päihde- ja mielenterveystyön kehittämisen suunnitelma 2010 ... · unionin tason prioriteetteja...

Päihde- ja mielenterveystyön kehittämisen suunnitelma

2010–2012

KUUMA -alueella

2

SISÄLTÖ

STRATEGIATASO

1 JOHDANTO

1.1 KUUMA -yhteistyö 4

1.2 Lainsäädäntö ja laatusuositukset

päihde- ja mielenterveystyön taustalla 4

1.3 Kansalliset ja kansainväliset linjaukset 5

1.4 Päihde- ja mielenterveystyön kehittämisen suunnitelman taustaa 6

2 SUUNNITELMAN PROSESSI 9

2.1 Prosessikaavio 9

2.2 Lausuntokierroksella esiin tulleet asiat 9

3 PÄIHDE- JA MIELENTERVEYTYÖN NYKYTILA 10

4 SUUNNITELMAN VISIO JA ARVOT 16

5 SUUNNITELMAN TAVOITTEET 17

6 KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELYÄ 19

7 KEHITTÄMISKOHTEET 24

8 SEURANTA JA ARVIOINTI 26

3

TOIMENPIDEOHJELMA

JÄRVENPÄÄ 27

KERAVA 32

MÄNTSÄLÄ/PORNAINEN 34

NURMIJÄRVI 69

TUUSULA 73

KESKI-UUDENMAAN SOSIAALIPÄIVYSTYS 78

LÄHTEET

LIITTEET

KUVIO- JA TAULUKKOLUETTELO

Taulukko 1. Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa (KUUMA).

Taulukko 2. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä (KUUMA -

+koko maa).

Taulukko 3. Nuorisotyöttömät, % 15–24 -vuotiaasta työvoimasta (KUUMA +koko maa).

Taulukko 4. Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä (KUUMA +koko maa).

Taulukko 5. Työttömät, % työvoimasta (KUUMA +koko maa).

Taulukko 6. Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (KUUMA+koko maa).

Taulukko 7. Kouluterveyskyselyn 2008 tulokset 8.-9. luokan oppilaat, vakioidut prosenttiosuudet(KUUMA).

Taulukko 8. Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät / 1000 asukasta (KUUMA).

Taulukko 9. Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta (KUUMA -kunnat)

Taulukko 10. Päihdehuollon nettokustannukset (KUUMA).

4

STRATEGIATASO

1 JOHDANTO

1.1 KUUMA -yhteistyö

Keski-Uudenmaan kunnat ovat vuonna 2003 sopineet seudullisesta yhteistyöstä

palveluiden kehittämiseksi ja muodostaneet Kuuma-kumppanuusohjelman, johon kuuluvat

Järvenpää, Mäntsälä, Kerava, Tuusula, Nurmijärvi ja Pornainen. Sosiaali- ja

terveyspalveluissa hyödynnetään hyviä käytäntöjä sekä yhtenäisiä ja taloudellisia

toimintatapoja ja otetaan niitä käyttöön seudullisesti. Päihde- ja mielenterveyspalvelujen

kehittäminen kuuluu KUUMA -kuntien kärkihankkeisiin.

1.2 Lainsäädäntö ja laatusuositukset päihde- ja mielenterveystyön taustalla

Lainsäädäntö määrittää päihde- ja mielenterveyspalveluiden järjestämisen kuntien

vastuulle ja kunnan tulee järjestää palvelut siten ja siinä laajuudessa, että ne vastaavat

kunnassa esiintyvää tarvetta. Päihde- ja mielenterveystyötä ohjaava lainsäädäntö on

koottu liitteeseen 1. Mielenterveyspalvelut sijoittuvat pääosin terveystoimeen ja

päihdehuollon erityispalvelut sosiaalitoimeen. Mielenterveyden ja päihteettömyyden

edistämistä, ehkäisevää päihde- ja mielenterveystyötä sekä mielenterveyshäiriöiden ja

päihdeongelmien hoitoa on kuitenkin tärkeää kehittää yhdessä. Mielenterveys- ja

päihdepalveluiden kehittämisen tavoitteena on helposti tavoitettavat, joustavat palvelut

yhden oven periaatteella ja yhdistetyt mielenterveyshäiriöiden ja päihdehoidon

avohoitoyksiköt. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama Mieli 2009 -työryhmä on laatinut

kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman. Siinä linjataan ensimmäistä

kertaa valtakunnallisesti mielenterveys- ja päihdetyön kehittämistä yhtenä kokonaisuutena.

(STM 2009.)

Lisäksi on olemassa laatusuosituksia ja käypä hoito – ohjeistuksia, joilla pyritään

vaikuttamaan päihde- ja mielenterveystyön kehitykseen ja sisältöön kunnissa. Näitä ovat

mm. Mielenterveyspalveluiden laatusuositus (2001), Päihdepalveluiden laatusuositus

(2002), Ehkäisevän päihdetyön laatukriteerit (2006) ja Mielenterveyskuntoutujien

5

asumispalveluja koskeva kehittämissuositus (2007). Päihde- ja mielenterveystyöhön

liittyviä käypä hoito – suosituksia on laadittu depressiosta (2004), alkoholiongelmaisen

hoidosta (2005), huumeongelmaisen hoidosta (2006), skitsofreniasta (2001/2008) sekä

epävakaasta persoonallisuudesta (2008).

1.3 Kansalliset ja kansainväliset linjaukset

Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma korostaa erityisesti kuntalaisten ja

asiakkaiden näkökulman huomioonottamista uuden järjestelmän kehittämisessä.

Tulevaisuuden päihde- ja mielenterveystyötä on tarkoitus tehdä tiiviinä yhteistyönä sekä

eri hallintosektoreiden, että myös eri kuntien ja alueiden välillä. Kuntien sisäistä työnjakoa

kehitetään siten, että perus- ja erityispalvelut tukevat toisiaan ja vastaavat näin paremmin

kuntalaisten palveluntarpeeseen. (Stakes 2008, Mieli 2009) Kansallinen Alkoholiohjelma

2008–2011 on kohdennettu juuri alkoholihaittojen vähentämiseen (Stakes 2008.) Terveys

2015- kansanterveysohjelmalla tähdätään muun muassa lasten hyvinvoinnin

lisääntymiseen, nuorten tupakoinnin vähenemiseen, työikäisen väestön työ- ja

toimintakyvyn lisääntymiseen, sekä vanhusväestön toimintakyvyn paranemiseen. (STM

2001a) Nämä kaikki tavoitteet on pyritty huomioimaan myös tämän suunnitelman

tavoitteiden asettelussa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (KASTE) 2008 – 2011 nostaa

yhdeksi keskeisimmäksi tulevaisuuden kehittämistarpeeksi laajan, kuntien ja maakuntien

välisen yhteistyön tiivistämisen kansalaisten tarpeita vastaavien palveluiden turvaamiseksi.

Koko ohjelmaa luonnehtii ennaltaehkäisyn ja varhaisen puuttumisen näkökulma,

asiakkaiden tarpeet kattavasti huomioon ottaen. (STM 2008.)

Euroopan unionin maiden korkean tason konferenssissa Brysselissä 2008 hyväksyttiin

sopimus mielenterveydestä ja hyvinvoinnista. Tässä sopimuksessa tunnustetaan, että

mielenterveys on kaikille kuuluva universaali oikeus, jonka edistämiseksi ja

mielenterveyden häiriöiden ehkäisemiseksi tarvitaan kaikkien valtioiden yhteistyötä.

Unionin tason prioriteetteja ovat masennuksen ja itsemurhien ehkäisy, kouluissa ja

harrastuksissa tapahtuva nuorten mielenterveyden edistäminen, hyvä mielenterveys

6

työelämässä, ikäihmisten mielenterveys sekä stigman ja sosiaalisen syrjäytymisen

vähentäminen. (EU 2008.)

Maailman terveysjärjestö WHO:n Euroopan mielenterveysjulistusta toteuttavassa

linjauksessa ”Mielenterveystyön toimintasuunnitelma Euroopassa” todetaan:" Henkisen

hyvinvoinnin esille tuominen kaikissa politiikoissa, leimautumista ja syrjäytymistä vastaan

taisteleminen, mielenterveystyön rakenteiden suunnittelu kattamaan promootion,

prevention, hoidon ja kuntoutuksen, pätevän mielenterveystyön työvoiman hankkiminen

sekä palveluiden käyttäjien ja heidän läheistensä asiantuntemuksen hyödyntäminen ovat

kaikkein tärkeimpiä kehittämisen kohteita tulevaisuuden mielenterveystyön kentällä" (WHO

2005).

Kansainvälisellä tasolla yksi päihdetyön kehittämislinjauksista on muun muassa Euroopan

unionin huumausainestrategia, (Euroopan unionin neuvosto 2004.) Kansainvälisellä tasolla

päihdetyötä ohjaavat mm. seuraavat linjaukset: WHO:n Euroopan aluetoimiston

alkoholiasioiden peruskirja, Nuoret ja alkoholi -julistus (ns. Tukholman julistus), Neuvoston

suositus lasten ja nuorten alkoholinkäytöstä (2001/458/EY) sekä Neuvoston päätelmät

yhteisön strategiasta alkoholiin liittyvien haittojen vähentämiseksi (2001/C175/01)

(Stakesin Neuvoa-antavat – sivusto.)

1.4 Päihde- ja mielenterveystyön kehittämisen suunnitelman taustaa

Mielenterveys- ja päihdeongelmien suuri kansanterveydellinen merkitys on kasvavan

huomion kohde. Mielenterveyshäiriöiden yleisyys ei ole muuttunut, mutta niihin liittyvä

työkyvyttömyys on lisääntynyt voimakkaasti. Sairauspäivärahapäivistä joka neljäs ja

uusista työkyvyttömyyseläkkeistä joka kolmas myönnetään psyykkisin perustein.

Mielenterveyshäiriöiden ja päihdeongelmiin liittyvät kustannukset ovat mittavia, ja

epäsuorat kustannukset, kuten menetetystä työpanoksesta ja tuottavuuden laskusta

johtuvat, ovat moninkertaiset suoriin kustannuksiin verrattuna. Työikäisten yleisin kuolinsyy

on alkoholiperäiset sairaudet. Alkoholin kokonaiskulutus on kolminkertaistunut 1960-luvun

lopusta. Samaan aikaan alkoholikuolemat ja – sairaudet ovat lisääntyneet selvästi.

Huumeiden käyttö yleistyi 1990-luvun loppupuolella. Mielenterveys- ja päihdeongelmien

esiintyminen samanaikaisesti on selvästi lisääntynyt.

7

Varhainen puuttuminen ja oikea-aikaiset ja oikein suunnatut tuki- ja hoitotoimenpiteet

voivat vähentää mielenterveys- ja päihdeongelmista johtuvaa työkyvyttömyyttä ja siitä

aiheutuvia seurauksia sekä yksilö- että yhteiskunnan tasolla. Mielenterveys- ja

päihdeongelmat ovat taakka, joihin on saatava apua mahdollisimman helposti kuntalaisten

arjessa. Mielenterveys- ja päihdetyöhön sijoittaminen parantaa koko yhteiskunnan

hyvinvointia.

Avainhaasteena tällä hetkellä kunnissa on palvelujen sisällöllinen kehittäminen johon

päihde- ja mielenterveystyön kehittämisen suunnitelma antaa hyvän välineen. Nykyisessä

taloudellisessa tilanteessa pääpaino tulee asettaa entistä enemmän varhaiseen apuun,

perusterveydenhuoltoon, potilaiden ja omaisten omaan panokseen sekä mielenterveyden

edistämiseen ja ennaltaehkäisyyn. Toimintoja tulee kehittää potilaiden ja omaisten

tarpeista, ei organisaatioiden ehdoilla. Tärkeää on myös suunnitelma, jolla mielenterveys-

ja päihdepalvelut integroidaan entistä paremmin, koska mielenterveys ja alkoholi liittyvät

läheisesti yhteen.

KUUMA -kuntien (Järvenpää, Mäntsälä, Pornainen, Kerava, Tuusula ja Nurmijärvi) päihde-

ja mielenterveystyön kehittämisen suunnitelman tekeminen aloitettiin KUUMA -kuntien

päihde- ja mielenterveyshankkeen (2008–2009) ohjausryhmän ehdotuksesta. KUUMA –

sosiaali- ja terveydenhuollon neuvottelukunta hyväksyi 27.2.2009 ohjausryhmän

ehdotuksen KUUMA – kuntien päihde- ja mielenterveystyön kehittämisen

suunnitteluprosessista. Syksyllä 2008 päätettiin myös, että KUUMA -kunnat solmivat

kumppanuussopimuksen Alkoholiohjelman 2008–2011 kanssa. Vuoden 2008–2009

vaihteessa jokainen kunta nimesi päihde- ja mielenterveysyhdyshenkilöt suunnitelman

työstämiseen. Kuntien työryhmien työskentely alkoi yhteisellä koulutuspäivällä 3.4.2009.

(Liite 2.)

KUUMA -kuntien päihde- ja mielenterveyspalvelujen nykytilasta tehtiin selvitys.

Nykytilaselvityksessä kuvataan indikaattoreiden valossa päihde- ja mielenterveystyön tilaa

KUUMA –kunnissa, päihde- ja mielenterveysongelmien kansallisia ilmiöitä. Lisäksi

kuvataan kuntien päihde- ja mielenterveyspalveluiden järjestämistä ja niihin liittyviä

haasteita ja kehittämisehdotuksia. Jokaisessa kunnassa (Keravaa lukuun ottamatta)

järjestettiin työntekijöiden kuuleminen (Järvenpäässä kirjallisena). Tilaisuudessa käytiin

läpi työntekijöiden keskeiset huolenaiheet ja konkreettiset kehittämiskohteet liittyen

8

päihde- ja mielenterveyspalveluihin. Kuntalaisten kuuleminen toteutettiin sähköpostin

välityksellä eri järjestöille jotka tekevät päihde- ja mielenterveystyötä. Mäntsälässä kuultiin

myös A-kiltalaisia ja Mielenterveys Kasvun jäseniä heidän kanssa keskustellen.

Kuntalaisten kuulemisosiossa on esitetty tiivistetysti yhteenveto kaikkien kuntien

vastauksista. Yhteenveto työntekijöiden vastauksista on esitetty raportissa aina jokaisen

kunnan kohdalla.

Päihde- ja mielenterveystyön kehittämisen suunnitelman kohteeksi otettiin kaikki

ikäryhmät: lapset ja nuoret, aikuiset, ikääntyvät. Jokaisessa kunnassa työryhmät

muodostettiin näiden ikäryhmien pohjalta. Kuntien työryhmien jäsenet on mainittu liitteessä

3. Suunnittelutyön ohjausryhmänä on toiminut KUUMA -päihde- ja mielenterveyshankkeen

ohjausryhmä (Liite 4).

Joissain KUUMA -kunnissa on aikaisemmin laadittu päihdestrategioita/ehkäisevän

päihdetyön strategioita, mutta mielenterveyssuunnitelmat ovat puuttuneet. Nyt laadittu

KUUMA -kuntien päihde- ja mielenterveystyön kehittämisen suunnitelma on visioltaan ja

tavoitteiltaan samansuuntainen muiden kunnissa laadittujen suunnitelmien ja strategioiden

kanssa.

KUUMA -kuntien päihde- ja mielenterveystyön kehittämisen suunnitelma 2010–2012

tullaan viemään kunkin kunnan perusturvalautakunnan hyväksyttäväksi sekä

kunnanhallitusten ja – valtuustojen tiedoksi ja hyväksyttäväksi.

9

2 SUUNNITELMAN PROSESSI

KUUMA -kuntien päihde- ja mielenterveystyön kehittämisen suunnitelman

valmisteluprosessissa on käytetty Pohjanmaa-hankkeen strategiaprosessimallia. Mallia on

sovellettu KUUMA -kuntiin sopivaksi. (www.pohjanmaa-hanke.fi)

2.1 Prosessikaavio

2.2 Lausuntokierroksella esiin tulleet asiat

Suunnitelmaluonnos lähetettiin laajalle lausuntokierrokselle kaikissa kunnissa. Kaikissa

kunnissa suunnitelma oli myös nähtävillä kuntien www –sivuilla. Lausuntoja ja

kommentteja saapui kolme kappaletta. Virallinen lausunto on suunnitelman liitteenä (Liite

4). Kaikkiin kommentteihin on paneuduttu, ja ne pyritään ottamaan huomioon siinä

vaiheessa, kun suunnitelmaa päivitetään ja arvioidaan.

Lausunnoissa pidettiin positiivisena suunnitelman arvoja, visiota ja tavoitteita. Erityisesti

hyvänä pidettiin asiakasnäkökulman ottamista yhdeksi tavoitteeksi. Toisaalta

potilasjärjestöt kritisoivat sitä, että asiakasnäkökulma ei näy toimenpidesuunnitelmissa

riittävästi kaikkien kuntien suunnitelmissa. Lausunnoissa potilasjärjestöt toivoivat tulevansa

kuulluksi entistä paremmin viimeistään suunnitelman päivitysvaiheessa.

ToimeksiantoKevät 2009

Koulutus-seminaariKevät 2009

Työryhmä-työskentelyKevät-syksy2009

Suunnitelmaluonnos valmissyyskuu 2009

Lausunto-kierros 1

Lokakuu 2009

Suunnitelma-luonnos 2Marraskuu2009

Lausunto-kierros 2

Marras-joulukuu 2009

Valmis suunnitelmakuntienlausuntokierroksilleTammikuu 2010

http://www.pohjanmaa-hanke.fi/

10

3 PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSTYÖN NYKYTILA

KUUMA - kuntien päihde- ja mielenterveyspalvelut on kuvattu raportissa "Päihde- ja

mielenterveyspalvelujen nykytila ja kehittämistarpeet KUUMA -kunnissa".

Päihde- ja mielenterveystyön kehittämisen suunnitelman tavoitteiden seurantaindikaattorit

on kuvattu kappaleessa 4. Tässä kappaleessa kuvataan joitakin indikaattoreita, joiden

avulla ajatellaan olevan mahdollista seurata päihde- ja mielenterveysstrategian

tavoitteiden toteutumista ja jotka kuvaavat päihde- ja mielenterveysongelmien tilaa

kunnissa tällä hetkellä.

Alkoholijuomien myynti

Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:na alkoholina on valtakunnallisesti noussut

tasaisesti jokaisessa kunnassa vuoteen 2007 asti. Ennakkotietojen mukaan

alkoholijuomien myynti laski vuonna 2008 verrattuna edelliseen vuoteen kaikissa

maakunnissa lukuun ottamatta Kainuuta. KUUMA -kunnista Mäntsälässä, Nurmijärvellä ja

Tuusulassa alkoholijuomien myynti laski edelliseen vuoteen verrattuna. Keravalla,

Järvenpäässä ja Pornaisissa alkoholijuomien myynti puolestaan kasvoi edelliseen vuoteen

verrattuna (Taulukko 1).

Järvenpäässä alkoholimyyntiluvut ovat suuremmat kuin keskimäärin KUUMA -kunnissa.

Tähän vaikuttanee mm se, että Järvenpäässä on määrällisesti ravintoloita enemmän, sekä

se, että muista naapurikunnista tullaan viettämään ravintolailtaa Järvenpäähän. Päihteiden

saatavuuteen vaikuttaa myös se, kuinka paljon alueella on anniskelu- ja

vähittäismyyntiluvan haltijoita.

Taulukko 1. Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa.(KUUMA -kunnat)2006 2007 2008

Järvenpää 9,3 9,7 9,8Kerava 7,7 8,1 8,2Mäntsälä 7,1 7,6 7,1Nurmijärvi 6,9 7,1 7Pornainen 1,7 2 2,2Tuusula 6,5 6,7 6,3Lähde: SOTKAnet 2009.

11

Koulutus, työttömyys ja toimeentulo

Syrjäytyminen on sekä päihde- että mielenterveysongelmille altistava tekijä. Aikaisemmat,

jo olemassa olevat ongelmat altistavat uusille hyvinvointivajeille ja ongelmien

monimutkaistumisille ja syvenemiselle. Syrjäytymisen kehän voidaan kuvata jo alkaneen

lapsuudesta tai nuoruudesta, jos perheessä tai koulunkäynnissä on ollut ongelmia.

Taulukko 2. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä.(KUUMA -kunnat+koko maa)

2006 2007Järvenpää 147,9 146,6Kerava 166,1 164,9Mäntsälä 152,9 155,1Nurmijärvi 145,2 136,8Pornainen 143,3 149,1Tuusula 150,8 151,3Koko maa 114,3 116,8Lähde: SOTKAnet 2009.

Työttömyys vaikuttaa yksilön/perheen tulotasoon, elämänhallintaan ja henkiseen

hyvinvointiin. Työttömyys vaikuttaa negatiivisesti elämänhallinnan kokemukseen ja

itsetuntoon. Nuorten työttömyydellä on sekä välittömiä että pitkäaikaisia vaikutuksia

nuorten mielenterveyteen. Kun ihminen ei pääse kunnolla elämän alkuun, usko

tulevaisuuteen alkaa helposti horjua. Tulevaisuuden uskon katoaminen näkyy

sairastavuutena ja monenlaisina elämän hallinnan ongelmina (Sauri 2009).

Taulukko 3. Nuorisotyöttömät, % 15-24 -vuotiaasta työvoimasta. (KUUMA -kunnat+koko maa)

2006 2007 2008Järvenpää 6,8 5,3 5,3Kerava 3,8 3,7 4,1Mäntsälä 7,6 7,4 7,6Nurmijärvi 3,8 3,6 3,1Pornainen 3,5 3,5 3,5Tuusula 4,7 3,2 3,4Koko maa 10,6 8,9 8,8Lähde: SOTKAnet 2009.

12

Taulukko 4. Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä. (KUUMA -kunnat+koko maa)

2006 2007 2008Järvenpää 29,7 29,4 26,5Kerava 20,7 24,6 20,1Mäntsälä 22,4 21,6 21,2Nurmijärvi 25,1 27,5 25,1Pornainen 32,3 24,7 24,3Tuusula 27,6 24,2 19,7Koko maa 26 24 21,4Lähde: SOTKAnet 2009.

Taulukko 5. Työttömät, % työvoimasta.(KUUMA -kunnat+koko maa)

2006 2007 2008Järvenpää 6,4 5,6 5,3Kerava 4,9 4,3 4,1Mäntsälä 5,1 4,6 4,4Nurmijärvi 4,3 4 3,2Pornainen 3,9 3,3 3,1Tuusula 4,4 3,4 3Koko maa 9,7 8,5 8Lähde: SOTKAnet 2009.

Lasten ja nuorten hyvinvointi

Kodin ulkopuolelle sijoitusten (Taulukko 6) taustalla voivat olla niin vanhemmista kuin

lapsistakin johtuvat syyt. Usein taustalla on päihteiden käyttö. Tämän indikaattorin rinnalla

olisi hyvä tarkastella lastensuojeluilmoitusten pitkän aikavälin tilastoja, joissa ilmenevät

muutokset heijastuvat myös huostaanottotilastoihin. Vaikka valtakunnallisesti ei ole

saatavissa tilastotietoa päihteiden käytön yhteydestä huostaanottoihin tai avohuollon

tukitoimiin, antavat paikalliset selvitykset viitteitä päihde-ehtoisten huostaanottojen

yleisyydestä. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla (2005) tehdyn selvityksen mukaan

vanhempien päihdeongelmat olivat yleisin alle 12-vuotiaiden lasten huostaanoton tarvetta

aiheuttava tekijä. 13–17 -vuotiailla nuorilla nuoren oma päihteiden käyttö oli tekijänä yli

kolmanneksessa huostaanotoista. (SOTKAnet 2009.)

13

Taulukko 6. Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä.(KUUMA -kunnat+koko maa)

2006 2007Järvenpää 1,3 1,2Kerava 1 1,2Mäntsälä 0,4 0,6Nurmijärvi 0,6 0,6Tuusula 0,8 0,7Koko maa 1,2 1,2Lähde: SOTKAnet 2009.

Kouluilla on tärkeä rooli lasten ja nuorten terveyden edistämisessä, sillä lapset ja nuoret

ovat suuren osan ajastaan niiden vaikutuspiirissä elämänvaiheessa, jolloin kehitys ja

kasvu on voimakasta. Näinä vuosina lapset ja nuoret omaksuvat uusia elämäntapoja ja

asenteita, jotka voivat edistää terveyttä ja toimintakykyä aikuisena (Kouluterveyskysely

2008).

Paikallisesti toteutettavan terveyden edistämisen suunnitelmallisuuden ja

pitkäjänteisyyden varmistamiseksi nuorten hyvinvointia tulee seurata ja arvioida

säännöllisin väliajoin. Kouluterveyskysely on hyvä väline lasten ja nuorten terveyden ja

hyvinvoinnin seurantaan sekä kunnan että koulun tasolla. Paikallistason tuloksia on

mahdollisuus verrata myös maakunnan ja valtakunnan tilanteeseen. Näin voidaan myös

asettaa konkreettisia tavoitteita lähivuosiksi.(Kouluterveyskysely 2008.)

Taulukko 7. Kouluterveyskyselyn 2008 tulokset 8.-9. luokan oppilaat, vakioidut prosenttiosuudet(KUUMA -kunnat)

Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen TuusulaKeskivaikea tai vaikea masentuneisuus %, 13 13 12 15 - 13Terveydentila keskinkertainen tai huono,% 13 19 17 17 - 15Tupakoi päivittäin, % 15 12 16 17 - 15Kokeillut laittomia huumeita ainakinkerran,% 8 7 8 9 - 8Tosi humalassa vähintään kerran kk, % 16 17 18 18 - 16Vanhemmat eivät tiedä viikonlopunviettopaikkaa, % 41 44 34 41 - 40Keskusteluvaikeuksia vanhempienkanssa, % 10 9 8 10 - 11Lähde: Kouluterveyskysely 2008.

14

Palveluiden käyttö ja kustannukset

Taulukon 8 indikaattori kuvaa jossain määrin psyykkistä sairastavuutta, mutta etenkin

psykiatristen sairaaloiden palveluiden käyttöä alueellisesti tai koko maan tasolla. Siihen

vaikuttavia tekijöitä ovat sairastavuuden lisäksi väestön ikärakenne, palveluiden tarjonta,

hoitokäytännöt (etenkin hoidon porrastus) sekä hoitoon hakeutumisen kynnys.

Taulukko 8. Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät / 1000 asukasta(KUUMA -kunnat)

2006 2007Järvenpää 358,2 313,9Kerava 345,8 367,1Mäntsälä 282,9 321,2Nurmijärvi 287,3 272,8Pornainen 170,8 168,4Tuusula 365,2 298,8Lähde: SOTKAnet 2009.

Taulukon 9 indikaattori kuvaa päihdehuollon laitoshoidossa olleiden määrää suhteutettuna

koko väestöön. Alkoholin ja huumeiden käytön aiheuttamien ongelmien määrää ja niiden

vaikeusastetta kuvaa laitoshoidossa olleiden lukumäärä. On kuitenkin huomattava, että

kuntien kustantaman laitoshoidon määrä riippuu myös käytettävissä olevista resursseista

sekä vallitsevista hoitokäytännöistä. Mikäli laitospalveluja tai niiden ostosopimusta ei

kunnassa ole, näkyvät asiakkaat todennäköisesti sairaaloiden ja terveyskeskusten

vuodeosastoilla. Laitospalvelujen vähäinen käyttö ei näin ollen välttämättä kerro palvelujen

vähäisestä tarpeesta, vaan siitä miten näitä palveluja on saatavilla.

Taulukko 9. Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta (KUUMA -kunnat)

2006 2007 2008Järvenpää 1,5 2,6 1,4Kerava 1,6 1,7 1,3Mäntsälä 1,4 1,7 1,5Nurmijärvi 1,8 2,2 2,8Pornainen 1,6 1,2 1Tuusula 3,2 3,2 4,3Lähde: SOTKAnet 2009.

15

Kattavaa ja vertailukelpoista "kuntamittaria", jossa päihdehuollon nettokustannukset

(Taulukko 10) olisivat täysin vertailukelpoisia, on mahdotonta saada rakennettua.

Päihdepalvelut järjestetään kunnissa eri tavoin, jolloin myös päihteisiin liittyvät

kustannukset näkyvät eri tavoin. Päihdehuollon nettokustannukset voivat antaa vain

viitteellisen kuvan päihdeongelmien laajuudesta, sillä päihdehuollon nettokustannukset

näyttävät pienen osan päihdepalveluista aiheutuvista kustannuksista. Päihdehuollon

nettokustannuksissa eivät näy esimerkiksi sairaaloissa ja terveyskeskuksissa tehty

päihdetyö, eivätkä päihde-ehtoiset asumispalvelut, mikäli ne on kunnassa kirjattu osaksi

yleisiä asumispalveluita.

Päihdehuollon erityispalveluiden käyttö voi painottua alkuvuodelle ja kustannussyistä

vähetä loppuvuotta kohden. Tällöin indikaattori ei anna oikeaa kuvaa päihdepalvelujen

tilasta, vaan kertoo talousarviossa määritellyn tarpeen päihdepalvelujen kysynnän sijaan.

Indikaattori voi antaa vertailukelpoisen kuvan kunnan sisällä päihdehuollon

nettokustannuksissa tapahtuvista muutoksista, kun samalla otetaan huomioon

palvelujärjestelmässä tapahtuneet muutokset. Kuntien välinen vertailu edellyttää

palvelurakenteeltaan ja väestöltään samantyyppisen kunnan löytämistä

vertailukohdaksi.(SOTKAnet 2009.)

Taulukko 10. Päihdehuollon nettokustannukset.(KUUMA -kunnat+ koko maa)

2006 2007Järvenpää 19,6 26,2Kerava 19,7 21,3Mäntsälä 10,9 12,8Nurmijärvi 24,8 24,6Pornainen 5,4 4,3Tuusula 16,7 19,4Koko maa 24,4 26,3Lähde: SOTKAnet 2009.

16

4 SUUNNITELMAN VISIO JA ARVOT

VISIO

.

ARVOT

Asiakaslähtöisyys Asiakkaan äänen arvostaminen.Jokainen kuntalainen tietää, mistä tarvitessaansaa apua: palvelujärjestelmänselkeys ja palvelun oikea-aikaisuus, riittävyys jaluotettavuus

Oikeudenmukaisuus Oikeudenmukaisuus edellyttää, että yhtäläisenhoidon tarpeessa olevat potilaat hoidetaansamojen periaatteiden mukaisesti. Oikeusasianmukaiseen hoitoon ja ihmisarvoiseenkohteluun ei riipu potilaan iästä, asuinpaikasta,sosiaalisesta asemasta, äidinkielestä,sukupuolesta, etnisestä taustasta, kulttuurista,sukupuolisesta suuntautuneisuudestatai vakaumuksesta.

Ihmisarvo Jokaisella on yhtäläinen ja ainutkertainenihmisarvo. Ihmisen kunnioittamiseen kuuluvatinhimillinen kohtelu, luottamuksellisuus jayksityisyyden suoja, hyvä vuorovaikutusja rehellisyys sekä tiedonsaannin, yksilönvaikuttamismahdollisuuksien jaitsemääräämisoikeuden edistäminen.

Ammatillisuus Ammattitaidon ylläpito ja kehittäminen onjokaisen sosiaali- ja terveydenhuollossatoimivan oikeus ja velvollisuus. Hyvää hoitoa japalvelua ei synny ilman hyvää ammattitaitoa.Sisältöosaamisen lisäksi tarvitaan toimintaakoskevien säännösten ja suositusten hallintaa,eettisiä taitoja sekä vuorovaikutus- jatyöyhteisövalmiuksia. Näitä taitoja tulee voidaylläpitää ja kehittää.

Päihde- ja mielenterveyspalvelut on järjestetty asiakaslähtöisesti, ne ovat helpostisaatavissa, vaikuttavia ja laadukkaita. KUUMA -kunnissa ehkäisevä, mielenterveyttätukeva ja päihteettömyyttä edistävä työ on tärkeää kaikissa ihmisen elämänvaiheissa

17

5 SUUNNITELMAN TAVOITTEET

Tavoitteiden asettelun pohjana on käytetty strategian visiota. Tavoitteita on pyritty

tarkastelemaan kuntalaisen ja poliittisen päätöksentekijän näkökulmasta, asiakkaan

näkökulmasta, resurssien hallinnan ja talouden näkökulmasta, organisaation suorituskyvyn

ja toimivuuden näkökulmasta ja henkilöstön näkökulmasta.

Kuntien asukkaiden terveyden edistämisen ja hyvinvoinnin lisääminen

Palveluissa korostetaan ennaltaehkäisevää, mielenterveyttä tukevaa japäihteettömyyttä edistävää työtä ja varhaista puuttumista

- alle 18 -vuotiaiden päihteettömyys

Henkilöstön päihde- ja mielenterveystyön osaamisen kehittäminen

Asiakkaan osallisuuden vahvistaminen

- läheisten huomioiminen palveluissa

Kuntien päihde- ja mielenterveyspalvelut ovat tarvetta vastaavat, riittävästiresursoidut ja asiakaslähtöisesti järjestetyt

- painottaen perus- ja avohoitopainotteisuutta- yhteistyön kehittäminen kolmannen sektorin kanssa

- kattavat, joustavat, taloudelliset ja vaikuttavat palvelut

18

Alla on kuvattu indikaattoreita, joiden avulla voidaan kuvata koko päihde- ja

mielenterveystyön kehittämisen suunnitelman tavoitteiden saavuttamista. Lisäksi kunkin

kunnan matriisiin kirjataan ne mittarit, joilla seurataan kuntien työryhmien asettamia

tavoitteita.

TAVOITE MITTARI

Kuntien asukkaiden terveyden edistämisenja hyvinvoinnin lisääminen

Avohuollon tukitoimien piirissä 0-17 v % Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 v %

väestöstä Huostassa olleet 0-17 v % vast.ik. Nuorisotyöttömät % 15–24 v

työvoimasta Toimeentulotukea saaneet 18–24 v %

vast.ik.väestöstä Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17–24

v % vastaavan ik. Alkoholijuomien kokonaiskulutus, litraa Alkoholijuomien myynti asukasta kohti

100 % alkoholina, litraa Toimeentulotukea saaneet henkilöt

vuoden aikana, % asukkaista Mielenterveyden ja käyttäytymisen

häiriöiden vuoksityökyvyttömyyseläkettä saavat, % 16–64 vuotiaista

Huumausainerikosten määrä (Poliisintilastot)

Työttömät % työvoimasta Kouluterveyskysely

Palveluissa korostetaan ennaltaehkäisevää,mielenterveyttä tukevaa ja päihteettömyyttäedistävää työtä ja varhaista puuttumista

Alle 18-vuotiaiden päihteidenhallussapito ja käyttö (Poliisin tiedostot)

Kouluterveyskysely

Henkilöstön päihde- ja mielenterveystyönosaamisen kehittäminen

Koulutusten määrä/sisältö Henkilöstökyselyt

Asiakkaan osallisuuden vahvistaminen Asiakas- ja omaiskyselyt

Kuntien päihde- ja mielenterveyspalvelutovat tarvetta vastaavat, riittävästiresursoidut ja asiakaslähtöisesti järjestetyt

Erikoissairaanhoidon nettokustannukset Päihdehuollon nettokustannukset Psykiatrisen laitoshoidon

hoitojaksot/1000asukasta Henkilöstön määrä suhteessa

laatusuosituksiin (sos- ja tervtoimi) Järjestökyselyt

19

6 KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELYÄ

Terveyden edistäminen

Terveyden edistämisen laatusuosituksissa (2006) terveyden edistäminen on määritelty

prosessiksi, joka antaa yksilöille ja yhteisöille entistä paremmat mahdollisuudet hallita

terveyttä ja siihen vaikuttavia taustatekijöitä.

Terveyden edistäminen ymmärretään terveyteen sijoittamisena sekä tietoisena

voimavarojen kohdentamisena ja terveyden taustatekijöihin vaikuttamisena. Kunnassa se

tarkoittaa kaikkea sitä toimintaa, jonka tavoitteena on väestön terveyden ja toimintakyvyn

lisääminen, kansantautien, tapaturmien ja muiden terveysongelmien vähentäminen,

ennenaikaisten kuolemien vähentäminen ja väestöryhmien välisten terveyserojen

vähentäminen.

Mielenterveys

Mielenterveyspalveluiden laatusuosituksessa (2001) todetaan, että mielenterveys on

hyvinvoinnin, työ- ja toimintakyvyn sekä selviytymisen edellytys ja osatekijä. Suosituksen

taustalla on ajatus mielenterveysongelmien kehittymisestä prosessina, ja

mielenterveystyön palveluja tulisi olla saatavilla prosessin kaikissa vaiheissa: resursseja

ja osaamista tulisi suunnata elämisen ja selviytymisen voimavarojen vahvistamiseen,

psykososiaalisten ongelmien selvittelyyn ja tukemiseen, mielenterveyshäiriöiden

varhaiseen tunnistamiseen sekä tehokkaaseen hoitoon ja monipuoliseen kuntoutukseen.

Laatusuosituksessa todetaan myös, että mielenterveystyön haasteet koskevat monia

elämänaloja ja ovat siten terveydenhuollon lisäksi monien muidenkin alojen toimintaa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos määrittelee "Ehkäisevä mielenterveys kunnissa" -

oppaassa mielenterveyden seuraavasti: "Mielenterveys on erottamaton osa terveyttä ja

muodostaa siten perustan yksilön yleiselle hyvinvoinnille, kyvylle hallita elämää, tulkita

ympäristöä sekä sopeutua siihen. Hyvä mielenterveys on voimavara, joka auttaa ihmisiä

kokemaan elämän mielekkääksi, solmimaan ja ylläpitämään sosiaalisia suhteita sekä

20

toimimaan tuottavina ja luovina yhteisön jäseninä. Mielenterveys ei siis ole pysyvä

ominaisuus vaan tila, joka vaihtelee elämän eri vaiheissa aivan kuten fyysinen terveyskin".

Ehkäisevä työ

Laadukkaan ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön järjestäminen edellyttää

monialaisuutta, selkeää johtamisjärjestelmää ja riittäviä voimavaroja. Kuntien perusturvan

ja erityisesti sosiaali- ja terveysjohdon rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä on

olennainen. Kehittämällä suunnitelmallisesti ehkäiseviä palveluja sosiaali- ja

terveydenhuollossa luodaan kuntaan se osaaminen, joka mahdollistaa myös laajemman

hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen.

Ehkäisevä mielenterveystyö

Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen julkaisussa (2009) on määritelty ehkäisevää

mielenterveystyötä seuraavasti. Mielenterveyden edistäminen (promootio) ja

häiriöidenehkäisy (preventio) limittyvät teoriassa ja käytännössä toisiinsa. Promootio ja

preventio eroavat kuitenkin siten, että promootion tavoitteena on suojella, vaalia ja

parantaa kaikkien kuntalaisten mielenterveyttä, kun taas preventiossa painopiste on

mielenterveysongelmien ja -häiriöiden ehkäisemisessä erityisesti riskiryhmiin

vaikuttamalla. Ehkäisevällä mielenterveystyöllä tarkoitetaan toimintaa, jonka tavoitteena on

vahvistaa yksilön mielenterveyttä suojaavia tekijöitä

vahvistaa yhteisön mielenterveyttä suojaavia rakenteita

vähentää tai poistaa yksilön mielenterveyttä vaarantavia tekijöitä

vähentää tai poistaa yhteisöjen mielenterveyttä vaarantavia rakenteita

Mielenterveyden ongelmat ja häiriöt kehittyvät yksilötekijöiden ja olosuhteiden

vuorovaikutuksen tuloksena vähitellen vaikutuksiltaan kasautuvana prosessina (nk.

vuorovaikutusmalli). Tilanne, joka lopulta näkyy oireina, kehittyy usein kauan ja

kehityskulkuun sisältyy monenlaisia yksilöllisiä ja olosuhteisiin liittyviä

tekijöitä. Ehkäisevässä mielenterveystyössä keskeisintä on ennakoida kehitystä ja estää

ongelmiin johtava kehityskulku puuttumalla sen osatekijöihin ja prosessiin mahdollisimman

21

varhain. Mielenterveyden edistäminen, häiriöiden ehkäisy, hoito ja kuntoutus muodostavat

mielenterveystyön kokonaisuuden. Ehkäisevä mielenterveystyö on toimintaa, josta

valtaosa toteutuu lääketieteellisten perustein toteutettavien mielenterveyspalveluiden

ulkopuolella. Suurin osa ehkäisevästä mielenterveystyöstä toteutuu muun muassa

perheissä, päivähoidossa, kouluissa, työpaikoilla, kulttuuri- ja ympäristötoimessa

sekä järjestöissä. Mielenterveyttä edistävän ja ongelmia ehkäisevän työotteen tulee

kuitenkin sisältyä myös hoitoon ja kuntoutukseen.

Ehkäisevä päihdetyö

Stakesin (2007) julkaisemassa Ehkäisy ja hoito -oppaassa ehkäisevä päihdetyö

määritellään seuraavasti.

Ehkäisevä päihdetyö tulee nähdä laajasti hyvinvointia ja terveyttä edistävien toiminta- ja

elinympäristöjen luomisena. Ehkäisevään päihdetyöhön sisältyvät yleiseen ehkäisyyn

liittyvät tavoitteet ja toimintasisällöt ovat hyvin lähellä yleistä terveyden edistämistä. Sen

sijaan siihen sisältyvä riskiehkäisy edellyttää jo päihdetyön erityisosaamista. Ehkäisevä

päihdetyö on esimerkki alueesta, jolla terveyden edistämisen näkökulma perustuu lakiin:

sitä säätelevät sekä raittiustyölaki ja -asetus että päihdehuoltolaki, jonka tavoitteena on

ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä sosiaalisia ja

terveydellisiä haittoja.

Ehkäisevän päihdetyön tavoitteena on vähentää päihteiden kysyntää, saatavuutta ja

tarjontaa keinoinaan muun muassa

päihteettömien elintapojen edistäminen

päihdehaittojen ehkäisy ja vähentäminen

päihteisiin liittyvien ilmiöiden ymmärrys

Ehkäisevää päihdetyötä tehdään esimerkiksi

sosiaalitoimessa: päihdetiedotus, vanhemmuuden tukeminen, varhainen

puuttuminen

terveystoimessa: työterveyshuollossa ja polikliinisessa työssä tiedotuksen ja mini-

intervention keinoin

opetustoimessa: koulujen hyvinvointiohjelmat, päihdekasvatus ja varhainen

puuttuminen

22

nuoriso- ja vapaa-aikatoimessa: nuorten kasvun ja osallisuuden tukeminen,

päihteettömät nuorisotilat ja tilaisuudet, varhainen puuttuminen

Ehkäisevä päihdetyö Kuuma-kunnissa

KUUMA -kuntien ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöverkosto on määritellyt KUUMA -

kunnissa tehtävän ehkäisevän päihdetyön seuraavasti:

Kuuma-kuntien alueella ehkäisevän päihdetyön tavoitteena on kuntalaisten terveyden,

turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen, päihteiden käytön vähentäminen sekä

elämänhallinnan lisääminen. Työtä toteutetaan laaja-alaisesti ja moniammatillisesti. Työn

kohderyhmä ja painopistealueet vaihtelevat kunnittain, esimerkiksi Nurmijärvellä työn

painopiste on nuorissa.

Ehkäisevä päihdetyö perustuu lakiin: sitä säätelevät sekä raittiustyölaki ja -asetus että

päihdehuoltolaki, jonka tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä

sekä siihen liittyviä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja.

Ehkäisevää päihdetyötä toteutetaan Kuuma-kunnissa mm. tarjoamalla päihdetietoutta

kouluissa ja oppilaitoksissa, tukemalla lasten vanhempia kasvatus tehtävässään,

antamalla konsultaatiotukea päihdeasioissa, toteuttamalla yksilö – ja ryhmämuotoista

tukea päihteettömyyden vahvistamiseksi sekä lisäämällä kunnassa toteutettavaa varhaista

puuttumista.

Kuuma-kuntien ja Hyvinkään ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöt ovat verkostoituneet

tavoitteena mm. toteuttaa seudullisesti yhteistyönä valtakunnallinen ehkäisevän

päihdetyön viikko.

23

Päihdetyö/palvelut

Päihdepalveluja tulee päihdehuoltolain mukaan järjestää kunnassa esiintyvän tarpeen

mukaisesti sekä sosiaali- ja terveydenhuollon yleisissä palveluissa että päihdehuollon

erityispalveluina. Yleiset palvelut ovat tärkeitä päihdeongelmien hoidossa lähipalveluina ja

siellä tarvitaan riittävää osaamista muun muassa varhaisvaiheen päihdetyöhön. Palvelut

tulee järjestää ensisijaisesti avohuollon toimenpitein. Päihdehuollon palveluita ovat

avohuolto, laitoshuolto, kuntoutus- ja tukipalvelut (mm. asumispalvelut). (Päihdehuoltolaki

1986/41.) Päihdepalvelujen laatusuositukset määrittävät palveluiden ja ehkäisevän

päihdetyön asiakkaiksi kaikki kuntalaiset. Päihdepalveluiden järjestäminen tulee perustua

asiakkaan omiin ja hänen läheistensä toimintamahdollisuuksiin. Tämä asiakaslähtöisyys

ohjaa toimintaa niin päihdehoidon kuin -kuntoutuksen suunnittelussa, hyödyntäen

mahdollisimman monipuolisesti kunnan työntekijöiden moniammatillisia verkostoja. Jo nyt

päihde- ja mielenterveystyön hoitosuunnitelmissa pyritään ennaltaehkäisystä hoitoon siten

että päihde- ja mielenterveyssuunnitelman asiakkaiksi tulevat päihdeasiakkaiden lisäksi

myös omaiset, läheiset sekä koko ympäröivä yhteiskunta.

Mielenterveystyö/palvelut

Vuoden 1990 mielenterveyslaissa mielenterveystyötä ja -palveluja määritellään

seuraavasti: Mielenterveystyöllä tarkoitetaan yksilön psyykkisen hyvinvoinnin,

toimintakyvyn ja persoonallisuuden kasvun edistämistä sekä mielisairauksien ja muiden

mielenterveydenhäiriöiden ehkäisemistä, parantamista ja lievittämistä.

Mielenterveystyöhön kuuluu myös väestön elinolosuhteiden kehittäminen siten, että

elinolosuhteet ehkäisevät ennalta mielenterveyshäiriöiden syntyä, edistävät

mielenterveystyötä ja tukevat mielenterveyspalvelujen järjestämistä. Mielenterveystyöhön

kuuluvat mielisairauksia ja muita mielenterveydenhäiriöitä poteville henkilöille heidän

lääketieteellisin perustein arvioitavan sairautensa tai häiriönsä vuoksi annettavat sosiaali-

ja terveydenhuollon palvelut (mielenterveyspalvelut). (Mielenterveyslaki 1990, 1§)

Mielenterveyspalveluiden laatusuositus (2001) nojaa mielenterveyslakiin, jonka mukaan

kuntien on järjestettävä mielenterveyspalvelut sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisiksi kuin

kunnassa ja kuntainliiton alueella esiintyvä tarve edellyttää (mielenterveyslaki 4§).

24

Palvelujen on muodostettava toiminnallinen kokonaisuus (mielenterveyslaki 6 d §).

Mielenterveyspalveluiden laatusuosituksessa (2001) on jäsennetty ne keskeisimmät

rakenteelliset ja toiminnalliset seikat, joista laadukas mielenterveystyö käytännön

kokemuksen mukaan riippuu.

7 SUUNNITELMAN KEHITTÄMISKOHTEET

Päihde- ja mielenterveystyön kehittämisen kohteeksi valittiin kaikki ikäryhmät: lapset ja

nuoret, aikuiset ja ikääntyvät. Jokainen kunta on määritellyt kuntakohtaiset

painopistealueensa kunkin ikäryhmän kohdalla. Kuntakohtaiset painotukset voivat erota

jonkin verran toisistaan, mutta suunnitelman ylikunnalliset linjaukset kulkevat kohti yhteistä

päämäärää. Tämä suunnitelma huomioi ihmisen kokonaisvaltaisesti elämänkaarensa

jokaisessa vaiheessa. Suunnitelma korostaa ennaltaehkäisevän työn merkitystä vauvasta

vaariin. Työryhmien mielestä parasta ennaltaehkäisevää työtä on peruspalvelujen

turvaaminen sekä syrjäytymisen uhan alla olevien lasten, nuorten ja heidän perheittensä

varhainen tukeminen peruspalveluissa.

Työryhmien kehittämiskohteiden valinnan perusteena on ollut niiden toteuttamiskelpoisuus

nykyisessä toimintaympäristössä. Tavoitteena on ollut laatia realistinen ja konkreettinen

suunnitelma, jonka toteuttamista käytännössä voidaan myös mahdollisimman hyvin

seurata. Suunnitelman kuntakohtaiset toimenpideohjelmat mahdollistavat paikallisten

erityistarpeiden huomioimisen ja lujittavat paikallistason moniammatillista yhteistyötä.

KUUMA -kuntien yhteiset kehittämisenkohteet

KUUMA -kuntien tulevassa palveluyhteistyössä päihde- ja mielenterveyspalveluissa

pyritään kehittämään yhteistyötä mm. yhteisen kilpailutuksen, koulutuksen, vertailun,

laatusuositusten ja yhteisten asiakaskriteerien avulla.

Koulutus

Kuntien toimenpide-ehdotuksissa nousee esille koulutuksen tarve. Kuntien on järkevää

järjestää tiettyjä koulutuksia yhdessä.

25

Yhteiset asiakaskriteerit

Laaditaan laitoshoitoon lähettämisen kriteerit.

Selviämisasema KUUMA -alueelle

KUUMA - sosiaali- ja terveysjohdon tulee ottaa kantaa päihde- ja mielenterveystyön

palvelurakennetta pohdittaessa selviämishoidon järjestämisestä päihtyneille.

Kunnat ovat esittäneet Ridasjärven päihdehoitokeskukselle lausunnoissaan, että se

kehittäisi toimintaansa tämän asiakunnan tarpeista lähtien.

Aikuissosiaalityön ja päihde- ja mielenterveystyön yhteistyö

Keski-Uudenmaan kunnat ovat mukana suunnittelemassa hanketta missä haetaan KASTE

-rahoitusta aikuissosiaalityön sekä mielenterveys- ja päihdetyön yhteisen

asiakasprosessien ja moniammatillisten yhteistyömuotojen kehittämiseksi.

Hankesuunnitelmaa koordinoi Sosiaalitaito Oy.

Terveysneuvontatoiminta suonensisäisiä huumeita käyttäville

Terveysneuvonta toiminnan tarvetta suonensisäisiä huumeita käyttäville kartoitettiin

tammikuussa 2009 KUUMA -kunnissa. Kuntien vastauksista kävi ilmi, että suonensisäisten

huumeidenkäyttäjien määrää on vaikea arvioida, koska he eivät ole hoitojärjestelmän

piirissä. Kyselyyn vastanneet olivat pääsääntöisesti sitä mieltä, että huumeidenkäyttäjien

määrä joko pysyy samanlaisen tai lisääntyy tulevina vuosina. Terveysneuvontatoiminnan

järjestämistä suonensisäisiä huumeita käyttäville tulee jatkaa ja ottaa se

kehittämisenkohteeksi seuraavalle suunnitelmakaudelle.

Kaksoisdiagnoosipotilaiden hoito ja kuntoutus

Kaksoisdiagnoosipotilaiden hoidon ja kuntoutuksen kehittämiseen tarvitaan

perusterveydenhuollon, päihdetyön ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä. Tämän

potilasryhmän mukaan ottaminen seuraavan suunnitelmakauden kehittämisenkohteeksi on

huomioitava ja jatkettava jo tehtyjen suunnitelmien ja ehdotusten eteenpäin viemistä.

26

Mielenterveyskuntoutujien kotiuttaminen

Seuraavan suunnitelmakauden yhdeksi kehittämisen kohteeksi otetaan

mielenterveyskuntoutujien näkökulma. Hyödynnetään hyviä käytäntöjä (esim. Järvenpään

ACT -pilotin tuloksia).

8 SEURANTA JA ARVIOINTI

Suunnitelman seurannasta vastaa KUUMA -kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon

neuvottelukunta. Seurantaa ja implementointia varten KUUMA -sosiaali- ja terveysjohto on

nimennyt seurantaryhmän (Liite 4) ja sille puheenjohtajan, joka vastaa ryhmän

koollekutsumisesta. Puheenjohtajana toimii KUUMA -isäntäkuntana toimivan kunnan

edustaja. Puheenjohtajana toimiva kokoaa seurantaindikaattoritiedot ja hoitaa

seurantatietojen lähettämisen Terveyden- ja hyvinvoinnin laitokselle (THL).

Seurantaryhmän tehtävänä on tiedottaa päihde- ja mielenterveysstrategiasta, tukea sen

leviämistä ja juurtumista sekä arvioida strategian tavoitteiden toteutumista. Tavoitteiden

toteutumista seurataan työryhmien matriiseissa mainituilla mittareilla. Matriiseissa mainitut

vastuutahot seuraavat osaltaan tavoitteiden saavuttamista ja raportoivat seurantaryhmälle.

Seurantaryhmä kokoaa tiedot ja raportoi KUUMA -kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon

neuvottelukunnalle. Seurantaraportti ja suunnitelman päivitys toimitetaan tiedoksi ja

hyväksyttäväksi kuntien lautakunnille. Seuranta ja suunnitelman päivitys tapahtuu

vuosittain strategia - aikana 2010 – 2012. Seuraava päivitys on 1/2011.

27

TOIMENPIDEOHJELMA

JÄRVENPÄÄ

Lapset ja nuoret

KEHITTÄMISKOHDE TAVOITE KONKREETTISETMENETELMÄT

MITTARIT/SEURANTA VASTUUTAHO JAAIKATAULU

KUSTANNUSVAIKUTUS

0-17 -vuotiaidenpsykiatristen palvelut

0-17 -vuotiaidenhoitojatkumo toimiiniin etteiväliinputoamisiatapahdu

Hoitopolkujenrakentaminen sekäpäihde- ettämielenterveyspuolelle

Valmiit hoitopolut 2010–2011Perhepalvelut

Kustannusneutraali

Päihde- jamielenterveyspotilaidenlapset

Päihde- jamielenterveyspotilaanlapset huomioidaanhoidossa

Perustetaan työryhmäPerustetaanvertaisryhmiä lapsille

Työryhmä perustettuVertaisryhmiäperustettuRyhmien määrä

2010–2012PerhepalvelutMPY

Kustannusneutraali

Terveysneuvonta:ÄitiysneuvolaLastenneuvolaKouluterveydenhuoltoOpiskeluterveydenhuolto

Varhainenpuuttuminenmielenterveys- japäihdeongelmiinneuvolassa, koulu- jaopiskeluterveyden-huollossa

1. KyselyjensystemaattinentoteuttaminenAUDITEPDSBDI

2. Depressio-koulut

Kyselyistä vuosittainsaadun tiedon arviointi

Tehtyjen kyselyjenmäärä

Kouluterveyskysely

Terveysneuvonta2011

Terveydenhoitajienmäärä suositustenmukainen, jollointerveystarkastuksetpystytääntoteuttamaanasetuksen mukaisesti

28

Nuorisotoimi



KUSTANNUSVAIKUTUS

18 vuotta täyttäneet=nivelvaihe

Palveluidenjatkuminen jasaaminenPäihdepysäkiltä ja A-klinikalta

Kootaan verkostoPäihdepysäkin,päihde- jamielenterveysyksikönja nuorisotoimentyöntekijästä

VerkostontapaamiskerratAsiakasmäärät

Nuorisotoimi2010Päihdepalvelut

Työaika

Matalan kynnyksenpalvelut

Ei lähetteellisetpalvelut jatkuvatedelleen

HoitopolkujenlaatiminenLaaditaan lomakemissä ohjeistettumihin ohjataan

Hoitopolut tehtyAsiakasmäärätPalveluista koottu linkkikunnan nettisivuille

Nuorisotoimi2010–2011

Työaika

Palvelujen tehostaminen Toiminnassa olevatpäällekkäisyydetpoistetaan

Nykyisen Ehjäke-ryhmää vastaavan,mutta pienemmänryhmänperustaminen

Verkosto perustettu Nuorisotoimi2010–2011

Työaika

29

Aikuiset

Aikuissosiaalityö ja työllisyysyksikkö



KUSTANNUSVAIKUTUS

Aikuissosiaalityön jatyöllisyysyksikönasiakasohjaus,työntekijöiden roolientarkennus

Selkeyttää asiakasohjaustaja saavuttaa yhtenäinennäkemysTiedottamisen tehostaminenJoustavat työkäytännöt

KeskusteluYhteiset palaveritasiakaspalveluprosessinkuvantaminenTyöntekijöidenkoulutusSosiaalisenlähetekäytännönlisääminen

Prosessinsujuvuusmittarittehty

Päihde- jamielenterveystyönpalvelutAikuissosiaalityöTyöllisyysyksikkö2010–2011

TyöaikaTyön tehokkuus paraneeAsiakaspaine MPY:llä voikasvaa

Juovien tukikoti"märkäasuntola", jossatukipalveluita

Juoville päihdeongelmaisilleminimihuoltoPäihteistä johtuvanasunnottomuudenpoistaminen

Uuden palvelunperustaminen

AsunnottomienmääräPoliisinjuoppopidätystenmääräEnsiapukäyntienmäärä

KaupunginhallitusSosiaali- jaterveyslautakunta

RakennusHenkilöstöresurssit

Aikuissosiaalityön jatyöllisyysyksikönhenkilöstön päihde- jamielenterveysosaaminen

Tiedon lisääminenTyön tehostuminenParempi asiakasohjaus

Koulutus Koulutukset käytyKoulutukseenosallistujien määrä

Päihde- jamielenterveystyönpalvelutAikuissosiaalityöTyöllisyysyksikkö2010–2011

Sisältyvät yksiköidenkoulutusmäärärahoihinTarvittaessamäärärahojenhakeminenulkopuolisilta tahoilta

30

Terveyskeskus/avovastaanotto

Pitkäaikaista psyykkistäsairautta sairastavientuen ja hoidonjärjestäminen, ACT-mallin käyttöönottoonosallistuminen

Alkoholin riskikäyttäjienmini-interventioavosairaanhoidonvastaanottotoiminnassa

Luodaan malli potilaidentuen ja hoidonjärjestämiselle somaattisenhoidon osaltaavosairaanhoidonvastaanottotoiminnassa.Mallin käyttöönotto

Otetaan käyttöön mini-interventio työkalunalääkäri- jasairaanhoitajavastaanotoilla.Luodaan mallit mini-intervention jälkeisellejatkohoidolle.

Henkilökunnankoulutus, yhteistyön jkehittäminen,vastaanottotoiminnankäytäntöjen luominenja sopiminen,vastuuhenkilöidennimeäminen,seurantakäytäntöjenluominen

Henkilökunnankoulutus, käytäntöjensopiminen,seurantakäytäntöjenluominen

Kontaktien javastaanottokäyntienmäärienseuraaminen,hoitosuunnitelmienlaatiminen.

Käyttöönotonseuranta.Hoitosuunnitelmienlaatiminen mini-intervention pohjalta

Avosairaanhoidonylilääkäri jahoitotyön johtajaAikataulu:suunnittelu jatoteutus 2010,arviointi jatarvittavatpäivitykset 2011

Avosairaanhoidonylilääkäri jahoitotyön johtajaAikataulu:käytössä 2010

KoulutuskustannuksetTyöaika

Koulutuskustannukset,työaikaa suunnitteluun,ohjausmateriaalinhankinta

31

Ikääntyvät



KUSTANNUSVAIKUTUS

Yli 65-vuotiaidenalkoholin riskikäytöntunnistaminenkotihoidossa

Ikääntyneiden alkoholinkäytön riskirajattiedostetaan jaterveysriskittunnistetaan.

Jatkohoitoonohjaaminen.

Riskikäytönhuomioiminenhoitosuunnitelmassa.Henkilökunnankoulutus

Hoitosuunnitelmienseuranta

Koulutukseenosallistuminen

Kotihoidon johtaja

2010–2012

Käytetty työaika

KoulutuskustannuksetIäkkäidenriskikäyttäjienterveyden,hyvinvoinnin jatoimintakyvyntukeminen

Jatkohoito tukeehyvinvointia,toimintakyvynsäilymistä ja kotonaselviytymistä.

Tukitoimienjärjestäminen MPY:n jakotihoidon avulla

Alkoholin riskikäyttäjienmäärä MPY:ssä jakotihoidossa

Kotihoidon johtaja

Mielenterveys- japäihdeyksikön johtaja2010–2012

Liian varhaisenlaitoshoidonkustannustensäästyminen



KUSTANNUSVAIKUTUS

Mielenterveys- japäihdehoito

Päihde- jamielenterveystyönkehittämisensuunnitelma vietykäytäntöön

Tehdään aikatauluja suunnitelmakäytännöntoteutuksestasidosryhmien kanssa

Päihde- jamielenterveyssuunnitelma toimeenpantu

Mielenterveys- japäihdehoito

Kustannusneutraali

32

KERAVA



KUSTANNUSVAIKUTUS

Aikuistenmielenterveys- japäihdepalveluissa"yhden oven periaate"

Muodostetaanyhdistettymielenterveys- japäihdeavohoitoyksikkönykyisistä toimijoista.(A-klinikka, Miel -yksikkö)

Tehdäänprosessikuvaukset(nykyinen ja uusimalli).Arvioidaan uudenmallin mahdollisuudetja riskit. Uudenyksikön asiakasohjaus,lähetekäytännöt jne.laaditaan.

Koko henkilöstökokoontuu syksyn2009 aikana 4 kertaa.Kokousten välillätyöskenteleealatyöryhmä, jokaraportoi yhteisissäkokouksissa.

Joulukuussa 2009 onvalmiina yhdistymisenaikataulu jatoimintasuunnitelma.Alatyöryhmänkoollekutsuja onsosiaalijohtaja.

Ei välittömiäkustannusvaikutuksia.

Palvelut järjestetäänensisijaisesti asiakkaanomaan kotiin.Ostopalveluistasiirtyminen tuettuunasumiseen (ASTU -hanke). Päivätoiminnanjärjestämismahdollisuusomalla paikkakunnallaselvitetään.

Tavoite on ostettujenasumispalvelujenvähentäminen taivähintään kasvunestäminen; palvelutomasta kotikunnasta.

Ostopalveluissaolevien henkilöidenkartoitus on tehty kapalveluohjaajapalkattu. Hankkeenjatko turvataan.Vuokranantajienedustajat ovat mukanatyöryhmässä.

Kuten yllä. Kuten yllä.Alatyöryhmänkoollekutsuja onvastaavasosiaaliterapeutti.

Asumispalvelukustannukseteivät enää jatkakasvamistaan.

Hoitokodin tehtäväkuvaarvioidaan osanakuntoutuksen jaasumisen palveluketjua.

Hoitokoti liittyysaumattomastimuuhunpalveluketjuun.Toiminta laajenee jamonipuolistuu.

Kartoitetaanpalvelutarve uudessatoimintaympäristössä.Arvioidaan muutoksentarve ja muutoksentoteuttamisenedellytykset.

Sisältyy yllä olevantyöryhmäntoimeksiantoon

Sisältyy yllä olevantyöryhmäntoimeksiantoon.

Kustannusvaikutusarvioidaan, kunkäyttötarkoitus täsmentyy.

33

Korvaushoitoprosessi jatoimintamalliselkeytetään.

Malli on kuvattu.Toiminta ontavoitteellista.

Eri toimijat laativatmallin yhdessä ottaenhuomioon 1.8.09muutokset.

Kuten kohdassa 1. Kuten kohdassa 1.Alatyöryhmänkoollekutsuja onavopalvelujohtaja.

Säästöjä terveydenhuollonlääkekustannuksissaapteekkijakeluun siirtyvienosalta.

34

MÄNTSÄLÄ/PORNAINEN

Lasten, nuorten ja perheiden palvelut

Lastensuojelu



KUSTANNUSVAIKUTUS

Hoitopolkujenselkiyttäminen

Työntekijöillä on selkeäkuva miten ja minnepäihde- ja/taimielenterveysongelmistakärsivä asiakas ohjataanja millä kriteereillä

Tiedonkulku paranee

Luodaan kirjalliset ohjeethoitopolkuun päihde – jamielenterveysasiakkaidentukemiseksi (lapsille sekävanhemmille) ja otetaanne käyttöön

Yhteistyönleikkauskohtienhuomioiminen jayhteistyön tiivistäminen,esim. lastensuojeluntyöntekijä mukanapäihdetiimissätarvittaessa kun perhe onmonen eri sektorin tuenpiirissä

Hoitopolku luotu jaotettu käyttöön

Asiakastyytyväisyys-kysely

Lastensuojelu mukanapäihdetiimissä/vuosi

Montako asiakastapäihteiden vuoksilastensuojeluasiakkaana

Sosiaalityöntekijät(yhteistyössä päihde-jamielenterveystyöntekijöidenkansa)

Kustannusneutraali

Vanhempienpäihdekielteisyydentukeminen

Vanhemmatkannustavat omaa lastapäihteettömyyteen jasuhtautuvat mahdollisiinpäihdekokeiluihinvakavasti

Vanhempien tiedonlisääminen ja työkalujentarjoaminen oman lapsenpäihteettömyydentukemisessa (esim.kotona päihteidentarjoamiseen

Lastensuojeluasiakkaidenmäärä

Sosiaalityöntekijät Kustannusneutraali

35

puuttuminen jaohjaaminen)

Kylätoiminnan jayhteisöllisyydenvahvistaminen nuortenpäihteettömyydentukemisessa

Kunnan nuorisotoimi



KUSTANNUSVAIKUTUS

Laajaosallistumisen jayhteisöllisyydentukeminen

Ehkäisevä, laadukas jaasiakaslähtöinentoiminta: Asianmukaisettoimitilat ja riittävähenkilöstöresurssit

Matalan kynnyksenpalvelut antavatvalmiudet aktiivisenkansalaisuudenkehittymiseen

Yhteisöjen ulkopuolellejääneiden lasten januorten tavoittaminen

Talousarvioesitys:- 2010 nuoriso-ohjaajaInvestointisuunnitelmaesitys:Nuorisotilat Monitoimitalolle2013

Verkkonuorisotyöpalvelutnuorten mielenterveydenehkäisevänä tukenaPulmakulma ja Netari-nuorisotalo

Osallisuusryhmien toiminnanaktivointiYökahvilatoiminta ja etsivätyö

Resursointi TA 2010

Nuoriso-ohjaajaresurssientoteutuminen 2010

Toteutuminenvuosittain

Nuorisotoimi

Nuorisotoimi

Nuorisotalo jaerityisnuorisotyö

Nuoriso-ohjaaja30 000€

Kustannusneutraali

Kustannusneutraali

36

Terveydenedistäminen jaterveys- jahyvinvointierojenkaventaminen

Järjestöt ja seurattukevat lasten januorten hyvinvointia

Terveys- jaliikuntakasvatuksensisällyttäminen osaksieri toimintoja

Henkilöstöllä on tietoaja osaamistamielenterveysongelmienvarhaiseentunnistamiseen

Vapaaehtoisten rekrytointi

Hyvinvointia edistävänjärjestö- ja seuratoiminnantukeminen: Taloudellinen jainformatiivinen tuki

Aktiivinen puuttuminentoimintojen sisällä nuortenasenteisiin sekä tupakoinninettä päihteiden käytön osalta

Henkilöstön osaamisenlisääminen mm. koulutuksienkautta ja toimipolkujenluominen/hyödyntäminen

Vapaaehtoisia 30/vuosi

Resursointi TA 2010Harrastuskalenteri 2krt/vuosi

Toimintatavoistasopiminen 2010

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujenkehitystarveanalyysi2010 jaHenkilökohtainenkoulutussuunnittelu

Erityisnuorisotyö

LiikuntatoimiKulttuuritoimi

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen henkilöstö

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen henkilöstö

14 000€5000€

Kustannusneutraali

Kustannusneutraali

37

Päivähoito/Mustijoen perusturva

KEHITTÄMISKOHDE TAVOITE KONKREETTISET MENETELMÄT MITTARIT/SEURANTA VASTUUTAHO JAAIKATAULU

KUSTANNUSVAIKUTUS

Hoitopolkujenselkeyttäminen

Työntekijöillä selkeäkuva miten ja minnepäihde- ja/taimielenterveysongelmistakärsivä vanhempiohjataan ja milläkriteereillä

Yhteistyö eri toimijoidenvälillä tiivistyy

Kaikilla työntekijöillä tietomillaisiaauttamismahdollisuuksiakunnassa on tarjota päihde –ja/tai mielenterveysongelmistakärsiville vanhemmille. Selkeäohjeistus siitä kuka ohjaavanhempia tuen piiriin

Erityisesti yhteistyönleikkauskohtien huomioiminenyhteistyön tiivistämisessä(esim. päivähoito – perhetyö,päivähoito – neuvola)

Selkeät toimintatavatsovittu 2010

Päivähoidon henkilöstö(yhteistyössä päihde- jamielenterveystyönkanssa)

Kustannusneutraali

Ennaltaehkäisyn javarhaisenpuuttumisenvahvistaminen

Vanhemmat saavattukea vanhempanaolemiseen päivähoidonarjessakasvatuskumppanuudenhengessä

Vanhempien tukeminen jahuolen puheeksi ottaminentarvittaessa päivittäisissäkohtaamisissa mahdollisimmanmatalalla kynnykselläTyöntekijät osaavat ohjeistaavanhempia hakemaan tukeamyös päihde-jamielenterveysongelmiinsaomasta kunnastaKerhotoiminta ja avoinkerhotoiminta vanhemmuuden

Selkeät toimintatavatluotu 2010

Asiakastyytyväisyys-kyselyt

Päivähoidon henkilöstö Kustannusneutraali

38

Haastavien lastentunnistaminen paraneeja varhaisen jaoikeanlaisen tuenlöytäminen vahvistuu

tukena, vertaistuen tuomatmahdollisuudet

Koulutusta työntekijöille lastenmielenterveysongelmientunnistamiseksiHupu-koulutus varhaisenpuuttumisen tukenaHaastavan lapsen tukemisenmahdollisuuksien löytäminen,kehittäminen jahyödyntäminen, esim.yhteistyö vanhempien kanssa,keltojen ja penen tuki,päivähoidon rakenteellisettukikeinot(tukikerroin/avustaja)

Kerhot/vuosi

Vuosittaisetkoulutukset

Verkosto toimiisovitulla tavalla

Keltot Koulutusmäärärahat

Äitiys- ja lastenneuvola/Mustijoen perusturva



KUSTANNUSVAIKUTUS


Työntekijöillä selkeäkuva miten ja minnepäihde- ja/taimielenterveysongelmistakärsivä vanhempiohjataan ja milläkriteereillä

Luodaan kirjalliset ohjeethoitopolkuihin päihde – jamielenterveysasiakkaidentukemiseksi ja otetaan sekäyttöön (ensisijaisestimielenterveysongelmistakärsiville!)Kaikilla työntekijöillä on

Selkeät toimintatavatsovittu

Neuvolan henkilöstö(yhteistyötä päihde- jamielenterveystyön kanssa)

KustannusneutraaliSyrjäytyminenvähenee, vanhemmuusvahvistuuHuostaanottojenmäärä vähenee

39

mielenterveysongelmistakärsivien äitienjatkohoitopaikat selvillä


Vanhemmat saavatvanhemmuuteensatukea äitiys- jalastenneuvolassa

Kaikilla äitiys- jalastenneuvola käynneillähuomioidaan ja tuetaanvanhemmuutta resurssienmukaan

Perheterapeutinkotikäynti lasta odottaviinperheisiin (Pornainen)

Ryhmäneuvolatoimintaensisynnyttäneidentukena

Isäryhmätoiminta

Äiti-vauva-ryhmätensisynnyttäneille(Pornainen)

Depressiokoulunkäynnistäminen lievästimasentuneille äideilleyhteistyössä aikuistenpsykiatrisensairaanhoitajan kanssa

Neuvolaryhmien määrä

Ryhmien kävijämäärät

Asiakastyytyväisyyskyselyt

Neuvolan henkilöstö(yhteistyötä päihde- jamielenterveystyön kanssa)

KustannusneutraaliSyrjäytyminenvähenee, vanhemmuusvahvistuuHuostaanottojenmäärä vähenee

40

Työntekijöillä onriittävää osaamista jatukea päihde- jamielenterveysongelmientunnistamiseen javarhaiseenpuuttumiseen

Yhteistyön tiivistäminen

muun verkoston kesken

Koulutusta päihde -jamielenterveysongelmientunnistamiseen javarhaiseen puuttumiseen

Masennusseulojenottaminen käyttöönpäihde – japerheväkivaltamittareidenrinnalla

Työnohjauksen tuomatuki

Voimavaralomakkeenkäyttöönottaminenäitiysneuvolassa(Pornainen)

Lastensuojelun kanssatehtävä yhteistyö: tukeaja tiedotustalastensuojeluasioissasäännöllisesti

Neuvolatyöryhmävarhaisen puuttumisentukena. Ryhmääntarvittaessa edustus myöspäihdetyöstä,

Päihde- jamielenterveyskoulutustenmäärä/koulutuksessakävijät

Masennus- ja päihde- japerheväkivaltamittaritkäytössä

Neuvolatyöryhmäntapaamiset vuodessa

terveydenhoitajien esimies

Neuvolan henkilöstö

Koulutusmäärärahat

Kustannusneutraali

41

psykiatrisesta työstä jalastensuojelusta?

Lasten kuntoutusryhmäntuoma moniammatillinentuki (Pornainen)

Uuden perhetyöntekijäntyönkuvan selkiyttäminenvanhemmuudentukemiseen

Perhetyön tuki:asiakkaiden ohjaaminenperhetyöntekijälle tailapsiperheidenkodinhoitajalletarvittaessa

Yhteistapaamisia keltojen+ neuvolan kesken.Päivähoidon ja neuvolanyhteistyön kehittäminenedelleen esim. tilanteissajossa perheellesuositellaan päivähoitoa

Kuntoutusryhmäntapaamiset vuodessa

Työnkuva luotu

42

Kouluterveydenhuolto ja opiskelijaterveydenhuolto/ Mustijoen perusturva

KEHITTÄMISKOHDE TAVOITE KONKREETTISET MENETELMÄT MITTARIT/SEURANTA VASTUUTAHO JAAIKATAULU

KUSTANNUSVAIKUTUS


Nuorten hyvinvointiatuetaan ja päihde – jamielenterveysongelmiinpuututaan varhaisessavaiheessa

Terveystarkastukset lasten januorten hyvinvoinnin tukenatoteutuisivatkouluterveydenhuollontoimintasuunnitelmanmukaisesti

Tulevien 1lk ja 7lkterveystapaamisetennaltaehkäisevänätoimenpiteenä

Vanhempien tukeminensiirtymävaiheessa (kirjallistamateriaalia kotiin luettavaksi)

Keskustellaan vanhempienkanssa heidän vastuunlisäämisestä oman lapsenpäihteettömyyden tukemisessaja ohjataan tarvittaessaottamaan yhteyttä ehkäiseväänpäihdetyöntekijään

Kouluterveyden-huollontoimintasuunnitelmassaohjeistetut tarkastuksettoteutuneetsuunnitellusti

Hyödynnetäänseurannassakouluterveyskyselyntuloksia

Erikoissairaanhoitoonlähetetyt

Seuranta: Onko saatu

Kouluterveydenhoitajatja heidän esimiehensä

Kustannusneutraali

43

Kehitetäänyläkoululaisen laaja-alaisenterveystarkastuksenterveyskyselylomaketta

Nuorten päihdemittarinkäyttö selkiytyy jayhdenmukaistuu

Uusitaan ja parannetaanterveyskyselylomaketta, joitakäytetään työvälineenäyläkoulun laaja-alaisessatarkastuksessa

Parannetaan päihdeosionkyselyjä tai otetaan nuortenpäihdemittari liitteeksi(ehkäisevä päihdetyöntekijämukana päihdeosionkehittämisessä)

BDI tai muu seulakyselyterveyskyselyn liitteeksi taiolemassa olevan kyselynparantaminen näiltä osin

Nuorten päihdemittarin käytönlaajentaminen ja selkiyttäminenpaikallisella tasolla (yhteistyönätehty toimintasuunnitelmamiten toimitaan tiettyjenpisterajojen kanssa)

Pohdittavaksi: päihdemittarinvoisi liittää 8lk terveyskyselynyhteyteen, jos selkeät ohjeetjatko-ohjanna suhteen vairiittääkö uusittuunterveyslomakkeeseen mietityt

lomake käyttöönaikataulun mukaisesti

Päihdemittarin käyttökunnassaselkiytynyt/kyselytoimijoille

Mittarin rajat voisivattoimia seurantana

Kyselylomakkeenuusiminen syksy 2009,testaus kevätlukukausi2010, uudenlomakkeen käyttöönotto syksy 2010

Terveydenhoitajat jaheidän esimiehetEhkäiseväpäihdetyöntekijä

Kustannusneutraali

Kustannusneutraali

44

Kehitetään keinojaalakouluikäistenmielenterveysongelmienvarhaiseentunnistamiseen

Yhteistyötä tiivistetäänlasten/nuortenhyvinvoinnin tukemiseksi

Opettajienhaastattelulomakekäyttöön

päihdekyselyt ja päihdemittarikäytössä vain tarvittaessa

BDI ei sovellu alakouluikäisille,vaihtoehdon löytäminenVoisiko Perheneuvolantulevaisuudessa kehittämäämasennusseulaa käyttäätarvittaessa hyödyksikouluterveydenhuollossa?

Otetaan käyttöönkoulukiusaamista kartoittavakyselylomake 4lk oppilailleosana terveystapaamista

Yhteistyön tiivistäminenopettajien kanssa lasten /nuortenmielenterveysongelmientunnistamisessa ja ohjaamisessaesim. kouluterveyshuollonpiiriin.

Kehitellään yhdessä opettajienja oppilashuollon kanssaopettajien haastattelulomaketukemaan terveystarkastuksiinkuuluvia opettajienhaastatteluja

Keino löytynytalakouluikäisten lastenmielenterveysongelmienseulomiseen

Lomake käytössä

Lomake otettu käyttöön

Alakoulujenterveydenhoitajat jaheidän esimiehet

Kiusaamislomakekokeilu lukuvuonna2009-2010Käyttöön joka koulussa2010-2011Alakoulujenterveydenhoitajat

Käyttöön syksyllä 2011

Kustannusneutraali

Kustannusneutraali

Kouluterveydenhoitajat ja heidänesimiehet+ohr


45

Hiljaisten jasyrjäänvetäytyvienlasten tunnistaminenentistä paremmin

Voisiko psykiatrisensairaanhoitajan työpanostahyödyntää tässä?

Psykiatrisen sairaanhoitajan (6v-18v) ja ehkäisevän päihdetyöntarjoama tuki mielenterveys- japäihdeasioissa (esim.konsultaatio, luokkatilanteenseuraaminen,työparityöskentely) ennen esim.erikoissairaanhoitoa(ehdotus)


Hoitopolkujenselkeyttäminen

Työntekijöidentyönkuvienselkiyttäminen,päällekkäisentyöskentelynvälttäminen

Työntekijöillä selkeäkuva miten ja minnepäihde- ja/taimielenterveysongelmista kärsivä lapsi/ nuoriohjataan ja milläkriteereillä

Työntekijöidenammattitaidon

Työnkuvavihkojen käyttöön ottoTyöntekijöiden työnkuvattutuksi

Luodaan/päivitetään/selkiytetään ja otetaan käyttöön päihde-jamielenterveysongelmistakärsivien lasten/nuortenhoitopolku

Työnohjaus

Toimivat toimijapolut

Ovatko vihot tulleettutuiksi ja olleet käytössä

Järjestetyt koulutukset


Avain –työryhmä

Terveydenhoitajienesimies

Kustannusneutraali


46

vahvistaminen Koulutusta päihde- jamielenterveysasioista, koskakouluterveydenhoitaja toimiiusein lapsen/nuoren”kannattelijana” esim.perheneuvolaan tainuorisopsykiatrisellepoliklinikalle pääsyä odotellessa

Alakoulujen terveydenhoitajillevoisi järjestää esim.Perheneuvolan toimestakoulutusta lastenmielenterveysongelmista

Perheneuvola



KUSTANNUSVAIKUTUS

Lapsen ja nuorentuen tarpeenvarhainentunnistaminen jamahdollisimmannopeasti tuenjärjestäminenarkeen

Oppimisvaikeuksisten /keskittymättömien jatunne-elämänongelmista kärsivienlasten ja nuortensyrjäytymisen jamielenterveysongelmienennalta ehkäiseminen jatukeminen

Lastenpsykiatrisenhoitopolun rakentaminen

Lastenpsykiatrinkonsultaatiotuensaaminen

Tiivis yhteistyö lastenkanssa toimivienammattilaisten kanssa

Nuorten masennusseulankäyttöönottaminen 8

Hoitopolku luotu jaotettu käyttöön

Perheneuvolassalastenpsykiatrinkonsultaatio/v

Yhteistyökontaktitvuoden aikana

Testausten ja ryhmienkäynnistyminen 2010

Perheneuvolan tiimi 2010Ylilääkäri

Koulupsykologit,psykiatrinen sairaanhoitaja2010

Lasten ja nuorten psyk.shKoko tiimi

Huomioidaantalousarvioissa

47

Tiedon lisääminenvarhaisen puuttumisentueksi

luokkalaisille jariskiryhmässä oleviennuortenstressinhallintaryhmienaloittaminen

Ryhmämuotoistentukikeinojenkehittäminen jakäyttöönottaminen(esim. vanhempiendepressiokoulu,ihmeelliset vuodetvanhempainryhmä )

Koulutusta; verkostotyönkoulutus, erilaistenryhmien ohjaajakoulutukset

Ryhmät/vuosi

Koulutusten ja kävijöidenmäärä

Käydyt koulutukset

Koko tiimi

Mustijoen perusturva2010–2012


Poikkisektorisenyhteistyönvahvistaminen

Päällekkäisen työnvähentäminen ja avunsaaminen matalallakynnyksellä, ”yhdeltäluukulta”

Toimijapolkujenrakentaminen

Yhteisten lomakkeidentyöstäminen

Nuorille ja heidänperheilleen perustasolle

Toimijapolut tehty

Kunnassa käytössäyhteisiä lomakkeitatiedonsiirtoon 2011

Vuoden 2010 aikananuorille luotu

Avain työryhmä2010-2011

Lasten ja nuorten psyk.sh jaehkäisevä päihdetyöntekijä2010-2011

Lasten ja nuorten psyk.sh jaehkäisevä päihdetyöntekijä

Materiaalikulut

48

suunnitelmallisen jakonkreettisenmoniammatillisen tuenjärjestäminenmielenterveys-japäihdeasioihin (ns.nuorisoperhetuen tiiminkäynnistäminen)

perustasollemoniammatillinen jasuunnitelmallinen tiimi

Ehkäisevä päihdetyö

KEHITTÄMISKOHDE

TAVOITE KONKREETTISETMENETELMÄT

MITTARIT/SEURANTA VASTUUTAHO JA AIKATAULU KUSTANNUSVAIKUTUS

Poikkisektorisenyhteistyönvahvistaminen javarhaisenpuuttumisenlisääminen

Varhainenpuuttuminenlasten ja nuortenpäihdeasioissavahvistuu

Lasten ja nuortenparissatyöskentelevättekevätyhteistyötä jatukevat kukintahollaan lapsenpäihteettömyyttä

Toimijapolkujen luominenvarhaisen puuttumisentyökaluiksiTyöntekijöillekonsultaatiotuen tarjoaminenpäihteisiin ja puuttumiseen liittyvissäkysymyksissä

Moniammatillisenyhteistyön tiivistäminen esim.Avain-työryhmän / Huoli-työryhmän kautta

Työntekijöiden työnkuvatovat selvillä (on tieto kenenpuoleen missäkin asiassa voikääntyä) – työnkuvauksen

Toimijapolut tehty

Konsultaatiopuhelut /vuosi

Avaimen ja huimankokoukset/vuosi

Työntekijävihon päivitys

Päivitys vuosittainAvaintyöryhmä

Ehkäisevä päihdetyö jatkuva

Avain –työryhmä, jatkuva

Kustannusneutraali

Kustannusneutraali

Kopiointikulut

49

vihko

Yhteistyön kehittäminenlastensuojelun kanssakeväisin ja syksyisinyhteistapaamisten muodossa

Päällekkäisen työskentelynvähentäminenNuorisoperhetuen tiiminkehittäminen nuoren javanhempien tueksiHuima- työryhmäpäihteettömyyden tukena

Onko nuorisoperhetuentiimi käynnistynyt

Moniammatillinenverkosto

Kustannusneutraali

Lasten ja nuortenpäihteettömyydentukeminen

Alaikäistenalkoholinkäyttövähenee

Alaikäisillealkoholin

Nuoren motivoiminenpäihteettömyyteenyksilötuen tai ryhmätuenkauttaOpettajille tukeapäihdekasvatuksentoteuttamiseen

Erilaisten teemallistenviikkojen / tempaustenkautta päihteettömyydentukeminen ja päihdeasioistatiedottaminen, esim.ehkäisevän päihdetyön viikko

Yhteistyön jatkaminennuorten parissa

Yksilöasiakkaat/vuosi

Ryhmät/vuosiRyhmiinosallistuneet/vuosi

Opettajienpäihdekasvatustuki/vuosi

Työryhmän kokoukset /vuosi

Ehkäisevä päihdetyöntekijä2010-2012

Teemalliset päihdeviikot /vuosi

Ehkäisevä päihdetyöntekijä ja

Kustannusneutraali

Kustannusneutraali

50

välittäminenvähenee

Vanhempientukeminen

työskentelevien, poliisin jakauppiaiden kesken

VanhempainkahvilatoiminnanjatkaminenTiedotteiden kirjoittaminenvanhemmille, esim.paikallisista tukimuodoista

Vanhemmillekonsultaatiotuen antaminenoman lapsenpäihteettömyydentukemiseen

Vanhempainkahvilat /vuosi

Vanhempainkahvilaanosallistuneet / vuosi

Puhelinkonsultaationmäärä / vuosi

Ehkäiseväpäihdetyöntekijä/seurakunnandiakoni, jatkuva

Ehkäisevä päihdetyöntekijäjatkuva

Luentokustannukset/1000€vuosi

51

Aikuiset ja ikääntyvät

Aikuissosiaalityö



KUSTANNUSVAIKUTUS


Työntekijöillä selkeäkuva miten ja minnepäihde- ja/taimielenterveysongelmistakärsivä asiakas ohjataanja millä kriteereillä

Tiedonkulku tehostuu

Luodaan selkeähoitopolku, jossaasiakas saatarvitsevansa avun

Hoitoonohjauspolunnäkyväksi tekeminen jayhteistyökäytänteidenkehittäminen (esim.koulutuksien avulla jatyöryhmien kautta esim.laitoshoito-tiimi)

Päihde -jamielenterveysasiakkaantukena toimivientyöntekijöiden jajärjestöjen (esim.sininauhasäätiö)työnkuvien avaaminenesim. koulutuksien,”toimijaesittely-vihkon"

Koulutuksien määrä

Koulutuksiin osallistuneidenmäärä

Koulutuksista saatu palaute

Asiakastyytyväisyys kyselytvuosittain palvelun laadustaja kehittämisen kohdista

Työntekijätyytyväisyyskyselytyhteistyöhön liittyenvuosittain

”Toimijaesittely- vihon”tekeminen ja oppaanpäivittäminen vuosittain

Päihdeasiakkaanhoitopolku:päihdetyö jasosiaalityöaikataulu: kevät2010

Toimija-vihontyöstäminen,aikataulu: kevät2010

Kustannusneutraali

Hoitopolut: asiakassaa oikeat palvelutoikeaanaikaan, toistuvathoitoonhakeutumiset ja hoidonkeskeytykset vähenevät

Työntekijöiden tekemätyö tuleetehokkaammaksi kuinon selkeät ohjeet

52

kautta (myösyksityislääkäreille)

Toimijaesittely- vihottyöyksikköjenperehdytyskansioon jakunnan intranettiin(päihde-jamielenterveysasioihinomat sivut)

Asunnottomuudensaaminen laskuun

Asunnottomuudenennaltaehkäisy javarhainen puuttuminenongelmiin

Yhteistyö Mäntsälänvuokra-asuntojen,aikuissosiaalityön jamuun verkoston kesken

Sininauhasäätiöltäostettu tuki

Jalkautuviensosiaalityön,päihde- jamielenterveyspalvelujenkehittäminen esim.yhteistyössäSininauhasäätiön kanssa

Asunnottomien määränseuraaminen

Yhteistyökokousten määräMäntsälän vuokra-asuntojenkanssa vuosittainSininauhasäätiöltä ostettujenpalveluiden määrä

YhteistyöMäntsälän vuokra-asuntojen kanssa,aikataulu: jatkuva

Aikuissosiaalityö,Aikuistenpsykososiaalisetpalvelut2010–2012

Aikuissosiaalityö,Vuokra-asunnot,Aikuistenpsykososiaalisetpalvelut

Kustannusneutraali

Sininauhasäätiönkustannukset

53

Kunnassa järjestetäänpäivätoimintaa jatuettua asumistapäihde- jamielenterveysasiakkaille

Tehdään asiakasprofiilija prosessikuvauksetpalveluiden piirissäolevista asiakkaista.

Päivätoiminnassa mukanaolevien kävijämääräAsumispalveluita tarvitsevienmäärä

Päivätoimintaa tarvitsevienasiakkaidenmäärä/tukiasuntoatarvitsevien määrä selvillä

Aikuissosiaalityö,Aikuistenpsykososiaalisetpalvelut2010–2011

Kustannusneutraali

Työasema



KUSTANNUSVAIKUTUS


Työasemanasiakasprofiilinselkeyttäminen

Yhteistyöntiivistäminen muunverkoston kesken

PerustetaanarviointityöryhmäselkiyttämäänTyöasemalleohjautuvienasiakkaidentyötoiminnan tarvetta– erityisesti haasteenaJMT:ltä ohjautuvatasiakkaat (päihdetyönedustus ryhmässämyös mahdollinen)

Verkoston tunteminentärkeää – mitenTyöasema voihyödyntää verkostoa,miten verkosto voi

Arviointityöryhmäperustettu

Koulutuspäivätverkoston osaamisenjakamiseksi

Työaseman esimies2010

Työaseman esimies,jatkuva

Kustannusneutraali

Kustannusneutraali

54

hyödyntää Työasemaa

Koulutuspäivien kauttaverkoston työnkuvien/ työtehtävienavaaminen

Työntekijöidenosaamisenvahvistaminen

Työasemanhenkilöstön osaamistatuetaan säännöllisesti

Tietoa ja koulutustamielenterveys- japäihdeasiakkaankohtaamiseen

Työntekijöidenosallistuminenkoulutuksiin

Henkilöstönkouluttautuminenpäihde- jamielenterveysasioihin:2010 aikanaVastuutaho:Työaseman esimies


Nuorisotoimi/Työpaja



KUSTANNUSVAIKUTUS

Kaikkien nuortensaaminenkoulutukseen jatyöelämään

Työpajalla tunnistetaanräätälöityjä (päihde- jamielenterveys) palvelujatarvitsevat nuoret jaosataan ohjata nuoretpalveluihin

Mäntsälässä on selkeäpalveluohjausjärjestelmäpäihde- jamielenterveysasioissatukea tarvitseville nuorille

Valmis 2010 NuorisotoimiVerkosto

Kustannusneutraali

Laaja osallistumisenja yhteisöllisyydentukeminen

Osa yli 18-vuotiaistatarvitsisivatpäihteettömiä, avoimienovien toiminnan kaltaisiakohtaamispaikkoja jaohjausta vapaa-ajantoimintaan

Selvitetäänmahdollisuudet javaihtoehdotKUMPPANUUS-näkökulma

Valmis2011 Nuorisotoimi Kustannusneutraali

55

Terveydenedistäminen jaterveys- jahyvinvointierojenkaventaminen

Henkilöstöllä on tietoa jaosaamistamielenterveysongelmienvarhaiseentunnistamiseen

KUUMA- päihde- jamielenterveyssuunnitelmatukee nuorisotoimenpalveluja

Päihdevalitus ja ehkäisevätyö (mm. mielenterveys) –ovat osa nuortentyöpajan arkea

Henkilöstön osaamisenlisääminen mm.koulutuksien kautta jatoimipolkujenluominen/hyödyntäminen

KUUMA-työpajoilla onvalmis yhteinen päihde-ja mielenterveysstrategia

Päihde- jamielenterveysteematpajapäivillä ja luennotvuosittain

Henkilökohtainenkoulutussuunnitelma

Valmis kevät 2010

Pajapäiviensuunnittelu

Nuorten työpajanhenkilöstö 2010

KUUMA 2010

Jatkuva


Kustannusneutraali

Kustannusneutraali

Työterveyshuolto



KUSTANNUSVAIKUTUS

Työterveyshuollonasiakkaidenjaksamisen tukeminenja masennuksenennaltaehkäiseminen

Työikäistenmasennuksentunnistaminen,ennaltaehkäiseminenja hoito

Depressio-ohjaajakoulutuksen sekäohjelmankäynnistäminen

Työterveyshuoltoonoma psykiatrinensairaanhoitaja

Onko depressio-ohjaaja koulutoteutunut

Kuinka montadepressiokoulu-ryhmää vuosittainSairaslomien

Työterveyshuolto2010


56

väheneminenKunnan työntekijöidenpäihdeohjelmanjalkauttaminen

Työntekijöidenosaamisenvahvistaminenmielenterveysasioissasekä resurssienturvaaminen

Kunnan esimiehet jatyöntekijät ovattietoisiapäihdeohjelmasta jasitä osataan käyttää

Työterveyshuollossa onvälineitä omaanyksilötyöhönmielenterveysasiakkaankanssa

Koulutukset päihde-jamielenterveysasioihin

Päihdeohjelmastatiedottaminen esim.koulutuksien, intranetinkautta (esimiehille +muulle henkilöstölle)


Työntekijöidenosallistuminenkoulutuksiin

Kuinka montakoulutustapäihdeohjelmanjuurruttamiseksi onpidetty

Koulutuksiinosallistuneidenlukumäärä

Päihdeohjelmanpäivittäminen esim.intranettiin

Päihdeohjelma kevät2009, esimiesinfossatiedottaminen – -jatkuva tiedotusesimiehille jatyöntekijöille


Kustannusneutraali

57

Terveyskeskuksen vuodeosasto



KUSTANNUSVAIKUTUS

Ikäihmistenmasennuksentunnistaminen jatoimintatavat

Omahoitaja tietäämiten toimiatilanteessa osastollaja minne ohjatapotilas eteenpäinosastohoidon jälkeen

Koulutus/kehittämispäivä

Keskustelukaavakeavuksi asian esiinottamiseen potilaankanssa

Yhteistyö psyk.sh:nkanssa

Testien käyttö

Järjestetyt koulutus/kehittämispäivät

Onko käytössäerilaisia testejä

Onko luotuhoitopolusta kirjallisetohjeet

Vuodeosastonesimies


Kustannusneutraali

Päihdepotilaankokonaisvaltainenhoito

Omahoitaja tietäämiten toimiaosastohoidon aikana

Kirjallinen ohjeistushoitopolusta

Koulutus/kehittämispäivä

Yhteistyön tiivistäminenosaston, potilaan japäihdeyöntekijän välilläKirjaamisenselkiyttäminenyhtenäiseksi eritoimijoiden välillä; ohjemitä pitää huomioida jakirjata

Järjestetytkoulutukset

Kirjallinen ohje valmis

Vuodeosaston esimies2010

Vuodeosaston esimies2010Päihde- jamielenterveystyönesimies


Kustannusneutraali

58

Lääkehoito

Jatkohoito

Selkeä kirjallinen ohjeosastolla katkolla olevanpotilaan lääkityksestä

Kirjallinen ohje miten jaminne päihde- jamielenterveyspotilaatohjataan

Terveyskeskuksen poliklinikka



KUSTANNUSVAIKUTUS


Työntekijöillä selkeäkuva miten ja minnepäihde- ja/taimielenterveysongelmistakärsivä asiakas ohjataanja millä kriteereillä

Kirjalliset hoitopolut

Selkeät avokatko-ohjeet ja niidenpäivittäminen

Korvaushoitomallinselkiyttäminen

Vastuulääkärinsaaminen

Vastuuhoitaja(päihdeasiat,päihdetyön toive)

Kriisitilanteissaohjaaminenseurakunnan

Luodut hoitopolut

Luodut avokatko-ohjeet

Korvaushoitomallinluominen

Onko vastuulääkäriterveyskeskuksessa,joka erikoistunutpäihde- ja mt asioihin

Onko vastuuhoitajaterveyskeskuksessa,joka erikoistunutpäihde-ja mt asioihin

Kriisiohjeistus

TerveyskeskuksenesimiesPäihde- jamielenterveystyö2010

Kustannusneutraali

59

palveluihin: kriisityönselkiyttäminen

Koulutusta päihde- jamielenterveysasioista

Ennaltaehkäisy javarhainenpuuttuminenvahvistuvat

Tunnistaamielenterveys- japäihdetukea tarvitsevanasiakkaan

Yhteistyön tiivistäminentyöntekijöiden välille

Työntekijöidenasenteisiinvaikuttaminen tietoalisäämällä

Yhteiset linjatsoluhoitajilla (esim.tehdäänkö Audit, Bdi)

Hoitajien ja lääkärinyhteystyönkehittäminen(tiedonkulku,kirjaukset)

Yhteistyö muunverkoston kesken(esim. päihdetyö,psyk.sh)

Päihde- ja mtkoulutukset / vuosi

Kirjalliset ohjeet tehty

Yhteistyöpalaverit/vuosi

TerveyskeskuksenesimiesPäihde- jamielenterveystyö2010

Koulutuskustannukset

Kustannusneutraali

60

Kotihoito



KUSTANNUSVAIKUTUS

Ikääntyneet saavatajoissa hoitoa / apuamielenterveydenongelmiin

Ikääntyneidenmasennuksentunnistaminen

Tiedonkulunvarmistaminen

Henkilöstöllejärjestetäänkoulutustaikääntyneenmielenterveydestä

GDS 30 testin käyttö

Henkilöstöllelisäkoulutus testinkäyttöön ja sentulkintaan

Hoitoneuvottelut jamoniammatillinenyhteistyöHoitotyön kirjaaminen

Asiakkaalle tehdäänhoito – japalvelusuunnitelma,jonka lomakkeella onkysymykset alkoholinkäytöstä ja

Järjestetyt koulutuksetja niihinosallistuneiden määrä/ vuosi

GDS testattujen määrä/ vuosi

Koulutukseenosallistuneiden määrä/ vuosi

Pidetythoitoneuvottelut /vuosiAsiakkaasta tehdytasianmukaisetkirjaukset Pegasosohjelmaan

Asiakkaan hoito- japalvelusuunnitelmassaoleva kirjattu tieto

Käydyt keskustelut jamahdollinen

Kuuma-yhteistyönkautta?2010 kevät?

Kotihoidon alueellisettiimit 1.1.2010

Kotihoidon esimies /kotihoidon lääkäri1.1.2010

Asiakkaanvastuuhoitaja /tiimivastaava / esimiesAsiakkaan hoitoonosallistuvat henkilöt

Asiakkaanvastuuhoitaja

Kotihoidon alueellisettiimit

Koulutuskulut jaettavissa

Kustannusneutraali

Kustannusneutraali

Kustannusneutraali

Kustannusneutraali

Kustannusneutraali

61

tupakoinnista päihdehoitoonohjaaminen kirjataanPegasos ohjelmaan jaasiakkaan kotonaolevaan siniseenhoitokansioon

Asiakkaanpäihdeongelmaanpuuttuminen

Tehostetaanpäihdekoulutuksenmyötä kehitettyjenmenetelmien käyttöäpuheeksiottamisessa

Käytetäänpuheeksiotossa apunaOtetaan selvää!esitettä

Yhteydenotto jayhteistyö päihdetyönkanssa

Tilastot Kotihoidon alueellisettiimit / esimiehet /2010

Kustannusneutraali

Tupakoivienpäihdeongelmaistenasukasvalintoihinvaikuttaminen

Vanhustentaloillaasuvat tupakoivat vainulkotiloissa, jollointulipaloriskit tupakastajohtuen vähenevät jahenkilöstön passiivisentupakoinnin riskitalenevat

Vuokra-asunnot OY:lleon esitetty toive liittäävanhustentalonvuokrasääntöihin ehto,ettei sisätiloissa saisitupakoida sekälaaditaan uusiasuntohakemus, jossatupakointirajoitus ontiedossa

Uusi asuntohakemusvanhustentaloilla onvalmis ja käytössä.Vuokra- taijärjestyssäännöissä onkielletty tupakointisisätiloissa /asunnoissa

Vuokra-asunnot OY /Malin Jyhteistyössäkotihoidon esimiesten2010

Materiaalikulut

62

Ikääntyneiden sosiaalityö



KUSTANNUSVAIKUTUS

Ennaltaehkäisy javarhainenpuuttuminenikääntyneiden päihde- jamielenterveysongelmiin

Eläkeiänhuomioiminenhaastavanaelämänvaiheena

Matalan kynnyksentukimuoto Ikäihmistenneuvola ”Ikä-infon”jatkaminen jakehittäminenitsehoidon tukemisenvälineenä (aktiviteetinylläpitoa, ajankohtaistatietoa, vertaistukea,paikallisista palveluistatietoa jne)

Spr:n ystäväpalvelunhyödyntäminenerityisestimielenterveysasioissa(yksinäisyys ym. syyt)

Sininauhasäätiönsosiaalisen isännöinnintuki

Välitystili-asiakkuudentuomienmahdollisuuksienhyödyntäminen

Asiakastyytyväisyyskysely ikäneuvolassa

Ikäneuvola kerratvuosittain

kävijämäärienseuraaminenvuosittain

Ikäneuvolankävijämäärät

SPR:n ystäväpalvelunkäyttömäärät / vuosi

Sininauhasäätiönkanssa tehtäväyhteistyö

Ikääntyviensosiaalityöntekijä2010–2012

Kustannusneutraali

63

Asunnottomuudenehkäiseminen

Eri palveluissa olisitärkeää ottaa puheeksimyös talouteen jaasuntoon liittyviäasioita(ennaltaehkäisy).Ostettupalveluasuminen onkallis ja joskus ainoaratkaisu

Päihde- ja mielenterveystyö



KUSTANNUSVAIKUTUS

Päihde- jamielenterveystyössäyhden oven periaate

Palveluidensaatavuuden jasaumattomuudenvarmistaminen

Perustetaan aikuistenpsykososiaalistenpalveluiden yksikkö

Päihde- jamielenterveystyönyhdistäminen

Psykiatrisensairaanhoitajan toimensiirtäminen aikuistenpsykososiaalistenpalvelujen yksikköönterveystoimesta

Yksikkö perustettu Sosiaali-palvelupäällikkö2010

Huomioitu talousarviossa

64

Katkaisuhoitopotilaanhoidon parantaminen

Hoidon saumattomuus Varataan kaksikatkaisuhoitopaikkavuodeosastoltakatkaisuhoitoon

Vuodeosastonhenkilökunnankoulutus

Nimetäänvastuuhoitaja päihde-jamielenterveyspuoleltajoka vastaavuodeosastonkatkaisupotilaidenjatkohoidostaHoitopolkujenluominen

Paikat olemassa

Koulutukset pidetty

Hoitaja nimetty

Ostetutlaitoskatkaisupaikat

Hoitopolut luotu

Vanhustenhoidonpäällillö,sosiaali-palvelupäällikkö2010-2011

Kustannusneutraali

Opioidiriippuvaistenpotilaidenhoitoprosessinselkeyttäminen

Korvaushoitopotilaanhoidon laadun javaikuttavuudenparaneminen

Palkataanpäihdelääkäri (2h/vko)

Nimetäänvastuuhoitaja/tterveyskeskuksestalääkkeenjakoonNimettypäihdetyöntekijähoitaapsykososiaalisenkuntoutuksen

Potilasmäärät

Erikoissairaanhoidonkustannukset

Vastuuhoitajat nimetty

Sosiaalipalvelupäällikkö,aikuistenpsykosos.palv.esimies,terveyskeskuksen poliklinikan esimies2010-2011

Huomioitu talousarviossa

65

Hoitopresessinluominen

Korvaushoitotiiminperustaminen

Hoitoprosessi luotu

Tiimi perustettu

Päihde- jamielenterveysosaaminen

Kunnan työntekijätosaavat tunnistaapäihde- jamielenterveysongelmaisen asiakkaan jatietävät mihin hänetohjataan

HoitopolkujentekeminenKoulutus päihde- jamielenterveysongelmista ja palveluista

Päihde- jamielenterveyssuunnitelman esittely kunnantyöntekijöille,sidosryhmille jakuntalaisille

hoitopolut tehty

Pidetytkoulutustilaisuudet

Toimialojen esimiehet2010-2011


66

Seurakunta/Mäntsälä



KUSTANNUSVAIKUTUS

Yhteistyöntiivistäminen verkostonkesken päihde- jamielenterveysasiakkaantueksi

Asiakas saaoikeanlaista tukeatilanteeseensa

Työntekijät osaavathyödyntääseurakunnanpalveluita

Seurakunnanasiakaskunnassa paljonperheitä, päihde – jamielenterveysongelmistakärsiviä, velkaongelmissapainiskelevia asiakkaita

Asiakkaidenhyvinvoinnin tukemistamm. virkistysleirien,ryhmien kautta

Vahvaa yhteistyötäMielenterveysyhdistysKasvu ry:n kanssa

Yhteisiä asiakkaita mm.aikuissosiaalityönkanssa: yhteistyöntiivistäminen ja yhteistenpelisääntöjenluominen(seurakunta,aikuissosiaalityö javelkaneuvoja)

Seurakunnan panoksenhyödyntäminensuunnitellusti: asiakkaan

Leirit, ryhmät/vuosi

Osallistuneidenlukumäärä

Yhteistyöryhmänkäynnistyminensosiaalityön jaseurakunnan kesken

Tapaamiset/vuosi

Yhdyshenkilönäseurakunnasta diakoni+ kunnan edustaja

Yhteistyöryhmänperustaminen2010–2011

Seurakunta ja kuntayhteistyössä 2010–2012

Kustannukset arvioidaan

67

Kriisitoiminnankehittäminen

ohjaaminenkeskustelutukeenseurakunnan diakoninluokse

Seurakunnalla vahvapanos kriisityössä

Kriisiryhmänpuuttuminen ongelma,jota täytyy kehittää

Kriisiryhmä perustettu Seurakunta ja kuntayhteistyössä 2010–2012

Seurakunta/Pornainen



KUSTANNUSVAIKUTUS

Masennuksenennaltaehkäiseminenja kuntalaistenjaksamisen tukeminen

Kuntalaistenhyvinvointi paranee jatyöntekijöidenosaaminen vahvistuu

Depressio-ohjaajakoulutuksienkauttaryhmämuotoisen tuentarjoaminenkuntalaisille

KoulutusyhteistyötäMustijoen perusturvanalueella

Kuntalaistenhyvinvoinnin tukemistavirike- ja

Depressio-ohjaajakoukutuksientoteutuminen

Depressiokoulut/vuosiOsallistuneet/vuosi

Yhteistyökokouksetkotipalvelun kanssa

Seurakunnan diakoniselvittää depressio-ohjaajakoulutuksentoteuttamista ylikuntarajojen (hinta,aikataulu,koulutettavien määräjne) -----yhdyshenkilöidentiedottaminen2010

KoulutusmäärärahatKustannukset arvioidaan

68

kerhotoiminnan sekäretkien kautta

Omaishoitajienvirkistysleiritoiminnanjatkaminenyhteistyönä Mäntsälänseurakunnan kanssa

Yhteistyötäkotipalvelun kanssakehittämisen alla:yhteistyökuvioidenselkiyttäminen,mukaankotipalvelupalavereihin

69

NURMIJÄRVI

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa (www.nurmijarvi.fi) on yksityiskohtainen kuvaus ennaltaehkäisevästä päihdetyöstä,

lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä - sekä erityispalveluista.

Lapset ja nuoret



KUSTANNUSVAIKUTUS

Nuoret:13-18v, jotka eivättarvitse suoraan hoitoa,eivätkä kuulukenenkään alueeseen.Jotka on vaarassajoutua päihteidenväärinkäyttäjäksi taimielenterveyspalvelujenkäyttäjiksi.

Kehitetäänmoniammatillinen,ennaltaehkäisevätoimintamalli näidennuorten tukemiseksi.

Oppilashuollonkehittäminen ,kehittämishankemenossa.Työntekijät sinne,missä nuoret ovat.Esim. neuvola, koulut.Kouluun psyk sh?

Nuorisoneuvola toimii

Ongelmien kartoitus( terveys- ja sos.toimi,nuoriso, koulu, srk,poliisi)

Päihdeyksikköönnuorten

Ryhmienkokoontumiskerrat

Tavattujen nuortenmäärä

Käynnit / kkKouluterveyskysely v.2010Toimi perustettu.Kyllä__ Ei___

Alatyöryhmä koonnutongelmat

Vastuutaho määritelty

Terveysneuvonnanjohtaja toiminnassa

TA esitys v. 2011

Avoterveydenhuollonpäällikkö

Opm:n raha

http://www.nurmijarvi.fi/

70

päihdesairaanhoitajamatalan kynnyksenperiaatteella.

Syrjäytymisuhan allaolevat /Koulupudokkaat

Kehitetäänmoniammatillinen,ennaltaehkäisevätoimintamalli näidennuorten tukemiseksi.

Koulukuraattorit, th:t,opettajat, kutsutaanmoniammatillinenryhmä koolle.Selvitetään muidenkuntien mallit.

Työryhmä koottu

Prosessin kuvaus

Toimintamallin luonti

Avoterveydenhuollonpäällikkö

v. 2012

Kustannusneutraali

Varusmiehet, jotka eivätpääse armeijaan taijoutuvat pois mtt:nsyistä

Kehitetäänmoniammatillinen,toimintamalli näidenvarusmiestentukemiseksi.

Kootaan työryhmä Työryhmä koottu

Prosessin kuvaus

Toimintamallin luonti

Avoterveydenhuollonpäällikkö2011–2012

Kustannusneutraali

Perheneuvolan jaerikoissairaanhoidonvälinen yhteistyö.Työnjaonselkeyttäminen

Oikeat asiakkaathoidetaan oikeassapaikassa.

Prosessikuvauksentekeminen

Toimiva prosessikuvauson tehty.

Perheneuvolan johtavasos.työntekijäv. 2012

Kustannusneutraali

71

Aikuiset

ESh:n ja pth:n välinenyhteinen vastaanottokaksoisdiagnostiikkaasiakkaille(psyk. pkl, pth)

Kaksoisdiagnoosipotilaathoidetaan oikeassapaikassa, oikeaanaikaan. Asiakas mukana.

Yhteinen vastaanotto Yhteiset asiakkaat SoTeLi, HUS2010–2012

Kustannusneutraali

Monipalvelukeskus Mtt japäihdeongelmaistenkuntoutuksenkehittäminen

Monipalvelukeskus Monipalvelukeskus onperustettu

SoTeLI, HUSSosiaalipalvelupäällikkö 2012

Arvioidaan

72

Ikääntyvät

Kunnassa tulee ollaikäihmisten päihde- jamielenterveys ongelmiinerikoistunut/suuntautunut henkilö

Asiantuntijuusikäihmisten päihde- jamielenterveysongelmissalisääntyy

Olemassa olevastahenkilökunnastaresursoidaan ikäihmistenpäihde- jamielenterveysongelmiin

- erikoistunut/suuntautunuthenkilö.

Työnohjauskonsultaatio.

Avoterveydenhuollonpäällikkö2010–2011

Kustannusneutraali

Ikäihmisille suunnatutpäihde- jamielenterveyspalvelut

Henkilöstö on tietoinenpalvelujenkokonaisuudesta ja osaaohjata asiakkaat oikeaanhoitoon

Ikäihmisille suunnattujenpäihde- jamielenterveyspalveluidenkartoitus

Palvelut koottuyhteenJärjestetytkoulutuksetpalveluista

Päihdeyksikkö2010

Kustannusneutraali

Varhainen puuttuminenikäihmistenmielenterveys- japäihdeongelmiin

Henkilökunnalla onvalmiudet ottaa puheeksiasiat ja tarvittaessaohjata asianmukaiseenpalveluun

Päihde- ja mielenterveyskoulutuksia, puheeksiottaminen, erilaistentestien hyödyntäminen jakäyttöönottokoulutus,suunnitelmallisuus

JärjestetytkoulutuksetKoulutuksissa olleidenhenkilöiden määrä

PäihdeyksikköIkääntyvien palvelut?2010–2012


YHTEISETKEHITTÄMISKOHTEET

Vertaisryhmätoimintakaikissa yksiköissä

Tuki erielämäntilanteissa

VertaisryhmätSoTeLi, Srk, HUS,vapaaehtoisjärjestöt

Asiakkaat Srk Koulutusmäärärahat

Palveluistaviestittäminen

Kuntalaiset tietävätpalveluvaihtoehdoista

3-sektorin toiminnankartoitus, kunnankotisivuille linkit

Kunnan nettisivuillaon linkit (srk,vapaaehtoisjärjestöt,3-sektorit)

Monica Jääskeläinen2010–2011

Kustannusneutraali

73

TUUSULA

Lapset ja nuoret



KUSTANNUSVAIKUTUS

Koko perhettäkoskevien yhteistyö- jatoimintamallinvakiintuminen.

Perhelähtöisyys jamoniasiantuntijuudentehokas hyödyntäminen.

Perhelinkkikokoukset Alueellistenperhelinkkikokoustenlkm/vMoniammatillistenesimieskokoustenlkm/vToiminnanarviointikokouksettoteutuneetvuosittain

Sosiaali- jaterveystoimialaKasvatus- jasivistystoimialaSeurakunta

V. 2010

Resurssien käytöntehostuminen.

Kouluyhteisöjenturvallisuudenlisääminen ja lapsenkasvua tukevan jaoppimista edistävänkulttuurinvahvistaminen

Koulukiusaamisen ja koulu-uupumisen vähentäminen(koulukiusattujen sekäkoulukiusaajien määrävähenee, koulu-uupumuksesta kärsivienmäärä vähenee)

Meneillään olevienkehittämistoimenpiteidenkartoitus jakuntakohtaiseensuunnitelmaan integrointitoimialojenjohtoryhmätasolla.

Moniammatillinen koulutuskouluikäisten kanssatyöskenteleville (esim.kiusaamiseen vaikuttavattekijät, yhteistyövanhempien kanssa).

Kouluterveyskyselyt(seuraava v. 2010)OppilashuollontilastotPeruskoulunpäättötodistustavaille jäävien määräJatko-opiskelupaikkaavaille jäävien määrä

Kasvatus- jasivistystoimiala jaSosiaali- jaterveystoimiala

2010

2011/em. toimialat

Varhainenpuuttuminen vähentääkustannuksia esim.terveys- jasosiaalipalveluissa.

Niiden lasten Kaikilla Tukipolkujen rakentaminen Tukipolut on Poliisi, sosiaalipäivystys, Pitkällä tähtäyksellä

74

tukeminen, jotkaasuvat perheissä,joissa on päihde- ja/taimielenterveysongelmiatukeminen

perheväkivaltaperheitä jamielenterveysongelmaistenaikuisten perheitäkohtaavilla työntekijöilläon tieto lapsille saatavillaolevista tukitoimista.

1. perheväkivaltaakokeneille lapsille2.mielenterveysongelmaistenaikuisten lapsilleKoulutus perheväkivallantunnistamisesta ja senvaikutuksesta lapsenkehitykseen.

rakennettuKoulutuksentoteutuminen

sosiaali- jaterveystoimiala,kasvatus- jasivistystoimiala.Perheväkivaltatukipolkuja koulutus 2011Mielenterveysongelma-tukipolku 2012

vähentää sosiaali- jaterveystoimialan sekäkasvatus- jasivistystoimialankustannuksia.

Käytöshäiriöistenlasten vanhempientukeminen

Käytöshäiriöisten lastenvanhempienvanhemmuuden tukeminenja vahvistaminen

Ihmeelliset-vuodet -vanhempien ryhmätoistuvana toimintana

Ryhmätoiminnantoteutuminen

Terveyspalvelut

2010

Vähentää päivähoidonja koulunavustajakustannuksia,lääkinnällisenkuntoutuksen jaerikoissairaanhoidonkustannuksia ja pitkällätähtäykselläpäihdehoidonkustannuksia

Päihteettömänelämäntavantukeminen päihteitäkokeilleiden nuortenkohdalla

Nuorten humalajuomisenja huumeittenkäytönvähentäminen

Vanhempienvertaistukiryhmättoistuvana toimintanaNuorten ryhmät toistuvanatoimintanaAsiantuntijaluennottoistuvana toimintana

Toteutuneet ryhmät,osallistujamäärät jatapaamiskerrat

NuorisoasemaNuorisopalvelut

Suunnittelu jakäynnistäminen 2010Vakiintunut toiminta2011

Vähentääterveydenhuollon(sairaankuljetuksen,ensiavun jaerikoissairaanhoidon)ja lastensuojelunkustannuksia

75

Aikuiset



KUSTANNUSVAIKUTUS

Syrjäytymisenehkäiseminen

Yksinäisyys vähenee

Kuntalaisilla avoinvirtuaaliolohuone jokaon tarkoitettu kaikilleaikuisille.

Selvitetään olemassaolevat toiminnat jahyödynnetään niitäpäivätoiminnassa jakohtaamispaikkojentoiminnoissa.

Kävijämäärät( sitoutuminentoimintaan)AsiakaspalauteToimiva yhteistyö

KuntaSeurakuntaJärjestöt2010

Kustannusneutraali

TiedotusLisätä tietoa päihde- jamielenterveyspalveluista

Tuusulan www- sivujenajantasaiset tiedotKunnan nettisivuiltalinkki KelNet -sivuille

KävijämäärätAsiakaspalaute

Päihde - jamielenterveystyötätekevät työntekijät2010–2011

Kustannusneutraali

Saumaton hoitoketju

Asiakkaat tulevathoidon tarpeenmukaisesti hoidetuksiperusterveydenhuollossa

LisätäänerikoissairaanhoidonkonsultaatioitaKäytetään hyödyksienemmänverkostopalavereita

Konsultointioidenmäärä nouseeErikoissairaanhoitoonlähetetyt potilaidenmäärä vähenee

Ylilääkärit seuraavatmittareitaJatkuva

Odotetaan laskevanerikoissairaanhoitoavaativien hoitojaksojenmäärää ja sitä kauttasyntyy taloudellistasäästöä

76

Seurakunta



KUSTANNUSVAIKUTUS

Palveluohjaus Asiakkaanmahdollisuusvaikuttaa itseäänkoskeviin ratkaisuihinlisätään ja palvelutjärjestetäänmoniammatillisestiasiakkaan verkostojahyödyntäen

Yhteistä koulutustapäihde- jamielenterveystyöntekijöilleSovitaan palvelujenjärjestämisvastuut

AsiakaspalautePalvelusuunnitelmatJärjestettyjenkoulutusten määrä

Tulosaluepäälliköt,työntekijät itse2010–2012

Koulutusmäärärahat,joita lasketaannormaalisti ainabudjettiin pysyvätkäytännössä samana.

Päihde- jamielenterveysasiakkaankohtaaminenseurakunnassa

Yksinäisyyden jasyrjäytymisenlieventäminen

Avun antaminen jaohjaaminen palveluihinYhteisöllisyydenlisääminen(diakoniaruokailu,vastaanottotoiminnankehittäminen )Koulutuksen lisääminen

AsiakaspalauteOsallistujamäärät

DiakoniatyöPäihde- jamielenterveystyöhönerikoistuneetdiakoniatyöntekijät2010–2012

77

Ikääntyvät



KUSTANNUSVAIKUTUS

Palveluidenkuvaaminenyli 65 vuotiaille japalveluohjaus

Palveluprosessi kuvattu Päihde- jamielenterveysopiasikääntyneillePalveluistatiedottaminen

Hertta-lehden kauttatiedottaminen

Opas laadittu Sosiaali- ja terveystoimivuonna 2010

Kustannusneutraali

Käytetty työaika

Henkilökunnanpäihdeosaamisenkehittäminen

Yksikköihin koulutettu"päihdevastaavat"Riittävästi erityis-osaamista yksiköihinHenkilökunnalla onvalmiudet ottaa asiatpuheeksi ja tarvittaessaohjata palveluidenpiiriin

OsaamiskartoitustehdäänKoulutus toteutuuKonsultaatioidenhyödyntäminenmoniammatillisuudenhyödyntäminen

OsaamiskartoitusKoulutusseuranta

Sosiaali- jaterveystoimen yksikkö/esimiehet

osaamisenparantuminen--> palvelujen laatuparanee ja palvelujenpäällekkäisyys väheneeKoulutusmäärärahat

Henkilökunnanmielenterveys-osaamisenkehittäminen

Yksiköihin koulutettu"mielenterveys-vastaavat"

Osaamiskartoitus

Koulutus toteutuu(esim.depressiomittareidenhyödyntäminen jakäyttöönotto jakoulutusta testientulkintaan)

Osaamiskartoitus

Koulutusseuranta

Sosiaali- jaterveystoimenyksikkö/esimiehet

sama kuin yllä

78

KESKI-UUDENMAAN SOSIAALIPÄIVYSTYS



KUSTANNUSVAIKUTUS

Akuutti / kiireellinenkriisityö

Kriisityön mukaanottaminensosiaalipäivystyksentoimintaan

Tiivis yhteistyö &suunnittelu kuntien jamuidenyhteistyötahojenkanssa

Tilastot Keski-Uudenmaansosiaalipäivystys,kunnat, muutyhteistyötahot

Selkeä ja hyvä yhteistyöja suunnittelukriisityössä vähentävätkustannuksia

Päihdeongelmaistensijoituspaikat /hoitoonohjaus

Selkeä ohjeistus -kriteerit, mihin - milloinasunnottomatpäihdeongelmaisetvoidaan sijoittaa /ohjata hoitoon

Kuntien kanssapidettävät tapaamiset

yhteistyöstä jaohjeistuksestasopiminen

Tilastot Kunnat ja Keski-Uudenmaansosiaalipäivystys

Oikea asiakas, oikeassapaikassa, oikean ajan,oikeaan aikaansäästää kustannuksia

Mielenterveysasiakkaanhoitoonohjaus /arvioon ohjaus

Kuten edellä, selkeätohjeet ja kriteerit,milloin ja mihin

Kuten edellä TilastotKuten edellä, lisäksiperusterveydenhuoltoja erikoissairaanhoito

Oikea asiakas, oikeassapaikassa, oikean ajan,oikeaan aikaansäästää kustannuksia

79

LÄHTEET

Alkoholiongelmaisen hoito. Käypä hoito -suositus (2005). Suomen Päihdelääketieteen

yhdistyksen asettama työryhmä. Duodecim 121 (7): 788–803. Saatavilla:

http://www.kaypahoito.fi

Asumista ja kuntoutusta. Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluja koskeva kehittämis-

suositus(2007). Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2007:13, Helsinki.

Depressio. Käypä hoito -suositus (2004). Suomen Psykiatriayhdistys ry:n asettama

työryhmä. Duodecim 120 (6): 744–764. Saatavilla: http://www.kaypahoito.fi

Epävakaa persoonallisuus. Käypä hoito -suositus (2008). Suomalaisen Lääkäriseuran

Duodecimin ja Suomen Psykiatriayhdistys ry:n asettama työryhmä. Duodecim 124 (7):

820–36. Saatavilla: http://www.kaypahoito.fi

EU(2008). European Pact for Mental Health and Well-being. EU high-level conference “To-

gether for mental health and wellbeing”, Brussels, 12–13 June 2008.

Euroopan unionin neuvosto 2004. EU:n huumausainestrategia 2005–2012. 15074/04.

Huumeongelmaisen hoito. Käypä hoito -suositus (2006). Suomalaisen Lääkäriseuran

Duodecimin ja Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Duodecim 122 (5):

596–614. Saatavilla: http://www.kaypahoito.fi

Romppanen, P.2005. Katsaus kuntien päihdestrategioihin. Stakesin raportteja 2/2005.

Stakes.Helsinki.

Sauri, P. 2009. http://www.mtkl.fi/?x15497=431952

Skitsofrenia. Käypä hoito -suositus 2008. Julkaistu ensimmäisen kerran Aikakauskirja

Duodecimissa 117 (24): 2640–57. 1. päivitys 1.1.2008, s. 1–22. Saatavilla:

http://www.kaypahoito.fi

http://www.kaypahoito.fi/





80

Stakes 2007. Ehkäisy ja hoito – Laadukkaan päihdetyön kokonaisuus, Helsinki. Saatavilla:

http://neuvoa-antavat.stakes.fi

STM 2001 Mielenterveyspalvelujen laatusuositus. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita

2006:11. Helsinki.

STM 2001a. Valtioneuvoston periaatepäätös. Terveys 2015 -kansanterveysohjelmasta.

Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2001:4.Helsinki.

STM 2002. Päihdepalvelujen laatusuositukset. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita

2002: 3.Helsinki.

STM 2006. Terveyden edistämisen laatusuositus. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja

2006:19. Helsinki.

STM 2008. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2008-

2011. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2008:6.

STM 2009. Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma. Mieli 2009 -työryhmän ehdotukset

mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015. Sosiaali- ja terveysministeriön

selvityksiä 2009:3.

THL 2009.http://www.stakes.fi/FI/tilastot/aiheittain/Paihteet/alkoholijuomienkulutus_ennakko.htm

www.neuvoa-antavat.fi

WHO 2005. Mielenterveystyön toimintasuunnitelma Euroopassa. WHO:n Euroopan alueen

ministerikonferenssi mielenterveydestä: Haasteiden kohtaaminen ja ratkaisujen etsiminen.

Helsinki, 12.–15. tammikuuta 2005.

WHO 2008. Policies and practices for mental health in Europe: meeting the challenges.

Denmark: WHO Regional Office for Europe.

www.neuvoa-antavat.fi

www.pohjanmaa-hanke.fi

http://neuvoa-antavat.stakes.fi/

http://www.stakes.fi/FI/tilastot/aiheittain/Paihteet/alkoholijuomienkulutus_ennakko.htm

http://www.neuvoa-antavat.fi/

http://www.neuvoa-antavat.fi/

http://www.pohjanmaa-hanke.fi/

81

www.thl.fi

www.stm.fi

http://www.thl.fi/

http://www.stm.fi/

82

LIITTEET

Liite 1. Päihde- ja mielenterveystyötä ohjaava lainsäädäntö

Mielenterveyslaki 1990/1116.

Laki potilaan asemasta ja oikeuksista terveydenhuollossa 1992/785.

Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 2000/812.

Kansanterveyslaki 1972/66.

Päihdehuoltolaki 41/1986

Raittiustyölaki 828/1982

Sosiaalihuoltolaki 710/1982

Kansanterveyslaki 66/1972

Erikoissairaanhoitolaki 1062/1989

Lastensuojelulaki 417/2007

83

Liite 2. KUUMA -kuntien työryhmien koulutuspäivän ohjelma.

KUTSU

Päihde- ja mielenterveystyön kehittämisen suunnitelmaTyöseminaariAika: Perjantai 3.4.2009 klo 8.30-14.30Paikka: Järvenpäätalo, Hallintokatu 4, Järvenpää, kokoustila 1-3

KUUMA -kuntien päihde- ja mielenterveyshankkeen ohjausryhmän ehdotuksesta KUUMA-kunnat aloittavat päihde- ja mielenterveyssuunnitelman tekemisen yhdessä.Ohjausryhmän ehdotus on ollut KUUMA -sosiaali- ja terveydenhuollon neuvottelukunnankäsittelyssä ja se on hyväksytty 27.2.2009. Tarkoituksena on, että kunnat työstävätkuntakohtaiset suunnitelmat ja sen jälkeen ne kootaan yhteiseksi KUUMA -kuntien päihde-ja mielenterveystyön kehittämisen suunnitelmaksi. Niissä kunnissa, joissa on jo olemassaolevat päihde- tai mielenterveyssuunnitelmat, tehdään suunnitelmien päivitykset.

KUUMA -kuntiin on nimetty päihde- ja mielenterveyssuunnitelman yhdyshenkilöt. Hekokoavat ja koordinoivat omissa kunnissaan moniammatilliset, sektorirajat ylittävättyöryhmät, jotka työstävät oman kuntansa suunnitelmia. Työryhmien työskentely aloitetaanyhteisellä koulutuspäivällä, jonka tavoitteena on luoda yhteinen tietopohja työskentelylle.Koulutuspäivän aikana käydään läpi päihde- ja mielenterveyssuunnitelman tausta jatarkoitus, työskentelyprosessi ja aikataulu, sekä suunnitellaan työskentelyn sisältöä.

Päivän alustajina toimivat THL:n (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) asiantuntijat jaPohjanmaa -hankkeen koordinaattori. Tarkoituksena on kuulla muilla paikkakunnillatehdyistä seudullisista päihde- ja mielenterveyssuunnitelmista ja niihin liittyvistä seikoista.THL:n asiantuntijat kertovat mm. sekä päihde- että mielenterveyssuunnitelmiin liittyvistäindikaattoreista, kansallisen päihde- ja mielenterveyssuunnitelmasta sekä eri näkökulmistamitä suunnitelmaa tehtäessä tulee huomioida.

Ilmoittautuminen oman kunnan yhdyshenkilölle 30.3.2009 mennessä.Mea Hannila-Niemelä [email protected] Kaipiainen [email protected] Liimatainen [email protected]äivi Vuoriheimo [email protected] Pyy heikki. [email protected] Parviainen [email protected] Hemmilä [email protected] Kainulainen [email protected],Auli Lehkoinen [email protected]

mailto:[email protected]









84

Päivän ohjelma

klo 8.30

Päivän avaus ja orientaatio -tausta ja tarkoitus -aikataulu ja työskentelyprosessi

Alustajina projektipäällikkö Irja Hemmilä ja erikoissuunnittelija Seija Savolainen

klo 9.00- 9.45

Kansallinen päihde- ja mielenterveyssuunnitelma Alustajana kehittämispäällikkö Airi

Partanen, THL

klo 9.45- 10.15

Mielenterveystyön näkökulmien huomioonottaminen suunnitelmaa laadittaessa Alustajana

projektipäällikkö Minna Savolainen, THL

klo 10.15- 10.45

Päihdetyön näkökulmien huomioonottaminen suunnitelmaa laadittaessa Alustajina Seija

Savolainen ja Irja Hemmilä

klo 10.45- 11.45 LOUNAS (omakustanteinen)

klo 11.45- 13.00

Pohjanmaa -hankkeen päihde- ja mielenterveyssuunnitelma Alustajana

projektikoordinaattori Minna Laitila, Pohjanmaa-hanke

klo 13.00- 13.15 KAHVI

klo 13.15- 14.30 Jatkotyöskentelyyn orientoituminen

TERVETULOA!

85

Liite 3. Kuntien työryhmät

Järvenpää

Lapset, nuoret ja perheet

Mervi Aarnio vs. joht. sos.tt, lastensuojelu

Annika Karvinen, Auerkulman psyk. erik.sair.hoit., lastensuojelu

Tero Seitsonen, johtava sosiaalityöntekijä Keski-Uudenmaan sos.päiv.

Ari Siekkinen koulukuraattori lasten, nuorten ja perheiden

palvelut

Aikuiset

Tero Seitsonen johtava sosiaalityöntekijä Keski - Uusimaan

sosiaalipäivystys

Virva Juurikkala johtava sosiaalityöntekijä aikuissosiaalityö, Järvenpää

Lehti Sirkka vastaava työvalmentaja

Minna Karjalainen hoitotyön johtaja perusterveydenhuolto

Vesterinen Kirsi sosiaalityöntekijä aikuissosiaalityö

Mirja Nevalainen johtava sosiaalityöntekijä vammaispalvelut

Olli Ketoi-Tokoi toimintakeskuksen johtaja työ- ja toimintakeskus

Veli-Matti Ponkala johtaja päihde- ja mielenterveystyön

yksikkö

Ikääntyvät

Helena Venetvaara-Nurmi osastopäällikkö, pj vanhus- ja hoivapalvelut

Eeva Laine kotihoidon johtaja vanhus- ja hoivapalvelut

Helena Nikkanen-Ilvesmäki ylilääkäri terveyskeskussairaala

Ulla Palomäki hoitotyön esimies terveyskeskussairaala

86

Kerava

Heikki Pyy vastaava sosiaaliterapeutti

Marju Vuorinen vs kuntoutusohjaaja

Mäntsälä

Lasten, nuorten ja perheiden palvelut

Merja Harmokivi päiväkodin johtaja Mäntsälän päivähoito

Karoliina Sipilä erityisnuorisotyöntekijä Mäntsälän Nuorisotoimi

Sini Ryhänen terveydenhoitaja koulu-jaopiskeluterveydenhuolto

Henna Manninen-Tikka, Terveydenhoitaja äitiys- ja lastenneuvolaaMäntsälä

Heli Ronkainen lastensuojelun sosiaalityöntekijä lastensuojelu

Mira Oksa sairaanhoitaja terveyskeskuksenvuodeosasto

Taina Kunnari psykiatrinen sairaanhoitaja perheneuvola

Ritva Tanner kouluterveydenhoitaja Pornainen

Pia Luoto terveydenhoitaja,

äitiys- ja lastenneuvola, Pornainen

Mea Hannila-Niemelä ehkäisevä päihdetyöntekijä päihdetyö

87

Aikuiset ja ikääntyvät

Kirsikka Helenius-Pekki johtava työvalmentaja työasema

Timo Naapuri diakonian viranhaltija Mäntsälän seurakunta

Päivi Liu diakonian viranhaltija Pornaisten seurakunta

Minna Pessala sosiaalityöntekijä aikuissosiaalityö

Laura Simola-Beuzenberg työterveyshoitaja Mäntsälän työterveys

Tarja Kuusela-Nissinen Nuorten koulutus- ja työneuvoja nuorten työpaja- Nuorisotoimi ( ja työryhmässä aikuisetnuoret/nuorisotoimi)

Elina Rantala sairaanhoitaja terv.keskus

Liisa Sutinen kotihoidon ohjaaja Mäntsälänkotihoito

Aino Laakso sosiaalityöntekijä vanhustyö

Tiina Tuominen terveyskeskuksen vuodeosasto

Ari Tiensuu päihdetyöntekijä päihdehuolto

Annika Asla lähihoitaja terveyskeskus

Mea Hannila-Niemelä ehkäisevä päihdetyöntekijä päihdetyö

Nurmijärvi

Lapset ja nuoret

Raija Vanhatalo avoterveydenhuollon päällikkö puh.joht

Selin-Kantola Nurmijärven seurakunta/

nuoriso

Merja Winha-Järvinen nuorisopäällikkö sivistystoimi

Anna Tynell terveysneuvonnan johtaja sos ja terveystoimi

Suvi Salin johtava sosiaalityöntekijä sos. ja terveystoimi

Pirjo Turtia johtava sosiaalityöntekijä perheneuvola

88

Minna Yli-Tuina koulukuraattori sos. ja terveystoimi

Paula Kantola avohuollon ylilääkäri sos. ja terveystoimi

Riitta Repo päihdehoitaja sos. ja terveystoimi

Sari Sompajoki psykiatrinen hoitaja sos. ja terveystoimi

Krista Papp ylilääkäri psykiatrinen pkl HUS

Aikuiset

Jouko Liimatainen sosiaalipalvelupäällikkö puh.joht.

Päivi Turunen työterveyshuolto

Nina Marin -Kaperi päihdesairaanhoitaja sos. ja terveystoimi

Päivi Vuoriheimo vs. vastaava sosiaalityöntekijä sos. ja terveystoimi

Ulla Happonen sairaanhoitaja sos. ja terveystoimi

Tero Konttinen Nurmijärven seurakunta

Carita Turunen vastaava ohjaaja työvoiman palvelukeskus

Matti Koski poliisi

Ikääntyvät

Marita Hägglund puh.joht

Jeni Hälvä psykiatrinen sairaanhoitaja sos. ja terveystoimi

Regina Fagerholm sosiaalihoitaja/potilasasiamies sos. ja terveystoimi

Sari Uotila

Maarit Kotiranta

Mika Ekholm

89

Tuusula

Lapset ja nuoret

Elisa Arnberg sosiaalityöntekijä nuorisoasema

Anne Tiainen sairaanhoitaja nuorisoasema

Johanna Kivelä erityisnuorisotyöntekijä nuorisopalvelut

Eeva Huikko Ylilääkäri/lastenpsykiatri lasten, nuorten ja perheiden

terveyspalvelut

Helena Palola konsultoiva erityislastentarhan opettaja varhaiskasvatuspalvelut

Marja-Liisa Palosaari sosiaalityön päällikkö sosiaalipalvelut

Tuula Hallia lasten ja perheasiain koordinaattori sosiaalitoimi/lastensuojelu

Matti Johansson raittiussihteeri kasvatus- ja sivistystoimi

Asta Luumi depressiohoitaja äitiysneuvola

Jane Mikkonen sosiaaliohjaaja so.palvelut/alle 18-v

Jaana Nevalainen erityisohjaaja alle 18-v

Kaija Saren Tuusulan seurakunta

Aikuiset

Tarja Lehtinen työllistämiskoordinaattori sosiaalipalvelut

Tuire Väänänen terveyskeskuspsykologi työterveyshuolto

Mari Andelin sosiaaliohjaaja mielenterv.kuntoutus

sosiaalityö

Elina Syrjälä apulaisosastonhoitaja HUS JMT Akuuttipoliklinikka

Hanna Palmu HUS JMT Akuuttipoliklinikka

Raija Wallin Keski-Uudenmaanmielenterveysseura

90

Ulla Listovaara Keski-Uudenmaanmielenterveysseura

Auli Lehikoinen depressiohoitaja terveyspalvelut

Kristiina Pettersson sairaanhoitaja päihdepalvelut

Teija Käenmäki sairaanhoitaja päihdepalvelut

Pirita Kainulainen sairaanhoitaja päihdepalvelut

Heidi Timonen yksilövalmentaja kuntouttava työtoiminta

Tarja Katajamäki toiminnanohjaaja kuntouttava työtoiminta

Ruth Marttinen sosionomi Sininauhasäätiö, Mutterimajaasumisyksikkö

Ulla Koponen osastonhoitaja perusterveydenhuoltoKellokoski ja Jokela

Hilkka Kokkoniemi sosiaalityö

Ikääntyvät

Niina Kantola-Leskinen osastonhoitaja kotihoito

Mari Tapiola avopalveluohjaaja vanhuspalvelut

Leena Jäntti osastonhoitaja osasto 2

Sanna Korhonen osastonhoitaja asumispalvelut

Mirva Hyötynen osastonhoitaja kotihoito

Seurakunta

Tarja Tonteri Tuusulan seurakunta, diakoniatyö

Siru Luoto Tuusulan seurakunta, vanhustyö

91

Liite 4. KUUMA -kuntien päihde- ja mielenterveyshankkeen ohjausryhmä/Päihde- jamielenterveystyön kehittämisen suunnitelman seurantaryhmä

Sosiaali- ja terveysjohtaja, pj Markus Hemmilä Järvenpää(22.5.2008 asti)

Osastopäällikkö, pj Ritva Toivo Järvenpää(23.5.2008- 28.5.2009)

Vs. johtava ylilääkäri pj Jarja Ijäs Järvenpää (alkaen20.8.2009)

Sosiaalipalvelupäällikkö Tuula Puranen Mäntsälä (5.3.2009 asti)

Sosiaalipalvelupäällikkö Arja Tolttila Mäntsälä(alkaen 6.3.2009)

Sosiaaliohjaaja vs. Hilkka Kokkoniemi Tuusula (25.8.2008 asti)

Sosiaalityön päällikkö Marja-Liisa Palosaari Tuusula (alkaen 26.8.2008)

Sosiaalipalvelupäällikkö Jouko Liimatainen Nurmijärvi

Sosiaalijohtaja Maija Gartman Kerava

Kehittämispäällikkö Petteri Heino Sosiaalitaito

Erikoissuunnittelija, siht Seija Savolainen Sosiaalitaito

Ylilääkäri Ahti Tiusanen Mäntsälä (6.3.2009 alkaen)

92

Liite 4. Kannanotto KUUMA –kuntien päihde- ja mielenterveystyön kehittämisensuunnitelmaan

Tuusulan seudun mielenterveysyhdistys TUUMI ry

Asia: Kannanotto Päihde-ja mielenterveystyön kehittämissuunnitelmaan

TUUMI on yhdistys, jossa on kokemuksellista asiantuntijuutta, alansa ainoa potilas- järjestö. Se järjestääosallisuutta tukevaa toimintaa, kuten vertaisryhmiä, koulutus-ja harrastustoimintaa. Sen tehtävänä onedistää ja parantaa mielenterveyden häiriöistä kärsivien asemaa ja hyväksyntää yhteiskunnassa. Yhdistystoimii Keravalla, Järven-päässä ja Tuusulassa.

Suunnitelman visio ja arvot sekä niistä johdetut tavoitteet sisältävät oleellisen Tuumin näkökulmasta:asiakkaan osallisuuden vahvistaminen, painotus perus-ja avohoidossa, yhteistyön kehittäminen kolmannensektorin kanssa, kattavat ja joustavat palvelut jne.

Aikuisten osalta Keravan ja Järvenpään suunnitelma on perinteinen; toimijoina on vain viranhaltijat jalaitokset. Verkostoituminen on myös osaamista. Yhdistykset ovat jo verkostoituneet, Klubitalo ja KellNetovat osa yhteistä kenttää jne .Osallisuuden ja yhteisöllisyyden ja samalla mielenterveyden edistämisen jahäiriöiden ehkäisyn näkökulma puuttuu.

Tuusulan suunnitelmassa aikuisten osuudessa on vahva asiakaslähtöisyys, asiakkaan osallisuus tulee esiinprosessin joka vaiheessa, mittareissa, vastuutaholla. Siinä on otettu huomioon osallisuus ja yhteisöllisyysvision mukaisesti toimijoina mm järjestöt/kolmas sektori.

Ikääntyvien osalta uskomme myös vastuutahoja ja toimijoita olevan esitettyä enemmän ongelman laajuusja monimuotoisuus huomioiden. Koskee kaikkia kolmea kuntaa.

Seurakunnan suunnitelmia jäimme kaipaamaan Järvenpää ja Keravan osalta.

Jatkossa oletamme kuuluvamme sidosryhmiin, olevamme mukana järjestökyselyssä ja seuraavassapäivityksessä viimeistään.

TUUMI ryn puolesta

Raija Wallin

puheenjohtaja

päihde- ja mielenterveystyön kehittämisen suunnitelma 2010 ... · unionin tason prioriteetteja...

Documents