MARJAANA SEPPÄNENM A R J A A N A . S E P P Ä N E N @ U L A P L A N D . F I

K I I T O K S E T : A N N E L I P O H J O L A J A M E R J A L A I T I N E N

P Ä Ä K A U P U N K I S E U D U N P R A K S I K S E N O P P I M I S V E R K O S T O 2 5 . 5 . 2 0 1 5

Rakenteellisen sosiaalityön aikaSosiaalisen raportoinnin uusi tuleminen

Is this any more true?

We think structurally but act individually”

Lastensuojelun työntekijöiden suut tukitaan? – ”Nolaamista, eristämistä”

(…) Yle kertoi tällä viikolla, että Tampereen lastensuojelun vetoomus lisärahan saamiseksi kaikui kuuroille korville. Kuopion sosiaalityöntekijät puolestaan varoittivat jo kesällä kaupunkia lastensuojelun tilanteesta. Kuopiossa sattui noin viikko sitten lapsisurmatapaus. (…) Jenni Tamminen, Uusi Suomi

29.11.2014

Esitys perustuu teoksen artikkeleihin:

Anneli Pohjola, Merja Laitinen & Marjaana Seppänen: Rakenteellinen sosiaalityö aikakauden haasteena

Anneli Pohjola, Merja Laitinen & Marjaana Seppänen: Rakenteellisen sosiaalityön jäsentyminen

Teoksessa Pohjola, Laitinen & Seppänen (toim.) (2014) Rakenteellinen sosiaalityö. Unipress.

Kirjan tausta-ajatukset:

Sosiaalityön tavoitteissa ja käytännön toiminnassa on kaksoissidos: sen lähtökohtana on rinnakkain sekä

i) asiakkaaksi tulevien yksilöiden, perheiden ja ryhmien auttaminen ja tukeminen että

ii) yhteiskunnalliseen ajatteluun, palveluihin ja päätöksentekoon vaikuttaminen.

Yhteistä näille molemmille on sosiaalityön perusfunktiona oleva muutostyö ihmiselle epäsuotuisten tilanteiden ja olosuhteiden parantamiseksi.

Rakenteellisen sosiaalityön käsite syntyi 1970-luvulla, mistä lähtien se on ollut esillä sosiaalityön kansainvälisessä keskustelussa.

Kytkös kriittiseen todellisuussuhteeseen ja tutkimusperinteeseen

Käsitteen hahmottamiseen on liittynyt kaksi juonnetta;

yhtäältä on kyse asiakkaana olevien huono-osaisten ryhmien asian ajamisesta ja heidän valtaistamisestaan toimimaan olosuhteiden parantamiseksi ja

toisaalta kyse on ollut toiminnasta yhteiskunnallisten rakenteiden muuttamiseksi.

Rakenteellisen sosiaalityön haasteet

1990-luvun laman aikana ja rakenteellisen murroksen keskellä yksilötason suuntautuminen vahvistunut sosiaalityössä

Nyt sosiaalityön kenttä muutospaineiden keskellä: vaikuttavuus- ja tilivelvollisuusvaateet sekä ohjelmallinen ja strateginen työn kehittäminen

Taustalla myös globaalit muutosprosessit

Uusi sosiaalihuoltolaki: kunnan velvoite rakenteelliseen sosiaalityöhön

Sosiaalityön haasteet

Sosiaalityölle haasteeksi noussut toisin katsominen ja toimiminen

Suomalaisen sosiaalityön paradoksaalinen suhde rakenteelliseen orientaatioon

Palvelujärjestelmään kiinnittymisen kautta ”aitiopaikka”

Osana järjestelmää vaikeus tuoda kriittistä näkökulmaa: ”Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat”

Työn ytimessä muutos: mitä ja millaista muutosta tarkoitetaan, minkä tai keiden muuttamiseen työssä suuntaudutaan?

Rakenteellisesta sosiaalityöstä piirtyvä kuva

Toiminnallisena tavoitteena muutos ja siihen vaikuttaminen

Ilmenee ja toteutuu työn prosesseissa eri toimintatasoilla: yhteiskunnallisella, yhteisöllisellä, institutionaalisella sekä kansalaisten ja asiakkaiden tasolla

Muutosta tukevina yläkategorioina jäsentyvät rakenteellisen sosiaalityön toiminnallinen perusta ja käyttöpääoma

Toiminnan perusta (1)

Ymmärrys rakenteista Keskeistä se, mitä rakenteilla ymmärretään

Rakenteet voivat olla toiminnallisia, institutionaalisia tai ideologisia ja niiden rajapinnoille asettuvia

Sosiaalityön konkreettisissa toimintaympäristöissä korostuvat paikalliset rakenteet

Rakenteisiin kiinnittyvät toiminnalliset lähtökohdat Kontekstuaalisuus

Kulttuurisuus

Yhteisöllisyys

Osallisuus

Toiminnan perusta (2)

Rakenteellisen työn toimintaperiaatteet ja arvot

Sosiaalityön yleiset eettiset periaatteet

Vahvempi radikaali painotus

Lähtökohtana kansalaisen perus- ja sosiaaliset oikeudet, oikeudenmukaisuuden toteutuminen

Kriittisyys

Oikeudenmukaisuuden ja kriittisyyden periaatteet >vastuullisuus ja kantaaottavuus

Toiminnan käyttöpääoma

Tietoperusta Tieto yhteiskunnallisista muutostekijöistä, paikallisista

sosiaalisista ilmiöistä ja ongelmista sekä ymmärrys palvelujärjestelmän kehittämistarpeista

Tiedon tuottaminen kansalaisten ja asiakkaiden elinoloista elinehto rakenteelliselle sosiaalityölle (useita toimijoita)

Lisäksi tarvitaan tietoa sosiaalityön toimintatavoista, menetelmistä ja asemasta

Ajallisuus

Valta

Rakenteellisessa työssä vallan elementtejä pyritään valjastamaan toiminnan käyttövoimaksi (vaikuttaminen)

Myös empowerment-näkökulma

Rakenteellisen sosiaalityön asiantuntijuus

Em. tekijät yhdessä muodostavat rakenteellisen sosiaalityön sisällön, tärkeää

Paikallisten reunaehtojen ja olosuhteiden tuntemus ja kyky toimia niiden ja sosiaalisen kokonaisnäkökulman puolesta

Osallisuus keskusteluissa

Vahva eettinen sitoutuminen

Suhteissa oleminen, jaettu työ yhdessä toisten toimijoiden kanssa

Onko nyt rakenteellisen sosiaalityön aika?

Epätasa-arvoisuuden kasvu kansallisesti ja kansainvälisesti ei ratkea yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen kanssa tehtävällä työllä

Murroksen aikakausi edellyttää aiempien toimintamallien lisäksi uudenlaista osaamista ja asiantuntijuutta

Kohta julkistettavan hallitusohjelman linjauksien suuri merkitys

Uudenlaiset mahdollisuudet vaikuttaaEsimerkkinä Sosiaalinen tekijä –blogi

http://sosiaalinentekija.wordpress.com/

- Y K S I R A K E N T E E L L I S E N S O S I A A L I T Y Ö N M E N E T E L M Ä

Sosiaalinen raportointi

Vihdoinkin vakiintumassa?

Sosiaalisen raportoinnin käsite vakiintumassa:

Yhteiskunnalliset muutokset: paine rakenteelliseen työhön

Lainsäädännön tuki

Innostus mallien kehittämisessä

Asiakkaiden osallisuus

Kolme sosiaalisen raportoinnin muotoa (Hussi2005)

Asiakasraportointi

Horisontaalinen raportointi

Vertikaalinen raportointi

Tuottaako vertikaalinen raportointi tulosta?

Kriittisiä kysymyksiä (Laura Tiitinen 2015):

Aikansa elänyt?

Organisaation sisällä sosiaalisen raportoinnin tietoa välitetään viestintähierarkioita pitkin: monta vaientamisen paikkaa?

Avoin tiedonvälitys suoraan julkisuuteen?

Viisi vaientamisen tapaa

Sosiaalialan työntekijöiden julkiseen viestintään kohdistuvat sananvapauden rajoittamisen ja vaientamisen käytännöt (Tiitinen & Kauppi 2014, Oikeus 2/2014)

Vaientamista tapahtui

Kieltämällä julkinen viestintä ennakkoon

Rankaisemalla sosiaalisesti – uhkailu ja irtisanominen

Pelon ilmapiirillä ja hiljaisuuden kulttuurilla

Palveluviestinnän sensuroinnilla

Viestinnän mitätöinnillä

Mikä tieto? Kenen tieto? Missä muodossa?

Tieteellisen tiedon rajat

Tiedon kontekstisidonnaisuus

Käytäntö vahvasti mukana

Eri tahojen osallisuus

Kriittisen tiedon tuottamisen rajat

Sosiaalityön johtamisen näkökulma

Globalisoituvan, digitaalisoituvan maailman ”tietomyrskyt”

(vrt. Aulikki Kananoja 2010)