TOIMINTAKERTOMUS 2015

2

SUOMEN ELOKUVASÄÄTIÖ

Suomen elokuvasäätiö on perustettu 1969. Se on opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripolitiikan

toimialan ohjaukseen kuuluva itsenäinen säätiö. Elokuvasäätiön tehtävänä on edistää korkeatasoista,

monipuolista ja omaperäistä suomalaista elokuvatuotantoa. Säätiö myöntää tukea elokuvien

ammattimaiseen tuotantoon sekä niiden esittämiseen ja levittämiseen erilaisissa jakelukanavissa. Säätiö

vastaa myös kotimaisen elokuvan kulttuuriviennistä, edistää suomalaisten elokuvien ja elokuvantekijöiden

kansainvälistymistä ja jakaa elokuvien kansainvälisen toiminnan tukea. Säätiö myöntää tukea myös

valtakunnallisesti merkittäville kansainvälisille elokuvafestivaaleille Suomessa.

Suomen elokuvasäätiö saa tuki- ja toimintavaransa valtion talousarviossa Veikkauksen ja raha-arpajaisten

voittovaroista elokuvataiteen edistämiseen osoitetusta määrärahasta. Elokuvasäätiön tuki on julkista tukea,

jonka käyttöä säätelevät valtionavustuslaki, laki ja asetus elokuvataiteen edistämisestä, EU:n komission

26.11.2008 antama päätös Suomen elokuvatuotannon tukiohjelmasta sekä elokuvasäätiön oma

tukiohjeisto. Tukea jaetaan hakemusten perusteella.

Elokuvasäätiön toiminnan arvot muodostavat ohjenuoran jokapäiväiselle työlle ja ohjaavat toimintaa myös

pitkällä aikavälillä. Arvot ja eettiset periaatteet tarjoavat yhteiset suuntaviivat elokuvasäätiön, sen

asiakkaiden ja yhteistyökumppanien vuoropuhelulle sekä tulevaisuuden päätöksenteolle. Samalla ne luovat

yhtenäisyyttä toimintaan työyhteisön sisällä:

”Olemme palveleva asiantuntijaorganisaatio, jonka toiminta perustuu

myönteiseen vuorovaikutukseen. Ennakoitava ja reilu työskentelytapamme

rakentaa luottamusta. Kehitämme toimintaamme rohkeasti, uteliaasti ja

avoimesti.”

Elokuvasäätiön strategiset tavoitteet luovat toiminnalle pysyvän perustan, jonka varaan rakennamme

lyhyen aikavälin painopistealueet. Tavoitteet määrittävät miten etenemme kohti pitkän tähtäimen visiota:

� Elokuva-ala on elinvoimainen

� Elokuva on helposti ja laillisesti yleisön saatavilla

� Elokuvalla on mahdollisimman suuri kulttuurinen ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus

� Elokuvasäätiö toimii tehokkaasti

3

SISÄLLYSLUETTELO: 1. TOIMINTAVUOSI 2015 4

2. VUODEN 2015 TOIMINNAN TAVOITTEET 7

2.1. Elokuva-ala on elinvoimainen

2.2. Elokuva on helposti ja laillisesti yleisön saatavilla 8

2.3. Elokuvalla on mahdollisimman suuri kulttuurinen ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus 11

2.4. Elokuvasäätiö toimii mahdollisimman tehokkaasti 12

3. TUKITOIMINTA 2015 14

3.1. Tuotannon tuet 14 3.2. Esityksen ja levityksen tuet 17 3.3. Kulttuuriviennin tuet 18

4. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA 20

5. VIESTINTÄ 24 6. ELOKUVASÄÄTIÖN HALLINTO JA TALOUS 26

6.1. Hallinto 26 6.2. Talous 31

7. SÄÄTIÖLAISSA SÄÄDETYT TOIMINTEKERTOMUKSESSA ILMOITETTAVAT ASIAT 33

LIITE 1: SES AUDITORIO OY toimintakertomus 2015 34

LIITE 2: LUOVA EUROOPPA / MEDIA –ohjelman toimintavuosi 2015 37

4

1. TOIMINTAVUOSI 2015

2015 oli jälleen uusi ennätysten vuosi kotimaiselle elokuvalle. Elokuvateattereissa kotimaiset tuotannot

vetivät vuoden aikana yhteensä 2 590 000 katsojaa, mikä on televisioaikakauden uusi ennätys. Yli kahteen

miljoonaan teatterikatsojaan yllettiin nyt jo neljännen kerran 2010-luvulla, edellinen kotimainen katsoja-

ennätys on vuodelta 2012, jolloin elokuvat keräsivät yhteensä 2 357 000 katsojaa. Kotimaisten elokuvien

osuus kaikista elokuvissakäynneistä oli noin 29 prosenttia vuonna 2015 eli Euroopan kirkkainta kärkipäätä.

EU-maissa kotimaista tuotantoa katsottiin enemmän vain Ranskassa (35 %) ja Tanskassa (30 %).

Vuoden katsotuin kotimainen elokuva oli Taneli Mustosen ohjaama komedia Luokkakokous 505 376

katsojallaan. Kotimaisten elokuvien monipuolistunut tarjonta näkyy myös elokuvateatterien lippuluukuilla;

vuonna 2015 kaikkiaan kahdeksan elokuvaa keräsi yli 100 000 katsojaa, niistä viisi ylitti 200 000 kävijän

rajan. Koko perheen elokuvat kokosivat 25 prosenttia kotimaisten elokuvien katsojista. Perhe-elokuvista

suosituin oli Timo Koivusalon ohjaama Risto Räppääjä ja Sevillan saituri 316 000 katsojalla.

Kaiken kaikkiaan Suomen elokuvateattereissa kävi vuoden 2015 aikana noin 8,7 miljoonaa katsojaa eli noin

19 prosenttia enemmän kuin edeltävänä vuonna. Digitaaliseen esitys- ja levitystekniikkaan siirtyminen on

elvyttänyt maan elokuvateatteriverkoston ja seitsemän miljoonan katsojan raja ylittyi nyt jo kuudennen

kerran peräkkäin. Myös elokuvateatterisalien määrä on lähtenyt uudelleen kasvuun ja ylitti 300 salin

määrän vuoden 2015 aikana. Koko alan kannattavuus ei ole kuitenkaan kehittynyt samassa suhteessa kuin

teatteriverkoston menestys tallennejakelun suosion yhä laskiessa, nyt jo kuudetta vuotta peräkkäin.

Elokuvien verkkojakelu ei ole vielä toistaiseksi kehittynyt korvaavaksi tulonlähteeksi.

Suomalaisten elokuvien kansainvälisesti merkittävin saavutus vuonna 2015 oli Klaus Härön Miekkailija -

elokuvan eteneminen Hollywood Foreign Press Associationin jakaman Golden Globe -palkinnon ehdok-

kaaksi vieraskielisten elokuvien sarjassa ensimmäisenä suomalaisena elokuvana yli 50 vuoteen. Miekkailija

pääsi myös Yhdysvaltain elokuva-akatemian Oscar-palkintojen ehdokkaiden valintalistalle. Elokuvasäätiön ja

tuotantoyhtiö Making Movies Oy:n yhteistyössä toteuttama palkintokampanja tuotti näin ansaitun

tuloksen.

Vuoden 2015 kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla menestynein suomalainen pitkä elokuva oli Mikko

Kuparisen 2 yötä aamuun. Elokuva sai kansainvälisen ensi-iltansa syyskuussa Montrealin festivaaleilla

Kanadassa ja voitti siellä parhaan ohjaajan palkinnon. Myös Valladolidin elokuvafestivaalit Espanjassa

palkitsivat elokuvan esikoisohjaajien sarjassa. Montrealin festivaaleilla avasi myös Mika Kaurismäen

Tyttökuningas, jonka pääosanesittäjä Malin Buska palkittiin festivaalin parhaana naisnäyttelijänä.

Lyhytelokuvista eniten kansainvälistä huomiota vuoden aikana keräsi Hamy Ramezanin ja sambialais-

brittiläisen Rungano Nyonin ohjaama Kuuntele. Elokuva esitettiin vuoden 2015 aikana peräti 175 elokuva-

festivaalilla, joissa se keräsi yli 40 erilaista palkintoa ja kunniamainintaa. Elokuva nostettiin myös vuoden

viiden parhaan eurooppalaisen lyhytelokuvan joukkoon usean lyhytelokuvan ammattilaisen listalla

Cineuropan -kyselyssä.

Dokumenttielokuvista kiinnostusta herätti mm. Iiris Härmän Hyvästi Afrikka, joka kiersi vuoden aikana 25

kansainvälisellä festivaalilla ja voitti useita palkintoja, kuten arvostetun Margaret Mead Filmmaker Awardin

New Yorkissa. Dokumenttielokuvista ulkomailla palkittiin myös mm. Kirsi Mattilan Marzia, ystäväni, joka

voitti parhaan dokumenttielokuvan palkinnon Montrealissa sekä Mika Taanilan ja Jussi Eerolan Atomin

paluu, joka palkittiin Kööpenhaminan CPH:DOXissa parhaan pohjoismaisen elokuvan tittelillä.

Suomen elokuvasäätiö jakoi vuoden 2015 aikana yhteensä 25,5 miljoonan euron edestä tukea kotimaiselle

elokuva-alalle. Tukihakemuksia käsiteltiin vuoden aikana yhteensä 1 419 kappaletta, joista 67 prosenttia sai

myönteisen tukipäätökset. Säätiöön saapuvien tukihakemusten määrä on kasvanut viimeisen viiden vuoden

5

aikana yli 37 prosenttia. Elokuvasäätiön saama rahoitus pysyi vuonna 2015 edellisvuosien tasolla. Toimialan

kannalta oli kuitenkin tärkeää, että – jälleen kerran – saatiin torjuttua valtiovarainministeriön esitys tuotan-

totukien saattamisesta veronalaisiksi. Elokuvasäätiö ja toimiala olivat aktiivisesti yhteydessä eduskuntaan;

eduskunta näin ollen muutti hallituksen esityksen nykytilan säilyttäväksi.

Edellä mainittu hakemusten määrän merkittävä kasvu ei ole ainoa säätiön työkuormaa lisäävä tekijä. Viime

vuosina ovat sekä tukiprosessien hallinnolliset vaatimukset kasvaneet että kansainvälistyvät hankkeet

monimutkaistuneet. Siinä missä vielä aiemmin tuotannoissa oli muutama yhteistyötaho, haetaan nykyään

rahoitusta moninkertaiselta määrältä yhteiskumppaneita. Tällöin myös esimerkiksi käsiteltävien sopimus-

ten määrä vastaavasti moninkertaistuu.

Säätiö on jo useamman vuoden ajan kiinnittänyt opetus- ja kulttuuriministeriön huomiota siihen, että

mahdollisuus tehdä työtä virkavastuun edellyttämällä huolellisuudella on edelleen lisääntyvän kuormi-

tuksen myötä vaikeutunut. Myös selvitysmies Jari Muikku kirjoitti raportissaan vuonna 2014: ”Säätiön

tehtäviä, tukiprosessia ja resursseja tulee arvioida yksityiskohtaisesti ja puolueettomasti ennen kaikkea siltä

kannalta, vaarantuuko asiakkaiden tasavertaisuus ja oikeudet suhteessa säätiön viranomaistehtäviin, jos

hakemusmäärät kasvavat jatkossakin.” Kun säätiö ei voi rajoittaa tulevien hakemusten määrää, on

tukiprosesseja yksinkertaistettu ja virtaviivaistettu. Lainsäädännön asettamia huolellisuusvaatimuksia ei

harkinnanvaraisissa tuissa voi kuitenkaan ohittaa.

Tarkoituksena on ollut etsiä ratkaisua osana uudistettavaa elokuvalakia.

Valitettavaa on ollut käänne, että elokuvalain uudistaminen alkuperäisessä muodossa ja aikataulussa ei ole

edistynyt. Tosiasiallisesti uudistustyön painopiste on muuttui, kun valtionhallinnon kehittämisstrategia, ns.

Virsu-hanke, alkoi säätiön näkökulmasta ohjata elokuva-alan uudistamislakia. Säätiön dialogissa opetus- ja

kulttuuriministeriön kanssa ei ole löytynyt yhteistä käsitystä siitä, mitkä ovat ne audiovisuaalisen alan

rakenteet, jotka kuuluvat uudistuksen piiriin. Selvitysmies Leif Jakobssonin kesäkuussa 2015 julkaistussa

puheenvuorossa nostettiin esiin laajempi näkökulma siitä, että julkisen vallan rakenne on paljon muutakin

kuin vain kysymys KAVIn, SES:n tai TAIKEn välisestä työnjaosta.

Säätiön näkökanta on ollut, että hallinnollisena rakenteena ns. virastomalli ei palvele parhaiten alan tarpei-

ta. Tässä vaiheessa ei ole mahdollista ottaa kantaa mikä olisi tarkoituksenmukaisin toimintojen rakenne.

Fakta kuitenkin on, että säätiön keskeisen perustajajäsenen ja nykyisen päärahoittajan sitoutuminen

säätiöön sekä julkisuudessa että käytännön tasolla näyttäytyy epäselvänä.

Elokuvasäätiön toiminnan tarkoitus voidaan määritellä elokuvien laadun, yleisösuhteen ja toiminnan

vaikuttavuuden kautta. Tässä mielessä vuosi 2015 on ollut menestys. Samoin henkilöstön sitoutuminen

työhönsä sekä toiminnan laatu ovat pysyneet vakaana, vaikka vuoden 2015 aikana säätiön asema on ollut

epävarma.

On hienoa, että taloudellisista huonoista ajoista sekä pirstaloituvasta sosiaalisesta pääomasta huolimatta

Suomen elokuvasäätiö osana elokuvatoimialaa ja julkista valtaa on saanut osaltaan olla mukana rakenta-

massa suomalaisille ilon aiheita sekä merkityksellisyyden kokemuksia.

Irina Krohn

toimitusjohtaja

6

Suomalaisten elokuvien katsojat elokuvateattereissa 2015

Elokuva* Tuotantoyhtiö Levittäjä Ensi-ilta Ensi-ilta

salit Katsojat

2015 Katsojat

yhteensä

Mielensäpahoittaja Solar Films Oy Nordisk Film 5.9.2014 120 41 961 500 652

Nightmare 2 FremantleMedia Finland Oy SF Film 3.12.2014 122 6 100 74 636

Eila, Rampe ja Likka Kinosto Nordisk Film 26.12.2014 109 53 875 82 791

Päin seinää Helsinki -filmi Oy SF Film 26.12.2014 88 31 574 53 833

Vares - Sheriffi Solar Films Oy Nordisk Film 7.1.2015 107 110 102

Viikossa aikuiseksi Dionysos Films Oy Nordisk Film Oy 23.1.2015 113 109 906

Lovemilla It´s Alive Films It´s Alive Films 6.2.2015 72 2 862

Theon talo Bad Taste LtD. & Butterworks Oy PEK 6.2.2015 6 167

Risto Räppääjä ja Sevillan saituri Artista Filmi Oy Walt Disney Nordic 13.2.2015 121 315 966

Talvivaaran miehet (D) Zone2 Pictures Oy B-Plan 20.2.2015 13 2 931

Luokkakokous Solar Films Oy Nordisk Film 25.2.2015 126 505 376

Toiset tytöt Fisher King Production Oy VL Media 13.3.2015 25 2 148

Miekkailija Making Movies Oy Nordisk Film 13.3.2015 29 61 239

Big Game Subzero Film Entertainment Oy Nordisk Film 19.3.2015 113 130 121

Armi elää Bufo Oy B-Plan 20.3.2015 62 39 672

Me Rosvolat Kinoproduction Oy Nordisk Film 27.3.2015 108 76 554

Hyvästi Afrikka (D) Guerillafilms Ltd. Elokuvakontakti 3.4.2015 7 1 610

Marzia, ystäväni (D) Pohjola-filmi Oy PEK 7.4.2015 ‒ 451

Henkesi edestä Vertigo Production Oy Nordisk Film 10.4.2015 68 20 860

Tsamo Making Movies Oy PEK 17.4.2015 9 570

Hymyjen maa (I)(D) Höyry Films Oy PEK 17.4.2015 2 1 668

Matka minuksi (D) Avanton Productions Oy PEK 24.4.2015 5 1 207

Olipa kerran seminaari (I)(D) Black Lion Pictures Oy PEK 8.5.2015 7 1 150

Ollaan vapaita Pohjola-filmi Oy Nordisk Film 7.8.2015 85 15 178

Elämältä kaiken sain Marianna Films Oy SF Film 21.8.2015 116 84 211

Kätilö Solar Films Oy Nordisk Film 4.9.2015 129 225 396

Eisenstein in Guanajuato (KV) Edith film Oy B-Plan 4.9.2015 14 2 312

Häiriötekijä Elokuvatuotantoyhtiö MJÖLK SF Film 11.9.2015 84 23 740

1944 (KV) MRP Matila Röhr Productions Atlantic Film 25.9.2015 48 5 800

Ompelijatar (D) Illume Ltd. Oy PEK 28.9.2015 ‒ 1 260

Napapiirin sankarit 2 Yellow Film & TV Nordisk Film 30.9.2015 147 378 534

Onnelin ja Annelin talvi Zodiak Finland Oy Nordisk Film 9.10.2015 121 217 254

Vierailu (KV) Mouka Filmi Oy B-Plan 9.10.2015 9 509

Äidin toive (D) Oktober Oy Nordisk Film 16.10.2015 41 11 285

Hukkakaurat (I) Islandlake Films Islandlake Films 23.10.2015 13 1 161

Bunny The Killer Thing (I) Black Lion Black Lion 6.11.2015 33 2 150

Atomin paluu (D) Kinotar Oy B-Plan 6.11.2015 23 1 306

Onnelliset (D) Pohjola-filmi Oy PEK 13.11.2015 7 833

Hevisaurus Solar Films Oy Nordisk Film 27.11.2015 121 61 333

Teräsvaari (I)(D) Mättömedia Oy Mättömedia Oy 27.11.2015 9 784

Valkoinen raivo (D) Art Films production AFP Oy VL Media 27.11.2015 17 2 340

Tunteiden temppelit (D) Illume Ltd. Oy PEK 4.12.2015 32 1 014

Tyttökuningas Marianna Films Oy SF Film 11.12.2015 80 15 629

YHTEENSÄ 2 584 998 *Valtakunnallisessa teatterilevityksessä olleet elokuvat ja vähintään 2K-tason digiprojektorilta esitetyt näytökset EAO:n kriteerien mukaisesti (I) elokuva tuotettu ja levitetty ilman julkista tukea (D) dokumenttielokuva (KV) kansainvälinen vähemmistöyhteistuotanto

7

2. Vuoden 2015 toiminnan tavoitteet

2.1 Tavoite: Elokuva-ala on elinvoimainen

Tuotantoyhtiöiden aseman vahvistaminen ja kansainvälistymisen tukeminen

Vuoden 2014 aikana elokuvasäätiössä valmisteltiin tukiohjeiston kokonaisuudistus, jonka säätiön hallitus

hyväksyi 4.12.2014 pidetyssä kokouksessaan ja uudistunut tukiohjeisto otettiin käyttöön 1.1.2015.

Uudistuksen myötä tuotantotuen 50 prosentin/800 000 euron tukimaksimi poistettiin. Samalla miljoonan

euron ylittävä tukiosuus määriteltiin takaisinmaksettavaksi. Takaisinmaksettavan tuen käyttöönotto vaatii

kuitenkin vielä kirjauksen valmisteilla olevaan elokuvalakiin tai nykyisen valtionavustuslain korjausta

ministerin asetuksella.

Kehittämistuen projektikohtaista tukimaksimia nostettiin 100 000 eurosta 150 000 euroon ja yksittäisten

hankkeiden kehittämistuen rinnalle tuli kehittämistuki useammalle hankkeelle kerrallaan (slate-tuki), joka

vahvistaa tuotantoyhtiöiden kehittämisvastuuta ja keventää tuotantoyhtiöiden hankkeisiin liittyvää hake-

musprosessia.

Elokuvasäätiö järjesti marraskuussa suomalaisille tuotantoyhtiöille jälleen myös Linda Beathin vetämän

workshopin yhtiöiden toiminnan ja talouden suunnittelusta. Koulutukseen valittiin viisi yhtiötä. Myös

edellisvuonna koulutukseen osallistuneille järjestettiin seurantatilaisuus.

Pitkien fiktioensi-iltojen tuotantokustannusten jakautuminen 2015

Pitkien dokumenttielokuvaensi-iltojen tuotantokustannusten jakautuminen 2015

Keskibudjetti 1,6 miljoonaa euroa

Elokuvasäätiö 33 %

Kansainvälinen rahoitus 28 %

Televisiokanava 9 %

Levitysyhtiö 9 %

Tuotantoyhtiö 7 %

Muu kotimainen rahoitus 9 %

NFTF, Media, Eurimages 5 %

Keskibudjetti 316 000 euroa

Elokuvasäätiö 42 %

YLE 16 %

NFTF, Media, Eurimages 13 %

AVEK 9 %

Muu ulkomainen rahoitus 8 %

Tuotantoyhtiö 7 %

Muu kotimainen rahoitus 5 %

8

Elokuvantekijöiden aseman vahvistaminen

Tukiohjeiston uudistuksen yhteydessä käsikirjoitustuen projektikohtaista tukimaksimia nostettiin 10 000

eurosta 13 000 euroon, jonka seurauksena käsikirjoitusapurahoja myönnettiin korkeampina mutta

harvemmille. Käsikirjoitustuista siirryttiin kuukausiperusteisiin käsikirjoitusapurahoihin, siten että säätiön

myöntämä apuraha on 1 625 euroa kuukaudessa.

Monimuotoisuuden tukeminen

Vuonna 2015 myönnetyt, elokuvateatterilevitykseen tähtäävien elokuvien tuotantotuet vaihtelivat 150 000

eurosta aina 1 000 000 euroon. Tuettavia hankkeita valittaessa on kiinnitetty erityistä huomiota siihen, että

kotimaisen elokuvan tarjonta elokuvateattereissa olisi monimuotoista ja erilaiset katsojaryhmät huomi-

oivaa: vuonna 2015 tukea saaneita pitkiä näytelmäelokuvia oli kauhuelokuvasta historialliseen draamaan ja

tutuista perhe-elokuvabrändeistä art house -elokuviin.

Pitkien fiktioelokuvien tuotantobudjettien jakautuminen suuruusluokittain 2015

Vuonna 2013 aloitettua lyhytelokuvien markkinointi- ja levitystukikokeilua jatkettiin neljättä vuotta. Tuen

tarkoitus on aktivoida alalla toimivia tahoja tekemään uusia aloitteita, jotta lyhytelokuvien levitystoiminta

virkistyisi.

Tuotantoneuvojakautensa päättänyt Joona Louhivuori teki elokuvasäätiölle syksyllä 2015 kattavan

selvityksen mikrobudjetin elokuvien tukimuodon tarpeellisuudesta ja muiden Pohjoismaiden vastaavista

malleista. Johtopäätöksenä on, että ainakin tällä hetkellä suomalaisten elokuvien monimuotoisuuden

takaaminen ja uusien tekijöiden pääsy alalle toteutuu olemassa olevien tukimuotojen puitteissa eikä vaadi

erillistä tuki-instrumenttia.

Helmikuussa elokuvasäätiö lanseerasi yhdessä Yleisradion ja Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus

AVEKin kanssa Dox@net -hankkeen puitteissa tuotetut, verkkolevitykseen suunnitellut lyhytdokumenttien

sarjat Yle Areenassa. Eri aihekokonaisuuksien ympärille koostetut dokumenttisarjat keräsivät runsaasti

katsojia ja huomiota varsinkin sosiaalisessa mediassa. Parhaimmillaan yksi sarja keräsi yli 250 000 katsojaa

verkossa.

2.2. Tavoite: Elokuva on helposti ja laillisesti yleisön saatavilla

Kotimaisen pitkän elokuvan tavoitettavuus kaikissa levityskanavissa

Kahdesta kotimaisesta ensi-iltaelokuvasta oli teatterijakelussa ensimmäistä kertaa myös kuvailutulkatut

versiot näkövammaisia varten. Klaus Härön Miekkailijan ja Saara Cantellin Onnelin ja Annelin talven

1

3

7

3

2

1

alle 0,5 miljoonaa €

0,5 - 1 miljoonaa €

1,1 - 1,5 miljoonaa €

1,6 - 2 miljoonaa €

2,1 - 2,5 miljoonaa €

yli 10 miljoonaa €

9

kuvailutulkkaus toteutettiin elokuvasäätiön tuella MovieReading -älypuhelinapplikaatiolla yhteistyössä

Näkövammaisten Keskusliiton ja Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry:n kanssa.

Elokuvasäätiön aluepoliittiset tavoitteet elokuvan saatavuuden edistämiseksi ovat viime vuosina näkyneet

erityisesti Lappiin ja Pohjois-Suomeen suunnatuissa laitehankinta- ja kunnostustukipäätöksissä. Vuonna

2015 Rovaniemellä avattiin säätiön tuella kolme uutta salia kahden entisen lisäksi. Myös saamelaisten

kulttuurikeskus Sajoksen auditorio Inarissa digitoitiin säätiön avustuksella. Sajos palvelee sekä kansain-

välistä Sabmagovat -alkuperäiskansojen festivaalia että paikallisia asukkaita.

Vuoden 2015 elokuvateatterien toimintatuen rahoituspäätöksistä tukea sai myös kaksi arthouse -tyyppistä

hanketta Helsingissä ydinkeskustan ulkopuolella. Teatterit pyrkivät erikoistumaan ohjelmiston lisäksi

uudenlaisella palvelukonseptilla, joka sisältää ruoka- ja juomatarjoilua lain sallimissa puitteissa.

Elokuvasäätiö järjesti joulukuussa 2015 alueellisen koulutustilaisuuden Savon ja Karjalan elokuvateattereille

Varkaudessa aiheina dokumenttielokuva teatterilevityksessä ja yhdenvertaisuuslain vaatimukset elokuva-

teattereille. Cinema 2015 -tapahtumassa Joensuussa elokuvasäätiön seminaari keskittyi puolestaan nuorten

ja varhaisnuorten elokuvakäynteihin alustusten ja elokuva-esimerkkien avulla.

Opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämiskeskuksessa

valmistui kevään 2015 aikana ”Festivaalit valtion kulttuuripolitiikassa” -niminen tutkimus. Tutkimuksessa oli

mukana kaikki ministeriöstä tukea saaneet kulttuuritapahtumat (179 kpl) sekä elokuvasäätiön tuen piiriin

kuuluvat elokuvafestivaalit. Tuotantokontrolleri Pirjo Koskelo on kuulunut tutkimuksen ohjausryhmään.

Edellä mainitun tutkimuksen jatkotoimenpiteenä ministeriö asetti työryhmän, jonka tehtävänä on laatia

kansallinen taide- ja kulttuuritapahtumaohjelma vuoden 2016 loppuun mennessä.

Kotimaisten elokuvien katsojat elokuvateattereissa 2001 - 2015

Suomalaisen elokuvan ja elokuvantekijöiden kansainvälistymisen edistäminen

Suomen elokuvasäätiö toteutti vuoden 2015 aikana yhteistyössä TEKESin, Ulkoministeriön ja Favexin kanssa

Getting it Made for US Market -hankkeen. Tämä Team Finland -hanke rahoitettiin pääosin säätiön ja

TEKESin toimesta ja hankkeen vetovastuussa oli Säätiön kansainvälinen tiedottaja. Mukaan valittiin

erillishaulla 15 yritystä. Hankkeen tavoitteena oli luoda yrityksille pysyviä liikekumppanuuksia Yhdysvaltojen

markkinoilla ja edistää konkreettisesti yrityksien kehitteillä olevien projektien toteutumista. Getting It Made

for the US Market toteutti yhdessä Finnish Film Affairin kanssa Yhdysvaltojen markkinoita avaavan

teemapäivän Helsingissä. Hanke itsessään huipentui American Film Marketin yhteydessä järjestettyyn

kaksipäiväiseen seminaariin ja konsultin etukäteen järjestämiin yrityskohtaisiin tapaamisiin.

0

500 000

1 000 000

1 500 000

2 000 000

2 500 000

3 000 000

2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

10

Myös suomalaisen Genre-elokuvan kansainväliseen levitykseen panostamista jatkettiin. Yhteistyötä tehtiin

Night Visions -festivaalin ja Nordic Genre Invasionin kanssa. Scandinavian Terracella Cannesissa järjestettiin

festivaalin viimeisenä tiistaina verkostoitumistapahtuma, joka keräsi yhteen noin sata Genre-elokuvan

kansainvälistä avainkontaktia.

Eniten kansainvälisillä festivaaleilla esitetyt pitkät fiktioelokuvat 2015

Elokuva Ohjaaja Tuotantoyhtiö Esitykset

Muumit Rivieralla Xavier Picard, Hanna Hemilä Handle Productions Oy 29

Mielensäpahoittaja Dome Karukoski Solar Films Oy 25

He ovat paenneet J-P Valkeapää Helsinki -filmi Oy 24

Miekkailija Klaus Härö Making Movies Oy 19

Oppipoika Ulrika Bengts Långfilm Productions 12

Aikuisten poika Juha Lehtola Edith film Oy, First Floor Productions 10

Lomasankarit Taavi Vartia Yellow Film & TV 10

Armi elää Jörn Donner Bufo Oy 9

Tyttökuningas Mika Kaurismäki Marianna Films Oy 9

Betoniyö Pirjo Honkasalo Bufo Oy 8

Elokuvasäätiö teki vuoden 2015 aikana tiivistä yhteistyötä mm. Venäjän kanssa suomalaisten tuottajien

yhteistuotantomahdollisuuksien parantamiseksi. Pietarin suomalaisen elokuvaviikon yhteydessä

järjestettiin venäläisten tuottajien hankkeiden esittelytilaisuus suomalaisille tuottajille eli jatkoa

tuottajatapaamisille.

Myös Moskovan elokuvajuhlien yhteydessä järjestetyssä ”Business Street ” -tuotantofoorumissa esiteltiin

Suomea yhteistuotantokumppanina ja -maana. Tapahtumaan osallistui viiden keskeisen yhteistuotantoja

harjoittavan tuotantoyhtiön edustajia. Elokuvasäätiö edusti suomalaista elokuva-alaa myös Viipurissa

järjestetyssä venäläis-suomalaisessa yhteistuotantotapahtumassa.

Eniten kansainvälisillä festivaaleilla esitetyt lyhyt- ja dokumenttielokuvat 2015

Lyhytelokuvat Ohjaaja Tuotantoyhtiö Esitykset

Kuuntele Hamy Ramezan & Rungano Nyoni Pebble & DoDream, Nordic Factory 175

Tuolla puolen Iddo Soskolne & Janne Reinikainen Bufo 22

BabyBox Katariina Lillqvist Elokuvaosuuskunta Camera Cagliostro 13

Pipopingviini Leevi Lemmetty Muste ja valo Oy 12

Äiti Otto Kylmälä napafilms 10

Dokumenttielokuvat (yli 30 min)

Tuulensieppaajat Amir Escandari Helsinki-filmi 27

Hyvästi Afrikka Iiris Härmä Guerilla Films 25

Matka minuksi Mina Laamo Avanton Productions 9

Äidin toive Joonas Berghäll Oktober 9

Monsterimies Antti Haase Illume 8

Marzia, ystäväni Kirsi Mattila Pohjola-filmi 7

Elokuvasäätiö rahoitti vuonna 2015 jo neljännen kerran järjestettyä Finnish Film Affair ammattilais-

tapahtumaa Helsingin Rakkautta & Anarkiaa elokuvafestivaalin yhteydessä syyskuussa. Tapahtumassa

ulkomaiset levitys- ja myyntiyhtiöt sekä toimittajat tutustuvat valmisteilla oleviin suomalaisiin elokuviin ja

niiden tekijöihin.

11

European Film Promotion järjestön organisoimaan, eurooppalaisia nuoria näyttelijöitä esittelevään

Shooting Stars -projektiin valittiin jälleen myös suomalainen näyttelijä, tällä kertaa Emmi Parviainen.

2.3. Tavoite: Elokuvalla on mahdollisimman suuri kulttuurinen ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Elokuva-alan yhteiskuntavaikuttavuusmittaristo

Elokuvataiteilijoiden yleisötyön edellytysten parantamiseksi marraskuussa 2015 käynnistettiin

ensimmäinen dokumentaariselle elokuvalle suunnattu yleisötyötukikokeilu. Tuki suunnattiin

elokuvatuotantoyhtiöille globaalisti merkittävien elokuvien elinkaaren ja vaikuttavuuden lisäämiseen

yhteistyössä kansainvälisten ja kotimaisten voittoa tavoittelemattomien organisaatioiden kanssa.

Tukikokeilun vaikutuksista tehdään selvitys vuonna 2016.

Elokuvasäätiön tukiohjeistoon kirjattiin vuonna 2015 velvoite tuotantotukea saaneille tuotantoyhtiöille

toimittaa säätiön tiedot elokuvan kansainvälisistä myynneistä vähintään viiden vuoden ajalta. Vuonna 2015

otettiin käyttöön myös Euroopan Audiovisuaalisen Observatorion uusi LumierePro -järjestelmä, jota kautta

observatorion jäsenvaltiot pääsevät seuraamaan eurooppalaisten elokuvien kansainvälisiä

elokuvateatterikatsojalukuja. Euroopan maiden lisäksi järjestelmään saadaan tiedot 12 muulta

levitysalueelta. Elokuvasäätiö osallistuu järjestelmän ylläpito- ja tietojen hankinta kustannuksiin yhdessä

muiden jäsenvaltioiden kanssa.

Suomalaisen elokuvan kansainvälisen profiilin nostaminen

Yhdysvaltain markkinoilla jatkettiin vuonna 2015 suomalaisten elokuvien palkintokampanjoihin

panostamista. Suomen viralliseksi Oscar-ehdokkaaksi valittiin Klaus Härön Miekkailija. Elokuvasäätiö

markkinoi Miekkailijaa yhdessä tuotantoyhtiön ja paikallisen PR-agentin kanssa. Elokuvasäätiö järjesti

elokuvasta Hollywood Foreign Press Associationin toimittajille virallisen, Golden Globe-kilpailuun

osallistumisoikeuden takaavan näytöksen Los Angelesissa. Näytöksessä nähtiin Miekkailijan lisäksi Antti J

Jokisen Kätilö. Miekkailija sai Golden Globe -ehdokkuuden vieraskielisten elokuvien kategoriassa

Toimittaja- ja vaikuttajavierailuja toteutettiin vuoden 2015 aikana yhteistyössä Suomen

ulkoasiainministeriön ja suomalaisten elokuvafestivaalien kanssa. Syyskuussa Finnish Film Affair

tapahtumaan saapui kahdeksan toimittajavierasta ulkoministeriön kustantamina.

Valladolidin elokuvafestivaalilla Espanjassa järjestettiin kaikkien aikojen laajamittaisin Suomalaisen

elokuvan fokus lokakuussa, johon osallistui suuri delegaatio suomalaisia elokuva-alan ammattilaisia

elokuvasäätiön tuella. Tapahtumaa varten toimitettiin espanjankielinen kirja suomalaisesta elokuvasta.

Lisäksi elokuvasäätiö kutsui kaksi espanjankielistä toimittajaa Suomeen tekemään jo ennakkoon juttuja

elokuvafestivaalin suomalaisen elokuvan esittelyä varten.

12

Suomalaisten elokuvien kansainväliset festivaaliesitykset 2015

2.4. Tavoite: Elokuvasäätiö toimii tehokkaasti

Elokuvasäätiön tukijärjestelmäpäivityksen toimeenpano ja taloussäännön laatiminen

Tukijärjestelmän päivitys ja siihen liittyvät uudet tukiohjeistot astuivat voimaan 1.1.2015. Uudistuksella

pyrittiin selkiyttämään ja saattamaan läpinäkyvämmäksi prosesseja ja käytäntöjä, ja sitä myötä myös

säätiön sisäistä byrokratiaa.

Elokuvasäätiön tukien jakautuminen 2015

Suunnitelma riskien hallinnan ja sisäisen valvonnan ohjeistuksen laatimisesta esiteltiin säätiön ja opetus- ja

kulttuuriministeriön välisessä tavoitekeskustelussa 24.4.2015. Ohjeistus elokuvasäätiön keskeisistä

toiminnoista potentiaalisten riskitilanteiden osalta valmistui syksyn 2015 aikana. Ohjeistus sekä säätiön

työjärjestys kattavat enimmiltään säätiön vuonna 2004 päivitetyn taloussäännön. Työjärjestystä päivitetään

keväällä 2016 ja samassa yhteydessä tarkistetaan onko siihen jotain täydennettävää entisen taloussäännön

sisällön osalta.

Organisaation tehtävien ja työnjaon tarkastelu

Keväällä 2015 pidettiin henkilökunnan vetäytymispäivä, jossa käytiin läpi säätiön toiminnan arvoja ja miten

ne toteutuvat säätiön toiminnassa suhteessa asiakkaisiin sekä työyhteisön sisällä. Syksyllä päättyneen

prosessin tuloksena saatiin yhteisesti muotoillut säätiön toimintaa kuvaavat arvolauseet sekä pelisäännöt,

joilla arvoja toteutetaan käytännössä.

Organisaation yhtenäistämiseksi päätettiin kulttuuriviennin osastot yhdistää kansainväliseksi osastoksi, jota

johtamaan nimitettiin pitkien elokuvien kulttuuriviennin päällikkö Jaana Puskala. Nimitystä edelsi avoin

haku säätiössä vakinaisessa työsuhteessa oleville henkilöille. Toimella haluttiin vahvistaa ja kehittää säätiön

Tuotanto 88 %

Esitystoiminta 5 %

Kulttuurivienti 3 %

Levitystoiminta 2 %

Festivaalituki 2 %

Selvitys- ja tutkimustuki 0,1 %

63%16%

9%

7%

1%1% 1%

1% Lyhyt- ja dokumenttielokuvat

Eurooppa 235 kpl

Pohjois-Amerikka 60 kpl

Etelä-Amerikka 34 kpl

Aasia 27 kpl

Venäjä 5 kpl

Australia 5 kpl

Afrikka 4 kpl

Muut 2 kpl

46%

20%

14%

11%

5%2%

2%1%

Pitkät fiktioelokuvat

Eurooppa 147 kpl

Etelä-Amerikka 64 kpl

Pohjois-Amerikka 45 kpl

Aasia 35 kpl

Venäjä 16 kpl

Australia 5 kpl

Afrikka 5 kpl

Muut 4 kpl

13

kansainvälisen osaston toimintaa sekä johtoryhmän asiantuntemusta. Työtehtävien ja työnjaon järjestelyä

jatketaan edelleen kansainvälisen osaston sisällä. Pyrkimyksenä on kehittää säätiön toimintaa myös muilta

osin vastaamaan paremmin toimintaympäristön muutoksia ja säätiön nykytavoitteita.

Markkinointi- ja levitystuen esittely siirrettiin vuoden 2016 alusta tuotanto-osastolle. Toimenpiteellä

toivotaan kevennystä markkinointi- ja levitystuen tukiprosessiin liittämällä se luonnollisena päätepisteenä

elokuvan tuotantotukiprosessia, jonka viimeinen vaihe on elokuvan saattaminen yleisön eteen. Tuotanto-

osastoa vahvistettiin samalla toisella tuotantokoordinaattorilla. Tuotantokoordinaattorien tehtävät jaetaan

selkeiksi kokonaisuuksiksi tukityyppien mukaan.

Yhteistyö alan kanssa

Säätiön vuoropuhelu alan toimijoiden ja järjestöjen kanssa vahvistui tukiuudistuksen yhteydessä. Yhteistyö

helpotti säätiön työtä ja auttoi asiakaskuntaa ymmärtämään säätiön prosesseja. AVAIN-ryhmän kanssa

yhteistyö on jo vakiintunut, samoin vuosittaiset tapaamiset keskeisten alan järjestöjen kanssa.

Alan yhteinen lobbaus tuotantokannustimen saamiseksi Suomeen näyttää tuottavan tulosta. Opetus- ja

kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen säätiön elokuvavuoden avajaisissa 29.1.2016 pitämässään

puheessa totesi aikovansa tuoda hallituksen käsittelyyn esityksen audiovisuaalisen alan kannustimesta.

Elokuvasäätiö järjesti tuottajille huhtikuussa koulutuspäivän, jossa käytiin läpi elokuvatuotannon

taloushallintaan ja sopimushallintaan liittyviä kysymyksiä. Säätiö osallistui myös Suomen elokuvatuottajien

keskusliiton toukokuussa järjestämään Elokuvatuotannon talous -seminaaripäivään pitämällään

puheenvuorolla: ”Elokuvasäätiön rooli elokuvien tuotannollis-taloudellisessa tarkastelussa”.

Tuotanto-osasto järjesti 6.10.2015 tiedotusiltapäivän käsikirjoittajille. Tilaisuuteen osallistui lähes 200

käsikirjoittajaa ja siinä käytiin monipuolisesti läpi säätiön käsikirjoitusapurahan nykykäytänteitä

hakuvaiheesta tuen loppuselvittämiseen. Hakemusten sisältöä ja laatua pohdittiin eri teosmuotojen

(lyhytelokuva, dokumenttielokuva, pitkä elokuva ja draamasarja) näkökulmasta.

Laadukas sisäympäristö

Hyvä sisäympäristö tukee työn sujumista ja edistää työntekijöiden hyvinvointia. Sisäympäristö koostuu

monesta osatekijästä, kuten ilman laadusta, lämpöoloista, ääniympäristöstä, valaistusolosuhteista ja

tilajärjestelyistä. Säätiössä tehtyjen työpistetarkastusten yhteydessä on todettu säätiön kiinnittävän

kiitettävästi huomiota työpisteiden ergonomiaan, mutta sisäilmaongelmat nousevat aika ajoin

keskusteluun. Keväällä 2015 tehtiin ilmastointikanavien nuohous, minkä jälkeen teetettiin

Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely. Lausunnon perusteella rakennetusta ympäristöstä aiheutuva

sisäilmasto-ongelma ei ollut todennäköinen.

14

3. TUKITOIMINTA 2015

Opetus- ja kulttuuriministeriön Suomen elokuvasäätiölle myöntämät määrärahat

3.1. Tuotannon tuet

Tuotannon tukien jakautuminen lajityypeittäin

Käsikirjoitusapuraha Kehittämistuki Tuotantotuki

Animaatiosarjat 3 250 € 2 169 900 € 10 67 500 € 2

Dokumenttielokuvat 139 750 € 33 568 500 € 27 1 804 000 € 27

Draamasarjat 81 250 € 18 170 000 € 9 1 340 000 € 7

Lasten ja nuortenelokuvat 74 750 € 13 109 000 € 6 2 140 000 € 3

Lyhyet animaatioelokuvat 11 375 € 5 40 800 € 5 296 000 € 6

Lyhyet näytelmäelokuvat 56 875 € 33 207 500 € 16 636 700 € 17

Pitkät animaatioelokuvat 29 250 € 5 135 000 € 3 - -

Pitkät fiktioelokuvat 471 900 € 75 1 004 500 € 48 8 785 000 € 17

KÄSIKIRJOITUSAPURAHA

Käsikirjoitusapurahan tukimaksimi nousi tukiohjeiston uudistuksen myötä 13 000 euroon. Noston ja

lisääntyvien hakemusmäärien myötä kilpailu tuesta kiristyi myös tässä tukimuodossa. Vuonna 2010 pitkien

elokuvien käsikirjoitustukihakemuksia käsiteltiin yhteensä 166 kappaletta, vuonna 2015 vastaava luku oli jo

Opetus- ja kulttuuriministeriöstä 2011 2012 2013 2014 2015

Määrärahat elokuvan tuotantoon, jakeluun ja esitystekniikan kehittämiseen

Elokuva- ja tv-tuotantoon 20 100 000 89 % 20 600 000 88 % 20 300 000 89 % 20 100 000 88 % *

Jakeluun 2 486 000 11 % 2 700 000 12 % 2 570 000 11 % 2 400 000 10 % * Esitystekniikan kehittämiseen, art-house ja

pienten paikkakuntien elokuvateattereiden

elvyttämiseen 415 000 2 %

Yhteensä 22 586 000 23 300 000 22 870 000 22 915 000 22 915 000

Lisäys/ vuosi euroa 2 350 000 714 000 -430 000 45 000 0

Lisäys/ vuosi % 12 % 3 % -2 % 0 % 0 %

Määrärahat lasten ja nuorten elokuvakulttuurin kehittämiseen

Lastenelokuvan tuotantoon 770 000 1 030 000 1 020 000 1 020 000 1 020 000

Lastenelokuvien esitys- ja levitystoiminta 110 000 130 000 129 000 129 000 129 000

Määrärahat elokuvateattereiden digitalisointiin

Elokuvateattereiden digitalisointi 1 450 000 1 450 000 1 420 000 0 0

Säätiön jaettavat tukivarat tuotantoon ja jakeluun yhteensä 24 916 000 25 910 000 25 439 000 24 064 000 24 064 000

Lisäys/ vuosi euroa 1 388 000 994 000 -471 000 -1 375 000 0

Lisäys/ vuosi % 6 % 4 % -2 % -5 % 0 %

Määrärahat elokuvakulttuurin edistämiseen

Kansainvälisille festivaaleille 540 000 550 000 520 000 503 000 503 000

SÄÄTIÖN KAIKKI JAETTAVAT TUKIVARAT 25 456 000 26 460 000 25 959 000 24 567 000 24 567 000

Suomen elokuvasäätiön toimintaan 1 980 000 2 065 000 2 075 000 2 007 000 2 007 000

*) OKM myönsi elokuvan ja jakelun edistämiseen sekä tukemiseen ja esitystekniikan kehittämiseen myönnetyt varat yhdessä

15

243 kappaletta eikä viitteitä hakemusmäärien laskusta ole tullut esiin. Tukihakemuskäsittelijöiden määrä,

samoin kuin käytettävissä olevat tukivarat eivät tänä aikana ole kasvaneet.

Naisten osuus käsikirjoitustukea hakeneista ja saaneista kirjoittajista 2015

KEHITTÄMISTUET

Yksittäisten hankkeiden kehittämistuen rinnalle perustettiin uudessa tukiohjeistossa usean elokuvan

kehittämistuki (slate), jossa yhtiö voi saada tukea enintään viiden fiktioprojektin kehittämiseen kerralla.

Vuonna 2015 tukea myönnettiin kolmelle yhtiölle kullekin 150 000 euroa. Kehittämistuen osuus tuki-

varoista ei kuitenkaan noussut, joten yksittäisten projektien kehittämistukeen oli käytössä huomattavasti

aiempia vuosia vähemmän tukivaroja. Näissä olosuhteissa kehittämistuen projektikohtaisen tukimaksimin

nosto ei toteutunut kokonaisuudessaan päätöksissä.

TUOTANTOTUET

Pitkät fiktioelokuvat

Vuonna 2015 Suomen elokuvasäätiö myönsi tuotannon ennakkotukea 19 pitkälle

näytelmäelokuvalle, joista neljä oli lasten ja nuorten elokuvia. Kaikkiaan lasten- ja

nuortenelokuvien tukeen käytettiin tuotantotukena 2,88 miljoonaa euroa.

Tuotantoneuvojien harkinnanvaraista tukea myönnettiin 17 elokuvalle, minkä lisäksi 50/50 -

rahoitusmuodon kautta tuettiin kahta elokuvaa.

Pitkän elokuvan tuotantotuen tukimaksimi nousi tukiohjeiston uudistuksessa 800 000

eurosta 1 000 000 euroon. Toistaiseksi yksi hanke (Iron Sky – The Coming Race) on saanut

täyden tuen. Elokuvan kokonaisbudjetti on noin 17 000 000 euroa, joten elokuvasäätiön tuen

osuus on alle kuusi prosenttia elokuvan kokonaiskuluista. Elokuvan kokoluokka tulee

antamaan osviittaa hankkeista, joille on mielekästä myöntää tukimaksimi.

Pitkien elokuvien kansainvälisiä yhteistuotantoja, joissa suomalainen tuottaja on mukana

vähemmistöosuudella, tuettiin vuonna 2015 poikkeuksellisen vähän; vain kahdelle

hankkeelle myönnettiin tuotantotuki. Lupaavia hankkeita oli huomattavasti enemmän mutta

kansainvälisten rahoitusmekanismien ja markkinoiden vaikeudet lykkäsivät monien

kansainvälisestä rahoituksesta riippuvaisten elokuvien tuotantoa.

Dokumenttielokuvat

Vuonna 2015 tuetuista dokumenttielokuvista seitsemän tavoitteli elokuvateatterilevitystä.

Yhteiskunnallisesti merkittävistä aiheista kertovien dokumenttielokuvien yleisötyöhön

tarkoitetun tukikokeilun puitteissa myönnettiin syksyllä 63 500 euroa viidelle hankkeelle

36% 34%31%

39%

42%42% 40%

33%

43% 45%

0%

10%

20%

30%

40%

50%

2011 2012 2013 2014 2015

Hakijoista Tukea saaneista

16

kansalaisjärjestöjen ja muiden voittoa tavoittelemattomien toimijoiden kanssa toteutetta-

vaan tavoittavuustyöhön.

Lyhyet fiktioelokuvat

Vuonna 2015 tuettiin jälleen viittä 5–8 -minuuttista komediallista näytelmäelokuvaa ”Hetki

hauskaa 4” -hankkeen pohjalta yhteistyössä Yleisradion ja Audiovisuaalisen kulttuurin edistä-

miskeskus AVEKin kanssa.

Draamasarjat

Suomen elokuvasäätiön draamasarjoille suunnatulla kehittämistuella pyritään parantamaan tuotantoyhtiöiden ja tekijöiden resursseja hankkeen konseptointi- ja kehittelyvaiheessa.

Lisäksi säätiö tukee vuosittain 2–4 draamasarjan tuotantoa, jolloin tuki on pääosin top

financing -tyyppistä ja kohdistuu tuotannollisiin lisäresursseihin.

Naisten osuus tuotantotukea hakeneiden ja saaneiden elokuvien tekijöistä 2015

31%27%

35%41% 31%

28% 25%

34%

43%

35%

0%

10%

20%

30%

40%

50%

2011 2012 2013 2014 2015

Käsikirjoittajat

Hakijoista Tukea saaneista

30%29% 29% 36%

29%

24% 26%29%

36%

32%

0%

10%

20%

30%

40%

2011 2012 2013 2014 2015

Ohjaajat

Hakijoista Tukea saaneista

17

MARKKINOINTI- JA LEVITYSTUKI Elokuvien markkinointi- ja levitystuen tukimaksimi nostettiin 120 000 euroon tukiohjeiston uudistuksen

yhteydessä ja tuki laajennettiin kattamaan myös digitaalisen levityksen tarpeet. Loppuvuodesta 2015

markkinointi- ja levitystuen esittely siirrettiin elokuvalle tuotantotukea esitelleen tuotantoneuvojan

tehtäväksi 2016 alkaen. Tukiohjeistoa kehitettiin myös kannustamaan hakijoita aikaistamaan tuen hake-

mista sekä markkinointiin ja levitykseen kohdistuvia toimia. 13 pitkälle elokuvalle myönnettiin uuden

tukimaksimin mahdollistama yli 100 000 euron tuki ja kolme elokuvaa sai 120 000 euron maksimituen.

Lyhytelokuvien markkinointi- ja levitystukikokeilua jatkettiin vuonna 2015. Ensisijaisesti ammattimaisille

elokuvalevittäjille suunnatusta uudesta tukimuodosta myönnettiin tukea kolmelle hankkeelle: kansain-

välisen lyhytelokuvapäivän markkinointiin ja toteuttamiseen, lyhytelokuvien markkinointi- ja levitys-

kokeiluun sekä lyhytelokuvaverkkokauppaan. Kokeilua päätettiin jatkaa myös vuonna 2016.

3.2. Esityksen ja levityksen tuet

ELOKUVATEATTERIEN TOIMINTATUKI

Elokuvateatterien toimintatukea myönnettiin vuoden aikana 96 elokuvateatterille ohjelmiston

monipuolistamiseen ja paikallisen yleisötyön kehittämiseen ja elokuvatapahtumien järjestämiseen.

Tukimuodon uudistamisen ja päivittämisen tarve nousi toimintavuoden aikana esille. Tukimuoto luotiin

aikanaan varmistamaan pienten paikkakuntien teattereiden toiminta niiden digitointiin saakka.

ELOKUVATEATTERIEN LAITEHANKINTA- JA KUNNOSTUSTUKI

Teatteriverkoston digitoinnin jälkeen elokuvateatterien laitehankinta- ja kunnostustuen hakemusten

painopiste on siirtynyt teattereiden kunnostukseen, laitehankintojen täydentämiseen tai uusien salien

rakentamiseen.

TALLENTEIDEN MARKKINOINTI- JA LEVITYSTUKI

Tallenteiden markkinointi- ja levitystukea haettiin vuonna 2015 enimmäkseen vanhempaan kotimaiseen

tuotantoon. Elokuvien tallennemarkkinat ovat edelleen jyrkässä laskusuunnassa ja niiden liikevaihto on

pudonnut jo selvästi alle teattereiden liikevaihdon. Tuen tarve on myös vähentynyt, koska 1.1.2015 jälkeen

kotimaisen elokuvan markkinointi- ja levitystukeen on voitu sisällyttää myös digitaalisen jakelun

kustannukset.

OHJELMISTOTUKI

Ohjelmistotuki (aiemmin maahantuontituki) on tukiohjeissa määritelty jaettavaksi laadullisin ja ohjelmistoa

monipuolistavien perustein. Tukiohjeiden mukaisia hakemuksia oli vuonna 2015 hieman vähemmän kuin

aikaisemmin. Elokuvafestivaalit eivät käyttäneet hyväkseen tukimahdollisuutta.

28%

29%27%

39%30%

23%

30% 31%

41%

35%

0%

10%

20%

30%

40%

50%

2011 2012 2013 2014 2015

Tuottajat

Hakijoista Tukea saaneista

18

SELVITYS- JA TUTKIMUSTUKI Erityisesti elokuvan vastaanottoa koskevia tutkimuksia ja selvityksiä edistävä tukimuoto astui voimaan

elokuussa 2014. Vuonna 2015 tuettiin kahta hanketta, joista toinen oli valtakunnallinen Kotimaisen

elokuvan yleisöt -tutkimus ja toinen 13 teatterin paikallinen yleisötutkimus.

KOULUTUSTUKI

Elokuvajakelun ammattilaisille suunnattu koulutustuki on uusi tukimuoto vuodelta 2014. Hakemuksia

saapui vain yksi ja tukeen käytettiin 1 300 euroa CICAE Art Cinema -koulutukseen osallistumiseksi.

TUKI ESITYSTEKNIIKAN KEHITTÄMISEEN, ART-HOUSE JA PIENTEN PAIKKAKUNTIEN ELOKUVATEATTEREIDEN

ELVYTTÄMISEEN

Tukea jaettiin arthouse- ja pienten paikkakuntien teattereiden laitehankintoihin, esitysolojen parannuksiin

sekä uusien esitysmuotojen kokeiluihin 181 481 euroa ja 14 500 euroa vuoden 1980 jälkeen tuotettujen

kotimaisten elokuvien digitaalisten kopioiden valmistamiseen. Teattereille suunnatut tukipäätökset

koskivat mm. kolmea arthouse -teatteri hanketta, drive in -kiertuetta ja mykkäelokuvien säestettyjä

esityksiä.

ELOKUVAFESTIVAALITUKI

Elokuvafestivaalituki pysyi samansuuruisena kuin edellisenä vuonna. Lisäksi lasten- ja nuorten elokuvan

esitys- ja levitystoimintaan tarkoitetuista tukivaroista allokoitiin parin edellisvuoden tapaan festivaalitukeen

42 500 euroa. Tuen piiriin kuuluvien elokuvafestivaalien joukko pysyi toimintavuonna samana ja jaetut

summa vaihtelivat 25 000 euron ja 150 000 euron välillä.

Valtakunnallisesti merkittävien elokuvafestivaalien kävijämäärät 2015

Ajankohta Myydyt liput Kokonaiskävijämäärä

Helsinki International Film Festival - Rakkautta & Anarkiaa 17.–27.9.2015 45 216 61 054

Doc Point - Helsingin dokumenttielokuvafestivaalit 25.1.–31.1.2015 21 262 27 061

Tampereen Kansainväliset elokuvajuhlat 4.–8.3.2015 10 313 26 268

Sodankylän elokuvajuhlat 15.–19.6.2015 26 671 31783

Espoo Ciné International Film Festival 21.–30.8.2015 13 616 22 682

Night Visions International Film Festival 4.–8.11.2015 6 562 7 938

15.–19.4.2015 3 903 4 718

Oulun kansainvälisen lasten ja nuorten elokuvien festivaali 16.–22.11.2015 326 17 684

Kaikki yhteensä 127 869 199 188

3.3. Kulttuuriviennin tuet

Kulttuuriviennin tukipäätökset 2012 – 2015

2012 2013 2014 2015

PITKÄT ELOKUVAT kpl € kpl € kpl € kpl €

Kopio- ja materiaalituki 32 134 317 17 111 171 24 117 018 27 134 478

Matkatuki 36 43 798 37 46 057 28 44 841 49 85 206

Hanketuki 7 163 450 5 109 000 6 107 340 8 193 500

Muu tuki - - 3 47 470 1 40 000 - -

Yhteensä 75 341 565 62 313 698 59 309 199 84 413 184

LYHYT- JA DOKUMENTTIELOKUVAT

Matkatuki 120 172 792 90 118 300 119 142 049 152 159 460

19

Kopio- ja materiaalituki 41 104 829 39 124 550 37 83 900 44 83 940

Hanketuki - - 1 3 000 5 97 500 13 124 500

Muu tuki 5 41 500 14 123 200 10 111 296 - -

Yhteensä 165 319 121 144 369 050 171 434 745 209 367 900

KAIKKI YHTEENSÄ 241 660 686 206 682 748 230 743 944 293 781 084

KULTTUURIVIENNIN HANKETUKI

Kulttuuriviennin hanketukien hakemusmäärät kaksinkertaistuivat edellisvuodesta. Hanketuet kattavat nyt

noin 40 prosenttia kaikista kulttuuriviennin myönnetyistä tukivaroista. Suurimmat hanketuet pitkien eloku-

vien kansainvälistymisprojekteihin olivat 50 000 euroa ja lyhyt- ja dokumenttielokuvien puolelle reilut

20 000 euroa.

KULTTUURIVIENNIN MATERIAALITUKI Kansainvälisiin esityskopioihin ja promootiomateriaaleihin jaettavan materiaalituen osuus kaikista kulttuuri-

viennin tuista on laskenut viime vuosina tasaisesti elokuvajakelun digitalisoinnista johtuen. Kulttuuriviennin

tukitoiminnan painopiste on siirtynyt hanketukiin, joilla mahdollistetaan mm. laajaan kansainväliseen

jakeluun tarkoitettujen elokuvien ennakkomarkkinointia.

KULTTUURIVIENNIN MATKATUKI

Elokuvantekijöiden festivaalimatkat ovat lisääntyneet selvästi suomalaisen elokuvan kansainvälistyessä,

jonka seurauksena kulttuuriviennin matkatukihakemusten määrä on myös lisääntynyt peräti 36 prosenttia

edellisvuodesta. Tuen hakijoiden joukossa on edustettuina myös monipuolisesti elokuvantekemisen eri osa-

alueiden edustajia, kuten kuvaajia, käsikirjoittajia, näyttelijöitä sekä äänisuunnittelija.

20

Elokuvasäätiön tukihakemukset ja päätökset 2013 – 2015

2015 2014 2013

Hakemuksia Myönteiset Kielteiset Päätökset H M K Päätökset H M K Päätökset

kpl kpl kpl € kpl kpl kpl € kpl kpl kpl €

Käsikirjoitusapuraha 470 185 285 874 900 442 239 181 990 900 393 184 200 774 200

Kehittämistuki 233 127 106 2 855 200 227 136 52 2 886 500 213 126 63 2 579 000

Tuotantotuki 125 79 46 15 069 200 127 87 26 15 394 500 131 77 30 14 202 137

Markkinointi- ja levitystuki 38 37 1 2 171 000 41 33 0 1 173 471 43 40 2 1 520 370

Jälkituki 10 10 0 1 525 138 8 8 0 569 018 12 11 0 972 368

Yleisötyö tukikokeilu 13 5 8 63 500 - - - - - - -

Tuotannon tuki yhteensä 889 443 443 22 558 938 845 503 259 21 014 389 792 438 295 20 048 075

Kv-tuki/ Pitkät 79 77 2 349 512 60 61 0 309 199 72 67 2 313 698

Kv-tuki/ Lyhyt ja

dokumenttielokuvat 214 209 5 436 233 177 171 5 434 745 150 163 2 512 890

Kulttuuriviennin tuki yhteensä 293 286 7 785 745 237 232 5 743 944 222 230 4 826 588 Elokuvateattereiden

digitalisointi - - - - - - - - 22 21 - 596 300

Kunnostus- ja

laitehankintatuki 27 26 1 515 582 35 33 2 655 359 28 27 - 697 888

AH-teatt. Kunnostustuki 8 6 2 180 000 15 11 2 135 350 - - - -

Toimintatuki 97 97 0 508 450 92 91 1 507 100 85 84 1 442 600

Esitystoiminnan tuki yhteensä 132 129 3 1 204 032 142 135 5 1 297 809 135 132 1 1 736 788 DVD markkinointi- ja

levitystuki (2014 Digitaalisen

tallenteen markk.- ja

levitystuki) 58 52 6 118 096 54 54 0 230 050 76 66 8 343 319

Koulutustuki 1 1 0 1 300 6 3 3 2 920 - - -

Kotimaisten elokuvien

digitointi

3 3 0 29 500 4 3 0 225 000 - - - -

Maahantuontituki (2014

Ohjelmistotuki) 31 20 11 248 148 43 31 11 360 506 26 17 6 194 872

Levitystoiminnan tuki yhteensä 93 76 17 397 044 107 91 14 818 476 102 83 14 538 191

Festivaalituki 7 7 0 545 500 9 7 2 545 691 9 7 520 000

Selvitys- ja tutkimustuki 2 2 0 33 800 4 4 0 30 000 - - - -

Yhteensä 1416 943 473 25 525 059 1344 972 285 24 450 309 1260 890 314 23 669 642

ERILLISPROJEKTIT

Tv-tuotantojen käännöstuki -

pilottihanke - - - - - - - - 28 20 9 68 260

KAIKKI YHTEENSÄ 1416 943 473 25 525 059 1344 972 285 24 450 309 1288 910 323 23 737 902 Kasvu-% edellisestä

vuodesta 3 % -5 % 4 % 7 % 14 % -8 %

Myönteisten ja kielteisten päätösten

jakauma 67 % 33 % 77 % 23 % 74 % 26 %

Hakemukset on tilastoitu saapumispäivämäärän ja päätökset päätöspäivämäärän mukaisesti. Näin ollen vuosittaiset päätökset eivät kaikilta osin kohdistu saman vuoden hakemuksiin.

21

4. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA

Kansainvälisesti vuoden merkittävin saavutus oli Klaus Härön Miekkailija elokuvan eteneminen Golden

Globe palkintoehdokkaaksi ja vieraskielisten elokuvien Oscar-ehdokkaiden valintalistalle Yhdysvalloissa.

Elokuvasäätiön kansainvälinen osasto tuki elokuvan kampanjointia merkittävästi paitsi käytettävissä olevien

tukivarojen puitteissa myös monin käytännön toimenpiteiden kautta.

Elokuvasäätiö edusti vuoden aikana jälleen suomalaista elokuva-alaa yhteistyössä muiden Pohjoismaiden

kanssa Scandinavian Films nimikkeen alla elokuva-alan tärkeimmissä tapahtumissa kuten Berliinin,

Cannesin ja Toronton elokuvamarketeissa. Vuonna 2015 Scandinavian Films sopi ensimmäistä kertaa

yhteisistä pelisäännöistä ja arvoista sekä pidemmän tähtäimen yhteisistä maastrategioista.

Jo perinteeksi muodostuneita suomalaisen elokuvan tapahtumia ja -viikkoja jatkettiin huhtikuussa Pariisissa

ja marraskuussa sekä Tokiossa että Pietarissa. Elokuvasäätiö järjesti vuoden aikana myös erilaisia

vastaanottoja elokuvatapahtumien vieraille mm. Göteborgissa, Berliinin elokuvajuhlilla, Cannesissa,

Montrealissa ja Torontossa.

0

10

20

30

40

50

60

70

80

2011 2012 2013 2014 2015

Suomalaisten elokuvien voittamat kansainväliset

palkinnot

Pitkät elokuvat Lyhyt- ja dokumenttielokuvat Yhteensä

0

100

200

300

400

500

600

700

800

2011 2012 2013 2014 2015

Suomalaisia elokuvia esittäneet festivaalit ja muut

tapahtumat

Pitkät elokuvat Lyhyt- ja dokumenttielokuvat Yhteensä

22

Kansainvälisten elokuvatapahtumien jakautuminen 2015

Göteborgin elokuvafestivaalilla ja Nordic Film Marketissa suomalaisia elokuvia oli esillä Dragon -kilpailussa,

elokuvamarketissa sekä works in progress esittelyssä. Haugesundin pohjoismaisilla elokuvafestivaaleilla

suomalaisia elokuvia esitettiin niin ikään New Nordic Films tapahtumassa. Suomi oli näkyvästi esillä jälleen

myös Tallinnan Black Nights elokuvafestivaalilla ja Baltic Event -yhteistuotantotapahtumassa.

Myös Aki Kaurismäen elokuvat ovat edelleen kansainvälisesti erittäin kiinnostavia. Vuoden 2015 aikana

hänen elokuvistaan järjestettiin laajat retrospektiivinäytökset Kiinassa Shanghaissa ja Pekingissä, sekä

Brasiliassa Rio de Janeirossa ja Sao Paulossa.

Suomalaiset pitkät fiktioelokuva kansainvälisillä A-luokan elokuvafestivaaleilla 2015

Festivaali Elokuva

Shanghai International Film Festival Kätilö

Päin Seinää

Warsaw Film Festival Henkesi edestä

Jeonju Film Festival He ovat panneet

Molodist International Film Festival (Kyiv) 2 Nights till Morning

Armi elää

Aikuisten poika

The Norwegian International Film Festival Haugesund Miekkailija

Mielensäpahoittaja

Tallinn Black Nights Film Festival Ollaan vapaita

Armi elää

Lovemilla

Palm Springs International Film Festival Mielensäpahoittaja

Betoniyö

Montreal International Film Festival 2 yötä aamuun

Kätilö

Tyttökuningas

Goa International Film Festival Miekkailija

Stitges International Film Festival Lovemilla

69%5%

26%

Pitkät fiktioelokuvat

Elokuvafestivaalit 222

kpl

Suomalaisen elokuvan

viikot 4 kpl

Muut

elokuvatapahtumat 42

kpl

88%

1%11%

Lyhyt- ja dokumenttielokuvat

Elokuvafestivaalit 326

kpl

Suomalaisen

elokuvan viikot 4 kpl

Muut

elokuvatapahtumat

42 kpl

23

Suomalaisia dokumenttielokuvahankkeita esiteltiin vuoden 2015 aikana elokuvasäätiön tuella

rahoitusfoorumeissa mm. Nordisk Panoramassa Malmössä, IDFA:ssa Amsterdamissa ja Visions du Reélissä

Nyonissa.

Lyhyt- ja dokumenttielokuvien festivaalilevityksessä merkillepantavin muutos edellisiin vuosiin nähden on

elokuvatapahtumien määrän kasvu. Esityksiä oli vuonna 2015 yli 20 prosenttia enemmän kuin

edellisvuonna. Kasvua selittää paljolti Hamy Ramezanin ja Rungano Nyonin lyhytelokuvan Kuuntele levitys

peräti 175 festivaalilla. Määrän kasvu kertoo myös elokuvajakelun digitalisaation tuomista hyödyistä; ilman

digitaalisia esityskopioita näin laajan festivaalilevityksen toteuttaminen ei olisi ollut mahdollista.

Suomalaiset lyhyt- ja dokumenttielokuvat kansainvälisillä A-luokan festivaaleilla 2015

Festivaali Elokuva

Berlin International Film Festival Tuolla puolen

Cairo International Film Festival Listen/Kuuntele

Cartagena International Film Festival Listen/Kuuntele

International Short Film Festival Oberhausen Tuolla puolen

Krakow Film Festival Love & Engineering – rakkauden insinöörit

Minsk International Film Festival Listapad Sokurovin ääni

Montreal World Film Festival Marzia, ystäväni

Moscow International Film Festival Miss Zahra

Tampere Film Festival BabyBox

Listen/Kuuntele

Toronto International Film Festival Atomin paluu

*A-luokan festivaalien määrittely perustuu FIAPFin (International Federation of Film Producers) arvioon

Suomalaisilla lyhyt- ja dokumenttielokuvilla oli yhteensä 11 esitystä A-luokan kansainvälisillä

elokuvafestivaaleilla vuoden aikana. Luku on merkittävä, sillä kansainvälisen elokuvatuottajien liiton

FIAPF:n ylläpitämään A-luokituslistaan eivät kuulu esimerkiksi alan keskeiset tapahtumat kuten

dokumenttielokuvafestivaali IDFA Amsterdamissa tai Clermont-Ferrandin lyhytelokuvafestivaali Ranskassa.

Elokuvasäätiö toteutti yhdessä Animaation apupyörä ry:n kanssa Huvipuisto-animaationäyttelyn

Englannissa Birminghamin Flatpack -elokuvafestivaalin osana maaliskuussa. Huvipuisto on

installaatiokokonaisuus, joka pureutuu animaation ja interaktiivisen taiteen väliseen suhteeseen. Esillä oli

maineikkaiden suomalaisten nykyanimaatiotaiteilijoiden töitä. Näyttelyn töiden toteuttamista ovat

tukeneet Koneen säätiö, Uudenmaan taidetoimikunta ja Opetus- ja kulttuuriministeriö. Elokuvasäätiön ja

Flatpack-festivaaliorganisaation ohella Huvipuisto-hankkeen tukijoita ovat olleet Suomen Lontoon

instituutti, Birminghamin yliopisto ja Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK.

BritDoc:in organisoima, dokumenttielokuvien uusia levitys- ja rahoitusmalleja etsivä tapahtuma Good Pitch

Producers Impact lab järjestettiin elokuvasäätiön tuella Hämeenlinnassa tammikuussa. Suomen

elokuvasäätiö järjesti yhdessä BritDocin ja Koneen Säätiön kanssa elokuussa myös seminaarin

dokumenttielokuvien vaikuttavuudesta.

Tuotannon tukivaroista rahoitettiin edellisvuosien tapaan elokuvantekijöille suunnattua kansainvälistä

koulutusohjelmaa. Vuonna 2015 säätiö rahoitti linjatuottajille ja apulaisohjaajille suunnatun Production

Value -koulutuksen järjestämistä Helsingissä tammikuussa. Elokuvasäätiö jatkoi myös yhteistyötään

Rotterdamin kansainvälisen elokuvafestivaalin Cinemart -rahoitusfoorumin yhteydessä järjestettävän

Rotterdam Lab -koulutusohjelman kanssa ja kustansi kaksi aloittelevaa suomalaista tuottajaa

kansainvälistymiskoulutukseen.

24

5. VIESTINTÄ

Kotimaan tiedotus

Vuoden 2015 alusta voimaan astunut elokuvasäätiön uusi tukiohjeisto lanseerattiin elokuvasäätiön verkko-

sivuilla ja ohjemuutoksista tiedotettiin säätiön asiakkaita ja sidosryhmiä kattavasti. Elokuvasäätiön verkko-

sivuja hyödynnettiin tehokkaasti myös mm. dox@net -hankkeen elokuvien julkaisun yhteydessä alkuvuonna

sekä säätiön Lyhyesti kerran kuussa -lyhytelokuvanäytösten markkinoinnissa.

Syksyllä säätiön verkkosivujen käyttöjärjestelmä Typo3 päivitettiin uudempaan versioon ja samalla sivujen

ulkoasua uudistettiin. Alun perin kansainvälisiä julkaisuja varten suunniteltu visuaalinen ilme laajennettiin

yhtenäistämään koko säätiön viestintävälineet verkkosivuja, uutiskirjettä ja käyntikortteja myöten.

Erityisesti päättäjille suunnatun ”Ajankohtaista suomalaisessa elokuvassa” -kuukausitiedotteen julkaisua

jatkettiin. Kuukausikirje kokoaa yhteen elokuva-alan tärkeimpiä uutisia menneeltä ja tulevalta kuulta,

seuraa kotimaisten elokuvan katsojalukujen kehitystä sekä kansainvälistä festivaali-menestystä ja avaa

säätiön toimintaa. Myös perinteistä yleisö- ja sidosryhmäviestintää jatkettiin mm. sähköpostitse ja säätiön

Facebook-sivuilla. Elokuvasäätiön toimintaa tehdään avoimeksi tiedottamalla säännöllisesti mm. tuki-

päätöksistä, toiminnan muutoksista ja projekteista kaikkia tiedotuskanavia hyödyntäen. Säätiö hoitaa myös

koko elokuva-alan tiedonjakoa julkaisemalla www- ja facebook -sivuillaan muiden alan toimijoiden uutisia.

Elokuvasäätiön keskus välittää myös pyynnöstä ulkopuolisia tiedotteita alan postituslistoille.

Elokuvasäätiön, Veikkauksen ja elokuva-alan puiteyhteistyösopimusta päätettiin jatkaa vuodelle 2016.

Puiteyhteistyön tehokkaampaa hyödyntämistä elokuvasäätiön viestinnässä ryhdytään suunnittelemaan

vuoden 2016 aikana.

Tiedottaja Reetta Hautamäki ja tilastoija Joonas Sotaniemi osallistuivat elokuva-alan tilastointi- ja

tutkimusvastaavien European Film Agency Research Network EFARNin vuosikokoukseen Luxemburgissa. Jo

kymmenen vuotta Euroopan audiovisuaalisen observatorion hallinnoimana toiminut yhteistyöverkosto

jakaa audiovisuaalisen alan tilastotietoja ja tutkimustuloksia, sopii yhtenäisestä elokuvatilastoinnin

metodologiasta sekä kehittää eurooppalaista elokuvatutkimusta.

Tilastointi

Elokuvasäätiössä opetus- ja kulttuuriministeriön erillismäärärahalla toteutettava kolmivuotinen

elokuvatilastoinnin kehittämisprojekti mahdollisti vuonna 2015 entistä kattavamman tiedonkeruun ja

tilastojen hyödyntämisen säätiöön projektin ajaksi palkatun tilastoijan toimesta.

Elokuvasäätiö vastaa virallisesta elokuvatilastoinnista Suomessa. Säätiön tilastointiin sisältyy viikoittaisten

top 20-katsojalistan julkaisu sekä kotimaisten elokuvien katsojalukuseuranta.

Elokuvavuosi -tilastojulkaisussa esitellään vuosittain elokuvasäätiön omaa tukitoimintaa, elokuvatuotannon

tunnuslukuja sekä keskeiset tilastot koskien elokuvateatteri-, tallenne- sekä televisiolevitystä. Vuoden 2014

osalta julkaisuun saatiin lukuja myös kotimaisten elokuvien kansainvälisestä levityksestä.

Säätiö tuottaa vuosittain elokuvatilastoja eurooppalaisille yhteistyöryhmille sekä verkostoille, kuten EFARN

(Euroopan audiovisuaalisen observatorion johtama elokuvatilastointi- ja tutkimusvastaavien yhteistyö-

verkosto), MEDIA Salles sekä Nordisk TV and Film Fund.

Säätiö osallistui verkostojen kautta useisiin kansainvälisiin tilastohankkeisiin kuten eurooppalaiset

vuosikertomukset (European Cinema Yearbook, MEDIA Salles ja Observatorion vuosijulkaisu) sekä uusien

tunnuslukujen hyödyntäminen ja kartoitus (EFARN).

25

Vuoden 2015 aikana tehtiin päätös tuotantoyhtiöiden kansainvälisten rahavirtojen tunnuslukujen mukaan

ottamiseksi osaksi elokuvasäätiön tilastointia. Tukisopimukseen tehtiin kirjaus, jossa tuotantotukea saaneet

tuotantoyhtiöt velvoitetaan toimittamaan pitkien fiktioiden sekä dokumenttielokuvien kansainväliset

myyntiluvut vähintään viiden vuoden ajalta. Ensimmäiset selvitykset aiheesta valmistuvat vuoden 2017

aikana.

Vuoden 2015 aikana aloitettiin myös neuvottelut levittäjien ja teattereiden edustajien kanssa uuden

kassatilitysjärjestelmän käyttöönotosta. Järjestelmän avulla säätiö saa monipuolisempaa ja kattavampaa

tilastotietoa elokuvateatterilevityksestä entistä nopeammin. Vuoden aikana kartoitettiin myös

mahdollisuuksia yleisötyö-tukikokeilun seurantaan ja vaikuttavuusmittariston luontiin.

Elokuvasäätiön vuoden 2015 aikana järjestämiä tilaisuuksia:

o Infotilaisuus tukiohjeistouudistuksesta 8.1.

o Elokuvavuoden avajaiset 22.1.

o Dox@net-lehdistötilaisuus 30.1.

o Tuotantopäälliköiden tutustuminen säätiön kansainväliseen osastoon 24.4.

o Elokuvatuotannon talousseminaari tuotantoyhtiöille 28.4.

o Hetki Hauskaa 3 -hankkeen elokuvien ensi-ilta 2.6.

o Kotimaisen elokuvan yleisöt -tutkimuksen julkistus 17.6.

o Nordic Film &TV Fundin vierailu säätiössä 23.6. ”Kovasikajutusta Big Game'iin. Suomi-kuva muuttaa

maailmaa” Elokuvasäätiö Suomi-Areenalla Porissa 16.7.

o Miten elokuva muuttaa maailmaa? -seminaari ja verkostoitumistilaisuus 24.8.

o Infotilaisuus käsikirjoitusapurahasta 20.10.

o Linda Beathin vetämä koulutus viidelle tuotantoyhtiölle 26. – 27.11. ja seurantatilaisuus

edellisvuonna koulutukseen osallistuneelle tuotantoyhtiölle 25.11.2015

o Helsingin kauppaopiston opiskelijoiden vierailu 30.11.

o DocInfo dokumenttielokuvien rahoituksesta YLEn, AVEKin ja Kirkon mediasäätiön kanssa 3.12.

Kansainvälinen viestintä

Kansainvälisen osaston kaksi vuosittaista pääjulkaisua ovat suomalaisia elokuvia ja elokuva-alaa esittelevät

katalogit. Finnish Films 2015 esitteli vuoden aikana julkaistavat pitkät elokuvat, sen digitaalisessa versiossa

on lisäksi esillä valikoima dokumenttielokuvia ja lyhytelokuvia.

Finnish Film Industry 2015 julkaisu esitteli puolestaan kansainvälisiä yhteistuotantoja jo tehneitä tai niistä

kiinnostuneita tuotantoyhtiöitä, joilla on parhaillaan kehitteillä hankkeita elokuvasäätiön kehitystuella.

Esitteitä jaetaan elokuvamarketeissa ja erillistapahtumissa. Ne helpottavat elokuvien festivaalilevityksen

suunnittelua ja suomalaisten tuotantoyhtiöiden kansainvälistä verkostoitumista. Vuosittain valmistettava

ei-englanninkielinen esite toteutettiin vuonna 2015 yhteistyössä Valladolidin elokuvafestivaalin kanssa.

Vuoden 2015 aikana toteutettiin mittavat promootiokampanjat sekä Klaus Härön Miekkailija elokuvasta

että Hamy Ramezanin ja Rungano Nyoni lyhytelokuvasta Kuuntele. Suomen Oscar-ehdokkaaksi valittu

Miekkailija esitettiin mm. yhdeksälle, Golden Globe palkintoja jakavan Hollywood Foreign Press

Associationin toimittajalle säätiön auditoriossa Rakkautta & Anarkiaa festivaalin yhteydessä.

Kuuntele -elokuvan voitettua keväällä Tribecan kansainvälisen elokuvafestivaalin lyhytelokuvapalkinto,

järjestettiin siitä yhteistyössä Suomen Los Anglesin pääkonsulaatin kanssa lokakuussa Yhdysvaltain elokuva-

akatemian lyhytelokuvajäsenille näytös Oscar-palkintoehdokkuutta ajatellen.

Palkintokampanjoiden tietotaitoa jaettiin myös elokuvasäätiössä elokuussa järjestetyssä, PR-agentti Joshua

Jason ja Akatemian jäsen Harvey Jasonin vetämässä seminaarissa, jossa käytiin läpi Oscar-markkinointia ja

Akatemian toimintaa.

26

Sodankylän elokuvajuhlille saatiin vieraaksi Varietyn palkittu pääkriitikko Justin Chang ja lukuisiin elokuva-

alan julkaisuihin kirjoittava Carmen Gray. Ennen festivaalin alkua, toimittajille järjestettiin näytös tuoreista

suomalaisista elokuvista Helsingissä.

6. ELOKUVASÄÄTÖN HALLINTO JA TALOUS

6.1. Hallinto

Hallinnointiperiaatteet

Suomen elokuvasäätiö on itsenäinen säätiö, joka kuuluu opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripolitiikan

toimialan ohjaukseen. Säätiön hallintoelimiä ovat hallitus ja toimitusjohtaja. OKM nimittää säätiön

hallituksen, hallitus nimittää säätiön toimitusjohtajan ja toimitusjohtaja nimittää säätiön muut

toimihenkilöt.

Säätiön säännöissä määritellään hallintoelimet ja niiden tehtävät. Säätiön hallitukseen valitaan kolme

kalenterivuotta kestäväksi toimikaudeksi vähintään viisi ja enintään kahdeksan jäsentä ja näiden

keskuudesta puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Jäsenille nimetään henkilökohtaiset varajäsenet. Jäsenet

voidaan valita enintään kahdeksi perättäiseksi toimikaudeksi.

Hallituksen tehtävänä on:

o vastata säätiön omaisuuden huolellisesta ja taloudellisesta hoidosta

o valvoa säätiön hallintoa

o hyväksyä säätiön säännöt ja työjärjestys/ johtosääntö

o hyväksyä avustuksia koskevat tukiohjeet

o päättää säätiön strategiasta ja toimintaperiaatteista

o nimittää ja erottaa toimitusjohtaja

o Vuosittain keväällä: vahvistaa säätiön toimintakertomus ja tilinpäätös sekä

käsitellä tilintarkastuskertomus ja päättää toimista, joihin kertomusvuoden

hallinto mahdollisesti antaa aihetta

o Vuosittain syksyllä: hyväksyä säätiön toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä

valita tilintarkastaja ja varatilintarkastaja

Toimitusjohtajan tehtävänä on:

o johtaa ja kehittää säätiön toimintaa hallituksen hyväksymän strategian tai

muiden linjausten tai ohjeiden mukaisesti

o toimeenpanna hallituksen päätökset

o huolehtia säätiön juoksevasta hallinnosta

o ottaa ja erottaa säätiön toimihenkilöt

o päättää esittelystä säätiön myöntämistä avustuksista

Toimitusjohtajan toimikausi on enintään viisi vuotta. Määräajan täytyttyä hänet voidaan nimittää enintään

yhdeksi jatkokaudeksi. Nimittämistä edeltää aina avoin haku.

Säätiön hallinnossa on noudatettava elokuvataiteen edistämisestä annetun lain (28/2000) ja asetuksen

(843/2007), säätiölain sekä säätiön sääntöjen lisäksi säätiön taloussäännön määräyksiä. Tukitoiminnan

yksityiskohtaiset ohjeet sisältyvät hallituksen vahvistamiin tuotantotuen ja muun tukitoiminnan ohjeis-

toihin. Toimitusjohtaja päättää tukipäätökset esittelystä. Päätöksenteossa noudatetaan hallintolakia ja

valtionavustuslakia sekä muita elokuvataiteen edistämisestä annetun lain 4§:ssä mainittuja lakeja.

Euroopan komission elokuvatiedonanto määrittää reunaehdot tukien myöntämisen edellytyksille. Säätiön

tulee noudattaa voimassa olevaa kansallista tukiohjelmaa, joka on komissiossa hyväksytty vuoden 2014

27

loppuun saakka. Toukokuussa 2014 komission hyväksyi uuden yleisen valtiontukien ryhmäpoikkeus-

asetuksen.

Ryhmäpoikkeusasetus koskee poikkeuksia valtiontukien ilmoitusvelvollisuuteen: asetuksen kriteereitä

noudattavista tuista ei tarvitse tehdä komissiolle ennakkoon valtiontuki-ilmoitusta, vaan tuet voidaan ottaa

käyttöön jäsenvaltioissa välittömästi ilman komission hyväksyntää.

Suomen elokuvasäätiön hallitus 2015

Jäsen Varajäsen Kausi

Georg Dolivo (pj) 2014–2016

Erkki Astala Mikko Aromaa 2013–2015

Riina Hyytiä Joonas Berghäll 2014–2016

Saara Cantell Aku Louhimies 2013–2015

Liisi Jauho Kimmo Lohman 2013–2015

Matti Paunio Kaisa Herlevi 2013–2015

Liisa Penttilä Petri Jokiranta 2013–2015

Antti Toiviainen Katariina Nyman 2013–2015

Vuonna 2015 tilintarkastajina toimivat KTM, KHT Heidi Vierros varamiehenään KHT Jukka Rajala sekä

tilintarkastusyhteisö KPMG Oy.

Henkilöstö

Vuonna 2015 päättyi kahden tuotantoneuvojan määräaikainen työsopimus viiden vuoden enimmäiskeston

jälkeen. Lyhytelokuvista ja tv-sarjoista vastannut Joona Louhivuori jätti tehtävänsä lokakuussa ja

dokumenttielokuvien tukipäätösten esittelystä vastannut Elina Kivihalme vuoden lopussa. Heidän tilallaan

aloittivat elokuvaaja, taiteen maisteri Pekka Uotila 15.8.2015 sekä tuottaja, taiteen kandidaatti Piia

Nokelainen 16.11.2015. Molemmat vastaavat lyhyt- ja dokumenttielokuvien tuotantotukien esittelystä.

Pitkien elokuvien kulttuuriviennin päällikkö Jaana Puskala nimitettiin 1.12.2015 kansainvälisen osaston

päälliköksi, vastaamaan säätiön koko kansainvälisestä toiminnasta. Tehtävä sovittiin määräaikaiseksi

kestämään kolme vuotta. Kiinteistön isännöinnistä ja elokuvaliikenteestä vastannut Olli Hake jäi elokuussa

eläkkeelle oltuaan säätiössä yli 25 vuotta. Levitysosaston koordinaattori Riina Liukkonen siirtyi toisen

työantajan palvelukseen syksyllä 2015.

Säätiön assistenttien tehtävänimikkeet muutettiin keväällä 2015 koordinaattoreiksi, vastaamaan itsenäistä

tehtäväkuvaa ja korostamaan tehtävien haltijoiden asiantuntijuutta.

Siviilipalvelusmies Juho Kuovi aloitti palveluksensa säätiössä lokakuussa 2015.

Säätiössä käytiin syksyllä 2015 tuotanto-osastoa koskevat yhteistoimintaneuvottelut. Neuvottelujen

tavoitteena oli työtehtävien uudelleenjärjestely tuotanto-osaston sisällä.

Suomen elokuvasäätiössä noudatetaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Julkis- ja yksityisalojen

toimihenkilöliitto Jyty ry:n välistä työehtosopimusta. Nykyinen TES on voimassa 1.4.2014–31.1.2017.

28

Suomen elokuvasäätiön organisaatiokaavio 31.12.2015

29

Koulutus

Tuotanto- ja kehitysjohtaja Petri Rossi on osallistunut Medici -koulutuksen viidenteen workshopiin,

International Co-productions, Development, Gender and Quotas. Johdon eritysasiantuntija Kaisa Nirkkonen

osallistui Envision järjestämään Sosiaalisen median menestyvä strategia -kurssille ja IT-järjestelmänvalvoja

Jussi-Pekka Isoviita osallistui JAVA-kielen ohjelmoinnin kurssille. Luova Eurooppa -yhteyspisteen tiedottaja

Inkeri Lundgren osallistui Median tukemalle, EWA Networkin järjestämälle kurssille Multiple Revenue

Stream Training for Future Films sekä KAVIn Mediakasvatus-foorumiin.

Viikoittainen ruotsin kielten opiskelu on jatkunut edelleen säätiössä. Säätiössä on myös käytössään verkko-

opiskeluportaali Office-sovelluskoulutukseen, jolla pyritään kannustamaan henkilökuntaa kehittämään

itseään arjen työkalujen käyttäjinä.

Henkilöstön määrä, rakenne ja koulutustaso 31.12.2015

% / hlöstö

Henkilöstön määrä

naiset 17 68 %

miehet 8 32 %

Vakinaiset

naiset 13 52 %

miehet 4 16 %

Määräaikaiset

naiset 4 16 %

miehet 4 16 %

Keski-ikä

naiset 47

miehet 48

Ikäjakauma

alle 30-vuotiaat 1 4 %

30-39 vuotiaat 6 24 %

40-49 vuotiaat 5 20 %

50-59 vuotiaat 11 44 %

yli 59 vuotiaat 2 8 %

Yhteensä 25 100 %

Lähtövaihtuvuus

eläkkeelle 1 25 %

määräaikaiset 2 50 %

muu syy 1 25 %

Yhteensä 4 100 %

Koulutusjakauma, % hlöstöstä

keskiaste 3 12 %

alin korkea-aste 3 12 %

alempi korkeakouluaste 5 20 %

Ylempi korkeakouluaste 14 56 %

Koulutustasoindeksi * 6,1

naiset 6,1

miehet 6,2

Sairauspoissaolot 2015 2014

työpäivää/ htv 7,8 13,6

*) Koulutustasoindeksi määritellään asteikolla 1-8.

Asiantuntijaorganisaatiolle asetettu tavoiteindeksiluku on 6

30

Työkykyä ylläpitävä toiminta

Säätiössä laaditun työsuojelun toimintaohjelman tavoitteena on voimavarojen mukaan edistää työpaikan

turvallisuutta ja terveellisyyttä sekä työntekijöiden työkykyä ja -vireyttä ylläpitävää toimintaa. Säätiössä on

käytössä myös Työkyvyn hallinnan toimintamalli, jonka tarkoituksena on henkilöstön työhyvinvoinnin

tukeminen ja esimiestyön helpottaminen käsiteltäessä työkykykysymyksiä. Toimintamalli kiinnittää

huomioita sairauspoissaolojen seurantaan, tavoitteena varhainen puuttuminen mahdollisissa työkyvyn

heikkenemistapauksissa.

Säätiön työhyvinvointiin tähtääviä toimenpiteitä ovat:

o työterveyshuolto

o henkilöstön hoitoturvavakuutus

o työsuojelun toimintaohjelma

o työkyvyn hallinnan toimintamalli

o liikunta- ja kulttuurisetelit

o säätiön omahieroja

o kehityskeskustelut

Työhyvinvoinnin teema vuodelle 2015 oli henkilökunnan liikunnan aktivoiminen ja lisääminen.

Teeman alla järjestettiin mm. sauna-ja talviuintipäivä sekä seinäkiipeilyä ja henkilöstöä kannustettiin

liikkumaan myös työpäivän lomassa puolen tunnin yhteisellä päiväkävelyllä.

Joulukuussa 2015 tehtiin säätiön työterveysaseman kanssa yhteistyössä työtyytyväisyyskysely, joka

toistetaan vuoden 2016 aikana.

Kiinteistö

Tammikuussa 2015 suoritettiin kiinteistön ilmanvaihtokanavien puhdistus, säätö ja mittaus. Ilmanvaihto-

kanavien puhdistus pienentää paloturvallisuusriskiä sekä parantaa sisäilman laatua.

Toimintavuonna hankittiin ilmastointikoneiden ja lämmönjakeluhuoneen internet-valvomo helpottamaan

ilmastoinnin säätelyä. Lisäksi uusittiin kiinteistön ulkovitriinien mainostaulut sekä elokuvateatteri K-13

valomainos.

Säätiön toimistorakennus Katajanokan rannassa on vuonna 1897 rakennettu makasiinirakennus, jonka

sisätilat rakennettiin vuonna 1985 tiloiksi Suomen elokuvasäätiön käyttöön.

Säätiö pyrkii kiinteistön huollossa ja toiminnassaan huomioimaan ympäristönsuojelun näkökohtia

kiinnittämällä huomiota ympäristökuormitukseen ja kierrätykseen. Samalla saavutetaan säästöjä

materiaali- ja energiakustannuksissa. Säätiön kiinteistön vuokralaisina ovat edelleen SES Auditorio Oy,

Meguru Film Sound Oy sekä SoundeFilm.

Säätiön kiinteistö 2015

Elokuvasäätiön kiinteistö 2015 m²

Omat 1 547

SES Auditorio Oy 404

Meguru Film Sound Oy 512

Soundefilm 37

Vuokratut yhteensä 953

Kiinteistö yhteensä 2 500

31

6.2 Talous

Tulos 2015

Elokuvasäätiö sai vuonna 2015 valtionavustusta 2 007 000 euroa säätiön toiminnasta aiheutuvien menojen

kattamiseen. Avustus noudatti siis vuoden 2014 tasoa. Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEKin

rahoitusosuus säätiön lyhyt- ja dokumenttielokuvien kulttuuriviennin toimintaan kaksinkertaistui

edellisestä vuodesta ollen 50 000 euroa. Summa on kuitenkin vielä kaukana vuoden 2010

rahoitusosuudesta, joka oli 90 000 euroa. AVEKin ja säätiön välinen sopimus on aikanaan lähtenyt siitä, että

toimintaa rahoitetaan yhtä suurin osuuksin, vuonna 2015 AVEKin rahoitusosuus toiminnasta oli kuitenkin

vain noin 35 prosenttia.

Näiden lisäksi säätiö rahoittaa omaa toimintaansa säätiön tiloissa toimivilta yhtiöiltä saaduilla vuokra-

tuotoilla sekä sijoitustoiminnan korkotuotoilla, joiden osuus on yleisestä korkotason laskusta sekä sijoitus-

toiminnan rajoittumisesta johtuen pudonnut merkittävästi. Säätiön toiminnan rahoitus on vuodesta 2011

pudonnut jopa 7 prosenttia.

Vuoden 2015 kokonaistuotot alittivat arvioidut tuotot 13 547 eurolla. Korkotuotot jäivät budjetoiduista 47

880 euroa ja edellisvuodesta lähes 53 000 euroa. Korkotuottojen laskun aiheuttamaa menetystä

rahoituksessa tasasi AVEKin rahoitusosuuden nousu 50 000 euroon (budjetti 25 000 euroa).

Vuoden 2015 toteutuneet kulut yhteensä alittivat budjetoidut noin 30 000 eurolla. Henkilöstökuluja alensi

lomapalkkavarauksen pieneneminen 14 000 eurolla vuoden 2014 tilinpäätöksestä sekä Tyel-maksuhyvitys.

Muut toiminnan kulut toteutuivat lähes budjetoidun suuruisina, kun taas poistot toteutuivat noin 9 000

euroa arvioitua pienemmiksi.

1 000 000

1 200 000

1 400 000

1 600 000

1 800 000

2 000 000

2 200 000

2 400 000

2 600 000

2015201420132012201120102009200820072006

Elokuvasäätiön tuotot

OKM/Toiminta-avustus Sijoitus- ja rahoitustoiminta Muut tuotot yhteensä

0250 000500 000750 000

1 000 0001 250 0001 500 000

2015201420132012201120102009200820072006

Elokuvasäätiön menot

Henkilöstökulut Muut kulut yhteensä

32

Elokuvasäätiön tulos suhteessa budjettiin 2015

2015 2015 2014

Osastot: Toteutunut Budjetoitu tot/budj erotus Toteutunut Tuotanto

Tuotot 0 0 0

Henkilöstökulut -495 598 -477 500 -18 098 -470 313

Muut kulut -68 293 -63 875 -4 418 -71 402

Tuotto-/kulujäämä -563 891 -541 375 -22 516 -541 715

Kotimaan levitys

Tuotot 0 0 0

Henkilöstökulut -101 587 -114 000 12 413 -112 447

Muut kulut -22 701 -25 070 2 369 -22 942

Tuotto-/kulujäämä -124 288 -139 070 14 782 -135 389

Kv/ pitkät & Kv tied

Tuotot 4 184 0 0

Henkilöstökulut -201 251 -198 500 -2 751 -220 546

Muut kulut -158 333 -159 556 1 223 -148 288

Tuotto-/kulujäämä -355 401 -358 056 -1 528 -368 834

Kv/ lyhyt- ja dok.elok.

Tuotot 50 000 25 000 25 000 25 000

Henkilöstökulut -104 530 -102 200 -2 330 -102 357

Muut kulut -41 072 -56 390 15 318 -55 995

Tuotto-/kulujäämä -95 603 -133 590 12 987 -133 352

Hallinto & Tiedotus

Tuotot 32 633 27 000 5 633 29 360

Henkilöstökulut -450 600 -477 000 26 400 -445 781

Poistot -29 876 -37 300 7 424 -50 545

Muut kulut -274 822 -261 052 -13 770 -252 412

Tuotto-/kulujäämä -722 664 -748 352 -6 346 -719 378

Kiinteistö

Tuotot 120 516 121 000 -484 120 135

Henkilöstökulut -5 892 -9 500 3 608 -10 588

Poistot -41 522 -43 000 1 478 -42 219

Muut kulut -187 799 -188 305 506 -175 857

Tuotto-/kulujäämä -114 697 -119 805 1 984 -108 529

SES yhteensä 2015 2015 2014 Toteutunut Budjetoitu tot/budj erotus Toteutunut

Tuotot

Toiminta-avustus 2 007 000 2 007 000 0 2 007 000

Sijoitus- ja rahoitustoiminta 56 120 104 000 -47 880 109 111

Muut tuotot 207 333 173 000 34 333 174 495

Tuotot yhteensä 2 270 453 2 284 000 -13 547 2 290 606 Kulut

Henkilöstökulut -1 359 459 -1 378 700 19 241 -1 362 032

Muut hallintokulut -753 020 -754 248 1 228 -726 896

Poistot -71 397 -80 300 8 903 -92 764

Rahoituskulut 0

Satunnaiset tuotot ja menot 0 150

Kulut yhteensä -2 183 877 -2 213 248 29 371 -2 181 542

YLI-/ ALIJÄÄMÄ 86 576 70 752 15 824 109 064

Avustus SES Auditorio Oy:lle -70 000 -70 000 0 -70 000

YLI-/ ALIJÄÄMÄ YHT. 16 576 752 15 824 39 064

33

Säätiön tilinpäätös vuodelta 2015 osoittaa 17 840,03 euron alijäämää. Tulos sisältää 34 416,49 euron

kirjauksen rahoitusarvopaperien arvonalentumisesta. Varovaisuuden periaatetta noudattaen taseeseen

merkitään rahoitusomaisuuteen kuuluvat arvopaperit hankintamenon suuruisina tai, jos niiden toden-

näköinen luovutushinta tilinpäätöspäivänä on sitä alempi, tämän määräisinä. Rahoitusarvopapereiden

realisoitumattomat voitot tilinpäätöshetkellä, 110 635,43 euroa, sen sijaan eivät varovaisuuden periaatteen

mukaisesti näy tilinpäätöksessä.

Tulos sisältää niin ikään SES Auditorio Oy:lle suunnatun 70 000 euron avustuksen, joka opetus- ja kulttuuri-

ministeriön päätöksen mukaisesti voidaan kanavoidaan säätiön toiminta-avustuksesta kattamaan SES

Auditorio Oy:n tappiota.

7. SÄÄTIÖLAIN 5. LUVUN 2§:SSÄ SÄÄDETYT TOIMINTAKERTOMUKSESSA ILMOITETTAVAT ASIAT

Elokuvasäätiön toiminta sen säännöissä ilmaistun tarkoituksen toteuttamiseksi

Suomen elokuvasäätiön sääntöjen mukaisesti säätiön tarkoituksena on edistää ja kehittää suomalaista

elokuva- ja audiovisuaalista kulttuuria Suomessa ja ulkomailla.

Säätiö toteuttaa opetus- ja kulttuuriministeriön sille delegoimaa viranomaistehtävää jakamalla valtion

talousarviossa Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroista taiteen tukemiseen osoitetusta määrärahasta

tukea elokuvien ja muiden kuvaohjelmien valmistamiseen ja jakeluun sekä muuhun elokuvakulttuurin

edistämiseen.

Säätiön toimintamuotojensa mukaisesti tuottamat edut lähipiiriin kuuluville

Suomen elokuvasäätiön sääntöjen mukaisesti hallituksen jäsenten tulee olla elokuvan ja audiovisuaalisen

kulttuurin tai toimialan asiantuntijoita tai heillä tulee olla muuta asiantuntemusta, joka edistää säätiön

tarkoituksen toteuttamista.

Suomen elokuvasäätiön hallituksessa vuonna 2015 seuraavat jäsenet/ varajäsenet saivat omistamiensa

tuotantoyhtiöiden kautta tilivuonna hanketukia elokuvasäätiöltä:

Varsinainen jäsen: Riina Hyytiä / Dionysos Films Oy

Tuotantotukia yhteensä 250 000 euroa

Muita hanketukia yhteensä 1 625 euroa

Varajäsenet: Joonas Berghäll / Oktober Oy

Tuotantotukia yhteensä 95 500 euroa

Muita hanketukia yhteensä 60 540 euroa

Petri Jokiranta / Cinet Oy

Tuotantotukia yhteensä 80 000 euroa

Tuet on myönnetty säätiön normaalien hakuprosessien mukaisesti, joihin hallituksen jäsenet eivät osallistu.

Päätökset hyväksyy toimitusjohtaja säätiön toimihenkilön esittelystä. Tuotantotukien osalta säätiö on

tuetuissa hankkeissa osarahoittajana.

Säätiöjohdon palkat ja muut etuudet

Hallituksen jäsenten palkkiot 9 014,00

Toimitusjohtajan palkka 108 081,40

Muut lähipiiritapahtumat

Tilintarkastuspalkkiot/ KPMG Oy 6 748,70

34

LIITE 1

SES AUDITORIO OY toimintakertomus 2015

Suomen elokuvasäätiön omistaman SES Auditorio Oy:n elokuvateatteri Kino K-13:ssa vuosi 2015 oli

erilaisten elokuvatapahtumien vuosi. Elokuvaviikkoja ja pienempiä elokuvatapahtumia auditoriossa

järjestivät mm. suurlähetystöt, ystävyysseurat ja kulttuuriyhdistykset. Elokuvanäytöksiä oli myös yksityisillä

harrastus- ja kaveriryhmillä.

Kino K-13 järjestää myös itse vuosittain perinteisiä lastennäytöksiä päiväkoti-ikäisille ja vuonna 2015

aloitettiin yhteistyössä elokuvasäätiön kanssa ”Lyhyesti kerran kuussa” lyhytelokuvien esityssarja, joka on

mahdollistanut kotimaisten lyhytelokuvien valkokangas-näkyvyyden.

Elokuvasäätiö järjesti auditoriossa erilaisia tilaisuuksia elokuva-alalle selvästi aiempaa enemmän. Kino K-13 on onnistuneesti profiloitunut elokuva-alan kohtaamispaikaksi ja elokuvakulttuurin tapahtumatilaksi.

Auditorion asiakkaina ovat edelleen myös kotimaiset tuotantoyhtiöt, jotka arvostavat Kino K-13:n

monipuolista tekniikkaa ja hyvä palveluasennetta. Myös elokuva-alan oppilaitokset ja levitysyhtiöt käyttivät

auditorion palveluita edellisvuosien tapaan.

Vuonna 2015 SES Auditorio Oy:n liikevaihto oli 83 941,80 euroa, joka on noin 1 000 euroa suurempi kuin

vuonna 2014.

SES Auditorion liikevaihdon jakautuminen asiakaskunnittain 2015

Auditorion toiminnan on tarkoitus kannustaa ja tukea elokuvakulttuurityötä, siksi hinnoittelu on

edullisempaa elokuva-alalle kuin muille yrityksille. Tästä johtuen palveluun käytetty aika jakautuu hieman

toisin kuin liikevaihto.

Julkisten elokuvaesitysten palveluajan jakautuminen järjestäjien mukaan:

Elokuvaviikot ja muut julkiset elokuvaesitykset 24 %

Tuotantoyhtiöt 23 %

Yritystilaisuudet 17 %

Oppilaitokset 10 %

Elokuvasäätiön omat tilaisuudet 9 %

Levitysyhtiöt 9 %

Julkishallinto, esim. ministeriöt 5 %

Yksityishenkilöt 3 %

Yhdistykset 28 %

Festivaalit 23 %

Lähetystöt 19 %

Yksityishenkilöt 11 %

Omat lastennäytökset 10 %

Yritykset 9 %

35

Elokuvakulttuuritapahtumat ja lastennäytökset

Elokuvaviikkoja järjestivät Suomi-Puola yhdistys, Suomi-Serbia yhdistys, Turkin valtion matkailutoimisto ja

Korean lähetystö. Pienempiä elokuvatapahtumia järjestivät Columbian, Nicaraguan, Venezuelan ja Liettuan

lähetystöt. Puolan elokuvaviikko on aina hyvin suosittu, myös korealaiset elokuvat kiinnostivat suurta

yleisöä. Nepalilaisia ja intialaisia elokuvanäytöksiä oli vuoden aikana useita ja maaliskuussa auditoriossa

järjestettiin hengellisyyteen keskittyvien elokuvien Fonto Movie viikonloppu.

Katajanokkaseuran KINOKKA -elokuvakerhon toiminta on saavuttanut pysyvän suosion. Kerhon aktiivisen

toimikunnan laatima elokuvaohjelmisto koostui eurooppalaisesta laatuelokuvasta ja muun maailman indie-elokuvista. Suomalaisia elokuvia ohjelmistoon valikoitui kaksi: Näkymätön Elina ja Nuoren Wertherin jäljillä.

Kino K-13:n omissa päiväkotinäytöksissä esitettiin lasten suosikkeja, joissa esiintyivät Kössi Kenguru, Turilas

ja Jäärä, Myyrä, Urpo ja Turpo, Rexi-koira ja Lumiukko. 15 näytöksessä kävi yhteensä 1 485 katsojaa.

Ilmaisia LYHYESTI KERRAN KUUSSA elokuvanäytöksiä esitettiin vuoden aikana seitsemänä sunnuntaina.

Avoimia lyhytelokuvanäytöksiä oli myös taiteiden yönä elokuussa ja lyhytelokuvapäivänä joulukuussa.

Laskutettujen asiakastilaisuuksien jakautuminen palveluajan mukaan

Elokuva-alan ammattilaiset

Elokuvatuotantoyhtiöt ja TV-yhtiöt käyttivät Kino K-13:n palveluja tarkistuskatseluihin, koeyleisönäytöksiin

ja ensi-iltajuhliin. Auditorio tekee myös paljon yhteistyötä jälkituotantoyhtiöiden kanssa. Helmikuussa

auditoriossa järjestetyn Doc Point Master Classin puhujavieraana oli Anders Østergaard. Tärkeitä

ammattilaistapahtumia olivat myös Finnish Film Affair: Works in Progress ja Nordisk Film & TV Fondin

pohjoismaisen elokuvapalkintoraadin katselut.

Yritystilaisuudet

Muutamat vakituiset yritysasiakkaat ja naapurissa sijaitseva ulkoasiainministeriö järjestivät vuonna 2015

tilaisuuksiaan auditoriossa entiseen tapaan, mutta uusia asiakkaita oli vähän. Yritykset käyttävät nykyään

huomattavan paljon tapahtumatoimistoja, joiden kautta auditoriossakin oli muutama tilaisuus.

Oppilaitokset

Aalto yliopiston elokuvataiteen laitos järjesti auditoriossa kameratekniikan ja äänisuunnittelun kursseja ja Metropolia ammattikorkeakoulu oppilastöiden ensi-iltoja. Helsingin yliopiston kesäyliopisto järjesti

suomalaisten elokuvien näytöksen ulkomaisille opiskelijoille.

Elokuvasäätiön omat tilaisuudet

Elokuvasäätiö järjesti auditoriossa useita erilaisia elokuva-alalle suunnattuja tapahtumia kuten Sibylle Kurtzin vetämän pitching -koulutuksen, luento- ja keskustelutilaisuuden Oscar kampanjoinnista, uusien

Elokuvaviikot ja muut julkiset elokuvaesitykset 27 %

Tuotantoyhtiöt 24 %Oppilaitokset 12 %Elokuvasäätiön omat tilaisuudet 10 %

Levitysyhtiöt 10 %Yritystilaisuudet 9 %

Julkishallinto 6 %Yksityishenkilöt 2 %

36

tukimuotojen esittelytilaisuudet, dokumenttielokuvan ja käsikirjoituksen tiedotus- ja keskustelutilaisuudet sekä taloushallintoseminaarin.

Elokuvasäätiön kansainvälinen osasto järjesti auditoriossa myös elokuvaesityksiä kansainvälisten

elokuvafestivaalien ohjelmistojen valitsijoille kuten Kairon elokuvafestivaalien valitsija Amal Ramsesille,

joka katsoi auditoriossa kahden päivän ajan Pirjo Honkasalon vanhempaa tuotantoa 35mm filmiltä.

Kansainvälinen osasto järjesti elokuvaesityksiä myös muille festivaalien ja ministeriöiden ulkomaisille

vieraille.

Elokuvasäätiön levitysosasto järjesti auditoriossa puolestaan näkövammaisille kuvailutulkatun esityksen

Klaus Härön Miekkailija elokuvasta sekä julkistamistilaisuuden Suomalaisen elokuvan yleisöt -tutkimuksesta.

Lisäksi Kino K-13:n ja Suomen elokuvasäätiön yhteisissä ”Lyhyesti kerran kuussa” sunnuntaimatineoissa

esitettiin kotimaisia lyhytelokuvia, teemoina muun muassa: ”Aina matkalla jonnekin”, ”Rakkautta kaipaan

oikeaa”, ”Filmin viemää”, ”Oi, mutsi mutsi”, ”Seksii”. Osa maksuttomista lyhytelokuvanäytöksistä vetivät

salin täyteen yleisöä. Myös tekijävieraita osallistui joihinkin näytöksiin.

Elokuvasäätiön elokuvavuoden avajaisia vietettiin auditoriossa perinteisesti 23.1.2015

Luova Eurooppa MEDIA järjesti auditoriossa seminaarin tukiohjelmistaan.

Henkilöstö ja koulutus

Kino K-13:ssa on kaksi työntekijää, toimitusjohtaja/auditorion hoitaja Riitta Haapiainen ja teknikko Tomi Sonck, joka vastaa auditorion tekniikan toiminnasta. Sonck toimii myös elokuvasäätiön IT-tukena sekä

hoitaa kiinteistön LVI- ja turvatekniikkaa. Auditorion henkilökunta osallistui vuoden aikana CINEMA 2015

tapahtumaan Joensuussa ja Riitta Haapiainen suoritti Securitaksen järjestämän järjestyksenvalvojan

jatkokoulutuskurssin.

Teknisten laitteiden huolto- ja asennustöitä hoitavat tarvittaessa Oy Kino-Foto Ab ja T:mi Erik Peltola, siivouspalvelut ostetaan Siivoussitruuna Oy:ltä.

Tekniikka

Kino K-13 palvelun parantamiseksi auditorioon hankittiin uutta esitystekniikkaa kuten Mac mini tietokone

tiedostojen esittämistä varten sekä Panasonic LCD projektorin PowerPoint esityksiin ja kaksoisprojisointiin.

Tulos Tilinpäätös vuodelta 2015 jäi 13 737,16 euroa tappiolle. Suomen Elokuvasäätiö on tukenut SES Auditorio

Oy:n toimintaa vuosittain 70 000 euron avustuksella, joka on kanavoitu säätiön toiminta-avustuksesta

opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti.

37

LIITE 2

LUOVA EUROOPPA / MEDIA -OHJELMAN TOIMINTAVUOSI 2015

EU:n Luova Eurooppa /Median toimintavuosi 2015 oli suomalaisille tuensaajille erinomainen. Suomalaisten

saamat tuet olivat vuoden aikana yhteensä 2 155 522 (1 731 369 euroa vuonna 2014). Mennyt vuosi oli

seitsemänvuotisen Luova Eurooppa /Median toinen toimintavuosi. Jaossa oli vuoden aikana yhteensä noin

104,5 miljoonaa euroa 33 Median alaohjelmaan kuuluvalle jäsenmaalle.

Tukiohjelma Creative Europe ”Luova Eurooppa” käynnistyi 1.1.2014. Kulttuuri-, Media- ja Media Mundus -

ohjelmat on koottu yhdeksi ohjelmaksi. Ohjelmassa on kolme eri alaohjelmaa, joista yksi on jatkumoa

Kulttuuri-ohjelmalle, toinen yhdistää Median ja Media Munduksen ja kolmas on monialainen ohjelmalohko,

johon kuuluu mm. Deskien hallinto ja vuoden 2016 aikana käynnistyvä rahoitusinstrumentti (Financial

Instrument). Luovan Euroopan budjetti on 1,46 miljardia euroa seitsemälle vuodelle ja summasta vähintään

56 % osoitetaan audiovisuaaliselle alalle eli Median alaohjelmalle.

Kansainvälisen liikkuvuden ja yhteistyön keskus CIMO oli vuoden 2015 aikana Euroopan komission virallinen

sopimusosapuoli, mutta niin, että solmittiin ns. Multi-beneficiary-sopimus, jossa Suomen elokuvasäätiö on

toinen tuensaaja. CIMO ja Suomen elokuvasäätiö solmivat keskenään yhteistyösopimuksen. Komission 50

% rahoituksen lisäksi toisen 50 prosenttia Luova Eurooppa / Media haki Opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Kahden hengen Median toimipiste toimi Suomen elokuvasäätiön tiloissa.

TUET TUOTANTOYHTIÖILLE

Hankekehittely

Hankekehittelyn tulos (1 049 533) oli parempi kuin 2014 (706 500 euroa). Tuotantoyhtiöille

suunnattua hankekehittelytukea myönnettiin neljälle fiktiolle ja yhdelle dokumenttielokuvalle

yhteensä 205 000 euroa (2014: 405 000 €). Peräti viidelle suomalaiselle Slate funding -

hakemukselle myönnettiin tukea 844 533 euroa (2014: 301 500 €).

Pelialalle suunnattu hankekehittelytuki ”Development support for video games” oli toista kertaa

haettavana, ja yhteensä myönnettiin 22 tukea. Suomeen tukea tuli kahdelle yhtiölle yhteensä

164 750 (2014: 204 934 €) euroa.

Hankekehittelyn osalta Suomi on yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa isojen jäsenmaiden

jälkeen edelleen Euroopan kärkimaita. Raportointi on määräsummien myötä keventynyt, ja

kilpailu hankekehittelytuista, erityisesti yksittäisistä tuista, on entisestään koventunut.

Televisiolevitystuki

TV-levitystukea myönnetään tuotantoyhtiöille. Tuesta käydään edelleen erittäin kovaa kilpailua

Euroopan eri maiden välillä. Vuonna 2015 Suomeen myönnettiin tukea kahdelle

dokumenttielokuvalle 202 641 euroa (98 000 euroa 2014). Koko Eurooppaan jaetaan noin 60 TV-

levitystukea vuosittain. Suomalaisille TV-draama -sarjoille on ollut mahdotonta saada tarvittava

määrä ennakko-ostoja tuen varmistamiseksi.

KOULUTUS (MEDIA Training)

Media tarjoaa jatkokoulutusta elokuva-alan eri alueille: käsikirjoittamiseen, tuottamiseen, yrityksen

johtamiseen, rahoitukseen, markkinointiin, levitykseen ja uusien medioiden haltuunottoon.

Vuonna 2015 suomalaisia osallistujia Median kursseilla oli parikymmentä, mikä on edellisvuosia pienempi

luku.

38

Kaikilta kurssijärjestäjiltä ei vielä ole saatu vuoden 2015 tilastoja, mutta vuosi on selkeästi välivuosi. Lukuun

vaikuttaa myös se, ettei Suomessa viime vuonna järjestetty kansainvälistä koulutuskurssia kuten Cartoon

Digital vuonna 2014.

FESTIVAALIT

Media myönsi tukea neljälle suomalaiselle festivaalille (4 festivaalia vuonna 2014): DocPoint, Helsinki

International Film Festival, Sodankylän elokuvajuhlat ja Tampereen elokuvajuhlat. Eurooppalaisia

festivaaleja on todella suuri määrä eikä festivaalituki ole automaattinen, vaan festivaalin pitää jatkuvasti

kehittyä, jotta se pysyy tuen piirissä. Tulos on erinomainen: Media-ohjelman laajentuminen on tuonut tuen

piiriin lukuisia uusia festivaaleja. Festivaalien tuotto 192 000 euroa vuonna 2015 pysyi muuttumattomana

verrattuna edelliseen vuoteen (192 000).

LEVITYSTUET

Pitkän teatterielokuvan levittäjillä on kaksi tukiohjelmaa, automaattinen tuki ja harkinnanvarainen tuki.

Harkinnanvaraisen tuen tuotto 125 200 euroa laski jonkin verran verrattuna edelliseen vuoteen (172 100

euroa 2014). Kilpailu on tämän tuen kohdalla johtanut pienempiin tukisummiin ja vaatimustaso on noussut.

Tuki on määräsumma, joka määrittyy levitysmaan mukaan, ja kuinka monelle valkokankaalle elokuva leviää.

Automaattisen tuen kohdalla tulos, 322 410 euroa, oli parempi kuin edellisenä vuonna (256 712).

Levitystuet ovat aina riippuvaisia eurooppalaisista yleisömenestyksistä.

Suomen ainoa Sales Agents -tuen hakija sai 23 988 euroa (2014: 26 123). Sales agents -tukea myönnettiin

myyntiagenteille kuudessa maassa: Itävallassa, Ranskassa, Saksassa, Suomessa, Tanskassa ja Isossa-

Britanniassa.

ONLINE DISTRIBUTION JA AUDIENCE DEVELOPMENT

Luovan Euroopan hakukierrokset Online Distribution ja Audience Development (Yleisötyö- ja

elokuvakasvatustuki) eivät tukiohjelman toisen vuoden aikana tuottaneet tulosta. Online Distriubtion -

haku keskittyi pitkälti jo aiemmin tuettujen hankkeiden jatkorahoitukseen. Audience Development herätti

kiinnostusta, mutta hakemuksia ei Suomesta lähetetty.

LUOVA EUROOPPA / MEDIAN TOINEN VUOSI TUOTTI SUOMALAISILLE ENNÄTYSPOTIN

Suomen tuotot Median ala-ohjelmasta vuoden aikana olivat 2 155 522 euroa (vuonna 2014: 1 731 369 €).

Suomi on ollut mukana Media-ohjelmassa vuodesta 1993, ja vuoden 2015 tuotto on yksi parhaita kautta

historian. Tähän summaan voidaan lisätä suomalaisten osallistujien hyöty Median eri kursseista, jonka arvo

rahassa on vaikeasti mitattavissa. Summa jakaantui seuraavasti:

MEDIA-tuet Suomeen 2015

Euroa

Hankekehittelytuki (sisältäen Pelituen) 1 214 283

Teatterielokuvien selektiivinen tuki levittäjille 125 200

Teatterielokuvien automaattituki levittäjille 322 410

Tv-levitystuki 202 641

Festivaalituki 192 000

Elokuvateatteriverkosto Europa Cinemas 75 000

Sales Agents –tuki 23 988

YHTEENSÄ 2 155 522

39

LUOVA EUROOPPA / MEDIA

Median toimisto järjesti vuoden aikana omia tiedotustilaisuuksia eri tukimuotojen hakuihin liittyen ja lisäksi

järjestettiin seminaari yhdessä Kulttuurin alaohjelman kanssa toukokuussa otsikolla ”Working with

audiences in Europe”.

Median toimisto julkaisee omaa lehteä, joka ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Lisäksi Media ylläpitää ja

kehittää jatkuvasti Median alaohjelman nettisivuja suomeksi ja ruotsiksi osoitteessa

www.luovaeurooppa.eu. Media julkaisee myös sähköisen tiedotteen noin 10 kertaa vuodessa. Media jakaa

aktiivisesti uutisiaan myös omalla Facebook -sivullaan.

Median toimisto oli läsnä Berliinin ja Cannesin elokuvajuhlilla sekä kotimaisilla elokuvafestivaaleilla ja

muissa alan tapahtumissa kuten DocPoint, Espoo Ciné, Tampereen elokuvajuhlat sekä Sodankylän

elokuvajuhlat. Media osarahoitti Young Producers -tapahtumaa Cannesin elokuvajuhlien yhteydessä.

Media oli myös läsnä Nordic Forum -rahoitusfoorumissa Malmössä ja Mediakasvatusfoorumissa

Helsingissä. Media osallistui vuoden aikana kahdelle Media-ohjelman tukemalle kurssille: Multiple Revenue

Stream Training for Future Film ja European TV Drama Series Lab.

Median toimisto järjesti syyskuussa yhdessä Suomen elokuvasäätiön, Favexin ja HIFFin kanssa pitchaus-

koulutustapahtuman arvostetun opettajan Sibylle Kurzin johdolla. Osallistujat pitchasivat koulutuksen

päätteeksi elokuvahankkeensa kansainvälisille ostajille ja rahoittajille osana Finnish Film Affair -

tapahtumaa.

Media-kollegat Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta toteuttivat yhdessä tanskalaisen Roar Skau

Olsenin kanssa The Creative Input -nimeä kantavan katalogin syksyllä 2015. Hankkeessa haettiin

Pohjoismaiden parhaita äänisuunnittelijoita, leikkaajia ja elokuvasäveltäjiä katalogiin, jossa heidät esitellään

tavoitteena edistää taiteellista työtä tekevien ammattilaisten työskentelyä kansainvälisissä

yhteistuotannoissa.

Vuoden viimeinen tapahtuma oli marraskuussa 2015 Tallinnassa järjestetty Baltic Event ja käsikirjoittajille

suunnattu koulutusohjelma POWR. Koulutusohjelmaan hyväksyttiin kahdeksan hanketta, joista kaksi

Suomesta. Median toimisto osallistui muiden Pohjoismaiden ja Baltian maiden Media-toimistojen kanssa

POWR-koulutustapahtuman järjestämiseen.