän ryhmä, Kuusamon

tuotekehittäjät (kuusamo2.blogspot.

com) oli poikkihallinnollinen. Mu-

kana oli eri toimialojen - kasvatus

ja sivistys, keskushallinto, yhdyskun-

tatekniikka ja perusturva - sekä tytä-

ryhtiön työntekijöitä. Koulutusohjelman yksi tärkeimmistä

anneista oli tutustuminen toisiin työntekijöihin ja heidän

työnsä haasteisiin.

Sitä alkaa helposti ajatella oman työn ja toimialan olevan

maailman tärkeintä toimintaa. Näkökulman avartamien on-

nistuu vuorovaikutuksessa ihan eri alojen ihmisten kanssa.

Kehittämistä ja sparrausta olemme osittain jatkaneet koulu-

tuksen jälkeenkin kahvitauolla henkilöstöravintolassa.

Koulutusohjelmaan kuuluvista näytöistä tuli pien-

tä painetta. Ensimmäinen tutkinnon osasuoritus tuli vam-

maispalvelujen blogista ja suunnittelemastani vammaispal-

velujen palveluoppaasta. Toinen ja kolmas näyttö olivatkin

suorastaan kiven alla. Minulla oli niin paljon töitä vuonna

2015, että vielä jotakin erillistä kehittämistyötä päivätön li-

säksi olisin alkanut tekemään. Hah! Mahdoton ajatus! Olin

saanut tehtäväkseni valmistella ensimmäisten kiintiöpako-

laisten vastaanoton Kuusamon kuntaan entisten hommien

lisäksi. Tein suunnitelmia, kaavioita, prosesseja ja käytän-

nön toteutusta ynnä muuta tukka putkella. Hyvä, että kesä-

loman maltoin pitää.

Syyskuussa 2015 oli pakko pysähtyä tuotekehittäjän eri-

koisammattitutkinnon suorittamisen suunnitelman ääreen.

Tässä tulikin toinen oivallus! Minähän kehitin koko ajan

jotakin uutta, kun puursin töissä päivittäin ja joskus iltaa

myöten. Eihän minun tarvinnut vängällä jotakin uutta ke-

hittämistyötä tehdä, kun teen sitä jo päivätyössä.

Yhdessä koulutuskeskus Salpauksen Inkeri Liimataisen

kanssa huomasin, että minähän olen

tehnyt viimeistä tuotekehitystyötä jo

vuodesta 2013 saakka, kun OSKU-

Osaava henkilöstö kotouttaa -hanket-

ta valmisteltiin. Keräsin ja valmistelin

tuotekehittäjän erikoisammattitutkinnon arviointiaineiston

avoimessa digitaalisessa maailmassa eli Trellossa. Kokosin

Trelloon kaiken sen materiaalin, mitä olin vuosien aikana

tuottanut liittyen maahanmuuttoon ja kiintiöpakolaisiin

Kuusamon kaupungissa.

Yhteenvetona totean, että osallistuminen tuotekehittä-

jän erikoisammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen

kannatti. Siitäkin huolimatta, että välistä tuskailin työpaik-

kaohjaaja Pirkko Koramolle näyttöjen vaatimaa työpanosta

ja aikaa. Tuumin jopa, että seuraavalla kerralla mietin hiu-

kan perusteellisemmin, ennen kuin lähden pitkäkestoiseen

koulutukseen mukaan. Nyt on huikaiseva olo, kun todistus

ja ammattitutkintostipendi ovat tulleet.

Kannustan opiskelemaan ja kehittämään työtään sanoin:

Vierivä kivi ei sammaloidu. Sanonnan väitetään tulevan itsel-

tään Erasmus Rotterdamilaiselta. Kun olet aktiivinen ja mones-

sa mukana, niin pysyt nuorekkaana (urbaanisanakirja.com)

Annen ajatuksiaTuotekehittäjäkoulutuksen suorittamisesta

Kannustan opiskelemaan ja kehittämään työtään.

11

Taiteen merkitystä hyvinvoinnille on tutkittu paljon

ja Kuusamon perusturvan yksiköissä onkin kiinni-

tetty viime vuosina erityistä huomiota taiteen rooliin

ja näkyvyyteen erityisesti ikäihmisille suunnatuissa

tiloissa. Porkkapirtin toimintakeskuksessa ja Kotirannassa

(Muikku ja Siika) on esillä kuusamolaisten taitelijoiden tau-

luja. Noin kahden kuukauden välein vaihtuvat taidenäyttelyt

ovat osa vanhustyön ja Taiteilijaseura Koillisen yhteistyötä.

Taiteilijaseuralle näyttelyjen järjestäminen on vapaaehtois-

ta toimintaa ikäihmisten hyväksi. He ripustavat paikallisten

taiteilijoiden tauluista koostuvat näyttelyt ja jokainen taiteilija

on avattavassa taidenäyttelyssä kertomassa tauluistaan yksi-

köiden asukkaille ja muille kiinnostuneille. ”Taulujen tarinat”

-näyttelyavajaisissa ohjelmassa on taulujen lisäksi taulujen ai-

heen sopivia yhteislauluja ja runoja. Taiteilijaseuran puheen-

johtaja Lea Iso-Möttönen ja Rauni Törmänen suunnittelevat

näyttely ja avajaisten ohjelman yhdessä. Tulevista näyttelyista

on tehty sopimus vuoden 2016 loppuun.

Porkkatörmän päiväkuntoutuksesta löytyy myös luku-

vuonna 2014-2015 Kuusamo-opistolla opiskelleiden taide- ja

valokuvauslinjojen opiskelijoiden toteuttama taidekäytävä,

jonka varrella on neljä vuodenaikojen vaihteluun ja entisai-

kojen töihin liittyvää seinämaalausten sekä luontokuvia.

Kuvataiteen lisäksi perusturvan yksiköihin on vuoden

2016 aikana avattu useita Oulangan kansallispuiston 60-vuo-

tisjuhlavuoden kunniaksi ripustettuja valokuvanäyttelyjä.

Näyttelyt sijaitsevat Porkkatörmän toimintakeskuksessa ja

Taidekierrokselle perusturvan yksiköihin

päiväkuntoutuksessa, Kotirannassa, terveyskeskuksen päi-

vystyksessä sekä lääkärien vastaanoton ja laboratorion aulati-

loissa. Valokuvanäyttelyt on koottu Nature Photo -valokuva-

kilpailuissa ansioituneita kuvista. Mukana juhlanäyttelyiden

toteutuksessa ovat mukana Metsähallituksen luontopalvelut

ja Suomen Punaisen Ristin paikallisjaosto, joka on vastannut

näyttelyiden ripustamisesta.

Kaikki näyttelyt ovat julkisia myös muille kuin yksiköi-

den asiakkaille. Kuusamon kaupungin tapahtumakalenterista

voi seurata vaihtuvien näyttelyjen tietoja.

Paikallisten taiteilijoiden teoksista koostuvat taidenäytte-

lyt vaihtuvat kahden kuukauden välein

12

Kuusamon kirjasto valmistelee liittymistä Oulun

seudun kirjastojen yhteiseen OUTI-kirjastokimp-

paan. OUTIssa kaikkien kimpan kirjastojen tie-

tokannat – aineisto- ja asiakasrekisterit – ovat yh-

teiset. Tällä hetkellä OUTIin kuuluvat Oulu, Hailuoto, Ii,

Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos, Pyhäjoki, Siikajoki,

Tyrnävä, Utajärvi ja Vihanti. Raahe, Taivalkoski ja Pudas-

järvi liittyvät alkukesään mennessä ja Kuusamon tietokanta

on määrä konvertoida loppuvuodesta.

Painavimmat perusteet liittymiselle ovat kirjastojärjestel-

män vaihtaminen ja kirjastojen laajentuva yhteistyö. Kuusa-

mon nykyistä järjestelmää, vuodesta 2004 lähtien käytössä

ollutta Origoa, ei ole kehitetty vuosiin ja siitä puuttuvat ra-

japinnat moniin käytössä oleviin järjestelmiin ja ohjelmiin.

Myös luettelointiformaatti on vanhentunut. OUTIn myötä

saadaan käyttöön yli 50 kirjaston kokoelmat, yhteensä yli

kaksi miljoonaa nidettä, ja synergiaetuja mm. luetteloinnis-

sa ja hankinnassa.

OUTI-kimppa otti vuodenvaihteessa käyttöön Koha-kir-

jastojärjestelmän. Koha on Uudessa Seelannissa kehitetty

avoimen lähdekoodin selainpohjainen järjestelmä, jolla on

kansainvälinen kehittäjäyhteisö. Joensuun maakuntakirjas-

to on koodannut ja muokannut Kohaa Suomen oloihin ja

ottanut sen tuotantokäyttöön kesällä 2014. Jatkossa Kohan

Alakko nää OUTIa?Kuusamon kirjasto kimppaantuu

kotimaisesta ylläpidosta ja kehittämisestä vastaa kirjastojen

itse omistama non-profi t -yhtiö Koha-Suomi Oy. Lisenssi-

maksuja ei tarvita ja ylläpitokulut laskevat huomattavasti

nykyisestä.

Asiakkaan näkökulmasta siirtyminen Kohaan tarkoittaa

lähinnä hyvästijättöä Web-Origolle ja totuttelemista uuden-

näköiseen verkkopalveluun. OUTI-kimppaan liittyminen

tuo muutenkin muutoksia verkkoasiointiin. Samalla tie-

donhaulla näkee aineiston tilanteen kaikissa OUTI-kirjas-

toissa ja omilla asiakastunnuksilla voi tilata aineistoa muista

kimpan kirjastoista suoraan omaan kirjastoon, ilman eril-

lisiä kaukolainapyyntöjä ja –maksuja. Myös e-kirjat ovat

yhteisiä.

Kirjaston käyttösäännöt ja maksut tulevat muuttumaan

jonkin verran. Kirjastokortti vaihtuu. OUTI-kortilla voi

lainata kaikissa kimpan kirjastoissa. Jatkossa lainaaminen

onnistuu kuitenkin vain kirjastokortilla, ei ajokortilla tai

kela-kortilla kuten Kuusamossa tähän saakka. Muutoksen

taustalla on tiukempi linja tietoturvaan: henkilötunnus ei

saa näkyä lainatessa eikä asiakastiedoissa virkailijallekaan,

vaikka se kirjastokorttia hakiessa vaaditaankin.

OUTI-kirjastoissa varaaminen on maksutonta, mutta

noutamattomasta varauksesta napsahtaa maksu. Muual-

Kuusamon kirjaston ensim-

mäiset käyttösäännöt pää-

tettiin pitäjänkokouksessa

vuonna 1860.

Kuva Seppo Ervastin kirjasta

Kuusamon historia.

13

ta kuin OUTI-kirjastoista tilatut kaukolainat ovat edelleen

maksullisia. Lainojen eräpäivien suhteen kannattaa olla

tarkkana, sillä myöhästymismaksut määräytyvät päiväkoh-

taisesti ja alkavat kertyä heti eräpäivän jälkeen. Rahasampoa

sakkomaksuista tuskin tulee, sillä kokonaisuutena maksu-

jen taso on suunnilleen sama kuin nykyään. Laina-ajat säi-

lyvät ennallaan paitsi pikalainalla, jonka saa jatkossa pitää

kaksi viikkoa.

Tietokantojen konvertoinnin aikana kirjaston kaikki

toimipisteet ovat suljettuna viikon verran. Konversion ajan-

kohta täsmentyy kevään mittaan.

Kehittyvä kaupunkiKehittyvä kaupunki

Kuusikortti vaihtuu OUTI-korttiin.

”Silloin tällöin kävin työmatkalla konditoriassa ja

ostin itselleni perunaleivoksen töihin. Tämä oli

kirjaston naisille ongelma. Heidän säännöissään

ruokaa, juustoa, sämpylöitä, salaatteja,

paistoksia, keitettyjä kananmunia, viili-

purkkeja, patonkeja ja quicheja sai kyllä

kantaa keittokomeron jääkaappiin vailla

mitään velvollisuutta tarjota niitä myös

muille. Mutta mikäli aikoi herkutella

makealla, oli annettava toisillekin mah-

dollisuus. Minä noudatin heidän määräys-

tään, ja erään kerran ostin kahdeksan perunalei-

vosta mukaani. Ne maksoivat kolmekymppiä ja niistä jäi

syömättä kuusi ja puoli. Sen jälkeen toin töihin tyhjän

margariinirasian piilottaakseni leivoksen, syödäkseni sen

salaa joko sulkemisajan jälkeen tai invavessassa tauolla.

Lomaa edeltävänä päivänä olin ostanut lei-

voksen ja asetellut sen hyllylleni jääkaap-

piin. Kahvitauolla margariinirasia oli

kadonnut. Kyselykierros ei tuottanut

tulosta, mutta en antanut periksi. Ilta-

päivällä, jo luovutettuani, löysin leivok-

sen sattumalta roskiksesta. Se oli otettu

pois rasiasta ja heitetty roskien päälle. Sil-

loin huusin, ja jotta en olisi huutanut enempää,

potkin invavessan seinää. Juoksin ympäri kirjastoa ja

kysyin, kuka sen oli tehnyt.

FIKTIOTAVAI FAKTAA?

TYÖN SANKARIT - OSA 7

Antti Holma: Järjestäjä

14

Pakkolait vai kilpailukykysopimus?

JHL on viime syksystä lähtien korostanut sitä, että työmarkkinakeskusjärjestöt löytäisivät neuvotteluratkai-

sun, jolla hallituksen pakkolakiesitysten toteutuminen vältetään. Julkisen sektorin henkilöstön taakka ei saa

olla muita suurempi. Sektorilla on pieniä palkkoja kompensoitu muita tahoja pidemmillä lomilla. Ne ovat olleet

osa palkkaa. Liiton mielestä ratkaisun olisi oltava mahdollisimman tasapuolinen eri toimialoille ja niiden työn-

tekijäryhmille. Ratkaisun on turvattava erityisesti pienipalkkaisten ostovoima. Työehtojen heikentämisen tietä

pitäisi välttää ja etsiä muita keinoja alentaa kustannustasoa. Keinovalikoimassa tulisi ottaa vahvemmin tarkaste-

luun aito tuottavuuden kehittäminen ahtaan työvoimakustannusten leikkauslinjan sijaan.

JHL ottaa lopullisen kannan kilpailukykysopimukseen vasta sitten, kun neuvottelut on käyty. Päätöksen kil-

pailukykysopimuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä tekee JHL:n edustajisto toukokuun lopussa.

Pääministeri Juha Sipilä ilmoitti syyskuussa 2015

esittävänsä lakien kautta useita heikennyksiä työ-

ehtoihin. Nämä niin sanotut pakkolait esiteltiin

eduskunnalle syyskuun lopulla. Esitetyt heikennyk-

set edellyttävät muutoksia muun muassa työsopimuslakiin,

työaikalakiin, vuosilomalakiin ja työterveyshuoltolakiin.

Yksinkertaistaen: pakkolaki tarkoittaa hallituksen kaaviois-

sa sitä, että työehtosopimuksilla ei saa sopia paremmin kuin

lain katto maksimissaan määrää.

Ammattiliitot ovat alusta lähtien suhtautuneet torjuvasti

Sipilän pakkolakeihin. Liitot ovat painottaneet sopimisen, ei

pakottamisen tietä.

Kunta-alan pääneuvot-

telu ryhmä aloitti huhti-

kuussa sopimusalan sovel ta -

misneuvottelut keskus jär-

jes töjen sopiman kilpai lu-

kyky sopimuksen poh jalta.

Ensimmäisen neuvottelun

jälkeen on nähtävissä että

sopija osapuolilla on jossain

määrin poikkeavat näkemyk-

set siitä, miten sopimusalal-

la esimerkiksi ratkaistaan

kilpailukykysopimukseen

liittyvät työaikakysymykset.

Näyttää siltä, että myös pai-

kalliseen sopimiseen liitty-

vät kysymykset tulevat aihe-

uttamaan päänvaivaa.

Alakohtaisissa neuvotteluissa tulee saada aikaiseksi

neuvottelutulos 31.5.2016 mennessä. Pääneuvotteluryh-

mässä on sovittu, että KVTES ryhmä selvittää kilpailuky-

kysopimukseen liittyviä työaikakysymyksiä ja paikalliseen

sopimiseen liittyviä kysymyksiä. Tämän lisäksi esimerkiksi

Kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Jalonen

(KT:n uutiskirje 4.4.2016)

”Neuvotteluista voidaan ennakoida hyvin haasteelli-

sia erityisesti vuosityöajan 24 tunnin keskimääräisen

pidentämisen osalta. Pelkästään erilaisia työaikajär-

jestelmiä on viiden sopimusalan lisäksi kunta-alalla

parikymmentä.

Vaikka kunta-alalla paikallisen sopimisen mahdolli-

suudet ovat jo nykyisellään laajat, kilpailukykysopi-

mus edellyttää mm. selviytymislausekkeen ottamista

sopimusmääräyksiin taloudellisissa vaikeuksissa ole-

vien työnantajien osalta. Myös lomarahaleikkausten

yksityiskohdista riittää neuvoteltavaa.”

Teknisen sopimuksen ja Tuntipalkkaisten työehtosopimuk-

sen neuvotteluryhmät aloittavat oman työskentelynsä.

Kuntasektorin sopimusneuvotteluissa palkansaajia

edustavat pääsopijajärjestöt ovat Julkisalan koulutettujen

neuvottelujärjestö JUKO ry, Kunta-alan koulutettu hoito-

henkilöstö KoHo ry ja Kunta-alan unioni ry. Työnantajaa

edustaa KT Kuntatyönantajat.

JHL on viime syksystä lähtien korostanut sitä, että työ-

markkinakeskusjärjestöt löytäisivät neuvotteluratkaisun,

jolla hallituksen pakkolakiesitysten toteutuminen vältetään.

Julkisen sektorin henkilös-

tön taakka ei saa olla muita

suurempi. Sektorilla on pie-

niä palkkoja kompensoitu

muita tahoja pidemmillä

lomilla. Ne ovat olleet osa

palkkaa. Liiton mielestä rat-

kaisun olisi oltava mahdol-

lisimman tasapuolinen eri

toimialoille ja niiden työn-

tekijäryhmille. Ratkaisun on

turvattava erityisesti pieni-

palkkaisten ostovoima. Työ-

ehtojen heikentämisen tietä

pitäisi välttää ja etsiä muita

keinoja alentaa kustannus-

tasoa. Keinovalikoimassa

tulisi ottaa vahvemmin tar-

kasteluun aito tuottavuuden

kehittäminen ahtaan työvoi-

makustannusten leikkauslinjan sijaan.

JHL ottaa lopullisen kannan kilpailukykysopimukseen

vasta sitten, kun neuvottelut on käyty. Päätöksen kilpailu-

kykysopimuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä tekee

JHL:n edustajisto toukokuun lopussa.

15

PAKKOLAIT KILPAILUKYKYSOPIMUS

Lomien leikkaus 8 päivää- Enintään 30 päivää

Ei leikata lomia

Lomarahakatoksi 35%30% leikkaus julkisella sektorilla nykyta-sosta määräajaksi, 2017-2019

2 arkipyhää työpäiviksi 24 tuntia lisää vuotuiseen työaikaan

Sairausajan palkan alennus1. pv 0%, 2.-9. pv 80%

Ei sairausajan palkanalennusta

Sotu-maksun alennus vain yrityksille(vrt. julkinen)

Eläke- ja työttömyysvakuutusmaksujen korotus tt-puolelle

Sotu-maksun alennus kaikille työnantajille

Paikallinen sopiminen laillaEi luottamusmiesehtoa

Paikallinen sopiminen tes-pohjalta,luottamusmiesehto

Aikuiskoulutustuki -50% Aikuiskoulutustuki -15%

1,5 mrd leikkaukset:- Työttömyysturva, vuorotteluvapaan poisto, lapsilisät jne.

Ei lisäleikkauksia

Ei kolmikantavalmistelua Kolmikantavalmistelua

Lue lisää:www.jhl.fi

Lähde www.jhl.fi

16

Sana sanalta suomalaiseksiMinulle Kuusamo on paikka elää!

Syksystä 2015 Kuusamo-opiston arkeen on kuulunut

myös kansainvälisten opiskelijoiden ryhmä. Luku-

kauden mittaisessa kotoutumiskoulutuksessa aloitti

lokakuussa yhdeksän opiskelijaa Kongosta. Joululo-

man jälkeen Koilliskoto-ryhmään liittyi uuskuusamolaisia

myös Filippiineiltä, Nigeriasta, Somaliasta ja Turkista.

Eri kulttuureista kuusamolaistu-

neiden ensikokemus Suomesta ja Koil-

lismaalta on yksimielinen: uudella koti-

seudulla parasta ovat rauhallisuus sekä

paikallisten apu ja ystävällisyys. Osalla on

kokemusta myös suurempien kaupunkien

elämästä, ja vertailussa Kuusamo voittaa

tulijoiden mukaan vastaanoton lämpimyydessä ja elämän

joustavuudessa ylivoimaisesti sekä Oulun, Turun että

Helsingin.

Kiintiöpakolaisina saapuneiden kongolaisten swahilissa

toistuu asante sana, kiitoksia paljon. Kiitollisuutta herättää

se, että lääkäri oikeasti kuuntelee potilasta, yleislääkärin li-

säksi hoitoon pääsee hammaslääkärille tai fysioterapiaan,

sosiaalitoimi neuvoo myös pienissä asioissa, viranomaisia ei

tarvitse pelätä ja SPR:n nimeämien ystäväperheiden lisäksi

naapuritkin ovat ystävällisiä.

Ryhmä innostuu myös arkielämän su-

juvuudesta. Kuusamolaiset talot ovat käy-

tännöllisiä, suomalaiset vaatteet lämpimiä

ja kengät mukavia, jätehuolto pitää kau-

pungin siistinä – ja jopa kadut pestään ja

nurmikot leikataan! Perinteisille mitä pi-

dät -kysymyksille opiskelijat naurahtavat

jo tottuneesti: ruoka on hyvää, sauna on

mukava, lumi on kaunista, kylmyyteen tottuu, ja joku on jo

ehtinyt marjastamaan ja pilkillekin.

Tulijoiden lapset saavat opetusta Kuusamon perus-

kouluissa, ja pienimmät lapset ovat päivähoidossa. Aikuisten

Pidän ihmisistä Kuusamosta, koska

he ovat hyviä meille

Väki viihtyi ja rafrikkalainen ruoka maistui Pohjola-Nordenin järjestämissä Pohjolan pidoissa

17

viisituntiseen opiskelupäivään kuuluu kotoutumissuun-

nitelman mukaisesti kieliopetuksen ohella suomalaiseen

kulttuuriin, asiointiin ja elämänmenoon perehtyminen.

Erityisesti Koilliskoto-koulutuksessa painotetaan paikal-

lisuutta: luokassa ovat vierailleet lukuisat vapaaehtoiset ja

järjestöt, ja ryhmä poikkeaa viikoittain eri tapahtumissa,

organisaatioissa ja yrityksissä.

Kuusamon lisäksi yhteistyö ulottuu koko Koillismaal-

le. Posiolla tutuksi tuli muuan muassa Pentik, ja Taival-

koskella ja Pudasjärvellä perehdytään niihin opiskelu-

mahdollisuuksiin, joita Kuusamosta ei löydy.

Vaikka koilliskotolaisten Suomi-arviointi painottuu

selvästi plussalle, muutama miinuskin seutukunnalta löytyy.

Bussi ei kulje ja kätilö puuttuu

Pakkasta pahempi ovat keväiset jääkelit, sohjo ja liukka-

us, eikä sille ei voi mitään, että pimeyteen on vaikea tottua.

Pitkien etäisyyksien keskellä monilapsiset perheet ovat yksi-

mielisiä siitä, että suomalaiseen arkeen kuuluu auto. Bussilla

ei Kuusamosta pääse kuin pois! Ensimmäisenä haavelistal-

la ovatkin ajokortti ja oma auto, jonka avulla pääsee kiinni

myös työelämään.

Hämmästystä herättää myös se, että muualta muuttaneiden

silmin suomalainen terveydenhoito näyttää suorastaan ylel-

liseltä. Siitä huolimatta Kuusamosta lähdetään lääkäriin tai

synnyttämään satojen kilometrien päähän. Oulussa kävi syn-

tymässä myös Kuusamon ensimmäisten

kiintiöpakolaisten uusin tulokas, vuoden

alussa syntynyt Asante-vauva.

Koilliskodon ohjelmaan on kuulu-

nut paljon juhlaa. Ryhmä on järjestänyt

kuusamolaisille musiikillisen illan, osallistunut vuotuisjuh-

liin ja ollut kutsuttuna mukana niin lumirakentamisessa

kuin Afrikka-teemaisissa Pohjola-Nordenin järjestämissä

Pohjolan pidoissa. Silti juhlia tärkeämmäksi nousee arki,

työ ja tekeminen.

Opintoihin kuuluvan harjoittelujakson aikana kaikki

koilliskotolaiset löysivät paikkansa. Osa tutustui KAO:n Kuu-

samon yksikössä hotelli- ja ravintolatyöhön, lähihoitajaopin-

toihin, matkailuun ja rakennusalaan. Ryhmän nuorin vietti

vauhdikkaan harjoitteluviikon Oivangin nuorisokeskuksessa.

Muutama opiskelija harjoitteli eri yksiköissä vanhus-

ten- ja terveydenhoidon puolella. Kotihoito, Kotiranta ja

Porkkapirtti tarjosivat niin monipuolisen ja toimivan har-

joitteluympäristön, että kaksi opiskelijaa, Ana Bebe ja Koko

Nalunja, jatkoivat kulttuuriohjaaja Rauni Törmäsen opas-

tuksella harjoittelua viikon sijasta koko kuukauden. Nostot sitaatteja koilliskotolaisten muistiinpanoista.

Olen onnellinen olla koulussa viisi päivää

viikossa

Myös jatkossa harjoittelu Kuusamon kaupungin eri yk-

siköissä tai paikallisissa yrityksissä tarjoaa tekemistä niille,

jotka eivät sijoitu heti esimerkiksi työhön, kieliopintoihin

tai ammatilliseen koulutukseen. Osa koilliskotolaisista on

jo hakeutunut vapaaehtoistyöhön, osa tekee Taitokeskuksen

vierailuviikon innostamana käsitöitä, osa viihtyy kuntosalil-

la, ja kulttuurissa tulijoiden panostus on vahva.

Musiikkiuraa tekevät kongolaiset Kuusamo Pojat, räp-

päri M-double Manya Mashengo ja laulaja, muusikko Koko

Nalunja esiintyvät säännöllisesti paikallisissa tapahtumissa.

Musiikkivideoiden teossa Kuusamo Poikia on auttanut kuu-

samolaisen JS-Studion omistaja, itsekin Kuusamo-opiston

opiskelija Jorma Satta, joten monta kongolais-kuusamolais-

ta kappaletta on kuunneltavissa jo myös

verkossa.

Ryhmän ohjaajan vuoden mittaan yli-

voimaisesti useimmin kuusamolaisilta

kuulema kysymys on ollut, kuinka koil-

liskotolaisten kanssa voi keskustella. Opiskelijoiden toive on

selvä ja helppo noudattaa: puhu helppoa suomea, näytä ja

selitä, toista ja kertaa, ja ellei sekään auta, käytä apukielenä

englantia tai ranskaa. Vinkkejä selkosuomen käyttöön sekä

vapaa-ajalla että työssä löytyy netistä.

Kuusamo-opiston Koilliskoto lähettää opiskelijat eteen-

päin toukokuun lopulla. Siihen saakka ryhmässä edetään

sana sanalta suomeksi kohti sujuvampaa kuusamolaisuutta.

Koilliskotolaisten kuulumisia voi seurata myös Facebookissa.

1818

Lasten kesäkurssit

Lasten kudontakurssilla voi suunnitella ja toteuttaa sisus-

tuksellisia tekstiilejä oikeilla kangaspuilla esim. omaan huo-

neeseen. Molemmille kursseille otetaan 8 lasta. Pajat ovat

tarkoitettu 10-13 vuotialle.

• Kudontapaja 1: ma -to 6. - 9.6. klo 10-15

Hinta 25 € + materiaalit

• Kudontapaja 2: ma - to 13. - 16.6. klo 10-15

Hinta 25€ + materiaalit

Taitokeskuksen kesäkurssit

Kuusamon uudet verkkosivut julkaistiin huhtikuun

alussa. Verkkosivuhanketta on viety eteenpäin kol-

men kunnan yhteistyönä tammikuusta 2015 lähti-

en. Hankkeen alkumetreillä sivustojen sisältöjä ja

rakennetta pohdittiin Kuusamon, Taivalkosken ja Posion

yhteisissä työpajoissa, minkä jälkeen kukin kunta on raken-

tanut sivustonsa tahoillaan. Pääkäyttäjien ja sisällönsyöttä-

jien koulutuksia on järjestetty useita, pääosin etäyhteyksi-

en avulla. Tämä on ollut aidosti yhteistyötä yli toimiala- ja

kuntarajojen.

Merkittävimmät lukijalle näkyvät muutokset ovat

sivuston ulkoasu, näkökulma ja sivujen käytettävyys. Tu-

tut kaupungin palvelut ja tapahtumat, lomakkeet ja linkit

löytyvät uusiltakin sivuilta, nyt uusissa kuoseissa ja uusilla

paikoilla.

Kuusamon sivuston ulkoasuun ja osittain rakenteeseen-

kin pyydettiin näkemyksiä ”Luonnosta elinvoimaa kau-

punkikeskustaan” -kilpailun voittajalta Jenni Huttuselta.

Sivuston värimaailma pohjautuu sekä voittajatyöhön että

tuoreeseen Kuusamon bränditutkimukseen.

Tavoitteena on ollut käyttäjäystävällisempi verkkosi-

vusto. Valoisat sivut avautuvat hienosti myös älypuhelimien

ja tablettien näytöille. Uusi aiheuttaa aina aluksi päänvaivaa,

kun tutut toiminnot eivät löydy sieltä, mistä ennen. Nyt sa-

maan tietoon pääsee käsiksi monella eri tavalla sen mukaan,

miten kukin on tottunut tietoa hakemaan. Jos sivulta toiselle

hyppiminen ei innosta, hakutoiminto on näppärä apu. Sillä

pääsee heti kiinni etsimäänsä.

Palvelut löytyvät Palvelut-valikon takaa, jossa ne on luoki-

teltu sekä kohderyhmän että aiheen mukaan. Esimerkiksi

perusopetus löytyy sekä Lapset-, Nuoret- että Koulutus ja

opiskelu -palveluvalikoista. Yksittäinen palvelukortti, kuten

Ilmoittautuminen kouluun ja esiopetukseen neuvoo, miten

hakeutuminen käytännössä tapahtuu. Palvelukortilta löyty-

vät myös tarvittavat lomakkeet ja tärkeimmät yhteystiedot.

Uusi ilme ja uusi näkökulma

Verkkosivuston toimittaja on Kuntien Tiera Oy ja alustan

toteuttaja Aff ecto Oy. Alustana on avoimen lähdekoodin

Drupal, josta on rakennettu perustuote kuntien verkkosi-

vustoja varten.

Kuusamon konsepti jakautuu neljään osaan Palvelut, Koe ja

näe, Kuusamotietoa ja Päätöksenteko.

Kasvivärjäyskurssi

Kahden päivän kasvivärjäys-

kurssi aikuisille. Värjäämme

villalankoja luonnonkasveilla

talven kudontatöitä varten.

•ma-ti 27.–28.6. klo 9-16 Hinta 10 € + materiaalitKysy lisää puhelimitse

040 162 0260

19

Kuusamo-opiston kesä aloitetaan perinteisellä Kuu-

samon Taideleirillä, jossa tänä vuonna juhlitaan 45.

leiriä. Kaksi viikkoa kestävään ohjelmaan kuuluvat

grafi ikka, kuvanveisto ja maalaus. Jos irtautuminen

arjesta kahdeksi viikoksi on haastavaa, voi maalaukseen ja gra-

fi ikkaan osallistua vain yhden viikon ajan. Taidegrafi ikkaa teh-

dään myös heinäkuussa kahdella kurssilla. Kuusamo-opiston

kuvataideopettaja taidegraafi kko Mirja Mäen lisäksi kesän tai-

dekursseilla opettavat jo vuosia Kuusamo-opistolla vierailleet

taidemaalari Jyrki Poussu ja kuvanveistäjä Raimo Jaatinen.

Samaan aikaan Taideleirin kanssa kesäyliopisto tarjoaa

jo kolmatta kesää mukavaa tekemistä ala- ja yläkouluikäi-

sille kesälomansa aloittaneille koululaisille. Lasten ja nuor-

ten kesäyliopiston työpajoissa 6.–10.6. tehdään animaatioita,

piirretään sarjakuvia ja muotipiirustuksia sekä taiteillaan

vesivärien ihmeellisessä ja ihastuttavassa maailmassa.

Toisella viikolla järjestetään Ilo liikuttaa - lasten ja nuor-

ten tanssileiri. Tanssista kiinnostuneet 8-18 -vuotiaat kuu-

samolaislapset ja -nuoret hyvin tavoittanut leiri järjestetään

14.–18.6.2016. Huippuohjaajat opettavat niin vasta-alkajia

kuin aiemmin tanssineita. Leirillä opetetaan eri tanssityy-

lejä pop-salsaa, showtanssia, acrobatiaa, hiphoppia jne. Lei-

rin aikana valmistetaan yhteinen tanssiesitys, joka esitetään

päätöspäivänä.

Kädentaidon kurssit käynnistyvät heti juhannuk-

sen jälkeen. Viime kesänä ensimmäistä kertaa toteutettu

Hopeatyö-kurssi jatkaa tarjonnassa. Opettaja Seija Posion

johdolla valmistetaan muun muassa hopeakoruja. Kurssilla

opetellaan erilaisia pintakoristeluita ja tummennusta sekä

Kuusamo-opiston kesä on yhdessäoloaharjoitellaan juottamista. Jo vuosia valtavan suosittuja olleet

kengänvalmistuskurssit ovat jälleen täynnä. Kursseista suosi-

otaan kasvattanut Puukonteko-kurssi päättää kesäkurssitar-

jonnan. Puukkoseppä Mauri Heikkisen opastuksella käy-

dään läpi puukon eri valmistusvaiheet sekä teräntaonta että

puukon kahvan valmistus.

Kuusamo-opiston taide- ja käsityökursseille ovat terve-

tulleita niin aloittelijat kuin kokeneetkin harrastajat ja am-

mattilaiset. Pidemmälle ehtineet voivat työskennellä myös

omaan tahtiinsa. Ammattitaitoiset opettajat opastavat työs-

kentelyssä.

Valokuvauskursseilla opiston oma opettaja Risto Rau-

nio aloittaa kesän opettamalla studiokuvausta, kesä-heinä-

kuun vaihteessa perehdytään digitaalikuvauksen perustei-

siin sekä kuvankäsittelyyn Ligthroom-ohjelmalla. Monelle

opiston valokuvauskursseilta tutuksi tullut luontokuvaaja

Petteri Törmänen opettaa kasvikuvausta ja uutuutena lä-

hikuvauksen perusteita. Kesän tarjonnassa on myös valo-

kuvaajapariskunta Irma Varrion ja Ari-Matti Nikulan Im-

pressionistinen luontokuvaus sekä kuusamolaistaustaisen

vuoden 2015 muotokuvaajan Vesa Tynin Henkilökuvaus

luonnossa -kurssit.

Lisätiedot

- puhelin 040 860 8715

- sähköposti opisto@kuusamo.fi

- www.pohjois-pohjanmaankesa-

yliopisto.fi /fi /lasten-kesayliopisto-

kuusamossa/

- www.kuusamo-opisto.fi

Uupaisuja keinuttelun lomassa

Kuusamo-opiston puutyöpajassa jaettiin todistukset aprillipäivänä viidel-

letoista kuuden kuukauden ajan puutöiden parissa päivät opistolla viet-

täneelle. Mahtuipa tänä vuonna mukaan yksi nainenkin. Hänen ansios-

taan menneen talven aikana veneiden lisäksi puutyöpajassa valmistui

kahden keinuttava tuoli, joka sai nimekseen uupaisu-tuoli. Uupaista on tuolin

tekijöiden mukaan murresana, joka tarkoittaa halaamista.

Idean äiti Terttu Kurtti toi syksyllä puutyöpajaan mukanaan ET-lehden, jos-

sa oli juttu Liisa ja Erkki Puran käsityökodista Tammelan Portaan kylässä.

Jutussa oli kuva kahden istuttavasta keinutuolista. Terttu tiedusteli pusutoo-

liksi tuolia kutsuvalta Erkki Puralta ohjeita tuoliin. Hän kuuli että tuolin oli

1920-luvulla valmistanut kiertävä kauppamies jolta se oli ostettu taloon, eikä

ohjeita tuolista ollut saatavilla. Liisa Puran toimesta tuoli on entisöity nykyi-

seen kuntoonsa.

Tertun ja Leevi Suonnansalon yhteistyöllä aloitettiin prototyypin valmistami-

nen, jonka pohjalta Leevin rakentama ensimmäinen uupaisu-tuoli valmistui ennen

joulua. Kevään aikana Topi Paanasella oli työn alla lastenmalli uupaisu-tuolista. Leevi odottaa seuraa uupaisu-tuolissaan

20

Mitä kuuluu ammatilliselle koulutukselle Kuusamossa?

Kuusamossa on järjestetty ammatillista koulutusta 70-luvulta lähtien ja kaiken muuttuessa mo-

net tuulet ja tuiskut olemme saaneet kokea. Suotuisiakin aikoja on ollut. Muistan hyvin 80-lu-

vun loppupuolen, kun nykyisellä kampusalueellamme toimi kolme erillistä ammatillista op-

pilaitosta ja muutaman sadan metrin päässä oli vielä kaksi oppilaitosta lisää: Kuusamon lukio

ja Koillismaan Aikuiskoulutuskeskus. Nuorten osuus Kuusamon väkiluvusta oli tuolloin suurempi ja

koulutuspaikkatarjontaa sekä valikoimaa oli silloin riittämiin. Tuskin monikaan peruskoulun päättä-

vistä silloin tosissaan harkitsi opintojen perässä toiselle paikkakunnalle muuttoa. Tänään itse nuorelle

ei liene kummoinenkaan päätös muuttaa suurkaupunkiin opiskelemaan, jos kiinnostava ammattiala

tai erityislukio löytyykin sieltä. Huoltajille muuttoasia ei varmasti ole niin yksikertainen päätös, koska

kysymys on useiden satojen eurojen kuukausittaisesta panostuksesta nuoren opintoihin ja palkaksi saa

ainakin huolen lapsen pärjäämisestä isommissa elämänympyröissä.

Opetussuunnitelmat ovat uudistuneetViime syksynä aloitimme uuden lukuvuoden uudistettujen opetussuunnitelmien mukaisen ope-

tustyön. Emme enää laske opintoviikkoja, vaan tilalle ovat tulleet osaamispisteet, ”ospit”. Entinen 120

opintoviikon ammatillinen perustutkinto on muuttunut kaikilla opiskelijoillamme 180 osaamispisteen

arvoiseksi useista tutkinnon osista muodostuvaksi perustutkinnoksi. Uudistettu tutkintorakenne sisäl-

tää hieman enemmän ammattia tukevia nk. yleissivistäviä oppiaineita ja vastaavasti vähemmän valin-

naisia oppiaineita.

Jokaiselle opiskelijalle laaditaan opintojen alussa henkilökohtainen, opiskeluedellytykset huomioi-

va opiskelusuunnitelma. Opiskelusuunnitelmassa huomioidaan myös opiskelijalla jo olemassa oleva

opiskeltavaan ammattiin liittyvä osaaminen ja mahdolliset aiemmat opinnot. Tätä omaa polkua jokai-

nen opiskelijamme on nyt kulkenut lähes lukuvuoden ajan ja voin todeta, että uudistus on tältä osin

ollut onnistunut. Opiskeluaika ei enää ole automaattisesti kolme vuotta, vaan se vaihtelee suunnitel-

lun polun mukaan. Huimimpaan suoritukseen on yltänyt viime syksynä meillä opintonsa aloittanut

opiskelija, joka tätä kirjoittaessani, huhtikuun alkupäivinä, valmistuu kohta ammattiin vajaan vuoden

opintojen jälkeen. Emme siis ole hidasteena, jos intoa ja motivaatiota opiskeluun riittää.

Osaaminen on keskiössäAmmatin opiskelu perustuu osaamisen hankkimiseen ja sen kehittymisen arvioimiseen. Osaami-

sen hankkiminen ei ole aikaan tai paikkaankaan sidottu. Joku oppii ammattiin liittyvän osaamisen

päivässä, toinen tarvitsee oppimiseen viikon. Tutkinnon osassa vaadittava osaaminen näytetään am-

mattiosaamisen näytöissä, jotka arvioidaan 1-3 arvosana-asteikon mukaisesti. Digitalisaation pikku

hiljaa mukaan tuleminen meidänkin oppimisympäristöihimme edistää osaamisperustaisiin oppimisen

ja opettamisen menetelmiin siirtymistämme.

Tekemällä oppiiJokainen ammatillinen perustutkinto sisältää työssäoppimista työpaikoilla. Työssäoppimispaikkoja

opiskelijoillemme on paikkakunnallamme järjestynyt vielä hyvin, tästä kiitos yrityksille ja yhteisöille.

Ammatillisen koulutuksen yhtenä kehityssuuntana onkin nähtävissä, että opiskelua halutaan siirtää

lisääntyvissä määrin työpaikoille. Tämä kehityssuunta on ammatissa vaadittavan osaamisen hankki-

misen kannalta hyvä, mutta on myös havaittavissa ajattelua, joka kyseenalaistaa oppilaitoksen ja opet-

tajan tärkeät roolit. Ollaanko koulutusvastuuta siirtämässä liikaa työpaikoille? No, tähän suuntaukseen

ollaan jo onneksi laittamassa jarrua päälle. Kohtuus kaikessa.

Aikuisille uusia mahdollisuuksiaNykyisin nuorilla ja aikuisilla on mahdollisuus opiskella samoissa ryhmissä, ja tätä suuntausta ollaan

vahvistamassa lain voimalla. Viimeistään tämän hallituskauden lopussa suomalainen ammatillinen

koulutus käsitetään yhtenä kokonaisuutena, joka kattaa nuorten ja aikuisten koulutuksen. Jo tällä het-

kelläkin meidän lähes jokaisessa perustutkintoryhmässämme on aikuisopiskelijoita ja toki varsinaisia

aikuisryhmiäkin meillä on muutamia. Aikuiset ovat tervetulleita meille opiskelemaan. Koskaan ei ole

myöhäistä aloittaa uusi ura.

Sido

sryh

mill

ä on

sano

ttav

aa

21

Rahapussi on tyhjenemässä – menoja on karsittavaOlemme tähän saakka kyenneet hoitamaan koulutustehtäväämme Kuusamossa erittäin hyvin, vaik-

kakin toimintaamme on varjostanut pienentynyt ikäluokka ja kunnan muuttotappiotilanne. Monen

suomalaisen ammatillisen oppilaitoksen ohessa ei kyllä Kuusamonkaan ammatillisen koulutuksen

tulevaisuus näytä kovin ruusuiselta. Rahasta tulee olemaan puutetta valtiovallan taholta koulutuksel-

le asetettujen säätötavoitteiden seurauksena. Ammatillisesta koulutuksesta leikataan miljoonia, joka

näkyy pienenevinä valtionosuuksina. Yhdestä opiskelijasta maksettava rahasumma pienenee ja kui-

tenkin koulutukselle asetetut tavoitteet pysyvät samoina, jopa kasvavat. Jos aikomuksena on säilyttää

Kuusamossa ammatillinen koulutus tarveperustaisesti nykyisessä laajuudessaan, menoja on karsittava

ja kyettävä tekemään arvovalintoja. Tänä keväänä aloitettu opetustilojen sopeuttamisen suunnittelu

ja toteuttaminen on yksi ”karsimisoperaatio”. Ensi syksynä koulutyötä tehdään noin 3000 neliötä pie-

nemmissä tiloissa, kun olemme luopumassa yhdestä oppirakennuksesta lähes kokonaan. Muutto- ja

muutostyöt ovat alkamassa, mutta luottavaisin mielin suuntaamme katseemme tulevaisuuden oppi-

mispoluille.

Toivotan hyvää kesää kaikille!

Anne Koski-Heikkinenkoulutusjohtaja

Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos

Kainuun ammattiopiston Kuusamon toimipaikka

22

TOKKA TUTUKSI

Työkaverini

22

TOKKA TUTUKSI

Työkaverini

23

Työkaverini

24

Aloitin syyskuussa 2009 kehitysjohtajana niin että ensimmäiset neljä kuukautta Paloniemen Annikki

toimi perusturvajohtajana. Vaikka en saanut laajaa perehdyttämistä tehtävääni, oli minulla hyvin aikaa,

ilman esimiesvastuuta, tutustua ja suunnitella perusturvan toimintaa tuleviksi vuosiksi. Silloin myös

kiersin kaikki yksiköt, tutustuin ihmisiin ja toimintaan.

Perusturvajohtajana tehtävissä aloitin vuoden 2010 alusta. Kuusamo oli kulkenut monessa mielessä etu-

rintamassa ja täällä oli kehittäjän mieli. Oli helppo tulla jatkamaan edeltäjien luomalla hyvällä pohjalla.

Aina sitä jotain kuitenkin haluaa muuttaa koska maailma ympärillä muuttuu. Meidän pitää sekä rea-

goida muutoksiin että mielellään olla proaktiivisia, tehdä asioita jo ennen kuin on pakko. Yksityisen ja

julkisen yhteistyö, laaja palvelusetelitoimintamme, perustason erikoissairaanhoidon tarjoaminen ter-

veyskeskuksessa kattavammin kuin missään Suomen kunnassa…

Lautakunta ei vain vaatinut tuloksia vaan antoi myös mahdollisuuden kehittää toimintaa. Hyvän elä-

män vallankumous käynnistettiin koko henkilökunnan voimin. ”Pieni” esimieskoulutus muuttui koko

perusturvaa uudistavaksi jatkuvaksi toiminnaksi, jonka maukkaimpia hedelmiä muisteltiin vähintään

pikkujouluissa luovutetuissa Hyvän Elämän Vallankumouspalkinnoissa.

Ensimmäisen kunniakirjan sai mielenterveys- ja päihdetyö, joka toimintaansa radikaalisti uudistamal-

la satsasi lähipalveluihin ja avotoimintaan lisäten asiakas ja henkilöstötyytyväisyyttä ja säästäen kunnan

menoja SHP:ssa vajaan miljoonan vuodessa. Uudistaminen on siellä jatkunut ja kulut pysyneet kurissa.

Toinen kunniakirja myönnettiin vanhustyölle, kolmas kotihoidolle, neljäs fysioterapialle ja kuntoutuk-

selle, viides asiakaspalvelu Askeleelle ja minulle viimeiseksi jäänyt Timanttitiimille. Ongelmana ei ollut

löytää hyviä yksiköitä ja palkitsemisen kohteita vaan valita aina vain yksi. Tätä kutsutaan positiiviseksi

ongelmaksi.

Hyvän elämän vallankumouksen jälkeen aloitettiin mm. tuotekehittäjäkoulutukset ja viides ja kuudes

kunniakirja ovatkin ainakin osittain näiden töiden tulosta. Uskon vahvasti siihen että henkilökunnalle

pitää antaa mahdollisuus kehittyä ja vaikuttaa omaan työhönsä. Se on avain laatuun ja tyytyväisiin asi-

akkaisiin. Onko joku muu syy miksi olemme töissä?

Jos jotain tekisin toisin

En ole oikein koskaan ymmärtänyt niitä vanhoja laulun sanoja … en päivääkään vaihtaisi pois. Kuu-

samossa ollessani liikuin melko paljon. Yritin hakea ”maailmalta” tietoa, kontakteja ja kehitysideoita,

mihin suuntaan toimintaa pitäisi kehittää. Jotain tarttui, jos-

kus tulit kotiin tyhjin käsin, toisinaan hyödyt paljastuivat vasta

pitkien aikojen kuluttua. Ajattelen että perusturvajohtajan oi-

kea paikka ei ole jatkossakaan omassa pikku toimistossaan klo

8-16. Enemmän pitäisi kuitenkin kulkea omalla kotikentällä eli

Kuusamon perusturvan ihmisten keskuudessa ja yksiköiden

arjessa. Pitäisi tarkemmin kuunnella mitä sanottavaa yksittäi-

sillä työntekijöillä on ja nähdä paikan päällä miten hommat

toimivat.

Uutta oppimaan

Tänään on viimeinen työpäiväni Kuusamon perusturvassa.

Kiitän näistä vuosista ja mahdollisuudesta olla oppimassa ja

kehittämässä uutta innostuneessa joukossa.

Haluan itse oppia uutta ja haluan että se innostunut ote joka

Kuusamon perusturvassa on, säilyy. Näiden molempien vuoksi

katsoin että on aika vaihtaa maisemaa. Toivon kuitenkin että

yhteyteni Kuusamoon säilyvät sekä työn että vapaa-ajan kautta.

Vesa Isoviita

25

Pohjois-Suomen viestipataljoona vietti viestiaselajin vuosipäi-

vää Kuusamossa torstaina 3.3.2016. Kalustonäyttelyssä lii-

kuntakeskuksen P-paikalla oli esillä viestiaselajin modernia

kalustoa ja sotilaspoliisi nykyvarusteissaan. Yleisölle tarjot-

tiin kenttälounas, perinteinen armeijan hernekeitto.

Vuosipäivän katselmuksen ja kenttähartauden jälkeen saatiin

ihailla paraatijoukkojen ohimarssia Kuusamotalolle, jossa majuri

Tero Palokangas ja Kuusamon kaupunginjohtaja Jouko Manninen

vastaanottivat ohimarssin.

Lapin sotilassoittokunta järjesti kaksi juhlakonserttia Kuusa-

motalolla. Juhlakonserttien yleisöksi oli kutsuttu keskustan ala- ja

yläkoululaisia sekä veteraaneja ja veteraanijärjestöjen edustajia.

Päivi Peuna

Viestipataljoonan vuosipäivä Musiikkia, marssia ja hernesoppaa

Viestijoukkojen perinteet lasketaan alkaneen Kenttälennätin-

pataljoonan perustamisesta Mikkelissä 5.3.1918.

Pohjois-Suomen Viestipataljoona (PSVP) on Kainuun prikaa-

tissa toimiva viestikoulutusta antava joukkoyksikkö. Siihen

kuuluu kolme perusyksikköä: kaksi viestikomppaniaa ja esi-

kuntakomppania, joista viimeinen kouluttaa myös prikaatin

tarvitseman sotilaspoliisimiehistön. Toinen viestikomppania

vastaa myös sissiradistien vuoden pituisesta koulutuksesta yh-

teistyössä tiedustelukomppanian kanssa.

Lähteet: Maavoimien verkkosivut, Wikipedia

26

Perusturvajohtaja Vesa Isoviidan viimeinen työpäivä Kuu-

samon kaupungin palveluksessa käynnistyi Porkkapirtillä

aamiaisen, laulun ja puheiden merkeissä.

Kitaralla säestetty ”Ihme ja kumma” herkisti mielet. Päi-

väkuntoutus liverteli kiitokset linnunpöntöllä ja halauksilla.

Porkan Kööki oli askarrellut kahvipusseista astian. ”Ongel-

mista tulee mahdollisuus, kun puhut johdolle” oli teemana

lahjaksi annetussa taulussa. Tilaisuus juhlasalissa päättyi

Vesan puheeseen. Visiittinsä päätteeksi Vesa käynnisti tupien

jumpat venyttelyllä.

Apulaisylilääkäri Anssi Hakalan läksiäisiä vietettiin

2.3.2016. Virallisesti eläkeläisvuoro alkaa kesäkuun alussa.

Kuusamon kautta aikojen ensimmäiseksi vuoden vapaa-

ajan asukkaaksi valittiin Pentti Patosalmi, orimattilalainen

yrittäjä, jonka juuret ovat Kuusamossa. Pentti viettää vai-

monsa kanssa pitkiä aikoja vapaa-ajanasunnollaan ympä-

ri vuoden ja nauttii Kuusamon luonnosta mm. hiihtäen ja

marjastaen.

Pentti Patosalmi haluaa omalta osaltaan myös edistää

Kuusamon elinvoimaisuutta ja elinkeinoelämän kehittymis-

tä. Hän osallistui mm. Kuusamon kaupungin ensimmäiseen

Hissipuheita Rinneravintolassa -tilaisuuteen mentorina,

paikallisen yrityksen sparraajana. Sen jälkeen hän on ollut

apuna Kero Hirsitalojen kansainvälistymisprosessissa.

27

Vuodet ovat vierineet

me olemme eläkkeelle siirtyneet.

Teimme töitä pitkään Kuusamossa,

monen sortin asioita olimme ratkomassa.

Työn myötä paljon elämästä opimme,

suuren osan siitä sisimpäämme taltioimme.

Hyvillä mielin olemme voineet vapaalle siirtyä,

oloneuvoksen kuvat ovat alkaneet siluettiin piirtyä.

Kiittelemme kaikista näistä vuosista, tulevat vuotemme

on tehty eri kuosista.

Reijo Jokinen

Leena Ervasti, Leena Nissi, Erja Noponen

Kirjastonhoitaja Ilona Pohjolan toive pönötysvapaista läksi-

äisistä toteutui Wanhalla Raatesalmella. Illan ohjelmassa oli

ratsastusta islanninhevosilla, saunomista, herkuttelua ja no-

kipannukahvit kodalla. Puheita ei pidetty, mutta muistelulta

ei toki vältytty. Ilonan ensimmäinen työpäivä Nilon kirjas-

tossa syksyllä 1978 oli monella tapaa merkittävä: silloin tuli

tieto uuden kirjastotalon rakentamisesta.

Vieläkin pidempi, 46 vuoden työrupeama on takana kir-

jastovirkailija Helena Nevalalla, joka on aloittanut pehmeän

laskeutumisen kesällä koittavaan vapaaherrattaren säätyyn.

Työkaverit ja asiakkaat toivottavat leppoisia eläkepäiviä!

Vesa on perusturvajohtajana päässyt jakamaan perusturvan

yksiköille Hyvän Elämän vallankumouksellisen teon kun-

niakirjoja. Nyt oli aika palkita itse vallankumousjohtaja.

Ainutkertainen Primus Motor –kunniakirja annettiin läk-

siäislahjana Vesalle, joka ennakkoluulottomasti joukkoonsa

luottaen, innostaen ja kannustaen on johtanut perusturvan

työyhteisön kyseenalaistamisen tielle kehittämään ja roh-

keasti uudistamaan Kuusamon kaupungin sosiaali- ja ter-

veyspalveluja tavoitteena hyvä ja merkityksellinen elämä

kuusamolaiselle ihmiselle.

Hyvän Elämän Vallankumoukselliset kiittävät Sinua, Vesa!

28

26. Musiikkiopiston lukuvuoden päätöskonsertti

26. - 29. NUTS Karhunkierroksen ultrajuoksu

28. Kuusamon ajoneuvonäyttely

11. Karhujuhlat 17. - 18. 33. Kuusamon SM-lintumaraton

23. - 26. Kuusamon ja Rukan juhannus

Ku

rkis

ta t

ap

ah

tum

ak

ale

nte

riin

: ww

w.k

uu

sam

o.fi

/ta

pa

htu

ma

ka

len

teri

Touko Hannu KorpuaKesä Jouni MartinElo Kirsimarja SopanenSyys Nature Photo päänäyttely Julia Weckman: ”Olemisen rajalla

Ala- ja ylälämpiöTouko Kansalaisopiston maalauspiirien näyttely

1. Kolmen naisen loukussa, ensi-ilta Kuusamon näyttämö

1. - 3. Ruka SUP Weekend

2. Kuusamon Olutfestarit Oulanka SUP Maraton 25 km

2. - 3. Kuusamo-päivät

2. - 9. Oulanka Nature Fest – luontofestarit

9. Käylän tukkilaiskisat

11. - 17. Kuusamon Kansanparannuspäivät

27. Rukan Salonki Race - rullasuksi- ja juoksukisat

25. - 28. Erävaelluksen SM-kisat Kuusamossa

1. - 4. Wild Wellbeing Kuusamo Lapland