selostus keljonkankaantie 56 58 lopullinen...21:080 / keljonkankaantie 56 ja 58 / asemakaavaselostus...

ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

A S E M A K A A V A N S E L O S T U S

21. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 28

TONTTIEN 22 JA 23 ASEMAKAAVAN MUUTOS

KELJONKANKAANTIE 56 JA 58

KAAVATUNNUS 21:080

KAAVAN PÄIVÄYS 29.9.2015 SELOSTUKSEN PÄIVÄYS 18.1.2016

21:080 / KELJONKANKAANTIE 56 JA 58 / ASEMAKAAVASELOSTUS 18.1.2016 (2)


PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 28 tontteja 22 ja 23

Asemakaavan muutoksella muodostuu 21. kaupunginosan korttelin 28 tontti 25

Tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä

Kaava-alueen sijainti

Asemakaavan muutosalue sijaitsee Keljonkankaan kaupunginosassa Keljonkankaan aluekeskuk-sessa. Etäisyyttä Jyväskylän keskustaan kertyy noin 7,5 kilometriä. Suunnittelualue rajautuu Etelä-väylään, Keljonkankaantiehen, rivitalojen korttelialueeseen sekä virkistysalueeseen.

Kaavan tarkoitus

Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on yhdistää kaksi erillistä tonttia ja muuttaa muodostuvan korttelialueen käyttötarkoitusta niin, että seniori- ja palveluasumisen sekä hoitolaitostasoisen palve-luasumisen toteuttaminen on mahdollista.

Kaavan nimi KELJONKANKAANTIE 56 JA 58 Kaavan tunnus 21:080 Kaavan päiväys 29.9.2015 Kaavan laatija Mauri Hähkiöniemi, Kaavasuunnittelija

Jyväskylän kaupunki Asemakaavoitus Postiosoite: PL 233, 40101 Jyväskylä Käyntiosoite: Hannikaisenkatu 17

Puh. 014 266 5034 email: [email protected]

Kaavan vireilletulo Sanomalehti Keskisuomalainen 29.9.2015 Hyväksymis- Ltk 3.11.2015 päivämäärät Kh 25.1.2016 Kv 22.2.2016



SISÄLLYSLUETTELO

1 TIIVISTELMÄ .......................................................................................................................................... 5

1.1 ASEMAKAAVA .................................................................................................................................. 5 1.2 KAAVAPROSESSIN VAIHEET.......................................................................................................... 5 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN ................................................................................................ 5

2 LÄHTÖKOHDAT ..................................................................................................................................... 5

2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA ................................................................................. 5 2.1.1 Alueen yleiskuvaus .................................................................................................................... 5 2.1.2 Luonnonympäristö ..................................................................................................................... 6 2.1.3 Rakennettu ympäristö ................................................................................................................ 7 2.1.4 Maanomistus............................................................................................................................ 10

2.2 SUUNNITTELUTILANNE ................................................................................................................ 11 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ............................................... 11

3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET .................................................................................... 15

3.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE JA KÄYNNISTÄMINEN .............................................. 15 3.2 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ ............................................................................................... 15

3.2.1 Osalliset ................................................................................................................................... 15 3.2.2 Vireilletulo ................................................................................................................................ 16 3.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt ............................................................................. 16 3.2.4 Viranomaisyhteistyö ................................................................................................................. 17

3.3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET ...................................................................................................... 17 3.3.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet .................................................................................. 17

3.4 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET .................................... 18 3.5 ASEMAKAAVASTA SAATU PALAUTE JA SEN HUOMIOON OTTAMINEN .................................. 18

3.5.1 Luonnosvaiheen lausunnot ja huomautukset .......................................................................... 18 3.5.2 Asemakaavaluonnokseen nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset ....................................... 18 3.5.3 Ehdotusvaiheen lausunnot ja muistutukset ............................................................................. 19 3.5.4 Asemakaavaehdotukseen nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset ....................................... 19

4 ASEMAKAAVAN KUVAUS .................................................................................................................. 19

4.1 KAAVAN RAKENNE ........................................................................................................................ 19 4.1.1 Mitoitus ..................................................................................................................................... 20 4.1.2 Palvelut .................................................................................................................................... 20

4.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN .................................... 20 4.3 ALUEVARAUKSET .......................................................................................................................... 21

4.3.1 Korttelialueet ............................................................................................................................ 21 4.4 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET ........................................................................................ 21 4.5 KAAVAN VAIKUTUKSET ................................................................................................................ 22

4.5.1 Vaikutusten arvioinnin suorittamistapa .................................................................................... 22 4.5.2 Epävarmuustekijät ................................................................................................................... 22 4.5.3 Haitallisten vaikutusten lieventäminen ..................................................................................... 22 4.5.4 Vaikutusten arviointi ................................................................................................................. 22

4.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT ..................................................................................................... 23 4.7 NIMISTÖ .......................................................................................................................................... 23

5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS .............................................................................................................. 24

5.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT .................................... 24 5.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS ..................................................................................................... 24 5.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA .......................................................................................................... 24



LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA

1) osallistumis- ja arviointisuunnitelma

2) ote ajantasa-asemakaavasta

3) asemakaavan muutosehdotus, pienennös

4) asemakaavan havainnekuvia

5) tonttijakokartta

6) asemakaavan seurantalomake

Ortokuva suunnittelualueesta ja sen lähiympäristöstä (2014/Maanmittauslaitos)



1 TIIVISTELMÄ

1.1 ASEMAKAAVA

Asemakaavan muutoksella alueelle muodostuu asuinkerrostalojen sekä yleisten rakennusten kort-telialue (AKY-1). Korttelialueelle saa sijoittaa seniori- ja palveluasuntoja sekä hoitolaitostasoisia palveluasuntoja ja niiden toimintaa tukevia liike-, toimisto- ja yhteistiloja. Asemakaavan muutos mahdollistaa alueelle uuden viisikerroksisen asuinrakennuksen toteuttamisen nykyisen pienkerros-talon tilalle. Kaavamuutoksen vaikutukset ovat kokonaisuuden kannalta vähäiset. Kaavamuutos mahdollistaa maltillista täydennysrakentamista Keljonkankaan aluekeskukseen.

1.2 KAAVAPROSESSIN VAIHEET

Kaavoituksen aloittamisesta / vireilletulosta tiedotettiin sanomalehti Keskisuomalaisessa 29.9.2015. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on ollut nähtävillä kaavoituksen in-ternet-sivuilla.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) lähetettiin osallisille ja viranomaisille 5.10.2015 luonnosvaiheen kuulemisaineiston yhteydessä.

Asemakaavaluonnos oli MRA 30§:n mukaisesti nähtävillä 6.10.–20.10.2015 välisen ajan Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Lisäksi asiakirjat olivat nähtävillä kaavoituk-sen internet-sivuilla.

Asemakaavan muutosehdotus oli kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä 3.11.2015.

Asemakaavan muutosehdotus oli MRL 65§:n mukaisesti nähtävillä 10.11.–10.12.2015.

Asemakaavan muutosehdotus kaupunginhallituksen käsittelyssä 25.1.2016

Asemakaavan muutosehdotus hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 22.2.2016.

1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN

Asemakaavan toteuttaminen on mahdollista asemakaavamuutoksen tultua voimaan. Jyväskylän kaupungin viranomaiset valvovat rakentamisen toteutusta rakennuslupamenettelyn yhteydessä.

2 LÄHTÖKOHDAT

2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA

2.1.1 Alueen yleiskuvaus

Suunnittelualue sijaitsee noin 7,5 kilometrin etäisyydellä Jyväskylän keskustasta Keljonkankaan kaupunginosassa Keljonkankaan aluekeskuksessa. Suunnittelualuetta rajaa eteläpuolelta Etelä-väylä, itäpuolelta Keljonkaankatie, pohjoispuolelta rivitalojen korttelialue ja länsipuolelta lähivirkis-tysalue. Suunnittelualueen eteläpuolella sijaitsee Keljonkankaan aluekeskuksen julkisia ja kaupalli-sia palveluita.



Suunnittelualue on kokonaisuudessaan rakennettua korttelialuetta, jolla sijaitsee 2009 valmistunut kerrostalo sekä 1952 valmistunut pienkerrostalo. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 7700 m². Suunnittelualueena on korttelin 28 tontit 22 ja 23.

Viistokuvia suunnittelualueesta ja lähiympäristöstä (5/2012)

2.1.2 Luonnonympäristö

Maisemarakenne, maisemakuva

Maisemarakenteellisesti suunnittelualue sijaitsee selännealueiden väliin jäävällä etelä-pohjoissuuntaisella laaksomaisella vyöhykkeellä. Maisemarakenteessa ja -kuvassa suunnittelualue ei sijaitse näkyvällä paikalla.



Luonnonolot

Suunnittelualueen maasto laskee loivasti lännen suuntaan. Suunnittelualueen korkein kohta on noin +144 mpy ja matalin kohta noin + 140,5 mpy. Korkeuseroa korttelialueen sisällä syntyy siis noin 3,5 metriä.

Suunnittelualue on rakennettua korttelialuetta, jossa ei ole juurikaan luonnontilaisia tai sen kaltaisia kasvipeitteisiä alueita. Alueen puusto on normaalia piha-alueen osittain varttunutta puustoa. Alu-eella ei ole todettavia luontoarvoja.

Vesistöt ja vesitalous

Suunnittelualue lähiympäristöineen on I-luokan pohjavesialuetta. Alue on arvioitu euroopanyhtei-söllisesti riskinalaiseksi pohjavesialueeksi. Alueelle on laadittu 2012 pohjavesialueen suojelusuun-nitelma toimenpidesuosituksineen.

2.1.3 Rakennettu ympäristö

Asuminen ja sosiaalinen ympäristö

Suunnittelualue sijaitsee Keljonkankaan aluekeskuksessa. Lähiympäristön rakennuskanta on mo-nimuotoista aina asumisesta liike- ja teollisuusrakentamiseen sekä julkisiin palveluihin. Alueen lä-hiympäristöön on toteutunut asumista useilta eri vuosikymmeniltä ja alueen rakentaminen jatkuu edelleen lähiympäristön laajan toteutumattoman kaavavarannon johdosta. Suunnittelualueen asu-minen ja sosiaalinen rakenne on jatkuvan muutoksen kourissa lähiympäristön täydennysrakenta-misen vuoksi.

Suunnittelualueen lähiympäristössä (300 metrin etäisyydellä) on lapsia (0–14 -vuotta) noin 65, nuo-ria ja työikäisiä (15–64 -vuotta) noin 275 ja eläkeläisiä (yli 65 -vuotta) noin 125. Kaava-alueen lä-hiympäristön kokonaisasukasmäärä on noin 470, josta nuorten ja työikäisten määrä on noin 59 prosenttia.

Kuva Sammonkodin oleskelualueelta kohti Keljonkankaantietä.

Yhdyskuntarakenne

Suunnittelualueen lähiympäristön yhdyskuntarakenne ei ole kokonaisuudessaan toteutunut voi-massa olevan asemakaavan mukaisesti. Suunnittelualueen pohjois-, itä- ja etelä puoli on pääsoin toteutunutta, jossa pohjois- ja itäpuolella on pienimittakaavaista asumispainotteista rakentamista ja eteläpuoli julkisia ja kaupallisia palveluita sekä asumista, myös kerrostaloja. Suunnittelualueen länsipuoli on merkittäviltä osiltaan toteutumatonta asuin-, liike- ja teollisuusrakentamiselle varattua aluetta.

Suunnittelualue sijaitsee vilkkaasti liikennöidyn liikenneverkon äärellä liikenteellisessä solmukoh-dassa, mikä antaa alueen yhdyskuntarakenteelle leimallisen piirteen.

Valtatie 9:n länsipuoli/Eteläportin alue on merkittävä tulevaisuuden täydennysrakentamisen alue asumiselle ja liikerakentamiselle. Alueen toteutuminen muokkaa merkittävästi lähiympäristön yh-dyskuntarakennetta.



Suunnittelualueen lähiympäristön yhdyskuntarakenne ei ole saavuttanut stabiloitunutta tilaa, vaan alueen kehittyminen jatkuu pitkälle tulevaisuuteen merkittävän toteutumattoman kaavallisen varan-non vuoksi.

Suunnittelualueen lähiympäristön yhdyskuntarakenne on nykyisin, mutta erityisesti tulevaisuudes-sa, varsin monimuotoista ja toiminnoiltaan rikasta.

Kuva suunnittelualueelta kohti Keljonkankaantietä.

Kaupunkikuva ja rakennuskanta

Suunnittelualueella Eteläväylän varressa sijaitsee 2009 valmistunut kaksi–viisikerroksinen jul-kisivuiltaan punatiilinen kerrostalo. Rakennuksessa on vanhusten palveluasumisen toimintaa (Sammonkoti). Rakennus muodostaa Eteläväylän varteen korkeudeltaan porrastuvan yhtenäisen rakennusmassan, jossa korkein viisikerroksinen osa sijoittuu Eteläväylän ja Keljonkankaantien kulmaukseen.

Kuvia suunnittelualueella sijaitsevasta punatiilisestä kerrostalosta.

Suunnittelualueen länsiosassa sijaitsee myös 1952 valmistunut kaksikerroksinen puuverhoiltu ja julkisivultaan keltainen pienkerrostalo. Rakennus on asuinkäytössä. Kaavamuutoksen toteuttami-nen edellyttää rakennuksen purkamista.

Kuvia suunnittelualueella sijaitsevasta puuverhoillusta pienkerrostalosta.

Suunnittelualueen lähiympäristön olemassa oleva rakennuskanta on rakentunut pääosin 1950, 1970, 1980 -luvuilla. Lähiympäristössä on myös muutamia 2010 -luvulla valmistunutta rakennusta. Alue onkin kaupunkikuvallisesti hyvin monimuotoinen erivuosikymmenten arkkitehtuurin vuoksi. Alueen kaupunkikuvasta ei ole tunnistettavissa yhtä selkeää leimallista piirrettä sen monimuotoi-suuden vuoksi. Kuitenkin erityisen leimallisen piirteen tuo Keljonkankaan aluekeskuksen julkisten



ja kaupallisten palveluiden keskittymä sekä vilkkaasti liikennöity katuverkko ja liikenteen solmukoh-ta. Kaupunkikuvallisesti alue elää muutosvaihetta lähiympäristön merkittävien täydennysrakenta-misen hankkeiden toteutuessa.

Kuva alueen eteläpuolen julkisten ja kaupallisten palveluiden alueesta.

Kuva alueen pohjoispuolen asuinrivitalojen alueesta, etualalla tontilla toimivan päiväkodin aidattua piha-aluetta.

Palvelut

Suunnittelualueella sijaitsee vanhusten palveluasumista, mutta muita palveluita ei alueella ole. Asemakaava mahdollistaa AL -tontille noin 450 kem² liike- ja toimistotilan toteuttamista. Kokonai-suudessaan suunnittelualue tukeutuu Keljonkankaan aluekeskuksen palveluihin.

Virkistys

Suunnittelualueeseen ei kuulu virkistysalueita. Suunnittelualue on nykyisellään hyvien virkistys-mahdollisuuksien äärellä.

Liikenne

Ajoneuvoliikenne

Ajoyhteys suunnittelualueelle on Keljonkankaantieltä. Asemakaavalla on estetty tonttiliittymien to-teuttaminen Eteläväylältä. Sekä Eteläväylä että Keljonkankaantie ovat molemmat vilkkaasti liiken-nöityjä väyliä. Keljonkankaantie on alueen runkotie ja Eteläväylä seudullinen liikenneväylä.

Keljonkankaantieltä kulkee ajoyhteys tonttien 18, 20 ja 23 alueella, josta on kulku tontille 23 sekä tontille 20. Virallinen kulkuyhteysrasite tontille 23 on osoitettu tontin 22 kautta, mutta kulkuyhteys on kuitenkin toteutunut tonttien 18 ja 20 kautta. Kulkuyhteys tontille 23 käy asemakaavamuutoksen jälkeen kaavallisesti tarpeettomaksi tonttien 22 ja 23 yhdistyessä. Rivitalotontti 20 toivoo kuitenkin ajoyhteyden säilyvän ja se hyödyttää myös uudisrakentamista huoltoliikenteen reittinä.



Kuva Keljonkankaantieltä Sammonkodin pysäköintialueelle, oikeassa reunassa näkyy ajoyhteys pienkerros-talolle ja rivitaloyhtiön sisäpihalle.

Joukkoliikenne

Suunnittelualue kuuluu nykyisellään joukkoliikenteen osalta kolmanteen palvelutasoon viisiportai-sessa asteikossa. Nykyisellään alueelle liikennöi Jyväskylän keskustasta muutama Jyväskylän Liikenteen linja-autovuoro. Lähimmät bussipysäkit sijaitsevat Eteläväylän ja Keljonkankaantien varressa.

Kevyt liikenne

Suunnittelualueelta on hyvät kevyen liikenteen yhteydet joka suuntaan ja ne liittyvät jouhevasti ympäristön muuhun kevyen liikenteen reittiverkostoon.

Joukkoliikenteen hyvä hyödynnettävyys ja kevyenliikenteen erinomaiset yhteydet/-verkostot ovat omiaan vähentämään henkilöautoliikenteen tarvetta Keljonkankaan alueella. Suuri osa tarvittavista palveluista on saavutettavissa joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä.

Tekninen huolto ja erityistoiminnat

Suunnittelualueen lähiympäristöön Eteläväylän ja Keljonkankaantien katualueelle on toteutettu kattavasti kunnallisteknistä verkostoa. Katualueilla kulkevat kaukolämpö, vesi- ja viemäriverkosto, teleliikennekaapeleita jne.

Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt

Suunnittelualueen länsi- ja eteläpuolella olevilla metsäisillä alueilla on 2000 -luvulla laadittujen useiden liito-oravaselvitysten mukaan liito-oravien lisääntymis- ja levähdysalueita. Kaavamuutos ei ota kantaa rakentamattomien puustoisten alueiden maankäyttöön eikä liito-oravahavainnot siten vaikuta suunnittelualueen maankäyttöön.

Suunnittelua on I-luokan pohjavesialuetta (Keljonkangas), mikä on otettava huomioon alueen maankäytön suunnittelussa.

Suunnittelualueen etelä- ja itäpuolella kulkevat Eteläväylä ja Keljonkankaantie ovat vilkkaasti lii-kennöityjä väyliä ja ne aiheuttavat suunnittelualueelle liikennemeluhäiriöitä, mitkä on otettava huo-mioon maankäytön suunnittelussa.

2.1.4 Maanomistus

Suunnittelualue on kokonaisuudessaan yksityisessä omistuksessa.



2.2 SUUNNITTELUTILANNE

2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset

Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet (VAT)

Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista 30.11.2000. Valtakunnalliset alu-eidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan 1.6.2001. Valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueiden-käyttötavoitteiden tarkistamisesta 13.11.2008. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009.

Maakuntakaava

Alueella on voimassa maakuntavaltuuston 16.5.2007 hyväksymä maakuntakaava, jonka ympäris-töministeriö on vahvistanut 14.4.2009. Vahvistettu maakuntakaava kumoaa aiemman seutukaa-van. Keski-Suomen maakuntakaava on tullut voimaan 10.12.2009 ympäristöministeriön vahvistus-päätöksen mukaisena.

Maakuntakaavassa suunnittelualue on Eteläportin työpaikka-aluetta (TP). Aluekohtaisen suunnitte-lumääräyksen mukaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee luoda edellytykset joukko- ja kevytliikenteelle.

Ote Keski-Suomen maakuntakaavasta

Alueella on voimassa Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava, jonka ympäristöministeriö on vahvis-tanut 24.9.2014. Neljäs vaihemaakuntakaava päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallisen palveluverkon ja taajamatoiminnot sekä tarpeelliselta osin siihen liittyvää alue- ja yhdyskuntara-kennetta. Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava on tullut voimaan 25.10.2014.

Vaihemaakuntakaavassa suunnittelualue on keskustatoimintojen alakeskusta (ca), kaupallista vyöhykettä (km-1) ja taajamatoimintojen aluetta (A).



Ote Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavasta

Yleiskaavat

Muurame – Sääksvuori osayleiskaavassa, jonka kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 11.11.1996 oikeusvaikutuksettomana, suunnittelualue on kerrostalovaltaista asuinaluetta (AK).

Ote Muurame – Sääksvuori osayleiskaavasta

Jyväskylän kaupungin yleiskaavassa, jonka kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 10.11.2014 oikeus-vaikutteisena (kaava ei ole tuullut voimaan), suunnittelualue on kestävän liikkumisen taajama -aluetta sekä aluekeskuksen -aluetta.

Kestävän liikkumisen taajama -alueen merkintäkuvauksessa todetaan:

”Tiivistyvä, toiminnoiltaan monipuolinen taajamarakenteen alue, jolla maankäytön muutosten ja tehostamisen tulee perustua asemakaavoitukseen. Asemakaavoituksessa tulee noudattaa yleis-kaavakarttojen 2‐6 merkintöjä ja määräyksiä. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon lähivirkistyksen tarpeet sekä paikallisten viheryhteyksien jatkuminen. Suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huo-miota myös joukkoliikenteen, jalankulun ja pyöräilyn olosuhteisiin.



Uusien rakennuspaikkojen muodostaminen vaatii pohjakseen asemakaavan. Ennen asemakaavoi-tusta alueella voidaan sallia ympäristön ominaispiirteisiin soveltuva, myöhempää kaavoitusta hait-taamaton, olemassa olevien rakennuspaikkojen korjaus‐ ja täydennysrakentaminen.”

Yleiskaavan ”täydennysrakentaminen ja kestävä liikkuminen” –kartassa suunnittelualue on osoitet-tu merkinnällä: ”Ensisijainen rakentamisen kohdentamisvyöhyke, jolla tehokas ympäristöönsä so-piva täydennysrakentaminen ja uudisaluerakentaminen on erityisen suotavaa. Toiminnat tukeutu-vat helposti saavutettavaan joukkoliikenteeseen, laadukkaisiin pyöräilyreitteihin ja keskustassa sekä aluekeskuksissa myös kävelyyn.”.

Yleiskaavan ”luontoarvojen verkottuminen” -kartassa suunnittelualueen länsipuolelle on osoitettu LUO-NET: luontoarvoalueet yhdistävä viheralueverkko -merkintä. Viheralueverkko tulee säilyttää rakenteeltaan katkeamattoman ja mahdollisimman leveänä luontoarvoiltaan monimuotoisena alue-verkkona.

Yleiskaavan ”vesitalouden suojelu” -kartassa suunnittelualue on osoitettu 1. luokan pohjavesialu-eeksi, jolla toimenpiteet eivät saa heikentää pohjaveden laatua tai vähentää pohjavesiesiintymän antoisuutta.

Ote Jyväskylän yleiskaavasta

Voimassa olevat asemakaavat

Suunnittelualueella on voimassa asemakaava 21:046, joka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 27.5.1996 (tullut voimaan 13.9.1996).

Asemakaavassa suunnittelualue on asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK) sekä asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (AL). Korttelialue on jaettu kahdeksi tontiksi pääkäyttötarkoitus-ten mukaisesti. Rakennusoikeutta asemakaavassa on osoitettu yhteensä 6180 kem², josta AK -tontilla on 1500 kem² ja AL -tontilla 4680 kem². AL -korttelialueen rakennusoikeudesta 680 kem² on osoitettu autosuojille ja varastorakennuksille. AL -korttelialueelle saa toteuttaa enintään 10 pro-senttia kokonaisrakennusoikeudesta liike- ja toimistotilaa. AK -tontilla kerrosluvuksi on osoitettu III ja AL -tontilla II, IV ja V.

Tonttien Eteläväylän, Keljonkankaantien sekä pohjoispuoleisen rajan suuntaisesti on osoitettu istu-tettavan puurivin paikka. AL -tontilla Eteläväylän suuntaisille rakennusalanrajoille on osoitettu ra-kenteille liikennemelun ääneneristävyysvaatimus (35 dB). AL -tontille on osoitettu erilliset raken-nusalat autosuojille ja varastoille (a).

Autopaikkoja on toteutettava kerrostalotontilla 1 ap/ 85 m² asuinkerrosalaa kohti, kuitenkin vähin-tään 1 ap/asunto. Liikekerrosalaa kohden autopaikkoja tulee toteuttaa 1 ap/50 m² ja toimisto-, pal-velu- ja harrastustilojen kerrosalaa kohden 1 ap/60 m².



Rakennusten on määrätty olevan väreiltään, mittasuhteiltaan ja materiaaleiltaan naapurirakennuk-siin soveltuvia ja yhtenäisen kokonaisuuden muodostavia. Pääasiallisena julkisivumateriaaliksi on määrätty punatiili ja tehosteeksi rapattu pinta. Kattokaltevuuden ja värin on määrätty olevan kortte-likohtaisesti yhtenäinen.

Piha-alueista tule varata leikki- ja oleskelualueiksi sopivaa aluetta vähintään 10 m²/100 m² asuin-kerrosalaa kohden. Tonttien väliselle ja puistoon rajautuvalle rajalle tulee istuttaa pensasaita. Au-tosuojan rakennusalan tontin rajan puoleiselle osalle, jota ei rakenneta, tulee sijoittaa peittomaalat-tu puuaita.

Asemakaavan toteuttamista ohjaamaan on laadittu erilliset rakentamistapaohjeet.

Ote ajantasa-asemakaavasta

Rakennusjärjestys

Jyväskylän kaupungin kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden rakennusjärjestyksen 8.12.2008 (97§). Rakennusjärjestys tuli voimaan 1.1.2009.

Tonttijako- ja rekisteri

Asemakaavan muutos koskee korttelin 28 tontteja 22 ja 23. Tonttijako on hyväksytty 24.5.2007. Tontti 21-28-23 on rekisteröity 18.10.2007 ja tontti 21-28-22 5.3.2008.

Pohjakartta

Pohjakartta (kaavanpohjakartta) on Jyväskylän kaupungin kiinteistönmuodostuksen ja maastomit-tauksen laatima ja se täyttää kaavoitusmittausasetuksen vaatimukset. Kaava-alueen pohjakartta on tarkastettu 2015.



Muut aluetta koskevat päätökset, suunnitelmat ja ohjelmat, jotka ovat tulleet voimaan tai ovat suunnitteilla

Kaavamuutosalueelle on laadittu asemakaavan toteuttamista ohjaava rakentamistapaohje edelli-sen asemakaavan yhteydessä.

Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat

Suunnittelualue on osa Keljonkankaan aluekeskusta. Alueen eteläpuolella on julkisten sekä kau-pallisten palveluiden aluevarauksia (YL ja KL) sekä asumista. Alueen itä- ja pohjoispuoli on rivi- ja erillispientalo painotteista asuinaluetta (AO, AOR). Alueen länsipuoli on pääosin rakentamatonta aluetta, jossa asemakaavallisia varauksia on asuinkerrostaloille (AK), liikerakentamiselle (K) sekä teollisuudelle (TL). Alueen länsipuoli kuuluu maakuntakaavan mukaiseen Eteläportin keskustatoi-mintojen ja kaupalliseen alueeseen, jonka kehittäminen on alkanut valtatie 9:n länsipuolelle sijoit-tuvan Eteläportin alueen kaavoittamisella. Lähiympäristön runsas toteutumattomien asemakaaval-listen alueiden varanto tarkoittaa alueen olevan merkittävän kehitysvaiheen edessä.

Alueelle lähtökohtavaiheessa laaditut tai aikaisemmat selvitykset, muun muassa tehdyt in-ventoinnit

Suunnittelualue kuuluu osaksi Keljonkankaan aluekeskuksen aluekokonaisuutta. Alueen lähiympä-ristöön on ollut vireillä viime vuosina useita maankäytön suunnitteluun liittyneitä hankkeita, joiden yhteydessä on tehty erinäinen määrä selvityksiä. Kaavamuutos alueeseen liittyviä laadittuja selvi-tyksiä ovat mm.:

- Keljonkankaan pohjavesialueen suojelusuunnitelma 2012 (Marika Masalin-Weijo)

- Keljon kolmiotontin liito-oravaselvitys 2013 (Timo Pylvänäinen)

- Kaijanlammentie itäpuolen liito-oravaselvitys 2011 (Timo Pylvänäinen)

- Kaijanlammentie itäpuolen liito-oravaselvitys 2008 (Taru Heikkinen)

3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET

3.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE JA KÄYNNISTÄMINEN

Asemakaavan laatimiseen on ryhdytty yksityisen maanomistajan hakemuksesta. Kaavamuutoksen hakija haluaa muuttaa korttelialueen käyttötarkoitusta niin, että seniori- ja palveluasumisen sekä hoitolaitostasoisen palveluasumisen toteuttaminen korttelialueelle on mahdollista. Hakija hakee myös rakennusoikeuden korottamista alueen täydennysrakentamisen mahdollistavaksi sekä tontti-jaon muutosta.

Asemakaavan laatiminen on aloitettu syksyllä 2015 ja kaavoituksen vireilletulosta on ilmoitettu sa-nomalehti Keskisuomalaisessa 29.9.2015. Asemakaavahanke on käsitelty kaupunkirakennepalve-luiden sisäisessä aloituspalaverissa 20.8.2015.

3.2 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ

3.2.1 Osalliset

Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62§). Tässä asemakaavan muutoksessa osallisia ovat:



Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat

Kaavamuutoksen hakija:

Yksityinen maanomistaja

Viranomaiset:

Keski-Suomen ELY-keskus

Jyväskylän Energia Oy / Kaukolämpö

Jyväskylän Energia Oy / Vesi

JE-Siirto Oy

Rakentaminen ja ympäristö

Liikenne ja viheralueet

Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö

3.2.2 Vireilletulo

Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu sanomalehti Keskisuomalaisessa 29.9.2015. Osallistu-mis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä kaavoituksen internet-sivuilla.

3.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt

Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia sekä lausua kaavas-ta mielipiteensä. Viranomaisilta ja tarvittavin osin myös muilta tahoilta pyydetään erilliset lausunnot kaavan ehdotusvaiheessa.

Kaavaluonnoksen valmistelu

Kaavoittaja suunnittelee asemakaavaluonnoksen. Tätä varten hän kerää tarvittavat tiedot sekä neuvottelee tarvittaessa osallisten, viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa. Kaavoittaja laatii osal-listumis- ja arviointisuunnitelman (OAS).

Osallistuminen: Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu 29.9.2015 sanomalehti Keskisuomalaisessa sekä kaavoituksen www-sivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä kaavoituksen internetsivuilla. Kaavoittajaan voi ottaa yhteyttä kirjallisesti tai suullisesti.

Luonnosvaihe 6.10.–20.10.2015

Asemakaavan muutosluonnos pidetään nähtävillä MRA 30 §:n mukaisesti 6.10.–20.10.2015 väli-sen ajan, jotta osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä luonnoksesta.

Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan sanomalehti Keskisuomalaisessa sekä kaavoituk-sen www-sivuilla. Kaavaluonnos pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Osallisille ja viranomaisille tiedotetaan myös kirjeitse, kirjeet on postitettu 5.10.2015. Mielipiteensä voi ilmoittaa kirjallisesti tai suullisesti kaavoittajalle. Mielipiteistä tehdään kooste, joka liitetään kaa-vaselostukseen.

Luonnosvaiheen nähtävilläolon aikana saatu palaute (lausunnot ja huomautukset) on esitelty kaa-vaselostuksen kappaleessa 3.5 ”Asemakaavasta saatu palaute ja sen huomioon ottaminen”.

Ehdotusvaihe 10.11.–10.12.2015

Kaavoittaja laatii luonnoksesta saatu palaute huomioonottaen kaavaehdotuksen, jonka kaupunki-rakennelautakunta päätti 3.11.2015 asettaa MRL 65 §:n mukaisesti nähtäville 30 päiväksi 10.11.–10.12.2015 väliseksi ajaksi.



Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan sanomalehti Keskisuomalaisessa ja kaavoituksen www-sivuilla. Kaavaehdotus pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Kaa-vaehdotuksesta annetut mielipiteet (muistutukset) tulee osoittaa kaupunkirakennelautakunnalle ja toimittaa ne kirjallisena kaupungin kirjaamoon ([email protected]). Kunnan perusteltu kannan-otto muistutuksista toimitetaan niille muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa. Muistutuksista on tehty kooste, joka on kaavaselostuksen liitteenä.

Ehdotusvaiheen nähtävilläolon aikana saatu palaute (lausunnot ja muistutukset) on esitelty kaa-vaselostuksen kappaleessa 3.5 ”Asemakaavasta saatu palaute ja sen huomioon ottaminen”.

Hyväksymisvaihe

Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan muutosehdotuksen 22.2.2016.

Osallistuminen: Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Kau-punginvaltuuston päätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen (MRL 191 §).

3.2.4 Viranomaisyhteistyö

Kaavan laadintaan ei liity sellaisia valtakunnallisia, seudullisia tai muita keskeisiä tavoitteita, joiden selvittämiseksi viranomaisneuvottelu kaupungin ja Keski-Suomen ELY -keskuksen kesken tulisi järjestää. (MRL 66 § 2 mom.)

3.3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET

3.3.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT)

Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista tuli voimaan 6.1.2001. Valtio-neuvosto päätti 13.11.2008 valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009.

Tarkistetuissa tavoitteissa on ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi korostettu yhdyskuntarakenteen eheyttämistä tukevia tavoitteita erityisesti kaupunkiseuduilla. Tavoitteisiin on lisätty velvoite vähen-tää henkilöautoliikenteen tarvetta ja edistää energian säästämistä. Tällä tarkoitetaan sitä, että asuinalueita, työpaikkoja ja palveluja ei sijoiteta irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakentees-ta..

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kuusi tavoiteryhmää ovat:

toimiva aluerakenne

eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu

kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat

toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto

Helsingin seudun erityiskysymykset

luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet.

Kaupungin asettamat tavoitteet

Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa kaavamuutoksen hakijan esittämien tavoittei-den toteuttaminen käyttötarkoituksen muutoksen, kiinteistönjaotuksen ja rakennusoikeuden muu-toksen osalta. Kaupungin kannalta keskeisenä tavoitteena on, että asemakaava ohjaa alueen to-teutusta niin, että lopputulos luo viihtyisän, terveellisen ja turvallisen elinympäristön ja kaupunkiku-vallisesti laadukkaan kokonaisuuden ja mahdollistaa palveluasumisen kokonaisuuden syntymisen Keljonkankaan aluekeskukseen liikenteellisesti hyvien yhteyksien äärelle.



Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet

Suunnittelualueella voimassa oleva asemakaava ei mahdollista palveluasumisen sijoittamista alu-eelle eikä ohjaa rakentamista tavoitteellisen kaupunkirakenteen saavuttamiseksi. Alue on osoitettu Keljonkankaan aluekeskukseksi, mikä asettaa alueen kehittämiselle laadullisia ja toiminnallisia tavoitteita.

Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet

Suunnittelualue sijaitsee Keljonkankaan aluekeskuksessa ja alueen kehittäminen täydennysraken-tamisella ja palveluasumisella on tavoitteellista. Alueen sijainti liikenteellisessä solmukohdassa ja aluekeskuksessa asettaa alueen toteuttamiselle selkeät kaupunkikuvalliset laadulliset tavoitteet.

3.4 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET

Asemakaavan muutos on luonteeltaan hyvin tekninen, jossa muutokset kohdistuvat lähinnä kiin-teistöjaotukseen, korttelialueiden käyttötarkoitukseen sekä rakentamisen määrään. Suunnittelualue on myös pinta-alaltaan kohtalaisen suppea. Nämä asemakaavamuutoksen lähtökohdat eivät aseta edellytyksiä vaihtoehtoisiin tarkasteluihin asemakaavaratkaisun sisällöstä.

Asemakaavamuutoksen on ryhdytty yksityisen maanomistajan hakemuksesta ja hakemuksen yh-teydessä esittämien suunnitelmien mukaisesti.

Asemakaavamerkinnöillä ja -määräyksillä ohjataan verrattain tarkasti uudisrakentamisen arkkiteh-tuuria, määräykset jättävät kuitenkin varaa variaatioille ja erilaisille ratkaisuille.

Asemakaavamuutoksen vaikutukset on esitetty selostuksen loppupuolella vaikutusten arvioinnin yhteydessä.

3.5 ASEMAKAAVASTA SAATU PALAUTE JA SEN HUOMIOON OTTAMINEN

3.5.1 Luonnosvaiheen lausunnot ja huomautukset

Asemakaavan muutosluonnos pidettiin nähtävillä MRA 30 §:n mukaisesti 6.10.–20.10.2015 välisen ajan, jotta osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä luonnoksesta. Luonnosvaiheen nähtävil-läolon aikana asemakaavasta annettiin yksi (1) lausunto. Asemakaavan muutosluonnoksesta ei annettu huomautuksia.

Lausunnon antoi Jyväskylän Energia Oy:n vesiliiketoiminta. Liikenne ja viheralueet -vastuualue ilmoitti, ettei heillä ole huomautettavaa asemakaavan muutosluonnokseen.

Jyväskylän Energia Oy / Vesiliiketoiminta

Tontti 23 on liitetty vesijohdon ja jätevesiviemärin osalta Metallimiehentien ja tontti 22 Ete-läväylän vesihuoltolinjaan. Hulevesien osalta tontit eivät ole liittyneet JE:n verkostoon.

Tontin käyttötarkoituksen muutokset ja rakennusoikeuden lisäykset aiheuttavat muutoksia veden liittymismaksuissa ja -sopimuksissa, joten ne tulee tarkistaa suunnitte-lun/rakentamisen yhteydessä.

3.5.2 Asemakaavaluonnokseen nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset

Luonnosvaiheen nähtävillä olon jälkeen on asemakaavaan on tehty seuraavat muutokset:

Olemassa olevan palveluasumisen kerrostalon toteutunut kerrosala on tarkistuslaskettu ja kaavakarttaan rakennusoikeus on muutettu toteutuneet tilanteen mukaiseksi. Rakennusoi-keutta on nostettu luonnosvaiheesta 4000 kem²:stä 4040 kem²:iin.



Asemakaavan muutosehdotus 11/2015

3.5.3 Ehdotusvaiheen lausunnot ja muistutukset

Asemakaavan muutosehdotus pidettiin nähtävillä MRL 65 §:n mukaisesti 10.11.–10.12.2015 väli-sen ajan. Ehdotusvaiheen nähtävilläolon aikana asemakaavasta annettiin kaksi (2) lausuntoa, muistutuksia ei jätetty. Lausunnon antoivat Keski-Suomen pelastuslaitos sekä rakennus- ja ympä-ristölautakunta. Molemmat ilmoittivat lausunnossaan, ettei heillä ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotukseen.

3.5.4 Asemakaavaehdotukseen nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset

Asemakaavamuutoksen ehdotusvaiheen nähtävilläolon jälkeen asemakaavaan ei ole tehty muu-toksia.

4 ASEMAKAAVAN KUVAUS

4.1 KAAVAN RAKENNE

Asemakaavan muutoksella alueelle muodostuu asuinkerrostalojen sekä yleisten rakennusten kort-telialue (AKY-1). Korttelialueelle saa sijoittaa seniori- ja palveluasuntoja sekä hoitolaitostasoisia palveluasuntoja ja niiden toimintaa tukevia liike-, toimisto- ja yhteistiloja. Asemakaavan muutos mahdollistaa alueelle uuden viisikerroksisen asuinrakennuksen toteuttamisen nykyisen kaksiker-roksisen pienkerrostalon tilalle. Kaavamuutoksen vaikutukset ovat kokonaisuuden kannalta vähäi-set. Kaavamuutos mahdollistaa maltillista täydennysrakentamista Keljonkankaan aluekeskukseen.



Asemapiirros kaavamuutosalueesta

4.1.1 Mitoitus

Asemakaavan muutosalueen pinta-ala on 0,7658 hehtaaria. Koko kaavamuutosalue on asuinker-rostalojen sekä yleisten rakennusten korttelialuetta (AKY-1).

Rakennusoikeutta asemakaavassa on osoitettu AKY-1 -korttelialueelle yhteensä 7340 ker-rosalaneliömetriä. Rakennusoikeus jakautuu kolmelle erilliselle rakennusalalle 4040 kem², 3200 kem², ja 100 kem² suuruisiin osiin. Rakennusoikeus nousee asemakaavan muutoksella 1160 kem² (voimassa olevassa asemakaavassa 6180 kem²).

Asemakaavan aluetehokkuus on 0.95. AKY-1 -korttelialueen tehokkuus on myös 0.95.

4.1.2 Palvelut

Asemakaavan muutos mahdollistaa alueelle seniori- ja palveluasumiseen liittyvän liike- ja toimisto-tilan toteuttamisen. Asemakaavan muutos ei mahdollista alueelle muiden palveluiden sijoittamista. Suunnittelualue tukeutuu lähiympäristön, lähinnä Keljonkankaan alueen palveluihin.

4.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN

Asemakaavan muutosalue sijaitsee liikenteellisessä solmukohdassa, mikä asettaa toteuttamiselle kaupunkikuvallisia laadullisia tavoitteita ja vaatimuksia. Kaupunkikuvallisesti näkyvin ja merkittävin osa eli Eteläväylän ja Keljonkankaantien kulmauksen rakennusmassa on jo toteutettu, eikä siihen voida puuttua tämän asemakaavan muutoksen puitteissa. Kaavamuutoksen mahdollistama raken-taminen sijoittuu alueen länsiosaan olemassa olevan rakennusmassan taakse, joten sen asema kaupunkikuvassa on vähäinen. Suuressa mittakaavassa asemakaavamuutoksen toteuttamisella ei ole merkittävää vaikutusta kaupunkikuvaan ja alueen ympäristön laadulliseen arviointiin. Asema-kaavan muutos ohjaa alueen toteuttamista kaupunkikuuvallisten ja ympäristöllisten laatutavoittei-den mukaiseen suuntaan.



4.3 ALUEVARAUKSET

4.3.1 Korttelialueet

Asuinkerrostalojen sekä yleisten rakennusten korttelialue AKY-1 (korttelin 28 tontti 25)

Asuinkerrostalojen sekä yleisten rakennusten korttelialueen (AKY-1) pinta-ala on 7658 m² ja se käsittää koko kaavamuutosalueen. Korttelialueelle saa sijoittaa seniori- ja palveluasuntoja sekä hoitolaitostasoisia palveluasuntoja ja niiden toimintaa tukevia liike-, toimisto- ja yhteistiloja. Raken-nusoikeutta korttelialueelle on osoitettu yhteensä 7340 kem², mikä jakautuu kolmelle erilliselle ra-kennusalalle 4040 kem², 3200 kem² ja 100 kem² suuruisiin osiin. Eteläväylän varteen sijoittuva jo toteutunut rakennus porrastuu kaksi (II), neljä (IV) ja viisi (V) kerroksisiin osiin. Alueen länsiosaan sijoittuvan uudisrakennuksen kerrosluvuksi on osoitettu viisi (V) ja rakennus porrastuu maastoon siten, että kerrosluku Eteläväylän suuntaan on neljä ja pohjoiseen viisi.

AKY-1 -korttelissa liiketilaa saa toteuttaa enintään 10 prosenttia kokonaisrakennusoikeudesta ja liiketilan tulee olla palveluasumista tukevaa.

Kortteliin rakentuvien rakennusten ja rakennelmien tulee muodostaa keskenään arkkitehtuuriltaan yhteen sopiva kokonaisuus. Rakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee olla punatiili ja tehosteena tulee käyttää rapattua pintaa.

Tonttien autopaikat sijoitetaan rakennusten rajaamalle sisäpihalle kaavakartassa p -merkinnällä osoitetulle alueelle. Autopaikkoja tulee toteuttaa 1 ap/85 asuinkerrosalaneliömetriä kohti, 1 ap/150 seniori- ja palveluasumisen kerrosalaneliömetriä kohti ja 1 ap/75 liiketilan kerrosalaneliömetriä koh-ti. Ajoneuvoliittymä tontille on Keljonkankaantieltä.

4.4 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET

Kaavamääräykset rakennusten arkkitehtonisesta ilmeestä (julkisivut, katot, massanmuodot yms.):

Rakennusten ja rakennelmien tulee muodostaa keskenään arkkitehtuuriltaan yhteen sopiva kokonaisuus.

AKY-1 -korttelissa rakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee olla punatiili. Te-hosteena julkisivuissa voidaan käyttää vaaleaa rapattua pintaa.

AKY-1 -korttelissa rakennusten kattomuodon, värin ja materiaalin tulee olla yhtenäinen.

AKY-1 -korttelissa jätteiden keräyspisteet tulee sijoittaa päärakennuksen, autosuojan tai va-raston yhteyteen tai erilliseen katettuun jätteiden keräyspisteeseen. Jätteiden keräys voi-daan toteuttaa myös syväkeräysjärjestelmänä. Jätteiden keräyspiste voidaan sijoittaa myös merkityn rakennusalan ulkopuolelle.

Kaavamääräykset autopaikoista ja pysäköinnistä:

Autopaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti:

- 1 ap/85 asuinkerrosalaneliömetriä kohti

- 1 ap/150 seniori- ja palveluasumisen kerrosalaneliömetriä kohti

- 1 ap/75 liiketilan kerrosalaneliömetriä kohti.

Kaavamääräykset piha-alueista ja maaston muotoilusta:

Leikki- ja oleskelutilaa tulee varata vähintään 10 neliömetriä 100 kerrosalaneliömetriä kohti.



Tontin leikki- ja oleskelualueet tulee sijoittaa tai suojata liikenteen melulta siten, että melu-taso ei ylitä em. alueilla valtioneuvoston asettamia ohjearvoja.

Pysäköintialuetta tulee jäsentää puu- ja pensasistutuksin.

Muut kaavamääräykset:

Alue on I-luokan tärkeää pohjavesialuetta. Alueella tulee välttää maalämpöjärjestelmien to-teuttamista pohjaveden pilaantumisriskin vuoksi. Mahdollisen maalämpöjärjestelmän toi-menpideluvasta tulee pyytää lausunto Keski-Suomen ELY -keskukselta.

Rakennukset tulee liittää kaukolämpöverkkoon (MRL 57 a pykälä).

Padotuskorkeuden alapuolelle jäävien tilojen viemäröinti tulee hoitaa kiinteistökohtaisin pumppaamoin.

Sitova tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä.

4.5 KAAVAN VAIKUTUKSET

4.5.1 Vaikutusten arvioinnin suorittamistapa

Vaikutusten arviointia on tehty asiantuntija-arvioina perustuen olemassa oleviin lähtötietoihin, joita on täydennetty tarvittavilta osin kaavoituksen edetessä.

4.5.2 Epävarmuustekijät

Vaikutusten arvioinnin tuloksiin liittyy epävarmuustekijöitä. Asemakaavan aluevarausten ja muiden kaavamerkintöjen luonteesta johtuen ei voida tarkasti arvioida, miten ja missä aikataulussa alue tulee kehittymään, mitä toimijoita alueelle sijoittuu, millainen on rakennusten lopullinen arkkitehtuuri ja toteutus ja minkälaisia muutoksia alueen ilmeessä voi tapahtua. Kaavamerkinnöillä ja -määräyksillä ohjataan rakentamista kuitenkin niin, että suunnittelun yhteydessä sovitut periaatteet ja tavoitetilat voivat toteutua. Asemakaavamuutoksen sisällön kannalta toteutukseen liittyvät epä-varmuustekijät eivät kuitenkaan ole merkittäviä eivätkä ne vaikuta kaavaratkaisun sisältöön olen-naisesti. Kaavamuutoksessa on määritelty tarkasti ne tekijät, joilla on suurin merkitys muun muas-sa aluerakenteeseen, kaupunkikuvaan ja liikenteeseen ja velvoitettu näitä asioita koskevat määrä-ykset noudatettavaksi.

4.5.3 Haitallisten vaikutusten lieventäminen

Kaavan laadinnan aikana on pohdittu arvioitujen haitallisten vaikutusten lievennysmahdollisuuksia. Näistä on kerrottu tarkemmin seuraavassa kappaleessa vaikutusten arvioinnin tulosten kuvailun yhteydessä.

4.5.4 Vaikutusten arviointi

Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen

Asemakaavamuutoksen vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen eivät ole merkittävät. Asemakaavan muutos mahdollistaa maltillista täydennysrakentamista, mutta rakentamisen vähäisen määrän sekä alueen pienen pinta-alan vuoksi vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ovat vähäiset. Asemakaavan muutosalueen länsipuolelle sijoittuvan Eteläportin alueen täydennysrakentamisen aluekokonaisuu-den toteutuminen tulee muuttamaan merkittävästi alueen yhdyskuntarakennetta tulevien vuosien aikana.



Vaikutukset kaupunkikuvaan

Asemakaavamuutoksen vaikutukset kaupunkikuvaan eivät ole merkittäviä. Asemakaavan muutos mahdollistaa uuden viisikerroksisen kerrostalon toteuttamisen alueelle. Uusi rakennus sijoittuu kui-tenkin jo olemassa olevan kaupunkikuvallisesti näkyvällä paikalla olevan kerrostalon taakse, mikä osaltaan vähentää uudisrakennuksen aiheuttamia kaupunkikuvallisia vaikutuksia. Kaavamuutos-alue on osa Keljonkankaan aluekeskusta, joka kaupunkikuvalliseen ilmeeseen sopii tiivis ja mitta-kaavaltaan voimakas rakentaminen korostamaan aluekeskuksen asemaa ja sijaintia kaupunkira-kenteessa.

Kaavamerkinnät ja -määräykset ohjaavat toteutusta kaupunkikuvallisten tavoitteiden toteutumi-seen.

Vaikutukset maisemaan

Asemakaavamuutoksen vaikutukset maisemaan eivät ole merkittäviä. Suurmaisemassa asema-kaavamuutoksen mahdollistaman täydennysrakentamisen vaikutukset eivät ole merkittäviä. Myös lähimaisemassa rakentamisen vaikutukset jäävät vähäisiksi uudisrakentamisen sijoittuessa alueen länsiosaan jo olemassa olevan kerrostalon taakse.

Vaikutukset viheralueisiin ja virkistysyhteyksiin

Asemakaavamuutoksella ei ole vaikutuksia viheralueisiin ja virkistysyhteyksiin. Asemakaava-alueeseen ei kuulu virkistysalueita eikä kaavamuutoksella muodostu uutta virkistysaluetta.

Vaikutukset ilmastoon

Asemakaavan muutos tukee Jyväskylän kaupungin ilmasto-ohjelman tavoitteita. Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen täydennysrakentaminen mahdollistaa rakennetun palveluverkon hyödyntä-misen, resurssiviisauden ja sijaintinsa puolesta myös autoriippumattomuuden.

Liikenteelliset vaikutukset

Asemakaavamuutoksen liikenteelliset vaikutukset ovat vähäiset. Alueen rakentamisen määrä li-sääntyy 1120 kem², mikä mahdollistaa vähäisen liikennemäärien kasvun. Maltillinen täydennysra-kentaminen varsin vilkkaasi liikennöidyn liikenneverkon tuntumassa ei olennaisesti muuta alueen liikennesuoritteiden määrää tai aiheuta muutenkaan liikenteen sujuvuudelle haitallisia vaikutuksia.

Sosiaaliset vaikutukset

Asemakaavan muutoksella ei ole merkittäviä sosiaalisia vaikutuksia. Asemakaavan toteuttaminen mahdollistaa alueen asukasmäärän kasvun, mutta lähiympäristön väestömäärään suhteutettuna muutos ei ole merkittävä. Uusi rakentaminen ja uudet asukkaat rikastuttavat ja monipuolistavat lähiympäristön sosiaalista rakennetta. Asemakaavan muutos mahdollistaa alueelle palveluasumis-ta, mikä osaltaan mahdollistaa sosiaalisen rakenteen monimuotoisuuden kehittymistä.

4.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT

Kaava-alueen etelä- ja itäpuolella kulkevat Eteläväylä ja Keljonkankaantie aiheuttavat alueelle lie-viä liikennemeluhaittoja, joiden torjuminen on otettu huomioon asemakaavamerkinnöillä ja -määräyksillä.

Asemakaavan muutoksella ei alueelle muodostu ympäristön häiriötekijöitä.

4.7 NIMISTÖ

Asemakaavassa ei esitetä uutta nimistöä.



5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS

5.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT

Alueelle on laadittu kaavan yhteydessä sitova tonttijako.

5.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS

Asemakaavamuutoksen toteuttaminen voi alkaa kaavan tultua voimaan. Toteutuksen tarkasta ajankohdasta ei ole tietoa kaavan laadinnan aikana.

5.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA

Asemakaavan muutoksen toteutumista seurataan tiiviissä yhteistyössä Jyväskylän kaupungin kaa-voituksen, rakennusvalvonnan sekä yhdyskuntatekniikan kanssa.

Asemakaavan toteutuksen seurannassa on erityisesti kiinnitettävä huomiota:

alueen kaupunkikuvaan ja rakennusten arkkitehtuuriin

tonttien piha-alueiden suunnitteluun ja toteutukseen.

Selvästi kaavan tavoitteista poikkeavista hankkeista on keskusteltava asemakaavoituksen edusta-jien kanssa.

12.8.2015 (1)


OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KELJONKANKAANTIE 56 ja 58 ASEMAKAAVAN MUUTOS 21. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 28 TONTEILLE 22 JA 23

Kaavatunnus 21:080 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 § 1 momentin mukaan kaavaa laadittaessa tulee laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenet-telyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista.

1. Kaava-alueen sijainti Asemakaavan muutosalue sijaitsee Keljonkan-kaalla noin 7,5 kilometrin etäisyydellä Jyväskylän keskustasta. Suunnittelualueena ovat korttelin 28 tontit 22 ja 23. Suunnittelualuetta rajaavat Etelä-väylä, Keljonkankaantie, rivitalojen korttelialue sekä virkistysalue. 2. Suunnittelutehtävän määrittely sekä tavoit-teet Asemakaavamuutoksen laatiminen on lähtenyt liikkeelle yksityisen maanomistajan hakemukses-ta. Kaavamuutoshakemuksessa esitetään tonttien yhdistämistä, rakennusoikeuden nostamista, ker-rosluvun korottamista sekä käyttötarkoituksen muuttamista palveluasumisen sallivaksi. Peruste-luiksi esitetään vanhusten asumismahdollisuuksi-en lisäämistä sekä alueen kaupunkikuvan kehit-tämistä. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollis-taa alueen kehittäminen palveluasumisen kortteli-kokonaisuutena, joka soveltuu lähiympäristön rakennettuun ympäristöön. Tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydes-sä. Suunnittelualue on kokonaisuudessaan yksityi-sessä omistuksessa. 3. Suunnittelun lähtökohdat, tehdyt selvitykset ja aiemmat suunnitelmat Kaavoitustilanne: - Maakuntakaavassa (vahvistettu 14.4.2009) suunnittelualue on työpaikka-aluetta (TP). - Jyväskylän yleiskaavassa (Kv hyväksynyt 10.11.2014 oikeusvaikutteisena, ei ole tullut voi-

maan) suunnittelualue on kestävän liikkumisen taajama -aluetta sekä aluekeskuksen -aluetta. - Muurame-Sääksvuori osayleiskaavassa (Kv hyväksynyt 11.11.1996 oikeusvaikutuksettomana) suunnittelualue on kerrostalovaltaista asuinaluetta (AK). - Asemakaavassa (hyväksytty 27.5.1996) suunnit-telualue on asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK), asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (AL). AL -korttelialueelle saa toteuttaa enintään 10 prosenttia kokonaisrakennusoikeudesta liike- ja toimistotilaa. Rakennusoikeutta asemakaavassa on yhteensä 6180 kem² ja kerrosluvut vaihtelevat kahdesta viiteen (II–V). Autopaikkojen mitoitus-normina on asumiselle 1 ap/85 kem² (vähintään 1 ap/asunto), liiketilalle 1 ap/50 kem² sekä toimisto- ja palvelutilalle 1 ap/60 kem².

Ote ajantasa-asemakaavasta Muut suunnitelmat ja selvitykset sekä tehdyt päätökset: Asemakaavamuutoksen hakija on laatinut alueelle alustavan suunnitelman alueen kehittämisen mahdollisuuksista. Voimassa olevan asemakaavan yhteydessä on laadittu erilliset rakentamistapaohjeet. Suunnittelualueen nykytilanne: Suunnittelualue on maastonmuodoiltaan loivasti lännen suuntaan laskevaa rinnettä. Korkeuseroa alueen itä- ja länsiosan välille kertyy noin 3,5 met-riä. Suunnittelualue on rakennettua tonttialuetta. Tontilla 22 Eteläväylän varressa sijaitsee 2009 valmistunut kaksi–viisikerroksinen punatiilinen kerrostalo, jossa toimii Sammonkoti (vanhusten palveluasumista). Tontilla 23 sijaitsee 1952 val-mistunut kaksikerroksinen puuverhoiltu pienker-rostalo. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 7700 m². Suunnittelualueen lähiympäristössä rakentaminen on asumispainotteista. Alueen eteläpuolella on ns. Keljonkankaan aluekeskusta, jossa on kaupallisia sekä julkisia palveluita (mm. päiväkoti ja kirjasto).

hahkioma

Konekirjoitusteksti

LIITE 1.

21:080 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 12.8.2015 (2)


Suunnittelualueen länsipuolella on myös huolto-asema. Alueen länsi- ja eteläpuolella on laajalti toteutumatonta (lähinnä asumis- ja teollisuuspai-notteista) asemakaavoitettua aluetta. Suunnittelualueen äärelle on toteutettu kadut, vesihuoltoverkosto, energiaverkosto ja kaukoläm-pö. Suunnittelualue tukeutuu Keljonkankaan alu-een palveluihin. Suunnittelualueella ei ole todettavia luontoarvoja – alue on rakennettua tonttialuetta eikä alueella ole luonnontilaista tai sen kaltaista ympäristöä. 4. Maankäyttö- tai muut sopimukset Maankäyttösopimus laaditaan, mikäli se katso-taan kaavanlaadinnan yhteydessä tarpeelliseksi. 5. Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomai-set ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62§). Tässä asemakaavan muu-toksessa osallisia ovat: Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomis-tajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat Kaavamuutoksen hakija Viranomaiset: - Keski-Suomen ELY-keskus - Jyväskylän Energia Oy / Kaukolämpö - Jyväskylän Energia Oy / Vesi - JE-Siirto Oy - Liikenne ja viheralueet - Rakentaminen ja ympäristö - Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 6. Viranomaisyhteistyö Kaavan laadintaan ei liity sellaisia valtakunnallisia, seudullisia tai muita keskeisiä tavoitteita, joiden selvittämiseksi viranomaisneuvottelu kaupungin ja Keski-Suomen ELY-keskuksen kesken tulisi jär-jestää. (MRL 66 § 2 mom.) 7. Vaikutusalue Asemakaavan muutoksen vaikutusalueena on lähiympäristö. Alue tarkentuu suunnittelun kulues-sa. 8. Selvitettävät vaikutukset ja laadittavat lisä-selvitykset sekä vaikutusten arvioinnin mene-telmät Asemakaavan vaikutuksia arvioidaan suunnittelun kuluessa. MRL 9 §:n mukaisesti kaavaa laaditta-essa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunni-telman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mu-kaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Alustavan tarkas-telun perusteella asemakaavan muutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia. Vaikutusten arviointi tulee pohjautumaan jo ole-massa oleviin selvityksiin ja muuhun lähtötietoma-teriaaliin, jotka on selvitetty tai selvitetään neuvot-teluin eri sidosryhmien kanssa. Selvityksien poh-

jaksi tehdään mm. maastokäyntejä. Arvioinnin tekee kaavoittaja yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa. Myös osallisilla on oikeus osallistua kaa-van vaikutusten arviointiin. 9. Alustava aikataulu ja osallistuminen Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmiste-luun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Viranomaisilta ja tarvittavin osin myös muilta tahoilta pyydetään erilliset lausunnot kaavan ehdotusvaiheessa. Kaavaluonnoksen valmistelu (syksy 2015) Kaavoittaja suunnittelee asemakaavaluonnoksen. Tätä varten kerätään tarvittavat tiedot sekä neu-votellaan tarvittaessa osallisten, viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa. Osallistuminen: Kaavan vireille tulosta tiedote-taan Keskisuomalaisessa sekä kaavoituksen www-sivuilla. Kaavoittajaan voi ottaa yhteyttä kirjallisesti tai suullisesti. Luonnosvaihe (syksy 2015) Kaavaluonnos asetetaan nähtäville MRA 30§:n mukaisesti, jotta osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä luonnoksesta. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa sekä kaavoituksen www-sivuilla. Kaavaluonnos pidetään nähtävillä Raken-tajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Maanomis-tajille tiedotetaan myös kirjeitse. Mielipiteensä (huomautuksen) voi ilmoittaa kirjallisesti tai suulli-sesti kaavoittajalle. Mielipiteistä (huomautuksista) tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Ehdotusvaihe (syksy 2015 – kevät 2016) Kaavoittaja laatii luonnoksesta saatu palaute huomioonottaen kaavaehdotuksen, jonka kau-punkirakennelautakunta asettaa nähtäville 30 päivän ajaksi. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa ja kaavoituksen www-sivuilla. Kaavaehdotus pidetään nähtävillä Raken-tajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Kaavaeh-dotuksesta annetut mielipiteet (muistutukset) tulee osoittaa kaupunkirakennelautakunnalle ja toimit-taa kirjallisena kaupungin kirjaamoon. Kunnan perusteltu kannanotto muistutuksista toimitetaan niille muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoitta-neet osoitteensa. Muistutuksista tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Hyväksymisvaihe (syksy 2015 – kevät 2016) Kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavan muutosehdotuksen. Osallistuminen: Hyväksymispäätöksestä kuulu-tetaan kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Kau-punginvaltuuston päätöksestä voi valittaa Hä-meenlinnan hallinto-oikeuteen (MRL 191 §). Asemakaavan voimaan tulosta kuulutetaan Kes-kisuomalaisessa.

21:080 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 12.8.2015 (3)


10. Päätöksenteko ja palaute OAS:sta Asemakaavan hyväksyy Jyväskylän kaupungin-valtuusto. - Osallisilla on mahdollisuus antaa OAS:sta palau-tetta kirjallisesti tai suullisesti kaavaehdotuksen nähtävillä oloon saakka. - Osallisilla on maankäyttö- ja rakennuslain 64 §:n nojalla oikeus ennen kaavaehdotuksen asettamis-ta julkisesti nähtäville esittää Keski-Suomen ELY-keskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. - Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydenne-tään tarvittaessa suunnittelun kuluessa. 11. Yhteystiedot Mauri Hähkiöniemi, Kaavasuunnittelija Jyväskylän kaupunki Asemakaavoitus Postiosoite PL 233, 40101 Jyväskylä Käyntiosoite Hannikaisenkatu 17 (Rakentajantalo, 3. krs) Puh. (014) 266 5034 email [email protected] internet www.jyvaskyla.fi/kaavoitus

Viistokuva suunnittelualueesta etelän suunnasta (5/2012)

Viistokuva suunnittelualueesta idän suunnasta (5/2012)

Viistokuva suunnittelualueesta lännen suunnasta (5/2012)

Viistokuva suunnittelualueesta pohjoisen suunnasta (5/2012)

179-21-9903-0

179-21-100-2

179-21-100-4

179-21-61

179-21-61-1

179-21-28-22

179-402-1-518

21-100-1

179-402-1-518

1

179-2

179-21-28-20179-21-28-17

179-21-28-18

179-21-28-23

179-21-9903-0

179-21-9901-0

179-402-1-2 OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTAKeljonkankaantie 56 ja 58, 22.9.2015

hahkioma

Konekirjoitusteksti

LIITE 2.

179-21-9903-0

179-

179-21-100-4

179-21-61-2

179-21-

179-21-61-1

179-21-28-22

179-402-1-518

21-100-1

179-402-1-518

179-21-61-4

179

179-21

179-21-61-3

179-21-28-20179-21-28-17

179-21-28-18

179-21-28-23

179-21-9903-0

179-21-9901-0

ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS, PIENENNÖSKELJONKANKAANTIE 56 ja 58, 21:080

hahkioma

Konekirjoitusteksti

LIITE 3.

ASE

MA

KA

AV

AM

ERK

INN

ÄT

JA‐M

ÄÄ

RÄ

YKSE

T:

Asu

inke

rro

stal

oje

nse

käyl

eis

ten

rake

nn

ust

en

kort

telia

lue

, jo

llesa

asi

joit

taa

sen

iori

‐ja

pal

velu

asu

nto

jase

käh

oit

ola

ito

stas

ois

iap

alve

luas

un

toja

jan

iide

nto

imin

taa

tuke

via

liike

‐,to

imis

to‐

jayh

teis

tilo

ja. L

iiket

iloja

saa

tote

utt

aae

nin

tään

10

pro

sen

ttia

koko

nai

srak

en

nu

soik

eu

de

sta.

3m

kaav

a‐al

ue

en

raja

nu

lko

pu

ole

llao

leva

viiv

a.

Ko

rtte

lin, k

ort

telin

osa

nja

alu

ee

nra

ja.

Osa

‐alu

ee

nra

ja.

Kau

pu

ngi

no

san

nu

me

ro.

Ko

rtte

linn

um

ero

.

Ton

tin

nu

me

ro.

Rak

en

nu

soik

eu

ske

rro

sala

ne

liöm

etre

inä.

Ro

om

alai

ne

nn

um

er o

oso

itta

ara

ken

nu

ste

n,r

ake

nn

uks

en

tais

en

osa

nsu

uri

mm

ansa

llitu

nke

rro

slu

vun

.

Rak

en

nu

sala

.

Au

ton

säily

tysp

aika

nja

talo

usr

ake

nn

uks

en

rake

nn

usa

la.

Me

rkin

täo

soit

taa

rake

nn

usa

lan

sivu

n,j

on

k ap

uo

leis

ten

rake

nn

uks

en

ulk

ose

inie

nse

käik

kun

oid

en

jam

uid

en

r ake

nte

ide

nää

ne

ne

ris t

ävyy

de

nlii

ken

ne

me

lua

vast

aan

on

olt

ava

sella

ine

n,e

ttä

me

luta

sosi

sällä

alit

taa

valt

ion

eu

vost

on

pää

töks

en

n:o

99

3/9

2m

uk a

iset

oh

jear

vot.

Istu

tett

ava

alu

ee

no

sa.

Oh

jee

llin

en

istu

tett

ava

alu

ee

no

sa.

Istu

tett

ava

pu

uri

vi.

Pys

äkö

imis

pai

kka.

Kat

ual

ue

en

r aja

no

sa,j

on

kako

hd

alta

eis

aajä

rje

s tää

ajo

ne

uv o

liitt

ymää

.

PYS

ÄKÖ

INTI

JALI

IKEN

NE

Au

top

aikk

oja

on

rake

nn

etta

vavä

hin

tään

seu

r aav

asti

:‐

1ap

/85

asu

inke

rro

sala

ne

liöm

etri

äko

hti

‐1

ap/1

50

sen

iori

‐ja

pal

velu

asu

mis

en

kerr

osa

lan

eliö

met

riä

koh

ti‐

1ap

/75

liike

tila

nke

rro

sala

ne

liöm

etri

äko

hti

.

RA

KEN

TAM

ISTA

PA

Rak

en

nu

ste

nja

rake

nn

elm

ien

tule

em

uo

do

staa

kesk

en

ään

arkk

ite

htu

uri

ltaa

nyh

tee

nso

piv

ako

kon

aisu

us.

AK

Y‐1

‐ko

rtte

lissa

rake

nn

ust

en

pää

asia

llise

na

julk

isiv

um

ate

riaa

lina

tule

eo

llap

un

atiil

i.Te

ho

ste

en

aju

lkis

ivu

issa

void

aan

käyt

tää

vaal

eaa

rap

attu

ap

inta

a.

AK

Y‐1

‐ko

rtte

lissa

rake

nn

ust

en

katt

om

uo

do

n, v

ärin

jam

ate

riaa

lintu

lee

olla

yhte

näi

ne

n.

AK

Y‐1

‐ko

rtte

lissa

jätt

eid

en

kerä

ysp

iste

ettu

lee

sijo

itta

ap

äära

ken

nu

kse

n,

auto

suo

jan

tai v

aras

ton

yhte

yte

en

tai e

rilli

see

nka

tett

uu

njä

tte

ide

nke

räys

pis

tee

see

n. J

ätte

ide

nke

räys

void

aan

tote

utt

aam

yös

syvä

kerä

ysjä

rje

ste

lmän

ä.Jä

tte

ide

nke

räys

pis

tevo

idaa

nsi

joit

taa

myö

sm

erk

ityn

rake

nn

usa

lan

ulk

op

uo

lelle

.

PIH

A‐A

LUEE

TJA

MA

AST

ON

MU

OTO

ILU

Leik

ki‐

jao

lesk

elu

tila

atu

lee

vara

tavä

hin

tään

10

ne

liöm

etri

ä1

00

kerr

osa

lan

eliö

met

riä

koh

ti.

Ton

tin

leik

ki‐

jao

lesk

elu

alu

eet

tule

esi

joit

taa

tai s

uo

jata

liike

nte

en

me

lult

asi

ten

, ett

äm

elu

taso

ei y

litä

em

. alu

eill

ava

ltio

ne

uvo

sto

nas

ett

amia

oh

jear

voja

.

Pys

äkö

inti

alu

etta

tule

ejä

sen

tää

pu

u‐

jap

en

sasi

s tu

tuks

in.

YLEI

SMÄ

ÄR

ÄYK

SET

Alu

eo

nI ‐

luo

kan

tärk

eää

po

hja

vesi

alu

etta

.Alu

ee

llatu

lee

vält

tää

maa

läm

pö

järj

est

elm

ien

tote

utt

amis

tap

oh

jave

de

np

ilaan

tum

isri

skin

vuo

ksi.

Mah

do

llise

nm

aalä

mp

öjä

rje

ste

lmän

toim

en

pid

elu

v ast

atu

lee

pyy

tää

lau

sun

toK

esk

i‐Su

om

en

ELY‐

kesk

uks

elt

a.

Rak

en

nu

kset

tule

elii

ttää

kau

kolä

mp

öve

rkko

on

(MR

L5

7a

pyk

älä)

.

Pad

otu

sko

rke

ud

en

alap

uo

lelle

jää v

ien

tilo

jen

vie

mär

öin

titu

lee

ho

itaa

kiin

teis

töko

hta

isin

pu

mp

paa

mo

in.

Sito

vato

ntt

ijako

hyv

äksy

tään

ase

mak

aava

nyh

teyd

ess

ä.

janatutu

Konekirjoitusteksti

janatutu

Konekirjoitusteksti

janatutu

Konekirjoitusteksti

janatutu

Konekirjoitusteksti

janatutu

Konekirjoitusteksti

janatutu

Konekirjoitusteksti

Kv 22.02.2016

141

138

142

141

139

140

139

143

V3200

IV4000

15 ap

28 ap

14 ap

II

V

KELJONKANKAANTIE 56 JA 58ASEMAKAAVAMUUTOKSEN HAVAINNEKUVA 1:1000 / MH

I100

METALLIM

IEHENTIE

KELJ

ONK

ANKA

ANTI

E

ETELÄVÄYLÄ

hahkioma

Konekirjoitusteksti

LIITE 4.

janatutu

Suorakulmio

janatutu

Konekirjoitusteksti

LIITE 5.

Asemakaavan seurantalomake

Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto

Kunta 179 Jyväskylä Täyttämispvm 23.02.2016

Kaavan nimi 21. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 28 TONTTIEN 22 JA 23 ASEMAKAAVAN MUUTOS(KELJONKANKAANTIE 56 JA 58)

Hyväksymispvm 22.02.2016 Ehdotuspvm 03.11.2015Hyväksyjä V-kunnanvaltuusto Vireilletulosta ilm. pvm 29.09.2015Hyväksymispykälä 10 Kunnan kaavatunnus 179 21:080Generoitu kaavatunnus 179V220216A10Kaava-alueen pinta-ala[ha] 0,7658 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha]

Maanalaisten tilojenpinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 0,7658

Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm]Omarantaiset Ei-omarantaiset

Aluevaraukset Pinta-ala[ha]

Pinta-ala[%]

Kerrosala [k-m²]

Tehokkuus[e]

Pinta-alan muut.[ha +/-]

Kerrosalan muut. [k-m² +/-]

Yhteensä 0,7658 100,0 7340 0,96 0,0000 1160A yhteensä 0,7658 100,0 7340 0,96 0,0000 1160P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä

Maanalaisettilat

Pinta-ala[ha]

Pinta-ala[%]

Kerrosala [k-m²]

Pinta-alan muut. [ha +/-]Kerrosalan muut. [k-m² +/-]

Yhteensä

RakennussuojeluSuojellut rakennuksetSuojeltujen rakennusten muutos

[lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-]Yhteensä

janatutu

Konekirjoitusteksti

LIITE 6.

Alamerkinnät

Aluevaraukset Pinta-ala[ha]

Pinta-ala[%]

Kerrosala [k-m²]

Tehokkuus[e]

Pinta-alan muut.[ha +/-]

Kerrosalan muut. [k-m² +/-]

Yhteensä 0,7658 100,0 7340 0,96 0,0000 1160A yhteensä 0,7658 100,0 7340 0,96 0,0000 1160AK -0,2812 -1500AL -0,4846 -4680AKY-1 0,7658 100,0 7340 0,96 0,7658 7340P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä

selostus keljonkankaantie 56 58 lopullinen...21:080 / keljonkankaantie 56 ja 58 / asemakaavaselostus...

Documents