SAVONLINNAN AMMATTI- JA AIKUISOPISTO OPPIMISYMPÄRISTÖKARTOITUS Pekka Ranta Erikoissuunnittelija Digiajan työelämätaitojen ennakointihanke Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate Itä-Suomen yliopisto

2

JOHDANTO APe1- Digiajan työelämätaitojen ennakointihanke on syksyn 2015 aikana kartoittanut Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistoa digitaalisten oppimisympäristöjen näkökulmasta. Kartoituksen tavoitteena on ollut tunnistaa, millaisia osaamista ja oppimisen ympäristöjä tulevaisuuden työelämään kouluttaminen edellyttää, sekä millaisessa toimintaympäristössä nuoret opiskelijat, sekä heitä kouluttavat opettajat työskentelevät. Oppimisympäristökartoitus, sekä sen rinnalla toteutettava opiskelijoiden digitaidot ja arjen välineet -kysely ovat sähköisessä muodossa toteutettavia kartoituksia, joita on täydennetty työpajatyyppisesti keskusteluin ja haastatteluin yhteistyössä opetushenkilöstön, kehitystyötä tekevän henkilökunnan ja oppilaitoksen hallinnon kanssa. Lisäksi kartoituksessa on kuvauksia käytössä olevista oppimisympäristöistä ja niiden kehittämisen suuntaviivoista.

3

Sisällysluettelo JOHDANTO.............................................................................................................................2

YLEISTÄ OPPIMISYMPÄRISTÖISTÄ.................................................................................4OPPIMISPERUSTAISET BLOGIT.................................................................................................6MONIMUOTO-OPETUS.................................................................................................................6SOSIAALINEN MEDIA JA PELILLISYYS.....................................................................................7

SAMI OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ..........................................................................................8Sähköisten ympäristöjen kuvaukset.............................................................................................10

OPPIMISYMPÄRISTÖT OPETTAJIEN KUVAAMANA..................................................11

KEHITTÄMISTYÖ HANKKEISSA.....................................................................................12Opetuksen ja oppimisprosessien arviointimalli..........................................................................12Smart & Flexible -hankekokonaisuus...........................................................................................13European Pathway –hanke.............................................................................................................13Avoin ammattiopisto......................................................................................................................14Digimetsä.........................................................................................................................................15Teknologiateollisuuden oppimisympäristöt................................................................................16REMIX - työelämätaidot 2030.........................................................................................................16Poveri –hanke (ESR).......................................................................................................................17Edu3D.fi...........................................................................................................................................17Nuorten työpaikalla tapahtuvan oppimisen alueellinen kehittämistyö SAMIedussa............18

TULEVAISUUS......................................................................................................................19

APPENDIX..............................................................................................................................20TULEVAISUUDEN OPPIMISYMPÄRISTÖT – OPPIMISEN RIKASTAMINEN AMMATILLISELLA 2. ASTEELLA...............................................................................................20

Simulaattorit.........................................................................................................................................21Oppimispelit.........................................................................................................................................21Lisätty todellisuus...............................................................................................................................22

TÄYDENTÄVÄT LÄHTEET.................................................................................................24

4

YLEISTÄ OPPIMISYMPÄRISTÖISTÄ Oppimisympäristöä voidaan lähestyä hyvin erilaisista lähtökohdista. Tämän vuoksi on perusteltua tarkentaa viitekehystä, jonka pohjalta tässä kartoituksessa on Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston oppimisympäristöjä lähestytty ja millaisia oppimisympäristöjä siinä on tunnistettu. Oppimisympäristöihin liittyvässä tutkimuksessa käsitteen monimuotoisuus ja laaja-alaisuus voidaan ymmärtää sekä oppijoiden (opiskelijoiden) että opettajien näkökulmista. Näkökulmia voivat olla oppijalähtöisyys, opetuksen ja oppimisen laajentuminen luokkahuoneen ulkopuolelle tai tietotekniikan pedagoginen hyödyntäminen. Oppimisympäristöön liittyvä läheinen käsite on oppimistila, jossa linkittyy fyysinen, virtuaalinen, henkilökohtainen ja sosiaalinen ulottuvuus. Mukaan voidaan ottaa myös 2000 –luvun taidot (21st Century Skills), joihin katsotaan kuuluvan mm. kriittisen ajattelun taidot, ongelmanratkaisutaidot, kommunikointi- ja yhteistyötaidot sekä informaation lukutaidot. Tietotekniikalla on vahva rooli erilaisten oppimisympäristöjen yhdistäjänä ja mahdollistajana. Tekninen kehitys on suuntautumassa mobiililaitteiden suuntaan. Yhä enemmän voidaan hyödyntää opettajien ja oppijoiden omaa tietotekniikkaa (BYOD/T, Bring Your Own Device / Technology). Tällöin tietotekniikkaa voidaan hyödyntää paikkariippumattomasti ja luokkahuoneen roolin voidaan nähdä muuttuvan tulevaisuudessa oppijoiden kokoontumistilaksi (hub). Oma teknologia voidaan viedä mukana laboratoriotiloihin, työmaille ja harjoitussaleihin. Teknologian avulla oppijan tarvitseman tiedon saavutettavuus paranee ja se mahdollistaa uudenlaiset opetuksen menetelmät ja sovellukset tukemaan oppimista. Uusien hyvien käytänteiden siirtyminen opetuksen ja oppimisen arkeen on haastavaa. Sulautuva opetus, sosiaalinen media, laitteet ja ohjelmistot ja uudet oppimisen menetelmät asettavat osaamisen haasteita sekä opettajille että oppijoille. Myös opetustilojen rakenteet ja varustus ovat oppimisympäristöjen uudistumista hidastavia tekijöitä. Tietotekniikan hyödyntämisessä on suuria eroja eri oppilaitosten välillä. Eroja löytyy laitteistojen ja ohjelmien näkökulmasta, sekä siinä miten niitä on integroitu osaksi opetuskäytänteitä. Ammatillisella sektorilla toimii vahva oppilaitosten välinen yhteistyö, jossa Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto on ollut aktiivinen toimija mm. hanketoiminnan kautta. Oppilaitos kuvaakin itseään joustavaksi ja ketteräksi organisaatioksi, jossa toimintakulttuurissa panostetaan strategian ja johtamisen tasolla digitaalisuuden lisäämiseen ja oppimisympäristöjen kehittämiseen. Kansallisissa strategioissa ja raporteissa todetaan, että nykyinen opetus on liian sisältöpainotteista. Ongelmanratkaisulle, monialaisuudelle ja tekemisen prosesseille ei jää riittävästi aikaa. Opetusmenetelmien ja –infrastruktuurin kehittäminen nähdään tämän vuoksi tärkeänä kilpailutekijänä tulevaisuudessa. Samalla voidaan myös vastata joustavammin työelämän tarpeisiin. Tässä välineinä ovat esimerkiksi osaamisperustaisuus ja oppimispolut. Toimintaympäristön jatkuvasti muuttuessa hyvien oppimistulosten ja laadun varmistaminen on haaste. Työelämän muutosten ja työelämätaitojen ennakointi tulee ottaa myös huomioon. Tietotekniikan laajamittainen hyödyntäminen ja kokonaisvaltainen oppimisympäristöjen kehittäminen on joustavin tapa vastata tähän haasteeseen. Mobiiliteknologioilla ja joustavilla oppimisympäristöillä opetus voidaan viedä

5

opetettavan asian tai ilmiön äärelle. Tietotekniikan monipuolisella hyödyntämisellä voidaan luoda entistä tehokkaampia oppimistilanteita 2000 –luvun taitojen näkökulmasta. Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston opettajien valmiudet hyödyntää tietotekniikkaa ovat pääsääntöisesti hyvät. Tietotekniikkaa hyödynnetään säännöllisesti, laitteistoja ja koulutusta on saatavilla riittävästi. Henkilöstöä myös valmennetaan aktiivisesti ja suunnitelmallisesti. Ammatillisella sektorilla opiskelun hallintajärjestelmät (esimerkiksi Wilma, Moodle), opetusmateriaalin tuottaminen ja opetustilojen välineet ja materiaalit ovat opettajille tuttuja. Uusimman teknologian, kuten mobiililaitteiden, kosketustaulujen ja median (ml. sosiaalinen media) hyödyntäminen on useimmilla hyvässä vaiheessa. Kehittämisaktiivisuus on tullut esiin myös tähän hankkeeseen osallistuvien opettajien kanssa käydyissä keskusteluissa. Oppilaitos pyrkii aktiivisesti laajentamaan osaamista aktivoiden ja mahdollistaen teknologian käyttöönottoa tuomalla uusia välineitä käyttöön tasapuolisesti kaikilla aloilla. Yksi merkittävimpiä tekijöitä tietotekniikan opetuskäytön mahdollistamisessa on teknologian saavutettavuus. On tärkeää, että opettajat voivat hankkia sellaista teknologiaa, jota he itse pystyvät mahdollisimman tehokkaasti käyttämään. Koska heillä on pedagoginen asiantuntemus oman alansa opetustilanteiden järjestämisestä, on heillä usein myös paras tieto siitä, miten opetusta voidaan tukea teknologialla. Teknologian tulisi olla myös saavutettavissa siellä missä opetus tapahtuu. Perinteisistä tietokoneluokista ollaan siirtymässä siirrettäviin, usein mobiileihin laitteistoihin. Digitaalisten oppimisympäristöjen ja infrastruktuurin kehitys (mm. langattomat ja mobiiliverkot) tukevat tätä. Opettajien osaamisen kehittäminen on toinen keskeinen haaste opetuskäytön mahdollistamisessa. Tarve tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäville uusille pedagogisille malleille on kasvava. Useimmat opettajat ovat löytäneet internetin välineeksi hakea ja jakaa tietoa oppilaille. Oppimisalustat, kuten Moodle, tai jotkin sosiaalisen median välineet, kuten Youtube, blogit, verkkosivustot jne ovat lähes kaikille tuttuja. Oppilaitoksessa on kokeiltu sähköisten kirjojen julkaisemista. Pääsääntöisesti opetusmateriaali tuotetaan ja jaetaan sähköisesti eri ympäristöissä. Myös kommunikointi oppijoiden kanssa tapahtuu enenevässä määrin sähköisesti oppimisalustan tai sähköpostin välityksellä. Viestintä on monimuotoista, käytössä ovat esimerkiksi sähköposti, Wilma, Moodle, Facebook tai Whatsapp. Myös opettajien välinen viestintä, yhteinen kehittäminen ja yhteisössä toimiminen tapahtuu sähköisiä välineitä hyödyntäen. Työyhteisön merkitys ja sen valmius tukea opettajaa oman työnsä kehittämisessä on tärkeä elementti oman osaamisen kehittämisessä. Kaikille ei pyritä tarjoamaan kaikkea, vaan henkilöstön valmennusohjelma räätälöidään tarpeen mukaan alakohtaisissa tiimeissä, toimialojen kesken ja myös yhteistyössä muiden oppilaitosten kanssa. Uusien menetelmien kehittäminen ja jalkauttaminen mahdollistuvat myös erilaisissa hankkeissa. Uusiin teknologioihin voidaan perehtyä myös itsenäisesti ja kollegoiden kautta. Osa opettajista on saanut ideoita tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöön myös oppilaiden kautta. Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävät opettajat ovat myös valmiimpia ottamaan vastaan työelämässä ja opetuksessa tapahtuva jatkuvaa muutostilaa. Uudet toimintatavat

6

ja hyväksi havaitut opetuskäytännöt siirtyvät helpommin osaksi opetuksen arkea, kun sitä voidaan tukea sekä työympäristön, että uusien sisältöjen kautta. Paljon tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävät opettajat voivat myös vaikuttaa kehitykseen siihen passiivisesti suhtautuvia opettajia paremmin. Opettajien motivaatio, käytössä oleva laitteisto ja jatkuva menetelmien kehittäminen edistävät muutoksen hallintaa. Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston työyhteisö on paneutunut tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön kehittämiseen. Opetuskäytänteiden uudistaminen lähtee yksittäisestä opettajasta, mutta tarvitsee työyhteisön ja toimintakulttuurin tukea. Jos työyhteisö kannustaa kokeilemaan uusia opetuskäytänteitä, näin myös tapahtuu. Johdon asettamat tavoitteet, joita tuetaan tiimien kautta, mahdollistavat hallitusohjelman tavoitteena olevan digiloikan oppilaitoksessa. Keihäänkärkinä ovat usein hankkeet, joissa tuotettua tietoa levitetään käytänteisiin. Käytäntöön viemistä tuetaan valmennustoiminnalla, jossa opiskellaan opetusteknologiaa käytännönläheisestä näkökulmasta ja jossa opettajilla on mahdollisuus hyödyntää tieto- ja viestintäteknologiaa tavalla joka tuo pedagogista lisäarvoa opetukseen. OPPIMISPERUSTAISET BLOGIT Oppimisperustaiset blogit ovat ympäristöjä, jonka opiskelija opettajan ohjauksessa suunnittelee, kokoaa ja ylläpitää, ja jolla hän tekee näkyväksi oppimisprosessinsa ja osaamisensa. Hän voi tuoda esiin myös verkostot, joissa hänen ammatillisuutensa ja asiantuntijuutensa on kehittynyt. Oppimisperustaisten blogien toteuttamiseen on monia tapoja, yleensä se toteutetaan verkkoon esimerkiksi Googlen blogityökalun avulla (Blogger –palvelu). Sen laajuus rakentuu oppilaan omista tarpeista tai tarvittavan ohjauksen tarpeista. Blogin luomisvaiheessa opiskelija laatii osaamistavoitteensa yhdessä opettajan kanssa. Opiskelija kirjaa myös tavoitteet itselleen muistiin blogin välilehdelle, esimerkiksi tutkinnonosittain. Blogi voi toimia portfolioina koko opintojen tai opintokokonaisuuden suorittamisen ajan ja siihen voidaan kerätä kuvauksia osaamisen kertymisestä kirjoittamalla tekstiä, kuvaamalla valokuvia ja videoita. Sivuille voidaan sisällyttää myös tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset tai koulun oma tutkinnon osan toteuttamissuunnitelma. Näistä näkyvät tutkinnon osan tehtävät, materiaalit, toimintaohjeet ja aineistot. Oppimisperustaiset blogit voidaan toteuttaa myös opiskelijaryhmän yhteisenä työssäoppimisen dokumentointina, ”toppiblogina”. Siihen opiskelijat keräävät omilla tunnisteillaan aineistoa osaamisen karttumisesta. Kertynyttä aineistoa voidaan käyttää ammattiosaamisen näytön arvioinnin tukena. Osaamisperustaisilla blogeilla ollaan voitu korvata työssäoppimisvihkot ja Wilman rajoittuneemmat raportointimahdollisuudet. MONIMUOTO-OPETUS Monimuoto-opetus mahdollistaa opetuksen toteuttamisen silloin, kun opettajan ja oppijan suora kontakti ei ole eri syistä mahdollista. Se tarjoaa mahdollisuuden tarjota opetusta saataville riippumatta siitä, missä oppijat asuvat tai milloin heillä on mahdollista käyttää aikaa opiskeluun (esimerkiksi työelämän rinnalla tapahtuva kouluttautuminen). Siinä hyödynnetään tieto- ja viestintäteknologiaa laajasti. Opetus voi tapahtua reaaliaikaisesti

7

(videoluennoilla) tai eriaikaisesti (verkkokursseilla). Lisäksi monimuoto-opetukseen liittyy tarvittava määrä lähiopetusta. Monimuoto-opetus mahdollistaa opiskelijoille omia oppimispolkuja ja enemmän joustoa opiskeluun. Verkko-opetusmateriaalia on käytössä paljon, pilvessä ja erilaisissa sähköisissä oppimisympäristöissä. Edellä kuvattu työssäoppimisen dokumentointi blogialustoja hyödyntäen mahdollistaa opettajan paremman tuen oppilaan ammatissa oppimisen tueksi. Suurimpia haasteita onnistuneeseen monimuoto-opetuksen toteutukseen ovat opettajan ja oppijan vuorovaikutus teknisten välineiden kautta. Myös opiskelijoiden välinen vuorovaikutus tulisi ottaa huomioon. Motivointi, palautteen antaminen, aktivointi, ohjaus ja vertaisarviointi ovat tärkeitä tekijöitä, aivan kuten perinteisessä lähiopetuksessa. Onnistunut vuorovaikutus ja yhteisöllinen tiedonrakentaminen, monipuoliset ja vaihtelevat opetusmenetelmät, sekä toisen ihmisen läsnäolon kokeminen edistävät myös näitä tavoitteita. Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistossa käytetään etäyhteyksien järjestämiseen ja arviointiin Skype for Business -järjestelmää. Välineitä käytetään neuvotteluihin, palaverointiin, oppilaiden ohjaukseen sekä pienemmässä määrin opetukseen ja luentotallennuksiin. Myös opetusvideoiden tuotanto ja sähköisten materiaalien julkaiseminen eri alustoilla (Moodle, YouTube, O365) ovat yleistyneet eri aloilla. SOSIAALINEN MEDIA JA PELILLISYYS Valtaosa opiskelijoista käyttää erilaisia sosiaalisen median välineitä aktiivisesti ja sujuvasti vapaa-ajallaan. Se on luonnollinen osa heidän toimintaympäristöään. Sosiaalinen media opetuskäytössä on yleistynyt perusasteella ja tämä näkyy myös opiskelijoiden taitoina ammatilliselle 2. asteelle siirryttäessä. Tutustuminen erilaisiin sosiaalisen median välineisiin tukee nuorten yhteiskunta- ja työelämävalmiuksien kehittymistä. Opetushallitus on antanut helmikuussa 2012 julkaisemassaan sosiaalisen median opetuskäytön suosituksessaan tavoitteeksi ”edistää sellaisten toimintatapojen muotoutumista, jotka luovat kaikille oppijoille tasavertaiset mahdollisuudet oppia hyödyntämään sosiaalista mediaa osana mediataitoja ja ymmärtämään sosiaalisen median roolia yhteiskunnassa”. Sosiaalinen media on ”tietoverkkoja ja tietotekniikkaa hyödyntävä viestinnän muoto, jossa käsitellään vuorovaikutteisesti ja käyttäjälähtöisesti tuotettua sisältöä ja luodaan ja ylläpidetään ihmisten välisiä suhteita” (Sanastokeskus 2012). Sosiaalinen median periaatteita ovat avoimuus, vuorovaikutus, osallistuminen, käyttäjälähtöisyys, henkilökohtaisuus, yhteistoiminta, jakaminen, vertaistoimijuus, verkostoituminen ja yhteisöllisyys. Sosiaalinen media mahdollistaa yhteisöllisyyden ja yhteistoiminnallisuuden tiedon tuottamisessa ja käytössä. Se vastaa sosiaalisen ja konstruktivistisen pedagogiikan toimintametodeja ja tukee aktiivisen oppimisen ja sosiaalisen oppimisen kaltaisia pedagogisia lähestymistapoja. Oppijoille mahdollistuu aktiivinen sisällöntuottaminen. Sosiaalisen median välineet ovat lähes aina tavoitettavissa mm. mobiiliteknologian kautta, ne ovat helppokäyttöisiä, monipuolisia ja joustavia eri käyttötarkoituksiin. Sosiaalisen

8

median yleisimmin käytettyjä palveluja ovat erilaiset yhteisöpalvelut, mediapalvelut, blogit ja keskusteluryhmät.. Erilaisia yhteisöpalveluita käytetään yleisimmin tietolähteenä omiin tarpeisiin, yhdessä muiden oppijoiden kanssa tai yhteisölliseen työskentelyyn, kuten ryhmätöihin ja esitelmiin. Mediapalveluita voidaan käyttää opetuksen elävöittämiseen sekä ilmiöiden havainnollistamiseen. Blogeja käytetään erilaisten oppimistehtävien tekemiseen, tiedon jakamiseen ja vertaiskommentointiin. Ne ovat myös erinomaisia alustoja oppimispäiväkirjojen ja PLE –ympäristöjen tekoon. Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistossa on otettu erilaisia sosiaalisen median ympäristöjä käyttöön laajasti. Eniten kokemusta on blogien hyödyntämisestä ja erilaisten tiedostonjakopalveluiden hyödyntämisestä (ml. pilvipalvelut oppimateriaalin keräämisessä ja jakamisessa). Whatsapp on korvannut perinteisimpiä ryhmäviestinnän alustoja. Lisäksi eri aloilla on pilotoitu ja otettu käyttöön erityisiä alalle sopivia palveluita, joilla oppimateriaaleja on voitu rikastaa. Näitä ovat esimerkiksi pilvipalvelut, kuten Googlen ja Microsoftin tarjoamat alustat, Dropbox, Facebook, Whatsapp, Padlet, Thinglink, Hei Joe, Seppo jne. Palveluiden evaluointia on tehty laajemmin mm. Smart & Flexible –hankekokonaisuudessa.

SAMI OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto tuottaa koulutuspalveluja, jotka tukevat opiskelijan ammatillista, yleissivistävää ja persoonallisuuden kasvua, luovat koulutusalojen verkottumisen kautta osaamista alueen elinkeinoelämää ja sen kehittämistä varten, sekä edistävät yrittäjyyttä, kansainvälistymistä ja kestävän kehityksen periaatteita. Itä-Savon koulutuskuntayhtymä (SAMIedu) pitää yllä Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistoa (SAMI). Noin 2000 opiskelijasta huolehtii kolmensadan opettajan, ohjaajan ja muun henkilöstön joukko. Tarjolla olevat perustutkinnot löytyvät osoitteesta http://www.samiedu.fi/nuoret/perustutkinnot Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto toimii kolmessa toimipisteessä: Pohjolankadun kampus koostuu kolmesta rakennuksesta tai alueesta, jotka sijaitsevat toistensa yhteydessä: Vipunen (tekniikan ja liikenteen ala, luonnonvara- ja ympäristöala), Artemia (kulttuuriala) ja LIKE (yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala). Keskussairaalantiellä sijaitsee Humania (sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala). Rajalahdenkadulla sijaitsee Opetusravintola Paviljonki (Matkailu-, ravitsemus- ja talousala sekä Luonnonvara- ja ympäristöala).

9

SAMIedun/SAMIn toimintaa ja kehitystä ohjaa yhtymävaltuuston vuoden 2012 lopulla hyväksymä Ammattiopisto strategia 2013-16. SAMIedun/SAMIn nykyinen klusterirakenteeseen perustuva organisaatiomalli on ollut käytössä lukuvuoden 2012-2013 alusta lähtien. Klusterimalli mahdollistaa opiskelijalle aiempaa laajemmat mahdollisuudet valita opintoja toisista tutkinnoista.

Tieto- ja viestintätekniikan käytön kehittämistä SAMIssa ohjaavat liikenne- ja viestintäministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen TVT-opetuskäytön linjaukset ja toimenpiteet, valtioneuvoston asettaman arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunnan laatima ”Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma 2010- 2015”, sekä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma. Opetus- ja kulttuuriministeriön raportti ”Koulutuksen tietoyhteiskuntakehittäminen 2020” avaa osittain niitä tavoitteita, jotka ovat kehittämisen painopistealueina. Raportin kärkihankkeet ja kehittämistarpeet on jaoteltu seuraaviin painopisteisiin:

10

1) osaamisen varmistaminen 2) oppimisessa, opiskelussa ja hallinnossa tarvittavien oppimisympäristöjen, oppimateriaalien ja sähköisten palvelujen saatavuuden varmistaminen 3) pitkäikäisen, ekotehokkaan ja yhteen toimivan infrastruktuurin kehittäminen 4) tietoon perustuva päätöksenteko ja aktiivinen johtaminen SAMIn toimintakulttuuri rakentuu yhteistoiminnalliselle oppimiselle ja sosiokonstruktivistiselle oppimisnäkemykselle. Tietoa rakennetaan yhdessä vertaisoppimisen kautta. Toimintakulttuurin vahvin ilmentymä ovat alakohtaiset tiimit ja niissä tapahtuva yhteisöllinen kehitystyö. TVT tukee johtamista, mahdollistaa yhteisen tiedon jakamisen ja kehittelyn sekä avoimen ja yhteisöllisen toimintatavan. SAMIssa opiskelijalla on mahdollisuus yksilölliseen opintopolkuun. Yksilöllinen opintopolku muodostuu opiskelijan omien tavoitteiden, aikaisemman osaamisen pohjalta. Yksilöllisen opintopolun myötä opiskelija suunnittelee opintonsa ja etenee henkilökohtaisen toteutustavan myötä joustavasti työelämään ja jatko-opintoihin. Opiskelijan yksilöllinen opintopolku määritetään tarkemmin opiskelijan henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa (HOPS), jota päivitetään koko koulutuksen ajan. Opintopolkuja esitellään oppilaitoksen sivulla http://www.samiedu.fi/nuoret/opintopolut Sähköisten ympäristöjen kuvaukset Yhteisen työskentelemisen alustaksi on otettu käyttöön Microsoft Office 365, jonka pilvitallennuspalvelussa on helppo työstää ja jakaa asiakirjoja. Tätä tukee Saminetti, joka on Microsoft Sharepoint –pohjainen tiedotuskanava. Neuvottelukulttuuria kehitetään siten, että verkostotapaamisia järjestetään videoneuvotteluina matkustamisen sijaan. Käytössä on tällöin Skype for Business -sovellus. Videoneuvotteluja voi käydä omilta päätteiltä ja kokoushuoneista, joita on varustettu kameroin ja mikrofonein. Wilma -järjestelmää käytetään monipuolisesti opiskelijoiden opintovalintojen teossa, henkilökohtaisten suunnitelmien, tunnustamisen ja tunnistamisen kirjaamisessa sekä arvioinnissa. Tämän lisäksi Wilmaa käytetään opettajien, opiskelijoiden ja kotien välisessä viestinnässä. Opiskelijat tekevät työssäoppimisen päiväkirjat joko Wilmaan tai blogeihin. Opettajat kirjaavat työtuntinsa, tuntien sisällöt ja poissaolijat Wilmaan. Viestinnässä opiskelijoiden kanssa hyödynnetään myös muita tieto- ja viestintäteknologian (tvt) mahdollisuuksia, kuten sosiaalista mediaa. Sosiaalisen median eettisen ja vastuullisen käytön tueksi on tuotettu erillinen sosiaalisen median ohjeistus. Ohjeistus määrittelee toimimisen reunaehdot eri sosiaalisissa verkostoissa. Tieto- ja viestintäteknologian kehittämisen ja operatiivisen toiminnan linjaukset on organisoitu siten, että kehitystyötä johtavat apulaisrehtori ja koulutuspäällikkö. Opetuskäytön kehittämisestä pedagogiikan tarpeiden mukaiseksi vastaavat apulaisrehtori, tvt-koordinaattori sekä koulutusaloittain koulutuspäälliköt. Heidän apunaan toimivat koulutusalakohtaiset tiimit, valitsee tvt:n kehittämisestä vastaavan opettajan vetämään kehittämisprosessia. Alakohtaiset käytänteet on kirjattu

11

tiimisopimuksiin. Henkilöstö- ja tietohallintopäällikkö johtaa tvt:n tarvitseman teknisen ympäristön ja teknisen tuen kehittämistä. Yhteistoiminnallisen oppimisen periaatteen mukaan tiimit toimivat ryhmien ja yksittäisten työntekijöiden tukena tieto- ja viestintäteknisten työkalujen ja toimintatapojen hyödyntämisessä ja kehittämisessä. SAMIn koulutuspalveluiden viitekehys on sosiokonstruktivistisessa oppimiskäsityksessä. Sen mukaan tieto rakentuu vuorovaikutuksessa toisten oppijoiden kanssa. Oppimismenetelmät valitaan niin, että ne mahdollistavat tutkivan oppimisen ja yhteiselle reflektiolle annetaan aikaa. Opetusta kehitetään niin, että suurin osa opetukseen käytettävästä materiaalista, tehtävistä ja aineistoista löytyy sähköisistä ympäristöistä ja on kaikkien opiskelijoiden ja opettajien käytössä. Tällä pyritään opiskelijoiden omien oppimispolkujen mahdollistamiseen, opintoihin liittyvien valintojen helpottamiseen, oppimistapojen monimuotoisuuteen, opiskelijoiden tasa-arvoisuuden lisäämiseen ja opettajien työmäärän pienentämiseen. Sähköisistä oppimisympäristöistä oppilaitoksessa on käytössä Moodle2 verkko-oppimisympäristö, Microsoft Office 365 ja koulutusalakohtaisia ostettuja ympäristöjä. Lisäksi käytetään alakohtaisesti valittujen pilvipalveluiden tallennus- ja jakamismahdollisuuksia, kuten Googlen ja Microsoftin tarjoamat alustat, Dropbox jne. iPadien applikaatioita (Padlet, Thinglink, iMovie jne) käytetään yhteisen tiedonkeruun, esittämisen, tutkimisen ja pohtimisen välineenä. Kuvaamista ja videointia käytetään osaamisen tunnistamiseen ja näkyväksi tekemisen välineenä. Ne ovat myös oppimisen välineitä. Tavoitteena on joustava, opiskelijan omien tarpeiden mukainen ja tasa-arvoinen oppimisympäristö, jossa tvt-välineitä ja –ohjelmia käytetään oppimisen tukena.

OPPIMISYMPÄRISTÖT OPETTAJIEN KUVAAMANA Kuinka opettajat itse kuvaavat oppimisympäristöjään? Tätä varten 16 opettajaa pyydettiin kuvailemaan sekä sanallisesti että kuvin omakohtaisia kokemuksia ja toiveita, jotka kohdistuvat oppimisympäristöihin. Opettajien kuvaukset esittelevät laajasti eri alojen opetusta eri toimipisteissä. Kuvaukset koostettiin blogi-ympäristöön. Kuvauksissa tulee hyvin esille koulutusalojen erilaiset toimintatavat ja menetelmät. Yksi toimintamalli ei siis sovi kaikille, vaan oppimisympäristöjä täytyy voida muokata joustavasti kulloistakin tarvetta silmällä pitäen. Opettajien oppimisympäristökuvauksissa nousivat esille niiden moninaisuus. Perinteisen luokkahuoneopetuksen lisäksi kuvauksia saatiin erilaisista työtiloista ja sähköisistä ympäristöistä. Osallistujia pyydettiin myös kuvaamaan kameralla oppimisympäristöjä. Kuvaukset löytyvät osoitteesta http://samioppiymp.blogspot.fi .

12

Tulevaisuudessa opettajat toivoivat oppimisympäristöiltä lisää avoimuutta älylaitteiden tukemana. Ajanmukaiset fyysiset tilat ja työelämän tarpeet täyttävät opetusympäristöt koettiin tärkeiksi. Näitä tukemaan halutaan kehittää sähköisiä oppimisympäristöjä. Opetusharjoitteiden toivottiin vastaavaan työelämän tehtäviä. Koska opetus siirtyy enenevässä määrin työelämään, ohjauksen tarpeita halutaan ratkaista esimerkiksi mobiiliteknologiaa hyödyntäen. Etäopetus ja sen toimivat käytänteet nousivat esille kaikilla aloilla. KEHITTÄMISTYÖ HANKKEISSA Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto on aktiivinen kehittäjätoimija. Tämän kartoituksen aikana oppilaitos on kehittämässä toimintaansa neljällä eri kehittämisen keihäänkärjellä:

• Ammatillisen aikuiskoulutuksen ja työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän hankkeet

• Ammatillisen peruskoulutuksen kehittämishankkeet • Kansainvälisyyshankkeet • EU-hankkeet

Lisäksi oppilaitos saa toimintaansa Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustuksia. Koska hankkeita on paljon (ks. http://www.samiedu.fi/samiedu/hankkeet ), käsittelemme niistä muutamia seuraavassa case-perustaisesti: Opetuksen ja oppimisprosessien arviointimalli Opetushallituksen rahoittama hanke Opetus- ja oppimisprosessin auditointimalli on työkalu koulutuksen järjestäjän sisäisen itsearvioinnin toteuttamiseen. Tavoitteena koulutuksen laadukkaan toteuttamisen varmistaminen. Opetus- ja oppimisprosessin

13

auditoinnissa tarkastellaan tutkintokohtaisesti opiskelijoiden, henkilöstön sekä oppilaitoksen johdon kanssa vahvat hyvät käytännöt sekä kehittämistä vaativat osa-alueet. Mallissa arvioidaan opetus- ja oppimisprosessin toteutumista kokonaisuudessaan. Auditointimallissa arvioidaan seuraavia osa-alueita:

1. Opetuksen suunnittelu ja valmistelu 2. Opetuksen toteuttaminen 3. Oppimisympäristön organisointi ja opetusmateriaali 4. Opiskelijoiden ohjaus ja arviointi

Auditoinnit toteutetaan tutkinnoittain, jolloin kaikki opiskelijat sekä opetushenkilöstö ovat osallisina auditoinnissa. Lisäksi auditoinnin konsensuskokouksessa on mukana toimialan ja oppilaitoksen johdon edustajat. Lisätietoja https://hyvatkaytannot.oph.fi/kaytanto/1952/?q=e7c95e55e15c637a6ab58fb5ec3857b0 Smart & Flexible -hankekokonaisuus Opetushallituksen rahoittamassa usean oppilaitoksen muodostaman verkoston yhteisessä hankejatkumossa on siirtynyt käytäntöön useilla koulutusaloilla erilaisia joustavia opiskelumalleja, joissa tutkinnonosittain edetään opiskelijan omalla henkilökohtaisella opintopolulla. Oppimisen ohjaamiseen on pilotoitu interaktiivisten oppimisympäristöjen pedagogista käyttöä, oppimisen ja ohjaamisen mobiiliutta työssä tapahtuvan oppimisen tukena ja kehitetty monimediaisia oppimispaketteja vastaamaan tutkinnonuudistuksen tarpeita, jotka ovat helposti levitettävissä koko oppilaitosverkostoon. Työelämälähtöisyys sekä digitaalisten oppimisratkaisujen kehittäminen on korostunut hankkeiden toteutuksessa. Pilottitutkinnoiksi on valittu hankeverkoston koulutuksen järjestäjäkohtaisesti niitä tutkintoja, joissa keskeyttämiset ovat yleisiä. Hankkeessa syntyneet opiskelumallit hyödyntävät monipuolisesti eri pilvipalveluita pedagogiikan tukena. Reflektoivan oppimisen ekosysteemin esittely https://prezi.com/m1nuepwjnbv0/reflektoivan-oppimisen-ekosysteemi/ Hankkeen toimintaa on levitetty kymmenissä levittämistapahtumissa ja sähköisillä foorumeilla. Hankkeen toiminnan tuloksena syntyneet tuotteet, kuten Oppiva kokki –YouTube –kanava ja Rautalankakokki –e-kirja ovat saaneet laajaa huomiota. Saku ry julkaisee joulukuussa 2015 Läpäisyn tehostamisen historiikki –julkaisun. European Pathway –hanke Hanke on verkostohanke, johon kuuluu 5 koulutuksen järjestäjää. Eurooppalainen opintopolku-malli mahdollistaa opiskelijalle monipuoliset ja joustavat eurooppalaiset opintopolut. Mallin avulla opiskelija saa kaikki kansainvälisyyteen liittyvät opinnot tunnistettua ja tunnustettua ja näin osaksi opintoja.

14

Oppilaitokset voivat hyödyntää mallia monella eri tavalla. Mallin avulla opiskelijoille annetaan mahdollisuus kansainvälistymiseen ja samaan aikaan kansainvälisyystoimintaan sijoitetut resurssit saadaan tehokkaasti ja joustavasti osaksi opiskelijoiden opintosuorituksia. Polun voi suorittaa kokonaisuutena tai vain osia siitä. Opinnot ovat ajasta ja paikasta riippumattomia. Opiskelija voi rakentaa oman polkunsa henkilökohtaisen suunnitelman mukaisesti. Koulutusmateriaali on selkokielistetty. Hankkeessa on hyödynnetty pelillisyyttä ja mobiliteettiä eri tavoin. Hankkeen aikana SAMIn tehtävänä on kehittää Hei Joe -pelialustaa käyttävä kulttuurikätköilypeli, joka edistää kotikansainvälistymisen tavoitteita.

Lisätietoja: http://eurooppalainenopintopolku.fi Avoin ammattiopisto Avoin ammattiopisto - projektin tavoitteena on ammatillisen koulutuksen aloittamiskynnyksen madaltaminen ja koulutukseen kiinnittyminen vahvistaminen. Projektissa huomioidaan oppilaitosten paikkakunnittaiset ja vaikutusalueittaiset erityistarpeet. Hankkeen keskiössä on opinnollistaminen: työtehtävät räätälöidään sen mukaan miten ne liittyvät osaamisen kartutttamiseen. Osia opinnoista tehdään jo työharjoittelussa jossa on jo työssäoppimisen elementtejä

15

Koulutuksen aloittamiskynnyksen madaltaminen ja koulutukseen kiinnittyminen edellyttää seuraavien osatavoitteiden toteutumista:

• Koulutuspalvelujen nykyistä paremman saatavuuden kehittäminen ja tähän liittyvän palvelujärjestelmän monimuotoistuminen (esimerkiksi tutkinnon osien tai osatutkintojen suorittaminen)

• Nykyistä joustavampien ja yksilöllisiä tarpeita paremmin huomioivien koulutusmahdollisuuksien tarjoaminen (esimerkiksi yksilölliset opinpolut)

• Uudenlaisten rekrytointitapojen kehittäminen ja testaaminen koulutukseen innostamisessa (sparrauspäivät, prakticum-pajat)

• Ohjauksen, valmennuksen, koulutuksen, sosiaalityön ja kuntoutuksen yhdistäminen uudenlaiseksi kokonaisuudeksi

Toiminta on siirtynyt jo osaksi oppilaitoksen käytänteitä. Sen kehittämistä jatketaan INTO –hankkeessa. Hankkeesta lisätietoa: http://www.avoinammattiopisto.fi/sami.php Digimetsä Hankkeen tavoitteena on kehittää metsäopetuksen oppimisympäristöä ja työelämän palveluja niin, että metsäopetus voisi nykyistä paremmin vastata juuri nyt kentällä olevien lukuisten muutosten aiheuttamiin koulutustarpeisiin. Tämä sattuu samaan ajankohtaan kuin Opetus- ja kulttuuriministeriön edellyttämä Mamkin metsäopetuksen siirto Mikkeliin. Hanke tukee siirtymistä uuteen toimintaympäristöön. Tavoitteena on rakentaa nykyaikainen, työelämän vaatimuksia vastaava oppimisympäristö niin kampusalueelle kuin maastoonkin (opetusmetsät Esedu ja Samiedu) sekä luoda vahva, vuorovaikutteinen yhteistyöverkosto Etelä-Savon alueen metsäalan toisen asteen oppilaitoksiin sekä muihin metsäalan toimijoihin. Tavoitteena on luoda virtuaalinen metsäpalvelujen ja puunhankinnan toimintaympäristö. Hankkeen avulla hankitaan tarvittava infra ja laitteisto uusien oppimisympäristöjen rakentamiseen. Toimenpiteinä luodaan metsäpalveluyrityksen virtuaalinen toimintaympäristö metsänomistajineen ja metsineen sekä palveluorganisaatioineen, toimihenkilöineen ja yrittäjineen. Toimintaympäristössä voidaan tehdä kaikki metsäpalvelujen tuottamiseen vaadittavat tehtävät aivan kuten todellisuudessakin. Hankkeella tehdään ammattikorkeakoulun ja toiseen asteen koulutuskentän (Esedu ja Samiedu) kanssa kartoitus, jolla pyritään selvittämään entistä kiinteämmän yhteistyön mahdollisuudet. Tarkoituksena on selvittää yhteisten opintojen mahdollisuus, polkuopinnot ja opiskelijoitten sujuvat siirtymismahdollisuudet toiselta asteelta ammattikorkeakouluun. Lisäksi tiivistetään yhteistyötä Esedun ja Samiedun

16

opetusmetsien käytön osalta ylläpitämällä metsävaratietoja Mamkin toimesta ja käyttämällä samoja tietojärjestelmiä opetuksessa. Panostetaan yhteiseen tiedottamiseen ja markkinointiin metsäalan koulutusyhteistyössä. Teknologiateollisuuden oppimisympäristöt Hankkeella taataan Savonlinnan, Mikkelin ja Pieksämäen talousalueella osaavan työvoiman saatavuus tekniikan aloilla sekä koulutuksen työelämävastaavuus. Koulutuksen työelämälähtöisyyden lisääminen edellyttää automaatiolaiteinvestointeja ja oppilaitosten keskinäisen sekä yritysten kanssa tehtävän yhteistyön tiivistämistä ja uudistamista. Hankkeessa kehitetään oppilaitosten automaatiotekniikan ja automatisoidun tuotannon oppimisympäristöjä, jotta ne saadaan vastaamaan nykyistä paremmin alueen yritysten tarpeita. Yhteistyötä lisätään oppilaitos-oppilaitos ja oppilaitos-yrityselämä välillä. Näin saadaan tehostettua uusien modernien laitteiden käyttöä ja lisättyä tiedonvaihtoa ja innovaatioratkaisuja. Oppimisympäristöjen uudistamisesta saatava hyöty varmistetaan hankkeen rinnalla toteutettavalla opettajien valmennusohjelmalla. Etelä-Savon ammattiopiston (Mikkeli ja Pieksämäki) ja Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston yksiköihin tulee syntymään oppimisympäristöjä, jotka palvelevat sekä koulutuksen järjestäjän että yritysten kehittämistarpeita. Oppilaitoksessa on jatkossa hyvät edellytykset tarjota yritysten näkökulmasta nykyaikaista ja oikean tasoista koulutusta (perus-, jatko- ja täydennyskoulutus). REMIX - työelämätaidot 2030 REMIX-työelämätaidot 2030 hankeparissa uuden teknologian opetusta pilotoidaan teknologian pajaopetuksen kautta. Hankkeen tavoitteena on tukea kohderyhmän, eli oppilaitoksen opettajien työssäjaksamista tarjoamalla uudentyyppisen tavan ammattitaidon vahvistamiseen ja työelämäyhteyksien ylläpitoon. Hankkeen toimenpiteissä opettajille annetaan mahdollisuus osallistua uuden teknologian lisä- ja täydennyskoulutukseen, koulutukseen liittyville työelämäjaksoille sekä olla mukana kehittämässä uuden teknologian oppimisympäristöä, jossa eri alojen opiskelijat ja opettajat sekä työelämän asiantuntijat pääsevät keskenään ratkomaan teknologiaan liittyviä ongelmia yhdessä ja oppimaan toinen toisiltaan uuden teknologian avulla. Hankkeen aikana Esedun opettajat saavat täydennyskoulutuksen kautta ja SAMIedun opetushenkilöstö vastaavasti opetushenkilöstön valmennusohjelman kautta osaamista ja valmiuksia uuden teknologian opetukseen ja hankkeen päättymisen jälkeen paja toimii Esedun normaalina oppimisympäristönä omien opettajien ohjauksessa. Samoin SAMIedun uudet ympäristöt toimivat monipuolisesti omien opettajien asiantuntijaohjattuina uuden oppimisen pajoina, mitä mm. ammatillisten neuvottelukuntien vuosisuunnitelmissa on esitetty. Oppimissoluja voidaan siirtää työpaikoille ja oppilaitoksiin tarpeen mukaan.

17

Uuden teknologian pajaopetusta järjestetään niin, että sen avulla opetussuunnitelmallisesti on mahdollista tuottaa täydentäviä opintoja esim. niille, joilla koulupäivien pituus on ajoittain kurssista johtuen lyhyt. Pajoilla toteutetaan paikallisesti valittavia tutkinnon osia jotka suunnitellaan yhdessä työelämän kanssa. Uuden teknologian pajassa alueen yritykset voivat olla mukana myös omien kehittämisprojektiensa kautta. Hankkeen puitteissa tehdään myös yhteistyötä Pohjois-Savon hanketoimijoiden kanssa uuden teknologian teemoihin liittyen. Poveri –hanke (ESR) POVERI-hanke (ESR) ja Itä-Suomen siirrettävä logistiikka-alan oppimisympäristö, Rekkasimulaattori-hanke (EAKR) päätavoitteena on ollut uutta teknologiaa hyödyntävän koulutuksen ja simulaattoripedagogiikan kehittäminen, käyttö ja hyödyntäminen sekä opettajien osaamistason kohottaminen kuljetus- ja logistiikka-alalla. Lisäksi isona tavoitteena on ollut lisätä uusien opetus- ja oppimismenetelmien kautta koko kuljettajakoulutuksen houkuttelevuutta ja nostaa sen laadullista tasoa.

Hankekokonaisuuden tavoitteiden saavuttamiseksi hankkeessa tutustuttiin ensin erilaisiin kuljettajakoulutuksessa käytettyihin simulaattoriratkaisuihin ja simulaatiopedagogiikkaa käsittelevään kirjallisuuteen ja tutkimuksiin. Hankkeiden aikana tutustuttiin laajemmin simulaattoreihin, simulaatioavusteisiin oppimisjärjestelyihin ja simulaatiopedagogiikkaan autonkuljettaja-

, metsäkoneenkuljettaja-, maansiirtokoneenkuljettaja-, lentäjä-, ensihoitaja- ja palomieskoulutuksessa sekä koulutuksissa merenkulun eri ammatteihin. Hanke on toteutettu kolmen maakunnan alueella toimivien viiden oppilaitoksen muodostamassa verkostossa, Etelä-Savon ammattiopisto, Pohjois-Karjalan ammattiopisto, Savon ammatti- ja aikuisopisto, Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto ja Ylä-Savon ammattiopisto – läheisessä yhteistyössä työelämän kanssa. Hankkeen tuloksista todetaan, että koulutuksen taso on jo noussut, opetus- ja oppimismenetelmät ovat uudistuneet ja nykyaikaistuneet, joiden seurauksena maantiekuljetusala saa ammattitaitoisempaa työvoimaa. Hankkeen laajemmatkin vaikutukset ovat jo näkyvissä, kun kuljetus- ja logistiikka-alan houkuttelevuus tulevaisuuden työpaikkana ja koulutusvalintana on huomattu myös nuorten parissa. Edu3D.fi EDU3D.FI / 3D-tulostaminen ammatillisessa koulutuksessa (OPH) on valtakunnallinen 18 ammatillisen oppilaitoksen verkosto. Pilottitoteutuksissa on mukana 23 eri ammattialaa. Lisäksi yritysyhteistyössä on mukana 3D-tulostinvalmistajia, jälleenmyyjiä ja tulostuspalvelujen tarjoajia.

18

Mukana olevat koulutuksen järjestäjät kehittävät 3D-tulostusteknologian opetuskäyttöä osaksi opetussuunnitelmiaan ja tavoitteena on, että 3D-tulostuksen käyttöä edistetään systemaattisesti eri koulutusaloilla. Lisäksi oppilaitosverkosto voi yhteistyössä tarjota 3D-tulostuksen osaamista kehittäviä valinnaisia ja/tai ammatillisia tutkinnon osia (vrt. valmistusmenetelmät). Kukin oppilaitos ja kumppani kokoaa tietoa 3D- tulostuksesta valituilla koulutusaloilla, hankkeeseen osallistuvat opettajia ja opiskelijat kokoavat oman alansa osalta tietoa 3D-tulostuksen opetuskäytöstä. Hankkeessa kerätään ja jäsennetään tietoa 3D-tulostuksen pedagogisista sovelluksista. Oppilaitosverkosto voi yhteistyössä tarjota 3D-tulostuksen osaamista kehittäviä valinnaisia ja/tai ammatillisia tutkinnon osia. Nuorten työpaikalla tapahtuvan oppimisen alueellinen kehittämistyö SAMIedussa Opetus ja kulttuuriministeriön rahoittaman hankkeen tavoitteena on kehittää 2+1 -mallin mukaisia työpaikalla tapahtuvaa oppimista ja työelämäyhteistyötä tukevia toimintamalleja. Syntyviä hyviä käytäntöjä levitetään itäsuomalaisten suurten koulutuksenjärjestäjien keskuudessa. Hankkeella vahvistetaan sekä opettajien että työpaikkaohjaajien osaamista oppisopimuskoulutuksen ja oppilaitosmuotoisen koulutuksen joustavien yhdistämismahdollisuuksien sekä työssäoppimisen toteuttamisessa. Sen avulla voidaan parantaa työssäoppimisen laadunhallintaa työpaikkaohjaajien perehdyttämisen ja kouluttamisen myötä. Se myös vahvistaa eri osapuolten osaamista tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisessä opiskelijan oppimisprosessin näkyväksi tekemisessä ja ohjauksen oppimisen reflektoinnin välineenä. Opettajien kouluttaminen painottuu yksilöllisten opintopolkujen luomiseen tarvittavien taitojen vahvistamiseen. Hankkeessa kehitetään opettajien osaamista tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytössä sekä valmennetaan opettajia uusien jo kehitettyjen toteutusmallien käyttöönotossa. Työssäoppimisen ohjaaminen eri tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävin menetelmin luo toimivan välineen opiskelijan työssäoppimisen ohjaamiseen ja jatkuvaan reflektointiin opittavasta asiasta.

19

TULEVAISUUS Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistossa on tunnistettu kehittämistarpeita, jotka liittyvät niin pedagogisiin menetelmiin kuin tilojen hyödynnettävyyteen. Tarpeettomista tiloista pyritään luopumaan, käynnissä on mittava toimitilaohjelma. Oppilaitoksen prosesseja kehitetään Tietokuutio –järjestelmällä, joka tulee jatkossa tukemaan johdon työskentelyä. Järjestelmä tuottaa tietoa ja tarpeellisia tunnuslukuja mm. Primus ja Wilma ja SopimusPro -järjestelmistä ja tuottamalla johdon työhön tarpeellista taulukkoaineistoa. Toiminta- ja laatujärjestelmästä (IMS) löytyvät hyväksytyt strategiset linjaukset, toimintaohjeet, päätökset ja muu virallinen aineisto. Tiimien toimintasuunnitelmat ja työtä tukeva aineisto sekä työryhmäsivustot kootaan myös toiminta- ja laatujärjestelmään. Myös oppimisympäristöjen rakentamiseen liittyvä suunnittelu on mallinnettu toiminta- ja laatujärjestelmään. Meneillään olevassa toimitilaohjelmassa kaikista oppimisympäristöistä tullaan laatimaan pedagogiset layoutit, joiden tarkoituksena on mahdollistaa uuden opettajuuden, osaamisperusteisuuden ja työelämälähtöisyyden toteutuminen opetuksessa ja oppimisessa. Toimitiloja koskevia muutoksia on jo osin toteutettu, kuten logistiikan, metsän ja talotekniikan uudet oppimisympäristöt. Oppimisympäristöjen digitaalisuuden kehittymistä on tuettu mm. hankerahoilla hankittujen laitteiden myötä. Laitteiden rinnalla otetaan käyttöön myös uusia pedagogisia menetelmiä. Kiinteitä oppimisympäristöjä ovat tällä hetkellä perinteiset luokkatilat, erilliset tietokoneluokat sekä työsalit, kuten opetuskeittiöt, hallit, työpajat ja uusimpana innovaationa siirrettävät oppimissolut. Oppimissolut ovat oppimisympäristöjä, joita voidaan tarpeen mukaan siirtää oppilaitoksen ja työpaikkojen välillä. Niissä oppimista rikastetaan digitaaliteknologiaa hyödyntäen: opiskelijoille tarjotaan parempi pääsy digitaalisiin sisältöihin ja niillä voidaan myös eri tavoin monipuolistaa opetusta. Oppimista halutaan siirtää enenevässä määrin avoimiin oppimisympäristöihin ja työpaikoille. Yritys ja oppilaitos luovat yhdessä oppimisympäristön, jossa oppiminen tapahtuu ajantasaisin laittein ja metodein. Myös opettajat voivat siirtyä toimimaan yrityksissä ja tällä tavoin opetusta voidaan integroida henkilökohtaisiin oppimispolkuihin paremmin. Oppimisessa päästään harjoittelemaan tuotannossa toimimista ennen oikeaan tuotantoon siirtymistä. Tämä toimintamalli mahdollistaa yritysten erilaisiin tarpeisiin vastaamisen. Ammatillisella 2. asteella on nähtävissä laajemminkin seuraavat trendit:

• kontaktiopetusta vähennetään • opetusmateriaaleja jaetaan yhteisesti • alat ylittävää jaettua opetusta, useampi opettaja samassa aineessa - erityisesti yto –

aineissa, joita integroidaan paremmin ammattiaineisiin • 2+1 malli, jossa työelämäyhteyden merkitys on merkittävässä roolissa

Hallituksen toisen asteen koulutusta koskevan reformin tavoitteena on tiivistää työelämän ja koulutuksen välistä vuorovaikutusta lisäämällä työpaikoilla tapahtuvaa oppimista. Tämä vaatii oppilaitokselta ketteryyttä mukauttamaan toimintaansa työelämän tarpeiden mukaisesti. SAMIssa elinkeinoelämän tarpeita kartoitetaan ammatillisessa neuvottelukunnassa, jossa on mukana eri alojen yritysten ja toimijoiden edustajia. Myös

20

aloittain toimivat tiimit toimivat asiakasrajapinnassa sekä nuoriso- että aikuiskoulutuspuolella. Tavoitteena on tunnistaa yritysten tarpeet ja tuottaa heille oikeanlaisia osaajia. Opetuksessa painotetaan vahvasti osaamisperustaisuuteen. Esimerkiksi ammatillisen peruskoulutuksen kolmivuotisista opinnoista viimeinen vuosi voidaan toteuttaa työpaikalla oppisopimusperiaatteella tai laajennetulla työssäoppimisella (2+1 –malli). Opettajien osaamista kehitetään tiimien kautta suoraan työelämän tarpeista. Toiminta muuttuu elinkeinoelämää paremmin tukevaksi ja sitä paremmin eri näkökulmissa palvelevaksi. Välineinä ovat esimerkiksi asiakastyöt, osaamiskartoitukset, hankeyhteistyö tai koulutusten koordinointi. Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistossa panostetaan erityisesti teknologiaosaamiseen. Työelämä on mukana suunnittelemassa opetuksen kehittämistä ja hanketoimintaa. Hankerahoituksella oppilaitokseen on voitu rakentaa ajanmukaiset tilat, joiden myötä oppilaat saavat tarvittavat valmiudet työelämää varten. Opetuksessa käytössä oleva uusi teknologia laskee myös yrittäjän kynnystä ottaa käyttöön uutta teknologiaa. Yritys tietää saavansa osaavia käyttäjiä ja tukea oppilaitoksen suunnasta. Oppilaitos pyrkii tarjoamaan tulevaisuudessa osaajia uutta teknologiaa käyttävien yritysten tarpeisiin. Kaikki SAMIn tekniikan ja liikenteen oppimistilat ovat työelämän auditoimia ja vastaavat mahdollisimman pitkälle oikeita työolosuhteita. Työssäoppimisen osuutta koulutuksessa nostetaan eri toimialoilla. Toimivia menetelmiä siirretään toimialojen välillä. Oppimista tuetaan sähköisillä oppimisympäristöillä, jolloin opiskelija voi opiskella itselleen sopivimpana ajankohtana ja opinnot tukevat työelämäharjoittelua. Työelämää ajatellen tutkintoja voidaan rakentaa entistä yksilöllisemmiksi. Perustutkinnon lisäksi opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus täydentää opintojaan mistä tahansa muusta perustutkinnosta. Tämä vastaa työelämän kehittyviin tarpeisiin ja tarjoaa työmarkkinoille laaja-alaisia moniosaajia. Tavoitteena on löytää kaikille opiskelijoille oma paikkansa työelämässä. Oppilaitoksen opetustiloja on keskitetty lähemmäs pääkampusta. Kesällä 2014 metsäalan opetus siirtyi Varpalasta Pohjolankadun kampukselle. Uudet opetustilat mahdollistavat logistiikan, metsäkone- ja metsäenergian tuotannon koulutuksen opetuksen uusissa tiloissa. Fyysisten tilojen lisäksi uusissa tiloissa on metsäkonesimulaattori, jolla metsäalan opiskelijat voivat turvallisesti harjoitella metsäkoneen toimintoja ennen oikean koneen käyttöä. Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto haluaa jatkossakin olla vahva alueellinen kouluttaja. Tavoitteena on kehittää oppimisympäristöjä siten, että oppilaitos on alueellisesti vahva työelämän tarpeisiin kouluttava toimija. Kansallinen digiloikka toteutuu oppilaitoksessa, jonka kärkialoilla vastataan suoraan työelämän tarpeisiin. Uusi ajattelu osaamisperustaisuuden tukena motivoi koko organisaatiota - digitaalisuus tukee opettajan työtä yhä vahvemmin ja monimuotoisemmin.

APPENDIX TULEVAISUUDEN OPPIMISYMPÄRISTÖT – OPPIMISEN RIKASTAMINEN AMMATILLISELLA 2. ASTEELLA

21

Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate on toteuttanut yhdessä monialaisen osaamisverkoston kanssa Opetushallituksen tilaaman kartoituksen nykyisistä ja tulevaisuuden oppimisympäristöistä, sekä pedagogisista menetelmistä, joita ne mahdollistavat. Kartoitus on toteutettu Ammattipeda –verkkosivustolle http://www10.edu.fi/ammattipeda/ Seuraavassa on muutamia poimintoja keskeisimmistä keinoista laajentaa oppimisen maisemaa ja tukea oppimista uusilla teknologisilla välineillä. Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistossa on tutkittu tulevaisuuden oppimisympäristöjä pilotoimalla niitä eri hankkeissa (ks. http://www.samiedu.fi/samiedu/hankkeet ). Simulaattorit Opiskelijan näkökulmasta simulaattoria voidaan pitää todellisuutta jäljittelevänä oppimisympäristönä, jossa simuloidut tapahtumat tapahtuvat ennalta määritellyllä tavalla. Simulaattoriharjoittelussa voidaan keskittyä konkreettiseen toimintaan. Uudet, opittavat käsitteet ja teoria tukevat harjoittelua. Aihepiirin kokonaisymmärrys kasvaa ja teoria voidaan siirtää käytäntöön. Toiminnan simulointi mahdollistaa paremman havainnollisuuden ja luo enemmän kokemuksellisuutta kuin oppikirjatyöskentely. Autenttisten tilanteiden simulointiin perustuvat opetusohjelmat kehittävät opiskelijan luovuutta, loogista ajattelua, itsenäistä päätöksentekokykyä ja ryhmätyötaitoja. Lisäksi opiskelijan on mahdollista saada välittömästi palautetta oppimastaan, jolloin opiskelijan oman oppimisen arviointi kehittyy. Ammatillisessa koulutuksessa on oppisisältöjen suunnittelussa mahdollista entistä paremmin ottaa huomioon työelämän tarpeet. Simulaattorissa voidaan harjoitella muun muassa potilaan tutkimista, hoidon tarpeen arviointia, päätöksentekoa ja hoidon suunnittelua. (Berragan 2011.) Simulointi voidaan toteuttaa myös draaman keinoin. Tällöin tosielämän tilannetta ja vuorovaikutustilanteita simuloidaan näytellen. Esimerkiksi ensiapukoulutuksessa simuloidaan onnettomuustilannetta, jossa oppijat ovat yleensä auttajien asemassa. Hoitotyössä simulaattorin avulla voidaan harjoitella sellaisia tilanteita, joihin ei helposti kehity rutiinia, kuten esimerkiksi lapsipotilaan elvytystä. Onnistuneen simulaattoriharjoituksen jälkeen osallistujat kokevat harjoituksesta olevan monenlaista hyötyä oman työnsä kannalta, kuten antavan ammatillista itsevarmuutta, auttavan kliinisessä päätöksenteossa sekä ”tosielämän” tilanteisiin valmistautumisessa. Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistossa simulaatio-opetusta tapahtuu mm. metsäkonesimulaattoreissa, rekkasimulaattorissa, sähköasennusten opetuksessa, automaatiotekniikassa (asennuspöydät, pneumatiikka) ja autoasennusten ProDiags –ympäristö. Oppimispelit Oppimispelejä voidaan hyödyntää opetuksessa monin eri tavoin. Oppijat voivat itse toimia pelien kehittelijöinä ja rakentajina, jolloin opittava sisältö tulee opituksi itse peliä suunniteltaessa. Pelejä voidaan toteuttaa myös yhteissuunnitteluna opetushenkilöstön ja pelivalmistajan kesken. Lisäksi voidaan hyödyntää valmiita kaupallisia pelejä ja

22

teknologioita, joita ei varsinaisesti ole luotu oppimispeleiksi, mutta niiden avulla on mahdollisuus oppia tiettyjä ilmiöitä. Oppimispelien tulee olla oppijaa innostavia, mutta ei aina välttämättä hauskoja. Oppimispeleihin liittyen ei ole olemassa yhtä oikeaa pedagogista lähestymistapaa, jonka avulla saavutettaisiin asetetut oppimisen tavoitteet. Oppimistulokset riippuvat sopivasta pedagogisesta lähestymistavasta, pelin mekaniikasta ja siitä, kuinka opittava sisältö on integroitu peliin. Oppimispelit voidaan jaotella kolmeen ryhmään, sukupolveen, pedagogisen lähestymistavan mukaan: Behavioristiseen perinteeseen nojaavat drillauspelit ovat tuttuja useimmille koulussa esimerkiksi matematiikan oppitunneilta. Laskuharjoituksia suoritetaan toistamalla tai tuhoamalla esimerkiksi oikean vastauksen sisältäviä taivaalta tippuvia ilmapalloja. Pelaaja palkitaan pisteillä suoraan annettuun ärsykkeeseen oikein vastaamisen jälkeen. Kognitiiviseen lähestymistapaan perustuvissa peleissä oppija siirtyy huomion keskipisteeseen. Tietoa omaksutaan monin eri tavoin, tekstin, kuvien ja äänen avulla. Tämä edesauttaa oppijaa tunnistamaan ja analysoimaan ongelmia ja liittämään niitä aiemmin opittuun. Oppimisen prosessia kuvaa tarkoituksenmukainen tiedon yhdistely ja tekemällä oppiminen. Oppija uppoutuu sosiaaliseen maisemaan joka mahdollistaa myös tunteiden ilmaisun. Samaan sukupolveen kuuluviin konstruktivistiseen lähestymistavan sisältäviin peleihin liittyy keskeisenä elementtinä vuorovaikutus kanssapelaajien kanssa Kolmannen sukupolven oppimispelit tarjoavat monia malleja oppimiseen. Tällöin puhutaan konstruktionismista, jossa oppija selittää ja myös reflektoi omaa oppimistaan. Toiminnan tuloksena oppiminen vahvistuu. Toisaalta voidaan puhua myös kokemuksellisesta oppimisesta, jolloin oppijaa oppii tekemällä, näkemällä ja kuulemalla. Ongelmanratkaisu, aktiivinen kokeilu ja oppimisen käsitteellistäminen ovat keskiössä. Monissa laadukkaissa oppimispeleissä opitaan autenttisessa maisemassa, jossa sisältö, toiminta ja kulttuuri edesauttavat oppimista. Oppimispelien, varsinkin 3d-simulaatioiden tavoitteena on harjoittaa autenttisessa maisemassa, turvallisesti ja kustannustehokkaasti, tiettyjä taitoja ja toimintamalleja, jotka ovat siirrettävissä miltei sellaisinaan reaalimaailmaan. Edellä mainitun lisäksi pelien on todettu kehittävän muun muassa oppijan käden ja silmän koordinaatiota, sosiaalisia taitoja, strategista ajattelua, luovuutta sekä keskittymiskykyä. Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistossa oppimispelejä on kokeiltu mm. Eurooppalaiset oppimispolut –hankkeen Hei Joe –oppimisympäristön peleissä ja kulttuurikätköilyssä. Seppo –alustalla tutustutetaan 9. -luokkalaisia Paviljongissa tapahtuvaan opetukseen StreetFood –oppimispelissä. Myös jo opintonsa aloittaneet rakentavat ehopseja Seppo –pelinalustan avulla. Lisätty todellisuus Lisätyn todellisuuden teknologialla voidaan tuottaa virtuaalista sisältöä reaalimaailman kontekstiin. Se tukee konstruktivistista oppimista ja tukee oppijan itsenäistä työskentelyä ja tiedonrakentamista. Se mahdollistaa virtuaalisen maailman ja reaalimaailman yhdistämisen esimerkiksi tuotekehityksessä, jossa suunnittelumalleja voidaan nähdä aidossa toimintaympäristössä (arkkitehtuuri, teollinen muotoilu).

23

Lisätty todellisuus toimii mobiililaitteilla, kuten älypuhelimilla tai -tableteilla, tai tietokoneisiin ladattavilla ohjelmilla. Tekniikalla voidaan luoda luonnollinen käyttöliittymä, joka yhdistää digitaalisen tiedon käyttäjän aistimaan ympäristöön. Lisätty todellisuus on paikkatietoista, joten se mahdollistaa oppimisen perinteisen luokkahuoneympäristön ulkopuolella. Siihen voidaan tuottaa tietoa virallisista tai vertaislähteistä, esimerkiksi ohjeistuksia tilassa navigointia varten tai realistisia 3D-objekteja esimerkiksi pelillisiin sovelluksiin. Koko maailma on potentiaalista oppimaisemaa. Lisätty todellisuus mahdollistaa oppijan aktiivisen roolin opetustilanteessa. Se yhdistää teoreettista oppimista ja sen yhdistämistä käytäntöön reaalimaailmassa. Koska lisätyn todellisuuden objektit ovat virtuaalisia, oppija voi kokeilla eri metodeja ja löytää parhaan ja luovan ongelmatilanteen ratkaisun. Lisätty todellisuus voi tehdä myös perinteisen oppikirjan eläväksi. Kirjan sivulle upotettujen markkereiden (esim. QR –koodit) avulla niihin voidaan lisätä interaktiivista virtuaalista ja/tai audiovisuaalista sisältöä. Markkereita voidaan käyttää myös luokkahuoneessa, harjoitustilanteessa tai muussa reaalimaailman kohteessa antamaan lisätietoa, simuloida eri toimintavaihtoehtoja tai -ohjeita, joita oppija voi tilanteessa hyödyntää. Lisätty todellisuus tarjoaa uudenlaisia mahdollisuuksia taitojen oppimiseen niissä ympäristöissä, joissa taitoja on tarkoitus myöhemminkin hyödyntää. Taitojen oppimisen teoriaperustan mukaan taitojen oppiminen on prosessi, joka jakautuu useaan eri vaiheeseen (esim. Salakari 2007). Tavoitteena taitojen oppimisessa on opitun siirtovaikutus - taitojen siirtyminen uusiin tilanteihin ja eri konteksteihin sekä uuden luominen aikaisemmin opitun pohjalta. Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistossa perehdytään työssäoppimispaikkoihin QR –koodien ja Thinglink –palvelun avulla. Thinglinkiä käytetään esimerkiksi uusiin työpisteisiin tutustumiseen, kv-vaihdon kohteisiin tutustumiseen ja kokoamisen työkaluna videoille ym. sähköiselle materiaalille. QR –koodit ovat laajassa käytössä työsaleissa, jossa niiden avulla opiskelijat saavat tietoa mm. työturvallisuudesta, käyttöohjeista ja niissä tehtävistä tutkinnonosista ym.

24

TÄYDENTÄVÄT LÄHTEET Oppilaitoksen ja hankkeiden verkkosivut, raportit ja selvitykset, tvt –suunnitelma, kuvamateriaali: Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston verkkosivut (http://www.samiedu.fi) ja oppilaitoksen julkaisut, hankkeiden tiedotusmateriaali. Henkilöstön haastattelut, työpajat Oppilaitoksen julkaisut http://issuu.com/samiedu Arjen tietoyhteiskunta 2010. Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma. http://www.arjentietoyhteiskunta.fi/files/313/TVT_opetuskayton_suunnitelma_011210_(2).pdf Personal Learning Environment (PLE) Henkilökohtainen oppimisympäristö, Savonia Ammattikorkeakoulu. http://portal.savonia.fi/pdf/julkaisutoiminta/SAVONIA_ple_2011_lopullinen%20versio.pdf Tutkittua tietoa oppimisympäristöistä. Tieto- ja viestintätekniikan käyttö opetuksessa, Opetushallitus http://www.oph.fi/download/147821_Tutkittua_tietoa_oppimisymparistoista.pdf Opetushallituksen Ammattipeda -sivusto http://www10.edu.fi/ammattipeda/