resurssiviisauden vaikutukset aluetalouteen

© Gaia Thursday, April 13, 20231

Resurssiviisaan kaupungin vaikutukset aluetalouteen, työllisyyteen ja päästöihin

30.4.2014

© Gaia 2

Resurssiviisaudella saavutetaan monia hyötyjä

• Resurssiviisaudesta puhuttaessa ensimmäisenä tulee mieleen

luonnonvarojen, materiaalien ja energian säästö.

• Resurssiviisaus tarkoittaa myös uutta liiketoimintaa ja uusia

työpaikkoja.

• Tässä kalvosarjassa on tarkasteltu millaisia vaikutuksia valikoiduilla

resurssiviisailla toimilla voisi olla Jyväskylässä.

• Vaikutusten tarkastelu kattaa uuden liiketoiminnan tuottamaan

lisäarvon alueelle, pysyvät työllisyysvaikutukset sekä

kasvihuonekaasupäästöt. Lisäksi on tarkasteltu säästöjä ja

tarvittavia investointeja.

• Tarkoituksena on ensisijassa tuoda esille erilaisten toimenpiteiden

vaikutusten suuruusluokat

• Kalvosarjan aluksi on esitetty yhteenveto, jota seuraa kunkin

toimenpiteen tarkempi kuvaus. Yksityiskohtaiset laskentaoletukset

on esitetty liitekalvoissa.

© Gaia 3

6. Rakennusten energiatehokkuus

7. Maa-massojen optimointi

1. Ruokahävikin vähentäminen

Resurssiviisautta Jyväskylässä

9. Vedenkulutuksen säästäminen

3. Biojätteestä biokaasua ja multaa

5. Puupolttoaineiden käytön lisäys

4. Biokaasua liikennepolttoaineeksi

8. Henkilöautoilun vähentäminen

2. Lähiruoan tuotanto

+1000 htv/vuosi

-500 kt CO2

eq/vuosi

€

+100M€

lisäarvo/vuosi

© Gaia 4

Yhteenveto valikoiduista toimista

Toimenpide Alue-rajaus

Tuotannon

arvonlisä M€/v

Säästö

M€/v

Inves-toinnit

M€

Työ-paikat

htv

CO2-päästö-

vähennys ktCO2/v

1. Ruokahävikin vähentäminen Jyväskylä 0,1 - 0 0 0,1

2. Lähiruoan tuotanto Keski-Suomi

80 - ei laskettu

860 ei laskettu


Jyväskylän seutu

1 - 4-7 10 4

4. Biokaasua liikennepolttoaineeksi 1

Keski-Suomi

20 - 70-100 170 60


Jyväskylä 7 - 50-70 80 370


Jyväskylä - 28 70-100 ei laskettu

60

7. Maa-massojen optimointi Jyväskylän seutu

- 0,2 0,1 ei laskettu

0,3


Jyväskylä - 2 0 0 4

9. Vedenkulutuksen vähentäminen

Jyväskylä - 1,5 0 0 3

1 sisältää kohdan 2 biokaasun tuotannon

© Gaia 5

Toimenpiteet ja näiden vaikutuksetTulokset

© Gaia 6


Lähtötilanne: Laitosruokailussa

syntyy hävikkiä n. 11 %. Hävikkiä

voisi vähentää myymällä ylijääneitä

annoksia, jolloin samalla myös

biojätteen määrä vähenisi.

Lopputilanne: Ruokahävikkiä

vähennetään tarjoamalla Jyväskylän

kaupungin alueen ilmaista ruokailua

tarjoavista laitoskeittiöistä (koulut,

oppilaitokset) ylijääneet annokset

ulkopuolisille. Annokset myydään

pientä korvausta vastaan, joka kattaa

lisukkeiden kustannukset. Hukkaa

vähennetään arvioiden mukaan 50

000 annosta vuodessa.

0,1 M€ lisäarvo/vuo

si

0 henkilöä

0,1 kt

CO2 eq/v

€

0 M€ investointi

€

© Gaia 7


Lähtötilanne: Tällä hetkellä

Keski-Suomen alkutuotannon arvo

on 261 M€ ja

elintarviketeollisuuden tuotannon

arvo on 438 M€. Omavaraisuus on

alkutuotannossa alatoimialasta

riippuen 70 – 84 % ja

elintarviketeollisuudessa 15 – 88

%.

Lopputilanne: Lähiruoan käyttöä

lisätään niin, että puolet muualta

Suomesta ja ulkomailta

hankituista raaka-aineista ja

elintarvikkeista korvataan Keski-

Suomessa tuotetuilla. Tämä

kasvattaisi Keski-Suomen

alkutuotannon arvoa 10 % ja

elintarviketeollisuuden tuotantoa

12 %.

80 M€lisäarvo/

vuosi

860 henkilöä

€

© Gaia 8


Lähtötilanne: Biojätettä kerätään

nykyisin Jyväskylän alueelta n. 13

000 tn/v ja sitä hyödynnetään

Mustankorkea Oy:n

kompostointilaitoksella mullan

tuotannossa.

Lopputilanne: Biojätteen keräystä

tehostamalla ja keräysaluetta

laajentamalla lisätään

hyödynnettävän biojätteen määrää

n. 5 000 tn/v. Biojätteestä aletaan

valmistaa biokaasua uudessa

biokaasulaitoksessa.

Ravinnepitoinen jäännös

hyödynnetään kompostilaitoksessa

mullan tuotantoon.

Biojäte Biokaasulaitos

Multa

Biokaasu

€

1 M€lisäarvo/

vuosi

10 henkilöä

4 kt CO2 eq /v

4-7 M€

investointi

€

© Gaia 9

INFOLAATIKKO: Jätteiden hyötykäyttöä Mustankorkealla

Mustankorkea Oy:n kompostointilaitoksella käsitellään nykyisin erilliskerättyjä biojätteitä ja lantaa sekä jätevedenpuhdistamoiden lietteitä yhteensä n. 30 000 tn vuodessa. Kompostia hyödynnetään multatuotteiden raaka-aineena yhdessä turpeen ja muun maa-aineksen kanssa. Vuonna 2013 multatuotteita myytiin yhteensä n. 27 000 tn.

Tulevaisuudessa Mustankorkealla olisi mahdollista tuottaa myös biokaasua biojätteistä (nykyisin n. 13 000 tn, jatkossa jopa 5000 tn enemmän), lannasta ja puhdistamolietteistä (nykyisin n. 17 000 tn, jatkossa jopa 10 000 tn enemmän). Hyödynnettävien määrien kasvu perustuu biojätteen tehokkaampaan keräykseen sekä keräysalueen laajentamiseen.

Biokaasun tuotanto moninkertaistaisi laitoksen tuottaman jalostusarvon sekä kasvattaisi samalla merkittävästi myös mullantuotannon potentiaalia.

Lähde: www.mustankorkea.fi; toimitusjohtaja Esko Martikainen

http://www.mustankorkea.fi/

© Gaia 10


Lähtötilanne: Biokaasua

käytetään Keski-Suomessa n. 30

GWh/v. Pääosin biokaasua

hyödynnetään lämmön ja sähkön

tuotannossa, mutta jonkin verran

jo myös liikennepolttoaineena.

Lopputilanne: Keski-Suomen

biokaasun teknistaloudellisesta

potentiaalista hyödynnetään

puolet* eli 245 GWh. Uusi

tuotanto kohdistuu

kokonaisuudessaan biokaasun

jalostamiseen

liikennepolttoaineeksi.

*kannattavimmat hankkeet

€

20 M€lisäarvo/

vuosi

170 henkilöä

60 kt CO2 eq /v

70-100 M€

investointi€

Kuva: Metener Oy

Biokaasua riittää n. 17 000 henkilöauton

kulutukseen

Ulkomaisten polttoaineiden

vähentyminen parantaa kauppatasetta n.16

M€/v

© Gaia 11


Lähtötilanne: Vuonna 2012

Jyväskylässä käytettiin

puupolttoaineita yhteensä 1 270

GWh. Vuoteen 2010 verrattuna

kasvua oli 20 %.

Lopputilanne: Puupolttoaineiden

vuotuista käyttöä kasvatetaan 1

000 GWh. Lisäyksellä korvataan

vuoteen 2012 verrattuna kokonaan

kivihiili (160 GWh), öljyä 50 GWh

ja turvetta 790 GWh. Tämä

toteutetaan pääosin tekemällä

investointi, joka mahdollistaa 100

% puunkäytön Keljonlahden

voimalaitoksella.€

7 M€lisäarvo/

vuosi

80 henkilöä

370 kt

CO2 eq /v

50-70 M€

investointi€

Polttoaineen hankinta ja logistiikka

Kotimainen metsähake

Voimalaitos

Ulkomaisten polttoaineiden

vähentyminen parantaa kauppatasetta n.8 M€/v

© Gaia 12


Lähtötilanne: Jyväskylässä

käytettiin vuonna 2012

rakennusten lämmitykseen

energiaa n. 2 440 GWh.

Asumisessa ja maataloudessa

kulutettiin sähköä n. 450 GWh.

Lopputilanne:

Energiatehokkuutta parannetaan

lämmityksessä 11 % ja sähkön

kulutuksessa 7 %, mikä vastaa

Motivan seuraamien erityyppisten

rakennusten energiakatselmusten

keskimääräisiä arvoja. Näissä

investointien koroton

takaisinmaksuaika on ollut

keskimäärin 2,7 v.

€

28 M€säästö/vuosi

60 kt CO2 eq /v

70-100 M€

investointi€

A

GF

ED

CB

© Gaia 13

INFOLAATIKKO: Energiatehokkuuden parantaminen ulkovalaistuksessa

Jyväskylässä toteutettiin kokeilu, jossa taloyhtiön vanha ulkovalaistus korvattiin uudella LED-valaistuksella. Ennen kokeilua ulkovalaistuksen vuotuinen sähkönkulutus oli n. 6700 kWh ja LED-valaistuksen toteutuksen jälkeen n. 1700 kWh. Vuotuinen sähkön säästö oli n. 5000 kWh/v eli n. 75 % lähtötilanteeseen verrattuna.

Järjestelmän uusimisen kustannukset olivat n. 5400 € ja ne koostuivat suunnittelusta (400 €) ja toteutuksesta (5000 €). Vuotuinen sähkönsäästö oli n. 600 €, jolloin investoinnin koroton takaisinmaksuaika oli n. 9 vuotta.

Käytettäessä Suomen keskimääräistä sähkönhankinnan päästökerrointa vähentää tehty muutos kasvihuonekaasupäästöjä n. 1,5 kt CO2 eq/v.

Lähde: Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikutusarviointi sekä laajenemisvaikutukset, Sitran selvityksiä 75, 2014

© Gaia 14


Lähtötilanne: Jyväskylässä

kuljetetaan 860 000 tonnia maa-

massoja vuodessa.

Keskimääräinen kuljetusmatka

on 18 km. 50% kuljetuksista ovat

tyhjiä ajoja.

Lopputilanne: Älykkäällä

ohjelmoinnilla ja

materiaalipankin avulla

pystytään tehostamaan

kuljetukset niin, että

välivarastointi, lastaukset ja

kuljetukset vähenevät, ja

uusiokäyttö puolestaan kasvaa.

Tyhjät ajot vältetään kokonaan.€

0,2 M€

säästöä /vuosi

0,3 kt CO2 eq /v

0,1M€

investointi

€

Maa-massojen optimointi

© Gaia 15


Lähtötilanne: Henkilöautoilu on kasvanut

10 prosenttiyksikköä viimeisten 20 vuoden

aikana Jyväskylässä. 60-70%

jyväskyläläisistä liikkuu pääosin

henkilöautolla.

Lopputilanne: Henkilöautolla tehtyjen

matkojen osuus kaikista matkoista vähenee

ja kävelyn, pyöräilyn‐ ja joukkoliikenteen

osuus kasvaa. 80% Jyväskylän kaupungin

työntekijöistä muuttaa toimintatapansa

työmatkaohjeistusten mukaiseksi eli kulkee

alle 5 km matkat kävellen tai pyöräillen.

Lisäksi joukkoliikenteen suosiota

kasvatetaan kampanjamaisilla tempauksilla

5%:sta 7 %:iin, Jyväskylän kaupungin

tavoitteiden mukaisesti.

€

2 M€Säästöt alueelle /vuosi

4 kt CO2 eq /v

0€ investointi

€

© Gaia 16


Lähtötilanne: Vettä käytetään

keskimäärin 155 l/vrk, josta

lämmintä 40-50 l/vrk.

Lopputilanne:

Kerrostaloasukkaiden

vedenkäyttöä vähennetään eri

toimenpiteellä niin, että

vedenkulutus pienenee 20 %.

Toimenpiteenä voi olla joko

käytöstapojen muuttaminen

vesimittareiden asennuksen ja

tietoisuuden kasvattamisen myötä

tai vesikalusteiden vaihto vettä ja

energiaa säästäviin malleihin. €

1,5 M€

säästöä/vuosi

3 kt CO2 eq /v

0 € investointi

€

0 henkilöä

© Gaia 17

INFOLAATIKKO: Energia- ja ilmastoasiat huomioiva kaavoitus

Energiaratkaisujen suunnittelu ja vertailu kaavoituksen yhteydessä tuo tehokkuutta maankäyttöön ja säästää rahaa. Jos koko Suomessa kaavoitus tehtäisiin kuten Porvoon Skaftkärrissä, kunnat säästäisivät yhteensä jopa 2 miljardia euroa vuoteen 2020 mennessä.

Tehokkaalla ja energiaviisaalla kaavoituksella kuntien investoinnit alueiden infrastruktuurirakentamiseen voisivat olla 170 – 240 miljoonaa euroa alhaisemmat vuosittain. Se vastaa noin 5 prosenttia kuntien kaikista investoinneista. Liikenteen polttoaineissa säästöt vuonna 2020 olisivat 80 – 110 miljoonaa euroa vuodessa, eli noin 160 euroa uusille asuinalueille muuttavaa asukasta kohden.

Laskelma perustuu oletukseen, että seuraavien kymmenen vuoden aikana kaikki Suomen uudisrakennusalueet kaavoitetaan energiaviisaasti.

Lähde: Sitra, lehdistötiedote 2.10.2012

Gaia Group Oy, Bulevardi 6 A, FI-00120 HELSINKI, Finland – Tel +358 9686 6620 – Fax +358 9686 66210

www.gaia.fi

Our Clients Make the World Safer and Cleaner.

FINLAND – SWITZERLAND – CHINA – ETHIOPIA – ARGENTINA

© Gaia 19

Oletukset, laskennatTautamateriaalia

© Gaia 20

Yleisiä oletuksia

• Arviointi on tehty meta-analyysinä eli pääosin nojautuen muiden tekemiin

selvityksiin, joita on täydennetty tarvittavin osin. Tarkoituksena on ollut tuoda esille

eri mahdollisuuksien suuruusluokat.

• Potentiaalien arvioinnissa on pyritty realistiseen, toteuttamiskelpoiseen arviointiin,

mikä tarkoittaa, että koko potentiaalia ei ole aina hyödynnetty. Tarkoituksena on

ollut nostaa esille toteuttamiskelpoinen potentiaali

• Työllisyysvaikutuksissa on huomioitu pysyvät työpaikat. Lisäksi investoinnit

työllistävät hetkellisesti, mutta niiden vaikutusta ei ole raportoitu tuloskalvoissa

(laskentaoletusten ja lähtötietojen tarkemman raportoinnin yhteydessä on joissakin

caseissa annettu tarkempaa tietoa investointien työllisyysvaikutuksista)

• Niissä tapauksissa (case 1-5), jossa luodaan uutta paikallista lisäarvoa on laskettu

alueellisen tuotannon vuotuinen lisäarvo. Niissä tapauksissa (case 6-9), joissa on

vähennetty energian, polttoaineiden tai veden kulutusta on puolestaan laskettu

vuotuisen säästön arvo.

Laskentaoletukset ja lähtötiedot

© Gaia 21


Raaka-aineet

• Nykytilassa laitosruokailusta syntyy hävikkiä arvioiden mukaan viidennes. Tarjoiluhävikkiä, jota voisi vähentää

myymällä annoksia, syntyy arvioiden mukaan 11% (ks. Sitran raportti). Jyväskylän osalta on laskettu että hukka

annosten määrää voisi vähentää 50 000 kpl. Oletetaan että annoskohtaisesti CO2 vähenemä olisi 1,3 kg CO2

annoskoon ollessa 300 gr.

Hyödyntäminen

• Osa muutoin hukkaan menevästä (biojätteisiin) ruoasta voitaisiin tarjota pientä maksua vastaan asiakkaille

varsinaisen ruokailuajan jälkeen.

Investoinnit

• Ei vaadi uusia investointeja. Toimintaa pyöritetään olemassa olevilla tiloilla, laitteilla ja henkilökunnalla.

Tuotannon arvonlisä

• Oletetaan, että annokset myydään hintaan 1,5 €/ annos. Hinta kattaa tällöin lisukkeiden kustannukset. Myytyjä

annoksia on vuositasolla arvioiden mukaan 50 000 kappaletta. Vähentyneinä biojätekustannukset ovat

marginaalisia, oletuksella että biojätteistä syntynyt kustannus on 50 €/tonni. Oletetaan ettei biojätekuljetusten

määrä vähene tavalla, jolla olisi merkitystä kustannuksiin.

Työllisyysvaikutukset

• Lisätyövoimaa ei tarvita - toimitaan nykyisellä henkilökunnalla.

CO2-laskenta

• Oletetaan että yhden myydyn 300 gr annoksen päästövähenemä on 1,3 kg CO2. Oletetaan ettei biojätekuljetusten

määrä vähene tavalla, jolla olisi merkitystä CO2 päästöjen osalta. Oletetaan, että ruokailijat saapuvat paikalle

kävellen tai samalla kulkuneuvolla, jota muutenkin olisivat käyttäneet..

Muuta

• Oletetaan, ettei ruokailu korvaa merkittävissä määriin muiden ravintolapalvelujen ostamista. Keskitytään

ateriapalveluissa myymään vain niiden oppilaitosten ja koulujen hävikkiä, joissa ruokailu on ilmaista. Näin

ehkäistään se, ettei normaalien ruokailijoiden ruokailuaika siirry normaalin ruokailun jälkeiselle ajalle

edullisemman aterian toivossa.


Lähtö

kohta

Tulo

kse

t

© Gaia 22


Raaka-aineet

• Tällä hetkellä Keski-Suomen alkutuotannon arvo on 261 M€ ja elintarviketeollisuuden tuotannon arvo on 438 M€.

Omavaraisuus on alkutuotannossa alatoimialasta riippuen 70 – 84 % ja elintarviketeollisuudessa 15 – 88 % (lähde: Ruralia

Instituutti, Raportteja 93).

Hyödyntäminen

• Paikallisten raaka-aineiden määrää voitaisiin lisätä merkittävästi paikallisessa elintarviketuotannossa sekä elintarvikkeiden

kauppa- ja ravitsemistoiminnassa. Vaikutuksia syntyisi alkutuotannon, elintarviketeollisuuden, elintarvikkeiden kauppa ja

ravitsemistoiminnan BKThen sekä työllisyyteen.

Investoinnit

• Ei arvioitu


• Tuotannon lisäarvon laskelmissa oletetaan, että Ruralia selvityksen maksimaalisesta kysyntäpotentiaalista, jolloin koti- ja

ulkomaista tuontia ei olisi lainkaan, toteutuu 50%. Laskentaoletuksissa vaikutus Keski-Suomen BKT:hen voisi tällöin

alkutuotannon osalta olla noin 10%, eli 28 miljoonaa euroa, ja elintarviketeollisuuden osalta 12%, eli 49,5 miljoonaa euroa,

nykytilanteeseen nähden. Oletetaan, että elintarviketeollisuus käyttäisi paikallisia raaka-aineita n. 40% ja julkiskeittiöissä

vastaava luku olisi n. 50%. Puolet nykyisin muualta hankituista raaka-aineista korvattaisiin siis paikallisilla raaka-aineilla.


• Työllisyysvaikutukset olisivat alkutuotannossa 10%, eli 383 htv ja elintarviketeollisuudessa 8,5 %, eli 477 htv suuremmat

nykytilanteeseen nähden, eli puolet Ruralia hankeen maksimaalisen kysyntäpotentiaalin työllisyysvaikutuksista. (Keski-

Suomen tiedot)

CO2-laskenta

• Oletetaan ettei maankäytön muutoksista syntyneet CO2 päästöjen muutokset ole merkittäviä. Kuljetusten ja logistiikan

muutosten CO2 päästövaikutukset voivat olla Suomen tasolla logistiikkaketjun tehottomuudesta (jos verrataan suuriin

ketjuihin) johtuen jopa negatiiviset. Tarkempi CO2 päästömuutosten selvittäminen vaatisi tarkemmat lähtötiedot Keski-

Suomeen tuodun elintarvikkeen alkuperästä ja kuljetustavasta sekä miten ja missä tuotetulla elintarvikkeella se korvataan.

Muuta

• Aluerajauksena käytetään Keski-Suomen aluetta. Lähiruoan tuotannossa alueen rajaaminen vain Jyväskylän alueelle tai

maakuntaan ei välttämättä ole perusteltua. Lähtötietojen saaminen muulla rajauksella kuin Keski-Suomi voi olla haastavaa.


Lähtö

kohta

Tulo

kse

t

© Gaia 23


Raaka-aineet

• Biojätettä pystytään keräävään lisää 5 000 tn/v (nykyisin Mustankorkealla käsitellään biojätettä yhteensä 13 000

tn/v). Arvio perustuu Mustankorkean toimitusjohtaja Esko Martikaisen toimittamiin tietoihin.

Hyödyntäminen

• Kaikki kerättävä biojäte (18 000 tn/v) hyödynnetään ensin biokaasun tuotannossa, jonka lopputuotteena syntyy

metaania, jota voidaan käyttää energiantuotantoon tai liikenteen polttoaineena. Metaania syntyy n. 15 GWh/v

(laskennan lähteenä käytetty Wabion tietoja syntypaikkalajitellulle biojätteelle, TS 35%; VS/TS 80%).

Reaktorijäännös kompostointilaitoksessa mullaksi.

Investoinnit

• Investointien arvio tehty Wabion-esitteen laskentaohjeistuksen perusteella. Investointien määrään vaikuttaa

esikäsittelyn tarve ja raakakaasun puhdistus. Hintahaarukka tehty tämän perusteella huomioiden edellisen

kohdan käyttövaihtoehdot


• Tuotettavan metaanin arvo lämmöntuotannossa on 45 €/MWh (Tilastokeskus) ja liikennepolttoaineena 90 €/MWh

(alv 0 %) (myyntihinta alv 24 %: 1,505 €/kg CH4, lähde: Gasum). Mullan arvo n. 15 €/tn (lähde: Mustankorkean

hinnasto). Nämä luovat haarukan. Energia dominoi.


• Käytetty VTT:n arvioita 0,7 htv/GWh. Tarkastelussa huomioitu vain pysyvät työpaikat. Lisäksi investointi työllistää

huomattavan määrän hetkellisesti (karkea suuruusluokka joitain kymmeniä htv)

CO2-laskenta

• Biokaasu korvaa joko moottoribensiiniä tai dieseliä liikenteessä tai kevyttä polttoöljyä lämmityksessä

(päästökerroin 265-267 gCO2/kWh)


Lähtö

kohta

Tulo

kse

t

© Gaia 24


Raaka-aineet

• Tähti et al. (Biometaanin ja vedyntuotannon potentiaali Suomessa, 2010) ovat arvioineet Keski-Suomen

teknistaloudelliseksi biokaasupotentiaaliksi 490 GWh. Teoreettinen potentiaali on 1200 GWh.

Hyödyntäminen

• Oletuksena on hyödyntää teknistaloudellisesta potentiaalista puolet eli 245 GWh. Hyödyntäminen tehdään siten,

että hyödynnetään kannattavin puolisko ja tehdään tuotanto pääosin isoissa yksiköissä, jolloin

yksikkökustannukset ovat alemmat. Biokaasu jalostetaan liikennepolttoaineeksi.

Investoinnit

• Investointien arvio tehty nojautuen toteutettujen laitosten investointeihin (Labio Oy, ent. Kujalan Komposti, 50

GWh – 17 M€). Tuloksia verrattu myös Saana Ahonen: ”Alueellinen liikennebiokaasun tuotanto, siirto ja jakelu –

esimerkkitapauksena Keski-Suomen maakunta” selvitykseen. Tältä pohjalta tehty haarukka huomioiden se, että

toteutetaan potentiaalista kannattavimmat.


• Tuotettavan biokaasun arvo liikennepolttoaineena 90 €/MWh (alv 0 %) (myyntihinta alv 24 %: 1,505 €/kg CH4,

lähde: Gasum).


• Käytetty VTT:n arvioita 0,7 htv/GWh. Tarkastelussa huomioitu vain pysyvät työpaikat. Lisäksi investointi työllistää

huomattavan määrän hetkellisesti. Tätä määrää ei ole arvioitu

CO2-laskenta

• Biokaasu korvaa joko moottoribensiiniä tai dieseliä liikenteessä (päästökerroin 265 gCO2/kWh)

Muuta

• Ajoneuvojen määrä, jolle polttoainetta riittää on arvioitu karkeasti Saana Ahosen julkaisun perusteella. Tätä

verrattu myös Tähti et al julkaisuun jonka oletuksilla automäärä olisi 17 000 (16 500 km/v ja 7,1 Nm3/100 km)


Lähtö

kohta

Tulo

kse

t

© Gaia 25


Raaka-aineet

• Puupolttoaineita käytettiin Jyväskylässä v. 2010 yhteensä n. 1060 GWh ja vuonna 2012 n. 1270 GWh (lähde:

Jyväskylän Energiatase). Jyväskylän Energiakin tähtää puupolttoaineen lisäykseen. Oletetaan, että vuodesta 2012

puupolttoaineen käyttöä voidaan lisätä vielä 1000 GWh/v. Tämä toteutetaan tekemällä investointi, joka

mahdollistaa Keljonlahden käytön 100 % puulla.

Hyödyntäminen

• Puulla korvataan kokonaan vuoteen 2012 verrattuna kivihiilen käyttö (160 GWh) sekä öljyn käyttöä 50 GWh.

Loput (790 GWh) korvaa turpeen käyttöä (vertailuna, että Keljonlahdella käytettiin 940 GWh turvetta v. 2012).

Polttoaineen kokonaismäärän on oletettu pysyvän samana.

Investoinnit

• Keljonlahden investointi noin 55 M€ (lähde: Tero Saarno). Lisäksi kariutuneita kustannuksia tehdyistä

investoinneista.


• Tuotannon arvonlisä alueella on laskettu siten, että on laskettu yhteen käytettyjen kotimaisten polttoaineiden

arvon muutos. Puun ja turpeen hinta Tilastokeskuksen mukaan (joulukuu 2013: puu: 21 €/MWh, turve 18 €/MWh).

Puu lisääntyy; turve vähenee.


• Käytetty Pellervon työllisyysarvioita (puu/hake: 0,15 htv/GWh; turve: 0,088 htv/GWh); Puun käyttö lisää

työllisyyttä, turpeen käyttö vähentää.

CO2-laskenta

• Päästökertoimet Motivalta:

Polttoaineiden_lampoarvot_hyotysuhteet_ja_hiilidioksidin_ominaispaastokertoimet_seka_energianhinnat_1904201

0

Muuta

• Laskettu myös säästö ulkomaisissa polttoaineissa, Tilastokeskuksen hinnat (joulukuu 2013: öljy 90 €/MWh/,

kivihiili 22 €/MWh)


Lähtö

kohta

Tulo

kse

t

© Gaia 26


Lähtötilanne

• Rakennusten lämmitykseen käytetään 2440 GWh ja sähköä kulutetaan asumisessa ja maataloudessa 450 GWh

(Jyväskylän energiatase 2012).

Energiansäästöpotentiaali

• Motiva on arvioinut yli 1000 energiakatselmusraportin perusteella, että lämmön säästöpotentiaali on 11 % ja

sähkön 7 %. Näissä säästökohteissa keskimääräinen takaisinmaksuaika on 2,7 v.

Investoinnit

• Investointien arvo on laskettu Motivan selvitysten perusteella em. kohteista eli takaisinmaksuaika on 2,7 v.

Varmuudeksi haarukkaa on levennetty ja laskettu sama vielä 3,5 v takaisinmaksuajalla.

Energiansäästön arvo

• Energian säästön arvo on laskettu kuluttajahinnan mukaan (Tilastokeskus lämmitysenergian kuluttajahinnat

joulukuussa 2013). Sähkö 150 €/MWh, kaukolämpö 76 €/MWh, öljylämmitys 108 €/MWh, puulämmitys

pellettilämmityksenä 60 €/MWh.


• Ei arvioitu. Investointien on arvioitu työllistävän yli 1000 htv, mutta näitä ei ole raportoitu, koska lähtökohtana on

ollut raportoida pysyvät, toiminnan aikaiset työpaikat.

CO2-laskenta

• Sähkö laskettu 5 vuoden valtakunnan keskiarvon perusteella (Tilastokeskus, hyödynjakomenetelmä, 223 g/kWh),

kaukolämpö Jyväskylän Energian yhteiskuntavastuuraportin (210 g/kWh) perusteella, kevyt polttoöljy Motivan

(267 g/kWh) perusteella. Lämmön kulutuksen jakauma Jyväskylän energiataseen 2012 perusteella.


Lähtö

kohta

Tulo

kse

t

© Gaia 27


Lähtötilanne

• Jyväskylässä kuljetetaan 860 000 tonnia maa-massoja vuodessa. Keskimääräinen kuljetusmatka on 18 km ja

tyypillinen maamassa kuorma on 17 tonnia. Lähde: Jyväskylä 75

Kuljetusten säästöpotentiaali

• Tyhjänajot poistetaan kokonaan.

Investoinnit

• Resurssiviisas kokeilujen yhteydessä arvio oli, että materiaalipankin ja ohjelman kehittämisen

investointikustannukset ovat

20 000- 100 000 euroa.

Kuljetusten säästön arvo

• Kuljetusten säästön arvo on laskettu dieselin kuluttajahinnan mukaan, 1,6€/L. Taloudelliset säästöt

polttoainekuluissa on otettu huomioon. Polttoainetta kuluu 0,27 L/km tyhjänajossa (VTT lipasto). Mahdolliset

säästöt välivarastointialueista, sekä materiaalin uusiokäytöstä ei ole laskettu mukaan.


• Ei arvioitu tässä. Muutokset työllisyydessä ovat mahdollisia i) kuljetuksien muutoksesta johtuen ii) ohjelman

ylläpitämisessä.

CO2-laskenta

• Tyhjänajossa muodostuu 864 g CO2 eq/km (Lähde: Jyväskylä 75 ja VTT lipasto)


Lähtö

kohta

Tulo

kse

t

© Gaia 28


Lähtötilanne

• Jyväskylässä joukkoliikenteen kulkutapaosuus on 5% ja päivittäin kertyy 18000 matkaa. Alle 5 km työmatkojen

lähtötietona käytetään Jyväskylän kaupungin teettämää Liikennekyselyä (Älykästä työmatkaa II, 2013), jonka

mukaan lähes joka toinen kulkee työmatkansa henkilöautolla. Kaupungin työntekijöitä on 6500, joista 50%: illa on

alle 5km työmatka. Heistä 30% käyttää autoa työmatkoissa. Keskimääräisenä matkana on käytetty 3km.

Vähentämispotentiaali

• Oletuksena on, että 80% kaupungin työntekijöistä, joita ohjeistus koskee muuttaa toimintatapaansa. Lisäksi

joukkoliikenteen suosiota kasvatetaan kampanjamaisilla tempauksilla 5%:ista 7 %:iin Jyväskylän kaupungin

tavoitteiden mukaisesti. Täyttöastetta pystyy nostamaan, jolloin toimenpide ei vaadi lisävuoroja.

Investoinnit

• Ei merkittäviä investointeja.

Säästön arvo

• Linja-autoyhtiölle matkalipuista kertyy lisätuloja. Matkalipunhintana on käytetty keskiarvoa aikuisten ja lasten

kertalipusta, 2,5 €. Keskimääräinen matkan pituus on 7 km. Linja-autojen täyttöaste nousee nykyisestä (15

henkilöä/linja-auto) 21 henkilöön/linja-auto. Auton polttoainekulutuksena lasketaan 6,5 L/ 100 km ja hinta 1,7 €/

L. Toimintatapa edellyttää ohjeistusta kaupungin henkilöstölle ja joitain varustehankintoja. Positiivisia

vaikutuksia: ruuhkat, melu, onnettomuudet ja tarve investoida uusiin väyliin vähenevät. Lisäksi tulevat positiiviset

terveysvaikutukset, kun muun muassa hiukkaspäästöt hengitysilmaan vähenevät ja lihasvoimin liikkujan terveys

paranee.


• Ei arvioitu.

CO2-laskenta

• CO2 päästöjen vähentäminen on laskettu polttoainesäästöistä, käyttäen VTT lipaston kertoimia: Bensiini auto 181

g CO2 eq/ km / Linja-auto kaupunkiliikenteessä 91,8 g CO2 eq /hkm (12 henkilöä keskimäärin)


Lähtö

kohta

Tulo

kse

t

© Gaia 29


Lähtötilanne

• Lähtötilanteena käytetään suomalaisten keskimääräistä vedenkulutusta ,155 l/vrk, josta lämmintä 40–50 l/vrk

(Motiva, 2013). Jyväskylässä kerrostaloasukkaita on noin 58 600.

Vedensäästöpotentiaali

• Motiva on arvioinut, että vesimittareiden asennuksen myötä vedenkulutus pienenee 15-20%. Vesikalusteiden

vaihdossa kulutus pieneni 16%illa Hinku-kokeiluissa. Vedensäästöpotentiaalia arvioidaan näiden pohjalta olevan

20%.

Investoinnit

• Ei investointeja

Vedensäästön arvo

• Veden säästön arvo on laskettu kuluttajahinnan mukaan vähentyneistä vesimaksuista ja vedenlämmityskuluista

(Jyväskylän Energian kuluttajahinnat joulukuussa 2013). Jyväskylän vedenkäsittelyn kustannusrakenteen mukaan

20% vesimaksusta ei ole kytketty kiinteisiin kustannuksiin.


• Ei merkittäviä työllisyysvaikutuksia

CO2-laskenta

• Laskettu säästöistä veden lämmityksen energiatarpeessa (kaukolämpökerroin 210 g/kWh, Jyväskylän Energian

yhteiskuntavastuuraportti), raakaveden pumppauksessa (sähköntarve on 0,00042 kWh/l, Jyväskylä 75 , ja päästöt

223 g/kWh), sekä jäteveden käsittelyssä (0,47 kg CO2/m3, Tenhunen 2000).


Lähtö

kohta

Tulo

kse

t

resurssiviisauden vaikutukset aluetalouteen

Environment