KESKALA-hanke petokalapyynnin vaikutukset kalakantoihin

Vastuullinen vapaa-ajankalastaja seminaari13.11.2013Mikko Olin,

Satu Estlander, Hannu Lehtonen & Joni Tiainen

Helsingin yliopisto, ympäristötieteiden laitos

Kestävän kalastuksen periaate kalakantojen hoidossa -hanke (KESKALA 2005-2014)

• Päärahoittaja Bergsrådet Bror Serlachius Stiftelse• Yleistavoitteena on tutkia miten kalastusta voidaan harjoittaa ekologisesti kestävällä tavalla huomioiden vaikutukset muuhun ravintoverkkoon Isojen petokalayksilöiden merkitys• Kohdelajit: hauki, ahven ja kuha• Helsingin yliopisto, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, osakaskunnat / suojeluyhdistykset• Kohdejärvet Evon alueella + Katumajärvi, Pääjärvi

Kuva: H. Lehtonen Kuva: H. Lehtonen

Tutkimustoiminnan pääpiirteet

• Kalayhteisön rakenne ja tiheys• Kalojen kasvu ja ravinnonkäyttö• Kalakannan geneettinen rakenne• Kalalajien väliset vuorovaikutukset• Emokalan koon vaikutus lisääntymistulokseen• Kalastustiedustelut, kuhamerkinnät• Kalastuksen säätely: kokeelliset tutkimukset (Evo), kalastusrajoitukset (Katuma-, Pääjärvi)• Kalojen ravintovara- ja elinympäristötutkimukset

Kuva: M. Olin

Kuva: M. Vinni Kuva: M. Vinni Kuva: M. Vinni

Keskeisiä tuloksia 1/4

Emokalan koko vaikuttaa positiivisesti jälkeläisten määrään ja laatuun ahvenella, hauella ja kuhalla

Emokoko vaikuttaa positiivisesti jälkeläisten määrään ja laatuun

ahvenella

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

10 12 14 16 18 20

Luku

mää

rä

Poikasten lukumäärä

p<0,01

0,00

0,05

0,10

0,15

0,20

10 12 14 16 18 20

Pain

o (m

g)

Naaraan pituus (cm)

Poikasten keskipaino

p<0,01

Eloo

njää

nti

Poikasten nälkiintymisen sieto

11 cm emo

19 cm emo

16 cm emo

(Jutila 2009) Aika (päiväasteita) (Olin ym. 2012)

• ≥15 cm naaraiden lkm-osuus 18%-> tuottavat 46% mätijyvistä ja 71% poikasista

• ≥15 cm naaraisiin kohdistuva kalastus vaikuttaisi poikastuotantoon etenkin ankarissa olosuhteissa(ravinnotta 2 vkk)

Kalastus ja ahvenen jälkeläistuotto

Majajärvi0

100 000

200 000

300 000

400 000

500 000

600 000

700 000

Ennen Jälkeen Ennen Jälkeen Ennen Jälkeen

Mätijyvien kok. tiheysPoikasten kok. tiheyskuoriutuessa

Poikasten kok. tiheysravinnotta 2 vkk

kpl /

ha

A

0

100 000

200 000

300 000

400 000

500 000

600 000

700 000

Ennen Jälkeen Ennen Jälkeen Ennen Jälkeen

Mätijyvien kok. tiheysPoikasten kok. tiheyskuoriutuessa

Poikasten kok. tiheysravinnotta 2 vkk

kpl /

ha

B

Kalastus (2.3 kg ha-1) kohdistuu <15 cm ahveniin

<15 cm emojen tuotto

≥15 cm emojen tuotto

Kalastus (2.3 kg ha-1) kohdistuu ≥15 cm ahveniin

Emokoko vaikuttaa positiivisesti mädin laatuunhauella ja kuhalla

3

7

11

15

19

0

1

2

3

4

5

20 30 40 50 60 70 80 90 100

Mät

ijyvä

n ku

ivap

aino

(mg)

Naaraan pituus (cm)

2012

Hauella myös ikä vaikuttaa: nuoret ja kookkaat yksilöt!

Kotakorpi ym. 2013

Mätijyvän paino,hauki

0

0,1

0,2

0,3

20 40 60 80

Mät

ijyvä

n ku

ivap

aino

(mg)

Naaraan pituus (cm)

VesijärviPääjärviPyhäjärvi

Roikonen (julk.)

Mätijyvän paino, kuha

Kuva: J. Ruuhijärvi

Kuva: S. Immonen

Keskeisiä tuloksia 1/4

Johtopäätös: isojen yksilöiden säästäminen edesauttaa kannan luontaista lisääntymistä ja takaa jälkeläisten laadun

Emokalan koko vaikuttaa positiivisesti jälkeläisten määrään ja laatuun ahvenella, hauella ja kuhalla

Keskeisiä tuloksia 2/4

Alamitalla säädelty voimakas kalastus vähentää nopeasti isojen yksilöiden määrää

Hauki, kokojakauma

Majajärvi (≥40 cm) Haarajärvi (40-65 cm)

101520253035

05

10152025303540

10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80 85 90

n = 54

Majajärvi 2006

05

10152025303540

10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80 85 90

n = 45

Majajärvi 2007

05

10152025303540

10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80 85 90

Majajärvi 2009

n = 31

05

10152025303540

10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80 85 90

Majajärvi 2008

n = 60

05

10152025303540

10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80 85 90

Majajärvi 2010

n = 31

05

10152025303540

10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80 85 90

Majajärvi 2011

n = 36

05

10152025303540

10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80 85 90

Majajärvi 2012

n = 28

05

10152025303540

10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80 85 90

Haarajärvi 2006

n = 121

05

10152025303540

10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80 85 90

Haarajärvi 2007

n = 100

05

10152025303540

10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80 85 90

Haarajärvi 2009

n = 125

05

10152025303540

10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80 85 90

Haarajärvi 2008

n = 188

05

10152025303540

10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80 85 90

Haarajärvi 2010

n = 122

05

10152025303540

10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80 85 90

Haarajärvi 2011

n = 112

05

10152025303540

10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80 85 90

Haarajärvi 2012

n = 102

%

cm

F ≥40 cm F 40-65 cm

Haukimäärä 2006-2010(merkintä-takaisinpyynti, ≥35 cm)

0

5

10

15

20

0102030405060

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

Majajärvi Haarajärvi

kg/han/ha

n / h

a

kg /

ha

n / h

a

kg /

ha

n / h

a

kg /

ha

Alamitta Välimitta

kalastus

Keskeisiä tuloksia 2/4

Johtopäätös: Ylämitta (isojen yksilöiden vapauttaminen) säätelykeinoksi -> laadukkaat kutijat säilyvät populaatiossa,

suuri petokalabiomassa

Alamitalla säädelty voimakas kalastus vähentää nopeasti isojen yksilöiden määrää

Keskeisiä tuloksia 3/4

Naarasahventen kasvu heikkenee selvästi epäedullisten ympäristömuutosten seurauksena

Naarasahventen kasvu heikkenee selvästi epäedullisissa olosuhteissa

Rav

inno

nkul

utus

(tou

kkia

mah

assa

)

Kirkas vesi Tumma vesi

naaras

koiras

naaras

koiras

Ikä 3 v

Naaras- ja koirasahvenen ravinnonkulutus

Kuva: H. Lehtonen

Kas

vuer

o (c

m)

Naaras- ja koirasahvenen kasvuero

Veden tummuus (mg Pt / l)

Ikä 3

Estlander 2011

Horppila ym. 2010

Keskeisiä tuloksia 3/4

Naarasahventen kasvu heikkenee selvästi epäedullisten ympäristömuutosten seurauksena

Johtopäätös: Epäedullisissa olosuhteissa (sameneminen, lämpeneminen) isoja yksilöitä kannattaa erityisesti varjella

Keskeisiä tuloksia 4/4

Petokaloihin kohdistuvan kalastuksen vaikutukset siirtyvät laajalti muuhun eliöyhteisöön.

0

10

20

30

40

2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

chl-a

ug

/ l

?

0

5

10

15

2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

kg /

ha

0

20

40

60

2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

kg /

ha

0

200

400

600

2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

g / v

erkk

o

0

50

100

2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

ug C

/ l

? ?

Hauki

Ahven

Särki

Eläinplankton

Kasviplankton

Majajärvikalastuksen

ekosysteemivasteet

kalastus

05

10152025303540

0 5 10 15 20

chl-a

µg

/ l

Hauki, kg / ha

r2=0.602, p=0.040

Hauki vs. kasviplankton

Keskeisiä tuloksia 4/4

Petokaloihin kohdistuvan kalastuksen vaikutukset siirtyvät laajalti muuhun eliöyhteisöön.

Johtopäätös: Ekosysteemimuutokset voivat heijastua takaisin vaikuttaen mm. kalastettavan kalakannan kokoon ja rakenteeseen, jolloin vaikutukset ovat pitkäaikaisia ja / tai arvaamattomia -> varovaisuusperiaate.

Visio: vapaa-ajankalastus Suomessa 2020…• Vapaa-ajankalastus edelleen hyvin suosittua,

valistuneisuus, vastuullisuus, elämys >> ravinto • Särkikalojen arvostus kasvaa• Pääosa saaliista elävänä pyytävillä välineillä (katiska,

vapakalastus), verkoilla vain pieni osa saaliista• Entisiä ongelmia:

Kalastusta säädelty ja kuteminen mahdollistettu-> ei lisääntymisylikalastustaMittasäätelyn kehittäminen-> pyynti optimikokoisena kasvupotentiaaliin nähden-> isot emokalat yleensä vapautetaan

• Saalistaso vähintään entisellään, keskikoko kasvanut• Vahvistuneet

petokalakannat• Kalastusturismi kasvussa• Särkikalakannat pysyneet

aisoissa

KIITOS!

Ulkopuoliset rahoittajat: Bergsrådet Bror

Serlachius Stiftelse, Koneen säätiö, Suomen

kulttuurirahasto