ses toimintakertomus 2011

SUOMEN ELOKUVASÄÄTIÖN

TOIMINTAKERTOMUS

2011

2

Suomen elokuvasäätiö

Suomen elokuvasäätiön tehtävänä on edistää korkeatasoista, monipuolista ja omaperäistä suomalaista elo-kuvatuotantoa. Elokuvasäätiö myöntää tukea elokuvien ammattimaiseen tuotantoon sekä niiden esittämi-seen ja levittämiseen erilaisissa jakelukanavissa. Säätiö vastaa myös kotimaisen elokuvan kulttuuriviennistä ja jakaa elokuvien kansainvälisen toiminnan tukea. Säätiö myöntää tukea myös valtakunnallisesti merkittäville kansainvälisille elokuvafestivaaleille Suomessa. Varansa säätiö saa valtion talousarviossa Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroista elo-kuvataiteen edistämiseen osoitetusta määrärahasta. Suomen elokuvasäätiö on perustettu 1969. Se on opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripolitiikan toimi-alan ohjaukseen kuuluva itsenäinen säätiö. Sen tukitoimintaa ohjaavat valtionavustuslaki, laki elokuvatai-teen edistämisestä ja sen nojalla annettu asetus sekä EU:n komission 26.11.2008 antama päätös Suomen elokuvatuotannon tukiohjelmasta.

3

SISÄLLYSLUETTELO Toimitusjohtajan katsaus 4 Toiminta-ajatus, arvot, strategiset tavoitteet 6 1. TOIMINTA-ALUEET 9

1.1. Tukitoiminta 9 Tuotannon tuki 11 Jakelun tuki 17 Kulttuuriviennin tuki 20 Elokuvafestivaalituki 21 1.2. Kansainvälinen toiminta 23

1.3. Tiedotus 29

2. HALLINTO JA TALOUS 31

3. SES AUDITORIO OY 39

LIITE MEDIA 2007 -ohjelman toimintavuosi 2011 41

4

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

Vuonna 2011 kotimaista elokuvaa leimasi poikkeuksellisen runsas ensi-iltamäärä, joka takasi monipuolisen ja laadukkaan elokuvatarjonnan. Vuoden aikana sai ensi-iltansa hyvin erilaisia elokuvia aina Sakari Kirjavai-sen Hiljaisuudesta Elias Koskimiehen Likaiseen pommiin. Katsojatilaston kärjessä 2011 olivat Anders Engströmin Vares – Pahan suudelma, Aki Kaurismäen Le Havre sekä Juha Wuolijoen Hella W.

Dokumenttielokuva houkutteli katsojia niin elokuvateatteriin kuin pienempienkin vastaanottimien ääreen. Elokuvien, erityisesti dokumenttielokuvien, yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta kertoo mm. aiheista seu-rannut runsas yhteiskunnallinen keskustelu, esimerkiksi Timo Haanpään Hiljaa toivotut (lapsettomuus) ja Mia Halmeen Ikuisesti sinun (huostaanotot).

Elokuvasäätiön hallituksen asettama tavoite kotimaisen elokuvan katsojaosuudeksi vuonna 2011 oli vähin-tään 17 % elokuvakäynneistä. Vuonna 2011 katsojia oli elokuvakäyntien tilastoidun ajan ennätysvuotta 2010 merkittävästi vähemmän. Tästä huolimatta vuodelle 2011 asetettu kotimaisten elokuvien katsoja-osuustavoite saavutettiin.

Elokuvakävijämäärälle on ominaista jyrkätkin vuositason vaihtelut. Silti kävijämäärän laskua on syytä ana-lysoida eritoten siksi, että kävijämäärän lasku tapahtuu vuonna, jona elokuvien kotimaisten ensi-iltojen lukumäärä on kasvanut ja saatavuus elokuvaverkoston digitalisoinnin myötä helpottunut. Runsas ensi-ilta-määrä ei vuositasolla jakaantunut tasaisesti ympäri vuotta, mutta ensi-iltapäivien määrääminen on mark-kinatoimijoiden omissa käsissä. Analyysin teossa tulee myös huomioida ne elokuvavuoteen liittyvät seikat, joihin Suomen elokuvasäätiö voi päätöksillään vaikuttaa.

Säätiö jatkoi opetus- ja kulttuuriministeriöstä saamansa erillismäärärahan turvin pienten ja keskisuurten paikkakuntien elokuvasalien digitoinnin tukemista. Elokuvateattereiden digitoinnissa ylitettiin tavoitteeksi asetettu yli 70 % digitointiaste vuoden 2011 loppuun mennessä.

Elokuvien sisällön ohella toimialan suurimmat uutisaiheet liittyivät kuitenkin Finnkinoon, kun Sanoma-kon-sernin siihen asti omistama elokuvateatteriketju myytiin ruotsalaiselle Ratos-pääomasijoitusyhtiölle. Eri-tyisesti elokuvatuottajia ja –levittäjiä huoletti Finnkinon ja Arts Alliencen Median välille solmittu ns. Virtual Print Fee –sopimus. Toimiala piti myönteisenä, että suurin markkinatoimija digitoi salinsa ja paljon resurs-seja sitova kahden esitystavan päällekkäisyys vähenee. Käytännössä EU:n elokuvanotifikaatio estää Suo-messa julkisen vallan mahdollisuudet myöntää tukea suurten ketjujen elokuvateattereiden digitointiin, jolloin toimiala joutuu sen itse kattamaan. Ratkaisuksi maailmalla on yleisesti otettu ns. Virtual Print Fee –malli, jossa elokuvalevittäjät osallistuvat elokuvateattereiden laiteinvestointeihin maksamalla elokuvien digikopioista sovitunsuuruista kopioesitysmaksua.

Amerikkalaisten studioyhtiöiden sopimat VPF-sopimukset kuuluvat liiketoimintasalaisuuksien piirin ja siksi Suomessa ja muualla Euroopassa on käyty paljon keskustelua VPF:n vaikutuksesta; erityisesti keskusteluissa on esitetty pelko, että VPF:stä muodostuu taloudellinen kynnys kansallisen tai ei-studioelokuvan levittämi-selle. Elokuvasäätiö ei luonnollisestikaan ole osapuolena Suomessa solmitussa VPF-sopimuksessa. VPF-tie-don ja alan luottamuksen lisäämiseksi SES järjesti kaikille kotimaisille osapuolille keskustelutilaisuuden ja lisäksi alkoi vuoden lopussa kerätä tietoa levitys- ja markkinointituen hakijoilta näiden maksamista VPF-maksuista, jotta vaikutuksia voidaan arvioida mahdollisia toimenpiteitä varten.

Myönteistä oli, että eräät tuotantoyhtiöt saivat solmittua teleoperaattorien kanssa elokuvan ennakkorahoi-tussopimuksia. Tuotantoon ja jakeluun osoitetut tukivarat kasvoivat myös vuonna 2011 ja nousua edellis-vuoteen oli 12 %, mutta samanaikaisesti toimialalla koettiin muita rahoituksen huomattavia kriisejä: YLEn ennakko-ostot supistuivat ja AVEKin hyvitysmaksutuotto pieneni. Toimialan haasteisiin ja uudistustarpeisiin

5

säätiö vastasi osaltaan mm. tukiohjeiden uudistamisella ja käynnistämällä maaliskuussa kaksivuotisen 50/50 – tuotantotukimuodon kokeilun. 50/50 –mallin tarkoitus on tarjota tuottajille paremmat mahdollisuudet saada uusia rahoittajia tuotannoilleen. Se voi myös nopeuttaa päätöksentekoprosessia rahoitusta jo kerän-neille hankkeille. Ensimmäinen päätöskierros oli syksyllä ja siinä tuotantotukea myönnettiin neljälle elokuvalle.

YLEn rahoituskriisi koski erityisesti dokumentti- ja lyhytelokuvatuotantoja. Ongelman ratkaisemiseksi Suo-men elokuvasäätiön hallitus päätti dokumenttielokuvan osalta nostaa ennestään korkeaa kehittelyosuutta vapauttamalla tuotantotukivaroja dokumenttielokuvien kehittelytukeen. Lyhytelokuvan levitys- ja markki-nointikokeiluun varattiin 50 000 euroa; kokeilu on osa säätiössä keväällä 2011 valmistunutta Lyhytelokuvan strategiaa. Tuki mahdollistaa lyhytelokuvalle uusia levityskanavia.

Suomalainen elokuva menestyi maailmalla myös 2011. Kulttuuriviennin näkökulmasta on tärkeää todeta, että festivaalimenestysten lisäksi useampi suomalainen elokuva sai myös levitystä muiden maiden elokuva-teatteriverkostossa. Tällaisia pitkiä elokuvia olivat mm. Aki Kaurismäen Le Havre, joka avasi Cannesin elo-kuvajuhlien kilpasarjassa ja voitti kriitikoiden FIPRESCI-palkinnon. Kaurismäen lisäksi myös muut tekijät jatkoivat nousuaan ulkomailla. Jalmari Helanderin Rare Exports ja Dome Karukosken Napapiirin sankarit (Lapland Odyssea) olivat kysyttyjä elokuvia ulkomailla. Zaida Bergrothin Hyvä Poika (The Good Son) sai maailman ensi-iltansa Torontossa ja myöhemmin syksyllä voitti mm. Chicagon kansainvälisten elokuva-juhlien Kultainen Hugo –palkinnon tulevaisuuden kykyihin keskittyvässä sarjassa.

Samaan aikaan kun Suomessa uusien kotimaisten lyhyiden ja dokumenttielokuvien teko vaikeutui, ne kier-sivät maailmaa menestyksekkäästi. Suomalaisella dokumentilla on edelleen vahva ja omaperäinen maa-brändi. Joona Berghällin ja Mika Hotakaisen Miesten vuoro jatkoi edellisvuoden menestystään ja oli vuo-den 2011 eniten festivaaleja kiertänyt yli 30 minuuttinen suomalainen dokumenttielokuva.

Suomessa halutaan nostaa kotimaisen televisiodraaman ja muun televisiosisällön vientikelpoisuutta. Suomen elokuvasäätiön hallitus päätti maaliskuussa, että säätiö hakee opetus- ja kulttuuriministeriöltä erillismäärärahaa tv-tuotantojen käännöstuki –pilottihankkeeseen. Loppuvuodesta 2011 säätiölle myön-nettiin määrärahaa säätiön hakema summa. Päätös oli ns. kulttuuriviennin kärkihankkeiden yksittäisistä myönnöistä suurin. Suomen elokuvasäätiö on mukana myös tv-toimialan perustamassa ns. Emmy Suomeen –projektissa, jolla pyritään edistämään tv-draaman laatua ja menestymisen mahdollisuuksia ulkomailla. Elokuvasäätiön hallitus hyväksyi marraskuussa Suomen elokuvasäätiön uudistetut säännöt, joissa mm. vahvistettiin hallituksen roolia strategisena johtajana ja rajattiin toimitusjohtajan kaudet maksimissaan kahteen viisivuotiskauteen ja edellytettiin, että toimitusjohtajan valintaa edeltää aina avoin haku. Muutok-set ovat linjassa läpinäkyvyyden ja hyvän hallinnon periaatteiden kanssa. Hallitus asetti lisäksi kaksi työryh-mää: nk. Yleisradiolakiin liittyvän työryhmän sekä sääntö- ja työjärjestystyöryhmän. Vuonna 2011 toimitusjohtaja valittiin avoimen haun perusteella; valituksi tuli teatteritaiteen maisteri Irina Krohn, joka aloitti toisen toimikautensa elokuun alussa. EU-komissio valmisteli vuonna 2011 uutta elokuvatiedonantoa. Elokuvasäätiön edustajana toimitusjohtaja on osallistunut niin komission kuulemistilaisuuteen kuin kotimaiseen valmistelutyöhön. Lisäksi SES on ns.

The European Film Agency Directors (EFAD) –verkostossa osallistunut asiassa euroopanlaajuiseen verkos-ton yhteiseen valmistelu- ja vaikuttamistyöhön. Tämän ohella säätiö on toiminut vuoden aikana aktiivisesti pohjoismaisten elokuva-alan instituuttien yhteistyöverkostossa. Suomessa SES kuuluu ns. Veikkauksen

6

edunsaajat -yhteistyöverkostoon, joka muodostuu veikkausvarojen liikunnan, nuorison, tieteen ja kulttuurin edunsaajista. Maan hallitus nimitettiin kesäkuussa 2011. Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksessa kulttuuri- ja urheilu-ministeriksi nimitettiin Paavo Arhinmäki. Hallitusohjelmassa ei tällä kertaa ole erillisiä elokuvaa koskevia kirjauksia, mutta ohjelma sisältää kuitenkin elokuvatoimialaan vaikuttavia kirjauksia. Elokuvasäätiön rahoitus tulee kokonaan veikkaustuloista, siksi hallituksen lupaus turvata Veikkaus Oy:n asema ja kirjaus jakosuhdelaista oli tavoitteiden mukainen. Lisäksi luvattiin ratkaista Yleisradion Oy:n rahoitus ja uusia hyvi-tysmaksujärjestelmä. Tavoite ns. kannustinjärjestelmästä ei mennyt kirjauksena hallitusohjelmaan läpi. Torjuntavoittona voidaan toisaalta pitää, ettei osana elinkeinotukien leikkauksia tehty tuotantotuen vero-vapauden poistamista. Luovan talouden osalta hallitusohjelmassa on myös myönteisiä kirjauksia, joiden vaikutus jää vielä nähtäväksi. Rahoituksen näkökulmasta selkeä tappio kulttuuritoimijoille on hallitusohjelman kirjaus valtion taide-museoiden säätiöittämisestä. Rahoituksen siirtäminen budjetista veikkausvoittovaroihin yhdistettynä jako-suhdelakiin tarkoittaa toteutuessaan leikkauksia nykyisille tuen saajille. Koska elokuvalaissa kirjattu säätiön saama tuki on harkinnanvaraista, on elokuvatoimiala paljon haavoittuvammassa asemassa kuin ne kulttuu-ritoimijat, joiden rahoitus koostuu sekä lakisääteisestä budjettirahoituksesta että harkinnanvaraisista veik-kausvoittovaroista ja mahdollisesta kunnallisesta rahoituksesta.

Suomen elokuvasäätiön kanta on, ettei valtion taidemuseon säätiöittäminen saa muodostaa uhkaa suoma-laisen elokuvan kehittymiselle. Säätiöittäminen ilman, että säätiöille mahdollistetaan riittävä oman pää-oman hankinta, ei ole välttämättä tarkoituksenmukaista. Kulttuuri-instituuteille tehtäville lahjoituksille tulee suoda samankaltainen lahjoitusten verovapausjärjestelmä kuin on luotu yliopistoille.

Elokuvavuosi 2011 oli moneen suuntaan aukeava. Vaikka useita välitavoitteita saavutettiin ja uusia mahdol-lisuuksia luotiin, jännite on kuin hyvässä draamassa: asetelmat on rakennettu, toimijat tiedetään, kysymys on esitetty. Tarina suomalaisen elokuvan toisesta kultakaudesta jatkukoon onnellisesti.

Irina Krohn

7

TOIMINTA-AJATUS

Suomen elokuvasäätiö on itsenäinen säätiö joka kuuluu opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripolitiikan toimialan ohjaukseen. Säätiö saa määrärahansa elokuvataiteen tukemiseen veikkauksen voittovaroista. Säätiön tehtävänä on tukea ja kehittää ammattimaista kotimaista elokuvatuotantoa, elokuvien levittämistä ja esittämistä. Tuki jaetaan hakemusten perusteella. SES mahdollistaa kotimaisten elokuvien tekemisen ja niiden kokemisen niin Suomessa kuin ulkomailla.

ARVOT JA EETTISET PERIAATTEET

Elokuvasäätiön toiminnan arvot muodostavat ohjenuoran jokapäiväiselle työlle ja ohjaavat toimintaa myös pitkällä aikavälillä. Arvot ja eettiset periaatteet ovat - avoimuus - rehellisyys - hallinnon läpinäkyvyys - ennakoitavuus - tiimityöskentely Arvot ja eettiset periaatteet tarjoavat yhteiset suuntaviivat elokuvasäätiön ja sen yhteistyökumppanien vuoropuhelulle ja tulevaisuuden päätöksenteolle. Samalla ne luovat yhtenäisyyttä toimintaan ja työtehtäviin. Elokuvasäätiön tuki on julkista tukea, jonka käyttöä säätelevät lait, asetukset ja säätiön tukiohjeet.

STRATEGISET TAVOITTEET

Elokuvasäätiön strategiset tavoitteet luovat pysyvän perustan, jonka varaan rakennamme lyhyen aikavälin johtamisen painopistealueet. Ne määrittävät miten etenemme kohti pitkän tähtäimen visiota. - tuotannon, jakelun ja kulttuuriviennin tukivarojen jakaminen tehokkaasti ja

tarkoituksenmukaisesti - tiedon jakaminen ja myönteisen ilmapiirin luominen elokuvaa koskevassa

yhteiskunnallisessa keskustelussa - elokuvan ammatillisen tason kohottaminen - uusien yleisöjen tavoittaminen - uusien jakelualustojen kehityksen tukeminen

VISIO

Tavoitteenamme on vuoteen 2015 mennessä - rahoituksen nostaminen pohjoismaiselle tasolle - Kansainvälisesti kilpailukykyinen tuotantokannustin elokuva-alalle - Kattava digitaalinen elokuvateatteriverkosto - Elokuva mukaan Yleisradiolakiin - Hyvitysmaksujärjestelmän vastattava teknologian kehitykseen - Kotimaisten tekijänoikeuksien turvaaminen - Suomalaisen elokuvan viennin vahvistaminen - Elokuvan aseman turvaaminen EU :n kulttuuripolitiikassa.

8

Kotimaisten elokuvien alustavat katsojaluvut 2011

Elokuva Tuotantoyhtiö Levittäjä Ensi-ilta Ensi-ilta

salit Katsojat

2011 Katsojat

yhteensä

Prinsessa Art Films production SMD 10.9.2010 51 15 930 295 628

Napapiirin sankarit Helsinki -filmi SMD 15.10.2010 81 50 609 385 552

Rare Exports Cinet FS Film 3.12.2010 82 45 381 252 216

Veijarit Bronson Club Nordisk Film 25.12.2010 71 74 946 112 524

Vares - pahan suudelma Solar Films Nordisk Film 6.1.2011 82 204 647

Hella W Snapper Films SMD 28.1.2011 72 86 050

Tuntematon emäntä* Kinosto PEK 4.2.2011 19 20 101

Eetu ja Konna Artia Finnkino 18.2.2011 41 17 057

Salla - Selling the Silence* Filmimaa PEK 11.3.2011 6 3 155

Veljekset Marianna Films FS Film 18.3.2011 16 3 371

Hyvä poika Bufo Disney 25.3.2011 19 9 182

Sinkkuelämän säännöt* Making Movies SMD 1.4.2011 17 3 035

Elokuu Bronson Club Nordisk Film 1.4.2011 68 39 531

Vares - Huhtikuun tytöt Solar Films Nordisk Film 20.4.2011 82 78 687

Taistelu Turusta * Illume PEK 29.4.2011 8 2 589

Roskisprinssi Periferia Productions Disney 29.7.2011 62 28 418

Vares - Sukkanauhakäärme Solar Films Nordisk Film 5.8.2011 79 88 811

Iris Långfilm Productions Future Film 26.8.2011 38 15 473

Pussikaljaelokuva Kinotar Nordisk Film 2.9.2011 70 79 740

Le Havre Sputnik Future Film 9.9.2011 38 116 727

Likainen pommi Juonifilmi FS Film 23.9.2011 66 7 285

Matka Edeniin Bad Taste Ltd. PEK 30.9.2011 6 916

Syvälle salattu MatilaRöhrNordisk Nordisk Film 7.10.2011 71 32 238

Kotirauha Solar Films Nordisk Film 21.10.2011 71 38 484

Missä kuljimme kerran Helsinki -filmi Scanbox 28.10.2011 70 46 247

Hiljaa toivotut* Vaski Filmi Elokuvakontakti 11.11.2011 5 1 062

Ikuisesti sinun* Avanton PEK 11.11.2011 17 5 576

Maaginen kristalli Epidem Zot Future Film 18.11.2011 78 17 358

Risto Yellow Film & TV Scanbox 25.11.2011 45 13 788

Hiljaisuus Cine Works Disney 9.12.2011 38 20 563

Avain Italiaan Harmaa Media Nordisk Film 16.12.2011 6 3 500

Herra Heinämäki Jackpot Films Disney 23.12.2011 73 18 333

Varasto Kinosto Nordisk Film 30.12.2011 69 24 984

Yhteensä 1 213 774

*Dokumenttielokuva

Taulukko sisältää vuonna 2011 valtakunnalliseen elokuvateatterilevitykseen tulleet ja edellisvuodelta teattereissa jatkaneet pitkät kotimaiset elokuvat. Tilastoinnissa noudatetaan Euroopan audiovisuaalisen observatorion kriteerejä, jolloin eri maiden elokuvatilastot ovat myös vertailukelpoisia keskenään. Tämän vuoksi taulukko ei sisällä DVD -esityksiä elokuvateattereissa. Myöskään elokuvafestivaalien katsojat eivät sisälly tämän tilaston piiriin.

9

Elokuvateatterilevityksessä olleet lyhytelokuvat 2011 (alle 60 min)

Elokuva Pituus Levittäjä Ensi-ilta Salit Katsojat 2011

Elma ja Liisa 39 min Mutanen 8.4.2011 10 922

Tunarit 31 min Jojimbo 19.8.2011 4 195

Ella & Aleksi 46 min Nordisk Film 16.9.2011 60 9 611

1. TOIMINTA-ALUEET 1.1 TUKITOIMINTA Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi säätiölle vuonna 2011 kotimaisen elokuva-, televisio- ja videotuotannon tukemiseen 20 100 000 euroa (18 000 000 vuonna 2010). Kotimaisen lasten ja nuorten elokuvan käsikirjoitus- ja kehittämistuki sekä tuotannon ennakkotuki nousivat hieman edellisvuoden tasosta 770 000 euroon (737 000 euroa 2010). Elokuvien kotimaisen ja kansainvälisen jakelun tukemiseen myönnettiin 2 486 000 euroa (2 236 000 euroa vuonna 2010). Lisäksi myönnettiin 110 000 euroa lastenelokuvan esitys- ja levitystoiminnan tukemiseen (105 000 euroa vuonna 2010). Valtakunnallisesti merkittävien elokuvafestivaalien tukemiseen myönnettiin 540 000 euroa (530 000 euroa vuonna 2010). Vuonna 2011 Elokuvateattereiden digitalisointiin myönnettiin 1 450 000 euron erillismääräraha. Kaikkiaan vuonna 2011 säätiöllä oli tuotantoon ja jakeluun erillismäärärahoineen jaettavaa tukea 24 916 0000 euroa (23 528 000 euroa 2010).

Elokuvasäätiön myöntämien tukivarojen jakaantuminen vuonna 2011

Tuotanto 82 %

Esitystoiminta 12 %

Levitystoiminta 2 %

Kulttuurivienti 3 %

Festivaalit 2 %

10

2 007 2 008 2 009 2 010 2 011 OKM/ Määrärahat elokuvan tuotantoon ja levitykseen

Elokuva-, tv- ja videotuotantoon 12 100 000 89 % 13 800 000 91 % 15 800 000 89 % 18 000 000 89 % 20 100 000 89 %

Jakeluun 1 436 000 11 % 1 436 000 9 % 1 936 000 11 % 2 236 000 11 % 2 486 000 11 %

13 536 000 15 236 000 17 736 000 20 236 000 22 586 000

Lisäys/ vuosi euroa 250 000

1 700 000

2 500 000

2 500 000

2 350 000 Lisäys/ vuosi % 2 %

13 %

16 %

14 %

12 %

OKM/ Määrärahat lasten ja nuorten elokuvakulttuurin kehittämiseen

Lastenelokuvan tuotantoon 350 000

350 000

602 000

737 000

770 000 Lastenelokuvien esitys- ja

levitystoiminta 60 000

60 000

90 000

105 000

110 000

OKM/ Määrärahat elokuvateattereiden digitalisointiin

Elokuvateattereiden digitalisointi

500 000

950 000

1 450 000

OKM/ Erillismäärärahat tuotantoon ja teattereiden digitointiin Elvytys/ tuotantoon

3 000 000

Elvytys/ teattereiden kunnossapito

1 000 000 Elvytys/ teattereiden digitalisointi

1 000 000

Nuorten elokuvantekijöiden työllistämiseen

1 500 000

Säätiön jaettavat tukivarat tuotantoon ja jakeluun yhteensä 13 946 000 15 646 000 23 928 000 23 528 000 24 916 000

Lisäys/ vuosi euroa 250 000

1 700 000

8 282 000

-400 000

1 388 000

Lisäys/ vuosi % 2 %

12 %

53 %

-2 %

6 %

OKM/ Määrärahat elokuvakulttuurin edistämiseen Kansainvälisille festivaaleille 420 000

440 000

500 000

530 000

540 000

Suomen elokuvasäätiön toimintaan 1 560 000

1 600 000

1 670 000

1 862 000

1 980 000

11

TUOTANNON TUKI Tuotanto-osaston vuoden 2011 keskeisimmät tavoitteet ja niiden toteutumat olivat:

Aloitetaan 50/50 -tukimalli kahden vuoden kokeiluna Kokeilu julkistettiin maaliskuussa. Ensimmäinen hakukierros päättyi syyskuussa ja siinä tuettiin neljää elokuvaa yhteensä 2,25 miljoonalla eurolla. Toinen hakukierros päättyy maaliskuussa 2012. Tuotantotukivarojen lisäystä kohdistetaan dokumenttielokuvaan, animaatioelokuvaan ja yhteistuotantoihin Tuotannon tukivarojen hieman yli 2 miljoonan euron lisäyksestä puolet ajateltiin vuoden alussa käytettäväksi yllämainittuihin genreihin ja puolet jaettiin eri elokuvatyypeille aiempien jakosuhteiden mukaisesti. Tukipää-tökset tehtiin kuitenkin tarjolla olevien elokuvahankkeiden perusteella normaalein sisällöllisin kriteerein. Kohdistustavoite toteutui tällä tavoin erinomaisesti: animaatioelokuvien tukemiseen käytettiin noin 370 000 eurolla enemmän kuin 2010, kansainvälisiä vähemmistöyhteistuotantoja tuettiin noin 300 000 eurolla enemmän kuin 2010 ja dokumenttielokuvan tuki kasvoi noin 500 000 eurolla. Lisätään hieman sekä kevyemmän budjetin että normaalibudjetin tuettavien pitkien elokuvien määrää

Tavoitetta jouduttiin vuoden mittaan tarkistamaan, koska pitkien elokuvien hakusummapyynnöt kasvoivat ja jälkitukeen kului hieman budjetoitua enemmän. Tämän vuoksi vuonna 2011 rahoitettiin 22 pitkää elokuvaa eli yksi vähemmän kuin vuonna 2010. Normaalibudjetin elokuvia rahoitettiin yksi enemmän kuin vuonna 2010 ja kevyen budjetin elokuvia kaksi vähemmän. Vuoden mittaan esitettiin myös vastakkaisia arvioita elokuvaensi-iltojen määrän kasvun vaikutuksista. Tässäkin mielessä saattaa olla hyväksi, ettei säätiön tukemien elokuvien määrän kasvu jatkunut. Pitkät elokuvat Kotimaisen elokuvan katsojaosuus kaikista elokuvateatterikäynneistä oli vuonna 2011 noin 17 prosenttia, mikä tarkoitti vajaata miljoonaa katsojaa vähemmän kuin yleisöennätysvuonna 2010. Vaikka pudotus katsojamää-rissä on tuntuva, saavutettiin vuodelle 2011 asetettu katsojaosuustavoite. Elokuvasäätiön tukemien pitkien elokuvien määrä pysyi kutakuinkin edellisvuoden tasolla: kaikkiaan 22 koti-maista tuotantoa (2010: 23) ja seitsemän kansainvälistä yhteistuotantoa (2010: viisi) lähti liikkeelle säätiön tuen turvin. Tuetuista elokuvista yksi rahoitettiin nuorison työllistämiseen tarkoitetun erillismäärärahan turvin.

12

Vuoden 2011 fiktioensi-iltaelokuvien tuotantokustannusten jakautuminen Keskimääräinen tuotantobudjetti 1,5 miljoonaa euroa

Maaliskuussa käynnistettiin kaksivuotinen 50/50 – tuotantotukimuodon kokeilu, johon on varattu kahdelle vuodelle yhteensä 5 miljoonaa euroa. Tukimuodon kautta elokuvasäätiö voi myöntää maksimitukena 50 prosenttia tuotantokustannuksista hankkeelle, jonka rahoituksesta vähintään 50 prosenttia on jo vahvistunut. Tarkoituksena on nopeuttaa päätöksentekoprosessia rahoitusta jo keränneille hankkeille ja löytää uusia rahoit-tajia tuotannoille. Ensimmäisellä hakukierroksella syyskuussa 50/50 –tukea jaettiin neljälle hankkeelle: Taneli Mustosen lastenelokuvalle Ella ja kaverit, Lauri Maijalan romaanifilmatisoinnille Juoppohullun päiväkirja, Aleksi Mäkelän tragikoomiselle kaapparikuvaukselle Pitkäperjantai sekä Timo Koivusalon manserock –eloku-valle Vuonna 85. Tuotantotukivarojen lisäystä kohdistettiin pitkän elokuvan puolella animaatioelokuvaan sekä kansainvälisiin yhteistuotantoihin. Vuoden aikana rahoituksen sai kaksi pitkää kotimaista 3D-animaatioelokuvaa, intialaiseen tarustoon perustuva Kuningas Nalin tarina sekä Niko – lentäjän pojan jatko-osa Niko 2. Näiden lisäksi myön-nettiin kehittämistukea peräti viidelle eri vaiheessa olevalle pitkälle animaatioelokuvalle. Lisäsatsaus kansainvälisiin yhteistuotantoihin, joissa Suomi on vähemmistötuottajana, nosti tuettujen hank-keiden määrän edellisvuoden viidestä seitsemään. Näissä hankkeissa suomalaisella taiteellisella ja teknisellä osaamisella on vahva rooli. Tukivaroja vähemmistöyhteistuotantoihin käytettiin noin 1 miljoona euroa. Jo parina aiempana vuonna tuettujen nk. aikalaiselokuvien tukemista jatkettiin. Näitä kevyemmän budjetin tuotantoja käynnistyi vuoden aikana viisi. Erityisen mielenkiinnon kohteena oli luonnollisesti aikaisemmin tuettujen aikalaiselokuvien vastaanotto arvioissa ja yleisön keskuudessa. Tätä kautta haettiin omaa ohjeistusta ja mielikuvaa mihin suuntaan tätä tukimuotoa olisi hyvä kehittää. Odotetusti vastaanotto oli hyvinkin hajaan-tunutta, kritiikkien kiittämistä elokuvista suuremman yleisönsä löytäneisiin elokuviin. Vuoden 2011 tuetuissa kevyen tuotannon elokuvissa siirtyi painotus – edelleen kokeiluluontoisesti – edellistä vuotta enemmän vahvan, oman elokuvansa tuottajanakin toimineen, ohjaaja-käsikirjoittajan ympärille rakentuneisiin tuotantoihin.

SES 32 %

Muu ulkomainen rahoitus 18 %

Tuotantoyhtiö 12 %

Levitysyhtiö 12 %

TV 11 %

Muu kotimainen rahoitus 10 %

Nftf, Eurimages, Media 5 %

13

Muissa tuetuissa elokuvissa oli nähtävissä keskittyminen draamallisesti painokkaisiin aiheisiin, kuten esimer-kiksi elokuvissa Antti Jokisen Puhdistus, JP Siilin Härmä tai Petri Kotwican Rat king. Lasten ja koko perheen elokuvia tuettiin vuoden aikana kiitettävästi: rahoitusta sai yhteensä neljä tuotantoa, edellä mainittujen animaatioelokuvien lisäksi Mari Rantasilan Risto Räppääjä ja viileä Venla sekä Antti J. Jokisen englanninkielinen fantasiaelokuva Nicholas of the North. Viime vuosina on kiinnitetty erityistä huomiota esikoisohjaajien työmahdollisuuksiin eikä vuosi 2011 ollut poikkeus. Kaikista vuoden aikana tuetuista tuotannoista liki kolmasosa eli kahdeksan elokuvaa on ensiohjauk-sia. On merkillepantavaa, että puolet esikoisohjauksista on joko aikalaiselokuvina tai nuorison työllistämisra-halla tuettuja kevyemmän budjetin elokuvia. Voidaan ajatella, että kevyen budjetin hankkeiden tukeminen on tuonut nuorille tekijöille tervetulleen väylän päästä kiinni pitkään elokuvaan, mutta se kertonee myös aloit-televien ohjaajien kiinnostuksesta uusin tuotantotapoihin ja ajankohtaisiin aiheisiin. Toisaalta mielenkiintoista on myös se, että uusi 50/50 –tukimuotokokeilu nosti esille kaksi esikoisohjaajaa romaanifilmatisoinneillaan. Televisiotuotannot

Tv- tuotantojen osalta vielä jonkin verran oli näkyvillä Yleisradiossa käynnissä oleva murros. Kehitteillä olevista sarjoista yksi vaihtui vuoden aikana pitkäksi elokuvaksi ja muu tuki kohdistui voimakkaammin sarjojen kehitte-lyyn ja käsikirjoitusten tukemiseen. Animaatioelokuvat

Yhtenä painopistealueena olleiden animaatioelokuvien tukiin käytettiin vuonna 2011 vajaat 1,9 miljoonaa euroa. Vuoden aikana rahoituksen sai kaksi pitkää kotimaista 3D-animaatioelokuvaa. Tuotantotukea sai myös neljä lyhyttä animaatioelokuvaa ja kaksi animaatiosarjaa. Kehittämistukea myönnettiin kymmenelle eri vaiheessa olevalle animaatioelokuvalle, joista viisi oli pitkiä animaatioelokuvia. Käsikirjoitustukea myönnettiin 11 animaatioelokuvahankkeelle. Dokumenttielokuvat Dokumenttielokuvat olivat yksi vuoden painopisteistä. Kaikkiaan dokumenttielokuvien tukiin käytettiin yli 2,6 miljoonaa euroa. Dokumenttielokuvaa esitettiin elokuvateatterissa vuonna 2011 edelleen ja elokuvien teemat sekä aihepiirit herättivät keskustelua laajasti niin tavallisessa mediassa kuin myös sosiaalisessa mediassa. Dokumenttielo-kuvat keräsivät kohtuullisesti katsojia ja dokumenttielokuvan merkitys kotimaisen ohjelmiston monimuotoi-suuteen ja yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen on nähtävissä. Vuonna 2011 tuettiin 12 pitkää dokumenttielokuvaa (2010: 10). Lyhyitä dokumenttielokuvia saatiin tuotan-toon 17 ja kansainvälisiä yhteistuotantoja, joissa suomalaistuottaja oli vähemmistöosakkaana kolme. Dokumenttielokuvien tuesta aiempaa suurempi osa suunnattiin kehittämis- ja käsikirjoitustukeen.

14

Vuoden 2011 dokumenttielokuvien ensi-iltojen tuotantokustannusten jakautuminen Keskimääräinen tuotantobudjetti 248 000 euroa

Suomalaiset dokumentaristit ja heidän hankkeensa matkustivat maailmalla ja Suomen elokuvasäätiö on ollut tukevasti matkassa mukana osallistumalla mm. Interdoc -koulutushankkeeseen, Toronton Hot Docsiin, Sheffieldin elokuvafestivaaliin sekä Nordisk Panoraman rahoitusfoorumiin Århusissa. Amsterdamin IDFA-festivaalin Forum on muodostunut suomalaiselle dokumenttielokuva-alalle tärkeimmäksi kansainvälisen rahoituksen foorumiksi. Sen yhteydessä dokumenttielokuvan tuotantoneuvoja osallistui poh-joismaisten instituuttien kanssa esittäytymistilaisuuteen. Yhteistyötä on tehty myös European Documentary Networkin kanssa DocPoint -festivaalin yhteydessä järjes-tettävän vuotuisen Twelve for the Future -tapahtumassa. Venäläiset dokumentaristit kävivät vierailulla Suomen ja muiden Pohjoismaiden dokumenttirahoittajien luona ja on todennäköistä, että käynti poikii uusia yhteistyömahdollisuuksia tulevaisuudessa. 2011 järjestettiin ympäri maailmaa kansainvälisiä cross-mediallisia rahoitus- ja hanke-esittelyfoorumeita, joissa suomalaiset hankkeet ovat menestyneet hyvin. Joulukuussa 2011 järjestettiin tiedotustilaisuus dokumenttielokuvien tekijöille ja tuottajille yhteistyössä muiden rahoittajien kanssa. Yleisradion ja AVEKin rahoituksen laskiessa Suomen elokuvasäätiön todettiin olevan entistä tärkeämpi instituutio, joka tulevaisuudessa tukee maamme dokumenttielokuvan kehittämistä ja tuotantoedellytyksiä. Niin dokumenttielokuvan kuin lyhytelokuvankin levittämisen suhteen tilaisuudessa kävi ilmi, että ala on erittäin huolissaan elokuviensa levittämisestä. Suomen elokuvasäätiö on alalle jatkossakin vahvana tukena uusia levitysmekanismeja etsittäessä.

SES 29 %

TV 23 %

AVEK 15 %

Muu kotimainen rahoitus 15 %

Muu ulkomainen rahoitus 8 %

Tuotantoyhtiö 5 %

Nftf, Eurimages, Media 3 %

15

Lyhytelokuvat Lyhytelokuvilla oli tavallista enemmän resursseja johtuen nuorisorahasta, josta tehtiin lähinnä lyhytelokuvaa koskevia tuotantotukipäätöksiä. Yhteensä fiktiivisen lyhytelokuvan tuotantotukipäätöksiä tehtiin 18, joista seitsemän oli yksittäisiä näytelmä-elokuvatuotantoja, kuusi animaatiota (neljä lyhytelokuvaa ja kaksi animaatiosarjaa) ja viisi Hetki hauskaa –hankkeen pohjalta toteutettuja 5-7-minuuttisia koko perheen komedioita.

Vuoden aikana käynnistettiin yhden välivuoden jälkeen myös neljättä kertaa Novellielokuvahanke, joka vie-dään päätökseen vuoden 2012 aikana. YLE pyrkii esittämään kaikki tähän mennessä valmistuneet Novelli-elokuvat vuoden 2013 keväällä. YLE edelleen tärkein lyhytelokuvan levittäjä 14 yhteistuotannollaan. Uuden, väljennetyn linjauksen perusteella muita riittäviä levittäjiä olivat uudet, vaihtoehtoiset levityskokonaisuudet, joita oli yhteensä kolme kappaletta. Yhdessä tuotannossa (animaatiosarja) mukana oli kaupallinen tv-kanava. Lyhytelokuvan strategia valmistui keväällä 2011. Nordisk Panoraman yhteydessä Pohjoismaisten tuotantoneuvojien ja TV-kanavien kesken avattiin keskus-telu kansainvälisten lyhytelokuvayhteistuotantojen edistämiseksi. Suomen rooli on ollut asiassa aktiivinen, SES ja YLE sitoutuivat ensimmäisinä olemaan mukana. Tavoitteena on saada kotimaisia elokuvantekijöitä tutustu-maan ja työskentelemään muiden pohjoismaisten tekijöiden ja tuotantoyhtiöiden kanssa, sekä löytää laajem-paa rahoitusta, levitystä ja yleisöä kaikista vahvimmille hankkeille ja kiinnostavimmille tekijöille. Nuorisoraha Vuoden 2010 aikana julkistettu OKM:n nuorille/uusille elokuvantekijöille tarkoitettu erillismääräraha jaettiin suunnitelmien mukaisesti loppuun. Vuoden 2011 aikana seitsemän fiktiivisen lyhytelokuvatuotannon lisäksi siitä tuettiin yhden pitkän elokuvan tuotantoa, kahden lyhyen dokumentin tuotantoa, kahdeksan hankkeen kehittelyä, ja myönnettiin 33 käsikirjoitusapurahaa. Alle 35-vuotiaille suunnattu ”käyntikorttiraha” työllisti yhteensä kolmisensataa ihmistä, yhteensä yli 350 työllistymiskuukauden verran. (Täysin tarkat tilastot asiasta valmistuvat vasta myöhemmin).

Sukupuolijakauma Tukipäätöksistä tilastoitiin ensimmäistä kertaa miesten ja naisten välinen sukupuolijakauma. Tilastot osoit-tavat, että naisten osuus käsikirjoitustuen saajista vuonna 2011 oli hieman suurempi kuin tukea hakeneista. Tuotantotukea saaneiden elokuvien tuottajista, ohjaajista ja käsikirjoittajista miesten osuus oli hieman suurempi kuin tukea hakeneissa hankkeissa.

16

Tukihakemusten ja -päätösten sukupuolijakauma vuonna 2011

64 %

58 %

36 %

42 %

Hakijat (n = 362)

Myönteiset päätökset (n=210)

Käsikirjoitustuen jakautuminen 2011

Miehet

Naiset

30 %

24 %

31 %

28 %

28 %

23 %

70 %

76 %

69 %

72 %

72 %

77 %

Hakijat (n=122)


Hakijat (n=144)


Hakijat (n=128)


Naiset

Miehet

Tuottajat

Käsikirjoittajat

Ohjaajat

Tuotantotuen jakautuminen 2011

17

JAKELUN TUKI Tukiohjeet uusitaan Tukiohjeiden muutoksista valmisteltiin esitys hallitukselle kotimaisen elokuvan filmipohjaisten lisäkopioiden saatavuuden turvaamisesta niille teattereille, jotka eivät ole vielä digitoineet esityskalustoaan. Muilta osin valmistelu jatkui: elokuvan levitysyhtiöiltä alettiin kartoittaa syyskuussa 2011 Finnkino Oy:n teattereissa osittain käyttöön otetun VPF–rahoitusmallin vaikutuksista erityisesti kotimaisen elokuvan levittämiseen ja esittämiseen. Digitoinnin tukea jatketaan Elokuvateattereiden digitoinnissa ylitettiin tavoitteeksi asetettu yli 70 % digitointiaste vuoden loppuun mennes-sä. Markkinoista (kävijämäärät, lipputulot) digitointi kattoi jo yli 90 % vuoden 2011 lopussa. Digitointipäätök-sistä tarkemmin esitystoiminnan osiossa. Digitointiin liittyvää koulutusta lisätään Media Salles –organisaation kanssa yhteistyössä toteutettu DigiTraining Plus –koulutusohjelma järjestettiin Helsingissä ja Tallinnassa kesä-heinäkuun vaihteessa. Pääosa ohjelmasta toteutettiin Suomessa; kurssin pää-majana toimi elokuvasäätiön auditorio. Kurssi vieraili myös Kino Engelissä Helsingissä ja Kino Tapiolassa Espoos-sa. Suomalaisia osanottajia oli 17 kaikkiaan 68 osallistujasta. Elokuvasäätiö tuki kurssin järjestämistä 40 000 eurolla sekä osallistui suomalaisten osanottajien kurssimaksujen kustannuksiin. Kurssi järjestettiin toista kertaa Suomessa. Joensuussa pidetyssä Cinema 2011 –tapahtumassa elokuvasäätiö järjesti perinteisen digiseminaarin elokuussa. Päävieraana oli Europa Cinemas –organisaatiosta Nico Simon. Tavoitteena oli motivoida useampia suomalaisia elokuvateattereita liittymään Europa Cinemas –verkostoon. Seminaarin muita aiheita olivat VPF-rahoitusmalli, elokuvan digitaalisen jakelutekniikan esittely (Smart Jog), lyhytelokuvan asema teatterilevityksessä ja Film-tech.fi –sivuston esittely teattereiden yhteistyöalustana. VPF-rahoitusmallia käsiteltiin vielä marraskuussa pidetyssä tilaisuudessa, jossa sen Norjan sovellusta esitteli Rolv Gjestland Film & Kino –organisaatiosta. VoD –jakelun uudet mahdollisuudet selvitetään Video-on-demand (VoD) –jakelumalli on hitaahkosti mutta varmasti tulossa oleelliseksi osaksi elokuvan koti-katselua. Suurten teleoperaattoreiden tultua markkinoille myös kotimaisen elokuvan VoD–levitys on aktivoi-tunut. Toimintamalli ei näytä tässä vaiheessa uhkaavan elokuvateatterilevitystä, sen sijaan se saattaa vaikuttaa DVD–jakeluun. VoD:ssa yksittäiseen latausmaksuun perustuva malli ei näytä toimivan yhtä hyvin kuin tilauspohjainen (kuukausi /vuositilaus)malli. Tällä hetkellä teleoperaattoreiden suurin kiinnostus kohdistuu pitkiin elokuviin, mutta ajan myötä sekä dokumentit että lyhytelokuva löytänevät paikkansa tarjonnassa. Laajamittaisia VoD –palveluja on Suomessa tarjolla alle kymmenen. Näyttää siltä, että pienille erikoistuneille VoD–palvelun tarjoajille Suomen markkinat ovat liian pienet. Markkinointi- ja levitystuki Kotimaisia ensi-iltoja oli elokuvateattereissa ennätysmäärä: 23 pitkää fiktiota, kuusi dokumenttielokuvaa ja kolme alle 60 minuuttista elokuvaa. Tämän lisäksi kaksi lyhytelokuvaa esitettiin pitkän elokuvan edessä siihen

18

liitettynä alkukuvana. Yhteistuotantoja tuli ensi-iltaan kaksi elokuvaa. Kotimaiset elokuvat keräsivät 1,2 miljoo-naa katsojaa ja saavuttivat 17 % markkinaosuuden. Edellisen vuoden ennätysluvuista (2 072 000 katsojaa ja 27,5 %:n markkinaosuus) jäätiin selvästi, mutta tulos on edelleen pitkän ajan keskiarvon yläpuolella. Yksikään kotimainen elokuva ei ylittänyt 300 000 katsojan rajaa eli suuret yleisömenestykset puuttuivat. Lasten ja koko perheen elokuvat menestyivät aiempia vuosia huonommin kooten vain runsaat 5 prosenttia kotimaisista kävijöistä, kun parhaina vuosina niiden osuus on ollut yli 30 %. Dokumenttielokuvat kokosivat 44 000 katsojaa eli selvästi vähemmän kuin vuonna 2010 (161 000 katsojaa), mutta ensi-iltojen määrä osoittaa dokumenttien saavuttaneen asemansa osana teattereiden normaali-ohjelmistoa. Vuoden aikana tehtiin 36 markkinointi- ja levitystukipäätöstä, tukisumma yhteensä 1 582 200 euroa. Määrä-rahojen kasvun myötä tuen enimmäismäärä 80 000 euroa pystyttiin jakamaan 12 elokuvalle. Kolmen elokuvan markkinointitestausta yhteensä 8 300 eurolla. Dokumenttien osuus markkinointilevitystuesta oli 160 866 euroa eli 10,2 prosenttia. Lyhytelokuvien markkinointi- ja levitystuen kokeilu aloitettiin syksyllä 2011. Tuen tarkoitus on aktivoida alalla toimivia tahoja tekemään uusia aloitteita, jotta lyhytelokuvien levitystoiminta virkistyisi. Ensisijaisesti ammatti-maisille elokuvalevittäjille suunnatusta uudesta tukimuodosta myönnettiin tukea kahdelle hankkeelle. Kokeilua jatketaan ainakin seuraavat kaksi vuotta. Ensi-iltojen määrän kasvu ja digitaalisten kopioiden edullisuus filmikopioihin verrattuna on johtanut siihen, että laajan levikin kotimainen elokuva on ensi-illassaan nähtävillä jo 60-80 valkokankaalla. Kun ensi-iltakopioiden määrä ennen digitointia oli reilusti alle 500 kpl, se nousi viime vuonna yli 1 300 kappaleen. Yleisölle tämä on merkinnyt kotimaisen tuotannon saatavuuden merkittävää paranemista ja tuonut elokuvajakeluun lisää alueel-lista tasa-arvoa. Näiltä osin elokuvasäätiön pitkän tähtäimen tavoitteet ovat toteutuneet. Kotimaisen elokuvia levitti viime vuonna kahdeksan yhtiötä tai rekisteröityä yhteisöä.

Kotimaisten elokuvien katsojat 2000 – 2011

0

500 000

1 000 000

1 500 000

2 000 000

2 500 000

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

19

ESITYSTOIMINTA Elokuvateattereiden digitointi Elokuvateattereiden digitointia jatkettiin suunnitelmien mukaisesti. Vuoden aikana tehtiin 51 tukipäätöstä, yhteissummaltaan 2 266 546 euroa. Uusina tuenhakijoina mainittakoon arthouse-teatterit sekä yhä pienem-pien paikkakuntien elokuvateatterit niin Pohjois- kuin Itä-Suomessakin. Tukipäätöksistä 12 koski kuntien tai kaupunkien omistamia elokuvateattereita. Elokuvateattereiden kunnostustuki Elokuvateattereiden kunnostustukea haettiin arvioitua vähemmän, vaikka teattereiden ajanmukaistaminen olisi monella paikkakunnalla tarpeen. Myönteisiä tukipäätöksiä tehtiin 17 kpl, joista yksi koski kokonaan uuden elokuvakeskuksen rahoitukseen osallistumista. Tukea myönnettiin yhteensä 445 253 euroa. Elokuvateattereiden toimintatuki Elokuvateattereiden toimintatukea myönnettiin 79 hakijalle, yhteissummaltaan 385 330 euroa eli keskimäärin lähes 4 900 euroa. Tuki on tarkoitettu ohjelmiston monipuolistamiseen ja markkinoinnin tehostamiseen. Digitointi onkin lisännyt mahdollisuuksia entistä monipuolisempaan ohjelmistoon ja nopeuttanut ensi-iltojen saamista myös pienille paikkakunnille. LEVITYSTOIMINTA Lisäkopiotuki Lisäkopiotukea elokuvien levitykseen 35 mm:n kopioilla myönnettiin 16 elokuvalle, yhteissumma 101 013 euroa. Ensi-iltojen määrän kasvun myötä tuki oli suurempi kuin vuonna 2010, jolloin sitä jaettiin 80 500 euroa kahdeksalle elokuvalle. Tuen tarkoitus on varmistaa ensi-iltojen saatavuus nopeammin myös pienemmille paikkakunnille. Elokuvien maahantuontituki Elokuvien maahantuontitukea myönnettiin 17 elokuvalle. Tukeen käytettiin yhteensä 191 700 euroa. Elo-kuvista 70 % oli eurooppalaisia, sen lisäksi tuettiin maahantuonteja Meksikosta, Japanista, Iranista ja USA:sta. Maahantuontituen tarkoitus on edistää laadukkaan, monipuolisen ja maailman elokuvakulttuuria laajasti edustavan elokuvan maahantuontia ja sen tehokasta levitystä. Arthouse–elokuva näyttää seuranneen elo-kuvajakelun digitoitumista hieman jälkijunassa. DVD:n markkinointi- ja levitystuki Pääosin kotimaisen elokuvan DVD–jakeluun myönnettävää tukea jaettiin toimintavuonna 157 400 euroa. Tuki jakautui uusien kotimaisten elokuvien ja vanhemman tuotannon kesken haetun ja myönnetyn tuen suhteessa 92 % - 8 %. Sen sijaan lukumääräisesti jako oli tasaisempi: uusia elokuvia 53 % ja vanhoja 47 %. Tuen jakaan-tumisen eron selittää se, että vanhat kotimaiset julkaistaan DVD:llä ilman tekstityksiä ja lisämateriaaleja, eikä niiden markkinointiin panosteta samalla tavalla kuin ensi-ilta elokuvissa, joten hankkeiden budjetit ovat varsin pieniä. Suuri osa siitä vanhemmasta kotimaisesta elokuvatuotannosta, jonka esitysoikeudet on selvitetty, on jo siirretty DVD:lle. Hyvästä määrärahatilanteesta johtuen 11 uudelle elokuvalle voitiin myöntää tuen haettu enimmäismäärä 10 000 euroa.

20

KULTTUURIVIENNIN TUKI

Kulttuuriviennin tukea nostetaan hanketuen vaikuttavuuden lisäämiseksi Kulttuuriviennin tuet 2011

Haettu Myönnetty

kpl €

Pitkät elokuvat

Hanketuki 55 000 € 2 48 000 €

Matkatuki 53 164 € 31 43 139 €

Kopiotuki 291 988 € 36 251 451 €

Lyhyt- ja dokumenttielokuvat

Hanketuki 69 195 € 7 61 200 €

Matkatuki 130 234 € 83 120 308 €

Kopiotuki 152 486 € 29 135 960 €

Pitkät elokuvat Kulttuuriviennin tukea pitkille elokuville myönnettiin yhteensä 342 590 €, joka on 26 % enemmän kuin edel-lisenä vuonna (2010: 272 888 €).

Pitkien elokuvien tukiryhmässä hanketukea myönnettiin kahdelle elokuvalle. Aki Kaurismäen Le Havre sai lan-seeraustukea Cannesin filmifestivaaleille ja Timo Vuorensolan Iron Sky:lle myönnettiin hanketukea markkinoin-tiin juuri ennen elokuvan lopullista valmistumista. Kopiotuen suuri osuus 251 451 johtuu siitä, että tukea on edelleen myönnetty sekä digikopioiden että 35 mm kopioiden valmistamiseen. 35 mm kopiot ovat kalliita tehdä ja tekstittää ulkomailla. Lyhyt- ja dokumenttielokuvat Lyhyt- ja dokumenttielokuvien kulttuuriviennin tukea jaettiin vuonna yhteensä 317 470 € (vuonna 2010 tuki oli 281 017 € eli kasvua 13 %). Myönteisiä päätöksiä oli 120 (vuonna 2010 luku oli 113). Kulttuuriviennin kopioiden valmistamisen tuki oli 135 960 € eli 43 % tuen kokonaismäärästä (vuonna 2010 vastaavat luvut olivat 96 412 ja 34 %). Tekijöiden ja tuottajien matkakuluihin myönnettiin tukea 120 310 €, mikä oli 38 % kokonaismäärästä (vuonna 2010 98 577 ja 35 %). Hakemuksista 52 käsitteli dokumenttielokuvien kulttuurivientiä ja 68 lyhytelo-kuvien. Dokumenttielokuvien kulttuuriviennin tukea myönnettiin 171 130 eli 54 % ja 146 340 € eli 46 % (vuonna 2010 vastaavat luvut olivat dokumenttielokuvien osalta 153 667 € eli 55 % kokonaistuesta ja lyhytelo-kuvan 127 350 € ja 45 %). Lyhyt- ja dokumenttielokuvien osalta hanketukea myönnetty 61 200 € seitsemään kohteeseen: Oktober Oy:n Oscar-kampanjaan, Camera Cagliostron Kafka-trilogian juhlavuoden tapahtumiin, Camera Cagliostron suoma-laisen lyhytelokuvan esittelyyn Prahassa, FixC-osuuskunnan Fixation 2011 –kiertueeseen, Kristallisilmän Marian ilmestys –kulttuurivientiin, Marianna Filmsille Mama Africa –elokuvan teatterilevitykseen Saksassa ja Itäval-lassa sekä työryhmälle Aleksi Siltala ja Iikka Vehkalahti Pirjo Honkasaloa käsittelevän kirjan valmistamiseen. Hanketuen tavoitteena on ollut kannustaa myös sellaisten elokuvien ulkomaista levitystä, joiden markkinat ovat pitkää elokuvaa suppeammat ja hajanaisemmat. Myönnetyt hanketuet ovat palvelleet tätä tavoitetta erinomaisesti.

21

ELOKUVAFESTIVAALIEN TUKI Vuodelle 2011 toimintasuunnitelmassa asetetut tavoitteet toteutumineen: Toimintavuonna pyritään vahvistamaan jo tuen piirissä olevien festivaalien taloutta mahdollisten tukivarojen nousun turvin Elokuvasäätiö myönsi valtakunnallisesti merkittäville elokuvafestivaaleille tukea opetus- ja kulttuuriministeriön osoittaman erillismäärärahan turvin 540 000 euroa. Nousua edellisvuoden tukivaroihin saatiin 10 000 euroa. Tuen piiriin ovat kuuluneet samat seitsemän elokuvafestivaalia vuodesta 2009 lähtien. Festivaaleista neljä on yleisfestivaaleja sekä lastenelokuviin, suomalaiseen elokuvaan ja dokumentteihin keskittyviä festivaaleja yksi kutakin. Tukimäärärahan lisäys jaettiin kolmelle festivaalille, joiden ohjelmistossa lyhyt-, dokumentti- ja suomalainen elokuva on vahvasti esillä. Tukisummat vaihtelivat Suomalaisen elokuvan festivaalille myönnetyn 20 000 euron ja Tampereen kansainvälisten lyhytelokuvajuhlien saaman 149 000 euron välillä. Toimintavuonna säätiö kartoittaa yhdessä alan toimijoiden kanssa festivaalien nykytilannetta ja pohtii niiden tulevaisuuden näkymiä niin taloudelliselta kuin toiminnalliselta kannalta. Myös säätiön omiin tukilinjauksiin on syytä tehdä päivitystä ja uudelleen arviointia. Joulukuussa 2011 järjestettiin think tank –keskustelu, jossa yhdessä alan toimijoiden kanssa kartoitettiin festi-vaalien nykytilannetta ja pohdittiin niiden tulevaisuuden näkymiä niin toiminnalliselta kuin taloudelliselta kannalta. Tilaisuudessa oli mukana edustajat viideltä elokuvafestivaalilta, elokuvasäätiöstä, rahoittajatahoilta (OKM, AVEK, Media Desk) ja Finnkinosta. Think tankissa festivaalit valottivat toimintaansa eri näkökulmista ja kertoivat festivaalien kehitysnäkymistä. Rahoittajien puheenvuoroista kävi selväksi, että festivaaleille jaettavissa oleva julkinen perusrahoitus on mur-rosvaiheessa. Hyvitysmaksukertymän vähetessä ovat AVEK:in tukivarat pudonneet 40%, ja tämä lasku siirtyy suoraan AVEK:in jakamiin festivaalitukiin jo vuonna 2012. Myös säätiön jakaman tuen määrään kohdistuu vähennyspaineita, kun vuonna 2013 Veikkausvoittovaroihin ja sitä kautta säätiön jakamiin tukiin on tulossa merkittäviä leikkauksia. Think tankin lopputulema oli, että festivaalien on yhdessä argumentoitava merkit-tävyytensä niin kulttuuriselta kuin yhteiskunnalliselta kannalta ja yhtenäisenä rintamana vaikutettava päät-täjiin, jotta edes nykyinen julkisen tuen taso saataisiin turvattua. Koska festivaalien julkisen rahoitukseen kohdistuu tulevina vuosina voimakkaita muutospaineita, joiden vaiku-tusta ei pystytä vielä ennakoimaan, ei säätiön omiin tukilinjauksiin tehty toimintasuunnitelmakirjauksesta poiketen päivitystä eikä uudelleen arviointia toimintavuonna 2011.

Valtakunnallisesti merkittävät elokuvafestivaalit 2011

Myydyt liput Kokonaiskävijämäärä

Helsinki International Film Festival - Rakkautta & Anarkiaa 45 570 54 022

Espoo Ciné International Film Festival 16 499 23 597

Sodankylän elokuvajuhlat 15 675 20 718

Doc Point - Helsingin dokumenttielokuvafestivaali 14 108 33 148

Tampereen kansainväliset elokuvajuhlat 11 778 30 000

Oulun kansainvälinen lasten- ja nuorten elokuvien festivaali 1 925 19 742

Suomalaisen elokuvan festivaali 1 700 4 100

22

TUKIHAKEMUKSET JA -PÄÄTÖKSET 2011

2011 2010 2009

Hake-

mukset Myönt. Kielt. Päätökset Hake-

mukset Myönt. Kielt. Päätökset Hake-

mukset Myönt. Kielt. Päätökset

kpl kpl kpl euroa kpl kpl kpl euroa kpl kpl kpl euroa

Käsikirjoitustuki 253 176 102 799 680 291 168 101 809 000 237 143 49 709 400 Kehittämistuki 155 134 27 2 661 554 159 118 28 2 262 900 134 81 17 1 579 300 Tuotantotuki 92 72 28 14 066 595 123 80 24 12 928 452 118 72 24 10 440 700 Markkinointi- ja levitystuki 43 36 4 1 582 200 24 21 2 1 230 600 24 27 0 1 129 810 Jälkituki 11 11 0 1 353 152 8 8 0 913 753 10 10 0 2 482 484

Tuotannon tuki yhteensä 554 429 161 20 463 181 605 395 155 18 144 705 523 333 90 16 341 694

Kultuuriviennin tuki/ Pitkät 80 73 3 342 591 53 46 0 272 888 65 65 2 249 178 Kulttuuriviennin tuki/ Lyhyt- ja dokumenttielokuvat 125 116 6 317 468 121 113 11 281 017 95 92 6 232 502

Kulttuuriviennin tuki 205 189 9 660 059 174 159 11 553 905 160 157 8 481 679

Elokuvateattereiden digitalisointituki 55 51 1 2 266 546 47 21 1 953 000 10 9 497 000 Kunnostus- ja laitehankintatuki 21 17 4 445 253 23 38 1 979 718 29 21 7 666 000 Digitaalisten elokuvakopioiden tuki 14 13 2 51 895 Toimintatuki 85 79 1 385 330 78 74 4 355 500 70 67 2 273 500

Esitystoiminnan tuki yhteensä 161 147 6 3 097 129 148 133 6 2 288 218 123 110 11 1 488 395

DVD markkinointi- ja levitystuki 32 31 2 157 400 66 66 3 197 700 47 28 15 114 400 Lisäkopiotuki 16 16 0 101 013 8 8 0 80 500 9 9 92 415 Maahantuontituki 30 17 19 191 700 24 18 1 171 000 25 17 4 155 000

Levitystoiminnan tuki yhteensä 78 64 21 450 113 98 92 4 449 200 81 54 19 361 815

Festivaalituki 12 7 0 540 000 7 7 0 530 000 7 7 0 500 000

YHTEENSÄ 1010 836 197 25 210 482 1032 786 176 21 966 028 894 661 128 19 173 583

Erillisprojektit

Elvytys/ Elokuvien tuotanto ja levitys 10 15 531 000 33 35 2 472 700

Elvytys/ Elokuvateattereiden digitalisointi 6 4 2 190 000 22 17 3 805 000

Elvytys/ Elokuvateattereiden kunnossapito 10 15 1 613 044 19 16 390 444

Nuorten elokuvantekijöiden työllistämiseen 55 53 3 958 656 34 28 1 468 050

Lasten lyhyesti -hanke 4 4 175 000

Animaatioelokuvien kehittelyprojekti

Digitaalisen jakelun tuki

Erillisprojektit yhteensä 55 53 3 958 656 60 62 4 1 802 094 78 72 3 3 843 144

KAIKKI YHTEENSÄ 1 065 889 200 26 169 138 1 092 848 180 23 768 122 972 733 131 23 016 727

Kasvu-% edellisestä vuodesta -2 % 5 % 12 % 16 % 34 % 19 %

Myönteisten ja kielteisten päätösten jakauma 82 % 18 % 82 % 18 % 85 % 15 %

Hakemukset on tilastoitu saapumispäivämäärän ja päätökset päätöspäivämäärän mukaisesti. Näin ollen vuosittaiset päätökset eivät kaikilta osin kohdistu saman vuoden hakemuksiin.

23

1.2 KANSAINVÄLINEN TOIMINTA

KULTTUURIVIENTI Suomalaiset elokuvat ulkomaisilla festivaaleilla ja muissa tapahtumissa

Esityksiä Tapahtumia Palkintoja

2011 2010 2011 2010 2011 2010

Pitkät elokuvat 275 288 168 163 13 24

Lyhyt- ja dokumenttielokuvat 472 472 249 258 21 34

Yhteensä 747 760 417 421 34 58

Elokuvatapahtumien jakautuminen

Tapahtumittain:

Maittain:

85 %

3 % 12 %

Elokuvafestivaalit 353 (2010: 335)

Suomalaisen elokuvan viikot 14 (9)

Muut 50 (47)

64 %

14 %

11 %

6 %4 % 1 % 0 %

Eurooppa 267 (2010: 284)

Pohjois-Amerikka 57 (52)

Aasia 45 (26)

Venäjä 24 (12)

Etelä-Amerikka 16 (10)

Australia 6 (7)

Afrikka 2 (-)

24

Kulttuuriviennin tavoitteet sekä pitkän että lyhyen ja dokumenttielokuvan osalta vuodelle 2011 olivat: Kulttuuriviennin toimintatavat vastaamaan jakelukanavien digitalisointia Elokuvista on tarjottu elokuvafestivaaleille sekä 35 mm:n elokuvakopioita että DCP-formaattia. Näitä tarjotaan toistaiseksi jatkossakin, mutta on jo huomattavissa, että DCP alkaa olla yhä halutumpi formaatti. Pidetään yllä ja kehitetään suhteita merkittävien kansainvälisten elokuvafestivaalien ja myyntiyhtiöiden kanssa Vanhoja suhteita on sekä kehitetty että pidetty yllä mm. vierailujen merkeissä. Suomessa ovat vierailleet Toronton, Berliinin, Göteborgin, Haugesundin festivaalien ja New Nordic films –sarjan valitsijat. Yhteydenpitoa Sundancen ja Rotterdamin festivaaleille on tiivistetty. Suomalaisia elokuvia myyvien uusien myyntiagenttien kanssa on käynnistetty yhteistyö. Vahvistetaan olemassa olevien suomalaisten elokuvaviikkojen näkyvyyttä ja tunnettavuutta, tutkitaan mahdol-lisuutta Tukholman ja Tokion elokuvaviikkojen vakiinnuttamiseksi Sekä Tukholman että Tokion elokuvaviikkoja päätettiin jatkaa. Rahoituksen hankkimista tehostetaan edelleen Ruotsissa ja yhteistyökumppaneita sitoutetaan hankkeeseen entistä vahvemmin. Pietarin elokuvaviikkoa jatketaan ja elokuvaviikon aluksi järjestettiin suomalaisille venäläisistä yhteistuotannoista kiinnostuneille tuottajille ja tuotantoyhtiöille tapaamisia mahdollisten yhteistyökumppaneiden kanssa Pietarin alueelta. Pitkät elokuvat Kulttuuriviennin pitkien elokuvien puolella vuoden 2011 huipennus oli Aki Kaurismäen elokuvan Le Havre ensi-ilta Cannesin elokuvajuhlilla toukokuussa. Elokuva jatkoi vuoden lopulla esittäytymistä useilla eri kansain-välisillä elokuvafestivaaleilla ja osana Aki Kaurismäen retrospektiivejä mm. Tsekin tasavallassa ja Turkissa. Toinen vuoden 2011 festivaalimenestyjä oli Zaida Bergrothin ohjaus Hyvä poika, joka aloitti festivaalikiertonsa Toronton elokuvafestivaaleilla syyskuussa 2011. Molemmat elokuvat voittivat oman sarjansa pääpalkinnot USA:ssa Chicagon elokuvafestivaaleilla marraskuussa 2011. Hyvä poika oli Suomen ehdokkaana pohjoismaisen elokuvapalkinnon saajaksi ja avasi suurimman osan vuoden 2011 suomalaisen elokuvan viikkoja ulkomailla, mm. Tukholmassa ja Pietarissa. Eniten kansainvälisillä festivaaleilla esitetyt pitkät elokuvat

Elokuva Ohjaaja Tuotantoyhtiö Festivaalit Palkinnot

Le Havre Aki Kaurismäki Sputnik Oy 30 3

Napapiirin sankarit Dome Karukoski Helsinki -filmi 26 3

Prinsessa Arto Halonen Art Films Production 20 3

Sisko tahtoisin jäädä Marja Pyykkö Solar Films 17

Hyvä poika Zaida Bergroth Bufo 14

Rare exports Jalmari Helander Cinet 14 5

Suomalaisen elokuvan viikkoja toteutettiin edellisten vuosien tapaan useita, jo vakiintuneet Pietari oli vuorossa 22. kertaa, Tokio kolmatta kertaa ja Tukholma toista kertaa. Pariisin keväistä kolmen elokuvan esityssarjaa jatkettiin kolmatta kertaa. Lokakuussa 2011 järjestettiin ensimmäistä kertaa Budapestissä, Toldi-elokuva-teatterissa suomalaisen elokuvan viikko, jonka avajaiselokuvana nähtiin Arto Halosen Prinsessa. Tarkoituksena on vakiinnuttaa näitä tapahtumia ja järjestää viikkojen oheen tapaamisia mm. paikallisten tuottajien, levittä-jien ja myyntiyhtiöiden kanssa. Pietarissa järjestettiin ensimmäistä kertaa kaksipäiväinen tuottajatapaaminen

25

yhteistyössä Pietarin Suomi-instituutin ja Pietarin Suomen pääkonsulaatin kanssa marraskuisen suomalaisen elokuvaviikon yhteydessä. Tapaamisten tarkoituksena oli tutustuttaa suomalaisia ja lähinnä Pietarin seudulla toimivia tuottajia toisiinsa ja löytää yhteistyökumppaneita tuleviin tuotantoihin. Tapahtumaa pidettiin onnis-tuneena ja samantyylisiä tapaamisia toivottiin järjestettäväksi myös muissa maissa. Pitkät fiktioelokuvat A-luokan festivaaleilla 2011

Cannes Film Festival 11.-22.5. 2011

Le Havre (Aki Kaurismäki)

Festroia International Film Festival, Setubal 3.-11.6.2011

Napapiirin sankarit (Dome Karukoski)

Shanghai International Film Festival 11.-19.6.2011

Harjunpää ja pahan pappi (Olli Saarela)


Cinema Jove International Film Festival, Valencia 17.-25.6.2011


Karlovy Vary International Film Festival 1.-9.7.2011


Era New Horizons International Film Festival, Wroclaw 21.-31.7.2011


Sarajevo Film Festival 22.-30.7.2011


Locarno International Film Festival 3.-13.8.2011


The Norwegian International Film Festival, Haugesund 17.-26.8.2011


Toronto International Film Festival 8.-18.9.2011

Hyvä poika (Zaida Bergroth)


Donostia San Sebastian International Film Festival 16.-24.9.2011


Busan International Film Festival 6.-14.10.2011


Viennale, Vienna International Film Feastival 20.10.-2.11.2011


Kyiv International Film Festival 22.-30.10.2011

Elokuu (Oskari Sipola)


Stockholm International Film Festival 9.-20.11.2011

Rare Exports (Jalmari Helander)

International Film Festival of India, Goa, 23.11.-3.12.2011


Suomen elokuvasäätiön kulttuuriviennin osasto osallistuu vuosittain Berliinin, Cannesin ja Toronton elokuva-festivaalien yhteydessä pidettäviin elokuvamarketteihin osana yhteispohjoismaista Scandinavian Films –yhteis-

26

työtä. Vuonna 2011 ja 2012 Suomi ja pitkien elokuvien kulttuuriviennin osasto on vastuussa Berliinin marketin yhteispohjoismaisen osaston järjestelyistä. Vuoden 2011 suurimpia haasteita on ollut muutos siirryttäessä vanhasta 35mm esitysformaatista digitaaliseen DCP-esitysformaattiin, jonka haltuunotossa ja yhteensopivuudessa eri maissa ja maanosissa on ilmennyt runsaasti alkukankeutta. Pitkien elokuvien kohdalla tämä on tarkoittanut sitä, että elokuvista on ollut tarjolla kumpikin esitysformaatti. Lyhyt ja -dokumenttielokuvat Lyhyt- ja dokumenttielokuvien levitys etsii uusia muotoja Euroopassa ja kaikkialla maailmassa. Kun perinteinen televisiolevitys on vaikeutunut myös muualla kuin Suomessa, elokuvien kulttuurivienti joutuu tarkastelemaan toiminta-aluettaan uusista näkökulmista. Muun muassa tästä syystä vuoden 2011 suomalaisen lyhytelokuvan strategiatyö korostui myös lyhyt- ja dokumenttielokuvien kulttuuriviennissä. Kapea sektoriajattelu ei ole hedel-mällistä: elokuvien elinkaari on kokonaisuus, jossa esimer-kiksi kotimaisen levityksen varmistuminen tekee myös kulttuuriviennin mahdolliseksi. Toinen varteenotettava tunnus muuttuvan levityksen kentällä on elokuvafestivaalien aseman vankistuminen. Kun esimerkiksi dokumenttielokuvien myyntiyhtiö menettää tulojaan vähenevien televisiomyyntien takia, korostuu muu levitys – kuten festivaalit ja kulttuuritapahtumat – ja niiden kautta saatavat esitysoikeustulot. Tämä vaatii kulttuurivienniltä kansainvälisten festivaalien profiilien tarkempaa tuntemusta sekä läheistä vuoro-vaikutusta elokuvien myyntiyhtiöiden kanssa. Toisaalta tulevaisuudessa elokuvat saattavat myös enenevässä määrin löytää yleisönsä ilman elokuvafestivaaliporrasta. Tähän antavat mahdollisuuden digitaalisen levityksen kehittyvät muodot. Uudet digitaaliset jakelukanavat kiinnostavat erityisesti lyhytelokuvien tuottajia, mutta samalla on pohdittava priorisointeja: onko hyödyllisempää saada elokuva merkittävälle lyhytelokuvafestivaa-lille vai löytää suuria yleisöjä digitaalisen levityksen kautta. Lyhyt- ja dokumenttielokuvien kulttuuriviennin läheinen yhteistyökumppani Filmkontakt Nord monitoroi digitaalisen levityksen kenttää säännöllisesti ja esittelee alan toimijoita vuosittain Nordisk Panorama -festivaaleilla. Tässä suhteessa Nordisk Panorama 2011 Aarhusissa oli poikkeuksellisen ansiokas. Vuonna 2011 suomalaisia lyhyt- ja dokumenttielokuvia esitettiin 249 ulkomaisella festivaalilla tai muussa elokuvatapahtumassa, ja esitysten määrä oli 472. Vuonna 2010 vastaavat luvut olivat 258 tapahtumaa ja täsmälleen sama määrä esityksiä eli 472. Kiertäneiden elokuvien nimikemäärä oli 149. Suomalaisilla lyhyt- ja dokumenttielokuvilla oli 22 esitystä niin sanotuilla A-luokan festivaaleilla. Merkittävän Clermont-Ferrandin lyhytelokuvafestivaalin kilpailusarjoissa esitettiin kolme suomalaista elokuvaa: Markku Heikkisen Ukko ja akka (Zone2 Productions), Hannes Vartiaisen ja Pekka Veikkolaisen Erään Hyönteisen tuho (Pohjankonna) sekä Elli Vuorisen Kielitiettyni (Turun taideakatemia). Amsterdamin kansainvälisellä dokumenttielokuvafestivaalin kilpailuissa nähtiin puolestaan Sonja Lindénin Five Star Existence (Avanton), Mika Koskisen Punaisen metsän hotelli (Luxian Productions), PV Lehtisen Sielunsieppaaja (Cineparadiso), Mika Kaurismäen Mama Africa (Starhaus) ja Pia Andellin Matkustaja (Of Course My Films). Kulttuuriviennissä suurin kysyntä kohdistui elokuviin, jotka olivat saaneet ensi-iltansa jo vuoden 2010 puolella. Monet niistä olivat tehneet jo vuonna 2010 näyttävän festivaalitaipaleen. Joonas Berghällin ja Mika Hotakai-sen Miesten vuoro esitettiin 34 elokuvafestivaalilla sen lisäksi, että se oli jo vuonna 2010 vieraillut 35 elokuva-festivaalilla tai muussa elokuvatapahtumassa. Peter von Baghin Sodankylä-kooste Elokuvan vuosisata sekä yksittäiset osat, Ensimmäisen elokuvamuiston kaiho, Valon draama sekä Ikuinen aika saivat loistavan lähdön kierrolleen Rotterdamin kansainvälisillä elokuvajuhlilla tammikuussa 2011. Festivaali esitti koko sarjan yhtenä kokonaisuutena. Elokuvan vuosisata esitettiin vuoden aikana 16 tapahtumassa sen lisäksi kolmella muulla osalla oli yhteensä 24 esitystä ulkomailla.

27

Mia Halmeen dokumenttielokuva Ikuisesti sinun sai kansainvälisen ensi-iltansa Visions du réel –festivaaleilla Nyonissa Sveitsissä. Se myös voitti siellä parhaan ohjauksen Grand Prix -palkinnon pitkien dokumenttielo-kuvien kilpailussa. Vuoden aikana elokuva nähtiin 10 eri festivaalilla. Visions du réel esitti eri sarjoissaan kolme muutakin suomalaista dokumenttielokuvaa. Ne olivat Anu Kuivalaisen Aranda, Mantas Kvedaraviciuksen Barzakh sekä Jani Peltosen Pitkä mies. Aranda sai niin ikään kunniamaininnan festivaaleilla. Eniten kansainvälisillä festivaaleilla esitetyt dokumenttielokuva (yli 30min) 2011

Elokuva Ohjaaja Tuotantoyhtiö Festivaalit Palkinnot

Miesten vuoro Joonas Berghäll & Mika Hotakainen Oktober Oy 34 2

Sodankylä ikuisesti Peter von Bagh NosferatuOy 16 Freetime Machos Mika Ronkainen Klaffi Oy 10 2

Ikuisesti sinun Mia Halme Avanton Oy 10 1

Barzakh Mantas Kvedaravicius Sputnik Oy 9 2

Lyhytelokuvien kulttuuriviennissä huomio kiinnittyy näytelmällisten lyhytelokuvien vähäiseen määrään. Kuten vuonna 2010 viiden eniten festivaaleja kiertäneen elokuvan joukossa on vain yksi näytelmällinen lyhytelokuva. Kyseessä on sama teoskin - Hamy Ramezanin Viikko ennen vappua. Dokumenttielokuviin ja muihin lyhytelo-kuviin verrattuna näyttää siltä, että näytelmällinen lyhytelokuva ei ole suomalaisille tekijöille erityinen kansain-välistymisen väylä. Suomalainen elokuvaohjaaja, joka pyrkii luomaan kansainvälistä uraa, tekee sen muilla keinoin. Eniten festivaaleja kiertänyt lyhytelokuva oli vuonna 2011 Hannes Vartiaisen ja Pekka Veikkolaisen Erään hyönteisen tuho (43 festivaalia). Eniten kansainvälisillä festivaaleilla esitetyt lyhytelokuvat 2011

Elokuva Ohjaaja Tuotantoyhtiö Festivaalit Palkinnot Erään hyönteisen tuho Hannes Vartiainen & Pekka

Veikkolainen Pohjankonna 43 5

Isän poika Leevi Lemmetty BreakThru Films 13 Ukko ja akka Markku Heikkinen Zone2 Productions 12 Pitkä mies Jani Peltonen Mouka 9 2

Viikko ennen vappua Hamy Ramezan For Real 9 1

Suomalaiset lyhyt- ja dokumenttielokuvat saivat 21 palkintoa vuonna 2011. Edellisenä vuonna vastaava luku oli 34. Trento Film Festival Italiassa esitteli 10 suomalaista lyhyt- ja dokumenttielokuvaa erikoisohjelmistossaan. Toukokuussa Serbian pääkaupungissa Belgradissa järjestetty Beldocs toi suomalaista dokumenttitaidetta esille viiden elokuvan sarjana. Bosnia ja Hertsegovinan Banja Lukassa nähtiin 10 suomalaista lyhytelokuvaa ja kaksi pitkää dokumenttielokuvaa Kratkofil-festivaaleilla elokuussa. Uppsalan lyhytelokuvafestivaalin 30-vuotisjuhlien yhteydessä nähtiin lokakuussa suomalaisen lyhytelokuvan historiallinen kaanon, ja samaa linjaa noudatti Festival on Wheels -festivaali Turkissa joulukuussa. Katariina Lillqvistin 20-vuotista uraa juhlistettiin Anifestissa Teplicessa Tsekin tasavallassa toukokuussa. Joulukuussa Katariina Lillqvistin animaatioelokuvajuhlaa vietettiin Prahassa. Siellä sai kansainvälisen ensi-iltansa hänen uusin elokuvansa Faruza. Myös maineikas amsterdami-lainen Melkweeg-teatteri esitti laajan Katariina Lillqvist -retrospektiivin joulukuussa. Pirjo Honkasalo Master

28

Class järjestettiin elokuussa elokuvamuseossa Amsterdamissa samoin iDocs-festivaaleilla Pekingissä joulukuussa. Elokuvasäätiön lyhyt- ja dokumenttielokuvien kulttuurivientiyksikkö vastasi uusia suomalaisia dokumentti-elokuvia esittelevän 40-sivuisen lehden. Lehden kirjoittajia olivat Mirkka Maikola, Jussi Karjalainen, Tytti Rantanen ja Markku Heikkinen. Lehti ilmestyi Amsterdamin kansainvälisille dokumenttielokuvafestivaaleille. Lyhyt- ja dokumenttielokuvat A-luokan festivaaleilla

International Film Festival Rotterdam 26.1.–6.2.2011

Peter von Bagh:

Sodankylä ikuisesti: Elokuvan vuosisata

Sodankylä ikuisesti: Ensimmäisen elokuvamuiston kaiho

Sodankylä ikuisesti: Valon draama

Sodankylä ikuisesti: Ikuinen aika

Taulukauppiaat (Juho Kuosmanen)

Berlin International Film Festival 10.–20.2.2011

Panorama: Barzakh (Mantas Kvedaravicius)

Mama Africa (Mika Kaurismäki)

Sofia International Film Festival, Bulgaria, 4.–13.3.2011

Sinkkuelämän säännöt, Tonislav Hristov

Tampere International Film Festival 9.–13.3.2011

Stagecoach (Sami van Ingen)

Miten marjoja poimitaan (Elina Talvensaari)

Kuvitettu kaupunki (Jan Andersson)

Pelastakaa sarvikuonot (Malakias)

Jeonju International Film Festival 28.4.–6.5.2011

Sodankylä ikuisesti: Elokuvan vuosisata (Peter von Bagh)

Krakow Film Festival 23.–29.5.2011

Leikkipuisto (Susanna Helke)

Los Angeles Film Festival 16.6.–26.6.2011

Erään hyönteisen tuho (Hannes Vartiainen ja Pekka Veikkolainen)

Cinema Jove International Film Festival 17.–25.6.2011

Erään hyönteisen tuho (Hannes Vartiainen ja Pekka Veikkolainen)

Karlovy Vary International Film Festival 1.–9.7.2011

Pitkä mies (Jani Peltonen)

Venice Film Festival 31.8.–10.9.2011

Marian ilmestys (Eija-Liisa Ahtila)

Message to Man – International Documentary, Short and Animated Film Festival 23.– 30.9.2011

Ukko ja akka (Markku Heikkinen)

Viennale 20.10.–2.11.2011

Barzakh (Mantas Kvedaravicius)

Tallinn Black Nights Film Festival 16.–30.11.2011

Barzakh (Mantas Kvedaravicius)

Mama Africa (Mika Kaurismäki)

Festivaalien listaus perustuu FIAPF- International Federation of Film Producers arvioon. Koska lista on laadittu sen merkittävyyden mukaan, jonka festivaali antaa ennen muuta pitkälle näytelmälliselle elokuvalle, on tärkeää pitää mielessä, että moni listan ulkopuolella oleva festivaali voi tarjota lyhyt- ja dokumenttielokuvien levitykselle verrattomasti paremmat levitysmahdollisuudet.

29

Muut kansainväliset suhteet Tuotanto- ja kulttuurivientiosaston yhteistyöllä on vuoden mittaan ylläpidetty suhteita keskeisten rahoitus-foorumien järjestäjiin ja projektivalitsijoihin. Kehittelyssä olevia suomalaisia elokuvaprojekteja on valittu Berlii-nin, Rotterdamin (Cinemart), Malmön (BUFF:FF), Tallinnan (Baltic Event) ja Haugesundin (Nordic Co-production Forum) rahoitusfoorumeihin, animaatioalan Cartoon Forumiin ja Cartoon Movieen, dokumenttielokuvan Toron-toon (HotDocs), Sheffieldiin, Nordisk Panoramaan, Amsterdamiin IDFA sekä cross-media-tapahtuma Power to the Pixelin foorumeihin. Euroopan neuvoston elokuvarahasto Eurimagesin vuotta leimasivat Venäjän ja Georgian liittyminen jäseneksi ja jakelun tukiohjelman lakkauttaminen. Järjestön strateginen kokous pidettiin kesäkuussa Helsingissä ja sen yhteydessä järjestetyt eurooppalaisten elokuvarahoittajien tapaamiset ja verkostoitumistilaisuudet suoma-laisten tuottajien ja toimijoiden kanssa toimivat hienon mahdollisuuden tuoda esiin kansainvälistyvää elokuva-alaamme. Hakukilpailujen kiristymisestä huolimatta vuonna 2011 suomalaiset tuenhakijat menestyivät loista-vasti, peräti neljä suomalaista projektia sai Eurimagesin tuotantotukea. Tukien yhteissumma oli 462 220 euroa. Pohjoismaisen elokuva- ja tv-rahaston kehittämis-, tuotantoja jakelutukia sai vuonna 2010 yhteensä 20 suoma-laishanketta, yhteissumman ollessa 0,93 miljoonaa euroa (vuonna 2010 19 hanketta, 1,1 miljoonaa euroa). Elokuvasäätön tuotantojohtaja Petri Kemppinen on ollut puheenjohtajana alueellisten filmikomissioiden Destination / Location Finland -hankkeen ohjausryhmässä. Tämän ESR-rahoitteisen projektin tavoitteena on synnyttää aluetoimijoiden yhteinen, Suomea ulkomaisille tuotannoille kuvauspaikkana markkinoiva ikkuna. 1.3 TIEDOTUS

Säätiön www-sivut uusitaan rakenteeltaan ja sisällöltään paremmin palveleviksi Projektin erillisrahoituksen vahvistuttua opetus- ja kulttuuriministeriöstä nettisivu-uudistuksen toteuttajaksi valittiin tarjouspyyntökierroksen jälkeen Lieska Tuotanto. Järjestelmäsuunnitelman päivityksen jälkeen nettisivujen rakennus aloitettiin syyskuussa. Uudet sivut on tarkoitus ottaa käyttöön keväällä 2012. Kulttuuriviennin painotuotteet uudistetaan Elokuvasäätiön kulttuurivientiosasto järjesti koko talolle painotuoteiltapäivän 3.10.2011. Iltapäivän aikana analy-soitiin elokuvasäätiön julkaisujen lisäksi myös muiden pohjoismaiden painotuotteita. Päädyttiin siihen, että kiin-nostavin ratkaisu olisi tehdä Ruotsin ja Tanskan tavoin lehtiä, jotka yhdistäisivät perinteisen katalogin elokuva-tieto-osion syventäviin haastatteluihin ja artikkeleihin. Päätettiin kartoittaa Tanskan ja Ruotsin lehtien budjetit ja lehtien tekoon tarvittava työvoima. Tämän lisäksi päätettiin jatkaa pohdintaa painotuotteiden visuaalisen ilmeen uudistuksesta ja mahdollisesta digitaalisiin julkaisuihin siirtymisestä. Veikkaus Oy:n ja elokuva-alan yhteistyötä päätettiin jatkaa uusimalla puitesopimus kaikkien osapuolien kesken. Sopimuksen allekirjoittivat Veikkauksen ja Suomen elokuvasäätiön lisäksi Suomen elokuvatuottajien keskusliitto, Suomen elokuvatoimistojen liitto sekä Suomen elokuvateatteriliitto. Sopimus on voimassa vuoden 2013 loppuun. Yhteistyön puitteissa toteutettu Kotimaisen elokuvan alkutunniste on tarkoitus uusia jälleen vuoden 2012 aikana. Alkutunnisteen tarkoitus on lisätä yleisön tietoisuutta veikkausvoittovaroista kotimaisen elokuvan julkisen tuen lähteenä.

30

Suomen elokuvatoimistojen liiton ja Suomen elokuvateatteriliiton kanssa yhteistyössä kehitellyn elokuva-alan uuden tilastointi- ja kassatilitysjärjestelmän testausvaihe aloitettiin keväällä 2011. Filmikamari ry. vastaa järjestelmän lopullisesta käyttöönotosta. Päättäjille ja sidosryhmille suunnattua tiedotusta jatkettiin kuukausittaisella Ajankohtaista suomalaisessa eloku-vassa -sähköpostitiedotteella. Tiedote kokoaa yhteen elokuva-alan tärkeimmät uutiset, avaa elokuvasäätiön omaa toimintaa ja seuraa katsojalukuja sekä kotimaisen elokuvan kansainvälistä menestystä. Kuukausitiedot-teen englanninkielinen versio Topical in Finnish Film välittää tietoa suomalaisesta elokuva-alasta kansainväliselle lehdistölle, festivaaleille, myyntiyhtiöille ja muille alan ammattilaisille. Suomen elokuvasäätiön Facebook-sivut avattiin kesäkuussa. Sivujen tarkoitus on välittää elokuva-alan ajankoh-taisia uutisia sosiaalisessa mediassa ja ne keräsivät nopeasti noin 700 seuraajaa. Säätiön tiedotuslehti SESinfo julkaistiin vuoden alussa viimeistä kertaa paperille painettuna. Uuden sähköisen tiedotusjulkaisun tarpeellisuus arvioidaan nettisivu-uudistuksen valmistuttua. Marraskuussa julkaistiin uudet elokuvasäätiön tuotantotukiesitteet: ”Suomen elokuvasäätiön tuki elokuvatuo-tannoille” sekä kansainvälisiä yhteistuotantoja suunnitteleville tarkoitettu ”Production Support from The Finnish Film Foundation.” Muita vuoden aikana tehtyjä julkaisuja olivat edellisen vuoden elokuvatilastot yhteen kokoava ”Elokuvavuosi 2010”, uusien pitkien elokuvien ”Finnish Films 2011” -katalogi, ”New Finnish Documentary Films” -lehti sekä Berliinin ja Cannesin markettiin tehtävät elokuva- ja tuotantoyhtiöesitteet. Tilaisuudet Vuoden aikana elokuvasäätiö oli järjestäjänä mm. seuraavissa tilaisuuksissa:

• Elokuvavuoden avajaiset 21.1. • Yleisradion elokuvaostajien vierailu säätiössä 21.3. • Eurimages-kokous 7. – 10.6. • DigiTraining Plus: European Cinemas Experiencing New Technologies -kurssi 29.6. – 3.7. • Digiseminaari Cinema 2011 –tapahtumassa Joensuussa 30.8. • Rolv Gjestlandin luento Norjan Virtual Print Fee -mallista 2.11. • Scandinavian Films ja pohjoismaiset myyntiyhtiöt -kokous 7. – 9.12. • Elokuvafestivaali -think tank 8.12.

31

2. HALLINTO JA TALOUS 2.1 HALLINTO Hallinnointiperiaatteet Suomen elokuvasäätiö on itsenäinen säätiö joka kuuluu opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripolitiikan toimi-alan ohjaukseen. Säätiön hallintoelimiä ovat hallitus ja toimitusjohtaja. OKM nimittää säätiön hallituksen, halli-tus nimittää säätiön toimitusjohtajan ja toimitusjohtaja nimittää säätiön muut toimihenkilöt. Säätiön vuonna 2011 uusituissa säännöissä määritellään hallintoelimet ja niiden tehtävät. Säätiön hallitukseen valitaan kolme kalenterivuotta kestäväksi toimikaudeksi vähintään viisi ja enintään kahdeksan jäsentä ja näiden keskuudesta puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Jäsenille nimetään henkilökohtaiset varajäsenet. Jäsenet voidaan valita enintään kahdeksi perättäiseksi toimikaudeksi. Hallituksen tehtävänä on:

• vastata säätiön omaisuuden huolellisesta ja taloudellisesta hoidosta • valvoa säätiön hallintoa • hyväksyä säätiön säännöt ja työjärjestys/ johtosääntö • hyväksyä avustuksia koskevat tukiohjeet • päättää säätiön strategiasta ja toimintaperiaatteista • nimittää ja erottaa toimitusjohtaja

Vuosittain keväällä

vahvistaa säätiön toimintakertomus ja tilinpäätös sekä käsitellä tilintarkastuskertomus ja päättää toimista, joihin kertomusvuoden hallinto mahdollisesti antaa aihetta

Vuosittain syksyllä • hyväksyä säätiön toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä valita tilintarkastaja ja

varatilintarkastaja Toimitusjohtajan tehtävänä on:

• johtaa ja kehittää säätiön toimintaa hallituksen hyväksymän strategian tai muiden linjausten tai ohjeiden mukaisesti

• toimeenpanna hallituksen päätökset • huolehtia säätiön juoksevasta hallinnosta • ottaa ja erottaa säätiön toimihenkilöt • päättää esittelystä säätiön myöntämistä avustuksista

Toimitusjohtajan toimikausi on enintään viisi vuotta. Määräajan täytyttyä hänet voidaan nimittää enintään yhdeksi jatkokaudeksi. Nimittämistä edeltää aina avoin haku. Säätiön tukitoiminnassa on noudatettava elokuvataiteen edistämisestä annetun lain (28/2000) ja asetuksen (121/2000), säätiölain sekä säätiön sääntöjen lisäksi säätiön taloussäännön määräyksiä. Tukitoiminnan yksityiskohtaiset ohjeet sisältyvät hallituksen vahvistamiin tuotantotuen ja muun tukitoiminnan ohjeistoihin. Euroopan komission elokuvatiedonanto määrittää reunaehdot tukien myöntämisen edellytyksille. Komissio on hyväksynyt säätiön tukiohjeiden mukaisen elokuvatuotannon tukiohjelman 31.12.2012 asti, jolloin nykyinen elokuvatuen kriteerejä koskeva tiedonanto päättyy.

32

Tukipäätökset esittelevät toimitusjohtajan vahvistaman työnjaon mukaan tuotantoneuvojat, levityspäällikkö ja kulttuuriviennin päälliköt ja festivaalikoordinaattori. Toimitusjohtaja päättää tukipäätökset. Päätöksenteossa noudatetaan hallintolakia. Säätiön uusittujen sääntöjen mukaan tulee hallituksen valita vuosittain tilintarkastaja ja hänelle varamies; tilintarkastajan varamiehineen tulee olla KHT-tilintarkastaja. Hallitus 2011

• Georg Dolivo (pj) kausi 2011–2013 • Liisa Akimof (varajäsen Virpi Suutari) kausi 2011–2013 • Erkki Astala (varajäsen Sarita Harma) kausi 2010–2012 • Tero Koistinen (varajäsen Ismo Määttä) kausi 2010–2012 • Maija Kuusi (varajäsen Antti Toiviainen) kausi 2010–2012 • Liisa Penttilä (varajäsen Petri Jokiranta) kausi 2010–2012

Säätiön hallitus piti vuoden 2011 aikana yhteensä 13 kokousta, joista 2 oli sähköpostikokouksia. Hallituksen kokousten lisäksi hallituksen nimeämänä toimi kaksi erillistä työryhmää, sääntötyöryhmä jäseninään Georg Dolivo, Erkki Astala, Irina Krohn ja Niina Otva sekä YLE-työryhmä jäseninään Georg Dolivo, Liisa Akimof, Irina Krohn ja Petri Kemppinen. Vuonna 2011 tilintarkastajina toimivat KTM, KHT Heidi Vierros varamiehenään KHT Jukka Rajala sekä tilintar-kastusyhteisö KPMG Oy. Hallinnon ja toiminnan kehittäminen Vuodelle 2011 toimintasuunnitelmassa asetettiin tavoitteet: Siirtyminen sähköiseen asiointiin Sähköiseen asiointiin siirryttiin 1.1.2011. Siirtyminen on tapahtunut sen laajuus huomioon ottaen erittäin hyvin. Heti siirtymisen jälkeen asiakkaiden yhteydenotot ja kyselyt kuormittivat merkittävästi säätiön henkilökuntaa. Ohjeistuksen lisääminen mm. säätiön kotisivuille vähensi kyselyt syksyn mittaan minimiin. Koko alalle lähetettiin keväällä ja toistamiseen syksyllä A4:n mittainen täsmäohje hakujärjestelmässä toimimisesta. Järjestelmään on tehty joitain korjauksia ja tullaan myös jatkossa tekemään käytön osoittamien tarpeiden mukaan. Siirtyminen sähköiseen asiointiin on sujunut odotettua ongelmattomammin ja asiakkaat ovat tyytyväisiä sen tarjoamaan palveluun. Säätiön sääntöjen uusiminen ja työjärjestyksen luominen Säätiön uudet säännöt hyväksyttiin hallituksen kokouksessa 28.11.2011. Säännöt on toimitettu patentti- ja rekisterihallitukseen vahvistettaviksi. Työjärjestyksestä on tehty luonnos, joka on kertaalleen ollut käsittelyssä sääntötyöryhmässä 30.1.2012. Vuoden 2011 elokuussa järjestettiin säätiön henkilöstön kehittämispäivä, jossa teemana oli: ”Mitkä asiat säätiössä eivät toimi riittävän hyvin työsi näkökulmasta?” Päivän aikana keskeiset esille nousseet asiat liittyivät tiedonkulkuun, johtamiseen, asiakaspalveluun, henkilöstöstrategiaan sekä säätiön toimintaan ja visioon. Tiedon-kulun parantamiseen liittyvät toimenpiteet on syksyn aikana otettu käytäntöön. Johtamisen kehittämisen toimenpiteinä nousivat esiin osastojen ja toimitusjohtajan säännölliset tapaamiset, koulutussuunnittelu, palaut-

33

teenanto ja työnohjaus. Kehityskeskustelukäytäntö yhtenäistettiin valmistelemalla yhdenmukaiset keskustelu-lomakkeet ja koko talon kattavat keskustelut pidettiin syksyn aikana. Jatkossa kehityskeskustelut käydään säännönmukaisesti vuosittain. Sähköiseen asiointiin siirtyminen on selkeyttänyt hakemusprosessia ja helpottanut hakemus- ja sopimusliittei-den toimittamista ja täydentämistä. Hakemusten määrän lisääntyminen on kuitenkin lisännyt merkittävästi niihin liittyvää työmäärää. Keskustelua on käyty siitä, mikä on säätiön tarjoaman asiakaspalvelun taso ja mihin sitä halutaan erityisesti panostaa. Hakemusliitteiden ja tukea saaneiden hankkeiden tiedotusmateriaalin saami-nen tukiasiakkailta vaatii usein aikaa, jonka käyttäminen asiakkaita paremmin palvelevan toiminnan kehittämi-seen tuntuisi järkevämmältä. Asiakaspalvelun parantamista tukemaan kehitetään vuoden 2012 aikana nettipoh-jainen asiakaspalautejärjestelmä. Tämän avulla sekä säätiön tulostavoitteet ja resurssit huomioiden pyritään osastokohtaisesti muotoilemaan palvelulupaukset koskien palvelun laajuutta, asiointiaikoja yms. Henkilöstöstrategian osalta huomio kiinnittyi vetäytymispäivänä sijaisuuksien suunnitteluun ja henkilöstöhallin-non selventämiseen. Keväällä 2011 työterveyshuollon tekemä työpaikkaselvitys kartoitti työpaikan kuormitus-tekijöitä, joissa henkinen puoli korostui selkeästi. Niin ikään työsuojelupäällikön ja -valtuutettujen yhteistyönä valmistui Työsuojelun toimintaohjelma, jonka yhteydessä selvitettiin työpaikan riskitekijöitä. Näiden keskustelu-jen ja selvitysten pohjalta tullaan vuoden 2012 aikana laatimaan säätiölle henkilöstöstrategia, jossa selvitetään henkilöstön nykytila ja kehittämistarpeet. Sähköisten työvälineiden lisääntyminen ja uudet järjestelmät asettavat uusia vaatimuksia henkilöstön tietotek-niikkataitojen ja -tietojen tasolle sekä kuormittavat säätiön ATK-järjestelmävastaavan työaikaa. Tätä työtä tuke-maan on 1.11.2011 alusta palkattu osa-aikainen mikrotukihenkilö vuodelle 2012. Vuoden 2012 aikana laaditaan säätiön IT-strategia, joka ottaa kantaa säätiön teknologia-arkkitehtuuriin (IT-järjestelmien teknologiset ratkaisut ja standardit) ja järjestelmäarkkitehtuuriin (järjestelmät ja sovellukset) sekä säätiön henkilökunnan IT-osaami-seen ja vaadittavan osaamisen kehittämiseen. Kehittämispäivän pohdintaa käytiin myös säätiön roolista ja tehtävistä sekä kuinka kehittää säätiön ydintoimin-taa. Nähtiin tärkeänä, että säätiön henkilökunnalla on myös riittävästi aikaa ja mahdollisuuksia paneutua sisäl-löllisiin asioihin, mm. tutustumalla laaja-alaisesti sisältöihin, käymällä niistä keskusteluja ja analysoimalla onnistumisia ja epäonnistumisia. Henkilöstö Toimitusjohtajan viisivuotiskausi päättyi vuonna 2011. Määräajan täytyttyä sääntöjen mukaisesti säätiön hallitus järjesti tehtävään avoimen haun, johon osallistui 12 hakijaa. Toimitusjohtajaksi nimitettiin Irina Krohnin toiselle toimikaudelleen alkaen 1.8.2011. Marraskuussa 2011 palkattiin Tomi Sonck vuoden määrä-aikaiseen työsuhteeseen. Kyseessä on teknisen tuen yhteistyömallin kokeilu-projekti yhdessä SES Auditorio Oy:n kanssa. Toukokuussa 2011 aloittanut siviilipalvelus-mies Mika Rantanen jatkaa palvelustaan säätiössä huhtikuulle 2012. Tuotanto-osaston assistentin Maria Leskisen määräaikaista työsuhdetta jatketaan 31.12.2012 saakka. Suomen elokuvasäätiössä noudatetaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Julkis- ja yksityisalojen toimihen-kilöliitto Jyty ry:n välistä työehtosopimusta. Nykyinen TES on voimassa 1.3.2012 - 31.3.2014.

34

Henkilöstön määrä, rakenne ja koulutustaso 31.12.2011

%/ hlöstö

Henkilöstön määrä

naiset 16 67 %

miehet 8 33 %

Vakinaiset

naiset 9 38 %

miehet 5 21 %

Määräaikaiset

naiset 7 29 %

miehet 3 13 %

Keski-ikä

naiset 42

miehet 46

Ikäjakauma

alle 30-vuotiaat 4 17 %

30-39 vuotiaat 6 25 %

40-49 vuotiaat 5 21 %

50-59 vuotiaat 8 33 %

yli 59 vuotiaat 1 4 %

Lähtövaihtuvuus

yhteensä 0 0 %

eläkkeelle 0

määräaikaiset 0

Koulutusjakauma, % hlöstöstä

keskiaste 4 17 %

alin korkea-aste 3 12,5 %

alempi korkeakouluaste 8 33 %

Ylempi korkeakouluaste 9 37,5 %

Koulutustasoindeksi * 5,8

naiset 5,9

miehet 5,6

*) Koulutustasoindeksi määritellään asteikolla 1-8. Asiantuntijaorganisaatiolle asetettu tavoiteindeksiluku on 6

Sairauspoissaolot 2011 2010

työpäivää/ htv 7,13 8,73

35

Suomen elokuvasäätiön organisaatiokaavio 31.12.2011

Koulutus Media Salles –organisaation kanssa yhteistyössä toteutettu DigiTraining Plus –koulutusohjelma järjestettiin Helsingissä (ja Tallinnassa) 29.6. – 3.7.2011. Pääosa ohjelmasta toteutettiin Suomessa; kurssin päämajana toimi elokuvasäätiön auditorio. Kurssi vieraili myös Kino Engelissä Helsingissä ja Kino Tapiolassa Espoossa. Suomalaisia osanottajia oli 17 kaikkiaan 68 osallistujasta; säätiöstä osallistujia oli seitsemän. Elokuvasäätiö tuki kurssin jär-jestämistä 40 000 eurolla sekä osallistui suomalaisten osanottajien kurssimaksujen kustannuksiin. Kurssi järjestettiin toista kertaa Suomessa. Dokumenttielokuvan tuotantoneuvoja Elina Kivihalme kävi kaksivaiheisen ja yhteensä kaksi viikkoa kestävän Eurodoc Executives -seminaarin, täydennyskoulutuksen, joka oli suunnattu maailmanlaajuisesti elokuvan rahoittajina työskenteleville ammattilaisille. Koulutuksen aikana oli mahdollisuus saada kattava käsitys siitä mitä

Tuotanto ja levitys

Tuotanto- ja

festivaalituki

koordinaattori

Pirjo Koskelo

SES Auditorio OyToimitusjohtaja

Riitta Haapiainen

Teknikko

Tomi Sonck

MediaDeskToiminnanjohtaja

Kerstin Degerman

Assistentti

Marjo Pipinen

Tuotantoneuvoja:

Pitkät elokuvat

Jukka Asikainen

Tuotantoneuvoja:

Pitkät elokuvat

Kaisu Isto

Tuotantoneuvoja:

Dokumentti- ja

lyhytelokuvat

Elina Kivihalme

Kulttuurivienti Hallinto

Kulttuuriviennin

päällikkö:

Pitkät elokuvat

Jaana Puskala

Kulttuuriviennin

päällikkö: Dokum.

ja lyhytelokuvat

Marja Pallassalo

Kotimaan

levityspäällikkö

Harri Ahokas

Kv-assistentti:

Pitkät elokuvat

Jenni Domingo

Kv-assistentti:

Dokumentti- ja

lyhytelokuvat

Otto Suuronen

Kulttuuriviennin

tiedottaja

Tytti Rantanen

Elokuvakopioiden

kuljetus /

Isännöitsijä

Olli Hake

Kotimaanlevityksen

assistentti

Riina Liukkonen

Atk-järjestelmän

valvoja

Jussi-Pekka

Isoviita

Toimistonhoitaja

Maarit Luukkonen

Toimitusjohtaja

Irina Krohn

SES hallitus

Opetus- ja

kulttuuriministeriö

Tiedotus-

koordinaattori

Reetta Hautamäki

Johdon assistentti

Kati Nuora

Tuotantojohtaja

Petri Kemppinen

Tuotantoneuvoja:

Lyhytelokuvat

Joona Louhivuori

= Tukipäätösten esittely

= Tuista päättäminen

Tuotanto-osaston

assistentti

Maria Leskinen

Hallintojohtaja

Niina Otva

36

eurooppalaiset dokumenttituottajat tekevät. Seminaariin osallistuneilla oli mahdollisuus tutustua omaa Eurodoc-koulutusta käyviin tuottajiin ja heidän hankkeisiinsa. Tuotanto- ja festivaalituen koordinaattori Pirjo Koskelo osallistui European Audiovisual Entrepreneurs (EAVE) Film Finance Forumiin 31.3. – 3.4.2011. Henkilöstöä kannustettiin edelleen henkilökohtaisten työtehtävien asettamia erityisvaatimuksia vastaavaan kou-luttautumiseen. Henkilöstö on osallistunut mm. esimies- ja johtamistaidon sekä tietoteknisille kursseille. Sää-tiössä jatkui edelleen säännöllinen kielten opiskelu; ruotsin ja ranskan kielten keskusteluryhmät kokoontuvat viikoittain säätiön tiloissa. Työkykyä ylläpitävä toiminta Säätiössä otettiin käyttöön 1.11.2011 Työkyvyn hallinnan -toimintamalli, jonka tarkoituksena on henkilöstön työhyvinvoinnin tukeminen ja esimiestyön helpottaminen käsiteltäessä työkykykysymyksiä. Toimintamalli kiin-nittää huomioita sairauspoissaolojen seurantaan, tavoitteena varhainen puuttuminen mahdollisissa työkyvyn heikkenemistapauksissa. Säätiön eläkevakuutusyhtiö on myös tarjonnut säätiölle yhteistyökumppanuutta työhyvinvoinnin edistämiseksi. Tarjous on alustavasti otettu vastaan ja vuoden 2012 alusta tullaan tekemään kolmen vuoden toimintasuunni-telma sekä henkisen että fyysisen työhyvinvoinnin osa-alueilla. Säätiön työhyvinvointiin tähtääviä toimenpiteitä ovat:

• työterveyshuolto • henkilöstön hoitoturvavakuutus • työkyvyn hallinnan toimintamalli • liikunta- ja kulttuurisetelit • säätiön omahieroja • kehityskeskustelut

Säätiössä toimii vuosittain henkilökunnan keskuudesta valittava ja vapaaehtoisuuteen perustuva tyky-työryhmä, jonka johdolla järjestetään erilaisia työyhteisön kehittämis- ja virkistäytymispäiviä.

Kiinteistö Kesällä 2011 toteutettiin kiinteistön katon maalaus. Lisäksi hankittiin uudet julistekaapit kiinteistön pääty-seinään. Kiinteistön osalta on vuoden 2011 toimintasuunnitelmaan sisällytetty laajamittainen kuntokartoitus, jossa selvi-tetään seuraavan viiden–kymmenen vuoden osalta kiinteistön edellyttämät kunnostustyöt. Tämän tiimoilta on alustava kartoitustyö tehty Arkkitehtitoimisto Pohjanpelto & Co:n kanssa, joka laati oman ehdotuksensa jatko-toimenpiteistä. Työn edetessä laaditaan yo. PT-suunnitelma kevään 2012 aikana. Säätiö pyrkii kiinteistön huollossa ja toiminnassaan huomioimaan ympäristönsuojelun näkökohtia kiinnittämällä huomiota ympäristökuormitukseen ja kierrätykseen. Samalla saavutetaan säästöjä materiaali- ja energia-kustannuksissa. Säätiön kiinteistön vuokralaisina ovat edelleen SES Auditorio Oy, Meguru Film Sound Oy sekä SoundeFilm.

37

Kiinteistön tilat

m²

Omat 1547

SES Auditorio Oy 404

Meguru Film Sound Oy 512

Soundefilm 37

Vuokratut yhteensä 953

Kiinteistö yhteensä 2500

2.2 TALOUS Tulos 2011 Elokuvasäätiö sai toimintavuonna valtionavustusta 1 980 000 euroa säätiön toiminnasta aiheutuvien menojen kattamiseen. Avustus oli 118 000 euroa enemmän kuin vuonna 2010. Toiminta-avustuksen lisäksi säätiö saa korkotuottoja sekä vuokratuloja säätiön tiloissa toimivilta yhtiöiltä. Korkotuotot, yhteensä 274 557 euroa, ylittivät noin 175 000 eurolla edellisvuoden toteutuneet sekä toiminta-vuodelle budjetoidut korkotuotot. Lisäys johtui osittain korkotason noususta sekä toisaalta realisoiduista rahastotuotoista, joiden osuus oli 86 000 euroa. AVEK rahoitti säätiön lyhyt- ja dokumenttielokuvien kulttuuri-viennin toimintaa keskinäisen sopimuksen mukaisesti. AVEKin toteutunut rahoitusosuus oli 40 000 ollen 35 000 euroa edellisvuotta alhaisempi. AVEKin saaman hyvitysmaksutuloutuksen merkittävä väheneminen on heijastunut myös säätiölle kanavoitavaan rahoitusosuuteen, joka on kahdessa vuodessa pienentynyt 50 000 eurolla. Tuotot yhteensä ylittivät 170 000 eurolla budjetoidut tuotot. Vuoden 2011 kulut muodostuivat noin 60 000 euroa arvioitua suuremmiksi. Merkittävin kuluylitys, noin 43 000 euroa, aiheutui henkilöstökuluissa. Palkkioita maksettiin säätiön ulkopuolisille työntekijöille budjetoitua enem-män ja lomapalkkavelka kasvoi hieman uusien työntekijöiden lomapäivien osalta. Vähäistä alibudjetointia oli tehty sivukulujen osalta. Muut hallintokulut ja poistot ylittivät budjetoidut yhteensä noin 16 600 eurolla. Säätiön tulos sisältää SES Auditorio Oy:lle suunnatun 70 000 euron avustuksen, joka OKM:n päätöksen mukaisesti voidaan kanavoida säätiön toiminta-avustuksesta kattamaan SES Auditorio Oy:n tappiota. Tilinpäätös vuodelta 2011 osoittaa 120 350 euron ylijäämää. Ylijäämällä kurotaan umpeen viimeisten tappiollisten vuosien aikaansaamaa yhteensä 153 394 euron oman pääoman pienenemistä.

38

Elokuvasäätiön hallintokulujen osuus tukimäärärahoista 2005–2011

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 budj.

Säätiön toiminta-avustus 1 500 1 560 1 560 1 600 1 670 1 862 1 980 2 065

Säätiöön kanavoidut määrärahat 13 715 16 340 16 049 17 970 26 098 25 920 27 436 28 525

11 % 10 % 10 % 9 % 6 % 7 % 7 % 7 %

0

10 000

20 000

30 000

40 000

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 budj.

Säätiöön kanavoidut määrärahat Toiminta-avustus

39

3. SES AUDITORIO OY Suomen elokuvasäätiön omistaman SES Auditorio Oy:n elokuvateatterin Kino K-13:n vuosi 2011 oli positiivi-sella tavalla työteliäs, budjetoitu tuotto ylittyi 20 000 euroa. Vuoden 2011 liikevaihto oli 94 739 euroa, noin 21 000 euroa suurempi kuin edellisenä vuonna. Arvioitua merkittävästi suurempi liikevaihto johtuu kahdesta syystä: yritystilaisuuksia oli edellisvuosia enemmän, ja levitys- ja tuotantoyhtiöiden tarkistusnäytökset lisääntyivät, mikä on seurausta kotimaisten ensi-iltojen suuresta lukumäärästä. Suurempi liikevaihto mahdollisti toisen työntekijän palkkaaminen SES Auditorioon, jolloin auditorio pystyi ottamaan vastaan kaikki varaukset myös iltaisin, viikonloppuisin ja kesäaikaan. SES Auditorion myynnin jakautuminen 2011

Elokuva-alan ammattilaiset Suurin asiakasryhmä olivat tuotantoyhtiöt ja jälkituotantoyhtiöt. Digitaalisten esityskopioiden tarkistuk-sia oli runsaasti, sillä kotimaisia ensi-iltoja oli lukumääräisesti paljon; myös levitysyhtiöt käyttivät Kino K-13:a katseluun entistä enemmän. Iltaisin ja viikonloppuisin esitettiin ja juhlistettiin lyhyt- ja dokument-tielokuvien ja tv-tuotantojen ensi-iltoja. Elokuva-alan seminaareja oli useita; kansainvälisesti merkittävin oli kesäkuussa, Suomessa jo toisen kerran järjestetty, DigiTraining Plus. Lapset ja elokuvakulttuuri Päiväkodeille järjestetyissä lastennäytöksissä kävi 1 420 katsojaa. Kino K-13:ssa esitettiin Myyrä-elokuvia, afrikkalaisia Viidakkojytä –elokuvia sekä suomen- ja ruotsinkieliset näytökset Mimmi Lehmästä ja Variksesta että Viirun ja Pesosen jouluelokuvasta. Lapsille suunnattua ohjelmistoa olivat myös Tuglas-seuran järjestämät Keksijäkylän Lotta -näytökset ja Nukketeatteri Sammon joulunäytös. Elokuvaviikkoja esitettiin Turkista ja Puolasta. Muita elokuvakulttuuritapahtumia järjestivät serbialais-suomalainen seura, Viro-instituutti ja Suomen pakolaisapu. Katajanokka-seuran Kinokka-elokuvakerhon sunnuntaimatineat lisäsivät yhä suosiotaan; kerhon laaja elokuvatuntemus on tuonut Kino K-13:n

Tuotanto- ja jälkituotantoyhtiöt 24 %

Elokuvaviikot ja muut julkiset esitykset 24 %

Elokuva-alan ulkopuoliset yritystilaisuudet 22 %

Levitysyhtiöt 17 %

Elokuvasäätiön omat tilaisuudet 5 %

Elokuva-alan oppilaitokset 3 %

Muut (yksityishenkilöt ja yhteisöt) 5 %

40

kankaalle huolella valittuja laatufilmejä ja Kinokan näytöksistä onkin tullut elokuvan ystävien tärkeä kohtaamispaikka. Yritystilaisuudet Yritystilaisuuksia on ollut kohtuullisen paljon pitkän hiljaisen kauden jälkeen. Eniten seminaareja on järjestänyt julkishallinto. Huomattavan paljon on ollut myös erilaisten markkinatutkimusten julkistamisia ja markkinointiin liittyviä tapahtumia. Henkilöstö Kino K-13:een palkattiin 1.11.2011 alkaen määräaikaiseen työsuhteeseen teknikko Tomi Sonck, joka toimii elokuvateatterin teknikon toimen ohella Elokuvasäätiön osa-aikaisena mikrotukena. Toisen työn-tekijän palkkaus oli tarpeellista, sillä yhden henkilön oli mahdoton selviytyä lisääntyneestä työmäärästä. Kehittyvä ja muuttuva esitystekniikka vaatii testaukseen ja kehittelyyn aikaa ja perehtymistä, ja uuden tekniikan hallitseminen on edellytys elokuva-alan Auditoriolta toivomalle palvelulle. SES Auditorion tilinpäätös vuodelta 2011 osoittaa noin 5 000 euron tappiota, joka on 5 000 euroa suurempi kuin säätiön toimintabudjettiin sisällytetty 70 000 euron avustus tappion kattamiseen. Säätiö on määräraha-anomuksen yhteydessä pyytänyt, että budjettilaskelmiin perustuva osa määrärahasta kohdistetaan SES Auditorio Oy:n toiminnan kattamiseen.

41

LIITE

MEDIA 2007 -OHJELMAN TOIMINTAVUOSI 2011

Suomen elokuvasäätiö toimii Euroopan komission virallisena sopimusosapuolena: komission osuus Media Deskin rahoituksesta lähetetään SES:n tilille. Toiset 50 % rahoituksesta Media Desk hakee opetus- ja kulttuuri-ministeriöstä. Suurin osa eurooppalaisista Media Deskeistä toimii läheisessä yhteistyössä kansallisen elokuva-tukijärjestelmän kanssa. Muissa Pohjoismaissa Media Deskit sijoittuvat kansallisiin elokuvainstituutteihin. Av-alan tukiohjelma Media 2007 käynnistyi 1.1.2007. Media Deskin keskeisin tavoite on vuoden 2012 aikana jatkaa ja syventää EU:n Media 2007 –ohjelmaan liitty-vää tiedotus- ja neuvontatyötä. Media Deskin tiedottaja Inkeri Lundgren on vuorotteluvapaalla 1.8.2011 – 1.8.2012 ja häntä sijaistaa vuorotteluvapaan ajan Marjo Pipinen. EU:n Media 2007 -ohjelman toimintavuosi 2011 ei ollut suomalaisille tuensaajille helppo. Suomalaisten saamat tuet olivat vuoden aikana yhteensä 1 116 102 euroa. Summa on tässä vaiheessa osittain arvio, muutaman haun käsittely on viivästynyt. Mennyt vuosi oli seitsemänvuotisen Media-ohjelman viides toimintavuosi. Jaossa oli vuoden aikana yhteensä noin 95 miljoonaa euroa 32 Media-ohjelmaan kuuluvalle jäsenmaalle. Komissio teki ehdotuksen uudeksi tukiohjelmaksi ”Luova Eurooppa” vuosille 2014 - 2020 marraskuussa 2011. Esityksessä nykyiset Kulttuuri-, Media- ja Media Mundus -ohjelmat koottaisiin yhdeksi ohjelmaksi. Kulttuuri-alojen ja audiovisuaalisen alan erityispiirteet otetaan esityksessä kuitenkin huomioon: ohjelman sisään tulisi kolme eri alaohjelmaa, joista yksi on jatkumoa nykyiselle Kulttuuri-ohjelmalle, toinen yhdistää Median ja Media Munduksen ja kolmas on kokonaan uusi rahoitusväline (Financial Facility). Creative Europen budjetiksi esitetään 1,801 miljardia euroa ja tästä 900 miljoonaa euroa on osoitettu audiovisuaaliselle alalle eli Media-alaohjelmalle. Nykyisen Media 2007 -ohjelman budjetti on 755 miljoonaa euroa.

TUET TUOTANTOYHTIÖILLE

Hankekehittely Hankekehittelyn tulos 490 000 euroa oli suuri pudotus edellisestä vuodesta (842 176 euroa). Tuotantoyhtiöille suunnattua hankekehittelytukea myönnettiin neljälle fiktiolle ja kahdelle dokumenttielokuvalle erittäin kovassa kilpailutilanteessa yhteensä 315 000 euroa. Suomalaisten Slate funding –hakemukset jäivät ilman tukea. Syksyllä 2009 pelialalle suunnattu hankekehittelytuki ”Interactive Works” muuttui siten, että pelin piti olla kytköksissä johonkin av-alan teokseen ollakseen hakukelpoinen. Itsenäisiä pelejä ei enää tuettu. Uudistunut tuki on varsin haastava ja sen määräraha on pienentynyt. Interactive Works -tukia myönnettiin vuoden 2011 aikana koko Eurooppaan 19 kpl yhteensä 2 076 000 eurolla. Tuki on enintään 150 000 ja Suomeen myönnettiin peräti kaksi tukea, yhteensä 175 000 euroa. Hankekehittelyn osalta Suomi on yhdessä Ruotsin ja Tanskan kanssa isojen jäsenmaiden jälkeen edelleen Euroopan kärkimaita yksittäisten tukien ja interaktiivisten hankkeiden kohdalla. Hankekehittelytuki on toimiva mutta erittäin suosittu tukimuoto, mikä on johtanut myönteiseen päätökseen tarvittavan pisterajan jatkuvaan nousuun. Vuoden aikana oli selkeästi nähtävissä, että läpimenon mahdollisuus on nykyään aiempaa pienempi suuresti lisääntyneen hakijamäärän takia.

42

i2i Audiovisual -rahoitustuki tuotantoyhtiöille Pienten tuotantoyhtiöiden kohdalla menestyksekäs i2i-hakemus edellyttää, että yhtiössä on hankekehittelytuki ja että yhtiöllä on riittävän suuria vakuutuksiin ja rahoitukseen liittyviä kuluja. Vuonna 2011 oli yksi suomalainen hakijayhtiö ja sille myönnettiin maksimituki 50 000 euroa. Televisiolevitystuki Tv-levitystuki myönnetään tuotantoyhtiöille. Tv-levitystuesta käydään edelleen kovaa kilpailua Euroopan eri maiden välillä; monen tv-kanavan tiukentunut taloustilanne heijastuu vaikeutena hakijayhtiölle saada tarvittava määrä ennakko-ostoja tuen varmistamiseksi. Tv-levitystuen pisteytys uudistettiin vuonna 2008 ja se säädettiin hieman vuoden 2010 hakukierroksen myötä. Säädön tavoitteena on toimivampi tuki pienen jäsenmaan näkökulmasta. Vuoden aikana oli kaksi suomalaista hakemusta, mutta ei ole vielä tietoa siitä, miten toisen hankkeen kävi. Koko Eurooppaan jaetaan noin 60 tukea vuosittain. KOULUTUS (MEDIA Training) Media tarjoaa jatkokoulutusta käsikirjoittajille, tuottajille ja uusmedian ammattilaisille. Suomalaiset osallis-tuivat MEDIAn kursseille edellisvuotta innokkaammin: miltei 20 eri kurssille osallistui yhteensä yli 40 alan ammattilaista. Aina yhtä suosittuun EAVE -koulutusohjelmaan osallistui tänä vuonna yksi suomalainen tuottaja, mutta sitäkin sankemmin joukoin suomalaisia – yhteensä 15 – oli mukana DigiTraining Plus -kurssilla, joka järjestettiin toista kertaa Helsingissä Suomessa. Eurodoc-tuottajakoulutusohjelmaan osallistui kaksi doku-menttielokuvien tuottajaa ja uusi cross-media -kurssi Power to the Pixel kiinnosti myös yhtä suomalaisosal-listujaa. Lastenelokuviin erikoistuneen kurssin Prime 4Kids&Family suoritti peräti neljä suomalaista kahdesta eri hankkeesta ja Cartoonin kursseilla kävi niin ikään neljä suomalaista tuottajaa. Suomalaisen Aalto-yliopiston Taideteollinen korkeakoulu oli mukana partnerina kahdessa Media Initial Training -koulutusohjelmassa: ENGAGE ja ”Anything is a Storytelling Device”. FESTIVAALIT Media myönsi tukea neljälle suomalaiselle festivaalille (5 festivaalia vuonna 2010): DocPoint, Espoo Ciné, Oulun kansainvälinen lasten- ja nuortenelokuvien festivaali, ja Tampereen elokuvajuhlat. Eurooppalaisia festi-vaaleja on todella suuri määrä, eikä festivaalituki ole automaattinen, vaan festivaalin pitää jatkuvasti kehittyä pysyäkseen tuen piirissä. Tulos on erinomainen, koska Media-ohjelman laajentuminen on tuonut tuen piiriin lukuisia uusia festivaaleja.

LEVITYSTUET

Pitkän teatterielokuvan levittäjillä on kaksi tukiohjelmaa, automaattinen tuki ja harkinnanvarainen tai selek-tiivinen tuki. Automaattisen tuen tuotto on samalla tasolla vuoteen (2010) verrattuna. Selektiivinen tuki oli myös samalla tasolla verrattuna edelliseen vuoteen. Suomalainen elokuva saa harvoin laajan levityksen muissa Euroopan maissa, mutta viime vuonna suomalaisen elokuvan markkinointikuluihin myönnettiin kolmatta vuotta peräkkäin selektiivistä tukea: Aki Kaurismäen Le Havre -elokuvaa tuettiin 20 Euroopan maassa yhteensä 548 250 eurolla. – Vuonna 2010 Mika Kaurismäen Haarautuvan rakkauden talo -elokuvaa tuettiin 57 000 eurolla ja Muumi ja punainen pyrstötähti -elokuvaa 237 000 eurolla.

43

Video On Demand/Digital Cinema Distribution -tuki julkaistiin ensimmäistä kertaa vuonna 2007. Suomalaista hakijaa ei vielä vuoden 2011 aikana löytynyt. ELOKUVATEATTERIEN DIGITOINTITUKI Vuonna 2011 Media 2007 -ohjelma esitteli uuden tukimuodon, jonka tarkoituksena on tukea eurooppalaista sisältöä esittävien teatterien siirtymistä digitaaliseen aikaan. Tukea jaetaan tasasumma 20 000 euroa salia kohden ja sillä on tarkoitus kattaa digitaalisen projektorin asentamisesta aiheutuvia kuluja. Suomeen tätä tukea ei tullut, sillä tuen myöntämisessä suositaan maita, joissa ei ole kansallista tukijärjestelmää teatterien digitointiin. Suomen elokuvasäätiön avulla Suomessa on tehokkaasti digitoitu elokuvateattereita ympäri maan. MEDIA MUNDUS Vuoden aikana julkaistiin Media Munduksen toinen hakukierros. Munduksen vuosittainen budjetti vuosille 2011 – 2013 on 5 miljoonaa euroa, yhteensä 15 miljoonaa euroa. Ohjelman tavoite on edistää laajempaa kansainvälistä levitystä ja yhteistyötä EU:n ulkopuolisten maiden kanssa. LEVITYSYHTIÖILLE JA FESTIVAALEILLE HYVÄ VUOSI, TUOTANTOYHTIÖIDEN TUOTTO LASKI

Suomen tuotot Media 2007 -ohjelmasta vuoden aikana olivat 1 161 121 euroa (v. 2010: 1 448 257). Tähän summaan voidaan lisätä suomalaisten osallistujien hyöty Median eri kursseista, jonka arvo rahassa on vaikeasti arvioitavissa. Summa jakaantui seuraavasti:

MEDIATUET SUOMEEN 2011

Hankekehittelytuki (sis. Interactive Works) 490 000 €

Teatterielokuvien selektiivinen tuki levittäjille 150 000 €

Teatterielokuvien automaattituki levittäjille 300 000 €

Video on Demand/Digital Cinema Distribution -

Tv-levitystuki auki per 1.3.2011 -

Festivaalituki 121 021 €

i2i Audiovisual (tukea rahoituskuluihin) 50 000 €

Elokuvateatteriverkosto Europa Cinemas/arvioi per 1.3.2011 50 000 €

YHTEENSÄ 1 161 121

Vuoden 2011 tulos kielii entistäkin tiukemmasta kilpailusta, ja selkeimmin sen näkyi hankekehittelyssä ja hankepakettituen kohdalla (Slate funding). Levitystuet ovat aina riippuvaisia eurooppalaisista yleisö-menestyksistä.

ses toimintakertomus 2011

Documents