4/2012ETELÄ-POHJANMAAN LIITON TIEDOTUSLEHTI

Vuosi 2012 siirtyy historiankirjoihin. Samalla kuntayhtymien nelivuotinen luot-tamushenkilökausi lähenee loppuaan. Maaliskuussa Etelä-Pohjanmaan liitolle valitaan uusi maakuntavaltuusto ja -hallitus sekä lautakuntia.

Tässä lehdessä on joidenkin luottamushenkilöittemme summausta mennees-tä ja pohdintaa tulevasta. Monet asiat ovat edistyneet, mutta edunvalvontaa tarvitaan yhä. Talouden taantumasta huolimatta meillä ei kuitenkaan ole jääty polkemaan paikoilleen.

Iso hallinnollinen muutos on ollut valtion uuden aluehallinnon syntyminen. Kohta kolme vuotta toimineen ELYn ja AVIn kanssa yhteistyö on sujunut mutkat-tomasti. Näkemykset tulevaisuuden kehitystarpeista ovat yhdensuuntaisia. Hyvä niin!

Kansainvälistymisessä Etelä-Pohjanmaa on ottanut isoja harppauksia. Kyse ei ole – eikä saa olla – yksin hanketoiminnasta, vaan sen ymmärtämisestä, että maakuntamme on osa maailmanlaajuista vuorovaikutusverkostoa. Toivottavasti jatkossakin osaamme nähdä sen mahdollisuutena eikä uhkana.

Osaamisen vahvistaminen on ollut yksi alueemme kärkitavoitteista. EPANETin tutkimus- ja kehi-tystyön kautta kilpailukykymme on selkeästi parantunut. Korkeakoulututukseen on panostettu, mutta aloituspaikkojen leikkaukset ja toimipisteiden karsiminen osin vesittävät päätöksiä. Myös toisen asteen koulutuksessa on paljon haasteita ratkottavana.

Yhä ponnekkaampaa toimintaa tarvitsemme Etelä-Pohjanmaan saavutettavuuden parantamisessa. Seinäjoen itäisen ohikulkutien rakentaminen on hieno asia, mutta se ei yksin riitä. Maakuntakeskuk-sen hyvien yhteyksien ohella erityistä silmälläpitoa vaatii alemman asteinen tieverkko. Perusväylien rapistuminen kaventaa uhkaavasti mahdollisuuksia yrittämiseen ja asumiseen haja-asutusalueilla.

Kataisen hallitusohjelma toi kuntarakenteeseen kovia muutospaineita. Selvitysryhmä ehdotti Etelä-Pohjanmaalle viittä kuntaa. Siihen en usko päästävän, mutta joka tapauksessa yhteistyötä on syvennettävä. Siltoja on helppo polttaa, niiden rakentaminen vaatii luottamusta ja vie aikaa.

Kuntien lukumääristä puhuttaessa kannattaa myös muistaa, että muutoksia on meilläkin tapahtu-nut. Ensi vuoden alusta maakunnassamme on 18 kuntaa. Kymmenen vuotta sitten niitä oli puolitois-takertainen määrä.

Uusia luottamushenkilöitämme odottaa mielenkiintoinen nelivuotiskausi. Kuntapohjaista aluehal-lintoa pohditaan monesta näkökulmasta, ja uutta asentoa etsittäneen vielä ennen tämän valtuusto-kauden loppua. Suorilla vaaleilla valittuun demokraattiseen aluehallintoon ei ole vielä päästy, mutta tämäkin asia ratkennee lähivuosina.

Maakuntastrategian koostaminen antaa mahdollisuuden viitoittaa lähivuosien kehityspolkua. "Toiveiden tynnyri" on helppo koota, mutta keskeisten kehityskohteiden valinta vaatii rohkeutta.

Liiton toimiston näkökulmasta viime vuodet ovat olleet työntäyteisiä mutta monella tapaa myös antoisia. Erityisen hienoa on, että luottamuselimemme ovat toimineet yhtenä joukkona maakunnan hyväksi. Keskustelua on käyty välillä kipakastikin, mutta suurista linjoista on aina päästy yksimieli-syyteen. Suuret kiitokset siitä kaikille luottamushenkilöillemme!

Lämmin kiitos myös kaikille sidosryhmillemme ja yhteistyökumppaneillemme sekä työntekijöillem-me uurastuksesta yhä paremman Etelä-Pohjanmaan puolesta!

Suokoon tuleva joulu ja vuodenvaihde meille jokaiselle aikaa rauhoittua, kohdata lähimpiämme ja kerätä voimia. Levollista joulua ja menestyksellistä vuotta 2013!

Katseita taaksepäin – ja ennen kaikkea eteenpäin!

Asko Peltola, maakuntajohtaja

PÄÄKIRJOITUSWWW.EPLIITTO.FI

TEKIJÄT

PRO ETELÄ-POHJANMAA 4/2012Etelä-Pohjanmaan liiton tiedotuslehti

PÄÄTOIMITTAJA:Maakuntajohtaja Asko Peltolapuh. 0400 590 123

TOIMITUSSIHTEERI:Tiedottaja Hanne Rantalapuh. 040 5077 510hanne.rantala@etela-pohjanmaa.fiwww.epliitto.fi

TAITTO: I-print | plusISSN 1796-0215

2 4/2012

TapahtumakalenteriLiiton toimisto on suljettu 24.–31.12.2012 välisen ajan.

Tammikuu

11.1.2013 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . MYR:n hankeryhmä14.1.2013 . . . . . . . . . .Koulutusasiain toimikunnan kokous 21.1.2013. . . . . . . . . . . . . . . . .Maakuntahallituksen kokous23.1.2013. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Pk-neuvottelukunta28.1.2013. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .Pohjalaismaakuntien yhteistoiminta-alueen kokous

Helmikuu 5.2.2013. . . . . . . . . . . . . . . . . .Kulttuurilautakunnan kokous8.2.2013 . . . . . . . . . . Kunnallisjohdon neuvottelutilaisuus8.2.2013 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . MYR:n hankeryhmä15.2.2013 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . MYR:n sihteeristö18.2.2013. . . . . . . . . . . . . . . . .Maakuntahallituksen kokous20.2.2013. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Kuntajohtajafoorumi22.2.2013 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .MYR:n kokous

PÄÄKIRJOITUS

Sanna Puumala,kehittämissuunnittelija

Olen Sanna Puumala ja kotoisin Alavudelta, missä asun nykyäänkin. Perheeseeni kuuluu avopuoliso ja kuusivuotias tyttäremme, reipas eskarilainen.

Koulutukseltani olen kauppatieteiden maisteri pääaineenani talousmaantiede. Ennen Etelä-Pohjanmaan liittoon siirtymistä-ni työskentelin kolme ja puoli vuotta maa- ja metsätalousminis-teriön maaseutuverkostoyksikössä. Sitä ennen toimin runsaat kymmenen vuotta Kuusiokuntien seutukunnan seutusihteerinä. Tuossa tehtävässä seudullinen kehittäminen ja hanketoiminta kuntarahoittajan näkökulmasta tulivat tutuiksi.

Työskentelen Etelä-Pohjanmaan liitossa kehittämis-suunnittelijana. Seuraavan vuoden aikana käytän pääosan työajastani maakuntastrategian laa-dintaprosessin parissa. Loppuosa pitää sisällään sekä EAKR-ohjelmasta että maakunnan kehittämisrahalla rahoitet-tavien hankkeiden viranomaistehtäviä. Erityisellä mielenkiinnolla odotan tam-mi–helmikuussa 2013 alkavaa asiantunti-jaryhmien työskentelyä, joka käynnistää maakuntastrategiatyön todenteolla.

Sanna Inkeri,kansainvälisten asioiden assistenttiOlen Sanna Inkeri ja kotoisin Kuortaneelta. Asun nykyään aviomieheni kanssa Seinäjoella. Työskentelen Etelä-Pohjan-maan liitossa kansainvälisten asioiden assistenttina.

Osallistun liiton EU-rahoitteisten hankkeiden hallinnointiin ja talouden seurantaan sekä tuotan sisältöä kahteen ”Eu-rope for Citizen” -hankkeeseen. Lisäksi vastaan liiton EU-tietokeskuksen (Europe Direct) toiminnasta joka käynnistyy vuoden 2013 alussa.

Koulutukseltani olen BBA ja KTM, pääaineena International Business, jota olen opiskellut englanniksi. Olen asunut USA:ssa ja Saksassa, minkä myötä kie-litaitoni on kehittynyt ja maailmankuvani laajentunut. Olen kansainvälisesti suun-tautunut, mutta sydämeltäni kuortanelai-nen ja nautin maaseudun hiljaisuudesta.

Uusia kasvoja Etelä-Pohjanmaan liitossa

Etelä-Pohjanmaan liitto toivottaa yhteistyökumppaneilleen rauhallista joulua ja menestystä uudelle vuodelle 2013!

Etelä-Pohjanmaan maakuntahallitus on siirtänyt Etelä-Pohjanmaan liiton kansainvälistämisen tehtäväalueen kulttuurijohtaja Marjatta Eväsojan johdettavaksi 1.11.2012 alkaen. Eväsoja on johtanut aikai-semmin kulttuurin kehittämisen tehtäväalueen lisäksi myös oman tuotannon hankkeet -tehtäväaluetta. Eväsojan virkanimeke on muutoksen myötä johtaja, kansainvälistyminen ja kulttuuri.

Marjatta Eväsojasta kansain- välistymisen ja kulttuurin johtaja

Infotilaisuudet kunnan- valtuutetuille vuonna 2013Etelä-Pohjanmaan liitto järjestää infotilaisuuksia jäsenkun-tiensa kunnanvaltuutetuille. Tilaisuuksia järjestetään kaik-kiaan kuusi. Kunnanvaltuutetuille toimitetaan tilaisuuksiin henkilökohtainen kutsu ilmoittautumisohjeineen.

Tilaisuuksien aikataulu on seuraava:

ti 8.1. Seinäjoki: Framin Auditorio 1, Kampusranta 9 B, Seinäjoki,

ti 15.1. Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Teuva: Logistia-Sali, Teknologiapuisto 1, Kauhajoki,

to 17.1. Jalasjärvi, Ilmajoki, Kurikka: Etelä-Pohjanmaan opiston auditorio, Opistontie 111, Ilmajoki,

to 24.1. Kauhava, Lapua, Evijärvi, Lappajärvi: Yrittäjäopiston auditorio, Kauppatie 109, Kauhava,

to 7.2. Alajärvi, Soini, Vimpeli: Järviseudun ammatti-insti-tuutin auditorio, Hoiskontie 25, Alajärvi

ti 19.2. Alavus, Kuortane, Ähtäri: Hotelli OnnenTähden auditorio, OnnenTie 7, Tuuri

34/2012

Nelivuotinen valtuustokausi on tulos-sa päätökseensä. Maakuntavaltuuston puheenjohtaja Markus Aaltonen sekä maakuntahallituksen puheenjohtajisto, Tapio Liinamaa, Kai Pöntinen ja Raimo Vistbacka, summasivat päättyvää kaut-ta ja pohtivat, mihin tulevien päättäjien tulisi seuraavalla kaudella erityisesti vai-kuttaa.

Valtuustokausi päättyy – mennyt ja tuleva puntarissa

ELY-keskuksen sijoittumisella Seinäjoelle suuri merkitysYhdeksi merkittävimmäksi kuluneen val-tuustokauden tapahtumaksi puheenjoh-tajisto nostaa sen, että aluehallinnon uu-distuksen yhteydessä Etelä-Pohjanmaalle ja Seinäjoelle saatiin täyden palvelun ELY-keskus.

– Maakunnan liiton tiivis yhteistyö Sei-näjoella sijaitsevan ELYn kanssa tuotti sel-

keitä synergiahyötyjä. Tulevaisuutta koske-vasta epävarmuudesta huolimatta töitä teh-tiin monella sektorilla hyvin optimistisessa hengessä, Markus Aaltonen sanoo.

Puheenjohtajisto korostaa, että maa-kunnan liiton ja ELYn hyvällä yhteistyöllä on suuri merkitys maakuntamme kehityk-seen. Myös maakuntahallinnon yhteistoi-minta-alueen syntymistä pidetään hyvänä.

– Joistakin näkemyseroista huolimatta

Kohta kautensa päättävä maakuntavaltuusto perehdytysseminaarissa Ikaalisissa syyskuussa 2009.

4 4/2012

Liiton luottamuselinten kokoonpanot muodostetaan seuraavalle valtuus-tokaudelle kunnallisvaalien tuloksen perusteella. Alla on laskelmat siitä, miltä luottamuselinten kokoonpanot näyttävät seuraavan kunnallisvaalikau-den ajan. Paikat jakautuvat suhteelli-suusperiaatteen mukaisesti laskettuna seuraavasti:

Maakuntavaltuuston kokoonpano:Suomen Keskusta: 24 paikkaa (muutos – 1)

Kansallinen Kokoomus: 14 paikkaa (muutos – 1)

Perussuomalaiset: 8 paikkaa (muutos + 3)

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue: 6 paikkaa (muutos – 2)

Suomen Kristillisdemokraatit : 3 paik-kaa (muutos + 1)

Vasemmistoliitto: 1 paikka (ei muutosta)

Puolueet sopivat itse siitä, miten maan-tieteellinen edustus ja sukupuolten välinen tasa-arvo jakautuvat. Suku-puolten välisen tasa-arvon tulee olla vähintään suhteessa 40 % – 60 %.

Maakuntahallituksen kokoonpano:Suomen Keskusta: 6 paikkaa (ei muutosta)

Kansallinen Kokoomus: 4 paikkaa (ei muutosta)

Perussuomalaiset: 2 paikkaa (muutos + 1)

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue: 1 paikka (muutos – 1)

13-jäseninen kulttuurilautakunta ra-kentuu samalla tavalla kuin maakunta-hallitus. 5-jäsenisestä tarkastuslauta-kunnasta Keskusta saa kolme paikkaa sekä Kokoomus ja Perussuomalaiset yhden paikan. Muutosta on yksi paik-ka, joka siirtyy sosiaalidemokraateilta perussuomalaisille. •

Liiton luottamus- henkilöhallinto kunnallisvaalien jälkeenyhteispalaverit Pohjanmaan ja Keski-Poh-

janmaan liittojen kanssa ovat edesautta-neet maakuntamme kehittymistä myös tulevaisuutta silmällä pitäen, Raimo Vist-backa sanoo.

Onnistumisten ohella menneestä kau-desta menetyksinä nousevat esiin ammat-tikorkeakoulun aloituspaikkojen leikkauk-set sekä Kauhavan Lentosotakoulun lak-kauttaminen.

Koulutusasioista löytyy kuluneelta kau-delta kuitenkin myös positiivista kerrotta-vaa. Tapio Liinamaa nostaa esiin korkea-koulukonsortion rahoitukseen osallistu-misen ja sen varmistamisen liiton myö-tävaikutuksella sekä EPANET-verkoston suotuisan kehittymisen.

Kai Pöntinen sanoo maakunnan väkilu-vun kääntymisen kasvuun ilahduttaneen, vaikka se tapahtuikin maahanmuuton kautta. Pöntisen mielestä onnistumisiin on laskettava myös kesäkuussa 2012 järjes-tetty maakuntajuhla Senaatintorilla.

– Saavutettavuuden osalta positiivista on itäisen ohikulkutien rakentaminen ja rahoituksen varmistuminen määrärahava-rauksella valtion budjettiin sekä pääradan peruskorjaus aina Ouluun saakka, Liina-maa lisää.

Haasteena keskittämispolitiikka ja koulutuspaikkojen turvaaminen

Eräänä tulevan kauden haasteena maini-taan keskittämispolitiikka, jota pitäisi pys-tyä hillitsemään. Tällä hetkellä maakunnan reuna-alueiden kehitykseen vaikuttaminen kärsii keinojen puutteesta ja vallalla olevas-ta voimakkaasta keskittämiskehityksestä.

Puheenjohtajisto korostaa myös sitä, että koulutuspaikkojen säilyttämisen ja työvoiman saannin eteen täytyy tehdä töitä.

– Toisen asteen koulutuksen aloitus-paikkojen säilyttäminen riittävällä tasolla myös reuna-alueilla on tärkeää, jotta pys-tyisimme tarjoamaan ammattitaitoista työ-voimaa oman alueemme yrityksille, muis-tuttaa Vistbacka.

Saavutettavuuden osalta huolestuttaa erityisesti alempiasteisen tiestön kunnos-sapito, mihin toivotaan tulevalla kaudella parannusta. Erityiseksi haasteeksi mai-nitaan alemmanasteiseen tieverkkoon käytettävien määrärahojen tasokorotus. Lisäksi nostetaan esiin Tampere–Seinäjo-

ki-radan kaksoisraiteistuksen suunnitte-lun aloittaminen, samoin kuin valtatien 3 parantaminen.

Kuntarakenneuudistus yksi tärkeimmistä teemoista

– Erittäin tärkeää jatkossa on myös kunta-rakenneuudistuksen seuraaminen. Etelä-Pohjanmaa on aina ollut verkostomainen toimija eikä keskitetty yhteisö. Erityispiir-teet pitäisi ottaa lainsäädännössä huomi-oon, Liinamaa sanoo.

Aaltonen nosti aiheen esiin myös vuo-den viimeisen maakuntavaltuuston koko-uksen avauspuheenvuorossaan. Hänen mielestään kuntauudistuksessa tuijotetaan liikaa kuntamäärää, eikä selvitysten mu-kaan kaavailluilla uudistuksilla synny sel-laisia säästöjä, joita haluttaisiin.

Tärkeänä pidetään myös SOTE-uudis-tuksen sisältöön vaikuttamista, jotta reuna-alueidenkin palvelut saadaan turvattua.

Maakunnan kärkiklustereista koroste-taan elintarviketuotantoa, jonka eteen toi-votaan tehtävän työtä myös jatkossa.

– Elintarvikeketjun vahvistaminen ja Seinäjoen nostaminen alan kärkeen valta-kunnassa on ykkösasia koko maakunnalle, Pöntinen sanoo.

Tärkeänä seikkana tulevina vuosina pidetään myös maakuntakeskuksen vah-vistamista, jonka kehittyminen nähdään jatkossakin välttämättömyytenä koko maa-kunnalle.

Maakuntien rooliin toivotaan selkeyttä

Kuntapohjaista aluehallintoa tullaan to-dennäköisesti pohtimaan tulevalla valtuus-tokaudella. Myös ajatusta suorilla vaaleilla valitusta demokraattisesta aluehallinnosta on väläytelty. Maakuntien rooliin toivotaan selkeyttä kautta linjan.

– Hallitusohjelma ei mainitse sanalla-kaan maakuntia, eikä maassa ei ole kiteyty-nyttä näkemystä siitä, mitä mieltä maakun-nista ollaan, Aaltonen sanoo.

Myös maakuntavaltuusto nosti asian esiin vuoden viimeisessä kokouksessaan ja hyväksyi ponnen valtioneuvostolle toimi-tettavasta kannanotosta, jossa korostetaan maakuntien liittojen keskeistä roolia kan-sanvaltaisen aluehallinnon toteuttajana. •

54/2012

Erillisselvityksenä laadittavassa joukkolii-kenteen palvelutasoselvityksessä määri-tellään joukkoliikenteen maakunnalliset palvelutasotavoitteet. Toisessa erillisselvi-tyksessä määritellään puolestaan keinoja ja toimenpiteitä, joilla Etelä-Pohjanmaa hyötyisi paremmin sijainnistaan Botnian käytävän sekä Keski-Pohjolan itä–länsi-suuntaisen kuljetuskäytävän risteyksessä. Erillisselvitykset valmistuvat tämän vuo-

Liikenteen kehittämisen lähtökohtia

Etelä-Pohjanmaalla Etelä-Pohjanmaan liitto käynnisti maakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman

laatimisen kesällä 2012. Syksyn aikana on laadittu työhön liittyviä erillisselvityksiä sekä selvitetty liikennejärjestelmän kehittämisen lähtökohtia.

den lopulla. Kokonaisuudessaan liikenne-järjestelmäsuunnitelma valmistuu keväällä 2014.

Haasteina heikko liikenneturvallisuus ja joukkoliikenne

Maakunnan erityyppisten alueiden erot ovat nousseet työn yhteydessä vahvasti esille liikenteeseen liittyvissä kehittämis-

tarpeissa ja -mahdollisuuksissa. Yhteistä maakunnalle on kuitenkin erittäin heikko liikenneturvallisuustilanne, joukkoliiken-teen pääosin vähäinen merkitys sekä val-takunnankin tasolla vahva autoistuminen. Päätiestön kehittäminen on ollut vähäistä, mikä näkyy liikenneturvallisuustilanteen ohella paikoin myös jo liikenteen sujuvuu-dessa. Liikenne on kasvanut etenkin Sei-näjoen seudun pääteillä vahvasti. Alueen

Teksti: Petri Launonen, Sito

6 4/2012

Liikenteen kasvu pääteillä (Lähde Sito / Liikenneviraston LAM-pisteet).

maankäyttö ja myös liikennekulttuuri on johtanut vahvaan autoistumiseen.

Seinäjoki on yksi maan nopeimmin kasvavista kaupungeista. Maankäyttö mää-rittää eri liikennemuotojen nykytilaa ja kehittämismahdollisuuksia. Esimerkiksi tulevan ohitustien toteuttamisen mahdol-lisuudet joukkoliikenteen sekä kävelyn ja pyöräilyn edistämisessä tulee pystyä hyö-dyntämään. Suunnittelussa onkin tarkoi-tus pohtia myös muutoin, miten näiden liikennemuotojen asemaa voitaisiin paran-taa.

Kauhajoki–Seinäjoki–Kauhava-kehi-tyskäytävän merkitys on suuri niin liiken-teellisesti kuin koko maakunnan kannalta: noin 60 prosenttia maakunnan työpaikois-ta sijoittuu tälle kehityskäytävälle. Liiken-nemäärien ja liikenteen ongelmien kasvu on ollut voimakasta. Kehittämistarpeisiin pitää pystyä vastaamaan, mutta keinot voi-vat perinteisten pelkkien suurten tieinves-tointien ohella olla myös monipuolisem-pia, esimerkiksi joukkoliikenteen houkut-televuutta parantavia toimenpiteitä.

Samaan aikaan haja-asutusalueiden haasteet kasvavat. Vähäliikenteisen tiever-kon ylläpito on haasteellista. Myös nykyi-senkaltainen joukkoliikenne on vaikeuk-sissa paitsi haja-asutusalueilla myös muu-alla maakunnassa. Suunnittelulla täytyykin löytää näihin ongelmiin uudentyyppisiä ratkaisuja. Koko suunnitelman laatimises-

sa korostuu muutoin monipuolisemman, myös muita kuin liikennealan toimijoita koskevan toimenpidevalikoiman miettimi-nen sekä yhteistyö niin maankäytön kuin palveluverkon ja elinkeinoelämän toimin-taedellytysten kehittäjien kanssa.

Maakunnan sijainnissa on edellä mai-nittujen kuljetuskäytävien ohella paljon myös muuta potentiaalia. Joukkoliiken-teen matka-ajat Helsinkiin, Tampereelle ja Vaasaan ovat henkilöauton kanssa kilpai-lukykyisiä. Maakunnan saavutettavuuden kannalta keskeisiä haasteita ovat muun muassa lentoliikenteen asema sekä yhtey-det lähimpiin satamiin.

Päätöksentekijöiden ja yritysten näkemyksiä selvitettiin kyselyin

Kuntien päätöksentekijöille suunnattuun kyselyyn saatiin 131 vastausta ja yrityskyse-lyyn 22 vastausta. Päätöksentekijät pitivät tärkeimpinä liikennejärjestelmän kehit-tämisteemoina nykyisten liikenneväylien kunnossapitoa, liikenneturvallisuutta, alueellista tasapuolisuutta maakunnan si-sällä, ihmisten mahdollisuutta itsenäiseen liikkumiseen asuinpaikasta riippumatta, liikennehankkeiden edistämistä valtakun-nallisesti sekä joukkoliikennettä. Myös vä-häliikenteinen tiestö nähtiin tärkeäksi.

Yrityskyselyssä nousi esille liikenneinf-rastruktuurin sekä liikenneyhteyksien

kehittämisen suuri merkitys. Teemoina nousivat tarkemmin esille muun muassa päätiet ja niiden kunnossapito, kuljetus-palvelujen kehittäminen, vähäliikenteisen tiestön kunnon ja ylläpidon haasteet ja alueellisen sekä yritysten ja viranomaisten välisen yhteistyön lisääminen. Yritysten näkemyksiä on selvitetty myös kauppaka-marilta sekä haastattelemalla maakunnan kärkiyritysten edustajia.

Keväällä 2013 on tarkoitus toteuttaa maakunnallinen liikkumiskysely, jolla sel-vitetään asukkaiden näkemyksiä liikkumi-sen ongelmista sekä hankitaan tietoa liik-kumistottumuksista. Erityyppiset kyselyt toteutetaan säännöllisin väliajoin, millä saadaan vertailukelpoista tietoa asukkai-den, yritysten ja päätöksentekijöiden nä-kemyksistä koskien liikennejärjestelmän kehittymistä.

Suunnitelman laatiminen jatkuu par-haillaan erillisselvitysten viimeistelyllä sekä liikennejärjestelmän kehittämista-voitteiden määrittelyllä. Asiantuntijanäke-myksen muodostamisen jälkeen kehittä-mistavoitteet viedään maakuntahallituksen hyväksyttäväksi keväällä 2013. Lisätietoja suunnitelman etenemisestä sekä tähänas-tisista tuloksista löytyy Etelä-Pohjanmaan liiton verkkosivuilta. •

74/2012

Maakuntastrategian aikajänne ulottuu skenaario- ja tavoitetarkastelun osalta vuoteen 2040, ja keskipitkän aikavälin kehittämistoimenpiteiden osalta vuosiin 2014–2017. Maakuntastrategiat laaditaan siten, että ne hyväksytään viimeistään ke-väällä 2014.

– Maakuntastrategia on maakunnan po-liittinen kannanotto pitkän ja keskipitkän aikavälin kehityksen tavoitteista. Strategian on tarkoitus ohjata alueen kehittämiseksi tehtäviä valintoja, aluekehitysjohtaja Heli Seppelvirta kertoo.

Maakuntastrategian pitkän aikavälin maakuntasuunnitelmaosiossa määritellyt tavoitteet toimivat perustana maakuntakaa-

Maakuntastrategia- prosessi käynnistyy

Etelä-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma ja

maakuntaohjelma tullaan laatimaan ensi kertaa yhtenäisen prosessin

mukaisesti. Asiakirjasta käytetään nimeä

maakuntastrategia.

valle ja keskipitkän tähtäimen maakunta-ohjelmaosiolle sekä vuosittain laadittavalle maakuntaohjelman toteuttamissuunnitel-malle.

Maakuntastrategian laatiminen toteu-tetaan avoimena, vuorovaikutteisena ja yhteistyöhön perustuvana prosessina. Valmisteluaineisto tulee olemaan jatku-vasti nähtävillä ja kommentoitavissa Ete-lä-Pohjanmaan liiton kotisivuilla ja saa-tavilla paperiversiona Etelä-Pohjanmaan liitosta. •

8 4/2012

Hanke on viisivuotinen, ja sen tavoitteena on EU-rahoitusohjelmien ja hankemahdol-lisuuksien yhä paremmin tunnetuksi teke-minen sekä ajankohtaisten EU-asioiden, kansalaisoikeuksien ja unionin painopis-teiden tiedottaminen kansalaisille ottaen huomioon maakunnan paikalliset tarpeet.

Tietokeskus mahdollistaa liiton kan-sainvälisen toiminnan entistä paremman tiedottamisen sekä aktiivisemman vuoro-vaikutuksen kansalaisten kanssa.

– Etelä-Pohjanmaan liitolla on erityisen vahva EU-hankeosaaminen, ja organisaati-on luonteesta johtuen myös EU-asioita seu-rataan aktiivisesti. Näin ollen tiedottaminen

Lämpenemisestä aiheutuvat muutokset, kuten sademäärien kasvu, ovat suuria myös pohjoisilla alueilla. Luonnon koke-mat muutokset heijastuvat myös ihmisten toimintaan ja talouteen. Yhtäältä monet toimialat voivat kokea mittavia ongelmia. Toisaalta voi avautua uusia mahdollisuuk-sia esimerkiksi ympäristöteknologian alal-la.

Etelä-Pohjanmaa tulvaherkkänä ja al-kutuotantovaltaisena alueena on erityisen altis ilmaston lämpenemisen aiheuttamil-le vaikutuksille. Meillä ei kuitenkaan ole juurikaan tehty kokoavaa pohdintaa sii-

EU-tietokeskus aloittaa toimintansa vuoden alustaEtelä-Pohjanmaan liitto aloittaa vuoden 2013 alusta toiminnan Europe Direct -verkoston tiedotuspisteenä.

kansalaisille on luonteva lisä liiton toimin-taan, maakuntajohtaja Asko Peltola sanoo.

Maakunnassa aikaisemmin toimineet EU-tiedotuspisteet, JAKK EU-tietokeskus ja ulkoministeriön Eurooppa-tiedotus, ol-laan lakkauttamassa vuoden 2012 loppuun mennessä. Liiton EU-tietokeskuksen ta-voitteena on yhdistää aikaisempien tiedo-tuspisteiden pääalueet.

Tiedotuspiste on avoinna liiton aukiolo-aikoina ja sijaitsee liiton tiloissa hallinnon käytävällä. EU-tietokeskuksen päivittäiseen toimintaan kuuluu palvelu ja opastus. Ky-selyihin pyritään vastaamaan kahden työ-päivän kuluessa.

EU-tietokeskuksen toiminnasta vastaa liittoon palkattu uusi työntekijä, Sanna Inkeri. Tietokeskuksen toimintaan osal-listuvat myös kansainvälisten hankkeiden työntekijät sekä liiton tiedottaja. •

Etelä-Pohjanmaalle tuotetaan Energia- ja ilmastostrategia Ilmastonmuutos on tämän hetken suurimpia globaaleja kriisejä.

tä, miten muutokseen tulisi suhtautua ja reagoida ja mitä erilaiset ilmastotavoitteet tarkoittavat. Tähän tarpeeseen on päätetty käynnistää maakunnallisen energia- ja il-mastostrategian laadinta.

Ilmastovaikutukset kulminoituvat hyvin pitkälle energian tuotannon ja kulutuksen kysymyksiin. Tästä syystä energiateema tu-lee olemaan strategiassa keskeisellä sijalla. Etelä-Pohjanmaalla on tässä merkittäviä uudistumisen mahdollisuuksia. Strategia tähtää myös alueen pk-yrityssektorin uu-distamiseen.

Strategia tullaan laatimaan vuoden 2013

aikana Etelä-Pohjanmaan liiton vastuulla tiiviissä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Valmistuttuaan sen toivotaan tu-kevan niin julkisen sektorin, yritysten kuin kolmannen sektorin toimintaa. Strategia tulee myös suuntaamaan tulevan ohjelma-kauden rahoitusta. •

Teksti: Antti Saartenoja

94/2012

Informaatioteknologian tietotaitoa terveydenhuollon käyttöön Etelä-Pohjanmaalla

eHealth Acceptance -konferenssiin kokoontui 130 toimijaa eri puolilta Eurooppaa.

10 4/2012

Juuri päättynyt kolmivuotinen ICT for Health -hanke on tuonut maakuntaan runsaasti kokemuksia ja tietotaitoa informaatioteknologian käytöstä terveydenhuollossa.

LIsäTIeToja:

http://www.ehealthacceptance2012.net http://www.ictforhealth.net

Hankkeen toimenpiteillä on haluttu osoit-taa, että informaatioteknologian terveysso-vellutukset ovat käyttäjäystävällisiä, alen-tavat terveydenhuollon kustannuksia sekä mahdollistavat ikääntyvän väestön liikku-vuuden ja matkustamisen lisääntymisen.

Hankkeen myötä Seinäjoen ammat-tikorkeakoulussa pilotoitiin opintojakso, jonka sisällön tarkoituksena on lisätä ter-veysalan ammattilaisten ja väestön tietoi-suutta informaatioteknologian tarjoamista mahdollisuuksista terveydenhuollon palve-luiden toteuttamisessa ja kehittämisessä. Opintojakso on pilotoitu kahteen kertaan, ja tähän mennessä sen on suorittanut yh-teensä 50 hoitotyön opiskelijaa.

– Opiskelijoilta on saatu aiheesta erit-täin myönteistä palautetta. Opiskelijat pi-tävät uusista haasteita ja siitä, että voivat olla mukana ja opiskella asiaa kansainväli-sessä projektissa pilotoinnin kautta. Kaksi opiskelijaa osallistuu myös projektin lop-pukonferenssiin, joka järjestetään Brysse-lissä marraskuun alussa, opettaja Katriina Kuhalampi Seinäjoen ammattikorkeakou-lusta kertoo.

Toinen hankkeen merkittävistä toimenpi-teistä on ollut monikielisen terveystietoja si-sältävän internetpohjaisen portaalin kehittä-minen. Portaalin pilotointiin osallistui Suo-mesta Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri.

– Sovelluksen avulla ihmisille tarjoutuu mahdollisuus päästä ulkomailla käsiksi omaa terveydentilaansa koskevaan tie-toon, joka on saatavilla terveydenhuollon ammattilaisille kohdemaan äidinkielellä. Portaali lisää siten ikääntyneen väestön ja kroonisesti sairaiden mahdollisuutta liik-kua paikasta toiseen, selvittää EPTEK ry:n toiminnanjohtaja Sami Perälä.

Etelä-Pohjanmaan liitto on osallistunut hankkeen kaikki toiminnot yhdistävään viestintätyöpakettiin ja koordinoinut hank-keen viestintään liittyviä toimenpiteitä. Lisäksi liitto on osallistunut hankkeen tut-kimus- ja strategiatyöhön, jossa vertailtiin eri maiden eHealth-strategioita ja tutkittiin terveydenhuollon asiantuntijoiden ja asiak-kaiden suhtautumista terveysteknologian käyttöön. Samalla eri maista kerättiin hy-viä käytäntöjä terveysteknologian käytöstä sekä analysoitiin niiden siirrettävyyttä alu-eiden välillä.

Kokonaisuudessaan osallistuminen hankkeeseen on koettu maakunnassa erittäin myönteisenä. Suurin etu ovat hankkeen myötä saadut kokemukset ja sen myötä karttunut tietotaito informaatio-

teknologian käytöstä terveydenhuollossa. Lisäksi osallistuminen on avartanut nä-kemystä Eurooppalaiseen terveydenhuol-toon, minkä myötä suomalaisen järjestel-män kehittämiskohteita on ollut helpom-paa tunnistaa.

Hankkeen kaikki suomalaiskumppanit, Seinäjoen Ammattikorkeakoulu, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ja Etelä-Poh-janmaan liitto, ovat Etelä-Pohjanmaalta. Hankkeessa on ollut mukana 19 partne-ria kahdeksasta Itämeren alueen maasta: Saksasta, Tanskasta, Ruotsista, Suomesta, Liettuasta, Puolasta, Norjasta ja Venäjältä. Hankkeen kumppanit edustavat Itämeren alueen maiden terveydenhuollon ammat-tilaisia sairaaloista ja korkeakouluista, pai-kallishallintoa, kuntia ja telelääketieteen asiantuntijoita.

ICT for health -hanke päättyi Brysselissä 5.–6. marraskuuta järjestettyyn eHealth Ac-ceptance -konferenssiin. Mukana oli politiik-koja, terveydenhoitoalan henkilöstöä sekä teknologiayrityksien edustajia. Konferenssin pääpuhujat tulivat Microsoftilta ja Euroopan komissiosta. Heidän puheenvuoroissaan painottuivat terveyspalveluiden käyttäjäläh-töisyys, potilaan turvallisuuden takaaminen teknologian avulla sekä lääkäreiden ja sai-raanhoitajien kouluttaminen terveysteknolo-gian tehokkaampaan käyttöön. •

114/2012

Egoprise-hankkeessa luodussa mallissa tarkastellaan ulkomaalaisen työntekijän viranomaisvelvoitteita kokonaisvaltaisena prosessina ja pyritään tutkimaan sitä, mis-tä prosessi koostuu ja miten siitä voitaisiin tehdä tehokkaampi sekä ulkomaalaiselle työntekijälle että työnantajalle ja samalla myös vaivattomampi viranomaisille.

Avainasemassa ovat viranomaisten väli-set tietoliikenneyhteydet ja niiden hyödyn-täminen prosessin eri osien välillä. Ideaali-mallissa on esitetty parannuksia nykytilaan viranomaisten keskinäisen tiedonvälityk-sen tehostamisen sekä yhteistyön avulla.

– Toivon, että esitys tarjoaa uudenlaisen, kokonaisvaltaisemman tavan lähestyä ulko-maisen työvoiman rekrytointiin liittyviä ke-hitysmahdollisuuksia mitä tulee yhteistyö-hön eri viranomaisten välillä sekä tietotek-nisten yhteyksien kehittämiseen osana pro-sessia, projektipäällikkö Saara Leppänen Seinäjoen ammattikorkeakoulusta kertoo.

UlkoMaalaIsEn työntEkIjän viranomaisprosessia pyritään helpottamaan

FakTaa

EU:n Baltic Sea Region rahoitteinen 3-vuotinen Egoprise-hanke käynnis-tettiin vuonna 2009. Hankkeessa oli mukana 22 kumppania kahdeksasta Itämeren alueen maasta. Hankkeen suomalaiset partnerit tulivat Etelä-Pohjanmaalta. Etelä-Pohjanmaan liiton lisäksi mukana olivat Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Etelä-Pohjan-maan Kauppakamari ja Etelä-Poh-janmaan ELY-keskus.

Kuva: Jaakko Kuivamäki

Portaalista tietoa ulkomaalaiselle yleisölle

Hankkeessa on tuotettu myös englannin-kielinen Seinäjoen kaupunkiseudun kun-tien yhteisportaali, joka tarjoaa tietoa Sei-näjoen kaupunkiseudusta ulkomaalaiselle yleisölle ja pyrkii näin tukemaan alueen kansainvälistymistä.

Portaalista löytyy linkitettynä työnanta-jan ja ulkomaalaisen työntekijän Road Map -palvelu, josta löytyy tietoa ulkomaalaisen työntekijän rekrytoinnista sekä ulkomaa-laiselle välttämättömistä viranomaispalve-luista maahan saavuttaessa. Palvelu esittää kysymyksiä, joihin vastaamalla sekä työn-antaja että työntekijä saavat yksinkertaisen ohjeistuksen prosessissa.

Portaaliin voi tutustua osoitteessa: www.welcometoseinajokiregion.fi. •

Ulkomaalaisen työntekijän tulee hoitaa monenlaisia viranomaisvelvoitteita aloittaessaan työsuhdetta Suomessa. Juuri päättyvässä Egoprise-hankkeessa on luotu ideaalimalli työhön tulevan maahanmuuttajan viranomaisprosessille.

12 4/2012

Syyskuun lopussa järjestettiin Neversissä Keski-Ranskassa tietoliikennekonferenssi, jonne kokoontui alan asiantuntijoita sekä päätöksentekijöitä yli kymmenestä Euroo-pan maasta.

Konferenssissa eteläpohjalainen Suu-pohjan Seutuverkko keräsi runsaasti kan-sainvälistä kiinnostusta. Tapa rakentaa kuntien omistama avoin tietoliikenneverk-ko kiinnosti niin paljon, että ensi kesän aikana Suupohjaan saapuu alan asiantun-tijoita kahdeksasta Euroopan maasta tutus-tumaan verkon toteutustapaan.

Suupohjan avoimen kuidun malli koros-tui myös konferenssin yhteydessä järjeste-tyssä poliittisessa tapaamisessa, jossa Etelä-Pohjanmaalta mukana olivat Kauhajoen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Merja Kuusinen ja kansanedustaja Mikko Savola.

– Olen aina tiennyt, että tapamme pyö-rittää verkkoa on ainutlaatuinen, mutta sen merkitys ja mahdollisuudet avautuivat to-den teolla ENGAGE-hankkeen tietoliiken-nekonferenssissa, Merja Kuusinen kertoo.

Vuoden päästä syyskuussa Euroopan laajuinen asiantuntijoiden ja poliitikkojen

LaajaKaiStaYHtEYKSiä EUrooPan haja-asUtUsalUEIllETammikuussa 2012 alkaneessa ENGAGE-hankkeessa halutaan ehkäistä digitaalista syrjäytymistä ja edesauttaa nopeiden tietoliikenneverkkojen rakentumista Euroopan haja-asutusalueille. Hankkeen tavoitteena on muun muassa löytää osallistuville alueille taloudellisesti järkeviä toteutustapoja laajakaistasaatavuuden varmistamiseksi.

konferenssi järjestetään Suomessa, Kau-hajoella. Kuusinen muistuttaa, että konfe-renssi tuo suurta mediajulkisuutta Suupoh-jalle ja Etelä-Pohjanmaan maakunnalle.

– Olemme Euroopan kartalla tällä hetkel-lä ykkönen. Suupohjan tapa rakentaa kun-tien omistamaa omaa avointa tietoliiken-neverkkoa kiinnostaa Manner-Euroopassa, ja myös Euroopan komissio on ilmaissut kiinnostuksensa tätä uniikkia toteutustapaa kohtaan. Suupohjan mallia on esitelty Poh-jois-Amerikkaa myöden, iloitsee Kuusinen.

Kolmivuotisessa hankkeessa Suomen osalta keskitytään jatkossa muun muassa siihen, miten jo olemassa olevaa tietolii-kenneverkkoa voitaisiin hyödyntää parhai-ten. Kuusisen mukaan verkkoa voitaisiin jatkossa hyödyntää muun muassa hoiva- ja sosiaalipalveluissa sekä arjen askareissa Ruotsin mallin mukaan.

– Näen avoimen kuidun oikeanlaisen hyödyntämisen myös mahdollistavan alu-eemme koulutuksen ja elinkeinoelämän kehittämisen sekä tuovan reuna-alueille mahdollisuuden kehittyä ja pysyä palvelui-den piirissä, Kuusinen pohtii.

ENGAGE-hanke on rahoitettu EU:n Interreg IV C -ohjelmasta. Hankkeen pää-partneri on Niverlanin maakunta Rans-kasta. Hankkeen kummatkin suomalaiset partnerit, Etelä-Pohjanmaan liitto ja Suu-pohjan Elinkeinotoimen Kuntayhtymä, tu-levat Etelä-Pohjanmaalta. •

www.engage-interreg.eu

Mikko Savola ja Merja Kuusinen sitoutuivat edistämään kuituverkkojen tärkeyden merkitystä poliittisten päätöksentekijöiden keskuudessa.

134/2012

selling-hanke

Selling-hankkeessa kehitetään uusia ja jännittäviä liiketoimintaideoita luo-via aloja lähellä toimiville yrityksille. Lisäksi hanke kehittää luovien alojen toimintaedellytyksiä sekä taiteili-joiden ja yrittäjien yritysosaamista. Selling toteuttaa myös näkyvyys- ja markkinointitoimenpiteitä, joissa luodaan pitkäjänteisiä ja luonnol-lisia yhteyksiä Merenkurkun yli ja vahvistetaan Merenkurkun alueen tunnettuutta luovana alueena. Bot-nia-Atlantica -ohjelman rahoittamaa projektia toteutetaan Etelä-Pohjan-maan, Pohjanmaan ja Västerbottenin alueilla. Etelä-Pohjanmaalta hanket-ta rahoittavat Seinäjoen ammattikor-keakoulu ja Etelä-Pohjanmaan liitto.

Luoville aloille on viime vuosina perustettu paljon yrityksiä, joiden yrittäjät tarvitsevat tukipalveluita liiketoimintaosaamisensa kehittämiseen. Tavoitteena on, että alalla toimii yrityksiä, joissa yrittäjillä on muu-ta kuin taiteellista osaamista, esimerkiksi myyntiin ja markkinointiin. Tehokkaat vä-likädet voivat yhdessä taiteilijoiden ja luovi-en alojen yrittäjien kanssa kehittää alaa ja parantaa sen kannattavuutta.

Selling – alueellista kasvua kulttuurin kautta -projekti on koonnut ideatiimin, jonka tarkoituksena on kehittää uusia lii-ketoimintaideoita ja -malleja luovia aloja

Businessideoita olkaa hyvä ja kiitos!Mitä ovat True Talents, Author vision and Pending Pendling? Ne ovat Selling-projektissa kehitettyjä uusia businessideoita tukemaan luovien alojen yrittäjyyttä.

Teksti: Tuuliina Tuominen

lähellä toimiville yrityksille. Ideoinnin poh-jana käytetään projektissa keväällä 2012 tehtyä Miten Merenkurkun alueen kult-tuuriyritykset voivat kasvaa -tarveanalyysiä.

Yhteisessä ideatiimissä on monipuoli-nen joukko taitavia yrittäjiä Västerbottenis-ta, Pohjanmaalta ja Etelä-Pohjanmaalta. Etelä-Pohjanmaalta tiimissä työskentelevät teollinen muotoilija Juha Sarviaho Kurikas-ta sekä muotoilija Henna Mantere Lapualta.

Ideatiimi on koonnut verkkoon lii-keideapankin. Sieltä löytyvät tiimin tähän mennessä syntyneet ideat kaikkien käytet-täväksi osaksi oman yrityksen toimintaa tai

pohjaksi uuden yrityksen perustamiselle. Liikeideapankkiin ja projektin muihin toimenpiteisiin voi käydä tutustumassa osoitteessa: www.sellingkvarken.com/affarsideer/?lang=fi. •

14 4/2012

Hanke pyrkii voimistamaan kansainvälis-tymisen positiivisia ilmiöitä ja edesautta-maan kansainvälisen hankerahan, matkai-lijoiden saamista maakuntaan. Se pyrkii myös edistämään maakuntaan tulevien ulkomaalaisten integroitumista maakun-taan.

Vuonna 2014 tapahtuva ohjelmakauden muutos tulee näillä näkymin vähentämään maakuntaan saatavia kansallisia raken-nerahastovaroja. Myös kilpailu kansain-välisestä hankerahasta tulee kiristymään. Hankkeen ensisijainen tehtävä on edesaut-taa maakunnan toimijoita kansainvälisen hankerahan ja kansainvälisten rahoitus-instrumenttien hyödyntämisessä. Näin ollen hanke pyrkii turvaamaan kehittämis-rahoituksen saamisen ja uuteen ohjelma-kauteen valmistautumisen.

Etelä-Pohjanmaan liitto auttaa aktiivises-ti maakunnan toimijoiden pääsyä mukaan

Kansainvälistymisen avulla tuloja Etelä-Pohjanmaalle (KATE) -hanke edistää ja toteuttaa Etelä-Pohjanmaan kansainvälistymisen toimintaohjelman toteutumista ja ajankohtaisten toimenpiteiden liikkeellelähdön edistämistä. Toimintaohjelman sisällön päivittyminen ja toimenpiteiden koordinoiminen ovat hankkeen keskeisiä toimintoja. Hanke on rahoitettu maakunnan kehittämisrahalla.

Teksti: Jaakko Hallila

kansainvälisiin hankkeisiin. Tällä ohjelma-kaudella maakuntaan on saatu 3 miljoonaa euroa kansainvälistä Interreg-hankerahoi-tusta, jonka omarahoitusprosentti on vain noin 7,5 prosenttia. Hankkeiden avulla on saatu maakuntaan kansainvälisiä asiantun-tijoita ja pystytty toteuttamaan kehittämis-toimenpiteitä osana kansainvälisiä hanke-konsortioita.

KATE-hanke on tähän mennessä tuot-tanut markkinointimateriaalia lähes kai-kista Etelä-Pohjanmaan kunnista erityi-sesti omatoimimatkailijoiden suosimille internetsivuille. Tavoitteena on houkutella Etelä-Pohjanmaalle omatoimimatkailijoita tarjoamalla tietoa mielenkiintoisista kult-tuuri- ja matkailukohteista englanniksi. Hanke tekee yhteistyötä maakunnallisen matkailukoordinaattorin ja Etelä-Pohjan-maan matkailun kanssa. •

kansainvälistymisen avulla tuloja

Etelä-Pohjanmaalle

154/2012

eTeLä-PoHjaNMaaN LIITTo PaLVeLUksessasI

Etelä-Pohjanmaan liittoKampusranta 9 C, 4. kerrosPL 109, 60101 SEINÄJOKIPuhelin: 020 124 4100Faksi: 020 124 4150Sähköpostiosoitteetkirjaamo@etela-pohjanmaa.fineuvonta@etela-pohjanmaa.fiHenkilöstön sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fiHenkilöstön puhelinnumerot ovat muotoa 020 124 xxxxwww.epliitto.fi

joHTo ja TeHTäVäaLUeeT

Maakuntajohtaja Asko Peltola 020 124 4101, 0400 590 123 - Yhteistyö ja edunvalvonta,

aluesuunnittelu, viestintä

Hallintojohtaja Raimo Saunamäki 4121, 040 778 5676 - Hallinto, rahoituspäätösten

maksatus ja tarkastus

Johtaja, kansainvälistyminen ja kulttuuri Marjatta Eväsoja 4132, 040 529 6046 - Kulttuurin kehittäminen, E-P:n liiton

omien hankkeiden hallinnointi ja toteutus, kansainvälistäminen

Aluekehitysjohtaja Heli Seppelvirta 4115, 040 529 4638 - Aluekehitys

Aluekehitysjohtaja Timo Urpala 4111, 050 558 5155 Johdon assistentti Sirpa Myllymäki 4102, 040 746 7480

VIesTINTä Tiedottaja Hanne Rantala 4145, 040 507 7510

aLUekeHITYs

Kehittämissuunnittelija Eira Hakola 4113, 040 567 8426

Kehittämissuunnittelija Kirsi Pajula 4114, 050 338 1905

Kehittämissuunnittelija Sanna Puumala 4135, 040 509 4420

EU-koordinaattori Heli Rintala 4116, 0400 172 202

Toimistosihteeri Margit Sara 4118, 0400 265 158

aLUesUUNNITTeLU Maakuntasuunnittelija va. Jaakko Heikkilä 4138, 040 356 5644

Maakuntainsinööri Jorma Ollila 4105, 044 537 2611

Maankäytön suunnittelija Katriina Peltonen 4109, 040 356 8044

Neuvotteleva virkamies Seppo Rinta-Hoiska 4103, 040 524 4373

KaavapäällikköAntti Saartenoja 4107, 050 347 9845

YHTeIsTYÖ ja eDUNVaLVoNTa

Kunta-asiamies Marko Rossinen 4122, 040 356 3933

eP:N LIIToN oMIeNHaNkkeIDeN HaLLINNoINTIja ToTeUTUs

Projektipäällikkö Jaakko Hallila (Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa, KATE) 4112, 040 356 5630

Projektipäällikkö Pekko Hokkanen (Deli & Design 2012) 4139, 040 736 1684

kULTTUURIN keHITTäMINeN

Projektisihteeri Reija Iso-Mustajärvi, 4119, 040 736 1409

Kehittämissuunnittelija Virpi Myllymäki 4133, 050 537 8071

Toimistosihteeri Tuuliina Tuominen 4136, 040 751 5610

kaNsaINVäLIsTäMINeN

Kv-hankkeiden assistentti Sanna Iivari, 4135, 040 509 4420

Kv-hankkeiden koordinaattori Elina Koivulahti 4128, 040 736 2043

RaHoITUsPääTÖsTeN MaksaTUs ja TaRkasTUs

Toimistosihteeri Salme Ahtiainen 4117, 040 821 1051

HallintosuunnittelijaOuti Mäki 4140, 050 353 8388

ToimistosihteeriTarja Vuolle 4120, 040 566 6011

HaLLINTo

Toimistosihteeri Minna Herttua 4123, 040 356 5144

Arkistonhoitaja Maarit Koskela 4124, 0400 682 883

Taloussihteeri Aila Kuoppamäki 4125, 0400 518 470

Tietohuoltosihteeri Marjut Ojanperä 4126, 0400 299 745

Toimistosihteeri Riitta Rauhala 4127, 0400 278 044

Etelä-Pohjanmaan liiton toimisto on suljettu 24.–31.12.2012 välisen ajan.Rauhallista joulua!