salon kaupunki huso-pÖylÄn tuulivoimapuiston ... · 2 yleisvastineet huso-pöylän ... mallinnus...

1

Salon kaupunki HUSO-PÖYLÄN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA Tiivistelmä ehdotusvaiheen lausunnoista ja muistutuksista ja niihin laaditut vastineet 21.5.2014

2

YLEISVASTINEET Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaavaehdotuksesta annettiin 10 lausuntoa ja jätettiin 24 muistutusta. Saadusta palautteesta nousi esille tiettyjä keskeisiä aihealueita, joihin on laadittu yleisvastine. Yleisvastineet ovat:

1. Maisema 2. Melu ja melumallinnukset 3. Varjon vilkunta (välke) 4. Luontoselvitykset ja niiden riittävyys 5. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) tarpeellisuus Huso-Pöylän tuulivoimahankkeessa

3

1 MAISEMA

1.1 Maisemavaikutukset yleensä

Tuulivoimaloiden vaikutuksia maisemaan ja rakennettuun kulttuuriympäristöön on arvioitu maisemaselvityksessä. Valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin tai valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin ei kohdistu merkittäviä vaikutuksia. Hankkeesta seuraavat merkittävimmät maisemavaikutukset kohdistuvat Pöylän kylään (maakunnallinen arvo) ja Kurjen ja Huson kyliin, jotka ovat lähialueella sijaitsevia maisemakokonaisuuksia. Näihin kohteisiin kohdistuvat vaikutukset on vaikutusarvioinnin ja arviointiin viimeistelyvaiheessa tehdyn päivityksen yhteydessä tunnistettu ja kuvattu. Tuulivoimaloiden maisemallisen kokonaisvaikutuksen ei katsota ylittävän maiseman sietokykyä. Tuulivoimaloiden käyttöiäksi on arvioitu noin 20-30 vuotta. Tuulivoimaloiden käytön jälkeen niiden rakennuspaikat maisemoidaan ja maisemallinen kokonaistilanne ja näkymät ovat palautettavissa ennalleen.

1.2 Valtakunnallisesti merkittävät maiseman ja rakennetun kulttuuriympäristön arvot

Toteutuessaan tuulivoimalat tulevat paikoitellen näkymään valtakunnallisesti merkittäville rakennetun kulttuuriympäristön alueille (RKY 2009) ja valtakunnallisesti arvokkaille maisema-alueille. Voimaloiden visuaaliset vaikutukset rajautuvat tehtyjen näkemäalueanalyysien mukaan arvoalueiden kokoon suhteutettuna suppealle alueelle. Tehtyjen selvitysten perusteella hankkeella ei ole kyseisten alueiden arvoa merkittävästi heikentäviä vaikutuksia, eikä hanke tule siltä osin estämään valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden toteutu-mista. Varsinais-Suomen valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita koskevassa valtakunnallisen työryhmän hyväksymässä uudessa ra-jausehdotuksessa Uskelan- ja Halikonjoen laaksojen maisema-alue ulottuu hieman nykyistä lännemmäksi. Tämän vuoksi maisema-alu-een lähin etäisyys suhteessa kaava-alueeseen tullee vähentymään noin 700 metriin. Hankkeen maisemalliset vaikutukset maisema-alueen laajenemissuunnassa ovat luonteeltaan ja merkittävyydeltään samankaltaiset kuin tämänhetkisellä maisema-alueella. Tämän vuoksi maisema-alueen laajentaminen ei aiheuta muutosta jo arvioiduissa vaikutuksien luonteessa tai merkittävyydessä.

1.3 Pöylän linnavuori

Tuulivoimalat ja linnavuori sijoittuvat kapean viljelylaakson toisistaan erottamille erillisille selänteille. Tuulivoimaloilla ei siten ole suoraa vaikutusta linnavuoren topografiaan tai sen silhuettia muodostavaan puustoon. Linnavuoren laella ja ylärinteessä kasvavan puuston katvevaikutuksen vuoksi linnavuorelta ei avaudu näkymiä itä–lounassektorille, joka olisi kulttuurimaiseman ja rakennetun kulttuuriym-päristön kannalta keskeisin näkymäsuunta. Pitkät näkymät avautuvat linnavuoren pohjoiselta lakitasanteelta ja ne suuntautuvat länsi–pohjoissektorille. Laelta aukeava esteetön näkymäsektori on vuoren länsipuolella sijaitsevaa kapeaa peltolaaksoa lukuun ottamatta yh-

4

tenäisen metsävaltainen. Maisemavaikutukset ovat siten vaikutukseltaan visuaalisia ja ne kohdistuvat yhtenäiseen metsävaltaiseen maisemakuvaan. Maisemakuva on linnavuorelta havainnoituna suhteellisen suuripiirteinen ja näkymiä hallitsevat yhtenäiset metsäalueet. Erillisiä maise-maelementtejä, joihin tuulivoimaloiden mittakaavaa vääristävä vaikutus kohdistuisi, on vain vähän. Edellä mainitut tekijät kasvattavat linnavuoren laelta aukeavien näkymien maisemallista sietokykyä. Tuulivoimalat vähentävät kuitenkin näkymien luontovaltaisuutta ja muuttavat metsävaltaisen alueen luonnetta rakennetummaksi. Tä-män lisäksi modernit rakenteet tuovat ajallisesti neutraaliin metsämaisemaan uuden ajallisen ja toiminnallisen kerrostuman, mikä saa-tetaan kokea ristiriitaiseksi linnavuoren historiallisen luonteen kanssa. Kokonaismaisemavaikutusta lieventäviä seikkoja: Tuulivoimalat eivät hallitse näkymiä koko näkymäsektorissa. Ne näyttäytyvät länteen ja luoteeseen suuntautuvissa näkymissä, mutta rajautuvat sivuun pohjoiseen avautuvista pitkistä näkymistä. Eteläiset neljä tuulivoimalaa sijoittuvat linnavuorelta katsottuna ryhmäksi, kun taas kaksi keskimmäistä ja kaksi pohjoisinta tuulivoimalaa erottuvat erillisinä pareina. Linnavuorta lähimpänä sijaitsevat tuulivoima-lat sijoittuvat avoimen näkymäsektorin laidalle, samalle näkymälinjalle kahden muun eteläisessä ryhmässä sijaitsevan tuulivoimalan kanssa. Tämä lieventää tuulivoimaloiden vähäisestä etäisyydestä johtuvaa dominoivaa vaikutusta. Kaavan viimeistelyvaiheessa eteläisimmän tuulivoimalan sijaintipaikkaa siirrettiin noin 200 metriä pohjoisemmaksi, Myllytyrynkallion luo-kohteiden koillispuolelle. Siirron seurauksena eteläisin tuulivoimala siirtyy vapaan näkymäalueen reunalta hieman keskemmälle, si-joittuen edelleen samalle näkymäsektorille muiden eteläisimpien voimaloiden kanssa. Siirrosta ei seuraa merkittävää muutosta linna-vuoren lakimaisemiin tai –näkymiin. Eteläisimmän tuulivoimalan poisto ei kaventaisi tuulivoimaloiden muodostaman kokonaisuuden leveyttä näkymäsektoreissa. Samasta syystä myös luonto- ja metsävaltaisuuteen kohdistuvien vaikutuksen luonne säilyisi poistoista huolimatta ennallaan. Näillä perusteilla eteläisimpien tuulivoimaloiden poistolla ei saavuteta merkittävää lievennystä maisemavaikutusten kokonaisuudessa Pöylän linnavuoren kannalta.

1.4 Pöylän kylä – Pöylän linnavuori

Arvot: Pöylän kylän arvot on kuvattu maisemaselvityksessä. Näitä ovat rakennuskohteiden lisäksi mm. maisemarakenteen perustekijöihin pohjautuvien toimintojen looginen sijoittuminen ja pitkään jatkuneesta asutuksesta ja viljelystä seurannut vakiintuneiden ja pienipiirteis-ten maisemakuvallisten osatekijöiden runsaus. Vainionjokilaakson poikki kulkeva Pöyläntie on viranomaislausuntojen mukaan Vai-nionjokilaakson viljelymaisemien, Pöylän kylän ja linnavuoren muodostaman maisemallisen kokonaisuuden edustavin havainnointi-suunta.

5

Arviointimenetelmät: Pöylän kylään kohdistuvien maisemavaikutusten arvioimiseksi käytössä on ollut kolme havainnekuvaa, valokuvasovitteita varten laa-dittu virtuaalimalli ja näkemäalueanalyysit. Kaavan viimeistelyvaiheessa laadittiin yksi lisähavainnekuva, joka havainnollistaa tilannetta lähestyttäessä Pöylän kylää idästä, Sauvontieltä. Kaksi aiemmin laadittua havainnekuvaa havainnollistavat lähestymissuuntaa Pöylän-tieltä. Pöyläntieltä laaditut havainnekuvat on rajattu siten, että sektoriin sijoittuu yhtäaikaisesti sekä kylän että linnavuoren silhuetti, jotta mai-semallinen kokonaistilanne saataisiin kuvatuksi. Havainnollistamisaineiston avulla voidaan arvioida, että Vainionjokilaakson vastalai-dalta havainnoituna kaikista tuulivoimaloista näkyy vähintään laparakenteita ja osasta myös tornirakennetta. Kuusi eteläisintä voimalaa sijoittuvat näkymässä Pöylän kylän taustalta nousevan metsän ylle ja kaksi pohjoisinta sijoittuu linnavuoren silhuetin vierustalle. Eteläisten ja pohjoisten tuulivoimalaryhmien välille jää viimeistelyvaiheessa poistetun tuulivoimalan vuoksi vapaa vyöhyke, jossa viljelymaisemaa reunustava metsäinen horisontti rajautuu häiriöttömästi taivaaseen. Maisemavaikutukset: Merkittävimmät maisemavaikutukset ovat luonteeltaan visuaalisia ja ne kohdistuvat Pöylän kylän maisemakuvan pienipiirteisen mit-takaavan hahmottamiseen niissä näkymäsuunnissa, joihin tuulivoimalat näkyvät. Lisäksi maisemassa näkyvä tuulivoimatuotanto muut-taa kulttuurimaiseman ajallista luonnetta ja tuo kulttuurimaisemaan uuden toiminnallisen kerroksen. Visuaalisesti hallitsevimmassa asemassa on eteläisin tuulivoimala, joka sijoittuu Pöyläntieltä tarkasteltuna suoraan Pöylän kylän taak-se. Kyseisestä näkymäsuunnasta tarkasteltuna tuulivoimalarakenteen suuri koko vertautuu Pöylän kyläkokonaisuuden pienipiirteisiin maisemaelementteihin, jolloin taustametsän puuston, rakennuskannan, pihapiirin rakenteiden, pihapuuston, tiemaiseman ja pellon reunavyöhykkeen mittakaavan hahmottaminen vääristyy. Tuulivoimalat eivät suoraan vaikuta kylän rakennuskantaan tai kylän maise-malliseen liittymiseen viljelyalueisiin, mutta maisemallinen tilanne muuttuu kuitenkin siten, että kyläkokonaisuutta rajaava luonnon-maisemaksi koettu metsäalue saa uuden toiminnallisen luonteen. Kokonaismaisemavaikutusta lieventäviä seikkoja: Pöylän kylään kohdistuu merkittäviä visuaalisia maisemavaikutuksia, mutta ne rajautuvat tiettyihin näkymäsuuntiin ja tietyille etäisyyk-sille Pöylän kylän Vainionjokilaakson puoleisen julkisivun suuntaan. Pöylän kylän itäinen silhuetti, jossa on leikkauskuvan tavoin hah-motettavissa metsäpuuston, rakennuskannan, pihapiirien, tiestön ja viljelyalueiden looginen sijoittuminen suhteessa topografiaan ja maaperäolosuhteisiin korostuu erityisesti Sauvontieltä idästä lähestyttäessä. Tienäkymästä ja kylästä hieman sivuun, tuulivoimaloita kohden käännetty havainnekuva osoittaa, että tuulivoimaloilla ei kyseisestä lähestymissuunnasta ole merkittävää vaikutusta Pöylän kyläkokonaisuuteen, vaan kylän silhuetti näyttäytyy eheänä ja tuulivoimalat sijoittuvat näkymästä sivuun. Myöskään Pöylän kylää Sau-vontietä lännestä lähestyttäessä tuulivoimalat eivät vaikututa maisemalliseen kokonaistilanteeseen, sillä ne jäävät puuston katveeseen.

6

Pöyläntiellä Vainionjokilaaksossa, jossa maisemavaikutus on arvioitu merkittäväksi, puuston ja maaston katvevaikutus kasvaa mitä lä-hemmäksi Pöylän kylää saavutaan. Sillan kohdalla tienäkymät kohdistuvat kohtisuoraan kylää kohden ja näkemäsektori kaventuu ja samalla kohdentuu tien suuntaiseksi avoimen maisematilan reunan lähestyessä. Kahden eteläisimmän tuulivoimalan edelleen näkyvät lavat sijoittuvat tässä näkymässä Pöylän kylärakenteen länsireunalle. Maisemavaikutuksia lieventää myös se, että näkymäsektorissa, jossa kaikki tuulivoimalat näkyvät kerralla, hahmotetaan samanai-kaisesti myös maisemarakenteen suuripiirteisiä elementtejä kuten viljelylaaksojen suuntautuneisuutta ja metsäselänteiden sijoittumista. Linnavuori Havainnekuvien perusteella voidaan arvioida tuulivoimaloiden vaikutuksia linnavuoren hierarkiseen asemaan ja sitä ympäröivän mai-seman suhteeseen. Kaksi pohjoisinta voimalaa sijaitsevat linnavuoren silhuettia visuaalisesti lähimpänä. Etäisyydestä johtuen näiden tuulivoimaloiden lavat eivät nouse näkymässä linnavuoren lakikorkeutta ylemmäksi, eikä niiden vaikutus muodostu dominoivaksi. Voimalat sijoittuvat laaksotilaa rajaavan metsäselänteen taustalle, mutta metsän reuna on niin kaukana, ettei maiseman yksityiskohtiin vertautuvaa vääristymistä tällä kohdin tapahdu. Kahden eteläisimmän voimalan kohdalla mittakaavallinen vääristyminen kohdistuu ensi sijaisesti Pöylän kylään ja tätä kautta välillisesti kylän ja linnavuoren väliseen hierarkkiaan.

1.5 Kurjen kylä

Kurjen kylän maisemalliset arvot liittyvät viljelylaakson ja sitä rajaavien selänteiden suhteellisen voimakkaaseen topografiseen muo-toon, perinteisten toimintojen loogiseen sijoittumiseen maisemarakenteessa ja pitkään jatkuneesta asutuksesta ja viljelystä seurannee-seen vakiintuneeseen maisemakuvaan. Tuulivoimaloiden haitallisten maisemavaikutuksien arvioidaan siten kohdistuvan Kurjen kylässä maisemakuvan mittakaavaltaan pienipiirteisten elementtien ja toisaalta maisematilan hahmottumiseen. Lisäksi tuulivoimatuotanto tuo avointa tilaa rajaavalle metsäalueelle uuden toiminnallisen luonteen. Kurjen kylän maisematila sijoittuu erisuuntaisten murroslaaksojen risteyskohtaan, jossa avoimien viljelymaisemien lisäksi myös tiever-kosto tarjoaa useita havainnointi- ja näkymäsuuntia. Viljelylaakson ylitse ja sen suuntaisesti aukeaa useita maisemallisesti mielen-kiintoisia näkymäsuuntia, mutta kylärakenteen ja sen viljelymaiseman hahmottamisen kannalta erityisiä tai ensiarvoisia näkymiä ei ole Kurjen kylällä osoitettavissa. Maisemavaikutusten voidaan kuitenkin todeta lieventyneen sellaisissa näkymäsuunnissa, joissa poistettu tuulivoimala sijoittui suoraan kylärakenteen taustalle.

2 MELU JA MELUMALLINNUKSET

Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaavan laadinnassa on systemaattisesti pyritty noudattamaan ympäristöhallinnon osoittamia tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvoja (4/2012). Suunnittelualueelle on laadittu melumallinnukset kaavoituspro-sessin eri vaiheissa ja mallinnuksissa on käytetty useampia mahdollisia voimalatyyppejä. Tehtyjen mallinnusten avulla on voitu arvioida

7

melun leviämistä tuulivoimapuiston alueelta sen lähiympäristöön. Mallinnuksia on tehty useammalle voimalatyypille sen vuoksi, että ne eroavat toisistaan jonkin verran meluominaisuuksiltaan. Lopullista voimalatyyppiä ei tarkoitus päättää vielä kaavoitusvaiheessa vaan päätös tehdään rakennuslupavaiheessa, kun tuulivoimapuiston tekninen suunnittelu ja yksityiskohdat ovat tarkentuneet.

2.1 Mallinnetut voimalatyypit ja mallinnuksen laskentaparametrit

YVA-tarveharkinta- ja osayleiskaavan luonnosvaiheessa (päiväyksellä 16.1.2013) melumallinnuksen on laatinut CPC Finland Oy:n emoyhtiö CPC Germania GmbH & Co. KG. Tuulivoimapuiston aiheuttamaa käytön aikaista melua on mallinnettu ISO 9613-2 standardin mukaisesti käyttäen WindPRO laskentamallia. Mallinnus käsitti 9 voimalaa ja 33 reseptori- eli mittauspistettä. Luonnosvaiheessa melu-mallinnus on tehty Vestas V112 voimalatyypille, napakorkeudella 119 metriä. Osayleiskaavan ehdotusvaiheen melumallinnus (päiväyksellä 20.11.2013) on laadittu syksyllä 2013 noudattaen YM:n melumallin-nushankkeen teknisen työryhmän suosituksia (Ehdotus tuulivoimamelun mallinnuksenlaskentalogiikkaan ja parametrien valintaan. VTT tutkimusraportti, VTT-R-04565-13). Mallinnukset on tehty kahdelle voimalatyypille - Vestas V112 sekä Nordex N117 CadnaA melumal-linnusohjelmistolla. Molempien voimalatyyppien oletetaan vastaavan 3MW:n voimalan äänitehotasoa. Mallinnukset on tehty tornikor-keudella 140,6 metriä. Osayleiskaavan ehdotusvaiheessa mallinnuksen laskentaparametrit on huomioitu oikein ja ne on kirjattu melumallinnusraporttiin. Han-kealueen topografia on vaihtelevaa mutta voimaloiden ja mallinnuksissa huomioidun vaikutusalueen väliset korkeuserot eivät ylittäneet yli 40 metriä. Tästä johtuen maanpinnan akustinen kovuuskerroin on 0,4. Myös muilta osin ehdotusvaiheen mallinnuksen laadinnassa on noudatettu VTT:n ohjeistuksia. Ehdotusvaiheen muistutuksissa todetaan, että mallinnuksissa ei ole huomioitu jaksollisuutta, amplitudimodulaatiota eikä kapeakais-taisuutta. Kahden ensiksi mainitun osalta voidaan todeta, että melun merkityksellistä sykintää (merkityksellinen amplitudimodulaatio) ei voi huomioida melumalleissa ellei siitä ole selkeää aiempaa näyttöä kyseisen voimalatyypin osalta. Voimalavalmistaja ei myöskään takaa tätä melun ominaisuutta, sillä sille ei ole vielä yleisiä kansainvälisiä määritysperusteita. Johtuen roottorin pyörimisestä, tuulivoi-mamelussa on aina jonkin verran heikkoa sykintää ja se on yleisesti huomioitu annetuissa ohjearvoissa, jotka ovat 5-10 dB alhaisempia kuin voimassa olevan asetuksen mukaiset arvot. Kapeakaistaisuudesta voidaan todeta, että voimalavalmistaja on taannut alemman teholuokan konetyypille (2.4 MW) sellaisen vaimean kapeakaistaisuuden lähelle konetta (IEC etäisyys), jolle ei ole perusteita +5 dB:n kapeakaistaisuuskorjaukselle altistuvissa kohteissa. Tälle konetyypille ei ole vielä annettu takuina kyseessä olevaa melun ominaisuutta, mutta valmistaja ei tuo markkinoille voimaloita, joissa kyseinen ominaisuus olisi merkityksellinen.

2.2 Viimeistelty kaavaratkaisun melumallinnus kahdeksan voimalan sijoitussuunnitelmalle

Huso-Pöylän tuulivoimapuiston lopullinen osayleiskaavan maankäyttöratkaisu on laadittu kahdeksalle tuulivoimalalle. Kaavan viimeis-telyvaiheessa keväällä 2014 päädyttiin poistamaan yksi voimala, minkä johdosta mm. melu-, varjon vilkunta- ja maisemavaikutuksia on

8

jossakin määrin saatu lievennettyä. Viimeistelty melumallinnus osayleiskaavaan on päivitetty ehdotusvaiheesta Nordex N117 voimalalle napakorkeudella 140,6 metriä. Mallinnuksessa on noudatettu ympäristöministeriön helmikuussa 2014 antamaa tuulivoiman mallinnusohjetta (Ympäristöhallinnon oh-jeita 2 /2014 – Tuulivoimaloiden melun mallintaminen) ja ohjeen mukaisia laskentaparametreja. Suoritetun laskennan perusteella melun ei katsota ylittävän annettuja suunnittelun päiväohjearvoja (45 dB(A)). Vastaavasti yöajanohjearvot 35 dB (A) voivat ylittyä neljän loma-asuinrakennuksen kohdalla. Mahdollisen yöajan ylittymisen vuoksi meluraporttiin on liitetty mukaan meluoptimoitu lisämallinnus. Lisä-mallinnus osoittaa, että meluoptimoinnilla on mahdollisuus päästä alle 35 dB(A):n raja-arvon kaikissa altistuvissa kohteissa myös yöai-kaan. Huso-Pöylän tuulivoimapuiston lähialueen kiinteistöt sijaitsevat kaavoittamattomalla haja-asutusalueella. Suurin osa on vakituisessa asuinkäytössä olevia kiinteistöjä, joista muodostuu pienehköjä asutustihentymiä. Joukossa on yksittäisiä vapaa-ajankäytössä olevia lomarakennuksia mutta alue ei ole loma-asustusaluetta. Lopullisessa kahdeksan tuulivoimalan sijoitussuunnitelmassa etäisyydet lähim-piin asuin- tai vapaa-ajan käytössä oleviin kiinteistöihin ovat yli kilometrin verran. Kaavoitusprosessin aikana lähtökohtana on ollut, että meluhaitat pyritään välttämään tuulivoimaloiden sijoittelulla ja myöhemmin rakennuslupavaiheessa alueelle parhaiten soveltuvimman voimalatyypin valinnalla. Mikäli haittoja ilmenee tuulivoimapuiston toiminnan käynnistyttyä, tulee kaupungin ympäristönsuojeluvalvonnan tehdä tai teettää tarvittavat selvitykset ja mittaukset ja arvioida niiden tulosten perusteella tarvetta rajoittaa voimalaitosten toimintaa. Mittausten suorittamista varten ympäristöhallinto on antanut ohjeistukset helmikuussa 2014.

3 VARJON VILKUNTA (VÄLKE)

Varjon vilkunta (välkeilmiö) syntyy, kun auringon valo osuu käynnissä olevan tuulivoimalan pyöriviin lapoihin ja auringosta nähden voimalan taakse syntyy liikkuva (vilkkuva) varjo. Vilkunnan määrä ja kantama riippuvat siitä, missä kulmassa aurinko osuu lapoihin, lapojen pituudesta ja leveydestä, tornin korkeudesta, maaston muodoista ja peitteisyydestä sekä sään kirkkaudesta. Suomessa ei ole määritelty vilkuntavaikutukselle raja-arvoja tai suosituksia, mutta Ympäristöministeriö suosittelee käyttämään suunnittelun apuna muiden maiden suosituksia välkkeen rajoittamisesta. Varjon vilkunnan vaikutusten tarkastelussa on sovellettu Saksassa ja Ruotsissa käytettävää raja-arvoa 8 h/a ja Tanskassa käytettävää 10 h/a (niin sanotussa realistisessa arviossa).

3.1 Osayleiskaavaprosessin aikana laaditut varjon vilkuntamallinnukset

Huso-Pöylän tuulivoimapuiston kaavoitusprosessin eri työvaiheissa vilkuntamallinnuksista on vastannut CPC Finland Oy:n emoyhtiö CPC Germania GmbH & Co. KG sekä Pöyry Finland Oy. Molemmat tahot ovat käyttäneet mallinnuksissa WindPRO-ohjelmiston SHA-DOW-mallinnusmoduulia.

9

Luonnosvaiheessa melumallinnus on tehty Vestas V112 voimalatyypille napakorkeudella 119 metriä (CPC Finland Oy). Ehdotusvaiheessa mallinnus on tehty Nordex N117 voimalatyypille napakorkeudella 140,6 metriä (CPC). Hankevastaavan toivo-muksesta Pöyry Finland Oy:n varjon vilkuntaan erikoistuneet asiantuntijat ovat tarkastaneet mallinnukset kaavaehdotuksen laatimisen yhteydessä. Kaavan viimeistelyvaiheessa Pöyry on mallintanut vilkuntaa Nordex N117 voimalatyypillä napakorkeudella 140,6 m päivitetyllä voima-loiden sijoitussuunnitelmalla kahdeksalle voimalalle. Ensimmäinen mallinnus tehtiin niin sanotulla konservatiivisella laskentamenetel-mällä, joka ei huomioi varjon vilkuntaa vähentäviä tekijöitä, kuten pilvisyyttä. Jotta saataisiin realistisempi kuva odotettavissa olevasta vilkunnan määrästä, mallinnus on suoritettu konservatiivisen laskentamenetelmän lisäksi myös huomioiden pitkän aikavälin auringon-paistetilastot. Varjon vilkunnan realistinen esiintyminen laskettiin vuositasolla koko hankealueen kattavana karttana. Lisäksi hankealu-eelta ja sen ympäristöstä määritettiin 27 reseptoripistettä, joille laskettiin yksityiskohtaisemmat tulokset. Selvityksen tulosten perusteella voidaan todeta, että Huso-Pöylän hankealueen ympäristössä varjon vilkunta on paikoittain runsasta tarkastellulla Nordexin voimalatyypillä ja napakorkeudella. Realistisen mallinnuksen tulokset ylittävät Tanskassa ja Ruotsissa käytössä olevat maksimi vilkunnan määrän ohjearvot kahdessa asutuskohteessa. Näissä asutuskohteissa vilkunta aiheutuu lähes ainoastaan toi-seksi pohjoisimmasta voimalasta kesäiltoina. Mallinnuksissa ei ole huomioitu kasvillisuuden vähentävää vaikutusta vilkunnan havaitse-miseen, jolloin etenkin kesäaikainen vilkunnan määrä yliarvioidaan. Varjon vilkuntaa voidaan tarvittaessa ehkäistä pysäyttämällä vil-kuntaa aiheuttavat turbiinit kriittiseen aikaan.

3.2 Mallinnusten eroavaisuudet – luonnos- ja ehdotusvaihe

Ehdotusvaiheen palautteessa epäiltiin luonnos- ja ehdotusvaiheen mallinnusten vilkuntamäärien samansuuruisuutta huolimatta voima-latyypin ja napakorkeuden muutoksista. Tämän arveltiin johtuneen siitä, että ehdotuksessa ei olisi huomioitu napakorkeuden nostoa. Mallinnukset on kuitenkin tehty luonnos- ja ehdotusvaiheissa oikeille napakorkeuksille. Mallinnusten pienet eroavaisuudet johtuvat pääasiassa siitä, että voimalatyyppi on ollut luonnosvaiheessa Vestas V112 ja ehdotusvaiheessa Nordex N117. Lähtökohtaisesti napakorkeuden noustessa voimalan vilkuntavaikutukset yltävät pidemmälle eli kasvavat, mikäli vertailtavat voimala-mallit ovat muutoin samat. Voimalamallien välillä on kuitenkin suuria eroja vilkuntavaikutuksiltaan, mikä seuraa lavan leveydestä. Lavan leveyden avulla arvioidaan voimalan aiheuttaman vilkunnan kantaman maksimietäisyys (Saksan vilkuntasuositusten mukaisesti). Ehdo-tusvaiheessa mallinnetun Nordex N117 voimalan aiheuttaman vilkunnan maksimietäisyys on 1468 m ja luonnosvaiheessa mallinnetun Vestas V112 etäisyys on 1708 m. Tällöin jokaisen Vestas V112 voimalan aiheuttama vilkunta voi kantaa 1708 m päähän voimalasta. Alueille, jonne vilkuntaa ei kantautunut Nordexin N117 voimalalla, saattaa Vestas V112 voimalalla kantautua useammastakin voima-lasta. Laskentamenetelmä ei automaattisesti huomioi varjon vilkuntaan vaikuttavia ylimääräisiä tekijöitä, kuten kasvillisuutta eli malli olettaa maaston olevan täysin avointa (korkeuskäyrät huomioitu). Tuloksissa on esitetty realistinen vilkunnan arvio, joka ottaa huomioon paikalliset sääolosuhteet (tuulisuusjakauman ja pilvisyyden).

10

Varjon vilkuntaa voidaan tarvittaessa vähentää pysäyttämällä vilkuntaa aiheuttavat voimalat kriittiseen aikaan. Pysäytys on ohjelmoi-tavissa tapahtumaan automaattisesti.

4 LUONTOSELVITYKSET JA NIIDEN RIITTÄVYYS

Ehdotusvaiheen muistutuksissa todetaan edelleen, että alueelta laaditut luontoselvitykset ovat puutteellisia. Selvitykset on toimitettu sekä kaavan luonnos- että ehdotusvaiheessa tiedoksi viranomaisille, jotka puolestaan ovat antaneet lausuntonsa osayleiskaavan maankäyttöratkaisusta sekä siitä vastaavatko kaava ja laaditut selvitykset yleiskaavalle asetettuja sisältövaatimuksia. Viranomaiset ovat lausunnoissaan todenneet selvitykset kattaviksi ja riittävällä tarkkuudella laadituiksi yleisiä ohjeistuksia noudattaen. Raporteissa on mukana tarkat kuvaukset tutkimusmenetelmistä ja maastotöiden ajankohdista. Selvitysten laadinnassa on hyödynnetty Ympäristöhal-linnon ylläpitämiä rekisteritietoja. Molemmilla lausuntokierroksilla viranomaiset ovat myös esittäneet ne selvitystarpeet, joiden osalta selvityksiä on pitänyt täydentää tai päivittää. Kaavoitusprosessin aikana on myös pidetty kaksi viranomaisneuvottelua, joista jälkimmäisessä 25.3.2014 viranomaiset to-tesivat, että kaavan viimeistelyvaiheeseen mennessä laaditut selvitykset ja niiden päivitykset ovat riittävät kaavan loppuun saat-tamiseksi. Edellytyksenä oli, että ennen viimeistelyä vielä tarkistetaan mahdollinen metson soidinreviiri Salon puoleiselta osayleis-kaava-alueelta voimaloiden 8 ja 9 läheisyydestä. Tarkistus sovittiin tehtäväksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen toimesta.

4.1 Lepakot

Lepakkoselvitys on tehty alueella kolme kertaa kesän aikana, siten että alue on käyty läpi kahtena yönä (yhteensä kuusi yötä). Käyntien määrä ja ajallinen jakaantuminen noudattaa Suomen lepakkotieteellisen yhdistyksen kartoitusohjeistusta. Lepakkoselvityksen mukaan tarkasteltu alue on pääosin varsin tavanomainen tai jopa heikko lepakoiden esiintymisen kannalta. Salon kaupungin puolelle sijoittuva tarkastelualueen eteläosa on kuitenkin selvästi merkittävä lepakoiden esiintymisalue mutta Huso-Pöylän osayleiskaava Salon puolella ei ulotu tälle alueelle. Lepakkopotentiaalin arvioinnissa eteläisimmän tuulivoimalan sijoituspaikka arvioitiin potentiaaliltaan korkeaksi. Toisesta potentiaaliltaan korkeaksi arvioidusta tuulivoimalan rakennuspaikasta on kaavan viimeistelyvaiheessa luovuttu. Muut arvioitiin joko tavanomaisiksi tai heikoksi. Mitään lepakoiden lisääntymiskolonioihin viittaavaa alueella ei maastotöiden yhteydessä havaittu. Myöskin ns. lepakkopotentiaali oli seitsemällä tuulivoimalapaikalla joko heikko tai tavanomainen.

4.2 Linnusto

Pesimälinnustoselvitys on tehty perusteellisesti käyttäen kartoitus-, linja- ja pistelaskentamenetelmiä. Laskentojen tulokset on esitetty yksityiskohtaisesti laaditussa raportissa täydellisine lajilistoineen, kaikki alueella esiintyvät lajit huomioiden.

11

Linnustoselvitystä on täydennetty keväällä 2013 laaditulla metson soidinreviiriselvityksellä, jota edelleen täydennettiin viranomaisten toimesta keväällä 2014. Keväällä 2012 tehty muuttolintuselvitys on todettu riittäväksi kuvaamaan hankealueella tapahtuvaa muuttoa. Havainnointi on toteutettu samaan aikaan hankealueella ja hyväksi muuttoreitiksi tiedetyllä Halikonlahdella. Hankealueen ja Halikonlahden muuttolintumääriä ver-taamalla voitiin päätellä, ettei hankealue sijaitse merkittävällä lintujen muuttoreitin varrella, koska hankealueen muuttajamäärät olivat merkittävästi Halikonlahden vastaavia pienemmät. Tulos oli odotettu, koska etäisyyttä rannikolle on noin 8 km eikä alueella ole lintujen muuttoa ohjaavia maastonmuotoja. Muuttoselvitys tehtiin vain keväällä, mutta maastonmuotojen ja yleisesti tunnettujen syksyisten muuttoreittien perusteella ei ole kuitenkaan syytä olettaa, että lintuja ohjautuisi alueelle syksyllä enemmän kuin keväällä. Törmäysmallinnuksella ei tullut esille lajeja, joille voimalat aiheuttaisivat merkittäviä muutoksia populaatiokokoihin. Törmäysmallinnusta on tarkistettu korotetun voimalakorkeuden mukaiseksi osayleiskaavan ehdotusvaiheessa. Metso ja kurki Metso ja kurki ovat nousseet yksittäisinä lajeina esille sekä luonnosvaiheen mielipiteissä että ehdotusvaiheen muistutuksissa. Kaava-alueelta on laadittu metsojen soidinkartoitus keväällä 2013. Kartoituksesta saadut huomioitiin kaavaehdotuksessa siirtämällä Paimion puolelta kolmanneksi pohjoisimman tuulivoimalan sijaintipaikkaa aiemmalta sijaintipaikalta löydetyn soidinreviirin vuoksi. Osa-yleiskaavan viimeistelyvaiheessa tämä tuulivoimala on poistettu kokonaan sijoittelusuunnitelmasta meluja varjon vilkuntavaikutusten lieventämiseksi. Kaavan ehdotusvaiheen palautteessa todettiin, että myös Salon puolella sijaitsevien kahden eteläisimmän tuulivoimalan läheisyydessä on tehty metsohavaintoja mahdollisesta soidinreviiristä. Alueelle tehtiin Varsinais-Suomen ELY-keskuksen toimesta kartoituskäynti ke-vättalvella 2014 mutta kyseiseltä alueelta ei löytynyt toimivaa soidinreviiriä (Muistio 28.3.2014 / Varsinais-Suomen ELY-keskus). Kurkien muuttoreitit etelärannikolla jakautuvat laajalle alueelle. Keväällä pääosa kurjista tulee Virosta Suomenlahden yli, tuulista riippu-en muuttovirta saapuu Suomeen Helsingin ja Turun välimaastossa. Syksyllä kurjilla on kaksi muuttovirtaa, läntinen ja itäinen. Läntisten kurkien pääjoukot jättävät Suomen tuulensuunnista riippuen Kemiönsaaren ja Hangon välillä. Luonnollisesti itätuuli painaa lintuja län-teen ja länsituuli päinvastoin. Yleisesti ottaen kurkien massamuutot tapahtuvat huomattavasti suuremmissa korkeuksissa kuin mikä tuulivoimaloiden korkeus on. Edellä esitetyn perusteella Huso-Pöylän tuulivoimapuiston sijaintipaikan kautta tapahtuu muuttoa mutta keskeisenä muuttoreittinä aluetta ei voida pitää. Alueeseen nähden lähimmät päämuuttoreitit sijoittuvat Kemiösaaren molemmin puolin merenlahtien seutuville. Päämuuttoreittien sijaintia on selvitetty Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaavassa (Tuulivoimavaihemaakuntakaava 10.6.2013, liitekartta 5: Potentiaaliset ekologiset alueet ja vyöhykkeet). selvitetty Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaavassa (Tuulivoimavaihemaakuntakaava 10.6.2013, liitekartta 5: Potentiaaliset ekologiset alueet ja vyöhykkeet).

12

4.3 Liito-orava

Liito-oravien esiintyminen selvitettiin koko hankealueelta ja jokainen tuulivoimalapaikka tarkastettiin erikseen maastossa. Suunnitte-lualueen pohjoisosasta on kaksi liito-oravaesiintymää, joista toinen on mahdollisesti osa asuttua reviiriä ja toisella havaittiin merkkejä alueella liikkuneista liito-oravista. Kummatkin esiintymät sijaitsevat vähintään 200 metrin etäisyydellä lähimmistä voimalapaikoista. Liito-oravaesiintymiä lähinnä olevat tuulivoimalapaikat eivät ole liito-oravalle soveltuvaa elinympäristöä. Kukolan itäosan liito-oravaesiintymä alueen pohjoisosassa (kuntien rajalla) tullaan ottamaan huomioon, mikäli läheistä metsätietä käytetään tuulivoimapuiston liikenteessä..

4.4 Luontotyyppi- ja kasvillisuusselvitys

Luontoselvitys on tehty perusteellisesti kartoittamalla alueen luonnonympäristön yleispiirteet sekä luontoarvoiltaan merkittävät kohteet. Alueen läheisyydessä ei sijaitse Natura-alueita, jotka suunnitteluprosessissa olisi tullut ottaa erityisesti huomioon. Kaava-alueen länsipuolella sijaitsevat Varkaankellarinmäen lehdon lehtojensuojeluohjelman kohde sekä valtakunnallisesti arvokas Kalkkimäki-Muurassuonmäki -kallioaluekohde. Todennäköisesti hankkeella ei ole vaikutuksia näiden kohteiden luontoarvoihin. Kohteet eivät sijoitu voimalapaikkojen läheisyyteen, kuten ei myöskään pääosa paikallisesti merkittävistä luontokohteista. Mahdollisia metsälain (10 §) erityisen arvokkaita elinympäristöjä ovat eteläosassa sijaitsevat vähäpuustoiset suot, jyrkänne ja sen alapuolella sijaitseva rehevä korpi sekä Myllytyryn melko luonnontilainen puro-osuus ja norot. Luonnontilaiset norot ovat vesilailla (2 luku 11 §) suojeltuja vesiluonto-tyyppejä, joiden luonnontilan vaarantaminen on kielletty. Osayleiskaavan viimeistelyvaiheessa Myllytyrynkalliolla sijaitsevan voimalan paikkaa on siirretty voimalasta mahdollisesti metsälakikohteisiin kohdistuvien vaikutusten lieventämiseksi. Lisäksi paikan topografian vuoksi tuulivoimalalle osoitettu uusi rakennuspaikka ja alueelle johtava huoltotie ovat teknistaloudellisesti helpommin rakennettavissa.

5 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN (YVA) TARPEELLISUUS HUSO-PÖYLÄN TUULIVOIMAHANKKEESSA

Useissa muistutuksissa on edelleen vaadittu, että Huso-Pöylän tuulivoimapuistohankkeelle pitää laatia ympäristövaikutusten arviointi. Asiaa on arvioitu kahdesti Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa. Varsinais-Suomen ELY-keskus on antanut 25.6.2012 lausuntonsa koskien hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamista. Lausunnossaan ELY-keskus toteaa seuraavasti: ”Suunniteltu hanke kokonaisuutena arvioiden ja ottaen huomioon sen ominaisuudet, sijainti ja vaikutusten luonne, hankkeen toteuttaminen ei aiheuta laajuudeltaan ja laadultaan YVA-asetuksen hankeluet-telon hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Arviointimenettelyä ei siten ole tarpeen soveltaa hankkeeseen. YVA-lain 25 §:n mukaisesti hankkeesta vastaavan on sen lisäksi, mitä erikseen säädetään, oltava riittävästi selvillä hankkeen ympäristövaikutuksista siinä laajuudessa kuin kohtuudella voidaan edellyttää. Hankkeen edellyttämän maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen kaavoitusmenettelyn yhteydessä laadittavien luonto- ja muiden selvitysten kattavuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota.”

13

Varsinais-Suomen ELY-keskus antoi uudelleen 4.2.2014 lausunnon, jonka mukaan Huso-Pöylän tuulivoimapuistohankkeeseen ei ole tarpeen soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaista arviointimenettelyä. Asia käsiteltiin uudelleen Huso-Pöylän puolesta ry:n pyynnöstä. Hankkeen alkuvaiheessa on tutkittu laajemman tuulivoimapuiston rakentamista alueelle. Jatkosuunnitteluvaiheessa tuulivoimapuiston laajuutta ja voimaloiden määrää rajoittavaksi tekijäksi muodostui mm. sähkönsiirtoon tarvittava verkkokapasiteetti. Mikäli laajennus tu-levaisuudessa tulee ajankohtaiseksi, suunnittelu- ja ympäristövaikutusten arviointitarve arvioidaan uudestaan sen hetkisen tilanteen pohjalta.

14

Huso – Pöylän tuulivoimaosayleiskaava - koonti ehdotusvaiheen lausunnoista ja vastineista / Salo Lausunnonantaja Lausunnon pääsisältö Vastine

1. Varsinais-Suomen ELY-keskus

10.2.2014 ELY-keskukselta on pyydetty lausuntoa 20.11.2013 päivättyyn Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaavan ehdotukseen. ELY-keskus antaa Paimion kaupungille ja Salon kaupungille yh-teisen lausunnon. - Hankkeen toteuttamiseksi ei tarvitse ELY-keskuksen päätök-sen 25.6.2012 mukaisesti soveltaa ympäristövaikutusten arvioin-timenettelyä (YVA). Päätös tehtiin koskien yhdeksää napakor-keudeltaan 94 metristä tuulivoimalaa. Koska tuulivoimaloiden napakorkeutta nostettiin myöhemmin 141 metriin, Huso-Pöylän puolesta ry pyysi 8.12.2013 ELY-keskukselta uutta päätöstä YVA-menettelyn tarpeesta. ELY-keskuksen päätöksen 4.2.2014 mukaisesti YVA-menettely ei ole tarpeen. Alueiden käyttö sekä kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavaehdotuksessa yksi tuulivoimaloiden alue (tv) on sijoitettu kaupunkien rajalle. ELY-keskus katsoo, että tv-alue tulee sijoit-taa kokonaan joko Paimion tai Salon alueelle rakennuslupakäsit-telyn selkiyttämiseksi. Maa- ja metsätalousvaltaisen alueen (M-I) kaavamääräyksen lopussa todetaan: ". . . Mikäli alueelle suunnitellaan sijoitetta-vaksi uusia melulle herkkiä toimintoja, on suunnittelussa otetta-va huomioon melun torjunta siten, että valtioneuvoston päätök-sen (vn 993/92) mukaiset melutason ohjearvot eivät ylity." ELY-keskus katsoo, että kaavamääräyksestä tulee poistaa kohta "(vn 993/92)", jotta kaavamääräys kestäisi aikaa säädösten muuttu-essa. Yleismääräyksissä on maininta "Hankkeella on oltava puolustus-voimien hyväksyntä ennen voimaloiden maanpäällisten rakentei-den rakentamista. " Kaava ei saisi olla oikeusvaikutuksiltaan epämääräinen, vaan kaavan toteuttamismahdollisuus tulee sel-vittää kaavaa laadittaessa myös puolustusvoimien osalta. Hy-väksymismenettelyn sijaan kaavamääräyksissä on mahdollista edellyttää Puolustusvoimien kuulemista esim. lausunnon muo-dossa ennen rakennusluvan myöntämistä. Digita Oy:lta tulee pyytää lausunto. Tuulivoimarakentamista suunniteltaessa tulee ottaa huomioon tuulivoimaloiden rakenta-

Voimalan sijaintia on muutettu siten, että se kokonaisuudessaan sijoit-tuu Salon puoleiselle kaava-alueelle Kyseinen kohta poistetaan kaavamääräyksestä ELYn lausunnon mu-kaisesti Yleismääräystä muutetaan: Puolustusvoimilta on pyydettävä lausunto ennen rakennusluvan myöntämistä Digitalta on pyydetty lausunto

15

misesta syntyvät mahdolliset vaikutukset valtakunnallisiin ja alueellisiin radio- ja tv-lähetyksiin, niiden lähettämiseen, siirtoon tai vastaanottamiseen. Vaikutukset tulee arvioida hankekohtai-sesti. Riittävät etäisyydet alueen poikki kulkevaan voimalinjaan tulee jatkosuunnittelussa varmistaa sekä kuulla energiayhtiöitä kaava-hankkeesta. Kulttuuriympäristöt ja maisema-alueet - Kaavaehdotuksen liitteenä on 199,5 metriä korkeille tuulivoi-maloille tehdyt valokuvasovitteet kahdeksasta kuvauspisteestä. Kuvauspisteistä suurin osa sijoittuu valtakunnallisesti arvokkaal-le maisema-alueelle. Tuulivoimalat näkyvät maisemassa ku-vauspisteestä riippuen vähemmän tai enemmän merkittävästi. Uusien kuvasovitteiden myötä on havaittavissa (etenkin kuvaus-pisteistä 1 ja 3 katsottuna), että eteläisimmät tuulivoimalat tule-vat näkymään voimakkaasti etenkin Pöylän linnavuoren maise-massa sekä maakunnallisesti arvokasta Pöylän kylää lähestyt-täessä. Maisemavaikutusten lieventämisen vuoksi tulee vielä harkita eteläisimmän tuulivoimalan poistamista. Luonnonsuojelu - Voimaloiden napakorkeuden nosto ei merkittävästi lisää niiden linnustovaikutuksia. - Tuulivoiman häiriövaikutusten kannalta oleellisin laji alueella on metso (kartoitettu keväällä 2013). Kartoituksessa löydettiin yksi soidinpaikka voimalan 3 suunnitellulta sijoituspaikalta. Voi-malaa 3 on nyt siirretty idemmäksi tien toiselle puolelle pois soi-dinpaikan välittömästä läheisyydestä. Kaavaluonnosvaiheen jäl-keen on tullut ilmi, että alueella sijaitsee todennäköisesti toi-nenkin metson soidinalue voimalan 9 ympäristössä. Tämän soi-dinalueen tarkempi sijainti tuleekin selvittää. - Voimalan 9 ympäristössä sijaitsee myös paikallisessa mitta-kaavassa merkittävä luontokohde, Salon Myllytyrynkallion suot, joka selvityksen mukaan täyttää metsälain erityisen tärkeisiin elinympäristöihin kuuluvan vähäpuustoisen suon kriteerit. On erittäin todennäköistä, että voimalan vaatiman infrastruktuurin sekä tien rakentamisen seurauksena tämä luontokohde kärsisi. Voimalaa nro 9 tulisikin siirtää tai poistaa se kokonaan ehdotuk-sesta. Voimalan poistuessa myöskään metsoselvitystä ei tarvit-sisi enää täydentää.

Maiseman, maisemaselvityksen sekä maisemaan kohdistuvien vaiku-tusten osalta on vastattu yleisvastineessa, erityisesti kohdat 1.2 Valta-kunnallisesti merkittävät maiseman ja rakennetun kulttuuriympäristön arvot, 1.3 Pöylän linnavuori, 1.4 Pöylän kylä – Pöylän linnavuori Alueelta laaditun metsojen soidinreviirikartoituksen (2012) mukaan ke-väällä 2013 eteläisimpien tuulivoimaloiden alueella ei ollut toimivaa soidinpaikkaa. Alue on tarkistettu uudelleen kevättalvella 2014, eikä alueelta löytynyt soidinaluetta (Muistio 28.3.2014 / Varsinais-Suomen ELY-keskus) Myllytyrynkalliolla sijaitsevan eteläisimmän voimalan paikkaa on siirret-ty voimalasta mahdollisesti metsälakikohteisiin kohdistuvien vaikutus-ten lieventämiseksi. Lisäksi paikan topografian vuoksi tuulivoimalalle

16

- Lintujen syysmuutto seurannan järjestäminen myös syksyllä olisi ollut suotavaa, maastonmuotojen perusteella ei ole kuiten-kaan syytä olettaa, että lintuja ohjautuisi alueelle syksyllä suh-teellisesti enemmän kuin keväällä. Keväällä lintujen ylilentoja hankealueella havaittiin niukasti verrattuna ympäröiviin alueisiin. Alueen kohdalla rannikkolinja on hyvin rikkonainen, minkä seu-rauksena linnut hajaantuvat laajalle alueelle. Ainoastaan kurkia saattaa syksyllä muuttaa alueen yli suhteellisesti enemmän kuin keväällä. Kurjen muuttoreitit kuitenkin vaihtelevat vuosien välillä suuresti sääolosuhteiden mukaan, joten edes kattavalla seuran-nalla ei saataisi varmuudella arvioitua kurkeen kohdistuvaa ris-kiä. Riskin voi kuitenkin olettaa olevan vähäinen, koska kurjet lentävät usein tuulivoimaloiden korkeuden yläpuolella, ja hyvissä olosuhteissa niillä on myös mahdollisuus väistää voimalat. Melu ja välke Voimaloista noin 1 km länteen ovat Kurjen ja Huson kylät ja noin 1,5 km kaakkoon Pöylän kylä. Hankealueesta 2 km:n säteellä on noin 82 asuinrakennusta ja 35 vapaa-ajanrakennusta (Lähde: Rakennus- ja huoneistorekisteri, valmiit rakennukset, poiminta-kriteeri: käytössalotilanne, 2012). Lähimmät asuinrakennukset sijoittuvat noin1,1 km:n ja vapaa-ajan rakennukset noin 0,9 km:n etäisyydelle. - Kaavaehdotusvaiheessa on tehty melumallinnus WindPRO-ohjelmalla perustuen IS0 9613-2 standardiin, joka katsotaan VTT:n raportissa "Ehdotus tuulivoimamelun mallinnuksen las-kentalogiikkaan ja parametrien valintaan" riittäväksi kaavoitus-, YVA- ja rakennuslupavaiheiden melumallinnuksessa. Mallinnuk-sessa käytettiin kahta napakorkeudeltaan 140-metristä turbiini-tyyppiä (Vestas V112 3 MW, melupäästön takuuarvo 106,5 LWA ja Nordex N117 3 MW, takuuarvo 106 LWA). Mallissa otetaan huomioon äänen geometrinen leviämisvaimentuminen, maaston korkeuserot, rakennukset sekä maanpinnan ja ilmakehän melun vaimennusvaikutukset. Maanpinnan vaimennuskertoimena on käytetty 0,4, koska raportin mukaan tuulivoimaloiden ja immis-siopisteiden välillä ei ole yli 40 metrin korkeuseroja. Tästä olisi voinut esittää vielä tarkemmat perustelut. Laskentaparametrit on kuvattu ja ne vastaavat VTT:n raportin ehdotusta. - 35 dB:n yöaikainen ohjearvo loma-asunnoille ylittyy kuuden vapaa-ajan rakennuksen osalta, joista yksi on jopa 40 dB:n me-luvyöhykkeellä. Rakennus- ja huoneistorekisterin (2012) käytös-

osoitettu uusi rakennuspaikka ja alueelle johtava huoltotie ovat teknis-taloudellisesti helpommin rakennettavissa. Myös aiemmin Paimion ja Salon kaupunkien rajalla sijainnut voimala on siirretty kokonaisuudes-saan Salon puoleiselle kaava-alueelle. Varjon vilkunnan (välke) osalta on vastattu yleisvastineessa. Osayleiskaavan viimeistelyvaiheessa on laadittu erillinen varjon vilkun-tamallinnusraportti, johon on koottu myös tiedot kaavoitusprosessin eri vaiheissa laaditusta varjon vilkuntamallinnuksista. Kiinteistöjen käyttötarkoitukset on tarkistettu uudelleen kaavan viimeis-telyvaiheessa Paimion ja Salon kaupungin kiinteistötietorekisteristä.

17

säolotietojen perusteella vapaa-ajan rakennuksia jäisi yli 35 dB:n alueelle seitsemän, sillä rekisterin mukaan yksi suunnittelu-alueen luoteiskulmassa melukartalla asuinrakennukseksi merkit-ty rakennus olisi lomarakennus. Käyttötarkoitus tulee tarkistaa. - Tuulivoimaloille on tehty varjo-/vilkuntamallinnus WindPRO-ohjelmiston SHADOWmoduulilla huomioiden auringonpaistetun-tien määrä. Mallinnuksessa on valittu 29 havainnointipistettä (lä-heisiä vakituisia ja loma-ajan asuntoja), joille on esitetty yksi-tyiskohtaisemmat tulokset vilkunnan esiintymisen ajankohdasta ja kestosta. Lisäksi on esitetty voimalakohtaisesti aiheutuneen vilkunnan ajankohta ja kesto. Kaavaselostuksen kartan mukaan yli 8 tunnin todellisia varjostusvaikutuksia aiheutuu yhdelle va-paa-ajan ja yhdelle asuinrakennukselle ja lisäksi neljä vapaa-ajanrakennusta on aivan vyöhykkeen rajalla. Varjon vilkunnan kesto on enimmillään noin 13 tuntia vuodessa voimalan 3 itä-puolella olevassa vapaa-ajanrakennuksessa (havainnointipiste C). - Mallinnukseen vaikuttavista oletuksista ja epävarmuustekijöis-tä olisi syytä kertoa laajemmin selostuksessa. Selostuksesta ei esimerkiksi selviä, mistä auringonpaistetuntien määrä on saatu (eri luvut luonnos- ja ehdotusvaiheessa) eikä miksi mallinnus-karttojen mukaan ehdotusvaiheen 205-metristen voimaloiden välkevaikutukset olisivat lähes samat tai jopa lievemmät kuin luonnosvaiheen 180-metristen voimaloiden välkevaikutukset. ELY-keskuksen Huso-Pöylästä saamasta palautteesta suuri osa on koskenut meluja välkekarttoihin liittyviä epäselvyyksiä. Melu- ja välkevaikutustenlieventäminen Meluraportin mukaan tuulivoimalaitoksia on mahdollista ajaa meluoptimoidulla ajolla, jolloin esimerkiksi roottorin pyörimisno-peutta rajoitetaan kovemmilla tuulennopeuksilla siiven lapakul-maa säätämällä. Tämä vähentää yhden voimalan äänitasoa kor-keimman taatun äänitason osalta noin 2-6 dB. Välkevaikutuksia taas voidaan selostuksen mukaan tarvittaessa lieventää pysäyt-tämällä tuulivoimala epäedullisissa olosuhteissa. ELY-keskus toteaa, että em. toiminnallisen säätelyn toteuttaminen, seuranta ja valvonta vaatisi erillisiä ympäristönsuojelulain 85 § mukaisia määräyksiä tai ympäristölupamenettelyä. ELY-keskus katsoo, että kaavasuunnittelun keinoin tulee pyrkiä sellaiseen tuulivoi-maloiden sijoitteluun tai voimalamallin liittyviin ratkaisuihin, ettei suunnittelun ohjearvojen ylityksiä tapahdu. Asutuksen kannalta

Osayleiskaavan viimeistelyvaiheessa laadittuun varjostuselvitykseen on koottu tiedot kaikista kaavaprosessin aikana tehdyistä mallinnuk-sista ja kuvattu mallinnusprosessi, käytetyt lähtötiedot ja muut mallin-nuksessa huomioon otetutut tekijät. Pohjoisimpien voimaloiden sijoittamista etäämmälle altistuvista koh-teista ei suunnittelualueen olosuhteista johtuen ole mahdollista. Kol-

18

suositukset ylittäviä meluja välkevaikutuksia synnyttävien voima-loiden 1, 2 ja 3 sijoittelua etäämmälle altistuvista kohteista tulee edelleen selvittää jatkosuunnittelussa. Lisäksi ELY -keskus katsoo, että kaava-alueen rajauksen olisi syytä ulottua alueelle, jolla meluvaikutukset estävät asuin- tai lomarakentamisen. Suunnittelualueen rajauksen tulisi soveltuvin osin kattaa 35 dB:n melualue. Selostuksessa olisi hyvä esittää kaava-alueen rajaus ja 35 dB:n meluvyöhyke samalla kartalla päällekkäin. Yhteisvaikutukset Lähimpänä olevat ELY-keskuksen tiedossa olevat käynnistyneet tuulivoimahankkeet ovat Sauvon Timarissa noin 15 km:n, Sau-von Steningessa 17 km:n, Kemiönsaarella Gräsbölessa 22 km:n, Pöytyän Santinkulmassa 25 km:n, Kemiönsaaren Påväls-byssa 27 km:n ja Nordana-Lövbolessä 28 km:n, Marttilan/Koski TL:n Verhonkulmassa noin 30 km:n sekä Salon/Raaseporin Nä-senkartanossa 31 km:n etäisyydellä. Lisäksi Salon Märynum-messa on suunnitteilla yksittäisiä tuulivoimaloita noin 13 km:n etäisyydellä hankealueesta. Kaikkia edellä mainittuja hankkeita ei ole kuvattu selostuksen luvussa 3.3.7. Hankkeella voi olla yhteisvaikutuksia muiden tuu-livoimapuistohankkeiden kanssa, mutta ne eivät etäisyyksien perusteella ole todennäköisesti merkittäviä. Seuranta Yleiskaavan toteuttamisen vaikutukset ovat monitahoiset. Ne koostuvat luontoon ja maisemaan kohdistuvista vaikutuksista, melusta, varjostuksesta sekä näiden tekijöiden aiheuttamasta asuin- ja elinympäristön viihtyvyyteen kohdistuvista vaikutuk-sista. Vaikutusten arvioinnin kautta pyritään sellaiseen kaavaratkai-suun, ettei ennakoimattomia haitallisia vaikutuksia syntyisi. Suunnitteluvaiheen arviointiin liittyy kuitenkin epävarmuutta ja todelliset vaikutukset ilmenevat vasta kaavan toteutumisen myö-tä. Rakentamisen jälkeen meluvaikutusten seurantaa voidaan suo-rittaa meluselvityksen (s.12) mukaan melumittauksin, joista oh-jeistetaan myös ympäristöministeriön tulevassa oppaassa. Mit-tauksin voidaan varsin luotettavasti todeta melutasot, melun

manneksi pohjoisin Paimion puoleinen tuulivoimala on poistettu lopulli-sesta osayleiskaavan maankäyttösuunnitelmasta ja tuulivoimaloiden sijoitussuunnitelmasta. Suunnittelualueen laajentaminen kattamaan 35 dB.n vaikutusalue ei ole perusteltua kaavan ollessa jo viimeistelyvaiheessa. Kaikki kaavan maankäyttöratkaisusta aiheutuvat vaikutukset selvitetään siltä laajuu-delta, minne ulottuvat. Tämä koskee niin melua, välkettä kuin myös maisemavaikutuksia. Kaavoitusvaiheessa olevat lähialueiden tuulivoimahankkeet on tarkis-tettu kaavan viimeistelyvaiheessa ja tiedot päivitetty kaavaselostuk-seen kohtaan 3.3.7. Muut käynnissä olevat hankkeet sijoittuvat noin 30 km:n etäisyydelle Huso-Pöylän alueesta, joten yhteisvaikutuksien voi-daan arvioida jäävän vähäisiksi. Osayleiskaavan viimeistelyvaiheessa on laadittu seurantaohjelma, jonka avulla selvitetään tuulivoimahankkeen keskeiset rakentamisen aikaiset ja käytönaikaiset vaikutukset alueen luontotekijöihin, maise-maan sekä asuin- ja elinympäristön viihtyisyystekijöihin. Seurantaoh-jelma tarkka toteutus määritellään rakennuslupamenettelyn yhteydes-sä.

19

luonne sekä tehdä vertailuja mallinnettuihin melutasoihin ja an-nettuihin melun suunnittelun ohjearvoihin. Muutoin kaavaselostuksessa ei ole lainkaan käsitelty kaavan to-teutumisesta aiheutuvien vaikutusten seurannan tarvetta. ELY-keskus katsoo, että seuranta tulisi olla selostuksessa mukana omana lukunaan. Kaavan laatimisen yhteydessä tulee esittää tuulivoimaloiden toiminnan aikaiset keskeiset vaikutukset eli me-lu-, välke- ja luontovaikutukset, kattava seurantaohjelma, joka tulisi mahdollisuuksien mukaan kytkeä hankkeen edellyttämiin lupiin. Seurantaan olisi hyvä sisällyttää myös asukaskyselyitä ja maisemallisten vaikutusten seurantaa. Linnustovaikutusten seu-ranta olisi tarpeen aloittaa jo rakentamisen aikana.

2. Varsinais-Suomen liitto

29.1.2014 Huso-Pöylän tuulivoima-alue sijaitsee ympäristöministeriössä vahvistettavana olevan tuulivoimavaihemaakuntakaavan tuuli-voima-alueiden (tv) alueella. Osayleiskaavaa täydentävää hyvin maakuntakaavan ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tavoitetta tuulivoimarakentamisen keskittämisestä. Maankäyttöjaoston 29.4.2013 (§37) osayleiskaavaluonnokseen antamat huomiot ja täydennystarpeet maakuntakaavamerkin-nöistä sekä niihin kohdistuvista vaikutuksista, erityisesti maise-ma-arvioon liittyen on huomioitu kattavasti osayleiskaavan ehdo-tusvaiheen aineistoissa. Kuvasovitteita ja maisemavaikutuksia on liiteaineistoissa tutkittu siten, että niiden perusteella pystyy luomaan kattavan kokonaiskuvan hankkeen vaikutuksista. Myös luontoarvoihin kohdistuneet huomiot ja lisäselvitystarpeet on ratkaistu hyvin kaavatyön edetessä. Teknisenä huomiona tulee kaavoitustyön edetessä kiinnittää huomiota Paimion ja Salon kaupunkien rajalla sijaitsevaan tuuli-voimalaan. Lähtökohtaisesti olisi perusteltua sijoittaa tuulivoima-lan edellyttämä tuulivoimaloiden alueen merkintä (tv) ja ohjeelli-nen tuulivoimalan sijainti kokonaisuudessaan vain toisen kau-pungin alueelle. Tällä ehkäistään ja vältetään mahdolliset ongel-matilanteet esimerkiksi rakennuslupavaiheessa sellaisessa tilan-teessa, jossa toinen kunta myöntää rakennusluvan laitokselle, jonka lavat pyörivät osin toisen kunnan puolella. Maankäyttöjaosto puoltaa Huso-Pöylän tuulivoima-alueen osa-yleiskaavan hyväksymistä.

Voimalan sijaintia on muutettu siten, että se kokonaisuudessaan sijoit-tuu Salon puoleiselle kaava-alueelle

20

3. Varsinais-Suomen maakuntamuseo

24.1.2014 …Kaava-alueella on Mikroliitti Oy:n toimesta tehty syksyllä 2013 kiinteiden muinaisjäännösten inventointi. lnventoinnissa hanke-alueelta löytyi kaksi ennestään tuntematonta muinaismuistolain (295/63) rauhoittamaa kohdetta: Myllytyry 1 (myllypato) ja Mylly-tyry 2 ((tervahauta). Lisäksi kartoitettiin kaksi vanhaa ra-jamerkkiä. Muinaismuistot on merkitty ja otettu huomioon kaa-vakartalla ja kaavaselostuksessa asianmukaisesti. Näiden kaik-kien edellä mainittujen kohteiden voidaan katsoa sijaitsevan riittävän etäällä suunnitelluista voimaloista tai tie- ja kaapelilin-joista. Suunnitellun kaava-alueen ulkopuolella, sen kaakkoispuolella sijaitsee kuitenkin Pöylän muinaislinna, joka voidaan luokitella valtakunnallisesti merkittäväksi muinaisjäännökseksi. maisema-selvityksen sivulla 16 todetaan, että "Voimalat ja linnavuori sijoittuvat toisistaan erillisille metsäselänteille joita erottaa kapea viljelylaakso. Voimaloilla ei siten tässä suhteessa ole suoraa linnavuoren maisemallista tai hierarkista asemaa heikentävää vaikutusta", Toisaalta maisemaselvityksen sivulla 31 todetaan, että linnavuoren laelta erityisesti länteen ja luoteeseen suun-tautuviin näkymiin kohdistuu merkittäviä maisemallisia vaiku-tuksia. Suuren kokonsa vuoksi voimalat tulevat muodostumaan hallitseviksi elementeiksi ja muuttavat metsäisten alueiden maisemakuvaa. Maisemaselvityksen liitteen 1 havainnekuvien (kuvauspisteet 1 ja 3) perusteella maakuntamuseo katsoo, että suunnitellut tuu-limyllyt tulevat oleellisesti muuttamaan ja heikentämään nimen-omaan linnavuoren visuaalista maisemaa ja asemaa alueen maisemakuvassa. Korkeat tuulimyllyt tulevat hallitsemaan sekä linnavuorelta että viljelylaaksosta avautuvia näkymiä ja heiken-tävät siten linnavuoren historiallisen kontekstin ja luonteen ymmärrettävyyttä. Kulttuuriympäristön kannalta tarkasteltuna maisemaselvityksen liitteen 1 havainnekuvat (kuvauspisteet 1, 5 ja 6) näyttävät tuulimyllyjen erittäin haitallisen maisemavaikutuksen erityisesti maakunnallisesti merkittävään Pöylän kylään, Kurjen kylään sekä valtatieltä 110 Kurjentien kohdalta kaakkoon avautuvassa maisemassa. Eteläisimmät myllyt ovat haitallisimmat muinaislin-nan ja Pöylän kylän osalta, Kurjen kylän kannalta haitallisin on mylly, joka asettuu Kurjentieltä nähtynä suoraan kylän taakse. Valtatie 110 nähtynä myllyt asettuvat hajalleen yli koko pelto-aukean takana aukeavan horisontin.

Maiseman, maisemaselvityksen sekä maisemaan kohdistuvien vaiku-tusten osalta on vastattu yleisvastineen luvussa 1. Maisema.

21

Varsinais-Suomen maakuntamuseo toteaa lausuntonaan, että se pitää osayleiskaavaehdotuksen tuulimyllyjen maisemavaiku-tuksia erittäin haitallisina. Ainakin eteläisimmät (2 kpl) ja poh-joisimmat (3 kpl) myllyt tulee poistaa tai sijoittaa myllyt ryhmäksi eikä jonomuodostelmaan, jotta niitten maisemallinen haittavai-kutus vähenee.

4. Paimion kaupunki Ympäristölautakunta 25.2.2014, 16 § Kaavoitusinsinöörin ehdotus: Ympäristölautakunta ilmoittaa Paimion kaupungin lausuntona, että luoteista tuulivoimalan aluetta numero 8 tulisi siirtää koko-naisuudessaan Salon kaupungin alueelle, jottei se hankaloita ra-kennusluvan hakemista. Muuta huomautettavaa osayleiskaava-ehdotuksesta lautakunnalla ei ole. Päätös: Keskustelun aluksi jäsen Sari Murto ehdotti koko osa-yleiskaavatyön keskeyttämistä. Ehdotus raukesi kannattamatto-mana. Päätösehdotus hyväksyttiin.

Voimalan sijaintia on muutettu siten, että se kokonaisuudessaan sijoit-tuu Salon puoleiselle kaava-alueelle.

5. Sauvon kunta Sauvon kunnanhallitus 24.2.2014, § 35: Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus toteaa lausuntonaan, ettei Sauvon kunnalla ole huomauttamista Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaava-ehdotuksesta. Kunnanhallitus: Hyväksyttiin ehdotuksen mukaan.

Merkitään tiedoksi.

6. Salon kaupunki Rakennus- ja ympäristölautakunta 12.2.2014, § 22 Kaupunkisuunnitteluosasto on pyytänyt lausuntoa Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaavaehdotuksesta. Kaavaselostuksen vastineessa todetaan luonnosvaiheen lau-suntoon seuraavaa: Voimalaa nro 9 ei ole tarkoitus siirtää. Myllytyrynkallion lähei-syydessä olevat suot on merkitty kaavaan luo-alueina ja ne tulee ottaa huomioon voimalan nro 9 rakentamisvaiheessa. Kaavan laadinnassa on noudatettu ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012, Melun keskiäänitason suunnitteluohjearvot tuulivoima-hankkeissa. Rakennusvalvonnalla ja ympäristöterveydenhuollolla ei ole huo-mautettavaa Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaavaeh-dotuksesta. Ympäristönsuojelu: Myllytyrynkallion läheisyydessä olevat suot on merkitty kaavaan

Myllytyrynkalliolla sijaitsevan eteläisimmän voimalan paikkaa on siirret-

22

luo-alueina ja ne tulee ottaa huomioon voimalan nro 9 rakenta-misvaiheessa. Ehdotukseen sisältyy luonnosvaiheen jälkeen tehdyn voimaloiden napakorkeuden noston johdosta tarpeelli-siksi katsotut lisäselvitykset. Rakennus- ja ympäristövalvonnan päällikkö: Rakennus- ja ympäristölautakunnalla ei ole huomautettavaa Hu-so-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaavaehdotuksesta. Päätös: Rakennus- ja ympäristölautakunta hyväksyi esittelijän päätös-ehdotuksen.

ty voimalasta mahdollisesti metsälakikohteisiin kohdistuvien vaikutus-ten lieventämiseksi. Lisäksi paikan topografian vuoksi tuulivoimalalle osoitettu uusi rakennuspaikka ja alueelle johtava huoltotie ovat teknis-taloudellisesti helpommin rakennettavissa. Myös aiemmin Paimion ja Salon kaupunkien rajalla sijainnut voimala on siirretty kokonaisuudes-saan Salon puoleiselle kaava-alueelle.

7. Varsinais-Suomen Pelastuslaitos

12.2.2014 Pelastusviranomaisella ei ole huomautettavaa Huso-Pöylä tuu-livoimapuiston osayleiskaavaehdotuksesta. Kaavaluonnosvai-heen pelastusviranomaisen lausunto on kaavoittajan vastineen mukaisesti huomioitu.


8. Puolustusvoimat Pääesikunta, Logistiikkaosasto 31.1.2014 Lausuttavana olevassa Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleis-kaava ehdotuksessa on otettu huomioon Pääesikunnan logistiik-kaosaston kaavaluonnoksesta antama lausunto, joten Pääesi-kunnan logistiikkaosastolla ei ole huomautettavaa kaavaehdo-tuksesta. Pääesikunnan logistiikkaosasto pyytää pitämään Maavoimien esikunnan (…), merivoimien esikunnan (….) ja Ilmavoimien esi-kunnan (…) tietoisena Huso-Pöylän tuulivoimapuiston suun-nittelua ja lupamenettelyä koskevissa asioissa. Edellä mainitut tahot asettavat tarvittaessa edustajansa valmistelu työhön liitty-viin viranomaisneuvotteluihin.


9. Fingrid Oyj 21.2.2014 Suunnittelualueella sijaitsevat Fingrid Oyj:n 400 kV voimajohto Inkoo-Lieto (suunnittelutunnus 1268) ja 11 0 kilovoltin kV Lieto-Salo (suunnittelutunnus 1128). Olemme toimittaneet tiedon voimajohdosta ja lausuneet kaavan edellisessä vaiheessa 20.3.2013. Fingridillä ei ole huomautta-mista kaavaehdotuksesta. edellisessä lausunnossa mainitut asi-at voimajohtojen rajoituksista maankäytön suunnittelulle on kui-tenkin otettava huomioon myös tarkemmassa suunnittelussa. Fingrid Oyj:n voimajohdot ovat maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 22 § tarkoittamia voimajohtoja. Muiden kuin Fingrid

Voimalinjan läheisyyteen sijoittuvien tuulivoimaloiden sijaintia on tar-kistettu, jotta voimaloiden ja alueen poikki kulkevan johtoalueen väliin jää riittävä turvaetäisyys (1,5x tuulivoimalan maksimikorkeus).

23

Oyj:n omistamien voimajohtojen osalta teidän tulee pyytää erilli-nen lausunto voimajohtojen omistajalta. Pyydämme lähettämään meille tietoa kaavan etenemisestä. (…yleis- ja asemakaavat, joissa on Fingrid Oyj:n voimajohtoja tai muita toimintoja..)

10. Finavia 27.2.2014 Salon kaupunki on pyytänyt Finavia Oyj:ltä lausuntoa Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaavaehdotuksesta 28.2.2014 mennessä. Finavialla ei ole huomautettavaa kaavaehdotuksesta.

Merkitään tiedoksi

24

Huso – Pöylän tuulivoimaosayleiskaava - koonti ehdotusvaiheen muistutuksista ja vastineista / Salo Muistutuksen antaja Muistutuksen vaatimukset Vastine

1. Huso-Pöylän Puolesta ry

15.1.2014 Selvitykset edelleen puutteellisia ja meluselvitykset virheellisiä

napakorkeuden muutos 120m => 140m osittain huomioimatta yöaikaiset meluarvot (35 dB) meluarvot ylittyvät 6 lomakiin-teistön kohdalla meluselvityksessä käytetystä kartasta puuttuu useita loma-asuntoja tai ne on merkitty karttaan vakituisina asuinkiinteis-töinä VTTn raportin mukaan kaavoitusvaiheessa on aina käytettävä tuulivoimalan tuottamaa ilmoitettua maksimiääntä eli nouda-tetaan ylirajatarkastelua. Vaimennuskertoimet ovat ehdollisia ja ne riippuvat mm. maaston muodosta ja korkeuseroista hankealueella. Selvityksessä käytettyä 0,4 kerrointa ei voida perustellusti käyttää, koska meluselvityksessä ei ole pitävästi määritelty hankealuetta. raportin mukaan maaperän vaimennuskertoimen tulee melu-mallinnoksissa olla 0,0, jos hankealueen korkeuserot ovat yli 40 metriä - etäisyys tuulivoimaloihin on noin 2 km ja Huso-Pöylän tuulivoimapuisto osayleiskaavassa kyseinen 40 metrin korkeusero ylittyy. Tuulivoimalat on kaavassa sijoitettu alueel-le, jonka korkeus on noin 60-70 metriä. Vaikutusalueella si-jaitsee useita kiinteistöjä, jotka sijaitsevat alle 20 metrissä =>Pöyryn tekemä meluselvitys on osin laadittu VTT:n tutki-musraportin vastaisesti ja on täten virheellinen melumallinnos mahdollistaa tuulivoimaloiden sijoittamisen lii-an lähelle asumusta Suunnitellut tuulivoimalat osayleiskaavan mukaisesti sijoitet-tuina ovat naapurussuhdelain vastaisia => hanke edellyttää ympäristösuojelulain mukaista ympäristölupaa. Varjostus- ja välkehaitoista ei ole laadittu myöskään kiinteis-tökohtaisia selvityksiä. Varjostus- ja välkevaikutukset on tehty myös matalimmilla (120 metriä) napakorkeuksilla, jolloin väl-kehaitat ovat virheellisiä Keskellä kaava-aluetta sijaitsee ns. yhteissuo, joka koostuu noin viidentoista eri henkilön omistamasta suoalueesta. Jo-kaisella on oma kiinteistörekisteritunnus. Osayleiskaavaeh-dotuksessa sanotaan, että kaikkien maanomistajien kanssa

Melun ja melumallinnuksen osalta on vastattu yleisvastineessa. Kiinteistöjen käyttötarkoitukset on tarkistettu uudelleen kaavan viimeistelyvaiheessa Paimion ja Salon kaupunkien kiinteistötie-torekistereistä. Mahdollinen ympäristöluvan tarve selvitetään rakennuslupavai-heessa, kun tuulivoimapuiston tekniset yksityiskohdat ja toteu-tettava voimalatyyppi on varmistunut Varjon vilkunnan (välke) osalta on vastattu yleisvastineessa. Hankevastaava on käynyt neuvotteluja alueen maanomistajien kanssa, ja sopimukset on Salon puolella yhtä maanomistajaa lukuun ottamatta tehty kaikkien kaava-alueen maanomistajien kanssa. Yksi maanomistaja ei ole halunnut sopimusta tehdä,

25

on neuvottelut käyty ja maanvuokrasopimukset tehty. Näin ei ole kuitenkaan toimittu, joten osayleiskaava on myös alta osin virheellisesti laadittu.

Maisemalliset arvot ja ympäristöarvot Maisemaselvityksessä sanotaan, että osayleiskaavan etelä/-lounaispuolella ei ole tehty inventointeja. Inventoinnit Huson kylässä kokonaan ja Kurjenkylässä osittain on edelleen teke-mättä. Pöylän kylä on arvioitu luokkaan "Muut maisemallisesti merkittävät kohteet ja kokonaisuudet". Kaava-aineistosta puuttuu tuulivoimaloiden näkyvyysanalyysit => paikalliset nä-kyvyysanalyysit laadittava kyläkohtaisesti. lintujen syysmuuton seuranta puuttuu kaava-alueella on todistettavasti toinenkin metson soidinalue Paimion yhteismetsiin omistamalla Salon puoleisella lohkolla => tuulivoimalat 8 ja 9 poistettava. Pesimälinnustoselvityk-sessä (2012) löytyi metson reviirialue tuulivoimaloiden 6 ja 7 läheisyydestä, kun taas 2013 tehdyssä metsoselvityksessä kyseistä reviirialuetta ei mainita lainkaan => metson soidin-alueselvitys tehtävä uudestaan, koska sekä vuonna 2012 teh-ty pesimälinnustoselvitys että vuonna 2013 tehty metsoselvi-tys ovat virheellisiä. Lepakoiden ja liito-oravien suhteen selvitykset eivät ole olleet myöskään kattavia. Huso-Pöylän tuulivoimahankealue todettu hiljaiseksi alueeksi (Hiljaiset alueet / YM/738). Alue on myös sekä Paimion että Halikon suurimpia yhtenäisiä metsäalueita, jonka pohjoispuo-lelle sijoittuu maakuntavaihekaavan mukaan lähiseutujen ai-noa potentiaalinen ekologinen käytävä. Tuulivoimahanke to-teutuessaan häiritsee oleellisesti ekologisen käytävän toimin-taa. Tuulivoimaloihin liittyviä turvallisuustekijöitä ei ole huomioitu riittävästi – on hyvin todennäköistä, että hankealueen virkis-tyskäyttö tulee estymään. Liikkuminen on selkeä turvallisuus-riski ja varsinkaan talviaikaan alueelle pitäisi asettaa liikku-miskielto => suurien turvallisuusriskien johdosta osayleis-kaava tulee hylätä. Jäälohkareiden osalta on laskettu, että jos kyseessä on n. 200 m korkea mylly, lohkareet voivat lentää 800 metriin saakka eli tämän mukaan varoalue on vielä paljon laajempi. Mylly nro 1 on kaavailtu noin 300 metrin päähän

vaikka sitä on hänelle tarjottu. Maiseman, maisemaselvityksen sekä maisemaan kohdistuvien vaikutusten osalta on vastattu yleisvastineessa. Rakennusinventointeja ei ole yleiskaavatyön yhteydessä täyden-netty, vaan Kurjen kylään ja Husoon kohdistuvia maisemallisia vaikutuksia on arvioitu viranomaisohjeiden mukaisesti kyläkoko-naisuuksien kannalta. Molemmista kyläkokonaisuuksista on laa-dittu lisähavainnekuvat. Laadittujen näkymäalueanalyysien tark-kuus on ollut riittävä kyläkohtaisten näkemä- ja katvealueiden muodostumisen arvioimiseksi. Linnuston ja metson osalta on vastattu luontoselvitysten riittä-vyydestä käsittelevässä yleisvastineessa Luontoselvitysten riittävyydestä sekä lepakoista, liito-oravista ja linnustosta on vastattu yleisvastineessa. Vaihemaakuntakaavaan laadituissa arvioinneissa hiljaisista alu-eista Huso-Pöylän osalta todetaan seuraavasti: Mahdollinen vai-kutus, pohjoisosat sijaitsevat tien vaikutusalueella. Vaikutuksista ekologisiin verkostoihin ja yhteyksiin todetaan: Vä-häinen vaikutus, sijaitsee laajalla metsäalueella. Tuulivoimapuiston turvallisuutta koskevat ohjeistukset tarkenne-taan rakennuslupavaiheessa, kun hankkeen tekninen suunnitte-lu on edennyt riittävän pitkälle ja toteutettava voimalatyyppi on valittu. Voimaloiden lavat varustetaan tarvittaessa jäänestojärjestelmäl-lä, mikä vähentää irtoilevan lumen tai jään muodostamaa riskiä.

26

110-tiestä. On siis hengenvaarallista käyttää talvisin jäävaa-ran takia tätä tietä. Osayleiskaavaehdotus on rikoslain 34 lu-vun 7 §, (yleisvaaran tuottaminen) vastainen ja kumottava täl-lä perusteella.

Kaavaehdotus tulee hylätä osayleiskaava on monelta osin virheellinen ja rikkoo olemas-sa olevia ohjeistuksia ja lakeja melumallinnos ei noudata VTT:n 2013 ohjeistusta eikä Ym-päristöhallinnon 2012 ohjeistusta tuulivoimarakentamisesta Ympäristöministeriöltä on tulossa uudet ohjeistukset tuulivoi-marakentamiselle keväällä (melun mallintamiseen ja mittauk-seen). Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaisemassa asu-misterveysasetuksen (1.4.2014), jossa annetaan myös tuuli-voimamelulle (asunnon sisällä) ohjearvot terveysviranomais-ten käyttöön. Huso-Pöylän puolesta ry vaatii, että näiden uu-sien merkittävien asetusten voimaantuloa tulee odottaa en-nen Huso-Pöylän tuulivoimahankkeen suhteen tehtäviä pää-töksiä

Osayleiskaava on laadittu noudattaen maankäyttö- ja rakennus-lakia. Kaavoitusprosessin kaikissa vaiheissa on huomioitu myös ympäristöhallinnon antamat ohjeistukset koskien tuulivoima-hankkeiden suunnittelua.

2. Yhteismuistutus Ari Halkiola Timo Järvilahti Ismo Kakko Eino Niemi Mervi Niemi Pekka Rintola Aarno Saarinen Birgitta Sainio Markku Sainio

19.1.2014 Me allekirjoittaneet haluamme tuoda esiin ko. hankkeesta seuraavia mielipiteitä ja kysymyksiä:

…Ottaen huomioon meluja välkemallinnuksen tulokset va-paa-ajan asunnot (esim. Harjulan ja Joonalan tilat) ovat yhä lähempänä voimala n:o 3:a (etäisyys voimala n:o 3:sta Harju-la 0,9 km, Joonala 1,0 km). Vastineessamme, Salo 26.03.2013, ilmoitimme Harjulan tilan lomasaunasta, joka on kartalla näkyvän lammen rannalla, 0,25 km Harjulan asuin-rakennuksesta lounaaseen, rakennusvuosi 1992, rakennus-lupa löytyy silloisen Halikon kunnan tekniseltä osastolta. Lo-masaunan etäisyys voimalasta n:o 3 on 0,7 km. Tämä kuuluu ehdottomasti ottaa huomioon asian käsittelyssä. …sivu 32 "Kaavoituksessa on otettu huomioon tarvittava tur-vaetäisyydet vakituiseen asutukseen, loma-asutukseen, tie-alueisiin ja olemassa oleviin voimajohtoihin." Ympäristö-ministeriön ohjeita (4/2012) pitää noudattaa. Vanhan ja uuden mallinnuksen mukaan useita loma-asuntoja jää 35 dB rajan sisäpuolelle. Jos asiaan ei puututa nyt suunnitteluvai-heessa, niin rakentamisen aikana se on myöhäistä. Salo; viittaamme Kurikan kaupungin alueen tuulivoima-hankkeeseen, jossa kunnan asukkaat hakivat muutosta

Melun ja melumallinnuksen sekä varjon vilkuntaa (välke) koske-vien mallinnuksien osalta on vastattu yleisvastineissa.

27

Kurikan kaupunginvaltuuston päätökseen 10.12.2012, § 91. Vaasan hallinto-oikeus kumosi valtuuston päätöksen: Hallinto-oikeuden päätös, antopäivä 29.1.2014, päätösnu-mero 14/0018/2. s.36 "Kuva 16. Tuulipuiston käynninaikainen melun leviämi-nen esitettynä Vestas V 112 vaihtoehdon mukaan Melun leviäminen Nordex N117 3MV:n hankevaihtoehdossa on lähes samanlainen. Voimalatyypistä riippumatta useita va-pa-ajan asuntoja jää melun raja-arvon (35 dB (A)) sisä-puolelle. Näin ei saa olla! Joonalan tila pitää korjata loma-asunnoksi (etäisyys voi-malasta n:o 3 1,0 km, sijainti 35 dB-rajan sisäpuolella). Harju-lan tilan etäisyys voimalasta n:o 3 0,9 km ja saman tilan sau-namökki etäisyys voimalasta n:o 3 0,7 km. .. sivu 38 "Kuva 18. Tuulivoimalat 1 - 9 sekä tarkasteluun va-litut reseptorikohteet A-AC." Havaintopiste C on mallinnettu Joonalan tilalta. Suomessa ei ole vilkunnalle raja-arvoja tai suosituksia (tässä käytetty Ruotsissa ja Saksassa käytettyjä suosituksia). Käytetty raja-arvo, 8 tunnin vilkuntamäärä (13:18 tuntia:minuuttia) mallinnuksen perusteella ylittyy. Havaintopiste C on piirretty Harjulan tilan kohdalle. Pitää olla Joonala. Aurinko länsi-luoteeseen, joten välkehaitta on suuri etenkin kesäkuukausina.

Liiteosa 7 CPC Finland Oy Huso-Pöylän Tuulivoimalahankkeen selvitys ….Kuva 5 kuvaa hyvin visuaalisesti pientaajuisen äänen syntyä. On kyse mittavasta rakennelmasta, ylin lapakorkeus n. 200 m. Siiven kärkinopeus on maksimissaan n. 75 m/s (270 km/h). Emme ollenkaan usko, että lapakulman säädöillä saataisiin meluhaittoja pienennettyä. Sivu 8 "Ympäristöministeriö on esittänyt Tuulivoiman suunnit-telua koskevassa dokumentissa tuulipuistoja koskeviksi suositusohjearvoiksi 45 dB(A) klo 07-22 ja 40 dB(A) klo 22-07 ja taajaman ulkopuolisille loma-asuinrakennuksille 40 dB(A) päivällä ja 35 dB(A) yöllä." Nämä arvot pitää ehdottomasti huomioida. Maaperän vaimennuskertoimena on käytetty meluselvennyk-sessä kerrointa 0,4. Esim. Joonalan/Harjulan tilojen ja voima-lan n:o 3 välillä on 4 v. aikana hakattu metsää päätehakkuina suuria aloja kolmen eri metsänomistajan (Yhteismetsä, Ket-tulan metsä ja Harjulan tila) toimesta. Metsän ääntä absor-

Kiinteistöjen käyttötarkoitukset on tarkistettu uudelleen kaavan viimeistelyvaiheessa Paimion ja Salon kaupunkien kiinteistötie-torekistereistä. Muistutuksessa mainittu kolmanneksi pohjoisin Paimion puoleinen tuulivoimala on poistettu lopullisesta osa-yleiskaavan maankäyttösuunnitelmasta ja tuulivoimaloiden sijoi-tussuunnitelmasta.

28

boiva vaikutus on tässä tapauksessa minimaalinen. Pyydäm-me asiasta suoritettavan uuden arvioinnin ja katselmuk-sen. Vaimennuskertoimena käytettäköön kerrointa 0,0.

Toistuva rytmillinen pienitaajuinen ääni aiheuttaa asukkaille psyykkisiä ja elimellisiä sairauksia (Lääkärilehti Duodecim). Maisemallinen haittatekijä on edellistä ehdotusta suurempi, kun napakorkeus nousee 140 m:iin ja lapakorkeus 200 m:iin. On selvää, että kiinteistöjen arvo laskee. Kuka korvaa mah-dollisen tappion? Tietoomme on tullut, että ympäristöministeriöltä on tulossa uu-sia ohjeita (asetuksia) tuulivoimaloiden rakentamiseen. Miten ne otetaan huomioon? Me allekirjoittaneet olemme sitä mieltä, että tuulivoimala-puisto on siirrettävä alueelle, jossa ympäristöhaittoja ei ole. Suomi on harvaanasuttu maa, jossa tilaa tuulivoimaloille löytyy varmasti muualta valtakuntaamme.

Tuulivoimaloista ja niiden käytöstä mahdollisesti aiheutuviin ter-veyshaittoihin on kiinnitetty huomiota jo suunnitteluvaiheessa. Mahdolliset terveyshaitat on ennakoitu ja pyritty minimoimaan noudattamalla mahdollisille haittavaikutuksille (melu, varjon vil-kunta) asetettuja ohjearvoja. Tuulivoimapuistojen läheisyydessä sijaitsevien kiinteistöjen ar-voon kohdistuvien vaikutusten merkittävyydestä ei Suomessa vielä ole tutkimustietoa. Tästä johtuen asiaa on voitu arvioida ai-noastaan ulkomailla tehtyjen selvitysten pohjalta suuntaa anta-vana tietona, kuten luonnosvaiheen vastineissa on todettu. Osayleiskaava on laadittu noudattaen maankäyttö- ja rakennus-lakia. Kaavoitusprosessin kaikissa vaiheissa on huomioitu myös ympäristöhallinnon antamat ohjeistukset koskien tuulivoima-hankkeiden suunnittelua.

3. Sanna Alifrosti,

20.1.2014 Meluselvitys:

selvityksessä ei ole huomioitu jaksollisuutta, amplitudimodu-laatiota ja kapeakaistaisuutta vaimennuskertoimena käytetty 0,4 – miksi?

Massiivisen puiston vaikutukset kulttuurimaisemaan ovat huo-mattavia ja pysyviä. Kiinteistöjen käyttötarkoituksissa on edelleen virheitä. Maastotutkimukset eivät edelleenkään ole kattavia (lepakot, liito-orava, linnut ja muuttoselvitykset). Kuka korvaa tuulivoimaloiden aiheuttavat haitat digitaalilaittei-siin? Kyläinventoinnit ovat vielä puutteellisia.

Melun ja melumallinnuksen osalta on vastattu yleisvastineessa. Maiseman osalta on vastattu yleisvastineessa. Kiinteistöjen käyttötarkoitukset on tarkistettu uudelleen kaavan viimeistelyvaiheessa Paimion ja Salon kaupungin kiinteistötieto-rekisteristä. Luontoselvitysten riittävyydestä sekä lepakoista, liito-oravista ja linnustosta on vastattu yleisvastineessa. Rakennusinventointeja ei ole yleiskaavatyön yhteydessä täyden-netty, vaan Kurjen kylään ja Husoon kohdistuvia maisemallisia vaikutuksia on arvioitu viranomaisohjeiden mukaisesti kyläkoko-

29

Palo- ja pelastustoimen selvitykset mahdollisten tulipalojen ja onnettomuuksien varalta voimala-alueella, ovatko nämä kun-nossa? Ympäristöministeriöltä on tulossa uudet ohjeistukset tuulivoima-rakentamiselle keväällä (melun mallintamiseen ja mittaukseen). Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaisemassa asumisterveys-asetuksen (1.4.2014), jossa annetaan myös tuulivoimamelulle (asunnon sisällä) ohjearvot terveysviranomaisten käyttöön. Nyt on syytä odottaa näiden uusien merkittävien asetusten voimaan-tuloa, ennen kuin tehdään mitään päätöksiä Huso-Pöylän tuu-livoimahankkeen suhteen!!! Edelleenkään kiinteistömme arvonlaskua ei kukaan ole kom-mentoinut. Kuka korvaa?? Melun on tutkittu (lääkärilehti Duodecim) lisäävän unihäiriöitä, stressiä, mielenterveysongelmia sekä sydän- ja verisuonitauteja. Kuka korvaa hoitokulut?? Aurinko paistaa Suomessa aina viistosti, jolloin varjostus- ja väl-kehaitat korostuvat Suomen oloissa erityisesti! Kun mylly on 200 m korkea n. 75 m meren pinnan yläpuolella, näkyy tuulivoimalan varjo hyvinkin kauas. Välkkeestä pitää saada tarkemmat selvitykset kiinteistöittäin, joista selviää todelliset välkehaitat lä-heiseen asutukseen. Vaadin tehtäväksi todellisuutta vastaavan kuvamanipulaation, jossa kiinteistömme ja suunniteltu tuulivoi-mapuista on kuvattu 110-tietä Salosta päin tultaessa Repotien tienhaaran kohdalta. Kuvasta tulee käydä ilmi lentoestevalaistus sekä voimaloiden luomat varjostus, joka 100 % näkyy kiinteis-tömme yllä.

naisuuksien kannalta. Molemmista kyläkokonaisuuksista on laa-dittu lisähavainnekuvat. Laadittujen näkymäalueanalyysien tark-kuus on ollut riittävä kyläkohtaisten näkemä- ja katvealueiden muodostumisen arvioimiseksi. Tuulivoimapuiston turvallisuutta koskevat ohjeistukset tarkenne-taan rakennuslupavaiheessa, kun hankkeen tekninen suunnitte-lu on edennyt riittävän pitkälle ja toteutettava voimalatyyppi on valittu. Osayleiskaava on laadittu noudattaen maankäyttö- ja rakennus-lakia. Kaavoitusprosessin kaikissa vaiheissa on huomioitu myös ympäristöhallinnon antamat ohjeistukset koskien tuulivoima-hankkeiden suunnittelua. Tuulivoimapuistojen läheisyydessä sijaitsevien kiinteistöjen ar-voon kohdistuvien vaikutusten merkittävyydestä ei Suomessa vielä ole tutkimustietoa. Tästä johtuen asiaa on voitu arvioida ai-noastaan ulkomailla tehtyjen selvitysten pohjalta suuntaa anta-vana tietona, kuten luonnosvaiheen vastineissa on todettu. Tuulivoimaloista ja niiden käytöstä mahdollisesti aiheutuviin ter-veyshaittoihin on kiinnitetty huomiota jo suunnitteluvaiheessa. Mahdolliset terveyshaitat on ennakoitu ja pyritty minimoimaan noudattamalla mahdollisille haittavaikutuksille (melu, varjon vil-kunta) asetettuja ohjearvoja. Varjon vilkunnan (välke) osalta on vastattu yleisvastineessa.

30

Koska voimalat ovat superkorkeita, täytyy niihin asentaa lento-estevalot napakorkeuteen 141 metriin ja 52 metrin välein alim-man jääden ympäröivän puuston yläpuolelle. Valkoiset valot päi-vällä ja punaiset vilkkuvat valot yöllä aiheuttavat valosaastetta vuorokauden ympäri. Kiitos ei! Ei voi kuin ihmetellä ihmistä, joka altistaa kanssaeläjän tällaisel-le saasteelle euron kuvat silmissä. On syytä pohtia omia arvoja ja kerrankin AJATELLA TILANNETTA OMALLE KOHDALLE!

4. Helena ja Jani Heinonen

15.1.2014 Huso-Pöylän tuulivoimahankkeen osayleiskaavaehdotuksessa on useita epäkohtia, joiden vuoksi ehdotusta ei voida hyväksyä.

Melumallinnos monin tavoin virheellinen ja Ympäristöhallin-non ohje 4/2012, Tuulivoimarakentamisen suunnittelu –vas-tainen: Yöaikaiset meluohjearvot ylittyvät ainakin kuuden vapaa- ajanasunnon osalta. Pöyryn meluselvityksessä jak-sollisuutta, amplitudimodulaatiota ja kapeakaistaisuutta ei ole huomioitu. Meluselvityksessä olevista kartoista puuttuu myös useita kiinteistöjä => meluselvityksen mukaan meluarvot ylit-tyvät ja hanke on näin tämänhetkisen ohjeistuksen vastainen. Meluseikat tulee ottaa todella vakavasti, silla melun on tutkittu lisäävän unihäiriöitä, stressiä, mielenterveysongelmia sekä sydän- ja verisuonitauteja (lääkärilehti Duodecim). Kuka on vastuussa, jos hankkeesta aiheutuu terveydellistä haittaa lähialueiden asukkaille? Massiivisen voimala-alueen vaikutukset maisemaan ovat hal-litsevia ja pysyviä. Edelleenkään vaikutuksia Kurjenkylän maaseutumaisiin perinnemaisemiin ei ole selvitetty perus-teellisesti. Havainnekuvat ovat edelleen puutteellisia eikä ai-neistosta löydy lainkaan havainnekuvia, joissa näkyvät lento-estevalot. Vaadimme näiden havainnekuvien laatimista, sillä kyseisten valojen vaikutus elämäämme olisi todella suuri. Vastustamme hanketta sen aiheuttamisen kohtuuttomien maisemallisten haittojen vuoksi. Myös kyläinventoinnit ovat edelleen puutteellisia. Voimaloiden napakorkeuden nosto: 94m => 120 m ja syksyllä 2013 141 m – vain melumallinnos ja havainnekuvat on päivitetty uutta korkeutta vastaavaksi – selvitykset päivitettävä vastamaan todellista napakorkeutta, kaavoitustyö tulisi keskeyttää ja koko hankkeen toteutumisen mahdollisuus tulisi arvioida uudelleen tämänhetkisillä tiedoilla

Melumallinnuksen osalta on vastattu yleisvastineessa. Maiseman osalta on vastattu yleisvastineessa. Voimaloiden napakorkeuden muutos kaikissa kaavavaiheissa on huomioitu; luonnosvaiheessa laaditut selvitykset ja mallinnukset päivitettiin vastaamaan napakorkeutta 120 m ja ehdotusvaihees-sa vastaavasti napakorkeutta 140,6m.

31

Kiinteistöjen arvot hankealueen lähistöllä tulevat laskemaan huomattavasti. Kuka korvaa menetetyn omaisuuden? Tämän lisäksi joudumme vielä kärsimään kaikista muista voimaloiden aiheuttamista haitoista ilman minkäänlaista korvausta! Kau-pungin tulisi kohdella kaikkia asukkaitaan samanarvoisesti. Voimalahankkeen vaikutukset ympäristöön ja eläimiin olisivat tuhoisia. Tästä huolimatta ympäristöselvityksetkin ovat räi-keän puutteellisia. Maastotutkimukset eivät ole olleet kattavia esimerkiksi lepakoiden ja liito-oravien osalta. Myös lintujen syysmuuton seuranta puuttuu aineistosta edelleen kokonaan. Hankkeesta aiheutuvat välke- ja varjovaikutukset olisivat huo-mattavia ja elämänlaatua heikentäviä =>hankealue sijaitsee korkealla harjanteella, joten vaikutukset ulottuvat todella kau-as. Myös välkeselvitykset on tehty alemmilla napakorkeuk-silla. Napakorkeuden noston myötä välkehaitat ulottuvat huo-mattavan paljon kauemmas kuin mitä selvityksessä annetaan ymmärtää. Välkkeestä on laadittava ajantasaiset tarkemmat kiinteistökohtaiset selvitykset, joista selviää todelliset vaiku-tukset lähiasutukseen. Vaadimme, että kiinteistöstämme Heikkilänmäki (kiinteistötunnus 577-448-2-21) laaditaan tark-ka ja puolueeton välkeselvitys. Tuulivoimaloista aiheutuu häiriötä digitaalilaitteisiin. Vaadim-me, että rakentaja korvaa mahdolliset heikentyneet radio- ja tv-Iähetykset.

Alueella liikkumisen rajoituksia ei ole eritelty kaava-aineis-tossa riittävästi (onnettomuusvaarat; metsästystilanteet, irtoa-va jää, voimalapalot/metsäpalot). Kaava-aineistosta puuttuu selvitys paloriskistä sekä sammutus- ja toimintasuunnitelma onnettomuustilanteessa. Kaavaselostuksessa todetaan, että hankevastaava CPC Fin-land Oy on käynyt neuvottelut alueen maanomistajien kanssa ja teknyt vuokrasopimukset. Tämä ei pidä paikkansa, sillä kaava-alueella sijaitsevan ns. yhteissuon omistajien kanssa sopimuksia ei ole tehty.

Tuulivoimapuistojen läheisyydessä sijaitsevien kiinteistöjen ar-voon kohdistuvien vaikutusten merkittävyydestä ei Suomessa vielä ole tutkimustietoa. Tästä johtuen asiaa on voitu arvioida ai-noastaan ulkomailla tehtyjen selvitysten pohjalta suuntaa anta-vana tietona, kuten luonnosvaiheen vastineissa on todettu. Luontoselvitysten riittävyydestä sekä lepakoista, liito-oravista ja linnustosta on vastattu yleisvastineessa Varjon vilkunnan (välke) osalta on vastattu yleisvastineessa. Osayleiskaavan viimeistelyvaiheessa on laadittu erillinen varjon vilkuntamallinnusraportti, johon on koottu myös tiedot kaavoitus-prosessin eri vaiheissa laaditusta varjon vilkuntamallinnuksista.

Mahdollisen häiritsevyyden toteamiseksi voidaan hankevastaa-van toimesta suorittaa signaalimittaukset ennen voimaloiden ra-kentamista ja niiden rakentamisen jälkeen. Mikäli voimaloiden todetaan aiheuttavan signaalihäiriöitä, voidaan rakentaa tarvit-tavia lisävahvistimia. Nykytilanteen mittaus ei kuitenkaan aina ole välttämätöntä, sillä häiriöalueet pystytään myös arvioimaan etukäteen. Tuulivoimapuiston turvallisuutta koskevat ohjeistukset tarkenne-taan rakennuslupavaiheessa, kun hankkeen tekninen suunnitte-lu on edennyt riittävän pitkälle ja toteutettava voimalatyyppi on valittu. Hankevastaava on käynyt neuvotteluja alueen maanomistajien kanssa, ja sopimukset on Salon puolella yhtä maanomistajaa lukuun ottamatta tehty kaikkien kaava-alueen maanomistajien kanssa. Yksi maanomistaja ei ole halunnut sopimusta tehdä, vaikka sitä on hänelle tarjottu.

32

Hankkeen massiivisuuden vuoksi siitä tulisi ehdottomasti laatia ympäristövaikutusten arviointi (YVA). Hankkeessa tarvi-taan myös ehdottomasti ympäristölupa.

Mikäli hanke toteutuu: voimaloissa käytettävä meluoptimoitua ajoa voimalat pysäytettävä meluarvojen ja välkevaikutuksien ylittyessä

rakentajan teetettävä perusteelliset ja puolueettomat melu-mittaukset

voimaloiden elinkaaren päättyessä ne tulee purkaa ja alue maisemoitava rakennuttajan toimesta

Sosiaali- ja terveysministeriö antoi syksyllä 2013 lausunnon Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaavasta, jossa todettiin, että tuulivoima-alueiden suojavyöhyke lähimpään asutukseen tulisi olla 2 km. Lausunnossa todetaan, että aiem-mat suojavyöhykkeet (600-700 m) eivät ole riittäviä voima-loiden koon ja tehon kasvaessa. Ministeriön lausunto osoit-taa, että Huso-Pöylän tuulivoimapuisto ei ole toteuttamis-kelpoinen, silla hankealue sijaitsee liian lähellä asutusta eikä 2 kilometrin suojaetäisyys toteudu. Tämän lisäksi muistu-tuksen alussa mainittu meluselvitys osoittaa, että voimaloita ei voida rakentaa suunnitellulle paikalle, silla yöaikaiset me-luarvot ylittyvät useassa vapaa-ajanasunnossa. Hanke on siis toteuttamiskelvoton ja tämänhetkisten ohjeistusten vastainen. Tuulivoimarakentamisen ulkomelutasoa koskevista suunnitte-luohjearvoista valmistellaan valtioneuvoston asetus kevään 2014 aikana. Myös Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaise-massa asumisterveysasetuksen (1.4.2014), jossa annetaan myös tuulivoimamelulle (asunnon sisällä) ohjearvot terveysvi-ranomaisten käyttöön. Nyt on syytä odottaa näiden uusien merkittävien asetusten voimaantuloa. Vaadimme, että kaava-ehdotuksen suhteen ei tehdä mitään päätöksiä ennen kuin nämä asetukset tulevat voimaan.

Ympäristövaikutusten arviointitarpeesta on vastattu yleisvasti-neessa. Ympäristöhallinnon ohjeistuksien mukaan tuulivoimahankkeissa riittävät suojaetäisyydet tulee selvittää tapauskohtaisesti kaavoi-tusprosessin yhteydessä. Osayleiskaava on laadittu noudattaen maankäyttö- ja rakennus-lakia. Kaavoitusprosessin kaikissa vaiheissa on huomioitu myös ympäristöhallinnon antamat ohjeistukset koskien tuulivoima-hankkeiden suunnittelua.

5. Kari Iso-Kouvola 18.2.2014 Suunniteltujen tuulivoimaloiden korkeudet on nostettu ehdo-tuksessa 141 metriin. Vaadimme uusia selvityksiä uusilla kor-keuksilla, koska korkeuden nostaminen lisää entisestään tuu-livoimaloiden aiheuttamia haittavaikutuksia. Selvitykset ovat puutteellisia ja niitä ei ole tehty riittävällä tarkkuudella. Kaipaamme myös parempia todenmukaisia kuvia, miltä tuu-

Voimaloiden napakorkeuden muutos kaikissa kaavavaiheissa on huomioitu; luonnosvaiheessa laaditut selvitykset ja mallinnukset päivitettiin vastaamaan napakorkeutta 120 m ja ehdotusvaihees-sa vastaavasti napakorkeutta 140,6m. Havainnekuvia on laadittu eri etäisyysvyöhykkeiltä, jotta hallitse-

33

livoimalat esim. meidän kiinteistöstämme katsottuna näyttävät (myös yöaikaisten lentoestevalojen havainnollistaminen).

Melu- ja välkehaitat ja suojaetäisyydet asutukseen – kaava-alueen sisäpuolelle on jäämässä vapaa-ajanasuntoja, joiden kohdalla melurajat ylittyvät. Mielestämme isojen tuulivoimaloiden sijoittaminen näin lähel-le asutusta vaatisi perusteellisempaa tutkimusta ja selvitystä. Vaadimme myös, että tuulivoimaloiden rakentamisen edelly-tyksenä on ympäristölupa. Koska on mahdollista, että tuulivoi-malat voivat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ympäristölupa ympäristösuojelulainkin mukaan vaadittava asia. Vaadimme myös selvitystä, mikä taho (kaupunki, valtio) kor-vaa nämä menetykset kiinteistön arvon alenemisen johdosta. Myöhemmin keväällä on tulossa uudet ohjeistukset ja ase-tukset ministeriöiltä tuulivoimarakentamiselle. Vaadimme, että Paimion kaupunki odottaa näiden uusien päätösten voimaan-tuloa, ennen kuin tekee päätöksiä tuulivoimaloiden rakenta-misesta.

van vaikutuksen voimakkuutta eri etäisyyksiltä voidaan arvioida. Kuvauspisteiden valinnassa on otettu huomioon myös valtakun-nallisiin arvoihin kohdistuvien vaikutusten arviointi. Havainneku-via on laadittu ehdotusvaiheessa lisää. Yksittäisten kohteiden maisemavaikutuksia voi arvioida laadittu-jen näkemäalueanalyysien ja havainnekuvien avulla. Eri etäi-syyksiltä laadittujen havainnekuvien avulla voidaan tehdä pää-telmiä tuulivoimaloiden hallitsevuudesta myös sellaisiin kohtei-siin joita ei ole erikseen havainnollistettu. Lentoestevalojen näkyvyyttä on tutkittu näkymäalueanalyysillä, joka kuvaa yleispiirteisesti lento-estevalojen näkyvyys ja katve-alueet. Melun ja melumallinnuksen osalta on vastattu yleisvastineessa. Mahdollinen ympäristöluvan tarve selvitetään rakennuslupavai-heessa, kun tuulivoimapuiston tekniset yksityiskohdat ja toteu-tettava voimalatyyppi on varmistunut. Tuulivoimapuistojen läheisyydessä sijaitsevien kiinteistöjen ar-voon kohdistuvien vaikutusten merkittävyydestä ei Suomessa vielä ole tutkimustietoa. Tästä johtuen asiaa on voitu arvioida ai-noastaan ulkomailla tehtyjen selvitysten pohjalta suuntaa anta-vana tietona, kuten luonnosvaiheen vastineissa on todettu.

6. Janne Kaunonen 15.2.2014 Napakorkeudet nostettiin ensin 94 metristä 120 metriin ja kesällä 2013 vielä 141 metriin. Kaavaillut voimalat ovat nyt siis aivan toista luokkaa. Vaadimme että kaikki selvitykset tehdään näiden korkeampien napakorkeuksien mukaisesti. kiinteistöjen arvot tulevat romahtamaan – vaadimme, että tämä arvonmenetys korvataan meille

Voimaloiden napakorkeuden muutos kaikissa kaavavaiheissa on huomioitu; luonnosvaiheessa laaditut selvitykset ja mallinnukset päivitettiin vastaamaan napakorkeutta 120 m ja ehdotusvaihees-sa vastaavasti napakorkeutta 140,6m. Tuulivoimapuistojen läheisyydessä sijaitsevien kiinteistöjen ar-voon kohdistuvien vaikutusten merkittävyydestä ei Suomessa vielä ole tutkimustietoa. Tästä johtuen asiaa on voitu arvioida ainoastaan ulkomailla tehtyjen selvitysten pohjalta suuntaa an-tavana tietona, kuten luonnosvaiheen vastineissa on todettu.

34

(..viitaten MRL 62 §): Tämä kaavaehdotus on lain vastainen, koska kaavoittaja on unohtanut maanomistajat (suoalueen noin 15 maanomistajaa, kaikilla näillä suoalueilla on oma kiinteistörekisteritunnus) kaavoitettavalla alueella. Osayleis-kaavaehdotuksessa kuitenkin sanotaan, että "hankevastaava on käynyt neuvottelut alueen maanomistajien kanssa ja vuokrasopimukset on tehty". kaikkien suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsevien kiinteis-töjen oikea käyttötarkoitus tarkastettiin Paimion kaupungin kiinteistötietojärjestelmästä. Kuitenkin mm. melumallinnuk-sessa käytetyistä kartoista puuttuu useita loma-asuntoja tai niitä on merkitty asuinkiinteistöiksi.

Luontoselvitykset Lepakoista ja liito-oravista tehdyt selvitykset eivät myöskään täytä lain edellyttämiä vaatimuksia. Konsultin laatimassa selvityksessä on keskitytty saalistusalueiden etsintään eikä etsitty "lisääntymiskolonioita". Luonnonsuojelulaki vaatii ni-menomaan keskittymään pesintä eli "lisääntymiskolonioihin" sekä muuttoalueisiin. Lintujen kevätmuutto on tehty voimala-aluetta silmällä pitäen osittain väärällä alueella, Sauvon kosken kylässä. Suomen Birdlife on seurannut vuosien 2006 - 2011 aikana lintujen muuttoreittejä Suomeen ja mm. kurkien toinen päämuuttoreitti Suomeen kulkee voimala-aluetta viistäen. Tämän reitin kautta voi kulkea jopa 75 % suomeen muuttavista kurjista! Lintujen syysmuutto on jätetty kokonaan seuraamatta, tämän johdosta linnustoselvitys on puutteellinen ja vaatii uudet selvitykset. Huso-Pöylän alueelta löytyi täydentävässä metsoselvityk-sessä (Ahlman Group 2013) yksi metson soidinpaikka, jonka johdosta turbiini nro 3 paikkaa on muutettu. Pesimälin-nustoselvityksen mukaan (2012) yksi metsopari pesi alueen keskivaiheilla myllyjen nro 6 ja 7 läheisyydessä. Tämä on ristiriidassa täydentävän metsoselvityksen kanssa ja osoittaa että selvitykset ovat epäluotettavia. Paikallisen tietämyksen mukaan muitakin metsojen soidinpaikkoja on alueella. Vaa-dimme että metsojen osalta tehdään täydelliset selvitykset Turbiini numero kolme on siirretty yhteissuon viereen, suon haitta-arviointi on kuitenkin kokonaan tekemättä. Vaadimme että tällainen haitta-arviointi on tehtävä.

Hankevastaava on käynyt neuvotteluja alueen maanomistajien kanssa, ja sopimukset on Salon puolella yhtä maanomistajaa lukuun ottamatta tehty kaikkien kaava-alueen maanomistajien kanssa. Yksi maanomistaja ei ole halunnut sopimusta tehdä, vaikka sitä on hänelle tarjottu. Kiinteistöjen käyttötarkoitukset on tarkistettu uudelleen kaavan viimeistelyvaiheessa Paimion ja Salon kaupunkien kiinteistö-tietorekistereistä. Luontoselvitysten riittävyydestä sekä lepakoista, liito-oravista ja linnustosta on vastattu yleisvastineessa. Muistutuksessa mainittu kolmanneksi pohjoisin Paimion puo-leinen tuulivoimala on jätetty pois lopullisesta osayleiskaavan maankäyttösuunnitelmasta ja tuulivoimaloiden sijoitussuun-nitelmasta.

35

Turvallisuus Voimaloiden valmistajien käyttötiedotteissa (Vestas) puhu-taan jopa 400 metrin suoja-alueista voimaloiden ympärillä, alueen virkistyskäyttö on tällöin unohdettava kokonaan, eikä niin kuin ehdotuksessa mainitaan vaikutusten jäävän vähäi-siksi. On onnettomuusriskejä aiheuttava toimenpide kaavoit-taa kyseinen alue. Kyseisillä suoja-alueilla (400 m) kaavo-itettava alue osoittautuu liian pieneksi, koska suoja-alueet ylittävät kaava-alueen rajat. Jopa siis kaavan ulkopuolella olevien alueiden käyttö rajoittuu ja esim. metsänhoitotyötä ei voi tehdä silloin kun voimalat pyörivät. Metsästyksestä ja riis-tanhoidosta mainitaan Pöyryn selvityksessä, että on varmis-tettava ettei voimaloille aiheudu vaurioita ja kimmokkeiden vaara on eliminoitava. Alueen virkistys- ja metsästysmah-dollisuudet heikkenevät oleellisesti. Jäälohkareiden osalta on laskettu, että jos kyseessä on n. 200 m korkea mylly, lohkareet voivat lentää 800 metriin saakka eli tämän mukaan varoalue on vielä paljon laajempi. Mylly nro 1 on kaavailtu noin 300 metrin päähän 110-tiestä. On siis hengenvaarallista käyttää talvisin jäävaaran takia tätä tietä. Osayleiskaavaehdotus on rikoslain 34 luvun 7 §, (yleisvaaran tuottaminen) vastainen ja kumottava tällä perus-teella. Paloturvallisuusasiaa ei ole osayleiskaavaehdotuksessa kä-sitelty lainkaan. Vaadimme että palo- ja pelastustoimista teh-dään kunnolliset selvitykset.

Melu … Melumallinnuksen yhteenvedossakin todetaan melurajojen ylittyvän kuuden loma-asuinkiinteistön kohdalla, eikö tämä osoita alueen soveltumattomaksi kyseiseen käyttöön ja on Ympäristöministeriön ohjeiden vastainen. Tämä on selvä este myllyjen rakentamiselle ja se sanotaan jo Pöyryn tekemässä meluselvityksessä. Voimaloiden melumallinnukset, joista ensimmäiset on tehty 120 metrisillä ja päivätty Pöyryn selvityksissä 16.1.2013 sekä toiset Vestas- ja Nordex- merkkisillä 141 metrisillä voimaloilla ja päivätty Pöyryn selvityksissä 20.11.2013 eivät eroa toisistaan juuri lainkaan. Onko jälkimmäisissä mallinnuksissa unohtunut korottaa voimaloiden korkeutta, koska sekä 40 dB:n että 35 dB:n aluerajat kulkevat liki samaa linjaa, luulisi äänen kanta-utuvan kauemmas jos korkeutta korotetaan.

Tuulivoimapuiston turvallisuutta koskevat ohjeistukset tarkenne-taan rakennuslupavaiheessa, kun hankkeen tekninen suunnitte-lu on edennyt riittävän pitkälle ja toteutettava voimalatyyppi on valittu. Voimaloiden lavat varustetaan tarvittaessa jäänestojärjestelmäl-lä, mikä vähentää irtoilevan lumen tai jään muodostamaa riskiä. Melun ja melumallinnuksen osalta on vastattu yleisvastineessa.

36

VTTn raportin mukaan maaperän vaimennuskertoimen tulee melumallinnoksissa olla 0,0, jos hankealueen korkeuserot ovat yli 40 metriä - etäisyys tuulivoimaloihin on noin 2 km ja Huso-Pöylän tuulivoimapuisto osayleiskaavassa kyseinen 40 metrin korkeusero ylittyy. Tuulivoimalat on kaavassa sijoitettu alueelle, jonka korkeus on noin 60-70 metriä. Vaikutusalueella sijaitsee useita kiinteistöjä, jotka sijaitsevat alle 20 metrissä Vaadimme myös mallinnuksiin lisättävän 5 dB laskenta- ja mittaustuloksiin ennen ohjearvoon vertaamista, koska on itsestään selvää äänen voimakkuuden vaihtelevan ajallisesti vaikkei kumpikaan valmistaja sitä ilmoita (amblitudimoduloitu ääni). Lääkärilehden tutkimukset (Duodecim) voimalamelusta aiheut-tavat mm. masentuneisuutta, unettomuutta, stressiä, mielenter-veysongelmia, kohonnutta verenpainetta ja sydän- ja veri-suonitauteja. Nämä edellä mainitut seikat taas edesauttavat työkyvyn ja hyvinvoinnin heikentymisiä eli ovat haitallisia ter-veysvaikutuksia. Samassa lehdessä on kerrottu tuulivoimalan näkemisen yhdessä kuuluvan äänen kanssa lisäävän häi-ritsevyyttä. Lääkärilehti Duodecim on mielestämme uskotta-vampi tiedonlähde melun häiritsevyyden suhteen kuin Pöyryn insinöörien toteamukset.

Välke Alue jonka sisällä 8 h/ ylittyy, sijaitsee mielestämme 4 kiin-teistöä jotka kaikki ovat loma-asuntoja. Selvityksessä ei myös-kään kerrota minkä korkuisilla voimaloilla mallinnukset ovat tehty. Kun vertaa kaavaluonnoksen ja kaavaehdotuksen välke-selvityksiä, el eroja näiden välillä näy. Napakorkeuden nosto 141 metriin vaikuttaa oleellisesti välkkeen aiheuttamien hait-tojen leviämisalueeseen, nämä selvitykset on päivitettävä vas-taamaan uusia napakorkeuksia. Vilkunta-alue joka on selvityk-sessä laadittu, ei myöskään voi olla todellinen. Esimerkiksi kur-jen kylän osalta vilkuntaa ilmenee varmasti laakson alaosissa ja länsiosissa keväällä ja syksyllä

Lentoestevalot Valkoiset valot päivällä ja punaiset vilkkuvat valot yöllä aiheut-tavat valosaastetta ympäri vuorokauden. Jotta tämä haitta pys-tytään etukäteen hahmottamaan vaadimme uusia havainneku-via, koska tehdyistä kuvista puuttuvat lentoestevalot. Vaikutukset digilaitteisiin Tuulivoimaloiden häiritsevyys television, radion, matkapuheli-

Tuulivoimaloista ja niiden käytöstä mahdollisesti aiheutuviin ter-veyshaittoihin on kiinnitetty huomiota jo suunnitteluvaiheessa. Mahdolliset terveyshaitat on ennakoitu ja pyritty minimoimaan noudattamalla mahdollisille haittavaikutuksille (melu, varjon vil-kunta) asetettuja ohjearvoja. Varjon vilkunnan (välke) osalta on vastattu yleisvastineessa. Osayleiskaavan viimeistelyvaiheessa on laadittu erillinen varjon vilkuntamallinnusraportti, johon on koottu myös tiedot kaavoitus-prosessin eri vaiheissa laaditusta varjon vilkuntamallinnuksista. Lentoestevalojen näkyvyyttä on tutkittu näkymäalueanalyysillä, joka kuvaa yleispiirteisesti lento-estevalojen näkyvyys ja katve-alueet. Mahdollisen häiritsevyyden toteamiseksi voidaan hankevastaa-van toimesta suorittaa signaalimittaukset ennen voimaloiden ra-

37

mien ym. laitteisiin pitää tutkia huolella. Tällä alueella on jo en-nestään ongelmia näiden laitteiden toimivuuden suhteen. Vaa-dimme että tällaiset mahdolliset tulevat haitat on selvitettävä tässä vaiheessa ja jos haittoja ilmenee käytön aikana on tuulivoi-matoimijan korvattava nämä. Käytönaikaiset rajoitukset Jos hanke toteutuu vaadimme tuulivoimatoimijaa valvomaan, että meluarvot eivät ylity missään vaiheessa minkään kiinteistön osalta ja jos ylittyy on siihen heti reagoitava. Lentävät jääloh-kareet ovat niin suuri riski, että vaadimme että toimija ottaa nämä huomioon ja asentaa lapoihin lämmittimet. Tuulivoimatoimijan on myös varauduttava kaikkiin mahdollisiin vahinkoihin ja onnetto-muuksiin mitä tuulivoimalat voivat aiheuttaa ja korvattava kaikki nämä. Ja kuten edellä jo mainittiin mahdolliset haitat digitaalisiin laitteisiin käytön aikana on korvattava. Kun tuulivoimaloita ei enää käytetä on tuulivoimatoimijan pu-rettava myllyt ja palautettava alue ennalleen. YVA ja ympäristölupavaatimus Ympäristönsuojelulain mukaan ympäristölupa tarvitaan, jos tuuli-voimasta saattaa aiheutua naapuruussuhdelaissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Vaadimme sekä YVA:n että ympäristölu-van teettämistä Huso-Pöylän tuulivoimahankkeessa, jotta saa-daan kunnolliset selvitykset näin mittavassa hankkeessa.

kentamista ja niiden rakentamisen jälkeen. Mikäli voimaloiden todetaan aiheuttavan signaalihäiriöitä, voidaan rakentaa tarvitta-via lisävahvistimia. Nykytilanteen mittaus ei kuitenkaan aina ole välttämätöntä, sillä häiriöalueet pystytään myös arvioimaan etu-käteen. Osayleiskaavan viimeistelyvaiheessa on laadittu seurantaohjel-ma, jonka avulla selvitetään tuulivoimahankkeen keskeiset ra-kentamisen aikaiset ja käytönaikaiset vaikutukset alueen luonto-tekijöihin, maisemaan sekä asuin- ja elinympäristön viihtyisyys-tekijöihin. Seurantaohjelma tarkka toteutus määritellään raken-nuslupamenettelyn yhteydessä. Tuulivoimapuiston turvallisuutta koskevat ohjeistukset tarkenne-taan rakennuslupavaiheessa, kun hankkeen tekninen suunnitte-lu on edennyt riittävän pitkälle ja toteutettava voimalatyyppi on valittu. Tuulivoimaloiden käyttöiäksi on arvioitu 20-30 vuotta. Tuulivoi-maloiden käytöstä poistamisen jälkeen tuulivoimalat puretaan tuulivoimayhtiön toimesta ja niiden rakennuspaikat maisemoi-daan. Maisemallinen tilanne ja näkymät ovat palautettavissa en-nalleen. Ympäristövaikutusten arviointitarpeesta on vastattu yleisvasti-neessa. Mahdollinen ympäristöluvan tarve selvitetään rakennuslupavai-heessa, kun tuulivoimapuiston tekniset yksityiskohdat ja toteu-tettava voimalatyyppi on varmistunut.

7. Johanna Kaunonen 18.1.2014 Allekirjoittanut tekee muistutuksen Huso-Pöylä tuulivoimahank-keen yleiskaavaehdotuksesta, jonka Paimion kaupunginhallitus on hyväksynyt kokouksessaan 4.12.2013. Hankealuetta ollaan muuttamassa kaavassa massiiviseksi energiantuotantoalueeksi.

1. Lainvastaisuus Yleiskaavaehdotus on lainvastainen ja rikkoo seuraavia voi-massa olevia lakeja: 1.1. Perustuslaki Perustuslain 10§, 15§ ja 20§ nojalla katson olevani asianosai-

38

nen. 1.2. Maankäyttö- ja rakennuslaki 5§ Laki edellyttää: 3) rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaali-mista 4) luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säi-lymistä 1.3. Ympäristönsuojelulaki - 1§, 3§, 28§ Paimion kaupungin ympäristösuojeluviranomainen on aiheelli-sesti aikaisemmin esittänyt, että kyseessä olevaan hankkee-seen olisi syytä vaatia teetettäväksi YVA:ta. Tätä ei ole tehty vaikka asukkaatkin ovat tätä vaatineet. Hanke ei myöskään edellytä kaavoittajan mukaan ympäristölupaa vaikka laki näin edellyttäisi. Kaavoittaja ja virkamiehet rikkovat tässä asiassa velvollisuuksiaan ja vaadin, että hankkeelle vaaditaan teetettä-väksi YVA sekä että ympäristölupa. 1.4. Naapuruussuhdelaki 17 § (4.2.2000/90): …Huso-Pöylän tuulivoimahankkeen toteutuessa terveellinen ja viihtyisä elinympäristömme vaarantuu, jolloin hanke on lain-vastainen. Kaavoittaja on laiminlyönyt ja sivuuttanut tärkeimmän tehtävänsä; kuntalaisten elinympäristön terveellisyydestä, turvallisuudesta, viihtyvyydestä ja hyvinvoinnista huolehtimisen =>tiedon hankkiminen on sälytetty kuntalaisten tehtäväksi. Vaadin, että kaavaehdotuksessa varmistetaan asukkaiden terveys ja asumisviihtyvyys. Erityisesti asukkaiden tiedottaminen tuulivoimaloiden haittavai-kutuksista on laiminlyöty kaavoittajan toimesta. Lisäksi kaavoit-taja on antanut haittavaikutusten arvioinnin tuulivoimalaraken-nuttajan palkkaaman konsultin tehtäväksi ja tehnyt kaavoitus-päätökset näihin selvityksiin perustuen. Tämä on kuntalaisen oikeuksia polkevaa ja vaadin, että selvitykset tulee teettää puo-lueettoman tahon toimesta. Vaadin, että kaavaehdotuksen mukainen tuulivoimalahanke keskeytetään ja hanke peruutetaan lainvastaisena. 1.5 Rikoslaki 34 luku Tuulivoimatoimija ei voi olla ottamatta huomioon tuulivoimatoi-minnasta aiheutuvia turvallisuusriskejä, josta hankkeeseen ryhtyvä joutuisi vastuuseen mm. rikoslain 34 luvun (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039O#34) mukaan, mitä tulee yleisvaaran aiheuttamiseen tai terveyden vaarantamiseen. Alueen maanomistajat joutuvat ottamaa suu-


39

ren riskin harjoittaessaan metsätöitä Huso-Pöylän alueella. 2. Selvitysten puutteellisuus ja virheellisyys Hankkeen edellyttämät selvitykset ovat puutteellisia ja asia on edennyt siitä huolimatta kaupungin päätöksenteossa osayleis-kaavaehdotusvaiheeseen. Selvitykset on tehty napakorkeudel-taan 120 metrin korkuisilla tuulivoimaloilla. Nyt kaavaehdotuk-sessa olleet korkeudet oli nostettu 141 metriin ja ainoastaan meluselvitys ja havainnekuvat oli päivitetty vastaamaan uusia napakorkeuksia vastaaviksi. Havainnekuvat ovat virheellisiä, koska niistä puuttuivat mm. lentoestevalot. Kyseiset kuvasovit-teet ovat muutoinkin alamittaisia ja liian kaukaa esitettyjä, jotta voimaloiden koosta saisi oikeanlaisen käsityksen. Napakorkeuden nostaminen on niin merkittävä muutos, että se olisi vaatinut uusien lausuntojen pyytämistä kaikilta tahoilta. Nyt osayleiskaava on pantu vireille virheellisesti lausuntojen perusteella, jotka pohjautuvat aikaisempaan 120 metrin napa-korkeuteen. Vaadin, että kaikilta luonnosvaiheessa pyydetyiltä tahoilta pyy-detään uudet lausunnot 141 metrin napakorkeuksilla. 2.1. Meluselvitys Pöyryn tekemä meluselvitys on osin laadittu VTT:n tutkimusra-portin vastaisesti (VTT:n tutkimusraportti VTTR-04565-13, val-mistunut kesäkuussa 2013) ja on täten virheellinen. - meluselvityksen tekijä käyttänyt selvityksessä kovuusker-rointa 0,4 - aikaisemmin on todettu, että melumallinoksissa tulee johdonmukaisesti käyttää kerrointa 0,0, jos hankealueen korkeuserot ovat yli 40 metriä. VTT: n raportissa maaperän absorptiokertoimet eli vaimennuskertoimet ovat ehdollisia ja ne riippuvat mm. maaston muodosta ja korkeuseroista hanke-alueella - meluselvityksessä ei ole pitävästi määritelty hanke-aluetta. Raportissa ei ole määritelty hankealuetta mutta se tu-lee Ympäristöministeriön ohjeistuksissa todennäköisesti ole-maan alue, jossa emissiovaikutus on 30 dB. Etäisyys tuulivoi-maloihin on noin 2 km ja Huso-Pöylän tuulivoimaosayleiskaa-vassa kyseinen 40 metrin korkeusero ylittyy. Tuulivoimaloita on kaavassa sijoitettu alueelle, jonka korkeus on noin 60 -70 metriä merenpinnan yläpuolella. Vaikutusalueella sijaitsee useita kiinteistöjä, jotka sijaitsevat alle 20 metrissä. Alueen pinnanmuodot, huomioiden mm. alueen kallioisuus ja toisaalta alavat peltoaukeat, ovat omiaan lisäämään melun kulkeutu-mista. - Yöaikaiset meluarvo 35 dB(A) ylittyvät hankealueella kuuden

Selvitykset on todettu riittäviksi ja lausuntokierroksien yhteydes-sä viranomaiset ovat myös esittäneet ne selvitystarpeet, joiden osalta selvityksiä on pitänyt täydentää tai päivittää. Melun ja melumallinnuksen osalta on vastattu yleisvastineessa.

40

lomakiinteistön kohdalla. Osayleiskaavaehdotuksessa sano-taan, että kaikkien suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsevi-en kiinteistöjen oikea käyttötarkoitus tarkastettiin Paimion kau-pungin kiinteistöjärjestelmästä ja verottajan rekisteristä. Kui-tenkin meluselvityksessä käytetystä kartasta puuttuu useita lo-ma-asuntoja tai ne on merkitty karttaan vakituisina asuinkiin-teistöinä - kartta ja kiinteistötiedot ovat todistetusti virheelliset. - Ympäristöhallinnon ohjeessa määritetään ohjearvot tuulivoi-mamelulle. Mikäli tuulivoimalan ääni on laadultaan erityisen häiritsevää eli ääni on tarkastelupisteessä soivaa, kapeakais-taista tai impulssimaista tai se on selvästi sykkivää, lisätään laskenta- tai mittaustulokseen 5 desibeliä ennen suunnittelu-ohjearvoon vertaamista (KHO:n päätös 28.10.2013, 3103/1/12). On osoitettu, että napakorkeudeltaan 141 metris-ten tuulivoimaloiden aiheuttama melu on juuri edellä kuvatun mukaista. => kyseessä on yhdeksän tuulivoimalan yhteisvaikutus. => tämän johdosta tulee selvittää sekä yksittäisen, että koko tuulivoima-alueen yhteisvaikutus. Edellä esitettyjen seikkojen perusteella todelliset meluhaitat ovat suurella todennäköisyydellä melumallinoksessa esitettyä suuremmat ja vaikutusalue voi olla merkittävästikin suurempi. Melumallinos ei myöskään ole oikein laadittu, koska voimalan valmistajasta tai merkistä ja tyypistä ei ole tietoa. => kaavoitusvaiheessa on kartoittava kaikkien vaihtoehtoisten voimalatyyppien osalta meluselvitykset erikseen. Pöyryn melumallinnoksen antama tulos antaa virheellisen ku-van, mikä johtaa käytännössä meluarvojen ylittymiseen huo-mattavasti laajemmalla alueella ja mahdollistaa täten tuulivoi-maloiden sijoittamisen liian lähelle asumusta. 2.2. Terveyshaitat Koska tuulivoimamelun vaikutukset ovat Suomessa tutkimatta, vaadimme että asiassa noudatetaan varovaisuusperiaatetta varoetäisyyksissä. Maissa, joissa tuulivoimaloita on ollut pi-dempään, on kuitenkin tutkittu ihmisten valitusten johdosta tuulivoimaloiden haittavaikutuksia. Näissä väestötutkimuksissa on vääjäämättömästi todistettu tuulivoimalamelun aiheutta-neen uni- ja hyvinvointihäiriöitä. Nimenomaan meluarvojen ylittymisellä voidaan aiheuttaa vai-kutusalueella asuville ihmisille terveyshaittoja. Melulle altistu-minen voi tutkitusti aiheuttaa unettomuutta, stressiä ja pidem-pään jatkuessaan jopa työkyvyttömyyttä. Tuulivoimaloiden ai-

Tuulivoimaloista ja niiden käytöstä mahdollisesti aiheutuviin ter-veyshaittoihin on kiinnitetty huomiota jo suunnitteluvaiheessa. Mahdolliset terveyshaitat on ennakoitu ja pyritty minimoimaan noudattamalla mahdollisille haittavaikutuksille (melu, varjon vil-kunta) asetettuja ohjearvoja.

41

heuttamaan meluun tulee kaikkien päättäjien suhtautua siihen tarvittavalla vakavuudella, eikä asiaa saa vähätellä. 2.3. Välkehaitat …Kun kaavaluonnoksessa ja ehdotuksessa esitettyjä välke-selvityksiä vertaa rinnakkain, voimaloiden napakorkeuksissa ei näy eroja. Varjostus- ja välkehaitoista ei ole laadittu myöskään kiinteistö-kohtaisia selvityksiä. Varjostus- ja välkevaikutukset on tehty myös matalimmilla (120 metriä) napakorkeuksilla => selvitykset välkehaitoista ovat virheellisiä => tehtävä uudet varjostus- ja välkemallinnukset oikeilla napa-korkeuksilla kiinteistökohtaisesti. Kirkkaat ja jatkuvasti palavat ja vilkkuvat lentoestevalot varsin-kin yöaikaan aiheuttavat merkittävää haittaa. Lentoestevalojen näkyvyyden vaikutuksia ei ole kaavaehdotuksessa arvioitu, vaikka niiden aiheuttama maisemallinen vaikutus on merkittä-vä. => tehtävä selvitys lentoestevalojen vaikutuksista ympäris-töön. Tuulivoimalan lapojen pyöriminen saattaa aiheuttaa myös on-gelmia televisiokuvan laatuun. => tehtävä selvityksen. Keskellä kaava-aluetta sijaitsee ns. yhteissuo, joka koostuu noin viidentoista eri henkilön omistamasta suoalueesta. Osa-yleiskaavaehdotuksessa sanotaan, että kaikkien maanomista-jien kanssa on neuvottelut käyty ja maanvuokrasopimukset tehty. Toteutuessaan osayleiskaava rajoittaa näiden maan-omistajien maankäyttöoikeutta. Osayleiskaava on myös tältä osin virheellisesti laadittu. Osayleiskaavan mukaisia tuulivoimaloita ei voida edellä maini-tuista syistä rakentaa kaavassa esitetyllä tavalla. =>tuulivoimalat sijoitettava vähintään kolmen kilometrin etäi-syydelle lähimmistä asunnoista. 3. Maisemalliset arvot ja ympäristö ja luontoarvot …osayleiskaavan etelä/lounaispuolella ei ole tehty inventoin-teja. Muinaisjäännösinventoinnit on tehty, mutta inventoinnit

Varjon vilkunnan (välke) osalta on vastattu yleisvastineessa. Osayleiskaavan viimeistelyvaiheessa on laadittu erillinen varjon vilkuntamallinnusraportti, johon on koottu myös tiedot kaavoitus-prosessin eri vaiheissa laaditusta varjon vilkuntamallinnuksista. Voimaloiden napakorkeuden muutos kaikissa kaavavaiheissa on huomioitu; luonnosvaiheessa laaditut selvitykset ja mallinnukset päivitettiin vastaamaan napakorkeutta 120 m ja ehdotusvaihees-sa vastaavasti napakorkeutta 140,6m. Näkemäalueanalyysit on laadittu osayleiskaavan ehdotusvai-heessa. Analyyseissä on huomioitu erikseen puuston ja maas-ton aiheuttama katvevaikutus sekä lentoestevalojen näkyvyys-alueet. Mahdollisen häiritsevyyden toteamiseksi voidaan hankevastaa-van toimesta suorittaa signaalimittaukset ennen voimaloiden ra-kentamista ja niiden rakentamisen jälkeen. Mikäli voimaloiden todetaan aiheuttavan signaalihäiriöitä, voidaan rakentaa tarvitta-via lisävahvistimia. Nykytilanteen mittaus ei kuitenkaan aina ole välttämätöntä, sillä häiriöalueet pystytään myös arvioimaan etu-käteen. Hankevastaava on käynyt neuvotteluja alueen maanomistajien kanssa, ja sopimukset on Salon puolella yhtä maanomistajaa lukuun ottamatta tehty kaikkien kaava-alueen maanomistajien kanssa. Yksi maanomistaja ei ole halunnut sopimusta tehdä, vaikka sitä on hänelle tarjottu. Maiseman, maisemaselvityksen sekä maisemaan kohdistuvien vaikutusten osalta on vastattu yleisvastineessa.

42

Huson kylässä kokonaan ja Kurjenkylässä osittain on edelleen tekemättä. Pöylän kylä on arvioitu luokkaan "Muut maisemalli-sesti merkittävät kohteet ja kokonaisuudet". Kaava-aineistosta puuttuu myös tuulivoimaloiden näkyvyysanalyysit. …Myös lintujen syysmuuton seuranta puuttuu. Lukuisat moni-vuotiset silminnäkijähavainnot mm. kurkien, hanhien ja jout-senten syysmuuttoaikaan osoittavat, että hankealueen yli on lentänyt jopa tuhansia muuttolintuja. Voimakkaiden lentoeste-valojen on todettu vetävän lintuja puoleensa. => lintujen syysmuutosta tehtävä kattavaa selvitys. Lepakoiden ja liito-oravien suhteen selvitykset eivät ole olleet myöskään kattavia. Pöyryn selvityksessä sanotaan, että osa lepakoista on jäänyt varmasti havaitsematta, sillä joidenkin le-pakkolajien ultraääni kuuluu hyvin lyhyen matkan päähän ja täydellinen lajistoselvitys vaatisi suuremman työpanoksen. Pöyryn selvityksessä myös todetaan, että selvitys on tehty yleispiirteisenä melko suuresta pinta-alasta johtuen. Lepakoiden lisääntymistä eikä muuttoa ole tutkittu lainkaan, vaikka nykytietämyksen mukaan lepakot noudattelevat muu-tossaan maastolinjoja (YM 2011) ja liikehdintä keskittyy eniten juuri rannikolle. Varsinais-Suomessa ei maakuntatasolla ole selvitetty hiljaisia alueita tai tärkeitä ekologisia käytäviä. Kattavan inventointitie-don puutteesta johtuen, näitä seikkoja ei ole otettu täysimää-räisesti huomioon tässä selvityksessä. Huso-Pöylän tuulivoi-mahankealue on kuitenkin kokonaisuudessaan todettu hiljai-seksi alueeksi (Hiljaiset alueet/ YM/738). …Alueilla, joissa maankäytön muutokset tai paineet maankäy-tön muuttamiseen ovat intensiiviset, kuten Huso-Pöylä tuuli-voimahankealueella, kannattaa erityisesti pyrkiä säilyttämään yhtenäinen, laaja luontokokonaisuus. Huso-Pöylän alue on sekä Paimion että Halikon suurimpia yh-tenäisiä metsäalueita, jonka pohjoispuolelle sijoittuu maakun-tavaihekaavan mukaan lähiseutujen ainoa potentiaalinen eko-loginen käytävä. Tuulivoimahanke toteutuessaan häiritsee oleellisesti ekologisen käytävän toimintaa. =>edellä mainittujen luonto-arvojen turvaamiseksi osayleis-kaava tulee hylätä.

Rakennusinventointeja ei ole yleiskaavatyön yhteydessä täyden-netty, vaan Kurjen kylään ja Husoon kohdistuvia maisemallisia vaikutuksia on arvioitu viranomaisohjeiden mukaisesti kyläkoko-naisuuksien kannalta. Molemmista kyläkokonaisuuksista on laa-dittu lisähavainnekuvat. Laadittujen näkymäalueanalyysien tark-kuus on ollut riittävä kyläkohtaisten näkemä- ja katvealueiden muodostumisen arvioimiseksi Luontoselvitysten riittävyydestä sekä lepakoista, liito-oravista ja linnustosta on vastattu yleisvastineessa. Vaihemaakuntakaavaan laadituissa arvioinneissa hiljaisista alu-eista Huso-Pöylän osalta todetaan seuraavasti: Mahdollinen vai-kutus, pohjoisosat sijaitsevat tien vaikutusalueella. Vaikutuksista ekologisiin verkostoihin ja yhteyksiin todetaan: Vä-häinen vaikutus, sijaitsee laajalla metsäalueella.

43

4. Turvallisuuskysymykset Tuulivoimaloihin liittyviä turvallisuustekijöitä ei ole huomioitu riittävästi Huso-Pöylän tuulivoimahankkeessa. Selvityksissä annetaan ymmärtää, että tuulivoimaloiden käytönaikaiset vai-kutukset alueen turvallisuuteen ovat vähäiset. Annetaan kuva, ettei tuulivoima rajoittaisi virkistyskäyttöä ja että tuulivoima olisi erityisen turvallista ja luotettavaa… On hyvin todennäköistä, että hankealueen virkistyskäyttö tulee estymään. Hankealu-eella liikkuminen on selkeä turvallisuusriski ja varsinkaan talviaikaan alueelle pitäisi asettaa liikkumiskielto. => suurien turvallisuusriskien johdosta osayleiskaava tulee hy-lätä. 4.1 Putoava jää CPC-Finland Oy on julkisesti todennut, ettei tuulivoimalan la-poihin asenneta lämmittimiä, koska se kuluttaa sähköenergi-aa. Tästä aiheutuu talvisin huomattava jäävaarariski. … Myös Euroopan suurin tuulivoimaloiden valmistaja Vestas ohjeistaa käyttö- ja huolto-oppaassaan omaa huoltohenkilö-kuntaa, että suoja-alue (=jolla liikkumista ei saisi olla kuin pa-kollisissa tilanteissa) on 400 metriä turbiinin ympärillä. Näin ollen tuulivoimaosayleiskaava on riittämätön eli kaavanvastai-nen, koska lähes jokaisen tuulivoimalan kohdalla tuo suojaraja ylittyy. Monissa YVA-selvityksissä konsulttiyhtiö vähättelee putoavan jään määrää ja sen aiheuttamaa riskiä. Riskiä ei kuitenkaan täysin kielletä, vaan se todetaan vähäiseksi, koska "hankealu-een" käyttö talviaikana on vähäistä. Eli riski kuitataan huomiol-la, että talvisin kukaan ei alueella liikkuisi. Edelleen todetaan, että 'jos voimalan läheisyydessä liikutaan talviaikaan, on syytä noudattaa suojaetäisyyttä ja tarpeetonta oleskelua voimaloi-den alapuolella on syytä välttää. Tuulivoimatoimija ei voi olla ottamatta huomioon näin oleellista turvallisuusriskiä, josta hankkeeseen ryhtyvä joutuisi vastuu-seen mm. rikoslain 34 luvun mukaan, mitä tulee yleisvaaran aiheuttamiseen tai terveyden vaarantamiseen. Alueen maan-omistajat joutuvat ottamaan suuren riskin harjoittaessaan met-sätöitä Huso-Pöylän alueella. 4.2 Irtoavat osat Kun huomioidaan tuulivoimaloissa sattuneet lapoihin kohdistu-neet onnettomuudet, ei niitä voi jättää huomioimatta. Vaikka voimala pysäytettäisiinkin (CPC-Finlandin valvomo on Saksas-sa) myrskyn vuoksi, tuulen voima saattaa rikkoa jarrun. Lapo-

Tuulivoimapuiston turvallisuutta koskevat ohjeistukset tarkenne-taan rakennuslupavaiheessa, kun hankkeen tekninen suunnitte-lu on edennyt riittävän pitkälle ja toteutettava voimalatyyppi on valittu. Voimaloiden lavat varustetaan tarvittaessa jäänestojärjestelmäl-lä, mikä vähentää irtoilevan lumen tai jään muodostamaa riskiä.

44

jen irtoaminen voi vetää koko tornin alas ja tappavia osia voi lentää jopa viidensadan metrin päähän. 4.3 Tulipalot Osayleiskaavaehdotuksessa ei ole käsitelty maastopaloriskiä ollenkaan. Tuulivoimateollisuus yleisesti vähättelee voimaloi-den paloturvallisuusriskiä ja uskottelee niiden olevan harvinai-sia, mutta todellisuudessa niitä kuitenkin tapahtuu. Maailmalla tapahtuneiden satojen tulipalojen myötä on alettu peräänkuu-luttaa voimalayhtiöiden vastuuta aiheutuneista tulipaloista ja niiden seurauksista, kuten maastopaloista. 5. Taloudelliset seikat Hankkeeseen liittyy isot taloudelliset intressit varsinkin tuulivoi-marakennuttajan puolelta. Myös rakennuttajalle maanvuokra-sopimuksen tehneet hyötyvät maanvuokratuloista. Myös kau-punki saa tuloja kiinteistöverojen muodossa. Kiinteistöveron määrä on arviolta 8800 e/tuulivoimala ensimmäisenä vuonna. Vuosittaiset vähennykset (10 %) pienentävät verotuoton ole-mattomiin seuraavien 10 vuoden aikana. Jo yksi kunnan lapsi-perhe maksaa yhtä paljon veroja kuin yksi tuulivoimala ja il-man vuosittaisia vähennyksiä. Jos tuulivoimaloista aiheutuvat haittavaikutukset aiheuttavat yhdenkin perheen muuttamisen pois kunnasta, koko tuulivoimalasta saatu kiinteistöverotuotto mitätöityy. Monelle kuntalaiselle hanke kuitenkin aiheuttaa merkittäviä menetyksiä. Varsinaisten haittavaikutusten lisäksi tuulivoima-loiden läheisyydessä olevien kiinteistöjen arvot laskevat…. Osayleiskaava toteutuessaan asettaa kuntalaiset eriarvoiseen asemaan. Tämä seikka vältetään, kun osayleiskaavaa ei hyväksytä. ….Suomi on sitoutunut tuottamaan sähköntuotannosta 38 % uusiutuvilla energiamuodoilla vuoteen 2020 mennessä. Suomi on tämän tavoitteen lähes saavuttanut jo nyt. EU:n tavoite on vastaavasti 20 %, joten Suomi on tässäkin asiassa edelläkävi-jämaa. Päättäjille ja viranomaisille tiedoksi, että uusiutuva energia ei tarkoita ainoastaan tuulivoimaa, vaan myös aurinko- ja bio-energiaa. Joten Paimion kaupungilla ei ole mitään laillista tai moraalista velvoitetta hyväksyä tuulivoimaloita kunnan alu-eelle.

Osayleiskaavan luonnosvaiheessa on jo todettu, että osayleis-kaavalla ei oteta kantaa hankkeen tuottavuus- ja kustannuskysy-myksiin. Tuulivoimapuisto tuottaa kaupungeille tuloja kiinteistöveroina. Li-säksi hankkeella on työllistävä vaikutus sekä rakentamis- että käyttövaiheessa.

8. Petri Kuisma 27.1.2014 Suunniteltujen voimaloiden meluhaitta-arvioinnit ovat puutteelli-

Melun ja melumallinnuksen osalta on vastattu yleisvastineessa.

45

sia: - Pöyryn meluselvityksessä jaksollisuutta, amplitudimodulaatiota ja kapeakaistaisuutta ei ole huomioitu - Voimaloiden yhteisvaikutus äänihaitan osalta jätetty huomioi-matta ( laskenta yhden voimalan mukaan) Sosiaali ja Terveysministeriö on antanut lausunnon koskien Var-sinais-Suomen Tuulivoimavaihemaakuntakaavaa 17.9.2013 (STM/2593/2013) (Tuulivoimaloiden tuottaman pienitaajuisen melun terveyshai-toista on vielä erittäin vähän tietoa. Sosiaali ja terveysministeriö katsoo, että maakuntakaavoituksessa tuulivoimala-alueiden suo-javyöhyke lähimpään asutukseen 2 km.) Tämä ei toteudu tässä kaavaehdotuksessa. Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaisemassa asumisterveys-asetuksen hutikuun 2014 alussa, jossa annetaan myös tuulivoi-mamelulle ohjearvot terveysviranomaisten käyttöön. Tätä asetusta tulisi odottaa, ja jatkaa suunnittelua sen pohjalta. Napakorkeuden nosto 120 metristä 140 metriin: -Vain puutteellinen melumallinnos ja havainnekuvat (pl. lentoes-tevalot) päivitettiin uusille napakorkeuksille. Tätä projektia oltiin viemässä eteenpäin yhdessä Paimion ja Sa-lon kaupunkien kanssa. Salon kaupungilla ei osayleiskaavaeh-dotus ole vielä nähtävillä (Paimion kaupungilla 20.12.2013 - 20.1.2014). Miksi aikataulu ei enää ole yhtenevä? Onko Paimion kaupungilla niin kiire runnoa kaava läpi, ettei voi odottaa asetusten voimaan-tuloa.

Voimaloiden napakorkeuden muutos kaikissa kaavavaiheissa on huomioitu; luonnosvaiheessa laaditut selvitykset ja mallinnukset päivitettiin vastaamaan napakorkeutta 120 m ja ehdotusvaihees-sa vastaavasti napakorkeutta 140,6m. Käsittely- ja nähtävillä pitoajoissa on ehdotusvaiheessa ollut pientä eroavaisuutta johtuen Paimion ja Salon lautakuntien ja hallitusten kokousajankohdista.

9. Jari ja Tomi Kurki Pekka ja Maj-Lis Kurki

18.1.2014 Katsomme osayleiskaavaehdotuksen olevan lainvastainen. Suomen perustuslain 10 §:n mukaan jokaisen kotirauha on tur-vattava. Lain 15 §:n mukaan jokaisen omaisuus on turvattu ja 20 §:n mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ym-päristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäris-töön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon. Ympäristösuojelulain 1 §:n mukaan lain tavoitteena on muun ohessa ehkäistä ympäristön pilaantumista ja turvata terveellinen ja viihtyisä sekä luonnontaloudellisesti kestävä ja monimuotoi-nen ympäristö.


46

Lain 3 §:n mukaan laissa tarkoitetaan ympäristön pilaantumisel-la sellaista ihmisen toiminnasta johtuvaa mm. melun, tärinän, säteilyn tai valon päästämistä ympäristöön, jonka seurauksena aiheutuu terveyshaittaa, haittaa luonnolle ja sen toiminnoille, ympäristön yleisen viihtyisyyden tai erityisten kulttuuriarvojen vähentymistä ympäristön yleiseen virkistyskäyttöön soveltuvuu-den vähentymistä, vahinkoa tai haittaa omaisuudelle taikka sen käytölle tai muu näihin rinnastettava yleisen tai yksityisen edun loukkaus. Ympäristösuojelulain 28 §:n 1 momentin mukaan ympäristön pi-laantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan on oltava lupa (ym-päristölupa). Luonnonsuojelulain 58 §:n mukaan rangaistus vastoin tätä lakia tehdystä ympäristön turmelemisesta tai luonnonsuojelurikokses-ta säädetään rikoslain 48 luvun 1-5 §:ssä. Luonnonsuojelurik-komuksesta laissa on säännökset 58 §:n 2 ja 3 momentissa. Rikoslain 48 luvun 1 §:n mukaan joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta saattaa, päästää tai jättää ympäristöön esi-neen, ainetta, säteilyä tai muuta sellaista on tuomittava ympäris-tön turmelemisesta. Saman luvun 2 §:n mukaan jos ympäristön turmelemisesta ympäristölle tai terveydelle aiheutuu vahinko tai tällaiseen vahingon vaara on erityisen suuri ottaen huomioon ai-heutetun tai uhkaavaan vahingon pitkäaikaisuus, laaja ulottu-vuus tai muut seikat ja rikos on myös kokonaisuutena arvostel-len törkeä, rikoksen tekijä on tuomittava rangaistukseen törke-ästä ympäristön turmelemisesta. Samassa luvussa käsitellään myös ympäristörikkomus ja tuottamuksellinen ympäristön turme-leminen ja kuten sanottu myös luonnonsuojelurikos. Paitsi yllämainittuja lakeja yleiskaavan laatijan on huomioitava maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:ssä mainitut yleiskaavan sisäl-tövaatimukset. Ympäristön ja luonnonsuojelun kannalta suurimpia kysymyksiä ovat maisema-arvojen loukkaaminen sekä ympäristön pilaantu-minen melu, tärinän ja valon päästämisellä ympäristöön sekä si-ten vahinkojen aiheuttaminen alueen luonnon eläimistölle. Lisäksi toteutuessaan hanke aiheuttaisi vahinkoja omaisuuksien arvojen alentumisena. Koska suunniteltujen tuulivoimaloiden lä-heisyydessä on asutusta, asiassa on huomattava myös kotirau-hasäännökset. Olemme hankkineet virkistyskäyttöön Kurjenkylästä maa-alu-een, johon olemme investoineet merkittävästi mm. kunnallistek-niikkaan. Koska on hyvinkin todennäköistä, että kiinteistöjen ar-

Tuulivoimapuistojen läheisyydessä sijaitsevien kiinteistöjen ar-voon kohdistuvien vaikutusten merkittävyydestä ei Suomessa vielä ole tutkimustietoa. Tästä johtuen asiaa on voitu arvioida ai-noastaan ulkomailla tehtyjen selvitysten pohjalta suuntaa anta-vana tietona, kuten luonnosvaiheen vastineissa on todettu.

47

vot romahtavat tuulivoima-alueen läheisyydessä, vaadimme kor-vattavaksi arvonmenetyksestä johtuvia kustannuksia. Vaadimme korvattavaksi Kurjenkylässä sijaitsevasta vapaa-ajan kiinteis-töstä 30%:a kiinteistön arvosta. Lentoestevalot ovat erittäin voimakkaita välähteleviä valoja, joi-den käyttöä ei voi rajoittaa. Näin ollen valosaaste on jatkuvaa. Selvitysten havainnekuvissa ei näy lentoestevaloja. Vaadimme uusia, selkeämpiä ja todenmukaisia havainnekuvia kiinteistökoh-taisesti. Kyseiset kuvasovitteet ovat muutoinkin alamittaisia ja liian kaukaa esitettyjä, jotta voimaloiden koosta saisi oikeanlai-sen käsityksen. Vaadimme myös selvitystä lentoestevalojen vai-kutuksista ympäristöön. Huso-Pöylän tuulivoimahankkeen toteutuessa terveellinen ja viihtyisä elinympäristömme vaarantuu, jolloin hanke on lainvas-tainen. Kaavoittaja on laiminlyönyt ja sivuuttanut tärkeimmän tehtävänsä: kuntalaisten elinympäristön terveellisyydestä, turval-lisuudesta, viihtyvyydestä a hyvinvoinnista huolehtimisen. Vaa-dimme, että kaavaehdotuksessa varmistetaan asukkaiden ter-veys ja asumisviihtyvyys. Lisäksi kaavoittaja on antanut haitta-vaikutusten arvioinnin tuulivoimalarakennuttajan palkkaaman konsultin tehtäväksi ja tehnyt kaavoituspäätökset näihin selvityk-siin perustuen. Tämä on kuntalaisen oikeuksia polkevaa ja vaa-dimme, että selvitykset tulee teettää puolueettoman tahon toi-mesta. Selvitykset ovat monilta osin virheellisesti laadittuja ja perustuvat vääriin oletustietoihin. Osayleiskaavassa on jo nyt vapaa-ajan-asuntoja melurajojen sisäpuolella. Huso-Pöylän tuulivoima osa-yleiskaavaehdotus toteutuessaan myötävaikuttaisi lainvastaisten tuulivoimaloiden rakentamiseen ja kaavaehdotus sinänsä sisäl-täisi lainvastaisen asiantilan hyväksymistä. Vaadimme, että kaavaehdotuksen mukainen tuulivoimalahanke keskeytetään ja hanke peruutetaan lainvastaisena.

Lentoestevalojen näkyvyyttä on tutkittu näkymäalueanalyysillä, joka kuvaa yleispiirteisesti lento-estevalojen näkyvyys ja katve-alueet. Lopullisesti lentoestevalaistuksen toteutustapa ratkeaa lentoestelupahakemuksen käsittelyssä. Alueilla, joilla tuulivoima-loiden lentoestevalot on korvattu uusien ohjeiden mukaisesti, on koettu häiritsevien vaikutusten lieventyneen merkittävästi. Tuulivoimaloista ja niiden käytöstä mahdollisesti aiheutuviin ter-veyshaittoihin on kiinnitetty huomiota jo suunnitteluvaiheessa. Mahdolliset terveyshaitat on ennakoitu ja pyritty minimoimaan noudattamalla mahdollisille haittavaikutuksille (melu, varjon vil-kunta) asetettuja ohjearvoja. Voimaloiden napakorkeuden muutos kaikissa kaavavaiheissa on huomioitu; luonnosvaiheessa laaditut selvitykset ja mallinnukset päivitettiin vastaamaan napakorkeutta 120 m ja ehdotusvaihees-sa vastaavasti napakorkeutta 140,6m. Viranomaisilla ja luotta-musmiehillä on ollut käytettävissä oikeat lähtötiedot lausuntoja ja välivaiheen päätöksiä varten.

10. Kalle Leino 19.2.2014 Päätös tuulipuiston kaavoituksesta on tehtävä nykyisten, voi-massaolevien, Suomen lakien ja säädösten mukaisesti. Tämä on ainoa tapa tehdä päätöksenteosta ennakoitavaa ja arvioida oikeudenmukaisesti tuulivoimalan sopivuus Paimioon ja Saloon. Vieraiden maiden säädöksiin vetoaminen tai tulevilla määräyk-sillä spekulointi ei kuulu hyvään hallintoon. Kunnallinen päätöksenteko ei voi perustua pienen eturyhmän voimakkaaseenkaan painostukseen. Myös tuulivoimaoperaatto-


48

rilla ja maanvuokraajilla on lakisääteinen oikeus elinkeinonhar-joittamiseen ja oman maa-alueensa käyttöön.

11. Tommi Leino, Jaana Kukkonen-Leino

15.1.2014 …Vaadimme, että Huso-Poylan osayleiskaavaehdotus tulee keskeyttää ja odottaa, että uudet asetukset ja ohjeistukset as-tuvat voimaan. Tuulivoimatoimitsija pyysi myös meitä mukaan vuokraamaan maitamme tuulivoimalaitosalueen rakentamiseksi. Olimme alus-sa mukanakin hankkeessa, kunnes aloimme selvittämään tuuli-voimalaitoksista aiheutuvia haittoja. Kun tuulivoimalaitosten hai-tat mm. maisema ja melu selvisivät, emme voineet olla enää mukana hankkeessa, etenkin kun näimme ensimmäiset kam-moittavat havainnekuvat Pöylän kylämaisemasta. Pöylän maa-kunnallisesti merkittävä kylämaisema tuhoutuu täysin, samoin Pöylän linnavuoren valtakunnallisesti merkittävä maisema, jos massiiviset voimalaitokset rakennetaan. Lisäksi tuulivoimalai-tokset todistetusti aiheuttavat melua, joten ne tulee rakentaa riit-tävän etäälle vakinaisesta - sekä vapaa -ajan asunnoista. Sosi-aali- ja terveysministeriön suositus on rakentaa tuulivoimalai-tokset vähintään kahden kilometrin päähän asutuksesta. Melu Meluselvitys perustuu VTT:n raporttiin: Meluselvityksessa on käytetty vaikutuskerrointa 0,4, vaikka raportissa sanotaan, että : Vaikutuskerroin on 0, kun hankealueen korkeuserot ovat yli 40 m". Peruskartasta katsottuna ilmenee selvästi, että tuulivoimalat ovat sijoitettu alueelle, jonka korkeus on 60-70 m merenpin-nasta. Tämä on yli 40 m:a korkeammalla, kuin hankealueen ma-talimmat kohdat, jotka ovat alle 20 m merenpinnasta. Raportissa ei ole määritelty hankealuetta, mutta se tulee todennäköisesti olemaan alue, jonka emissiovaikutus on 30 db. Kuitenkin etäi-syys tuulivoimaloihin tulee olemaan joka tapauksessa n. 2 km. Näin ollen hankealueen korkeuserot ovat yli 40 m, joten VTT:n raportin mukaan vaikutuskertoimena on käytettävä arvoa 0,0. Pöyryn meluselvityksen tekijä, johtava asiantuntija Carlo di Na-poli on käyttänyt selvityksessä vaikutuskerrointa 0,4. Kuitenkin hän on aiemmin todennut, että: "tuulivoimaloiden meluarvioin-neissa pitää aina käyttää vaikutuskertoimena 0,0. Syynä on se, että kansainväliset asiantuntijat ovat todenneet, että (1) tuuli-voimaloiden melu poikkeaa tavallisesta teollisuuden tai liiken-teen aiheuttamasta melusta, ja siksi (2), että kerroin 0,0 vastaa todellisia mittaustuloksia IS0 9613-2- standardin mukaisissa teh-


49

dyissä tuulivoimaloiden melumittauksissa reaaliolosuhteissa”. Carlo di Napoli on myös itse käyttänyt kerrointa 0,0 melusel-vityksissään (Esim. Raahen Piehingin tuulipuisto). Meluselvityksen mukaan 6:Ila lomakiinteistöllä ylittyy yö-aikainen ohjearvo 35 db. Se on vastoin Ympäristöhallinnon suunnittelun ohjetta 4/2012. Meluselvityksessä sanotaan, että: "tuulivoima-laitoksia on mahdollista ajaa meluoptimoidulla ajolla, jolloin esi-merkiksi roottorinpyörimisnopeutta rajoitetaan kovemmilla tuu-lennopeuksilla siiven lapakulmaa säätämällä. Meluoptimoitu ajo rajoittaa vastaavasti voimalan äänen tuottoa eli äänitehotasoa". Tämä kuitenkin pienentää jo muutenkin heikkoa tuulivoimalan tehoa, joten se ei ole kannattavaa. Meluoptimointi ei käytännös-säkään ole mahdollista. Tuulivoimalan ääni on vaihtelevaa, joten kuka valvoo ja mittaa ääntä esimerkiksi illalla klo 22. Tai jo-honkin muuhun aikaan. Äänen vaimentaminen meluoptimoinnilla ei ole käytännössä mahdollista. Sen valvominen on mahdotonta. Ainoa keino pienentää ääntä on tuulivoimalaitoksen sijoittami-nen tarpeeksi kauas asutuksesta. Meluselvityksessä todetaan myös, että tuulivoimalaitosten melu voi muuttaa äänimaisemaa, mutta muutokset ovat ajallisesti ja paikallisesti vaihtelevia. Tämä on asia joka pitää selvittää tar-kemmin. Mitkä todelliset muutokset ovat? Meluselvitys on hyvin puutteellinen ja virheellinen ja se on tehty vastoin VTT:n tutkimusraporttia ja se vaarantaa lähellä asuvien ihmisten terveyden ja asumisviihtyvyyden. Todelliset meluvaiku-tukset tulisivat olemaan huomattavasti voimakkaampia ja vaiku-tusalue laajempi kuin selvityksestä ilmenee. Vaadimme, että meluselvitys tehdään uudelleen, kun uudet asetukset ja ohjeis-tukset ovat astuneet voimaan. Välke ……Varjostuksesta pitää saada kiinteistökohtainen tieto, joka kiinteistöltä tuulivoimaloiden vaikutusalueelta. Täytyy myöskin ottaa huomioon, että Suomessa aurinko on matalammalla kuin esim. Saksassa, joten aurinko paistaa voimaloiden takaa enem-män kuin Saksassa. Tämä pitää myös ottaa huomioon, kun mal-linnetaan varjostusta. Varjon vilkunnan mallinnuksesta ei käy-kään ilmi, onko siinä otettu huomioon Suomen olosuhteet vai onko se tehty Saksan olosuhteita vastaavasti. Tämä pitää ilmetä mallinnuksesta ja jos siinä ei ole otettu huomioon paikallisia olosuhteita, niin mallinnus pitää tehdä ohjelmalla, joka ottaa Suomen olosuhteet huomioon. Vilkunnan mallinnuksesta ei myöskään käy ilmi kuinka korkeista

Varjon vilkunnan (välke) osalta on vastattu yleisvastineessa. Osayleiskaavan viimeistelyvaiheessa on laadittu erillinen varjon vilkuntamallinnusraportti, johon on koottu myös tiedot kaavoitus-prosessin eri vaiheissa laaditusta varjon vilkuntamallinnuksista.

50

voimaloista mallinnus on tehty. Onko se tehty nyt suunnitelluista korkeuksista 141 m vai luonnosvaiheen 120 m:sta vai YVA-tarveharkintaa varten tehdystä korkeuksista 94 m. Vaadimme, että mallinnus pitää tehdä suunnitelluista korkeuksista, joka on nyt 141 m. Vilkunnan mallinnuksesta ei myöskään käy ilmi, otetaanko vilkunnassa huomioon puuston vaikutus. Se pitää il-metä mallinnuksesta. Vaadimme myös, että tarkat varjostus-tiedot saamme koskien omaa asuinkiinteistöämme Anttila 734-451-1-11 ja vapaa-ajan asuntoamme 734-451-1-11-3. Maisema ….Maisemaselvityksessä todetaan, että voimalat eivät toden-näköisesti muodostu maisematilaa dominoiviksi elementeiksi. Tämäkin on asia, joka tulee selvittää kunnolla etukäteen riittä-villä havainnekuvilla, videoesityksillä ja yöllisillä havainnekuvilla. Lentoestevaloista ei ole minkäänlaisia havainnekuvia. Eikä muu-tenkaan analyysia niiden häiritsevyydestä pimeässä maalais-maisemassa. Jokaisella kiinteistönomistajalla on oikeus tietää, millainen maisema on omalta pihalta katsottuna. Kun tällaisia 4-5 miljoonaa euroa maksavia voimaloita suunnitellaan, niin ei voida puhua todennäköisyyksistä. Asia tulee selvittää mahdolli-simman hyvin. Jälkikäteen virheitä on hyvin vaikea korjata. Pöylän kylä on on mainittu ensimmäisen kerran jo 1500-luvulla, asutusta täällä on ollut huomattavasti aiemmin. Pöylään olen-naisena osana kuuluva linnavuori on ollut rautakaudella py-syvästi asuttu, niin kuin maisemaselvityksessä sanotaan. Pöylän vanha kylätontti on luetteloitu voimassa olevassa Salon seudun maakuntakaavassa (vahvistettu v. 2008 )merkittäväksi rakenne-tun ympäristön ryhmäkokonaisuudeksi. Kaavassa tällaisen alu--een suunnittelumääräyksessä sanotaan, että suunnittelun ja rakennustoimenpiteiden tulee olla kokonaisuuden turvaavia ja edistäviä. Kuitenkin voimalat dominoivat maisemaa 5 km:n asti ja näkyvät kylän "päällä". Asiassa on selvä ristiriita. Tuulivoimalaitokset tulisivat hallitsemaan maakunnallisesti mer-kittävää Pöylän kylämaisemaa ja valtakunnallisesti merkittävää Pöylän linnavuorta. Myös Paimion Kurkeen ja Husoon hankkeen vaikutus maisemakuvaan saattaa olla melko hallitseva avoimen maiseman takia. Tämäkin tulee ottaa huomioon tarkemmin kuin kaavassa on. Huson kylästä ei ole tehty inventointeja. Kylille ai-heutuvat maisemavaikutukset ovat merkittäviä ja tällaiselle alu-eelle ei pitäisi tehdä tuulivoimaloita lainkaan. Varsinais-Suomen valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita koskevassa valtakunnallisen työryhmän hyväksymässä uudessa

Voimaloiden napakorkeuden muutos kaikissa kaavavaiheissa on huomioitu; luonnosvaiheessa laaditut selvitykset ja mallinnukset päivitettiin vastaamaan napakorkeutta 120 m ja ehdotusvaihees-sa vastaavasti napakorkeutta 140,6m. Maiseman, maisemaselvityksen sekä maisemaan kohdistuvien vaikutusten osalta on vastattu yleisvastineessa. Havainnekuvia on laadittu eri etäisyysvyöhykkeiltä, jotta hallitse-van vaikutuksen voimakkuutta eri etäisyyksiltä voidaan arvioida. Kuvauspisteiden valinnassa on otettu huomioon myös valtakun-nallisiin arvoihin kohdistuvien vaikutusten arviointi. Havainne-kuvia on laadittu ehdotusvaiheessa lisää. Yksittäisten kohteiden maisemavaikutuksia voi arvioida laadittu-jen näkemäalueanalyysien ja havainnekuvien avulla. Eri etäi-syyksiltä laadittujen havainnekuvien avulla voidaan tehdä pää-telmiä tuulivoimaloiden hallitsevuudesta myös sellaisiin kohtei-siin joita ei ole erikseen havainnollistettu. Lentoestevalojen näkyvyyttä on tutkittu näkymäalueanalyysillä, joka kuvaa yleispiirteisesti lento-estevalojen näkyvyys ja katve-alueet.

51

rajausehdotuksessa Uskelan - ja Halikonjoen laaksojen maise-ma -alue ulottuu lähimmillään n. 700 m:n päähän hankealuees-ta. Kuitenkaan havainnekuvat on kuvattu huomattavasti kauem-paa. Jotta saisi totuudenmukaisen kuvan voimalaitosten vaiku-tuksesta uudet havainnekuvat vaaditaan. Vaadimme, että Salon puoleiset voimalaitokset numero 8 ja 9 poistetaan kaavasta niiden haitallisten maisemavaikutusten ta-kia. Tuulivoimalaitokset tulisivat hallitsemaan maakunnallisesti merkittävää Pöylän kylämaisemaa ja valtakunnallisesti merkit-tävää Pöylän linnavuorta. Teolliset n. 200 metriin kohoavat voi-malaitokset eivät sovi tähän kulttuurimaisemaan. Myös Turun maakuntamuseo vastustaa näitä kahta eteläisintä voimalaitosta sekä kolmea pohjoisinta voimalaitosta. Vaadimme, että puuttu-vat inventoinnit ja havainnekuvat yöajalta tehdään jolloin lento-estevalot näkyvät selvästi. Ja muutenkin otetaan tosissaan val-tavat vaikutukset maisemaan. Lepakkoselvitys Huso-Pöylän lepakkoselvitys on puutteellinen ja vaatii perus-teellisemman maastoselvityksen… …Lepakkotutkimuksesta puuttuu kokonaan selvitys lepakoiden lisääntymisestä ja muutosta. Vaadimme, että koko lepakkoselvitys tehdään uudelleen, niin et-tä saadaan todellinen kuva alueen lepakkotilanteesta. Myös le-pakoiden lisääntyminen ja muutto pitää tutkia. Voimalan numero 3. lepakkoarviointi pitää tehdä uudelleen, koska sen sijainti on muuttunut. Eikä sen uudelta sijaintipaikalta ole tehty lepakkoar-viointia. Lepakkoselvitys osoittaa, että suunnitellut voimalat ovat vastoin luonnonsuojelulakia 49 §, koska tuulivoimalapaikoilta on löydetty lepakkojen levähdyspaikkoja. Ja sen takia voimaloiden sijoitus alueelle on lainvastainen. Liito-oravaselvitys Liito-oravaselvitys on tehty yhden päivän aikana samalla, kun luontoselvitystakin on tehty. Hankealue on laaja, joten liito-orava selvitys ei ole kattava… Vaadimmekin, että liito-oravaselvitys on tehtävä uudestaan ja tehdä se niin, että todellinen kuva alueen liito-oravatilanteesta selviää. Muuttolintuselvitys Hankkeeseen liittyvä lintuselvitys on puutteellinen, eikä se täytä ympäristöministeriön ohjeita. Vaadimme, että lintuselvitys tehdään ympäristöministeriön ohjeiden mukaan koko vuoden ajalta.

Luontoselvitysten riittävyydestä sekä lepakoista, liito-oravista ja linnustosta on vastattu yleisvastineessa.

52

….Huso-Poyla hankkeesta on tehty vain kevätmuuttoselvitys, ei ole lainkaan selvitetty lintujen syysmuuttoa. Se ei riita, vaan syysmuutosta on tehtävä myös selvitys. Syysmuuttoselvitys on tärkeä nimenomaan kurkien osalta. Nimenomaan syksyisin kuuluu ja näkyy kurkiauroja, joissa on monia kymmeniä tai satoja kurkia…. Kevätmuuttoselvityksessä todettiin, että kurkia havaittiin vain muutamia kappaleita ja siitä on tehty johtopäätökset, että kurkia ei juurikaan esiinny alueella. Asia ei ole näin. Tämä osoittaa, kuinka kevyesti tämäkin tutkimus on tehty! Lisäksi selvityksessä sanotaan, että eniten katveeseen jää hankealueen luoteis- ja pohjoisosa, juuri se osa minne voimalaitoksia aiotaan rakentaa. Miksi havaintopaikkoja on Halikonlahdella ja Sauvon Koskella, eikä hankealueella? Vaadimme, että syysmuuttoselvitys teh-dään. Metso Alueelta on löydetty metson soidinalue, jonka vuoksi voimalaa numero 3 on jouduttu siirtämään. Alueella on toinenkin soidin-alue, joka sijaitsee sillä Paimion yhteismetsän alueella, joka on Salon puolella. Soidinalueen on havainnut paikkakunnalla kym-meniä vuosia asunut paikalliset metsät hyvin tunteva henkilö. Miksi tätä aluetta ei ole löydetty metson soidinalue-selvityk-sessä? Onko alueella muitakin alueita, joita ei ole löydetty kar-toituksessa? Tämä on hyvin merkittävä asia, joka pitää selvittää perusteellisesti. Turvallisuus ….Kaavaehdotuksessa sanotaan, että: "Jos voimaloiden lähei-syydessä kuitenkin liikutaan talviaikaan, on syytä noudattaa suo-jaetäisyyttä. Riittävä suojaetäisyys tarkennetaan hankkeen jatkosuunnittelussa". Esimerkiksi Vestas- nimisen laiteturbiinival-mistajan käyttö- ja huolto-oppaassa on ilmoitettu vaara-alu-eeksi,( jolla liikkumista ei saisi olla kuin pakollisissa tilanteissa) 400 m. turbiinin ympärillä eli alueen halkaisija olisi 800 m. Miten tämä merkitään maastoon? Tuleeko aita, jonka sisäpuolelle ei saa mennä? Alue on kuitenkin niin laaja, että se ulottuu yli kaavarajojen ja naapurin puolelle. 110 tiekin jää vaara-alueen sisäpuolelle. Syksyisin alue on erittäin suosittu sienestäjien ja marjastajien keskuudessa. Monilla naapureilla on metsää vaara-alueen sisäpuolella. Meidän rajat ylettyvät n.150 m:n päähän voimalaitoksista numero 8 ja 9. Miten turvataan liikkuminen alueella? Metsätyöt pitää tehdä. Ei ole oikein, että metsätöitä ei uskalla tehdä, koska tuulivoimaloita on läheisyydessä.

Alueelta laaditun metsojen soidinreviirikartoituksen (2012) mu-kaan keväällä 2013 eteläisimmän tuulivoimalan luona ei ollut toimivaa soidinpaikkaa. Alue on tarkistettu uudelleen kevättalvel-la 2014, eikä alueelta löytynyt soidinaluetta (Muistio 28.3.2014 / Varsinais-Suomen ELY-keskus) Tuulivoimapuiston turvallisuutta koskevat ohjeistukset tarkenne-taan rakennuslupavaiheessa, kun hankkeen tekninen suunnitte-lu on edennyt riittävän pitkälle ja toteutettava voimalatyyppi on valittu.

53

Miten järjestetään tuulivoimalan sammutus tuulivoimalapalon sattuessa. Kenellä on sellainen kalusto, joka pystyy toimimaan 140 m:n korkeudella? Tämäkin pitää selvittää etukäteen. Vaadimme, että liikkuminen talvisin voimaloiden läheisyydessä selvitetään perusteellisesti ja välittömästi. Vaara-alue ei saa ylettyä naapureiden puolelle. Tuulivoimalat on sijoitettava niin, ettei vaara-alue ylety naapurin puolelle. Voimalat 8 ja 9 on poistettava alueelta johtuen niistä aiheutuvasta vaara-alueesta, joka ylettyy meidän lohkollemme. Haitat naapureille Ympäristönsuojelulaki 28 § : "tuulivoimala vaatii ympäristöluvan, jos sen toiminnasta saattaa aiheutua eräistä naapuruussuhteista annetun lain(26/1920 naapuruussuhdelaki 17 §) tarkoitettua kohtuutonta rasitusta". Useilla kiinteistöillä meluja välkearvot ovat kohtuuttomia selvitysten mukaan. Kun jo nykyinen melusel-vitys ja varjostusmallinnus aiheuttaa kohtuutonta haittaa, niin mi-kä onkaan todellinen tilanne. Meluselvityshän on tehty vir-heellisesti ja varjostushaitoista ei ole todellista tietoa. On erittäin todennäköistä, että todellinen melu kantautuu huomattavasti kauemmas, kuin selvityksestä käy ilmi. Varjostusmallinnuksesta taas ei pysty sanomaan oikein mitään, ennen kuin tietää kiin-teistökohtaiset arvot ja onko mallinnus tehty suunnitelluilla voi-malaitosten korkeuksilla vai ei. Ja onko otettu huomioon Suo-men olosuhteet, jolloin aurinko paistaa matalammalta, kuin esim. Saksassa. Kaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeudenhal-tijalle kohtuutonta haittaa (MRL 39.3 § ). Tämä korostuu maan-omistusolosuhteiltaan pirstoutuneilla alueilla, joilla tuulivoima-loiden vaikutukset saattavat ulottua muiden kiinteistöjen alueille. Juuri näin on käymässä Huso-Pöylä alueella. Välkevaikutukset, samoin kuin havainnekuvat on tehty tämän-hetkisen tilanteen perusteella. Eli vaikutuksia lieventää nykyinen puusto. Tuulivoimaloiden vaikutus kestää kuitenkin vuosikym-meniä. Miten otetaan huomioon puuston peittovaikutuksen muuttuminen. On selvää, että metsiä hakataan, ehkä jo hyvinkin pian. Tämä koskee sekä maanvuokrasopimuksen tehneitä, että muita maanomistajia. Pitää muistaa, että tilusrakenne on hyvin pirstaloitunut hanke-alueella. Ei ole oikein, jos pitää pidättäytyä metsänhoidosta ja hakkuusta sen takia, että melu-, välke- ja maisemavaikutukset lisääntyvät. Kuka maksaa taloudelliset tap-piot ja kuka sanoo, millaisia vaikutuksia tietyn hakkuun takia tu-lee? Ja miten ne otetaan huomioon? Kuka mittaa uudet välke-,

Osayleiskaavan viimeistelyvaiheessa on laadittu seurantaohjel-ma, jonka avulla voidaan systemaattisesti kartoittaa ja seurata tuulivoimaloiden rakentamisen ja käytön aikaisia vaikutuksia. Seurantaohjelmalla voidaan selvittää tuulivoimahankkeen kes-keiset rakentamisen aikaiset ja käytönaikaiset vaikutukset alu-een luontotekijöihin, maisemaan sekä asuin- ja elinympäristön viihtyisyystekijöihin. Seurantaohjelma tarkka toteutus määritel-lään rakennuslupamenettelyn yhteydessä. Mahdollinen ympäristöluvan tarve selvitetään rakennuslupavai-heessa, kun tuulivoimapuiston tekniset yksityiskohdat ja toteu-tettava voimalatyyppi on varmistunut Tuulivoimaloista aiheutuvat vaikutuksen on periaatteessa tar-kasteltu maksimi- tai varovaisuusperiaatteella. Välkemallinnuk-sissa ei ole huomioitu kasvillisuutta, joten välkevaikutukset on jo tarkasteltu ns. paljaan maan vaihtoehtona. Metsänhakkuilla ei arvella myöskään olevan vaikutusta kovuuskertoimen muu-tokseen.

54

melu-, ja maisemavaikutukset? Käytännössä mahdotonta. Lohko, jolla sijaitsevat asuinrakennuksemme ja muutkin raken-nukset on pitkä ja kapea. Se ylettyy kotoamme n. 2 km:n pää-hän aina Paimion rajalle saakka. Voimalaitokset numero 8 ja 9 sijoittuvat n. 150 m:n päähän rajastamme. Tämä aiheuttaa on-gelmia ja huolta. Suunniteltujen tuulivoimaloiden kokonaiskor-keus on n. 200 m. Jos tuulivoimalat kaatuvat, ne kaatuvat mei-dän puolellemme. Voimalaitokset pitää rakentaa yli 200 m:n päähän rajoistamme, jotta näin ei käy. Miten tämä vaikuttaa ra-kennusoikeuteemme, koska haluamme rakentaa alueella mök-kejä? Tuleeko rakennusrajoituksia vai ei? Ja kuinka pitkälle? 35 db:n raja ylettyy n. 200 m:n päähän saunamökistämme. Ja niin kuin aikaisemmin on todettu, melumallinnos on tehty virheel-lisesti. Todellisuudessa saunamökkimme jää 35 db:n rajan si-sään. Tätä me emme hyväksy. Elinkeinomme vaarantuu tuulivoimalaitosten takia, johtuen erit-täin ahtaasta tontista kotimme lähistöllä. Meille tulee suuria vaikeuksia sijoittaa tuotantorakennuksia (konehalli) tontillemme. Ainoa mahdollinen paikka on rakennukselle on metsä, joka si-jaitsee mäellä, kohti tulevia suunniteltuja tuulivoimalaitoksia. Tä-mä tietysti vaatii puiden kaatamista alueelta. Mutta miten tulemme tietämään, miten puiden poisto vaikuttaa meille ai-heutuvaan varjostus- ja välkehaittaan ja kylämaisemaan? Ja yleensäkkin näkymään pihaltamme? Näkyvätkö voimalaitokset sinne? Miten käy melun etenemisen, kun metsään joutuu teke-mään aukon? Kuka selvittää haitat näissä tapauksissa? Ja kuka sen maksaa? Meidän alueesta n. 15 ha on otettu kaavaan mu-kaan vastoin tahtoamme. Miksi näin on tehty? Miten se on mah-dollista? Voimalaitos nro 9 Voimalaitospaikka numero 9 on sopimaton voimalaitoksen ra-kentamiseen. Suunnitellun voimalaitoksen voimalapaikka 9:n luontoarvot ovat merkittävät. Voimalaitos rakennettaisiin kallio-mäelle, jota ympäröi neljä kallioiden väleihin sijoittuvaa arvokas-ta suopainannetta. Luoalueet ovat vesitaloudeltaan luonnontilai-sia tai lähes luonnontilaisia. Alueella on tupasvillarämettä, iso-varpurämettä ja korpirämettä. Alue täyttää metsälain 10§ eri-tyisen tärkeän elinympäristöihin kuuluvan vähäpuustoisen suon kriteerit. Voimalaitos sijaitsisi siis kalliolla arvokkaiden suoaluei-den keskellä. Lisäksi alue sijaitsee lähellä meidän rajaamme. Tien ja voimalaitoksen nosto- sekä auton kääntöpaikan raken-taminen tuhoaisi suoalueet, koska meidän puolellemme raken-

Desibelirajan vaikutus rakentamiseen ratkaistaan rakennuslupa-prosessissa tai tarvittaessa erillisessä suunnittelutarveharkin-nassa tapauskohtaisesti. Kaava-alueen sisälle ei lähtökohtaises-ti saa rakentaa muuhun kuin maa- ja metsätalouskäyttöön. Myllytyrynkalliolla sijaitsevan eteläisimmän voimalan paikkaa on siirretty voimalasta mahdollisesti metsälakikohteisiin kohdistuvi-en vaikutusten lieventämiseksi. Lisäksi paikan topografian vuok-si tuulivoimalalle osoitettu uusi rakennuspaikka ja alueelle johta-va huoltotie ovat teknistaloudellisesti helpommin rakennettavis-sa. Myös aiemmin Paimion ja Salon kaupunkien rajalla sijainnut voimala on siirretty kokonaisuudessaan Salon puoleiselle kaava-alueelle.

55

tamisaluetta ei voi laajentaa. Miten voimalaitoksen rakentaminen keskelle arvokasta suoaluetta ylipäätään voisi onnistua ilman, että arvokasta aluetta turmeltaisiin? Liito-oravatutkimuksen mu-kaan voimalapaikka 9:n alue saattaisi soveltua liito-oravan elin-piiriksi, sillä siellä kasvaa järeitäkin kuusia ja läheisen Korkea-mäenniitun pellon reunassa haapoja. Liito-oravien elinpiiri voi tutkimuksen mukaan olla laaja, uroksilla jopa 60 ha. Hankealu-eelle on tehty liito-oravahavaintoja ja koska suunniteltu voima-laitosalue 9 soveltuu liito-oravan elinpiiriksi, tulee liito-orava-selvitys tehdä tästä alueesta perusteellisemmin. Voimalaitos vaatii kuitenkin käsityksemme mukaan ainakin puolen hehtaarin alueen teineen ja kääntöpaikkoineen. Lepakkotutkimuksen mukaan suunnitellun voimalaitospaikka nu-mero 9:ssä on korkea lepakkopotentiaali. Eli paikalla todennä-köisesti esiintyy vähintään kaksi lepakkolajia usean yksilön voi-min säännöllisesti ja alueella on soveliaita päivälepopaikkoja. Paikalta on löytynyt myös useita koloja. Lepakot kuuluvat EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) mukaisiin lajeihin, joihin kuuluvien yksilöiden luonnossa selvästi havaittavien lisääntymis- ja leväh-dyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on uuden luonnon-suojelulain (49§) mukaisesti kielletty. Luontoselvitys on tehty yh-den maastokauden aikana 17.4., 24.4., ja 7.6.2012. Tämä ei voi antaa koko kuvaa alueen laajuudesta, koska se on niin laaja. Suunniteltu voimalaitospaikka 9 lähiympäristöineen ei luontoar-vojensa takia käsityksemme mukaan sovellu tuulivoimalaitosten rakennuspaikaksi. Vaadimme voimalaa numero 9 :n poistettavaksi kaavasta. Ei ole mahdollista rakentaa voimalalaitos numero 9:ä niin, että arvokas alue säilyy. Tuulivoimalaitoksen rakentaminen paikkaan numero 9 on myös vastoin uutta luonnonsuojelulakia (49 §). Hankealueen kiinteistöjen arvot tulevat putoamaan, jos tuulivoi-maloita rakennetaan paikkakunnalle. Miten tämä otetaan huo-mioon arvioitaessa haittatekijöitä? Kuka korvaa hinnanalen-nukset? Naapurimaanomistajille tonttimaan arvon putoaminen on iso taloudellinen menetys. Kuka ostaa enää tontteja voima-loiden läheisyydestä? Kuka korvaa aiheutetut haitat? Isoja asi-oita paikkakuntalaisille, jotka pitää selvittää ennen päätöksiä voimaloista. Vaadimme, että Huso-Pöylä alueen osayleiskaavoitus keskey-tetään ja otetaan selvää kaikista haittavaikutuksista mitä naa-pureille syntyy. Hanke edellyttää myös ympäristölupaa. YVA

Tuulivoimapuistojen läheisyydessä sijaitsevien kiinteistöjen arvoon kohdistuvien vaikutusten merkittävyydestä ei Suomessa vielä ole tutkimustietoa. Tästä johtuen asiaa on voitu arvioida ai-noastaan ulkomailla tehtyjen selvitysten pohjalta suuntaa anta-vana tietona, kuten luonnosvaiheen vastineissa on todettu.

56

Hankkeeseen pitäisi mielestämme tehdä ympäristövaikutusten arviointi eli YVA, minkä johdosta alueesta tehtäisiin laajemmat selvitykset ja kysyttäisiin alueella asuvilta mielipidettä asiasta. ….Vaadimme, että hankkeeseen tehdään YVA, koska voimaloi-den haittavaikutukset ovat nyt huomattavasti suuremmat, kuin hankkeen alkaessa. TV, radio ja matkapuhelin Tuulivoimaloiden häiritsevyys TV:hen, radioon ja matkapuheli-meen täytyy tutkia huolellisesti. Asumme alueella, joissa kaikkien edellä mainittujen viestimien kuuluvuus on sellainen, että ne juuri toimivat. Jos tulee uusia häiriötekijöitä on hyvin todennäköistä, että tulee ylitsepääsemät-tömiä ongelmia. ….Vaadimme, että TV:n, radion ja matkapuhelimen toiminta sel-vitetään, jos tuulivoimaloita tulee lähistölle ja selvitetään, kuka kantaa vastuun asiassa ja miten edellä mainittujen laitteiden toiminta varmistetaan kaikissa tilanteissa. MRL 9 § Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Selvi-tykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvi-oida olevan olennaisia vaikutuksia. Vaadimme, että selvitykset tehdään uudelleen ja huolellisesti. Selvitysten tulee koskea myös kaavan vaikutusaluetta. Nyt teh-dyt selvitykset eivät noudata MRL 9 §:ä ja kaava on siten lain vastainen.

Ympäristövaikutusten arviointitarpeesta on vastattu yleisvasti-neessa. Mahdollisen häiritsevyyden toteamiseksi voidaan hankevastaa-van toimesta suorittaa signaalimittaukset ennen voimaloiden ra-kentamista ja niiden rakentamisen jälkeen. Mikäli voimaloiden todetaan aiheuttavan signaalihäiriöitä, voidaan rakentaa tarvitta-via lisävahvistimia. Nykytilanteen mittaus ei kuitenkaan aina ole välttämätöntä, sillä häiriöalueet pystytään myös arvioimaan etu-käteen. Osayleiskaava on laadittu noudattaen maankäyttö- ja rakennus-lakia. Kaavoitusprosessin kaikissa vaiheissa on huomioitu myös ympäristöhallinnon antamat ohjeistukset koskien tuulivoima-hankkeiden suunnittelua.

12. Tommi Leino Osoitettu Salon rakennus- ja ympäristölautakunnalle: Asiani koskee Huso-Pöylän tuulivoimala-hanketta. Pyydän otta-maan seuraavat asiat huomioon, kun teette lausuntoa Huso-Pöylän osayleiskaavaehdotukseen. 1. Välke- ja varjostusselvitys on laadittu virheellisesti. Kaava-luonnosvaiheen ja ehdotusvaiheen selvityksessä ei ole mitään eroa. Kuvat ovat täsmälleen samanlaiset, vaikka voimaloiden suunnitellut korkeudet ovat nousseet 21 m. Selvitystä ei ole voi-tu tehdä suunnitellulla korkeudella 141 m. On tärkeää huomata, että luonnos- ja ehdotusvaiheen mallinnuskuvat on tehty eri mit-takaavoilla. Mittakaavat pitää muuttaa samaksi, jotta saman-laisuuden voi varmasti huomata. 2. Melumallinnos ei noudata VTT:n raporttia, vaikka kaavaehdo-tuksessa nimenomaan sanotaan, että melumallinnos noudattaa VTT:n raporttia.

Varjon vilkunnan (välke) osalta on vastattu yleisvastineessa. Osayleiskaavan viimeistelyvaiheessa on laadittu erillinen varjon vilkuntamallinnusraportti, johon on koottu myös tiedot kaavoitus-prosessin eri vaiheissa laaditusta varjon vilkuntamallinnuksista. Melun ja melumallinnuksen osalta on vastattu yleisvastineessa.

57

3. Metson soidinalueselvitykset ovat puutteellisia. Tiedossa on varma havainto toisesta metson soidinalueesta, jota ei mainita soidinalueselvityksessä lainkaan. 4. Lepakkoselvityksestä puuttuu kokonaan muutto ja pesintä. 5. Alueelta ei ole tehty lainkaan lintujen syysmuuttoselvitystä. 6. Yölliset ohjearvot ylittyvät 6:lla lomakiinteistöllä hankealueella, joka on vastoin ympäristöministeriön ohjeistusta. Salonkin puo-lella 2:lla lomakiinteistöllä ylittyy yölliset ohjearvot (35 db ). 7. Käytetyt kartat ovat puutteellisia. Joidenkin kiinteistöjen käyttötarkoitus on merkitty väärin. (Vapaa-ajan asunto merkitty vakituiseksi asunnoksi). Ympäristöministeriöltä on tulossa uudet ohjeistukset koskien tuulivoimamelun mallintamista ja mittaamista kevään 2014 aika-na. Samoin ympäristöministeriöltä on tulossa asetus ulkomelu-ohjearvoista myös kevään 2014 aikana. Sosiaali- ja terveys-ministeriö on laatimassa uutta asumisterveysasetusta, joka kos-kee mm. tuulivoimaloiden aiheuttamaa melua asuntojen sisä-tiloissa, joka myös on tulossa voimaan kevään 2014 aikana. Ei ole mitään syytä tehdä tässä vaiheessa päätöksiä tuulivoima-loista, vaan odottaa rauhassa uusia ohjeistuksia ja asetuksia. Kyseessä on kuitenkin paikallisten ihmisten terveys ja hyvinvoin-ti. Lisäksi kaavaehdotuksessa Salon puolella sijaitseva voimala nu-mero 9 on täsmälleen samassa paikassa, kuin kaavaluonnok-sessakin. Salon Ympäristö- ja rakennuslautakunta kuitenkin teki päätöksen kokouksessaan 17.4. 2013. Siinä sanotaan: ”Etelän-puoleisimman tuulivoimalan aluetta tulee siirtää siten, että se sijaitsee kokonaan luo-alueiden ulkopuolella”. Voimala sijaitsee luo-alueiden ympäröimänä, eikä ole käytännössä mitenkään mahdollista rakentaa voimalaitosta numero 9 nykyiseen paik-kaan tuhoamatta luo-alueita. Lisäksi Turun maakuntamuseo lausunnossaan osayleiskaava-luonnokseen on ottanut kielteisen kannan Salon puolelle suunni-teltuihin voimalaitoksiin 8 ja 9. Voimalaitokset häiritsevät kylä-maisemaa ja läheistä Pöylän linnavuorta.

Luontoselvitysten riittävyydestä sekä lepakoista, liito-oravista ja linnustosta on vastattu yleisvastineessa. Kiinteistöjen käyttötarkoitukset on tarkistettu uudelleen kaavan viimeistelyvaiheessa Paimion ja Salon kaupungin kiinteistötie-torekisteristä. Myllytyrynkalliolla sijaitsevan eteläisimmän voimalan paikkaa on siirretty voimalasta mahdollisesti metsälakikohteisiin kohdistuvi-en vaikutusten lieventämiseksi. Lisäksi paikan topografian vuok-si tuulivoimalalle osoitettu uusi rakennuspaikka ja alueelle johta-va huoltotie ovat teknistaloudellisesti helpommin rakennettavis-sa. Myös aiemmin Paimion ja Salon kaupunkien rajalla sijainnut voimala on siirretty kokonaisuudessaan Salon puoleiselle kaava-alueelle. Maiseman, maisemaselvityksen sekä maisemaan kohdistuvien vaikutusten osalta on vastattu yleisvastineessa.

13. Tommi Leino Jaana Kukkonen-Leino Samuli Lehto Olli Uusvaara Kaija Suomi

18.2.2014 Vastustamme Salon kaupungin alueelle suunniteltavia tuulivoi-malaitoksia seuraavista syistä: 1. Meluhaitta. Melumallinnosta ei ole tehty VTT:n raportin ohjei-den mukaan, vaikka osayleiskaavaehdotuksessa sanotaan näin.


58

Mikko Eskelinen Susanne Lamminen

Laskelmissa on virheellisesti käytetty vaikutuskerrointa 0,4. Miksi? Korkeuserot ovat hankealueella yli 40m, jolloin vaikutus-kertoimen pitäisi olla 0,0. Selvityksessä melun ohjearvot ylittyvät 6:lla lomakiinteistöllä hankealueella. Se on vastoin ympäristö-ministeriön ohjeistusta. Uudet asetukset ja ohjeistukset melusta tulevat kevään 2014 aikana. Kaava ei saa edetä, ennen kuin uu-det ohjeistukset ja asetukset ovat tulleet voimaan. Esimerkiksi Raahen Kopsassa melu on häirinnyt asukkaita n.2 km:n päässä lähimmästä voimalaitoksesta. 2. Maisemahaitta. Tällaiselle kulttuuriltaan rikkaalle alueelle ei saa rakentaa suuria tuulivoimalaitoksia sillä perusteella, että se on toimijalle edullista. Teolliset, n. 200 metriin kohoavat voima-laitokset, eivät sovi kulttuurimaisemaan. Tuulivoimalaitokset tu-lisivat hallitsemaan maakunnallisesti merkittävää Pöylän kylä-maisemaa ja valtakunnallisesti merkittävää Pöylän linnavuorta. Turun maakuntamuseo vastustaa lausunnossaan kahta eteläi-sintä (Salon puoleiset) ja kolmea pohjoisinta voimalaitosta. 3. Luontoselvitysten puutteellisuudet. Erilaiset luontoselvitykset mm. lepakoiden, metsojen ja liito-oravien kartoitukset on tehty puutteellisesti hankealueen laajuuden takia. Tämä on todettu monessa selvityksessäkin. Lisäksi merkittävää on, että lintujen syysmuuttoa (kurjet) ei ole lainkaan selvitetty. 4. Välke- ja varjostusselvitystä ei ole tehty suunnitelluilla tuulivoi-malaitosten korkeuksilla 141m. 5. Tuulivoimaloista aiheutuva melu vaarantaisi ihmisten tervey-den ja asumisviihtyvyyden. 6. Käytetyt kartat ovat puutteellisia. Joidenkin kiinteistöjen käyt-tötarkoitus on merkitty väärin. (Vapaa-ajan asunto merkitty vaki-tuiseksi asunnoksi. Vapaa-ajan asunnoilla on tiukemmat melu-rajat kuin vakituisilla asunnoilla). 7. Kiinteistöjen arvon aleneminen. Tuulivoimalaitosten läheisyy-dessä n. kolmen kilometrin säteellä olevien kiinteistöjen arvot ovat tutkimusten mukaan alentuneet 20%-30 %.

Maiseman, maisemaselvityksen sekä maisemaan kohdistuvien vaikutusten osalta on vastattu yleisvastineessa. Luontoselvitysten riittävyydestä sekä lepakoista, liito-oravista ja linnustosta on vastattu yleisvastineessa. Voimaloiden napakorkeuden muutos kaikissa kaavavaiheissa on huomioitu; luonnosvaiheessa laaditut selvitykset ja mallinnukset päivitettiin vastaamaan napakorkeutta 120 m ja ehdotusvaihees-sa vastaavasti napakorkeutta 140,6m. Tuulivoimaloista ja niiden käytöstä mahdollisesti aiheutuviin ter-veyshaittoihin on kiinnitetty huomiota jo suunnitteluvaiheessa. Mahdolliset terveyshaitat on ennakoitu ja pyritty minimoimaan noudattamalla mahdollisille haittavaikutuksille (melu, varjon vil-kunta) asetettuja ohjearvoja. Kiinteistöjen käyttötarkoitukset on tarkistettu uudelleen kaavan viimeistelyvaiheessa Paimion ja Salon kaupunkien kiinteistötie-torekistereistä. Tuulivoimapuistojen läheisyydessä sijaitsevien kiinteistöjen ar-voon kohdistuvien vaikutusten merkittävyydestä ei Suomessa vielä ole tutkimustietoa. Tästä johtuen asiaa on voitu arvioida ai-noastaan ulkomailla tehtyjen selvitysten pohjalta suuntaa anta-vana tietona, kuten luonnosvaiheen vastineissa on todettu.

59

14. Timo Matikainen Päivi Sippola Mika Rahja

15.2.2014 Kaavaehdotus ei noudata ympäristöministeriön antamia ohjeita asuinrakennusten suojaetäisyyksistä. - Huso, Kurki ja Pöylä alle 2 km päässä lähimmistä voimalaitok-sista - lukuisia vapaa-ajan asuntoja kokonaan merkitsemättä raken-nusten sijaintia kuvaavaan karttaan – vapaa-ajan käytössä ole-via rakennuksia merkitty vakituiseen asuinkäyttöön Melumallin lähtömeluarvot on antanut generaattorivalmistajan it-se, eikä niitä ole todellisessa käyttötilanteessa mitattu. Maanpin-nan akustinen kovuuskerroin 0,4 pätee vain kun metsää ei ole hakattu ja maa ei ole jääpeitteessä. - useita asuntoja näyttää jäävän aivan melusuositusarvojen ra-joille ja lukuisia loma-asuntoja sisäpuolelle. Kiristyvät ympäristönormit => tarkoittaa tulevaisuudessa raken-nuskieltoa ja talojen arvon romahtamista näillä alueilla. Nykyi-silläkään melusuosituksilla emme voisi rakentaa loma-asuntoa omistamillemme maille. Kuka tämän korvaa? Välkeilmiötä alueellisesti selvitetty, mutta kiinteistökohtaiset ar-vot selvittämättä. Maisemaselvityksessä on tarkasteltu voimaloiden näkyvyyttä suurpiirteisesti. Ne nousevat rikkonaisesta ja korkeusoloiltaan vaihtelevasta maastomuodosta huolimatta lähialueilla erittäin hallitseviksi monumenteiksi. Vain sääolot voivat niiden näkyvyyt-tä rajoittaa, ei maastoesteet tai puusto. Suurten muuttavien lintujen, muuttoreitti kulkee suunnitellun kaava-alueen halki. Tämän vuoksi olisi perusteltua selvittää pi-demmällä tarkkailujaksolla, myös syksyllä, niiden todellisia yksi-lömääriä ja mahdollista törmäysriskiä. Viime syksynä laskimme kahden tunnin aikana kaava-alueen yli lentäviä kurkia yli kym-menkertaisen määrän raportin arvioituun kokonaismuuttomää-rään nähden. Lisäksi alueelta löytyy toinenkin metson soidinalue Paimion yhteismetsän omistamalta Salon puoleiselta lohkolta. Koska Suomessa ei ole vielä lainsäädäntöä tuulivoimalaitoksia koskien, pitäisi eri ministeriöiden antamiin ohjeisiin ja suosituk-siin suhtautua vakavasti. Mielestämme voimalaitokset pitää si-joittaa sinne, missä suojaetäisyydet ovat riittäviä, ympäristö- ja meluhaitat vähäisiä ja usean kymmenen laitoksen yksiköihin, jotta saatava energiatuotto olisi edes hieman merkittävämpi. Harvaan asutussa maassamme se ei liene vaikeaa.

Ympäristöhallinnon ohjeistuksien mukaan tuulivoimahankkeissa riittävät suojaetäisyydet tulee selvittää tapauskohtaisesti kaavoitusprosessin yhteydessä Kiinteistöjen käyttötarkoitukset on tarkistettu uudelleen kaavan viimeistelyvaiheessa Paimion ja Salon kaupunkien kiinteistötie-torekistereistä. Melun ja melumallinnuksen osalta on vastattu yleisvastineessa. Desibelirajan vaikutus rakentamiseen ratkaistaan rakennuslupa-prosessissa tai tarvittaessa erillisessä suunnittelutarveharkin-nassa tapauskohtaisesti. Kaava-alueen sisälle ei lähtökohtai-sesti saa rakentaa muuhun kuin maa- ja metsätalouskäyttöön. Varjon vilkunnan (välke) osalta on vastattu yleisvastineessa. Maiseman, maisemaselvityksen sekä maisemaan kohdistuvien vaikutusten osalta on vastattu yleisvastineessa. Linnuston osalta on vastattu luontoselvitysten riittävyydestä käsittelevässä yleisvastineessa.

60

15. Kirsi Pakarinen 13.2.2014 Haluan tehdä muistutuksen koskien Huso-Pöylä tuulivoimapuis-to -hanketta. Kohtuuton haitta: Maakuntakaavaa laadittaessa kiinnitetään huomiota maakunnan oloista johtuviin erityisiin tarpeisiin, alu-eidenkäytön taloudellisuuteen ja siihen, ettei maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle aiheudu kohtuutonta haittaa (Maakuntavaltuuston 10.6.2013 hyväksymä Tuulivoimavaihe-maakuntakaava: Hyväksytty kaavaselostus). Kohtuuttomaksi hankkeen tekee mielestäni se että tuulipuiston lähellä asuvat ja kesämökkeilijät joutuvat kantamaan ja ottamaan vastaan kaikki tämän hankkeen huonot vaikutukset, ilman minkäänlaista kor-vausta. Maisema pilaantuu, melusaaste ja infraäänet tuhoavat terveyden ja lisäksi joudumme vielä sietämään kiinteistöjemme vastikkeettoman arvon alennuksen. Myös naapuruussuhdelaki kieltää tällaisen toiminnan =>Pyydän ettei myllyjä rakenneta. Jos hanketta kuitenkin vie-dään eteenpäin, vaadin että hankkeelle haetaan ympäristölupa, koska tuulivoimasta aiheutuu naapurussuhdelaissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta ja haittaa. YVA: Huso-Pöylä on kaavaselityksen taulukko 2 mukaan listattu alueisiin joille voidaan tv-merkinnän mukaisesti rakentaa yli 10 tuulivoimalayksikköä =>vaadin että YVA -selvitys tehdään, kos-ka oletettavaa on että tuulimyllyjä rakennetaan näin ollen enem-män kuin 9. Vai onko kaavaehdotuksessa virhe ja merkintä pi-täisikin olla en. Tässä tapauksessa vaadin että kaavaehdotus korjataan ja laitetaan uudelleen käsittelyyn ja kierrokselle. Linnustoselvitys: Tuulivoimavaihemaakuntakaavassa edelly-tettiin että jatkoselvitysten yhteydessä pitää linnustosta tehdä vähintään kevät - ja syysmuuton seuranta sekä pesimälinnuston selvitys maastohavainnoin. Nyt on tehty vain kevätseuranta => Vaadin että syysmuutosta tehdään oma selvityksensä. ….Lisäksi selvitys on tehty napakorkeudelle 94 kun se tämän hetken tietojen mukaan on 141m. Havainnekuvat: Miksi havainnekuva 4 Husosta on suuntaan missä myllyjä ei edes ole. Lähimmät myllyt jotka eniten Huson mökkiläisenä kiinnostavat on kokonaan jätetty kuvasta pois. => Vaadin parempaa ja oikein kohdistettua havainnekuvaa jossa näkyvät kaikki suunnitellut myllyt. Myös lentoestevalot puuttuvat kaikista havainnekuvista, ne on lisättävä kuviin.

Osayleiskaavan viimeistelyvaiheessa on laadittu seurantaohjel-ma, jonka avulla selvitetään tuulivoimahankkeen keskeiset ra-kentamisen aikaiset ja käytönaikaiset vaikutukset alueen luonto-tekijöihin, maisemaan sekä asuin- ja elinympäristön viihtyisyys-tekijöihin. Seurantaohjelma tarkka toteutus määritellään raken-nuslupamenettelyn yhteydessä. Ympäristövaikutusten arviointitarpeesta on vastattu yleisvasti-neessa. Linnuston osalta on vastattu luontoselvitysten riittävyydestä käsittelevässä yleisvastineessa. Havainnekuvia on laadittu eri etäisyysvyöhykkeiltä, jotta hallitse-van vaikutuksen voimakkuutta eri etäisyyksiltä voidaan arvioida. Kuvauspisteiden valinnassa on otettu huomioon myös valtakun-nallisiin arvoihin kohdistuvien vaikutusten arviointi. Havainne-kuvia on laadittu ehdotusvaiheessa lisää. Yksittäisten kohteiden maisemavaikutuksia voi arvioida laadittu-jen näkemäalueanalyysien ja havainnekuvien avulla. Eri etäi-syyksiltä laadittujen havainnekuvien avulla voidaan tehdä pää-

61

Malumallinnos: Kaavaselostuksessa kuvassa 13, uudessa me-luselvitysraportissa (20.11.2013) sekä Huso- Pöylä tuulivoima-puiston osayleiskaava/Ehdotus 20.11.2013 on mökkini merkitty asuinrakennukseksi vaikka se on pelkästään kesämökki –käy-tössä. Osayleiskaava Ehdotuksessa on mainittu sivulla 37 "Samassa yhteydessä tarkistettiin myös kaikkien suunnittelu-alueen ja sen läheisyydessä sijaitsevien kiinteistöjen oikea käyt-tötarkoitus (asuinkiinteistö, vapaa-ajan kiinteistö). Kiinteistöni sijaitsee 1,5km lähimmistä myllyistä ja olettaisin että se sijaitsee kaavan laatijoidenkin mukaan lähietäisyydellä. Kiinteistöselvi-tystä ei siis ole ainakaan kaikilta osin tehty. Kuvissa on myös muita mökkejä jotka on merkitty asuinrakennuksiksi vaikka ovat-kin kesämökkejä. Mökkini sijainti mäen päällä ja kallioisten mä-kien ympäröimänä asettaa sen erittäin epäedulliseen asemaan myllyjen aiheuttamalle melulle. Melu kiirii mäeltä mäelle ja kimpoaa vielä kaikuna takaisin. Onko nämä kerrannaisvaikutuk-set otettu huomioon? Epäilen suuresti että 35 dB rikkoutuu men-nen tullen = este myllyjen rakentamiselle! Lisäksi myllyjen ja mökkini välistä on kaadettu kokonainen metsä pois joten se li-sää melusaasteen suoraa pääsyä mökkikiinteistööni. => Vaadin että odotetaan Ympäristöministeriön uusia ohjeis-tuksia sekä Sosiaali- ja terveysministeriön uutta asumisterveys-asetusta (ohjearvot tuulivoimamelulle) ja tehdään tarkemmat melumittaukset ja -mallinnokset uusien ohjeistuksien mukaan. On kaikkien etujen mukaista että nämä uudet selvitykset otetaan huomioon näinkin suuren hankkeen eteenpäin viemisessä. Kiin-teistöjen oikea käyttötarkoitus on myös selvitettävä kaikkien lähistöllä olevien kiinteistöjen osalta. Vaadin myös että suoja-etäisyytenä lähimpään asutukseen ja mökkeihin otetaan Ympä-ristöministeriön ajama 2 kilometriä (mieluummin 3)….. Maiseman muuttuminen ja alueen virkistyskäyttö: Kaavaselostuksessa mainitaan että "Tuulivoimapuiston toteu-tumisen myötä alue muuttuu luonnonvaraisesta metsäalueesta osittain rakennetuksi alueeksi .... Vaikutusten voidaan kuitenkin olettaa jäävän melko vähäisiksi, koska kyseessä oleva tuulivoi-mapuisto on kooltaan yhdeksän tuulivoimalaa käsittävä hanke ja

telmiä tuulivoimaloiden hallitsevuudesta myös sellaisiin kohtei-siin joita ei ole erikseen havainnollistettu. Lentoestevalojen näkyvyyttä on tutkittu näkymäalueanalyysillä, joka kuvaa yleispiirteisesti lento-estevalojen näkyvyys ja katve-alueet. Melun ja melumallinnuksen osalta on vastattu yleisvastineessa. Kiinteistöjen käyttötarkoitukset on tarkistettu uudelleen kaavan viimeistelyvaiheessa Paimion ja Salon kaupunkien kiinteistö-tietorekistereistä. Ympäristöministeriön asetukseen ei ole tulossa minimietäisyyttä tuulivoimaloiden ja asutuksen välille. Tarvittava etäisyys on pe-rusteltua määrittää tapauskohtaisesti maaston muodot ja muut alueelliset ja paikalliset olosuhteet huomioon ottaen kaavoituk-sen ja lupamenettelyjen yhteydessä (Ympäristöministeriö 2014). Maiseman, maisemaselvityksen sekä maisemaan kohdistuvien vaikutusten osalta on vastattu yleisvastineessa.

62

ympärille jää yhä metsä-, kallio-suoja peltoaukeita. Tämä lau-selma antaa virheellisen kuvan alueen tulevasta käytöstä. Esim. Vestaksen V96 -voimalan työntekijöiden ohjekirjassa ohjeiste-taan työntekijöitä välttämään oleskelua 400 metrin säteellä voi-maloista, ellei se ole huoltotöiden kannalta välttämätöntä. Käy-tännössä tämä tarkoittaa sitä että noudatettaessa näitä ohjeita ei voimaloiden väliin jää lainkaan turvallista aluetta esim. ulkoilulle, metsästykselle, sienestykselle yms. Tämän rajatun alueen ulko-puolelle ei sitten enää jääkään kovin suurta metsäaluetta jolla tuota virkistyskäyttöä voisi ja haluaisi harrastaa ... ALUE KÄY SllS TÄYSIN VIRKISTYSKÄYTTÖÖN SOPIMATTOMAKSI KO-KO TÄMÄN METSÄN ALUEELLA!" Pöyryn selvityksessä tode-taankin että massiivisen puiston vaikutukset ovat kulttuurimai-semaan huomattavia ja pysyviä. Näin on. Todellakin! Myllyjä ei millään saa piilotettua vaan dominoivat koko tätä vielä tällä hetkellä kaunista maalaismaisemaa sataprosenttisesti => Vaadin ettei myllyjä rakenneta koska mökkini perimmäinen tarkoitus häviää menetetyn maiseman, melun ja metsän vir-kistyskäyttöön sopimattomuuden takia. Kyläinventoinnit: Vaadin että myös Huson kylästä tehdään kyläinventointi. Turvallisuus: Kuka vastaa ja kuka korvaa jos myllyn lavasta lentää jäälohkare ja rikkoo esim. mökkini katon? Onko riskikar-toitukset tehty vanhan ykköstien eli mt110 osalta. Jäälohkare voi yllättää pahastikin ohi ajavan autoilijan. Lähin mylly kun ei ole kaukana tästä tiestä. Onko otettu huomioon välke- ja varjostus-haitat mt110 osalta? Lähin suunniteltu mylly on vajaa 300 m 110- tiestä ja jääkimpaleita on sinkoillut siivistä jopa 900m pää-hän .. Kappaleiden paino on yleensä alle kilon ... Nämä tiedot löytyvät Rambollin Rauman kaupungille tekemässä selvityk-sessä jään vaaroista 20.12.2011. Tässä selvityksessä napakor-keus on ollut 120m ja Huso-Pöylään suunnitellut ovat 141m. Liki kilon painoinen jäälohkare voi tehdä todella pahaa jälkeä tiellä liikkuvalle. Onko otettu huomioon välke- ja varjostushaitat mt 110 osalta? Liikenteessä voi myllyjen välke/varjostus olla mel-koisen häiritsevää ja tämä välke/varjostus ulottuu varmasti myös

Rakennusinventointeja ei ole yleiskaavatyön yhteydessä täyden-netty, vaan Kurjen kylään ja Husoon kohdistuvia maisemallisia vaikutuksia on arvioitu viranomaisohjeiden mukaisesti kyläkoko-naisuuksien kannalta. Molemmista kyläkokonaisuuksista on laa-dittu lisähavainnekuvat. Laadittujen näkymäalueanalyysien tark-kuus on ollut riittävä kyläkohtaisten näkemä- ja katvealueiden muodostumisen arvioimiseksi. Tuulivoimapuiston turvallisuutta koskevat ohjeistukset tarkenne-taan rakennuslupavaiheessa, kun hankkeen tekninen suunnitte-lu on edennyt riittävän pitkälle ja toteutettava voimalatyyppi on valittu.

63

moottoritielle asti. Onko tienpitäjää informoitu tästä? Sääkeli-kamerat ja tutkat moottoritiellä? Miten myllyt vaikuttavat näihin? Palo- ja pelastustoimen selvitykset mahdollisten tulipalojen ja onnettomuuksien varalta? Miten myllyjen rakentamisen aikainen kuljetus hoidetaan? Antaako tienpitäjä luvan tehdä mt110 tielle levennetyn liittymän tiehen kohtaan jossa on 3 kaistaa, 1 Saloon ja 2 Turun suuntaan? Epäilen. Syntyy melkoinen vaaranpaikka jos näin tehdään! Liikenne on suhteellisen vilkasta tälläkin tiellä. Työmatkalaisena kuljen tätä tietä liki joka arkipäivä. => Vaadin että tarvittavat selvitykset tehdään näitten riskien osalta ja vaadin että määrätään vastuullinen mahdollisissa on-nettomuus - tilanteissa = kuka vastaa ja kuka korvaa tuuli myl-lyjen aiheuttamat vahingot ja onnettomuudet nimi ja yhteystiedot virallisiin asiapapereihin kaikille tiedoksi. Toivon mukaan mitään onnettomuuksia tai kuolintapauksia ei tule mutta onhan tuu-livoiman rakentajilla varaa maksaa korvaukset hulppeasta syöt-tötariffituesta johtuen. Terveysvaikutukset: Huso-Pöylä tuulivoima-alue sijoittuu luon-nonhiljaisiin alueisiin, joissa luonnon äänet ovat vallitsevia alu-een äänimaisemassa. Tuulimyllyjen melu rikkoo pahasti tämän äänimaiseman. Myllyt tuottavat matalia infraääniä jotka eivät vai-mene samalla tavalla kuin korkeat äänet eli kantavat ja kuuluvat todella kauas. Ne ovat myös luonteeltaan jaksottaisia eli äänen voimakkuus vaihtelee. Tämän takia siihen ei myöskään koskaan totu niin kuin esim liikenteen meluun tottuu. "Melu häiritsee unta ja lisää stressin välityksellä useiden kroonisten sairauksien riskiä ja esiintymistä. Pitkään jatkuessaan melualtistus on yksi veren-painetaudin, sepelvaltimotaudin ja sydäninfarktin riskitekijöistä." todetaan Suomen Lääkärilehdessä. "Noin kolmasosa väestöstä (naisista 36%, miehistä 41%) on meluherkkiä. He kokevat melun häiritsevämpänä kuin muut, saavat herkemmin melun aiheut-tamia unihäiriöitä ja ovat alttiimpia melun vaikutuksille sydän- ja verenkiertoelimistöön". (Suomen Lääkärilehti 36/2012). Näitä haittavaikutuksia on todettu Suomessa ja joka puolella maail-maa. Melu ei voi olla vaikuttamatta myöskään alueen eläimis-töön. Eläimillä on tarkempi kuulo ja saattavat tämän takia myös reagoida tähän ääneen voimakkaammin. Miten käy alueen monien hevostilojen ... Tai hirviseurojen kun hirvikanta pienenee jatkuvan stressin takia ...

Tuulivoimaloista ja niiden käytöstä mahdollisesti aiheutuviin ter-veyshaittoihin on kiinnitetty huomiota jo suunnitteluvaiheessa. Mahdolliset terveyshaitat on ennakoitu ja pyritty minimoimaan noudattamalla mahdollisille haittavaikutuksille (melu, varjon vil-kunta) asetettuja ohjearvoja. Suomessa ei ole vielä tutkittu tuulivoimaloiden vaikutuksia hir-viin, joten asiasta ei ole seikkaperäistä tutkimustietoa. Ulko-mailla tehdyt tutkimukset (mm. Yhdysvallat, Norja) koskien hirvi-eläinten ja porojen käyttäytymistä tuulivoimaloiden läheisyy-dessä viittaavat siihen, että voimaloiden käytönaikaiset vaiku-tukset, esim. melu ja visuaaliset häiriötekijät, ovat kokonaisuu-dessaan suhteellisen pieniä. Hirvet eivät merkittävässä määrin

64

=>Suunniteltuja myllyjä ei pidä rakentaa näin lähelle vakituista ja mökki -asutusta matalataajuisen äänen häiritsevyyden ja ter-veyden vaarantumisen vuoksi. Vaadin että min 2km suojaetäi-syys otetaan käyttöön tässä hankkeessa. Suomen ympäristö-ministeriö toteaa, että paras keino ehkäistä melua on sijoittaa voimalat riittävän kauas asutuksesta. Varjostus- ja välkehaitat: Aamulla varjoja, loppupäivä välkettä. Siinäkö pitäisi lomallansa rentoutua? Ei kiitos! Suomessa aurinko paistaa viistosti joten nämä välkkeet ja varjostukset vain korostuvat. Myllyt ovat niin massiivisia ja sijaitsevat vielä kor-kean mäen päällä joten välkkeet ja varjotkin näkyvät myös erit-täin kauas. Ja sama jatkuu yöllä lentoestevalojen vilkkuessa. =>Vaadin että välke- ja varjostus - selvitykset on tehtävä uudes-taan kiinteistöittäin koska aiemmat selvitykset on tehty alemmilla napakorkeuksilla ja ne on nyt nostettu 141 metriin. Kiinteistöni nro on RN:o 2:15, Mininummisi. Maaperän vaimennuskerroin: meluselvityksessä on käytetty 0,4, vaadin että käytetään 0,0. Seutu on hyvin kallioista ja kallio-pintaa löytyy joka puolella. Alueen asutus on suurelta osin laaksoissa joita ympäröi kallioiset mäet. Laaksot toimivat kaiku-pohjana matalien infraäänien kimpoillessa mäeltä mäelle ja takaisin. Voisin kuvitella että laakson asukkailla, ja mäenrinteil-läkin, on erittäin epämiellyttävät oltavat melun suhteen kun vielä otetaan huomioon 9 myllyn kerrannaisvaikutukset. Näissä olois-sa äänet kulkeutuvat vaimenematta erittäin kauas ... Kiinteistön arvon aleneminen: Mökkiimme on vuosien varrella tehty huomattavan paljon remonttitöitä, viimeksi viime kesänä mökin osittainen ulkolaudoitus. Rahaa on siis sidottu vuosien varrella mökin kunnossa- ja ylläpitoon siinä mielessä että siihen

vierasta niiden elinympäristöön sijoitettavia voimalarakenteita. Tuulivoimaloiden rakenteiden alueita eläimet välttelevät lähinnä jäkälien määrän vähenemisen seurauksena. Suomessa ei ole tutkittua tietoa hevosten suhtautumisesta mah-dollisiin välke ja meluvaikutuksiin. Tuulivoimaloiden toiminnasta aiheutuvat mahdolliset haittavaikutukset on pyritty kaavan laa-dinnan yhteydessä minimoimaan noudattamalla melulle ja var-jon vilkunnalle asetettuja ohjearvoja Tuulivoimaloiden melutasoista on valmisteilla valtioneuvoston asetus, jossa määritellään tuulivoimaloiden melua koskevat de-sibelirajat sekä alueet, joilla ohjearvoja sovelletaan. Asetuksen on tarkoitus valmistua vuoden 2014 aikana. Asetukseen ei ole tulossa minimietäisyyttä tuulivoimaloiden ja asutuksen välille. Tarvittava etäisyys on perusteltua määrittää tapauskohtaisesti maaston muodot ja muut alueelliset ja paikalliset olosuhteet huomioon ottaen kaavoituksen ja lupamenettelyjen yhteydessä (Ympäristöministeriö 2014). Varjon vilkunnan (välke) osalta on vastattu yleisvastineessa. Osayleiskaavan viimeistelyvaiheessa on laadittu erillinen varjon vilkuntamallinnusraportti, johon on koottu myös tiedot kaavoitus-prosessin eri vaiheissa laaditusta varjon vilkuntamallinnuksista. Melun ja melumallinnuksen osalta on vastattu yleisvastineessa. Tuulivoimapuistojen läheisyydessä sijaitsevien kiinteistöjen ar-voon kohdistuvien vaikutusten merkittävyydestä ei Suomessa vielä ole tutkimustietoa. Tästä johtuen asiaa on voitu arvioida ai-noastaan ulkomailla tehtyjen selvitysten pohjalta suuntaa anta-

65

sijoitettu raha olisi "säästettyä" rahaa, eli sen saisi joskus mah-dollisesti myynnin yhteydessä takaisin. Kuka vastaa ja kuka korvaa nämä rahalliset menetykset? Kiinteistöjen arvot tulevat arvioiden mukaan putoamaan jopa 30% ellei enemmänkin. Eli mistään pienistä summista ei tässä ole kyse. =>Vaadin että kiinteistön rahallisen arvon aleneminen korva-taan täysimääräisesti. Työllistävä vaikutus: Löytyyko Paimiosta osaajia tuulivoimalan tuontantoon? Erikoiskuljetuskalustoa? Huolto- ja vikakorjaukset? Tuulivoiman käyttö? Ei löydy eikä kysytä => Tällä hankkeella ei ole Salolle sellaista työllistävää vaikutusta millä olisi mitään merkitystä. Lisaksi tuulivoima on kallista, jo-kainen palkansaaja maksaa 200 euroa/vuosi uusiutuvan ener-gian tukena. Ja tukirahat menevät kaiken lisäksi ulkomaisille toimijoille, joten tämäkin hyöty menee ohi suun. Olisiko aika kääntyä aurinkovoiman puoleen niin kuin Salossa on jo yksi edellä kävijä tehnyt. Tuulivoiman tuotannossa tarvitaan lisäksi varavoimaa silloin kun ei tuule - onko se enää sen jälkeen "vih-reää"? Tuulivoiman hyötyaste on vain 18%-23%. Onko todellakaan järkevää ja taloudellista? Kaikista edellä mainituista asioista johtuen pyydän ettei myllyjä rakenneta ollenkaan. Jos hanke kuitenkin toteutuu =>Vaadin että kiinteistöni arvon aleneminen korvataan täysi-määräisesti (laki ympäristövahinkojen korvaamisesta). Vaadin että myllyjen käyttöä rajoitetaan kesä-elokuussa minimiin: käyt-tökielto öisin, viikonloppuisin ja kesä aikaan (esim. Hamina). Jos myllyt rakennetaan haluan tietää kenelle soitan kun melutasot ovat häiritsevän kovat? Meluista vastaava nimettävä ja kirjattava virallisiin asiakirjoihin. Jos ja kun melu aiheuttaa kohtuutonta häiriötä vaadin että kenttämittaukset tehdään ulkopuolisin voi-min, sellaisen jolla ei ole kytköksiä tuulivoiman rakentajiin ja suunnittelijoihin. Vaadin että tarvittavat riskikartoitukset tehdään ja vastuulliset/vastaajat nimetään ja kirjataan mahdollisissa on-nettomuustilanteissa. Lisäksi vaadin haittakorvausta menetettä-västä rauhasta ja maisemasta. Mökki on hankittu rauhoittumisen ja levon paikaksi, kaiken tämän menetämme kauniin maalais-maiseman lisäksi jos myllyt rakennetaan. Puhumattakaan ra-hallisista menetyksistä. El MYLLYJA HUSO-POYLAAN!

vana tietona, kuten luonnosvaiheen vastineissa on todettu. Tuulivoimapuistojen työllistävä vaikutus kohdistuu selkeästi tuu-livoimaloiden ja niiden tarvitseman infrastruktuurin rakentamis-vaiheeseen. Tuulivoimalat tarvitsevat myös säännöllistä huoltoa, joten hankkeella on työllistävä vaikutus myös käyttövaiheessa.

16. Martin ja Leila Panelius

16.2.2014 Esitetty ehdotus on jatkoa vuonna 2012 tehdystä suunnitelmasta

66

mihin esitimme vastineemme 25.3.2013 päivätyllä kirjelmällä. Kuulutuksessa 22.1.2014 on edelliseen verrattuna uutta mm voi-maloitten napakorkeuden lisäyksen (uuden suunnitelman mu-kaan tornien napakorkeus on 141 m ja kokonaiskorkeus 199, 5 m maanpinnasta) huomioiminen maisemaselvityksessä. Liite-kuvat Pöyläntieltä luoteeseen (45/53) ja Pöylän Linnavuorelta länteen (48/53) antavat realistisen kuvan voimala -alueen ai-heuttamasta muutoksesta Pöylän kylämaisemaan ja erityisesti Linnavuorelta avautuvaan näkymään. Joitakin muita lisäyksiä ja tarkennuksia voimala-alueeseen liittyvistä vaikutuksista eläin- ja kasvikuntaan on havaittavissa tässä uusitussa osayleiskaava-ehdotuksessa. Muistutuksessamme keskitymme viiteen osa-alueeseen: Vaikutukset Pöylän kylän ja Pöylän Linnavuoren kulttuurimai-semaan. Ympäristövaikutukset lintujen elinolosuhteisiin, erityisesti lintujen muuttoon. Tuulivoimaprojektin asumis /terveysvaikutukset Projektin aiheuttamat taloudelliset vaikutukset ml kiinteistöjen arvon lasku. Tuulivoimaprojektista Salon kaupungille odotettu taloudellinen hyöty. Vaikutukset Pöylän kylän ja Pöylän Linnavuoren kulttuurimai-semaan. Pöylän kylän tiivis rakennusten sijoittelu on museoasiantunti-joitten mukaan Lounais- Suomessa harvinaisen hyvin säilynyt kokonaisuus jota on esitelty kuvina museoalan lehdissä Nykyi-sistä rakennuksista vanhoista kartoista ja säilyneistä muinaisista työvälineistä päätellen kylä on ollut kantatalojensa suhteen samanlainen vuosisatoja. Jo 1500- luvulla kylässä oli kolme ve-rotilaa ja kilometrin etäisyydellä kylästä sijaitseva rautakautinen (ennen v.1200) Pöylän linnavuori on palvellut turvapaikkana kylän ja muun lähiseudun asukkaita. Pöyryn suunnittelutoimiston hahmottamat kuvat voimaloista Pöyläntieltä (Sauvontien ja Pöy-läntien risteyksestä n. 300 metriä Kokkilaan päin ) osoittavat että Pöylän kulttuurimaisemaan (jolla on siis kansallista arvoa ) on tulossa massiivisten tuulivoimatornien takia paha särö Tarkempi tarkastelu osoittaa että ainakin tornit 8 ja 9 (eli ainoat Salon kun-nan alueelle suunnitellut voimalat ) ja Paimion kunnan alueella olevat tornit 1 , 2 , 3 ja 4 olisi jätettävä rakentamatta Tuulitornien ympäristövaikutukset lintujen elinolosuhteisiin. Perheellämme on 22 vuoden ajan ollut tilaisuus tehdä havaintoja

Maiseman, maisemaselvityksen sekä maisemaan kohdistuvien vaikutusten osalta on vastattu yleisvastineessa. Linnuston osalta on vastattu luontoselvitysten riittävyydestä kä-sittelevässä yleisvastineessa.

67

kurkien kevät- ja syysmuutosta joka on aina ollut mittavaa ja kokonaan toista suuruusluokkaa kun Pöyryn selvityksessä teh-dyt havainnot. Kurjet sivuuttavat Pöylän kylän useimmiten länsi-puolelta ja kurkiauroissa on satoja yksilöitä. Olemme myös todenneet kurkien nousevia ilmavirtauksia hyödyntäen etsivän sopivaa lentoreittiä ylemmistä ilmakerroksista suunniteltujen tuu-litornien maastossa. Viimeisinä vuosina kevätmuuton yhtey-dessä on joitakin kurkipareja pysähtynyt lyhyemmäksi tai pitem-mäksi aikaa Pöylän lähiseudun latvavesistöihin (Ketunoja Lin-navuoren ja kylän välillä ja Pyhäloukaanjoki mihin Ketunoja las-kee vesistö jatkuu edelleen Ruunaanjokena laskien Kemiön-salmeen Sauvossa). Muista lintulajeista meillä ei ole kattavia ha-vaintoja muuttoon tai pesimiseen liittyen. Tuulivoimaprojektin vaikutukset asumiseen ja terveyteen. Ympäristöhallinnolta odotetaan päivitettyjä tietoja melumallin-nuksista ottaen erityisesti huomioon tuulivoimaloitten alkupe-räisistä suunnitelmista korotetut napakorkeudet (maanpinnasta 141 m) ja kokonaiskorkeudet (199,5m ). Tuulivoimaloitten melu-vaikutuksessa on yhteisiä piirteitä lentokenttämelun kanssa mut-ta tuulivoimala voi olla häiritsevämpää. Tuulivoimaloille tyy-pillinen matalajaksoinen 5-16 kHz jaksoluvun ääniaines etenee etenee myös tutkitusti myös rakennusten sisälle maasto – olosuhteista ja kohteen etäisyydestä riippuen. Meluongelman ydin ei ole kuitenkaan puhtaasti fysikaalinen vaan neurobiolo-ginen koska aivojen kuulojärjestelmä oppii erottamaan häirit-seviä tai muuten poikkeavia ääniaaltorakenteita suurella herk-kyydellä. Hyvänä esimerkkinä voidaan pitää äitiä joka oppii no-peasti tunnistamaan heikommankin oman lapsen itkun muusta äänimaailmasta. Aikaisemman hiljaisen (yö)ympäristön rikkova melu voi olla vakava haitta varsinkin emotionaalisesti herkille lä-hiympäristön asukkaille aiheuttaen unettomuutta ja stressi-kokemusta millä on heijastusvaikutuksia mm sydämen toimin-taan ja verenkiertoon (sydänterveys, verenpaine, aivoverenkier-to). Melun lisäksi voimaloilla on epämiellyttäviä vaikutuksia asuk-kaitten viihtyvyyteen jatkuvan talvisen valosaasteen takia joka on aikaisempiin olosuhteisiin verrattuna uusi, teollisuusalueen valo-olosuhteisiin verrattavissa oleva ilmiö Suomen poikkeuk-sellisen pimeät talviset olosuhteet ovat olleet maaseudulla asu-miselle perinteinen etu mikä on yleisesti koettu myös henkisesti myönteiseksi arvoksi Voimaloitten talviajan riskeihin liittyy myös myllyjen siivistä irtoavien jääkappaleitten aiheuttamat vaarati-

Tuulivoimaloista ja niiden käytöstä mahdollisesti aiheutuviin ter-veyshaittoihin on kiinnitetty huomiota jo suunnitteluvaiheessa. Mahdolliset terveyshaitat on ennakoitu ja pyritty minimoimaan noudattamalla mahdollisille haittavaikutuksille (melu, varjon vil-kunta) asetettuja ohjearvoja. Lopullisesti lentoestevalaistuksen toteutustapa ratkeaa lentoes-telupahakemuksen käsittelyssä. Alueilla, joilla tuulivoimaloiden lentoestevalot on korvattu uusien ohjeiden mukaisesti, on koettu häiritsevien vaikutusten lieventyneen merkittävästi. Tuulivoimapuiston turvallisuutta koskevat ohjeistukset tarkenne-taan rakennuslupavaiheessa, kun hankkeen tekninen suunnitte-lu on edennyt riittävän pitkälle ja toteutettava voimalatyyppi on valittu.

68

lanteet useitten satojen metrien etäisyydellä Käytännössä tämä merkitsee kansalaisille tärkeän liikkumisoikeuden (jokamiehen-oikeutta) estämistä tuulimyllyjen sijainnista johtuen 5 - 6 neliö-kilometrin alueella. Tämäkin yksityiskohta on vakava haitta tuu-limyllyjen ympäristön asukkaille. Tuulimyllyvoimalan taloudelliset vaikutukset ympäristön asuk-kaille. Merkittävin haaste on voimalan vaikutus ympäristön asuinkiin-teistöjen arvoon Suomessa ongelma on sikäli uusi että tuulivoi-maloita on ollut vähän ja niitten koko on ollut merkittävästi nyt Huso-Pöylän alueelle suunniteltuja pienempi. Mahdollisuus ar-vioida voimaloitten vaikutus kiinteistöjen hintatasoon on siksi ollut rajoitettua. Mutta vertailukohteeksi on mielekästä ottaa voimaloitten jo pitkään jatkunut rakentaminen Ruotsissa ja Nor-jassa missä suhtautuminen asumisen ympäristöön ja luontoon on samanlaista (eli pohjoismaista) kuin Suomessa. Kokemukset Ruotsista ja Norjasta osoittavat että jo noin kolmen kilometrin säteellä tuulivoimaloista sijaitsevien asuinkiinteistöjen arvo laskee huomattavasti (suuruusluokkana kolmannes arvosta häviää). Osayleiskaavaehdotus perustuu Pöyryn suunnittelutoimiston tekemiin selvityksiin ja mallinnuksiin. Voimalan (Salossa kaksi tornia!) taloudellista hyötyä Salon kaupungille mm kiinteis-töverotuloina sivutaan myös lyhyesti suunnitelmassa. Odotetta-vissa olevat taloudelliset vahingot ympäristön asukkaille eivät näy pohdintana tai mainintana kaavaehdotuksessa Mutta myös kunnan kannalta voi voimalarakennuksen loppu-tulos olla tulovirran kannalta herkästi lopulta negatiivinen Asuk-kaitten maksama kuntavero on esim. Salon kaupungin tärkein tulolähde. Kiinteistöjä ei voi siirtää mutta asukkaat voivat rea-goida jaloillaan poistumalla Pöylästä ja Salosta. Yhteenveto: Muistutuksemme Huso-Pöylän tuulivoimapuiston osayleiskaavaehdotuksen johdosta sisältää viiteen eri osa- alu-eeseen liittyviä huomautuksia. Käsityksemme mukaan suunnitel-luista torneista molemmat Salon alueelle olevat tornit tulisi jättää rakentamatta ( tornit 8 ja 9 ) , samoin mm kulttuurimaisemasyis-tä Paimion puolelta tornit 1 , 2 , 3 ja 4.

Voimaloiden lavat varustetaan tarvittaessa jäänestojärjestelmäl-lä, mikä vähentää irtoilevan lumen tai jään muodostamaa riskiä. Tuulivoimapuistojen läheisyydessä sijaitsevien kiinteistöjen ar-voon kohdistuvien vaikutusten merkittävyydestä ei Suomessa vielä ole tutkimustietoa. Tästä johtuen asiaa on voitu arvioida ai-noastaan ulkomailla tehtyjen selvitysten pohjalta suuntaa anta-vana tietona, kuten luonnosvaiheen vastineissa on todettu. Osayleiskaavan luonnosvaiheessa on jo todettu, että osayleis-kaavalla ei oteta kantaa hankkeen tuottavuus- ja kustannuskysy-myksiin.

17. Christer ja Päivi Persson

18.2.2014 Vastustamme Salon kaupungin alueelle suunniteltavia tuulivoi-malaitoksia seuraavista syistä:

69

1. Meluhaitta. Melumallinnosta ei ole tehty VTT:n raportin ohjei-den mukaan, vaikka osayleiskaavaehdotuksessa sanotaan näin. Laskelmissa on virheellisesti käytetty vaikutuskerrointa 0,4. Miksi? Korkeuserot ovat hankealueella yli 40m, jolloin vaikutus-kertoimen pitäisi olla 0,0. Selvityksessä melun ohjearvot ylittyvät 6:lla lomakiinteistöllä hankealueella. Se on vastoin ympäristö-ministeriön ohjeistusta. Uudet asetukset ja ohjeistukset melusta tulevat kevään 2014 aikana. Kaava ei saa edetä, ennen kuin uu-det ohjeistukset ja asetukset ovat tulleet voimaan. Esimerkiksi Raahen Kopsassa melu on häirinnyt asukkaita n.2 km:n päässä lähimmästä voimalaitoksesta. 2. Maisemahaitta. Tällaiselle kulttuuriltaan rikkaalle alueelle ei saa rakentaa suuria tuulivoimalaitoksia sillä perusteella, että se on toimijalle edullista. Teolliset, n. 200 metriin kohoavat voima-laitokset, eivät sovi kulttuurimaisemaan. Tuulivoimalaitokset tu-lisivat hallitsemaan maakunnallisesti merkittävää Pöylän kylä-maisemaa ja valtakunnallisesti merkittävää Pöylän linnavuorta. Turun maakuntamuseo vastustaa lausunnossaan kahta eteläi-sintä (Salon puoleiset) ja kolmea pohjoisinta voimalaitosta. 3. Luontoselvitysten puutteellisuudet. Erilaiset luontoselvitykset mm. lepakoiden, metsojen ja liito-oravien kartoitukset on tehty puutteellisesti hankealueen laajuuden takia. Tämä on todettu monessa selvityksessäkin. Lisäksi merkittävää on, että lintujen syysmuuttoa (kurjet) ei ole lainkaan selvitetty. 4. Välke- ja varjostusselvitystä ei ole tehty suunnitelluilla tuulivoi-malaitosten korkeuksilla 141m. 5. Tuulivoimaloista aiheutuva melu vaarantaisi ihmisten tervey-den ja asumisviihtyvyyden. 6. Käytetyt kartat ovat puutteellisia. Joidenkin kiinteistöjen käyt-tötarkoitus on merkitty väärin. (Vapaa-ajan asunto merkitty vaki-tuiseksi asunnoksi. Vapaa-ajan asunnoilla on tiukemmat melu-rajat kuin vakituisilla asunnoilla). 7. Kiinteistöjen arvon aleneminen. Tuulivoimalaitosten läheisyy-dessä n. kolmen kilometrin säteellä olevien kiinteistöjen arvot ovat tutkimusten mukaan alentuneet 20%-30 %.

Melun ja melumallinnuksen osalta on vastattu yleisvastineessa. Maiseman, maisemaselvityksen sekä maisemaan kohdistuvien vaikutusten osalta on vastattu yleisvastineessa. Luontoselvitysten riittävyydestä sekä lepakoista, liito-oravista ja linnustosta on vastattu yleisvastineessa. Voimaloiden napakorkeuden muutos kaikissa kaavavaiheissa on huomioitu; luonnosvaiheessa laaditut selvitykset ja mallinnukset päivitettiin vastaamaan napakorkeutta 120 m ja ehdotusvaihees-sa vastaavasti napakorkeutta 140,6m. Tuulivoimaloista ja niiden käytöstä mahdollisesti aiheutuviin ter-veyshaittoihin on kiinnitetty huomiota jo suunnitteluvaiheessa. Mahdolliset terveyshaitat on ennakoitu ja pyritty minimoimaan noudattamalla mahdollisille haittavaikutuksille (melu, varjon vil-kunta) asetettuja ohjearvoja. Kiinteistöjen käyttötarkoitukset on tarkistettu uudelleen kaavan viimeistelyvaiheessa Paimion ja Salon kaupungin kiinteistötie-torekisteristä. Tuulivoimapuistojen läheisyydessä sijaitsevien kiinteistöjen ar-voon kohdistuvien vaikutusten merkittävyydestä ei Suomessa vielä ole tutkimustietoa. Tästä johtuen asiaa on voitu arvioida ai-

70

noastaan ulkomailla tehtyjen selvitysten pohjalta suuntaa anta-vana tietona, kuten luonnosvaiheen vastineissa on todettu.

18. Meeri ja Teppo Puurunen

14.2.2014 Lounais-Suomen tuulivoimaselvityksessä 2011-2012 on selvitetty valtakunnallisia tavoitteita maankäytön suhteen. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT ) mukaan yhtenäisiä ja laajoja pelto- ja metsäalueita ei tule pirstoa ilman erityistä syytä. Myös hiljaisten alueiden ja ekologisten yhteyk-sien säilymiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Miksi näistä ei ole selkeää mainintaa kaavaehdotuksessa? Pyydämme, että tähän kysymykseen vastataan ja, että kyseiset asiat lisätään kaavaehdotukseen. Mielestämme Huso-Pöylä tuulivoimahanke on jo näillä tiedoin olennaisesti (VAT) vastainen ja kaavaehdotus tulee hylätä. …maakuntavaihekaavassa 13 voimalaa. Osayleiskaava mah-dollistaa kaavan täydentämisen myöhemmin. On hyvin perusteltua olettaa, että Huso-Pöylä hankealuetta täydennetään ja puisto käsittää lopulta ainakin 13 voimalaa. …. Maakuntavaihekaavassa näkyy Huso-Pöylä hankealueen pohjoispuolella paljon isompi, Paimio-Halikko tuulivoima-alue, jonka merkintä on tv-502. Alustavien suunnitelmien mukaan alueelle pyritään tuomaan 30-40 voimalaa. Miksi Paimio-Halikko alueesta ei ole mainintaa edes siinä kohdassa, missä on esitelty lähialueille suunniteltuja tuulivoimala-alueita? Asia tulee korjata kaavaehdotukseen. …Suunnitellun Huso-Pöylä tuulivoimala-alueen ympäristövaiku-tukset ovat todennäköisesti suuret ja merkittävästi haitalliset. Arviointimenettelyä voidaan soveltaa yksittäistapauksessa ELY- keskuksen päätöksellä myös pienempään kuin 10 tuulivoimalan tai kokonaisteholtaan alle 30 MW:n hankkeeseen, mikäli sen ympäristövaikutukset olisivat todennäköisesti merkittävästi hai-tallisia.... vaadimme, että ympäristövaikutusten arviointi (YVA) tehdään hankealueelle jo tässä vaiheessa. Ely-keskuksen an-tama uusi lausunto YVA-menettelystä tulee mitätöidä perusteet-tomana. Tuulivoimala-alueiden suurimmat haitat ovat välke-, meluja maisemahaitat. Haittavaikutukset kohdistuvat myös hankealu-een luontoon ja eläimiin. Välke

Luonnos- ja ehdotusvaiheessa saadun viranomaispalautteen perusteella hanke ei ole valtakunnallisten alueidenkäyttötavoit-teiden vastainen. Alueen soveltuvuus tuulivoimalle on tuotu esiin Varsinais-Suomen maakuntaliiton laatimassa tuulivoimaselvityk-sessä ja sen jälkeen vaihemaakuntakaavassa. Huso-Pöylän tuulivoimapuiston laajennus ei ole tällä hetkellä mahdollista, koska alueella ei ole käytettävissä siihen tarvittavaa verkkokapasiteettia. Mikäli laajennus tulevaisuudessa tulee ajankohtaiseksi, suunnittelu- ja ympäristövaikutusten arviointitar-ve arvioidaan uudestaan sen hetkisen tilanteen pohjalta. Paimio-Halikko on arvioitu tuulivoimatuotantoon soveltuvaksi alueeksi Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaavassa mutta alueelle ei ole käynnistetty tuulivoimalahanketta. Ympäristövaikutusten arviointitarpeesta on vastattu yleisvasti-neessa. Varjon vilkunnan (välke) osalta on vastattu yleisvastineessa.

71

Välkelaskelmissa ei ole selvitetty, minkä korkuisilla voimaloilla välkelaskelmat on tehty. Kaavaluonnoksessa ja kaavaehdotuk-sessa on välkealueiden rajat pysyneet täsmälleen samassa pai-kassa. Ehdotuksessa välkerajat ovat jopa suppeammat, vaikka napakorkeudet ovat nousseet 21m. Tämän huomaa, kun vertaa luonnosvaiheen ja ehdotusvaiheen välkekarttoja keskenään. Ih-metyttää miten tämä on mahdollista, vaikka voimaloiden napa-korkeutta on nostettu luonnos- ja ehdotusvaiheen välissä useita kymmeniä metrejä. Johtopäätös on, että välkelaskelmia ei ole päivitetty ehdotusvaiheeseen. Suomen olosuhteissa välkearvi-ota ei voi tehdä Saksan olosuhteisiin perustuvana laskelmana, jossa ei oteta huomioon auringon viistokulmaa talvikuukausina. Välkelaskelmat tulee tehdä uudelleen oikeilla napakorkeuksilla. Napakorkeus tulee ilmoittaa laskelmien yhteydessä. Laskelmat tulee tehdä paikkatieto-ohjelmistojen avulla. Koska Suomessa ollaan, tulee laskelmissa selvittää se, miten on otettu huomioon auringon kulku matalalla horisontissa talvikuukausina. Jo nyt välkearvot on joidenkin loma-kiinteistöjen kohdalla liian suuret ja tämän vuoksi hanke on lainvastainen. Hankkeesta tulee luopua. Vaadimme, että kiinteistöllemme, jonka kiinteistötunnus on 577-448-0008-0041, tehdään kiinteistökohtainen välkearvio välkkeen kestosta. ….. voimaloiden sijoittamista autoteiden varsille ole suositeltu. Tuulimyllyn pyörivät lavat aiheuttavat talvisin riskitilanteen, jos myllynsiipiin pääsee muodostumaan jaata ja mylly ei jostain syystä seisahdu. …Kuvaa, jossa näkyy lähialueen asunnot ja loma-asunnot ei ole päivitetty. Esimerkiksi oma kiinteistömme puuttuu kartasta. Kartta tulee päivittää. Melu Tuulivoimarakentamisen suunnittelu mukaiset meluarvot ylittyvät kuuden loma-asunnon kohdalla. Jo tämä tekee hankkeesta lainvastaisen. Meluselvityksessä tulee myös käyttää maaperän vaimennuskertoimena arvoa 0,0 nykyisen kertoimen 0,4 sijasta. Meluarvoihin ei ole lisätty tuulivoimarakentamisen oppaan edel-lyttämää 5 dB lisäystä, vaikka tähänkin löytyy perusteet. Tuuli-voimalamelu on suurelta osin amplitudimoduloitunutta ja kapea-kaistaista melua syntyy tuulivoimalan koneistosta, kun voimala on käynnissä. Laskelmissa tulee ottaa huomioon edelliset sei-kat. Ei tietenkään voi vedota siihen, että valmistaja ei anna ta-kuita amplitudimodulaatiolle, eikä kapeakaistaiselle melulle. Jos

Osayleiskaavan viimeistelyvaiheessa on laadittu erillinen varjon vilkuntamallinnusraportti, johon on koottu myös tiedot kaavoitus-prosessin eri vaiheissa laaditusta varjon vilkuntamallinnuksista. Tuulivoimapuiston turvallisuutta koskevat ohjeistukset tarkenne-taan rakennuslupavaiheessa, kun hankkeen tekninen suunnitte-lu on edennyt riittävän pitkälle ja toteutettava voimalatyyppi on valittu. Kiinteistöjen käyttötarkoitukset on tarkistettu uudelleen kaavan viimeistelyvaiheessa Paimion ja Salon kaupunkien kiinteistötie-torekistereistä. Melun ja melumallinnuksen osalta on vastattu yleisvastineessa.

72

nämä melun osa-alueet jätetään huomioimatta, oletetaan, että voimaloista ei synny lähes mitään ääntä! Näiden seikkojen vuoksi meluselvitys tulee tehdä uudelleen, huomioiden edellä esitetyt seikat. Maisema …. Ehdotukseen tulee lisätä selvitys siitä, mitä ympäristövai-kutuksia hankkeella on Varkaankellarinmäen lehtoon (lehtojen-suojeluohjelman kohde) tai valtakunnallisesti arvokkaaseen Kalkkimäki-Muurassuonmäki kallioaluekohteeseen. Tulisi ottaa selvää onko olemassa asetuksia kyseisiin alueisiin liittyen ja liittää ne selvitykseen.… .Kaavaehdotuksen maisemaselvitykset eivät ole vakuuttavia. Paimiossa ja Salossa hankkeen maisemavaikutukset seutukun-nan kulttuurimaisemaan ja huomattaviin maakunnallisiin koh-teisiin olisi monin paikoin todella merkittävät johtuen tuulimyl-lyjen suuresta koosta ja tuulivoimapuiston teknisestä ja teolli-sesta olemuksesta. Pelkkä alueen etäisyys jostain kohteesta ei kerro tuulivoimapuiston tai tuulituotantokohteen todellisista mai-semallisista vaikutuksista. Kurjenkylässä Husossa ja Pöylässä maisemavaikutukset ovat sietämättömät. Lähialueiden kulttuuri-maisemaksi luokiteltujen peltolaaksojen kauemmilla laaksorin-teillä maisemavaikutukset hankealueelle katsottaessa ovat erit-täin hallitsevat. Hankkeesta tulee luopua suurten maisemahait-tojen vuoksi. Eläimet ja luonto ….Pöylän alueen tuulivoimapuiston lepakkoselvitys tehtiin yleis-piirteisenä melko suuresta pinta-alasta johtuen ja maastoinven-toinneissa keskityttiin lähinnä saalistusalueiden etsimiseen. Tal-viaikaiset tarkastuskäynnit eivät kuuluneet selvitykseen. …Lepakkoselvitystä tulee täydentää tekemällä kattava lajisto-selvitys. Lisäksi tulee tutkia lepakoiden lisääntymistä hankealu-eella ja selvittää onko hankealue lepakoiden muuttoaluetta. Vas-ta näillä lisätiedoilla pystytään arvioimaan onko hanke luonnon-suojelulakien vastainen. Liito-oravan suhteen hanke on kyseenalainen….Hankealueelta tulee tehdä koko hankealueen kattava liito-orava selvitys, eikä vain voimalapaikkojen kohdalta. Jo nykyisillä selvityksillä voi-daan havaita, että hankealueen pohjoisosassa, keskivaiheilla, länsipuolella ja eteläosassa on olemassa olevia tai mahdollisia liito-orava esiintymiä. Lintujen muuttoselvitys on huomattavasti puutteellinen. Syys-

Varkaankellarinmäen lehto ja Kalkkimäki-Muurassuonmäki kal-lioaluekohde on huomioitu alueelta tehdyn luontotyyppi- ja kas-villisuusselvityksen yhteydessä. Tuulivoimapuistolla ei ole suora-naisia vaikutuksia näihin kohteisiin, koska ne sijoittuvat riittävän etäälle lähimmistä suunnitelluista tuulivoimaloista. Maiseman, maisemaselvityksen sekä maisemaan kohdistuvien vaikutusten osalta on vastattu yleisvastineessa. Luontoselvitysten riittävyydestä sekä lepakoista, liito-oravista ja linnustosta on vastattu yleisvastineessa

73

muutto sekä ilta- ja yömuuttoseuranta puuttuu kokonaan ja ke-vään muuttoselvityksestä jäi puuttumaan juuri suurten lintujen osalta useita päiviä. Kotkamuutto ja myöhäisten petolintujen muutto jäi puuttumaan lähes kokonaan. Hankealueen koillisosa jäi selvityksessä katvealueeksi… Muuttoselvitys tulee tehdä uu-delleen sisältäen syysmuuton. Muuttoselvityksessä on selvitetty puutteellisesti juuri törmäyk-sistä kärsivien isojen lintujen, kotkien ja petolintujen muuttomää-rät hankealueella ja sen lähistöllä. Muuttoselvityksen pohjalta laadittu törmäysmallinnus on edellä mainituista syistä puutteel-linen ja tulee tehdä uudelleen. Muuttoselvityksen linnustomäärät ihmetyttää. Myllytyrynkallion ympärillä olevat suot täyttää metsälain (10 §) erityisen tärkeisiin elinympäristöihin kuuluvien "vähäpuustoinen suo" kriteerin. Voimala nro 9 ympäristö on muiltakin luontoarvoil-taan niin merkittävä, että se pitää poistaa hankkeesta kokonaan. Voimalaa ei voi pystyttää tuhoamatta ympäröivää suoaluetta. …Luonnontilaiset norot ovat vesilailla (2 luku 11 §) suojeltuja ve-siluontotyyppejä, joiden luonnontilan vaarantaminen on kielletty. Tämän vuoksi ennen kaavan hyväksymistä tulee selvittää täyt-tääkö Pyhässuonkallion rinnemetsä ja noro, Varkaankellarinmä-en eteläpuusto ja suo sekä Myllytyryn puro-osuus ja norot met-säalain erityisen tärkeisiin elinympäristöihin kuuluvien alueiden kriteerejä Jos kriteerit täyttyvät, niin tulee selvittää onko hanke näiltä osin luonnonsuojelulakien vastainen. Metsojen soidinpaikkaselvitykseen tulee lisätä laissa ja/tai ase-tuksissa olevat soidinalueiden suojaetäisyydet ja suojelua kos-kevat seikat. Soidinalueella tulee tehdä metsojen määrää koske-va selvitys, joka kertoisi soidinpaikan todellisen laajuuden. Selvi-tyksessä tuli ilmi, että soidinpaikan koko voi vaihdella suuresti. Hankealueen eteläosassa on myös tiedossa toinen metsojen soidinpaikka, mikä jäi katvealueelle. Tämä soidinalue tulee lisätä selvitykseen ja tehdä siitä tarpeelliset selvitykset. Kokonaisuudessaan luontoselvitykset ovat vielä puutteelliset. On monia luonnon- ja eläinsuojelulakiin liittyviä tekijöitä, jotka viittaavat siihen, että hanke rikkoo lakipykäliä useammassa koh-dassa. Tämän vuoksi kaavaehdotus tulee tässä muodossaan hylätä. ….. Ilmavoimat ovat todenneet myös maakuntakaavan valmistelu-vaiheessa seuraavaa: Tuulivoimavaihemaakuntakaavaan merki-tyistä tuulivoima-alueista Turku-Helsinki tien eteläpuoleiset alu-

Myllytyrynkalliolla sijaitsevan eteläisimmän voimalan paikkaa on siirretty voimalasta mahdollisesti metsälakikohteisiin kohdistuvi-en vaikutusten lieventämiseksi. Lisäksi paikan topografian vuok-si tuulivoimalalle osoitettu uusi rakennuspaikka ja alueelle johta-va huoltotie ovat teknistaloudellisesti helpommin rakennettavis-sa. Myös aiemmin Paimion ja Salon kaupunkien rajalla sijainnut voimala on siirretty kokonaisuudessaan Salon puoleiselle kaava-alueelle. Metsojen osalta on vastattu luontoselvitysten riittävyyttä sekä lepakkoja, liito-oravia ja linnustoa käsittelevässä yleisvasti-neessa. Osayleiskaavan viimeistelyvaiheessa laadittu seurantaohjelma sisältää metsokannan seurannan. Puolustusvoimilta – mukaan lukien ilmavoimat – on pyydetty lau-sunnot osayleiskaavan luonnos- ja ehdotusvaiheessa. Puolus-tusvoimilta on pyydettävä lausunto myös ennen rakennusluvan

74

eet ovat haastavia tuulivoimatuotantoon soveltuviksi ilmavoimien aluevalvontatehtävän toteuttamisen kannalta. Huso-pöylä han-kealue on juuri tällä paikalla. Miten asiaa on ilmavoimien puolelta kommentoitu? Tuulivoimala hankkeesta koituvat digitaalilaitteiden häiriöalueet pystytään arvioimaan etukäteen. Kaavaesitykseen tulee tehdä arviointi häiriöalueista. Maisemaselvityksen kuvatuotanto on käsittämättömän huonosti toteutettu…. Kuvat eivät anna oikeanlaista kuvaa maisemavai-kutuksista ja niiden informaatioarvo on myös nollatasoa. Kaikki maisemaselvityksen kuvat ja havainnekuvat on otettava uudel-leen ja tehdä maisemakuvien näköiseksi…. Voimaloissa tulee erottua myös huomiovalot ja -raidat. Selvitykseen tulee lisätä myös muutaman yöllä tai hyvin hämärällä otettu havainnekuva. Niistä tulee erottua hämärästi, esim. kuunvalossa maisema ja voimalat ääriviivamaisesti ja pimeää taivasta vasten selkeästi lentoestevalot. Kiinteistöjen ja tontin arvon aleneminen on hyvin todennäköistä. Kaavaehdotuksessa tulee selvittää millä tavalla ja kuka korvaa asukkaille omaisuuden menetyksen. Ely-keskus ei toimi tällähetkella tuulivoima-asioissa vastuulli-sesti. YVA vaatimuksen vastineeksi ei kelpaa ELY:n Iauaunnot tai muut viranomaislausunnot. Luontoselvitysten osalta raport-tien selvitykset tutkimusmenetelmistä työskentelyajoista tuovat esille selvitysten puutteellisuuden. Ehdotukseen tulee laittaa selkeästi esille YVAkäytäntöön liittyvät lait ja asetukset ja laatia YVA-vastine niiden pohjalta, ei vedoten ELY-keskuksen tai muiden viranomaistahojen lausuntoihin. Jos hanke toteutuu, tulemme vaatimaan mahdollisia korvauksia

myöntämistä.

Mahdollisen häiritsevyyden toteamiseksi voidaan hankevastaa-van toimesta suorittaa signaalimittaukset ennen voimaloiden rakentamista ja niiden rakentamisen jälkeen. Mikäli voimaloiden todetaan aiheuttavan signaalihäiriöitä, voidaan rakentaa tarvitta-via lisävahvistimia. Nykytilanteen mittaus ei kuitenkaan aina ole välttämätöntä, sillä häiriöalueet pystytään myös arvioimaan etu-käteen. Havainnekuvia on laadittu eri etäisyysvyöhykkeiltä, jotta hallitse-van vaikutuksen voimakkuutta eri etäisyyksiltä voidaan arvioida. Kuvauspisteiden valinnassa on otettu huomioon myös valtakun-nallisiin arvoihin kohdistuvien vaikutusten arviointi. Havainne-kuvia on laadittu ehdotusvaiheessa lisää. Yksittäisten kohteiden maisemavaikutuksia voi arvioida laadittu-jen näkemäalueanalyysien ja havainnekuvien avulla. Eri etäi-syyksiltä laadittujen havainnekuvien avulla voidaan tehdä pää-telmiä tuulivoimaloiden hallitsevuudesta myös sellaisiin kohtei-siin joita ei ole erikseen havainnollistettu. Lentoestevalojen näkyvyyttä on tutkittu näkymäalueanalyysillä, joka kuvaa yleispiirteisesti lento-estevalojen näkyvyys ja katve-alueet. Tuulivoimapuistojen läheisyydessä sijaitsevien kiinteistöjen ar-voon kohdistuvien vaikutusten merkittävyydestä ei Suomessa vielä ole tutkimustietoa. Tästä johtuen asiaa on voitu arvioida ai-noastaan ulkomailla tehtyjen selvitysten pohjalta suuntaa anta-vana tietona, kuten luonnosvaiheen vastineissa on todettu. Ympäristövaikutusten arviointitarpeesta on vastattu yleisvasti-neessa.

75

omaisuuden menetyksestä ja myös vaadimme myllyjen pysäyt-tämistä niissä tilanteissa, kun välke- tai meluhaitat muodostuvat kohtuuttomiksi.

19. Taisto Rajalin 14.2.2014 Vapaa-ajan asuntomme kiinteistö Rajalampi Rn: 0 3:13, Halikko, Böylä sijaitsee Paimion ja Salon kaupunkien alueelle suunnit-teilla olevalla Huso-Pöylän tuulivoimapuistoalueella. Esitämme selvityspyynnön koskien seuraavia asioista: Melumallinnus Tuulivoimaloiden napakorkeudet on nostettu ensin 94 metristä 120 metriin ja syksyllä 2013 vielä 141 metriin. Suurin osa selvi-tyksistä on tehty 120 metrin tiedoilla, vain melumallinnos ja ha-vainnekuvat on päivitetty korkeampien voimaloiden mukaisiksi. Vapaa-ajan kiinteistömme ja suunnitteilla tuulivoimapuistohan-kealue sijaitsee erittäin hiljaisella alueella, jossa ei ole muita melunlähteitä ja varsinkin iltaisin ja öisin tuulivoimaloista kuuluu suurella todennäköisyydellä häiritsevää ääntä. Ympärivuorokau-tinen melu vaikutus tulee selvittää huomioiden melun jaksolli-suus, amplitudimodulaatio ja kapeakaistaisuus, tuulensuunnan, matalia infraäänien vaikutukset ja päivittää korkeimpien voima-loiden mukaisiksi huomioituna tuulivoimaloiden ääneen tuotta-maa yhteisvaikutus. Tuulivoimarakentamisen suunnitteluoppaassa sanotaan, että "mikäli tuulivoimalan ääni on laadultaan erityisen häiritsevää eli ääni on tarkastelupisteessä soivaa (tonaalista), kapeakaistaista tai impulssimaista tai se on selvästi sykkivää (amplitudimoduloi-tua eli äänen voimakkuus vaihtelee ajallisesti), lisätään laskenta- tai mittaustulokseen 5 desibeliä ennen suunnitteluohjearvoon vertaamista. Valo-, varjostus- ja välkehaitat sekä lentoestevalot Valo- varjostus- ja välke- sekä lentoestevaloista haitoista tarvi-taan tarkat kiinteistökohtaiset ympärivuorokautiset selvitykset, missä ilmenee mm tuntimääräiset altistusarvot. Vapaa-ajan asunnon yksi tehtävä on saada lepoa keinotekoisesta valosaas-teesta. Liikkumisturvallisuus luonnossa Tarvitaan selvitykset talviaikaisesta liikkumisturvallisuudesta tal-visin jäävaaran takia. Ympäristöarvot (lepakot, linnut, liito-oravat, hirvet, peurat, ketut

Melun ja melumallinnuksen osalta on vastattu yleisvastineessa. Voimaloiden napakorkeuden muutos kaikissa kaavavaiheissa on huomioitu; luonnosvaiheessa laaditut selvitykset ja mallinnukset päivitettiin vastaamaan napakorkeutta 120 m ja ehdotusvaihees-sa vastaavasti napakorkeutta 140,6m. Varjon vilkunnan (välke) osalta on vastattu yleisvastineessa. Osayleiskaavan viimeistelyvaiheessa on laadittu erillinen varjon vilkuntamallinnusraportti, johon on koottu myös tiedot kaavoitus-prosessin eri vaiheissa laaditusta varjon vilkuntamallinnuksista. Tuulivoimapuiston turvallisuutta koskevat ohjeistukset tarkenne-taan rakennuslupavaiheessa, kun hankkeen tekninen suunnitte-lu on edennyt riittävän pitkälle ja toteutettava voimalatyyppi on valittu. Osayleiskaavan viimeistelyvaiheessa on laadittu seurantaohjel-

76

ym.) Voimaloiden vaikutukset luonnoneläinten elinolosuhteiden muu-toksiin ja lintujen kevät- ja syysmuuttoihin tulee selvittää koko tuulivoimalanalueella ja sen lähiympäristössä. Kiinteistöjen arvoon aleneminen Kiinteistöjen arvon alentuminen suuren tuulivoimala-alueen naa-purissa tulee selvittää sekä kuka korvaa arvon aleneman. Tuulivoimaloiden maisemavaikutuksista pitää ehdottomasti teh-dä huomattavasti enemmän havainne kuvia eri kohdista. Hanke-alue sijoittuu paikallisesti merkittävään kulttuuriympäristöalu-eeseen ja valtakunnallisesti merkittävä Suuri Rantatie sijoittuu lähimmillään n. 2,s km:n päähän. Ympäristövaikutukset Näkemyksemme mukaan tuulivoimalasta aiheutuu meille koh-tuutonta sekä henkistä, fyysistä, sosiaalista että taloudellista ra-situsta. Ympäristönsuojelulain mukaan ympäristölupa tarvitaan, jos tuulivoimasta saattaa aiheutua naapuruussuhdelaissa tar-koitettua kohtuutonta rasitusta. Esitämme ympäristölupakäsit-telyä tehtäväksi. Maisemalliset arvot Tuulivoimalapuiston vaikutukset kulttuurimaisemaan ovat huo-mattavia ja pysyviä. Muinaisjäännösinventoinnit tulee kartoittaa. Omaisuuden rikkoutuminen Tuulivoimaloiden vaikutukset digitaalilaitteisiin (TV, radio, tutka ...). Tarvitaan tieto siitä kuka korvaa tuulivoimaloiden aiheut-tamat haitat.

ma, jonka avulla selvitetään tuulivoimahankkeen keskeiset ra-kentamisen aikaiset ja käytönaikaiset vaikutukset alueen luonto-tekijöihin, maisemaan sekä asuin- ja elinympäristön viihtyisyys-tekijöihin. Seurantaohjelma tarkka toteutus määritellään raken-nuslupamenettelyn yhteydessä. Tuulivoimapuistojen läheisyydessä sijaitsevien kiinteistöjen ar-voon kohdistuvien vaikutusten merkittävyydestä ei Suomessa vielä ole tutkimustietoa. Tästä johtuen asiaa on voitu arvioida ai-noastaan ulkomailla tehtyjen selvitysten pohjalta suuntaa anta-vana tietona, kuten luonnosvaiheen vastineissa on todettu. Havainnekuvia on laadittu eri etäisyysvyöhykkeiltä, jotta hallitse-van vaikutuksen voimakkuutta eri etäisyyksiltä voidaan arvioida. Kuvauspisteiden valinnassa on otettu huomioon myös valtakun-nallisiin arvoihin kohdistuvien vaikutusten arviointi. Havainne-kuvia on laadittu ehdotusvaiheessa lisää. Yksittäisten kohteiden maisemavaikutuksia voi arvioida laadittu-jen näkemäalueanalyysien ja havainnekuvien avulla. Eri etäi-syyksiltä laadittujen havainnekuvien avulla voidaan tehdä pää-telmiä tuulivoimaloiden hallitsevuudesta myös sellaisiin kohtei-siin joita ei ole erikseen havainnollistettu. Lentoestevalojen näkyvyyttä on tutkittu näkymäalueanalyysillä, joka kuvaa yleispiirteisesti lento-estevalojen näkyvyys ja katve-alueet. Mahdollinen ympäristöluvan tarve selvitetään rakennuslupavai-heessa, kun tuulivoimapuiston tekniset yksityiskohdat ja toteu-tettava voimalatyyppi on varmistunut. Maiseman, maisemaselvityksen sekä maisemaan kohdistuvien vaikutusten osalta on vastattu yleisvastineessa. Mahdollisen häiritsevyyden toteamiseksi voidaan hankevastaa-van toimesta suorittaa signaalimittaukset ennen voimaloiden ra-kentamista ja niiden rakentamisen jälkeen. Mikäli voimaloiden todetaan aiheuttavan signaalihäiriöitä, voidaan rakentaa tarvit-tavia lisävahvistimia. Nykytilanteen mittaus ei kuitenkaan aina ole välttämätöntä, sillä häiriöalueet pystytään myös arvioimaan

77

Huso - Pöylä tuulivoimapuiston osayleiskaava alueen rakennus-kielto Kiinteistö Rajalampi RN:O 3 :13, Halikko, Böylä maanomistajalla on rakentamissuunnitelmia maa-alueelle, asuinkiinteistö. Maa- alueen rajoitettu käyttö ja suunnitteilla oleva tuulivoimapuisto aiheuttavat merkittäviä taloudellisia vaikutuksia maanomistajalle, mm uuden tontin hankinta, koska asuinkiinteistön rakentaminen ei ole mahdollista ja maanomistajan näkemyksen mukaan tuuli-voimapuiston lähialue vaikutukset alentavat merkittävästi kiin-teistö Rajalampi Rn: 0 3:13, Halikko, Böylä virkistys- ja asumis-soveltuvuutta Tuulivoimahanke pitää keskeyttää ja odottaa ympäristöminis-teriön vielä keskeneräisiä ohjeistuksia asiasta. Sekä odottaa sen jälkeen valmistuvaa lakia tai asetusta tuulivoi-marakentamisesta. Tuulivoimalahankkeen toteutuessa vaadimme seuraavia kor-vauksia: 1. Tuulivoiman altistumisesta aiheuttamien terveysvaikutusten selvitykset ja tutkimukset, sairaanhoito-, Iääke- apuväline- ja matkakulut sekä työkyvyttömyydestä aiheutuvat kulut. 2. Kiinteistön arvon alentumisesta. Kiinteistö Rajalampi Rn: 0 3:13, Halikko, Böylä.

etukäteen. Tuulivoimakaavalla ei ole vaikutusta tilan rakentamiseen. Tila si-jaitsee Pöylän kylän jo rakennetulla kyläkeskusalueella.

20. Kaisa ja Tapani Salminen

15.1.2014 Meillä alueen asukkailla on paljon avoimia kysymyksiä asioista, joista ei ole tehty (puolueettomia) tutkimuksia, esim. alueen eläi-mistö (lintujen syysmuuttoseuranta puuttuu, lepakkotutkimus on riittämätön), paloturvallisuus, omaisuutemme arvon aleneminen (paikallisen kiinteistövälittäjän mukaan hyvin huomattava), ter-veysvaikutukset, asumisviihtyvyys, maisemahaitat jne. Alueen asukkaiden hyvinvointi huolestuttaa eniten. Osayleiskaavaehdotuksessa monia virheitä ja puutteita, joiden vuoksi sitä ei voida hyväksyä.

melumallinnos on virheellinen. Meluselvityksessä todetaan, että 35 dB(A):n vyöhyke leviää kuuden loma-asuinkiinteis-tön yli hankealueen länsi- ja itäpuolilla => yöaikaiset melu-ohjearvot ylittyvät, kartoista puuttuu myös useita kiinteistöjä, esimerkiksi asuinkiinteistömme

tuulivoimaloiden tulipalojen varalle on tehtävä selkeät suun-

Melun ja melumallinnuksen osalta on vastattu yleisvastineessa. Tuulivoimapuiston turvallisuutta koskevat ohjeistukset tarkenne-

78

nitelmat, jotka on saatettava asukkaiden tietoon.

kaavaselostuksessa sanotaan, että hankevastaava CPC Finland Oy on käynyt neuvottelut alueen maanomistajien kanssa ja tehnyt vuokrasopimukset. Tämä ei pidä paikkan-sa, sillä kaava-alueella sijaitsevan ns. yhteissuon omistajien kanssa sopimuksia ei ole tehty => kaavaselostus virheel-linen

välkeselvitykset ovat riittämättömiä => laadittava ajantasai-set tarkemmat kiinteistökohtaiset selvitykset, joista selviää todelliset vaikutukset lähiasutukseen. Vaadimme, että kiin-teistöstämme laaditaan tarkka ja puolueeton välkeselvitys

tuulivoimaloista aiheutuu myös häiriötä digitaalilaitteisiin =>

rakentajan korvattava mahdolliset heikentyneet radio- ja tv-lähetykset.

Mikäli hanke toteutuu, vaadimme että:

voimaloissa käytettävä meluoptimoitua ajoa voimalat pysäytettävä meluarvojen ja välkevaikutuksien ylit-

tyessä rakentajan teetettävä perusteelliset ja puolueettomat melu-

mittaukset voimaloiden elinkaaren päättyessä ne tulee purkaa ja alue

maisemoitava rakennuttajan toimesta Vielä kolme kysymystä, johon vaadimme vastauksia teiltä päät-täjiltä. Miksi on niin kiire? Tänä keväänä on tulossa valtioneu-voston asetus tuulivoimarakentamisen ulkomelutasoa koskevis-ta suunnitteluohjearvoista sekä Sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysasetus (1.4.2014). Miksi näitä noudatettavia aset-uksia ei odoteta ennen kuin päätöksiä hankkeen suhteen teh-dään? Onko asia jo ns. kirkossa kuulutettu? Jos näin on, olisi reilua kertoa siitä avoimesti.

taan rakennuslupavaiheessa, kun hankkeen tekninen suunnitte-lu on edennyt riittävän pitkälle ja toteutettava voimalatyyppi on valittu. Hankevastaava on käynyt neuvotteluja alueen maanomistajien kanssa, ja sopimukset on Salon puolella yhtä maanomistajaa lu-kuun ottamatta tehty kaikkien kaava-alueen maanomistajien kanssa. Yksi maanomistaja ei ole halunnut sopimusta tehdä, vaikka sitä on hänelle tarjottu. Varjon vilkunnan (välke) osalta on vastattu yleisvastineessa. Osayleiskaavan viimeistelyvaiheessa on laadittu erillinen varjon vilkuntamallinnusraportti, johon on koottu myös tiedot kaavoitus-prosessin eri vaiheissa laaditusta varjon vilkuntamallinnuksista. Mahdollisen häiritsevyyden toteamiseksi voidaan hankevastaa-van toimesta suorittaa signaalimittaukset ennen voimaloiden ra-kentamista ja niiden rakentamisen jälkeen. Mikäli voimaloiden todetaan aiheuttavan signaalihäiriöitä, voidaan rakentaa tarvit-tavia lisävahvistimia. Nykytilanteen mittaus ei kuitenkaan aina ole välttämätöntä, sillä häiriöalueet pystytään myös arvioimaan etukäteen. Osayleiskaavan viimeistelyvaiheessa on laadittu seurantaohjel-ma, jonka avulla selvitetään tuulivoimahankkeen keskeiset ra-kentamisen aikaiset ja käytönaikaiset vaikutukset alueen luonto-tekijöihin, maisemaan sekä asuin- ja elinympäristön viihtyisyys-tekijöihin. Seurantaohjelma tarkka toteutus määritellään raken-nuslupamenettelyn yhteydessä.

79

21. Urho Vesanen 16.2.2014 …Suuret voimalatornit joiden korkeus on nyt jo nostettu 141 metriin näyttävät asunnolta katsoen olevan ihan takapihallani.

laadittava uudet selvitykset entisestään kasvavista haitoista (aiemmat selvitykset virheellisiä)

astuuko kiinteistöni alueelle voimaan ns. rakennuskielto? Matalat infraäänet ja niistä aiheutuvat häiriöt tarvitaan ympäristösuojelulain mukainen ympäristölupa

Lentoestevalojen vaikutus asumisviihtyvyyteen ja terveyteen kiinteistöni osalta tehtävä mallinnukset lentoestevaloista

Välkevaikutukset tulevat olemaan häiritseviä kiinteistöni osalta tehtävä myös välkemallinnukset

Tutkimuksissa on todettu haitan, olkoon se mikä tahansa, näke-minen ja kuuleminen yhtäaikaisesti aiheuttavan vielä suurem-man terveyshaitan. Omalta osaltani en osaa edes kuvitella kaik-kien haittojen yhteisvaikutuksien olevan vaikuttamatta asumis-viihtyvyyteen ja terveyteen. OIKEUS TERVEELLISEEN YMPÄ-RISTÖÖN (Perustuslaki 2 luku,20§) ei mielestäni enää toteudu. Meluhaittojen on todettu mallinnoksissa ylittyvän kiinteistöni koh-dalla laissa määrätyt ohjearvot, joten vaadin osayleiskaavoituk-sen hylkäämistä.

Voimaloiden napakorkeuden muutos kaikissa kaavavaiheissa on huomioitu; luonnosvaiheessa laaditut selvitykset ja mallinnukset päivitettiin vastaamaan napakorkeutta 120 m ja ehdotusvaihees-sa vastaavasti napakorkeutta 140,6m. Desibelirajan vaikutus rakentamiseen ratkaistaan rakennuslupa-prosessissa tai tarvittaessa erillisessä suunnittelutarveharkin-nassa tapauskohtaisesti. Kaava-alueen sisälle ei lähtökohtai-sesti saa rakentaa muuhun kuin maa- ja metsätalouskäyttöön. Melun ja melumallinnuksen osalta on vastattu yleisvastineessa. Lentoestevalojen näkyvyyttä on tutkittu näkymäalueanalyysillä, joka kuvaa yleispiirteisesti lento-estevalojen näkyvyys ja kat-vealueet. Lentoestevalaistus voidaan kokea häiritsevänä, sillä se muuttaa yöaikaista maisemaa. Lopullisesti lentoestevalaistuksen toteu-tustapa ratkeaa lentoestelupahakemuksen käsittelyssä. Alueilla, joilla tuulivoimaloiden lentoestevalot on korvattu uusien ohjeiden mukaisesti, on koettu häiritsevien vaikutusten lieventyneen merkittävästi. Varjon vilkunnan (välke) osalta on vastattu yleisvastineessa. Osayleiskaavan viimeistelyvaiheessa on laadittu erillinen varjon vilkuntamallinnusraportti, johon on koottu myös tiedot kaavoitus-prosessin eri vaiheissa laaditusta varjon vilkuntamallinnuksista. Osayleiskaava on laadittu noudattaen maankäyttö- ja rakennus-lakia. Kaavoitusprosessin kaikissa vaiheissa on huomioitu myös ympäristöhallinnon antamat ohjeistukset koskien tuulivoima-hankkeiden suunnittelua.

22. Elina Virtanen 15.1.2014 Massiiviset myllyt pilaavat kauniin maiseman ja luonnon ja ai-heuttavat meluja välkehaittoja

yöaikaiset meluarviot ylittyisivät ainakin 6 vapaa-ajanasun-non kohdalla => selvä este myllyjen rakentamiselle

meluselvitys virheellinen: ei ole huomioitu jaksollisuutta, amplitudimodulaatiota ja kapeakaistaisuutta => lisättävä las-kenta- tai mittaustulokseen 5 desibeliä ennen suunnittelu-


80

ohjearvoon vertaamista – miksi näin ei ole tehty? Melusta in infraäänistä aiheutuvat terveysvaikutukset kuka ottaa vastuun vaikutuksista – asiasta tehtävä selvitys

Talojen arvon lasku => tehtävä selvitys kuka korvaa menetetyn omaisuuden? Luontoselvitykset ovat edelleen puutteellisia, lintujen syysmuu-ton seuranta puuttuu kokonaan ja lepakkoselvitys on riittämätön. Ovatko tärkeät palo- ja turvallisuustoimet selvitetty? Varjostus- ja välkehaitat pysyviä pitkäaikaishaittoja asukkaille =>laadittava selvitys, miten välke tulisi vaikuttamaan asuntoihin. Hankkeella pitäisi olla ehdottomasti ympäristösuojelulain mu-kaan ympäristölupa kunnan annettava selvitys mihin vedoten ympäristölupaa ei

tarvita Paimion kaupungin tulisi maltillisesti odottaa valtioneuvostolta ja sosiaali- ja terveysministeriöltä tulossa olevia uusi asetuksia tuulivoimarakentamisesta ja melutasoista

Tuulivoimaloista ja niiden käytöstä mahdollisesti aiheutuviin ter-veyshaittoihin on kiinnitetty huomiota jo suunnitteluvaiheessa. Mahdolliset terveyshaitat on ennakoitu ja pyritty minimoimaan noudattamalla mahdollisille haittavaikutuksille (melu, varjon vil-kunta) asetettuja ohjearvoja. Tuulivoimapuistojen läheisyydessä sijaitsevien kiinteistöjen ar-voon kohdistuvien vaikutusten merkittävyydestä ei Suomessa vielä ole tutkimustietoa. Tästä johtuen asiaa on voitu arvioida ai-noastaan ulkomailla tehtyjen selvitysten pohjalta suuntaa anta-vana tietona, kuten luonnosvaiheen vastineissa on todettu. Luontoselvitysten riittävyydestä sekä lepakoista, liito-oravista ja linnustosta on vastattu yleisvastineessa. Tuulivoimapuiston turvallisuutta koskevat ohjeistukset tarkenne-taan rakennuslupavaiheessa, kun hankkeen tekninen suunnitte-lu on edennyt riittävän pitkälle ja toteutettava voimalatyyppi on valittu. Varjon vilkunnan (välke) osalta on vastattu yleisvastineessa. Osayleiskaavan viimeistelyvaiheessa on laadittu erillinen varjon vilkuntamallinnusraportti, johon on koottu myös tiedot kaavoitus-prosessin eri vaiheissa laaditusta varjon vilkuntamallinnuksista. Mahdollinen ympäristöluvan tarve selvitetään rakennuslupavai-heessa, kun tuulivoimapuiston tekniset yksityiskohdat ja toteu-tettava voimalatyyppi on varmistunut

23. Turun Ursa ry 17.1.2014 Suunnitellun Paimion Huso-Pöylän tuulivoimapuistoon vaaditta-vat tehokkaat lentoestevalot aiheuttavat merkittävää haittaa Turun Ursa ry:n Kevolan observatorion käytölle. Turun Ursa ry vaatii seuraavaa ehtoa sisällytettäväksi tuulivoimapuiston osa-yleiskaavaan: Tuulivoimapuiston tehokkaat lentoestevalot on varustettava il-mailumääräysten sallimalla näkyväisyysmittariohjauksella, joka alentaa lentoestevalojen kirkkautta selkeällä säällä. Yöaikana lentoestevalojen tulee palaa ilmailumääräysten sallimalla tavalla

Näkyväisyysmittariohjauksen käyttömahdollisuus selvitetään tar-kemmin rakennuslupavaiheessa, jolloin tuulivoimapuiston tekni-nen suunnittelu on edennyt riittävän pitkälle ja tiedossa on myös valittu voimalatyyppi. Lentoestevalojen säätämismahdollisuudel-

81

kiinteän punaisen värisinä. …..Tehokkaat lentoestevalot on mitoitettu huonon näkyvyyden (pilvistä, sadetta) mukaan, selkeällä säällä ne ovat tarpeettoman kirkkaat, voimakkaan suuntaavuutensa ansiosta yksittäinen te-hokas lentoestevalo vastaa yöaikana intensiteetiltään 100:aa radiomastoissa käytettävää lentoestevaloa. Määräykset sallivat hyvissä olosuhteissa näkyväisyysmittariohjauksen pudottaa lentoestevalojen tehon 10 %:iin. Ilmatieteenlaitoksen Turun mit-tausten mukaan valojen täysteho vaaditaan keskimäärin 1 % tuntia vuorokaudessa, muulloin riittää alennettu teho. …Pelkästään Turun Ursa ry:n investointi Kevolan observatorion perusparannushankkeeseen on paljon suurempi kuin tuulivoima-yhtiöltä vaadittava investointi näkyväisyysmittauslaitteistoon, jo-ten näkyväisyysmittausohjauksen jättäminen pois aiheuttaisi Tu-run Ursa ry:lle kohtuuttoman haitan. Asiaa koskevat lait ja ennakkopäätös ….Ympäristönsuojelulain (4.2.2000186) 3 § määrittelee valon ympäristöä pilaavaksi tekijäksi, kun siitä aiheutuu muun muassa (d) ympäristön yleisen viihtyisyyden vähentymistä, (e) ympäris-tön yleiseen virkistyskäyttöön soveltuvuuden vähentymistä, tai (f) vahinkoa tai haittaa omaisuudelle taikka sen käytölle. Kat-somme, että valaistuksesta saattaa aiheutua kaikkia naita haitto-ja, erityisesti virkistyskäytölle ja Turun Ursa ry:n omaisuuden käytölle. Lain 4 § velvoittaa ehkäisemään aiheutuvat haitat en-nalta tai rajaamaan ne mahdollisimman vahaisiksi. .. Pelkästään Turun Ursa ry:n investointi Kevolan observatorion perusparannushankkeeseen on paljon suurempi kuin tuulivoima-yhtiöltä vaadittava investointi näkyväisyysmittauslaitteistoon, jo-ten näkyväisyysmittausohjauksen jättäminen pois aiheuttaisi Tu-run Ursa ry:lle kohtuuttoman haitan. Liikenteen turvallisuusviraston Trafin "Ohje tuulivoimaloiden päi-vämerkintään, lentoestevaloihin sekä valojen ryhmitykseen" on viimeksi päivitetty 12.1 1.2013, vaatimuksemme on laadittu oh-jeen mukaisena. Muita huomioita lentoestevalojen haitoista Pöyry Finland Oy:n Energiateollisuus ry:lle laatiman "Tuulivoima ja linnusto - kokemukset ja käytännöt Suomesta ja lähialueilta" (2011) mukaan tuulivoimaloiden lentoestevalot aiheuttavat hait-taa linnustolle houkuttelemalla yöllä muuttavia lintuja. Sekä Pöyryn selvitys että EU:n komission ohje lintuja luonto direktiivin noudattamiseksi tuulivoimahankkeissa (201 1)

le ja käytettävälle tekniselle ratkaisulle tulee olla TraFin hyväk-syntä.

82

suosittelevat lentoestevalojen yöaikaista minimoimista yhtenä keinona vähentää tuulivoimapuistojen luontohaittoja. Myös Työ- ja elinkeinoministeriön "Tuulivoiman edistämistyö-ryhmän loppuraportissa" 18.12.20 13 mainitaan tuulipuistojen valojen kirkkauden säätämiseen lentoturvallisuuden ehdoin pai-kallisten olosuhteiden mukaan silloin, kun valomäärä on ympä-ristössä koettu haitalliseksi. Turun Ursa ry:n vaatimus on yhteneväinen naiden suositusten kanssa.

24. Angelniemen kyläyhdistys ry

20.2.2014 Angelniemen kyläyhdistys on entisen Angelniemen kunnan alu-eella toimiva kylän etuja ajava yleishyödyllinen yhdistys. Tuom-me tässä kannanotossa omat huomiomme tiedoksi tätä kaava-ehdotusta valmistelevalle taholle, jotta voisitte huomioida lähi-asukkaiden toiveet hanketta suunniteltaessa. …Muistutuksessa kiinnitetään huomiota seuraaviin: Tuulivoimapuiston suunnittelu - voimaloiden koko - vaikutus perinnemaisemaan Lähiasukkaat / Pöylän kylä - kiinteistöjen arvon alennus - melu - välke -luonto -maisema, - liikkuminen alueella) Seutukunta - Paljonko näitä voimaloita on tulossa lisää alueelle? Yhteenveto päättäjille Angelniemen kyläyhdistys vaatii kaavaehdotuksen uudelleen katselmointia seuraavin muutoksin: 1. Hankkeeseen pitää vaatia YVA, jolloin myös alueen asukkail-ta ja muilta osallisilta kysytään mielipidettä asiasta ja he voisivat ottaa kantaa ja vaikuttaa oman lähiympäristönsä suunnitelmaan. 2. Kaavaehdotuksessa otetaan huomioon ympäristöministeriön kaavailemat uudet (2014) tuulivoimasuunnitteluohjeet. 3. Välkemallinnus päivitetään koskemaan suunnitellun mukaisia korkeampia voimaloita ja lentoestevalaistuksen vaikutus arvioi-daan myös. 4. Alueen rasitteet selkiytetään

Melun ja melumallinnuksen osalta on vastattu yleisvastineessa. Varjon vilkunnan (välke) osalta on vastattu yleisvastineessa. Osayleiskaavan viimeistelyvaiheessa on laadittu erillinen varjon vilkuntamallinnusraportti, johon on koottu myös tiedot kaavoitus-prosessin eri vaiheissa laaditusta varjon vilkuntamallinnuksista. Luontoselvitysten riittävyydestä sekä lepakoista, liito-oravista ja linnustosta on vastattu yleisvastineessa. Maiseman, maisemaselvityksen sekä maisemaan kohdistuvien vaikutusten osalta on vastattu yleisvastineessa. Tuulivoimapuiston turvallisuutta koskevat ohjeistukset tarkenne-taan rakennuslupavaiheessa, kun hankkeen tekninen suunnitte-lu on edennyt riittävän pitkälle ja toteutettava voimalatyyppi on valittu. Ympäristövaikutusten arviointitarpeesta on vastattu yleisvasti-neessa. Osayleiskaava on laadittu noudattaen maankäyttö- ja rakennus-lakia. Kaavoitusprosessin kaikissa vaiheissa on huomioitu myös ympäristöhallinnon antamat ohjeistukset koskien tuulivoima-hankkeiden suunnittelua

83

5. Virheelliset merkinnät kiinteistöjen osalta karttakuvissa oikais-taan. 6. Voimala #9 on sijoitettu liian lähelle asutusta. Jotta voitaisiin olla varmoja meluhaitoilta välttymiseltä Pöylän kylässä , niin sitä tulisi siirtää.

Kiinteistöjen käyttötarkoitukset on tarkistettu uudelleen kaavan viimeistelyvaiheessa Paimion ja Salon kaupungin kiinteistötie-torekisteristä. Eteläisimmästä voimalasta ei aiheudu meluhaittaa Pöylän kylälle.

salon kaupunki huso-pÖylÄn tuulivoimapuiston ... · 2 yleisvastineet huso-pöylän ... mallinnus...

Documents