ÄhtÄrin kaupunki...ÄhtÄrin kaupunki 1 moksunniemen asemakaavan muutos ja laajennus 19.8.2014 1...

ASEMAKAAVAN SELOSTUS

16X201052.65041 Kvalt. __.__.____

19.8.2014

ÄHTÄRIN KAUPUNKI Moksunniemen asemakaavan muutos ja laajennus, Karhunkierrok-sen katualue ja Hotelli Mesikämmenen alue Karhunkierroksen katualue ja korttelit 712–713 sekä niihin liittyvät virkistys-, liikenne-, erityis-, vesi- ja katualueet

ÄHTÄRIN KAUPUNKI 1 MOKSUNNIEMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 19.8.2014

1 PERUSTIEDOT

1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan selostus, joka koskee 19.8.2014 päivättyä kaavakarttaa.

Asemakaavan muutos koskee Karhunkierroksen liikennealuetta ja kortteleita 712–713 sekä niihin liittyviä virkistys-, liikenne-, erityis-, vesi- ja katualueita.

Asemakaavan muutoksella ja laajennuksella muodostuu Karhunkierroksen katualue ja korttelit 712–713 sekä niihin liittyvät virkistys-, liikenne-, erityis-, vesi- ja katualueet.

Kuva 1. Alueen sijainti

1.2 Kaava-alueen sijainti ja laajuus Suunnittelualue sijaitsee noin 6–8 km päässä Ähtärin keskustasta. Karhunkierros on keskeinen tie Moksunniemen loma- ja matkailualueella. Suunnittelualueen laajuus on noin 15,3 ha.

1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavan nimi on MOKSUNNIEMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS, Kar-hunkierroksen tiealue ja Hotelli Mesikämmenen alue. Tavoitteena on muuttaa Karhunkierroksen lii-kennealue (LYT) kaduksi. Katualueen laajuus säilyy nykyisen asemakaavoitetun liikennealueen mukaisena. Samalla tarkastellaan Hotelli Mesikämmenen laajennus- ja pysäköintitarpeita sekä ho-tellin alueen rakennusoikeutta. Alueelle on esitetty mm. kylpylän laajennusta sekä keilahallin raken-tamista.


1.4 Sisällysluettelo

1 PERUSTIEDOT ..................................................................................................................... 1

1.1 Tunnistetiedot 1 1.2 Kaava-alueen sijainti ja laajuus 1 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus 1 1.4 Sisällysluettelo 2 1.5 Liiteasiakirjat 3 1.6 Muut kaavaa koskevat asiakirjat, selvitykset ja lähdemateriaali 3

2 TIIVISTELMÄ ....................................................................................................................... 4

2.1 Kaavaprosessin vaiheet 4 2.2 Asemakaava 4 2.3 Asemakaavan toteuttaminen 4

3 LÄHTÖKOHDAT ................................................................................................................. 5

3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 5 3.2 Suunnittelutilanne 10

4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ........................................................... 14

4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve 14 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 14 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 14 4.4 Asemakaavan tavoitteet 15 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 16

5 ASEMAKAAVAN KUVAUS .............................................................................................. 18

5.1 Kaavan rakenne 18 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 18 5.3 Aluevaraukset 18 5.4 Kaavan vaikutukset 20 5.5 Kaavamerkinnät ja -määräykset 21 5.6 Nimistö 21

6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS ......................................................................................... 22


1.5 Liiteasiakirjat Liite 1. Luonto-, liito-orava- ja lepakkoselvitys 2013 Liite 2. Rakennusinventointi 2011 Liite 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 4. Asemakaavan seurantalomake Liite 5. Havainnekuva

1.6 Muut kaavaa koskevat asiakirjat, selvitykset ja lähdemateriaali 2009 Alavuden Kuortaneen, Töysän ja Ähtärin liikenneturvallisuussuunnitelma, Tiehallin-

to, Ramboll 2010 Ähtäri Masterplan, Ähtärin kaupunki 2011 Moksunniemen yleissuunnitelma, Pöyry Finland Oy 2011 Mesikujan katusuunnitelma, Pöyry Finland Oy 2011 Osayleiskaavan muinaisjäännösinventointi, Mikroliitti Oy 2011 Osayleiskaavan maisema- ja kulttuuriympäristöselvitys, Pöyry Finland Oy 2013 Osayleiskaavan luonto-, liito-orava- ja lepakkoselvitys, Pöyry Finland Oy 2014 Rakentamistapaohje, Hotelli Mesikämmenen itäpuoliset alueet, Pöyry Finland Oy


2 TIIVISTELMÄ

2.1 Kaavaprosessin vaiheet Ähtärin kaupunginhallitus päätti maaliskuussa 2014 asemakaavamuutoksen laatimisesta. Kaavoi-tuksen vireilletulosta ilmoitettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedottamalla ja asettamal-la se nähtäville yhdessä kaavaluonnoksen kanssa huhtikuussa 2014. Kaavaehdotus asetettiin ____kuussa ____ valmisteluaineistoineen virallisesti nähtäville. Kaupunginvaltuusto hyväksyi ase-makaavan ____kuussa ____.

2.2 Asemakaava Karhunkierros on muutettu katualueeksi. Hotellin alue on osoitettu matkailua palvelevien rakennus-ten korttelialueena (RM/s). Hotellin pohjoispuolella sijaitsevan venevalkaman (LV) yhteyteen on osoitettu matkailua palvelevien rakennusten korttelialue (RM-7) kesäteatteria varten ja sen läheisyy-teen uusi yleinen pysäköintialue (LP). Rannassa kulkeva Nallenpolku on merkitty ulkoilureittinä. Rannassa on säilytetty lähivirkistysaluei-ta (VL) sekä retkeily- ja ulkoilualue (VR) ja yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue (ET). Luontoselvityksessä esitetty lepakoiden ruokailualue on merkitty suojeltavaksi alueen osaksi (s-7), jonka osalta on annettu kaavassa määräyksiä. Kaavassa on lisäksi annettu mää-räyksiä mm. puuston säilyttämisestä.

2.3 Asemakaavan toteuttaminen Alue on osittain rakennettua ympäristöä. Rakennushankkeet käynnistyvät tarpeen mukaan kaavan saatua lainvoiman.


3 LÄHTÖKOHDAT

3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista

3.1.1 Alueen yleiskuvaus Kaavoitettava alue sijaitsee noin 6–8 km päässä Ähtärin keskustasta Moksunniemen loma- ja mat-kailualueella. Suunnittelualue käsittää Hotelli Mesikämmenen kiinteistön sekä Karhunkierroksen tiealueen (yt 17232). Suunnittelualue rajautuu lännessä Hankaveteen.

Kuva 2. Ilmakuva alueelta ja suunnittelualueen rajaus (ilmakuvan lähde: MML/POH/KS13/2012)

3.1.2 Luonnonympäristö Maisema Maisemaselvitys 2011 Moksunniemen osayleiskaavaa varten on laadittu Pöyry Finland Oy:n toimesta syksyllä 2011 mai-semaselvitys. Maisemaselvityksen mukaan Moksunniemi hahmottuu maisemakuvaltaan selkeästi suuntautuneena, karuna ja metsäisenä kallio- ja moreeniniemenä. Maisematilat ovat puustoisuuden


vuoksi pääosin suljettuja tai puoliavoimia. Avoimia ympäristöjä ovat vesipinnat ja Moksun vanhat viljelykset, jotka ovat nykyisin golfkenttinä.

Selvityksen mukaan Hotelli Mesikämmenen alue muodostaa rakennustaiteellisesti ja maisemallises-ti merkittävän kokonaisuuden. Maisemallinen kokonaisuus muodostuu järveen viettävän rinteen ki-vikoista, kallioista, puustosta ja rakennusmassojen sovittamisesta näihin. Rannassa kulkee myös tärkeä rannansuuntainen virkistysreittiyhteys. Kallioselänne rajautuu hienosti venerannan pohjois-puolella sijaitsevaan Mekkorannan lahdenpoukamaan ja suoalueeseen. Alueen suunnittelussa on otettava huomioon arvokkaan rakennetun ympäristön kokonaisuus, ominaispiirteet ja identiteetti. Luonnonolot Hotelli Mesikämmenen kortteli rajautuu lännessä Hankaveteen. Hotellin pihapiirissä ja rannassa on osin korkeampaakin puustoa. Maasto viettää järveä kohti korkeuden vaihdellessa noin välillä +154,0…+173,0 m.

Moksunniemen asemakaavamuutoksen (KV 16.11.2011) yhteydessä järjestettiin viranomaisneuvot-telu 9.6.2011, jossa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus totesi, että asema-kaavassa esitetty alin rakentamiskorkeus on riittävä. Alueen asemakaavoissa alin rakentamiskorkeus N60-tasossa on +155,5 m. Luontoselvitys ja liito-oravaselvityksen tarkistus 2013 Koko Moksunniemen alueelta on laadittu keväällä ja kesällä 2011 luontoselvitys ja liito-oravaselvityksen tarkistus ja liito-oravaselvityksen täydennys keväällä 2013 Pöyry Finland Oy:n toimesta. Selvityksen mukaan Santamäentien ympäristössä on havaittu liito-oravaesiintymä (kohde 1), joka on otettava kaavoituksessa huomioon. Kohde on luontodirektiivin liitteessä IV (a) mainitun liito-oravan todennäköinen lisääntymis- ja levähdysalue. Liito-oravan pesäpuita ja niiden lähipuita ei saa kaataa ja esiintymänä rajattu alueet tulisi säilyttää yhtenäisenä. Lisäksi esiintymiä ympäröivil-lä laajemmilla metsäalueilla tulee huomioida liito-oravien kannalta tarpeellisten liikkumisyhteyksi-en säilyminen. Kartalle rajatulla alueella tulee säilyttää liito-oravien liikkumisyhteydet. Kohteet, joista löytyi pesäpuita tai jossa todennäköisesti on niitä, on merkitty kartalle pisteinä. Niissä tulee säilyttää pesäpuut ja muut liito-oravalle tärkeät puut, jotka tulee tarvittaessa kartoittaa tarkemmin.

Luontoselvityksen mukaan alueella ei todettu kohteita, jotka voisivat olla luonnonsuojelulain (29 §) perusteella suojeltuja luontotyyppejä. Selvityksen perusteella alueella ei ole linnustollisesti erityisen arvokkaita alueita tai alueita, joilla olisi merkitystä muille luontodirektiivilajeille tai uhanalaisille la-jeille. Lepakkoselvitys 2011 Koko Moksunniemen alueelta laadittiin kesällä 2011 lepakkoselvitys (Ahlman Konsultointi & suunnittelu). Selvityksessä todettiin Moksunniemen alueella olevan varsin monipuolinen ja tiheä le-pakkokanta ja Mekkorannan pohjukasta Hotelli Mesikämmenen pohjoispuolelta (kohde 9) havaittiin kaksi pohjanlepakkoa ja yksi vesisiippa. Lahdenpohjukkaa reunustaa isovarpuräme. Hotellin puolel-la on vanhaa mäntypuustoa ja kuusikkoa. Rämeen kautta kulkevat pitkospuut. Suoreunainen lahti rikastuttaa rakennettua ympäristöä ja on lepakoiden ruokailupaikkana merkittävä kohde. Selvityk-sessä suositellaan, että ruokailupaikan kohdalla rantavyöhyke säilytetään ennallaan. Selvityksen mukaan muualla Moksunniemen alueella asemakaavoitus ei uhkaa lepakoiden elinympäristöjä kun-han säilytetään riittävästi metsäkuvioita, jotta lepakoilla on riittävästi suojaisia saalistuspaikkoja. Ks. kuva 3.

Liite 1. Luonto-, liito-orava- ja lepakkoselvitys 2013 Maaperä GTK:n maaperätietojen perusteella hotellin alueen maaperä on kalliota. Karhunkierroksen alueella on moreenia ja kalliota ja pohjoisosassa rahkaturvetta.


Kuva 3. Luontokohteet alueella ja lähiympäristössä.

3.1.3 Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Alue sijoittuu Moksunniemen matkailupalvelujen alueelle, jossa sijaitsee mm. Hotelli Mesikämmen ja Ähtärin Eläinpuisto. Rakennettu ympäristö ja rakennuskanta Suunnittelualue käsittää Hotelli Mesikämmenen kiinteistön sekä Karhunkierroksen tiealueen. Hotel-li Mesikämmenen läheisyydessä sijaitsevat Naava Resort Oy:n loma-asunnot, Ähtärin eläinpuiston alue sekä Moksunniemen Golf Oy:n golfkenttä. Arvokkaat kohteet ja alueet Hotelli Mesikämmen on arvioitu Moksunniemen osayleiskaavaa varten laaditussa maisema- ja kult-tuuriympäristöselvityksessä kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi kohteeksi. Hotelli Mesikämmen on rakennettu vuonna 1975 ja sen on suunnitellut arkkitehtitoimisto Timo ja Tuomo Suomalainen. Ho-tellissa on 102 huonetta, ravintola sekä kylpylä hoito-osastoineen. Liitteenä kulttuuriympäristöselvi-tyksen rakennusinventointilomake Hotelli Mesikämmenen alueelta.

Liite 2. Rakennusinventointi 2011 Lisäksi suunnittelualue sijoittuu Inhan–Ähtärinsalmen alueelle osoitettuun kulttuuriympäristön tai maiseman kannalta maakunnallisesti tärkeään alueeseen (Maakuntakaava 2005). Maakuntakaavan esiselvityksessä (EP:n liitto, Motiivi Oy 2001) Moksunniemen–Moksunjärven aluetta on ehdotettu uudeksi kulttuurimaisema-alueeksi.

Osayleiskaavaa varten laaditun muinaisjäännösinventoinnin perusteella alueella ei ole todettu kiin-teitä muinaisjäännöksiä.


Kuva 4. Ote valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista, Kuusiokunnat, EP:n liitto, Motiivi Oy 2001. Palvelut Alueen läheisyydessä sijaitsee Ähtärin eläinpuisto ja leirintäalue. Muuten alue tukeutuu pääasiassa Ähtärin keskustan julkisiin ja kaupallisiin palveluihin. Virkistys Hotellin ranta-alueella kulkeva ulkoilureitti sisältyy koko Moksunniemen läpi kulkevaan Nallenpol-kuun. Hankavesi tarjoaa virkistysmahdollisuuksia. Alueen itäpuolella sijaitsee golfkenttä. Suunnit-telualueella ja sen läheisyydessä sijaitsee ulkoilureittejä / latuverkosto, joista osa on valaistuja. Liikenne Suunnittelualue käsittää Karhunkierroksen liikennealueen (yt 17232). Tekninen huolto Alue on vesi- ja viemäriverkoston piirissä. Tekniset verkostot on esitetty kuvassa 5. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Karhunkierroksen (yt 17232) keskivuorokausiliikenne oli 838 ajoneuvoa/vrk vuonna 2012. Ennus-teen mukaan Karhunkierroksen liikennemäärä ei kasva merkittävästi vuoteen 2030 mennessä. En-nustetuilla liikennemäärällä ja ajoneuvonopeudella 40 km/h keskimääräinen 55 dB:n ulkomelualue ulottuu noin 18 metrin päähän tien keskilinjasta. Tieliikennemelu ei aiheuta suojaustarvetta ulkome-lun suhteen.


Kuva 5. Tekniset verkostot

3.1.4 Maanomistus Karhunkierros on valtion omistuksessa oleva yleinen tie. Muut alueet ovat Ähtärin kaupungin omis-tuksessa.


3.2 Suunnittelutilanne

3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Ähtärin kaupunki kuuluu Etelä-Pohjanmaan liiton alueeseen, jolla on voimassa toukokuussa 2005 vahvistettu maakuntakaava. Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoit-teista tuli voimaan vuonna 2001. Tar-kistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009.

Kuva 6. Ote maakuntakaavasta Yleiskaava Kaavoitettavalla alueella on voimassa Moksunniemen osayleiskaava, jonka kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 10.2.2014.


Kuva 7. Ote osayleiskaavasta, KV 10.2.2014 Asemakaava Kaavoitettavalla alueella on voimassa seuraava asemakaava:

71 Rakennuskaavan muutos ja laajennus LH vahvist. 02.12.1974


Kuva 8. Ote ajantasa-asemakaavasta ja suunnittelualueen rajaus Rakennusjärjestys Ähtärin kaupungin rakennusjärjestyksen on kaupunginvaltuusto hyväksynyt 20.1.2003. Kaavoituspäätös Ähtärin kaupunginhallitus on tehnyt 3.3.2014 kaavoituspäätöksen asemakaavamuutoksesta.


Pohjakartta Kaavoituksen pohjakartan alueen pohjoisosaan on laatinut Kiinteistö ja Mittaus Oy vuonna 2013. Pohjakartta on hyväksytty 17.1.2014.

Kaavoituksen pohjakartan Hotelli Mesikämmenen ympäristöön ja alueen eteläosaan on laatinut Origo Oy vuonna 2000. Pohjakarttaa on pidetty täydennysmittauksilla ajan tasalla Ähtärin kaupun-gin toimesta. Yleissuunnitelma Pöyry Finland Oy on laatinut Moksunniemen yleissuunnitelman Ähtärin kaupungin toimesta vuon-na 2011.

Kuva 9. Ote yleissuunnitelmasta 2011


4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET

4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus/Liikenne on esittänyt Ähtärin kaupungille yleisen tien Karhunkier-roksen muuttamista kaduksi, jonka jälkeen katualue on mahdollista siirtää kaupungin hallintaan. Kaduksi muuttaminen edellyttää kaupungilta kaavamuutosta ja kadunpitopäätöstä.

Samalla on tarpeen tarkastella Hotelli Mesikämmenen laajennus- ja pysäköintitarpeita sekä hotellin alueen rakennusoikeutta.

4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Ähtärin kaupunginhallitus päätti 3.3.2014 asemakaavamuutoksen laatimisesta alueelle. Kaavoitus-työ käynnistettiin keväällä 2014 Pöyry Finland Oy:ssä, jonka kaupunki- ja aluesuunnittelun liike-toiminta on siirtynyt Rambollille 1.6.2014.

4.3 Osallistuminen ja yhteistyö

4.3.1 Osalliset Kaavoitustyötä varten laadittiin 8.4.2014 osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jossa osallisiksi määriteltiin asukkaat, maanomistajat ja kiinteistöomistajat, kaupungin asukkaat, kaupunginvaltuus-to, kaupunginhallitus, tekninen lautakunta, muut lautakunnat, Kiinteistö Oy Moksunniemi Oy, Äh-tärin Energia ja Vesi Oy, Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Etelä-Pohjanmaan liitto, Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo, Liikennevirasto/rautatieosasto, Anvia Oyj, Hotelli Mesikämmen Oy, Koillis-Satakunnan Sähkö Oy, Moksunniemen Golf Oy, Naava Resort Oy, Sonera Oyj, Ähtärin Golf Oy, Ähtärin Eläinpuisto, Ähtärin yrittäjät ry, Ähtärin yrittäjänaiset ry, Ähtäri-seura ry, Suomenselän lintutieteellinen yhdistys ry, Suomenselän metsänhoitoyhdistys ry, Ähtärinjärven luontoyhdistys ry, mahdolliset muut yritykset ja yhteisöt sekä muut osalliset ja osalli-seksi ilmoittautuvat.

Liite 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

4.3.2 Vireilletulo Asemakaavan muutos ja laajennus tuli vireille osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedottamisen yhteydessä.

4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt • Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on tiedotettu ja se on ollut yhdessä kaavaluonnoksen

kanssa MRA 30 §:n mukaisesti laatimisvaiheen materiaaleineen nähtävillä 16.4.–16.5.2014. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos on lähetetty viranomaisille. Kaavaluon-noksesta saatiin lausunto Liikennevirastolta.

• Kaavaehdotus on ollut MRA 27 §:n mukaisesti julkisesti nähtävillä __.__.–__.__.____ välisen ajan. Kaavaehdotuksesta saatiin/ei saatu muistutuksia.

• Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan __.__.____ esittää asemakaavaa kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi.

• Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan __.__.____. Kaavaehdotuksesta pyydetään tarvittavat lausunnot.


4.3.4 Viranomaisyhteistyö Viranomaisyhteistyö hoidetaan lausuntomenettelyllä.

4.4 Asemakaavan tavoitteet

4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kaupungin asettamat tavoitteet Kaupungin tavoitteena on muuttaa Karhunkierroksen tiealue kaduksi. Lisäksi tavoitteena on tarkis-taa Hotelli Mesikämmenen alueen rakennusoikeutta sekä mahdollistaa laajennusten toteuttaminen. Samalla tarkastellaan hotellin alueen pysäköintitarpeita.

Viranomaisten asettamat tavoitteet Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus/Liikenne on esittänyt Ähtärin kaupungille Karhunkierroksen muut-tamista kaduksi kuntoonpanotöiden jälkeen. Kaduksi muuttaminen edellyttää kaupungilta kaava-muutoksia ja kadunpitopäätöstä.

Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Maakuntakaava Maakuntakaavassa Moksunniemeen on osoitettu virkistysalue (v-1), joka kohdeselostuksen mukaan koskee virkistysaluetta, matkailukeskusta ja loma-asutusta. Moksunniemen virkistysalueen yhtey-teen on merkitty palvelujen aluetta (p). Suunnittelualue kuuluu maakuntakaavassa Myllymäen alu-eelle osoitettuun maaseudun kehittämisen kohdealueeseen (mk-1) ja Alavuden, Kuortaneen, Lehti-mäen, Nurmon, Töysän ja Ähtärin alueelle osoitettuun matkailun vetovoima-alueeseen (mv), joka kohdeselostuksen mukaan on luonto- ja ostosmatkailun muodostama kokonaisuus, jossa on paino-tettu virkistystä. Suunnittelualue sisältyy Inhan – Ähtärinsalmen alueelle osoitettuun kulttuuriympä-ristön tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti tärkeään alueeseen. Yleiskaava Voimassa olevassa osayleiskaavassa hotellin alue on osoitettu matkailupalvelujen alueena (RM-2/s-3) ja alueelle on merkitty 12 000 krsm² rakennusoikeutta. Hotellin alueen suunnittelussa on otettava huomioon arvokkaan maiseman ja rakennetun ympäristön kokonaisuus, ominaispiirteet ja identi-teetti ( /s-3). Hotelli Mesikämmen on osoitettu kulttuurihistoriallisesti arvokkaana kohteena (sr/5). Rakennusten suojelun tarve selvitetään asemakaavoituksen yhteydessä. Hotellin yhteyteen on osoi-tettu yleinen pysäköintialue (LP) ja rantaan retkeily- ja ulkoilualuetta (VR).

Hotellin alueen pohjoispuolelle on rantaan osoitettu yleinen venesatama (LV-1/s-2). Alue, jolla ym-päristö säilytetään. Alueen asemakaavoituksessa ja rakentamisessa tulee huomioida alueella sijait-seva lepakoille tärkeä alue. Alueelle saa sijoittaa enintään 300 krsm2 suuruisen huoltorakennuksen. Venesatamaan johtavan kadun varteen on osoitettu yleiset pysäköintialueet (LP) ja ranta-alueet ret-keily- ja ulkoilualueina (VR).

Karhunkierroksen ja Santamäentien liittymän ympäristöön on osoitettu alueen osa (s-1), jolla sijait-see LsL 49 §:n perusteella suojeltuja liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja, joiden hävittä-minen ja heikentäminen on kielletty. Mekkorannan pohjukkaan on osoitettu alueen osa (s-2), jolla tavataan LsL 49 §:n perusteella suojeltuja lepakoita, joiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävit-täminen ja heikentäminen on kielletty. Lajin esiintyminen ja erityisesti lisääntymis- ja levähdys-paikkojen säilyminen tulee huomioida alueen asemakaavoituksessa ja rakentamisessa.

Karhunkierros on osoitettu yleiskaavassa kaduksi ja sen varteen on osoitettu uusia kevyen liikenteen väyliä. Osayleiskaavaan on merkitty ohjeellinen moottorikelkkailureitti, joka ylittää Karhunkierrok-sen hotellin pohjoispuolella ja golfkentän eteläpuolella.


Asemakaava Voimassa olevassa asemakaavassa hotellin alue on osoitettu matkailua palvelevien rakennusten korttelialueena (RM), jolle on merkitty 12 000 krsm² rakennusoikeutta. Rannan läheisyyteen on osoitettu lähivirkistysalueita (VL), retkeily- ja ulkoilualuetta (VR), venevalkama (LV), yhdyskunta-teknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue (ET) sekä vesialuetta (W). Venevalka-maan on merkitty 300 krsm² rakennusoikeutta. Karhunkierros on osoitettu yleisen tien alueeksi vie-rialueineen (LYT). Karhunkierroksen ali on merkitty alikulku eläinpuiston kaakkoiskulmalle. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Keväällä 2013 laaditun liito-oravaselvityksen tarkistuksen mukaan Karhunkierroksen ja Santamäen-tien liittymän ympäristöstä on havaittu liito-oravan elinympäristö, joka ulottuu myös Karhunkier-roksen toiselle puolelle. Luonnonsuojelulain 49 §:n 1 momentin mukaan luontodirektiivin liitteessä IV (a) tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien (kuten liito-oravien) yksilöiden selvästi luonnossa ha-vaittavien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Selvityk-sen mukaan alueella havaitut liito-oravaesiintymät on otettava kaavoituksessa huomioon. Lisäksi esiintymiä ympäröivillä laajemmilla metsäalueilla tulee huomioida liito-oravien kannalta tarpeellis-ten liikkumisyhteyksien säilyminen. Mikäli Karhunkierroksen varteen jätetään riittävästi puustoa ja tien leveys on enimmillään 25 metriä, varmistaa tämä riittävän kulkuyhteyden säilymisen liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen välillä.

Vuonna 2011 laaditun lepakkoselvityksen mukaan Mekkorannan lahdenpohjukka on merkittävä le-pakkojen ruokailualue, jonka kohdalla rantavyöhyke suositellaan säilytettäväksi ennallaan. Selvi-tyksen mukaan myös muualla alueella tulee säilyttää riittävästi metsäkuvioita, jotta lepakoilla on riittävästi suojaisia saalistuspaikkoja.

4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset

4.5.1 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Kaavaluonnos 8.4.2014 Alueelta laadittiin 8.4.2014 asemakaavaluonnos lähtötietojen, esitettyjen tavoitteiden sekä käytyjen neuvottelujen pohjalta. Kaavaluonnoksessa Karhunkierros on muutettu katualueeksi. Hotellin alue on osoitettu matkailua palvelevien rakennusten korttelialueena (RM/s), jolla ympäristö säilytetään. Rannassa kulkeva Nallenpolku on merkitty ulkoilureittinä. Rannassa on säilytetty retkeily- ja ulkoi-lualue (VR) ja yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue (ET). Kaavaluonnos oli yleisesti nähtävillä 16.4.–16.5.2014. Kaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot vi-ranomaisilta sekä sähköyhtiöltä. Liikennevirastolta saatiin lausunto.

Liikennevirasto huomauttaa, että kaava-alueesta pois rajattu Viitalan tasoristeys ei täytä Liikennevi-raston ohjeita tasoristeyksestä. Tasoristeyksen risteyskulma suhteessa rataan näyttää olevan liian jyrkkä ja tiellä on liittymiä liian lähellä tasoristeystä. Tasoristeysten osalta tulee noudattaa Liiken-neviraston ohjetta 3/2012 Tien suunnittelu tasoristeyksessä. Ohjeen mukaan tien tasoristeyksen tie-liittymän vähimmäisetäisyyden tulee olla 55 metriä lähimmästä kiskosta mitattuna. Kaavaehdotus 19.8.2014 Alueelta laadittiin luonnoksesta saadun lausunnon sekä kaupungin kanssa käytyjen neuvottelujen pohjalta uusi luonnos kaavaehdotukseksi 19.8.2014. Kaavaehdotuksessa on rajattu suunnittelualue radan eteläpuolelle varsinaisen Karhunkierroksen alueelle. Liikenneviraston suunnitteluohje huomi-oidaan radan varren tulevien asemakaavamuutosten yhteydessä. Tekninen suunnittelu tasoristeyksen alueelle on käynnistynyt.

Kaavaehdotuksessa on laajennettu suunnittelualuetta Hotelli Mesikämmenen pohjoispuolen ranta-alueelle kesäteatterin rakentamisen mahdollistamiseksi. Matkailua palvelevien rakennusten kortteli-alue (RM-7) kesäteatteria varten on osoitettu venevalkaman (LV) yhteyteen. Samalla on osoitettu


Karhunkierroksen varteen uusi pysäköintialue (LP) osayleiskaavaratkaisun pohjalta. Lisäksi on an-nettu kaavamääräyksiä mm. lepakoiden ruokailualuetta koskien. Kaavaehdotus oli yleisesti nähtävillä __.__.–__.__.2014. Lausunnon antoivat …

Kuva 10. Ote kaavaluonnoksesta 8.4.2014


5 ASEMAKAAVAN KUVAUS

5.1 Kaavan rakenne

5.1.1 Korttelialueet Kaava-alueelle muodostuu yksi matkailua palvelevien rakennusten tontti, joka on osittain ennestään rakennettu.

Kaavan toteutuessa kokonaisuudessaan arvioidaan alueelle sijoittuvan noin 380 loma-asukasta, jos mitoitusperusteena käytetään 1 loma-asukas / 40 krsm2 ja noin 76 työntekijää, jos mitoitusperustee-na käytetään 1 työntekijä / 200 krsm2. Mitoituksella 1/75 krsm2 alueelle voidaan sijoittaa noin 200 autopaikkaa.

Liitteenä olevassa asemakaavan seurantalomakkeessa on tarkemmat tiedot alueelle muodostuvista kerrosaloista ja pinta-aloista.

Liite 4. Asemakaavan seurantalomake

5.1.2 Palvelut Alueelle on mahdollista sijoittaa palveluja. Muuten alue tukeutuu Moksunniemen ja Ähtärin kes-kustan julkisiin ja kaupallisiin palveluihin.

5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Lepakoiden saalistusmahdollisuudet alueella on turvattu antamalla kaavassa määräyksiä mm. kas-villisuuden säilyttämisestä. Uudisrakentamisen sopeuttamiseksi rakennettuun kulttuuriympäristöön on annettu kaavamääräyksiä.

5.3 Aluevaraukset Alueelle on osoitettu lähivirkistysalueita (VL), retkeily- ja ulkoilualue (VR), matkailua palvelevien rakennusten korttelialueita (RM/s, RM-7), liikennealueita (LV, LP), erityisalue (ET), vesialue (W) sekä katualueita.

5.3.1 Korttelialueet Matkailua palvelevien rakennusten korttelialue RM/s Korttelin 713 tontti 1 on osoitettu matkailua palvelevien rakennusten korttelialueeksi (RM/s), jolla ympäristö säilytetään. - Korttelin 713 tontin 1 keskiosaan merkityllä rakennusalalla saa rakentaa enintään II-kerroksisia

rakennuksia ja rakennusalalla on 12 700 krsm2 rakennusoikeutta. - Korttelin 713 tontin 1 itäosaan on osoitettu hotellin laajentumista varten rakennusala, jolle on

merkitty 2 500 krsm2 rakennusoikeutta. Rakennusalalla saa rakentaa enintään II-kerroksisia ra-kennuksia. Rakennusalalla saa lisäksi rakentaa kellarin tasolla kerrosalaan luettavia tiloja ½ ra-kennuksen suurimman kerroksen alasta.

- Korttelin 713 tontilla 1 on rannan läheisyyteen merkitty rakennusala, jolle saa sijoittaa saunan (sa). Saunalle on merkitty 100 krsm2 rakennusoikeutta.

- Rannassa kulkeva Nallenpolku on merkitty yleiselle jalankululle varattuna alueen osana. - Korttelin 713 tontin 1 Karhunkierroksen puoleiseen osaan on merkitty pysäköimispaikka (p). - Karhunkierroksen liittymää varten on alueen itäosaan merkitty kadun näkemäalueeksi varattu

alueen osa (nä).


- Korttelin 713 tontin 1 reunaan on Karhunkierrosta ja Mesikujan liittymää vasten merkitty katu-alueen rajan osia, joiden kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää.

- Tontin rannan puoleiselle sivulle on merkitty alueen osa (s-4), jolla puusto on säilytettävä. Mai-semanhoidolliset toimenpiteet ovat sallittuja.

- Autopaikkoja tulee rakentaa vähintään 1 ap/75 krsm2. Matkailua palvelevien rakennusten korttelialue RM-7 Korttelin 712 tontti 1 on osoitettu matkailua palvelevien rakennusten korttelialueeksi (RM-7). Alu-eelle saa sijoittaa kesäteatterin ja sen toimintaan liittyviä rakennuksia ja rakennelmia. - Korttelin 712 tontille 1 on merkitty 300 krsm2 rakennusoikeutta.

5.3.2 Muut alueet Lähivirkistysalue VL Hotellin alueen pohjoispuolelle ja rantaan on osoitettu lähivirkistysalueita (VL). Alueiden poikki kulkeva Nallenpolku on merkitty yleiselle jalankululle varattuna alueen osana. VL-alueella sijaitse-va rakennettu veneiden vesillelaskupaikka on merkitty ohjeellisena venevalkamana (lv-4) ja sille on merkitty LP-alueelta ajoyhteys (ajo).

Lainekujan pohjoispuolella sijaitsevalle lähivirkistysalueelle on osoitettu alueen osa (s-7), jolla si-jaitsee LsL 49 §:n perusteella suojeltujen lepakkojen tärkeä ruokailualue, jonka kasvillisuus säilyte-tään. Maisemanhoidolliset toimenpiteet ovat sallittuja. Retkeily- ja ulkoilualue VR Hankaveden rantaan on osoitettu retkeily- ja ulkoilualuetta (VR). Venesatama/venevalkama LV Hankaveden rantaan on osoitettu venesatama/venevalkama (LV). Alueelle on merkitty 300 krsm2 rakennusoikeutta. Alueelle voidaan toteuttaa mm. kesäteatteria ja venesatamaa palvelevat yhteiset kahvio- ja saniteettitilat. Yleinen pysäköintialue LP Karhunkierroksen varteen on osoitettu yleisiä pysäköintialueita (LP). Karhunkierroksen liittymää varten on pysäköintialueille merkitty kadun näkemäalueeksi varattu alueen osa (nä). Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue ET Korttelin 713 länsipuolelle on osoitettu yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja lai-tosten alue pumppaamoa varten (ET). Alueen poikki kulkeva Nallenpolku on merkitty yleiselle ja-lankululle varattuna alueen osana. Vesialue W Hankaveden alueelle on osoitettu vesialuetta (W). Vesialueelle on merkitty vesialueen osa (vl), jolle saa sijoittaa laitureita. Katualueet Karhunkierros on muutettu katualueeksi radan eteläpuolella. Katualueen leveydessä on huomioitu mahdollisuus toteuttaa kevyen liikenteen väylä. Karhunkierrokseen rajoittuville tonteille on osoitet-tu olemassa olevia liittymiä lukuun ottamatta liittymäkielto.

Rannassa kulkeva Nallenpolku on merkitty pumppaamon alueelle saakka jalankululle ja polkupyö-räilylle varattuna katuna/tienä (pp/h), jolla huoltoajo on sallittu.


5.4 Kaavan vaikutukset

5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Yhdyskuntarakenne Alueen rakentaminen täydentää alueen nykyistä rakennetta ja maankäytöllistä kehitystä. Täyden-nysrakentaminen on maakuntakaavan ja osayleiskaavan mukaista. Suunnittelualue sijaitsee yhdys-kuntarakenteen kannalta edullisesti. Maisemakuva Alueen rakentaminen kehittää maisemakuvaa rakennetumman ympäristön suuntaan. Luonnontilai-nen ilme kuitenkin säilyy metsäisinä säilyvien viheralueiden avulla, mitä lisäksi pyritään edistä-mään istutuksia, kasvillisuutta ja rakentamista koskevilla määräyksillä. Rakennettu ympäristö ja rakennuskanta Maakunnallisesti arvokas Moksunniemen–Moksunjärven kulttuurimaisema-alue (Maakuntakaava 2005) sekä Hotelli Mesikämmenen alue on huomioitu kaavoituksessa uudisrakentamista sekä puus-ton säilyttämistä koskevilla kaavamääräyksillä. Loma-asuminen Kaavan toteutuessa loma-asuminen alueella lisääntyy. Palvelut Lähellä sijaitsevan eläinpuiston, leirintäalueen ja golfkentän lisäksi alue tukeutuu Ähtärin keskustan julkisiin ja kaupallisiin palveluihin. Työpaikat, elinkeinotoiminta Kaavan toteutuessa alueelle muodostuu jonkin verran lisää työpaikkoja. Virkistys Hotellin ranta-alueella kulkevan ulkoilureitin lisäksi Hankavesi sekä lähellä sijaitsevat palvelut tar-joavat virkistysmahdollisuuksia. Lisäksi alueelle on suunniteltu kesäteatterin rakentamista. Liikenne Kaavamuutoksella on jonkin verran vaikutusta Karhunkierroksen liikennemääriin. Alueen liikenne-turvallisuutta parantavat kevyen liikenteen reitit alueella ja lähiympäristössä. Tekninen huolto Alue on vesi- ja viemäriverkoston piirissä. Ympäristön häiriötekijät Kaavan toteutuminen nostaa Karhunkierroksen liikennemääriä. Liikennemelun taso jää kuitenkin niin vähäiseksi, että sillä ei ole merkittävää vaikutusta alueen maankäyttöön.

5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Maisema Suunnittelualue muodostuu Karhunkierroksen lisäksi puustoisesta selännealueesta, jonka Moksun-järven puoleinen rantametsä muodostaa selvästi maisemassa erottuvan selänteen reunan. Laajem-massa mittakaavassa alueen yleisilme säilyy metsäisenä. Lähimaisemassa rakentamista on sopeutet-tu ympäristöön antamalla puuston säilyttämiseen tähtääviä määräyksiä kaavassa.


Luonnonolot Liito-oravat Karhunkierroksen katualue on 18 m leveä, joten se ei estä liito-oravien kulkemista kadun yli. Avointa katualuetta voidaan lisäksi kaventaa jättämällä/istuttamalla puita Karhunkierroksen varteen. Lepakot Luonto-, liito-orava- ja lepakkoselvityksessä esitetty lepakoiden ruokailualue on merkitty lähivirkis-tysalueeksi (VL) ja suojeltavaksi alueen osaksi (s-7), jonka osalta on annettu kaavassa määräyksiä. Venesataman aluetta (LV) on vastaavasti supistettu. Alueen poikki kulkeva rakennettu ulkoilureitti ja rakennettu venevalkama on merkitty kaavaan.

5.5 Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavassa on annettu määräyksiä, jotka koskevat rakentamistapaa, kasvillisuuden säilyttämistä ja korkeusasemaa, ks. kohta 5.3.1. Korttelialueet.

Rakennustapa - Peruskorjattaessa rakennusta, tulee kattokaltevuus säilyttää alkuperäisenä. - Alueella tulee rakennukset rakentaa yhtenäistä rakennustapaa noudattaen. - RM- ja RM-7 –kortteleissa tulee julkisivumateriaalin olla pääosin puuta. - Korttelissa 713 rakennusten tulee olla arkkitehtuuriltaan korkeatasoisia ja sopeutua ulkoasultaan,

massoittelultaan ja pintamateriaaleiltaan Hotelli Mesikämmenen päärakennukseen. - Korttelissa 713 uudisrakennusten räystäskorkeus tai katon korkein kohta ei saa ylittää Hotelli

Mesikämmenen katon ylintä räystäskorkeutta. - Rinnetonteilla rakennukset ja sokkelin yläpinta on porrastettava maaston mukaan.

Kasvillisuus - Rakentamatta jäävä tontin osa, jota ei käytetä leikki-, oleskelu-, pysäköinti- tai liikennealueena,

on säilytettävä luonnontilaisena tai istutettava ja hoidettava puistomaisessa kunnossa.

Korkeusasema - Rakennusten korkeusasema tulee sovittaa maaston muotoihin. - Kastuessaan vaurioituvien rakenteiden alimpana ohjeellisena rakentamiskorkeutena on taso N60

+155,5 m. Rakennus tulee sijoittaa siten, että kapillaarisen vedennousun katkaiseva kerros sijoit-tuu em. korkeustason yläpuolelle.

5.6 Nimistö Venesatamaan/venevalkamaan johtava katuyhteys on nimetty Lainekujaksi. Muuten nimistö on säi-lytetty ennallaan.


6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaava alkaa toteutua sen jälkeen, kun kaava on saanut lainvoiman. Rakennusten sijoittelua tonteille on esitetty soveltuvin osin liitteessä 5 Havainnekuva.

Liite 5. Havainnekuva

SEINÄJOELLA 19.8.2014

Liisa Märijärvi-Vanhanen Kimmo Kautto Toimistopäällikkö Projektipäällikkö RAMBOLL FINLAND OY Alue- ja kaupunkisuunnittelu Kampusranta 9 C 60320 Seinäjoki 16X201052.65041 Pöyry Finland Oy:n kaupunki- ja aluesuunnittelun liiketoiminta on siirtynyt Rambollille 1.6.2014.

RAPORTTI

16USP0072 30.9.2011

täydennetty 11.6.2013

ÄHTÄRIN KAUPUNKI Moksunniemen osayleiskaava Luonto-, liito-orava- ja lepakkoselvitys

LIITE 1

Ähtärin kaupunki: Moksunniemen luontoselvitys 16USP0072 1

Sisältö

1 JOHDANTO 1

2 ALUEEN SIJAINTI JA YLEISPIIRTEET 1

3 MENETELMÄT 1

3.1 Lähtötiedot 1 3.2 Maastokartoitukset 2

4 LUONNONYMPÄRISTÖN YLEISPIIRTEET 2

4.1 Geologia ja vesistöt 2 4.2 Kasvillisuus 2 4.3 Eläimistö 3

5 LUONTOARVOILTAAN MERKITTÄVÄT KOHTEET 3

5.1 Uhanalaiset lajit ja luontodirektiivilajit 3 5.1.1 Liito-orava 4 5.1.2 Muut lajit 7 5.2 Muut luontokohteet 7

6 JOHTOPÄÄTÖKSET 10

7 LÄHTEET 11

Liitteet Liite 1. Lepakkoselvitys.

Valokuvat: Soile Turkulainen 2011.

Kannen kuva: Näkymä niemen eteläosasta Pirkan taipaleen polulta.

Raportin pohjakartat: © Maanmittauslaitos 2011. Lupa nro 495/KP/04.

Pöyry Finland Oy

Soile Turkulainen Ismo Yli-Tuomi biologi, FM biologi, FM Yhteystiedot: Pöyry Finland Oy Ilmarisenkatu 18, 20520 Turku puh: 010 33 310 e-mail: [email protected]

LIITE 1


1 JOHDANTO Tämä luonto- ja liito-oravaselvitys on tehty Ähtärin kaupungin Moksunniemen alueelle osayleiskaavaa varten. Selvityksen tarkoituksena oli kartoittaa lähtötietojen ja maasto-kartoitusten perusteella alueen luonnonympäristön yleispiirteet ja luontoarvoiltaan mer-kittävät kohteet. Lisäksi raportissa on annettu suosituksia kohteiden huomioon ottami-sesta maankäytön suunnittelussa. Selvityksen teki biologi FM Soile Turkulainen Pöyry Finland Oy:stä. Ahlman Konsultointi & suunnittelu teki osayleiskaavaa varten lepak-koselvityksen, joka on tämän raportin liitteenä (liite 1). Selvitystä täydennettiin 17.5.2013 leirintäalueen ympäristöön tehdyllä tarkentavalla liito-oravaselvityksellä (tä-män selvityksen kohta 5.1.1, kohde 1).

2 ALUEEN SIJAINTI JA YLEISPIIRTEET Selvitysalue sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa Ähtärin kaupungissa kaupunki-keskustan ja Hankaveden itäpuolella Moksunniemessä. Siihen kuuluu valtatien 18 ja ve-sistön välinen alue, joka ulottuu Nääsinsalmesta Niemisjoelle. Alueen pinta-ala on noin 4 km2. Hankaveden ja Moksunjärven rantaa siinä on noin 10 km.

Selvitysalueella sijaitsee Ähtärin matkailukeskus, johon kuuluvat mm. Ähtärin eläin-puisto, hotelli Mesikämmen, Moksunniemen golfkenttä ja leirintäalue (Ähtärin kaupun-ki 2011). Eläinpuiston alue (noin 50 ha) jätettiin selvityksen ulkopuolelle. Ranta-alueilla on loma-asuntoja ja ympäri selvitysaluetta omakotitaloja. Rautatie kulkee valtatien suuntaisena selvitysalueen pohjoisrajalla. Rakennettujen alueiden välissä on metsäisiä osia, joista laajimmat ovat niemen eteläpäässä ja lounaassa Kierinniemessä. Kierinnie-messä kulkee opastettu luontopolku, ja Pirkan taipaleen vaellusreitti tulee Moksunnie-meen Moksunsalmen yli etelästä.

Kuva 1. Selvitysalueen sijainti ja rajaus.

3 MENETELMÄT

3.1 Lähtötiedot Ympäristöhallinnon OIVA -ympäristö- ja paikkatietopalvelun, Länsi-Suomen ELY-keskuksen ja Ähtärin kaupungin tietojen mukaan alueella tai sen läheisyydessä ei ole tiedossa olevia luontokohteita tai uhanalaisten lajien esiintymiä. Golfkentän laajennus-

LIITE 1


alueelle on tehty liito-oravaselvitys, jossa havaittiin liito-oravan papanoita ja rajattiin la-jille soveltuvat elinympäristöt (Sivula 2009). Moksunniemen asemakaava-alue sijoittuu yleiskaava-alueen sisään ja siihen samaan aikaan tehdyn luontoselvityksen tiedot on otettu mukaan tähän raporttiin (Pöyry Finland Oy 2011).

3.2 Maastokartoitukset Maastokartoitukset tehtiin 2.-4.5. ja 11.-12.7.2011. Maastokartoituksilla selvitettiin luonnonympäristön yleispiirteet alueella sekä kartoitettiin sieltä seuraavat maankäytön suunnittelussa huomioon otettavat luontokohteet:

• luonnonsuojelulain 29 §:n suojellut luontotyypit • vesilain 15a §:n ja 17a §:n luonnontilaisina säilytettävät purot, lammet ja lähteet • metsälain 10 §:n erityisen tärkeät elinympäristöt • liito-oravaesiintymät ja lajin käyttämät liikkumisyhteydet • muille uhanalaisille lajeille (Rassi ym. 2010 ja luonnonsuojeluasetuksen liite 4)

ja luontodirektiivilajeille soveltuvat elinympäristöt • muut luonnon monimuotoisuuden kannalta huomionarvoiset kohteet

Liito-oravakartoituksessa etsittiin lajin elinpiirin osoittavia ulostepapanoita pesä- ja ruo-kailupuiksi soveltuvien kookkaiden kuusten ja haapojen alta ”Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa” -julkaisun menetelmien mukaisesti (Sierla ym. 2004). Maas-tokartoitusten aikana tehdyt lintuhavainnot kirjattiin ylös. Leirintäalueen ympäristöön tehtiin täydentävä liito-oravaselvitys 17.5.2013. Lepakkoselvityksen menetelmät on se-lostettu liitteenä olevassa lepakkoselvitysraportissa (liite 1).

4 LUONNONYMPÄRISTÖN YLEISPIIRTEET

4.1 Geologia ja vesistöt Selvitysalue sijoittuu topografiltaan vaihtelevaan kallioiseen moreenimaastoon. Kor-keimmillaan kalliomäet kohoavat eläinpuiston kohdalla noin tasolle +180 mpy, mikä on noin 30 metriä Hankaveden ja Moksunjärven tasoa (+153,3 mpy) ylempänä. Niemen pohjois- ja keskiosat ovat melko tasaista maastoa. Kierinniemen tyvellä, Kaakkolam-men ympärillä ja niemen eteläosassa on pienialaisia soita. Rakennettujen alueiden koh-dalla maaperää on kaivettu ja tasoitettu.

Hankavesi ja siihen Moksunsalmen kautta liittyvä Moksunjärvi ovat Kokemäenjoen ve-sistön latvoilla sijaitsevan Ähtärin reitin järviä. Hankaveteen tulee vesiä pohjoisesta Äh-tärinjärvestä ja Välivedestä Nääsinsalmen kautta ja Moksunjärveen laskee Niemisjoki koillisesta Niemisjärvestä. Molemmat järvet ovat säännösteltyjä, tummavetisiä ja rehe-vähköjä. Hankaveden ekologinen tila on luokiteltu hyväksi (Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 2011). Muita vesistöjä selvitysalueella ovat Mekkolampi ja Kaakkolampi sekä muutamat tekolammet golfkentän alueella.

4.2 Kasvillisuus Alueen metsät ovat tuoreen ja lehtomaisen kankaan kuusivaltaisia sekametsiä, kuivah-kon kankaan männiköitä ja paikoin jäkäläisiä kalliomänniköitä (kuva 2). Aluskasvilli-suuden tavallisia lajeja ovat rehevimmillä paikoilla mm. mustikka, puolukka, riidenlie-ko, lillukka, käenkaali, oravanmarja, vanamo, metsämaitikka, metsälauha, metsäalve-juuri, metsäimarre ja nuokkutalvikki. Suot ovat pääosin isovarpurämeitä tai pieneltä

LIITE 1


osin Kaakkolammen ympärillä avoimempaa nevarämettä. Paikoin on lievästi soistunutta kangaskorpea ja metsäkortekorpea.

Niemen rakennetuilla alueilla alkuperäinen kasvillisuus on rakentamisen takia hävinnyt tai muuttunut. Kulttuuriperäistä kasvillisuutta esiintyy tienvarsilla ja pihapiirien liepeillä ja mm. leirintäalueen ympäristössä. Itäosassa on peltoalue, jossa kasvoi selvityskesänä heinä- ja ruohovaltaista niittykasvillisuutta kuten päivänkakkaraa, pietaryrttiä ja kissan-kelloa. Varsinaisia ketoja tai niittyjä alueella ei todettu, vaikka radan varressa pienialai-sesti kuivaa paahdeympäristöä esiintyykin.

Ranta- ja vesikasvillisuus on enimmäkseen niukkaa, mutta suojaisissa lahdissa Kierin-niemen tyvellä ja Moksunjärven pohjoisosassa hieman runsaampaa. Niissä rantaa reu-nustavat suursarat ja matalassa vedessä kasvaa järvikortetta ja kelluslehtisiä.

Kuva 2. Tuoreen kankaan sekametsää Roomuniemen tyvellä ja kalliomännikköä Kierinniemen pohjoisosassa.

4.3 Eläimistö Alueen eläimistöön kuuluu todennäköisesti sekä metsien että rakennettujen ympäristö-jen lajeja. Havu- ja sekametsien linnuista alueella havaittiin mm. punakylki-, laulu- ja mustarastas, metsäkirvinen, peippo, hippiäinen, punatulkku, tali-, hömö- ja töyhtötiai-nen, korppi, palokärki sekä tekolammilla telkkä ja sinisorsa. Kuikka ja isokoskelo kuu-luvat Hankaveden lajistoon ja Lapinnenän edustalla oleili keväällä joutsenpari, joka ei ilmeisesti kuitenkaan pesinyt siellä. Lepakkoselvityksen mukaan (liite 1) alueella on varsin monipuolinen ja tiheä lepakkokanta. Uhanalaisten eläinlajien ja luontodirektiivin liitteen IV(a) lajien esiintymistä alueella on arvioitu luvussa 5.1.

5 LUONTOARVOILTAAN MERKITTÄVÄT KOHTEET

5.1 Uhanalaiset lajit ja luontodirektiivilajit Luonnonsuojeluasetuksessa on lueteltu uhanalaisina ne lajit, joiden häviämisuhka on ilmeinen, ja osa niistä määritelty erityisesti suojeltaviksi. Tässä selvityksessä esitetty la-jien uhanalaisuus ja uhanalaisuusluokat perustuvat vuonna 2010 julkaistuun arviointiin (Rassi ym.), jossa on käytetty seuraavia IUCN-luokkia:

• Äärimmäisen uhanalaiset (CR) • Erittäin uhanalaiset (EN) • Vaarantuneet (VU)

LIITE 1


• Silmälläpidettävät (NT) • Elinvoimaiset (LC)

Uhanalaisia ovat ryhmien CR, EN ja VU lajit. Luontodirektiivin liitteen IV lajit ovat yh-teisön tärkeinä pitämiä eläin- ja kasvilajeja, jotka edellyttävät tiukkaa suojelua. Liitteen IV(a) eläinlajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentäminen ja hävittäminen on kielletty luonnonsuojelulain (49 §) perusteella. Yhteisön tärkeinä pitämät lintulajit on lueteltu lintudirektiivin I-liitteessä ja niiden sekä luontodirektiivin liitteessä II lueteltu-jen eläin- ja kasvilajien suojelemiseksi on osoitettava erityissuojelualueita (Natura-alueet).

5.1.1 Liito-orava Liito-orava on uhanalainen laji (VU) ja luontodirektiivin liitteiden II ja IV(a) laji. Liito-oravalle parhaiten soveltuvaa elinpiiriä ovat varttuneet kuusivaltaiset sekametsät, joissa lajin oleskelun paljastavat pesä- ja ruokailupuiden alta löytyvät ulostepapanat. Liito-oravat ovat paikkauskollisia eläimiä, jotka elävät koko aikuisikänsä samalla alueella. Tämä elinpiiri eli reviiri voi olla laaja ja liito-oravat liikkuvat vilkkaasti sen osasta toi-seen. Naaraiden elinpiiri on keskimäärin noin 8 ha ja urosten 60 ha. Liito-oravan pesä on tavallisesti kolopuussa tai vanhassa oravan pesässä, mutta voi olla myös rakennuk-sessa tai linnunpöntössä.

Kohde 1. Leirintäalueen liito-oravaesiintymä (täydennetty 17.5.2013 tehdyllä maastoselvityksellä) Leirintäalueen pohjoispuolella kasvaa järeä vanha koivu, jonka oksan tyvellä on kolo ja jossa oli todennäköisesti liito-oravan pesä keväällä 2011 tehdyn selvityksen aikana (ku-va 3). Keväällä 2013 pesäkolo ei ilmeisesti ollut asuttu, mutta puun tyvellä ja lähistöllä sijaitsevien kuusien tyvillä oli muutamia liito-oravan papanoita. Koivusta rantaan päin on varttuvaa sekametsää, josta löytyi molemmilla selvityskerroilla papanoita muutamien kuusten ja nuorten haapojen alta. Lisäksi papanoita löytyi etelämpää leirintäalueen avointen saarekkeiden välissä kasvavien järeiden kuusten alta ja pienestä metsiköstä koivun itäpuolelta. Leirintäalueen puissa on pönttöjä, joita liito-oravat saattavat käyttää pesäpaikkoina. Keväällä 2013 tehdyn inventoinnin aikana pönttöjen ympäristöstä ei kui-tenkaan löydetty merkkejä liito-oravan pesinnästä. Pensoittuneeseen avoimeen kenttään ja teihin rajoittuvista metsäsaarekkeista löytyi muutamista kohdista runsaasti papanoita ja kaksi todennäköistä liito-oravan pesäpuuta. Metsiköissä kasvaa kuusen lisäksi, koi-vua, harmaaleppää, haapaa ja tuomea ja kenttämäisen alueen reunoilla on runsaasti har-maaleppiä, joita liito-oravat saattavat käyttää ruokailupuina. Leirintäalueelta pohjoiseen on varttunutta kuusikkoa, josta löytyi papanoita yksittäisten kuusten alta. Kuusikko ra-joittuu rataan, jonka toisella puolella on ryhmä haapoja, joista yhdessä on kolo ja ympä-röivien haapojen tyvillä oli runsaasti liito-oravan papanoita. Myös lännempänä lähellä Nääsinvirtaa kasvaa radan molemmin puolin järeitä kuusia ja pohjoispuolella myös haa-poja, mutta niiden alla ei todettu papanoita.

Maankäytön suositus: Esiintymän rajaus ei ole yksiselitteistä, sillä papanahavaintojen perusteella liito-oravat liikkuvat leirintäalueen ympäristössä sopivissa metsäsaarekkeis-sa ja kulkevat ilmeisesti tältä kohdin rautatien ja valtatien yli pohjoisen suuntaan. Kar-talle esiintymänä rajattu alue on suositeltavaa säilyttää ennallaan kokonaisuudessaan. Tarvittaessa leirintäalueen eteläosassa sijaitsevia kapeilta puustoisilta kaistaleilta voi-daan poistaa puustoa, kuitenkin niin, että liito-oravan liikkumisyhteys pohjoisen suun-

LIITE 1


taan säilyy. Keskeiset kohteet, joista löytyi mahdollisia liito-oravan pesäpuita tai joissa oli runsaasti liito-oravan papanoita, on merkitty kartalle pisteinä (kuva 3a).

Kuva 3. Keväällä 2011 kookkaassa koivussa oli liito-oravan pesä. Pesä oli kuitenkin asumaton keväällä 2013 tehdyn inventoinnin aikana. Oikealla papanoita leirintäalueen lähettyvillä.

Kuva 3a. Leirintäalueen ennallaan säilytettäväksi suositeltu alue. Liito-oravan pesäpuut ja pa-panahavainnot on merkitty punaisilla pisteillä.

Kohde 2. Golfkentän pohjoispuolen liito-oravaesiintymä Golfkentän pohjoisreunaa kulkevan Moksuntien ja sen pohjoispuolisen Siltalantien väli-sellä alueella on varttunutta kuusimetsää, joka jatkuu Siltalantien pohjoispuolella kuusi-mäntysekametsänä radalle asti. Alueelta löytyi liito-oravan papanoita yhteensä kymme-nien puiden alta ja osasta runsaasti. Alueen länsiosassa on järeiden haapojen muodosta-ma metsikkö, jossa on ainakin kolme kolohaapaa. Haapojen alta löytyi vain yksittäisiä papanoita, mutta siitä huolimatta ne ovat todennäköisiä pesäpuita. Lisäksi lähellä rataa kasvaa kolohaapa, jonka alla oli vähän talvipapanoita. Muutamia papanoita oli myös ra-dan toisella puolella nuorten haapojen alla, joten liito-oravat saattavat kulkea liikenne-väylien yli tältä kohdin. Siltalantien rinne Moksunjärvelle on harvennettua kuusikkoa, mutta liito-oravat olivat liikkuneet myös siinä. Runsaimmin papanoita löytyi kuusen al-

LIITE 1


ta, jossa oli risupesä. Myös Sivula (2009) havaitsi alueella liito-oravan papanoita ja piti sitä liito-oravalle soveltuvana elinympäristönä. Alueen eteläreunalla olevan ojauoman ja siihen pohjoisesta liittyvän haaran varrella kasvaa liito-oraville ruokailupuiksi sopivia nuoria haapoja ja harmaaleppiä.

Maankäytön suositus: Alueen metsä on hyvin liito-oraville sopivaa ja pesäpuut ovat to-dennäköisesti kolohaavoissa, mutta niitä voi olla myös kuusissa risupesissä ja pihapiiri-en rakennuksissa esiintymän reunoilla. Kartalle esiintymänä rajatulla alueella tulee säi-lyttää liito-oravien liikkumisyhteydet. Keskeiset kohteet, joista löytyi pesäpuita tai jossa todennäköisesti on niitä, on merkitty kartalle pisteinä. Niissä tulee säilyttää pesäpuut ja muut liito-oravalle tärkeät puut, jotka tulee tarvittaessa kartoittaa tarkemmin. Lisäksi alueelta tulee säilyttää yhteys esiintymälle 3.

Kohde 3. Golfkentän itäpuolen liito-oravaesiintymä Läheltä golfkentän pohjoisreunaa löytyi runsaasti liito-oravan papanoita keväällä 2011. Rannassa on kesämökkejä, joiden liepeillä kasvaa järeitä kuusia ja harmaaleppää. Alu-een puissa on useita linnunpönttöjä, jotka ovat mahdollisia pesäpaikkoja samoin kuin pihapiirien rakennukset. Kolopuita ei tällä alueella havaittu. Tienvarren puustoa rinteen yläreunasta on harvennettu, mutta pohjoisen suuntaan jatkuu varttunut kuusivaltainen sekametsä, jossa kasvaa myös koivuja sekä vähän harmaaleppää. Tästä rinnemetsästä löytyi liito-oravan papanoita kahden kuusen alta niukasti. Sivula (2009) havaitsi vuonna alueella niukasti papanoita noin viiden kuusen alla ja piti sitä liito-oravien liikkumisreit-tinä. Sivulan selvitys ei ulottunut mökkien ympäristöön asti.

Maankäytön suositus: Kesämökkien ympäristössä on todennäköisesti liito-oravien pesä-paikkoja joko puissa, pöntöisssä tai rakennuksissa. Rinnemetsä on yleispiirteiltään liito-oravalle elinympäristöksi soveltuvaa aluetta kahden liito-oravaesiintymän välimaastos-sa. Alueella tulee säilyttää liito-oravien liikkumista varten metsäinen yhteys.

Kohde 4. Niemisjoen varren liito-oravahavainnot Niemisjoen varressa ja sen länsipuolisella metsäalueella on liikkunut liito-oravia, mutta alueella ei ainakaan vuonna 2011 ollut selvää elinpiirin ydinaluetta. Joen varressa oli niukasti papanoita viiden kuusen alta. Lisäksi papanoita löytyi yhden kuusen alta Salo-rannan kohdalta varttuneesta kuusikosta, pihakuusen alta tien pohjoispuolelta ja yhden haavan alta pellon alapuolelta. Salorannan kuusimetsä voisi soveltua liito-oravan elin-piiriksi ja lisäksi radan varressa pellon reunustamana on haavikko, jota liito-oravat saat-taisivat myös käyttää. Jokivarsi on todennäköinen liito-oravien liikkumisreitti.

Maankäytön suositus: Niukkojen papanahavaintojen perusteella ei ole aihetta rajoittaa maankäyttöä alueella. Jokivarressa tulee pyrkiä säilyttämään rantapuustoa.

Kohde 5. Moksunniemen eteläosan liito-oravahavainnot Kyyhkyslahden pohjoispuolisella kumpareella kasvaa varttuvaa talousmetsämäistä kuu-sikkoa ja voimajohdon puoleisella reunalla muutamia haapoja. Neljän kuusen ja yhden haavan alta löytyi yksittäisiä liito-oravan talvipapanoita, mutta koloa tai pesäpuuta ei havaittu. Todennäköisesti alueella on liikkunut ja ruokaillut liito-orava, mutta asuttua esiintymää siellä ei ainakaan selvityshetkellä ollut.

LIITE 1


Maankäytön suositus: Niukkojen papanahavaintojen perusteella ei ole aihetta rajoittaa maankäyttöä alueella. Liito-oravien liikkumisyhteys saattaa kulkea nimen eteläosan kautta, joten alueella tulee säilyttää viheryhteys.

5.1.2 Muut lajit Moksunniemen lepakkoselvityksen tulokset on esitetty liitteenä olevassa raportissa (liite 1). Selvityksen mukaan Niemisjoen varsi ja Mekkorannan pohjukka ovat lepakoille tär-keitä alueita, joissa ruokailee pohjanlepakoita ja vesisiippoja. Kohteet sisältyvät luvun 5.2. kohde-esittelyyn (kohteet 9 ja 16).

Liito-oravan ja lepakoiden tavoin luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeihin kuuluvat mm. viitasammakko ja muutamat sudenkorentolajit. Niille elinympäristöksi mahdollisesti so-veltuvaa saraluhtarantaa esiintyy lähinnä Moksunjärven luoteisosan pohjukassa ja Kie-rinniemen ympäristössä sekä Moksunniemen eteläosassa.

5.2 Muut luontokohteet

Kohde 6. Roomuniemi Roomuniemen kärjessä on nuotiokatos ja sitä käytetään virkistysalueena. Niemen tyvel-lä on tiheäpuustoista isovarpurämettä, mutta kumparemaisen niemenkärjen puusto on kohtalaisen iäkästä ja joukossa on joitakin lahopuita. Rannassa on matalia silokallioita.

Maankäytön suositus: Niemellä on lähinnä maisemallista arvoa. Puuston säilyttäminen on suositeltavaa.

Kohde 7. Kierinniemen eteläosa Kierinniemi on ollut pitkään valtion omistamaa maisemanhoitoalueena hoidettua metsä-aluetta. Niemessä kulkee 2,5 km:n pituinen opastettu luontopolku, jonka ovat perusta-neet ja jota ovat huoltaneet Tuomarniemen metsäoppilaitoksen opiskelijat (kuva 4). Niemen tyvellä on mäntypuustoinen isovarpuräme, jossa erottuu vanhoja ojia. Niemen eteläosa on melko luonnontilaista kuusivaltaista sekametsää ja niemenkärjissä vanhaa männikköä. Lahopuuna on kaatuneita kuusia ja mäntyjä, lehtipuupökkelöitä ja -maapuita ja mäntykeloja. Aluskasvillisuudessa on mustikkavaltaista tuoreen kankaan la-jistoa ja kuivimmilla paikoilla variksenmarjaa ja kanervaa. Kumpareiden reunoilla on korpipainanteita. Niemen keskiosassa on hakkuualue ja pohjoisosassa nuoria männiköi-tä ja kuusikoita.

Santalahden pohjoispuolelle on istutettu kontortamäntyjä, joista myrskyt kaatoivat noin kymmenen vuotta sitten suurimman osan ja joita on jätetty alueelle lahopuustoksi. Nie-meen on istutettu myös lehtikuusia. Niemessä on muutamia haapoja, mutta niiden tai kuusten alla ei todettu liito-oravan papanoita, vaikka alue voisikin soveltua lajille elin-piiriksi. Alueen linnustoon kuuluu tavanomaisia havumetsälajeja, joista huomionarvoi-simpia havaittuja lajeja olivat palokärki ja korppi sekä Santalahden isokoskelopari.

Maankäytön suositus: Niemen eteläosan metsäalue on poikkeuksellisen luonnontilainen ja luontoarvoiltaan monipuolinen. Se edustaa hyvin alueen alkuperäistä metsäluontoa ja sillä on arvoa opetus- ja virkistyskohteena. Alueen säilyttäminen luonnontilaisena on suositeltavaa.

LIITE 1


Kuva 4. Kierinniemen vanhaa metsää ja opastetaulu luontopolun varrella.

Kohde 8. Kaakkolammen suo Kaakkolammen pohjoispuolella on suota, joka osin on aidatulla eläinpuistoalueella. Tien ja rautatien välissä reunaojat ovat kuivattaneet suota, mutta se erottuu edelleen maisemassa harvapuustoisena suoalueena. Suon keskiosan lyhytkorsirämeen alueella kasvaa kitumäntyjä sekä tupasvillaa, suokukkaa ja isokarpaloa. Reunat ovat isovarpu-rämettä.

Maankäytön suositus: Suo ei ole luonnontilainen, mutta sitä voidaan edelleen pitää met-sälain (10 §) erityisen tärkeänä elinympäristönä.

Kohde 9. Mekkorannan pohjukka Mekkorannan kohdalla on keskellä rakennettua aluetta lahdenpohjukka, jota reunustaa isovarpuräme. Hotellin puolella on vanhaa mäntypuustoa ja kuusikkoa. Rämeen kautta kulkevat pitkospuut. Lepakkoselvityksen mukaan lahti on lepakoiden käyttämä ruokai-lupaikka (liite 1).

Maankäytön suositus: Suoreunainen lahti rikastuttaa rakennettua ympäristöä ja on lepa-koiden ruokailupaikkana merkittävä kohde.

Kohde 10. Hankaveden rantakalliot Hankaveteen rajoittuva ranta-osuus on noin 50 metrin matkalla loivapiirteistä kalliota, jossa kasvaa kohtalaisen iäkästä mäntypuustoa ja katajaa. Rosoisia ja osin silopintaisia kallioita peittävät poronjäkälät, kanerva ja puolukka. Kasvillisuus on osin kulunutta liikkumisen takia.

Maankäytön suositus: Vähäpuustoista rantakalliota voidaan pitää metsälain (10 §) eri-tyisen tärkeänä elinympäristönä. Kohteella on lähinnä maisemallista arvoa ja rantapuus-ton säilyttäminen siinä on suositeltavaa.

Kohde 11. Hankaveden rantarinteen noro Kuusikkorinteessä erottuu noin 100 metrin matkalla soistunut painanne, jossa virtaa no-ro. Keskivaiheilla noro alittaa ulkoilureittipolun ja levenee sen jälkeen pieneksi kos-

LIITE 1


teikoksi, jossa kasvaa metsä- ja peltokortetta, kurjenjalkaa ja korpikastikkaa. Ylempänä on kivikkoisen uoman varrella sudenmarjaa ja hiirenporrasta.

Maankäytön suositus: Noro ei ole täysin luonnontilainen, mutta erottuu hyvin ympäris-töstään ja lisää luonnon monimuotoisuutta alueella. Noron lähiympäristöä voidaan pitää metsälain (10 §) erityisen tärkeänä elinympäristönä.

Kohde 12. Lapinnenä - Moksunsalmi Moksunniemen eteläkärjen Lapinnenä on rakentamaton niemi, jota erottaa niemestä suokannas ja sen läpi kulkeva oja. Lapinnenän itäosa on isovarpurämettä ja länsiosassa on sekametsäinen kumpare. Kumpareen reunan korpimaisessa osassa kasvaa kookkaita kuusia ja yksi kolohaapa. Lahopuuna on koivupökkelöitä ja rantaa reunustavat vanhat männyt. Liito-oravasta ei todettu merkkejä, vaikka Moksunsalmen yli saattaisi olla niillä kulkuyhteys. Salmen yli kulkee Papinkiven siirtolohkareen kohdalta Pirkan taipalen vaellusreitti. Rämeinen ranta jatkuu Lapinnenästä Papinkivelle ja sen jälkeen varttuneen sekametsänä Kyyhkyslahteen. Salmen vastaranta on soinen ja salmen alue kokonaisuu-tena maisemiltaan erämainen. Toisella puolella niemenkärkeä kulkee voimajohto joka sivuaa Lapinnenän länsireunaa.

Maankäytön suositus: Lapinnenän ja Moksunsalmen alue on luonnoltaan ja maisemil-taan melko luonnontilainen ja sitä voidaan pitää muuna huomionarvoisena luontokoh-teena. Sillä on arvoa virkistyskohteena.

Kohde 13. Nuottiniemi ja suo Kyyhkyslahden ja Nuottilahden välillä on leveänä vyöhykkeenä rantarämettä, jossa kas-vaa suopursua, vaiveroa ja lakkaa. Puusto on melko tasaikäistä varttuvaa männikköä. Leveän ojan suosta erottama Nuottiniemi ja eteläkärjen niemi erottuvat järvimaisemassa männikköisinä. Rämeen pohjoispäähän laskee golfkentän läpi oja, jonka suulla on veh-kaa kasvava kosteikko.

Maankäytön suositus: Suo on vesitaloudeltaan melko luonnontilainen ja sitä voidaan pi-tää metsälain (10 §) erityisen tärkeänä elinympäristönä. Niemillä on järvimaisemallista arvoa.

Kohde 14. Golfkentän ojanvarsi Golfkentän läpi virtaa oja, jonka varrella kasvaa kookkaita kuusia, koivuja ja muutamia haapoja. Osa ojanvarresta on paju- ja koivutiheikköä ja paikoin oja levenee pieniksi rahkasammaleisiksi kosteikoiksi. Lehtipuustoisella alueella oli keväällä mm. runsaasti punakylkirastaita. Liito-oravan papanoita ei havaittu, mutta ojanvarsi saattaisi toimia la-jin liikkumisyhteytenä.

Maankäytön suositus: Ojanvarsi muodostaa rakennetun alueen läpi ulottuvan viheryh-teyden.

Kohde 15. Moksunjärven rantarinteen lähde ja noro Rinteessä lähellä Moksuntietä sijaitsee kaivoksi muutettu lähde, josta saa alkunsa pieni lähdepuro. Noro virtaa talousmetsämäisessä kuusikossa noin 50 metriä ennen kuin las-

LIITE 1


kee rantaan menevän tien ojaan. Noron yläosassa kasvaa mm. lehväsammalia, rönsy-leinikkiä, metsätähtimöä, suo-orvokkia ja sudenmarjaa.

Maankäytön suositus: Lähde ei ole luonnontilainen, mutta on silti huomionarvoinen, koska sitä käytetään vedenottoon. Noron lähiympäristöä voidaan pitää metsälain (10 §) erityisen tärkeänä elinympäristönä, vaikka se ei olekaan lajistoltaan erityisen monipuo-linen.

Kohde 16. Niemisjoki Niemisjoen varressa on omakotitaloja ja saunoja, mutta osin jokivarsi on metsäinen. Rantapuustossa on kuusia ja koivuja sekä harmaaleppää ja tuomia. Jokisuun niemenkär-ki kasvaa nuorta koivikkoa. Alueella on liikkunut liito-oravia ja lepakkoselvityksen mu-kaan jokivarsi on lepakoiden käyttämä ruokailupaikka (liite 1)

Maankäytön suositus: Ojanvarsi muodostaa rakennetun alueen läpi ulottuvan viheryh-teyden. Lepakoiden ruokailupaikkana se on tärkeä.

Kuva 5. Nuottinimen suo ja Niemisjoki.

6 JOHTOPÄÄTÖKSET Selvitysalue on melko voimakkaasti ihmistoiminnan vaikutuspiirissä olevaa aluetta. Tämän luontoselvityksen perusteella sen merkittävimmät luontoarvot liittyvät rantamet-säalueisiin, joista rajattiin kolme luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeihin kuuluvan liito-oravan esiintymää. Liito-oravan pesäpuita ja mahdollisia pesäpuita sekä niiden läheisiä puita ei saa kaataa ja esiintyminä rajatut alueet tulisi säilyttää yhtenäisinä, niin ettei niitä voimakkaasti muuteta esimerkiksi rakentamisella. Esiintymiä ympäröivillä laajemmilla metsäalueilla tulee huomioida liito-oravien kannalta tarpeellisten liikkumisyhteyksien säilyminen. Ohjeena voidaan käyttää ympäristöministeriön kirjettä ”Liito-oravan huo-mioon ottaminen kaavoituksessa” (9.11.2005).

Lepakkoselvityksen perusteella alueella on kaksi lepakoille tärkeää ruokailualuetta. Muita merkittäviä luontokohteita alueella ovat muutamat suot, kalliot ja pienvedet, joita voidaan pitää metsälain (10 §) erityisen tärkeinä elinympäristöinä. Lisäksi Kierinnie-messä ja selvitysalueen eteläkärjessä on huomionarvoisia melko luonnontilaisen metsän alueita. Kohteet on suositeltavaa ottaa maankäytön suunnittelussa huomioon, mutta nii-den vaikutus ei ole maankäyttöä voimakkaasti rajoittava.

LIITE 1


Kuva 6. Luontoarvoiltaan merkittävät kohteet.

7 LÄHTEET Ahlman konsultointi & suunnittelu 2011: Moksunniemen lepakkoselvitys. – 10 s. (Liitteenä)

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 2011: Länsi-Suomen alueen pintavesien ekologinen ja kemialli-nen tila. http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=22757&lan=fi#a0.

Geologian tutkimuskeskus 2011: Geokartta-palvelu. http://geomaps2.gtk.fi/geo/.

Pöyry Finland Oy 2011: Moksunniemen asemakaavan luontoselvitys. – 7 s.

Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. ja Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2010. 685 s. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus. Helsinki.

Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M. 2004: Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen ympäristö 742. Ympäristöministeriö.

Sivula, E. 2009: Ähtärin Moksunniemen golfkentän laajennusalueen liito-oravaselvitys. – 2 s.

LIITE 1


Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi - kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 109, Luonto ja luonnonvarat. Suomen ym-päristökeskus.

Valtion ympäristöhallinnon virastojen OIVA-ympäristö- ja paikkatietopalvelu. http://wwwp2.ymparisto.fi/scripts/oiva.asp.

Ympäristöministeriö 2005: Liito-oravan huomioon ottaminen kaavoituksessa. Kirje 9.11.2005.

Ähtärin kaupunki 2011: Ähtärin matkailukeskus. http://www.ahtari.fi/Default.aspx?id=640987.

Rekisterit: Valtion ympäristöhallinnon virastojen Eliölajit-tietojärjestelmän tiedot uhanalaista lajeista 22.9.2011.

LIITE 1

ÄHTÄRIN MOKSUNNIEMEN

LEPAKKOSELVITYS 2011

AHLMANKonsultointi & suunnittelu

PÖYRY FINLAND OY

LIITE 1

SISÄLLYSLUETTELO

Johdanto ................................................................................................. 3

Tutkimusmenetelmät .......................................................................... 4

Lepakoiden elintavoista ..................................................................... 5

Lepakot lainsäädännössä .................................................................... 5

Epävarmuustekijät ............................................................................... 5

Lajikohtaista tarkastelua .................................................................... 5

Tulokset ja päätelmät .......................................................................... 6

Kirjallisuus ......................................................................................... 10

LIITE 1

3

JOHDANTO

Ähtärin Moksunniemi sijaitsee noin viisi kilometriä keskustan kaakkoispuolella Hankaveden rannalla. Tutkimusaluetta (kuva 1) ympäröi vesialueet kaikilla muilla ilmansuunnilla paitsi pohjoisessa. Pitkänomainen Moksunniemi on voimakkaasti kulttuurivaikutuksen alainen, sillä alueella on muun muassa mökkejä, eläinpuisto ja golfkenttä.

Alueelle laaditaan kaavaa ja työn alla on asemakaava, joka keskittyy kaakkoisosaan. Ra-jauksesta on tehty jo kaavaluonnos (kuva 2). Osana kaavoitusprosessia laadittiin yleispiirteinen lepakkoselvitys, jonka tavoitteena oli inventoida alueen mahdollisesti merkittävät elinpiirit ja saalistuspaikat.

Tämä raportti esittelee Pöyry Finland Oy:n Ahlman Konsultointi & suunnittelulta tilaaman Ähtärin Moksunniemen yleispiirteisen lepakkoselvityksen tulokset, joiden perusteella voidaan arvioida mahdollisia haittavaikutuksia lepakoihin sekä suunnitella kaavoitus ja muuta maan-käyttöä.

Maastotöistä vastaavat luontokartoittaja Santtu Ahlman ja ympäristönhoitaja Toni Ahl-man. Raportin laati Santtu Ahlman (Ahlman Konsultointi & suunnittelu).

Kuva 1. Selvitysalueen rajaus.

LIITE 1

TUTKIMUSMENETELMÄT

Lepakkoselvityksiä on tehty Suomessa melko niukasti, eikä vakiintuneita menetelmiä vielä ole. Ähtärin Moksunniemen selvitys tehtiin yleispiirteisenä myöhäisen toimeksiannon vuoksi. Le-pakoita havainnoitiin yöllä klo 22.00–3.00 välisenä aikana kiertämällä alue mahdollisimman tarkkaan läpi yhteensä 40 tunnin aikana. Inventoinnit tehtiin kolmessa kahden yön jaksossa 14.–15.7. ja 15.–16.7., 25.–26.7. ja 26.–27.7. sekä 13.–14.8. ja 14.–15.8. Lisäksi tutkimusalueen ran-taviivat Hankaveden osalta melottiin kahden henkilön toimesta 21.–22.8.

Alue kierrettiin pääosin kävellen ja osittain myös hiljalleen pyöräillen. Detektorin taajuutta vaihdeltiin jatkuvasti, jotta eri aaltopituudella ääntelevät lajit havaitsisi ja erottaisi toisistaan.Valtaosa tutkimusalueesta saatiin tarkastettua vähintään kolme kertaa, mutta pienialaisesti käyntikertoja kertyi jopa viisi. Havainnointi tehtiin sopivan tyyninä ja lämpiminä ajankohtina, jolloin lämpötila oli vähintään 10 °C. Liian viileällä, tuulisella tai sateisella säällä lepakot eivät saalista aktiivisesti.

Maastoinventoinneissa keskityttiin lähinnä saalistusalueiden etsimiseen, eikä esimerkik-si rakennuksista etsitty lisääntymiskolonioita. Myöskään talviaikaiset tarkastuskäynnit eivät kuuluneet selvitykseen.

Havainnoinnissa käytettiin ultraäänidetektoria (Petterson D 240X), joka muuntaa korkeat kaikuluotausäänet ihmiskorvin kuultaviksi. Laitteella voidaan kuunnella ja määrittää lepakoita reaaliajassa heterodyne-menetelmällä tai varmistaa vaikeiden lajien määritys aikalaajennettu-jen (time expansion) tallenteiden avulla myöhemmin BatSound-ohjelman avulla. Nauhurina käytettiin Zoom H4n -laitetta. Osittain inventoinnit tehtiin Cielin CDB 103 R3 -heterodynede-tektorilla, jolla ei voida tallentaa ääniä eikä myöskään aikalaajennus ole mahdollista.

4

160.6

157.2

160.1

161.2

160.3

162.6

163.2

161.7

164.4

165.6

164.4

165.2

164.5

165.2

165.8

166.8

166.7

167.7

165.7

167.1

165.9

164.2

167.4

164.0

167.4

164.9

159.7

159.2

160.3

163.1

160.2

160.2

162.1

169.1

169.1

167.1

161.3

162.1

163.3

162.3

167.6

166.1164.6

165.7

165.6

163.5

163.8

163.7

162.4

165.8

163.8

160.8

162.8

165.7

162.5

163.2

167.7

156.2

160.7

172.4

161.8

162.9

176.3

173.2

171.8

172.5

172.5

161.9

159.9

161.4

174.4

178.3

177.9

175.2

182.0

177.7

180.7

175.9

169.4

170.6

167.5

171.0

172.5

174.5

171.2

164.7

160.0

160.6

157.2

160.1

161.2

160.3

162.6

163.2

161.7

164.4

165.6

164.4

165.2

164.5

165.2

165.8

166.8

166.7

167.7

165.7

167.1

165.9

164.2

167.4

164.0

167.4

164.9

159.7

162.4

165.8

163.8

160.8

162.8

165.7

162.5

163.2

167.7

156.2

160.7

172.4

161.8

162.9

176.3

173.2

171.8

172.5

172.5

161.9

159.2

160.3

163.1

160.2

160.2

162.1

169.1

169.1

167.1

161.3

162.1

163.3

162.3

167.6

166.1164.6

165.7

165.6

163.5

163.8

163.7

159.9

161.4

174.4

178.3

177.9

175.2

182.0

177.7

180.7

175.9

169.4

170.6

167.5

171.0

172.5

174.5

171.2

164.7

160.0163

155

165

165

170

155

160

158

160

155

170

175

165

160

165

170

165

160

165

165

165

163 165

155

160

170

165

165

170

155

160

160

17517

0

175180

180

175

170

170

170

170

170

165

160

167

159

155

160

163

155

165

165

170

155

160

158

160

155

170

175

165

160

165

170

165

160

165

165

165

163 165

155

160

170

165

165

170

155

160

160

17517

0

175180

180

175

170

170

170

170

170

165

160

167

159

155

160

172.08

170.71

170.13

171.39

171.47

172.61

172.63

173.36

173.11174.30

173.79

175.09

175.76

173.39174.26

174.39

172.62

173.14

171.73

171.60

172.03

170.25171.55

169.62

170.95

169.81

168.39

168.90

168.10

167.39

167.86

166.74

164.26

162.77

163.71

162.47162.59

160.54

160.45

159.56

159.80

159.72

157.94

159.05

159.78

160.67

160.78

160.12

161.15

163.35 162.60

163.25

1

1971

14

46

54

3566

19

63

2

88

2795

71

43

57

63

74

79

48

6

26

24

34

78

2

5

4

3

6

196

1

1

6

2

4

5

2

3

91

20

28

74

81

68

89

64

86

14

25

10

59

50

27

78

11

49

78

88

16

16

6159

37

53

14

39

84

95

68

57 37

4841

73

32

37

4

47

69

60

54

35

46 1

1971

14

2

66

19

63

88

2795

71

43

57

63

74

79

48

6

26

24

34

78

2

5

4

3

6

196

1

1

6

2

4

5

2

3

88

16

16

6159

37

53

14

39

84

95

68

57 37

4841

73

32

27

37

4

47

91

20

28

74

81

68

89

64

86

14

25

10

59

50

27

78

11

49

78

69

60

1212

1208

1210

1259

1262

1215

1219

1250

1249

1258

1247

1244

1240

1238

1243

1224

1228

1236

1234

1235

1239

12411232

12301233

1242

1261

1257

1255

1253

1252

1256

1262

1218

1215

1216

1214

1212

12031208

1210

1259

12221219

1250

1249

1258

1247

1244

1240

1238

1243

1223

1224

1228

1236

1234

1235

1239

12411232

12301233

1242

1261

1257

1255

1253

1252

1256

21

34

33

3231

29

26

27

23

35

36

3738

rp2

78

20

19 50

16

3

5

10

10

9

2

12

6 1

11

13

8

17

7

18

2

4

6

15

14

13

43

35

21

34

33

3231

29

26

27

23

35

36

3738

rp2

3

5

10

10

9

2

12

6 1

11

13

8

17

7

18

2

4

6

15

14

13

43

181

183

35

94

107

3736

46

78

20

19 50

16

9

12

1

3

2

4

9

12

1

3

2

4

4:301

4:299

4:298

4:203

4:183

4:239

4:199

4:257

4:246

4:183

4:168

4:314

4:313

4:181

4:122

4:160

4:265

4:272

4:300

4:297

4:296

4:277

4:257

4:246

4:183

4:168

4:299

4:183

4:203

4:183

4:239

4:236

4:314

4:313

4:199

4:265

4:298

4:272

4:300

4:301

4:297

4:296

4:181

4:122

4:160

4:277

4:183

4:220

4:267

4:267

4:220

4:266

Z

Z

Z

Z

Z

Z

Z

Z

Z

Z

Z

Z

Z

Z

Z

Z

Z

732

RA-1I

720RA-2

I

721

II

722

723

RA-3717

RA718

100

100

100

100

100

AO250

220

220220

250

250250180

180

180

180

180

180

160

150

140

140

230

RAII

719230

130

130

130

230

I 1/2

I 1/2

I 1/2

I 3/4

VU

p

LYT

VP

RMI

731

VP

VR

VR

VL

LP

LV2716

LV3

KLI

1000

RM-1705

5000RM

II1500

1000

VR

LP

RA

S

VP

VP

VR

LP

VP

VP

pp

VU

VU

VP

VR

VR

2500

s

pp

RA-3

VR

pp/h

AO

AO

pp

nä

nä

pp

pp

3

21

5

4

6

1

2

1

2

3

4

5

1

2

3

1 2

1

1

1

3

1

2

1

1

900

1500

e=0.20

1200

Iu 1/2

I I

I I

I I

715

730724

714

758

MOKSUNNIEMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 1:2000

ÄHTÄRIKORTTELIT 714, 715, 724 JA 758

3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

MOKSUNTIE Kadun nimi.

Ohjeellisen tontin numero.

724 Korttelin numero.

Rakennusala.

I I Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen taisen osan suurimman sall i tun kerrosluvun.

Korttel in, korttel inosan ja alueen raja.

Ohjeell inen tontin raja.

Osa-alueen raja.

1

ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 714, 715, 724 JA OSA-KORTTELIA 730 SEKÄ NIIHIN LIITTYVIÄ VIRKISTYS-, LIIKENNE-,

Katu.

Retkeily- ja ulkoilualue.VR

Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä.900

ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUVAT KORTTELIT 714, 715, 724JA 758 SEKÄ NIIHIN LIITTYVÄT VIRKISTYS-, LIIKENNE-, VESI- JA

Vesialue.W

Liisa Märijärvi-Vanhanen

Seinäjoella 17.6.2011

Osastopäällikkö Projektipääll ikköPekka Isotalo

Kampusranta 9C, 60320 SEINÄJOKIPuh. 010 33 410, Fax 010 33 41120

- Rakentamatta jäävä tont in osa, jota ei käytetä leikki- , oleskelu- tail i ikennealueena, on säilytettävä luonnonti laisena tai istutettava ja hoidet-

Kattokaltevuuden tulee ol la vähintään 1:4 ja korkeintaan 1:2. Peruskorjat-- Rakennusten kattomuotona tulee ol la harjakatto tai sen sovel lus.

tava puistomaisessa kunnossa.

- Rakennusten korkeusasema tulee sovittaa maaston muotoihin. Pääasial-l isen asuinkerroksen alapuolelle ei saa rakentaa kellarikerrosta.

Autopaikkoja on varattava seuraavasti :

- Kastuessaan vaurioituvien rakenteiden alimpana ohjeell isena rakentamis-korkeutena on taso N60 +155,5 m.

Liikerakennusten korttelialue.KL

Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue. Golfkenttä.

rakennuksessa on tasakatto, voidaan se kuitenkin muuttaa harjakatoksi.taessa rakennusta, tulee kattokaltevuus säilyttää alkuperäisenä. Mikäli

- RM-kortteleissa pääasiall isen seinämateriaalin tulee olla puuta.

KATUALUEET.

VU-1

Retkeily- ja ulkoilualue. Metsä. Alue tulee säilyttää ri i t tävänVR-1 puustoisena, jotta turvataan l i i to-oravan elinpi ir i in l i i t tyvä

liikkumismahdollisuus.

Matkailua palvelevien rakennusten korttelialue. Tonti l le saaRM-3 rakentaa yksi- tai kaksiasuntoisia lomarakennuksia sekä

niitä palvelevaa huoltoti laa enintään 50 krsm2. Rakennus-kohtainen kerrosala saa olla enintään 100 krsm2.

Matkailua palvelevien rakennusten korttelialue. Alueelle saaRM-4 rakentaa kaksiasuntoisia lomarakennuksia sekä niitä palve-

levaa huoltoti laa enintään 50 krsm2. Rakennuskohtainenkerrosala saa olla enintään 200 krsm2.

Venevalkama, joka on tarkoitettu kort tel ien 730 ja 758LV-7

Yleinen tie vierialueineen.LYT

Venesatama/venevalkama.LV

ERITYIS-, VESI- JA KATUALUEITA.

1I Murtoluku roomalaisen numeron jälkeen osoittaa, kuinkasuuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta ul la-kon tasol la saa käyttää kerrosalaan laskettavaksi t i laksi.

/2u

Alueen osa, jol la puustoa on säi lytettävä r i i t tävästi si ten,s -3 että turvataan l i i to-oravan elinpiir i in l i i t tyvä l i ikkuminen

alueella.

Vesialueen osa, jol le saa si joittaa venelaitureita.lv

Ohjeellinen pysäköimispaikka.p

Ohjeell inen yleiselle jalankululle varattu alueen osa.

a jo Ohjeell inen ajoyhteys.

Johtoa varten varattu alueen osa.z = sähköjohto.

Maanalaista johtoa varten varattu alueen osa.j = viemäri ja v = vesi johto.

Ajoneuvoliittymän likimääräinen sijainti.

Kaupunki- ja aluesuunnittelu

käyttöön.

- RM-3- ja RM-4-korttel ialueella 1 ap/asunto

- RM-kortteleissa tulee rakennukset rakentaa kort telei t tain yhtenäistärakennustapaa noudattaen.- VR-aluei l la saa rakentaa yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevia raken-teita ja rakennuksia. VR-alueelle rakentaminen tulee tehdä erityisestiharkiten ja ympäristöön sopeuttaen.- Rakennuksen yhtenäinen suora seinäpituus, jota ei katkaise rungonporrastus, varastorakennus, aita, pi laristo tai muu näkemän katkaisevapysyvä rakennelma, saa olla enintään 20 metriä.

Ohjeell inen rakennusala, jol le saa si joittaa yhdyskunta-e t -2 teknistä huoltoa palvelevia rakennuksia. Golfradan kastelu-

järjestelmän pumppuasema.

Korttelei ta 714 ja 758 ei saa jakaa tonteiksi.Korttel in 715 saa jakaa tonteiksi vain kaavan osoittamalla tavalla.

ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET:

RAKENNUSTAPA

KASVILLISUUS

AUTOPAIKAT

KORKEUSASEMA

RM-3

VU-1

VR-1

lv RM-3

LV-7

RM-4

KL

LV

VR

W

KARHUNKIERROS

MOKSUNTIE

MESIKUJA

MOKSUNTIE

AARN

IPOL

KU

JÄRVISENPOLKU

TIAISENPOLKU

RASINKUJA

MO

KSUN

AHO

NTIE

MOKSUNAHONTIE MOKSUNTIE

KARHUNKUJA

MO

KSUNKUJA

KARHUNKUJA

MESI

KUJA

HANH

ILEHD

ONTI

E

ELÄI

NPUI

STON

T.

j

z

v

z

ajo

s -3

pet-2

p

Kuva 2. Moksunniemen asemakaava-alueen luonnos.

LIITE 1

LEPAKOIDEN ELINTAVOISTA

Suomessa on tavattu 13 lepakkolajia, jotka ovat kaikki hyönteissyöjiä. Näistä moni on kuitenkin hyvin harvinainen ja epäsäännöllinen laji maassamme, tosin lepakoita on tutkittu Suomessa toistaiseksi varsin vähän.

Erikoista lepakoiden käyttäytymisessä on naaraiden muodostamat lisääntymisyhdyskun-nat, joissa ne synnyttävät poikasensa. Koiraat pysyttelevät kesällä hyvin pitkälti yksin tai kor-keintaan pieninä ryhminä. Päiväpiiloiksi kelpaavat erilaiset rakennukset, puiden kolot ja muut vastaavat paikat. Sopivien ruokailupaikkojen säilyttäminen etenkin lisääntymisyhdyskuntien lähellä on tärkeää etenkin pesiville naaraille. Loppukesän tullen lepakot levittäytyvät ravin-nonhakuun erilaisiin ympäristöihin. Talvensa lepakot viettävät horroksessa esimerkiksi kella-reissa. Osa lepakkokannasta muuttaa etelämmäksi talvehtimaan.

LEPAKOT LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ

Lepakot kuuluvat EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) mukaisiin lajeihin, joihin kuuluvien yksilöiden luonnossa selvästi havaittavien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on uuden luonnonsuojelulain (49 §) mukaisesti kielletty. Lisäksi ripsisiippa on luonnonsuojelulain 47 §:n mukaisesti säädetty luonnonsuojeluasetuksella erityistä suojelua vaativaksi lajiksi ja se on arvioitu Suomessa erittäin uhanalaiseksi (EN).

Suomi liittyi vuonna 1999 Euroopan lepakoidensuojelusopimukseen (EUROBATS), joka velvoittaa sitoutuneita maita huolehtimaan suojelusta lainsäädännön kautta. Sopimuksen mu-kaan osapuolten on pyrittävä säilyttämään merkittäviä ruokailualueita. Maankäyttö- ja raken-nuslaki edellyttää riittävien selvitysten tekemistä kaavoituksessa.

EPÄVARMUUSTEKIJÄT

Lepakkoselvityksen toimeksianto saatiin vasta keskikesällä, minkä vuoksi alkukesän inven-tointeja ei voitu tehdä lainkaan. Osa lepakoista on saattanut muutenkin jäädä löytymättä, sillä joidenkin lepakkolajien ultraääni kuuluu hyvin lyhyen matkan päähän (taulukko 1). Tutkimus-alue saatiin kuitenkin inventoitua tehokkaasti heinä-elokuun aikana, ja kokonaisuudessaan selvitystä voidaan pitää varsin tarkkana.

LAJIKOHTAISTA TARKASTELUA

Suomen yleisimpänä lajina pohjanlepakko osoittautui maastoselvitysten perusteella runsaslu-kuisimmaksi myös Moksunniemessä. Se esiintyy usein asutuksen lähistöllä sopivan suojaisis-sa metsiköissä ja toisaalta myös pienissä pihapiireissä, joissa on kuitenkin riittävästi puustoa ympärillä. Suuria ja avoimia alueita pohjanlepakko välttää, joskin se saattaa toisinaan esiintyä myös varsin pienillä metsäkuvioilla vailla rakennuksia.

5 LIITE 1

6

Kaikki alueen vesisiipat havaittiin rantaviivan tuntumassa. Laji on myös varsin yleinen Mok-sunniemessä. Vesisiippa saalistelee yleensä surviaissääskiä aivan veden pinnasta ja pesimäkolo on usein puussa.

Isoviiksi- / viiksisiippa havaittiin vain kahdessa paikassa, mikä ei varmasti kuvasta alueen ko-konaistilannetta kunnolla. Lajiparin ääni voidaan havaita vain noin 15–20 metrin etäisyydeltä, joten löytäminen Moksunniemen kokoiselta alueelta on haastavaa 40 tunnin aikana. Viiksisii-poista tiedetään Suomessa hyvin vähän, mutta saalistusalueinaan ne käyttävät yleensä suojai-sempia metsämaita kuin pohjanlepakot.

TULOKSET JA PÄÄTELMÄT

Ähtärin Moksunniemen tutkimusalueelta löydettiin yhteensä 15 yksittäistä pohjanlepakkoa ja yksi kahden yksilön keskittymä (kartta 1). Vesisiippoja havaittiin viisi yksittäistä yksilöä sekä kaksi kahden yksilön kerääntymää. Lisäksi yhdessä paikassa havaittiin isoviiksi- / viiksisiippa ja määrittämätön siippalaji (kartta 2).

Havaintojen perusteella tutkimusalueella on varsin monipuolinen ja tiheä lepakkokanta, mutta merkittäviä ruokailu- ja levähdyspaikkoja ei havaittu Niemisjoen jokisuuta lukuun ot-tamatta, jossa havaittiin sekä kaksi pohjanlepakkoa että kaksi vesisiippaa. Myös Mekkorannan pohjukassa havaittiin kaksi vesisiippaa ja yksi pohjanlepakko. Molempien paikkojen rantavyö-hykkeet suositetaan säilytettävän ennallaan (kuva 3).

Laji Tieteellinen nimiYleisyys

I II III Kuuluvuus TaajuusVesisiippa Myotis daubentoni x - - 15–20 m 40–45 kHzRipsisiippa Myotis nattereri - x - 5–10 m 45–50 kHzViiksisiippa Myotis mystacinus x - - 15–20 m 45–50 kHzIsoviiksisiippa Myotis brandtii x - - 15–20 m 45–50 kHzLampisiippa Myotis dasycneme - - x 20–80 m 36–38 kHzVaivaislepakko Pipistrellus pipistrellus - - x 15–20 m 43–50 kHzPikkulepakko Pipistrellus nathusii - x - 15–25 m 55 kHzKääpiölepakko Pipistrellus pygmaeus - - x 15–20 m 38–47 kHzIsolepakko Nyctalus noctula - x - 100 m 20–25 kHzPohjanlepakko Eptesicus nilssoni x - - 50–80 m 28–32 kHzEtelänlepakko Eptesicus serotinus - - x 50 m 22–27 kHzKimolepakko Vespetilio murinus - - x 50–100 m 25–35 kHzKorvayökkö Plecotus auritus x - - 2–5 m 42–50 kHz

Taulukko 1. Suomessa tavattujen lepakkolajien yleisyys, kaikuluotausäänen kuuluvuus ja taajuudet karkeasti esitettyinä. I = yleinen, II = harvalukuinen, III = satunnainen. Kuuluvuus kuvaa etäisyyttä, josta äänen saattaa havaita ja taajuus kilohertseinä vaihteluväliä, jolloin ääni kuuluu parhaiten. Kuuluvuus- ja taajuustietojen lähde: Suomen lepakkotieteellinen yhdistys ry 2006.

LIITE 1

Muilta osin asemakaavoitus ei uhkaa lepakoiden elinympäristöjä. Koko tutkimusalueen laajui-sesti on kuitenkin säilytettävä riittävästi metsäkuvioita, jotta lepakoilla on riittävästi suojaisia saalistuspaikkoja. Erityisen tärkeää on säilyttää suojaisten lahtien rantapuustoa.

Kuva 3. Lepakoille tärkeät alueet on merkitty karttaan punaisella.

7 LIITE 1

8

Kartta 1. Pohjanlepakoiden saalistuspaikat. Samoiksi yksilöiksi tulkitut pisteet on yhdistetty viivoilla.

Pohjanlepakko 1 yksilö

Pohjanlepakko 2 yksilöä

LIITE 1

9

Kartta 2. Siippojen saalistuspaikat. Samoiksi yksilöiksi tulkitut pisteet on yhdistetty viivoilla.

Vesisiippa 1 yksilö

Vesisiippa 2 yksilöä

Isoviiksi- / viiksisiippa 1 yksilö

Siippalaji 1 yksilö

LIITE 1

10

KIRJALLISUUS

Barataud, M. 2002:The World of Bats. Sittelle Publishers. Mens, France.

Jakobsson, N. (toim.) 2008:Ympäristön- ja luonnonsuojelu 2008. Lakikokoelmat. Edita Publishing Oy. Helsinki.

Lappalainen, M. 2003:Lepakot. Toinen painos. Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki.

Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010:Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus, Helsinki.

Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M. 2004: Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen Ympäristö 742. Ympäristöministeriö.

Söderman, T. 2003:Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi – kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 109. Suomen ympäristökeskus. Helsinki.

Ympäristöministeriö a) luontodirektiivin II, IV ja V -liitteiden lajit http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=9045&lan=fi#a7

LIITE 1

kohderaporttiEtelä-Pohjanmaan ELY-keskusMoksunniemen rakennusinventointi

ÄHTÄRIHANKAVESI05. HOTELLI MESIKÄMMEN

Hotellin julkisivua (A. Rajala 8.7.2011) Hotellin julkisivua (A. Rajala 8.7.2011)

pohjakartta © Maanmittauslaitoslupanro 001/HTA/08

id: 203950kunta: Ähtärikylä: Hankavesikiinteistötunnus: 989-402-4-220

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus kohderaporttiLIITE 2

RAKENNUSINVENTOINTI

sijainti: Karhunkierros 149tyyppi: vapaa-aika ja matkailuajoitus: 1975-ajoitusselite: Hotelli valmistunut hotellikäyttöön vuonna 1975luokitus: ei määriteltyarvotus: ei määriteltyinventoija: Annukka Rajalainventointipvm: 08.07.2011

kohteen sisältämät rakennukset:Kohteeseen ei ole liitetty rakennuksia.

kuvaus:Hotelli Mesikämmen sijaitsee Moksunniemessä, Hankaveden rannalla. Hotellipalveluita täydentävät kylpyläja sen hoivapalvelut.

Hotelli Mesikämmenen on suunnittellut Arkkitehtitoimiston Timo ja Tuomo Suomalaisen, joiden tunnetuinkädenjälki on peruskallioon louhittu Temppelinaukion kirkko Helsingissä.

Hotelli on valmistunut vuonna 1976 ja siihen on tehty laajennuksia ja muutoksia vuosien saatossa:- Hotellisiiven ravintolan ja uimahallin laajennus vuonna 1981- Kokoussiiven laajennus vuonna 1988- Uimahallin laajennus/muutos/korjaus vuonna 1988- Uimahallin muutos vuosina 1991 ja 1992

Laajennusten ja muutosten suunnittelijana on ollut Arkkitehtitoimisto Timo ja Tuomo Suomalainen.

Suunnittelijat ovat porrastaneet hotellin neljään kerrokseen järveen viettävään rinteeseen ja saaneet aikaanmetsämaisemaan hyvin liittyvän kokonaisuuden. Kallioon on louhittu yhdyskäytävä, joka yhdistää hotellin eriosat toisiinsa.

Suomalaisten suunnittelutyön pyrkimyksenä oli tavoittaa paikalle ominainen peruskallion ja herkänkasvillisuuden kontrasti. Hotelli Mesikämmenessä vierailija astuu luonnon ”sisään”. Hotellissa onpääkäytävään jätetty peruskalliota ja betonirakenteita näkyviin, mikä tekee tilasta eläväpintaisen. Ulkopuolellahotellin ilmavat puurakenteet ovat sopusoinnussa ympäröivän luonnon kanssa. Arkkitehdeille tärkeätluonnonläheisyys, vapaat muodot ja rakenteellisten ratkaisujen esille tuominen näkyvät hotellirakennuksessakautta linjan.

Hotelli Mesikämmentä on esitelty useissa kansainvälisissä julkaisuissa ja se on myös saanut Diploma andSilver Hexagon of Habitation Space -palkinnon vuonna 1978 yhdessä Suomalaisten toisen suunnittelutyön,tunnelmaltaan samankaltaisen, As Oy Majakumpareen kanssa.

lähteet:Vesiteitä kyliin ja kirkolle -Ähtärin kulttuuriympäristöohjelma, Riitta Jaakkola 2009

Hotelli Mesikämmenen internetsivut www.hotellimesikammen.fi, 6.10.2011

Ähtärin kaupunki/rakennuspiirustukset

KIOSKI 2.0 -sovellus www.kulttuuriymparisto.fi -sovellusvuokrauspalvelu

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus kohderaporttiLIITE 2

RAKENNUSINVENTOINTI

kohteen kuvalistausraporttiEtelä-Pohjanmaan ELY-keskusMoksunniemen rakennusinventointi

ÄHTÄRIHANKAVESI05. HOTELLI MESIKÄMMEN

kuvateksti: Hotellin julkisivuakuvalaji: tunnuskuvakuvaaja: A. Rajalakuvausaika: 8.7.2011



Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus kohteen kuvalistausraporttiLIITE 2

RAKENNUSINVENTOINTI

kuvateksti: Hotellin julkisivua p-paikansuunnasta

kuvalaji: tunnuskuvakuvaaja: A. Rajalakuvausaika: 8.7.2011

kuvateksti: Hotellin sisäänkäyntikuvalaji: tunnuskuvakuvaaja: A. Rajalakuvausaika: 8.7.2011

kuvateksti: Hotellin järven puoleista julkisivuakuvalaji: tunnuskuvakuvaaja: A. Rajalakuvausaika: 8.7.2011



RAKENNUSINVENTOINTI



kuvateksti: Hotelli Mesikämmenen muutos- jalaajennusvuodet

kuvalaji: muu kuvakuvaaja: A. Rajalakuvausaika:

KIOSKI 2.0 -sovellus www.kulttuuriymparisto.fi -sovellusvuokrauspalvelu


RAKENNUSINVENTOINTI

Ähtärin kaupunki Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 8.4.2014

1

ÄHTÄRIN KAUPUNKI

MOKSUNNIEMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS, KARHUNKIERROKSEN TIEALUE JA HOTELLI MESIKÄMMENEN ALUE

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on MOKSUNNIEMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS, Karhun-kierroksen tiealue ja hotelli Mesikämmenen alue. Suunnittelualue sijaitsee noin 6–8 km päässä Ähtärin keskustasta. Karhunkierros on keskeinen tie Moksunniemen loma- ja matkailualueella. Suunnittelualueen laajuus on 12,8 ha. Alueen sijainti on esitetty kuvassa 1 ja rajaus kuvassa 4.

Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti

LIITE 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA


2

Suunnittelutehtävän määrittely ja tavoitteet Ähtärin kaupunginhallitus on päättänyt 3.3.2014 § 64 asemakaavamuutoksen laatimisesta Kar-hunkierroksen tiealueelle. Tavoitteena on muuttaa Karhunkierroksen tiealue (LYT) kaduksi. Suunnittelualueen laajuus säilyy nykyisen asemakaavoitetun tiealueen mukaisena.

Samalla tarkastellaan hotelli Mesikämmenen laajennus- ja pysäköintitarpeita sekä hotellin alu-een rakennusoikeutta. Alueelle on esitetty mm. kylpylän laajennusta sekä keilahallin rakenta-mista.

Suunnittelun lähtökohdat, tehdyt selvitykset ja aiemmat suunnitelmat Maakuntakaava ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Ähtärin kaupunki kuuluu Etelä-Pohjanmaan liiton alueeseen, jolla on voimassa toukokuussa 2005 vahvistettu maakuntakaava. Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttöta-voitteista tuli voimaan vuonna 2001. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Maakuntakaavassa Moksunniemeen on osoitettu virkistysalue (v-1), joka kohdeselostuksen mukaan koskee virkistysaluetta, matkailukeskusta ja loma-asutusta. Moksunniemen virkis-tysalueen yhteyteen on lisäksi merkit-ty palvelujen aluetta (p). Suunnittelu-alue kuuluu maakuntakaavassa Myl-lymäen alueelle osoitettuun maaseu-dun kehittämisen kohdealueeseen (mk-1) ja Alavuden, Kuortaneen, Leh-timäen, Nurmon, Töysän ja Ähtärin alueelle osoitettuun matkailun veto-voima-alueeseen (mv), joka koh-deselostuksen mukaan on luonto- ja ostosmatkailun muodostama kokonai-suus, jossa on painotettu virkistystä. Suunnittelualue sisältyy Inhan – Ähtä-rinsalmen alueelle osoitettuun kulttuu-riympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti tärkeään alueeseen. Kuva 2. Ote maakuntakaavasta 2005

Yleiskaava Kaupunginvaltuuston 10.2.2014 hyväksymässä Moksunniemen osayleiskaavassa hotellin alue on osoitettu matkailupalvelujen alueena (RM-2/s-3) ja alueelle on merkitty 12 000 krsm² raken-nusoikeutta. Hotellin alueen suunnittelussa on otettava huomioon arvokkaan maiseman ja ra-kennetun ympäristön kokonaisuus, ominaispiirteet ja identiteetti ( /s-3). Hotelli Mesikämmen on osoitettu kulttuurihistoriallisesti arvokkaana kohteena (sr/5). Rakennusten suojelun tarve selvite-tään asemakaavoituksen yhteydessä. Hotellin yhteyteen on osoitettu yleinen pysäköintialue (LP) ja rantaan retkeily- ja ulkoilualuetta (VR).

Karhunkierroksen ja Santamäentien liittymän ympäristöön on osoitettu alueen osa (s-1), jolla si-jaitsee LsL 49 §:n perusteella suojeltuja liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja, joiden hä-vittäminen ja heikentäminen on kielletty. Karhunkierros on osoitettu yleiskaavassa kaduksi ja



3

sen varteen on osoitettu uusia kevyen liikenteen väyliä. Osayleiskaavaan on merkitty ohjeelli-nen moottorikelkkailureitti, joka ylittää Karhunkierroksen hotellin pohjoispuolella ja golfkentän eteläpuolella.

Kuva 3: Ote Moksunniemen osayleiskaavasta, KV 10.2.2014

Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa seuraava asemakaava:

71 Rakennuskaavan muutos ja laajennus LH vahvist. 23.02.1994

Voimassa olevassa asemakaavassa hotellin alue on osoitettu matkailua palvelevien rakennus-ten korttelialueena (RM), jolle on merkitty 12 000 krsm² rakennusoikeutta. Rannan läheisyyteen on osoitettu retkeily- ja ulkoilualuetta (VR) sekä yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien raken-



4

nusten ja laitosten alue (ET) sekä vesialuetta (W). Karhunkierros on osoitettu yleisen tien alu-eeksi vierialueineen (LYT).

Kuva 4. Ote asemakaavayhdistelmästä ja suunnittelualueen rajaus Selvitykset ja suunnitelmat • Rakentamistapaohje, hotelli Mesikämmenen itäpuoliset alueet, Pöyry Finland Oy 2014 • Osayleiskaavan luonto-, liito-orava- ja lepakkoselvitys, Pöyry Finland Oy 2013 • Osayleiskaavan maisema- ja kulttuuriympäristöselvitys, Pöyry Finland Oy 2011 • Osayleiskaavan muinaisjäännösinventointi, Mikroliitti Oy 2011



5

• Moksunniemen yleissuunnitelma, Pöyry Finland Oy 2011 • Ähtäri Masterplan, Ähtärin kaupunki 2010 Rakennettu ympäristö Suunnittelualue käsittää hotelli Mesikämmenen kiinteistön sekä Karhunkierroksen tiealueen (yt 17232). Hotelli Mesikämmenen on rakennettu vuonna 1975 ja sen on suunnitellut arkkitehti-toimisto Timo ja Tuomo Suomalainen. Hotellin ranta-alueella kulkeva ulkoilureitti sisältyy koko Moksunniemen läpi kulkevaan Nallenpolkuun.

Hotelli Mesikämmenen läheisyydessä sijaitsevat Naava Resort Oy:n loma-asunnot, Ähtärin eläinpuiston alue sekä Moksunniemen Golf Oy:n golfkenttä. Suunnittelualue on vesi- ja viemäri-verkoston piirissä. Luonnonympäristö Hotelli Mesikämmenen kortteli rajautuu lännessä Hankaveteen. Hotellin pihapiirissä ja rannassa on osin korkeampaakin puustoa. Kulttuuriympäristön ja luonnonympäristön erityiset kohteet • Osayleiskaavaa varten laaditun muinaisjäännösinventoinnin perusteella alueella ei ole todet-

tu kiinteitä muinaisjäännöksiä. • Osayleiskaavan yhteydessä laaditun maisema- ja kulttuuriympäristöselvityksen mukaan Ho-

telli Mesikämmen on kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde. • Osayleiskaavan luonto-, liito-orava- ja lepakkoselvityksen mukaan Karhunkierroksen ja San-

tamäentien liittymän ympäristössä sijaitsee liito-oravalle soveltuva elinympäristö. Alueelta on tehty havaintoja pesäpuista ja liito-oravan liikkumisesta alueella. Selvityksen mukaan liito-oravan liikkumisyhteydet sekä pesäpuut ja muut liito-oravalle tärkeät puut tulee säilyttää.

Vaikutusalue Alustavasti asemakaavan vaikutusalueeseen kuuluu suunnittelualue lähiympäristöineen.

Osalliset Asukkaat, kiinteistönomistajat, maanomistajat ja muut osalliset • Suunnittelualueen kiinteistönomistajat • Kiinteistö Oy Moksunniemi Oy (vuokra-alue) • Ähtärin kaupungin asukkaat • Muut osalliset ja osalliseksi ilmoittautuvat Ähtärin kaupunki • Kaupunginvaltuusto • Kaupunginhallitus • Tekninen lautakunta • Muut lautakunnat • Ähtärin Energia ja Vesi Oy Viranomaiset • Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) • Etelä-Pohjanmaan liitto • Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo • Liikennevirasto, rautatieosasto Yritykset ja yhteisöt • Anvia Oyj • Hotelli Mesikämmen Oy • Koillis-Satakunnan Sähkö Oy • Moksunniemen Golf Oy • Naava Resort Oy



6

• Sonera Oyj • Suunnittelualueella toimivat yritykset • Ähtäri Golf Oy • Ähtärin Eläinpuisto • Ähtärin Yrittäjät ry • Ähtärin Yrittäjänaiset ry • Ähtäri-seura ry • Suomenselän lintutieteellinen yhdistys ry • Suomenselän metsänhoitoyhdistys ry • Ähtärinjärven luontoyhdistys ry • Muut mahdolliset yritykset ja yhteisöt

Tiedottaminen Kaavoituksen vireille tulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä kaavan ja siihen liit-tyvän suunnittelumateriaalin nähtävillä olosta tiedotetaan kaupungin ilmoitustaululla, kaupun-gin internet-sivustolla http://www.ahtari.fi sekä Ähtärinjärven uutisnuotta -lehdessä jäljempänä olevan aikataulun mukaisesti. Kaavoitusprosessiin mahdollisesti myöhemmin tulleista oleelli-sista muutoksista tiedotetaan vastaavasti.

Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä ja saatetaan tiedoksi lehti-ilmoituksella huhtikuussa 2014.

Kaavan nähtävillä olossa kaavoitukseen liittyvä materiaali on nähtävillä Ähtärin kaupungin tek-nisessä toimistossa (käyntiosoite: Ostolantie 17) sekä kaupungin Internet-sivuilla.

Osallistuminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Palautteen tästä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi osoittaa Ähtärin kaupungin tekni-seen toimistoon osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olon aikana. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voidaan täydentää suunnittelun kuluessa. Osallisella on mahdollisuus saattaa suunnitelman asianmukaisuus alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) arvioitavaksi neuvottelumenettelyä käyttäen (MRL 64 § ja MRA 31 §). Luonnosvaihe Luonnosvaiheessa tilaisuus mielipiteen esittämiseen (MRA 30 §) järjestetään asettamalla val-misteluaineisto nähtäville. Tarvittaessa asiasta järjestetään yleisölle suunnattu tilaisuus. Huo-mautuksia ja mielipiteitä Moksunniemen asemakaavan muutosta ja laajennusta koskevissa asioissa voi jättää nähtävillä olon aikana Ähtärin kaupungin tekniseen toimistoon. Ehdotusvaihe Ehdotusvaiheessa asemakaavan muutos- ja laajennusehdotus pidetään julkisesti nähtävänä (MRA 27 §) Ähtärin kaupungin teknisessä toimistossa. Kunnan jäsenillä ja osallisilla on oikeus tehdä muistutus kaavaehdotuksesta. Muistutus on toimitettava Ähtärin kaupungille ennen kaa-vaehdotuksen nähtävillä olon päättymistä (osoite: Ähtärin kaupunki, Kaupunginhallitus, Osto-lantie 17, 63700 Ähtäri).

Viranomaisyhteistyö Asemakaavaluonnoksesta pyydetään lausunnot tarvittavilta viranomaisosallisilta tai järjeste-tään työneuvottelu. Asemakaavaehdotuksesta pyydetään tarvittavat lausunnot. Viranomais-neuvotteluita järjestetään tarpeen mukaan.



7

Selvitettävät vaikutukset ja vaikutusten arvioinnin menetelmät Vaikutusten arvioinnin pohjana käytetään tehtyjä selvityksiä ja asiantuntijoiden sekä osallisiksi määriteltyjen kannanottoja.

Kaavoituksen kulku, aikataulut ja päätöksenteko Vuorovaikutuksen järjestäminen tapahtuu Ähtärin kaupungin toimesta. Kaavan laatiminen ta-pahtuu konsulttityönä Pöyry Finland Oy:n Seinäjoen toimistossa.

Kaavoituksen vireilletulo, tiedottaminen, osallistumis- ja arviointisuunni-telman nähtävilläolo (MRL 63 §)

huhti-toukokuu 2014

Mielipiteen esittäminen kaavaa valmisteltaessa (MRA 30 §); Luonnoksen nähtävillä olo, mahdollinen yleisötilaisuus, mielipiteet / lau-sunnot, viranomaisneuvottelu

huhti-toukokuu 2014

Tekninen lautakunta / Kaupunginhallitus Mielipiteiden käsittely, muutokset kaavaluonnokseen

kevät 2014

Kaavaehdotuksen asettaminen julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi (MRA 27 §); Muistutukset ja lausunnot, viranomaisneuvottelu tarvitta-essa

kesä 2014

Kaupunginvaltuusto hyväksynee asemakaavan syksy 2014

Yhteystiedot

Ähtärin kaupunki Tekninen toimi Ostolantie 17 63700 Ähtäri

tekninen johtaja Ilkka Kajander puh (06) 2525 6600, 0400 689 246 fax (06) 2525 6111 sähköposti: [email protected]

Pöyry Finland Oy Kampusranta 9 C 60320 Seinäjoki

osastopäällikkö Liisa Märijärvi-Vanhanen puh 010 33 11, 010 33 41114 sähköposti: [email protected]


mailto:[email protected]

LP

LP

LP

LP

LP

LP

LP

LP

LP

LP

LP

LP

LP

LP

LP

LP

LP

LP

LP

LP

LP

LP

LP

LP

LP

LP

LP

LP

LP

LP

LP

LP

LP

LP

LP

LP

LP

LP

LP

LP

LP

LP

LP

LP

4:220

4:2364:236

4:220

165.2

165.8

166.8

166.7

167.7

165.7

167.1

165.9

167.6

165.6

167.7

160.7

165.5

172.4

161.8

162.9

176.3

173.2

171.8

172.5

172.5

174.4

178.3

177.9

175.2

182.0

177.7

180.7

175.9

169.4

170.6

167.5

171.0

172.5

174.5

164.7

165.2

165.8

166.8

166.7

167.7

165.7

167.1

165.9

167.7

160.7

165.5

172.4

161.8

162.9

176.3

173.2

171.8

172.5

172.5

167.6

165.6

174.4

178.3

177.9

175.2

182.0

177.7

180.7

175.9

169.4

170.6

167.5

171.0

172.5

174.5

164.7

165

160

155

160

170

165

155

165

160

165

170

170

155

160

165

175

180

180

175

170

170

170

170

165

167

165

160

155

160

170

165

155

165

160

165

170

170

155

160

165

175

180

180

175

170

170

170

170

165

167

1204

1202

1212

1208

1210

1206

1207

1259

1262

1205

1215

1219

1250

1249

1258

1247

1244

1240

1238

1243

1224

1228

1236

1234

1235

1239

12411232

12301233

1242

1261

1257

1255

1253

1252

1256

1262

1197

1205

1218

1215

1216

1214

1212

12031208

1210

1198

1206

1207

1259

1196

1204

12021194

12221219

1250

1249

1258

1247

1244

1240

1238

1243

1223

1224

1228

1236

1234

1235

1239

12411232

12301233

1242

1261

1257

1255

1253

1252

1256

3

46

68

27

73

32

37

47

3

46

73

32

27

37

47

68

27

Z

Z

Z

Z

Z

Z

Z

Z

Z

LP

LP

LP

LP

Ähtärin kaupunki/

Moksunniemen asemakaavan muutos ja laajennus

Hotelli Mesikämmenen alue

HAVAINNEKUVA

Ramboll Finland Oy/ Alue- kaupunkisuunnittelu19.8.2014

Uusi rakennus

Oleva rakennus

SUUNNITELMASELOSTUS

Suunnitelman perusajatuksena on ollut jatkaaHotelli Mesikämmenen päärakennuksenmuotokieltä ja metsäiseen ympäristöönsopeutuvaa rakentamista. Rakennusten japysäköintialueiden väliselle alueelle pyritäänjättämään puustoa alueen metsäisen ilmeensäilyttämiseksi.

II-III(½)

II-III(½)

II(½)-II

II

Iu½

II-IVu½

II-IVu½

II-IVu½

II(½)-II

II

½k II

Asemakaavan seurantalomake

Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto

Kunta 989 Ähtäri Täyttämispvm 19.08.2014

Kaavan nimi Moksunniemen asemakaavan muutos ja laajennus, Karhunkierros ja korttelit 712-713

Hyväksymispvm Ehdotuspvm 19.08.2014Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 08.04.2014Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 15,2980 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 0,8681Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 14,4299

Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset

Aluevaraukset Pinta-ala [ha]

Pinta-ala [%]

Kerrosala [k-m²]

Tehokkuus [e]

Pinta-alan muut. [ha +/-]

Kerrosalan muut. [k-m² +/-]

Yhteensä 15,2980 100,0 15800 0,10 0,8681 3500A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 1,1526 7,5 -0,2323 R yhteensä 5,0597 33,1 15500 0,31 0,1557 3500L yhteensä 7,4093 48,4 300 0,00 0,2829 E yhteensä 0,0224 0,1 -0,0004 S yhteensä M yhteensä W yhteensä 1,6540 10,8 0,6622

Maanalaiset tilat

Pinta-ala [ha]

Pinta-ala [%]

Kerrosala [k-m²]



Yhteensä

RakennussuojeluSuojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos

[lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-]Yhteensä

Asemakaavan selostuksen liitelomake

SIVU 1/2

LIITE 5

Alamerkinnät

Aluevaraukset Pinta-ala [ha]

Pinta-ala [%]

Kerrosala [k-m²]

Tehokkuus [e]



Yhteensä 15,2980 100,0 15800 0,10 0,8681 3500A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 1,1526 7,5 -0,2323 VP -0,0030 VL 1,1075 96,1 -0,2284 VR 0,0451 3,9 -0,0009 R yhteensä 5,0597 33,1 15500 0,31 0,1557 3500RM 4,8770 96,4 15200 0,31 -0,0270 3200RM-7 0,1827 3,6 300 0,16 0,1827 300L yhteensä 7,4093 48,4 300 0,00 0,2829 Kadut 6,6641 89,9 6,5892 Kev.liik.kadut 0,1025 1,4 0,0145 LV 0,4421 6,0 300 0,07 0,0494 LP 0,2006 2,7 0,1527 LYT -6,5229 E yhteensä 0,0224 0,1 -0,0004 ET 0,0224 100,0 -0,0004 S yhteensä M yhteensä W yhteensä 1,6540 10,8 0,6622 W 1,6540 100,0 0,6622

Asemakaavan selostuksen liitelomake

SIVU 2/2

LIITE 5

ÄhtÄrin kaupunki...ÄhtÄrin kaupunki 1 moksunniemen asemakaavan muutos ja laajennus 19.8.2014 1...

Documents