energiamääräykset korjausrakentamisessatiedostot.spek.fi/rakenteell_op_2013_vuokatti/ym... ·...

Energiamääräykset korjausrakentamisessa

RAKENTEELLISEN PALONEHKÄISYN, TURVALLISUUDEN JA RAKENTAMISEN OHJAUKSEN, XXXVI- OPINTOPÄIVÄT 29. – 31.10.2013, VUOKATTI Yli-insinööri Jyrki Kauppinen

Europe's population density: a digital elevation model (DEM) with overlay of stable night lights

• Ruotsin rakennuskannasta 71 %

sijaitsee etelämpänä kuin Suomi.

• Norjan rakennuskannasta 58 % sijaitsee

etelämpänä kuin Suomi.

• Tanskan rakennuskannasta 100 %

sijaitsee etelämpänä kuin Suomi.

• Myös muiden EU-maiden

rakennuskannasta 100 % sijaitsee

etelämpänä kuin Suomi

Jyrki Kauppinen / ympäristöministeriö

Rakennukset ikääntyvät ja käyttäjien ikärakenne muuttuu

Ihmiset ja rakennukset

Suunnitelmallinen

kiinteistönpito

Säädökset

Kustannukset

Korjaukset


Myös muuttuva ilmasto on rasite rakennuksille

Sateen sattuessa kerralla saatava

sademäärä näyttää lisääntyvän.

Kesälläkin, vaikka keskimääräinen

sademäärä ei suuresti muutu,

kovimmat rankkasateet voivat

voimistua 10-30%.

Talvella sekä sadepäivien lukumäärä

että kerralla saatavan sateen määrä

suurentunevat. Samalla pisimmät

sateettomat jaksot lyhenevät jonkin

verran.

(lähde Ilmasto-opas.fi)


Maankäyttö- ja rakennuslain muutos tuli voimaan 1.1.2013

Olennaiset tekniset vaatimukset

MRA 50 §

Rakentamismääräykset

Sovelletaan siirtymäsäännöksen

mukaisesti, jos korjausrakentamiselle ei ole annettu omia vaatimuksia.

MRL 13.3 §

Siirtymäsäännös voimassa

5 vuotta

MRL 117 a–117 g §

Asetukset

- Uuden rakennuksen rakentaminen

- korjaus- ja muutostyöt


Korjaukset

Peruskorjaus, perusparannus sekä

muutoksia edellyttävä käyttötarkoituksen

muutos.

Osakorjauksia ovat esimerkiksi

-Yhden tai useamman julkisivun

uusiminen.

-Linjasaneeraus.

-Ikkunoiden uusiminen.

-Ilmanvaihtoon liittyvät toimenpiteet


YM asetus energiatehokkuuden parantamisesta korjaus ja muutostöissä (4/13) koskee luvanvaraista rakentamista • YM asetus (4/13) energiatehokkuuden parantamisesta korjaus ja

muutostöissä, koskee luvanvaraista rakentamista • sovelletaan rakennuksiin, joissa käytetään energiaa • valaistukseen, • tilojen ja ilmanvaihdon lämmitykseen tai jäähdytykseen

tarkoituksenmukaisten sisäilmasto-olosuhteiden ylläpitämiseksi ja • joissa tehdään maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaan

rakennus- tai toimenpideluvanvaraista korjaus- tai muutostyötä tai joiden käyttötarkoitusta muutetaan. ( 1§, 1mom)

• Rakennusluokat ja rakennukset, joita energiatehokkuuden parantamisvelvoite ei koske ovat asetuksen 1§ 2 momentissa

• Lisäksi maankäyttö- ja rakennuslaissa on mm. 117 ja 118 §


Rakennusluokkia ja rakennuksia, joita energiatehokkuuden parantamisvelvollisuus ei koske 1) rakennukset niiltä osin, kun ne on suojeltu ja määräyksien

noudattaminen aiheuttaisi suojeltuihin osiin muutoksia, joita ei voida pitää hyväksyttävinä;

2) tuotantorakennukset, joissa tuotantoprosessi luovuttaa niin suuren määrän lämpö-energiaa, että halutun huonelämpötilan aikaansaamiseen ei tarvita ollenkaan tai tarvitaan vain vähäisessä määrin muuta lämmitysenergiaa, tai tuotantotilat, joissa lämmityskauden ulkopuolella runsas lämmöneristys nostaisi haitallisesti huonelämpötilaa tai lisäisi oleellisesti jäähdytysenergian kulutusta;

3) rakennukset, joiden pinta-ala on enintään 50 m²;


Rakennusluokkia ja rakennuksia, joita energiatehokkuuden parantamisvelvollisuus ei koske

4) muut kuin asuinkäyttöön tarkoitetut maatalousrakennukset, joissa energiankäyttö on vähäinen;

5) kasvihuoneet, väestönsuojat tai muut rakennukset, joiden käyttö alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa vaikeutuisi kohtuuttomasti tämän asetuksen mukaisia energiatehokkuu-den parantamisvaatimuksia noudatettaessa;

6) loma-asunnot, joihin ei ole suunniteltu kokovuotiseen käyttöön tarkoitettua lämmitysjärjestelmää;

7) määräajan paikallaan pysytettävät siirto-kelpoiset rakennukset, joiden käyttötarkoitus ei siirron yhteydessä oleellisesti muutu;

8) rakennukset, joita käytetään hartauden harjoittamiseen ja uskonnolliseen toimintaan.


Teknisesti mahdollinen

• Teknisesti toteutettavalla tarkoitetaan ratkaisua, joka suunnitellaan ja toteutetaan siten, että muun muassa • kosteustekniset, • palotekniset, • äänitekniset sekä • sisäilmasto-olosuhteiden

ominaisuudet eivät heikkene.


Toiminnallisesti mahdollinen

• Toiminnallisesti toteutettavalla ratkaisulla tarkoitetaan ratkaisua, jonka seurauksena rakennuksen käyttäminen aiottuun käyttötarkoitukseensa ei merkittävästi heikkene verrattuna alkuperäiseen ratkaisuun.


Jos on mahdollista teknisen, toiminnallisen sekä taloudellisen toteutettavuuden perusteella arvioituna

• Taloudellisesti toteutettavalla tarkoitetaan tarkastelun perusteella kustannustehokkaasti toteutettavissa olevaa ratkaisua. • Taloudellisessa tarkastelussa käytetään soveltuvin osin samoja

muuttujia kuin kansallisien vaatimustasojen yleisessä arvioinnissa käytettävässä kustannusoptimaalisuus- laskennassa: tarkastelujaksona käytetään asuinrakennuksissa 30 vuotta ja muissa rakennuksissa

20 vuotta, jos tarkasteltavan rakennusosan tai järjestelmän tai sen osan normaali elinkaari ei ole tätä lyhyempi. Jyrki Kauppinen / ympäristöministeriö

Energiatehokkuuden parantamisesta aiheutuvat lisäkustannukset vaihtelevat hankkeittain

• Vaihtelu johtuu yleisimmin kohteen ominaisuuksista sekä tehtävän korjaustyön laadusta ja laajuudesta.

• Lisäkustannuksiin lasketaan vain ne kustannukset, jotka aiheutuvat energiatehokkuuden parantamisesta.

• Esimerkiksi ikkunavaihtotyön yhteydessä lisäkustannus on yleensä 0, koska vaatimustasoon päästään käyttämällä tavanomaista sarjatuotettua ikkunaa.

• Laskennallinen tarkastelu tarvitaan vain silloin kun luvan hakija haluaa perustella sillä luvan hakemisen yhteydessä hakemaansa poikkeusta vaatimuksista.

Jyrki Kauppinen /ympäristöministeriö

Energiatehokkuuden parantaminen on suunniteltava

• Korjaus- tai muutostyöhankkeeseen ryhtyvän on lupaan tarvittavan suunnittelun yhteydessä esitettävä toimenpiteet, joilla rakennuksen energiatehokkuutta aiotaan parantaa rakennusosittain, järjestelmittäin tai koko rakennuksesta hankkeen laajuuden ja päättämänsä tavan mukaisesti.

(2§, 3 mom.) • Laskentaperiaatteet ovat 3§:ssä, muun muassa pääasiallisen

lämmitysjärjestelmän mitoitus.


Rakennushankkeeseen ryhtyvä valitsee vaihtoehdon suunnittelun alussa


KORJAUKSEN TAI UUSIMISEN TARVE

HANKESUUNNITTELU

VAIHTOEHDON VALINTA

Vaihtoehto 1. Rakennusosa-

kohtaiset vaatimukset

4§

Vaihtoehto 2. Rakennuksen

energiankulutusvaatimus

6§

Vaihtoehto 3. Rakennuksen

E-luku Vaatimus

7§

SUUNNITTELU JA TOTEUTUS VAIHTOEHDON 1 tai 2 tai 3 MUKAAN

RAKENNUKSEN TEKNISILLE JÄRJESTELMILLE ON OMAT VAATIMUKSET, JOITA NOUDATETAAN VALITUSTA VAIHTOEJDOSTA JOHTUMATTA

Ulkoseinissä vaatimusten tavoitteena on alkuperäisen U-arvon puolittaminen, perälautana on 2010 taso

Jyrki Kauppinen/ ympäristöministeriö

00,10,20,30,40,50,60,70,80,9

-19

69

19

69

-

19

76

-

19

78

-

19

85

-

10

/20

03

-

20

08

-

20

10

-

20

12

-Ulkoseinä U-arvot

RakMk-1969-2012-

YM asetus 4/13

Eristepaksuuden vaikutus lämmönkulutukseen, mittarina rakenteen U-arvo. (betoni 3/2009)


Ikkunoissa ja ovissa vaatimuksena on 2010 taso niitä uusittaessa

Jyrki Kauppinen/ ympäristöministeriö

0

0,5

1

1,5

2

2,5

3

-19

69

19

69

-

19

76

-

19

78

-

19

85

-

10

/20

03

-

20

08

-

20

10

-

20

12

-Ikkuna U-arvot

RakMk-1969-2012-

YM asetus 4/13

Ikkunoiden pinta-ala (lähde: EPAT loppuraportti, Heljo/ Vihola)


Naapurit voivat hyödyntää uusiutuvan energian yhdessä tuottamisen (3§, 2 mom.)

• Hyödyksi voidaan laskea usean toisiaan lähellä olevan rakennuksen yhdessä tuottama ja käyttämä uusiutuva omavarainen energia käytön suhteessa siltä osin, kuin se käytetään energian tuottamiseen osallistuvissa rakennuksissa.


Teknisille järjestelmille on omat vaatimuksensa

• Rakennuksen teknisten järjestelmien peruskorjauksessa,

uudistamisessa ja uusimisessa sovelletaan 5 §:n mukaisia vaatimuksia riippumatta rakennusosaa tai rakennusta koskevan 1 momentissa tarkoitetun vaihtoehdon valinnasta. (8§, 2mom)

• Teknisten järjestelmien vaatimukset ovat 5§:ssä


Ulkovaippa ja tekniset järjestelmät otettava huomioon jo suunnittelussa (10 §)

Rakennuksen ulkovaipan energiatehokkuutta parantavien

toimenpiteiden yhteydessä rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että ulkovaippa sekä ikkunoiden ja ulko-ovien liitokset ympäröiviin rakenteisiin tiivistetään siten, että lämmöneristyskerrokset suojataan ilmavirtausten eristyskykyä heikentäviltä vaikutuksilta.

Rakennuksen ulkovaipan ja teknisten järjestelmien korjausta tai

uusimista suunniteltaessa ja toteutettaessa toimenpiteet on valittava siten, että rakenteiden oikea lämpö-, ääni- ja kosteustekninen toimivuus sekä palotekninen eristävyys varmistetaan.


Ilmanvaihdon oikea toiminta varmistettava (11 § 3 mom.)

Rakennushankkeeseen ryhtyvän on esitettävä tarvittaessa

rakennuksen energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä koskevissa suunnitelmissa, kuinka varmistetaan ilmanvaihdon oikea toiminta ja kuinka huolehditaan riittävästä tuloilman saannista, kun kyseessä on koneellisella poistoilmanvaihdolla tai painovoimaisella ilmanvaihdolla varustettu rakennus.


Huoneistokohtaisien tulo- ja poistoilmanvaihto- järjestelmien suunnittelulle vaatimuksia (11 § 4 mom.) Kun rakennuksen energiatehokkuutta parannetaan asentamalla

huoneistokohtaisia lämmön talteenotolla varustettuja koneellisia tulo- ja poistoilmajärjestelmiä, on ne suunniteltava ja toteutettava siten, että ulkoseinästä tapahtuvasta ilmanotosta tai -poistosta ei aiheudu terveyshaittaa muihin huoneistoihin. Muilta osin sovelletaan tämän asetuksen 10 §:ää.


Myös jotkin ei luvanvaraiset tehdyt toimenpiteet voidaan ottaa huomioon luvanvaraisen hankkeen yhteydessä 9§, 4 mom.

• Esimerkiksi aurinkokeräimien ja –panelien tai lämpöpumppujen

asennus ei välttämättä ole luvanvarainen toimenpide kaikissa kunnissa tai osassa kuntaa.

• Voidaan ottaa huomioon kokonaisuutena suunniteltavissa parannuksissa.


Teknisten järjestelmien asentaminen, korvaaminen tai parantaminen

• Ilmanvaihdon

• asentaminen,

• korjaaminen ja uusiminen sekä

• ilmanvaihtojärjestelmän tai koneen

vaihtaminen tai laajentaminen.

• Linjasaneeraus,

• osittainen linjasaneeraus joissakin tapauksissa.

• Lämmitys- tai lämminvesijärjestelmän

uusiminen tai vaihtaminen.

Näiden järjestelmien yhdistelmät.

• Samassa yhteydessä voidaan tehdä myös

sähkö- ja automatiikkajärjestelmien

uusimista asentamista ja korjaamista.


Energiatehokkuuden parantaminen rakennusten korjausten

Järjestelmien toiminta on varmistettava 12 §

Dokumentoidaan tehdyt

toimenpiteet esimerkiksi

käyttö- ja huolto-ohjeeseen

Varmistetaan energiatehokas

toiminta

Oikein toimiva tekninen

järjestelmä

Tehdään tasapainotus ja

säätö tarvittaessa

Jyrki Kauppinen /ympäristöministeriö

Lämmitys ja ilmanvaihtojärjestelmien toiminta varmistettava ja todennus esitettävä (12 §)

Rakennushankkeeseen ryhtyvän on rakennuksen vaipan tai sen merkittävän osan lisälämmöneristämisen tai ilmanpitävyyden parantamisen taikka ikkunoiden uusimisen tai niiden energiatehokkuuden parantamisen yhteydessä tai ilmanvaihtoa parantavien toimenpiteiden jälkeen todennettavasti varmis-tettava lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmän oikea ja energiatehokas toiminta sekä tehtävä tarpeellisin osin taloteknisten järjestelmien tasapainotus ja säätö.

Todennus tehdyistä toimenpiteistä esitetään

rakennusvalvontaviranomaiselle luvanvaraisen työn loppukatselmuksen yhteydessä.


YM asetusta 4/13 sovelletaan voimaantulon jälkeen jätettyihin lupahakemuksiin

• Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2013. Muihin kuin viranomaisten käytössä oleviin rakennuksiin asetusta sovelletaan kuitenkin vasta 1 päivästä syyskuuta 2013. 14§

• Sovelletaan niihin hankkeisiin, joiden lupahakemus on jätetty voimaantulon jälkeen eli viranomaisten käytössä olevien rakennusten osalta 1.6.2013 tai sen jälkeen jätettyihin hakemuksiin ja muiden rakennusten osalta 1.9.2013 tai sen jälkeen jätettyihin hakemuksiin.


Yhteenveto

• YM asetuksessa 4/13 on säädetty minimivaatimuksista ja parempaa saa tehdä, jos rakennuksen omistaja niin haluaa eikä muista säännöksistä tule estettä.

• Asetuksen perustelumuistio ja sen laskentaliite sekä HE81/2012 maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta perusteluineen.

• Ulkovaippaan liittyvissä toimenpiteissä sää- ja olosuhdesuojauk- sesta sekä kosteudenhallintasuunnitelmasta huolehtiminen on tärkeää.

• Lupapäätökset tehdään maankäyttö- ja rakennuslain perusteella kuten tähänkin saakka. • Järjen käyttö kokonaisuuksien hallinnassa on edelleen hyvä keino.

• Rakennus säilyy parhaiten kun sille on olemassa järkevää ja myös taloudellisilla mittareilla perusteltua käyttöä.


Energiatehokkuusdirektiivin (EED) toimeenpanosta


TEM (pj), LVM, MMM, VM, YM Kuntaliitto, ET, EK, ÖKL, RAKLI, Kuluttajaliitto

•Peruskorjaus/säästö, inventaario-suunnitelma -raportit, vaikutus-arvio, energiahallintajärjestelmät

Art. 5 pj. Pauliina Pekonen

(VM)

•Julkiset hankinnat Art. 6

pj. Hannu Koivurinta (VM)

•Säästövelvoitteet, joustot, energiansäästöt, kumulatiivisuus, energiatehokkuussopimukset

Art. 7 pj. Heikki Väisänen

(TEM)

•Energiakatselmukset Art. 8

pj. Heikki Väisänen (TEM)

•Mittaus, laskutus Art. 9-11

pj. Pentti Puhakka (TEM)

•Kaukolämpö/-jäädytys, yhteistuotanto Art. 14

pj. Pentti Puhakka (TEM)

•Energian siirto ja jakelu Art. 15

pj. Markku Kinnunen (TEM)

•Kuluttajat, energiapalvelut, tiedottaminen, vaikuttaminen

Art. 12, 16-19 pj. Timo Ritonummi

(TEM)

1.11.2013 32

Energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanon organisointi

EED-TYÖRYHMÄ Viestintä ja kuulemistilaisuudet TEM

Säädösryhmä TEM kokoaa

•Primäärienergia, loppukulutus, energiaintensiteetti

Art. 3 ja 24 TEM

•Pitkän aikavälin strategia rakennusten energia-tehokkuuden parantamisesta

Art. 4 YM

•Rahoitus Art. 20 TEM/VM

ERILLISVASTUUT

Energiatehokkuusdirektiivin (EED) toimeenpano 2013–2017

6/2013 komission artikla-kohtaiset tulkintaohjeet

Direktiivi voimaan 4.12.2012 , tärkeimmät päivämäärät

30.4.2014 NEEAP-3 Art.4 strategia valmistuu

30.4.2013 kansallisen energiatehokkuustavoitteen 2020 asettaminen

5.12.2013 Suunnitelma Art. 7 toimeenpanosta

NEEAP-3 National energy effieciency Action Plans nimi 30.4.2014 alkaen eli kansallinen energiatehokkuus toimintasuunnitelma.

31.12.2015 Art. 14 Arvio kaukolämmön, -jäähdytyksen ja yhteistuotannon edistämisestä

12/2013 Art.5 Valtion keskus-hallinnon peruskorjaus ja energiansäästötavoite

31.12.2014 laskutustietojen täsmällisyys myös niiden osalta, joilla ei ole etäluettavia mittareita

5.6.2014 Kansallinen toimeenpano valmis

5.12.2015 Kaikkien suurten yritysten (ei pk-yritykset) pakolliset energiakatselmukset tehtynä ensimmäisen kerran

30.4.2017 NEEAP-4

Rakennusten peruskorjaukset Art. 4

Yleiskatsaus rakennuskantaan

Teetetään arvio hyödyntäen aiempia

selvityksiä, joissa korjausrakentamisen

energiatehokkuusvaatimuksia on jo huomioitu

Toimenpiteiden tunnistaminen

rakennustyypeittäin ja ilmastovyöhykkeittäin

Hyödynnetään kansallisia kustannus-

optimaalisuus-laskennan tuloksia

HO Laaditaan kokonaisvaltainen suunnitelma rakennuskannan korjaamiseksi,

jotta korjausvelkaa voidaan pienentää

EED Pitkän aikavälin strategia rakennusten

energiatehokkuuden parantamisesta

Rakennusten peruskorjaukset Art. 4

Politiikkatoimet ”deep renovation” investointien

stimuloimiseksi

Kansallisen ”deep renovation” tason

määrittäminen

Valtioneuvoston periaatepäätös

korjaus-rakentamisesta (VN

18.9.2008)

Rakennusteollisuuden ja rahoituslaitosten sekä

yksityishenkilöiden investointipäätösten ohjaus

tulevaisuudessa

Hyödynnetään energia-

tehokkuuteen liittyvien

säännösten valmistelun

materiaalia ja tehdään tarvittavat

lisäselvitykset

Todellisiin esimerkkeihin perustuva arvio odotetuista energiansäästöistä ja muista

mahdollisista hyödyistä

Toteutetut koerakentamis- ja

muut kohteet viime vuosilta

Yhteistyötahot: mm. Suomen Kiinteistöliitto, Rakli, Suomen Omakotiliitto ja Senaatti-kiinteistöt Strategia laaditaan ja julkaistaan huhtikuun 2014 loppuun mennessä ja päivitetään kolmen vuoden välein (NEEAP)

Kulutuksen mittaaminen Art. 9

Sähkö, maakaasu, kaukolämmitys ja –jäähdytys sekä kotitalouksien lämmin käyttövesi: Etäluettavat mittarit tarjotaan

• a) Mittari vaihdetaan (tekninen toteutettavuus ja kustannustehokkuus),

• b) Tehdään uusi liittymä uuteen rakennukseen tai olemassa olevaan rakennukseen tehdään laajamittaisia korjaustöitä ( Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi 2010/31/EU)

Vaatimuksia mittareille, mittaustietojen antamiselle ja neuvonnalle mittaria asennettaessa

Kaukolämpöön liitetyt rivi- ja kerrostalot sekä usean käyttäjän palvelurakennukset: Huoneisto/käyttäjäkohtainen mittari lämmitykselle/jäähdytykselle (2016).

• Jos teknisesti mahdotonta asennetaan patterikohtaiset lämmityskustannusten jakolaitteet, ellei jäsenvaltio osoita kustannustehottomaksi

Pienten savupiippujen rakenteet ja paloturvallisuus E3 (2007)


Pienten savupiippujen rakenteet ja paloturvallisuus tilanne

• Tehtyjä tutkimuksia on muun muassa • Savukaasujen lämpötilojen mittaus (Flue gas temperature measurements

of a slow heat release appliance, a sauna stove and roomheater) (VTT) • Tulisijojen savukaasujen lämpötilat (TTY)

• MRL:n perusteella E3 uusitaan vuoden 2017 loppuun mennessä • Valmistelutyö aloitettava aiemmin • Mitä annetaan asetuksena ja mitä ohjeena

• Velvoittavat määräykset asetuksena • Ohjeet ympäristöministeriön antamina suositusluonteisina ohjeina • Molemmat julkaistaan osana Suomen rakentamismääräyskokoelmaa

• RIL 245-2008 Pienet savupiiput • Suunnittelu, rakentamis- ja huolto-ohje • Viimeisin tieto RILlistä – tarve uudistaa


CE-merkintä todentaa kelpoisuuden vain ilmoitettujen ominaisuuksien osalta

E3 (2007) määräyksiä ja ohjeita

• Hormituotteiden tuotepakkaukseen tulee sisällyttää tuotteen asennus- sekä käyttö- ja huolto-ohjeet. (määräys 3.5) • Asennus- sekä käyttö- ja huolto-ohjeissa esitetään myös yhteensopivuus

tulisijojen kanssa, periaatteet läpivientien tekemisestä sekä suojaetäisyydet ja puhdistus. (ohje 3.5)

• Hormituotteiden suojaetäisyydet täsmennetään täydentävillä laskelmilla tai kokeellisesti, jos savupiippu rakennuskohteessa läpäisee lämpötilan tai nokipalonkestävyyskokeessa käytettyä paksumman lämmöneristetyn rakenteen. (ohje 5.1)

• Savuhormin ja tulisijan yhteensopivuuden varmistamiseksi ilmoitetaan

tulisijasta savupiippuun tulevien palokaasujen korkein lämpötila. (ohje 7.1)


Ympäristöopas 39 (revisio 2013)


Ympäristöopas 39 (revisio 2013)

• Rakennusten paloturvallisuus & Paloturvallisuus korjausrakentamisessa liittyy Suomen rakentamismääräyskokoelman osaan E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet 2011. • Opas on uusittu laitos vuonna 2003 julkaistusta samannimisestä

oppaasta.

• Oppaaseen on päivitetty ja täydennetty E1 2011 muutoksia, joita ovat muun muassa eräitä korkeaa rakentamista, savunpoistoa ja oletettuun palonkehitykseen perustuvaan suunnitteluun liittyvät asiat.


Opas jakautuu kahteen osaan

• A-osa sisältää taustatietoa paloturvallisuusmääräyksistä: • Katsauksen palomääräysten kehitykseen, • Luvun paloturvallisuuden valvonnasta, • Taustatietoa tulipaloista sekä • Määrittelyt osan, joka selventää E1:ssä ja myöhemmin oppaassa

käytettävää käsitteistöä.

• B-osa seuraa luku luvulta ja kohta kohdalta E1:n sisältöä ja antaa lisätietoa ja soveltamisesimerkkejä. • E1 ja siis myös opas seuraavat pääpiirtein järjestystä, jolla

uudisrakennushanke etenee.


OppaanYO 39 (revisio 2013) yksityiskohtaisempaa sisältöä

• Puukerrostalokysymykset, • Puun käyttö pintarakenteena • Korkeaa rakentamista koskevia tulkintoja • Savunpoistoon liittyvää lisäohjeistusta • Korjausrakentamisen erityiskysymykset on sisällytetty kunkin

aihepiirin yhteyteen.

• Oppaassa on pyritty käsittelemään näin myös kaavoituksessa huomioon otettavia paloturvallisuusnäkökohtia.

• Oppaan tavoitteena on kannustaa käyttämään yhtenäisiä tulkintoja eri kunnissa.


Yhteenvetoa

• Rakentamismääräykset kirjoitetaan uuteen formaattiin seuraavien muutaman vuoden aikana.

• Vain velvoittavat määräykset annetaan jatkossa asetuksina. • Uudis- ja korjausrakentamiselle tulee omat vaatimukset, jotka

voivat olla samat tai erilaiset.

• Ohjeet annetaan ympäristöministeriön yleisen toimivallan perusteella ja liitetään Suomen rakentamismääräyskokoelmaan.

• EU direktiivien kansallinen toimeenpano aiheuttaa muutoksia.

• EU:n asetuksista ei anneta kansallisia säännöksiä erikseen. Tulevat voimaan sellaisenaan Jyrki Kauppinen / ympäristöministeriö

Kiitos mielenkiinnosta!


www.ym.fi/rakentamismaaraykset

www.korjaustieto.fi

Yli-insinööri Jyrki Kauppinen, ympäristöministeriö,

puh. 050 364 7356, [email protected]

http://www.ym.fi/rakentamismaaraykset

http://www.korjaustieto.fi/

mailto:[email protected]

energiamääräykset korjausrakentamisessatiedostot.spek.fi/rakenteell_op_2013_vuokatti/ym... ·...

Documents