1

TAMPEREEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS TEOLLISUUSALUEESTA ASUINALUEEKSI LIELAHTI-2500 TONTIN 21 OSA, LIELAHDENKATU, NIEMENRANTA 1. KAAVA nro 8194 Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 13. päivänä lokakuuta 2010 päivättyä asemakaavakarttaa nro 8194. Asian hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan.

Kansikuva: Niemenrannan 1. vaiheen asemakaava-alueen rakentaminen toteutettuna. Viistokuvasovitus ilmakuvaan Näkymä lännestä kohti Lentävänniemeä. Kuva: Vallas / YIT Rakennus Oy. Laatija: Arkkitehtitoimisto Erkki Helamaa ja Keijo Heiskanen Oy. 1 TIIVISTELMÄ

1.1 Yleistä Kaavahankkeessa on kyse asemakaavan muutoksesta, joka koskee Tampereen Lielahden kaupunginosan korttelin 2500 tonttia 21. Alue on n. 7 km:n etäisyydellä kaupungin keskustasta luoteeseen ja sijoittuu Lielahden aluekeskukseen ja sen palvelujen läheisyyteen. Asemakaava-alue sijoittuu alueelle, joka on ollut teollisuusaluetta ja joka on tarkoitus muuttaa asuinalueeksi. Alueen pohjoispuolella on Niemen kaupunginosa pientalo- ja kerrostaloalueineen, eteläpuolella suljettuna olleita viheralueita ja itäpuolella Niemen kartanon rakennuksia ja punatiilinen navetta. 1.2 Kaava-alueen sijainti ja luonne Suunnittelualue on rakentamatonta, avointa peltoaluetta, jonka koillis- ja lounaispuolella on metsikköä. Kaava-alue käsittää Niemenrannan yleissuunnitelmassa esitetyt asuin- ja liikerakennusten korttelit nrot 1-4, sekä niihin liittyvät pysäköinti- ja katualueet sekä lähivirkistysaluetta. Kaava-alueen koko on n. 7,3 ha ja se on M-Real Oyj:n omistuksessa.

2

Kuva 1. Ote Tampereen kartasta. Kaava-alue on merkitty punaisella. Lähde: Google.

Kuva 2. Asemakaava-alueen ja lähivaikutusalueen rajaukset.

3

1.3 Kaavan tavoitteet Asemakaavamuutos laaditaan tontin haltijan aloitteesta Niemenrannan osayleiskaavan ja yleissuunnitelman alueelle ja tavoitteena on toteuttaa asuinkerrostaloja, katutason liiketiloja sekä ensimmäinen vaihe myöhemmin täydentyväksi suunniteltua joukkoliikennepainotteista pääkokoojakatua siihen liittyvine tonttikatuineen. Pääpaino suunnittelussa on uudisrakentamisen, pysäköintialueiden ja maanalaisten pysäköintilaitosten ympäristöön sovittamisessa, korkeatasoisessa suunnittelussa, eheän kaupunkikuvan luomisessa sekä alueen toimivuudessa ja houkuttelevuudessa mm. uusien asukkaiden kannalta. 1.4 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan muutos on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Kaava on tullut vireille osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) nähtäville asettamisen yhteydessä 9.9.2010. Kaavan valmistelutyötä on tehty yhteistyössä YIT Rakennus Oy:n, Tampereen kaupungin, Arkkitehtitoimisto Erkki Helamaa ja Keijo Heiskanen Oy:n sekä Metsämannut Oy:n (Metsäliiton tytäryhtiö, johon maanomistaja M-Real Oyj kuuluu) kanssa. Lisäksi WSP Finland Oy:n asiantuntijoita on osallistunut valmistelutyöhön sekä Tampereelta että Helsingistä. Kaavaluonnos on tarkoitus esitellä Tampereen yhdyskuntalautakunnassa ja yleisötilaisuudessa lokakuussa 2010. Kaavatyön aikana ohjausryhmä on kokoontunut neljä kertaa. 1.5 Huomautukset OAS:aan: Museovirasto on delegoinut kirjeessään 27.9.2010 lausunnon antamisen Pirkanmaan maakuntamuseolle, joka totesi lausunnossaan 1.10.2010, että Niemen kartanoa ja siihen liittyviä arvoja tulee vaalia ja uuden rakennuskannan liittyminen maisemakokonaisuuteen tulee huomioida kaava-alueen suunnittelussa. Vastineeksi kaavoittaja toteaa, että asemakaava-alueen kaakkoisrajan pohjana on käytetty Niemenrannan yleissuunnitelman ratkaisua. Osayleiskaavassa AK-1 alue ulottuu idemmäksi Niemenkartanon maisemasektorin eteen alarinteeseen. Näin asemakaava-alueen rajaus tukee yleissuunnitelmaa jättäen leveän maisemasektorin kaava-alueen itäpuolelle kohti Niemen kartanoa mahdollistaen yleissuunnitelmassa esitetyn leikkikentän ja viheralueen toteuttamisen. Näin asemakaava ottaa yleissuunnitelman mukaisesti osayleiskaavaa paremmin huomioon Niemen kartanon alueen ja siihen liittyvät kulttuurihistorialliset arvot. 1.6 Suunnittelun lähtökohdat ja tehdyt selvitykset Niemenrannan alueen maanomistaja M-Real Oyj on pyytänyt asemakaavan laatimista samassa 16.6.2005 Tampereen kaupungille jätetyssä kaavoituspyynnössä, jolla pyydettiin osayleiskaavan laatimista Niemenrannan muuttamiseksi mm. asuinalueeksi. Tämän jälkeen alueelle on laadittu sekä osayleiskaava, että alueen yleissuunnitelma, jotka ovat asemakaavaluonnoksen pohjana. YIT Rakennus Oy on alueen tulevana toteuttajana tilannut asemakaavan aineiston WSP Finland Oy:ltä.

4

Kaava-alueelle on laadittu seuraavat suunnitelmat ja selvitykset: Niemenrannan osayleiskaava, hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.8.2009, Tampereen kaupunki. Osayleiskaavan yhteydessä laaditut selvitykset:

Metsäliitto-Yhtymän rakennushistoriallinen inventointi – otteita tietokanta-aineistosta koskien Niemenrannan suunnittelualuetta, 2007, Metsäliitto-Yhtymä

Niemenrannan kaava-alueen kasviharvinaisuuksien pelastusprojekti, 2007, Korte & Kosonen

Arkeologinen inventointi Lielahden – Niemen osayleiskaava-alueella toukokuussa 2006, Luoto/ Pirkanmaan maakuntamuseo

Lielahden – Niemen osayleiskaava-alueen luontoselvitys, 2006, Järvinen/ Ramboll Finland Oy

Raportti Lielahden Niemenrannan hyönteisselvityksestä, 2006, Tampereen Hyönteistutkijain Seura ry

Tampereen Lielahden Niemenrannan osayleiskaava-alueen linnustoselvitys, 2006, Mustalahti/ Ramboll Finland Oy

Tampereen Niemenrannan lepakkoselvitys 2006, Siivonen & Wermundsen/ Wermundsen Consulting Oy/ Batcon Group

Yleiskartta arkeologisessa inventoinnissa havaituista kohteista Tampereen Niemen osayleiskaava-alueella, 2006, Luoto/ Pirkanmaan maakuntamuseo

Lielahti-Niemen alueen eliöstö- ja biotooppiselvitys, 2005, Korte/ Ramboll Finland Oy

Lielahden teollisuusalue – Ympäristöselvitys, 2002, SCC Viatek Niemenrannan yleissuunnitelma ja rakentamistapaohje 15.4.2010, WSP Finland Oy ja Tampereen kaupunki. Yleissuunnitelman yhteydessä laaditut selvitykset ja suunnitelmat:

Hulevesimallinnus / WSP Finland Oy Vesihuollon yleissuunnitelma /Tampereen vesi Lielahdenkadun yleissuunnitelma ja sen yhteydessä laadittu meluselvitys /

Lielahdenkatu ja Lentävänniemen keskustan ranta-alueet. Yleissuunnitelma ja rakentamistapaohje/ WSP Finland Oy 17.2.2010.

Asemakaavoituksen yhteydessä on laadittu seuraavat selvitykset ja suunnitelmat:

Vesihuollon yleissuunnitelma, havainnepiirustus 1:2000, 20.9.2010, Tampereen Vesi.

Hulevesisuunnitelman tarkistus asemakaava-alueella 11.10.2010/ WSP Finland Oy

Asemakaavoituksen yhteydessä laaditaan seuraavat selvitykset ja suunnitelmat:

Lielahdenkadun katusuunnitelma/ WSP Finland Oy Pääkokoojakadun katusuunnitelma / WSP Finland Oy

Muut kaavahankkeeseen liittyvät selvitykset:

Kantakaupungin ympäristö- ja maisemaselvitys, 2008, Tampereen kaupunki

Tampereen arvokkaat luontokohteet, 2003, Korte & Kosonen/ Tampereen ympäristövalvonnan julkaisuja 4/2003

Tampereen ECO2-ohjelma, ekotehokas Tampere

5

1.7 Asemakaavan rakenne

Kaavassa on asuinkerros- ja rivitalojen rakentamisen mahdollistavia korttelialueita merkinnöillä AK sekä AKR ja niiden yhteydessä autopaikkojen korttelialueita merkinnällä LPA sekä LPA -10. Kaavassa on myös varaus lähivirkistysalueelle VL sekä virkistysalueella sijaitsevalle hulevesien viivytysaltaalle tai -kentälle merkinnällä hule-13. Lisäksi osoitetaan katualuetta. 1.8 Mitoitus Asemakaavan muutoksella osoitetaan asuin-, liike- ja palvelurakentamista yhteensä 54 350 k-m2. Tästä 50 200 k-m² asumiseen, 2950 k-m² ryhmäkotiasumiseen ja enintään 2000 k-m² liike- ja palvelutiloiksi. Näihin kokonaiskerrosaloihin sisältyy apu- ja yhteistiloja yhteensä 5 000 k-m². Korttelialueille osoitetaan rakentamismahdollisuudet yhteensä noin 330 maanpäälliselle autopaikalle, ja lisäksi 21 kadunvarsiautopaikkaa liiketilojen asiakaspysäköintiä ja vieraspysäköintiä varten. Kolmessa korttelissa pysäköintiä toteutetaan pysäköintilaitoksissa, jolloin lisää pysäköintitilaa osoitetaan maanalaisiin tiloihin 250 maanaliselle autopaikalle.

Kaavalla mahdollistetaan 740 uutta asuntoa, mikäli asunnon keskikoko on 65 k-m2 asuntokerrosalaa.

Uusia asukkaita on odotettavissa 1184, jos asukkaita on keskimäärin 1,6 hlöä/asunto.

Työpaikkojen määrä on 40 jos työpaikkoja on 1 työpaikka /50 k-m2 liike- palvelutilaa.

1.8 Viranomaismenettelyt Luonnosvaiheessa pyydetään viranomaislausuntoja seuraavilta tahoilta:

Kaupungin eri toimialat: Kaupunkiympäristön kehittäminen viranomaisyksikköineen, tilaajaryhmän kehittämis- ja suunnittelupalvelut, hyvinvointipalveluiden tuotantoalueet, Tampereen aluepelastuslaitos, kiinteistötoimi, joukkoliikenne

Pirkanmaan liitto Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan maakuntamuseo Museovirasto Turvatekniikan keskus

1.9 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteuttaminen edellyttää Lielahdenkadun liittymän rakentamista ja näkymien parantamista sekä runko- ja paineviemärin sekä pumppaamon rakentamista. Lisäksi on tehtävä alueellisia hulevesien käsittelytoimenpiteitä. Tavoitteena on aloittaa rakentaminen vuonna 2011.

6

2 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 2.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee: Tampereen Lielahden kaupunginosan korttelin 2500, tonttia 21 sekä katualuetta. Asemakaavalla no 8194 muodostuu: Tampereen kaupungin Lielahden kaupunginosan korttelit 2506, 2507, 2508, 2509 sekä lähivirkistys- ja katualueet. Kaavan tilaaja: YIT Rakennus Oy/ Talonrakennus Tampere, Yhdyshenkilö, kiinteistöpäällikkö Matti Rautaharkko. Kaavan laatija: WSP Finland Oy, Heikkiläntie 7, 00210 Helsinki, Petri Saarikoski, Arkkitehti SAFA YKS-290. Vireilletulo: 9.9.2010. Dno TRE: 6802/2010/2.9.2010

Kuva 3. Kaavamuutosalueen rajaus

7

2.3 Kaavan nimi ja tarkoitus TEOLLISUUSALUEEN MUUTTAMINEN ASUINALUEEKSI LIELAHTI 2500-21, LIELAHDENKATU, NIEMENRANTA 1. ASEMAKAAVALUONNOS NO 8194 ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupunginosa: LIELAHTI Kortteli nro: 2500 Tontti nro: 21 ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU Kaupunginosa: Lielahti Kortteli nro: 2506 Kortteli nro: 2507 Kortteli nro: 2508 Kortteli nro: 2509 Katualuetta Lähivirkistysaluetta 2.4 Sisällysluettelo 1 TIIVISTELMÄ ...........................................................................................................................................1 2 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT .............................................................................................................6 3 LÄHTÖKOHDAT ......................................................................................................................................9 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ................................................................................24 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS...................................................................................................................32 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS..............................................................................................................47

8

2.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista WSP Finland Oy: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 6.9.2010. Asemakaavakartta- ja määräykset, 1:1000, 13.10.2010 LIITE 1 Asemapiirros, 1:1000 13.10.2010 LIITE 2 Lähivaikutusalue ja liittyminen ympäristöön, 1:2000 13.10.2010 LIITE 3A Hulevesisuunnitelma osa 1, 7.10.2010 LIITE 3B Hulevesisuunnitelma osa 2, 11.10.2010 Arkkitehtitoimisto Erkki Helamaa ja Keijo Heiskanen Oy: LIITE 4 Havainnepiirros - 1:1000 13.10.2010 LIITE 5 Käyttötarkoituskaavio 1 - 1:1000 13.10.2010 LIITE 6 Käyttötarkoituskaavio 2 - 1:1000 13.10.2010 LIITE 7 Käyttötarkoituskaavio 3 - 1:1000 13.10.2010 LIITE 8 Alueleikkaus 1 - 1:400 13.10.2010 LIITE 9 Alueleikkaus 2 - 1:400 13.10.2010 LIITE 10 Aluejulkisivu 1 - 1:400 13.10.2010 LIITE 11 Aluejulkisivu 2 - 1:400 13.10.2010 LIITE 12 Aluejulkisivu 3 - 1:400 13.10.2010 LIITE 13 Havainneperspektiivi 1 13.10.2010 Muut liiteasiakirjat: LIITE 14.1 Lausunto Oasiin maakuntamuseo 1.10.2010. LIITE 15 Niemenrannan osayleiskaava, Lielahti, Vesihuollon yleissuunnitelma, Tampereen Vesi, päivitetty 8.10.2010. LIITE 16A Lielahdenkadun yleissuunnitelma, Melutarkastelu, Ennustetilanne, Liikennemäärät vuonna 2025, Suunniteltu maankäyttö, päivämelu LAeq 7-22, WSP Finland Oy. LIITE 16B Lielahdenkadun yleissuunnitelma, Melutarkastelu, Ennustetilanne, Liikennemäärät vuonna 2025, Suunniteltu maankäyttö, yömelu LAeq 22-7, WSP Finland Oy LIITE 17A Niemenrannan alueen OYK Tampere meluselvitys, Meluvyöhykkeet ennustevuonna 2030 päivällä (klo 7-22) A-Insinöörit 21.4.2009. LIITE 17B Niemenrannan alueen OYK Tampere meluselvitys, Meluvyöhykkeet ennustevuonna 2030 yöllä (klo 22-7) A-Insinöörit 21.4.2009.

9

3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista

Kuva 4. Ote Tampereen kartasta, jossa asemakaava-alue merkitty punaisella. Lähde: Google.

3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue Suunnittelualueen tontti on Lielahti 2500-21. Alue sijaitsee Tampereen keskustan länsipuolella, n. 7 km kaupungin keskustasta, Lielahden kaupunginosan aluekeskuksen vieressä ja sen pohjoispuolella. 7,3 ha:n kokoinen alue rajautuu pohjoisessa Lielahdenkatuun, lännessä teollisuusalueeseen ja muilta osin metsä- ja peltomaisemaan. Suunnittelualue on rakentamaton, ja suurin osa siitä on peltoa. Alueen pohjoisosassa on kapea metsäinen mäenrinne ja eteläosassa entinen Lintulammesta laskeneen Ollinojan lehtipuustoinen kosteikko. Vaikutusalue ja lähivaikutusalue Asemakaavan muutoksen vaikutuksia arvioidaan sekä lähivaikutus- että vaikutusalueella. Lähivaikutusalue on merkitty kuvaan 5 katkoviivoin. Lähivaikutusalueeseen kuuluu Lielahdentien pohjoispuolista aluetta (Niemen ja Lintulammen kaupunginosista), jossa sijaitsee huoltoasema, Lielahden kirkko, kioski ja kaava-alueen lounaispuolella Takon Kotelotehdas Oy. Lähivaikutusalueeseen kuuluu myös Lielahdenkadun ja Pohtolankadun katualueita sekä itäisessä kulmassa sijaitsevat Niemen kartanon rakennukset. Varsinainen vaikutusalue käsittää lähivaikutusaluetta laajemman alueen, johon asemakaavan muutoksella saattaa olla vaikutusta, kuten Lielahden, Lintulammen

10

ja Niemen kaupunginosat asuinalueineen ja julkisine palveluineen. Vaikutusalueeseen kuuluu myös Niemenrannan osayleiskaava-alue sekä asemakaava-alueen lounaispuolella sijaitseva teollisuusalue.

Kuva 5. Kaava-alue (violetti alue) sekä lähivaikutusalue katkoviivoin

3.1.2 Luonnonympäristö Ihmisen kulttuurivaikutus teollisuuden, viljelyn ja asumisen kautta on nähtävissä kaava-alueen lajistossa. Ihmisen muokkaama, mutta toistaiseksi voimakkaan rakentamisen ulkopuolelle jäänyt ympäristö on kaupunkioloissa verrattain monimuotoinen elinympäristö. Alueella on sukkession eri vaiheissa olevaa puustoa varttuneesta metsästä avoimiin pelto- ja niittyalueisiin. Niemenrannan osayleiskaavan laatimisen yhteydessä tehtiin useita luontoselvityksiä, joiden tavoitteena oli myös palvella alueen tulevaa asemakaavoitusta. Alueelta on selvitetty arvokkaat luontokohteet, kasvi- ja sienilajit, linnusto, hyönteiset, lepakot sekä muut eläimet. Nämä selvitykset vaikuttavat varsin kattavilta, joskin niiden valmistumisesta on kulunut useampi vuosi. Lielahden-Niemen osayleiskaava-alueen luontoselvitys (Järvinen 2006) pohjautuu Kortteen (2005) eliöstö- ja biotooppiselvitykseen kattaen asemakaava-alueen. Selvityksessä kartoitettiin osayleiskaava-alueen arvokkaat kasvi- ja sienilajit, linnusto sekä muut eläimet. Selvityksen mukaan asemakaava- tai lähivaikutusalueelta ei löytynyt suojeltuja kasvi- tai sienilajeja, mutta lähivaikutusalueelta on tavattu lähes uhanalainen kelta-apila. Kortteen (2005) mukaan alueella on kaksi avainbiotooppia, kuivahko niittymäinen alue sekä avoin niitty tai pelto. Lisäksi kaava- ja lähivaikutusalueen rajan tuntumassa on avainbiotoopiksi luokiteltu ketomainen alue.

11

Linnustoselvityksen (Mustlahti 2006) aluerajaus oli sama kuin luontoselvityksenkin. Selvityksen mukaan alueella on tavattu suojelustatuksen omaava, lähes uhanalainen sekä EU:n lintudirektiivin I-liitteen lajeihin kuuluva ruisrääkkä, jonka elinpiiri sijoittuu sekä asemakaava- että lähivaikutusalueelle. Selvityksen mukaan ruisrääkkä on tärkeimpiä lajeja alueella, jotka tulee huomioida kaavoituksen yhteydessä. Hyönteisselvitys perustuu osayleiskaava-alueella toteutettuihin 50 selvityskäyntiin, joista osa sisälsi aktiivipyyntiä ja osa pyydysten koentaa. Lisäksi alueelta oli käytettävissä pikkuperhoshavainnot vuosilta 2001-2005. Alueelta havaittiin yli 700 hyönteislajia, joista suurin osa oli tavanomaisia lajeja, tosin myös muutamia merkittäviä lajeja löytyi. Selvitys on asemakaavan liiteasiakirjana, ja siinä on kuvattu tarkemmin selvitysalue, menetelmät ja tulokset. Lepakkoselvityksen mukaan kaava-alueella ei ole tehty lepakkohavaintoja, mutta lähivaikutusalueelta on tavattu kahta lepakkolajia, pohjanlepakkoa ja viiksisiippaa. Nämä eivät kuitenkaan muodosta sellaista lepakkokeskittymää, joka kuuluisi luokittelun piiriin. (Siivonen & Wermundsen 2006.) Alla olevassa kuvassa 6 on esitetty lepakkoselvityksen selvitysalue ja havainnot.

Kuva 6. Osayleiskaava-alueella toteutetun lepakkoselvityksen selvitysalue ja havainnot. Alueella ei ole suojelualueita. Alueella ei myöskään ole luontopolkuja eikä kaupungin ulkoilu- tai retkeilymetsiä (Tampereen kaupunki 2009c, 2010a). Sen sijaan alueella on kaksi yleiskaavan mukaista virkistysaluetta (ks. kuva 15; Tampereen kaupunki 2009a).

12

Maisemarakenne, maisemakuva Tampereen maisemarakenteessa suunnittelualue sijaitsee Näsi- ja Pyhäjärviä jakavan harjumuodostuman koillispuolella, maastonmuodoiltaan melko loivalla ja vaihtelevalla vyöhykkeellä lähellä Näsijärven rantaa. Suunnittelualueen maisematila on suurelta osin metsäisten moreeniselänteiden sekä rajaamaa avointa peltolaaksoa. Pohjoispuolen asutus, teollisuusrakennukset etelässä ja Niemen kartano koillisessa ovat niin ikään läsnä maisematilan reunoilla. Pirstoutuneet viljelyalueet, teollisuusalueen ulkotilat ja teiden pientareet ovat osittain kasvamassa umpeen. Alueelta avautuu näkymiä avoimen viljelysmaan yli Näsijärvelle päin. Rannassa sijaitseva täyttömäki katkaisee näkymiä alavilta alueilta tarkasteltuna. Näsijärven yli Tampereen keskustan ja Pispalan maamerkit Näsinneula ja Haulitorni näkyvät alueelle. Pienilmasto Alue on pienilmastoltaan suotuisaa loivaa ja valoisaa lounaaseen suuntaavaa rinnettä. Vallitsevat tuulensuunnat ovat etelästä ja lounaasta. Näihin suuntiin avoin kaava-alue altistuu Näsijärveltä tuleville voimakkaille tuulille. Peltolaakson pohjan alava kosteikkoalue kerää myös kylmää ilmaa, jota täyttömäki padottaa alueelle. Vesistöt ja vesitalous Kaava-alue kuuluu Näsijärven valuma-alueeseen ja läheinen Näsijärvi on läsnä alueella myös näkymien kautta. Kaava-alueella kulkee pintavesiä pellon ja teiden varsien avo-ojissa. Alueen halki on kulkenut aikaisemmin Lintulammesta Näsijärveen laskenut Ollinoja, joka on kuitenkin jäänyt suurelta osin teollisen toiminnan alle. Suunnittelualueen ulkopuolelta johdetaan alueen läpi hulevesiä putkistossa, jotka mukailevat Ollinojan luontaista linjaa. Kaava-alueen alavaan eteläosaan kertyy valumavesiä. Tätä painannetta on suunniteltu osayleiskaavoituksen yhteydessä käytettävän hulevesien luonnonmukaiseen käsittelyyn. Maa- ja metsätalous Alueen metsät ovat pieniä rakentamisen pirstomia metsäsaarekkeita. Niillä ei ole metsätaloudellista merkitystä, vaan ne ovat luonteeltaan asutuksen, liikennealueiden ja teollisuuden suojametsiä. Kaava-alueen pellot ovat niin ikään pirstoutuneita ja kasvamassa osittain umpeen. Kaupunkirakenteen puristuksissa niillä ei ole suurta maataloudellista merkitystä.

13

Kuva 7. Ote Niemenrannan yleissuunnitelmasta: tavoitteellinen viheraluerakenne ja palvelut. Kaava-alue rajattu punaisella. Lähde: WSP Finland 2010.

3.1.3 Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Alueen länsipuolella sijaitsee Lielahden keskusta, ja alueen pohjoispuolella asuinaluetta. Kaava-alueen lounaispuolella on teollisuusalue, jonka toiminta tosin on jo lopetettu. Koko Niemenrannan alueen käyttötarkoitus on siis muuttumassa teollisuusalueesta asuinalueeksi.

Kaupunki-/taajamakuva Kaava-alueen pohjoispuolella on Pohtolankadun lähiö sekä koillispuolella pientaloalue. Kaakkoispuolella sijaitsee Niemen kartano arvokkaine rakennuksineen. Lounaispuolella on entinen M-Realin tehdasalue, joka puolestaan edustaa teollisuusrakentamista. Kaava-alue itsessään sijaitsee näiden erityyppisten alueiden keskellä avoimessa peltomaisemassa. Asuminen Varsinaisella kaava-alueella ei sijaitse asutusta, mutta Lielahden kaupunginosassa on 168 asukasta (Tampereen kaupunki 2010b). Niemen, Lentävänniemen ja Lintulammen yhteenlaskettu väestömäärä on n. 8000 asukasta. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Lielahden kaupunginosa on kasvanut n. 60 henkilöllä, ja Niemen, Lentävänniemen ja Lintulammen alueiden väestö laskenut yhteensä 290 asukkaalla. Asuntojen keskimääräiset neliöhinnat olivat vuonna 2009 Lielahden, Niemen ja Lintulammen alueella 1 750- 2 000 €. Tämä on vähemmän kuin keskustan ympärillä olevissa kaupunginosissa. Tällä alueella asunnot ovat myös suurempia

14

kuin keskustassa tai aivan keskustan läheisissä kaupunginosissa. (Tampereen kaupunki 2010b.) Palvelut Kaava-alueella ei sijaitse palveluja. Kaava-alue kuuluu Tampereen läntiseen palvelualueeseen, jolla julkisista palveluista sijaitsee terveyskeskus, peruskoulu ja päiväkoti. Myös Lentävänniemessä on päiväkoti sekä peruskoulun ala-aste ja kirjasto. Lintulammella on myös päiväkoti. Alueen läheisyydessä sijaitsee kirkko. Kaupallisia palveluita ei ole kaava-alueella, mutta Lielahden keskustan alueella sijaitsee vähittäismyymälöitä ja ruokakauppoja.

Kuva 8. Palvelujen sijainnit ja selitteet. Kaava-alue rajattu punaisella. Lähde: WSP Finland 2010.

15

Liikenne Henkilöautoliikenne on kasvanut Tampereen seudulla merkittävästi vuoteen 2005 saakka, ja kasvun on ennustettu jatkuvan. Nykyisin Tampereen sisäisistä matkoista noin 50 % tehdään henkilöautolla. Joukkoliikenteen osuus Tampereen sisäisistä matkoista hieman yli 10 %. Jalankulun ja pyöräilyn määrä on huomattavassa laskussa, eikä kasvua ei ole odotettavissa. Nykyisin Tampereen kaupungin sisällä hieman vajaa 30 % matkoista tehdään kävellen. Tavoitteena on vähentää autoilua sekä lisätä joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen suosiota. (Tase 2025.)

Kuva 9. Lähialueen liikennesuunnitelma, jossa kaava-alue on rajattu punaisella. Lähde: A-Insinöörit Oy 16.2.2007

Alueelle johtaa Tampereen keskustasta kevyen liikenteen väylä sekä Paasikiventietä että Pispalan valtatietä pitkin Vaasantielle ja siitä edelleen joko suoraan tai Engqvistinkadun kautta Lielahdenkadulle (ks. kuva 10). Erityisesti

16

Paasikiventien kautta yhteyden palvelutaso on hyvä, jossa osa katuliittymistä on varustettu alikulkukäytävin. Etäisyys keskustaan on noin 7 km ja kestää polkupyörällä noin 24 minuuttia.

Lielahden alueen joukkoliikenneyhteydet ovat hyvät. Lielahdenkadulla Pohtolankadun liittymään kulkee ruuhka-aikaan kahdeksan vuoroa ja Teivaalantien liittymään kolme vuoroa tunnissa. Ruuhka-ajan ulkopuolella vuoroja kulkee 4-6 tunnissa. Matka-aika keskustaan on noin 20-25 minuuttia.

Kuva 10. Ote Tampereen pyöräilykartasta. Sinisillä ja punaisilla viivoilla on merkitty kevyen liikenteen väylät. Kaava-alue on rajattu punaisella. Lähde: Tampereen kaupunki 2008b. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Kaava-alueen itäpuolella sijaitsee Niemen kartano, jolla on kulttuurihistoriallista arvoa. Kartanoon kuuluvat navetta, kaksi puurakennusta ja mylly (kuvat 11-13). Navetta on vuodelta 1918, ja se edustaa poikkeuksellisen komeaa maatalouden arkkitehtuuria. Navetta on suojeltu samoin kuin puurakennukset. Toinen puurakennuksista on toiminut pirttinä ja se on valmistunut 1861. Toinen puurakennus, kartanon väentupa, on valmistunut 1700- tai 1800-luvulla, ja se on rakennus- ja paikallishistoriallisesti merkittävä rakennus samoin kuin pirttikin. Mylly on rakennettu 1910- ja 1920-lukujen vaihteessa, ja se on paikallisesti merkittävä. Mylly ei kuitenkaan ole suojeltu, mutta se liittyy historiallisesti ja maisemallisesti kartanon talouskeskukseen. (Metsäliitto-Yhtymä 2007.) Kaava-alueella ei sijaitse muinaisjäännöksiä (Luoto 2006).

17

Kuva 11. Niemen kartanon rakennusryhmä, taustalla navetan tornit. Lähde: WSP Finland 2010.

Kuva 12. Niemen kartanon väentupa. Lähde: WSP Finland 2010.

18

Kuva 13. Niemen kartanon mylly sijaitsee lähimpänä asemakaava-aluetta kartanon rakennuksista. Lähde: WSP Finland 2010.

Tekninen huolto Nykytilanteessa alueella ei ole kunnallistekniikkaa eikä kaapeleita tai johtoja. Lähimmät kunnallistekniset linjat, kaukolämpö ja sähkö- sekä tietoliikennekaapelit kulkevat Lielahdenkadulla. Alueen eteläpuolella on suuri d800 mm huleveden purkuviemäri. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Alueella ei ole pilaantuneita tai kunnostustarpeessa olevia maa-alueita tehtyjen tutkimusten mukaan (SCC Viatek 2002). Ilmanlaatua on mitattu Niemen kartanon alueella, jossa Tampereen kaupungin ilmanlaadun mittauspiste on sijainnut vuoden 2008 loppuun asti. Ilmanlaatu on mittausten perusteella ollut hyvä. Teollisuustoiminta on aiheuttanut hajuhaittoja, mutta toiminnan loputtua hajuhaitat ovat poistuneet. (Tampereen kaupunki 2009b.) Teollisuusmelua on selvitetty M-Real Oy:n sellutehtaan toiminta-aikana. Nykyään sellutehtaan toiminta on lopetettu ja teollisuusmelua on vähemmän. Vaikutusten arviointikappaleessa 5.5 on arvioitu lähiympäristön teollisuusmelutilannetta.

19

Sosiaalinen ympäristö Vaikka kaava-alue on rakentamaton, sijoittuu se vakiintuneen asuinympäristön läheisyyteen. Lielahden alue on erityisesti liike- ja teollisuusalue, ja Niemen, Lintulammen ja Lentävänniemen alueet ovat olleet jo pitkään asuinalueita. Vuonna 2009 Lielahden väestön keski-ikä oli 37,2 vuotta, joka on muutaman vuoden alhaisempi kuin luoteisella suuralueella (sisältää mm. Lielahtea ympäröivät kaupunginosat). Suurin osa asukkaista kuuluu ikäluokkaan 40-49-v., ja toiseksi eniten ikäluokkaan 25-39-v. Alueella on asukasmäärään suhteutettuna huomattavasti vähemmän alle 15-vuotiaita kuin esimerkiksi Niemen tai Lentävänniemen alueella. Jos Lielahtea tarkastellaan monikulttuurisuuden näkökulmasta, on siellä Tampereen keskustaan ja esimerkiksi Lentävänniemeen verrattuna selvästi vähemmän ulkomaan kansalaisia, alle 10 henkilöä. Lielahden kaupunginosan väestömäärä ei ole kokenut voimakasta kasvua, kuten tulevaisuudessa tulee käymään, mikäli Niemenrannan osayleiskaavan mukaiset suunnitelmat toteutuvat. Alueen kasvu on ollut vähäistä, kuten aiemmin tässä luvussa on tullut ilmi. Tulo- ja lähtömuutto on suurin piirtein yhtä suurta. Lielahden väestön tulot ovat keskimäärin 22 500-27 500 € vuodessa. Tähän tuloluokkaan sijoittuvat myös Tampereen kaupungin väestön ja koko maan keskimääräiset vuositulot. Vuonna 2007 työttömyys oli paitsi Lielahden, myös Niemen ja Lentävänniemen alueilla yli 11 %. Tämä on enemmän kuin esimerkiksi Tampereen keskustan alueella keskimäärin. (Tampereen kaupunki 2010b.) Työpaikkoja Lielahdessa on Tampereen paikkatietopalvelun mukaan noin 2600, johtuen siitä, että aluetta on kehitetty liike- ja teollisuusalueena. Niemen, Lentävänniemen ja Lintulammen alueilla työpaikkoja on yhteensä noin 840.

3.1.4 Maanomistus Kaava-alueen maapohjan omistaa M-Real Oyj. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 3.2.1.1 Maakuntakaava Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa (vahvistettu 29.3.2007) suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta (A), jolla osoitetaan asumisen ja muiden taajamatoimintojen alueita. Merkintä sisältää kaupan palvelujen ja hallinnon ja työpaikkatoimintojen alueita, sekä pienehköjä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman teollisuuden alueita. Samoin siihen sisältyy virkistys- ja puisto- ja erityisalueita sekä pääväyliä pienempiä liikennealueita. Alla olevaan maakuntakaavan otteen merkintä akm 182 viittaa Niemen kartanon arvokkaaseen kulttuuriympäristöön. Merkinnällä edellytetään, että alueen suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on edistettävä kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä sekä huomioitava kulttuuriympäristön kokonaisuus ja ominaislaatu.

20

Kuva 14. Ote maakuntakaavasta, jossa asemakaava-alue rajattu karkeasti punaisella. 3.2.1.2 Yleiskaava Alueella on voimassa oleva osayleiskaava. Tampereen yhdyskuntalautakunta on hyväksynyt 11.5.2009 päivätyn Niemenrannan osayleiskaavan kokouksessaan 16.6.2009. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavan 12.8.2009. Niemenrannan osayleiskaava on oikeusvaikutteinen yleiskaava. Asemakaavan muutos sijoittuu osayleiskaavan läntiselle alueelle. Kuvassa 15 on esitetty ote osayleiskaavasta. Asemakaava-alue sijoittuu pääosin osayleiskaavan AK-1 –alueelle. Lounaisosassa on VLK-1 –aluetta, jolla on myös w-1 –määräys. Lisäksi asemakaava-alueella on pieniä alueita VLM-1 ja PY-4 –merkinnöin. Koko aluetta koskee yleismääräys jonka mukaan asuinkorttelialueilla asemakaavan pohjaksi on laadittava meluselvitys. Alueella tulee rakentaa siten, että rakennukset suojaavat asuntojen ulko-oleskelutiloja melulta. Alla on tarkemmat kuvaukset osayleiskaavamääräyksistä: (AK-1) ” Kerrostalovaltainen asuntoalue. Alueelle saadaan sijoittaa myös asumista häiritsemättömiä yksityisten ja julkisten palvelujen, hallinnon, kaupan sekä tuotantotoiminnan tiloja. Muun kuin asuinkerrosalan määrä, laatu ja sijainti alueella tulee määrätä asemakaavoituksen yhteydessä.” (VLK-1) ”Kaupunkipuistoksi varattu lähivirkistysalue. Alue varataan päivittäiseen yleiseen virkistys- ja ulkoilukäyttöön, kuten yleisille puistoille, pienille pallokentille ja leikkipuistoille. Alueella sallitaan yleistä virkistystoimintaa palveleva rakentaminen. Maisemaa muuttava maanrakennustyö, puiden kaataminen tai muut näihin verrattavat toimenpiteet ovat luvanvaraisia kuten MRL:n 128 §:ssä on säädetty.” (w-1) ”Alueellinen hulevesien viivytysallas. Alue tulee varata hulevesien käsittelyä varten toteutettavalle kosteikolle, laskeutusaltaalle tai -lammikolle. Alueelliset hulevesien käsittelytoimenpiteet on toteutettava ennen rakentamisen aloittamista.”

21

(VLM 1) ”Maiseman- ja luonnonhoitoalueeksi varattu lähivirkistysalue, kuten ranta, vesistön suoja-alue, harju, rinne, maisemapelto tai -niitty. Alueella säilytetään alkuperäinen luonnonympäristö. Maisemaa muuttava maanrakennustyö, puiden kaataminen tai muut näihin verrattavat toimenpiteet ovat luvanvaraisia kuten MRL:n 128 §:ssä on säädetty. Alueella sallitaan vähäinen luonnonympäristön huomioonottava yleistä virkistystoimintaa palveleva rakentaminen.” (PY-4) ”Julkisten palvelujen ja hallinnon alue. Rakentaminen tulee sopeuttaa sijoitukseltaan ja tyyliltään kulttuuriympäristön arvoihin.” Merkinnällä on osoitettu Niemen kartanon alue.

Kuva 15. Niemenrannan osayleiskaava, kaava nro yk 038, kartta 11.5.2009. Asemakaava-alue on rajattu punaisella.

22

3.2.1.3 Asemakaava Alueella on voimassa 24.7.1984 vahvistettu asemakaava, jossa tämän asemakaavamuutoksen kohteena olevan kaavan alue on osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi merkinnällä T-10 ja jolla on rakennusoikeutta 10 % pinta-alasta. Rakennusten enimmäiskorkeudeksi on määritelty Lielahdenkadun varressa 15,0 m. Aivan kaava-alueen pohjoisreunassa ovat voimassa merkinnät alueesta, jolle tulee istuttaa puurivi sekä katualueen rajan osasta, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. Aivan kadun eteläpuolella on rivitalo, joka on merkitty kaavassa rakennusalaksi. Muualla kaava-alueella rakennusten enimmäiskorkeudeksi on määritelty 50,0 m. Kaavassa on määräys, että työhuoneita saadaan tehdä maanpinnan alapuolelle enintään 2 % sallitun varsinaisen kerrosalan määrästä (työ 2 %). Sallittu asuinhuoneistomäärä on 30 (30 h).

Kuva 16. Kaava-alueen rajaus ajantasa-asemakaavakartalla.

23

3.2.1.4 Muut suunnitelmat Lähtökohtana suunnittelulle on myös käytetty Niemenrannan yleissuunnitelmaa, joka on läntisten korttelien osalta kuvattu alla.

Kuva 17. Yleissuunnitelman läntiset korttelit. Alueelle on 2010 laadittu vesihuollon yleissuunnitelma Tampereen veden toimesta ks. liite 15. Alueelle on myös laadittu hulevesisuunnitelma (ks. liitteet 3A ja 3B). Alueelle laaditaan parhaillaan katusuunnitelmia koskien Lielahdenkatua ja kaava-alueen pääkokoojakatua (Laatija WSP Finland Oy). 3.3 Tontttijako Kaava-alue on rajattu korttelista 2500 tontiksi no 21. 3.4 Rakennusjärjestys ja pohjakartta Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Tampereen kaupungin rakennusjärjestyksen 6.9.2000, ja se on tullut voimaan 19.10.2000. Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima.

24

4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Niemenrannan alueen maanomistaja M-real Oyj on pyytänyt asemakaavan laatimista samassa 16.6.2005 Tampereen kaupungille jätetyssä kaavoituspyynnössä, jolla pyydettiin osayleiskaavan laatimista Niemenrannan muuttamiseksi mm. asuinalueeksi. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavoituspyynnön hyväksymisen jälkeen alueelle on laadittu sekä osayleiskaava että alueen yleissuunnitelma. Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunta on 4.5.2010 kokouksessaan hyväksynyt Niemenrannan alueen yleissuunnitelman tulevan asemakaavoituksen pohjaksi. YIT Rakennus Oy on alueen tuleva toteuttajana tilannut asemakaavan aineiston WSP Finland Oy:ltä. Suunnittelutyö käynnistyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatimisella. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Kaavan valmistelutyötä on tehty YIT Rakennus Oy:n, Tampereen kaupungin, Arkkitehtitoimisto Erkki Helamaa ja Keijo Heiskanen Oy:n sekä Metsämannut Oy:n (Metsäliiton, johon maanomistaja M-Real kuuluu, tytäryhtiö) kanssa. Nämä tahot ovat myös ohjausryhmän jäseniä. Ohjausryhmässä näitä tahoja ovat edustaneet:

Tampereen kaupunki Sakari Leinonen (asemakaavoitus)

Jouko Seppänen (asemakaavoitus)

Erkki Salopino (Tampereen vesi)

Juha-Pekka Häyrynen (joukkoliikenne)

Jukka Kyrölä (liikenne)

Ari Vandell (liikenne)

YIT Rakennus Oy Matti Rautaharkko

Pasi Rintamäki

Ilkka Kääriäinen

WSP Finland Oy Petri Saarikoski (pj)

Timo Metsälä (siht.)

Mirjam Larinkari (siht.)

Katariina Leinonen

Janne Koskinen

Arkkitehtitoimisto Erkki Helamaa ja Keijo Heiskanen Oy Juha Saarijärvi

Jussi Toivola

25

Jyrki Louhivuori

Metsämannut Oy Jari Tykkyläinen

4.3.1 Osalliset

MRL 62 §:n mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Alustavan arvioinnin perusteella osallisia ovat seuraavat tahot. Asemakaava-alueen sisäiset osalliset: – Alueen asukkaat ja maanomistajat, kiinteistöjen haltijat ja asukkaat – Vaikutusalueen asukkaat ja aluetta käyttävät tahot – Alueen pienyritykset Julkishallinnon ja yrityselämän osalliset: Kaupungin eri toimialat: – Kaupunkiympäristön kehittäminen viranomaisyksikköineen, tilaajaryhmän kehittämis- ja suunnittelupalvelut, hyvinvointipalveluiden tuotantoalueet, Tampereen aluepelastuslaitos, kiinteistötoimi, joukkoliikenne – Kaupungin liikelaitokset: Tampereen Sähköverkko Oy, Tampereen Vesi, Tampereen kaukolämpö Oy – Pirkanmaan liitto – Pirkanmaan ELY-keskus – Pirkanmaan maakuntamuseo – Museovirasto – Lielahden Yrittäjät ry – LänsiAlvari, alueellisen osallistumisen työryhmä – Turvatekniikan keskus – Kauppakamari – Fingrid Oyj Yhteisölliset osalliset: – Tampereen Ympäristönsuojeluyhdistys ry – Tampereen Kasvitieteellinen yhdistys ry – Lentävänniemenyhdistys ry – Tampereen Omakotiyhdistysten Keskusjärjestö ry – Ryydynpohjan Omakotiyhdistys ry – Niemen Omakotiyhdistys ry – Dodo ry – Tampereen Polkupyöräilijät ry – Tampereen Kaupunkiraideryhmä – Alueella toimivat yhdistykset Osallisten luetteloa voidaan täydentää suunnittelutyön aikana.

26

4.3.2 Vireilletulo (MRL 6.2 §) Kaava on tullut vireille 9.9.2010. Aineistojen (OAS, kaavaehdotus) nähtävillä olosta on tiedotettu Aamulehdessä, Tamperelaisessa ja Uutispäivä Demarissa. Aineisto on ollut nähtävillä Palvelupiste Frenckellissä ja Tampereen kaupungin kaavoituksen Internet-sivuilla: http://www.tampere.fi/kaavatjakiinteistot/kaavoitus/kuulutukset.html. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavahankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 9.9.2010 ja 30.9.2010 välisen ajan. MRL 65 § mukaan kaavan valmisteluaineisto on asetettava nähtäville. Valmisteluaineisto on tarkoitus asettaa nähtäville lokakuussa 2010 välisenä aikana palvelupiste Frenckellissä sekä kaavoituksen Internet-sivuilla. Asemakaavaluonnoksesta pyydetään lausunnot asianomaisilta kaupungin toimialoilta ja muilta viranomaistahoilta. Kaavaluonnosta on myös tarkoitus käsitellä yleisötilaisuudessa.

Osallisten kannanotot osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan ja vastine-ehdotukset Museovirasto on delegoinut kirjeessään 27.9.2010 lausunnon antamisen Pirkanmaan maakuntamuseolle, joka totesi lausunnossaan 1.10.2010, että Niemen kartanoa ja siihen liittyviä arvoja tulee vaalia ja uuden rakennuskannan liittyminen maisemakokonaisuuteen tulee huomioida kaava-alueen suunnittelussa. Vastineeksi kaavoittaja toteaa, että asemakaava-alueen kaakkoisrajan pohjana on käytetty Niemenrannan yleissuunnitelman ratkaisua. Osayleiskaavassa AK-1 alue ulottuu idemmäksi Niemenkartanon maisemasektorin eteen alarinteeseen. Näin asemakaava-alueen rajaus tukee yleissuunnitelmaa jättäen leveän maisemasektorin kohti Niemen kartanoa kaava-alueen itäpuolelle mahdollistaen yleissuunnitelmassa esitetyn leikkikentän ja viheralueen toteuttamisen. Näin asemakaava ottaa yleissuunnitelman mukaisesti osayleiskaavaa paremmin huomioon Niemen kartanon alueen ja siihen liittyvät kulttuurihistorialliset arvot. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Luonnosvaiheessa pyydetään viranomaislausuntoja seuraavilta tahoilta: – Kaupungin eri toimialat: Kaupunkiympäristön kehittäminen

viranomaisyksikköineen, tilaajaryhmän kehittämis- ja suunnittelupalvelut, hyvinvointipalveluiden tuotantoalueet, Tampereen aluepelastuslaitos, kiinteistötoimi, joukkoliikenne

– Pirkanmaan liitto – Pirkanmaan ELY-keskus – Pirkanmaan maakuntamuseo – Museovirasto – Turvatekniikan keskus 4.4 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavamuutos laaditaan Niemenrannan osayleiskaavan ja yleissuunnitelman alueelle ja tavoitteena on toteuttaa asuinkerrostaloja, katutason liiketiloja sekä ensimmäinen vaihe joukkoliikennepainotteista

27

pääkokoojakatua. Pääpaino suunnittelussa on uudisrakentamisen ja pysäköintialueiden ja maanalaisten pysäköintilaitosten ympäristöön sovittamisessa, korkeatasoisessa suunnittelussa, eheän kaupunkikuvan luomisessa sekä alueen toimivuudessa ja houkuttelevuudessa mm. uusien asukkaiden kannalta. 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet 4.4.1.1 Osayleiskaavasta johtuvat tavoitteet Osayleiskaavan tavoitteet ovat kiteytyneet mm. aluetta koskeviin kaavamääräyksiin jotka on esitetty kappaleessa: Yleiskaava 3.2.1.2. Keskeisenä perusteena Niemenrannan osayleiskaavan laatimiselle ovat olleet Tampereen kaupungin kasvupaineet ja niitä’ seuraava uusien asuinalueiden tarve. Toisena perusteena on, että alueen varaaminen nykyiseen käyttötarkoitukseen, teollisuuden laajentumiseen ei ole enää tarpeellista. Asemakaava täyttää osaltaan näitä tavoitteita. 4.4.1.2 Yleissuunnitelman tavoitteet Yleissuunnitemassa on esitetty tavoitteita Läntisen alueen osalta seuraavasti:

Alueen hahmo ja lamellikorttelit

1. Alue on rakenteeltaan selkeä, viuhkamaisesti länsirinteeseen sijoittuva korttelien,

katujen ja pysäköintialueiden kokonaisuus. Alueen asuntokannasta suunnitellaan mahdollisimman monipuolinen.

2. Lamellein muodostetut korttelit rakentuvat laajojen pihatilojen ympärille.

Korttelipihoille avautuu erilaisia asuntosisäänkäyntejä ja -pihoja. Suurimmassa korttelissa sisäänkäynnit sijoittuvat pääasiassa pihan puolelle, jolloin sisäpihasta muodostuu julkinen ja elävä.

3. Pintapysäköinti hajautetaan korttelien ympäristöön monimuotoisesti. Pohjoisen

korttelin rakennusrunkoon ulkokehälle sijoitetaan autotalleja. Matalat rakennusmassat pihojen eteläsivuilla tuovat kortteleihin rakeisuutta ja talotyyppien vaihtelua ja päästävät päivänvaloa pihoille.

4. Korttelien kaupunkikuvallinen ilme ulospäin on hallittu ja yksinkertainen sekä

yksiaineinen. Julkisivujen aukotus kaduille päin suunnitellaan vaihtelevaksi siten, että muodostuu hillitysti myös reliefivaikutusta (ulokkeita/erkkereitä ja sisäänvetoja/parvekkeet).

5. Kuusikerroksiset massat pihoille päin ovat parvekkeiden osalta monimuotoisia ja

keltaisen värin eri sävyjen käyttö rajatusti tuo pihoille valon ja lämmön tuntua. Lamellit toteutetaan suhteellisen kapearunkoisina (noin 11 m) ehyinä massoina ja asuntojen tulee pääsääntöisesti sijaita läpi rungon. Porrashuoneet ikkunapintoineen sijoitetaan korttelien ulkokehälle.

6. Kokoojakadun varteen sijoitetaan suurimmassa korttelissa päivittäistavarakauppa

400 m², ja 2-3 muuta liiketilaa. Myös muihin kadun varren lamellien maantasokerroksiin pyritään sijoittamaan vähintään yksi liiketila tai työtilan sisältäviä asuntoja.

7. Ulkokehien julkisivut ovat pääosin punaista tai ruskeaa tiiltä. Yksityiskohdissa

käytetään värejä tehosteena, esimerkiksi erkkereissä ja sisäänvedettyjen

28

parvekkeiden sisäseinissä. Matalat rakennusmassat joko liitetään materiaaleiltaan korttelin kokonaisuuteen tai ne voivat olla materiaaleiltaan kontrastisia.

Pistetalojen kortteli

1. Pistetalot sijoitetaan tasavälein kadun varteen ja rinteeseen. Rakennusten eteen jää kehämäisesti kaartuva katutila, jossa sijaitsevat joukkoliikennepysäkit. Korttelin pysäköinti sijoitetaan pääasiassa kannen alle ja vain pieneltä osin tontin pohjoisosaan pihalle. Näin mahdollistetaan viihtyisä piha, johon jää maanvaraista kasvillisuusaluetta tontin alaosaan kadun varrella ja tontin yläosaan, viheralueeseen liittyen.

2. Rakennukset ovat eri sävyisiä ( 3 eri perusjulkisivusävyä) kivipintaisia pistetaloja.

Rakennusten välillä tonttia rajaa katua vasten luonnonkivipintainen muuri, jonka takaa tonttien vehreys avautuu kadulle. Sisäänkäyntien ympäristössä ja parvekkeiden sisäseinissä käytetään puuta luonnon sävyin.

3. Rakennusmassojen pitkiä julkisivuja jäsennetään vertikaalein aihein ja mm.

porrastamalla. Kadun puolella parvekkeet ovat osittain runkoon sisään vedettyjä, pihojen puolella parvekkeet voivat sijoita rungon ulkopuolella, jolloin pihatasoon rakennetaan asuntoterassi.

4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Yleissuunnitelman mukaiset tavoitteet (edellinen kpl 4.4.2.2) on voitu huomioida pääosin hyvin. Prosessin aikana päädyttiin kuitenkin seuraaviin vähäisiin tavoitepoikkeamiin:

Kaavalla ei ohjata merkinnöin tai määräyksin autotallien rakentamiseen asuinrakennusrunkoihin.

Kaavalla ei ohjata eikä määrätä kapeisiin runkosyvyyksiin 11 m vaan

rakennusalalla sallitaan jopa 20 m runkosyvyyksiä. Tosin kaava ei ole esteenä myöskään kapeammille rungoille. Eräänä tavoitteena on ollut, että parvekkeet rakentuisivat rakennusalan sisälle.

Kaavalla ei ohjata julkisivuväritystä tai materiaalivalintoja. Näitä on tarkoitus

esittää tulevissa rakentamistapaohjeessa. 4.4.3 Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Tarkoitus on sijoittaa asumista vesisuhteiden kannalta otollisesti käyttäen hyväksi yläviä länteen avautuvia rinnealueita. Olevaa puustoa voidaan hyödyntää alueen koillis- ja kaakkoisosissa ja alavaa ja kosteikkoista aluetta virkistysalueen viihtyisyyttä lisäävänä tekijänä.

29

4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Asemakaavaratkaisu pohjautuu yleissuunnitelman mukaiseen ratkaisuun, jonka pohjana on ollut 2 vaihtoehtoa sekä aiemmin laadittu täydennysrakentamissuunnitelma. 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Täydennysrakentamissuunnitelma

Kuva 18. Niemenrannan yleissuunnitelman pohjana käytetty täydennysrakentamissuunnitelma Lielahti Niemnranta maankäyttöluonnos 12.6.2009. Arkkitehtitoimisto Erkki Helamaa ja Keijo Heiskanen.

30

Yleissuunnitelmavaihtoehto 1 Yleissuunnitelmassa alueen suunnittelua työstettiin kahden vaihtoehdon pohjalta. Alla on kuvattu vaihtoehto 1.

Kuva 19-A. Niemenrannan yleissuunnitelman pohjana käytetty vaihtoehto 1. Tässä vaihtoehdossa on useita lamellikerrostaloja ja kussakin korttelissa niiden yhteydessä pistekerrostaloja. Joukkoliikennekatu kulkee kortteleiden itäpuolelta. Vaihtoehdossa rakennukset ovat 3-5 –kerroksisia. Viheralueet sijaitsevat korttelien länsi- ja lounaispuolella.

31

Yleissuunnitelmavaihtoehto 2 Tässä vaihtoehdossa on yksi hyvin pitkä lamellikerrostalo sekä joitakin lyhyempiä lamellikerrostaloja. Tämän lisäksi on muutamia pistekerrostaloja, jotka ovat yhdistetty toisiinsa. Rakentaminen on vaihtoehtoa 1 matalampaa: kerrostalot ovat 3-4 –kerroksisia. Lisäksi alueelle on suunniteltu rivi- ja pienkerrostaloja. Joukkoliikennekadun on suunniteltu kulkevan korttelien lävitse. Viheralueet sijaitsevat korttelien länsi- ja lounaispuolella.

Kuva 19-B. Niemenrannan yleissuunnitelman pohjana käytetty vaihtoehto 2. 4.5.2 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Vaihtoehtoja käsiteltiin yleissuunnitelmaprosessin yhteydessä vuorovaikutteisesti muodostetun ohjausryhmän kanssa. 4.5.3 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Valinnassa päädyttiin vaihtoehtoon 2. Arvioitiin että joukkoliikenteen saavutettavuus on parempi ja kaupunkimaisen katumiljöön muodostuminen korttelin sisälle ovat parempia. Siitä kehitettiin yleissuunitelmaratkaisu joka on esitetty aiemmin kuvassa 17.

32

5 ASEMAKAAVAN KUVAUS

Kuva 20. 3-D –malli asemakaava-alueen kortteli- ja liikennealueista. Lähde: Arkkitehtitoimisto Erkki Helamaa ja Keijo Heiskanen Oy 2010. Ilmakuva Vallas /YIT Rakennus Oy. 5.1 Kaavan rakenne

5.1.1 Mitoitus Asemakaavan muutoksella osoitetaan asuin-, liike- ja palvelurakentamista yhteensä 54 350 k-m2. Tästä 50 200 k-m² asumiseen, 2950 k-m² ryhmäkotiasumiseen ja enintään 2000 k-m² liike- ja palvelutiloiksi. Näihin kokonaiskerrosaloihin sisältyy apu- ja yhteistiloja yhteensä 5 000 k-m². Korttelialueille osoitetaan rakentamismahdollisuudet yhteensä noin 330 maanpäälliselle autopaikalle ja lisäksi 21 kadunvarsiautopaikkaa liiketilojen asiakaspysäköintiä ja vieraspysäköintiä varten. Kolmessa korttelissa pysäköintiä toteutetaan pysäköintilaitoksissa, jolloin lisää pysäköintitilaa osoitetaan maanalaisiin tiloihin noin 250 autopaikkaa.

Kaavalla mahdollistetaan 740 uutta asuntoa, mikäli asunnon keskikoko on 65 k-m2 asuntokerrosalaa.

Uusia asukkaita on odotettavissa 1184, jos asukkaita on keskimäärin 1,6 hlöä/asunto.

Työpaikkojen määrä on 40 jos työpaikkoja on 1 työpaikka /50 k-m2 liike- palvelutilaa.

Alla olevassa taulukossa on esitetty laajuustiedot korttelikohtaisesti asumiselle, liiketiloille, palveluasumiselle ja pysäköinnille.

33

Taulukko 1. Asemakaava-alueen korttelien mitoitustiedot. Lähde: Arkkitehtitoimisto Erkki Helamaa ja Keijo Heiskanen Oy 2010. 5.1.2 Palvelut Alue sijoittuu Lielahden palveluiden läheisyyteen. Kaava-alueen läheisyydessä n. puolen kilometrin etäisyydellä sijaitsee terveysasema, kirkko, päiväkoti, leikkikenttiä ja koulu, ja noin kilometrin etäisyydellä ruokakauppoja sekä kirjasto. Kaavassa on varattu liike- ja palvelutiloja varten 2000 k-m². Alueelle on suunniteltu ruokakauppaa, jonka on tarkoitus sijoittua kortteliin 2506 (taulukon 1 kortteli nro 1). Kortteliin 1 sijoitetaan palveluasumista varten enintään 3-kerroksinen palvelutalo ”Ryhmäkoti”.

5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaava vastaa Tampereen kaupungin Arkkitehtuuriohjelman tavoitteita: ohjelman tavoitteena on luoda kaupunginosa, joissa yhdistyvät asuminen, palvelut ja työpaikat (Tampereen kaupunki 2007). Yleissuunnitelman tavoitteita: joukkoliikenteen järjestäminen ja pysäkkien sijoittaminen keskeisille paikoille; lähi- ja virkistysalueiden edullinen sijoittaminen; pysäköinnin järjestäminen yhdistäen laitos- ja pintapysäköinti; meluntorjuntaa toteutetaan rakennusten avulla

34

5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Asuinkorttelit AK ja AKR Asuinkerrostaloja toteutetaan jokaiseen neljään kortteliin. Pääkokoojakadun länsipuolelle tulee kortteleihin nro 2506-2508 lamellikerrostaloja, joissa on asuntoja sekä asumisoikeus-, vuokra- ja palveluasumiseen. Itäpuolen kortteliin nro 2509 tulee viisi pistekerrostaloa, jotka on varattu omistusasumiseen. Kortteliin nro 2506 suunniteltu lamellikerrostalo on 6-kerroksinen ja se on suunniteltu siten, että se vaimentaa Lielahdenkadulta tulevaa liikennemelua. Ryhmäkotiasumiseen varattu kerrostalo on matalampi: rakennus voi olla enintään 3-kerroksinen. Rakennusten keskelle on jätetty tilava piha-alue. Korttelissa nro 2507 pääkokoojakadun puoleinen osa lamellikerrostaloa toteutetaan 6-kerroksisena, ja muualla korttelissa rakentaminen on 5- ja 4-kerroksista. Korttelissa nro 2508 kerrostalolamelleista muodostuva rakennus on 6- ja 5-kerroksinen, ja tämän eteläpuolelle sijoitettu rivitalo on 2-kerroksinen. Korttelin nro 2509 pistekerrostalot ovat kaikki 6-kerroksisia ja kunkin talon yläkerroksiin on tarkoitus sijoittaa isot terassipihat. Kortteleita nro 2506-2508 yhdistävät kävelytiet kulkevat kortteleiden länsipuolitse sekä korttelin nro 2507 halki talojen välitse kortteliin nro 2506. Autopaikkojen korttelialueet LPA Kaava-alueella pysäköinti järjestetään asuinkerrostalojen välittömään yhteyteen. Pysäköinti toteutetaan korttelikohtaisin pysäköintijärjestelyin. Korttelissa nro 2506 pysäköinti toteutetaan maanvaraisesti, ja kortteleissa nro 2507-2509 kaksikerroksisin pysäköintilaitoksin siten, että ylempi taso asettuu laajalti maanpinnan tasoon. Lisäksi korttelissa nro 2508 on maanvaraista pysäköintiä rivitalon tuntumassa. 5.3.2 Muut alueet Lähivirkistysalueet VL Kaava-alueen länsiosissa on puistomaista lähivirkistysaluetta. Virkistysalueen halki kulkee kevyen liikenteen yhteys, joka kulkee Lielahdenkadulta kaava-alueen eteläosaan (ja jatkuen siitä edelleen yleissuunnitelman mukaisille viheralueille). Virkistyspolun alle on suunniteltu sijoitettavaksi viemärilinja. Länsipuolen virkistysalueelle on osoitettu hulevesiä varten tulvaniitty.

Lähivirkistysalueelle osoitetaan tilavaraus hulevesialtaalle. Rambollin tekemän hulevesien hallinnan yleissuunnitelman mukaan altaan tilavuuden tulee olla 16 700 m3, jotta kerran 100 vuodessa toistuvan sateen aiheuttama tulvatilanne saadaan kontrolloitua. Asemakaavassa osoitetulla alueella hulevesialtaan kapasiteetiksi saadaan mitoituksen mukainen tilavuus, mikäli altaiden korkein vesipinta keskimäärin 1 krt /100 vuodessa sateella on + 102,5 – 103 metriä

35

merenpinnasta. Hulevesien hallinnan yleissuunnitelmassa altaan ylimmäksi vedenpinnaksi on määritelty +102 m. Tonttien etelälaidan täyttöjen sekä viemärilinjan korkeuden tarkennuttua altaan maksimivedenpintaa tulvatilanteessa joudutaan kuitenkin nostamaan tästä, mikäli vedet käsitellään asemakaavoitettavalla alueella. Pysäköintihallien alimman tason ollessa +103,5 ei hulevesialtaan maksimipinnan nostamisella esim. 102,5 metriin ole haitallisia vaikutuksia rakenteisiin. Hulevesijärjestelmän ja puiston jatkosuunnittelussa tulee tarkentaa hulevesialtaan mitoitusta, sekä mahdollisesti siihen syöttävän sadevesiputken korkoa sekä mahdollisuuksia suurentaa hulevesiallasalueita asemakaava-alueen ulkopuolella. Liikennealueet Korttelien 2506-2508 ja 2509 väliin on tehty varaus joukkoliikennepainotteiselle kokoojakadulle, jonka ensimmäinen vaihe mahdollistetaan tällä asemakaavalla. Korttelien nro 2506 ja 2509 väliin Lielahdenkadun liittymän välittömään läheisyyteen rakennetaan linja-autopysäkki, jonka on tulevaisuudessa mahdollisuus toimia raitiovaunupysäkkinä. Kadun molemmilla puolilla on kevyen liikenteen väylät, ja niiden sekä kadun väliin sijoitetaan katupuita. Kokoojakadun eteläreunaan katupuiden väliin on sijoitettu pysäköintipaikkoja. Kortteleiden 2506 ja sekä 2507 ja 2508 välissä olevat tonttikadut on suunniteltu pienimittakaavaisesti pitäen ajonopeudet alhaisina. Katujen länsireunalla on jalkakäytävät, jotka liittyvät alueen eteläreunalla olevaan viheralueen kevyen liikenteen reitistöön. Kaikki liikenne kortteleihin 2506, 2507 ja 2508 kulkevat näiden tonttikatujen kautta lukuun ottamatta korttelin 2508 tonttia nro 1 ja 2. Kortteleiden huolto tapahtuu kortteleiden 2506, 2507 ja 2508 osalta pääosin tonttikatujen kautta. Korttelin 2509 huolto tapahtuu kokoojakadulla olevien tonttiliittymien kautta. Huoltoyhteydet toimivat myös pelastusreitteinä. Lielahdenkadulla on vuonna 2008 suoritettu liikennelaskennat. Laskennan mukaan Lielahdenkadun liikennemäärä (KVL) Pohtolankadun liittymän pohjoispuolella on noin 6 050 ajon/vrk ja Lentävänniemenkadun eteläpuolella noin 4 950 ajon/vrk. Asemakaava-alueen liikennetuotos on laskettu ympäristöministeriön julkaisun ”Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa” mukaan. Laskentaperusteena on käytetty joukkoliikennevyöhykettä, jossa palvelutaso no hyvä. Tämä tarkoittaa 3-5 vuoroa tunnissa. Joukkoliikennevyöhyke ulottuu 400 metrin etäisyydelle pysäkistä. Asemakaava-alueelle on tulossa asumista 53 150 k-m2 ja liike- ja palvelutiloja 1 200 k-m2. Tämän mukaan keskimääräinen liikennetuotos on noin 1 600 ajon/vrk. Yönylitilanteessa, jossa asemakaava-alueen liikennetuotos lisätään nykyisiin liikennemääriin, liikenne Lielahdenkadulla asemakaava-alueen kohdalla kasvaa 7 650 ajon/vrk. Vuoden 2025 liikenne-ennusteen mukaan Lielahdenkadun liikennemäärät kasvavat Pohtolankadun pohjoispuolella 10 390 ajon/ vrk. Liikenteen kasvu koostuu alueen yleisestä maankäytön kehittymisestä mm. Niemenrannan ja Lentävänniemen keskustan osalta sekä yleisestä liikenteen kasvusta.

36

KKuva 21. Lielahdenkadun keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä (KVL, ajon/vrk), 2008. Kaava-alue on merkitty violetilla ja joukkoliikenteen kokoojakatu vihreällä katkoviivalla.

Kuva 12. Lielahdenkadun keskimääräinen liikennemäärä (KVL, ajon/vrk), 2025. Liikennejärjestelyt ja ennusteet pohjautuvat Lentävänniemen ja Niemenrannan suunnitelmiin. Joukkoliikenteen kokoojakatu on merkitty vihreällä.

37

Tonttikadut kulkevat kortteleiden 2506 ja 2507 sekä 2507 ja 2508 välistä yhdistyen viheralueen kevyen liikenteen väylään.

5.4 Asemakaavan vaikutukset Maankäyttö- ja rakennusasetuksen (10.9.1999/895) 1 §:n mukaan kaavaa laadittaessa on vaikutuksia selvitettävä siten, että voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset: 1. Ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön 2. Maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon 3. Kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin 4. Alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen 5. Kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön 5.4.1 Asemakaavan vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen (väestö, työpaikat, elinkeinotoiminta) Niemenrannan 1. vaiheen asemakaavan toteuttaminen aloittaa Niemenrannan laajamittaisen muuttamisen asuinalueeksi, mikä muuttaa huomattavasti alueen nykyistä käyttötarkoitusta. Väestö lisääntyy kaava-alueella yli tuhannella asukkaalla, mikä voi toisaalta vahvistaa jo olemassa olevaa elinkeinotoimintaa lähialueen kaupunginosissa, mutta myös monipuolistaa sitä luoden uusia työpaikkoja julkisten ja yksityisten palvelujen kasvavan kysynnän johdosta. Vaikutukset kaupunki-/ taajamakuvaan Koska alueelle tulee korkeaa kerrostalorakentamista, rakennukset tulevat muuttamaan kaupunkikuvaa. Kaupunkikuva on aiemmin ollut avointa peltoa ja metsäistä ympäristöä eikä siinä ole ollut maisemaa hallitsevia, korkeita elementtejä viereisen tehdasalueen ja korkean kartanonavetan lisäksi. Vaikutukset asumiseen Pääosin asuinrakentamiseen tähtäävä kaava sijoittuu jo olemassa olevien asuinalueiden läheisyyteen. Asemakaava mahdollistaa monipuolisia asumisen ratkaisuja, ja se palvelee erilaisissa elämäntilanteissa olevia väestöryhmiä. Kaavan toteuttaminen tarjoaa mahdollisuuden Lielahden työpaikka-alueella työskenteleville asua lähellä työpaikkaansa. Alueen kehittäminen nostaa alueen arvostusta, ja se voi nostaa myös lähistöllä sijaitsevien alueiden arvostusta ja sitä kautta asuntojen hintatasoa. Vaikutukset palveluihin Kaava-alueen lähistössä sijaitsee monipuolisesti palveluja, minkä johdosta asukkaiden ei ole välttämätöntä kulkea pitkiä matkoja palveluita hakien. Peruspalveluiden, kuten esim. terveydenhuollon ja päiväkotipaikkojen, kysyntä tulee kasvamaan. Vaikutukset palvelujen tulevaan saatavuuteen ja riittävyyteen riippuvat kuitenkin siitä, kuinka palvelut lisääntyvät/ kehittyvät alueen kasvamisen mukana.

38

Vaikutukset liikenteeseen Kaavassa on varauduttu 580 autopaikan määrään josta noin 330 on maanpäällisiä ja noin 250 on maan alaisia. Kaava-alueen läpi kulkeva katu on päättyvä, joten vielä tämän kaavan puitteissa kaava-alueella ei ole odotettavissa läpikulkuliikennettä eikä myöskään joukkoliikennettä. Kaavalla mahdollistetaan varsin laajamittaista pysäköintiä siitä huolimatta, että Niemenrannan aluetta on ajateltu kehittää joukkoliikennepainotteiseksi alueeksi. Runsaat pysäköintitilat johtavat siihen, että enemmistö kaava-alueelle muuttavista asukkaista luultavasti omistavat auton. Siten yksityisautoilun sekä alueen sisällä että alueelta keskustaan ja työpaikkoihin voidaan olettaa lisääntyvän. Tämä puolestaan lisää kasvihuonekaasupäästöjä ja on ristiriidassa Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategian 2030 kanssa (Tampereen kaupunkiseutu 2010). Toisaalta asemakaava-alueelle tuleva asukasmäärä on sen verran suuri, että se ylläpitää julkisen liikenteen toimintaedellytyksiä ja kenties jopa parantaa niitä. Joukkoliikenneyhteydet ovat jo olemassa alueen luoteispuolella, joten uusien asukkaiden on helppoa ryhtyä joukkoliikenteen käyttäjiksi. Vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön ja muinaismuistoihin Nimen kartanon ja teollisuushistorian ansiosta kaava-alueen läheisyyteen on muodostunut kiinnostavaa rakennusperintöä. Uusi rakentaminen sijaitsee Niemen kartanon läheisyydessä, länsipuolella. Viheralueita jää puskuriksi kartanon pihapiirin ja korttelien välille. Korttelin 4 länsipää tulee lähelle kartanon myllyä, jota voidaan lieventää sijoittamalla korttelialueen reunalle puurivi. Näkymälinja kartanon rakennuksilta ja näyttävältä navetalta pysyvät avoimena viheralueen kautta. Vaikutukset tekniseen huoltoon Vaikka kaava-alue liittyy lähelle olevaa kunnallistekniikkaa edellyttää kaava-alueen toteuttaminen uuteen rakennettavaan pääviemäriin, vesijohtoon kytkeytymistä ja pumppaamoon kytkeytymistä vesihuoltosuunnitelman mukaisesti. Kaava-alueen toteuttaminen edellyttää myös hulevesien hallinnan järjestelyjä ja johtamista kootusti hulevesialtaaseen. Vaikutukset ympäristönsuojeluun ja ympäristöhäiriöihin Rakennuskorttelien ja rakennusalojen sijoittamisessa on pyritty hyödyntämään laadittuja meluselvityksiä. Pitkät lamellit suojaavat korttelipihoja liikenteen melulta. Vaikutukset virkistykseen alue on ollut suljettu. julkinen viheralue ja uudet reitit parantavat käyttömahdollisuuksia alueen sisällä ja lähialueilta tuleville. asemakaavaan kuuluu vain osa niemenrannan uusista viheralueista, eikä virkistysreitit ym. viherpalvelut toteudu asemakaavoituksen 1. vaiheessa kokonaan. Niemenrannan itäosassa on jo kuitenkin nykyisellään polkuverkostoa, joten länsiosan avautuminen julkiseen käyttöön mahdollistaa läpikulun.

39

Vaikutukset sosiaaliseen ympäristöön Lielahden kaupunginosan asukasmäärä moninkertaistunee kaavalla osoitetun rakentamisen toteutuessa: nykyisin alueella on n. 170 asukasta ja kaava mahdollistaa noin 1200 asukkaan alueen. Tällä on vaikutuksia alueella jo asuviin asukkaisiin, mutta väestömäärä kasvaa alueella, joka ei ole ollut paikallisten asukkaiden käytössä. Siten kaavalla ei muuteta tai tuhota vakiintuneita virkistysreittejä tai harrastus- tai ajanviettopaikkoja. Luonnontilaisen alueen ja maiseman muuttuminen rakennetuksi vähentää Niemen kartanon lähiympäristön maaseutumaisuutta. Erilaisten asumisratkaisujen johdosta alueelle on odotettavissa erilaista ja eri-ikäistä väestöä, mikä monipuolistaa ja rikastuttaa alueen väestörakennetta vähitellen. Se, kuinka alueen yhteisöllisyys muuttuu tai kehittyy, riippuu siitä, profiloituuko alue omaksi alueekseen vai integroituuko osaksi jo olemassa olevia Niemen asuinalueita. Myös sillä on merkitystä, käyvätkö ihmiset töissä lähellä vai toimiiko työpaikat ja sosiaaliset verkostot jossain muualla. Lielahden alueella on kuitenkin olemassa jo erilaista järjestötoimintaa, joten uusilla asukkailla on mahdollisuuksia ottaa osaa erilaisiin toimintoihin alueella. 5.4.2 Asemakaavan vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Vaikutukset maisemarakenteeseen, maisemakuvaan Nykyään kaava-alue erottuu ympäristöstään melko luonnontilaisena ja metsittyneenä. Rakentaminen tulee muuttamaan viljelyaluetta toisaalta rakennetuksi asuinalueeksi ja rakennetummaksi puistoksi. Viheralueella tavoitteena on säilyttää avointa kulttuurimaiseman luonnetta, jolloin ero maisemassa ei ole niin suuri. 5-6-kerroksiset kerrostalomassat tulevat erottumaan avoimessa laaksomaisemassa ja Näsijärven yli Paasikiventien ja Pispalan valtatien suunnasta selvästi. Myös Lielahdenkadun suunnalta näkymät tulevat muuttumaan. Näsijärven rannan ja uuden rakentamisen välissä on tällä alueella kuitenkin puistoa ja teollisuusaluetta, täyttömäki, jotka pehmentävät rakentamisen vaikutusta kaukomaisemassa (verrattuna esimerkiksi tuleviin itäisiin rantakortteleihin). Rakentaminen tukee maisemarakennetta, sillä korkeimmat rakennusmassat tukeutuvat metsäselänteeseen ja toisaalta Lielahdenkadun varteen, jo rakennettuun alueeseen. Rakennusmassat madaltuvat avoimeen maisematilaan tultaessa. Korkea rakentaminen tulee kuitenkin selkeästi nykyisen peltoalueen puolelle, jolloin avoin maisematila pienenee. Vaikutukset vesistöihin ja vesitalouteen Kovat pinnat kuten katot, kadut, pysäköintialueet lisääntyvät rakentamisen myötä ja valumavesien määrät kasvavat. Vesiolot äärevöityvät, kun imeytymistä ja haihtumista ei tapahdu luontaisesti yhtä paljon. Lisääntynyt pintavalunta kuljettaa irtoainesta ja epäpuhtauksia aikaisempaa herkemmin. Kaavassa osoitetuilla hulevesien hallintamenetelmillä imeytetään, viivytetään ja puhdistetaan epäpuhtauksia valumavesistä. Tällä vähennetään rakentamisen haitallisia vaikutuksia vesistöihin.

40

Vaikutukset luonnonoloihin Asemakaava-alueella ei ole luontoselvityksessä (Ramboll 2006) havaittu uhanalaisia, rauhoitettuja tai silmälläpidettäviä kasvilajeja. Niemenrannan heinä- ja kesantopellot on todettu ruisrääkän (erityisesti suojeltu, lintudirektiivin liitteen I laji, lähes uhanalainen laji, vastuulaji) elinalueeksi. Lajin elinympäristö pienenee asema-kaava-alueella rakentamisen myötä. Jäljellejäävien potentiaalisten alueiden houkuttelevuus saattaa vähentyä rakentamisen myötä. ”Silmälläpidettäväksi (NT) luokiteltavia lintulajeja alueella edustavat ruisrääkkä. Ruisrääkkä kuuluu Suomen kansainvälisiin vastuulajeihin ja Euroopan Unionin lintudirektiivin IV liitteen lajeihin. Osa ruisrääkän havainnoiduista elinpiireistä jää kuitenkin rakennettavaksi kaavailtujen alueiden alle. Lajin säilymisen edellytyksiä ovat matalakasvuiset kesantopellot sekä kuivahkot luhtaniityt ja rantaniityt, joita ei sisälly kaavaratkaisuun juuri lainkaan.” Suunnittelualue on osa taajamaympäristöä, eikä se ole merkittävä suurnisäkkäiden elinympäristö. Potentiaaliset elinympäristöt pienenevät, mutta yhtenäistä ”kaupunkiluontoa” jää. Rakentamisalue ei vaikuta lepakkokartoituksissa havaittuihin lepakkokeskittymiin Hyönteiskartoituksessa on todettu, että alueen hyönteislajisto on tavanomainen, kulttuurivaikutuksiin tottunut. Ei merkittäviä vaikutuksia.

Vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen Kaava-alueella ei ole suuria luonnontilaisia alueita. Rakentaminen sijoittuu pääosin pellolle. Alueella olevat luonnontilaisemmat alueet (Lielahdenkadun suojaviheralue, Ollinojan laakso) jäävät viheralueiksi. Alueen rakentamaton pinta-ala pienenee, jolloin potentiaalinen luonnonlajien kasvuympäristö pienenee. Lisäksi jäljellejääville alueille kohdistuu entistä enemmän kulutusta, mikä heikentää niiden laatua. Rakentaminen nykyisen metsäalueen reunaan rikkoo metsän reunavyöhykkeen, joka on lajistollisesti metsän monimuotoisinta osaa. Uuden reunavyöhykkeen muodostumista tulisi edesauttaa ennakoivilla metsänhoidollisilla toimenpiteillä. Viheralueet, pihat tuovat alueelle uutta lajistoa ja uuden tyyppisiä elinympäristöjä - vaihtelua, mutta nämä eivät ole erityisen lajirunsaita verrattuna esim. niitty- tai metsäympäristöihin Vaikutukset pienilmastoon Vallitsevat tuulensuunnat ovat etelästä ja lounaasta. Alue näistä suunnista avoin (pellot, viheralueet), altistuu voimakkaille tuulille. Toisaalta rakennettava alue on ekspositioltaan edullista etelään suuntaavaa rinnettä, rakentamiselle suotuisaa. Laakson pohjaan syntyy kylmän ilman painanteita, mutta rakentaminen pysyttelee rinteessä, eikä laskeudu näin alas.

41

Korkeiden rakennusten ympäristössä pienilmasto heikkenee, aiheuttaa pyörteitä. Haitallista vaikutusta pystytään estämään kasvillisuuden avulla ja rakennusmassojen suojaavalla sijoittelulla, korkeuden vähittäisellä kasvulla, jolloin tuulet ylittävät rakennukset. Vaikutukset maa- ja metsätalouteen Asemakaava-alueen metsät ovat pieniä rakentamisen ja teollisen toiminnan pirstomia metsäsaarekkeita. Niillä ei ole merkittävää metsätaloudellista merkitystä. Metsät avautuvat kaavoituksen myötä avoimeen virkistyskäyttöön. Niemenrannan viljelyalueet ovat olleet laajimmillaan 1920-luvulla, minkä jälkeen pellot ovat pirstoutuneet ja metsittyneet väistyessään teollisuuden ja rakentamisen tieltä. Nykyiset suhteellisen pienet peltoalueet ovat jäämässä kaupunkirakenteen puristuksiin, eikä niillä ole suurta maataloudellista merkitystä. Taajaman sisäisenä ihmisen toiminnan aiheuttamana elinympäristönä ja avoimena tilana niillä on kuitenkin merkitystä maisemallisesti ja alueen eliöstön kannalta. Vaikutukset luonnonsuojeluun Kaava-alueella ei ole luonnonsuojelualueita eikä se kuulu Natura verkostojen piiriin.

5.5 Asemakaavan vaikutukset ympäristön häiriötekijöihin Liikennemelu Liikennemelua koskeva arviointi on toteutettu Niemenrannan yleissuunnitelman vaikutusten arvioinnin yhteydessä, joten arviointi perustuu Niemenrannan suunnitelmiin, joista tällä asemakaavan muutoksella toteutetaan 1. vaihe. Nopeuksien lasku Lielahdenkadulla pienentää asuinalueen melukuormaa. Nykyinen Lielahdenkadun 60 km/h nopeusrajoitus alennetaan Lentävänniemen keskustan kohdalla 40 km/h tasolle. Muilla osin kadun nopeusrajoitus lasketaan 50 km/h tasolle. Melutaso ei kasva Niemenrannan kohdan katuosuudella kun sallitut ajonopeudet alenevat. Melutasot piha-alueilla, sisätiloissa ja parvekkeilla on mahdollista saada ohjearvojen mukaisiksi. Melulaskennan avulla tarkasteltiin melun vaikutuksia suunniteltujen asuinrakennusten piha-alueiden ja julkisivujen ääneneristävyyden kannalta. Melulaskennassa mallinnettiin vain lähimmäksi Lielahdenkatua suunnitellut rakennusmassat. Valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 melutason ohjearvoista on keskiäänitason ohjearvoksi uusilla asuinalueilla määrätty 55 dB päivällä (LAeq,7-22) ja 45 dB yöllä (LAeq,22-7). Melulaskentojen perusteella melutason ohjearvotasot eivät ylity suunniteltujen asuinrakennusten sisäpihoilla päivällä eivätkä yöllä. Niemenrannan suunniteltujen asuinrakennusten julkisivuihin Lielahdenkadun puolella kohdistuu enimmillään 59 – 60 dB melutasoja (LAeq,7-22) alueen keskiosassa ja itäpäässä. Alueen länsipäässä Lielahdenkadun ja suunnitellun kadun risteyksessä olevan korttelin julkisivuihin kohdistuu suurimmillaan 61 – 62 dB keskiäänitasoja (LAeq,7-22).

42

Valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 on annettu ohjearvotasot myös sisätiloille. Asuinhuoneissa ohjearvotaso on päivällä 35 dB (LAeq,7-22) ja yöllä 30 dB (LAeq,22-7). Riittävä julkisivun ääneneristävyys tulee ratkaista rakennusten suunnittelussa, jotta ohjearvotasot eivät ylity sisätiloissa. Lielahdenkadun puolelle on mahdollista osoittaa melulaskennan mukaisille rakennusmassoille parvekkeita, jos ne lasitetaan. Lasituksilla saadaan parvekkeiden melutasot alennettua ohjearvojen mukaisille tasoille.

Teollisuusmelu Teollisuusmelusta on oltu yhteydessä Tampereen kaupungin ympäristövalvontayksikköön, joka on todennut seuraavaa. Ympäristöluvitetuilla laitoksilla, jotka ovat lähinnä asemakaava-aluetta ei ole ollut teollisuusmelun mittausvelvoitetta, koska prosessimelua ei juuri ole syntynyt. Pyroll Oy:n Takon kotelotehtaan vanhassa ympäristöluvassa ei ole mainintaa melusta. SCA Packaging Oy:n ympäristöluvassa on määrätty, ettei laitoksen toiminnasta aiheutuva melu lähimmässä häiriintyvässä kohteessa saa ylittää päivällä klo 7-22 ekvivalenttimelutasoa 55 dB (LAeq) eikä yöllä klo 22-7 ekvivalenttimelutasoa 50 dB (LAeq). [Koska yömelutaso asuinaluella on 45 dB,] on periaatteessa mahdollista että yömelua aiheutuu. SCA Packaking toiminnassa suurimmaksi melulähteeksi on kuitenkin arvioitu jätesykloni, joka sijaitsee laitoksen etelän puoleisessa osassa. Alueella on havainnoitu muutamia vuosia sitten kartanon maille kuuluvaa jatkuvaa teollisuuslaitoshurinaa (yksittäinen lyhyt mittaus vuonna 2006 kartanon navetan lähistöllä päivällä, 48 dB). Alueella on ollut muutakin toimintaa kuin edellä mainitut laitokset, joka äänen on voinut aiheuttaa. Esimerkiksi Jääsaukolla on ollut äänekästä jäähdytyslaitteistoa Teivaankadulla, samoin massatehdas ja Lignotech olivat v. 2006 vielä käynnissä.

43

5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset

Kuva 23. Kaavakartta.

44

45

46

47

5.7 Nimistö Katujen nimistö (täydentyy myöhemmin) Lähivirkistysalueiden nimistö (täydentyy myöhemmin) 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS

Asemakaavan toteuttaminen edellyttää Lielahdenkadun liittymän rakentamista ja näkymien parantamista sekä runko- ja paineviemärin sekä pumppaamon rakentamista. Lisäksi on tehtävä alueellisia hulevesien käsittelytoimenpiteitä. Tavoitteena on aloittaa rakentaminen vuonna 2011.

48

Lähteet: Järvinen, Mattias 2006. Lielahden – Niemen osayleiskaava-alueen luontoselvitys. Ramboll Finland Oy. Korte, Kari ja Lasse Kosonen 2003. Tampereen arvokkaat luontokohteet. Tampereen ympäristövalvonnan julkaisuja 4/2003. Saatavilla Internetistä: http://www.tampere.fi/tiedostot/50iihoyvD/arvokkaatlk.pdf. Luettu 15.9.2010. Luoto, Kalle 2006. Arkeologinen inventointi Lielahaden – Niemen osayleiskaava-alueella toukokuussa 2006. Pirkanmaan maakuntamuseo. Metsäliitto-Yhtymä 2007. Metsäliitto-Yhtymän rakennushistoriallinen inventointi. Otteita tietokanta-aineistosta koskien Niemenrannan suunnittelualuetta. SCC Viatek 2002. Lielahden teollisuusalue. Ympäristöselvitys. Siivonen, Yrjö & Terhi Wermundsen 2006. Tampereen Niemenrannan lepakkoselvitys 2006. Kartoitusraportti. Wermundsen Consulting Oy/ Batcon Group. Tampereen kaupunkiseutu 2010. Tampereen seudun ilmastostrategia 2030. Saatavilla Internetistä: http://tampereenseutu-fi-bin.directo.fi/@Bin/dd41250f061e33793e42078914e15740/1286266988/application/pdf/1797140/Ilmastostrategia_24.3.2010_SH_hyväksymä.pdf. Luettu 15.9.2010. Tampereen kaupunki 2010a. Kartta- ja paikkatietopalvelu. Saatavilla Internetistä: http://www.tampere.fi/ytoteto/kartta/map.php. Luettu 15.9.2010. Tampereen kaupunki 2010b. Tilastot aihealueittain. Saatavilla Internetistä: http://www.tampere.fi/tampereinfo/sanoinjakuvin/tilastotjatutkimukset/tiedotteetaihealueittain.html. Luettu 15.9.2010. Tampereen kaupunki 2009a. Niemenrannan osayleiskaava. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.8.2009. Saatavilla Internetistä: http://www.tampere.fi/kaavatjakiinteistot/kaavoitus/yleiskaavoitus/mreal.html. Luettu 15.9.2010. Tampereen kaupunki 2009b. Tampereen ilmanlaatu 2008. Päästöt ja ilmanlaadun mittaustulokset. Ympäristönsuojelun julkaisuja 4/2009. Saatavilla Internetistä: http://www.tampere.fi/material/attachments/t/5jJJBoJAk/ilmarap2008.pdf. Luettu 8.9.2010. Tampereen kaupunki 2009c. Vanhat metsät kartalla. Saatavilla Internetistä: http://www.tampere.fi/tiedostot/5intvXLw5/Karttaliite_4.pdf. Luettu 15.9.2010. Tampereen kaupunki 2008a. Kantakaupungin ympäristö- ja maisemaselvitys. Suunnittelupalvelut. Selvitykset ja arvioinnit 2008. Saatavilla Internetistä: http://www.tampere.fi/kaavatjakiinteistot/kaavoitus/selvityksetjaarvioinnit/ymparistojamaisemaselvitys.html. Luettu 15.9.2010. Tampereen kaupunki 2008b. Pyöräilykartta. Tampereen yhdyskuntatuotannon julkaisuja 2/2008. Saatavilla Internetistä: http://www.tampere.fi/tiedostot/5xruhBlYR/pyorailykartta.pdf. Luettu 8.9.2010. Tampereen kaupunki 2007. Tampereen arkkitehtuuriohjelma. Tampereen kaupunki/ Yhdyskuntapalvelut. WSP Finland 2010. Niemenranta. Yleissuunnitelma ja rakentamistapaohje.