TOIMINTAKERTOMUS 2015
2
SUOMEN ELOKUVASÄÄTIÖ
Suomen elokuvasäätiö on perustettu 1969. Se on opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripolitiikan
toimialan ohjaukseen kuuluva itsenäinen säätiö. Elokuvasäätiön tehtävänä on edistää korkeatasoista,
monipuolista ja omaperäistä suomalaista elokuvatuotantoa. Säätiö myöntää tukea elokuvien
ammattimaiseen tuotantoon sekä niiden esittämiseen ja levittämiseen erilaisissa jakelukanavissa. Säätiö
vastaa myös kotimaisen elokuvan kulttuuriviennistä, edistää suomalaisten elokuvien ja elokuvantekijöiden
kansainvälistymistä ja jakaa elokuvien kansainvälisen toiminnan tukea. Säätiö myöntää tukea myös
valtakunnallisesti merkittäville kansainvälisille elokuvafestivaaleille Suomessa.
Suomen elokuvasäätiö saa tuki- ja toimintavaransa valtion talousarviossa Veikkauksen ja raha-arpajaisten
voittovaroista elokuvataiteen edistämiseen osoitetusta määrärahasta. Elokuvasäätiön tuki on julkista tukea,
jonka käyttöä säätelevät valtionavustuslaki, laki ja asetus elokuvataiteen edistämisestä, EU:n komission
26.11.2008 antama päätös Suomen elokuvatuotannon tukiohjelmasta sekä elokuvasäätiön oma
tukiohjeisto. Tukea jaetaan hakemusten perusteella.
Elokuvasäätiön toiminnan arvot muodostavat ohjenuoran jokapäiväiselle työlle ja ohjaavat toimintaa myös
pitkällä aikavälillä. Arvot ja eettiset periaatteet tarjoavat yhteiset suuntaviivat elokuvasäätiön, sen
asiakkaiden ja yhteistyökumppanien vuoropuhelulle sekä tulevaisuuden päätöksenteolle. Samalla ne luovat
yhtenäisyyttä toimintaan työyhteisön sisällä:
”Olemme palveleva asiantuntijaorganisaatio, jonka toiminta perustuu
myönteiseen vuorovaikutukseen. Ennakoitava ja reilu työskentelytapamme
rakentaa luottamusta. Kehitämme toimintaamme rohkeasti, uteliaasti ja
avoimesti.”
Elokuvasäätiön strategiset tavoitteet luovat toiminnalle pysyvän perustan, jonka varaan rakennamme
lyhyen aikavälin painopistealueet. Tavoitteet määrittävät miten etenemme kohti pitkän tähtäimen visiota:
� Elokuva-ala on elinvoimainen
� Elokuva on helposti ja laillisesti yleisön saatavilla
� Elokuvalla on mahdollisimman suuri kulttuurinen ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus
� Elokuvasäätiö toimii tehokkaasti
3
SISÄLLYSLUETTELO: 1. TOIMINTAVUOSI 2015 4
2. VUODEN 2015 TOIMINNAN TAVOITTEET 7
2.1. Elokuva-ala on elinvoimainen
2.2. Elokuva on helposti ja laillisesti yleisön saatavilla 8
2.3. Elokuvalla on mahdollisimman suuri kulttuurinen ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus 11
2.4. Elokuvasäätiö toimii mahdollisimman tehokkaasti 12
3. TUKITOIMINTA 2015 14
3.1. Tuotannon tuet 14 3.2. Esityksen ja levityksen tuet 17 3.3. Kulttuuriviennin tuet 18
4. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA 20
5. VIESTINTÄ 24 6. ELOKUVASÄÄTIÖN HALLINTO JA TALOUS 26
6.1. Hallinto 26 6.2. Talous 31
7. SÄÄTIÖLAISSA SÄÄDETYT TOIMINTEKERTOMUKSESSA ILMOITETTAVAT ASIAT 33
LIITE 1: SES AUDITORIO OY toimintakertomus 2015 34
LIITE 2: LUOVA EUROOPPA / MEDIA –ohjelman toimintavuosi 2015 37
4
1. TOIMINTAVUOSI 2015
2015 oli jälleen uusi ennätysten vuosi kotimaiselle elokuvalle. Elokuvateattereissa kotimaiset tuotannot
vetivät vuoden aikana yhteensä 2 590 000 katsojaa, mikä on televisioaikakauden uusi ennätys. Yli kahteen
miljoonaan teatterikatsojaan yllettiin nyt jo neljännen kerran 2010-luvulla, edellinen kotimainen katsoja-
ennätys on vuodelta 2012, jolloin elokuvat keräsivät yhteensä 2 357 000 katsojaa. Kotimaisten elokuvien
osuus kaikista elokuvissakäynneistä oli noin 29 prosenttia vuonna 2015 eli Euroopan kirkkainta kärkipäätä.
EU-maissa kotimaista tuotantoa katsottiin enemmän vain Ranskassa (35 %) ja Tanskassa (30 %).
Vuoden katsotuin kotimainen elokuva oli Taneli Mustosen ohjaama komedia Luokkakokous 505 376
katsojallaan. Kotimaisten elokuvien monipuolistunut tarjonta näkyy myös elokuvateatterien lippuluukuilla;
vuonna 2015 kaikkiaan kahdeksan elokuvaa keräsi yli 100 000 katsojaa, niistä viisi ylitti 200 000 kävijän
rajan. Koko perheen elokuvat kokosivat 25 prosenttia kotimaisten elokuvien katsojista. Perhe-elokuvista
suosituin oli Timo Koivusalon ohjaama Risto Räppääjä ja Sevillan saituri 316 000 katsojalla.
Kaiken kaikkiaan Suomen elokuvateattereissa kävi vuoden 2015 aikana noin 8,7 miljoonaa katsojaa eli noin
19 prosenttia enemmän kuin edeltävänä vuonna. Digitaaliseen esitys- ja levitystekniikkaan siirtyminen on
elvyttänyt maan elokuvateatteriverkoston ja seitsemän miljoonan katsojan raja ylittyi nyt jo kuudennen
kerran peräkkäin. Myös elokuvateatterisalien määrä on lähtenyt uudelleen kasvuun ja ylitti 300 salin
määrän vuoden 2015 aikana. Koko alan kannattavuus ei ole kuitenkaan kehittynyt samassa suhteessa kuin
teatteriverkoston menestys tallennejakelun suosion yhä laskiessa, nyt jo kuudetta vuotta peräkkäin.
Elokuvien verkkojakelu ei ole vielä toistaiseksi kehittynyt korvaavaksi tulonlähteeksi.
Suomalaisten elokuvien kansainvälisesti merkittävin saavutus vuonna 2015 oli Klaus Härön Miekkailija -
elokuvan eteneminen Hollywood Foreign Press Associationin jakaman Golden Globe -palkinnon ehdok-
kaaksi vieraskielisten elokuvien sarjassa ensimmäisenä suomalaisena elokuvana yli 50 vuoteen. Miekkailija
pääsi myös Yhdysvaltain elokuva-akatemian Oscar-palkintojen ehdokkaiden valintalistalle. Elokuvasäätiön ja
tuotantoyhtiö Making Movies Oy:n yhteistyössä toteuttama palkintokampanja tuotti näin ansaitun
tuloksen.
Vuoden 2015 kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla menestynein suomalainen pitkä elokuva oli Mikko
Kuparisen 2 yötä aamuun. Elokuva sai kansainvälisen ensi-iltansa syyskuussa Montrealin festivaaleilla
Kanadassa ja voitti siellä parhaan ohjaajan palkinnon. Myös Valladolidin elokuvafestivaalit Espanjassa
palkitsivat elokuvan esikoisohjaajien sarjassa. Montrealin festivaaleilla avasi myös Mika Kaurismäen
Tyttökuningas, jonka pääosanesittäjä Malin Buska palkittiin festivaalin parhaana naisnäyttelijänä.
Lyhytelokuvista eniten kansainvälistä huomiota vuoden aikana keräsi Hamy Ramezanin ja sambialais-
brittiläisen Rungano Nyonin ohjaama Kuuntele. Elokuva esitettiin vuoden 2015 aikana peräti 175 elokuva-
festivaalilla, joissa se keräsi yli 40 erilaista palkintoa ja kunniamainintaa. Elokuva nostettiin myös vuoden
viiden parhaan eurooppalaisen lyhytelokuvan joukkoon usean lyhytelokuvan ammattilaisen listalla
Cineuropan -kyselyssä.
Dokumenttielokuvista kiinnostusta herätti mm. Iiris Härmän Hyvästi Afrikka, joka kiersi vuoden aikana 25
kansainvälisellä festivaalilla ja voitti useita palkintoja, kuten arvostetun Margaret Mead Filmmaker Awardin
New Yorkissa. Dokumenttielokuvista ulkomailla palkittiin myös mm. Kirsi Mattilan Marzia, ystäväni, joka
voitti parhaan dokumenttielokuvan palkinnon Montrealissa sekä Mika Taanilan ja Jussi Eerolan Atomin
paluu, joka palkittiin Kööpenhaminan CPH:DOXissa parhaan pohjoismaisen elokuvan tittelillä.
Suomen elokuvasäätiö jakoi vuoden 2015 aikana yhteensä 25,5 miljoonan euron edestä tukea kotimaiselle
elokuva-alalle. Tukihakemuksia käsiteltiin vuoden aikana yhteensä 1 419 kappaletta, joista 67 prosenttia sai
myönteisen tukipäätökset. Säätiöön saapuvien tukihakemusten määrä on kasvanut viimeisen viiden vuoden
5
aikana yli 37 prosenttia. Elokuvasäätiön saama rahoitus pysyi vuonna 2015 edellisvuosien tasolla. Toimialan
kannalta oli kuitenkin tärkeää, että – jälleen kerran – saatiin torjuttua valtiovarainministeriön esitys tuotan-
totukien saattamisesta veronalaisiksi. Elokuvasäätiö ja toimiala olivat aktiivisesti yhteydessä eduskuntaan;
eduskunta näin ollen muutti hallituksen esityksen nykytilan säilyttäväksi.
Edellä mainittu hakemusten määrän merkittävä kasvu ei ole ainoa säätiön työkuormaa lisäävä tekijä. Viime
vuosina ovat sekä tukiprosessien hallinnolliset vaatimukset kasvaneet että kansainvälistyvät hankkeet
monimutkaistuneet. Siinä missä vielä aiemmin tuotannoissa oli muutama yhteistyötaho, haetaan nykyään
rahoitusta moninkertaiselta määrältä yhteiskumppaneita. Tällöin myös esimerkiksi käsiteltävien sopimus-
ten määrä vastaavasti moninkertaistuu.
Säätiö on jo useamman vuoden ajan kiinnittänyt opetus- ja kulttuuriministeriön huomiota siihen, että
mahdollisuus tehdä työtä virkavastuun edellyttämällä huolellisuudella on edelleen lisääntyvän kuormi-
tuksen myötä vaikeutunut. Myös selvitysmies Jari Muikku kirjoitti raportissaan vuonna 2014: ”Säätiön
tehtäviä, tukiprosessia ja resursseja tulee arvioida yksityiskohtaisesti ja puolueettomasti ennen kaikkea siltä
kannalta, vaarantuuko asiakkaiden tasavertaisuus ja oikeudet suhteessa säätiön viranomaistehtäviin, jos
hakemusmäärät kasvavat jatkossakin.” Kun säätiö ei voi rajoittaa tulevien hakemusten määrää, on
tukiprosesseja yksinkertaistettu ja virtaviivaistettu. Lainsäädännön asettamia huolellisuusvaatimuksia ei
harkinnanvaraisissa tuissa voi kuitenkaan ohittaa.
Tarkoituksena on ollut etsiä ratkaisua osana uudistettavaa elokuvalakia.
Valitettavaa on ollut käänne, että elokuvalain uudistaminen alkuperäisessä muodossa ja aikataulussa ei ole
edistynyt. Tosiasiallisesti uudistustyön painopiste on muuttui, kun valtionhallinnon kehittämisstrategia, ns.
Virsu-hanke, alkoi säätiön näkökulmasta ohjata elokuva-alan uudistamislakia. Säätiön dialogissa opetus- ja
kulttuuriministeriön kanssa ei ole löytynyt yhteistä käsitystä siitä, mitkä ovat ne audiovisuaalisen alan
rakenteet, jotka kuuluvat uudistuksen piiriin. Selvitysmies Leif Jakobssonin kesäkuussa 2015 julkaistussa
puheenvuorossa nostettiin esiin laajempi näkökulma siitä, että julkisen vallan rakenne on paljon muutakin
kuin vain kysymys KAVIn, SES:n tai TAIKEn välisestä työnjaosta.
Säätiön näkökanta on ollut, että hallinnollisena rakenteena ns. virastomalli ei palvele parhaiten alan tarpei-
ta. Tässä vaiheessa ei ole mahdollista ottaa kantaa mikä olisi tarkoituksenmukaisin toimintojen rakenne.
Fakta kuitenkin on, että säätiön keskeisen perustajajäsenen ja nykyisen päärahoittajan sitoutuminen
säätiöön sekä julkisuudessa että käytännön tasolla näyttäytyy epäselvänä.
Elokuvasäätiön toiminnan tarkoitus voidaan määritellä elokuvien laadun, yleisösuhteen ja toiminnan
vaikuttavuuden kautta. Tässä mielessä vuosi 2015 on ollut menestys. Samoin henkilöstön sitoutuminen
työhönsä sekä toiminnan laatu ovat pysyneet vakaana, vaikka vuoden 2015 aikana säätiön asema on ollut
epävarma.
On hienoa, että taloudellisista huonoista ajoista sekä pirstaloituvasta sosiaalisesta pääomasta huolimatta
Suomen elokuvasäätiö osana elokuvatoimialaa ja julkista valtaa on saanut osaltaan olla mukana rakenta-
massa suomalaisille ilon aiheita sekä merkityksellisyyden kokemuksia.
Irina Krohn
toimitusjohtaja
6
Suomalaisten elokuvien katsojat elokuvateattereissa 2015
Elokuva* Tuotantoyhtiö Levittäjä Ensi-ilta Ensi-ilta
salit Katsojat
2015 Katsojat
yhteensä
Mielensäpahoittaja Solar Films Oy Nordisk Film 5.9.2014 120 41 961 500 652
Nightmare 2 FremantleMedia Finland Oy SF Film 3.12.2014 122 6 100 74 636
Eila, Rampe ja Likka Kinosto Nordisk Film 26.12.2014 109 53 875 82 791
Päin seinää Helsinki -filmi Oy SF Film 26.12.2014 88 31 574 53 833
Vares - Sheriffi Solar Films Oy Nordisk Film 7.1.2015 107 110 102
Viikossa aikuiseksi Dionysos Films Oy Nordisk Film Oy 23.1.2015 113 109 906
Lovemilla It´s Alive Films It´s Alive Films 6.2.2015 72 2 862
Theon talo Bad Taste LtD. & Butterworks Oy PEK 6.2.2015 6 167
Risto Räppääjä ja Sevillan saituri Artista Filmi Oy Walt Disney Nordic 13.2.2015 121 315 966
Talvivaaran miehet (D) Zone2 Pictures Oy B-Plan 20.2.2015 13 2 931
Luokkakokous Solar Films Oy Nordisk Film 25.2.2015 126 505 376
Toiset tytöt Fisher King Production Oy VL Media 13.3.2015 25 2 148
Miekkailija Making Movies Oy Nordisk Film 13.3.2015 29 61 239
Big Game Subzero Film Entertainment Oy Nordisk Film 19.3.2015 113 130 121
Armi elää Bufo Oy B-Plan 20.3.2015 62 39 672
Me Rosvolat Kinoproduction Oy Nordisk Film 27.3.2015 108 76 554
Hyvästi Afrikka (D) Guerillafilms Ltd. Elokuvakontakti 3.4.2015 7 1 610
Marzia, ystäväni (D) Pohjola-filmi Oy PEK 7.4.2015 ‒ 451
Henkesi edestä Vertigo Production Oy Nordisk Film 10.4.2015 68 20 860
Tsamo Making Movies Oy PEK 17.4.2015 9 570
Hymyjen maa (I)(D) Höyry Films Oy PEK 17.4.2015 2 1 668
Matka minuksi (D) Avanton Productions Oy PEK 24.4.2015 5 1 207
Olipa kerran seminaari (I)(D) Black Lion Pictures Oy PEK 8.5.2015 7 1 150
Ollaan vapaita Pohjola-filmi Oy Nordisk Film 7.8.2015 85 15 178
Elämältä kaiken sain Marianna Films Oy SF Film 21.8.2015 116 84 211
Kätilö Solar Films Oy Nordisk Film 4.9.2015 129 225 396
Eisenstein in Guanajuato (KV) Edith film Oy B-Plan 4.9.2015 14 2 312
Häiriötekijä Elokuvatuotantoyhtiö MJÖLK SF Film 11.9.2015 84 23 740
1944 (KV) MRP Matila Röhr Productions Atlantic Film 25.9.2015 48 5 800
Ompelijatar (D) Illume Ltd. Oy PEK 28.9.2015 ‒ 1 260
Napapiirin sankarit 2 Yellow Film & TV Nordisk Film 30.9.2015 147 378 534
Onnelin ja Annelin talvi Zodiak Finland Oy Nordisk Film 9.10.2015 121 217 254
Vierailu (KV) Mouka Filmi Oy B-Plan 9.10.2015 9 509
Äidin toive (D) Oktober Oy Nordisk Film 16.10.2015 41 11 285
Hukkakaurat (I) Islandlake Films Islandlake Films 23.10.2015 13 1 161
Bunny The Killer Thing (I) Black Lion Black Lion 6.11.2015 33 2 150
Atomin paluu (D) Kinotar Oy B-Plan 6.11.2015 23 1 306
Onnelliset (D) Pohjola-filmi Oy PEK 13.11.2015 7 833
Hevisaurus Solar Films Oy Nordisk Film 27.11.2015 121 61 333
Teräsvaari (I)(D) Mättömedia Oy Mättömedia Oy 27.11.2015 9 784
Valkoinen raivo (D) Art Films production AFP Oy VL Media 27.11.2015 17 2 340
Tunteiden temppelit (D) Illume Ltd. Oy PEK 4.12.2015 32 1 014
Tyttökuningas Marianna Films Oy SF Film 11.12.2015 80 15 629
YHTEENSÄ 2 584 998 *Valtakunnallisessa teatterilevityksessä olleet elokuvat ja vähintään 2K-tason digiprojektorilta esitetyt näytökset EAO:n kriteerien mukaisesti (I) elokuva tuotettu ja levitetty ilman julkista tukea (D) dokumenttielokuva (KV) kansainvälinen vähemmistöyhteistuotanto
7
2. Vuoden 2015 toiminnan tavoitteet
2.1 Tavoite: Elokuva-ala on elinvoimainen
Tuotantoyhtiöiden aseman vahvistaminen ja kansainvälistymisen tukeminen
Vuoden 2014 aikana elokuvasäätiössä valmisteltiin tukiohjeiston kokonaisuudistus, jonka säätiön hallitus
hyväksyi 4.12.2014 pidetyssä kokouksessaan ja uudistunut tukiohjeisto otettiin käyttöön 1.1.2015.
Uudistuksen myötä tuotantotuen 50 prosentin/800 000 euron tukimaksimi poistettiin. Samalla miljoonan
euron ylittävä tukiosuus määriteltiin takaisinmaksettavaksi. Takaisinmaksettavan tuen käyttöönotto vaatii
kuitenkin vielä kirjauksen valmisteilla olevaan elokuvalakiin tai nykyisen valtionavustuslain korjausta
ministerin asetuksella.
Kehittämistuen projektikohtaista tukimaksimia nostettiin 100 000 eurosta 150 000 euroon ja yksittäisten
hankkeiden kehittämistuen rinnalle tuli kehittämistuki useammalle hankkeelle kerrallaan (slate-tuki), joka
vahvistaa tuotantoyhtiöiden kehittämisvastuuta ja keventää tuotantoyhtiöiden hankkeisiin liittyvää hake-
musprosessia.
Elokuvasäätiö järjesti marraskuussa suomalaisille tuotantoyhtiöille jälleen myös Linda Beathin vetämän
workshopin yhtiöiden toiminnan ja talouden suunnittelusta. Koulutukseen valittiin viisi yhtiötä. Myös
edellisvuonna koulutukseen osallistuneille järjestettiin seurantatilaisuus.
Pitkien fiktioensi-iltojen tuotantokustannusten jakautuminen 2015
Pitkien dokumenttielokuvaensi-iltojen tuotantokustannusten jakautuminen 2015
Keskibudjetti 1,6 miljoonaa euroa
Elokuvasäätiö 33 %
Kansainvälinen rahoitus 28 %
Televisiokanava 9 %
Levitysyhtiö 9 %
Tuotantoyhtiö 7 %
Muu kotimainen rahoitus 9 %
NFTF, Media, Eurimages 5 %
Keskibudjetti 316 000 euroa
Elokuvasäätiö 42 %
YLE 16 %
NFTF, Media, Eurimages 13 %
AVEK 9 %
Muu ulkomainen rahoitus 8 %
Tuotantoyhtiö 7 %
Muu kotimainen rahoitus 5 %
8
Elokuvantekijöiden aseman vahvistaminen
Tukiohjeiston uudistuksen yhteydessä käsikirjoitustuen projektikohtaista tukimaksimia nostettiin 10 000
eurosta 13 000 euroon, jonka seurauksena käsikirjoitusapurahoja myönnettiin korkeampina mutta
harvemmille. Käsikirjoitustuista siirryttiin kuukausiperusteisiin käsikirjoitusapurahoihin, siten että säätiön
myöntämä apuraha on 1 625 euroa kuukaudessa.
Monimuotoisuuden tukeminen
Vuonna 2015 myönnetyt, elokuvateatterilevitykseen tähtäävien elokuvien tuotantotuet vaihtelivat 150 000
eurosta aina 1 000 000 euroon. Tuettavia hankkeita valittaessa on kiinnitetty erityistä huomiota siihen, että
kotimaisen elokuvan tarjonta elokuvateattereissa olisi monimuotoista ja erilaiset katsojaryhmät huomi-
oivaa: vuonna 2015 tukea saaneita pitkiä näytelmäelokuvia oli kauhuelokuvasta historialliseen draamaan ja
tutuista perhe-elokuvabrändeistä art house -elokuviin.
Pitkien fiktioelokuvien tuotantobudjettien jakautuminen suuruusluokittain 2015
Vuonna 2013 aloitettua lyhytelokuvien markkinointi- ja levitystukikokeilua jatkettiin neljättä vuotta. Tuen
tarkoitus on aktivoida alalla toimivia tahoja tekemään uusia aloitteita, jotta lyhytelokuvien levitystoiminta
virkistyisi.
Tuotantoneuvojakautensa päättänyt Joona Louhivuori teki elokuvasäätiölle syksyllä 2015 kattavan
selvityksen mikrobudjetin elokuvien tukimuodon tarpeellisuudesta ja muiden Pohjoismaiden vastaavista
malleista. Johtopäätöksenä on, että ainakin tällä hetkellä suomalaisten elokuvien monimuotoisuuden
takaaminen ja uusien tekijöiden pääsy alalle toteutuu olemassa olevien tukimuotojen puitteissa eikä vaadi
erillistä tuki-instrumenttia.
Helmikuussa elokuvasäätiö lanseerasi yhdessä Yleisradion ja Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus
AVEKin kanssa Dox@net -hankkeen puitteissa tuotetut, verkkolevitykseen suunnitellut lyhytdokumenttien
sarjat Yle Areenassa. Eri aihekokonaisuuksien ympärille koostetut dokumenttisarjat keräsivät runsaasti
katsojia ja huomiota varsinkin sosiaalisessa mediassa. Parhaimmillaan yksi sarja keräsi yli 250 000 katsojaa
verkossa.
2.2. Tavoite: Elokuva on helposti ja laillisesti yleisön saatavilla
Kotimaisen pitkän elokuvan tavoitettavuus kaikissa levityskanavissa
Kahdesta kotimaisesta ensi-iltaelokuvasta oli teatterijakelussa ensimmäistä kertaa myös kuvailutulkatut
versiot näkövammaisia varten. Klaus Härön Miekkailijan ja Saara Cantellin Onnelin ja Annelin talven
1
3
7
3
2
1
alle 0,5 miljoonaa €
0,5 - 1 miljoonaa €
1,1 - 1,5 miljoonaa €
1,6 - 2 miljoonaa €
2,1 - 2,5 miljoonaa €
yli 10 miljoonaa €
9
kuvailutulkkaus toteutettiin elokuvasäätiön tuella MovieReading -älypuhelinapplikaatiolla yhteistyössä
Näkövammaisten Keskusliiton ja Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry:n kanssa.
Elokuvasäätiön aluepoliittiset tavoitteet elokuvan saatavuuden edistämiseksi ovat viime vuosina näkyneet
erityisesti Lappiin ja Pohjois-Suomeen suunnatuissa laitehankinta- ja kunnostustukipäätöksissä. Vuonna
2015 Rovaniemellä avattiin säätiön tuella kolme uutta salia kahden entisen lisäksi. Myös saamelaisten
kulttuurikeskus Sajoksen auditorio Inarissa digitoitiin säätiön avustuksella. Sajos palvelee sekä kansain-
välistä Sabmagovat -alkuperäiskansojen festivaalia että paikallisia asukkaita.
Vuoden 2015 elokuvateatterien toimintatuen rahoituspäätöksistä tukea sai myös kaksi arthouse -tyyppistä
hanketta Helsingissä ydinkeskustan ulkopuolella. Teatterit pyrkivät erikoistumaan ohjelmiston lisäksi
uudenlaisella palvelukonseptilla, joka sisältää ruoka- ja juomatarjoilua lain sallimissa puitteissa.
Elokuvasäätiö järjesti joulukuussa 2015 alueellisen koulutustilaisuuden Savon ja Karjalan elokuvateattereille
Varkaudessa aiheina dokumenttielokuva teatterilevityksessä ja yhdenvertaisuuslain vaatimukset elokuva-
teattereille. Cinema 2015 -tapahtumassa Joensuussa elokuvasäätiön seminaari keskittyi puolestaan nuorten
ja varhaisnuorten elokuvakäynteihin alustusten ja elokuva-esimerkkien avulla.
Opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämiskeskuksessa
valmistui kevään 2015 aikana ”Festivaalit valtion kulttuuripolitiikassa” -niminen tutkimus. Tutkimuksessa oli
mukana kaikki ministeriöstä tukea saaneet kulttuuritapahtumat (179 kpl) sekä elokuvasäätiön tuen piiriin
kuuluvat elokuvafestivaalit. Tuotantokontrolleri Pirjo Koskelo on kuulunut tutkimuksen ohjausryhmään.
Edellä mainitun tutkimuksen jatkotoimenpiteenä ministeriö asetti työryhmän, jonka tehtävänä on laatia
kansallinen taide- ja kulttuuritapahtumaohjelma vuoden 2016 loppuun mennessä.
Kotimaisten elokuvien katsojat elokuvateattereissa 2001 - 2015
Suomalaisen elokuvan ja elokuvantekijöiden kansainvälistymisen edistäminen
Suomen elokuvasäätiö toteutti vuoden 2015 aikana yhteistyössä TEKESin, Ulkoministeriön ja Favexin kanssa
Getting it Made for US Market -hankkeen. Tämä Team Finland -hanke rahoitettiin pääosin säätiön ja
TEKESin toimesta ja hankkeen vetovastuussa oli Säätiön kansainvälinen tiedottaja. Mukaan valittiin
erillishaulla 15 yritystä. Hankkeen tavoitteena oli luoda yrityksille pysyviä liikekumppanuuksia Yhdysvaltojen
markkinoilla ja edistää konkreettisesti yrityksien kehitteillä olevien projektien toteutumista. Getting It Made
for the US Market toteutti yhdessä Finnish Film Affairin kanssa Yhdysvaltojen markkinoita avaavan
teemapäivän Helsingissä. Hanke itsessään huipentui American Film Marketin yhteydessä järjestettyyn
kaksipäiväiseen seminaariin ja konsultin etukäteen järjestämiin yrityskohtaisiin tapaamisiin.
0
500 000
1 000 000
1 500 000
2 000 000
2 500 000
3 000 000
2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
10
Myös suomalaisen Genre-elokuvan kansainväliseen levitykseen panostamista jatkettiin. Yhteistyötä tehtiin
Night Visions -festivaalin ja Nordic Genre Invasionin kanssa. Scandinavian Terracella Cannesissa järjestettiin
festivaalin viimeisenä tiistaina verkostoitumistapahtuma, joka keräsi yhteen noin sata Genre-elokuvan
kansainvälistä avainkontaktia.
Eniten kansainvälisillä festivaaleilla esitetyt pitkät fiktioelokuvat 2015
Elokuva Ohjaaja Tuotantoyhtiö Esitykset
Muumit Rivieralla Xavier Picard, Hanna Hemilä Handle Productions Oy 29
Mielensäpahoittaja Dome Karukoski Solar Films Oy 25
He ovat paenneet J-P Valkeapää Helsinki -filmi Oy 24
Miekkailija Klaus Härö Making Movies Oy 19
Oppipoika Ulrika Bengts Långfilm Productions 12
Aikuisten poika Juha Lehtola Edith film Oy, First Floor Productions 10
Lomasankarit Taavi Vartia Yellow Film & TV 10
Armi elää Jörn Donner Bufo Oy 9
Tyttökuningas Mika Kaurismäki Marianna Films Oy 9
Betoniyö Pirjo Honkasalo Bufo Oy 8
Elokuvasäätiö teki vuoden 2015 aikana tiivistä yhteistyötä mm. Venäjän kanssa suomalaisten tuottajien
yhteistuotantomahdollisuuksien parantamiseksi. Pietarin suomalaisen elokuvaviikon yhteydessä
järjestettiin venäläisten tuottajien hankkeiden esittelytilaisuus suomalaisille tuottajille eli jatkoa
tuottajatapaamisille.
Myös Moskovan elokuvajuhlien yhteydessä järjestetyssä ”Business Street ” -tuotantofoorumissa esiteltiin
Suomea yhteistuotantokumppanina ja -maana. Tapahtumaan osallistui viiden keskeisen yhteistuotantoja
harjoittavan tuotantoyhtiön edustajia. Elokuvasäätiö edusti suomalaista elokuva-alaa myös Viipurissa
järjestetyssä venäläis-suomalaisessa yhteistuotantotapahtumassa.
Eniten kansainvälisillä festivaaleilla esitetyt lyhyt- ja dokumenttielokuvat 2015
Lyhytelokuvat Ohjaaja Tuotantoyhtiö Esitykset
Kuuntele Hamy Ramezan & Rungano Nyoni Pebble & DoDream, Nordic Factory 175
Tuolla puolen Iddo Soskolne & Janne Reinikainen Bufo 22
BabyBox Katariina Lillqvist Elokuvaosuuskunta Camera Cagliostro 13
Pipopingviini Leevi Lemmetty Muste ja valo Oy 12
Äiti Otto Kylmälä napafilms 10
Dokumenttielokuvat (yli 30 min)
Tuulensieppaajat Amir Escandari Helsinki-filmi 27
Hyvästi Afrikka Iiris Härmä Guerilla Films 25
Matka minuksi Mina Laamo Avanton Productions 9
Äidin toive Joonas Berghäll Oktober 9
Monsterimies Antti Haase Illume 8
Marzia, ystäväni Kirsi Mattila Pohjola-filmi 7
Elokuvasäätiö rahoitti vuonna 2015 jo neljännen kerran järjestettyä Finnish Film Affair ammattilais-
tapahtumaa Helsingin Rakkautta & Anarkiaa elokuvafestivaalin yhteydessä syyskuussa. Tapahtumassa
ulkomaiset levitys- ja myyntiyhtiöt sekä toimittajat tutustuvat valmisteilla oleviin suomalaisiin elokuviin ja
niiden tekijöihin.
11
European Film Promotion järjestön organisoimaan, eurooppalaisia nuoria näyttelijöitä esittelevään
Shooting Stars -projektiin valittiin jälleen myös suomalainen näyttelijä, tällä kertaa Emmi Parviainen.
2.3. Tavoite: Elokuvalla on mahdollisimman suuri kulttuurinen ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus
Elokuva-alan yhteiskuntavaikuttavuusmittaristo
Elokuvataiteilijoiden yleisötyön edellytysten parantamiseksi marraskuussa 2015 käynnistettiin
ensimmäinen dokumentaariselle elokuvalle suunnattu yleisötyötukikokeilu. Tuki suunnattiin
elokuvatuotantoyhtiöille globaalisti merkittävien elokuvien elinkaaren ja vaikuttavuuden lisäämiseen
yhteistyössä kansainvälisten ja kotimaisten voittoa tavoittelemattomien organisaatioiden kanssa.
Tukikokeilun vaikutuksista tehdään selvitys vuonna 2016.
Elokuvasäätiön tukiohjeistoon kirjattiin vuonna 2015 velvoite tuotantotukea saaneille tuotantoyhtiöille
toimittaa säätiön tiedot elokuvan kansainvälisistä myynneistä vähintään viiden vuoden ajalta. Vuonna 2015
otettiin käyttöön myös Euroopan Audiovisuaalisen Observatorion uusi LumierePro -järjestelmä, jota kautta
observatorion jäsenvaltiot pääsevät seuraamaan eurooppalaisten elokuvien kansainvälisiä
elokuvateatterikatsojalukuja. Euroopan maiden lisäksi järjestelmään saadaan tiedot 12 muulta
levitysalueelta. Elokuvasäätiö osallistuu järjestelmän ylläpito- ja tietojen hankinta kustannuksiin yhdessä
muiden jäsenvaltioiden kanssa.
Suomalaisen elokuvan kansainvälisen profiilin nostaminen
Yhdysvaltain markkinoilla jatkettiin vuonna 2015 suomalaisten elokuvien palkintokampanjoihin
panostamista. Suomen viralliseksi Oscar-ehdokkaaksi valittiin Klaus Härön Miekkailija. Elokuvasäätiö
markkinoi Miekkailijaa yhdessä tuotantoyhtiön ja paikallisen PR-agentin kanssa. Elokuvasäätiö järjesti
elokuvasta Hollywood Foreign Press Associationin toimittajille virallisen, Golden Globe-kilpailuun
osallistumisoikeuden takaavan näytöksen Los Angelesissa. Näytöksessä nähtiin Miekkailijan lisäksi Antti J
Jokisen Kätilö. Miekkailija sai Golden Globe -ehdokkuuden vieraskielisten elokuvien kategoriassa
Toimittaja- ja vaikuttajavierailuja toteutettiin vuoden 2015 aikana yhteistyössä Suomen
ulkoasiainministeriön ja suomalaisten elokuvafestivaalien kanssa. Syyskuussa Finnish Film Affair
tapahtumaan saapui kahdeksan toimittajavierasta ulkoministeriön kustantamina.
Valladolidin elokuvafestivaalilla Espanjassa järjestettiin kaikkien aikojen laajamittaisin Suomalaisen
elokuvan fokus lokakuussa, johon osallistui suuri delegaatio suomalaisia elokuva-alan ammattilaisia
elokuvasäätiön tuella. Tapahtumaa varten toimitettiin espanjankielinen kirja suomalaisesta elokuvasta.
Lisäksi elokuvasäätiö kutsui kaksi espanjankielistä toimittajaa Suomeen tekemään jo ennakkoon juttuja
elokuvafestivaalin suomalaisen elokuvan esittelyä varten.
12
Suomalaisten elokuvien kansainväliset festivaaliesitykset 2015
2.4. Tavoite: Elokuvasäätiö toimii tehokkaasti
Elokuvasäätiön tukijärjestelmäpäivityksen toimeenpano ja taloussäännön laatiminen
Tukijärjestelmän päivitys ja siihen liittyvät uudet tukiohjeistot astuivat voimaan 1.1.2015. Uudistuksella
pyrittiin selkiyttämään ja saattamaan läpinäkyvämmäksi prosesseja ja käytäntöjä, ja sitä myötä myös
säätiön sisäistä byrokratiaa.
Elokuvasäätiön tukien jakautuminen 2015
Suunnitelma riskien hallinnan ja sisäisen valvonnan ohjeistuksen laatimisesta esiteltiin säätiön ja opetus- ja
kulttuuriministeriön välisessä tavoitekeskustelussa 24.4.2015. Ohjeistus elokuvasäätiön keskeisistä
toiminnoista potentiaalisten riskitilanteiden osalta valmistui syksyn 2015 aikana. Ohjeistus sekä säätiön
työjärjestys kattavat enimmiltään säätiön vuonna 2004 päivitetyn taloussäännön. Työjärjestystä päivitetään
keväällä 2016 ja samassa yhteydessä tarkistetaan onko siihen jotain täydennettävää entisen taloussäännön
sisällön osalta.
Organisaation tehtävien ja työnjaon tarkastelu
Keväällä 2015 pidettiin henkilökunnan vetäytymispäivä, jossa käytiin läpi säätiön toiminnan arvoja ja miten
ne toteutuvat säätiön toiminnassa suhteessa asiakkaisiin sekä työyhteisön sisällä. Syksyllä päättyneen
prosessin tuloksena saatiin yhteisesti muotoillut säätiön toimintaa kuvaavat arvolauseet sekä pelisäännöt,
joilla arvoja toteutetaan käytännössä.
Organisaation yhtenäistämiseksi päätettiin kulttuuriviennin osastot yhdistää kansainväliseksi osastoksi, jota
johtamaan nimitettiin pitkien elokuvien kulttuuriviennin päällikkö Jaana Puskala. Nimitystä edelsi avoin
haku säätiössä vakinaisessa työsuhteessa oleville henkilöille. Toimella haluttiin vahvistaa ja kehittää säätiön
Tuotanto 88 %
Esitystoiminta 5 %
Kulttuurivienti 3 %
Levitystoiminta 2 %
Festivaalituki 2 %
Selvitys- ja tutkimustuki 0,1 %
63%16%
9%
7%
1%1% 1%
1% Lyhyt- ja dokumenttielokuvat
Eurooppa 235 kpl
Pohjois-Amerikka 60 kpl
Etelä-Amerikka 34 kpl
Aasia 27 kpl
Venäjä 5 kpl
Australia 5 kpl
Afrikka 4 kpl
Muut 2 kpl
46%
20%
14%
11%
5%2%
2%1%
Pitkät fiktioelokuvat
Eurooppa 147 kpl
Etelä-Amerikka 64 kpl
Pohjois-Amerikka 45 kpl
Aasia 35 kpl
Venäjä 16 kpl
Australia 5 kpl
Afrikka 5 kpl
Muut 4 kpl
13
kansainvälisen osaston toimintaa sekä johtoryhmän asiantuntemusta. Työtehtävien ja työnjaon järjestelyä
jatketaan edelleen kansainvälisen osaston sisällä. Pyrkimyksenä on kehittää säätiön toimintaa myös muilta
osin vastaamaan paremmin toimintaympäristön muutoksia ja säätiön nykytavoitteita.
Markkinointi- ja levitystuen esittely siirrettiin vuoden 2016 alusta tuotanto-osastolle. Toimenpiteellä
toivotaan kevennystä markkinointi- ja levitystuen tukiprosessiin liittämällä se luonnollisena päätepisteenä
elokuvan tuotantotukiprosessia, jonka viimeinen vaihe on elokuvan saattaminen yleisön eteen. Tuotanto-
osastoa vahvistettiin samalla toisella tuotantokoordinaattorilla. Tuotantokoordinaattorien tehtävät jaetaan
selkeiksi kokonaisuuksiksi tukityyppien mukaan.
Yhteistyö alan kanssa
Säätiön vuoropuhelu alan toimijoiden ja järjestöjen kanssa vahvistui tukiuudistuksen yhteydessä. Yhteistyö
helpotti säätiön työtä ja auttoi asiakaskuntaa ymmärtämään säätiön prosesseja. AVAIN-ryhmän kanssa
yhteistyö on jo vakiintunut, samoin vuosittaiset tapaamiset keskeisten alan järjestöjen kanssa.
Alan yhteinen lobbaus tuotantokannustimen saamiseksi Suomeen näyttää tuottavan tulosta. Opetus- ja
kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen säätiön elokuvavuoden avajaisissa 29.1.2016 pitämässään
puheessa totesi aikovansa tuoda hallituksen käsittelyyn esityksen audiovisuaalisen alan kannustimesta.
Elokuvasäätiö järjesti tuottajille huhtikuussa koulutuspäivän, jossa käytiin läpi elokuvatuotannon
taloushallintaan ja sopimushallintaan liittyviä kysymyksiä. Säätiö osallistui myös Suomen elokuvatuottajien
keskusliiton toukokuussa järjestämään Elokuvatuotannon talous -seminaaripäivään pitämällään
puheenvuorolla: ”Elokuvasäätiön rooli elokuvien tuotannollis-taloudellisessa tarkastelussa”.
Tuotanto-osasto järjesti 6.10.2015 tiedotusiltapäivän käsikirjoittajille. Tilaisuuteen osallistui lähes 200
käsikirjoittajaa ja siinä käytiin monipuolisesti läpi säätiön käsikirjoitusapurahan nykykäytänteitä
hakuvaiheesta tuen loppuselvittämiseen. Hakemusten sisältöä ja laatua pohdittiin eri teosmuotojen
(lyhytelokuva, dokumenttielokuva, pitkä elokuva ja draamasarja) näkökulmasta.
Laadukas sisäympäristö
Hyvä sisäympäristö tukee työn sujumista ja edistää työntekijöiden hyvinvointia. Sisäympäristö koostuu
monesta osatekijästä, kuten ilman laadusta, lämpöoloista, ääniympäristöstä, valaistusolosuhteista ja
tilajärjestelyistä. Säätiössä tehtyjen työpistetarkastusten yhteydessä on todettu säätiön kiinnittävän
kiitettävästi huomiota työpisteiden ergonomiaan, mutta sisäilmaongelmat nousevat aika ajoin
keskusteluun. Keväällä 2015 tehtiin ilmastointikanavien nuohous, minkä jälkeen teetettiin
Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely. Lausunnon perusteella rakennetusta ympäristöstä aiheutuva
sisäilmasto-ongelma ei ollut todennäköinen.
14
3. TUKITOIMINTA 2015
Opetus- ja kulttuuriministeriön Suomen elokuvasäätiölle myöntämät määrärahat
3.1. Tuotannon tuet
Tuotannon tukien jakautuminen lajityypeittäin
Käsikirjoitusapuraha Kehittämistuki Tuotantotuki
Animaatiosarjat 3 250 € 2 169 900 € 10 67 500 € 2
Dokumenttielokuvat 139 750 € 33 568 500 € 27 1 804 000 € 27
Draamasarjat 81 250 € 18 170 000 € 9 1 340 000 € 7
Lasten ja nuortenelokuvat 74 750 € 13 109 000 € 6 2 140 000 € 3
Lyhyet animaatioelokuvat 11 375 € 5 40 800 € 5 296 000 € 6
Lyhyet näytelmäelokuvat 56 875 € 33 207 500 € 16 636 700 € 17
Pitkät animaatioelokuvat 29 250 € 5 135 000 € 3 - -
Pitkät fiktioelokuvat 471 900 € 75 1 004 500 € 48 8 785 000 € 17
KÄSIKIRJOITUSAPURAHA
Käsikirjoitusapurahan tukimaksimi nousi tukiohjeiston uudistuksen myötä 13 000 euroon. Noston ja
lisääntyvien hakemusmäärien myötä kilpailu tuesta kiristyi myös tässä tukimuodossa. Vuonna 2010 pitkien
elokuvien käsikirjoitustukihakemuksia käsiteltiin yhteensä 166 kappaletta, vuonna 2015 vastaava luku oli jo
Opetus- ja kulttuuriministeriöstä 2011 2012 2013 2014 2015
Määrärahat elokuvan tuotantoon, jakeluun ja esitystekniikan kehittämiseen
Elokuva- ja tv-tuotantoon 20 100 000 89 % 20 600 000 88 % 20 300 000 89 % 20 100 000 88 % *
Jakeluun 2 486 000 11 % 2 700 000 12 % 2 570 000 11 % 2 400 000 10 % * Esitystekniikan kehittämiseen, art-house ja
pienten paikkakuntien elokuvateattereiden
elvyttämiseen 415 000 2 %
Yhteensä 22 586 000 23 300 000 22 870 000 22 915 000 22 915 000
Lisäys/ vuosi euroa 2 350 000 714 000 -430 000 45 000 0
Lisäys/ vuosi % 12 % 3 % -2 % 0 % 0 %
Määrärahat lasten ja nuorten elokuvakulttuurin kehittämiseen
Lastenelokuvan tuotantoon 770 000 1 030 000 1 020 000 1 020 000 1 020 000
Lastenelokuvien esitys- ja levitystoiminta 110 000 130 000 129 000 129 000 129 000
Määrärahat elokuvateattereiden digitalisointiin
Elokuvateattereiden digitalisointi 1 450 000 1 450 000 1 420 000 0 0
Säätiön jaettavat tukivarat tuotantoon ja jakeluun yhteensä 24 916 000 25 910 000 25 439 000 24 064 000 24 064 000
Lisäys/ vuosi euroa 1 388 000 994 000 -471 000 -1 375 000 0
Lisäys/ vuosi % 6 % 4 % -2 % -5 % 0 %
Määrärahat elokuvakulttuurin edistämiseen
Kansainvälisille festivaaleille 540 000 550 000 520 000 503 000 503 000
SÄÄTIÖN KAIKKI JAETTAVAT TUKIVARAT 25 456 000 26 460 000 25 959 000 24 567 000 24 567 000
Suomen elokuvasäätiön toimintaan 1 980 000 2 065 000 2 075 000 2 007 000 2 007 000
*) OKM myönsi elokuvan ja jakelun edistämiseen sekä tukemiseen ja esitystekniikan kehittämiseen myönnetyt varat yhdessä
15
243 kappaletta eikä viitteitä hakemusmäärien laskusta ole tullut esiin. Tukihakemuskäsittelijöiden määrä,
samoin kuin käytettävissä olevat tukivarat eivät tänä aikana ole kasvaneet.
Naisten osuus käsikirjoitustukea hakeneista ja saaneista kirjoittajista 2015
KEHITTÄMISTUET
Yksittäisten hankkeiden kehittämistuen rinnalle perustettiin uudessa tukiohjeistossa usean elokuvan
kehittämistuki (slate), jossa yhtiö voi saada tukea enintään viiden fiktioprojektin kehittämiseen kerralla.
Vuonna 2015 tukea myönnettiin kolmelle yhtiölle kullekin 150 000 euroa. Kehittämistuen osuus tuki-
varoista ei kuitenkaan noussut, joten yksittäisten projektien kehittämistukeen oli käytössä huomattavasti
aiempia vuosia vähemmän tukivaroja. Näissä olosuhteissa kehittämistuen projektikohtaisen tukimaksimin
nosto ei toteutunut kokonaisuudessaan päätöksissä.
TUOTANTOTUET
Pitkät fiktioelokuvat
Vuonna 2015 Suomen elokuvasäätiö myönsi tuotannon ennakkotukea 19 pitkälle
näytelmäelokuvalle, joista neljä oli lasten ja nuorten elokuvia. Kaikkiaan lasten- ja
nuortenelokuvien tukeen käytettiin tuotantotukena 2,88 miljoonaa euroa.
Tuotantoneuvojien harkinnanvaraista tukea myönnettiin 17 elokuvalle, minkä lisäksi 50/50 -
rahoitusmuodon kautta tuettiin kahta elokuvaa.
Pitkän elokuvan tuotantotuen tukimaksimi nousi tukiohjeiston uudistuksessa 800 000
eurosta 1 000 000 euroon. Toistaiseksi yksi hanke (Iron Sky – The Coming Race) on saanut
täyden tuen. Elokuvan kokonaisbudjetti on noin 17 000 000 euroa, joten elokuvasäätiön tuen
osuus on alle kuusi prosenttia elokuvan kokonaiskuluista. Elokuvan kokoluokka tulee
antamaan osviittaa hankkeista, joille on mielekästä myöntää tukimaksimi.
Pitkien elokuvien kansainvälisiä yhteistuotantoja, joissa suomalainen tuottaja on mukana
vähemmistöosuudella, tuettiin vuonna 2015 poikkeuksellisen vähän; vain kahdelle
hankkeelle myönnettiin tuotantotuki. Lupaavia hankkeita oli huomattavasti enemmän mutta
kansainvälisten rahoitusmekanismien ja markkinoiden vaikeudet lykkäsivät monien
kansainvälisestä rahoituksesta riippuvaisten elokuvien tuotantoa.
Dokumenttielokuvat
Vuonna 2015 tuetuista dokumenttielokuvista seitsemän tavoitteli elokuvateatterilevitystä.
Yhteiskunnallisesti merkittävistä aiheista kertovien dokumenttielokuvien yleisötyöhön
tarkoitetun tukikokeilun puitteissa myönnettiin syksyllä 63 500 euroa viidelle hankkeelle
36% 34%31%
39%
42%42% 40%
33%
43% 45%
0%
10%
20%
30%
40%
50%
2011 2012 2013 2014 2015
Hakijoista Tukea saaneista
16
kansalaisjärjestöjen ja muiden voittoa tavoittelemattomien toimijoiden kanssa toteutetta-
vaan tavoittavuustyöhön.
Lyhyet fiktioelokuvat
Vuonna 2015 tuettiin jälleen viittä 5–8 -minuuttista komediallista näytelmäelokuvaa ”Hetki
hauskaa 4” -hankkeen pohjalta yhteistyössä Yleisradion ja Audiovisuaalisen kulttuurin edistä-
miskeskus AVEKin kanssa.
Draamasarjat
Suomen elokuvasäätiön draamasarjoille suunnatulla kehittämistuella pyritään parantamaan tuotantoyhtiöiden ja tekijöiden resursseja hankkeen konseptointi- ja kehittelyvaiheessa.
Lisäksi säätiö tukee vuosittain 2–4 draamasarjan tuotantoa, jolloin tuki on pääosin top
financing -tyyppistä ja kohdistuu tuotannollisiin lisäresursseihin.
Naisten osuus tuotantotukea hakeneiden ja saaneiden elokuvien tekijöistä 2015
31%27%
35%41% 31%
28% 25%
34%
43%
35%
0%
10%
20%
30%
40%
50%
2011 2012 2013 2014 2015
Käsikirjoittajat
Hakijoista Tukea saaneista
30%29% 29% 36%
29%
24% 26%29%
36%
32%
0%
10%
20%
30%
40%
2011 2012 2013 2014 2015
Ohjaajat
Hakijoista Tukea saaneista
17
MARKKINOINTI- JA LEVITYSTUKI Elokuvien markkinointi- ja levitystuen tukimaksimi nostettiin 120 000 euroon tukiohjeiston uudistuksen
yhteydessä ja tuki laajennettiin kattamaan myös digitaalisen levityksen tarpeet. Loppuvuodesta 2015
markkinointi- ja levitystuen esittely siirrettiin elokuvalle tuotantotukea esitelleen tuotantoneuvojan
tehtäväksi 2016 alkaen. Tukiohjeistoa kehitettiin myös kannustamaan hakijoita aikaistamaan tuen hake-
mista sekä markkinointiin ja levitykseen kohdistuvia toimia. 13 pitkälle elokuvalle myönnettiin uuden
tukimaksimin mahdollistama yli 100 000 euron tuki ja kolme elokuvaa sai 120 000 euron maksimituen.
Lyhytelokuvien markkinointi- ja levitystukikokeilua jatkettiin vuonna 2015. Ensisijaisesti ammattimaisille
elokuvalevittäjille suunnatusta uudesta tukimuodosta myönnettiin tukea kolmelle hankkeelle: kansain-
välisen lyhytelokuvapäivän markkinointiin ja toteuttamiseen, lyhytelokuvien markkinointi- ja levitys-
kokeiluun sekä lyhytelokuvaverkkokauppaan. Kokeilua päätettiin jatkaa myös vuonna 2016.
3.2. Esityksen ja levityksen tuet
ELOKUVATEATTERIEN TOIMINTATUKI
Elokuvateatterien toimintatukea myönnettiin vuoden aikana 96 elokuvateatterille ohjelmiston
monipuolistamiseen ja paikallisen yleisötyön kehittämiseen ja elokuvatapahtumien järjestämiseen.
Tukimuodon uudistamisen ja päivittämisen tarve nousi toimintavuoden aikana esille. Tukimuoto luotiin
aikanaan varmistamaan pienten paikkakuntien teattereiden toiminta niiden digitointiin saakka.
ELOKUVATEATTERIEN LAITEHANKINTA- JA KUNNOSTUSTUKI
Teatteriverkoston digitoinnin jälkeen elokuvateatterien laitehankinta- ja kunnostustuen hakemusten
painopiste on siirtynyt teattereiden kunnostukseen, laitehankintojen täydentämiseen tai uusien salien
rakentamiseen.
TALLENTEIDEN MARKKINOINTI- JA LEVITYSTUKI
Tallenteiden markkinointi- ja levitystukea haettiin vuonna 2015 enimmäkseen vanhempaan kotimaiseen
tuotantoon. Elokuvien tallennemarkkinat ovat edelleen jyrkässä laskusuunnassa ja niiden liikevaihto on
pudonnut jo selvästi alle teattereiden liikevaihdon. Tuen tarve on myös vähentynyt, koska 1.1.2015 jälkeen
kotimaisen elokuvan markkinointi- ja levitystukeen on voitu sisällyttää myös digitaalisen jakelun
kustannukset.
OHJELMISTOTUKI
Ohjelmistotuki (aiemmin maahantuontituki) on tukiohjeissa määritelty jaettavaksi laadullisin ja ohjelmistoa
monipuolistavien perustein. Tukiohjeiden mukaisia hakemuksia oli vuonna 2015 hieman vähemmän kuin
aikaisemmin. Elokuvafestivaalit eivät käyttäneet hyväkseen tukimahdollisuutta.
28%
29%27%
39%30%
23%
30% 31%
41%
35%
0%
10%
20%
30%
40%
50%
2011 2012 2013 2014 2015
Tuottajat
Hakijoista Tukea saaneista
18
SELVITYS- JA TUTKIMUSTUKI Erityisesti elokuvan vastaanottoa koskevia tutkimuksia ja selvityksiä edistävä tukimuoto astui voimaan
elokuussa 2014. Vuonna 2015 tuettiin kahta hanketta, joista toinen oli valtakunnallinen Kotimaisen
elokuvan yleisöt -tutkimus ja toinen 13 teatterin paikallinen yleisötutkimus.
KOULUTUSTUKI
Elokuvajakelun ammattilaisille suunnattu koulutustuki on uusi tukimuoto vuodelta 2014. Hakemuksia
saapui vain yksi ja tukeen käytettiin 1 300 euroa CICAE Art Cinema -koulutukseen osallistumiseksi.
TUKI ESITYSTEKNIIKAN KEHITTÄMISEEN, ART-HOUSE JA PIENTEN PAIKKAKUNTIEN ELOKUVATEATTEREIDEN
ELVYTTÄMISEEN
Tukea jaettiin arthouse- ja pienten paikkakuntien teattereiden laitehankintoihin, esitysolojen parannuksiin
sekä uusien esitysmuotojen kokeiluihin 181 481 euroa ja 14 500 euroa vuoden 1980 jälkeen tuotettujen
kotimaisten elokuvien digitaalisten kopioiden valmistamiseen. Teattereille suunnatut tukipäätökset
koskivat mm. kolmea arthouse -teatteri hanketta, drive in -kiertuetta ja mykkäelokuvien säestettyjä
esityksiä.
ELOKUVAFESTIVAALITUKI
Elokuvafestivaalituki pysyi samansuuruisena kuin edellisenä vuonna. Lisäksi lasten- ja nuorten elokuvan
esitys- ja levitystoimintaan tarkoitetuista tukivaroista allokoitiin parin edellisvuoden tapaan festivaalitukeen
42 500 euroa. Tuen piiriin kuuluvien elokuvafestivaalien joukko pysyi toimintavuonna samana ja jaetut
summa vaihtelivat 25 000 euron ja 150 000 euron välillä.
Valtakunnallisesti merkittävien elokuvafestivaalien kävijämäärät 2015
Ajankohta Myydyt liput Kokonaiskävijämäärä
Helsinki International Film Festival - Rakkautta & Anarkiaa 17.–27.9.2015 45 216 61 054
Doc Point - Helsingin dokumenttielokuvafestivaalit 25.1.–31.1.2015 21 262 27 061
Tampereen Kansainväliset elokuvajuhlat 4.–8.3.2015 10 313 26 268
Sodankylän elokuvajuhlat 15.–19.6.2015 26 671 31783
Espoo Ciné International Film Festival 21.–30.8.2015 13 616 22 682
Night Visions International Film Festival 4.–8.11.2015 6 562 7 938
15.–19.4.2015 3 903 4 718
Oulun kansainvälisen lasten ja nuorten elokuvien festivaali 16.–22.11.2015 326 17 684
Kaikki yhteensä 127 869 199 188
3.3. Kulttuuriviennin tuet
Kulttuuriviennin tukipäätökset 2012 – 2015
2012 2013 2014 2015
PITKÄT ELOKUVAT kpl € kpl € kpl € kpl €
Kopio- ja materiaalituki 32 134 317 17 111 171 24 117 018 27 134 478
Matkatuki 36 43 798 37 46 057 28 44 841 49 85 206
Hanketuki 7 163 450 5 109 000 6 107 340 8 193 500
Muu tuki - - 3 47 470 1 40 000 - -
Yhteensä 75 341 565 62 313 698 59 309 199 84 413 184
LYHYT- JA DOKUMENTTIELOKUVAT
Matkatuki 120 172 792 90 118 300 119 142 049 152 159 460
19
Kopio- ja materiaalituki 41 104 829 39 124 550 37 83 900 44 83 940
Hanketuki - - 1 3 000 5 97 500 13 124 500
Muu tuki 5 41 500 14 123 200 10 111 296 - -
Yhteensä 165 319 121 144 369 050 171 434 745 209 367 900
KAIKKI YHTEENSÄ 241 660 686 206 682 748 230 743 944 293 781 084
KULTTUURIVIENNIN HANKETUKI
Kulttuuriviennin hanketukien hakemusmäärät kaksinkertaistuivat edellisvuodesta. Hanketuet kattavat nyt
noin 40 prosenttia kaikista kulttuuriviennin myönnetyistä tukivaroista. Suurimmat hanketuet pitkien eloku-
vien kansainvälistymisprojekteihin olivat 50 000 euroa ja lyhyt- ja dokumenttielokuvien puolelle reilut
20 000 euroa.
KULTTUURIVIENNIN MATERIAALITUKI Kansainvälisiin esityskopioihin ja promootiomateriaaleihin jaettavan materiaalituen osuus kaikista kulttuuri-
viennin tuista on laskenut viime vuosina tasaisesti elokuvajakelun digitalisoinnista johtuen. Kulttuuriviennin
tukitoiminnan painopiste on siirtynyt hanketukiin, joilla mahdollistetaan mm. laajaan kansainväliseen
jakeluun tarkoitettujen elokuvien ennakkomarkkinointia.
KULTTUURIVIENNIN MATKATUKI
Elokuvantekijöiden festivaalimatkat ovat lisääntyneet selvästi suomalaisen elokuvan kansainvälistyessä,
jonka seurauksena kulttuuriviennin matkatukihakemusten määrä on myös lisääntynyt peräti 36 prosenttia
edellisvuodesta. Tuen hakijoiden joukossa on edustettuina myös monipuolisesti elokuvantekemisen eri osa-
alueiden edustajia, kuten kuvaajia, käsikirjoittajia, näyttelijöitä sekä äänisuunnittelija.
20
Elokuvasäätiön tukihakemukset ja päätökset 2013 – 2015
2015 2014 2013
Hakemuksia Myönteiset Kielteiset Päätökset H M K Päätökset H M K Päätökset
kpl kpl kpl € kpl kpl kpl € kpl kpl kpl €
Käsikirjoitusapuraha 470 185 285 874 900 442 239 181 990 900 393 184 200 774 200
Kehittämistuki 233 127 106 2 855 200 227 136 52 2 886 500 213 126 63 2 579 000
Tuotantotuki 125 79 46 15 069 200 127 87 26 15 394 500 131 77 30 14 202 137
Markkinointi- ja levitystuki 38 37 1 2 171 000 41 33 0 1 173 471 43 40 2 1 520 370
Jälkituki 10 10 0 1 525 138 8 8 0 569 018 12 11 0 972 368
Yleisötyö tukikokeilu 13 5 8 63 500 - - - - - - -
Tuotannon tuki yhteensä 889 443 443 22 558 938 845 503 259 21 014 389 792 438 295 20 048 075
Kv-tuki/ Pitkät 79 77 2 349 512 60 61 0 309 199 72 67 2 313 698
Kv-tuki/ Lyhyt ja
dokumenttielokuvat 214 209 5 436 233 177 171 5 434 745 150 163 2 512 890
Kulttuuriviennin tuki yhteensä 293 286 7 785 745 237 232 5 743 944 222 230 4 826 588 Elokuvateattereiden
digitalisointi - - - - - - - - 22 21 - 596 300
Kunnostus- ja
laitehankintatuki 27 26 1 515 582 35 33 2 655 359 28 27 - 697 888
AH-teatt. Kunnostustuki 8 6 2 180 000 15 11 2 135 350 - - - -
Toimintatuki 97 97 0 508 450 92 91 1 507 100 85 84 1 442 600
Esitystoiminnan tuki yhteensä 132 129 3 1 204 032 142 135 5 1 297 809 135 132 1 1 736 788 DVD markkinointi- ja
levitystuki (2014 Digitaalisen
tallenteen markk.- ja
levitystuki) 58 52 6 118 096 54 54 0 230 050 76 66 8 343 319
Koulutustuki 1 1 0 1 300 6 3 3 2 920 - - -
Kotimaisten elokuvien
digitointi
3 3 0 29 500 4 3 0 225 000 - - - -
Maahantuontituki (2014
Ohjelmistotuki) 31 20 11 248 148 43 31 11 360 506 26 17 6 194 872
Levitystoiminnan tuki yhteensä 93 76 17 397 044 107 91 14 818 476 102 83 14 538 191
Festivaalituki 7 7 0 545 500 9 7 2 545 691 9 7 520 000
Selvitys- ja tutkimustuki 2 2 0 33 800 4 4 0 30 000 - - - -
Yhteensä 1416 943 473 25 525 059 1344 972 285 24 450 309 1260 890 314 23 669 642
ERILLISPROJEKTIT
Tv-tuotantojen käännöstuki -
pilottihanke - - - - - - - - 28 20 9 68 260
KAIKKI YHTEENSÄ 1416 943 473 25 525 059 1344 972 285 24 450 309 1288 910 323 23 737 902 Kasvu-% edellisestä
vuodesta 3 % -5 % 4 % 7 % 14 % -8 %
Myönteisten ja kielteisten päätösten
jakauma 67 % 33 % 77 % 23 % 74 % 26 %
Hakemukset on tilastoitu saapumispäivämäärän ja päätökset päätöspäivämäärän mukaisesti. Näin ollen vuosittaiset päätökset eivät kaikilta osin kohdistu saman vuoden hakemuksiin.
21
4. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA
Kansainvälisesti vuoden merkittävin saavutus oli Klaus Härön Miekkailija elokuvan eteneminen Golden
Globe palkintoehdokkaaksi ja vieraskielisten elokuvien Oscar-ehdokkaiden valintalistalle Yhdysvalloissa.
Elokuvasäätiön kansainvälinen osasto tuki elokuvan kampanjointia merkittävästi paitsi käytettävissä olevien
tukivarojen puitteissa myös monin käytännön toimenpiteiden kautta.
Elokuvasäätiö edusti vuoden aikana jälleen suomalaista elokuva-alaa yhteistyössä muiden Pohjoismaiden
kanssa Scandinavian Films nimikkeen alla elokuva-alan tärkeimmissä tapahtumissa kuten Berliinin,
Cannesin ja Toronton elokuvamarketeissa. Vuonna 2015 Scandinavian Films sopi ensimmäistä kertaa
yhteisistä pelisäännöistä ja arvoista sekä pidemmän tähtäimen yhteisistä maastrategioista.
Jo perinteeksi muodostuneita suomalaisen elokuvan tapahtumia ja -viikkoja jatkettiin huhtikuussa Pariisissa
ja marraskuussa sekä Tokiossa että Pietarissa. Elokuvasäätiö järjesti vuoden aikana myös erilaisia
vastaanottoja elokuvatapahtumien vieraille mm. Göteborgissa, Berliinin elokuvajuhlilla, Cannesissa,
Montrealissa ja Torontossa.
0
10
20
30
40
50
60
70
80
2011 2012 2013 2014 2015
Suomalaisten elokuvien voittamat kansainväliset
palkinnot
Pitkät elokuvat Lyhyt- ja dokumenttielokuvat Yhteensä
0
100
200
300
400
500
600
700
800
2011 2012 2013 2014 2015
Suomalaisia elokuvia esittäneet festivaalit ja muut
tapahtumat
Pitkät elokuvat Lyhyt- ja dokumenttielokuvat Yhteensä
22
Kansainvälisten elokuvatapahtumien jakautuminen 2015
Göteborgin elokuvafestivaalilla ja Nordic Film Marketissa suomalaisia elokuvia oli esillä Dragon -kilpailussa,
elokuvamarketissa sekä works in progress esittelyssä. Haugesundin pohjoismaisilla elokuvafestivaaleilla
suomalaisia elokuvia esitettiin niin ikään New Nordic Films tapahtumassa. Suomi oli näkyvästi esillä jälleen
myös Tallinnan Black Nights elokuvafestivaalilla ja Baltic Event -yhteistuotantotapahtumassa.
Myös Aki Kaurismäen elokuvat ovat edelleen kansainvälisesti erittäin kiinnostavia. Vuoden 2015 aikana
hänen elokuvistaan järjestettiin laajat retrospektiivinäytökset Kiinassa Shanghaissa ja Pekingissä, sekä
Brasiliassa Rio de Janeirossa ja Sao Paulossa.
Suomalaiset pitkät fiktioelokuva kansainvälisillä A-luokan elokuvafestivaaleilla 2015
Festivaali Elokuva
Shanghai International Film Festival Kätilö
Päin Seinää
Warsaw Film Festival Henkesi edestä
Jeonju Film Festival He ovat panneet
Molodist International Film Festival (Kyiv) 2 Nights till Morning
Armi elää
Aikuisten poika
The Norwegian International Film Festival Haugesund Miekkailija
Mielensäpahoittaja
Tallinn Black Nights Film Festival Ollaan vapaita
Armi elää
Lovemilla
Palm Springs International Film Festival Mielensäpahoittaja
Betoniyö
Montreal International Film Festival 2 yötä aamuun
Kätilö
Tyttökuningas
Goa International Film Festival Miekkailija
Stitges International Film Festival Lovemilla
69%5%
26%
Pitkät fiktioelokuvat
Elokuvafestivaalit 222
kpl
Suomalaisen elokuvan
viikot 4 kpl
Muut
elokuvatapahtumat 42
kpl
88%
1%11%
Lyhyt- ja dokumenttielokuvat
Elokuvafestivaalit 326
kpl
Suomalaisen
elokuvan viikot 4 kpl
Muut
elokuvatapahtumat
42 kpl
23
Suomalaisia dokumenttielokuvahankkeita esiteltiin vuoden 2015 aikana elokuvasäätiön tuella
rahoitusfoorumeissa mm. Nordisk Panoramassa Malmössä, IDFA:ssa Amsterdamissa ja Visions du Reélissä
Nyonissa.
Lyhyt- ja dokumenttielokuvien festivaalilevityksessä merkillepantavin muutos edellisiin vuosiin nähden on
elokuvatapahtumien määrän kasvu. Esityksiä oli vuonna 2015 yli 20 prosenttia enemmän kuin
edellisvuonna. Kasvua selittää paljolti Hamy Ramezanin ja Rungano Nyonin lyhytelokuvan Kuuntele levitys
peräti 175 festivaalilla. Määrän kasvu kertoo myös elokuvajakelun digitalisaation tuomista hyödyistä; ilman
digitaalisia esityskopioita näin laajan festivaalilevityksen toteuttaminen ei olisi ollut mahdollista.
Suomalaiset lyhyt- ja dokumenttielokuvat kansainvälisillä A-luokan festivaaleilla 2015
Festivaali Elokuva
Berlin International Film Festival Tuolla puolen
Cairo International Film Festival Listen/Kuuntele
Cartagena International Film Festival Listen/Kuuntele
International Short Film Festival Oberhausen Tuolla puolen
Krakow Film Festival Love & Engineering – rakkauden insinöörit
Minsk International Film Festival Listapad Sokurovin ääni
Montreal World Film Festival Marzia, ystäväni
Moscow International Film Festival Miss Zahra
Tampere Film Festival BabyBox
Listen/Kuuntele
Toronto International Film Festival Atomin paluu
*A-luokan festivaalien määrittely perustuu FIAPFin (International Federation of Film Producers) arvioon
Suomalaisilla lyhyt- ja dokumenttielokuvilla oli yhteensä 11 esitystä A-luokan kansainvälisillä
elokuvafestivaaleilla vuoden aikana. Luku on merkittävä, sillä kansainvälisen elokuvatuottajien liiton
FIAPF:n ylläpitämään A-luokituslistaan eivät kuulu esimerkiksi alan keskeiset tapahtumat kuten
dokumenttielokuvafestivaali IDFA Amsterdamissa tai Clermont-Ferrandin lyhytelokuvafestivaali Ranskassa.
Elokuvasäätiö toteutti yhdessä Animaation apupyörä ry:n kanssa Huvipuisto-animaationäyttelyn
Englannissa Birminghamin Flatpack -elokuvafestivaalin osana maaliskuussa. Huvipuisto on
installaatiokokonaisuus, joka pureutuu animaation ja interaktiivisen taiteen väliseen suhteeseen. Esillä oli
maineikkaiden suomalaisten nykyanimaatiotaiteilijoiden töitä. Näyttelyn töiden toteuttamista ovat
tukeneet Koneen säätiö, Uudenmaan taidetoimikunta ja Opetus- ja kulttuuriministeriö. Elokuvasäätiön ja
Flatpack-festivaaliorganisaation ohella Huvipuisto-hankkeen tukijoita ovat olleet Suomen Lontoon
instituutti, Birminghamin yliopisto ja Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK.
BritDoc:in organisoima, dokumenttielokuvien uusia levitys- ja rahoitusmalleja etsivä tapahtuma Good Pitch
Producers Impact lab järjestettiin elokuvasäätiön tuella Hämeenlinnassa tammikuussa. Suomen
elokuvasäätiö järjesti yhdessä BritDocin ja Koneen Säätiön kanssa elokuussa myös seminaarin
dokumenttielokuvien vaikuttavuudesta.
Tuotannon tukivaroista rahoitettiin edellisvuosien tapaan elokuvantekijöille suunnattua kansainvälistä
koulutusohjelmaa. Vuonna 2015 säätiö rahoitti linjatuottajille ja apulaisohjaajille suunnatun Production
Value -koulutuksen järjestämistä Helsingissä tammikuussa. Elokuvasäätiö jatkoi myös yhteistyötään
Rotterdamin kansainvälisen elokuvafestivaalin Cinemart -rahoitusfoorumin yhteydessä järjestettävän
Rotterdam Lab -koulutusohjelman kanssa ja kustansi kaksi aloittelevaa suomalaista tuottajaa
kansainvälistymiskoulutukseen.
24
5. VIESTINTÄ
Kotimaan tiedotus
Vuoden 2015 alusta voimaan astunut elokuvasäätiön uusi tukiohjeisto lanseerattiin elokuvasäätiön verkko-
sivuilla ja ohjemuutoksista tiedotettiin säätiön asiakkaita ja sidosryhmiä kattavasti. Elokuvasäätiön verkko-
sivuja hyödynnettiin tehokkaasti myös mm. dox@net -hankkeen elokuvien julkaisun yhteydessä alkuvuonna
sekä säätiön Lyhyesti kerran kuussa -lyhytelokuvanäytösten markkinoinnissa.
Syksyllä säätiön verkkosivujen käyttöjärjestelmä Typo3 päivitettiin uudempaan versioon ja samalla sivujen
ulkoasua uudistettiin. Alun perin kansainvälisiä julkaisuja varten suunniteltu visuaalinen ilme laajennettiin
yhtenäistämään koko säätiön viestintävälineet verkkosivuja, uutiskirjettä ja käyntikortteja myöten.
Erityisesti päättäjille suunnatun ”Ajankohtaista suomalaisessa elokuvassa” -kuukausitiedotteen julkaisua
jatkettiin. Kuukausikirje kokoaa yhteen elokuva-alan tärkeimpiä uutisia menneeltä ja tulevalta kuulta,
seuraa kotimaisten elokuvan katsojalukujen kehitystä sekä kansainvälistä festivaali-menestystä ja avaa
säätiön toimintaa. Myös perinteistä yleisö- ja sidosryhmäviestintää jatkettiin mm. sähköpostitse ja säätiön
Facebook-sivuilla. Elokuvasäätiön toimintaa tehdään avoimeksi tiedottamalla säännöllisesti mm. tuki-
päätöksistä, toiminnan muutoksista ja projekteista kaikkia tiedotuskanavia hyödyntäen. Säätiö hoitaa myös
koko elokuva-alan tiedonjakoa julkaisemalla www- ja facebook -sivuillaan muiden alan toimijoiden uutisia.
Elokuvasäätiön keskus välittää myös pyynnöstä ulkopuolisia tiedotteita alan postituslistoille.
Elokuvasäätiön, Veikkauksen ja elokuva-alan puiteyhteistyösopimusta päätettiin jatkaa vuodelle 2016.
Puiteyhteistyön tehokkaampaa hyödyntämistä elokuvasäätiön viestinnässä ryhdytään suunnittelemaan
vuoden 2016 aikana.
Tiedottaja Reetta Hautamäki ja tilastoija Joonas Sotaniemi osallistuivat elokuva-alan tilastointi- ja
tutkimusvastaavien European Film Agency Research Network EFARNin vuosikokoukseen Luxemburgissa. Jo
kymmenen vuotta Euroopan audiovisuaalisen observatorion hallinnoimana toiminut yhteistyöverkosto
jakaa audiovisuaalisen alan tilastotietoja ja tutkimustuloksia, sopii yhtenäisestä elokuvatilastoinnin
metodologiasta sekä kehittää eurooppalaista elokuvatutkimusta.
Tilastointi
Elokuvasäätiössä opetus- ja kulttuuriministeriön erillismäärärahalla toteutettava kolmivuotinen
elokuvatilastoinnin kehittämisprojekti mahdollisti vuonna 2015 entistä kattavamman tiedonkeruun ja
tilastojen hyödyntämisen säätiöön projektin ajaksi palkatun tilastoijan toimesta.
Elokuvasäätiö vastaa virallisesta elokuvatilastoinnista Suomessa. Säätiön tilastointiin sisältyy viikoittaisten
top 20-katsojalistan julkaisu sekä kotimaisten elokuvien katsojalukuseuranta.
Elokuvavuosi -tilastojulkaisussa esitellään vuosittain elokuvasäätiön omaa tukitoimintaa, elokuvatuotannon
tunnuslukuja sekä keskeiset tilastot koskien elokuvateatteri-, tallenne- sekä televisiolevitystä. Vuoden 2014
osalta julkaisuun saatiin lukuja myös kotimaisten elokuvien kansainvälisestä levityksestä.
Säätiö tuottaa vuosittain elokuvatilastoja eurooppalaisille yhteistyöryhmille sekä verkostoille, kuten EFARN
(Euroopan audiovisuaalisen observatorion johtama elokuvatilastointi- ja tutkimusvastaavien yhteistyö-
verkosto), MEDIA Salles sekä Nordisk TV and Film Fund.
Säätiö osallistui verkostojen kautta useisiin kansainvälisiin tilastohankkeisiin kuten eurooppalaiset
vuosikertomukset (European Cinema Yearbook, MEDIA Salles ja Observatorion vuosijulkaisu) sekä uusien
tunnuslukujen hyödyntäminen ja kartoitus (EFARN).
25
Vuoden 2015 aikana tehtiin päätös tuotantoyhtiöiden kansainvälisten rahavirtojen tunnuslukujen mukaan
ottamiseksi osaksi elokuvasäätiön tilastointia. Tukisopimukseen tehtiin kirjaus, jossa tuotantotukea saaneet
tuotantoyhtiöt velvoitetaan toimittamaan pitkien fiktioiden sekä dokumenttielokuvien kansainväliset
myyntiluvut vähintään viiden vuoden ajalta. Ensimmäiset selvitykset aiheesta valmistuvat vuoden 2017
aikana.
Vuoden 2015 aikana aloitettiin myös neuvottelut levittäjien ja teattereiden edustajien kanssa uuden
kassatilitysjärjestelmän käyttöönotosta. Järjestelmän avulla säätiö saa monipuolisempaa ja kattavampaa
tilastotietoa elokuvateatterilevityksestä entistä nopeammin. Vuoden aikana kartoitettiin myös
mahdollisuuksia yleisötyö-tukikokeilun seurantaan ja vaikuttavuusmittariston luontiin.
Elokuvasäätiön vuoden 2015 aikana järjestämiä tilaisuuksia:
o Infotilaisuus tukiohjeistouudistuksesta 8.1.
o Elokuvavuoden avajaiset 22.1.
o Dox@net-lehdistötilaisuus 30.1.
o Tuotantopäälliköiden tutustuminen säätiön kansainväliseen osastoon 24.4.
o Elokuvatuotannon talousseminaari tuotantoyhtiöille 28.4.
o Hetki Hauskaa 3 -hankkeen elokuvien ensi-ilta 2.6.
o Kotimaisen elokuvan yleisöt -tutkimuksen julkistus 17.6.
o Nordic Film &TV Fundin vierailu säätiössä 23.6. ”Kovasikajutusta Big Game'iin. Suomi-kuva muuttaa
maailmaa” Elokuvasäätiö Suomi-Areenalla Porissa 16.7.
o Miten elokuva muuttaa maailmaa? -seminaari ja verkostoitumistilaisuus 24.8.
o Infotilaisuus käsikirjoitusapurahasta 20.10.
o Linda Beathin vetämä koulutus viidelle tuotantoyhtiölle 26. – 27.11. ja seurantatilaisuus
edellisvuonna koulutukseen osallistuneelle tuotantoyhtiölle 25.11.2015
o Helsingin kauppaopiston opiskelijoiden vierailu 30.11.
o DocInfo dokumenttielokuvien rahoituksesta YLEn, AVEKin ja Kirkon mediasäätiön kanssa 3.12.
Kansainvälinen viestintä
Kansainvälisen osaston kaksi vuosittaista pääjulkaisua ovat suomalaisia elokuvia ja elokuva-alaa esittelevät
katalogit. Finnish Films 2015 esitteli vuoden aikana julkaistavat pitkät elokuvat, sen digitaalisessa versiossa
on lisäksi esillä valikoima dokumenttielokuvia ja lyhytelokuvia.
Finnish Film Industry 2015 julkaisu esitteli puolestaan kansainvälisiä yhteistuotantoja jo tehneitä tai niistä
kiinnostuneita tuotantoyhtiöitä, joilla on parhaillaan kehitteillä hankkeita elokuvasäätiön kehitystuella.
Esitteitä jaetaan elokuvamarketeissa ja erillistapahtumissa. Ne helpottavat elokuvien festivaalilevityksen
suunnittelua ja suomalaisten tuotantoyhtiöiden kansainvälistä verkostoitumista. Vuosittain valmistettava
ei-englanninkielinen esite toteutettiin vuonna 2015 yhteistyössä Valladolidin elokuvafestivaalin kanssa.
Vuoden 2015 aikana toteutettiin mittavat promootiokampanjat sekä Klaus Härön Miekkailija elokuvasta
että Hamy Ramezanin ja Rungano Nyoni lyhytelokuvasta Kuuntele. Suomen Oscar-ehdokkaaksi valittu
Miekkailija esitettiin mm. yhdeksälle, Golden Globe palkintoja jakavan Hollywood Foreign Press
Associationin toimittajalle säätiön auditoriossa Rakkautta & Anarkiaa festivaalin yhteydessä.
Kuuntele -elokuvan voitettua keväällä Tribecan kansainvälisen elokuvafestivaalin lyhytelokuvapalkinto,
järjestettiin siitä yhteistyössä Suomen Los Anglesin pääkonsulaatin kanssa lokakuussa Yhdysvaltain elokuva-
akatemian lyhytelokuvajäsenille näytös Oscar-palkintoehdokkuutta ajatellen.
Palkintokampanjoiden tietotaitoa jaettiin myös elokuvasäätiössä elokuussa järjestetyssä, PR-agentti Joshua
Jason ja Akatemian jäsen Harvey Jasonin vetämässä seminaarissa, jossa käytiin läpi Oscar-markkinointia ja
Akatemian toimintaa.
26
Sodankylän elokuvajuhlille saatiin vieraaksi Varietyn palkittu pääkriitikko Justin Chang ja lukuisiin elokuva-
alan julkaisuihin kirjoittava Carmen Gray. Ennen festivaalin alkua, toimittajille järjestettiin näytös tuoreista
suomalaisista elokuvista Helsingissä.
6. ELOKUVASÄÄTÖN HALLINTO JA TALOUS
6.1. Hallinto
Hallinnointiperiaatteet
Suomen elokuvasäätiö on itsenäinen säätiö, joka kuuluu opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripolitiikan
toimialan ohjaukseen. Säätiön hallintoelimiä ovat hallitus ja toimitusjohtaja. OKM nimittää säätiön
hallituksen, hallitus nimittää säätiön toimitusjohtajan ja toimitusjohtaja nimittää säätiön muut
toimihenkilöt.
Säätiön säännöissä määritellään hallintoelimet ja niiden tehtävät. Säätiön hallitukseen valitaan kolme
kalenterivuotta kestäväksi toimikaudeksi vähintään viisi ja enintään kahdeksan jäsentä ja näiden
keskuudesta puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Jäsenille nimetään henkilökohtaiset varajäsenet. Jäsenet
voidaan valita enintään kahdeksi perättäiseksi toimikaudeksi.
Hallituksen tehtävänä on:
o vastata säätiön omaisuuden huolellisesta ja taloudellisesta hoidosta
o valvoa säätiön hallintoa
o hyväksyä säätiön säännöt ja työjärjestys/ johtosääntö
o hyväksyä avustuksia koskevat tukiohjeet
o päättää säätiön strategiasta ja toimintaperiaatteista
o nimittää ja erottaa toimitusjohtaja
o Vuosittain keväällä: vahvistaa säätiön toimintakertomus ja tilinpäätös sekä
käsitellä tilintarkastuskertomus ja päättää toimista, joihin kertomusvuoden
hallinto mahdollisesti antaa aihetta
o Vuosittain syksyllä: hyväksyä säätiön toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä
valita tilintarkastaja ja varatilintarkastaja
Toimitusjohtajan tehtävänä on:
o johtaa ja kehittää säätiön toimintaa hallituksen hyväksymän strategian tai
muiden linjausten tai ohjeiden mukaisesti
o toimeenpanna hallituksen päätökset
o huolehtia säätiön juoksevasta hallinnosta
o ottaa ja erottaa säätiön toimihenkilöt
o päättää esittelystä säätiön myöntämistä avustuksista
Toimitusjohtajan toimikausi on enintään viisi vuotta. Määräajan täytyttyä hänet voidaan nimittää enintään
yhdeksi jatkokaudeksi. Nimittämistä edeltää aina avoin haku.
Säätiön hallinnossa on noudatettava elokuvataiteen edistämisestä annetun lain (28/2000) ja asetuksen
(843/2007), säätiölain sekä säätiön sääntöjen lisäksi säätiön taloussäännön määräyksiä. Tukitoiminnan
yksityiskohtaiset ohjeet sisältyvät hallituksen vahvistamiin tuotantotuen ja muun tukitoiminnan ohjeis-
toihin. Toimitusjohtaja päättää tukipäätökset esittelystä. Päätöksenteossa noudatetaan hallintolakia ja
valtionavustuslakia sekä muita elokuvataiteen edistämisestä annetun lain 4§:ssä mainittuja lakeja.
Euroopan komission elokuvatiedonanto määrittää reunaehdot tukien myöntämisen edellytyksille. Säätiön
tulee noudattaa voimassa olevaa kansallista tukiohjelmaa, joka on komissiossa hyväksytty vuoden 2014
27
loppuun saakka. Toukokuussa 2014 komission hyväksyi uuden yleisen valtiontukien ryhmäpoikkeus-
asetuksen.
Ryhmäpoikkeusasetus koskee poikkeuksia valtiontukien ilmoitusvelvollisuuteen: asetuksen kriteereitä
noudattavista tuista ei tarvitse tehdä komissiolle ennakkoon valtiontuki-ilmoitusta, vaan tuet voidaan ottaa
käyttöön jäsenvaltioissa välittömästi ilman komission hyväksyntää.
Suomen elokuvasäätiön hallitus 2015
Jäsen Varajäsen Kausi
Georg Dolivo (pj) 2014–2016
Erkki Astala Mikko Aromaa 2013–2015
Riina Hyytiä Joonas Berghäll 2014–2016
Saara Cantell Aku Louhimies 2013–2015
Liisi Jauho Kimmo Lohman 2013–2015
Matti Paunio Kaisa Herlevi 2013–2015
Liisa Penttilä Petri Jokiranta 2013–2015
Antti Toiviainen Katariina Nyman 2013–2015
Vuonna 2015 tilintarkastajina toimivat KTM, KHT Heidi Vierros varamiehenään KHT Jukka Rajala sekä
tilintarkastusyhteisö KPMG Oy.
Henkilöstö
Vuonna 2015 päättyi kahden tuotantoneuvojan määräaikainen työsopimus viiden vuoden enimmäiskeston
jälkeen. Lyhytelokuvista ja tv-sarjoista vastannut Joona Louhivuori jätti tehtävänsä lokakuussa ja
dokumenttielokuvien tukipäätösten esittelystä vastannut Elina Kivihalme vuoden lopussa. Heidän tilallaan
aloittivat elokuvaaja, taiteen maisteri Pekka Uotila 15.8.2015 sekä tuottaja, taiteen kandidaatti Piia
Nokelainen 16.11.2015. Molemmat vastaavat lyhyt- ja dokumenttielokuvien tuotantotukien esittelystä.
Pitkien elokuvien kulttuuriviennin päällikkö Jaana Puskala nimitettiin 1.12.2015 kansainvälisen osaston
päälliköksi, vastaamaan säätiön koko kansainvälisestä toiminnasta. Tehtävä sovittiin määräaikaiseksi
kestämään kolme vuotta. Kiinteistön isännöinnistä ja elokuvaliikenteestä vastannut Olli Hake jäi elokuussa
eläkkeelle oltuaan säätiössä yli 25 vuotta. Levitysosaston koordinaattori Riina Liukkonen siirtyi toisen
työantajan palvelukseen syksyllä 2015.
Säätiön assistenttien tehtävänimikkeet muutettiin keväällä 2015 koordinaattoreiksi, vastaamaan itsenäistä
tehtäväkuvaa ja korostamaan tehtävien haltijoiden asiantuntijuutta.
Siviilipalvelusmies Juho Kuovi aloitti palveluksensa säätiössä lokakuussa 2015.
Säätiössä käytiin syksyllä 2015 tuotanto-osastoa koskevat yhteistoimintaneuvottelut. Neuvottelujen
tavoitteena oli työtehtävien uudelleenjärjestely tuotanto-osaston sisällä.
Suomen elokuvasäätiössä noudatetaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Julkis- ja yksityisalojen
toimihenkilöliitto Jyty ry:n välistä työehtosopimusta. Nykyinen TES on voimassa 1.4.2014–31.1.2017.
28
Suomen elokuvasäätiön organisaatiokaavio 31.12.2015
29
Koulutus
Tuotanto- ja kehitysjohtaja Petri Rossi on osallistunut Medici -koulutuksen viidenteen workshopiin,
International Co-productions, Development, Gender and Quotas. Johdon eritysasiantuntija Kaisa Nirkkonen
osallistui Envision järjestämään Sosiaalisen median menestyvä strategia -kurssille ja IT-järjestelmänvalvoja
Jussi-Pekka Isoviita osallistui JAVA-kielen ohjelmoinnin kurssille. Luova Eurooppa -yhteyspisteen tiedottaja
Inkeri Lundgren osallistui Median tukemalle, EWA Networkin järjestämälle kurssille Multiple Revenue
Stream Training for Future Films sekä KAVIn Mediakasvatus-foorumiin.
Viikoittainen ruotsin kielten opiskelu on jatkunut edelleen säätiössä. Säätiössä on myös käytössään verkko-
opiskeluportaali Office-sovelluskoulutukseen, jolla pyritään kannustamaan henkilökuntaa kehittämään
itseään arjen työkalujen käyttäjinä.
Henkilöstön määrä, rakenne ja koulutustaso 31.12.2015
% / hlöstö
Henkilöstön määrä
naiset 17 68 %
miehet 8 32 %
Vakinaiset
naiset 13 52 %
miehet 4 16 %
Määräaikaiset
naiset 4 16 %
miehet 4 16 %
Keski-ikä
naiset 47
miehet 48
Ikäjakauma
alle 30-vuotiaat 1 4 %
30-39 vuotiaat 6 24 %
40-49 vuotiaat 5 20 %
50-59 vuotiaat 11 44 %
yli 59 vuotiaat 2 8 %
Yhteensä 25 100 %
Lähtövaihtuvuus
eläkkeelle 1 25 %
määräaikaiset 2 50 %
muu syy 1 25 %
Yhteensä 4 100 %
Koulutusjakauma, % hlöstöstä
keskiaste 3 12 %
alin korkea-aste 3 12 %
alempi korkeakouluaste 5 20 %
Ylempi korkeakouluaste 14 56 %
Koulutustasoindeksi * 6,1
naiset 6,1
miehet 6,2
Sairauspoissaolot 2015 2014
työpäivää/ htv 7,8 13,6
*) Koulutustasoindeksi määritellään asteikolla 1-8.
Asiantuntijaorganisaatiolle asetettu tavoiteindeksiluku on 6
30
Työkykyä ylläpitävä toiminta
Säätiössä laaditun työsuojelun toimintaohjelman tavoitteena on voimavarojen mukaan edistää työpaikan
turvallisuutta ja terveellisyyttä sekä työntekijöiden työkykyä ja -vireyttä ylläpitävää toimintaa. Säätiössä on
käytössä myös Työkyvyn hallinnan toimintamalli, jonka tarkoituksena on henkilöstön työhyvinvoinnin
tukeminen ja esimiestyön helpottaminen käsiteltäessä työkykykysymyksiä. Toimintamalli kiinnittää
huomioita sairauspoissaolojen seurantaan, tavoitteena varhainen puuttuminen mahdollisissa työkyvyn
heikkenemistapauksissa.
Säätiön työhyvinvointiin tähtääviä toimenpiteitä ovat:
o työterveyshuolto
o henkilöstön hoitoturvavakuutus
o työsuojelun toimintaohjelma
o työkyvyn hallinnan toimintamalli
o liikunta- ja kulttuurisetelit
o säätiön omahieroja
o kehityskeskustelut
Työhyvinvoinnin teema vuodelle 2015 oli henkilökunnan liikunnan aktivoiminen ja lisääminen.
Teeman alla järjestettiin mm. sauna-ja talviuintipäivä sekä seinäkiipeilyä ja henkilöstöä kannustettiin
liikkumaan myös työpäivän lomassa puolen tunnin yhteisellä päiväkävelyllä.
Joulukuussa 2015 tehtiin säätiön työterveysaseman kanssa yhteistyössä työtyytyväisyyskysely, joka
toistetaan vuoden 2016 aikana.
Kiinteistö
Tammikuussa 2015 suoritettiin kiinteistön ilmanvaihtokanavien puhdistus, säätö ja mittaus. Ilmanvaihto-
kanavien puhdistus pienentää paloturvallisuusriskiä sekä parantaa sisäilman laatua.
Toimintavuonna hankittiin ilmastointikoneiden ja lämmönjakeluhuoneen internet-valvomo helpottamaan
ilmastoinnin säätelyä. Lisäksi uusittiin kiinteistön ulkovitriinien mainostaulut sekä elokuvateatteri K-13
valomainos.
Säätiön toimistorakennus Katajanokan rannassa on vuonna 1897 rakennettu makasiinirakennus, jonka
sisätilat rakennettiin vuonna 1985 tiloiksi Suomen elokuvasäätiön käyttöön.
Säätiö pyrkii kiinteistön huollossa ja toiminnassaan huomioimaan ympäristönsuojelun näkökohtia
kiinnittämällä huomiota ympäristökuormitukseen ja kierrätykseen. Samalla saavutetaan säästöjä
materiaali- ja energiakustannuksissa. Säätiön kiinteistön vuokralaisina ovat edelleen SES Auditorio Oy,
Meguru Film Sound Oy sekä SoundeFilm.
Säätiön kiinteistö 2015
Elokuvasäätiön kiinteistö 2015 m²
Omat 1 547
SES Auditorio Oy 404
Meguru Film Sound Oy 512
Soundefilm 37
Vuokratut yhteensä 953
Kiinteistö yhteensä 2 500
31
6.2 Talous
Tulos 2015
Elokuvasäätiö sai vuonna 2015 valtionavustusta 2 007 000 euroa säätiön toiminnasta aiheutuvien menojen
kattamiseen. Avustus noudatti siis vuoden 2014 tasoa. Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEKin
rahoitusosuus säätiön lyhyt- ja dokumenttielokuvien kulttuuriviennin toimintaan kaksinkertaistui
edellisestä vuodesta ollen 50 000 euroa. Summa on kuitenkin vielä kaukana vuoden 2010
rahoitusosuudesta, joka oli 90 000 euroa. AVEKin ja säätiön välinen sopimus on aikanaan lähtenyt siitä, että
toimintaa rahoitetaan yhtä suurin osuuksin, vuonna 2015 AVEKin rahoitusosuus toiminnasta oli kuitenkin
vain noin 35 prosenttia.
Näiden lisäksi säätiö rahoittaa omaa toimintaansa säätiön tiloissa toimivilta yhtiöiltä saaduilla vuokra-
tuotoilla sekä sijoitustoiminnan korkotuotoilla, joiden osuus on yleisestä korkotason laskusta sekä sijoitus-
toiminnan rajoittumisesta johtuen pudonnut merkittävästi. Säätiön toiminnan rahoitus on vuodesta 2011
pudonnut jopa 7 prosenttia.
Vuoden 2015 kokonaistuotot alittivat arvioidut tuotot 13 547 eurolla. Korkotuotot jäivät budjetoiduista 47
880 euroa ja edellisvuodesta lähes 53 000 euroa. Korkotuottojen laskun aiheuttamaa menetystä
rahoituksessa tasasi AVEKin rahoitusosuuden nousu 50 000 euroon (budjetti 25 000 euroa).
Vuoden 2015 toteutuneet kulut yhteensä alittivat budjetoidut noin 30 000 eurolla. Henkilöstökuluja alensi
lomapalkkavarauksen pieneneminen 14 000 eurolla vuoden 2014 tilinpäätöksestä sekä Tyel-maksuhyvitys.
Muut toiminnan kulut toteutuivat lähes budjetoidun suuruisina, kun taas poistot toteutuivat noin 9 000
euroa arvioitua pienemmiksi.
1 000 000
1 200 000
1 400 000
1 600 000
1 800 000
2 000 000
2 200 000
2 400 000
2 600 000
2015201420132012201120102009200820072006
Elokuvasäätiön tuotot
OKM/Toiminta-avustus Sijoitus- ja rahoitustoiminta Muut tuotot yhteensä
0250 000500 000750 000
1 000 0001 250 0001 500 000
2015201420132012201120102009200820072006
Elokuvasäätiön menot
Henkilöstökulut Muut kulut yhteensä
32
Elokuvasäätiön tulos suhteessa budjettiin 2015
2015 2015 2014
Osastot: Toteutunut Budjetoitu tot/budj erotus Toteutunut Tuotanto
Tuotot 0 0 0
Henkilöstökulut -495 598 -477 500 -18 098 -470 313
Muut kulut -68 293 -63 875 -4 418 -71 402
Tuotto-/kulujäämä -563 891 -541 375 -22 516 -541 715
Kotimaan levitys
Tuotot 0 0 0
Henkilöstökulut -101 587 -114 000 12 413 -112 447
Muut kulut -22 701 -25 070 2 369 -22 942
Tuotto-/kulujäämä -124 288 -139 070 14 782 -135 389
Kv/ pitkät & Kv tied
Tuotot 4 184 0 0
Henkilöstökulut -201 251 -198 500 -2 751 -220 546
Muut kulut -158 333 -159 556 1 223 -148 288
Tuotto-/kulujäämä -355 401 -358 056 -1 528 -368 834
Kv/ lyhyt- ja dok.elok.
Tuotot 50 000 25 000 25 000 25 000
Henkilöstökulut -104 530 -102 200 -2 330 -102 357
Muut kulut -41 072 -56 390 15 318 -55 995
Tuotto-/kulujäämä -95 603 -133 590 12 987 -133 352
Hallinto & Tiedotus
Tuotot 32 633 27 000 5 633 29 360
Henkilöstökulut -450 600 -477 000 26 400 -445 781
Poistot -29 876 -37 300 7 424 -50 545
Muut kulut -274 822 -261 052 -13 770 -252 412
Tuotto-/kulujäämä -722 664 -748 352 -6 346 -719 378
Kiinteistö
Tuotot 120 516 121 000 -484 120 135
Henkilöstökulut -5 892 -9 500 3 608 -10 588
Poistot -41 522 -43 000 1 478 -42 219
Muut kulut -187 799 -188 305 506 -175 857
Tuotto-/kulujäämä -114 697 -119 805 1 984 -108 529
SES yhteensä 2015 2015 2014 Toteutunut Budjetoitu tot/budj erotus Toteutunut
Tuotot
Toiminta-avustus 2 007 000 2 007 000 0 2 007 000
Sijoitus- ja rahoitustoiminta 56 120 104 000 -47 880 109 111
Muut tuotot 207 333 173 000 34 333 174 495
Tuotot yhteensä 2 270 453 2 284 000 -13 547 2 290 606 Kulut
Henkilöstökulut -1 359 459 -1 378 700 19 241 -1 362 032
Muut hallintokulut -753 020 -754 248 1 228 -726 896
Poistot -71 397 -80 300 8 903 -92 764
Rahoituskulut 0
Satunnaiset tuotot ja menot 0 150
Kulut yhteensä -2 183 877 -2 213 248 29 371 -2 181 542
YLI-/ ALIJÄÄMÄ 86 576 70 752 15 824 109 064
Avustus SES Auditorio Oy:lle -70 000 -70 000 0 -70 000
YLI-/ ALIJÄÄMÄ YHT. 16 576 752 15 824 39 064
33
Säätiön tilinpäätös vuodelta 2015 osoittaa 17 840,03 euron alijäämää. Tulos sisältää 34 416,49 euron
kirjauksen rahoitusarvopaperien arvonalentumisesta. Varovaisuuden periaatetta noudattaen taseeseen
merkitään rahoitusomaisuuteen kuuluvat arvopaperit hankintamenon suuruisina tai, jos niiden toden-
näköinen luovutushinta tilinpäätöspäivänä on sitä alempi, tämän määräisinä. Rahoitusarvopapereiden
realisoitumattomat voitot tilinpäätöshetkellä, 110 635,43 euroa, sen sijaan eivät varovaisuuden periaatteen
mukaisesti näy tilinpäätöksessä.
Tulos sisältää niin ikään SES Auditorio Oy:lle suunnatun 70 000 euron avustuksen, joka opetus- ja kulttuuri-
ministeriön päätöksen mukaisesti voidaan kanavoidaan säätiön toiminta-avustuksesta kattamaan SES
Auditorio Oy:n tappiota.
7. SÄÄTIÖLAIN 5. LUVUN 2§:SSÄ SÄÄDETYT TOIMINTAKERTOMUKSESSA ILMOITETTAVAT ASIAT
Elokuvasäätiön toiminta sen säännöissä ilmaistun tarkoituksen toteuttamiseksi
Suomen elokuvasäätiön sääntöjen mukaisesti säätiön tarkoituksena on edistää ja kehittää suomalaista
elokuva- ja audiovisuaalista kulttuuria Suomessa ja ulkomailla.
Säätiö toteuttaa opetus- ja kulttuuriministeriön sille delegoimaa viranomaistehtävää jakamalla valtion
talousarviossa Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroista taiteen tukemiseen osoitetusta määrärahasta
tukea elokuvien ja muiden kuvaohjelmien valmistamiseen ja jakeluun sekä muuhun elokuvakulttuurin
edistämiseen.
Säätiön toimintamuotojensa mukaisesti tuottamat edut lähipiiriin kuuluville
Suomen elokuvasäätiön sääntöjen mukaisesti hallituksen jäsenten tulee olla elokuvan ja audiovisuaalisen
kulttuurin tai toimialan asiantuntijoita tai heillä tulee olla muuta asiantuntemusta, joka edistää säätiön
tarkoituksen toteuttamista.
Suomen elokuvasäätiön hallituksessa vuonna 2015 seuraavat jäsenet/ varajäsenet saivat omistamiensa
tuotantoyhtiöiden kautta tilivuonna hanketukia elokuvasäätiöltä:
Varsinainen jäsen: Riina Hyytiä / Dionysos Films Oy
Tuotantotukia yhteensä 250 000 euroa
Muita hanketukia yhteensä 1 625 euroa
Varajäsenet: Joonas Berghäll / Oktober Oy
Tuotantotukia yhteensä 95 500 euroa
Muita hanketukia yhteensä 60 540 euroa
Petri Jokiranta / Cinet Oy
Tuotantotukia yhteensä 80 000 euroa
Tuet on myönnetty säätiön normaalien hakuprosessien mukaisesti, joihin hallituksen jäsenet eivät osallistu.
Päätökset hyväksyy toimitusjohtaja säätiön toimihenkilön esittelystä. Tuotantotukien osalta säätiö on
tuetuissa hankkeissa osarahoittajana.
Säätiöjohdon palkat ja muut etuudet
Hallituksen jäsenten palkkiot 9 014,00
Toimitusjohtajan palkka 108 081,40
Muut lähipiiritapahtumat
Tilintarkastuspalkkiot/ KPMG Oy 6 748,70
34
LIITE 1
SES AUDITORIO OY toimintakertomus 2015
Suomen elokuvasäätiön omistaman SES Auditorio Oy:n elokuvateatteri Kino K-13:ssa vuosi 2015 oli
erilaisten elokuvatapahtumien vuosi. Elokuvaviikkoja ja pienempiä elokuvatapahtumia auditoriossa
järjestivät mm. suurlähetystöt, ystävyysseurat ja kulttuuriyhdistykset. Elokuvanäytöksiä oli myös yksityisillä
harrastus- ja kaveriryhmillä.
Kino K-13 järjestää myös itse vuosittain perinteisiä lastennäytöksiä päiväkoti-ikäisille ja vuonna 2015
aloitettiin yhteistyössä elokuvasäätiön kanssa ”Lyhyesti kerran kuussa” lyhytelokuvien esityssarja, joka on
mahdollistanut kotimaisten lyhytelokuvien valkokangas-näkyvyyden.
Elokuvasäätiö järjesti auditoriossa erilaisia tilaisuuksia elokuva-alalle selvästi aiempaa enemmän. Kino K-13 on onnistuneesti profiloitunut elokuva-alan kohtaamispaikaksi ja elokuvakulttuurin tapahtumatilaksi.
Auditorion asiakkaina ovat edelleen myös kotimaiset tuotantoyhtiöt, jotka arvostavat Kino K-13:n
monipuolista tekniikkaa ja hyvä palveluasennetta. Myös elokuva-alan oppilaitokset ja levitysyhtiöt käyttivät
auditorion palveluita edellisvuosien tapaan.
Vuonna 2015 SES Auditorio Oy:n liikevaihto oli 83 941,80 euroa, joka on noin 1 000 euroa suurempi kuin
vuonna 2014.
SES Auditorion liikevaihdon jakautuminen asiakaskunnittain 2015
Auditorion toiminnan on tarkoitus kannustaa ja tukea elokuvakulttuurityötä, siksi hinnoittelu on
edullisempaa elokuva-alalle kuin muille yrityksille. Tästä johtuen palveluun käytetty aika jakautuu hieman
toisin kuin liikevaihto.
Julkisten elokuvaesitysten palveluajan jakautuminen järjestäjien mukaan:
Elokuvaviikot ja muut julkiset elokuvaesitykset 24 %
Tuotantoyhtiöt 23 %
Yritystilaisuudet 17 %
Oppilaitokset 10 %
Elokuvasäätiön omat tilaisuudet 9 %
Levitysyhtiöt 9 %
Julkishallinto, esim. ministeriöt 5 %
Yksityishenkilöt 3 %
Yhdistykset 28 %
Festivaalit 23 %
Lähetystöt 19 %
Yksityishenkilöt 11 %
Omat lastennäytökset 10 %
Yritykset 9 %
35
Elokuvakulttuuritapahtumat ja lastennäytökset
Elokuvaviikkoja järjestivät Suomi-Puola yhdistys, Suomi-Serbia yhdistys, Turkin valtion matkailutoimisto ja
Korean lähetystö. Pienempiä elokuvatapahtumia järjestivät Columbian, Nicaraguan, Venezuelan ja Liettuan
lähetystöt. Puolan elokuvaviikko on aina hyvin suosittu, myös korealaiset elokuvat kiinnostivat suurta
yleisöä. Nepalilaisia ja intialaisia elokuvanäytöksiä oli vuoden aikana useita ja maaliskuussa auditoriossa
järjestettiin hengellisyyteen keskittyvien elokuvien Fonto Movie viikonloppu.
Katajanokkaseuran KINOKKA -elokuvakerhon toiminta on saavuttanut pysyvän suosion. Kerhon aktiivisen
toimikunnan laatima elokuvaohjelmisto koostui eurooppalaisesta laatuelokuvasta ja muun maailman indie-elokuvista. Suomalaisia elokuvia ohjelmistoon valikoitui kaksi: Näkymätön Elina ja Nuoren Wertherin jäljillä.
Kino K-13:n omissa päiväkotinäytöksissä esitettiin lasten suosikkeja, joissa esiintyivät Kössi Kenguru, Turilas
ja Jäärä, Myyrä, Urpo ja Turpo, Rexi-koira ja Lumiukko. 15 näytöksessä kävi yhteensä 1 485 katsojaa.
Ilmaisia LYHYESTI KERRAN KUUSSA elokuvanäytöksiä esitettiin vuoden aikana seitsemänä sunnuntaina.
Avoimia lyhytelokuvanäytöksiä oli myös taiteiden yönä elokuussa ja lyhytelokuvapäivänä joulukuussa.
Laskutettujen asiakastilaisuuksien jakautuminen palveluajan mukaan
Elokuva-alan ammattilaiset
Elokuvatuotantoyhtiöt ja TV-yhtiöt käyttivät Kino K-13:n palveluja tarkistuskatseluihin, koeyleisönäytöksiin
ja ensi-iltajuhliin. Auditorio tekee myös paljon yhteistyötä jälkituotantoyhtiöiden kanssa. Helmikuussa
auditoriossa järjestetyn Doc Point Master Classin puhujavieraana oli Anders Østergaard. Tärkeitä
ammattilaistapahtumia olivat myös Finnish Film Affair: Works in Progress ja Nordisk Film & TV Fondin
pohjoismaisen elokuvapalkintoraadin katselut.
Yritystilaisuudet
Muutamat vakituiset yritysasiakkaat ja naapurissa sijaitseva ulkoasiainministeriö järjestivät vuonna 2015
tilaisuuksiaan auditoriossa entiseen tapaan, mutta uusia asiakkaita oli vähän. Yritykset käyttävät nykyään
huomattavan paljon tapahtumatoimistoja, joiden kautta auditoriossakin oli muutama tilaisuus.
Oppilaitokset
Aalto yliopiston elokuvataiteen laitos järjesti auditoriossa kameratekniikan ja äänisuunnittelun kursseja ja Metropolia ammattikorkeakoulu oppilastöiden ensi-iltoja. Helsingin yliopiston kesäyliopisto järjesti
suomalaisten elokuvien näytöksen ulkomaisille opiskelijoille.
Elokuvasäätiön omat tilaisuudet
Elokuvasäätiö järjesti auditoriossa useita erilaisia elokuva-alalle suunnattuja tapahtumia kuten Sibylle Kurtzin vetämän pitching -koulutuksen, luento- ja keskustelutilaisuuden Oscar kampanjoinnista, uusien
Elokuvaviikot ja muut julkiset elokuvaesitykset 27 %
Tuotantoyhtiöt 24 %Oppilaitokset 12 %Elokuvasäätiön omat tilaisuudet 10 %
Levitysyhtiöt 10 %Yritystilaisuudet 9 %
Julkishallinto 6 %Yksityishenkilöt 2 %
36
tukimuotojen esittelytilaisuudet, dokumenttielokuvan ja käsikirjoituksen tiedotus- ja keskustelutilaisuudet sekä taloushallintoseminaarin.
Elokuvasäätiön kansainvälinen osasto järjesti auditoriossa myös elokuvaesityksiä kansainvälisten
elokuvafestivaalien ohjelmistojen valitsijoille kuten Kairon elokuvafestivaalien valitsija Amal Ramsesille,
joka katsoi auditoriossa kahden päivän ajan Pirjo Honkasalon vanhempaa tuotantoa 35mm filmiltä.
Kansainvälinen osasto järjesti elokuvaesityksiä myös muille festivaalien ja ministeriöiden ulkomaisille
vieraille.
Elokuvasäätiön levitysosasto järjesti auditoriossa puolestaan näkövammaisille kuvailutulkatun esityksen
Klaus Härön Miekkailija elokuvasta sekä julkistamistilaisuuden Suomalaisen elokuvan yleisöt -tutkimuksesta.
Lisäksi Kino K-13:n ja Suomen elokuvasäätiön yhteisissä ”Lyhyesti kerran kuussa” sunnuntaimatineoissa
esitettiin kotimaisia lyhytelokuvia, teemoina muun muassa: ”Aina matkalla jonnekin”, ”Rakkautta kaipaan
oikeaa”, ”Filmin viemää”, ”Oi, mutsi mutsi”, ”Seksii”. Osa maksuttomista lyhytelokuvanäytöksistä vetivät
salin täyteen yleisöä. Myös tekijävieraita osallistui joihinkin näytöksiin.
Elokuvasäätiön elokuvavuoden avajaisia vietettiin auditoriossa perinteisesti 23.1.2015
Luova Eurooppa MEDIA järjesti auditoriossa seminaarin tukiohjelmistaan.
Henkilöstö ja koulutus
Kino K-13:ssa on kaksi työntekijää, toimitusjohtaja/auditorion hoitaja Riitta Haapiainen ja teknikko Tomi Sonck, joka vastaa auditorion tekniikan toiminnasta. Sonck toimii myös elokuvasäätiön IT-tukena sekä
hoitaa kiinteistön LVI- ja turvatekniikkaa. Auditorion henkilökunta osallistui vuoden aikana CINEMA 2015
tapahtumaan Joensuussa ja Riitta Haapiainen suoritti Securitaksen järjestämän järjestyksenvalvojan
jatkokoulutuskurssin.
Teknisten laitteiden huolto- ja asennustöitä hoitavat tarvittaessa Oy Kino-Foto Ab ja T:mi Erik Peltola, siivouspalvelut ostetaan Siivoussitruuna Oy:ltä.
Tekniikka
Kino K-13 palvelun parantamiseksi auditorioon hankittiin uutta esitystekniikkaa kuten Mac mini tietokone
tiedostojen esittämistä varten sekä Panasonic LCD projektorin PowerPoint esityksiin ja kaksoisprojisointiin.
Tulos Tilinpäätös vuodelta 2015 jäi 13 737,16 euroa tappiolle. Suomen Elokuvasäätiö on tukenut SES Auditorio
Oy:n toimintaa vuosittain 70 000 euron avustuksella, joka on kanavoitu säätiön toiminta-avustuksesta
opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti.
37
LIITE 2
LUOVA EUROOPPA / MEDIA -OHJELMAN TOIMINTAVUOSI 2015
EU:n Luova Eurooppa /Median toimintavuosi 2015 oli suomalaisille tuensaajille erinomainen. Suomalaisten
saamat tuet olivat vuoden aikana yhteensä 2 155 522 (1 731 369 euroa vuonna 2014). Mennyt vuosi oli
seitsemänvuotisen Luova Eurooppa /Median toinen toimintavuosi. Jaossa oli vuoden aikana yhteensä noin
104,5 miljoonaa euroa 33 Median alaohjelmaan kuuluvalle jäsenmaalle.
Tukiohjelma Creative Europe ”Luova Eurooppa” käynnistyi 1.1.2014. Kulttuuri-, Media- ja Media Mundus -
ohjelmat on koottu yhdeksi ohjelmaksi. Ohjelmassa on kolme eri alaohjelmaa, joista yksi on jatkumoa
Kulttuuri-ohjelmalle, toinen yhdistää Median ja Media Munduksen ja kolmas on monialainen ohjelmalohko,
johon kuuluu mm. Deskien hallinto ja vuoden 2016 aikana käynnistyvä rahoitusinstrumentti (Financial
Instrument). Luovan Euroopan budjetti on 1,46 miljardia euroa seitsemälle vuodelle ja summasta vähintään
56 % osoitetaan audiovisuaaliselle alalle eli Median alaohjelmalle.
Kansainvälisen liikkuvuden ja yhteistyön keskus CIMO oli vuoden 2015 aikana Euroopan komission virallinen
sopimusosapuoli, mutta niin, että solmittiin ns. Multi-beneficiary-sopimus, jossa Suomen elokuvasäätiö on
toinen tuensaaja. CIMO ja Suomen elokuvasäätiö solmivat keskenään yhteistyösopimuksen. Komission 50
% rahoituksen lisäksi toisen 50 prosenttia Luova Eurooppa / Media haki Opetus- ja kulttuuriministeriöstä.
Kahden hengen Median toimipiste toimi Suomen elokuvasäätiön tiloissa.
TUET TUOTANTOYHTIÖILLE
Hankekehittely
Hankekehittelyn tulos (1 049 533) oli parempi kuin 2014 (706 500 euroa). Tuotantoyhtiöille
suunnattua hankekehittelytukea myönnettiin neljälle fiktiolle ja yhdelle dokumenttielokuvalle
yhteensä 205 000 euroa (2014: 405 000 €). Peräti viidelle suomalaiselle Slate funding -
hakemukselle myönnettiin tukea 844 533 euroa (2014: 301 500 €).
Pelialalle suunnattu hankekehittelytuki ”Development support for video games” oli toista kertaa
haettavana, ja yhteensä myönnettiin 22 tukea. Suomeen tukea tuli kahdelle yhtiölle yhteensä
164 750 (2014: 204 934 €) euroa.
Hankekehittelyn osalta Suomi on yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa isojen jäsenmaiden
jälkeen edelleen Euroopan kärkimaita. Raportointi on määräsummien myötä keventynyt, ja
kilpailu hankekehittelytuista, erityisesti yksittäisistä tuista, on entisestään koventunut.
Televisiolevitystuki
TV-levitystukea myönnetään tuotantoyhtiöille. Tuesta käydään edelleen erittäin kovaa kilpailua
Euroopan eri maiden välillä. Vuonna 2015 Suomeen myönnettiin tukea kahdelle
dokumenttielokuvalle 202 641 euroa (98 000 euroa 2014). Koko Eurooppaan jaetaan noin 60 TV-
levitystukea vuosittain. Suomalaisille TV-draama -sarjoille on ollut mahdotonta saada tarvittava
määrä ennakko-ostoja tuen varmistamiseksi.
KOULUTUS (MEDIA Training)
Media tarjoaa jatkokoulutusta elokuva-alan eri alueille: käsikirjoittamiseen, tuottamiseen, yrityksen
johtamiseen, rahoitukseen, markkinointiin, levitykseen ja uusien medioiden haltuunottoon.
Vuonna 2015 suomalaisia osallistujia Median kursseilla oli parikymmentä, mikä on edellisvuosia pienempi
luku.
38
Kaikilta kurssijärjestäjiltä ei vielä ole saatu vuoden 2015 tilastoja, mutta vuosi on selkeästi välivuosi. Lukuun
vaikuttaa myös se, ettei Suomessa viime vuonna järjestetty kansainvälistä koulutuskurssia kuten Cartoon
Digital vuonna 2014.
FESTIVAALIT
Media myönsi tukea neljälle suomalaiselle festivaalille (4 festivaalia vuonna 2014): DocPoint, Helsinki
International Film Festival, Sodankylän elokuvajuhlat ja Tampereen elokuvajuhlat. Eurooppalaisia
festivaaleja on todella suuri määrä eikä festivaalituki ole automaattinen, vaan festivaalin pitää jatkuvasti
kehittyä, jotta se pysyy tuen piirissä. Tulos on erinomainen: Media-ohjelman laajentuminen on tuonut tuen
piiriin lukuisia uusia festivaaleja. Festivaalien tuotto 192 000 euroa vuonna 2015 pysyi muuttumattomana
verrattuna edelliseen vuoteen (192 000).
LEVITYSTUET
Pitkän teatterielokuvan levittäjillä on kaksi tukiohjelmaa, automaattinen tuki ja harkinnanvarainen tuki.
Harkinnanvaraisen tuen tuotto 125 200 euroa laski jonkin verran verrattuna edelliseen vuoteen (172 100
euroa 2014). Kilpailu on tämän tuen kohdalla johtanut pienempiin tukisummiin ja vaatimustaso on noussut.
Tuki on määräsumma, joka määrittyy levitysmaan mukaan, ja kuinka monelle valkokankaalle elokuva leviää.
Automaattisen tuen kohdalla tulos, 322 410 euroa, oli parempi kuin edellisenä vuonna (256 712).
Levitystuet ovat aina riippuvaisia eurooppalaisista yleisömenestyksistä.
Suomen ainoa Sales Agents -tuen hakija sai 23 988 euroa (2014: 26 123). Sales agents -tukea myönnettiin
myyntiagenteille kuudessa maassa: Itävallassa, Ranskassa, Saksassa, Suomessa, Tanskassa ja Isossa-
Britanniassa.
ONLINE DISTRIBUTION JA AUDIENCE DEVELOPMENT
Luovan Euroopan hakukierrokset Online Distribution ja Audience Development (Yleisötyö- ja
elokuvakasvatustuki) eivät tukiohjelman toisen vuoden aikana tuottaneet tulosta. Online Distriubtion -
haku keskittyi pitkälti jo aiemmin tuettujen hankkeiden jatkorahoitukseen. Audience Development herätti
kiinnostusta, mutta hakemuksia ei Suomesta lähetetty.
LUOVA EUROOPPA / MEDIAN TOINEN VUOSI TUOTTI SUOMALAISILLE ENNÄTYSPOTIN
Suomen tuotot Median ala-ohjelmasta vuoden aikana olivat 2 155 522 euroa (vuonna 2014: 1 731 369 €).
Suomi on ollut mukana Media-ohjelmassa vuodesta 1993, ja vuoden 2015 tuotto on yksi parhaita kautta
historian. Tähän summaan voidaan lisätä suomalaisten osallistujien hyöty Median eri kursseista, jonka arvo
rahassa on vaikeasti mitattavissa. Summa jakaantui seuraavasti:
MEDIA-tuet Suomeen 2015
Euroa
Hankekehittelytuki (sisältäen Pelituen) 1 214 283
Teatterielokuvien selektiivinen tuki levittäjille 125 200
Teatterielokuvien automaattituki levittäjille 322 410
Tv-levitystuki 202 641
Festivaalituki 192 000
Elokuvateatteriverkosto Europa Cinemas 75 000
Sales Agents –tuki 23 988
YHTEENSÄ 2 155 522
39
LUOVA EUROOPPA / MEDIA
Median toimisto järjesti vuoden aikana omia tiedotustilaisuuksia eri tukimuotojen hakuihin liittyen ja lisäksi
järjestettiin seminaari yhdessä Kulttuurin alaohjelman kanssa toukokuussa otsikolla ”Working with
audiences in Europe”.
Median toimisto julkaisee omaa lehteä, joka ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Lisäksi Media ylläpitää ja
kehittää jatkuvasti Median alaohjelman nettisivuja suomeksi ja ruotsiksi osoitteessa
www.luovaeurooppa.eu. Media julkaisee myös sähköisen tiedotteen noin 10 kertaa vuodessa. Media jakaa
aktiivisesti uutisiaan myös omalla Facebook -sivullaan.
Median toimisto oli läsnä Berliinin ja Cannesin elokuvajuhlilla sekä kotimaisilla elokuvafestivaaleilla ja
muissa alan tapahtumissa kuten DocPoint, Espoo Ciné, Tampereen elokuvajuhlat sekä Sodankylän
elokuvajuhlat. Media osarahoitti Young Producers -tapahtumaa Cannesin elokuvajuhlien yhteydessä.
Media oli myös läsnä Nordic Forum -rahoitusfoorumissa Malmössä ja Mediakasvatusfoorumissa
Helsingissä. Media osallistui vuoden aikana kahdelle Media-ohjelman tukemalle kurssille: Multiple Revenue
Stream Training for Future Film ja European TV Drama Series Lab.
Median toimisto järjesti syyskuussa yhdessä Suomen elokuvasäätiön, Favexin ja HIFFin kanssa pitchaus-
koulutustapahtuman arvostetun opettajan Sibylle Kurzin johdolla. Osallistujat pitchasivat koulutuksen
päätteeksi elokuvahankkeensa kansainvälisille ostajille ja rahoittajille osana Finnish Film Affair -
tapahtumaa.
Media-kollegat Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta toteuttivat yhdessä tanskalaisen Roar Skau
Olsenin kanssa The Creative Input -nimeä kantavan katalogin syksyllä 2015. Hankkeessa haettiin
Pohjoismaiden parhaita äänisuunnittelijoita, leikkaajia ja elokuvasäveltäjiä katalogiin, jossa heidät esitellään
tavoitteena edistää taiteellista työtä tekevien ammattilaisten työskentelyä kansainvälisissä
yhteistuotannoissa.
Vuoden viimeinen tapahtuma oli marraskuussa 2015 Tallinnassa järjestetty Baltic Event ja käsikirjoittajille
suunnattu koulutusohjelma POWR. Koulutusohjelmaan hyväksyttiin kahdeksan hanketta, joista kaksi
Suomesta. Median toimisto osallistui muiden Pohjoismaiden ja Baltian maiden Media-toimistojen kanssa
POWR-koulutustapahtuman järjestämiseen.