realizing smart society essentials - empower · empower vuosikertomus 2018 2 sisältö ... useassa...
TRANSCRIPT
EMPO
WER
VU
OSIK
ERTO
MUS
201
81
Realizing smart society essentials
Vuosikertomus 2018
EMPO
WER
VU
OSIK
ERTO
MUS
201
82
Sisältö
Toimitusjohtajan katsaus 2018
Vuosi numeroina
Empower lyhyesti
Fokusalueet
2018 kohokohdat
Vastuullisuus
Johtoryhmä
3
5
6
7
9
16
24
26
30
31
34
64
76
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2018
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernitase
Liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös
Tilintarkastuskertomus
Vuosikertomus Tilinpäätös
EMPO
WER
VU
OSIK
ERTO
MUS
201
83 Empower-konsernin käyttökate tilikaudella 2018 oli 8,9M€ ja jäi hieman
asettamastamme tavoitteesta. Merkittävien uusien palvelusopimusten käynnistyminen edellytti nopeaa toimintojen kasvattamista, ja asetti haasteita näiden kannattavuudelle. Lisäksi epäsuotuisa kilpailutilanne henkilöstövaltaisissa liiketoiminnoissamme vaikutti käyttökatteeseemme.
Konsernimme tilauskanta vahvistui tilikauden aikana ja pääsimme aloit-tamaan vuoden 2019 positiivisilla tulevaisuudennäkymillä tilauskantamme kattaessa jo yli 80 prosenttia vuoden 2019 liikevaihtotavoitteesta.
Vuoden 2018 aikana Empower-konsernin liiketoiminta
kehittyi suotuisasti, vaikka kasvun myötä koettiin myös
haasteita. Konsernin liikevaihto tilikaudella 2018 kasvoi
3,0 % kilpailukyisen palvelu- ja tuoteportfoliomme
ansiosta ja ja positiivista kehitystä oli nähtävissä
lähes jokaisessa liiketoiminta-alueessamme. Ainoana
poikkeuksena oli Smart Industry, jossa liikevaihdon
lasku liittyy yhden pitkäaikaisen palvelusopimuksen
päättymiseen. 1
TOIM
ITUS
JOHT
AJAN
KAT
SAUS
Toimitusjohtajan katsaus 2018
Konsernimme tilauskanta vahvistui tilikauden aikana ja pääsimme aloittamaan vuoden 2019 positiivisilla tulevaisuudennäkymillä tilauskantamme kattaessa jo yli 80 prosenttia vuoden 2019 liikevaihtotavoitteesta.
EMPO
WER
VU
OSIK
ERTO
MUS
201
84
Toteutamme älykästä yhteiskuntaaPower-liiketoiminnassa kysyntä kohdistui erityisesti uusiutuvan energian hankkeisiin. Empower valittiin toteuttamaan Suomen ensimmäiset täysin markkinaehtoiset tuulipuistot ja uusiutuvan energian hankeportfoliomme kasvoi merkittävästi niin Suomessa kuin Ruotsissakin. Lisäksi voitimme isoja voimansiirtoverkon rakennusprojekteja Ruotsissa sekä Suomen kantaverkon ensimmäisen digitaalisen sähköaseman toimituksen.
Connectivity-liiketoiminnassa Empower vahvisti asemaansa suurimpana toimijana Suomessa uusien merkittävien asiakassopimusten toimituksen käynnistyttyä tilikauden ensimmäisen kvartaalin aikana. Tämä edellytti nopeaa toimintojen kasvattamista ja asetti siksi haasteita niin kannatta-vuudelle kuin asiakastyytyväisyydellekin. Liiketoiminnassa käyttöönotettu täysin digitalisoitu toimitusprosessi edesauttoi laadukasta toimitusta ja loppuvuodesta solmittu kumppanuus avaruusteknologiasta tunnetun toimittajan kanssa toi AR-etätyön Empowerin palveluvalikoimaan.
Smart Industry -liiketoiminnan ponnistelut digi-taalisen tuotteiden kehittämiseksi tuottivat hyvää tulosta. Digitaalisten tuotteidemme kysyntä oli voimakasta niin olemassaolevien kuin uusien asiakkaidemme keskuudessa ja pilotoimme useassa tuotantolaitoksessa IoT-teknologiaan pohjautuvaa ylläpito- ja palve-lutoimintaa. Avasimme myös Haminaan Smart Factoryn, jonne siirsimme huoltokeskus- ja konepajatoimintoja muista toimipisteistä. Smart Factoryssä perinteinen teollisuus tulee toimimaan uusimpia teknologian mahdollisuuk-sia, kuten IoT- ja 5G-ratkaisuja, hyödyntäen. Toiminnan läpinäkyvyys tarjoaa ajantasaista tietoa kaikkien käyttöön oman organisaation joka tasolta asiak-kaisiin ja alihankkijoihin saakka. Toiminnan tehostamisessa ja olosuhteiden optimoinnissa se tarjoaa lähes rajattomasti mahdollisuuksia.
Etenimme voimakkaasti myös Energy Intelligence –liiketoiminnassa, jossa vahvistimme markkinajohtajuuttamme Suomessa sekä kasvatimme asemaamme muissa Pohjoismaissa. EnerimCIS-alustan kehitys edistyi odote-tusti tuoden useita uusia moduleita asiakkaidemme käyttöön ja sovimme
1
TOIM
ITUS
JOHT
AJAN
KAT
SAUS
alustan toimituksesta Ruotsiin ja Norjaan. Energy Intelligence –liiketoiminnan palveluihin kohdistunut kysyntä kasvoi voimakkaasti. Kasvatimme muun muassa etäluenta- ja mittaustiedonhallintapalvelumme volyymiä yli 20 prosenttia.
Investoinnit digitaaliseen tulevaisuuteen Yksi nopeimmin kasvavista liiketoiminta-alueistamme on digitaaliset ratkaisut, joita toimitamme sekä teollisuuden käyttöön että energia-alalle. Laajensimme IoT-teknologiaosaamistamme hankkimalla alkuvuodesta 2018 TreLabin tekno-logiaratkaisut ja panostamme strategiamme mukaisesti jatkossakin vahvasti älykkäämmän yhteiskunnan toteuttamiseen ja digitalisaatioratkaisujen
kehittämiseen. Asiakasnäkökulmasta tämä tarkoittaa Empowerin teknolo-giakyvykkyyksien kasvamista ja tuo laajemmat mahdollisuudet ratkaista asiakkaiden huoltoon ja kunnossapitoon liittyviä haasteita analytiikan avulla hyödyntäen koko organisaation ammattitaitoa.
Vuoden 2018 aikana vahvistimme merkittävästi R&D-organisaatiotamme ja investoimme 8,7 miljoonaa euroa tuotekehitykseen, mikä vastasi 3,4 %:a konserniyhtiöiden liikevaihdosta. Suuntaamme tuotekehityksen panostuk-set myös jatkossa mm. energian mittaukseen ja laskutukseen liittyvien tietojärjestelmien sekä tieto- ja sähköverkkojen asennus- ja huoltotöiden työnsuunnittelu- ja ohjausjärjestelmien kehittämiseen sekä turvallisuutta ja tuotannon tehokkuutta parantaviin digitaalisiin tuotteisiin ja ratkaisuihin.
Riittävän pieni välittämään, tarpeeksi suuri toteuttamaan Empowerin perustamiskokous pidettiin 15.12.1998 Pohjolan voiman pääkont-torissa Mikonkadulla Helsingissä. Juhlistimme vuoden 2018 lopussa konser-nimme 20-vuotismerkkipäivää yhdessä kaikkien empowerilaisten kesken kokoontumalla kakkukahveille niin työmailla kuin toimistoissakin Suomessa, Ruotsissa ja Baltiassa. Tuleva vuosi 2019 onkin Empowerissa jo kahdeskym-menesensimmäinen toimintavuosi, mikä kertoo yrityksemme uudistautumis-kyvystä ja palveluportfoliomme kestävästä kiinnostavuudesta.
Henkilöstömme on tärkein voimavaramme ja suuntasimmekin 20-vuotislahjoi-tuksemme henkilöstömme valitsemiin kohteisiin. Empowerin liiketoiminnoilla on suuri vaikutus energiatehokkuuteen sekä ilmastoasioihin ja henkilöstömme valinnat kohdistuivat vastaaviin teemoihin. Lahjoitimme WWF Suomi:n ilmas-totyöhön, mahdollistimme koodikerhotoiminnan 60 lapselle sekä teemme energia-alaa tunnetuksi tarjoamalla perusopetuksen käyttöön kaksi energian oppimispakettia, jolla peruskoululaiset voivat tutustua uusiutuvan energian tuotantoon, varastointiin ja käyttöön.
Haluan kiittää asiakkaitamme onnistuneesta yhteistyöstä ja henkilöstöämme sekä kumppaneitamme menestyksemme varmistamisesta. Vuoden 2018 päättyessä konsernimme tilauskanta on erittäin hyvä ja ulottuu monelle vuodelle, mikä tekee tulevaisuuden näkymistä valoisat. Haluamme myös vuonna 2019 kasvaa hallitusti laadun ja tehokkuuden varmistamiseksi ja toteuttaa älykästä yhteiskuntaa yhdistämällä vuosien saatossa kertynyttä toimialaosaamistamme digitalisaation tuomiin mahdollisuuksiin.
Jari Onniselkä
Toimitusjohtaja, Empower-konserni
Haluamme strategiamme mukaisesti olla edelläkävijöiden joukossa edistämässä digitalisaatiota sekä tarjota parhaita asiakaskokemuksia, joista Empower tunnetaan.
EMPO
WER
VU
OSIK
ERTO
MUS
201
85
2
VUO
SI N
UMER
OINA
Vuosi 2018 numeroina
Liiketoiminta Työturvallisuus
Asiakastyytyväisyys
Henkilöstö
8,7m€ 5,4 1700 44,6
252,7m€ 5853kpl
8,9m€
3,1%
7/10
kpl/milj. työtuntia
Liikevaihto HSE-havainnot Henkilöstön sukupuolijakauma
Käyttökate (EBITDA)
Poissaoloprosentti
Tyytyväisyys työhön
R&D Tapaturmataajuus (LWIF) Henkilöstö
keski-ikä
miehet
naiset
87%
13%
NPS
18,8
EMPO
WER
VU
OSIK
ERTO
MUS
201
86
3
EM
POW
ER L
YHYE
STI
Tarjoamme asiakkaillemme ainutlaatuisen yhdistelmän vuosien saatossa kertynyttä toimialan erityisosaamista, digitalisoidut prosessit ja työkalut sekä modernit ja modulaariset teknologia-alustat, jotka käsittelevät valta-van määrän reaaliaikaista Big Dataa. Olemme riittävän pieni välittämään ja tarpeeksi suuri toteuttamaan. Tämä on lupauksemme asiakkaillemme, henkilöstöllemme sekä kumppaneillemme.
Ole esimerkki
Luo voittaja-asenne
Rakenna luottamusta ja osoita kunnioitusta
Viesti avoimesti
Ota vastuu ja toteuta
Empower lyhyestiÄlykäs yhteiskunta kehittyy käsi kädessä ympäristön digitalisoinnin kanssa. Empower
visioi älykkään yhteiskunnan kasvavan nopeasti ja on sitoutunut työskentelemään sen
puolesta. Toteutamme älykkään yhteiskunnan välttämättömät toiminnot ja pidämme ne
toiminnassa 24/7. Toimintamme kattaa Pohjoismaat ja Baltian.
Arvomme
Työllämme on suuri merkitys meille kaikille. Ei ainos-taan yrityksellemme ja asiakkaillemme vaan myös koko planeetalle, ihmisille, taloudelle ja yhteiskunnan toimivuudelle. Tarkoituksemme ohjaa meitä joka päivä toiminnassamme, jossa keskitymme erityisesti neljään fokusalueeseen; kestävä energia, hypernopeat yhteydet, älykäs tuotanto sekä dataohjautuvuus.
Yhteydet
Älykäs energia
Älykkäänyhteiskunnan
ydinPlanet
ekologinen kestävyysPeople
hyvä elämänlaatuProfits
taloudellinen kasvuja vakaus
Performancetoimiva yhteiskuntaÄlykäs liikenne
Teollisuus 4.0
EMPO
WER
VU
OSIK
ERTO
MUS
201
87
4
FOK
USAL
UEET
Hyper-yhteydet Kasvava mobiilidataliikenne toimiii kehityksen ajurina. 5G-verkko ja mikro-operaattorit muuttavat markkinaa.
Tietoliikennekeskeisessä yhteiskunnassa digitaalis-ten tietoverkkojen olemassaolo ja nopeat viestintä-yhteydet nähdään sähkön lailla välttämättömyytenä. Yhteyden nopeus ja joustavuus ovat osa päivittäistä elämäämme ja toimivat polttoaineena innovaatioille ja uusille palveluille.
Fokusalueet
Kestävä energia Uusiutuva energia, energiayhteisöt ja yhteiskunnan sähköistyminen muokkaavat markkinaa.
Älykäs sähköverkko, Smart grid, on jo vakiintunut tapa rakentaa sähköverkkoja.
Kolme suurta megatrendiä:
• uusiutuvan energian suosion nousu • energiayhteisöjen syntyminen ja• yhteiskunnan sähköistymisen lisääntyminen,
kasvattavat kaikki älykkään verkon uudelleensuunnit-telun, rakentamisen ja toimivuuteen liittyvien operatii-visten palveluiden kysyntää.
Älykäs dataTieto-ohjautuva yhteiskunta ja tietoon pohjautuvat liiketoimintamallit.
Data economy eli tietotalous on uusi tapa harjoittaa liiketoimintaa hyödyntämällä tietoa ja eri teknologioita viestinnän, tiedonsiirron ja kaupankäynnin edistäjänä.
Tietoa hyödyntävät verkottuneet liiketoimintamallit ovat älykkään yhteiskunnan ytimessä, ja tulevaisuu-dessa kilpailuetu saavutetaan kehittämällä toimivin liiketoiminta-alusta.
Älykäs tuotanto Teollisuus 4.0:n maailma koostuu itseohjautuvuudesta ja kyber-fysikaalisista järjestelmistä.
Teollisuus 4.0:sta puhuttaessa kyse on älykkäästä tehtaasta, jossa kyber-fyysikaaliset järjestelmät ohjaavat ja valvovat prosesseja sekä tekevät päätöksiä. Työnkulku on digitalisoitu ja ohjaus tapahtuu automatisoidusti datan avulla. Hyödyt ovat selkeitä. Tuotantotehokkuutta voidaan selkeästi parantaa ja riskialttiissa työympä-ristöissä myös turvallisuutta parantaa dramaattisesti.
EMPO
WER
VU
OSIK
ERTO
MUS
201
88
4
FOK
USAL
UEET
5G-toimilupien tultua Suomessa lainvoimaisiksi vuoden
2019 alussa, avautui teknologia-alan yrityksille täysin
uusia kaupallisia mahdollisuuksia. Empower on mukana
5G-kehityksessä tarjoamalla ainutlaatuista tietoliiken-
nealan osaamista asiakkailleen. Viimeisen kymmenen
vuoden aikana Empower on tehnyt tuhansia mobiiliverk-
kojen tukiasemien asennuksia ja käyttöönottoja Suomessa:
Vuonna 2018 tukiasemien käyttöönottoja oli peräti 2000.
Empowerin laaja ammattilaisten joukko huolehtii siitä, että asiakkaille mahdol-listetaan sujuva siirtyminen 4G-maailmasta 5G-maailmaan. Loppuvuodesta 2018 Empower liittyi 5G Momentum -nimiseen yhteistyöverkostoon, jonka tavoitteena on tehdä Suomesta 5G-teknologian kärkimaa.
– Suomi on 5G-asennusten aallonharjalla. Alalta odotetaan paljon, sillä 5G-verkkoyhteyksien rakentaminen on vasta alkamassa. Kuitenkin jo nyt 5G on huomioitu rakentamisessa esimerkiksi kuitureitityksissä, kertoo Empowerin Area Manager Heidi Paukkunen Oulusta.
Tutkimusten mukaan suomalaiset ovat maailman ahkerimpia mobiilidatan käyttäjiä. Tiedonsiirron nopeus ja varmuus ovat tänä päivänä tärkeitä, sillä päivittäiset toimintamme ja monipuolistuvat älylaitteet tukeutuvat kasva-vassa määrin verkkoyhteyksien varaan. Valtava määrä verkkoon kytkettyjä laitteita vaatii taakseen 5G:n, jota pidetään seuraavana teknologisena vallankumouksena.
Empower tekee aktiivisesti tietoliikennerakentamiseen liittyvää yhteistyötä Nokian kanssa, jonka Oulun tehtaalla Empower on jo useamman vuoden ajan tehnyt mobiilitukiasemien asennuksia. Empowerin asentajilla on laajaa osaa-mista ja kokemusta työssä tarvittavasta mastotyöskentelystä, jota tehdään pääsääntöisesti kolmen tai neljän asentajan voimin. Empower suorittaa myös
runsaasti yksittäisiä mobiiliasennusprojekteja, jotka ovat kestoltaan 1–2 päivän pituisia.
– Empowerin asentajat tekevät työnsä ripeästi ja täsmällisesti. Saamme usein asennustöiden myötä laitteiden suunnitteluun ja kiinnitykseen liittyviä parannusehdotuksia, joista on meille paljon hyötyä, kuvailee Nokian Risto Martikkala, 5G Beam Forming and Field Test Specialist.
Testimastojen asennusprojektien lisäksi Empower oli mukana Oritkarin 5G-tukiaseman rakennusprojektissa, joka tehtiin Nokian kanssa yhteistyössä kotimaiselle operaattorille. Alkukesästä loppusyksyyn kestäneessä projektissa Empowerilta tilattiin ensisijaisesti suunnittelu- ja asennustyö, joka toteutettiin onnistuneesti sovitussa aikataulussa. Kaiken kaikkiaan Oulun alueella tehdyt 5G-työt ovat olleet sekä henkilöstön että asiakkaiden mielestä onnistuneita.
– Olemme todella tyytyväisiä Empowerin tekemiseen. Uskon, että yhteis-työmme tulee jatkumaan vilkkaana myös jatkossa. Kun tunnemme toisemme entuudestaan hyvin, yhteistyömme sujuu mutkattomasti, päättää Martikkala.
HYPE
R-YH
TEYD
ET
Empower vauhdittaa 5G-teknologian käyttöönottoa
Suomi on 5G-asennusten
aallonharjalla. Alalta odotetaan
paljon, sillä 5G-verkkoyhteyksien
rakentaminen on vasta alkamassa.
EMPO
WER
VU
OSIK
ERTO
MUS
201
89
Empower tehostaa palveluprosesseja AR-teknologian avulla
5
201
8 KO
HOKO
HDAT
Vuonna 2018 digitaalisten ratkaisujen kehittäminen eteni merkittävin harppauksin, josta hyvänä osoituksena voidaan pitää Pointr-nimisen AR-etäyhteistyösovelluksen tuomista osaksi Empowerin palveluita. Yhteistyökumppanina AR-teknologian käyttöönotossa on toiminut Pointr-sovelluksen kehittänyt Delta Cygni Labs.
Pointr on lisättyä todellisuutta hyödyntävä, pääasiassa videostriimiin pohjautuva viestintäväline, joka on optimoitu tekniseen ongelmanratkaisuun osapuolten ollessa eri sijainneissa. Sovelluksen käyttökohteita löytyy Empowerin omista prosesseista, esimerkiksi viankorjaustöiden, kenttäkat-selmusten ja suunnittelutöiden tehostajana. Pointr:n ja Empowerin kenttähenkilöstön avulla myös Empowerin asiakkaat voivat vierailla etänä toimitiloissaan tai infransa parissa. Merkittävimmät teknologian tuomat lisäarvot ovat matkustuksen väheneminen, paremmin käytetty työaika sekä nopeampi ongelmanratkaisu.
Empower luo perustan asiakkaidensa varmoille sisäverkkoyhteyksille koko Suomen alueella. Vuosi piti sisällään lukuisia kaapelointiprojekteja esimerkiksi Valtorin eli Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen kohteissa sekä Taysin etupihahankkeeseen kuuluvassa Lasten ja nuorten sairaalassa.
– Sisäverkoilla on luonnollisesti suuri merkitys yrityksille ja julkisille toimijoille nyky-yhteiskun-nassa. Tietoliikenneyhteyksien rakentamisessa huomioidaan tulevaisuuden tiedonsiirtotarpeet, ja sairaaloissa toimivilla yhteyksillä on korostunut merkitys. Sairaaloissa yleiskaapeloinnit ovat merkittävässä osassa lukuisten järjestelmien tiedonsiirrossa, ja niiden toimintavarmuuteen on kiin-nitetty erityistä huomiota, kertoo Pirkanmaan vastaava projektipäällikkö Simo Roihu Empowerilta.
Toimintavarmuutta ammattimaisella sisäverkkorakentamisella HY
PER-
YHTE
YDET
EMPO
WER
VU
OSIK
ERTO
MUS
201
810
Harku–Sindi-voimalinja lisää riippumattomuutta ja mahdollistaa uusiutuvan energian tuotannon Baltiassa
Viro saavutti vuodelle 2020 asetetut uusiutuvaa energiaa koskevat tavoitteensa jo pari vuotta sitten ja on nyt suunnannut katseensa vuoden 2030 tavoitteisiin.
Empower rakentaa Virossa 330 kV:n voimajohdon Viron kantaverkkoyhtiö Eleringille Harkun,
Lihulan ja Sindin kaupunkien välille. Suunnittelu alkoi jo vuonna 2017 ja rakennustyöt käynnis-
tyivät vuoden 2018 aikana perustusten rakentamisella ja pylväiden pystyttämisellä lähellä
Sindin kaupunkia. Projektin on tarkoitus valmistua vuoden 2020 loppuun mennessä.
KEST
ÄVÄ
ENER
GIA
5
201
8 KO
HOKO
HDAT
– Uskomme, että projekti valmistuu ajallaan, vaikka valmisteluvaiheessa ilmeni muutamia viivytyksiä, emmekä päässeet aloittamaan rakentamista aivan alkuperäisessä aikataulussa. Nyt kaikki materiaalit on jo toimitettu työmaille, jotka työllistävät merkittävän määrän baltialaista työvoimaa. Projekti koostuu kahdeksasta osasta. Neljä ensimmäistä osaa etenevät vauhdilla, ja lopuissa neljässä työ jatkuu esimerkiksi maa-alueita koskevien sopimusten solmimisella ja rakennuslupien hankkimisella, kuvailee johtaja Jaanis Järvet Empowerilta.
Elering on tyytyväinen työn laatuun ja yhteistyöhön Empowerin kanssa– Olemme tehneet yhteistyötä Empowerin kanssa jo pitkään ja luottamuk-sellisen suhteen ansiosta pystymme suhtautumaan projektiin levollisin mielin. Meille ja virolaisille ylipäänsä on tärkeää tehdä asiat aikataulussa, sillä voimalinja on osa kolmatta Viron ja Latvian välistä yhteyttä. Se tekee Baltian maista entistä riippumattomampia Venäjän sähköverkosta ja liittää meidät Manner-Euroopan verkkoon, kertoo Eleringin hallituksen jäsen Kalle Kilk.
Tällä hetkellä Viro vie energiaa ulkomaille, mutta tilanne muuttuu lähitulevaisuudessa, kun maa siirtyy energian tuotannossa entistä vähäpäästöisempiin vaihtoehtoihin. Viro saavutti vuodelle 2020 asete-tut uusiutuvaa energiaa koskevat tavoitteensa jo pari vuotta sitten ja on nyt suunnannut katseensa vuoden 2030 tavoitteisiin.
– Vanhoja tuotantoyksikköjä tullaan lähiaikoina sulkemaan, joten tarvitsemme uutta, korvaavaa tuotantoa. Nähdäksemme uusiutuvan energian kilpailukyky markkinoilla kasvaa ja uusiutuvan ener-
gian tuotannon lisärakentamispäätökset riippuvat entistä vähemmän avustuksista. Harku–Sindi-voimalinja onkin tärkeä sekä vuodelle 2030 asetettujen uusiutuvaa energiaa koskevien tavoitteiden saavuttamisen kannalta että virolaiseen energiantuotantoon tehtävien investointien tukena, koska se mahdollistaa esimerkiksi rannikkojen tuulivoiman ja sisämaan aurinkovoiman sisällyttämisen tuotantoverkkoomme, jatkaa Kilk.
EMPO
WER
VU
OSIK
ERTO
MUS
201
811
Empower sähköistää liikennettä
Liikenteen sähköistäminen etenee harppauksin ja kansallisilla ohjelmilla tähdätään liikenteen tuottamien hiilidioksidipäästöjen määrän vähentämiseen. Suomen ensimmäisen sähköauto-jen suurteholatausasema vihittiin käyttöön marraskuussa 2018 ja Empower huolehti aseman asennuksesta ja verkkoon liittämisestä. Kun auton lataaminen kestää tyypillisesti lounaan ajan, lyhenee latauksen aika teholaturilla kahvikupposeen – kunhan auton akuilla vain on mahdollisuus vastaanottaa energiaa nopeammin.
Kyseinen latausasema on laatuaan ensimmäinen Suomessa, joten asennusvaiheessa Empower oli täysin uuden äärellä.
– On arvokasta olla mukana pioneerihankkeissa, ja oppia uutta. Tässäkin tapauksessa loimme asennusohjeet ja kehitimme toimintatapaa yhteistyössä latausaseman toimittajan kanssa, jotta seuraavat yhteiset projektimme onnistuvat entistä paremmin, kertoo Empowerin yksikönpäällikkö Christer Sundholm.
Suomessa kesä 2018 oli poikkeuksellisen lämmin. Pitkän hellejakson myötä ilmastoinnin ja jäähdytyksen käyttö lisääntyi, jonka seurauksena myös sähkön kulutus oli kohtuullisen korkealla tasolla. Heinäkuussa 2018 Fingridin Olkiluodon sähköasemalla laitevika aiheutti tulipalon ja vahingoitti ohjauskaapelointia sillä seuraksella, että Teollisuuden Voiman Olkiluoto 2 sähköntuotanto tippui verkosta. Pian tämän jälkeen myös Olkiluoto 1 sähköntuotanto tippui verkosta ja yhteensä kuudesosa koko Suomen sähköntuotantokapasiteetista poistui suunnit-telemattomasti verkosta.
Empower oli keskeisessä roolissa sähköaseman korjaustöissä varmistamassa sähkönsaannin riittävyyttä. Sähköjärjestelmän tasapaino pysyi tilanteen ajan hyvällä tasolla ja töiden edet-tyä hienosti selvittiin ilman varavoimalaitosten käynnistämistä. Valvomopäällikkö Arto Pahkin Fingridiltä on tyytyväinen Empowerin toimintaan työmaalla.
- Vaikka poikkeustilanne tapahtui kesken kiireisimmän lomakauden, Empowerin ammattilaiset saatiin hienosti hälytettyä paikalle ja heidän sitoutumisensa tilanteen korjaamiseen oli kiitettä-vää. Työnjohto toimi tehokkaasti ja Empower osoitti ammattitaitonsa tuomalla esiin ratkaisuja ja kehitysideoita. Työmaalla oli väkeä lähes kymmenestä eri organisaatiosta ja yhteistyö toimi esimerkillisesti. Hyvä ilmapiiri kaikkien osapuolten kesken auttoi venymään pitkiä päiviä, ja voimalaitokset saatiin kytkettyä takaisin kantaverkkoon parin päivän sisällä tapahtuneesta, Pahkin toteaa.
Empower varmistaa sähkönsaannin riittävyyttä
KEST
ÄVÄ
ENER
GIA
5
201
8 KO
HOKO
HDAT
EMPO
WER
VU
OSIK
ERTO
MUS
201
812
EnerimCIS vapauttaa aikaa asiakastyöhön
Oulun Sähkönmyynti Oy vastaa Oulun Energia -konsernissa
sähkönmyyntiliiketoiminnasta ja tuottaa asiakaspalvelua
konsernin muille yrityksille sekä Pohjoista voimaa -yhteis-
työyrityksille. Empower on toimittanut Oulun Sähkönmyynti
Oy:lle asiakastietojärjestelmiä jo pitkään, ja vuonna 2018
niihin päivitettiin Empowerin kehittämä EnerimCIS:n, joka
modulaarisuutensa ansiosta mukautuu monipuolisiin
asiakastarpeisiin.
Oulun Sähkönmyynti Oy:n toimitusjohtaja Tiina Lyyra on ollut tyytyväinen EnerimCIS-järjestelmään.
– Odotimme EnerimCIS-järjestelmän tehostavan laskutustamme ja vapaut-tavan henkilöstöltämme aikaa asiakastyöhön. Meille asiakas on tärkein kehi-tystyön ajuri ja lopullinen tavoitteemme uuden järjestelmän käyttöönotossa oli, että asiakkaamme hyötyy tästä eniten. EnerimCIS mahdollistaa mukavan ja tehokkaan palvelun tuottamisen asiakkaillemme heidän valitsemissaan kanavissa – olkoon kyse puhelimesta, verkkopalvelusta tai vaikkapa sähkö-laskusta, Lyyra avaa valintaa.
Onnistunut EnerimCIS-käyttöönotto kannusti myös muut asiakkaat, joille Oulun Sähkönmyynti Oy tuottaa asiakaspalvelua siirtymään saman järjestel-män piiriin ja laajempi käyttöönottoprojekti käynnistyi loppuvuodesta 2018.
– Henkilöstöltämme on myös tullut positiivista palautetta järjestelmän käytettävyydestä, sillä se on ollut helppo oppia. Asiakaspalvelumme tulee osata Oulun ja Meri-Lapin alueiden energiapalveluiden erityispiirteet, jotta asiakkaan palvelukokemus onnistuu. Odotammekin, että uuden työntekijän perehdytyksessä voidaan jatkossa keskittyä enemmän alan erityisosaamisen kartuttamiseen järjestelmän opettelun sijaan. Samalla varsinainen perehdytykseen käytettävä aika voi lyhentyä, kun järjestelmään sisäänrakennetut prosessit ohjaavat uuttakin käyttäjää toimi-maan intuitiivisesti, Lyyra toteaa.
EnerimCIS mahdollistaa mukavan ja tehokkaan palvelun tuottamisen asiakkaillemme heidän valitsemissaan kanavissa – olkoon kyse puhelimesta, verkkopalvelusta tai vaikkapa sähkölaskusta.
ÄLYK
ÄS D
ATA
5
201
8 KO
HOKO
HDAT
EMPO
WER
VU
OSIK
ERTO
MUS
201
813
Axpo aloitti energiakaupan liiketoiminnan laajentamisen Keski-Euroopasta Pohjoismaihin vuonna 2004. Vuonna 2006 alkoi yhteistyö Empowerin kanssa, joka valittiin Pohjoismaiden fyysisen sähkönmyynnin palveluiden toteutuskumppaniksi vastuualueenaan tietotekniset ratkaisut sekä eri maissa tapahtuvat fyysisen sähkön toimitukseen liittyvät energiamarkkina- ja laskutuspalvelut. Axpo Finland perustettiin vuonna 2009 vahvistamaan Axpon markkinaosuutta Pohjoismaissa ja Baltiassa. Sähkön vähittäismarkkinoiden liiketoimintaprosessien siirtyessä datahubeihin 2020-luvulla, on järjestelmäpäivitys tarpeen, joten Axpo valitsi Empowerin toteuttamaan Pohjoismaiden datahub-integraatiot EnerimCIS:n avulla.
- Yhteistyön käynnistyessä markkinoilta ei löytynyt Empowerille selkeää kilpailijaa, joka olisi kyennyt tarjoamaan vastaavanlaisia energiamarkkinapalveluita Pohjoismaissa. Empowerin kyky ymmärtää tarpeemme ja tuot-taa niihin ratkaisuja on ollut yhteis-työmme kantava voima. Arvostamme asiakaslähtöistä palvelua, jota olemme Empowerilta saaneet, kertoo Axpolla liiketoiminnan kehittämisestä ja uusista palveluista vastaava Kimmo Tyni.
– Meille Empower on tärkeä kumppani, jonka palvelukokonaisuus on ainutlaatui-nen. Vastaavaa toimijaa, joka neutraa-lina osapuolena tuottaa energiamarkki-napalveluita Pohjoismaissa ja Baltiassa, ei ole olemassa. Empower kykenee myös tarjoamaan joustavuutta palvelutuotan-nossa, mikä liiketoimintamme syklisen luonteen vuoksi on välttämätön edelly-tys onnistumiselle, Tyni kertoo.
Asiakaslähtöistä energiamarkkinapalvelua Pohjoismaissa ja Baltiassa
Savon Voima valitsi Empowerin mittauspalveluidensa tuottajaksi kesällä 2018 ja tiukasti aikataulutettu projekti valmistui määräajassa mittaustiedonhallinta- ja taseselvityspalve-luiden käynnistyessä maaliskuun 2019 alussa. Projektissa Savon Voima -konserni uudisti mittaustiedon hallinnan infrastruktuuriaan siirtämällä konsernin kaikki 120 000 sähkön- ja kaukolämmön mittauspistettä Empowerin EnerimSMP-alustalle. Samalla rakennettiin myös valmius datahubia varten ja varauduttiin energia-alan tulevaisuuden muutoksiin, kuten 15 minuutin tasejakson vaatimuksiin.
Empower huolehtii mittaustiedon keräämisen lisäksi myös sen jatkokäsittelystä ja laadun-hallinnasta ennen tiedon toimittamista Savon Voiman asiakastietojärjestelmään laskutuksen perustaksi.
- Datahubin käyttöönotto ajoittuu Suomessa 2020-luvulle ja tämän myötä verkkoyhtiöiden tulee toimittaa hubiin validoitua ja laadukasta mittausdataa. Kun mittauspalvelulla kerätään raakadataa mittalaitteista, on laadunvalvonta ja -hallinta luonnollisesti riippuvainen siitä, kuinka hyvin keruu on onnistunut. Empowerin tuottaessa nämä molemmat, meidän on helpompaa paikallistaa ja korjata virheet ja toki myös asiakkaan on selkeämpää arvioida kokonaispalvelun onnistumista, kertoo käynnistysprojektin ohjausryhmään kuulunut Empowerin myyntipäällikkö Juha Kiukas.
Mittaustieto- ja laadunhallintapalvelut saumattomana kokonaisuutena
ÄLYK
ÄS D
ATA
5
201
8 KO
HOKO
HDAT
Meille Empower on tärkeä kumppani, jonka palvelukokonaisuus on ainutlaatuinen. Vastaavaa toimijaa, joka neutraalina osapuolena tuottaa energiamarkkinapalveluita Pohjoismaissa ja Baltiassa, ei ole olemassa.
EMPO
WER
VU
OSIK
ERTO
MUS
201
814
Empower avasi uuden Smart Factoryn Haminaan
Haminan Hailikariin valmistuva älytehdas vahvistaa
merkittävästi Empowerin asemaa älykkään yhteiskunnan
mahdollistajana ja alan edelläkävijänä. Tehtaassa
tuotetaan huoltokeskuspalveluja teollisuuden eri aloille
uusinta IoT-teknologiaa ja datan keruuta hyödyntäen.
– Keskitämme Haminaan myös digitaalisten, älytekniikkaa hyödyntä-vien tuotteiden ja palveluiden kehitystyön. Haminan tehtaamme onkin eräänlainen ”huippulaboratorio”, mallitehdas, jossa sovellamme kehittä-miämme palveluja ja perinteinen teollisuus hyödyntää uusimpia tekno-logian mahdollisuuksia. Näin älykäs tuotannonohjaus ulottuu kaikkeen, mitä tehtaassa tapahtuu, kertoo johtaja Vesa Ikonen Empowerin Smart Industry -liiketoiminnasta.
Reaaliaikanen datan keruu ja toiminnan läpinäkyvyys tarjoavat ajantasaista tietoa oman organisaation kaikille tasoille, asiakkaille ja alihankkijoille. Toiminnan tehostamiselle ja olosuhteiden optimoinnille se tarjoaa lähes rajattomat mahdollisuudet.
– Haluamme, että uudesta tehtaastamme rakentuu huippuesimerkki modernista älytehtaasta, joka palvelee asiakkaitaan läpinäkyvästi ja laadukkaasti sekä innostaa kaikkia soveltamaan IoT:n tarjoamia uusimpia mahdollisuuksia. Moderni älytehdas ei ole koskaan valmis, vaan älykkäiden järjestelmien kerätessä dataa, toimintoja kyetään kehittämään kaiken aikaa, Ikonen jatkaa.
Myös työntekijät viihtyvät turvallisessa, ergonomisessa ja modernissa toimintaympäristössä. Kestävän kehityksen periaatteet ovat tekemisen keskiössä – ne kulkevat käsi kädessä taloudellisuuden ja kilpailukyvyn kanssa.
TUOTANTOPROSESSI
Älykäs toiminnanohjaus-
järjestelmä
Ihmiset
ANALYTIIKKA JA ASIAKKAAT
OHEISTOIMINNOT
Turvallisuus
Fyysisen turvallisuuden tarkkailu (EmSafe)
Ergonomian ja olosuhteiden optimointi
Tietoturvallisuuden tarkkailu ja varmistaminen
Tuotannon seuranta
Tuotanto-olosuhteiden valvonta
Työnjohto voi seurata ja optimoida prosessin etenemistä ja työntekijätilannetta.
Asiakasyhteydet
Yhteydet asiakkaaseen, kirjanpitoon ja laskutukseen reaaliajassa
Analyysi ja kehitys
Tuotannon analyysi ja kehittäminen
Suunnittelu
Kattava näkymä tuotannon suunnittelua ja optimointia varten
Huoltojen ennakointi
Itseohjautuvuus
Työtilaukset päätelaitteella
Mahdollisuus itse valita työjärjestys
Kokonaistilanne näkyvissä (työn vaiheet, raaka-aineet, huollot)
Logistiikan optimointi
Materiaalivirtojen tehokas hallinta
Varastointi ja kuljetus ajan tasalla
ÄLYK
ÄS T
UOTA
NTO
5
201
8 KO
HOKO
HDAT
EMPO
WER
VU
OSIK
ERTO
MUS
201
815
ÄLYK
ÄS T
UOTA
NTO
Koskienergia tuottaa uusiutuvaa energiaa
Koskienergia Oy on vesivoimalla sähköä tuottava yhtiö. Yhdessä tytäryhtiönsä Koskienergia Koskivoima Oy:n kanssa sillä on 30 pienvoi-malaitosta eri puolilla Suomea. Niissä tuotetaan hiilidioksidivapaata sähköä, joka myydään loppuasiakkaille omistajayhtiöiden kautta.
Empowerilla on pitkäaikainen asiakassuhde Koskienergian kanssa ja tällä hetkellä Empower huolehtii Koskienergian 23:n voimalaitoksen huollosta, kunnossapidosta ja valvonnasta. Koskienergian toimitusjohtaja Hannu Ruotsalaisen mukaan yhteistyö on sujunut hyvin.
– Yhtiömme nykymuodosta vuodesta 2012 lähtien olemme kehittäneet huoltoyhteistyötä niin, että se täyttää kiitettävästi turvallisuus-, ympä-ristö- ja tehokkuustavoitteet. Viiden vuoden aikana on päästy tasolle, jolla toiminnan kehittäminen ja 24/7-valvontaprosessit toimivat hyvin.
Fortumin Loviisan ydinvoimalaitoksen vuosihuolto
Empowerin pitkäaikainen palvelusopimus Fortumin Loviisan ydinvoima-laitoksen vuosihuollon linjatöissä jatkui. Elokuusta alkaen laitoksella toteutettiin kaikkien aikojen laajimmat turvallisuuteen ja tuotantoon liittyvät perusparannukset. Voimalaitoksen kakkosyksikössä tehtiin muutos- ja parannustöiden lisäksi kahdeksan vuoden välein tehtävät määräaikaistarkastukset.
Empower oli omalta osaltaan auttamassa laajoissa investointitöissä ja osallistui vuosihuollon linjatöihin huoltamalla muun muassa pääkiertopum-put, merivesipumput ja muita pumppuyksiköitä sekä sähköautomaation toimintaa.
– Empower on meille pitkäaikainen kumppani, jonka kanssa yhteistyö on toiminut hyvin, kertoo Fortumin ryhmäpäällikkö Markku Riekkinen tyytyväisenä.
Vuosihuollot ja niiden kanssa toteutetut investoinnit ovat osa ydinvoimalai-toksen käyttöiän hallintaa, jolla varmistetaan molempien laitosyksiköiden luotettava sähköntuotanto ja turvallinen toiminta nyt ja tulevaisuudessa.
Ainutlaatuista vesivoimalapalvelua Vattenfallille
Empowerin pitkäaikainen palvelusopimus Vattenfallin kanssa jatkuu edelleen. Empower tuottaa Vattenfallille sen kaikkien yhdeksän Suomen vesivoimalaitoksen paikalliskäytön ja kunnossapidon palvelut. Näihin kuuluvat muun muassa koko voimalaitoksen viikko-, kuukausi- ja vuosi-huollot, keskitetty 24/7 käyttövalvomo sekä laitosten lähellä toimivan paikallisen käyttö- ja kunnossapitohenkilöstön palvelut.
– Vesivoimatuotanto perustuu yhä enemmän ulkoisten kunnossapito-palvelujen käyttämiseen, joten on tärkeää, että yhteistyö sujuu hyvin. Empower kykenee tarjoamaan palvelukokonaisuuden, johon sisältyvät sekä valvomo- että jatkuvat kunnossapitopalvelut, ja tällaista ei Suomen markkinoilla kukaan muu pysty tarjoamaan. Merkittävä etu on myös se, että Empower tuntee hyvin laitoksemme. Hyvän ennakkohuollon ansioista häiriöitä ja vikakäyntejä on hyvin vähän, ja voimaloiden käytettävyys on huippuluokkaa, Vattenfallin Vesivoimasta vastaava johtaja Erik Mälkki kertoo.
5
201
8 KO
HOKO
HDAT
EMPO
WER
VU
OSIK
ERTO
MUS
201
816
6
VAS
TUUL
LISU
USVA
STUU
LLIS
UUS
Liiketoiminta Eettinen toiminta
Code of Conduct –koulutuksen suoritus:Tavoite 100 %
Vastuullinen toimitusketjuToimittaja-auditointien määrä:
Tavoite 48 kpl
InnovointiKestävään kehitykseen liittyvien ideoiden määrä:
Tavoite 200 kpl
IhmisetTyöturvallisuusTapaturmien taajuus (TRIF):Tavoite -20 %
Vakavien tapaturmien määrä:Tavoite 0
HyvinvointiTerveysprosentti:Tavoite > 50 %
Sairauspoissaoloprosentti:Tavoite < 3 %
YmpäristöIlmastoCO2-päästöt/liikevaihto:Tavoite -10 %
Uusiutuvista lähteistä tuotettu CO2-vapaa sähkö: Tavoite 100 % omissa kiinteistöissä ja vuokrakiinteistöissä mahdollisimman korkea
KiertotalousKierrätysprosentti:Tavoite 80 %
Ympäristökoulutuksen suoritus:Tavoite 100 %
SmartSociety
Ekologinen kestävyys
Yhteiskunnan parempi toimivuus
Ihmisten hyvinvointi
Taloudellinen kasvu ja vahvuus
VastuullisuusEmpowerilla vastuullisuus on strategian ytimessä ja vastuullisuustavoit-teiden kulmakivet; liiketoiminta, ihmiset ja ympäristö, tukevat kaikilta osin älykkään yhteiskunnan toteuttamista. Vuonna 2018 Empower sitoutui YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin, jotka tukevat ja edistävät konsernin vastuullisuutavoitteiden toteutumista.
EMPO
WER
VU
OSIK
ERTO
MUS
201
817
Empowerin liiketoiminnan luonteesta johtuen yksi keskeisistä vastuullisuusteemoista on hankintojen vastuullisuus. Empowerille on tärkeää, että yhtiön jokainen kumppani on sitou-tunut noudattamaan korkeimpia lainsäädännöllisiä ja eettisiä vaatimuksia liiketoiminnas-saan. Empower auditoi myös kumppaneitaan säännöllisesti. Hyvässä yhteisymmärryksessä toteutetut tarkastuskierrokset toimivat apukeinona toiminnan kehittämiselle ja yhteisten merkitysten tunnistamiselle.
Voimajohtopylväiden toimittajan auditointi
Empower toimii yhteiskunnalle kriittisillä toimialoilla, joten toiminnan laatu ja turvallisuus ovat tärkeitä strategisia painopisteitä. – Materiaalin ja palvelun toimittajat ovat osa Empowerin palveluketjua, ja siksi varmistamme, että he täyttävät kriteerimme, kertoo hankintajohtaja Veli-Matti Sääski.
– Luokittelemme toimittajakumppanit liiketoiminnan kriittisyyden kannalta sekä kestävän kehityksen ja tietoturvavaatimusten perusteella. Heidän on täytettävä Empowerin vastuullisen toimintatavan ohjeiden ja tilaajavastuulain vaatimukset. Luokituksesta riippuen teemme toimittajille laajuudeltaan erilai-sia auditointeja kuten HSEQ®-arviointi (Health, Safety, Environment, Quality), toimialakohtainen auditointi ja ns. UPA-auditointi (Työturvallisuuskeskuksen Alihankintayritysten turvallisuusarviointi).
Baoding Mast Import & Export Company Limited on vuonna 1998 perustettu tehdas Quanzhoun Cityssä, Etelä-Kiinassa. Heidän päätuotteitaan ovat voima-johtopylväät ja telemastot. Suoritimme auditoinnin heidän tehtaallaan viime kesänä, kun aloitimme toimittajayhteistyön. Näin varmistimme merkittävän
uuden toimittajan tuotteiden ja tuotannon laadun sekä toiminnan ja laatujärjestelmän vaatimustenmukaisuuden.
Yrityksen johtaja Niu Hanjun on tyytyväinen yhteistyö-hön. – Meille on ilo olla Empowerin toimittaja, hän kertoo. – Meillä on ISO 9000 laatujärjestelmä ja tuotteillamme CE-sertifikaatti. Empowerin meille tekemä toimittaja- auditointi on meille kunnia-asia. Empower on yksi tärkeim-piä asiakkaitamme. Teemme parhaamme parantaak-semme palveluamme ja laatua pitkällä tähtäimellä, jotta voimme olla luotettava toimittaja Empowerille, sanoo Niu Hanjun.
6
VAS
TUUL
LISU
US
Toimitusketjun läpinäkyvyys
LIIK
ETOI
MIN
TA
Teemme parhaamme parantaaksemme palveluamme ja laatua pitkällä tähtäimellä, jotta voimme olla luotettava toimittaja Empowerille.
EMPO
WER
VU
OSIK
ERTO
MUS
201
818
InnovointiEmSightSDM helpottaa valvontaa Stora Enson tehtaalla Stora Enso on pakkaus-, biomateriaali-, puutuote- ja paperiteol-lisuuden uusiutuvien tuotteiden maailmanlaajuinen toimittaja. Yrityksen Packaging Solutions -divisioonan Lahden tehdas tarjoaa laajalle asiakaskunnalle kuitupohjaisia aaltopahvipakkauksia. Uusiutuvat, korkealuokkaiset ja innovatiiviset ratkaisut tuovat lisäarvoa asiakkaille mm. vähittäis- ja verkkokaupassa sekä teolli-suudessa, kuljetuksessa ja myynninedistämisessä.
Empowerilla on pitkäaikainen kunnossapitosopimus tehtaan kanssa. Sen lisäksi Empower asensi vuonna 2018 tehtaalle kaksi anturi-teknologiaan perustuvaa EmSightSDM-järjestelmää. Tuotanto-olosuhteiden mittaamiseen ja optimointiin Empowerin kehittämä älytuote kerää dataa langattomien sensoreiden avulla. Tukiaseman ja pilvipalvelun kautta tieto välittyy reaaliaikaisesti mobiilisovelluk-seen työntekijöiden ja työnjohdon seurattavaksi sekä datajärjestel-mään mahdollista jatkoanalysointia varten.
Stora Enson tuotantopäällikkö Roope Laaksonen on tyytyväinen yhteistyöhön Empowerin kanssa ja asennettujen EmSightSDM-järjestelmien tuomiin mahdollisuuksiin.
– Erityisen hyödyllinen järjestelmä on ollut, kun mittausten avulla on kyetty jäljittämään muutama puute ja havaitsemaan virheti-lanne ilmankostutuksen laitteistossa. Nyt kykenemme sensoreiden välityksellä kertyvän datan avulla tehokkaasti valvomaan varaston kosteutta ja reagoimaan mahdollisiin häiriöihin tuotanto-olosuh-teissa nopeasti, Laaksonen kertoo.
Energiajousto on työkalu vastuulliseen energiankäyttöön Suomen sähkömarkkinoiden toimintaa edistävä viranomainen Energiavirasto valitsi Empowerin selvittämään varttitaseen vaiku-tuksia sähkömarkkinoiden eri toimijoihin ja kartoittamaan vart-titaseeseen siirtymisen aikataulumahdollisuuksia. Empower teki selvityksen yhteistyössä Valor Partnersin kanssa. Selvityksessä tunnistettiin työkaluja sekä arvioitiin mahdollisia ongelmia ja haas-teita sekä niiden vaikutusta 15 minuutin tasejaksoon siirtymisen implementointiaikatauluun.
Nykyistä tuntia lyhyempään taseselvitysjaksoon siirtymisen tavoit-teena on arvottaa sähköenergian hinta 15 minuutin aikajaksoille, koska sen oletetaan ohjaavan energiankäyttöä ja tasaavan kulutuspiikkejä.
Varttitaseeseen siirtymisen odotetaan siis lisäävän sähkön kysyntä-joustoa, jonka yritykset pyrkivät automatisoimaan uusien teknologioi-den avulla. Tiedon ja automaation avulla sähkön kulutusta voidaan siirtää hinnan ohjaamana ja käyttöä vähentää korkean hinnan aikana.
Lähitulevaisuudessa jouston tarve kasvaa energiamarkkinoilla, sillä EU on asettanut tavoitteeksi nostaa uusiutuvan energiantuotannon osuutta. Käytännössä tämä tarkoittaa sääolosuhteiden mukaan voimakkaasti vaihtelevan energiantuotannon, kuten aurinko- ja tuuli-voiman lisääntymistä ja toisaalta säätökykyisemmän energiantuotan-non, kuten lämpövoimatuotannon, poistumista markkinoilta.
6
VAS
TUUL
LISU
USLI
IKET
OIM
INTA
Empower on systemaattisesti panostanut tuotekehitykseen ja luonut teknologisia innovaatioita turvallisuuteen ja optimaaliseen tuotantoon liittyen. Vuonna 2018 Empower nopeutti IoT-teknologian kehitystyötään hankkimalla TreLabin kehittämät reaaliaikaiseen mittausteknologiaan perustuvat ratkaisut. Hankinnalla vahvistettiin yhtiön teollisuudelle suunnattuja digitaalisia ratkaisuja ja kehitettiin uusia IoT-teknologiaa hyödyntäviä palveluita. Empowerin digitaaliset tuotteet edistävät asiakkaidemme liiketoiminnan vastuullisuutta.
Vuoden 2018 aikana Empower loi viisi uutta MVP-tuotetta ja kehitystiimeissä työ jatkuu useiden ideoiden parissa – vuodelle 2019 yhtiö asetti tavoitteekseen tuottaa uusia kestävää kehitystä tukevia ideoita tuottaa 200 uutta kestävää kehitystä tukevaa ideaa. Empowerin oma T&K-toiminta siirtyi myös agile-malliin ja tähän liittyvät työmetodit sekä sitä tukeva infrastruktuuri otettiin käyttöön koko konsernissa. Syvä asiantuntijuutemme energia-alalla on kysyttyä, ja olemme mukana koordinoimassa sekä kansallisia että kansainvälisiä kehityshankkeita energia-alan murrokseen liittyen.
EMPO
WER
VU
OSIK
ERTO
MUS
201
819
6
VAS
TUUL
LISU
USLI
IKET
OIM
INTA
Empower Digital Site helpottaa laitetilojen älykästä hallintaa
Digital Site on Empowerin digitaalinen palvelu, jossa muodostetaan digitaa-linen kaksonen yhdistämällä miehittämättömän teknisen tilan näköismalli, dokumentaatio ja reaaliaikainen käyttötilannetieto. Virtuaalinen tai digi-taalinen kaksonen on fyysisen vastineensa datapohjainen malli, joka tukee toiminnan eri vaiheita. Malli auttaa ymmärtämään menneitä tapahtumia, nykytilannetta sekä ennustamaan tulevaa, jolloin omistaja pystyy tekemään oikeita päätöksiä esimerkiksi käytön optimoinnin ja huoltotöiden osalta koko elinkaaren näkökulmasta. Digital Site voidaan toteuttaa esimerkiksi tietoliikennelaitetilasta, sähköasemasta tai vaikkapa voimalaitoksesta.
Digital Site -näköismalli voidaan muodostaa 360°-virtuaalikierroksena, 3D-mallina tai näiden yhdistelmänä. Palveluun liitettävä dokumentaatio sekä olosuhde- ja käyttötilanneseuranta upotetaan näköismalliin siten, että käyttäjä ymmärtää aina, mihin tilan osaan tai laitteeseen kyseinen tieto liittyy. Olosuhde- ja käyttötilanteen analysointiin voidaan käyttää Empowerin oman EmSDM IoT-ratkaisun tai vaikka LoRaWAN-verkossa toimivien mittalaitteiden tuottamaa dataa.
– Käynnistimme Digital Siten kehityksen muutama vuosi sitten tunnis-taessamme, että etenkin tietoliikennetilojen dokumentaatio on monilta osin puutteellista tai vaikeasti hyödynnettävissä. Ratkaisuna ongelmaan nähtiin 360°-virtuaalikierros, jota kokeilimme ensimmäisen kerran Empowerin Harjavallan toimipisteessä sijaitsevan serveritilan dokumentointiin, kertoo Head of Operational Excellence and New Business Development Joonas Koivuniemi Empowerilta.
Vuonna 2018 Digital Sitea pilotoitiin teleliiketoiminnassa Helsingissä ja Jyväskylässä. Pilotoinnin tarkoituksena oli tunnistaa tuotteen potentiaali ja tuotekehityksen suuntaviivat. Asiakkaalta saadun palautteen perusteella tuote koettiin tarpeelliseksi, ja suunta tuotteen jatkokehittämiselle on nyt selkeämpi. Potentiaalia on tietoliikenneympäristössä etenkin laitetilojen valokuvadokumentaation ylläpitämisessä ja nykyisiä malleja huomattavasti paremmassa hyödynnettävyydessä.
Dokumentaatio
Reaaliaikainen analytiikka
Näköismalli
Myös vastuullisuuden hyötynäkökulma tuli esiin tietoliikenneinfran saralla. – Digital Siten käyttöönotolla voidaan vähentää matkustamista palvelukoh-teisiin, kun esimerkiksi muutostöiden suunnittelua voidaan tehdä digitaalisen kaksosen avulla. Lisäksi olosuhde- ja käyttötilanteen analysointi auttaa optimoimaan tilan lämmitysratkaisua ja vähentää siten energiankulutusta sekä pidentää laitteiden elinkaaria. Näin positiivisia ympäristövaikutuksia syntyy vähentyneiden liikenteen päästöjen, vähentyneen lämmitysener-gian tarpeen sekä esimerkiksi vähentyneen akkujen kysynnän muodossa, Koivuniemi päättää.
EMPO
WER
VU
OSIK
ERTO
MUS
201
820
TurvallisuusVuosi 2018 sujui Empowerissa turvallisuuden kannalta erittäin hyvin ja etenimme hyvällä vauhdilla kohti tavoitteitamme. Painopisteenä vuonna 2018 oli syventää HSE-kulttuuria järjestämällä kulttuurityöpajoja, joissa koostimme yhteisen perusnäkemyksen siitä, mitä on hyvä HSE-kulttuuri. Työpajoissa osallistujat saivat myös hyvän tuntemuksen Empowerin nyky-tasosta ja tulevista kehitysmahdollisuuksista.
Vuonna 2018 Empowerin tavoitteena oli vähentää poissaoloon johtaneiden tapaturmien taajuutta <5:een ja pääsimmekin lähes tavoitteeseen vuoden tapaturmataajuuden ollessa 5,4. Empowerin päämääränä on myös tulevana vuonna parantaa turvallisuutta. Jatkuvan parantamisen periaatteiden mukai-sesti säilytämme aina osan aikaisempien vuosien mittareista ja kehitämme vuosittain rinnalle uusia mittareita. Empowerin numeerinen LWIF-tavoite vuodelle 2019 on <4 ja kaikkien raportoitujen tapaturmien kokonaismäärää (TRIF) pyrimme laskemaan 20 prosentilla. Pienissä tapaturmissa piilee vaka-van tapaturman mahdollisuus, jolloin kaikkien tapausten kattava tutkinta on olennaista.
Empower juhlisti viidettä tapaturmatonta vuotta Anjalankosken tehtailla Empower on vastannut Stora Enson Anjalankosken tehtaiden kunnossa-pidosta ja projektoinnista vuodesta 2008 alkaen. Työturvallisuuden kehit-tämiseen on panostettu koko ajan merkittävästi, ja huhtikuun viimeisenä päivänä vuonna 2018 Anjalankosken tehtailla saavutettiin peräti 5. vuosi ilman poissaoloon johtaneita työtapaturmia. Saavutuksesta ollaan yhdessä ylpeitä, sillä sen eteen on tehty töitä koko henkilöstön voimin.
Empowerin aloittaessa Stora Enson kumppanina Anjalankosken tehtailla työtapaturmatilastot näyttivät merkittävästi erilaisilta tapaturmien luku-määrän ollessa vuositasolla noin 35. Vuonna 2010 tehtailla otetiin käyttöön nykyinen tilastointimenetelmä, jossa tapaturmat luokiteltiin poissaoloon johtaneisiin tapaturmiin (ns. LTA-tapaturma) sekä tapaturmiin, jotka eivät
aiheuta poissaoloa (ns. TRI-tapaturma).
– Viiden vuoden aikana tapamme toimia on muuttunut huomattavasti, sillä henkilöstömme on sitoutunut työtur-vallisuusasioihin ja kaikki ymmärtävät sen tärkeyden. Nyt mietimme jo ennen töiden aloitusta mahdolliset turvallisuus-riskit ja havainnoimme työympäristöä säännöllisesti ohjeiden avulla. Turvallisuushavaintojemme lukumäärä on kasvanut tasaisesti, kun henkilöstöllämme on parempi ymmärrys siitä, millaiset asiat voivat aiheuttaa riskitilanteita, kertoo yksikön-päällikkö Matti Saarainen Empowerilta.
Havaintoihin myös kannustetaan Empowerin ja Anjalankosken tehtaiden omistajan Stora Enson puolesta. Kuukausittain Anjalankoskella palkitaan sekä laadultaan paras ilmoitus että lukumäärältään ahkerin havainnoija, ja toki tapaturmat-
tomuuden pyöreitä päiviä juhlistetaan koko henkilöstön kesken – viimeisen viiden vuoden aikana näin on ehditty tehdä jo useampaan otteeseen.
6
VAS
TUUL
LISU
USIH
MIS
ET
Nyt mietimme jo ennen töiden aloitusta mahdolliset turvallisuusriskit ja havainnoimme työympäristöä säännöllisesti ohjeiden avulla.
EMPO
WER
VU
OSIK
ERTO
MUS
201
821
Henkilöstön hyvinvointi on Empowerille voimavara ja painopiste työky-kyä lisäävissä hankkeissa on vuosi vuodelta siirtynyt reaktiivisesta sairaudenhoidosta proaktiiviseen ennaltaehkäisevään toimintaan. Tämä on tuottanut hyvää tulosta, sillä 58 prosenttia empowerilai-sista oli terveenä läpi vuoden ilman yhtään sairauspoissaoloa ja sairauspoissaoloprosenttimme oli myös yleisesti ottaen alhainen ollen 3,1 prosenttia. Tuki- ja liikuntaelinsairauksista ja oireista johtuvien poissaolojen hallinta onnistui vuonna 2018 erityisen hyvin kun niistä johtuvat sairauspoissaolot vähenivät peräti 20 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.
Omavalmentaja edistää työkykyä Empower lanseerasi yhteistyössä Terveystalon kanssa Omavalmentaja-ohjelman tavoitteena ennaltaehkäistä ja vähen-tää tuki- ja liikuntaelinoireita. Ohjelmassa työterveyden ammat-tilaiset arvioivat työntekijän terveysperustetta, tavoitetta ja muutosvalmiutta sekä ohjaavat harkintansa mukaan valmennuk-seen työfysioterapeutille sekä ravitsemusterapeutille. Ohjelma on suunnattu fyysisesti vaativaa työtä tekeville henkilöille, jotka voivat vaikuttaa liikunnan lisäämisellä hyvinvointiinsa ja toimin-takykyynsä terveytensä ja työkykynsä edistämiseksi.
Aalto ja Hintsa Performance – Paremman elämän tutkimus Empowerissa Aalto-yliopisto ja Hintsa Performance toteuttavat vuosina 2018–2020 Parempi elämä ja suorityskyky -tutkimushankkeen, jossa tutkitaan, kuinka organisaation johdon hyvinvointi heijastuu itse organisaation hyvinvointiin. Tutkimuksesta vastaavan Hintsa Performancen Juha Äkräsen mukaan tieteellisissä tutkimuksissa on todistettu, että henkilöstön hyvinvointi ja suorituskyky liittyvät vahvasti toisiinsa. Terveet ja onnelliset työntekijät voimaannuttavassa ja kannusta-vassa organisaatiossa voivat yltää huippusuorituksiin ja lisäävät näin myös asiakastyytyväisyyttä.
Empower oli yksi ensimmäisistä tutkimukseen osallistuneista yrityk-sistä ja haki tutkimuksesta työkaluja henkilöstön hyvinvoinnin ymmär-tämiseen ja sen edelleen kehittämiseen. Laajat vertailutulokset ovat selvillä vasta vuoden 2020 alkussa, mutta jo nyt Empowerin tuloksista selvisi, että organisaatiota johdetaan niin kutsutulla palvelevalla johta-juustyylillä, mikä tukee itseohjautuvia tiimejä. Esihenkilö-alaissuhteet toimivat ja kulttuurissa on vahva osaamisen ilmapiiri, mikä kertoo asiantuntijaorganisaatiosta, jonka osaajat haluavat kehittyä.
6
VAS
TUUL
LISU
USIH
MIS
ET
Hyvinvointi
Johtajuudessa on kysymys ihmisten välittämisestä ja toisaalta mahdollisuudesta tarjota ympäristö, jossa voi tuntea kehittyvänsä ja onnistuvansa.
– Mukaan ohjelmaan valikoitui 30 henkilöä eri liiketoiminnoistamme, kertoo Empowerin HR Business Partner Laura Ahlblad. Vuonna 2018 alkaneen pilottihankkeen tulosten avulla arvioimme, voisiko Omavalmentaja-ohjelmaa laajentaa pysyväksti toimintamalliksi. Aktiivisilta osallistujilta saadun palaut-teen perusteella ohjelmasta on ollut hyötyä ja heillä on ollut hyvä motivaatio muutoksien tekemiseen. Pienet muutokset on palkittu yleisen vireystason parantumisena ja parempana jaksamisena.
– Johtajuudessa on kysymys ihmisten välittämisestä ja toisaalta mahdolli-suudesta tarjota ympäristö, jossa voi tuntea kehittyvänsä ja onnistuvansa. Tutkimus vahvisti tietoa siitä, että henkilöstössämme on paljon kokeneita ja asiantuntevia ihmisiä, joilla on hyvä itseluottamus ja halu vaikuttaa. Energia-alan läpikäydessä parhaillaan merkittävää murrosvaihetta, voimme tarjota asiantuntijoillemme haasteita ja vastuuta, sillä he pääsevät kehittämään tulevaisuuden energiaekosysteemeitä ja ovat avainasemassa energiatehok-kaiden ja ilmastoneutraaleiden ratkaisuiden luomisessa. Kulttuurillemme ominaista on jakaa tietoa ihmisten välillä ja meillä on turvallista haastaa ja kehittyä, kertoo Mika Yletyinen, President, Energy Intelligence.
EMPO
WER
VU
OSIK
ERTO
MUS
201
822
Ilmasto
Empowerin työ CO2-päästöjen vähentämiseksi tuotti
tulosta vuonna 2018. Työn luonteen vuoksi suuri osa
CO2-päästöistä syntyy liikenteessä, ja siksi Empowerilla
on seurattu erityisesti tuotantoautojen päästökehi-
tystä jo useamman vuoden ajan. Tuotantoautojen
päästötavoite vuodelle 2018 saavutettiin loppuvuonna,
jolloin Empowerin CO2-päästö autoa kohti oli 180g/km.
Empowerin autojen keskimääräinen päästökehitys on viime vuosina jatkanut merkittävää laskuaan ja tavoitteena on jatkaa CO2-päästöjen vähentämistä myös vuonna 2019. CO2-päästötavoite on tulevana vuonna suhteutettu liikevaihtoon ja sitä pyritään laskemaan 10 prosentilla. Lisäksi tavoitteena on päivittää omien kiinteistöjen sekä mahdollisim-man monen vuokrakiinteistön sähkösopimukset uusiutuvista lähteistä tuotettuun CO2-vapaaseen sähköön.
CO2-päästötavoite saavutettiin onnistuneesti Vuonna 2018 Empowerissa oli käytössä lähes 400 tuotantoautoa. Vuoden aikana autokantaa uusittiin ahkerasti ja vanhojen ajoneuvojen tilalle valittiin vähäpäästöisempiä vaihtoehtoja. Päästöjen laskuun ovat osaltaan vaikuttaneet autonvalmistajat itse sekä ulkopuolelta tulleet vaatimukset, jotka alentavat uusien automallien päästöjä.
240
235
230
225
220
215
210
205
200
195
6
VAS
TUUL
LISU
USYM
PÄRI
STÖ
Joulukuussa 2018 Empowerin 20-vuotismerkkipäivää juhlistettiin tukemalla henkilöstön valitsemia lahjoituskohteita. Henkilöstön äänestyksessä suosituimpiin lahjoituskohteisiin lukeutui WWF:n ilmastotyö, jonka tukeminen koetaan erityisen tärkeänä ja akuuttina asiana.
WWF:n ilmastotyö pyrkii pysäyttämään ilmastonmuutoksen ja torju-maan sen aiheuttamat riskit ihmisille ja ympäristölle. Päätavoitteena on rajoittaa ilmaston lämpeneminen alle 1,5 asteeseen. Tavoitteen saavut-tamiseksi globaalien kasvihuonekaasupäästöjen kasvu täytyy saada pysähtymään ja kääntymään jyrkkään laskuun mahdollisimman pian.
Empowerin henkilöstö kannattaa vankasti ilmastoasioiden ja vastuul-lisuuden näkyvyyttä yhtiön toiminnassa. Lahjoituspäätöksen tekemi-sessä painotettiin, että liiketoimintamme tekeminen tulisi pohjautua vahvasti ympäristön kannalta oleellisten arvojen vaalimiseen. Vuonna 2018 Empowerissa syvennettiin vastuullisuuden ympäristötavoitteita ja kehityöstyö jatkuu myös vuonna 2019.
WWF:n ilmastotyö 20-vuotislahjoituksen kohteena
2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018
CO2-päästöt/auto/km
EMPO
WER
VU
OSIK
ERTO
MUS
201
823
Tehokkaampaa kierrätystä kiertotalousmallin avulla Jätteiden oikeanlainen lajittelu ja kierrätys on luonnollinen osa Empowerin toimintaa. Esimerkiksi Connectivity-liiketoiminnan kaikissa toimipisteissä kerätään työmaalla syntyvää rakennusjätettä ja huoleh-ditaan asiakkaamme Telian puolesta, että jätteen loppukäsittely tapahtuu asianmukaisella tavalla. Syntynyt jäte toimitetaan kierrä-tystä varten Kuusakoskelle, jossa lava tyhjennetään ja jätemäärät raportoidaan lajeittain Empowerille ja Telialle.
Lajittelun tarkoituksena on lisätä jätteiden hyötykäyttöä ja vähentää ympäristö- ja terveyshaittoja, joita syntyisi jätteiden päätyessä vääriin paikkoihin. Kentältä Kuusakoskelle kerättävään jätteeseen kuuluu sähkö- ja elektroniikkaromu, metallit, puumateriaalit, rakennus- ja kaapelijäte sekä teollisuusakut.
Jätehuollon ulkoiset ja sisäiset vaatimukset toimivat ohjenuorana kierrätyksessä.
– Keskeiset jätehuollon vaatimukset tulevat jätelaista ja -asetuksesta, joiden lisäksi myös Empowerin omat toimin-taohjeet sekä kumppaneidemme laatujärjestelmät ohjaa-vat vastuullisuuden toteutumista. Empowerin keskeisenä toimintaperiaatteena on, että jätettä ei enää toimiteta kaatopaikalle, vaan kaikki toiminnassamme syntynyt jäte pyritään kierrättämään, kertoo Empowerin asiakkuuspääl-likkö Hannu Jaakkola.
6
VAS
TUUL
LISU
US KiertotalousEmpowerilla kiertotalous on tärkeässä osassa kestävän kehityksen tavoit-teiden saavuttamisessa. Vuoden 2018 aikana lanseerattiin Empowerin vastuullisuusohjelma ja tunnistettiin viisi YK:n kestävän kehityksen tavoi-tetta, joita Empower sitoutuu edistämään toiminnassaan.
– Yksi tavoitteista on vastuullisten kuluttamisen varmistaminen, jota seura-taan muun muassa kierrätysprosentilla. Tavoitteemme vuonna 2019 on saavuttaa 80 prosentin kierrätysaste. Jatkamme työtä kiertotalouden saat-tamiseksi osaksi liiketoiminnan prosesseja, ja olemmekin jo onnistuneet esimerkiksi digipohjaisilla tuotteilla, kertoo Empowerin HSE-johtaja Vesa Rapo.
Toimintatapaa tukee kiertotalousmalli, joka perustuu tuotteiden ja raaka- aineiden kokonaisvaltaiseen elinkaariajatteluun. Tavoitteena on pitää mate-riaalit mahdollisimman pitkään kierrossa, jolloin materiaalien arvo säilyy ja haittavaikutukset ympäristölle vähenevät.
YMPÄ
RIST
Ö
Empowerin keskeisenä toimintaperiaatteena on, että jätettä ei enää toimiteta kaatopaikalle, vaan kaikki toiminnassamme syntynyt jäte pyritään kierrättämään.
EMPO
WER
VU
OSIK
ERTO
MUS
201
824
7
JOH
TORY
HMÄ
Juha Silvola President, Power-liiketoiminta
Ari Vänttinen Markkinointijohtaja
Heikki Hiltunen Lakiasiainjohtaja ja vt
Henkilöstöjohtaja
Harri Leiviskä Talousjohtaja
Johanna Nurkkala Senior Legal Councel
Johan Fagerström Teknologiajohtaja
Jari Onniselkä Konsernin toimitusjohtaja
Eero Paunonen Kehitysjohtaja
Mikko Vaahersalo President, Connectivity-liiketoiminta ja
President, Smart Industry -liiketoimintaMika Yletyinen President, Energy Intelligence -liiketoiminta
Empower-konsernin johtoryhmä
EMPO
WER
VU
OSIK
ERTO
MUS
201
825
TILI
NPÄÄ
TÖS
Empower Oyj Konsernitilinpäätös
2018
EMPO
WER
VU
OSIK
ERTO
MUS
201
826
TILI
NPÄÄ
TÖS
Empower Oyj on Empower-konsernin emoyhtiö, joka aloitti toimintansa joulukuussa 2015 konsernin rakennejärjestelyiden yhteydessä. Empower-konserni perustettiin 1998, kun PVO:n verkonrakentamisen ja kunnossapidon toiminnot yhtiöitettiin.
Empower Oyj noudattaa konsernitilinpäätöksessään IFRS-laskentaperiaatteita.
Arvio yhtiön liiketoiminnasta, taloudellisesta asemasta, tuloksesta ja muista liiketoiminnan kehittämiseen vaikuttavista tekijöistäEmpower on kansainvälinen palveluita ja digitaalisia alustoja tuottava yritys, joka rakentaa älykästä yhteiskuntaa.
Liiketoimintamme kattaa voimalaitosten ja tehtaiden kunnossapidon, ener-giamarkkinatoimintojen toteuttamisen sekä älykkäiden sähköverkkojen ja tietoliikenneyhteyksien rakentamisen ja ylläpidon. Kehitämme digitaalisia ratkaisuja hyödyntäen pitkäaikaista kokemusta edellä mainituista liike-toiminnoista. Kehitämme myös modulaarisia ohjelmistoja ja tuotamme palveluita energia-alan asiakkaidemme tietovirtojen ja big datan hallintaan. Toimintamme kattaa Pohjoismaat ja Baltian.
Empower-konsernin liikevaihto tilikaudella 2018 kasvoi 3,0 %.
MEUR 2018 2017 MUUTOS %
Suomi 178,0 194,3 -8,4
Viro 35,5 23,2 53,1
Ruotsi 24,0 17,9 34,0
Latvia 13,2 14,0 -6,1
Liettua 2,0 2,8 -26,6
Muu 0,0 -6,8
Konserni 252,7 245,3 3,0
MEUR 2018 2017 MUUTOS %
Power 120,9 111,8 8,1
Connectivity 59,2 47,5 24,5
Smart Industry 47,3 67,8 -30,3
Energy Intelligence 25,2 25,0 1,1
Muu 0,0 -6,8
Konserni 252,7 245,3 3,0
Liikevaihto maittain
Liikevaihto liiketoiminta-alueittain
Power, Connectivity ja Energy Intelligence- liiketoimintojen liikevaihdot kasvoi-vat markkinoilla kilpailukyisellä palvelu- ja tuoteportfoliolla. Smart Industry -liiketoiminnassa liikevaihdon lasku johtui yhden asiakkaan ulkoistussopimuk-sen loppumisesta. Konsernin tilauskanta vahvistui edelleen vuoden aikana ja tilauskannan näkymä vuodelle 2019 on suotuisa kattaen tilikauden alussa >80 % vuoden 2019 liikevaihtotavoitteesta.
Empowerin käyttökate 8,9 M€ pieneni edelliseen tilikauteen verrattuna muutamien projektien heikompien katteiden johdosta Connectivity- ja Power-liiketoiminnoissa. Power- ja Connectivity-liiketoimintojen käyttökate oli myös markkinoiden kilpailutilanteen johdosta epäsuotuisa. Connectivity-liiketoiminnan käyttökatteeseen vaikutti myös merkittävien uusien sopimus-ten vaatima nopea toimintojen kasvattaminen. Smart Industry ja Energy Intelligence -liiketoimintojen käyttökatteet olivat hyvällä tasolla. Vuodelle 2019 katenäkymät ovat kaikille liiketoiminta-alueille suotuisammat kuin olivat vuonna 2018.
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2018
Liikevaihto maittain ja sektoreittain ilmenee alla olevista taulukoista.
EMPO
WER
VU
OSIK
ERTO
MUS
201
827
TILI
NPÄÄ
TÖS
Empower-konsernin 2018 tulokseen kirjattiin edelleen -2,6 M€ suuruinen tappio johtuen lopetettujen liiketoimintojen projektien loppuun saattamisesta. Lopetettujen liiketoimintojen tulo- ja menovirrat olivat vähäisiä vuoden 2018 lopussa, joten niiden erillisraportointi lopetettiin tilikauden loppuessa.
Liiketoiminnan alkuvuoden syklisyyden vaikutusten sekä lopetettujen liiketoi-mintojen vaikutukset heikensivät konsernin rahavirtaa tilikaudella 2018, mikä johti yhtiöissä tiukkaan likviditeettitilanteeseen sekä kovenanttirikkomuksiin konsernin rahoitussopimuksissa. Yhtiölle myönnettiin seniorilainarahoitusta 8 M€ toukokuussa. Lisäksi kassavirran systemaattisella tehostusohjelmalla tilikauden aikana kassatilanne saatiin tyydyttävälle tasolle vuoden loppuun mennessä. Empowerin jatkuvan liiketoiminnan vakaa ja kasvava tilauskanta ja tulevaisuuden megatrendien jatkuminen edesauttoivat kassatilanteen tervehdyttämistä kannattavien liiketoimintojen kautta.
MEUR 2018 2017
Liikevaihto 252,7 245,3
Käyttökate 8,9 16,4
Jatkuvat liiketoiminnat, tilikauden tulos -6,8 0,5
Päättyvät liiketoiminnat, tilikauden tulos -2,6 3,2
Tilikauden tulos -9,5 3,6
2018 2017
MUUTOS € 1 000 €1 000 €
% LIIKE- VAIHDOSTA 1 000 €
% LIIKE- VAIHDOSTA
Suomi 6 754 3,8 14 613 7,5 -7 859
Ruotsi -757 -2,1 1 488 6,4 -2 245
Viro 920 3,8 -600 -3,4 1 520
Latvia 1 788 13,6 703 5,0 1 085
Liettua 245 12,0 193 6,9 52
Muu -45
Konserni 8 905 3,5 16 397 6,7 -7 492
2018 2017
MUUTOS € 1 000 €1 000 €
% LIIKE- VAIHDOSTA 1 000 €
% LIIKE- VAIHDOSTA
Power 994 0,8 3 701 3,3 -2 707
Connectivity -1 817 -3,1 1 266 2,7 -3 082
Smart Industry 3 797 8,0 6 479 9,6 -2 682
Energy Intelligence 5 231 20,7 4 989 20,0 243
Muu 699 -38 737
Konserni 8 905 3,5 16 397 6,7 -7 492
Käyttökate liiketoiminta-alueittain
Käyttökate maittain
Käyttökate maittain ja liiketoiminta-alueittain ilmenee alla olevista taulukoista:
Konsernin keskeiset tulostiedot
Power-liiketoiminnan kasvua tukeva uusiutuvan energian megatrendi jatkui erittäin voimakkaana maailmanlaajuisesti. Erityisesti tuulivoiman välillisen kysynnän lisääntyminen B2B- ja kuluttujasektorilla näkyi selvästi tuuli-voimapuistojen rakennushankkeiden merkittävänä lisääntymisenä. Myös tuulivoiman takaisinmaksuajat ja tuotot ovat ajaneet monien ei uusiutuvien energialähteiden ohi taloudellisessa mielessä. Empower oli johtava toimittaja sekä Suomen että Ruotsin tuulipuistojen rakennusprojekteissa. Yhtiö voitti myös isoja voimansiirtoverkon rakennusprojekteja Ruotsissa. Lisäksi sovimme Suomen ensimmäisen digitaalisen sähköaseman toimittamisesta.
Tietoliikennesektorilla Empower vahvisti asemaansa suurimpana toimijana Suomessa. Asema vahvistui entisestään Empowerin voitettua merkittäviä uusia asiakassopimuksia. Täysin digitalisoitu toimitusprosessi vahvisti laatu-johtajuutta. Empower solmi lisäksi digitaalisia kumppanuuksia esimerkkinä tunnetun avaruusteknologiatoimijan kanssa liittyen AR etähallintaan ja operatiiviseen työhön Empowerilla.
Smart Industry -liiketoiminnan ponnistelut digitaalisen tuotteiden kehittämiseksi tuottivat hyvää tulosta. Yhtiö perusti digitaalisen Smart Factoryn Haminaan. Smart Factoryssä toteutetaan esim. IoT- ja 5G-ratkaisuja. Liiketoiminnan läpi-näkyvyys mahdollistaa informaation käytön läpi koko arvoketjun asiakkaista toimittajiin. Sen kautta tehostamismahdollisuudet ja tuotannon optimoinnin mahdollisuudet ovat lähes rajattomat. Lisäksi vanhoille ja uusille asiakkaille tehtiin lukuisia digitaalisia tarjouksia ja pilotteja edelleen vahvistamaan tehtai-den ylläpito- ja palvelutoimintaa. Alueelliset palvelut onnistuivat kasvattamaan liiketoimintaansa poislukien yhden asiakkaan asiakassopimuksen loppuminen.
Energy Intelligence -liiketoiminnan markkinajohtajuus vahvistui Suomessa. Markkina-asema laajeni Pohjoismaissa mm. merkittävällä CIS-toimituksella Ruotsiin ja Norjaan. Enerim-alustan kehitys edistyi odotetusti tuoden useita uusia moduleita asiakkaidemme käyttöön. Empowerin markkinaosuus jatkoi edelleen voimakasta kasvua uusien asiakkuuksien myötä energiayhtiöiden asiakastietojärjestelmätoimituksissa. Energy Intelligence -palveluihin kohdis-tunut kysyntä kasvoi voimakkaasti tilikaudella ja asiakasuskollisuus säilyi erittäin korkealla tasolla.
Merkittävät tapahtumat tilikaudella ja tilikauden päättymisen jälkeenVuoden 2018 aikana Empowerin liiketoiminta kehittyi suotuisasti. Vuoden 2019 aikana toteutuvaa ja pitkäaikaisempaa tilauskantaa kasvatettiin kaikilla liiketoiminta-alueilla. Myös asiakaskunta laajeni ja monipuolistui edelleen. Empowerin asiakastyytyväisyys ja lojaliteetti oli tehtyjen palautetutkimusten perusteella hyvä.
EMPO
WER
VU
OSIK
ERTO
MUS
201
828
TILI
NPÄÄ
TÖS
Empower on panostanut merkittävästi sekä toiminnallisten prosessien että uuden palvelutarjooman kehittämiseen digitaalisaatiota ja uusia teknisiä inno-vaatioita hyödyntäen. Esimerkkeinä panostuksesta mainittakoon Connectivity-liiketoiminnan laatujohtajuutta tukeva täysin digitalisoitu toimitusprosessi, Smart Factoryn perustaminen Haminaan, kansainvälistä kiinnostusta herät-tänyt turvallisuusratkaisumme EmSafe sekä sähköverkkojen työaikaisten maadoitusten hallintaan kehitetty EmTEM-ratkaisu.
Tutkimus ja tuotekehitysLaadukkaan ja asiakaslähtöisen toiminnan sekä tehokkaan palvelukehityk-sen mahdollistamiseksi myös jatkossa, olemme vahvistaneet merkittävästi R&D-organisaatiotamme sekä kehittäneet tietoturvallisen ja luotettavan teknologia-alustan tulevaisuuden asiakastarpeita varten.
Empower-konsernin yhtiöt tekivät tutkimus- ja tuotekehityshankkeita alus-toihinsa mm. energian mittaukseen ja laskutukseen liittyvissä tietojärjestel-mien kehittämisessä sekä tieto- ja sähköverkkojen asennus- ja huoltotöiden työnsuunnittelu- ja ohjausjärjestelmissä. Yhtiö panosti myös voimakkaasti turvallisuutta ja tuotannon tehokkuutta parantaviin digitaalisiin tuotteisiin ja ratkaisuihin.
Konsernin yhtiöiden tuotekehityskustannukset tilikaudella 2018 olivat 8,7 M€ (-7,9 M€) vastaten 3,4 % (3,2 %) konsernin yhtiöiden liikevaihdosta.
InvestoinnitEmpower-konsernin yhtiöt tekivät tilikaudella ylläpito- ja vuosi-investointeja sekä tietojärjestelmäinvestointeja yhteensä 12,5 M€ (7,5 M€).
Arvio tulevasta kehityksestä ja liiketoiminnan näkymätVuoden 2018 päättyessä konsernin tilauskanta on erittäin hyvä ja usealle tule-valle vuodelle jakautuva. Kannattavuusnäkymät ovat hyvät Smart Industry ja Energy Intelligence -liiketoiminnoissa. Power- ja Connectivity-liiketoimintojen kannattavuuden uskotaan paranevan nykyisestään tehostusohjelmien sekä markkinatilanteen paranemisen myötä. Liikevaihdon ennakoidaan kasvavan maltillisesti laadun ja tehokkuuden varmistamiseksi.
Arvio riskeistäKonsernin tulokseen vaikuttavat suurimpien asiakassegmenttien toimialaris-kit. Realisoituessaan ne saattavat heikentää Empower-konsernin yhtiöiden palvelujen kysyntää.
Empower-konsernin yhtiöillä on muutamia isoja, vakavaraisia asiakkaita, joiden ostokäyttäytymisellä voi olla huomattava merkitys ko. liiketoiminnan tulokseen.
Materiaali- ja laitehankintojen hintariskiä minimoidaan sopimusteknisesti. Palkkojen, palveluiden ja materiaalien hankintakustannukset voidaan siirtää myyntihintoihin osittain tai viiveellä.
Yrityksellä on isoja projekteja, joissa häiriöt alihankinta- ja materiaaliketjussa ovat mahdollisia esim. laadullisten tai toiminnallisten ongelmien vuoksi.
Omaisuus- ja vastuuvahinkoja vastaan konserniyhtiöillä on vakuutukset.
2018 2017
Henkilöstö keskimäärin
Jatkuvat toiminnot 1 629 1 661
Lopetetut toiminnot 14 22
Palkat ja palkkiot 70 833 73 475
Henkilöstö Konsernin rahoituksen riittävyyteen liittyviä riskejä on käsitelty alla kohdassa ”Toiminnan jatkuvuus (going concern)”, mutta yleisesti ottaen rahoitukseen ja likviditeettiin liittyvät riskit ovat mahdollisia, koska yrityk-sen projektiliiketoiminta vaatii miljoonia euroja pääomaa. Yrityksellä on myös SEK/EUR-valuuttariskiä lähinnä Power-liiketoiminnan projektien SEK-nettopositioiden osalta, joita suojataan säännöllisesti 6–12 kk perspektii-villä, mutta projektien kestäessä jopa yli 3 vuotta täysin aukotonta suojausta ei ole mahdollista eikä taloudellisesti järkevää tehdä. SEK valuuttasuojaus on aloitettu vuonna 2019 ensimmäisellä kvartaalilla.
Toiminnan jatkuvuus (Going concern)Empower Oyj:n mezzanine-rahoittajat ovat konvertoineet 28,25 M€ saataviaan yhtiön omaan pääomaan B-osakkeiksi. Tämä osakepääoman korotus merkit-tiin joulukuussa 2017 ja rekisteröitiin huhtikuussa 2018. Konvertoinnin myötä Empower-konsernin oma pääoma nousi positiiviseksi ensimmäisellä vuosipuo-liskolla 2018, mutta kääntyi negatiiviseksi 31.12.2018 mennessä. Maaliskuussa 2018 solmitulla sopimuksella yhtiön aiempien rahoitusyhtiöiltä saamien pankkilainojen laina-aika pidennettiin heinäkuun 2019 loppuun. Vuoden 2018 lopussa lainat luettiin lyhytaikaiseen velkaan ja niiden uudelleenjärjestely on ajankohtainen heinäkuussa 2019. Yhtiön tiedossa ei ole uhkaavaa kannetta tai merkittäviä asiakassopimuksien päättymistä, joka voisi oleellisesti heikentää toiminnan käyttökatetta tai kassavirtaa.
Konsernin taserakenne on velkaantunut ja konserni on jatkuvissa neuvotte-luissa rahoittajien kanssa tilanteen parantamiseksi. Neuvotteluiden tuloksena senior lainanantajien kanssa sovittiin 5 M€ lainasta kesäkuussa 2019 tarkoi-tuksena varmistaa toiminnan jatkuvuus. Konsernin nykyiset senior-lainat erääntyvät heinä-elokuussa 2019. Toiminnan jatkuvuus on riippuvainen rahoitusneuvotteluista ja konserni odottaa näiden neuvotteluiden onnis-tuvan, joiden seurauksena rahoitusta tullaan jatkamaan suotuisemmin ehdoin. Toisaalta konsernin jatkuvien liiketoimintojen kannattavuuskehityksen odotetaan kehittyvän, jolla on edelleen positiivinen vaikutus kassavirtaan. Konsernin likviditeetin siis odotetaan kehittyvän positiivisesti kausivaihtelua noudattaen, painottuen toiselle vuosipuoliskolle. Yhtiö pitää rahoittajiaan ajan tasalla säännöllisesti raportein ja neuvotteluin, ja rahoittajat tuntevat yhtiön näkemyksen mukaan varsin hyvin yhtiön liiketoimintojen tilanteen ja ennusteet. Rahoittajien kannat yhtiön voimassaoleviin kovenanttirikkomuksiin ovat olleet johdonmukaisia.
EMPO
WER
VU
OSIK
ERTO
MUS
201
829
TILI
NPÄÄ
TÖS
Yhtiön osakkeetEmoyhtiön osakkeiden kokonaismäärä on 1 600 000 osaketta jakautuen 1 000 000 A-sarjan äänivaltaiseen osakkeeseen ja 600 000 B-sarjan äänivallatto-maan osakkeeseen. B-sarjan osakkeilla on yhtiöjärjestyksessä tarkemmin mainittu etuoikeus yhtiön osinkoon A-sarjan osakkeisiin nähden.
Oikeudelliset riita-asiatKilpailu- ja kuluttajavirasto teki tytäryhtiö Empower IN Oy:ssä ja konser-nin silloisessa emoyhtiössä TPI Holding Oy:ssa vuonna 2013 tarkastuksen koskien Empower IN Oy:n (ent. Empower Oy) mahdollista osuutta edellisellä vuosikymmenellä kilpailulain vastaiseen toimintaan Suomessa voimajoh-torakentamis- ja suunnitteluliiketoiminnassa. Tarkastus oli käynnistetty Empower IN Oy:n toimesta sen tietoon saatettujen väitteiden vuoksi ja siten Empower-konserniin kuuluvat yhtiöt, mukaan lukien Empower Oyj ovat vapautettuja mahdollisesta seuraamusmaksusta. Markkinaoikeus on 30.3.2016 antamallaan päätöksellä (ei lainvoimainen) hylännyt kilpailu- ja kuluttajavi-raston seuraamusmaksuesityksen vanhentuneena. Viranomainen on valit-tanut asiasta korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Mikäli korkein hallinto-oikeus päätyy lainvoimaiseen ratkaisuun, jossa Empower IN Oy (ent. Empower Oy) on syyllistynyt kilpailulain vastaiseen toimintaan, saattaa tästä aiheutua vahingonkorvausvaateita. Käytettävissä olevaan tietoon perustuen yhtiön hallitus ei näe tarvetta varauksen muodostamiselle asiaan liittyen.
Yhtiön johtoEmpower Oyj:n hallitukseen ovat tilikauden aikana kuuluneet:
Varsinaiset jäsenet:
Bo Elisson (puheenjohtaja) Johan Bjurström Rainer Häggblom Matti Manninen Kristofer Runnquist (01.01–29.05.2018) Tommy Wikström (29.05–31.12.2018)
Toimitusjohtaja:
Jari Onniselkä
Tilintarkastajat:
KHT-yhteisö Ernst and Young Oy, päävastuullisena tilintarkastajana Anders Svennas
Hallituksen ehdotukset yhtiökokoukselleHallitus esittää yhtiökokoukselle, että yhtiön tilikauden tappio 6 658 830,13 € siirretään taseen voitto- ja tappiotilille eikä osinkoa jaeta.
EMPO
WER
VU
OSIK
ERTO
MUS
201
830
TILI
NPÄÄ
TÖS
1 000 € LIITE 1.1.–31.12.2018 1.1.–31.12.2017
JATKUVAT TOIMINNOT
LIIKEVAIHTO 5A 252 653 245 322
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 1 176 575
Valmistus omaan käyttöön 5 063 4 425
Liiketoiminnan muut tuotot 5B 1 076 1 055
Osuus pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltävien yhteisöjen tuloksista 657 0
Materiaalit ja palvelut 5C -131 301 -116 524
Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut 5E -86 706 -87 556
Poistot 5D -6 464 -5 975
Arvonalentumiset 5D -16 -24
Liiketoiminnan muut kulut 5B -33 714 -30 937
Luovutus- ja arvostustappiot lopetetuista toiminnoista 0 0
LIIKEVOITTO 2 425 10 361
Rahoitustuotot 5F 34 13
Rahoituskulut 5F -9 311 -9 444
VOITTO/TAPPIO ENNEN VEROJA -6 852 930
Tuloverot 19 -425
Voitto/tappio jatkuvista toiminnoista -6 833 504
Lopetetut toiminnot
Voitto/tappio lopetetuista toiminnoista 4A -2 640 3 108
TILIKAUDEN VOITTO/TAPPIO -9 473 3 613
1 000 € LIITE 1.1.–31.12.2018 1.1.–31.12.2017
Muut laajan tuloksen erät
Erät, joita ei myöhemmin siirretä tulosvaikutteisiksi 133 227
Etuuspohjaisten järjestelyiden arvon uudelleenmäärittäminen 133 227
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi 338 865
Muuntoerot ulkomaisista yksiköistä 338 865
LAAJA TULOS YHTEENSÄ -9 002 4 704
Voiton/tappion jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille -9 653 3 451
Määräysvallattomille omistajille 180 162
Laajan tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille -9 182 4 542
Määräysvallattomille omistajille 180 162
Konsernin laaja tuloslaskelma
EMPO
WER
VU
OSIK
ERTO
MUS
201
831
TILI
NPÄÄ
TÖS
Konsernitase
1 000 € LIITE 31.12.2018 31.12.2017
PITKÄAIKAISET VARAT
Aineettomat hyödykkeet 6B 50 504 48 014
Liikearvo 6B 78 263 78 263
Aineelliset hyödykkeet 6A 10 237 6 776
Osuudet pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltävissä yhteisöissä 657 0
Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat 3 1
Pitkäaikaiset myynti- ja muut saamiset 6C 1 033 2 876
Laskennallinen verosaaminen 6J 948 1 166
Pitkäaikaiset varat 141 645 137 096
LYHYTAIKAISET VARAT
Vaihto-omaisuus 6D 6 739 5 592
Myyntisaamiset ja muut saamiset 6E 24 981 22 157
Tuloverosaaminen 6J 20 10
Rahavarat 6F 3 066 1 763
Lyhytaikaiset varat 34 806 29 522
VARAT 176 451 166 617
1 000 € LIITE 31.12.2018 31.12.2017
Emoyhtiön omistajat
Osakepääoma 80 80
Uusmerkintä 0 29 012
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 91 462 62 450
Muuntoerot 259 -79
Kertyneet voittovarat -100 234 -89 682
Emoyhtiön omistajat -8 433 1 781
Määräysvallattomat omistajat 605 543
OMA PÄÄOMA -7 828 2 323
PITKÄAIKAISET VELAT
Laskennallinen verovelka 6J 5 489 5 784
Pitkäaikaiset korolliset velat 6C 4 857 49 807
Pitkäaikaiset korottomat velat 6C 0 2 090
Pitkäaikaiset varaukset 6G 4 525 5 222
Eläkevelvoitteet 6H 424 570
PITKÄAIKAISET VELAT 15 295 63 473
LYHYTAIKAISET VELAT
Lyhytaikaiset korolliset velat 6C 86 043 27 762
Ostovelat ja muut velat 6I 82 913 72 958
Tuloverovelka 6J 28 100
LYHYTAIKAISET VELAT 168 984 100 820
Velat 184 279 164 294
OMA PÄÄOMA JA VELAT 176 451 166 617
Varat
Oma pääoma ja velat
EMPO
WER
VU
OSIK
ERTO
MUS
201
832
TILI
NPÄÄ
TÖS
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksistaEmoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma
1 000 € OSAKEPÄÄOMASIJOITETUN VAPAAN OMAN
PÄÄOMAN RAHASTO MUUNTOEROTEDELLISTEN TILIKAUSIEN
VOITTO (TAPPIO) YHTEENSÄMÄÄRÄYSVALLAT-
TOMAT OMISTAJATOMA PÄÄOMA
YHTEENSÄ
OMA PÄÄOMA 1.1.2017 80 62 450 -596 -93 104 -31 170 618 -30 552
Virheen korjaus & uudet standardit 0 0 0 0 0 -61 -61
Oikaistu oma pääoma 80 62 450 -596 -93 104 -31 170 557 -30 613
Laaja tulos
Tilikauden voitto/tappio 0 0 0 3 451 3 451 162 3 613
Muut laajan tuloksen erät: 0 0 0 0 0 0
Etuuspohjaisten järjestelyiden arvon uudelleenmäärittäminen 0 0 0 227 227 0 227
Muuntoerot 0 0 517 348 865 0 865
LAAJA TULOS YHTEENSÄ 0 0 517 4 025 4 542 162 4 704
Liiketoimet omistajien kanssa
Osingonjako 0 0 0 0 -176 -176
Uusmerkintä 29 012 0 0 0 29 012 0 29 012
LIIKETOIMET OMISTAJIEN KANSSA YHTEENSÄ 29 012 0 0 0 29 012 -176 28 836
Tytäryhtiöomistusosuuksien muutokset
Muutokset, jotka johtivat määräysvallan muutokseen 0 0 0 -604 -604 0 -604
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 31.12.2017 29 092 62 450 -79 -89 682 1 780 543 2 323
OMA PÄÄOMA 1.1.2018 29 092 62 450 -79 -89 682 1 780 543 2 323
Virheen korjaus & uudet standardit 0 0 0 -1 026 -1 026 0 -1 026
Oikaistu oma pääoma 29 092 62 450 -79 -90 709 754 543 1 296
Laaja tulos 0 0 0 0 0 0 0
Tilikauden voitto/tappio 0 0 0 -9 653 -9 653 180 -9 473
Muut laajan tuloksen erät: 0 0 0 0 0 0 0
Etuuspohjaisten järjestelyiden arvon uudelleenmäärittäminen 0 0 0 133 133 0 133
Muuntoerot 0 0 338 0 338 0 338
LAAJA TULOS YHTEENSÄ 0 0 338 -9 520 -9 182 180 -9 002
Liiketoimet omistajien kanssa
Osingonjako 0 0 0 0 0 -115 -115
Siirrot erien välillä -29 012 29 012 0 0 0 0 0
Muut muutokset 0 0 0 -5 -5 -2 -7
LIIKETOIMET OMISTAJIEN KANSSA YHTEENSÄ -29 012 29 012 0 -5 -5 -117 -123
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 31.12.2018 80 91 462 259 -100 234 -8 434 606 -7 828
EMPO
WER
VU
OSIK
ERTO
MUS
201
833
TILI
NPÄÄ
TÖS
Liiketoiminnan rahavirta 1.1.–31.12.2018 1.1.–31.12.2017
TILIKAUDEN VOITTO/TAPPIO -9 472 939,66 3 612 570,94
Poistot ja arvonalentumiset 6 492 810,34 6 085 685,06
Pysyvien vastaavien myyntivoitot ja -tappiot -282 888,39 -271 277,53
Osuudet pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltävien tuloksista -657 107,56 0,00
Realisoitumattomat kurssivoitot ja -tappiot -14 360,06 -16 637,56
Rahoitustuotot ja -kulut 9 521 723,72 17 110 278,31
Tuloverot -96 343,19 -160 815,76
Muut oikaisut, lopetetut toiminnot Ruotsin yhtiöt -15 768 139,10
Käyttöpääoman muutos
Vaihto-omaisuuden lisäys / vähennys -1 146 532,08 3 176 846,14
Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys / vähennys -2 002 902,05 -3 810 246,78
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys / vähennys 6 747 145,45 5 791 262,51
Varausten muutos -1 453 363,10 -1 360 168,70
Maksetut korot liiketoiminnasta -5 240 687,85 -7 489 364,69
Saadut osingot liiketoiminnasta 4 762,16 118,56
Saadut korot liiketoiminnasta 119 927,70 16 095,42
Muut rahoituserät liiketoiminnasta -1 302 000,06 -1 228 757,47
Maksetut verot liiketoiminnasta -118 022,00 -150 501,00
Myönnetyt lainat -130 000,00
Lainasaamisten takaisinmaksut 40 000,00
Liiketoiminnan rahavirta 1 099 223,38 5 446 948,32
Investointien rahavirta 1.1.–31.12.2018 1.1.–31.12.2017
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -7 733 556,02 -6 988 812,17
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot 317 117,69 686 049,74
Myydyt tytäryhtiöosakkeet 6 591,36
Investoinnit muihin sijoituksiin -1 250,00 0,00
Luovutustulot muista sijoituksista -5 207,09
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA -7 417 689,34 -6 301 378,16
Rahoituksen rahavirta 1.1.–31.12.2018 1.1.–31.12.2017
Lyhytaikaisten lainojen nostot 8 673 135,34 0,00
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut -279 275,07 -2 490 789,86
Lyhytaikaisten lainojen lisäys / vähennys 546 256,22 -26 053,91
Pitkäaikaisten lainojen nostot 669 585,76 2 872 285,72
Vuokrasopimusvelkojen takaisinmaksut -745 162,26 -222 927,36
Osamaksuvelkojen takaisinmaksut -1 063 117,24
Maksetut osingot -175 440,40 -176 184,32
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA 7 625 982,35 -43 669,73
RAHAVAROJEN MUUTOS 1 307 516,39 -898 099,57
Rahavarat, avaava tase 1 763 422,42 3 220 658,01
Rahavarojen muutos 1 307 516,39 -898 100,29
Valuuttakurssien muutosten vaikutus -4 856,85 -17 177,78
Rahavarat, lopetettu tytäryhtiö -541 957,72
Rahavarat 3 066 081,93 1 763 422,42
Konsolidoitu rahavirtalaskelma Tunnusluvut
Tuloslaskelma 1.1.–31.12.2018 IFRS
€ 0002017 IFRS
€ 000
Liikevaihto 252 653 245 322
Käyttökate 8 905 16 360
Käyttökateprosentti, % 3,5 % 6,7 %
Liikevoitto 2 425 10 361
Liikevoittoprosentti, % 1,0 % 4,2 %
Tulos ennen veroja -6 852 930
% liikevaihdosta -2,7 % 0,4 %
Katsauskauden voitto/tappio -9 473 3 613
% liikevaihdosta -3,7 % 1,5 %
TaseTaseen loppusumma 176 451 166 617
Korollinen nettovelka -87 834 -75 806
Tunnuslukuja ja muita tietojaHenkilöstö keskimäärin
Jatkuvat toiminnot 1 629 1 661
Lopetetut toiminnot 14 22
Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset
Korolliset velat - rahavarat
Tilikauden kalenterikuukausien lopussa palveluksessa olleen henkilökunnan lukumäärän keskiarvo
Korollinen nettovelka
Henkilöstö keskimäärin
Käyttökate
Tunnuslukujen laskentakaavat:
EMPO
WER
VU
OSIK
ERTO
MUS
201
834
TILI
NPÄÄ
TÖS
Konserniliitetietojen sisällysluettelo
Osa 1: Perustiedot konsernista
1A. Perustiedot konsernista
Osa 2: Laadintaperiaatteet2A. Laadintaperiaatteet
2B. IFRS-standardit, jotka on julkaistu mutta ei vielä käyttöönotettu
2C. Konsolidointiperiaatteet ja osittain omistettujen tytäryritysten taloudelliset tiedot
Osa 3: Rahoitusinstrumenttien riskienhallinnon tavoitteet ja politiikka
3A.1. Markkinariski
3A.2. Korkoriski
3A.3. Valuuttakurssiriski
3A.4. Likviditeettiriski
3A.5. Pääoman hallinta
Osa 4: Olennaiset tapahtumat tilikaudella ja sen päättymisen jälkeen
4A. Lopetetut toiminnot
4B. Konserniliikearvo ja aineettomat hyödykkeet
4C. Lähipiiriliitetiedot
4D. Raportointikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat
Osa 5: Laajan tuloslaskelman liitetiedot
5A. Tuotot
5B. Liiketoiminnan mutu tuotot ja kulut
5C. Materiaalit ja palvelut
5D. Poistot ja arvonalentumiset
5E. Henkilöstökulut
5F. Rahoitustuotot ja -kulut
5G. Tutkimus- ja tuotekehityskulut
Osa 6: Konsernitaseen liitetiedot
6A. Aineelliset hyödykkeet
6B. Aineettomat hyödykkeet
6C. Rahoitustuotot ja -kulut
6D. Vaihto-omaisuus
6E. Myyntisaamiset ja muut saamiset
6F. Käteisvarat
6G. Varaukset
6H. Eläkevastuut
6I. Ostovelat ja muut velat
6J. Tuloverot
Osa 7: Vastuut ja vakuudet7A. Leasing-vastuut
7B. Takuut
7C. Ehdolliset velat
EMPO
WER
VU
OSIK
ERTO
MUS
201
835
TILI
NPÄÄ
TÖS
OSA 1: Perustiedot konsernista1A Perustiedot konsernista Empower Oyj (”Yhtiö”) harjoittaa tytäryhtiöidensä (yhdessä ”Konserni”) kautta palveluliiketoimintaa Power-, Connectivity-, Energy Intelligence- ja Smart Industry palvelusektoreilla Suomessa ja Baltian maissa sekä pienemmässä mittakaavassa Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Konsernin emoyhtiön Empower Oyj:n liiketoiminta koostuu konsernille tarjottavista hallinnollisista ja taloudellisista palveluista. Tietoja konserniyhtiöistä on konsolidointiperi-aatteita käsittelevässä kohdassa. Tietoja Konsernin muista lähipiirisuhteista on liitetiedossa 4C.
Konsernin emoyhtiö Empower Oyj on Suomen lakien nojalla perustettu osakeyhtiö. Yhtiön kotipaikka on Helsinki, ja sen rekisteröity osoite on Valimotie 9–11, 00380 Helsinki.
Yhtiön hallitus hyväksyi 25.6.2019 pitämässään kokouksessa julkaistavaksi Empower Oyj:n konsernitilinpäätöksen 31.12.2018 päättyvältä tilikaudelta. Osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajalla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös tilinpäätöksen julkaisemisen jälkeen pidettävässä vuosiko-kouksessa. Kopio konsernitilinpäätöksestä on saatavilla yhtiön pääkonttorista osoitteesta Valimotie 9–11, 00380 Helsinki.
EMPO
WER
VU
OSIK
ERTO
MUS
201
836
TILI
NPÄÄ
TÖS
OSA 2: Laadinta- periaatteet
2A LaadintaperiaatteetKonsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) ja 31.12.2018 voimassa olevien IAS- ja IFRS-standardien sekä SIC- ja IFRIC-tulkintojen mukaisesti. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla ja tulkinnoilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovelletta-vaksi hyväksyttyjä standardeja ja tulkintoja.
Konsernitilinpäätöksen luvut on esitetty tuhansina (1 000) euroina, ellei toisin ole mainittu, ja yksittäiset luvut ja yksittäisten lukujen yhteenlasketut summat on pyöristetty. Tästä johtuen voi esiintyä pyöristämisestä johtuvia eroja. Tilinpäätöstiedot perustuvat alkuperäiseen hankintamenoon, lukuun ottamatta johdannaissopimuksia, jotka on arvostettu käypään arvoon. Tilinpäätös on esitetty kulutyyppien mukaan tuloslaskelma- ja tasemuodossa. Lisäksi mikäli raportoitavaan kauteen tehdään jälkikäteen muutoksia liittyen kirjanpidon periaatteisiin, oikaisuihin tai uudelleenluokitteluun, joilla on vaiku-tusta konsernin lukuihin, konserni tulee esittämään tarvittavan informaation yrityksen tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.
Konsolidointiperiaatteet
Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö Empower Oyj:n ja kaikki tilikauden lopussa sen määräysvallassa olevat yhtiöt eli tytäryhtiöt. Määräysvalta saavutetaan, kun Konserni olemalla osallisena sijoituskohteessa altistuu sijoituskohteen muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuot-toon sekä pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä sijoituskohdetta
koskevaa valtaansa. Tarkemmin sanottuna Konsernilla on määräysvalta sijoituskohteessa vain ja ainoastaan silloin, jos
• Konsernilla on valtaa sijoituskohteeseen (eli olemassa olevat oikeudet, joilla se pystyy kyseisellä hetkellä ohjaamaan sijoituskohteen asiaan-kuuluvia toimia)
• Konserni altistuu muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu muuttuvaan tuottoon olemalla osallisena sijoituskohteessa
• Konserni pystyy käyttämään sijoituskohdetta koskevaa valtaansa ja siten vaikuttamaan sen tuottoon.
Yleisesti ottaen oletuksena on, että enemmistö äänivallasta johtaa määräys-valtaan. Tämän oletuksen tueksi ja silloin, kun Konsernilla ei ole enemmistöä sijoituskohteen äänivallasta tai vastaavista oikeuksista, Konserni ottaa huomioon kaikki olennaiset tiedot ja olosuhteet arvioidessaan, onko sillä määräysvalta sijoituskohteessa, mukaan lukien
• sopimusjärjestely(t) muiden sijoituskohteen äänioikeuden haltijoiden kanssa
• muista sopimusjärjestelyistä syntyvät oikeudet• Konsernin äänioikeudet ja potentiaaliset äänioikeudet.
Tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä päivästä alkaen, jolloin määräysvalta siirtyy Konsernille, ja luovutetut tytäryhtiöt yhdistellään luovu-tuspäivään saakka. Konserni uudelleenarvioi määräysvaltansa sijoituskoh-teessa, jos tiedot ja olosuhteet viittaavat siihen, että yhdessä tai useammassa määräysvallan kolmesta elementistä on tapahtunut muutoksia. Hankitun tai luovutetun tytäryhtiön varat, velat, tulot ja kulut kauden aikana sisällytetään konsernitilinpäätökseen alkaen päivästä, jona Konserni saavuttaa määräys-vallan, aina siihen asti, kunnes Konsernin määräysvalta tytäryhtiössä päättyy.
Osakkuusyhtiöt ovat tahoja, joissa Konsernilla on merkittävä vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa. Yleensä niihin liittyy osakeomistus, joka antaa 20–50 prosentin äänimäärän. Sijoitukset osakkuusyhtiöissä on otettu huomioon konsernitilinpäätöksessä soveltamalla pääomaosuusmenetelmää ja vähen-tämällä mahdolliset arvonalentumistappiot. Sijoitukset osakkuusyhtiöissä kirjataan alun perin hankintamenon määräisenä. Hankintameno määritetään
transaktion toteutumisajankohtana suoritettujen varojen, annettujen oman pääoman ehtoisten instrumenttien tai syntyneiden tai oletettujen velkojen käyvän arvon mukaan niin, että siihen lisätään hankinnasta välittömästi johtuvat kustannukset. Osakkuusyhtiöiden liikearvo edustaa osakkuusyhtiön hankintamenon osaa, joka ylittää Konsernin osuuden osakkuusyhtiön yksi-löitävissä olevien nettovarojen käyvästä arvosta, ja se sisältyy sijoitusten kirjanpitoarvoon.
Sovellettaessa pääomaosuusmenetelmää Konsernin osuus osakkuusyh-tiöidensä hankinnan jälkeisistä voitoista tai tappioista kirjataan tulosvai-kutteisesti, ja sen osuus hankinnan jälkeisestä muusta laajasta tuloksesta kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Nämä hankinnan jälkeiset siirrot ja jaot osakkuusyhtiöiltä oikaistaan suhteessa sijoituksen kirjanpitoarvoon. Kun Konsernin osuus osakkuusyhtiön tappioista on yhtä suuri tai suurempi kuin sen osuus osakkuusyhtiöstä, mukaan lukien kaikki muut vakuudettomat pitkä-aikaiset saamiset, Konserni ei kirjaa osuuttaan ylittäviä tappioita, ellei sillä ole velvoitteita tai ellei se ole tehnyt maksusuorituksia osakkuusyhtiön puolesta.
Voitto tai tappio sekä kaikki muut laajan tuloksen erät kohdistetaan Konsernin emoyhtiön osakkeenomistajille ja määräysvallattomille omistajille, vaikka tämä johtaisi siihen, että määräysvallattomien omistajien osuudesta tulisi negatiivinen. Tarvittavat oikaisut tehdään tytäryhtiöiden tilinpäätöksiin, jotta niiden tilinpäätöksen laadintaperiaatteet ovat yhdenmukaisia Konsernin tilinpäätöksen laadintaperiaatteiden kanssa.
Jos Konserni menettää määräysvallan tytäryhtiössä, se kirjaa tytäryhtiön varat (mukaan lukien liikearvo), velat, määräysvallattomien omistajien osuu-den ja muut pääomaerät pois taseesta, kun taas mahdolliset syntyneet voitot tai tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti. Kaikki jäljellä olevat sijoitukset arvostetaan käypään arvoon. Sellainen muutos tytäryhtiön omistusosuudessa, joka ei johda määräysvallan menettämiseen, käsitellään omaa pääomaa koskevana liiketoimena.
Konsernin sisäiset liiketoimet, saamiset ja velat eliminoidaan kokonaan konsolidoinnin yhteydessä. Määräysvallattomien omistajien osuus esitetään erikseen nettovoitosta ja erillisenä pääomaeränä.
EMPO
WER
VU
OSIK
ERTO
MUS
201
837
TILI
NPÄÄ
TÖS
Yhteenveto muista merkittävistä tilinpäätöksen laadintaperiaatteista
Luokittelu lyhyt- ja pitkäaikaisiin varoihin ja velkoihin
Konserni luokittelee varat ja velat taseessa lyhyt- ja pitkäaikaisiin. Vara luokitellaan lyhytaikaiseksi, kun
• sen odotetaan tulevan realisoiduksi tai se on tarkoitettu myytäväksi tai kulutettavaksi yrityksen tavanomaisen toimintasyklin aikana
• sitä pidetään ensisijaisesti kaupankäyntitarkoituksessa• sen odotetaan tulevan realisoiduksi kahdentoista kuukauden sisällä
raportointikauden päättymisestä tai• se kuuluu rahavaroihin, paitsi jos se ei rajoituksista johtuen ole
vaihdettavissa tai käytettävissä velan maksamiseen vähintään kahden-toista kuukauden sisällä raportointikauden päättymisestä.
Kaikki muut varat luokitellaan pitkäaikaisiksi.
Velka luokitellaan lyhytaikaiseksi silloin, kun• sen odotetaan tulevan suoritetuksi yrityksen tavanomaisen toiminta-
syklin aikana• sitä pidetään ensisijaisesti kaupankäyntitarkoituksessa• se erääntyy maksettavaksi kahdentoista kuukauden sisällä raportointi-
kauden päättymisestä tai• ei ole ehdotonta oikeutta lykätä velan maksamista vähintään kahden-
toista kuukauden päähän raportointikauden päättymisestä.
Konserni luokittelee kaikki muut velat pitkäaikaisiksi. Laskennalliset verosaa-miset ja -velat luokitellaan pitkäaikaisiksi varoiksi ja veloiksi.
Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen
Toiminta- ja esittämisvaluutta
Kunkin konserniyhtiön tilinpäätökseen sisältyvät erät mitataan sinä valuut-tana, joka on kunkin yhtiön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta (toimintavaluutta). Konsernitilinpäätös esitetään euroina, joka on emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta ja Konsernin esittämisvaluutta.
Ulkomaan rahan määräiset tapahtumat
Konsernin yksiköt kirjaavat ulkomaan rahan määräiset tapahtumat alun perin käyttäen yksikön toimintavaluutan avistakursseja päivänä, jona liiketoimi täytti kirjausedellytykset.
Kunkin raportointikauden lopussa ulkomaan rahan määräiset erät muun-netaan käyttäen kauden päätöspäivän kurssia. Ei-monetaariset erät, joiden taseeseen merkittävä määrä perustuu ulkomaan rahan määräiseen alkupe-räiseen hankintamenoon, muunnetaan käyttäen transaktiopäivän kurssia, ja ei-monetaariset erät, joiden taseeseen merkittävä määrä perustuu ulkomaan rahan määräiseen käypään arvoon, muunnetaan käyttäen käyvän arvon määrittämispäivän valuuttakursseja.
Kurssierot, jotka johtuvat monetaaristen erien suorittamisesta tai monetaa-risten erien muuntamisesta käyttäen eri kurssia kuin millä erät muunnettiin alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä tilikauden aikana tai edellisessä tilin-päätöksessä, kirjataan tulosvaikutteisesti sillä tilikaudella, jonka aikana ne syntyvät. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot kirjataan asiaankuuluviin eriin tuloslaskelmassa.
Ulkomaiset tytäryhtiöt
Ulkomaisten tytäryhtiöiden tuloslaskelmat ja rahavirtalaskelmat muunnetaan euroiksi kunkin kuukauden keskikurssiin ja taseet tilinpäätöspäivän kurssiin. Muuntamisesta aiheutuvat muuntoerot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Kun tytäryhtiöstä osittain luovutaan tai se myydään, omaan pääomaan kirja-tut muuntoerot kirjataan tuloslaskelmaan osana myyntivoittoa tai -tappiota.
Tuottojen kirjaaminen
Konserni on kirjannut tuotot IFRS 15 -standardin mukaisesti 1.1.2017 alkaneesta raportointikaudesta lähtien.
Konserni kirjaa tuoton, kun (tai sitä mukaan kuin) yksikkö täyttää suoritevel-voitteen luovuttamalla luvatun tavaran tai palvelun asiakkaalle. Omaisuuserä siirretään, kun (tai sitä mukaan kuin) asiakas saa siihen määräysvallan. Kunkin yksilöidyn suoritevelvoitteen osalta Konserni määrittää sopimuksen syntymisajankohtana, täyttääkö se suoritevelvoitteen ajan kuluessa vai
yhtenä ajankohtana. Jos Konserni ei täytä suoritevelvoitetta ajan kuluessa, suoritevelvoite täytetään yhtenä ajankohtana.
Ajan kuluessa täytettävät suoritevelvoitteet
Konserni siirtää tavaraa tai palvelua koskevan määräysvallan ajan kuluessa ja näin ollen täyttää suoritevelvoitteen ja kirjaa tuoton ajan kuluessa, jos jokin seuraavista kriteereistä täyttyy:
(a) Asiakas samanaikaisesti saa ja kuluttaa yksikön suoritteesta koituvan hyödyn sitä mukaa kuin yksikkö tuottaa suoritetta.
(b) Konsernin suoritteesta syntyy omaisuuserä tai se parantaa omaisuuserää (esimerkiksi keskeneräinen tuotanto), joka on asiakkaan määräysvallassa, kun se syntyy tai sitä parannetaan.
(c) Konsernin suoritteesta ei synny omaisuuserää, jolle Konsernilla olisi vaih-toehtoista käyttöä, ja Konsernilla on täytäntöön pantavissa oleva oikeus saada maksu tarkasteluhetkeen mennessä tuotetusta suoritteesta.
Kustakin ajan kuluessa täytettävästä suoritevelvoitteesta Konsernin on kirjattava tuotot ajan kuluessa määrittämällä kyseisen suoritevelvoitteen täyttämisaste. Täyttämisastetta määritettäessä on tavoitteena kuvata Konsernin suoritetta asiakkaalle luvattuja tuotteita tai palveluja koskevan määräysvallan siirtämisessä.
Konserni määrittää täyttämisasteen toteutuneiden kustannusten osuutena projektin arvioiduista kokonaiskustannuksista. Kustannusarviot edellyttävät arvi-ota projektin lopullisesta tuloksesta, ja todellinen lopputulos voi poiketa arviosta.
Jos projektin lopputulosta ei voida arvioida luotettavasti, tuotot kirjataan vain siihen määrään asti kuin projektin toteutuneita kustannuksia on toden-näköisesti kerrytettävissä ja projektin kustannukset kirjataan kuluiksi sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Projektista odotettavissa oleva tappio kirjataan kuluksi välittömästi.
EMPO
WER
VU
OSIK
ERTO
MUS
201
838
TILI
NPÄÄ
TÖS
Yhtenä ajankohtana täytettävät suoritevelvoitteet
Jos suoritevelvoitetta ei täytetä ajan kuluessa, Konserni täyttää suoritevel-voitteen yhtenä ajankohtana. Määrittääkseen ajankohdan, jona asiakas saa määräysvallan luvattuun omaisuuserään ja Konserni täyttää suoritevelvoit-teen, Konsernin on otettava huomioon määräysvaltaa koskevat vaatimukset. Lisäksi Konserni ottaa huomioon määräysvallan siirtymistä osoittavat tekijät, joita ovat muun muassa seuraavat seikat:
(a) Konsernilla on olemassa oleva oikeus saada omaisuuserästä maksu.
(b) Asiakkaalla on laillinen omistusoikeus omaisuuserään.
(c) Konserni on siirtänyt omaisuuserän fyysisen hallinnan asiakkaalle.
(d) Omaisuuserän omistukseen liittyvät merkittävät riskit ja hyödyt ovat asiakkaalla.
(e) Asiakas on hyväksynyt omaisuuserän.
Merkittävät tulovirrat ja tuottojen kirjaaminen:
• Pitkäaikainen kunnossapitopalvelu: Pitkäaikaisessa kunnossapitopal-velusopimuksessa Konserni tarjoaa kunnossapitopalveluja asiakkaalle asiakkaan toimipisteessä.
- Ajan kuluessa täytettävän suoritevelvoitteen kirjaamiskriteeri (a) täyt-tyy, sillä asiakas samanaikaisesti saa ja kuluttaa palvelusta koituvan hyödyn sitä mukaa kuin Empower toimittaa palveluja asiakkaalle.
• Puitesopimukset, joihin liittyy yksittäisiä ostotilauksia: Konsernin puiteso-pimusten nojalla tarjoamat palvelut ovat palveluja, joissa Konserni luo omaisuuserän tai parantaa omaisuuserää, joka on asiakkaan määräys-vallassa, kun Konserni tarjoaa palveluja.
- Tällaisia omaisuuseriä ovat muun muassa asiakkaan tieto- ja sähkö-verkot. Konserni tarjoaa sekä verkkojen uusimiseen että ylläpitoon liittyviä palveluja. Ajan kuluessa täytettävän suoritevelvoitteen kirjaa-miskriteeri (b) täyttyy.
• Avaimet käteen -projektit: Avaimet käteen -projekteissa Konserni lupaa toimittaa asiakkaalle toimintoihin liittyvän omaisuuserän, joka räätälöi-dään kyseiselle asiakkaalle. Konsernin suoritteesta ei synny omaisuu-serää, jolle Konsernilla olisi vaihtoehtoista käyttöä. Toimialan yleiset ehdot (YSE) varmistavat sen, että Konsernilla on oikeus saada maksu tarkasteluhetkeen mennessä tuotetusta suoritteesta. Ajan kuluessa täytettävän suoritevelvoitteen kirjaamiskriteeri (c) täyttyy.
Lopetetut liiketoiminnot
Konserni luokittelee pitkäaikaiset varat ja luovutettavien erien ryhmät emoyh-tiön osakkeenomistajille jaettaviksi, jos niiden kirjanpitoarvot ovat pääosin kerry-tettävissä omaisuuserän myynnistä sen sijaan että ne kertyisivät omaisuuserän jatkuvasta käytöstä. Tällaiset myytävissä oleviksi luokitellut pitkäaikaiset varat ja luovutettavien erien ryhmät arvostetaan kirjanpitoarvoon tai käypään arvoon, josta on vähennetty myymisestä aiheutuvat kustannukset, sen mukaan, kumpi näistä on pienempi. Myynnistä aiheutuvat kustannukset ovat myymisestä suoraan johtuvia lisäkustannuksia, pois lukien rahoituskulut ja tuloverokulut.
Myytävänä olevaksi luokittelun edellytyksen katsotaan täyttyvän, kun myynti on erittäin todennäköinen ja omaisuuserä tai luovutettavien erien ryhmä on välittömästi myytävissä sellaisena kuin se on. Myymisen toteuttamiseksi tarvittavien toimenpiteiden tulisi osoittaa, että on epätodennäköistä, että myyntisuunnitelmiin tehtäisiin merkittäviä muutoksia tai myyntipäätös peruutettaisiin. Johdon tulee olla sitoutunut vuoden sisällä luokittelupäivästä odotettuun myymiseen.
Poistoja ei tehdä aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin tai aineettomiin hyödykkeisiin, kun ne on luokiteltu myytävissä olevaksi omaisuuseräksi.
Luovutettavien erien ryhmä katsotaan lopetetuksi toiminnoksi, jos se on osa yksikköä, joka on joko luovutettu tai luokiteltu myytävänä olevaksi ja joka
• edustaa erillistä keskeistä liiketoiminta-aluetta tai maantieteellistä toiminta-aluetta
• on osa yhtä koordinoitua suunnitelmaa, joka koskee luopumista erillisestä keskeisestä liiketoiminta-alueesta tai maantieteellisestä toiminta-alueesta tai
• on tytäryhtiö, joka on hankittu yksinomaan tarkoituksena myydä se edelleen.
Lopetetut liiketoiminnot on erotettu jatkuvien liiketoimintojen tuloksista, ja ne esitetään tuloslaskelmassa yhtenä eränä lopetettujen liiketoimintojen voittona tai tappiona verojen jälkeen. Kaikki muut tilinpäätöksen liitetie-dot sisältävät määrät jatkuvista liiketoiminnoista, ellei toisin ole mainittu. Lisätietoja on liitetiedossa 4A.
Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet
Liiketoimintojen yhdistäminen
Liiketoimintojen yhdistäminen arvostetaan käyttäen hankintamenomenetel-mää. Hankintameno määritetään laskemalla yhteen siirrettävät varallisuu-serät, jotka arvostetaan hankintahetken käypään arvoon. Hankintamenossa huomioidaan hankintahetken käypä arvo, sekä mahdollinen luovuttajan määräysvallattomien omistajien osuus. Konserni arvioi jokaisen liiketoiminnon yhdistämisen kohdalla, arvostaako se luovuttajan määräysvallattomien omis-tajien osuuden käyttäen luovuttajan käypää arvoa tai osakkeiden suhteellista osuutta luovuttajan mitattavasta nettovarallisuudesta.
Konsernin hankkiessa liiketoiminnan, arvioidaan siihen liittyvien varojen ja velkojen luokittelu ja kohdistus perustuen sopimusehtoihin, taloudellisiin olosuhteisiin sekä muihin olennaisiin seikkoihin liiketoiminnan hankintahetkellä.
Mahdolliset epävarmuutta sisältävät luovutuksensaajan siirtämät erät arvos-tetaan hankintahetken käypään arvoon. Epävarmuutta sisältävät erät, jotka luokitellaan varoiksi tai veloiksi ja luetaan rahoitusvälineeksi ja jotka kuuluvat IFRS 9 piiriin, arvostetaan käypään arvoon mukaan lukien tuloslaskelmaan kirjatut käyvän arvon muutokset.
EMPO
WER
VU
OSIK
ERTO
MUS
201
839
TILI
NPÄÄ
TÖS
Liikearvo
Liikearvo määritetään alun perin hankintamenon perusteella (ja se on luovu-tetun vastikkeen, määräysvallattomien omistajien osuudeksi kirjatun määrän sekä mahdollisten aiemmin hankittujen yksilöitävissä olevien nettovarojen ja vastattaviksi otettujen velkojen määrän ylittävä määrä). Jos hankittujen netto-varojen käypä arvo ylittää luovutetun vastikkeen kokonaismäärän, Konserni arvioi uudelleen, onko se yksilöinyt kaikki hankitut varat ja vastattaviksi otetut velat oikein, ja tarkastaa hankintapäivänä kirjattujen määrien laskemiseksi käytetyt menetelmät. Jos uudelleenarvioinnin tulos on edelleen se, että hankittujen nettovarojen käypä arvo ylittää luovutetun vastikkeen kokonais-määrän, voitto kirjataan tulosvaikutteisesti. Hankintaan liittyvät kulut kirjataan tulokseen niiden aiheutumishetkellä ja ne sisällytetään hallinnollisiin kuluihin.
Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen liikearvo arvostetaan hankintame-noon vähennettynä mahdollisesti kertyneillä arvonalentumistappioilla. Arvonalentumistestiä varten liiketoimintojen yhdistämisessä saatu liikearvo kohdistetaan hankinta-ajankohdasta lähtien kullekin Konsernin rahavirtaa tuottavalle yksikölle, jonka odotetaan hyötyvän yhdistämisestä, riippumatta siitä, luovutetaanko hankinnan kohteen muita varoja tai velkoja kyseisille yksiköille. Kun liikearvoa on kohdistettu rahavirtaa tuottavalle yksikölle ja osasta kyseisen yksikön liiketoimintaa luovutaan, luovutettavaan toimintoon liittyvä liikearvo sisällytetään liiketoiminnon kirjanpitoarvoon, kun määritetään luopumisesta aiheutuva voitto tai tappio. Näissä olosuhteissa luovutettu liikearvo arvostetaan luovutettavan toiminnon ja rahavirtaa tuottavan yksikön jäljelle jäävän osan arvojen suhteen perusteella.
Muut aineettomat hyödykkeet
Aineettomat hyödykkeet aktivoidaan, jos ne ovat Konsernin määräysvallassa aikaisempien tapahtumien seurauksena ja jos niistä odotetaan jatkossa syntyvän taloudellista hyötyä Konsernille. Aineettomat hyödykkeet arvoste-taan alun perin hankintamenoon. Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen aineeton hyödyke merkitään taseeseen hankintamenoon, josta on vähennetty kerty-neet poistot ja arvonalentumistappiot. Taloudelliselta vaikutusajaltaan rajal-lisen aineettoman hyödykkeen poistopohja kirjataan kuluksi systemaattisella tavalla hyödykkeen koko taloudelliselle vaikutusajalle. Sisäisesti aikaansaatuja aineettomia hyödykkeitä, pois lukien aktivoidut kehittämismenot, ei aktivoida ja niihin liittyvät menot kirjataan tulosvaikutteisesti kaudella, jolloin meno
syntyi. Aineettomien hyödykkeiden taloudellinen vaikutusaika arvioidaan joko rajalliseksi tai rajoittamattomaksi. Poistot aineettomista hyödykkeistä, joiden taloudellinen vaikutusaika on rajallinen, tehdään taloudellisen vaikutusajan kuluessa ja arvonalentuminen arvioidaan aina, kun on aihetta olettaa, että aineettoman hyödykkeen arvo saattaa olla alentunut. Taloudelliselta vaikutus-ajaltaan rajallisten aineettomien hyödykkeiden poistoaika ja -tapa tarkastetaan vähintään jokaisen raportointikauden lopussa. Odotetun taloudellisen vaikutus-ajan muutosten tai hyödykkeeseen liittyvien tulevien taloudellisten hyötyjen käyttämistavan muutosten katsotaan vastaavasti muuttavan poistoaikaa tai -tapaa, ja niitä kohdellaan kirjanpidollisten arvioiden muutoksina. Taloudelliselta vaikutusajaltaan rajallisten aineettomien hyödykkeiden poistomeno kirjataan tuloslaskelmaan aineettomien hyödykkeiden tehtävän mukaiseen kuluryhmään.
Konserni on arvioinut seuraavat taloudelliset vaikutusajat kullekin aineetto-man hyödykkeen erälle:
• Aineettomat hyödykkeet 5–10 vuotta• Kehittämismenot 3–5 vuotta• Muut pitkäaikaiset menot 5–10 vuotta• Asiakassuhteet 5–20 vuotta
Konserni ottaa tutkimusmenot huomioon niiden syntymishetkellä. Kehityksestä (tai sisäisen projektin kehittämisvaiheesta) syntyvä aineeton hyödyke kirjataan vain ja ainoastaan, jos Konserni voi näyttää kaikki seuraavat seikat toteen:
• aineettoman hyödykkeen valmiiksi saattaminen on teknisesti toteutet-tavissa niin, että hyödyke on käytettävissä tai myytävissä
• Konsernin tarkoituksena on saattaa aineeton hyödyke valmiiksi ja käyt-tää sitä tai myydä se, ja Konserni myös pystyy käyttämään hyödykettä tai myymään sen
• Konserni pystyy muun muassa osoittamaan, että aineettoman hyödyk-keen aikaansaamalle tuotokselle tai aineettomalle hyödykkeelle itselleen on olemassa markkinat, tai jos aineetonta hyödykettä tullaan käyt-tämään Konsernin sisällä, Konserni pystyy osoittamaan hyödykkeen taloudellisen hyödyn
• Konsernilla on käytettävissä riittävästi teknisiä, taloudellisia ja muita voimavaroja kehittämistyön loppuunsaattamiseksi ja aineettoman hyödykkeen käyttämiseksi tai myymiseksi
• Konserni pystyy määrittämään luotettavasti menot, jotka johtuvat aineettomasta hyödykkeestä sen kehittämisvaiheen aikana.
Alkuperäisen omaisuuseräksi kirjaamisen jälkeen kehittämismenot merki-tään taseeseen hankintamenoon, josta on vähennetty kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot. Poistojen tekeminen aloitetaan, kun kehittäminen on saatettu loppuun ja omaisuuserä on valmiina käytettäväksi. Poistot tehdään hyödykkeen taloudellisena vaikutusaikana. Kehittämiskauden aikana omai-suuserälle tehdään arvonalentumistesti vuosittain.
Arvonalentuminen
Omaisuuserille, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, esimer-kiksi liikearvolle, ei tehdä poistoja, mutta niille tehdään arvonalentumistesti vuosittain. Lisäksi muiden omaisuuserien arvonalentuminen arvioidaan aina, kun on viitteitä siitä, että kirjanpitoarvoa vastaava rahamäärä ei ole enää kerrytettävissä tapahtumien tai olosuhteiden muuttumisen vuoksi.
Arvonalentumisen arviointia varten omaisuuserät ryhmitellään sen alimman tason mukaan, jossa on erikseen yksilöitävissä olevia rahavirtoja ja joka on itsenäinen.
IAS 36 määrittää kerrytettävissä olevan rahamäärän omaisuuserän tai raha-virtaa tuottavan yksikön käyväksi arvoksi, josta on vähennetty luovutusmenot, tai sen käyttöarvoksi, sen mukaan kumpi näistä on suurempi. Käyttöarvo on niiden tulevien rahavirtojen nykyarvo, jotka omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön odotetaan tuottavan.
Omaisuuserän arvo on alentunut silloin, kun sen kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän. Arvonalentumistappio kirjataan tuloslas-kelmaan. Konserni arvioi kunkin raportointikauden lopussa, onko mitään viitteitä siitä, että omaisuuserälle aiemmilla kausilla kirjattua arvonalen-tumistappiota (liikearvon arvonalentumistappio pois lukien) ei enää ole tai se on pienentynyt. Jos tällaisia viitteitä on, Konserni arvioi kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä olevan rahamäärän. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruuteta myöhemmällä kaudella.
EMPO
WER
VU
OSIK
ERTO
MUS
201
840
TILI
NPÄÄ
TÖS
Aineettomalle hyödykkeelle, jonka taloudellinen vaikutusaika on rajoittamaton, on tehtävä arvonalentumi stesti vuosittain vertaamalla sen kirjanpitoarvoa siitä kerrytettävissä olevaan rahamäärään, riippumatta siitä, onko mahdollisesta arvonalentumisesta mitään viitteitä. Liikearvon ja brändin lisäksi Konsernilla ei ole mitään omaisuuseriä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika.
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Pitkäaikaiset varat arvostetaan taseessa alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja mahdollisesti kertyneillä arvonalentumistappioilla. Kustannukset, jotka aktivoidaan osana hankintame-noa, sisältävät hankintaan liittyvät muuttuvat kustannukset. Suunnitelman mukaiset poistot lasketaan käyttämällä tasapoistomenetelmää, joka perustuu arvioituun taloudelliseen vaikutusaikaan. Aineellinen käyttöomaisuushyödyke kirjataan pois taseesta luovutuksen yhteydessä tai silloin, kun sen käytöstä tai luovutuksesta ei odoteta saatavan mitään tulevaa taloudellista hyötyä. Kaikki voitot tai tappiot omaisuuserän poiskirjaamisesta (lasketaan nettoluovutus-tulojen ja omaisuuserän kirjanpitoarvon erona) sisällytetään tuloslaskelmaan, kun omaisuuserä on kirjattu pois taseesta.
Omaisuuserän jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika on tarkistettava vähintään jokaisen tilikauden lopussa, ja jos odotukset poikkeavat aikai-semmista arvioista, muutos (tai muutokset) on käsiteltävä kirjanpidollisen arvion muutoksena IAS 8 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, kirjanpidollisten arvioiden muutokset ja virheet -standardin mukaisesti.
Omaisuuserien arvioidut taloudelliset vaikutusajat kaikissa konserniyhtiöissä ovat seuraavat:
• Koneet ja laitteet 3–15 vuotta• Rakennukset ja rakennelmat 10–30 vuotta• Muut aineelliset hyödykkeet 3–5 vuotta
Julkiset avustukset
Konserni kirjaa julkiset avustukset, kun on kohtuullisen varmaa, että avustus tullaan saamaan (eli esimerkiksi sen jälkeen, kun hyväksyntä on saatu) ja
että yksikkö täyttää avustuksiin liittyvät ehdot. Julkiset avustukset kirjataan tulosvaikutteisesti järjestelmällisellä tavalla niillä kausilla, joilla Konserni kirjaa kuluiksi menot, joita avustukset on tarkoitettu kattamaan. Tuloihin tai kuluihin liittyvät avustukset esitetään osana voittoa tai tappiota liiketoiminnan muissa tuotoissa muista eristä erillään.
Vuokrasopimukset – Konserni vuokralle ottajana
Sen määrittäminen, onko järjestely vuokrasopimus tai sisältääkö se vuokra-sopimuksen, perustuu järjestelyn tosiasialliseen sisältöön vuokrasopimuksen syntymisajankohtana. Järjestely on vuokrasopimus tai se sisältää vuokra-sopimuksen, jos järjestelyn toteuttaminen riippuu tietyn omaisuuserän (tai -erien) käytöstä ja järjestely tuottaa oikeuden käyttää omaisuuserää (tai -eriä), vaikkei omaisuuserää (tai -eriä) olisi erikseen mainittu järjestelyssä.
Vuokrasopimus luokitellaan rahoitusleasingsopimukseksi, jos se siirtää omista-miselle ominaiset riskit ja hyödyt olennaisilta osin. Vuokrasopimus luokitellaan muuksi vuokrasopimukseksi, jos omistamiselle ominaiset riskit ja hyödyt eivät siirry olennaisilta osin.
Rahoitusleasingsopimukset kirjataan varoiksi ja veloiksi taseeseen määrään, joka on yhtä suuri kuin vuokratun omaisuuserän käypä arvo tai vähimmäis-vuokrien nykyarvo sen mukaan, kumpi näistä on pienempi. Molemmat näistä arvoista määritetään sopimuksen syntymisajankohtana. Vähimmäisvuokrien nykyarvon laskemisessa käytettävä diskonttokorko on vuokrasopimuksen sisäinen korko, mikäli tämä on käytännössä mahdollista määrittää, ja ellei ole, käytetään vuokralle ottajan lisäluoton korkoa.
Rahoitusleasingilla hankituista omaisuuseristä tehdään poistot joko omai-suuserien taloudellisena vaikutusaikana tai leasingsopimuksen voimassa-oloaikana sen mukaan, kumpi näistä on lyhyempi.
Koron osuus rahoituskuluista kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan vuokra-aikana, jotta jäljellä olevalle velalle tulee kullakin kaudella saman suuruinen korko-prosentti. Muu vuokrasopimus on vuokrasopimus, joka ei ole rahoitusleasin-gsopimus. Muun vuokrasopimuksen vuokrat kirjataan liiketoiminnan kuluiksi tuloslaskelmaan tasaerinä vuokrasopimuksen voimassaoloaikana.
Rahoitusinstrumentit
Rahoitusinstrumentti on mikä tahansa sopimus, joka synnyttää yhdelle yksi-kölle rahoitusvaroihin kuuluvan erän ja samalla toiselle yksikölle rahoitusvelan tai oman pääoman ehtoisen instrumentin.
Alkuperäinen kirjaaminen
Konserni tekee myyntisaamisten, ostovelkojen, talletusten, velkojen ja lainojen alkuperäisen kirjaamisen sinä päivänä, jona ne syntyivät. Kaikki muut rahoi-tusinstrumentit kirjataan kaupantekopäivänä, joka on päivä, jona Konsernista tulee instrumentin sopimusehtojen osapuoli.
Alkuperäisessä kirjaamisessa rahoitusvarat tai -velat, lukuun ottamatta myyntisaamisia, arvostetaan käypään arvoon, ja jos kyse on rahoitusvaroista tai -veloista, joita ei arvosteta käypään hintaan tulosvaikutteisesti, käypään arvoon lisätään tai siitä vähennetään kyseisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvelan hankinnasta tai liikkeeseenlaskusta välittömästi johtuvat transaktiomenot. Myyntisaamiset, joilla ei ole merkittävää rahoituksellista osaa, arvostetaan niiden kauppahintaan.
Rahoitusvarat
Konserni luokittelee alkuperäisessä kirjaamisessa rahoitusvaroihin kuuluvat erät hankintamenoon arvostettaviin rahoitusvaroihin, käypään arvoon muissa laajan tuloksen erissä kirjattaviin rahoitusvaroihin ja käypään arvoon tulos-vaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin.
Rahoitusvarat arvostetaan hankintamenoon, kun molemmat seuraavista ehdoista täyttyvät:
• varoja säilytetään liiketoimintamallissa, jonka tarkoituksena on säilyt-tää rahoitusvarat sopimuksellisten rahavirtojen keräämiseksi
• rahoitusvarojen sopimusehdot synnyttävät tiettyinä päivinä rahavir-toja, jotka ovat yksinomaan maksuja maksamatta olevalle pääomalle maksettavista pääomasta ja korosta.
EMPO
WER
VU
OSIK
ERTO
MUS
201
841
TILI
NPÄÄ
TÖS
Rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon muissa laajan tuloksen erissä, kun molemmat seuraavista ehdoista täyttyvät:
• varoja säilytetään liiketoimintamallissa, jonka tarkoituksena on sekä kerätä sopimuksellisia rahavirtoja että myydä rahoitusvaroja.
• rahoitusvarojen sopimusehdot synnyttävät tiettyinä päivinä rahavirtoja, jotka ovat yksinomaan maksuja maksamatta olevalle pääomalle makset-tavista pääomasta ja korosta.
Rahoitusvarat arvostetaan tulosvaikutteisesti käypään arvoon, ellei niitä arvosteta hankintamenoon tai käypään arvoon muissa laajan tuloksen erissä. Kun tehdään alkuperäinen kirjaaminen oman pääoman ehtoiselle instrumentille, jota ei pidetä kaupankäyntitarkoituksessa, Konserni voi tehdä peruuttamattoman päätöksen esittää myöhemmät käyvän arvon muutokset muissa laajan tuloksen erissä. Tämä päätös tehdään investointikohtaisesti.
Konserni arvioi tavoitteen liiketoimintamallissa, jossa varoja säilytetään salk-kutasolla, koska se heijastaa parhaiten tapaa, jolla liiketoimintaa hoidetaan ja tietoa annetaan johdolle. Tällaisia tietoja ovat:
• salkulle asetetut periaatteet ja tavoitteet ja kyseisten periaatteiden soveltaminen käytännössä, erityisesti jos strategia tähtää sopimuksellis-ten rahavirtojen saamiseen tai rahavirtojen realisoimiseen omaisuuserien myynnin kautta
• se, miten salkun tuotto arvioidaan ja raportoidaan Konsernin johdolle
• riskit, jotka vaikuttavat kyseisessä liiketoimintamallissa säilytettävien rahoitusvarojen tuottoon, ja kyseisten riskien hallintatapa.
Arvioidessaan, ovatko sopimukselliset rahavirrat pelkästään pääoman ja koron maksuja, Konserni ottaa huomioon instrumenttia koskevat sopimu-sehdot. Tähän kuuluu sen arvioiminen, sisältääkö rahoitusvaroihin kuuluva erä sopimusehdon, joka voisi muuttaa sopimuksellisen rahavirran ajoitusta tai määrää niin, että se ei täyttäisi tätä ehtoa.
Kun analysoidaan liiketoimintamallia, jossa rahoitusvaroja säilytetään ja instrumenteista syntyy sopimuksellisia rahavirtoja, Konsernin rahoitusvaroihin kuuluvat seuraavat:
• saamiset (kiinnityksistä)
• myyntisaamiset (laskutetuista tavaroista ja palveluista)
• ennakkomaksut ja siirtosaamiset
• muut rahoitusvarat
• käteisvarat ja muut rahavarat (sisältäen pankkitalletukset) luokitellaan arvostettavaksi hankintamenoon käyttämällä efektiivistä korkoa.
Hankintameno lasketaan ottamalla huomioon kaikki hankintaan liittyvät alennukset tai preemiot sekä kulut tai kustannukset, jotka ovat olennainen osa efektiivistä korkoa. Efektiivisen koron poisto sisältyy rahoitustuottoihin tuloslaskelmassa.
Rahoitusvaroja ei luokitella uudelleen niihin alkuperäisen kirjaamisen jälkeen, paitsi tilanteessa, jossa rahoitusvarojen hallintaa koskeva liiketoimintamalli on muuttunut.
Rahoitusvarojen arvonalentuminen
Konserni kirjaa odotettujen luottotappioiden tappiovaraukset seuraaville rahoitusinstrumenteille, joita ei arvosteta tulosvaikutteisesti käypään arvoon:
• myyntisaamiset
• käteisvarat ja muut rahavarat.
Konserni kirjaa tappiovaraukset määrälle, joka vastaa elinikäisiä odotettuja luottotappioita, paitsi seuraavien osalta, jotka kirjataan 12 kuukauden odotet-tuna luottotappiona:
• velkasijoitukset arvopapereihin, joilla katsotaan olevan matala luottoriski tilinpäätöspäivänä
• muut rahoitusinstrumentit, joiden luottoriski ei ole merkittävästi kasva-nut niiden alkuperäisen kirjaamisen jälkeen.
Myyntisaamisten tappiovaraukset kirjataan aina määrälle, joka vastaa elini-käistä odotettua luottotappiota. Elinikäinen odotettu luottotappio on se odotetun luottotappion osa, joka syntyy kaikista mahdollisista erääntymis-tilanteista rahoitusinstrumentin odotetun elinkaaren aikana.
Myyntisaamisten odotettujen luottotappioiden määrittämiseksi Konserni käyt-tää varausmatriisia. Varausmatriisi perustuu aikaisempiin maksuhäiriötietoihin myyntisaamisten odotetun elinkaaren ajalta, ja se mukautetaan tulevaisuutta koskeviin arvioihin. Jokaisena tilinpäätöspäivänä aiemmat maksuhäiriötiedot päivitetään ja muutokset tulevaisuutta koskeviin arvioihin analysoidaan.
Odotettujen luottotappioiden määrittäminen saataville rahoituslaitoksilta perustuu tappioiden määrään. Konserni on todennut, että saatavilla rahoi-tuslaitoksilta on matala luottoriski tilinpäätöspäivänä, joten niille lasketaan 12 kuukauden odotettu luottotappio. 12 kuukauden odotettu luottotappio on se odotetun luottotappion osa, joka syntyy rahoitusinstrumentin erääntymis-tilanteista, jotka ovat mahdollisia 12 kuukauden sisällä tilinpäätöspäivästä. Odotettujen luottotappioiden tappiovaraukset esitetään taseessa vähennyk-senä varojen bruttokirjanpitoarvosta. Tuloslaskelmassa odotetun luottotap-pion (tai peruutuksen) määrä kirjataan arvonalentumisvoittona tai -tappiona.
Alaskirjaus
Myyntisaamiset ja saamiset rahoituslaitoksilta kirjataan alas joko osittain tai kokonaan, kun ei ole realistista mahdollisuutta, että saatava saataisiin takai-sin. Näin on tavallisesti silloin, kun Konserni toteaa, että vastapuolella ei ole varoja tai tulonlähteitä, jotka muodostaisivat riittävän rahavirran alaskirjauk-sen kohteena olevien määrien takaisinmaksamiseksi. Alaskirjattaviin rahoi-tusvaroihin voidaan kuitenkin kohdistaa täytäntöönpanotoimia, jotta nouda-tetaan Konsernin erääntyneitä määriä koskevia takaisinsaantimenettelyjä.
Rahoitusvelat
Konsernin rahoitusvelat sisältävät ostovelat ja muut velat, lainat, muut rahoitusvelat, saadut ennakot, siirtovelat ja tuloennakot, jotka luokitellaan arvostettavaksi hankintamenoon.
Hankintameno lasketaan ottamalla huomioon kaikki hankintaan liittyvät alennukset tai preemiot sekä kulut tai kustannukset, jotka ovat olennainen osa efektiivistä korkoa. Voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan rahoitus-tulona tai -kuluna velkojen poiskirjaamisen yhteydessä ja efektiivisen koron jaksotusmenettelyssä.
Rahoitusvelkoja ei luokitella uudelleen niiden alkuperäisen kirjaamisen jälkeen.
EMPO
WER
VU
OSIK
ERTO
MUS
201
842
TILI
NPÄÄ
TÖS
Kirjaaminen pois taseesta
Rahoitusvarat (tai mahdollisesti osa rahoitusvaroja tai osa samankaltaisten rahoitusvarojen ryhmää) kirjataan pääsääntöisesti pois taseesta (eli poiste-taan Konsernin konsernitaseesta), kun
• oikeudet varoista saataviin rahavirtoihin ovat päättyneet
tai
• Konserni on siirtänyt oikeutensa saada rahavirtaa varoista tai on ottanut itselleen vastuun maksaa saadut rahavirrat kokonaisuudessaan ilman olennaista viivytystä kolmannelle osapuolelle pass through -järjestelyn kautta ja joko (a) Konserni on siirtänyt olennaisesti kaikki omaisuuserään liittyvät riskit ja hyödyt tai (b) Konserni ei ole siirtänyt eikä pidättänyt olennaisesti kaikkia omaisuuserään liittyviä riskejä ja hyötyjä, mutta on siirtänyt omaisuuserää koskevan määräysvallan.
Kun Konserni on siirtänyt oikeutensa saada rahavirtoja omaisuuserästä tai on sopinut pass through -järjestelystä, se arvioi, onko se pidättänyt omistukseen liittyvät riskit ja hyödyt, ja jos on, missä määrin näin on tehty. Kun Konserni ei ole siirtänyt eikä pidättänyt olennaisesti kaikkia omaisuuserään liittyviä riskejä ja hyötyjä eikä se ole siirtänyt omaisuuserää koskevaa määräysvaltaa, Konserni jatkaa siirretyn omaisuuserän kirjaamista siltä osin, kun sen osal-lisuus jatkuu. Siinä tapauksessa Konserni myös kirjaa siihen liittyvän velan. Siirretty omaisuuserä ja siihen liittyvä velka arvostetaan siltä pohjalta, että arvostus heijastaa Konsernin pidättämiä oikeuksia ja velvollisuuksia.
Kun yksiköllä säilyvä osallisuus tarkoittaa siirretyn omaisuuserän takaamista, yksiköllä säilyvän osallisuuden laajuus on (i) omaisuuserän arvo tai (ii) saadun vastikkeen enimmäismäärä, jonka yksikkö voisi joutua maksamaan takaisin (”takuumäärä”), sen mukaan, kumpi näistä on pienempi.
Rahoitusvelka kirjataan pois taseesta, kun velkaan liittyvä velvollisuus on täytetty tai kumottu tai sen voimassaolo on lakannut. Kun olemassa oleva rahoitusvelka korvataan toisella samalta lainanantajalta olennaisesti erilai-silla ehdoilla otettavalla rahoitusvelalla tai olemassa olevan velan ehtoja muutetaan olennaisesti, tällaista vaihtoa tai muutosta pidetään alkuperäisen velan poiskirjaamisena taseesta ja uuden velan kirjaamisena. Ero kyseisten kirjanpitoarvojen välillä kirjataan tuloslaskelmaan.
Rahoitusinstrumenttien netottaminen
Rahoitusvarat ja -velat vähennetään toisistaan ja konsernitaseessa esitetään nettomäärä, jos yksiköllä on tarkasteluhetkellä laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus kirjattujen määrien kuittaamiseen ja yksikkö aikoo joko toteuttaa suorituksen nettomääräisesti tai realisoida omaisuuserän ja suorittaa velan samanaikaisesti.
Konserni ei sovella IFRS 9:n mukaista suojauslaskentaa. Sen takia johdannai-sinstrumenttien käypä arvo kirjataan tulosvaikutteisesti.
Käyvän arvon määrittäminen
Konserni arvostaa rahoitusinstrumentit, kuten johdannaiset, ja rahoitusinstru-mentteihin kuulumattomat käypään arvoon kunakin tilinpäätöspäivänä. Käypä arvo on arvo, joka saataisiin omaisuuserän myynnistä tai maksettaisiin velan siirtämisestä asianmukaisessa transaktiossa pääasiallisilla markkinoilla arvonmääritysajankohtana nykyisissä markkinaolosuhteissa (eli exit-hinta) riippumatta siitä, onko kyseinen hinta suoraan havainnoitavissa vai arvioi-daanko se toisella arvostusmenetelmällä. Konserni määrittää varan tai velan käyvän arvon käyttämällä oletuksia, joita markkinaosapuolet käyttäisivät hinnoitellessaan varan tai velan.
Konserni käyttää arvostusmenetelmiä, jotka soveltuvat tilanteeseen ja joiden osalta on saatavilla riittävästi tietoa käyvän arvon määrittämiseksi, jotta voidaan maksimoida havainnoitavissa olevien syöttötietojen käyttäminen ja minimoida muiden kuin havainnoitavissa olevien tietojen käyttäminen.
Kaikki varat ja velat, joille määritetään tai annetaan tilinpäätöksessä käypä arvo, luokitellaan käyttämällä käypien arvojen hierarkiaa. Hierarkia perustuu alimmalla tasolla oleviin syöttötietoihin, jotka ovat merkittäviä käyvän arvon määrittämiselle kokonaisuudessaan. Konserni on luokitellut varat ja velat kolmeen käyvän arvon hierarkiatasoon seuraavalla tavalla:
• TASO 1 Syöttötiedot: Noteeratut (oikaisemattomat) hinnat aktiivisilla markki-noilla. Instrumentit: Ei varoja eikä velkoja.
• TASO 2 Syöttötiedot: Havainnoitavissa olevat syöttötiedot, muut kuin tason 1 noteeratut hinnat. Vahvistus käyvästä arvosta saadaan vuosittain pankista. Instrumentit: Korkoswapit.
• TASO 3 Syöttötiedot: Muut kuin havainnoitavissa olevat syöttötiedot.Instrumentit: Ei varoja eikä velkoja.
Niiden varojen ja velkojen osalta, jotka on tilinpäätöksessä toistuvasti kirjattu käypään arvoon, Konserni määrittää, onko tapahtunut siirtymiä hierarkiataso-jen välillä, arvioimalla luokittelun uudelleen kunkin raportointikauden lopussa (luokittelu perustuu alimman tason syöttötietoihin, jotka ovat merkittäviä käyvän arvon määrittämiselle kokonaisuudessaan).
Varaukset ja ehdolliset velat
Varaukset kirjataan silloin, kun Konsernilla on aikaisempien tapahtumien seurauksena olemassa oleva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, kun on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudellista hyötyä sisältävien resurssien siirtymistä pois Konsernista, ja kun velvoitteen määrä on arvioitavissa luotettavasti. Varauksena kirjattava määrä kirjataan parhaana arviona menoista, jotka syntyvät siitä, että olemassa oleva velvoite täyttyy tilinpäätöspäivänä. Jos rahan aika-arvon vaikutus on olennainen, varauksia alennetaan käyttämällä voimassa olevaa ennen veroja määritettyä prosenttia, joka heijastaa asianmukaisilta osin velkaan liittyviä riskejä. Jos käytetään diskonttausta, varauksen kasvu ajan kulumisen takia kirjataan rahoituskuluksi.
Takuuvaraus kirjataan, kun on kohtuullinen varmuus siitä, että projekti johtaa myyntisopimuksessa sovittuihin korjauksiin.
Varaus tappiollisesta sopimuksesta kirjataan, kun sopimuksen mukaisten velvoitteiden täyttämisen kustannukset ylittävät saadut hyödyt.
Oikeudenkäyntikuluja koskeva varaus kirjataan, kun on kohtuullinen varmuus siitä, että meneillään olevista oikeudenkäynneistä syntyy oikeudenkäyntikuluja.
EMPO
WER
VU
OSIK
ERTO
MUS
201
843
TILI
NPÄÄ
TÖS
Henkilöstöön liittyvä varaus kirjataan, kun jo tehtyihin uudelleenjärjestelyihin liittyy vielä joitakin kustannuksia.
Ehdollinen velka on mahdollinen velvoite, joka on syntynyt aikaisempien tapahtumien seurauksena ja jonka olemassaolo varmistuu vasta, kun yksi tai useampi epävarma tapahtuma, joka ei ole kokonaan yksikön määräysvallassa, toteutuu tai jää toteutumatta tulevaisuudessa. Se voi olla myös olemassa oleva velvoite, joka on syntynyt aikaisempien tapahtumien seurauksena mutta jota ei merkitä taseeseen, koska ei ole todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudellista hyötyä sisältävien resurssien siirtymistä pois yksiköistä, tai koska velvoitteen määrää ei voi määrittää riittävän luotet-tavasti. Tietoa ehdollisista veloista löytyy liitetiedoista.
Vaihto-omaisuus
Konserni arvostaa vaihto-omaisuutensa hankintamenoon tai nettorealisoin-tiarvoon sen mukaan, kumpi näistä on pienempi. Nämä menot koostuvat palvelun tuottavan henkilöstön, työnjohto mukaan luettuna, työsuorituksesta johtuvista menoista ja muista henkilöstöön liittyvistä menoista sekä kohdis-tettavissa olevista yleiskustannuksista. Nettorealisointiarvo on tavanomai-sessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty valmiiksi saattamisesta ja myynnistä johtuvaksi arvioidut menot.
Eläkkeet ja muut työsuhteen päättymisen jälkeiset edut
Konsernilla on etuuspohjaisia eläkejärjestelyitä Mandatum Lifessä ja OP-Henkivakuutuksessa. Tämä edellyttää maksujen suorittamista erikseen hallinnoituun rahastoon.
Uudelleenarvioinnit, jotka sisältävät vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot, kirjataan välittömästi taseeseen ja edellisten kausien voittoon/tappioon tehdään vastaava kredit- tai debet-kirjaus muiden laajan tuloksen erien kautta sinä kautena, kun uudelleenarvioinnit tehdään. Uudelleenarviointeja ei siirretä tulosvaikutteisiksi myöhemmillä tilikausilla.
Aiempaan työsuoritukseen perustuvat kustannukset kirjataan tulosvaikuttei-sesti käyttäen aiempaa seuraavista päivämääristä:
• suunnitelman muuttamisen tai supistamisen päivä
• päivä, jona Konserni kirjaa asiaan liittyvät uudelleenjärjestelykustannukset.
Nettokorko lasketaan soveltamalla diskonttokorkoa etuuspohjaisesta järjes-telystä johtuvaan nettovelkaan tai -varaan. Konserni kirjaa seuraavat etuus-pohjaisesta järjestelystä johtuvan nettomääräisen velvoitteen muutokset konsernituloslaskelman myyntikustannuksiin, hallintokustannuksiin ja myynti- ja jakelukustannuksiin (toimintokohtaisesti):
• työsuoritukseen perustuvat menot, jotka kattavat kauden työsuorituk-seen perustuvat menot, aiempaan työsuoritukseen perustuvat menot, supistamisesta johtuvat voitot ja tappiot sekä muut kuin rutiininomaiset suoritukset
• nettokorkomenot tai -tulot.
Konsernin etuuspohjaiseen järjestelyyn liittyvät velvoitteet ja niihin liittyvät työsuoritukseen perustuvat menot on laskettu käyttämällä ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää. Etuuspohjaisiin eläkejärjes-telyihin liittyvä velvoite on etuuspohjaisen velvoitteen tilinpäätöspäivän arvo, josta vähennetään järjestelyn varojen käypä arvo. Diskonttokorko on määri-tetty käyttämällä iBoxx Corporate -indeksiä. Etuuteen liittyvän velvoitteen arvioitu kesto on otettu huomioon. Markkinapohjaiset inflaatio-odotukset on määritetty käyttämällä inflaatioon sidottuja swappeja.
Verot
Konsernin tuloverokuluihin sisältyvät konserniyhtiöiden verot, jotka perustuvat verotettavaan tuloon ja laskennallisten verojen muutoksiin. Tuloverot kirjataan tuloslaskelmaan, paitsi niiden erien osalta, jotka kirjataan suoraan muihin laajan tuloksen eriin, kun verovaikutus vastaavasti kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Tuloverokulut perustuvat kussakin maassa voimassa olevaan verokantaan. Verojen oikaisut aiemmilta kausilta sisältyvät verokuluihin.
Konserni kirjaa laskennallisen verovelan kaikista verotettavista väliaikaisista eroista, lukuun ottamatta tilanteita, joissa laskennallinen verovelka syntyy liikearvon alkuperäisestä kirjaamisesta tai varojen tai velkojen alkuperäisestä
kirjaamisesta liiketoimessa, joka ei ole liiketoimintojen yhdistäminen ja joka ei toteuttamishetkellä vaikuta kirjanpidon tulokseen tai verotettavaan voittoon.
Konserni kirjaa laskennallisen verosaamisen kaikista verotuksessa vähen-nyskelpoisista väliaikaisista eroista, kunhan on todennäköistä, että käytet-tävissä on verotettavaa voittoa, jota vastaan vähennyskelpoinen väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Näin toimitaan lukuun ottamatta tilanteita, joissa laskennallinen verosaaminen syntyy omaisuuserän tai velan alkuperäisestä kirjaamisesta liiketoimessa, joka ei ole liiketoimintojen yhdistäminen ja joka ei toteuttamishetkellä vaikuta kirjanpidon tulokseen tai verotettavaan voittoon (verotukselliseen tappioon). Konserni on ottanut verotettavan voiton lähteitä koskevat verolainsäädännön rajoitukset huomioon arvioidessaan mahdollista tulevaa verotettavaa voittoa, jota vastaan vähennyskelpoinen väliaikainen ero voidaan hyödyntää.
Laskennallinen tulovero määritetään käyttämällä verokantoja, jotka on otettu käyttöön tilinpäätöspäivään mennessä ja joita odotetaan sovellettavan, kun vastaavat laskennalliset tuloverosaamiset realisoituvat tai laskennalliset tuloverovelat maksetaan.
Kulut ja varat kirjataan ilman arvonlisäveroa, paitsi
• kun omaisuuserän tai palvelujen ostosta aiheutunut arvonlisävero ei ole perittävissä veroviranomaiselta, jolloin arvonlisävero kirjataan joko osana omaisuuserän hankintamenoa tai osana kustannuserää
• kun saamiset ja velat on ilmoitettu niin, että arvonlisävero sisältyy summaan.
Arvonlisäveron nettomäärä, joka on perittävissä veroviranomaiselta tai maksettava sille, sisältyy osana taseen saamisiin tai velkoihin.
Myyntisaamiset
Myyntisaamiset arvostetaan alun perin käypään arvoon ja myöhemmin hankintamenoon, josta on vähennetty arvonalentumisvaraus. Konserni on myynyt valtaosan (95 %) myyntisaamisistaan rahoituslaitoksille, ja IFRS 9:n määritelmien mukaisesti Konserni on siirtänyt olemassa olevat rahavirrat ja oikeutensa rahavirtoihin sekä siirtänyt niihin liittyvät riskit ja hyödyt pankille.
EMPO
WER
VU
OSIK
ERTO
MUS
201
844
TILI
NPÄÄ
TÖS
Tärkeät kirjanpidolliset arviot ja päätökset
Konsernin konsernitilinpäätöksen laatiminen edellyttää, että johto tekee päätöksiä, arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat tulojen, menojen, varojen ja velkojen raportoituihin määriin, niihin liittyvien tietojen antamiseen sekä ehdollisia velkoja koskeviin tietoihin. Epävarmuus näissä oletuksissa ja arvi-oissa voi johtaa tilanteeseen, joka edellyttää olennaista oikaisua varojen tai velkojen kirjanpitoarvoon myöhemmillä tilikausilla. Soveltaessaan Konsernin tilinpäätöskäytäntöjä johto on tehnyt useita arvioita. Arviot, joilla johto on arvioinut olevan merkittävin vaikutus konsernitilinpäätökseen kirjattuihin määriin, on käsitelty niihin liittyvien rahoituserien liitetiedoissa.
Myös keskeiset tulevaisuutta koskevat oletukset ja muut keskeiset tilinpää-töspäivänä tehtävän arvioinnin epävarmuuslähteet, joilla on merkittävä riski aiheuttaa olennainen varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen muutos seuraavalla tilikaudella, on kuvattu niihin liittyvien rahoituserien liitetiedoissa. Konserni perusti oletuksensa ja arvionsa konsernitilinpäätöstä laadittaessa saatavilla oleviin parametreihin. Olosuhteet ja tulevaan kehitykseen liittyvät oletukset voivat kuitenkin muuttua markkinamuutosten tai Konsernin määräysvallan ulkopuolella olevien tapahtumien takia. Oletuksia muokataan tällaisten muutosten pohjalta, kun muutokset realisoituvat.
2B. IFRS-standardit, jotka on julkaistu mutta eivät vielä ole käyttöönotettu Muutokset IFRS 10- ja IAS 28 -standardeihin: Varojen myynti tai luovutus sijoittajan ja sen osakkuus- tai yhteisyrityksen välillä
Muutokset käsittelevät IFRS 10:n ja IAS 28:n välistä ristiriitaa siitä, miten toimitaan tytäryhtiön määräysvallan menettämisen suhteen, kun tytäryhtiö myydään tai luovutetaan osakkuus- tai yhteisyritykselle. Muutokset selventä-vät sitä, että voitot tai tappiot, jotka syntyvät IFRS 3:ssa määritetyllä tavalla liiketoiminnan muodostavan omaisuuserän myynnistä tai luovutuksesta sijoit-tajan ja sen osakkuus- tai yhteisyrityksen välillä, kirjataan kokonaisuudessaan. Jos myydään tai luovutetaan omaisuuserä, joka ei muodosta liiketoimintaa,
myynnistä tai luovutuksesta syntyvät voitot tai tappiot kirjataan kuitenkin vain siltä osin kuin ne liittyvät ulkopuolisten sijoittajien osuuteen osakkuus- tai yhteisyrityksestä. IASB on siirtänyt näiden muutosten voimaantuloa toistaiseksi, mutta yksikön, joka alkaa soveltaa näitä muutoksia ennen niiden voimaantuloa, tulee soveltaa niitä tulevaa ennakoiden. Konserni alkaa sovel-taa näitä muutoksia niiden astuttua voimaan.
IFRS 16 Vuokrasopimukset
IFRS 16 julkaistiin tammikuussa 2017, ja se korvaa standardit ja tulkinnat IAS 17 Vuokrasopimukset, IFRIC 4 Miten määritetään, sisältääkö järjestely vuokrasopimuksen, SIC-15 Muut vuokrasopimukset – kannustimet ja SIC-27 Sellaisten liiketoimien tosiasiallisen sisällön arvioiminen, joihin sisältyvä sopimus on oikeudelliselta muodoltaan vuokrasopimus. IFRS 16 määrittää periaatteet vuokrasopimusten kirjaamiselle, arvostamiselle ja esittämiselle ja niihin liittyvien tietojen antamiselle, ja se edellyttää, että vuokralle ottajat raportoivat kaikki vuokrasopimuksensa yhdessä tasekaavamallissa, samalla tavalla kuin rahoitusleasingsopimukset raportoidaan IAS 17:n mukaisesti. Standardiin sisältyy kaksi kirjaamista koskevaa poikkeusta vuokralle ottajan osalta – ”matalan arvon” omaisuuserien vuokrasopimukset (esimerkiksi PC-tietokoneet) ja lyhytaikaiset vuokrasopimukset (eli vuokrasopimukset, joiden vuokrakausi on enintään 12 kuukautta). Vuokrasopimuksen alkamispäi-vänä vuokralle ottaja kirjaa velvoitteen maksaa vuokraa (eli vuokranmaksu-velvoitteen) ja omaisuuserän, joka vastaa oikeutta käyttää kohteena olevaa omaisuuserää vuokrakaudella (eli käyttöoikeuserän). Vuokralle ottajilla on velvollisuus erikseen kirjata vuokravelvoitteen korkokulut ja käyttöoikeuserän poistokulut. Vuokralle ottajilla on myös velvollisuus uudelleenarvostaa vuok-ravelvoite tietyissä tilanteissa (esimerkiksi vuokrakauden muutos tai tulevien vuokramaksujen muutos, joka johtuu muutoksesta maksujen määrittämisessä käytettävään indeksiin tai korkoon). Vuokralle ottaja kirjaa vuokravelvoit-teen uudelleenarvostuksen määrän yleensä oikaisuna käyttöoikeuserään. IFRS 16 myös edellyttää, että vuokralle ottajat ja vuokralle antajat antavat laajempia tietoja kuin mitä IAS 17 edellyttää. IFRS 16 astuu voimaan kausille, jotka alkavat 1.1.2019 tai sen jälkeen. Säännösten soveltaminen ennen niiden voimaantuloa on sallittua, mutta yksikön on ensin otettava IFRS 15 -standardi käyttöön. Vuokralle ottaja voi valintansa mukaan soveltaa standardia täysin takautuvasti tai osittain takautuvasti. Standardin siirtymäehdot sallivat tiettyjä helpotuksia. Vuonna 2017 Konserni alkoi arvioida IFRS 16:n mahdollisia
vaikutuksia konsernitilinpäätökseen, ja arviointi jatkuu edelleen toistaiseksi voimassa olevien vuokrasopimusten suhteen. Määräaikaiset vuokrasuhteet ja niihin liittyvät vastuut on esitetty liitetiedossa 19. Empowerin näkemyksen mukaan IFRS 16:n suurin vaikutus koskee vuokrakiinteistöjä, joilla saattaa mahdollisesti olla negatiivinen vaikutus yhtiön taloudellisiin tunnuslukuihin. Empower arvioi näitä mahdollisia vaikutuksia ja niiden suuruutta jatkuvasti. Empower tulee soveltamaan modifioitua retrospektiivistä menetelmää.
2C. Konsolidointiperiaatteet ja osittain omistettujen tytär-yritysten taloudelliset tiedot
1 000 € KOTIMAA 2018 2017
MÄÄRÄYSVALLATTOMIEN OMISTAJIEN OSUUS OMASTA PÄÄOMASTA:
Empower 4Wind OÜ Viro 40 % 40 %
Empower Fidelitas UAB Liettua 25 % 25 %
MÄÄRÄYSVALLATTOMIEN OMISTAJIEN OSUUS TASEESTA:
Empower 4Wind OÜ 502 453
Empower Fidelitas UAB 103 89
MÄÄRÄYSVALLATTOMIEN OMISTAJIEN OSUUS TULOKSESTA:
Empower 4Wind OÜ 140 135
Empower Fidelitas UAB 40 27
EMPO
WER
VU
OSIK
ERTO
MUS
201
845
TILI
NPÄÄ
TÖS
Alla yhteenveto tytäryritysten taloudellisista tiedoista:
1 000 €EMPOWER 4WIND OÜ
EMPOWER FIDELITAS
Liikevaihto 3 332 3 105
Liiketoiminnan kulut (2 861) (2 872)
Poistot (65) (29)
Rahoituskulut (0) (7)
Voitto ennen veroja 406 196
Tuloverot (57) (35)
Jatkuvien toimintojen tulos 349 162
Laaja tulos 349 162
Määräysvallattomien osuus 140 40
1 000 €EMPOWER 4WIND OÜ
EMPOWER FIDELITAS
Liikevaihto 2 393 2 777
Liiketoiminnan kulut (1 931) (2 584)
Poistot (58) (63)
Rahoituskulut (1) (1)
Voitto ennen veroja 403 129
Tuloverot (66) -20
Jatkuvien toimintojen tulos 337 109
Laaja tulos 337 109
Määräysvallattomien osuus 135 27
Yhteenveto tuloslaskelmasta 2018:
Yhteenveto tuloslaskelmasta 2017:
1 000 €EMPOWER 4WIND OÜ
EMPOWER FIDELITAS
Vaihto-omaisuus ja käteiset varat 1 488 744
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet ja muut pitkäaikaiset varat 103 75
Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat (331) (396)
Korolliset velat ja laskennalliset verovelat (5) (12)
Oma pääoma 1 256 412
Oman pääoman jakaantuminen:
Emoyhtiön omistajille 754 309
Määräysvallattomien osuus 502 103
1 000 €EMPOWER 4WIND OÜ
EMPOWER FIDELITAS
Vaihto-omaisuus ja käteiset varat 1 219 762
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet ja muut pitkäaikaiset varat 136 84
Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat (218) (477)
Korolliset velat ja laskennalliset verovelat (5) (12)
Oma pääoma 1 133 357
Oman pääoman jakaantuminen:
Emoyhtiön omistajille 680 268
Määräysvallattomien osuus 453 89
Yhteenveto tasesta 31.12.2018
Yhteenveto tasesta 31.12.2017
1 000 €EMPOWER 4WIND OÜ
EMPOWER FIDELITAS
Liiketoiminnan rahavirta 70 154
Investointien rahavirta (31) (18)
Rahoituksen rahavirta (229) (160)
Rahavarojen muutos -190 (24)
1 000 €EMPOWER 4WIND OÜ
EMPOWER FIDELITAS
Liiketoiminnan rahavirta 499 354
Investointien rahavirta (54) (142)
Rahoituksen rahavirta (279) (175)
Rahavarojen muutos 166 36
Yhteenveto rahavirroista 31.13.2018
Yhteenveto rahavirroista 31.13.2017
EMPO
WER
VU
OSIK
ERTO
MUS
201
846
TILI
NPÄÄ
TÖS
OSA 3: Rahoitus- instrumenttien riskienhallinnon tavoitteet ja politiikka
Konserni altistuu markkinariskeille ja likviditeettiriskeille. Luottoriski on vähäi-nen suhteessa asiakaskuntaan ja myyntisaamisten myyntiin.
Konsernin ylimmän johdon tehtävänä on valvoa näiden riskien hallintaa. Konsernin ylimmän johdon tehtävänä on varmistaa, että konsernin rahoitus-riskiaktiviteetteihin sovelletaan asianmukaisia toimintatapoja ja menettelyta-poja ja että taloudelliset riskit tunnistetaan, mitataan ja hallitaan konsernin toimintaperiaatteiden ja riski- tavoitteiden mukaisesti. Rahoitusriskien hallin-taa koskevat säännöt ja menettelyt tarkistetaan säännöllisesti vastaamaan markkinaolosuhteiden ja konsernin toiminnan muutoksia. Rahoitusriskien hallinta keskittyy minimoimaan rahoitusriskien negatiiviset vaikutukset konsernin tulokseen ja rahavirtaan. Hallitus arvioi ja hyväksyy näiden riskien hallintaa koskevat periaatteet, jotka on esitetty jäljempänä.
Konserni on yksilöinyt seuraavat toiminnan taloudelliset riskit:
• Markkinariski• Korkoriski• Valuuttakurssiriski• Likviditeettiriski
3A.1 MarkkinariskiMarkkinariski on riski, että rahoitusinstrumentin käypä arvo tai tulevat raha-virrat vaihtelevat markkinahintojen muutosten vuoksi. Markkinariski käsittää kolme erilaista riskiä: korkoriski, valuuttariski ja muu hintariski, kuten oman pääoman hintariski ja hyödykeriski. Rahoitusinstrumentit, joihin markkinariski vaikuttaa, ovat lainat ja lainat, talletukset, AFS-sijoitukset ja johdannaiset. Konsernin pääasiallinen markkinariski ovat korkoriski, muut edellä mainitut markkinariskit eivät ole olennaisia konsernille.
3A.2 KorkoriskiKorkoriski on riski, että rahoitusinstrumentin käypä arvo tai tulevat rahavirrat vaihtelevat markkinakorkojen muutosten vuoksi. Konsernin altistuminen mark-kinakorkojen muutosten riskeille liittyy ensisijaisesti konsernin pitkäaikaisiin velkasitoumuksiin vaihtuvilla koroilla. Konsernilla ei ole rahoitusinstrumentteja suojauslaskennassa.
3A.3 ValuuttakurssiriskiValuuttakurssiriski on riski, että käypä arvo tai tulevat rahavirrat vaihtelevat valuuttakurssien muutosten vuoksi. Konsernin altistuminen valuuttakurssien muutoksesta johtuvalle riskille liittyy ensisijaisesti konsernin liiketoimintaan (kun liikevaihto tai kulut on määritelty ulkomaan valuutassa) ja konsernin nettosijoituksiin ulkomaisiin tytäryhtiöihin.
Suurin osa konsernin liiketoiminnasta on euroissa. Pohjoismaissa valuutta-kurssiriski on rajallinen, koska tulot ja ostot ovat pääosin samassa valuutassa. Koska valuuttariski on ollut rajoitettu, suojausta ei ole vaadittu. Konsernin valuuttakurssiriski syntyy siitä, että ulkomaisen tytäryhtiön tuloslaskelma ja tase muutetaan konsernin esittämisvaluuttaksi konsernitilinpäätöksessä. Osa
konsernin liikevaihdosta on ruotsalaisesta tytäryhtiöstä, joka toimi muussa valuutassa kuin euroissa (SEK). Power divisioonan liiketoiminta on altis SEK/EUR valuuttakurssin vaihteluille, pääosin koskien Powerin divisioonan SEK valuuttamääräistä asemaa. SEK valuuttamääräiseen asemaan sovelletaan valuuttasuojausta, jonka ajallinen suojauspituus ulottuu 6–12 kuukauden päähän nykyhetkestä. SEK valuuttasuojaus on aloitettu vuonna 2019 ensimmäisellä kvartaalilla. Projektien kesto vaihtelee aina kolmeen vuoteen asti. Projektin täysi-määräinen valuuttasuojaus ei ole mahdollista tai taloudellisesti kannattavaa.
3A.4 LikviditeettiriskiLikviditeettiriski on riski, että konsernilla on taloudellisia vaikeuksia täyttääk-seen taloudelliset velvoitteensa. Likviditeettiriskin hallinnan tavoitteena on varmistaa riittävän likviditeettireservin ylläpitäminen velkojen täyttämiseksi niiden erääntyessä. Jatkuvan riittävän rahoituksen turvaaminen on keski-tetty konsernin rahoitusosastolle. Riittävä likviditeetin taso varmistetaan tehokkaalla kassanhallinnalla konsernitilejä ja shekkitililimiittejä hyödyntäen. Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta ja talletuksista.
Konserni seuraa tarkasti ennustettuja rahavirtoja. Kassavirtaennusteet valmistellaan viikoittaisella tasolla seuraaviksi 16 viikoksi. Suurimmat epävar-muudet liittyvät projektiliiketoiminnan rahavirtoihin.
Konsernin ruotsalaiset tytäryhtiöt Empower AB ja Empower Industry AB ovat asetettu konkurssiin 29.4.2017. Konsernin emoyhtiö Empower Oyj on jättänyt emoyhtiön takauksia ruotsalaisten tytäryhtiöiden erityisten asiakkaiden ja toimittajien sitoumusten puolesta ja nämä ovat toteutuneet. Yhtiön näke-myksen mukaan vuoden 2018 tilinpäätöksessä on tehty riittävät varaukset näiden vakuuksien toteutumisesta aiheutuvien kulujen kattamiseksi. Näiden takuiden toteutumisen rahavirtavaikutus on otettu huomioon konsernin rahoitussuunnitelmissa, ja niitä on käsitelty yksityiskohtaisesti konsernin rahoittajien kanssa.
EMPO
WER
VU
OSIK
ERTO
MUS
201
847
TILI
NPÄÄ
TÖS
Seuraavassa taulukossa on yhteenveto konsernin rahoitusvelkojen matu-riteettiprofiilista sopimusperusteisten diskonttaamattomien maksujen perusteella:
1 000 €ALLE 1
VUOTTA1–3
VUOTTA3–5
VUOTTA> 5
VUOTTA YHTEENSÄ
Pankkilainat 59 472 0 — — 59 472
Pääomasijoit- tajien lainat 3 835 0 — — 3 835
Shekkitililimiitti 19 055 — — — 19 055
Muut korolliset velat 1 327 420 — — 1 747
Osamaksuvelat 1 788 3 275 — — 5 063
Muut velat 56 566 257 — — 56 824
Ostovelat 26 347 18 — — 26 365
168 390 3 970 0 0 172 361
1 000 €ALLE 1
VUOTTA1–3
VUOTTA3–5
VUOTTA> 5
VUOTTA YHTEENSÄ
Pankkilainat 6 508 44 629 — — 51 137
Pääomasijoit- tajien lainat — 3 750 — — 3 750
Shekkitililimiitti 18 916 — — — 18 916
Osamaksuvelat 1 794 388 — — 2 182
Muut velat 55 340 — — — 55 340
Ostovelat 17 618 95 — — 17 713
100 177 48 862 0 0 149 038
3A.5. Pääoman hallintaKonserni hallinnoi pääomarakennettaan ja tekee oikaisuja taloudellisen tilanteen muutosten ja rahoituskovenanttien vaatimusten mukaisesti. Pääomarakenteen ylläpitämiseksi tai oikaisemiseksi konserni voi muuttaa osingonmaksua osakkeenomistajille, palauttaa pääoman osakkeenomista-jille tai laskea liikkeelle uusia osakkeita. Konserni seuraa pääomatilannetta käyttämällä nettovelka/käyttökate- suhdelukua. Konsernin seuraamaan nettovelkaan sisältyvät korolliset lainat vähennettynä kassavaroilla ja talle-tuksilla, pois lukien lopetetut toiminnot.
Tämän yleisen tavoitteen saavuttamiseksi, konsernin pääoman hallinta muun muassa pyrkii varmistamaan, että korollisiin lainoihin liittyvät kovenantit täyttyvät. Taloudellisten kovenanttien rikkoutuminen antaisi pankille mahdol-lisuuden välittömästi eräännyttää lainat.
Pääomien hallintaa koskevissa tavoitteissa, politiikoissa ja prosesseissa ei tapahtunut muutoksia 31.12.2018 ja 2017 päättyneillä vuosilla.
Empower Oyj:n mezzanine-rahoittajat ovat konvertoineet 28,25 M€ saataviaan yhtiön omaan pääomaan B-osakkeiksi. Tämä osakepääoman korotus merkit-tiin joulukuussa 2017 ja rekisteröitiin huhtikuussa 2018. Konvertoinnin myötä Empower-konsernin oma pääoma nousi positiiviseksi ensimmäisellä vuosipuo-liskolla 2018, mutta kääntyi negatiiviseksi 31.12.2018 mennessä. Maaliskuussa
2018 solmitulla sopimuksella yhtiön aiempien rahoitusyhtiöiltä saamien pankkilainojen laina-aika pidennettiin heinäkuun 2019 loppuun. Vuoden 2018 lopussa lainat luettiin lyhytaikaiseen velkaan ja niiden uudelleenjärjestely on ajankohtainen heinäkuussa 2019. Yhtiön tiedossa ei ole uhkaavaa kannetta tai merkittäviä asiakassopimuksien päättymistä, joka voisi oleellisesti heikentää toiminnan käyttökatetta tai kassavirtaa.
Konsernin taserakenne on velkaantunut ja konserni on jatkuvissa neuvotte-luissa rahoittajien kanssa tilanteen parantamiseksi. Neuvotteluiden tuloksena senior lainanantajien kanssa sovittiin 5 M€ lainasta kesäkuussa 2019 tarkoi-tuksena varmistaa toiminnan jatkuvuus. Konsernin nykyiset senior-lainat erääntyvät heinä-elokuussa 2019. Toiminnan jatkuvuus on riippuvainen rahoitusneuvotteluista ja konserni odottaa näiden neuvotteluiden onnis-tuvan, joiden seurauksena rahoitusta tullaan jatkamaan suotuisemmin ehdoin. Toisaalta konsernin jatkuvien liiketoimintojen kannattavuuskehityksen odotetaan kehittyvän, jolla on edelleen positiivinen vaikutus kassavirtaan. Konsernin likviditeetin siis odotetaan kehittyvän positiivisesti kausivaihtelua noudattaen, painottuen toiselle vuosipuoliskolle. Yhtiö pitää rahoittajiaan ajan tasalla säännöllisesti raportein ja neuvotteluin, ja rahoittajat tuntevat yhtiön näkemyksen mukaan varsin hyvin yhtiön liiketoimintojen tilanteen ja ennusteet. Rahoittajien kannat yhtiön voimassaoleviin kovenanttirikkomuksiin ovat olleet johdonmukaisia.
1 000 € 2018 2017
EBITDA 8 905 16 360
Korolliset velat (Liitetieto 6C) 90 900 77 569
Vähennettynä: käteiset varat (Liitetieto 6F) (3 066) (1 763)
Nettovelka 87 834 75 806
Nettovelka / EBITDA 9,9 4,6
31.12.2017
31.12.2018
EMPO
WER
VU
OSIK
ERTO
MUS
201
848
TILI
NPÄÄ
TÖS
Tässä osiossa kerrotaan miten olennaiset tapahtumat konsernirakenteessa ovat vaikuttaneet konsernin taloudelliseen asemaan kokonaisuudessaan.
4A. Lopetetut toiminnot Konserni luokittelee pitkäaikaiset omaisuuserät ja luovutettavien erien ryhmät lopetetuiksi toiminnoiksi, jos niiden kirjanpitoarvo tulee kertymään pääasialli-sesti omaisuuserän myynnistä sen sijaan, että se kertyisi omaisuuserän jatku-vasta käytöstä. Lopetettuihin toimintoihin kuuluvat varat ja velat arvostetaan kirjanpitoarvoon tai myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon sen mukaan, kumpi näistä on alempi. Myynnistä aiheutuviin menoihin luetaan suoraan myynnistä johtuvat kulut lukuun ottamatta rahoituskuluja ja verokuluja.
Seuraavat liiketoiminnat on luokiteltu lopetetuiksi toiminnoiksi:
a) Lopetetut Ruotsin toiminnot
Empower Oyj-konsernin johto on tehnyt päätöksen lopettaa Empower AB:n ja Empower Industry Ab:n kaikki liiketoiminnot. Näiden yhtiöiden merkittä-vimpiä liiketoiminta-alueita ovat Connectivity palvelut sekä Smart Industry palvelut. Yhtiöt asetettiin konkurssiin 27.4.2017 ja yhtiöiden toiminnasta luovuttiin. Vuoden 2018 aikana muutama Empower AB:ssa aloitettu projekti siirrettiin Empower PN Oy:n Ruotsin filiaaliin ja Empower IN Oy:hin. Tämä johtui projekteihin liittyvistä emoyhtiön takauksista ja koko konsernille tärkeistä asiakassuhteista. Lopetettuja liiketoimintoja ei enää raportoida 2019 niiden merkityksettömyyden vuoksi.
1 000 € 2018 2017
Liikevaihto - 128
Kulut - (142)
Liikevoitto - (13)
Rahoituskulut - (2)
Tilikauden tulos lopetetuista toiminnoista - (15)
1 000 € 2018 2017
Operatiivinen rahavirta - (309)
Investointien rahavirta - 259
Rahoituksen rahavirta -
Nettokassavirta - (51)
a.1) Empower Industry AB
OSA 4: Olennaiset tapahtumat tilikaudella ja sen päättymisen jälkeen
Empower Industry AB on perustettu 2016.
Empower Industry AB lopetettuun toimintaan luokiteltuja varoja ja velkoja ei ole tilanteessa 31.12.2018.
1 000 € 2018 2017
Liikevaihto - 3 478
Kulut - (6 694)
Liikevoitto - (3 216)
Rahoituskulut - (115)
Alaskirjaus liittyen uudelleenarvostuksiin
Tilikauden tulos lopetetuista toiminnoista - (3 331)
a.2) Empower AB (Ruotsi)
Empower Industry AB:n rahavirrat: Empower AB:n rahavirrat:
1 000 € 2018 2017
Operatiivinen rahavirta - (1 574)
Investointien rahavirta - 200
Rahoituksen rahavirta - 1 227
Nettokassavirta - (147)
Empower Industry AB lopetettuun toimintaan luokiteltuja varoja ja velkoja ei ole tilanteessa 31.12.2018.
EMPO
WER
VU
OSIK
ERTO
MUS
201
849
TILI
NPÄÄ
TÖS
1 000 € 2018 2017
VARAT
Saatavat 929 2 848
VELAT
Pakollinen varaus (1 335) (2 031)
Velat (2 417) (1 166)
Lopetetun toiminnon nettovarat (2 823) (349)
Empower AB:sta siirrettyjen projektien lopettaminen tulee olemaan tappi-ollista ja tätä varten tilinpäätökseen 31.12.2018 tehty 1,3 miljoonan euron suuruinen tappiovaraus.
PN Filiaalin lopetettuun toimintaan luokitellut varat ja velat 31.12.2018 ovat:
1 000 € 2018 2017
Liikevaihto 2 758 6 155
Pakollisen varauksen muutos 695 (2 031)
Kulut (6 256) (7 141)
Liikevoitto (2 803) (3 017)
Tilikauden tulos lopetetuista toiminnoista (2 803) (3 017)
a.3) PN Filial Ruotsin lopetetut projektit
1 000 € 2018 2017
Liikevaihto 2 236 2 729
Pakollisen varauksen muutos 858 (858)
Kulut (2 768) (3 461)
Liikevoitto 326 (1 590)
Tilikauden tulos lopetetuista toiminnoista 326 (1 590)
1 000 € 2018 2017
VARAT
Saatavat - -
VELAT
Pakollinen varaus - (858)
Velat - (692)
Lopetetun toiminnon nettovarat - (1 550)
a.4) Empower IN Oy Ruotsin lopetetut projektit
Empower AB:sta siirretyn projektin lopettaminen on saatu tilikaudella 2018 päätökseen.
Empower IN Oy:n projektien lopetettuun toimintaan luokitellut varat ja velat 31.12.2017 ovat:
MLV-projektien lopetettuun toimintaan luokitellut varat ja velat 31.12.2018 ovat:
1 000 € 2018 2017
Liikevaihto 1 458 10 382
Pakollisen varauksen muutos 1 500
Kulut (1 485) (10 986)
Liikevoitto (26) 895
Tilikauden tulos lopetetuista toiminnoista (26) 895
b) MLV-projektit
Empower Oyj:n johto sekä Power-liiketoiminnan johtaja ovat sitoutuneet lopettamaan Jakeluverkot projekti-liiketoiminnan.
Jakeluverkot projektiliiketoiminnan myyntipäätös tehtiin marraskuussa 2016 ja koko liiketoiminta on loppunut vuoden 2018 aikana. Jakeluverkkojen projektiliiketoiminnalle on kirjattu vuoden 2018 tilinpäätökseen takuutyövaraus 280 k€, johtuen mahdollisista takuukorjausvaateista myöhemmillä tilikausilla.
1 000 € 2018 2017
VARAT
Saatavat 21 2 128
Velat
Pakolliset varaukset - -
Muut velat (286) (2 277)
Lopetetun toiminnon nettovarat (265) (149)
EMPO
WER
VU
OSIK
ERTO
MUS
201
850
TILI
NPÄÄ
TÖS
1 000 €
TUOTEMERKKI LIIKEARVO
2018 2017 2018 2017
Connectivity 3 182 3 182 13 472 13 472
Power 7 163 7 163 30 328 30 328
Smart Industry 3 157 3 157 13 366 13 366
Energy Intelligence 4 488 4 488 21 097 21 097
Yhteensä 17 990 17 990 78 263 78 263
4B. Konserniliikearvo ja aineettomat hyödykkeetKonserni arvioi jokaisena raportointipäivänä, onko olemassa viitteitä siitä, että omaisuuserä arvo on alentunut. Jos viitteitä arvonalentumisesta on olemassa tai kun omaisuuserän vuotuinen arvonalentumistestaus on tehtävä, konserni arvioi omaisuuserän kerrytettävissä olevan rahamäärän. Omaisuuserän kerrytettävissä oleva rahamäärä on suurempi kuin omaisuuserän tai raha-virtaa tuottavan yksikön käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla ja sen käyttöarvolla. Kerrytettävissä oleva rahamäärä määritetään yksittäiselle omaisuuserälle, ellei omaisuuserä aiheuta rahavirtoja, jotka ovat suurelta osin riippuvaisia muista omaisuuseristä tai varojen ryhmistä. Kun omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön kirjanpitoarvo ylittää kerry-tettävissä olevan rahamäärän, omaisuuserää pidetään arvonalentuneena ja arvo kirjataan sen kerrytettävissä olevaan rahamäärään.
Liikearvon ja tuotemerkin toimintaa seurataan liiketoiminta-alueittain. Arvot on esitetty alla olevassa taulukossa.
Testin tuloksena liiketoiminnan kerrytettävissä oleva rahamäärä ylittää liiketoiminnan kirjanpitoarvon, joka sisältää liikearvon ja brändin kullekin rahavirtaa tuottavalle yksikölle. Vuonna 2018 ei kirjattu arvonalentumisia (0 m€ vuonna 2017).
Käyttöarvolaskelmissa käytettävät keskeiset oletukset ja herkkyys oletusten muutoksille
Käyttöarvolaskelmat ovat herkimpiä seuraaville olettamille:
• EBITDA-marginaalit• Diskonttauskorko• Liikevaihdon kasvu
EBITDA-marginaali
Käyttökateprosentti perustuu arvioihin markkinoiden kehityksestä, materi-aalikustannuksista, välittömistä ja välillisistä henkilöstökustannuksista sekä yleiskustannusten kehityksen arvioimisesta. Käytetty EBITDA on perustunut varovaiseen arvioon jokaisessa rahavirtaa tuottavassa yksikössä. Connectivity-sektorin EBITDA on laskelmissa arvioitu nykyistä tulontuottokykyään alhaisem-maksi, kun taas muiden rahavirtaa tuottavien yksiköiden EBITDAt on arvioitu laskelmissa edellisen vuoden tasoa alhaisemmiksi.
Diskonttauskorko
Diskonttokorot kuvastavat kullekin rahavirtaa tuottavalle yksikölle ominais-ten riskien nykyistä markkinatilannetta ottaen huomioon rahan aika- arvon ja kohde-etuutena olevien omaisuuserien riskit, joita ei ole sisällytetty kassavirtaennusteisiin. Käytetty riskitön tuottoaste kuvastaa Bloombergin markkinatietokantaan perustuvia 10 vuoden valtion joukkovelkakirjalainoja. Diskonttauskoronlaskenta perustuu konsernin ja sen toimintasegmenttien erityisiin olosuhteisiin ja se perustuu sen painotettuun keskimääräiseen pääomakustannukseen (WACC). WACC ottaa huomioon sekä velat että oman pääoman. Oman pääoman ja velan kustannukset perustuvat vertailukelpoisiin yritysmarkkinatietoihin, pitkäaikaisiin riskittömiin markkinakorkoihin ja kunkin rahavirtaa tuottavan yksikön erityisiin riskipreemioihin. Pääomariskipreemioissa olemme soveltaneet markkinoiden riskipreemiota kehittyneille markkinoille professori Damodarans -tietokannan perusteella. Markkinariskipreemiota on korjattu ylöspäin hallituksen erityisriskipreemiolla. Käytetty luottoriski-preemio on toimialakohtainen ja se perustuu myös Damodaranin tietokan-taan. Olemme käyttäneet kutakin hankintapäivää lähellä olevia luottoriski- ja
osakepääomavaatimuksia. Oman pääoman tuottoprosenttiin sisältyy myös yrityskohtainen preemio, joka perustuu sijoittajiin, jotka vaativat korkeampaa tuottoa yhtiöiltä joilla on alempi markkina-arvo. Tässä preemio-faktorissa olemme käyttäneet vertailukohtana Ibbotsenin noteerattujen markkinoiden luottoriskipreemioita. Velan kustannukset perustuvat korollisiin velkoihin, joista konserni on velvollinen huolehtimaan. Yksikkökohtainen riski sisällytetään soveltamalla yksittäisiä beetakertoimia. Beetakertoimet ja pääomarakenne arvi-oidaan vuosittain Damodaranin eurooppalaisten toimialaspesifien parametrien perusteella. Diskonttauskoron oikaisuina otetaan huomioon tulevien verovirtojen määrät ja ajoitukset verokannan mukaisen diskonttokoron huomioon ottami-seksi. Laskelmissa käytetyt diskonttokorot vaihtelivat 10,2 % ja 10,88 % välillä. Yritysten verot on johdettu KPMG: n julkisista veroastelistoista.
Liikevaihdon kasvu
Myynnin kasvuvauhti heijastaa historiallista kehitystä, odotettua markkinoi-den kehitystä ottaen huomioon tärkeimpien asiakastoimialojen investointi- ilmoitukset ja odotettavissa olevat muutokset. Kasvuvauhti jokaiselle raha-virtaa tuottavalle tekniselle yksikölle CGU (Connectivity, Power ja Smart Industry) on laskettu keskimäärin 5 %:lla ja terminaalisella arvolla 2 %. Energy Intelligence-yksikön kasvuvauhti on laskettu keskimäärin 10 prosentin vuosi-vauhdilla ja 2 prosentin terminaaliarvolla.
Herkkyysanalyysi
Arvonalentumistestauksen kohteena olevien liiketoimintayksiköiden arvo on suurempi kuin kirjanpitoarvo. Suhteellisen mahdollinen muutos tulojen tasossa, kannattavuuden tasossa tai diskonttokorossa aiheuttaisi arvonalen-tumista Power- ja Connectivity -yksiköissä. Herkkyysanalyysissä käytetyt para-metrit ovat 0,5 % kasvu diskonttokorossa, 0,5 %:n lasku EBITDA-prosentissa ja 0,5%:n lasku terminaalikasvussa.
EMPO
WER
VU
OSIK
ERTO
MUS
201
851
TILI
NPÄÄ
TÖS
4C. LähipiiriliitetiedotLiitetieto 4C kuvastaa konsernirakennetta, sisältäen tiedot tytäryhtiöistä ja holding-yhtiöistä. Seuraavat taulukot kuvaavat lähipiirien kanssa tehtyjä liiketoimia tilikauden aikana.
Konserniyhtiöt:
* Empower SIA on yhdistelty konsernitilinpäätökseen 30.11.2016 asti.
NIMI TOIMIALA KOTIMAA% OMASTA
PÄÄOMASTA 2018 % OMASTA
PÄÄOMASTA 2017
Empower Oyj Konsernipalvelut Suomi 100 100
Empower IN Oy Smart Industry -liiketoiminta Suomi 100 100
Empower PN Oy Power-liiketoiminta Suomi 100 100
Empower TN Oy Connectivity-liiketoiminta Suomi 100 100
Empower IM Oy Energy Intelligence -liiketoiminta Suomi 100 100
Empower Invest Oy - Suomi 100 100
Empower AB Connectivity-liiketoiminta Ruotsi 100 100
Empower Industry AB Smart Industry -liiketoiminta Ruotsi 100 100
Empower SIA* Power-liiketoiminta Latvia 49 49
Empower Fidelitas UAB Power-liiketoiminta Liettua 75 75
Empower AS Power-liiketoiminta Viro 100 100
Empower 4Wind OÜ Power-liiketoiminta Viro 60 60
1 000 € OSTOT LÄHIPIIRILTÄ 2018 OSTOT LÄHIPIIRILTÄ 2017
Osakkuusyhtiö: Empower SIA 1 011 624
1 000 € 2018 2017
Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet 2 236 1 845
Avainhenkilöiden kokonaiskompensaatio 2 236 1 845
1 000 € SAADUT KOROT LAINAN PÄÄOMA
Osakkuusyhtiö: Empower SIA2018 82 1 186
2017 2 301
Yhtiöt, joilla on merkittävä vaikutusvalta konserniin:TPI Holding Oy omistaa 100 % Empower Oyj:n osakkeista. Konsernin ja TPI Holding Oy:n välillä ei ollut liiketoimia tili-kaudella 2018.
Taulukossa esitetyt luvut avainhenkilöiden palkoista on kirjattu tilikauden kuluksi.
4D. Raportointikauden päättymisen jälkeiset tapahtumatJatkuvat liiketoiminnat ovat alkuvuonna kehittyneet odotetun mukaisesti sekä myynnin että käyttökatteen kehitys on ollut yli budjetoidun tason.
Laina osakkuusyhtiölleEmpower SIA:lle myönnetyn lainan tarkoitus on rahoittaa SIA:n enemmistöosakkeiden hankinta. Laina on takaamaton ja sen eräpäivä on 1.11.2022. Lainan korko on 4 %.
Lähipiiriliiketoiminnan ehdot:Konsernin ja johdon avainhenkilöiden välillä ei ole liiketoimia, lainoja ja takauksia.
Yhtiöt, joilla on merkittävä vaikutusvalta konserniin TPI Holding Oy omistaa 100 % emoyhtiö Empower Oyj:n osakkeista.
Osakkuusyhtiöt Empower SIA:sta tuli osakkuusyhtiö 21.12.2016. Konserni omistaa Empower SIA:n omasta pääomasta 49 %.
Lainat lähipiiriltä/piirille:
Avainhenkilöiden palkitseminen
EMPO
WER
VU
OSIK
ERTO
MUS
201
852
TILI
NPÄÄ
TÖS
1 000 € 1.1.-31.12.2018 1.1.-31.12.2017
Liikevaihto / myynti 217 479 219 147
Laskuttamaton liikevaihto 9 784 1 715
Osatuloutettu liikevaihto 25 345 24 597
Myynnin oikaisuerät 45 -137
252 653 245 322
5A. Tuotot5A.1. Liikevaihto
OSA 5: Laajan tuloslaskelman liitetiedot
1 000 € SMART
INDUSTRY POWER CONNECTIVITYENERGY
INTELLIGENCE
Maantieteellinen alue
Suomi 47 310 46 234 59 234 25 237
Ruotsi 23 964
Viro 35 463
Latvia 13 173
Liettua 2 038
47 310 120 872 59 234 25 237
Tuloutusajankohta
Luovutushetkellä tuloutettavat 47 310 95 357 59 234 23 492
Osatuloutus 25 514 1 745
47 310 120 872 59 234 25 237
1 000 € SMART
INDUSTRY POWER CONNECTIVITYENERGY
INTELLIGENCE
Maantieteellinen alue
Suomi 67 201 52 808 45 751 24 802
Ruotsi 17 890
Viro 20 785
Latvia 14 023
Liettua 2 062
67 201 107 568 45 751 24 802
Tuloutusajankohta
Luovutushetkellä tuloutettavat 67 201 71 904 45 751 22 515
Osatuloutus 35 664 0 2 287
67 201 107 568 45 751 24 802
5A.2. Liikevaihto, maantieteellinen jako: jatkuvat toiminnot
2018 2017
EMPO
WER
VU
OSIK
ERTO
MUS
201
853
TILI
NPÄÄ
TÖS
5D. Poistot ja arvonalentumiset
5E. Henkilöstökulut
1 000 € 1.1.–31.12.2018 1.1.–31.12.2017
Suunnitelman mukaiset poistot, aineettomat (pl. liikearvo ja vuokrasopimus)
Aineettomat oikeudet -1 242 -815
Muut aineettomat hyödykkeet -2 572 -2 662
-3 814 -3 476
Arvonalentumiset
Muut aineettomat hyödykkeet -16 -24
-16 -24
Suunnitelman mukaiset poistot, aineelliset (pl. vuokrasopimus)
Rakennukset ja rakennelmat -65 -66
Kauden poisto (-), Koneet ja kalusto -1 755 -1 901
Kauden poisto (-), Muut aineelliset hyödykkeet -435 -244
-2 255 -2 211
Suunnitelman mukaiset poistot, vuokra-sopimus (aineettomat ja aineelliset)
Kauden poisto (-), Koneet ja kalusto, käyttöoikeus -394 -288
-394 -288
1 000 € 1.1.–31.12.2018 1.1.–31.12.2017
Palkat ja palkkiot -70 346 -71 025
Muuttuvat eläkekulut, maksupohjaiset järjestelyt -2 955 -2 694
Muuttuvat eläkekulut, etuuspohjaiset järjestelyt -16 -59
Eläkekulut, maksupohjaiset järjestelyt -3 665 -3 274
Eläkekulut, maksupohjaiset järjestelyt IN&IM -5 156 -5 338
Muut muuttuvat henkilösivukulut -1 630 -2 619
Muut kiinteät henkilösivukulut, rahavirta -1 525 -2 547
-86 706 -87 556
5F. Rahoitustuotot ja -kulut
5G.Tutkimus- ja tuotekehityskulutKonserniyhtiöiden tuotekehityskustannukset tilikaudella 2018 olivat -8,7 milj.€ vastaten 3,4 % konserninyhtiöiden liikevaihdosta (2017: -7,9 milj.€, 3,2 %).
1 000 € 1.1.–31.12.2018 1.1.–31.12.2017
Rahoitustuotot
Tuotot osuuksista 5 0
Pitkäaikaiset korkotuotot pysyvien vastaavien sijoituksista 26 9
Valuuttakurssivoitot 3 2
Muut rahoitustuotot 0 1
34 13
Rahoituskulut
Korkokulut ja muut rahoituskulut -8 424 -8 866
Valuuttakurssitappiot -22 -82
Muut rahoituskulut muissa yrityksissä -860 -455
Muut rahoituskulut, Pohjola 0 55
Konserniosuuksien arvonalentumiset 0 -97
Sisäisten saldojen täsmäytysviennit -6 1
-9 311 -9 444
1 000 € 1.1–31.12.2018 1.1–31.12.2017
Ostot tilikauden aikana -46 859 -33 428
Varastojen lisäys tai vähennys -179 193
Ulkopuoliset palvelut -84 263 -83 288
-131 301 -116 524
Tilintarkastus
Tilintarkastajalle: varsinainen tilintarkastus -336 -240
-336 -240
5C. Materiaalit ja palvelut
1 000 € 1.1–31.12.2018 1.1–31.12.2017
Liiketoiminnan muut tuotot
Vuokratuotot 54 102
Saadut avustukset 481 451
Myyntivoitot aineellisista ja aineet-tomista pitkäaikaisista varoista 288 219
Liiketoiminnan muut tuotot 253 283
1 076 1 055
Liiketoiminnan muut kulut
Myyntitappiot aineellisista ja aineet-tomista pitkäaikaisista varoista -5 0
Liiketoiminnan muut muuttuvat kulut -17 429 -16 478
Liiketoiminnan muut kiinteät kulut -16 280 -14 459
-33 714 -30 937
5B. Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut
EMPO
WER
VU
OSIK
ERTO
MUS
201
854
TILI
NPÄÄ
TÖS
1 000 €
RAKEN- NUKSET JA
RAKENNELMATKONEET JA
KALUSTO
MUUT AINEELLISETHYÖDYKKEET
ENNAKKO- MAKSUT JA
KESKENERÄISETHANKINNAT YHTEENSÄ
Hankintameno 1.1.2017 1 692 16 446 883 38 19 059
Muuntoerot 0 -20 0 0 -20
Lisäykset 0 1 974 476 126 2 576
Vähennykset 0 -2 412 -32 -62 -2 506
Siirrot erien välillä 0 0 0 -102 -102
Hankintameno 31.12.2017 1 692 15 988 1 327 0 19 007
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2017 -1 452 -9 710 -669 -11 832
Muuntoerot 0 16 0 16
Omistusosuuden muutosten kertyneet poistot, suhteellinen konsolidointi 0 59 0 59
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0 2 029 31 2 061
Poistot -66 -2 221 -250 -2 536
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.2017 -1 518 -9 826 -888 -12 231
Kirjanpitoarvo 1.1.2017 240 6 735 214 38 7 227
Kirjanpitoarvo 31.12.2017 174 6 162 440 0 6 776
1 000 €
RAKEN-NUKSET JA
RAKENNELMATKONEET JA
KALUSTO
MUUT AINEELLISETHYÖDYKKEET
ENNAKKO-MAKSUT JA
KESKENERÄISETHANKINNAT YHTEENSÄ
Hankintameno 1.1.2018 1 692 15 988 1 327 0 19 007
Muuntoerot 0 -2 0 0 -2
Lisäykset 0 5 450 609 65 6 123
Vähennykset 0 -535 -81 49 -567
Siirrot erien välillä 0 -170 173 0 3
Hankintameno 31.12.2018 1 692 20 731 2 027 114 24 565
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2018 -1 518 -9 826 -888 -12 231
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0 554 -2 552
Poistot -65 -2 149 -435 -2 648
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.2018 -1 583 -11 421 -1 324 -14 327
Kirjanpitoarvo 1.1.2018 174 6 162 440 0 6 776
Kirjanpitoarvo 31.12.2018 109 9 311 703 114 10 237
6A Aineelliset hyödykkeet
OSA 6: Konsernitaseen liitetiedot
EMPO
WER
VU
OSIK
ERTO
MUS
201
855
TILI
NPÄÄ
TÖS
6B. Aineettomat hyödykkeet
1 000 €KEHITTÄMIS-
MENOT AINEETTOMAT
OIKEUDET
MUUT AINEETTOMATHYÖDYKKEET
ENNAKKOMAKSUT AINEETTOMISTA HYÖDYKKEISTÄ LIIKEARVO YHTEENSÄ
Hankintameno 1.1.2017 2 815 20 590 23 201 11 239 82 636 140 481
Muuntoerot -25 -4 0 0 -270 -299
Yritysostot 0 -14 0 0 0 -14
Lisäykset 0 7 314 652 4 690 0 12 656
Yritysmyynnit 0 -717 0 -3 0 -720
Vähennykset -2 790 -237 -36 -7 607 658 -10 013
Siirrot erien välillä 0 147 1 0 0 148
Hankintameno 31.12.2017 0 27 079 23 819 8 319 83 024 142 240
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2017 -2 726 -2 007 -6 436 -4 373 -15 724
Muuntoerot 25 6 0 270 300
Yritysostojen kertyneet poistot -5 0 0 0 -5
Yritysmyyntien kertyneet poistot 0 0 0 -658 -658
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0 42 42 0 84
Poistot 0 -843 -2 694 0 -3 538
Arvonalennukset 2 707 689 0 0 3 396
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.2017
0 -2 113 -9 089 -4 761 -15 963
Kirjanpitoarvo 1.1.2017 89 18 402 16 765 11 239 78 263 124 758
Kirjanpitoarvo 31.12.2017 0 24 966 14 730 8 319 78 263 126 277
1 000 €KEHITTÄMIS-
MENOT AINEETTOMAT
OIKEUDET
MUUT AINEETTOMATHYÖDYKKEET
ENNAKKOMAKSUT AINEETTOMISTA HYÖDYKKEISTÄ LIIKEARVO YHTEENSÄ
Hankintameno 1.1.2018 0 27 079 23 819 8 319 83 024 142 240
Muuntoerot 0 0 0 0 -358 -358
Lisäykset 0 0 97 6 254 0 6 352
Vähennykset 0 -72 -53 -5 -650 -780
Siirrot erien välillä 0 2 236 777 -3 013 0 0
Hankintameno 31.12.2018 0 29 243 24 640 11 554 82 016 147 454
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2018 0 -2 113 -9 089 -4 761 -15 963
Muuntoerot 0 0 0 358 358
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0 71 39 650 760
Poistot 0 -1 242 -2 600 0 -3 842
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.2018 0 -3 285 -11 649 -3 753 -18 687
Kirjanpitoarvo 1.1.2018 0 24 966 14 730 8 319 78 263 126 277
Kirjanpitoarvo 31.12.2018 0 25 958 12 991 11 554 78 263 128 767
EMPO
WER
VU
OSIK
ERTO
MUS
201
856
TILI
NPÄÄ
TÖS
6C.1 Rahoitusvarat 6C.2 Rahoitusvelat: Korolliset velat
1 000 € 2018 2017
Käypään arvoon tuloksen kautta arvostetut rahoitusvarat:
Listatut osakkeet 3 1 Yhteensä 3 1
Rahoitusvarat jaksotettuun hankintamenoon:
Myyntisaamiset ja muut saamiset 24 981 22 157
Pitkäaikaiset lainasaamiset 800 2 701 Pitkäaikaiset muut saamiset 233 174
Rahoitusvarat yhteensä 26 014 25 032 Lyhytaikaiset varat 24 981 22 157 Pitkäaikaiset varat 1 036 2 877
1 000 € KORKO MATURITETTI 2018 2017
Pitkäaikaiset korolliset velat
Pitkäaikaiset rahoitusleasing- ja osamaksuvelat 3,44–7,34 % 2018–2022 (4 162) (1 333)
Pitkäaikainen pankkilaina EURIBOR 1M/6M + 3 % heinäkuu 2019 (0) (44 629)
Pitkäaikainen velka valtionkonttorille Peruskorko -3%-yksikköä, vähintään 1 % (420) -
Pitkäaikainen Mezzanine rahoitus EURIBOR 1M/6M + 5,5 % joulukuu 2019 - (3 750)
Pitkäaikainen muu rahoitus EURIBOR 12M + 3,5 % kesäkuu 2020 (257) -
Pitkäaikaiset ostovelat (18) (95)
Pitkäaikaiset korolliset velat yhteensä (4 857) (49 807)
Pitkäaikaiset korottomat velat
Vuokravakuus - (2 090)
Yhteensä - (2 090)
Lyhytaikaiset korolliset velat
Vuokravelka (727) -
Lyhytaikaiset rahoitusleasing- ja osamaksuvelat 3,44–7,34 % 2019–2022 (2 354) (2 287)
Shekkitililimiitti EURIBOR 1M/6M + 3 % tammikuu 2018 (vuonna 2017) / heinäkuu 2019 (vuonna 2018) (19 055) (18 916)
Lyhytaikainen pankkilaina EURIBOR 1M/6M + 3 % 2019–2022 (59 472) (6 508)
Lyhytaikainen Mezzanine rahoitus EURIBOR 1M/6M + 5,5 % joulukuu 2019 (3 835) -
Lyhytaikaiset velat muille EURIBOR 12M + 3,5 % joulukuu 2019 (601) (51)
Lyhytaikaiset korolliset velat yhteensä: (86 043) (27 762)
Korolliset velat yhteensä (90 900) (77 569)
Korottomat velat yhteensä - (2 090)
6C. Rahoitustuotot ja –kulut
EMPO
WER
VU
OSIK
ERTO
MUS
201
857
TILI
NPÄÄ
TÖS
Käypään arvoon arvostaminen
Rahoitusvaroja ja -velkoja arvostaessaan konserni on käyttänyt havainnoita-vissa olevia markkinatietoja niin pitkälle kuin mahdollista. Kaikki rahoitusvarat ja -velat, joille on määritetty tai esitetty käypä arvo tilinpäätöksessä, on luokiteltu käyvän arvon hierarkiatasoille perustuenalimmalla tasolla olevaan syöttötietoon, joka on merkittävä käypään arvoon arvostetun erän kannalta:
• TASO 1: Käyvät arvot perustuvat täysin samanlaisten omaisuuserien tai velkojen noteerattuihin hintoihin toimivilla markkinoilla.
• TASO 2: Käyvät arvot perustuvat merkittäviltä osin muihin syöttötietoihin kuin tasoon 1 sisältyviin noteerattuihin hintoihin, mutta kuitenkin tietoi-hin, jotka kyseiselle omaisuuserälle tai velalle ovat havainnoitavissa joko suoraan tai epäsuoraan.
• TASO 3: Käyvät arvot perustuvat omaisuuserää tai velkaa koskeviin syöttötietoihin, jotka eivät perustu havainnoitavissa olevaan markki-natietoon vaan merkittäviltä osin johdon arvioihin tai niiden käyttöön yleisesti hyväksytyissä arvostusmalleissa.
Niiden varojen ja velkojen osalta, jotka arvostetaan jatkuvasti käypään arvoon, konserni arvioi vuosittain raportointikauden päättyessä tulisiko eriä siirtää käyvän arvon hierarkioiden välillä.
Konsernin johto on arvioinut, että käteiset varat, myyntisaamiset, ostovelat, shekkitililimiitti sekä muut lyhytaikaiset velat ovat nimellisarvossaan käyvin arvoin arvostettuja, johtuen niiden lyhytaikaisesta maturiteetista.
Konsernin korollisten velkojen käypä arvo on määritetty DCF-metodilla käyt-täen rahoittajan lainauskorkoa heijastavaa diskonttokorkoa raportointikauden päättyessä. Konsernin oman luottoriskin arvioidaan 31.12.2018 tilanteessa olevan vähäinen. Korollisten velkojen kirjanpitoarvon ja käyvän arvon välinen ero ei ole merkittävä, koska lainat ovat vaihtuvakorkoisia ja konsernin riski-preemio ei ole merkittävästi muuttunut.
6C.4 Käyvät arvotTaulukoissa on luokittain rahoitusvarojen kirjanpitoarvot sekä käyvät arvot.
1 000 €
KIRJAN- PITOARVO/
KÄYPÄ ARVO2018
KIRJAN- PITOARVO/
KÄYPÄ ARVO2017
KÄYVÄN ARVON
HIERARKIA
Rahoitusvarat
Lainat SIA:lle 1 186 2 301 3
Myyntisaamiset ja muut saamiset 1 033 575
Käteiset varat 3 066 1 763
Yhteensä 5 285 4 639
Rahoitusvelat
Korolliset velat (84 385) (73 949)
Rahoitusleasing- ja osamaksuvelat (6 516) (3 620)
Johdannaiset, ei-suojaus- laskennassa (IRS) - - 2
Ostovelat ja muut velat (82 913) (72 958)
Yhteensä (173 814) (150 528)
6C.3 Muut rahoitusvelat
1 000 € 2018 2017
Jaksotettuun hankintamenoon kirjatut muut korottomat velat
Ostovelat ja muut velat (82 913) (72 958)Yhteensä (82 913) (72 958)Muut rahoitusvelat yhteensä (82 913) (72 958)
6D Vaihto-omaisuus
Vuoden 2018 tuloslaskelmaan on kirjattu varaston muutosta 1 176 t€ (2017: 575 t€).
1 000 € 2018 2017Aineet ja tarvikkeet 1 609 1 654
Keskeneräiset tuotteet 5 121 3 936
Ennakkomaksut vaihto-omaisuudesta 8 2 Vaihto-omaisuus 6 739 5 592
EMPO
WER
VU
OSIK
ERTO
MUS
201
858
TILI
NPÄÄ
TÖS 6F. Käteisvarat
1 000 € 2018 2017
Rahat ja pankkisaamiset 3 066 1 763
3 066 1 763
6G Varaukset
1 000 €OIKEUDELLISET
VARAUKSETTAKUU-
VARAUKSETTAPPIOLLISET SOPIMUKSET
HENKILÖSTÖÖN LIITTYVÄT VARAUKSET YHTEENSÄ
1.1.2018 322 1 505 2 888 506 5 222
Vuoden aikana kirjattu lisää 122 160 2 808 143 3 233
Vuoden aikana käytetty -339 -3 358 -11 -3 708
Varauksen uudelleenarvostus tilinpäätöksessä -223 -223
31.12.2018 444 1 326 2 339 415 4 525
Pitkäaikainen 444 1 326 2 339 415 4 525
1.1.2017 322 1 840 3 152 1 164 6 479
Vuoden aikana kirjatut 0 0 2 888 153 3 041
Käytetty 0 -335 -3 152 -647 -4 134
Varauksen uudelleenarvostus tilinpäätöksessä 0 0 0 -165 -165
31.12.2017 322 1 505 2 888 506 5 222
Pitkäaikainen 322 1 505 2 888 506 5 222
6E. Myyntisaamiset ja muut saamiset
Myyntisaatavat ovat korottomia ja niiden yleinen maksuaika on 30 päivää. Myyntisaamisista ei ole kirjattu olennaisia luottotappioita, koska konserni myy keskimäärin 95 % myyntisaamisistaan rahoitusyhtiöille ja IFRS 9 mukainen luottotappioriski siirtyy rahoitusyhtiölle.
1 000 € 2018 2017Myyntisaamiset 11 316 10 393
Lainasaamiset 386 (0)
Muut saamiset 1 059 2 564 Lyhytaikaiset siirtosaamiset (muilta) 10 465 9 200 Tuloverosaaminen 20 10
23 247 22 166
EI VIELÄ ERÄÄNTYNEET
EIKÄ ALASKIRJATUT
ERÄÄNTYNEET, MUTTA EI ALASKIRJATUT
1 000 € YHTEENSÄ < 30 PÄIVÄÄ 30–60 PÄIVÄÄ 61–90 PÄIVÄÄ 91–120 PÄIVÄÄ > 120 PÄIVÄÄ2018 11 316 6 566 2 755 976 -190 1 041 168
2017 10 393 5 910 3 109 884 126 112 252
Myyntisaamisten ikäanalyysi 31.12.2018
EMPO
WER
VU
OSIK
ERTO
MUS
201
859
TILI
NPÄÄ
TÖS
1 000 €
TULOSLASKELMAN KAUTTA KIRJATTU UUDELLEENMÄÄRITTÄMISESTÄ JOHTUVAT VOITOT/(TAPPIOT) LAAJASSA TULOKSESSA
1.1.2018
KAUDEN TYÖSUORITUKSEEN PERUSTUVA MENO
NETTOKORKO- KULU-TAI
TUOTTO
KIRJATTU TULOS-
LASKELMAANMAKSETUT
SUORITUKSET
JÄRJESTELYN VAROJEN
TUOTTO (-) TAI TAPPIO (+)
DEMOGRAPHISTEN MUUTOSTEN
VAIKUTUKSESTA JOHTUVAT
VAKUUTUS-MATEMAATTISET
VOITOT (-) JA TAPPIOT (+)
TALOUDELLISTEN MUUTOSTEN
VAIKUTUKSESTA JOHTUVAT
VAKUUTUS-MATEMAATTISET
VOITOT (-) TAI TAPPIOT (+)
KIRJATTU LAAJAAN
TULOKSEEN
TYÖNANTAJAN SUORITTAMAT
MAKSUT 31.12.2018
Eläkevastuu 1 819 20 27 47 (50) - - (252) (252) - 1 564
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo 1 249 - 19 19 (50) 90 - - 90 12 1 140
Eläkevastuu (570) 20 (8) (28) (100) 90 - (252) (162) 12 (424)
1 000 €
TULOSLASKELMAN KAUTTA KIRJATTU UUDELLEENMÄÄRITTÄMISESTÄ JOHTUVAT VOITOT/(TAPPIOT) LAAJASSA TULOKSESSA
1.1.2017
KAUDEN TYÖSUORITUKSEEN PERUSTUVA MENO
NETTOKORKO- KULU-TAI
TUOTTO
KIRJATTU TULOS-
LASKELMAANMAKSETUT
SUORITUKSET
JÄRJESTELYN VAROJEN
TUOTTO (-) TAI TAPPIO (+)
DEMOGRAPHISTEN MUUTOSTEN
VAIKUTUKSESTA JOHTUVAT
VAKUUTUS-MATEMAATTISET
VOITOT (-) JA TAPPIOT (+)
TALOUDELLISTEN MUUTOSTEN
VAIKUTUKSESTA JOHTUVAT
VAKUUTUS-MATEMAATTISET
VOITOT (-) TAI TAPPIOT (+)
KIRJATTU LAAJAAN
TULOKSEEN
TYÖNANTAJAN SUORITTAMAT
MAKSUT 31.12.2017
Eläkevastuu 2 039 39 26 65 (46) - - (239) (239) - 1 819
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo 1 260 - 17 17 (46) (29) - - (29) (11) 1 249
Eläkevastuu (779) 39 (9) (48) (92) (29) - (239) (268) (11) (570)
Etuuspohjaiset eläkkeetVuoden 2018 muutokset eläkevastuussa ja järjestelyn varojen käyvässä arvossa
Muutokset vuoden 2017 aikana eläkejärjestelyn veloissa ja varojen käyvässä arvossa
6H. Eläkevastuut
1 000 € 2018 2017
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt (424) (570)
(424) (570)
6H. 1 Etuuspohjaiset eläkkeet 6H. 2 Muutokset etuuspohjaisissa eläkevastuissa
1 000 € 2018 2017
Tilikauden muutos, etuuspohjaiset eläkkeet
Kauden työsuoritukseen perustuva meno (20) (39)
Korkokulu tai -tuotto (8) (9)
Yhteensä (28) (48)
1 000 € 2018 2017
Etuuspohjaisten eläkkeiden käyvän arvon muutos
Etuuspohjainen eläkevelvoite (-)/ -saaminen(+) 31.12.2017 (570)
Korkokulu (8)
Kauden työsuoritukseen perustuva meno (20)
Maksetut suoritukset 12
Uudelleenmäärittämisestä johtuvat erät 162
Etuuspohjainen eläkevelvoite (-)/ -saaminen(+) 31.12.2018 (424)
EMPO
WER
VU
OSIK
ERTO
MUS
201
860
TILI
NPÄÄ
TÖS
6H.3. Vakuutusmatemaattiset oletukset sekä herkkyysanalyysi 6I. Ostovelat ja muut velat
6H.4 Tulevaisuudessa suoritettavat maksut
6J.1 Välittömät verot
6J. Tuloverot
Olennaisimmat käytetyt vakuutumatemaattiset oletukset:
Seuraavat työnantajamaksut suoritetaan tulevien vuosien aikana:
Eläkevastuun keskimääräinen duraatio tilikauden 2018 päättyessä on 17 vuotta.
Tuloverot koostuvat seuraavista eristä 2018 ja 2017
Herkkyysanalyysi 31.12.2018 ja 31.12.2017:
2018 2017Diskonttokorko 1,8 % 1,5 %
Inflaatio 1,7 % 1,8 %
65-vuotiaiden eliniän odote: VUOSIA VUOSIA
Mies 21,4 21,4
Nainen 25,4 25,4
1 000 € 2018 2017Ostovelat ja muut velat
Lyhytaikaiset ostovelat, koroton (26 347) (17 618)
Lyhytaikaiset ALV-velat, koroton (14 507) (7 561)
Lyhytaikaiset velat muille, koroton (959) (4 072)
Osinkovelat, koroton 60
Lyhytaikaiset korkovelat, koroton (4 695) (2 025)
Muut lyhytaikaiset siirtovelat tuotoista, koroton (16) (66)
Muut lyhytaikaiset siirtovelat kuluista, koroton (1 443) (890)
Siirtovelat (8 246) (13 577)
Projektien siirtovelat (10 301) (8 010)
Jaksotetut henkilöstökulut, koroton (16 460) (19 139)
Ostovelat ja muut velat (82 913) (72 958)
1 000 € 2018 2017
Konsernituloslaskelma
Tuloverot
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta 0 (280)
Aikaisempien tilikausien verot (35) (191)
Laskennalliset verot
Laskennallisen verosaamisen muutos (242) (252)
Laskennallisen verovelan muutos 296 298
Tilikauden tuloksessa oleva verokulu 19 (425)
Konsernin laaja tuloslaskelma
Laajan tulokseen kirjattujen erien laskennalliset verot:
Nettotulos aktuaaristen erien voitoista ja tappioista (28) (42)
Laskennalliset verot laaja tuloslaskelma (28) (42)
ELÄKEJÄRJESTELYN OLETUKSET: 2018 2017Tulevien eläkemaksujen muutos:
0.5 % nousu 1 680 1 961
0.5 % lasku 1 459 1 692
Diskonttokoron muutos:
0.5 % nousu 1 442 1 667
0.5 % lasku 1 702 1 993
1 000 € 2018 2017
Seuraavan 12 kk aikana 52 50
1–5 vuoden aikana 249 233
5–10 vuoden aikana 285 322
Yli 10 vuoden päästä 1 575 1 818
Yhteensä 2 161 2 423
Vaikutus etuuspohjaisiin eläkkeisiin
EMPO
WER
VU
OSIK
ERTO
MUS
201
861
TILI
NPÄÄ
TÖS
6J.2 Laskennalliset verot
1 000 € 201831.12.2017 (4 619)
Tuloslaskelmaan kirjatut verot 19
Laajaan tulokseen kirjatut verot (28)
Lopetettuihin toimintoihin kohdistuvat laskennalliset verot 89
31.12.2018 (4 540)
1 000 €
KONSERNITASE KONSERNITULOS, JATKUVAT TOIMINNOT
2018 2017 2018 2017Tytäryhtiöiden hankinta (5 489) (5 784) 296 298
Varaukset 905 1 051 (242) (252)
Etuuspohjaiset eläkkeet 29 114
Muut 15
Tuloslaskelmaan kirjattu 54 46
Laskennalliset verot, netto (4 540) (4 619)
Laskennalliset verot syntyvät:
Laskennallisten verojen täsmäytys, netto
6J.3 Verokantatäsmäytys
31.12.2018 31.12.2017Kirjanpidon tulos ennen veroja -6 851 971,83 929 872,31
Verot laskettuna kotimaan verokannalla 1 370 394,37 -185 974,46
SEURAAVIEN ERIEN VEROVAIKUTUKSET:
Osuudet osakkuusyhtiöiden tuloksista 131 421,51 0,00
Osingot ja osuuspääoman korot 33,59 23,71
Muut tuloslaskelman verovapaat tuotot 48 753,36 -1 404,53
Tuloslaskelmaan sisältymättömät veronalaiset tuotot (+) -28 649,04 -16 691,75
Poistot -16 198,83 -190 751,57
Edustuskulut -8 619,43 -11 366,24
Korkokulut -165 263,88 -387 155,81
Välittömät verot 0,00 0,00
Sakot ja muut rangaistusmaksut -22 549,76 -215 407,54
Vähennyskelvottomat kulut 534 301,46 3 175 704,82
Tuloslaskelman ulkopuoliset vähennyskelpoiset kulut 113 494,90 0,00
Aiempien vuosien vahvistettujen tappioiden käyttö 0,00 78 022,29
Tappio, josta ei ole kirjattu laskennallista verosaamista -2 242 201,10 -2 251 723,77
Ulkomaisten yksiköiden poikkeavien verokantojen vaikutus 338 902,65 -228 040,71
Aikaisempien tilikausien verot -35 200,76 -190 715,22
Ylläolevan erittelyn mukainen verokulu 18 619,03 -425 480,78
Verokantatäsmäytyksen esittämistapaa on muutettu siten, että laskelman kirjanpidon tulos ennen veroja sisältää vain jatkuvien liiketoimintojen tuloksen. Vertailutietoa on muutettu vastaamaan esittämistapaa.
Konserni ei ole kirjannut laskennallista verosaamista verotuksessa vahvistetuista tappioista.
EMPO
WER
VU
OSIK
ERTO
MUS
201
862
TILI
NPÄÄ
TÖS
7A. Leasing-vastuut
7A.1 Operatiiviset leasing-vastuut — Konserni vuokralleottajana
7A.2 Rahoitusleasing ja osamaksuvelat
Operatiivisten toimitilavuokrien vähimmäisvuokravastuut 31.12.2018 ja 31.12.2017
Konsernin vähimmäisvuokrat koneiden ja kaluston operatiivisista vuokrista 31.12.2018 ja 31.12.2017
Konsernilla on operatiivisia vuokrasopimuksia kiinteillä leasing-ehdoilla.
Konsernilla on koneista ja kalustosta rahoitusleasing sekä osamaksusopimuksia. Rahoitusleasing on taattu vuokralleantajan omistusoikeudella vuokrattuihin koneisiin ja kalustoon. Rahoitusleasing-sopimusten sekä osamaksusopimusten vähimmäisvuokrien nykyarvo on esitetty seuraavassa:
1 000 € 2018 2017
Yhden vuoden kuluessa 231 252
>1-5 vuoden kuluessa 222 354
Yli 5 vuoden kuluessa 23 27
476 633
1 000 €
2018 2017
VÄHIMMÄIS- VUOKRA
MAKSUJEN NYKYARVO
VÄHIMMÄIS- VUOKRA
MAKSUJEN NYKYARVO
Alle yhden vuoden kuluessa 2 378 1 688 2 187 2 144
1–5 vuoden kuluessa 4 534 4 219 929 883
Yli 5 vuoden kuluessa - - - -
Vähimmäisvuokrat 6 912 5 907 3 116 3 027
Rahoituskulut (1 005) - (89) -
Vähimmäisvuokrien nykyarvo 5 907 5 907 3 027 3 027
1 000 € 2018 2017
Leasing-vastuut
Alle yhden vuoden kuluessa 668 1 736
1–5 vuoden kuluessa 914 1 369
Yhteensä 1 582 3 105
OSA 7: Vastuut ja vakuudet
EMPO
WER
VU
OSIK
ERTO
MUS
201
863
TILI
NPÄÄ
TÖS
1 000 € 2018 2017
VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET
Velat, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä ja osakkeita
Rahalaitoslainat 78 527 70 053
Vakuudeksi annetut kiinteistökiinnitykset 7 200 7 200
Vakuudeksi annetut yrityskiinnitykset 698 800 698 800
Vakuudeksi annetut kiinnitykset ja arvopaperit yhteensä 706 000 706 000
Rahalaitoslainojen vakuudeksi pantattu Empower Oyj:n tavaramerkki sekä emo- ja tytäryhtiöiden osakkeet.
TYTÄR- JA MUIDEN KONSERNIYHTIÖIDEN PUOLESTA ANNETUT VAKUUDET
Takaukset 6 978 5 788
Tytär- ja muiden konserniyhtiöiden puolesta annetut vakuudet yhteensä 6 978 5 788
MUUT VASTUUT
Konserni on antanut liiketoimintaansa liittyen työ- ja takuuaikaisia pankkitakauksia.
Pankkitakaukset 13 680 13 324
Muut vastuut yhteensä 13 680 13 324
PITKÄAIKAISET VUOKRAVASTUUT
Konsernilla on toimitiloista määräaikaisia vuokrasopimuksia, jotka päättyvät viimeistään 15.6.2022
Seuraavan tilikauden vuokravastuu indeksoidun vuokran mukaan (sis. alv) 231 252
Myöhempien tilikausien vuokravastuu indeksoidun vuokran mukaan (sis. alv) 245 381
Vastuu yhteensä 476 633
Konsernilla on toimitiloista myös toistaiseksi voimassa olevia vuokrasopimuksia, joiden irtisanomisaika vaihtelee 1-6kk. 557 749
Vastuu yhteensä 557 749
Muut omat vastuut yhteensä 14 713 14 706
7C. Ehdolliset velat7B. Muut vastuut ja vakuudet
Konsernilla on ollut Empower Oyj:hin liittyen 200 000€ ehdollinen velka 31.12.2017. Tilinpäätöksessä 31.12.2018 tätä ehdollista velkaa ei enää ole.
EMPO
WER
VU
OSIK
ERTO
MUS
201
864
TILI
NPÄÄ
TÖS
Emoyhtiön tilinpäätös
EMPO
WER
VU
OSIK
ERTO
MUS
201
865
TILI
NPÄÄ
TÖS
1 € LIITE 1.1.–31.12.2018 1.1.–31.12.2017
LIIKEVAIHTO 1 67 180 420,18 -12 488,88
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 22 849,19 0,00
Valmistus omaan käyttöön 336 593,64 117 795,77
Liiketoiminnan muut tuotot saman konsernin yrityksiltä 2 17 248 744,52 16 986 172,33
Liiketoiminnan muut tuotot muilta 2 237 038,03 206 874,25
Materiaalit ja palvelut
Aineet, tarvikkeet, tavarat
Ostot tilikauden aikana 3 -19 922 859,59 -479,17
Ulkopuoliset palvelut -41 257 864,25 -61 180 723,84 -24 198,69 -24 677,86
Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut
Palkat ja palkkiot 4 -3 475 198,03 -4 463 754,37
Henkilösivukulut
Eläkekulut 4 -771 560,29 -665 149,78
Muut henkilösivukulut 4 -92 839,88 -4 339 598,20 -301 945,28 -5 430 849,43
Suunnitelman mukaiset poistot 5 -1 666 233,21 -1 678 421,81
Arvonalentumiset -13 087,16 -1 679 320,37 0,00 -1 678 421,81
Liiketoiminnan muut kulut 6 -18 725 391,80 -12 640 939,75
LIIKEVOITTO (-TAPPIO) -899 388,65 -2 476 534,98
Rahoitustuotot ja -kulut 7 -5 040 400,87 -9 164 273,86
Tilinpäätössiirrot 9
Poistoeron lisäys tai vähennys -784 771,76 43 125,40
Konserniavustus 0,00 -784 771,76 3 726 371,00 3 769 496,40
Tuloverot 8
Tilikauden ja aikaisempien tilikausien verot 65 731,15 65 731,15 0,00 0,00
Emoyhtiön omistajille -6 658 830,13 -7 871 312,44
Tuloslaskelma
EMPO
WER
VU
OSIK
ERTO
MUS
201
866
TILI
NPÄÄ
TÖS
1 € LIITE 31.12.2018 31.12.2017
VARAT
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet 10
Aineettomat oikeudet 134,86 180,34
Muut aineettomat hyödykkeet 1 408 344,72 2 226 532,05
Ennakkomaksut aineettomista hyödykkeistä 1 463 447,50 2 871 927,08 758 013,94 2 984 726,33
Aineelliset hyödykkeet 11
Koneet ja kalusto 5 675 881,53 2 536 398,97
Muut aineelliset hyödykkeet 53 893,45 16 446,10
Ennakkomaksut ja kesken-eräiset hankinnat 106 114,47 5 835 889,45 0,00 2 552 845,07
SIJOITUKSET
Osuudet saman konsernin yrityksissä 12 121 479 383,84 121 479 383,84 121 479 383,84 121 479 383,84
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Pitkäaikaiset saamiset 13
Lainasaamiset, ulkoinen 799 717,98 799 717,98 2 301 102,29 2 301 102,29
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset, ulkoinen 14 163 339,89 617,96
Lainasaamiset, ulkoinen 14 386 443,09 -0,31
Saamiset saman konsernin yrityksiltä 15 100 235 788,18 24 977 793,41
Muut saamiset, ulkoinen 14 135 709,88 901 289,93
Siirtosaamiset, ulkoinen 14 388 222,67 101 309 503,71 423 012,38 26 302 713,37
Rahat ja pankkisaamiset 9 002,71 9 208,92
VARAT 232 305 424,77 155 629 980,12
1 € LIITE 31.12.2018 31.12.2017
Osakepääoma 80 000,00 29 091 721,46
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 91 462 196,83 62 450 475,37
Edellisten tilikausien voitto -44 866 035,25 -37 078 181,55
Edellisten tilikausien virheiden oikaisut 133 540,69 83 458,74
Tilikauden voitto/tappio -6 658 830,13 -7 871 312,84
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 16 40 150 872,14 46 676 161,18
TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ 17 1 133 169,45 348 397,69
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen vieras pääoma
Muut pakolliset varaukset 18 122 410,91 1 255 580,36 200 000,00 548 397,69
Lainat rahoituslaitoksilta 19 3 474 746,39 30 896 354,96
Muut velat, ulkoinen 19 0,01 3 750 000,01
Pitkäaikaiset velat konserniyhtiöille 19 13 465 050,00 16 939 796,40 14 320 475,64 77 607 781,89
Lyhytaikainen vieras pääoma 20
Lainat rahoituslaitoksilta, ulkoinen 54 534 325,51 20 715 338,40
Ostovelat, ulkoinen 16 550 936,97 1 875 214,34
Velat saman konsernin yrityksille 81 201 350,06 28 193 538,12
Muut velat, ulkoinen 16 688 023,43 5 058 813,24
Siirtovelat, ulkoinen 4 984 539,90 173 959 175,87 3 595 686,17 59 438 590,27
OMA PÄÄOMA JA VELAT 232 305 424,77 155 629 980,12
TaseVarat Oma pääoma ja velat
EMPO
WER
VU
OSIK
ERTO
MUS
201
867
TILI
NPÄÄ
TÖS
Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet
Konsernin emoyhtiön Empower Oyj:n erillistilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain mukaisesti (FAS).
Pysyvät vastaavat
Pysyvät vastaavat on merkitty taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon suunnitelman mukaisilla poistoilla vähennettynä.
Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina hyödykkeiden arvioidun taloudellisen pitoajan mukaan. Poistot on tehty hyödykkeen käyt-töönottokuukaudesta alkaen. Pitoajoiksi on määritelty:
Aineettomat oikeudet 5–10 vuotta Kehittämismenot 3–5 vuotta Liikearvo 10 vuotta Muut pitkävaikutteiset menot 5–10 vuotta Koneet ja kalusto 3–15 vuotta Muut aineelliset hyödykkeet 3–5 vuotta
Liikearvon yli 5 vuoden taloudellista pitoaikaa voidaan pitää hyvän kirjanpito-tavan mukaisena näihin liittyvien pitkäaikaisten tulonodotusten perusteella.
Vaihto-omaisuus
Vaihto-omaisuuden aineet ja tarvikkeet on arvostettu painotetun keskihinnan periaatteella hankintamenon tai sitä alempaan luovutusarvoon
Vaihto-omaisuuden keskeneräiset työt on arvostettu muuttuviin kustannuksiin.
Liikevaihto
Tuotteiden ja palvelujen myynti on tuloutettu niiden luovutuksen yhteydessä, lukuun ottamatta pitkäaikaisia projekteja, jotka tuloutetaan valmistusasteen perusteella. 2018 konsernin ostotoimintaa keskitettiin emoyhtiöön.
Tutkimus ja kehitys
Tutkimusmenot kirjataan tilikauden kuluiksi. Kehittämismenot aktivoidaan, kun on todennäköistä, että kehityshanke tuottaa vastaista taloudellista hyötyä ja menot voidaan luotettavasti mitata. Erityistä varovaisuutta noudattaen aktivoidut kehittämismenot poistetaan niiden taloudellisena vaikutusaikana, kuitenkin enintään viidessä vuodessa.
Eläkejärjestelyt
Eläketurva on järjestetty suomalaisessa eläkevakuutusyhtiössä.
Välittömät verot
Veroihin kirjataan yhtiön tilikauden tulosta vastaavat arvioidut verot ja aikaisempien tilikausien verojen oikaisut.
Rahat ja pankkisaamiset
Empower Oyj:n nimissä on suomalaisten konserniyhtiöiden käytössä oleva luotollinen konsernin pankkitili, jonka puitteissa yhtiöiden maksuliikenne hoidetaan. Tytäryhtiöt esittävät talletukset konsernitilille lyhytaikaisena saamisena konsernin emoyhtiöltä. Vastaavasti konsernin emoyhtiö esittää velan tytäryhtiölle. Tytäryhtiön konsernitili voi olla myös negatiivinen, jolloin velka saamissuhde on vastakkainen edellä esitettyyn. Lisäksi konsernin emoyhtiö esittää omassa taseessaan konsernitilin kokonaissaldon rahoissa
ja pankkisaamisissa saldon ollessa positiivinen. Saldon ollessa negatiivinen se esitetään lyhytaikaisena korollisena velkana.
Toiminnan jatkuvuus
Empower Oyj:n mezzanine-rahoittajat ovat konvertoineet 28,25 M€ saataviaan yhtiön omaan pääomaan B-osakkeiksi. Tämä osakepääoman korotus merkit-tiin joulukuussa 2017 ja rekisteröitiin huhtikuussa 2018. Konvertoinnin myötä Empower-konsernin oma pääoma nousi positiiviseksi ensimmäisellä vuosipuo-liskolla 2018, mutta kääntyi negatiiviseksi 31.12.2018 mennessä. Maaliskuussa 2018 solmitulla sopimuksella yhtiön aiempien rahoitusyhtiöiltä saamien pankkilainojen laina-aika pidennettiin heinäkuun 2019 loppuun. Vuoden 2018 lopussa lainat luettiin lyhytaikaiseen velkaan ja niiden uudelleenjärjestely on ajankohtainen heinäkuussa 2019. Yhtiön tiedossa ei ole uhkaavaa kannetta tai merkittäviä asiakassopimuksien päättymistä, joka voisi oleellisesti heikentää toiminnan käyttökatetta tai kassavirtaa.
Konsernin taserakenne on velkaantunut ja konserni on jatkuvissa neuvotteluissa rahoittajien kanssa tilanteen parantamiseksi. Neuvotteluiden tuloksena senior lainanantajien kanssa sovittiin 5 M€ lainasta kesäkuussa 2019 tarkoituksena varmistaa toiminnan jatkuvuus. Konsernin nykyiset senior-lainat erääntyvät heinä-elokuussa 2019. Toiminnan jatkuvuus on riippuvainen rahoitusneuvotte-luista ja konserni odottaa näiden neuvotteluiden onnistuvan, joiden seurauk-sena rahoitusta tullaan jatkamaan suotuisemmin ehdoin. Toisaalta konsernin jatkuvien liiketoimintojen kannattavuuskehityksen odotetaan kehittyvän, jolla on edelleen positiivinen vaikutus kassavirtaan. Konsernin likviditeetin siis odotetaan kehittyvän positiivisesti kausivaihtelua noudattaen, painottuen toiselle vuosipuoliskolle. Yhtiö pitää rahoittajiaan ajan tasalla säännöllisesti raportein ja neuvotteluin, ja rahoittajat tuntevat yhtiön näkemyksen mukaan varsin hyvin yhtiön liiketoimintojen tilanteen ja ennusteet. Rahoittajien kannat yhtiön voimassaoleviin kovenanttirikkomuksiin ovat olleet johdonmukaisia.
EMPO
WER
VU
OSIK
ERTO
MUS
201
868
TILI
NPÄÄ
TÖS
Tuloslaskelman liitetiedot (1 000 €)
1.1.–31.12.2018 1.1.–31.12.2017
Liikevaihto toimialoittain
Sisäinen liikevaihto 67 180 -12
Yhteensä 67 180 -12
Liikevaihto maittain
Kotimaa 67 180 -12
Yhteensä 67 180 -12
1.1.–31.12.2018 1.1.–31.12.2017
Aineettomat hyödykkeet
Suunnitelman mukaiset poistot, aineettomat (pl. liikearvo ja vuokrasopimus) -828 -875
Yhteensä -828 -875
Aineelliset hyödykkeet
Suunnitelman mukaiset poistot, aineelliset (pl. vuokrasopimus) -669 -713
Suunnitelman mukaiset poistot, vuokrasopimus (aineettomat ja aineelliset) -170 -90
Yhteensä -839 -803
Suunnitelman mukaiset poistot yhteensä -1 666 -1 678
Arvonalentumiset
Arvonalentuminen, aineettomat (pl. liikearvo ja vuokrasopimus) -13 0
1.1.–31.12.2018 1.1.–31.12.2017
Ostot tilikauden aikana -19 923 0
Ulkopuoliset palvelut -41 258 -24
Yhteensä -61 181 -25
1. Liikevaihto
2. Liiketoiminnan muut tuotot
3. Materiaalit ja palvelut
4. Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut
5. Poistot
1.1.–31.12.2018 1.1.–31.12.2017
Vuokratuotot 54 102
Liiketoiminnan muut tuotot 180 105
Käyttöomaisuuden myyntivoitot, aineelliset hyödykkeet 3 0
Muut liiketoiminnan muut tuotot, konserniyrityksiltä 17 249 16 986
Liiketoiminnan muut tuotot 17 486 17 193
1.1.–31.12.2018 1.1.–31.12.2017
Palkat ja palkkiot -3 475 -4 464
Eläkekulut -772 -665
Muut henkilösivukulut -93 -302
Yhteensä -4 340 -5 431
Henkilöstö keskimäärin tilikaudella
Toimihenkilöt 55 54
Työntekijät 1
Johdon palkat ja palkkiot
Johdon palkkoja ja palkkioita ei ole eritelty toimielinkohtaisesti. (KPA 2:8§ Muu kirjanpitovelvollinen saa jättää tällaiset tiedot esittämättä, jos ne koskevat yksittäistä henkilöä.)
EMPO
WER
VU
OSIK
ERTO
MUS
201
869
TILI
NPÄÄ
TÖS
Tuloslaskelman liitetiedot (1 000 €)
1.1.–31.12.2018 1.1.–31.12.2017
Matkakustannukset -1 105 -182
Leasing -1 244 -1 739
Vuokrat -3 646 -2 478
Ulkopuoliset palvelut -3 964 -3 165
Muut kulut -8 765 -5 078
Yhteensä -18 725 -12 641
Tilintarkastajan palkkiot
Tilintarkastajalle: varsinainen tilintarkastus -307 -105
1.1.–31.12.2018 1.1.–31.12.2017
Rahoitustuotot
Tuotot osuuksista 75 210
Pitkäaikaiset korkotuotot muilta 77 3
Muut rahoitustuotot konserniyrityksissä 141 0
Muut rahoitustuotot muissa yrityksissä 61 0
Yhteensä 354 213
Rahoituskulut
Arvonalentumiset vaihtuvien vastaavien rahoitusarvopapereista 0 -146
Korkokulut veloista konserniyrityksille -47 -76
Korkokulut muille -5 076 -7 782
Muut rahoituskulut -270 -1 372
Yhteensä -5 393 -9 377
Rahoitustuotot ja -kulut -5 039 -9 164
6. Liiketoiminnan muut kulut 8. Tuloverot
9. Tilinpäätössiirrot
7. Rahoitustuotot ja -kulut
1.1.–31.12.2018 1.1.–31.12.2017
Aikaisempien tilikausien verot 66 0
Yhteensä 66 0
1.1.–31.12.2018 1.1.–31.12.2017
Poistoeron lisäys tai vähennys -785 43
Konserniavustus 0 3 726
Yhteensä -785 3 769
EMPO
WER
VU
OSIK
ERTO
MUS
201
870
TILI
NPÄÄ
TÖS
Taseen liitetiedot (1 000 €)
AINEETTOMAT OIKEUDET
MUUT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET
ENNAKKOMAKSUT AINEETTOMISTAHYÖDYKKEISTÄ YHTEENSÄ
Hankintameno 1.1.2018 0,47 3 821 758 4 580
Lisäykset 0,00 13 740 753
Vähennykset 0,00 -36 0 -36
Siirrot erien välillä 0,00 34 -34 0
Hankintameno 31.12.2018 0,47 3 833 1 463 5 297
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2018 -0,29 -1 595 -1 595
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0,00 22 22
Poistot -0,05 -853 -853
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.2018 -0,34 -2 425 -2 425
Kirjanpitoarvo 1.1.2018 0,18 2 227 758 2 985
Kirjanpitoarvo 31.12.2018 0,13 1 408 1 463 2 872
AINEETTOMAT OIKEUDET
MUUT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET
ENNAKKOMAKSUT AINEETTOMISTAHYÖDYKKEISTÄ YHTEENSÄ
Hankintameno 1.1.2017 0,47 3 526 502 4 029
Lisäykset 0,00 295 481 776
Vähennykset 0,00 0 -225 -225
Hankintameno 31.12.2017 0,47 3 821 758 4 580
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2017 -0,25 -694 -695
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0,00 0 0
Poistot -0,05 -900 -900
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.2017 -0,29 -1 595 -1 595
Kirjanpitoarvo 1.1.2017 0,23 2 831 502 3 334
Kirjanpitoarvo 31.12.2017 0,18 2 227 758 2 985
10. Aineettomat hyödykkeet
EMPO
WER
VU
OSIK
ERTO
MUS
201
871
TILI
NPÄÄ
TÖS
Taseen liitetiedot (1 000 €)
KONEET JA KALUSTO
MUUT AINEELLISET HYÖDYKKEET
ENNAKKOMAKSUT JA KESKENERÄISET
HANKINNAT YHTEENSÄ
Hankintameno 1.1.2018 3 743 25 0 3 769
Lisäykset 3 936 60 106 4 102
Vähennykset -11 0 0 -11
Hankintameno 31.12.2018 7 668 86 106 7 859
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2018 -1 207 -9 -1 216
Poistot -791 -23 -813
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.2018 -1 992 -32 -2 023
Kirjanpitoarvo 1.1.2018 2 536 16 0 2 553
Kirjanpitoarvo 31.12.2018 5 676 54 106 5 836
KONEET JA KALUSTO
MUUT AINEELLISET HYÖDYKKEET
ENNAKKOMAKSUT JA KESKENERÄISET
HANKINNAT YHTEENSÄ
Hankintameno 1.1.2017 3 057 5 0 3 062
Lisäykset 686 21 62 768
Vähennykset -11 0 -62 -73
Hankintameno 31.12.2017 3 743 25 0 3 769
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2017 -436 -2 -438
Poistot -771 -7 -778
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.2018 -1 207 -9 -1 216
Kirjanpitoarvo 1.1.2017 2 621 3 0 2 624
Kirjanpitoarvo 31.12.2017 2 536 16 0 2 553
11. Aineelliset hyödykkeet
EMPO
WER
VU
OSIK
ERTO
MUS
201
872
TILI
NPÄÄ
TÖS
12. Sijoitukset
OSUUDET SAMANKONSERNIN YRITYKSISSÄ YHTEENSÄ
Hankintameno 1.1.2018 121 479 121 479
Hankintameno 31.12.2018 121 479 121 479
Kirjanpitoarvo 31.12.2018 121 479 121 479
Kirjanpitoarvo 31.12.2017 121 479 121 479
31.12.2018 31.12.2017
Pitkäaikaiset lainasaamiset 800 2 301
OSUUDET SAMANKONSERNIN YRITYKSISSÄ YHTEENSÄ
Hankintameno 1.1.2017 121 479 121 479
Hankintameno 31.12.2017 121 479 121 479
Kirjanpitoarvo 31.12.2017 121 479 121 479
31.12.2018 31.12.2017
Myyntisaamiset 163 1
Lainasaamiset 386 0
Muut saamiset 136 901
Lyhytaikaiset siirtosaamiset (muilta) 388 423
Lyhytaikaiset saamiset muilta 1 074 1 325
13. Pitkäaikaiset saamiset
14. Lyhytaikaiset saamiset
15. Saamiset saman konsernin yrityksiltä
31.12.2018 31.12.2017
Konsernimyyntisaamiset 98 177 19 806
Muut konsernisiirtosaamiset 494 1 003
Konserniavustussaamiset 1 223 0
Konsernitilisaamiset 0 3 726
Lyhytaik. saamiset saman kons. yrityksiltä 342 442
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 100 236 24 978
Siirtosaamisten olennaisimmat erät
Jaksotetut henkilöstökulut, lyhytaikaiset saamiset 0 1
Korkosaamiset (muilta) 0 4
Muut siirtosaamiset myynneistä (muilta) 0 1
Muut siirtosaamiset kuluista (muilta) 222 369
Annetut ennakkomaksut 5 0
Siirtosaamiset 161 48
Lyhytaikaiset siirtosaamiset (muilta) 388 423
Taseen liitetiedot (1 000 €)
EMPO
WER
VU
OSIK
ERTO
MUS
201
873
TILI
NPÄÄ
TÖS
31.12.2018 31.12.2017
Osakepääoma 1.1. 29 092 80
Uusmerkintä 0 29 012
Siirrot erien välillä (osakepääoma) -29 012 0
Osakepääoma 31.12. 80 29 092
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1. 62 450 62 450
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12. 91 462 62 450
Edellisten tilikausien voitto (tappio)
Voittovarat (muut kuin etuuspohjaiset järjestelyt) 1.1. -44 866 -37 078
Edellisen tilikauden virheen oikaisu 134** 83*
Voittovarat (muut kuin etuuspohjaiset järjestelyt) 31.12. -44 732 36 995
Edellisten tilikausien voitto (tappio) 31.12. -44 732 -36 995
Tilikauden voitto/tappio -6 659 -7 871
31.12.2018 31.12.2017
Poistoero 1 133 348
(*Virheen korjaus johtuu virheellisesti ostovelkoihin kirjatusta liian suuresta korkokulusta 83 458,74€ vuonna 2016.
(** Virheen korjaus johtuu virheellisesti kirjatusta korkokulusta – 133 540,69 € vuonna 2017.
31.12.2018 31.12.2017
Sidottu oma pääoma 80 29 092
Vapaa oma pääoma 40 071 17 584
Jakokelpoinen oma pääoma 31.12.2018
Edellisten tilikausien voitto (tappio) -44 732 -36 995
Tilikauden voitto/tappio -6 659 -7 871
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 91 462 62 450
-aktivoidut kehittämismenot 0 -1 464
Yhteensä 40 071 16 121
16. Oma pääoma 17. Tilinpäätössiirtojen kertymä
18. Pakolliset varaukset
19. Pitkäaikainen vieras pääoma
31.12.2018 31.12.2017
Muut varaukset 122 200
Pakolliset varaukset yhteensä 122 200
31.12.2018 31.12.2017
Korollinen
Pitkäaikaiset lainat rahoituslaitoksilta, korollinen 0 30 451
Pitkäaikainen velka valtionkonttorille, TEKES 420 0
Pitkäaikainen vuokrasopimusvelka, korollinen 110 174
Pitkäaikaiset osamaksuvelat, korollinen 2 945 271
Yhteensä 3 475 30 896
Koroton
Pitkäaikaiset muut velat muille, korollinen 0 3 750
Yhteensä 0 3 750
Korottomat velat konserniyrityksille
Pitkäaikaiset muut velat konserniyrityksille, korollinen 0 855
Pitkäaikaiset muut velat konserniyrityksille, koroton 13 465 13 465
Yhteensä 13 465 14 320
Taseen liitetiedot (1 000 €)
EMPO
WER
VU
OSIK
ERTO
MUS
201
874
TILI
NPÄÄ
TÖS
31.12.2018 31.12.2017
Korolliset velat muille
Lyhytaikaiset lainat rahoituslaitoksilta, korollinen 33 681 0
Lyhytaikainen vuokrasopimusvelka, korollinen 115 62
Lyhytaikainen shekkitililimiitti pankki, korollinen 19 055 18 916
Lyhytaikaiset velat muille, korollinen 3 835 0
Lyhytaikaiset osamaksuvelat 1 684 1 738
Yhteensä 58 369 20 715
Korolliset velat saman konsernin yrityksille
Lyhytaikaiset muut velat konserniyrityksille, korollinen 120 0
Konsernitilivelat konserniyrityksille, korollinen 81 030 28 158
Yhteensä 81 149 28 158
Korottomat velat muille
Ostovelat 16 551 1 875
Lyhytaikaiset velat muille, koroton 12 853 5 059
Siirtovelat 4 985 3 596
Yhteensä 34 389 10 530
Korottomat velat saman konsernin yrityksille
Lyhytaikaiset ostovelat konserniyrityksille, koroton 44 0
Lyhytaikaiset korkovelat konserniyrityksille, koroton 7 6
Lyhytaikaiset siirtovelat konserniyrityksille, koroton 0 29
Yhteensä 52 35
Siirtovelkojen olennaisimmat erät
Jaksotetut henkilöstökulut 920 1 584
Lyhytaikaiset korkovelat, koroton 3 308 1 416
Siirtovelat 758 595
Yhteensä 4 986 3 596
31.12.2018 31.12.2017
Velat, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä ja osakkeita
Rahalaitoslainat 52 736 49 366
Vakuudeksi annetut kiinteistökiinnitykset
Vakuudeksi annetut yrityskiinnitykset 155 000 155 000
Pantattujen arvopapereiden kirjanpitoarvo 121 479 121 479
Vakuudeksi annetut kiinnitykset ja arvopaperit yhteensä 276 479 276 479
Rahalaitoslainojen vakuudeksi pantattu Empower Oy:n tavaramerkki.
Tytär- ja muiden konserniyhtiöiden puolesta annetut vakuudet
Pantattujen arvopapereiden kirjanpitoarvo 121 479 121 479
Takaukset 6 978 5 788
Yrityskiinnitykset 155 000 155 000
Tytär- ja muiden konserniyhtiöiden puolesta annetut vakuudet yhteensä 283 458 282 267
Muut omat vastuut
Osamaksuvelat, joiden vakuutena on omistuksenpidätysehto
Osamaksuvelat yhteensä 4 628 2 009
Osamaksuvelkavastuun alainen irtain käyttöomaisuus kirjanpitoarvoon 31.12 5 376 2 288
Leasingvastuut
Alle yhden vuoden sisällä erääntyvät leasingvastuut 668 1 102
1–5 vuoden sisällä erääntyvät leasingvastuut 914 686
Myöhemmin erääntyvät leasingvastuut
Yhteensä 1 582 1 788
Muut vastuut
Pankkitakaukset 218 673
Limiitit 12 077 11 686
Muut vastuut yhteensä 12 295 12 359
Muut omat vastuut yhteensä 18 505 16 156
Pitkäaikaiset vuokravastuut
Konsernilla on toimitiloista määräaikaisia vuokrasopimuksia, jotka päättyvät a 31.8.2018
Seuraavan tilikauden vuokravastuu indeksoidun vuokran mukaan (sis. alv) 231 123
Myöhempien tilikausien vuokravastuu indeksoidun vuokran mukaan (sis. alv) 245 85
Vuokravastuut yhteensä 476 209
20. Lyhytaikainen vieras pääoma
21. Vakuudet ja vastuusitoumukset
Taseen liitetiedot (1 000 €)
EMPO
WER
VU
OSIK
ERTO
MUS
201
875
TILI
NPÄÄ
TÖS
Helsingissä 25. päivänä kesäkuuta 2019
Bo Elisson puheenjohtaja
Tommy Wikström hallituksen jäsen
Rainer Häggblom hallituksen jäsen
Tilinpäätöksen ja toiminta- kertomuksen allekirjoitukset
Tilinpäätösmerkintä
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Helsingissä 25.päivänä kesäkuuta 2019
Ernst & Young Oy Tilintarkastusyhteisö
Anders Svennas, KHT
Jari Onniselkä toimitusjohtaja
Johan Bjurström hallituksen jäsen
Matti Manninen hallituksen jäsen
EMPO
WER
VU
OSIK
ERTO
MUS
201
876
TILI
NPÄÄ
TÖS
Tilintarkastuskertomus
Empower Oyj:n yhtiökokoukselle
Tilinpäätöksen tilintarkastus
LausuntoOlemme tilintarkastaneet Empower Oyj:n (y-tunnus 2727327-9) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2018. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, konsernin tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutok-sista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien yhteenveto merkit-tävimmistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman ja liitetiedot.
Lausuntonamme esitämme, että
• konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudel-lisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti,
• tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tulok-sesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilin-päätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.
Lausunnon perustelutOlemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia
velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvolli-suudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suoritta-maamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeel-lisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Toiminnan jatkuvuuteen liittyvä olennainen epävarmuus
Haluamme kiinnittää huomiota tilinpäätöksen liitetietojen kohtaan toimin-nan jatkuvuus, jossa kuvataan konsernin toiminnan jatkuvuuteen liittyvää epävarmuutta. Liitetiedossa esitettyjen riskien toteutuminen ja rahoituksen uudelleenjärjestelyyn liittyvä merkittävä epävarmuus osoittavat sellaista olennaista epävarmuutta, joka saattaa antaa merkittävää aihetta epäillä konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja maksaa velkojaan. Lausuntoamme ei ole mukautettu tämän seikan osalta.
Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön
hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellai-sesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.
Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpää-tös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toimin-nan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.
Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa
Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätök-sessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytök-sestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.
EMPO
WER
VU
OSIK
ERTO
MUS
201
877
TILI
NPÄÄ
TÖS
Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:
• tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
• muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäi-sestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituk-sessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön ja konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
• arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asian-mukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
• teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatku-vuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopää-töksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävar-muutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävar-muutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme.
Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäi-vään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapah-tumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö ja konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
• arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
• hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastu-sevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauk-sesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastuslausun-nosta yksin.
Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkas-tushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.
Muut raportointivelvoitteet
Muu informaatioHallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen.
Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.
Velvollisuutenamme on lukea muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme
tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheel-listä. Velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.
Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu toimintakertomuk-sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.
Jos teemme suorittamamme työn perusteella johtopäätöksen, että toimin-takertomuksessa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.
Helsingissä 25.6.2019
Ernst & Young Oy tilintarkastusyhteisö
Anders Svennas KHT
EMPO
WER
VU
OSIK
ERTO
MUS
201
878
TILI
NPÄÄ
TÖS
Realizing smart society essentials
Vuosikertomus 2018