1

Sähkön jakelun historiaa

”Näkökulmia toimialan kehityshistoriasta ja taitekohdista”

(valitan epätarkkuuksia)

Vuoteen 1995 saakka:

verkkoliiketoiminta ja sähkökauppa sähkölaitosten

erottamatonta toimintaa

sähköhuolto osana infraa, ei niinkään bisnistä

valtio ja alueen kunnat tukivat uudissähköistystä

valtio ei omistanut sähkölaitoksia

Erkki Lakervi

Roadmap 2015-25

22.10.2015 Hervanta

Paljon vuosia…

Erkki Lakervi:

TKK 1963-, ass.: 68-72

Kainuun Valo 72-75

Oulun kaup. sl 75-76

TTKK 76-97

TKK 97-01

TKK osa-aik. 01-08

Arviopaja 02- www.evaluations.fi

käväisyt (1 – 6 kk):

South Wales

ABB Strömberg

Megavoima

New Mexico

Porto

Tianjin

Benin

2

Hallinnollisia taitekohtia

1882 Finlaysonin kutomon sähkövalo

1883 Sähköä Helsingin telakan ulkopuolelle

1888 Tampereen kaupungin sähkölaitos

1890 – 1920 Taajamiin sähkölaitoksia

1910 – 1939 Pieniä osuuskuntia tms.

1946 – 1950 Maakunnallisia sähkölaitoksia

1960 - Sähkölaitosfuusiot

1980 Sähkölaitossuunnittelualueet

1995 Sähkömarkkinoiden vapautuminen

3

Käytön ja verkon kehitysvaiheita

Sähkönkäyttäjä:

valoa kaupunkeihin ja tehdashalleihin

valoa asuntoihin

moottorit, liedet ja lämmitys

luotettava verkko + sopiva tuote

Jakeluverkkoyhtiö:

sähkö alueelle

jännitteenalenema

taloudellisuus

luotettavuus ja laatu + sallittu siirtohinta

4

1930-60:

•Kaupunkien DC

•Keskijännitetason muotoutuminen

•Maasulkusuojaus

•Eroon koppimuuntamoista

•Pitkät pienjännitejohdot

•Pula-ajan ratkaisut

•Sähkön hintakehitys

•Liesi- ja lämmityskuormat

5

Keskijännitetason muotoutuminen

•Aluksi voimalaitokselta kuormituspisteeseen:

sekalaisia jännitteitä

•Kaupunkeihin kaapeleita: hinta riippui

jännitteestä voimakkaasti

•20 kV yleistyi maaseudulle: tehoa etäälle,

luotettavuusongelma

•30/10 lounaassa

•45 kV idässä paikoin 110 kV asemesta

6

Sähkön hintakehitys

Pientalon sähkön kokonaishinta sentteinä/kWh

(indeksikorjattuna suurinpiirtein):

2015 19

2000 14

1980 15

1960 30

1940 120

1920 220

Ostovoimaan nähden muutos vielä paljon suurempi

7

1960-90:

• Valtion ja teollisuuden voimayhtiöt

• Tukkutariffin rakenne

• Valtava kasvu

• Kaupunkeihin kaukokäyttöä

• Verkkotietojärjestelmät

• Häviöiden arvostus

• Luotettavuusajattelu

• Laitemarkkinat

• Riippukierrejohto AMKA käyttöön

• Kuntaomistus jatkui

• Sähköhuollon aluesuunnittelu

8

Tukkutariffin rakenne

Sähkölaitokset ostivat sähkönsä

IVO:lta tai PVO:lta yhtenäisellä

tariffilla:

• Toistaiseksi suurin tuntikeskiteho

määritti tilaustehon.

• Ostajan määrittelemää

perustehoa alhaisemmalla teholla

ostettu energia oli perusenergiaa.

• Yöenergia oli paljon halvempaa

kuin päiväenergia.

• Energiahinnat oli sidottu hiilen

hintaan ja tehon hinta indeksiin.

Sähkön käyttöön vaikutettiin mm:

• Kaksoistariffimittauksella

• Verkkokäskyohjauksella

• Tehonrajoitussopimuksilla 9

Verkkotietojärjestelmät

Ensimmäiset 1970-luvun alussa,

aluksi maaseudulla

• Suomessa linkki asiakastietoihin ja pj-

verkot mukaan. Ulkomailla paremmin

mittausdataa.

• Saatiin mitallinen tuntuma koko

verkosta, saneerausjärjestys

• Dokumentointipuutteita paljastui

• Yllättäviä tuloksia mm. energiahäviöistä

ja oikosulkukestoisuudesta

• Pj-verkon “nollausehdot” vähitellen

kuntoon

10

1990-2000

• Liiketoimintojen jako

• Regulaatiomalli

• Verkkoyhtiöiden arvo

• Tuottohakuiset verkkoyhtiöt

• Toimintojen ulkoistaminen

• Sähkökauppiaat

11

Lopuksi

Sähköenergian erityistilanne Suomessa:

ilmasto

harva asutus

naapurimaat

sähköntuotantotavat

puunjalostusteollisuus

sähköteollisuus

Muilla mailla omat ympäristö- ja verkkohistoriansa

12