suojaavat tekijät ja riskitekijät keskiöön mielenterveysongelmien ehkäisyssä eija stengård
TRANSCRIPT
Suojaavat tekijät ja riskitekijätkeskiöön mielenterveysongelmien
ehkäisyssä
Valtakunnalliset ehkäisevän työnpäivät 18. 19.2013 Pori
Sisältö1. Mielenterveyden edistäminen ja ehkäisevä työ2. Erilaisia preventiokäsityksiä3. Ehkäisevän työn vaikuttavuus4. Ehkäisevän työn toimintamalleja
Eija Stengård, johtava psykologi23.9.2013
Eija Stengård,2008 Mielenterveysryhmä 3
Tutkimusten lähestymistapojamielenterveyteen (Vaillant, 2012)
1. Normaalius (DSM IV; GAF>80)2. Positiivinen mielenterveys: kyvyt,
mahdollisuudet, vahvuudet3. Kypsyys: kehitystehtävät4. Positiiviset emootiot5. Tunneäly, sosiaalinen kyvykkyys6. Subjektiivinen hyvinvointi7. Pärjäävyys, sopeutumiskyky (resilienssi)
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3363378/pdf/wpa020093.pdf
Eija Stengård, johtava psykologi23.9.2013
Hyvän mielenterveyden tunnusmerkkejä ovat (Lönnqvist ym.):
• kyky ihmissuhteisiin, toisista välittäminen ja rakkaus• kyky ja halu vuorovaikutukseen ja tunneilmaisuun• kyky työntekoon, sosiaaliseen osallistumiseen ja
asianmukaiseen oman edun valvontaan• vaikeuksien kohdatessa työ niiden voittamiseksi,
ahdistuksen riittävä hallinta, menetysten sietäminen javalmius elämän muutoksiin
• todellisuudentaju, jotta osaamme erottaa omanajatusmaailmamme ja ulkoisen todellisuudenvaikeissakin elämäntilanteissa ja stressin keskellä
• sosiaalinen itsenäisyys, hyvin kehittynyt identiteetti jayksilöllinen luovuus
23.9.2013 WHO CC / Eija Stengård, 2009 4Eija Stengård, johtava psykologi23.9.2013
Mielen sairaus ja mielen terveys kaksi eri käsitettä
• Mielen sairauksista voidaan tehdä diagnoosi,niitä voidaan hoitaa ja parantaa lääketieteenkeinoin
• Mielen sairauden käsite on lääketieteellinen• Mielen terveys on elämäntaidollinen käsite• Mielenterveys on voimavara, joka vahvistaa
toimintakykyä ja luo vastustuskykyä elämänkolhuja vastaan
23.9.2013
Mielenterveyden kaksi ulottuvuuttaPaljon psyykkistä hyvinvointia
Eimielenterveyden
häiriötäMielenterveyden
häiriö
Vähän psyykkistä hyvinvointia
(Tudor, K. (1996). Mental Health Promotion: Paradigms and practice. Routledge, London, New York.)
Mielenterveydenhäiriö ja vähän
psyykkistähyvinvointia
Mielenterveydenhäiriö ja paljon
psyykkistähyvinvointia
Ei mielenterveydenhäiriötä ja paljon
psyykkistähyvinvointia
Ei mielenterveydenhäiriötä mutta
vähän psyykkistähyvinvointia
Eija Stengård, johtava psykologi23.9.2013
Mielenterveyden edistäminenja ehkäisevä työ
Eija Stengård, johtava psykologi23.9.2013
Mielenterveyden edistäminen(mental health promotion)• Mielenterveyden edistäminen on toimintaa, jonka
tarkoituksena on parantaa väestön ja / taiyksilöiden mielenterveyttä
• Mielenterveyden edistäminen on yläkäsite, jokasisältää• mielenterveyden ja hyvinvoinnin edistämisen• mielenterveysongelmien ehkäisyn• mielenterveyspotilaiden elämänlaadun parantamisen• itsemurhien ehkäisyn.
Eija Stengård, johtava psykologi23.9.2013
Eija Stengård, johtava psykologi
Mielenterveyteen vaikuttaviadeterminantteja
l Rakenteelliset: turvallinen ympäristö,asuminen, työllisyys, taloudellinentoimeentulo, liikenne, koulutus, kulttuuri japoliittiset rakenteetl Yhteisölliset: tunne yhteenkuulumisesta,
sosiaalinen tuki, kansalaisuus ja osallisuusl Yksilölliset: kyky käsitellä ajatuksia ja
tunteita, elämänhallinta, pärjäävyys ja kykyselviytyä stressistä ja vaikeistaelämäntapahtumista
23.9.2013
Eija Stengård, johtava psykologi
Ehkäisevä mielenterveystyö• Kohdistuu mielenterveyden riskitekijöiden
vähentämiseen ja suojaavien tekijöidenvahvistamiseen ennen sairauden puhkeamista
v Riskitekijät lisäävät mielenterveysongelmien jamielenterveyden häiriöiden kehittymisentodennäköisyyttä ja saattavat lisätämielenterveyden häiriön kesto ja vakavuutta
v Suojaavat tekijät vahvistavat ja suojaavatpositiivista mielenterveyttä sekä vähentävätmielenterveyden häiriöiden kehittymisentodennäköisyyttä
23.9.2013
Mielenterveyden suoja jariskitekijöitä (Heiskanen ym. 2005)
Sisäisiä suojaavia tekijöitä:Hyvä fyysinen terveys ja perimäMyönteiset varhaiset ihmissuhteetRiittävän hyvä itsetuntoHyväksytyksi tulemisen tunneOngelmanratkaisutaidotRistiriitojen käsittelytaidotVuorovaikutustaidotKyky luoda ja ylläpitää tyydyttäviä ihmissuhteitaMahdollisuus toteuttaa itseään
Ulkoisia suojaavia tekijöitä:Sosiaalinen tuki, ystävätKoulutusmahdollisuudetTyö tai muu toimeentuloTyöyhteisön ja esimiehen tukiKuulluksi tuleminen ja vaikuttamismahdollisuudetTurvallinen elinympäristöLähellä olevat ja helposti tavoitettavat yhteiskunnanauttamisjärjestelmät
Sisäisiä riskitekijöitä:Biologiset tekijät kuten kehityshäiriöt ja sairaudetItsetunnon haavoittuvuusAvuttomuuden tunneHuonot ihmissuhteetSeksuaaliset ongelmatEristäytyneisyysVieraantuneisuus
Ulkoisia riskitekijöitä :Erot ja menetyksetHyväksikäyttö ja väkivaltaKiusaaminenTyöttömyys ja sen uhkaPäihteetSyrjäytyminen, köyhyys, leimautuminenPsyykkiset häiriöt perheessäHaitallinen elinympäristö
23.9.2013
Eija Stengård, johtava psykologi
Prevention tyypitl Universaali preventio kohdistuu koko väestöönl Valikoiva ennalta ehkäisy kohdistuu yksilöihin tai
väestöryhmään, jolla on keskimääräistä suurempiriski sairastua mielenterveyden häiriöihin
l Kohdennettu ennalta ehkäisy kohdistuu korkeariskin yksilöihin, joilla on jo havaittavia merkkejätai oireita mielenterveyden häiriöistä, mutta jotkaeivät täytä diagnostisia kriteereitä (Mrazek &Haggerty, 1994).
23.9.2013
Eija Stengård, johtava psykologi
Hyvinvoinnin jaelämänlaadun
edistämisen strategiat
Mielenterveydenedistäminen
(Barry ym. 2007)
Hoito
23.9.2013
Erilaisia preventiokäsityksiä
Eija Stengård, johtava psykologi23.9.2013
Eija Stengård, johtava psykologi
•Ongelma nähdäänsairautena tai häiriönä.Myös preventiosuunnitellaan häiriönperusteella.
•Häiriö on ehkäistävissävain, jos sillä on selväsyy tai riskitekijä, jokatunnetaan.
•Ongelmat kehittyvätyksilötekijöiden jaolosuhteiden vuorovaikutuksen tuloksenavähitellen vaikutuksiltaankasautuvana prosessina.
•Ongelmia eivät aiheutasuoraviivaisestiyksittäiset syyt. Ongelmatkehittyvät.
Kansanterveysmalli Vuorovaikutusmalli
23.9.2013
Eija Stengård, johtava psykologi
•Tavoitteena ontunnistaa oireet jaehkäistä sairaudenpuhkeaminen tai senpaheneminen.
•Asiaan voidaanpuuttua vasta ongelmanilmaannuttua (waitingstyle) etsivän strategian(seeking model)soveltamisen sijasta(Winett ym. 1989).
•Preventiossa onoleellisinta ennakoidakehitystä ja estääongelmiin johtavakehityskulku puuttumallasen osatekijöihin japrosessiin.
Kansanterveysmalli Vuorovaikutusmalli
23.9.2013
Eija Stengård, johtava psykologi
•Preventio toteutuupääosin yksilötasolla.•Toimintojen pääpainoon hoidollisissatavoitteissa.•Preventio edellyttäähoidollisia yhteyksiä jaasiantuntemusta.•Malli on ”yksilö jahäiriökeskeinen”.
•Osatekijät ovatpsykologisia eliyksilötekijöitä taisosiaalisia eliolosuhdetekijöitä.•Preventio voi toteutuamyös muissa kuinhoitokonteksteissa.•Malli ”olosuhde javuorovaikutuskeskeinen”.
Kansanterveysmalli Vuorovaikutusmalli
23.9.2013
Mielenterveysongelmat
MielenterveysMielenterveysongelmat
Lasten kaltoinkohtelu
Lähisuhdeväkivalta
Opintojenkeskeyttäminen
Nuorisorikollisuus
Riippuvuudet
Terveyserot
Vanhemmuudenpuutteet
Kiusaaminen
Aggressiivisuus
ovat yhteydessä sosiaalisiin ongelmiin(Hosman 2011)
Positiivista: Sosiaalinen ja taloudellinen pääoma
Elämänlaatu
Köyhyys
Työstressi
Tuotannon menetys
Somaattiset sairaudet
Ylipaino
Yksinäisyys
Ongelmat ovat yhteydessä toisiinsa eri tavoin(Hosman, 2011)
» Yhteinen syytekijä useita seurauksiaesim. varhaiset traumat
» Ongelmaketjut, joissa yksi ongelmalaukaisee seuraavat
» Kasautuvat, toisiaan vahvistavat ongelmat(esim. moniongelmainen perhe)
AÚ BÚ C
A B
C
A
CBX
Eija Stengård, johtava psykologi23.9.2013
Nijmegen Maastricht Prevention Research Centre 2011
Lastenkaltoinkohteluja laiminlyönti
Turvaton kiintymyssuhdeAlhainen itsetuntoVähäiset sosioemotionaaliset taidot
Depressio, ahdistusKäyttäytymishäiriöt
Persoonallisuushäiriöt
SyömishäiriötAlkoholi, huumeet,tupakointiItsetuhoinen käytös
PitkäaikaissairaudetSukupuolitauditLapsikuolleisuus
Health / social service useEconomic costs
Riskitekijä, jollatutkitusti pitkäaikaisiaja laaja alaisiavaikutuksia
Vanhempien kyvykkyysSosiaalinen stressi
MielenterveysongelmatPäihdeongelmat
Vanhemmat LapsiUseita toimijatahoja23.9.2013 Eija Stengård, johtava psykologi
Ongelmien lähestyminenklustereina (Hosman, 2011)
• Lähtökohtana ongelmakimput, joilla yhteisiäriskitekijöitä
• Kohderyhmänä perheet, yhteisöt ja väestöryhmät, joilla korkeariski
• Ongelmia hoitavat tiiviissä yhteistyössä monien toimijoidenmuodostamat verkostot
• Toimeenpiteet tehdään oikeaaikaisesti ja integroidusti• Terveyden edistäminen –ehkäisy –varhainen puuttuminen
• Tavoitteena lisätä ja laajentaa myönteisten tulostenaikaansaamista kustannustehokkaasti.
Eija Stengård, johtava psykologi23.9.2013
Ehkäisevän työn vaikuttavuus
Eija Stengård, johtava psykologi23.9.2013
Eija Stengård, johtava psykologi
Ehkäisevän mielenterveystyönvaikuttavuusongelmat (Wahlbeck,2012)• Uusia menetelmiä otetaan käyttöön
ilman riittävä näyttöä
• Ehkäisevän työn tuloksia ei ainaarvioida
• Tehottomiksi osoitettujen toimienjatkuva käyttö
• Uusien, tehokkaiksi todettujeninterventioiden viivästynyt käyttöönotto
23.9.2013
Eija Stengård, johtava psykologi
Näyttöön perustuva ehkäisevämielenterveystyö (Wahlbeck, 2012)
• Mielenterveyttä edistävät ja häiriöitäehkäisevät toimet perustuvat kriittiseenarviointiin niiden vaikuttavuudesta
• Vaikuttavuusnäyttö haetaanparhaimmista tutkimuksista
• Myös kohderyhmän valinta perustuunäyttöön tarpeista ja vaikuttavuudesta
23.9.2013
Eija Stengård, johtava psykologi
Mitä vaikutuksia tuleearvioida? (Wahlbeck, 2012)• Ehkäisevä mielenterveystyö vaikuttavat
mielenterveyden lisäksi myös muihin elämänosaalueisiin.
• Yksilön, ryhmän tai väestön tasolla voi esiintyävaikutuksia
•elämänlaadussa•palveluiden käyttötarpeessa•asenteissa•elinajassa•sosioekonomisessa tilanteessa
• Tietoa voi kerätä tutkija, itsearvioinnin avullatai rekistereistä
23.9.2013
Eija Stengård, johtava psykologi
Tehokkaita toimia on tarjollal On olemassa kasvavaa näyttöä
mielenterveyden edistämisen ja ehkäisevänmielenterveystyön tehokkuudesta jakannattavuudesta
23.9.2013
Ehkäisevään mielenterveystyöhönsijoitetun pääoman tuotto eri sektoreillakymmenen vuoden seurannassa
Eija Stengård, johtava psykologi
• monet ehkäisevän mielenterveystyön toimetmaksavat itsensä takaisin alle vuodessa, ja suurinosa alle viidessä vuodessa.
• monessa tapauksessa sijoitettu pääoma palautuumonenkertaisena. Lähde: Euroopan komissio 2011
A = Sijoitettu pääoma palautuu alle vuodessa
B = Sijoitettu pääoma palautuu 15 vuodessa
C = Sijoitettu pääoma palautuu 510 vuodessa
D = Sijoitettu pääoma palautuu yli 10 vuoden jälkeen
+++ Tuotto on enemmän kuin viisi kertaa sijoitettu pääoma
++ Tuotto on jopa viisi kertaa sijoitettu pääoma
+ Tuotto on yhtä suuri tai pienempi kuin sijoitettu pääoma, mutta toimenpidetuottaa terveyshyötyä
23.9.2013
Eija Stengård, johtava psykologi
Lähde: Euroopan komissio, 2011
23.9.2013
Ehkäisevän työn toimintamalleja
Eija Stengård, johtava psykologi23.9.2013
Vaikuttavat toimet: lapsuus
• Varhaisen vuorovaikutuksen tuki (VAVU)
• Vanhemmuuden tuki (Ihmeellisetvuodet, Toimiva lapsi & perhe, Triple P)
• Koulukiusaamisen ehkäisy
• Tunne ja vuorovaikutustaitojenvahvistaminen kouluiässä (Yhteispeli)
Eija Stengård, johtava psykologi23.9.2013
Vaikuttavat toimet: työelämä• Työttömien elämäntaitojen tukeminen
(Työhön! ohjelma)
• Työn järjestämiseen liittyvätinterventiot, jotka lisäävät työnhallittavuutta ja parantavat johtamista
• Työntekijöiden stressinhallintakeinot(Tietoisuustaidot)
• Stressioireiden varhainentunnistaminen
Eija Stengård, johtava psykologi23.9.2013
Vaikuttavat toimet: ikäihmiset (Forsman et al 2011)• Psykososiaalisilla interventioilla voidaan edistää
ikäihmisten mielenterveyttä:• Sosiaaliset aktiviteetit• Liikuntaryhmät• Taitojen harjoittaminen• Muisteluryhmät
• Sosiaaliset aktiviteetit edistivät merkitsevästiikäihmisten positiivista mielenterveyttä,tyytyväisyyttä elämään, elämänlaatua jaehkäisivät masennusta.
• Yhteistä vaikuttaville aktiviteeteille oli ikäihmisten aktiivinen rooli
Eija Stengård, johtava psykologi23.9.2013
Eija Stengård, johtava psykologi
Tietolähteitähttp://tecathsri.org/knowledge.asp (EBP Database)http://www.nrepp.samhsa.gov/ (NREPP Database)http://www.hpsource.net/www.cochrane.orgwww.campbellcollaboration.orgLaajasalo, T. & Pirkola, S. (2012). Ennen kuin on liian
myöhäistä. Ehkäisevän mielenterveystyön toimiviakäytäntöjä palvelujärjestelmän kehittäjille.Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportteja47/2012.http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/80468/URN_ISBN_9789522456861.pdf?sequence=1
23.9.2013