hyvä tietää sähkömarkkinoista - fingrid...koska suomi on eu-maista sähkön kokonaiskulutus...

Hyvä tietää sähkömarkkinoista

Hyvä tietää sähkömarkkinoista

Painettu ISBN 978-952-5615-29-6

Sähköinen pdf-julkaisu ISBN 978-952-5615-30-2

Julkaisija: Energiateollisuus ry ja Fingrid Oyj

Teksti: Maarit Kauniskangas

Ulkoasu: Innocorp Oy

4 Johdanto

6 Sähkömarkkinat – tuottajista sähkön käyttäjiin

8 Sähkö – mistä tulee, minne menee

11 Sähköä pörssistä

13 Voimalaitokselta kuluttajalle

15 Mistä sähkön hinta muodostuu

16 Kun kuluttaja ostaa sähköä

18 Näin ostan sähköä ja kilpailutan sähkön myyjän

19 Sähkölaskun sisältö

20 Tulevaisuuden näkymät

22 Sanasto

23 Lisätietoja

Sisältö

8

16

20

18

4 Hyvä tietää sähkömarkkinoista

Johdanto

Sähkö on niitä arjen itsestään-selvyksiä, jonka huomaa vas-

ta kun se puuttuu. Omaa säh-könkäyttöään moni pohtii vasta sähkölaskun saadessaan – käytän-kö liikaa vai saisinko jostakin muu-alta sähköä edullisemmin? Mutta tiedetäänkö, millä tavoin sähkön hinta muodostuu?

Edellä esitetyt kysymykset liitty-vät siihen, kuinka sähkömarkkinat toimivat. Markkinoiden toimintaa kuitenkin saatetaan kommentoi-da varsin hatarien tietojen pohjal-ta. Tämän esitteen tavoitteena on auttaa ymmärtämään, millä tavoin sähkömarkkinat toimivat ja minkä-laisia vaikutuksia niiden toiminnal-la on niin yhteiskuntaan ja ympä-ristöön kuin yksittäisen kuluttajan sähkölaskuun.

Sähkön osuus energiankulutuk-sesta kasvaa, vaikka energianku-lutus kokonaisuudessaan väheni-si. Kodeissa ja työpaikoilla on yhä enemmän sähköä käyttäviä laittei-ta. Pientalon lämmitystä voi tehos-taa käyttämällä lämpöpumppua, joka itse on sähkökäyttöinen, mut-ta vähentää muun lämmityksen tar-vetta. Suuremmassa mittakaavas-sa teollisuuden tuotantoprosessin tehostaminen voi lisätä sähkön tar-vetta samalla kun muiden polttoai-neiden tarve ja ympäristöön joutu-vat päästöt vähenevät.

Sähkömarkkinoiden tehokas toiminta edellyttää avoimuutta ja vapaata kilpailua. Markkinoilla säh-köä tuotetaan kulloinkin muuttuvil-ta kustannuksiltaan edullisimmilla tuotantotavoilla. Kalleimmat tuo-

5Hyvä tietää sähkömarkkinoista

tantotavat otetaan käyttöön silloin, kun sähköä tarvitaan hetkellises-ti paljon. Tällaisia tilanteita saattaa syntyä esimerkiksi talvella kovana pakkaspäivänä. Toisaalta esimerkik-si edullisella vesivoimalla ei tavallis-ta kuivempana vuonna pystytä tuot-tamaan normaalimäärää sähköä, joten silloinkin turvaudutaan kal-liimpiin tuotantomuotoihin.

Ympäristön kannalta on kes-keistä, mitä polttoainetta sähkön-tuotannossa käytetään. Myös tuo-tantotavan tehokkuus vaikuttaa ympäristöön. Sähköntuotantotavan ja polttoaineiden valintaan vaikut-taa muun muassa Euroopan unio-nin päästökauppa. Esimerkiksi kivi-hiilivoimalan tuottaman sähkön tuotantokustannukset lisääntyvät, kun tuottaja joutuu hankkimaan päästöoikeuksia voimalan hiilidi-oksidipäästöjä vastaavan määrän. Siten sähkön hinta kannustaa tuot-tamaan sähköä menetelmillä, jois-ta koituu mahdollisimman vähän hiilidioksidipäästöjä.

Sähkön tukkuhinta määräy-tyy sähköpörssissä kysynnän ja tar-jonnan perusteella. Kuluttajan säh-kölaskusta tukkuhinta kattaa vain osan. Sähkölaskuun sisältyy myös sähkökaupan kuluja, sähkön siirto-maksuja sekä sähköveroja.

Sähkölaskuaan kannattaakin tut-kia tarkemmin. Voisiko joku muu sähkön myyjä tarjota sähköä edul-lisemmin? Sähkön myyjän kilpailut-taminen ei ole niin vaikea asia kuin kuvitellaan. Myös oman sähkön-kulutuksen seuraaminen helpot-tuu etäluettavien sähkömittareiden

myötä. Ja omaa sähkönkulutustaan voi toki vähentää kotikonstein – on hyvä tietää, mitä laitteita kotona ja työpaikalla ei kannata pitää turhaan päällä.

Paluuta sähköttömään maailmaan ei ole näköpiirissä. Siten sähkön käyt-täjän kannattaa ymmärtää, kuinka sähkömarkkinat toimivat.l


Sähkömarkkinat – tuottajista sähkön käyttäjiin

Suomi on ollut Ison-Britannian, Ruotsin ja Norjan kanssa maa-

ilman ensimmäisten joukossa avaa-massa sähkömarkkinoitaan vapaal-le kilpailulle. Suomessa markkinat alkoivat avautua asteittain vuon-na 1995. Tuolloin sähkön tuotanto ja myynti erotettiin sähkön siirros-ta ja jakelusta, joiden liiketoimin-ta perustuu toimilupaan. Vuodesta 1998 myös kotitaloudet ovat voi-

neet kilpailuttaa sähkön myyjänsä. Sähkön siirtoa ja jakelua ei voi kil-pailuttaa, sillä kuluttaja ei hyötyi-si useiden rinnakkaisten sähköverk-kojen rakentamisesta.

Pohjoismaiset sähkömarkkinat toimivat varsin hyvin. Markkinoi-den avaamista kilpailulle on helpot-tanut, että perinteisesti Pohjoismais-sa on ollut paljon sähkön tuottajia ja myyjiä. Erityisesti Suomessa

myös teollisuus on merkittävä säh-köntuottaja. Nykyään Suomessa toi-mii yli sata sähköä tuottavaa yri-tystä, vajaat sata sähkön myyjää ja satoja voimalaitoksia. Sitä vastoin monessa Euroopan maassa sähkö-markkinoiden avaamisesta huoli-matta sähkömarkkinat ovat yhä var-sin keskittyneet.l


VErkkOyHtiöt: kantaVErkkOyHtiö Ja JakEluVErkkOyHtiöt

SäHkön myyJät

SäHkön käyttäJä

SäHkön tuOttaJat

Sähkö virtaa tuotantolaitoksilta käyttäjille, kuten koteihin ja tehtaisiin

sähköverkkoa pitkin. Verkkoyhtiöt huolehtivat sähkön siirrosta. Tuottajat

myyvät sähköä pörssiin, vähittäismyyjille tai suoraan suurille asiakkaille.

SäHköpörSSi


Sähkö – mistä tulee, minne menee

Suomi on henkilöä kohti laske-tun sähkönkulutuksen kärki-

maita Euroopassa. Tähän vaikut-tavat niin Suomen teollisuuden rakenne kuin sijainti pohjoisessa.

Teollisuus käyttää noin puolet kaikesta kulutetusta sähköstä. Suo-messa on paljon energiaintensiivistä teollisuutta, kuten metsä- ja metalli-teollisuus, joiden tuotantoprosesseis-sa tarvitaan runsaasti sähköä. Toisaal-ta teollisuus myös omistaa Suomessa paljon sähköntuotantoa. Sekä val-mistava teollisuus että sähköntuo-tanto ovat Suomessa sitoutuneet kehittämään jatkuvasti energiate-hokkuuttaan erityisten energiatehok-kuussopimusten mukaisesti.

Asumisen ja maatalouden osuus sähkönkulutuksesta on noin nel-jäsosa. Koska Suomi on EU-maista

Sähkön kulutus 1998–2008Sähkön kokonaiskulutus 2008 87,2 tWh

Muu teollisuus

Metallinjalostus

Kemianteollisuus

Metsäteollisuus

Häviöt

Palvelut ja rakentaminen

Asuminen ja maatalous

%

26

20

3

28

8

96

%

Asuminen ja maatalous 26

Palvelut ja rakentaminen 20

Häviöt 3

Metsäteollisuus 28

Kemianteollisuus 8

Metallinjalostus 9

Muu teollisuus 6

Sähkön nettohankinta 2008 87,2 tWh

%

Ydinvoima 25,3

Yhteistuotanto, kaukolämpö 16,7

Yhteistuotanto, teollisuus 13,6

Lauhdutus ym. 10,1

Nettotuonti 14,6

Vesivoima 19,4

Tuulivoima 0,3

Häviöt



Teollisuus

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100Häviöt



Teollisuus

0807060504030201009998

TWh

kylmin ja talvet ovat pimeitä, säh-köä tarvitaan varsinkin lämmityk-seen ja valaisuun. Sähkönkulutus vaihtelee niin vuorokauden- kuin vuodenajan mukaan. Esimerkiksi talvella pakkaspäivänä kulutus on merkittävästi suurempi kuin kesällä loma-aikaan.

Pohjoismaissa sähköä tuotetaan hyvin monipuolisesti, kuten vesi-, ydin- ja tuulivoimalla sekä voimalai-toksissa, jotka käyvät kivihiilellä, tur-peella, maakaasulla ja biomassalla. Pohjoismaisilla markkinoilla Suo-meen tuodaan ja Suomesta viedään sähköä markkinatilanteen mukaan. Pohjoismaista käydään sähkökaup-paa myös naapurimaiden kanssa.

Energiatehokkuus-sopimus

Yritys sitoutuu vähen-tämään energian käyt-töään ja/tai tarjoamaan asiakkailleen neuvontaa ja kulutusraportointia, ja

siten edistämään asi-akkaidensa tehokasta

energiankäyttöä.

Tuulivoima

Vesivoima

Nettotuonti

Lauhdutus ym

Yhteistuotanto, teollisuus

Yhteistuotanto, kaukolämpö

Ydinvoima

%

25,3

0,3

16,7

13,610,1

14,6

19,4


25

16 TWh

75

%

99

%

20

80

%

23

30

47

%

4742

10

%

58

3

1

20

19

%

143 TWh

35 TWh

74 TWh

146 TWh

414TWh

Koska pohjoismaisilla sähkömark-kinoilla vallitsee vapaa kilpailu, säh-kön tuotantotapa valikoituu kysyn-nän ja tarjonnan perusteella. Sähköä tuottavat voimalat ovat hyvin erilai-sia, oli sitten kyseessä niiden kus-tannusrakenne tai niiden säätöomi-naisuudet. Esimerkiksi joidenkin voimaloiden käyttökustannuk-set ovat matalia, mutta rakentami-nen kallista. Tällaisia voimaloita ovat muun muassa ydinvoimalat. Koska niiden muuttuvat kustannukset ovat matalia, kannattaa niitä käyttää mah-dollisimman monta tuntia vuodessa. Markkinat ohjaavatkin toimimaan näin. Tällaisia voimalaitoksia kutsu-taan peruskuormalaitoksiksi.

Toisinaan sähkön kysyntä kui-tenkin kasvaa niin suureksi, että kannattaa käynnistää esimerkiksi kaasua tai kivihiiltä polttoaineena

käyttäviä voimaloita tuottamaan tar-vittava lisäsähkö. Tuotettu sähkö on käyttö- ja polttoainekustannusten takia kalliimpaa kuin vesi- tai ydin-voimalla tuotettu.

Sää vaikuttaa pohjoismaiseen sähköntuotantoon muutenkin kuin sähkönkulutuksen muodossa. Vesi-voimalla tuotetaan normaalivuotena noin puolet Pohjoismaiden sähkön tarpeesta. Jos kuitenkin sataa vähän, vesivoimalla ei pystytä tuottamaan normaalia määrää sähköä. Suurin

osa Suomen vesivoimalaitoksista on jokivoimalaitoksia, joiden sähkön-tuotantoa pystytään säätämään vain lyhyitä aikoja. Erityisesti Norjassa ja Ruotsissa on säännöstelyvoimalai-toksia, joissa vettä varastoidaan suu-riin varastoaltaisiin ja tuotantoa voi-daan säädellä kulutusta vastaaviin aikoihin.

Vaikka Pohjoismaat ovat yhtenäi-nen sähkömarkkina-alue, ne ero-avat varsin paljon toisistaan siinä, millä tavoin sähköä niissä tuotetaan. Norjassa lähes kaikki sähkö tuote-taan vesivoimalla ja Ruotsissakin sen osuus on lähes puolet. Ruotsis-sa tuotetaan ydinvoimalla melkein saman verran sähköä kuin vesivoi-malla. Energiatehokas lämmön ja sähkön yhteistuotanto (CHP) on Suomessa levinnyt hyvin laajalle. CHP-voimaloissa käytetään polt-

Sähköntuotanto pohjoismaissa 2008

Energiamuotojen osuus pohjoismaissa

Vesivoima Tuulivoima ja geoterminen Ydinvoima Lämpövoima (CHP ja lauhdevoima)

Säätösähkö Sähköntuotantoa tai

-kulutusta, jota voi tarvit-taessa muuttaa nopeasti.


EU:ssa on valittu päästökauppa kei-noksi, jonka avulla päästöjä pyritään vähentämään kansainvälisten sopi-musten edellyttämät määrät. Pääs-tökaupan tavoitteena on vähentää energiantuotannon ja teollisuuden kasvihuonekaasujen päästöjä ja lisä-tä uusiutuvien ja muiden päästöt-tömien energialähteiden käyttöä. Teollisuuden ja energiantuotannon päästöjä voidaan vähentää myös. kehittämällä tuotantoprosesseja tehokkaammiksi.

Kasvihuonekaasuja syntyy muun muassa poltettaessa fossiili-sia polttoaineita. Kasvihuonekaasu-jen, kuten hiilidioksidin ja metaanin, määrän voimakas kasvu ilmakehässä

aiheuttaa koko maapallon ilmaston lämpenemistä.

Päästökaupan taustalla ovat kan-sainväliset ilmastoneuvottelut ja Kioton ilmastosopimus, jonka alle-kirjoittaneet maat ovat sitoutuneet vähentämään kasvihuonekaasujen päästöjään. EU:ssa on määritelty, kuinka paljon hiilidioksidia sen teol-lisuus ja energiantuotanto saavat tuottaa.

Yritysten täytyy vuosittain todentaa omat päästönsä. Pääs-töoikeuksia yritykset voivat tar-peensa mukaan ostaa ja myydä kansainvälisessä pörssissä. Päästö-oikeuden hintaan vaikuttaa, miten kallista päästöjen vähentäminen on

ja kuinka niukasti päästöoikeuksia on tarjolla.

Sähköntuotantoon päästökauppa vaikuttaa siten, että fossiilisilla polt-toaineilla tuotetun sähkön tuottami-nen kallistuu. Päästökaupan suurin vaikutus sähkömarkkinoihin on ollut, että se on muuttanut sähkön eri tuo-tantomuotojen keskinäistä kilpailu-kykyä. Esimerkiksi vesi- ja ydinvoi-malla sähköä tuottavien voimaloiden kannattavuus on parantunut verrat-tuna fossiilisilla polttoaineilla sähköä tuottaviin voimaloihin. Koska pääs-tökauppa lisää fossiilisella polttoai-neella tuotetun sähkön tuotantokus-tannuksia, se myös nostaa sähkön hintaa tukkumarkkinoilla.

Miten päästökauppa toimii?

toaineena muun muassa kivihiiltä, maakaasua, turvetta ja biomassaa. Biomassaa ovat esimerkiksi hak-kuujätteet. Tuulivoima on kasvat-tanut osuuttaan ripeästi viime vuo-sina, mutta sen osuus on Tanskaa lukuun ottamatta pohjoismaises-

Fossiiliset polttoaineetEsimerkiksi öljy, kivihii-li ja maakaasu. Niiden käytöstä syntyy ilma-kehään muun muassa hiilidioksidipäästöjä.

KasvihuonekaasutAiheuttavat ilmakehässä niin sanottua kasvihuo-neilmiötä, mikä johtaa

ilmaston lämpenemiseen. Merkittävimmät kasvihuo-

nekaasut ovat hiilidiok-sidi, metaani ja klooratut

hiilivedyt.

ta sähköntuotannosta vielä pieni. Tanskassa tuulivoimalla tuotetaan jo lähes viidennes sähköstä, Suomessa vuonna 2008 vain 0,4 prosenttia.

Vuonna 2008 Suomessa tuotet-tu sähkö oli 66-prosenttisesti kas-vihuonekaasupäästötöntä. Päästö-jä syntyi kivihiilestä, maakaasusta ja turpeesta. Ydinvoiman osuus oli 30 ja uusiutuvien energialähteiden 36 prosenttia sähköntuotannosta.

Sähkön eri tuotantomuodot ero-avat hyvin paljon toisistaan niin teknisesti kuin ympäristövaiku-tuksiltaan sekä rakentamis- ja käyt-tökustannuksiltaan. Kaikkia tuotan-tomuotoja tarvitaan, toisia jatkuvasti ja toisia ajoittain. l


Sähköä pörssistä

tukkumarkkinoilla sähköä kau-pataan pörssissä. Sähkön tukku-

hinta muodostuu sähkön kysynnän ja tarjonnan perusteella. Pohjois-maisessa sähköpörssissä käydään kauppaa noin 70 prosentista Poh-joismaissa käytetystä sähköstä.

Pohjoismainen sähköpörs-si perustettiin ensin Norjaan vuon-na 1993, kun siellä sähkömarkkinat avautuivat kilpailulle. Pörssi alkoi laajeta asteittain, Suomeen vuonna

1998. Pohjoismaisen sähköpörssin Nord Pool Spot:in omistavat poh-joismaiset kantaverkkoyhtiöt, Suo-mesta Fingrid Oyj.

Sähköpörssi toimii nimensä mukaisesti kauppapaikkana sähkö-markkinoilla kuten arvopaperipörs-si osakemarkkinoilla. Sähköä sieltä ostavat sekä teollisuuslaitokset että jälleenmyyjät. Käytännössä sähkön ostajat kertovat pörssiin, millä hin-nalla ja kuinka paljon he haluavat ostaa sähköä ja vastaavasti myyjät antavat omat tarjouksensa.

Sähkön tukkuhinta määräy-tyy kysynnän ja tarjonnan - kaikki ostostarjoukset ja kaikki myyntitar-joukset - leikkauspisteessä. Sähkö-pörssin Elspot-markkinoilla sähkön tukkuhinta muodostuu seuraavan vuorokauden jokaista tuntia varten

erikseen. Sähköntarve saattaa kui-tenkin muuttua, esimerkiksi kun kulutusodotukset tai tuuliennuste muuttuvat äkillisesti. Toisaalta säh-köntuottajan voimalaitos voi mennä epäkuntoon ja sähköntuottajan on hankittava lisää sähköä myyntiään varten. Tällöin sähköä voi hankkia päivänsisäisiltä Elbas-markkinoilta, joilla sähkön hinta poikkeaa usein Elspot-hinnasta.

Sähköntuottajien tarjousten hin-tatasoon vaikuttaa, millä tavoin nii-

den tarjoama sähkö tuotetaan eli niiden käyttämien voimalaitosten muuttuvien kustannusten suuruus. Jos sähkön kysyntä kasvaa hetkelli-sesti suureksi, sähkön tuottamisek-si tarvitaan kalliimpia menetelmiä. Tällöin sähkön hinta nousee. Vas-taavasti, kun kysyntä on vähäistä, hinta laskee.

Pohjoismaisilla sähkömarkki-noilla tukkusähkö on saman hin-taista koko alueella vain osan vuo-den tunneista. Eri hintoja pääsee

Sähkön hinta ja tuotantomäärä määräytyvät markkinoilla kysynnän ja tarjonnan

perusteella. Markkinahinnalla tuottajat ovat halukkaat tuottamaan juuri sen määrän

sähköä, kuin ostajat ovat tähän hintaan valmiit ostamaan. Vihreällä taustalla olevat osto-

ja myyntitarjoukset toteutuvat hinnalla X ja sinisellä taustalla olevat tarjoukset eivät

toteudu.

Sähköpörssi Sähkön markkinapaikka, jossa muodostuu sähkön

tukkuhinta.

Sähkön hinta

Sähk

ön m

äärä

Kaikkien myyjien tarjonta

Kaikkien ostajien kysyntä

X


syntymään niin sanottujen pullon-kaulatilanteiden aikoina, eli kun siirtoverkossa on siirtorajoitteita. Näiden varalta Pohjoismaat on jaet-tu hinta-alueiksi. Suomen ja Ruot-sin välillä pullonkauloja on har-vemmin kuin Etelä-Skandinaviassa.

Pullonkaulatilanne syntyy esi-merkiksi, jos Suomeen haluttaisiin siirtää enemmän sähköä kuin Suo-men ja Ruotsin välinen siirtoyhte-ys pystyy toimittamaan sitä. Sähkön hinta Suomessa on silloin korkeam-

pi kuin Ruotsissa. Tällöin sähköä joudutaan tuottamaan Suomessa kalliimmin kuin mitä Ruotsista tuo-tu sähkö maksaisi.

Sähkön siirtokapasiteettia lisäämäl-lä pyritään ehkäisemään pullon-kaulatilanteiden syntyä. Myös mai-den tai hinta-alueiden sisällä voi syntyä pullonkaulatilanteita. Silloin kantaverkkoyhtiö vähentää siirto-tarvetta tavoitteenaan edistää tuo-tannon lisäämistä alituotantoalu-eella ja tuotannon vähentämistä ylituotantoalueella.

Sähköpörssissä sähkön tukku-hinta siis määräytyy seuraavan vuo-rokauden jokaiselle tunnille erik-seen. Jos asiakas haluaa varmistaa, että saa sähköä tiettyyn hintaan, sähkön finanssimarkkinoilla voi johdannaissopimusten avulla suo-jata sähkön hinnan jopa vuosiksi eteenpäin samaan tapaan kuin öljy-markkinoilla öljyn hinnan. Suojaa-minen on yleistä.

Sähköpörssin fyysisillä markkinoil-la Nord Pool Spot:ssa sähköä väli-tetään vuosittain noin 300 TWh, noin 70 prosenttia Pohjoismais-sa käytetystä sähköstä. Sen arvo on useita miljardeja euroja. Eril-lään sähkön fyysisistä markkinoista toimivilla sähkön finanssimarkki-noilla on useita erilaisia toimijoita, sähkön tuottajien ja ostajien lisäk-si esimerkiksi erilaisia riskienhal-lintapalveluja tarjoavia yrityksiä ja investointipankkeja. Finanssimark-kinoiden volyymi on noin viidestä kuuteen kertaan fyysisten markki-noiden volyymi.l

Finanssimarkkinat Sähkön johdannaisso-pimuskauppaa, jossa

sähkön ostajat ja myyjät suojaavat sähkön hinnan

tietyksi ajaksi.

100

100

700700

600600

600

550

350650

600

300

600

700

800

950

1400

1750

1350

1500

1400

1100

2200

1200

16001200

1000

50

60120

Käytössä

Rakenteilla/ suunnitteilla

pohjoismaiden siirtoyhteydet (mW)Tekniset siirtokyvyt

Fyysiset markkinat Esimerkiksi sähköpörssi, jossa käydään kauppaa

huomisen päivän eri tun-tien sähköntoimituksista.


Voimalaitokselta kuluttajalle

Sähkömarkkinoiden avaudut-tua vapaalle kilpailulle sähkön

siirto jätettiin kilpailun ulkopuolel-le. Ei olisikaan ollut järkeä ryhtyä rakentamaan rinnakkaisia verkkoja kilpailemaan keskenään.

Sähköverkon toimintaa voidaan luonnehtia säännellyksi ja valvotuksi yksinoikeudeksi. Verkkotoiminnan harjoittaminen vaatii viranomaisen myöntämän toimiluvan. Verkkoyh-

tiön toimintaa sekä siirron hinnoitte-lun kohtuullisuutta valvoo Energia-markkinavirasto. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kuluttaja voi Suomes-sa ostaa sähköä miltä tahansa Suo-messa toimivalta sähkön myyjältä, joka tarjoaa sähköä kuluttajan säh-könkäyttöpaikkaan. Sähköverkkoyh-tiötä kuluttaja ei voi valita, vaan säh-kön siirrosta vastaa se verkko, jonka alueella asiakas asuu.

Kantaverkko Sähkön valtakunnallinen suurjänniteverkko. Suo-messa kantaverkkoyhtiö Fingrid vastaa siitä, että sähköjärjestelmä toimii

valtakunnan tasolla.


Sähkö siirtyy suurelta voimalai-tokselta ensin Fingridin kanta-verkkoon. Fingrid vastaa siitä, että sähköjärjestelmä toimii koko Suo-messa ja mahdollistaa sähkömark-kinoiden toiminnan. Tämän vuok-si yhtiön toiminta pidetään erillään muista sähkömarkkinoiden toi-mijoista. Fingrid omistaa Suomen kantaverkon ja kaikki merkittävät ulkomaanyhteydet.

Kantaverkko on suurjänniteverk-koa, josta sähkö siirtyy alueverkko-jen kautta jakeluverkkoihin. Jake-luverkot jakautuvat vielä kahteen jännitetasoon eli keski- ja pienjänni-teverkkoihin. Kotitaloudet ovat liit-tyneet pienjänniteverkkoihin. Jake-

luverkoista vastaavat paikallisesti tai alueellisesti toimivat verkkoyhtiöt.

Sähköverkkoa on Suomes-sa yhteensä 380 000 kilometriä, mikä yltäisi yhdeksän ja puoli ker-taa maailman ympäri. Kantaverkkoa tästä on 14 000 kilometriä.

tarkempaa tietoa sähkön käytöstä – sähköä säästyy

Kuluttajat maksavat sähkölaskus-saan sähkön siirrosta. Sähköhän ei siirtyisi voimalaitokselta minnekään ilman sähköverkkoa. Sähkön siir-tomaksuilla katetaan verkkoyhtiön sähköverkkotoiminnan palvelut.

Kustannuksia aiheuttavat muun muassa verkkoon sitoutunut pää-oma ja uuden verkon rakentami-nen sekä sähköverkon ylläpito. Palveluun sisältyvät sähköverkon käytönvalvonta, vikojen korjaus kaikissa tilanteissa sekä muut asia-kaspalvelut ja sähkönkulutuksen mittaus. Voimajohtopylväät tarvit-sevat tilaa, joten niitä ympäröivien johtokatujen vuokraus ja ylläpito raivauksineen kuuluvat verkkoyh-tiöiden tehtäviin. Lisäksi siirto-maksut sisältävät valtakunnallisen kantaverkon rakentamisen ja yllä-pidon kustannuksia. Edellä maini-tuista palveluista aiheutuvat kus-tannukset ovat pääosin kiinteitä, eikä niihin juurikaan vaikuta siirre-tyn energian määrä.

Sähkönkulutuksen mittaaminen uudistuu perusteellisesti lähivuo-

sina. Osalle sähköasiakkaista on jo asennettu uudet etäluettavat sähkö-mittarit. Tavoitteena on, että valta-osalla asiakkaista ne ovat käytössä vuoteen 2014 mennessä. Etäluetta-vat mittarit antavat tietoa sähkön-kulutuksesta tunnin tarkkuudella. Asiakkaiden kaikki laskut perus-tuvat jatkossa todettuihin mittari-lukemiin, kun tähän asti asiakkaat ovat saaneet todettuun kulutukseen perustuvia laskuja kerran vuodessa. Kun sähkön käyttäjät saavat huo-mattavasti tarkempaa tietoa omas-ta sähkön käytöstään, he pystyvät myös paremmin tehostamaan omaa sähkön käyttöään.

Etäluettavat mittarit voivat nopeut-taa myös vikojen korjaamista. Esimerkiksi tieto sähkökatkok-sesta näkyy verkkoyhtiöllä välittö-mästi ja vikaa voidaan lähteä korjaa-maan heti. Verkkoyhtiö ja sähkön myyjä huolehtivat kulutusluke-mien tietosuojasta. Tietoja käyte-tään verkon toimintaan, asiakas-palveluun, sähkön laskutukseen ja energiatehokkuuspalveluun.

Laajuudessaan etäluettaviin mit-tareihin siirtyminen on niin suuri hanke, että vain Suomen maaseu-dun sähköistäminen on ollut suu-rempi jakeluverkkojen muutoshan-ke. Hankkeesta hyötyvät kaikki, kun energiatehokkuus paranee, sähköjärjestelmän vakaus lisään-tyy ja sähkömarkkinoiden toiminta tehostuu. l

Alueverkko Sähkö siirtyy kanta-verkosta alueverk-koon, joka myös on suurjänniteverkkoa.

Jakeluverkko Kotitaloudet ja valtaosa yrityksistä ovat liitty-neet jakeluverkkoon,

joka koostuu keski- tai pienjänniteverkoista.

Etäluettava sähkömittari

Mittari, jolta verkkoyhtiö saa mittarilukemat käy-

mättä paikan päällä


”Arvonlisävero”

”Sähköverot”

”Jakeluverkkosiirto”

”Alueverkkosiirto”

”Kantaverkkosiirto”

”Sähkön myynti”

”Sähkön hankinta”

kotitalousasiakkaan sähkön hinnan muodostuminen 1.1.2009

mistä sähkön hinta muodostuu

Sähkön vähittäismyyntihinta sisältää sekä sähkön hankinnan että sen myynnin. Sähkön siirtohinta sisältää jakelu-, alue- ja

kantaverkkosiirrot. Sähkövero peritään kokonaisuudessaan siirtomaksun yhteydessä. Arvonlisävero peritään sekä energia- että

siirtomaksusta.

Sähkön hankinta 37 %

Sähkön myynti 7 %

Kantaverkkosiirto 2 %

Alueverkkosiirto 1 %

Arvonlisävero 18 %

Sähköverot 7 %

Jakeluverkkosiirto 28 %

Siirtohinta

Sähkö-energian

myyntihinta

Lähde: Energiamarkkinavirasto


kun kuluttaja ostaa sähköä

kuluttaja ostaa sähköä tekemäl-lä sopimuksen sähkön myyjän

kanssa. Sopimus voi olla joko yksi kokonaistoimitussopimus tai erilli-set sähkönmyyntisopimus ja sähkö-verkkosopimus. Yleensä niillä asiak-kailla, jotka eivät ole kilpailuttaneet sähkön myyjäänsä, on vain yksi kokonaistoimitussopimus ja kilpai-luttaneilla erilliset sopimukset säh-kön myynnistä ja siirrosta.

Suomessa suurin osa kotitalouk-sien sähkönmyyntisopimuksista on

toistaiseksi voimassa olevia. Niissä sähkön hinta seuraa viiveellä sähkö-markkinoiden kehitystä. Tällaisissa sopimuksissa sähkön myyjä päättää hinnan muutosten ajankohdista ja ilmoittaa muuttuvista hinnoista asi-akkaalle vähintään kuukautta etu-käteen. Sopimuksen irtisanomisaika on kaksi viikkoa.

Kuluttaja voi tehdä myös mää-räaikaisen sähkönmyyntisopi-muksen yhden tai kahden vuoden ajaksi. Siinä sähkön hinta ei muu-

tu sopimuskauden aikana. Määrä-aikainen sopimus sitoo myös asi-akasta, joten määräajan aikana ei tule tehdä toista sopimusta. Mää-räajan umpeuduttua sopimus jat-kuu toistaiseksi voimassa oleva-na, jollei myyjän kanssa ole toisin sovittu. Määräaikaisen sopimuksen tekemällä voi hakea vakautta kulu-tusmenoihinsa. Tällöin kuluttaja suojaa sähkön hinnan kuten säh-köpörssistä johdannaisia hankkiva teollisuusyritys.


Sähkö-verkko-sopimus

Kolmannessa sopimusvaihtoeh-dossa sähkön hinta muuttuu jat-kuvasti. Sopimukset ovat yleen-sä voimassa toistaiseksi. Hinta voi olla sidottu sähköpörssin noteera-uksiin. Tällaiset sopimukset ovat varsin suosittuja Norjassa, mutta ne eivät ole yleistyneet Suomessa. Sopimuksista hyötyvät erityisesti ne asiakkaat, jotka pystyvät ajoit-tamaan sähkönkäyttöään hinnal-taan halvempiin ajankohtiin, kuten omakotitaloissa asuvat.

Sähkönmyyntisopimuksiin sisäl-tyy erilaisia tapoja mitata sähkönku-lutusta. Yleissähkön ollessa kysees-sä sähkön hintaan ei vaikuta, mihin aikaan päivästä tai vuodesta sähköä kulutetaan. Sähköä voidaan mitata myös erikseen yö- ja päiväsähkönä. Kuluttaja, joka ostaa erikseen yö- ja päiväsähkönsä, yleensä säätää eni-

ten sähköä kuluttavan toiminnan, kuten omakotitalon lämmittämisen, edullisemman yösähkön aikaan. Sopimuksissa sähkö voidaan eritel-lä myös kausittain. Tällöin kesällä ja talvella sähkö on eri hintaista.

Kun etäluettavat mittarit yleisty-vät, sähkön myyjät pystyvät entis-tä paremmin räätälöimään säh-könmyyntisopimuksia asiakkaiden tarpeiden mukaisiksi. Yritysasi-akkailla on jo nyt huomattavas-ti enemmän räätälöityjä sopimuk-sia kuin kotitalouksilla. Yritykset myös suojaavat enemmän sähkön hankintaansa.

Sähköä myydään nykyään myös ympäristöystävällisten tuotemerk-kien avulla. Jos asiakas on ostanut esimerkiksi tuulivoimalla tuotet-tua sähköä, sähkön myyjän on han-kittava sitä vastaava määrä. Koska

sähköä ei pystytä verkossa erottele-maan, ympäristöystävällisen sähkön ostajakin saa pistorasiaansa saman-laatuista sähköä kuin muut.

Sähkön myyjien pitää ilmoittaa sähkölaskuissa ja markkinointima-teriaaleissa tietoja, jotka koskevat niiden myymän sähkön energialäh-teitä ja ympäristövaikutuksia.

Suuri osa suomalaisista ei vielä ole kilpailuttanut sähkön myyjään-sä. Heillä on sähkönmyyntisopimus niin sanotun toimitusvelvollisen myyjän kanssa. Toimitusvelvollinen myyjä on paikallinen markkinajoh-taja. Se on velvollinen tarjoamaan julkisen hinnan ja samat ehdot kyseisen verkon alueella oleville toi-mitusvelvollisuuden piiriin kuulu-ville asiakkaille, joita ovat kuluttajat ja pienet yritykset. l

Verkko-yhtiö

asiakas

Sähkön-myynti-sopimus

Sähkön myyjä

Asiakkaalla on sähkönmyyntisopimus sähkön myyjän kanssa ja sähköverkkosopimus verkkoyhtiön kanssa.


näin ostan sähköä ja kilpailutan sähkön myyjän

Sähkönmyyntisopimuksen voi tehdä netissä tai soittamalla säh-

kön myyjälle. Niin muuttotilan-teessa kuin sähkön myyjää vaihta-essa riittää, että ottaa yhteyttä vain haluamaansa sähkön myyjään. Asi-akkaan ei tarvitse itse irtisanoa van-haa sähkösopimusta, vaan sähkön myyjä pyynnöstä irtisanoo sen. Asi-akkaan ei myöskään tarvitse olla yhteydessä sähkön siirrosta vastaa-vaan verkkoyhtiöön, sillä sähkön myyjä hoitaa asian.

Jos sähkön myyjä on aikaisem-min ollut osana samaa yritysryh-mää kuin sähkön siirrosta huolehti-va verkkoyhtiö, kuluttaja on saanut vain yhden sähkölaskun, johon säh-kö ja sen siirto on eritelty. Jatkos-

sa sähkölaskuja tuleekin kaksi: yksi sähkön myyjältä ja yksi sähkön siir-rosta verkkoyhtiöltä. Sähkön myy-jän vaihto ei myöskään vaikuta säh-kön siirtomaksuun.

Kilpailuttaminen on yleistymässä Suomessa. Energiamarkkinavirasto on tehnyt vuodesta 2007 tilastoja sähköenergian kilpailuttamisesta. Vuosittain noin neljästä seitsemään prosenttia asiakkaista on vaihta-nut sähkön myyjää. Ruotsissa ja Norjassa kilpailuttaminen on ylei-sempää. Siellä vastaavat prosent-tiosuudet ovat noin kahdeksasta kymmeneen.

Kilpailuttaminen mielletään usein hankalaksi, vaikka todelli-suudessa lomakkeen täyttäminen internetissä sähkön myyjän sivul-la tai yhteydenotto myyjään riit-täisi. Välttämättömien henkilö- ja yhteystietojen lisäksi myyjän vaih-toa nopeuttaa käyttöpaikkatunnus, joka löytyy sähkön siirron laskus-ta. Sähkölaskuun merkitty säh-könkäytön vuosiarviokin on hyvä mainita, vaikka sopimus voidaan tehdä ilman sitä. Uusi sopimus alkaa aikaisintaan kahden viikon kuluttua yhteydenotosta. Määräai-kainen sähkönmyyntisopimus on voimassa sopimuksessa mainitun ajan eikä sitä voi keskeyttää kilpai-luttamisen takia.

Mistä sitten voi etsiä tietoa sähkön myyjien hinnoista hintavertailua var-ten? Muun muassa Energiamarkkina-viraston sivuilla internetissä – www.sahkonhinta.fi - löytyvät ajantasai-set tiedot hinnoista. Kun hintaver-tailuun syöttää oman kotitalouten-sa sähkön käyttöä koskevat tiedot, ohjelma tekee taulukon alkaen edul-lisimmasta sähkön myyjästä. l

Ener

giam

arkk

inav

irast

o


Sähkölaskun sisältö

1 käyttöpaikkatunnusTarvitset, kun teet uuden sähkösopimuksen.

2 SähkötuoteEsimerkiksi, yleissähkö, kausisähkö, yösähkö tms. sähkönmyyntisopimuksen mukaisesti.

3 VuosikäyttöarvioAsiakkaan edellisen vuoden sähkönkäyttöön tai muuhun tarkempaan tietoon perustuva arvio asiakkaan tulevasta vuotuisesta sähkönkäytöstä.

4 myyntimaksuMuodostuu yleensä sekä perusmaksusta (€/kk) että sähkönkäyttöön perustuvasta maksusta (senttiä/kWh). Voit kilpailuttaa sähkön myyjäsi.

5 Siirtomaksu Muodostuu sekä perusmaksusta (€/kk) että sähkönkäyttöön perustuvasta maksusta (senttiä/kWh). Siirtomaksu on sama riippumatta siitä, miltä myyjältä ostat sähkösi.

6 SähköveroSiiretyn energian määrä ja sähköveron yksikköhinnan tulo.

7 arvonlisäveroMaksetaan koko summasta, sähkövero mukaan lukien.

8 Sähköenergian ja -siirron keskihinnat laskettuna vuosikulutuksestaLaskulla ovat tiedot nykyisen vuosiennusteen mukaisista kokonaisvuosikustannuksista tai ennusteen mukaiset vuosikulutuksen keskihinnat tämänhetkisillä hinnoilla.

Keijo Kuluttaja

Mäkirinne 15 A 3102100 Espoo

LASKUERITTELY 2/2

Asiakasnumero 12345678Laskunnumero 91011123Laskunpäiväys 02.11.2009Käyttöpaikkatunnus 123456Käyttöpaikka Mäkirinne15A31 02100Espoo

Arvioitu vuosikulutus Mittarinumero 19280213Päiväenergia 11950kWhYöenergia 10860kWh

ARVIOLASKU AJALTA 01.10.2009–31.10.2009

Sähkön myynti: Sähköyritys Oy Yksikköhinta YhteensäPerusmaksu 01.10.2009–31.10.2009 3,95e/kk 3,95Päiväenergia 01.10.2009–31.10.2009 996kWh 6,68c/kWh 66,53Yöenergia 01.10.2009–31.10.2009 905kWh 5,99c/kWh 54,21Yhteensä sis. alv 22 % 124,69

Sähkön siirto: Sähköyritys Oy AikasiirtoPerusmaksu 01.10.2009–31.10.2009 6,72e/kk 6,72Siirtomaksu,päivä 01.10.2009–31.10.2009 996kWh 2,95c/kWh 29,38Siirtomaksu,muuaika 01.10.2009–31.10.2009 905kWh 1,70c/kWh 15,39Sähköverot1lk 01.10.2009–31.10.2009 1901kWh 1,0773c/kWh 20,48Yhteensä sis. alv 22 % 71,97

ARVIOLASKU YHTEENSÄ 196,66

Seuraavan laskun suunnitelman mukainen eräpäivä on 03.01.2010.

Nykyisen vuosiennusteen mukaiset keskihinnat tämän hetkisillä hinnoilla.

Vuosikustannus Nykyinenvuosiennuste KeskihintaSähkönmyynti 1496,17e 22810kWh 6,56c/kWhSähkönsiirto 863,52e 22810kWh 3,79c/kWh

Maksuihinsisältyyperus-,energia-jasiirtomaksutsekäsähköverot,eimuitamahdollisiamaksujajakuluja.

Josmaksatlaskusimieluitenverkkopankissaetkäolevieläottanutkäyttöösie-laskua,toimiheti.Ottamallae-laskunsäästätpaperiajaluontoa.Luelisääe-laskustaosoitteessawww.sahkoyritysoy.fi/elasku.

1

8

56

4

3

2

27

7

Sähköyritys Oy:n arviolasku

Tasauslaskulla näkyisivät lisäksi tiedot laskutuskauden toteu-tuneesta sähkönkäytöstä ja mahdollinen hyvitys. Sähkölaskus-ta vähennetään arviolaskutetut maksut. Saat hyvitystä, jos olet käyttänyt arvioitua vähemmän sähköä vuoden aikana ja maksat enemmän, jos sähköä on kulunut arvioitua enemmän. Laskut muut-tuvat hieman toisennnäköisiksi, kun siirrytään arvio- ja tasauslas-kuista jatkuvaan mittarinluentaan perustuviin laskuihin.


tulevaisuuden näkymät

Sähkömarkkinoiden avaami-nen on tuonut kilpailua säh-

kön tuotantoon ja myyntiin. Kil-pailun avulla pyritään tehostamaan voimavarojen käyttöä ja saamaan kustannussäästöjä kansantalouteen. Kun markkinat on avattu, myös kuluttajat voivat vapaasti valita säh-kön myyjän. Vapaan kilpailun avul-la halutaan lisäksi edistää uusiutu-van energian pääsyä markkinoille.

Euroopan laajuinen sähkömark-kinoiden yhdentyminen on kir-

jattu Euroopan unionin tavoit-teisiin. Yhdentyminen on vasta alkuvaiheessa. Pisimmällä se on sähkön tukkumarkkinoilla Poh-joismaissa. Seuraava askel Pohjois-maissa on sähkön vähittäiskaupan yhdentyminen.

Tulevaisuuden yhdentyneil-lä sähkömarkkinoilla sähkönkulu-tus ohjautuu yhä enemmän sellaisiin aikoihin, jolloin hinnat ovat matalia. Sähköä tuotetaan koko Euroopas-sa siellä, missä se kullakin hetkellä

on taloudellisinta ja ympäristön kan-nalta vähiten haitallista. Kuluttajien valintamahdollisuudet kasvavat.

Maailman hiilidioksidipäästöt vähenevät, kun teollisuuden ja koti-talouksien energiatehokkuus para-nee. Lisäksi muiden energiamuoto-jen korvaaminen sähköllä vähentää hiilidioksidipäästöjä. Esimerkiksi sähköauton moottorissa on parem-pi hyötysuhde kuin polttomootto-rissa. Moni teollisuuden prosessi on jo nyt muutettu sähkön avulla ener-


giatehokkaammaksi, kuten paperi-massan kuivaaminen lämmittämi-sen sijaan puristamalla.

Yksi sähkön käytön eduista on sen hyvä säädeltävyys ja ohjaus. Silti säh-kön käytössä on yhä tehostamisen varaa. Esimerkiksi sähkömoottorin toimintaa voi tehostaa taajuusmuut-tajan avulla. Toisaalta sähköä käyttä-mällä voidaan säästää muussa ener-giankäytössä. Hyvä esimerkki tästä ovat lämpöpumput, joiden avulla lämpö saadaan aikaiseksi pienem-mällä energiamäärällä kuin mones-sa muussa lämmityslaitteessa. Lisäksi rakennusten tekeminen tiiviimmik-si edellyttää koneellista ilmanvaihtoa eli jälleen sähköllä toimivaa laitetta.

Tulevaisuudessa sähkön käytön arkipäivä saattaa näyttää tällaiselta:”Tuulirintama pyyhkäisee Pohjois-

Euroopan ylitse. Tuulivoimalla tuo-tettu sähkö jaetaan Euroopan laajui-sen yhtenäisen sähköverkon avulla. Kotien älykäs talotekniikka saa tie-don sähkön edullisesta hinnasta, joka käytetään hyväksi heti esi-merkiksi käynnistämällä autotallis-sa sähköauton lataaminen ja läm-minvesivaraajan kuumentaminen. Myös vesivoimaloissa vettä pum-pataan altaisiin, jotta tuulirinta-man mentyä ohi voimalat pystyvät taas tuottamaan sähköä vesivoimal-la maksimimäärän.

Myös kotitaloudet voivat myy-dä sähköä. Siten esimerkiksi aurin-kopaneelien tuottamasta sähkös-tä hyötyy silloinkin, kun talossa ei kuluteta sähköä.”

l Asunnon lämpötilan pidän noin 21 asteessa. Lämpötilan laskeminen yhdellä asteella tietää noin viiden prosentin vuosittaista säästöä lämmityskustannuksissa. Ilmanvaihdon sisäänpuhallus-ilman lämpötilan asetan joitakin asteita huonelämpötilaa alhaisemmaksi.

l Suljen virran TV:stä, digiboksista, tietokoneesta, modeemista ja muista vastaavista laitteista, kun en käytä niitä.

l En jätä laitteita valmiustilaan eli stand-by –asentoon. Laitteiden valmiustila vie helposti noin 10 % kodin koko sähkön kulutuksesta.

l Valitsen kannettavan tietokoneen, sillä se kuluttaa vain 10-20 % siitä, mitä pöytäkone.

l Pesen pyykkiä vain täysiä koneellisia.

l Käytän säästeliäästi lattialämmitystä. Tilalämmitykseen käytän varsinaista lämmitysjärjestelmää.

Näin säästän sähköä kotona ja töissä


Sanasto

alueverkko Sähkö siirtyy kantaverkosta alueverkkoon, joka myös on

suurjänniteverkkoa.

CHp–voimalaitos Yhdistettyä lämmön ja sähkön tuotantoa. CHP on lyhennys

sanoista Combined Heat and Power.

EnergiatehokkuussopimusYritys sitoutuu vähentämään energian käyttöään ja/tai

tarjoamaan asiakkailleen neuvontaa ja kulutusraportointia, ja

siten edistämään asiakkaidensa tehokasta energiankäyttöä.

Etäluettava sähkömittari Mittari, joka antaa tietoa sähkön kulutuksesta tunnin

tarkkuudella. Verkkoyhtiö pystyy lukemaan mittarilukemat

käymättä paikan päällä.

FinanssimarkkinatSähkön johdannaissopimuskauppaa, jossa sähkön ostajat ja

myyjät suojaavat sähkön hinnan tietyksi ajaksi.

Fossiiliset polttoaineetEsimerkiksi öljy, kivihiili ja maakaasu. Niiden käytöstä syntyy

ilmakehään muun muassa hiilidioksidipäästöjä.

Fyysiset markkinat Esimerkiksi sähköpörssi, jossa käydään kauppaa huomisen

päivän eri tuntien sähköntoimituksista

Jakeluverkko Kotitaloudet ja valtaosa yrityksistä ovat liittyneet

jakeluverkkoon, joka koostuu keski- tai pienjänniteverkoista.

JohdannaiskauppaJohdannaissopimuksen avulla sähkön ostaja ja myyjä sopivat

sähkölle tietyn hinnan tietyksi ajaksi. Tarkoituksena on suojata

sähkön hinta suurilta heilahteluilta.

kantaverkko Sähkön valtakunnallinen suurjänniteverkko. Suomessa

kantaverkkoyhtiö Fingrid vastaa siitä, että sähköjärjestelmä

toimii valtakunnan tasolla.

kasvihuonekaasut Aiheuttavat ilmakehässä niin sanottua kasvihuoneilmiötä,

mikä johtaa ilmaston lämpenemiseen. Merkittävimmät

kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi, metaani ja klooratut

hiilivedyt.

kioton pöytäkirja Vuonna 1997 hyväksytty ja 2005 voimaan tullut pöytäkirja,

jonka 176 maata on ratifioinut. Se velvoittaa vähentämään

kasvihuonekaasuja tietylle tasolle maakohtaisesti.

muuttuvat kustannukset Kustannuksia, joiden määrään vaikuttaa tuotannon määrä,

esimerkiksi polttoainekustannukset.

nord pool Spot –sähköpörssi Euroopan johtava sähköpörssi, jossa käydään kauppaa fyysisellä

sähköllä. Yhtiön omistavat pohjoismaiset kantaverkkoyhtiöt.

päästöoikeus Päästökaupan piiriin kuuluvassa maassa toimivalla teollisuus-

tai energiantuotantolaitoksella oleva oikeus päästää

hiilidioksidia ilmaan. Ylijääneitä oikeuksia voi myydä ja oikeuksia

voi tarvittaessa ostaa lisää. Yksi päästöoikeus vastaa yhtä

ilmakehään päästettyä hiilidioksiditonnia.

Syöttötariffi Tuottajille varmistetaan tietty tulotaso maksamalla heille

markkinoilta saatavan hinnan lisäksi syöttötariffia. Esimerkiksi

sähkön tuottamista tuulivoimalla tuetaan monessa maassa

syöttötariffilla.

Sähkön ostaminen Kuluttaja ostaa sähköä tekemällä sopimuksen sähkön

myyjän kanssa.

Sähköpörssi Sähkön markkinapaikka, jossa muodostuu sähkön tukkuhinta.

Säätösähkö Sähköntuotantoa tai -kulutusta, jota voi tarvittaessa muuttaa

nopeasti.

toimitusvelvollinen myyjä Sähkön myyjä, joka on verkkoyhtiön vastuualueella

markkinajohtaja. Tämä on velvollinen myymään sähköä sitä

haluaville jakeluverkkoalueen kuluttajille ja pienyrittäjille julkisin

hinnoin ja samoilla ehdoilla.

J

yleistä tietoa sähkömarkkinoista

http://www.energia.fi/fiEnergiateollisuus ry:n internet-sivut.

http://www.fingrid.fi/ Suomen kantaverkkoyhtiön, Fingridin internet-sivut, tietoa mm.

kantaverkkoyhtiön tehtävistä ja Suomen voimajärjestelmän

tilasta.

http://www.energiamarkkinavirasto.fi/Energiamarkkinaviraston sivusto, jolta löytyy mm. tietoa

Energiamarkkinaviraston toiminnasta ja päätöksistä sekä tilasto-

ja muuta tietoa sähkön hinnasta ja sähkömarkkinoista.

http://ec.europa.eu/energy/index_en.htm

Euroopan komission energiasivusto.

http://www.entsoe.eu/Eurooppalaisten kantaverkkoyhtiöiden yhteistyöjärjestön

sivusto, paljon tilastoja ja tietoa eurooppalaisista

kantaverkkohankkeista.

http://www.energia.fi/fi/sahko Tietoa sähkömarkkinoiden toiminnasta, sähköntuotannosta,

sähköverkosta ja kuluttaja-asioista.

http://www.energia.fi/fi/kaukolampo Tietoa sähkön ja lämmön yhteistuotannosta, kaukolämmöstä ja

kaukojäähdytyksestä.

tilastoja ja markkinatietoa

http://www.energia.fi/fi/tilastot Energiatilastoja, myös hyvä kansainvälisten energiatilastojen

linkkikokoelma.

http://www.nordpool.com/ Ajantasaista tietoa sähkön tukkumarkkinahinnasta sekä sähkö-

ja päästöoikeusjohdannaisten hinnoista.

http://www.tilastokeskus.fi/til/ene.html Tilastokeskuksen energiatilastot.

http://epp.eurostat.ec.europa.eu/portal/page/portal/energy/data/EU:n tilastokeskuksen energiasivut.

http://www.iea.org/stats/index.asp Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n tilastosivusto.

tietoa kotitalouksien sähkönkäytöstä, energiatehokkuudesta ja sähkön kilpailuttamisesta

http://www.motiva.fi/ Tietoa energian ja materiaalien tehokkaasta

ja kestävästä käytöstä.

http://www.sahkonhinta.fi/ Sähkön myyjän kilpailuttaminen.

http://www.energia.fi/fi/sahko/kotijasahko

Tietoa kodin sähkölaitteiden vaikutuksesta sähkönkulutukseen

ja vinkkejä energiatehokkaampaan laitteiden käyttöön.

lisätietoja

Energiateollisuus ryFredrikinkatu 51–53 B, 00100 HelsinkiPL 100, 00101 HelsinkiPuhelin (09) 530 520, faksi (09) 5305 2900www.energia.fi

Fingrid Oyj Arkadiankatu 23 B, 00100 HelsinkiPL 530, 00101 HelsinkiPuhelin 030 395 5000, faksi 030 395 5196www.fingrid.fi

hyvä tietää sähkömarkkinoista - fingrid...koska suomi on eu-maista sähkön kokonaiskulutus...

Documents