kansainvälinen etelä-pohjanmaa 2015

Verkoston voimalla maailmalle s. 6

Rajat ylittäväverkkokauppa kaipaa helpotusta s. 4

Kuituyhteyksistä apua kotihoitoon s. 8

Järvi-Pohjanmaakansainvälistyy s. 11

Kotona Suomessa s. 3

Kansainvälinen

Etelä-Pohjanmaa

PÄÄKIRJOITUS

Pääkirjoitus

Kotona Suomessa -hanke

Verkkokauppa EU-alueella

EEN-toiminta ja sääntelyn keventäminen

Verkoston voimalla maailmalle

Connected for Health -terveyspilottihanke

REN-projekti Jalasjärvellä

Ystävyyskuntaselvitys

Kansainvälistymisseminaari Alajärvellä

Yhteystiedot

2

3

4

5

6

8

9

10

11

12

KANSAINVÄLINEN ETELÄ-POHJANMAAVuosittain ilmestyvä Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskuksen julkaisu

TOIMITUSRYHMÄ:Etelä-Pohjanmaan liiton kansainvälistymisen tehtäväalueen työntekijät Marjatta Eväsoja, Jaakko Hallila, Elina Koivisto, Elina Manninen sekä Etelä-Pohjanmaan liiton va. tiedottaja Annika Pollari.

[email protected]

KANNEN KUVA: Elina ManninenTAITTO: I-print | plusPAINO: I-Print

ISSN 2341-5789 (Painettu)ISSN 2341-5797 (Verkkojulkaisu)

Etelä-Pohjanmaan liitto 2015

Etelä-Pohjanmaa kansainvälistyy väistämättä. Maa-kunta on samalla tavalla globaalien haasteiden edes-

sä kuin muukin Eurooppa.Turvapaikanhakijoiden valtava määrä ja muuttoliike

konfl iktialueilta on Euroopan tämän ajan suurin kysymys. Etelä-Pohjanmaan maakuntahallitus näkee tärkeäksi, että eteläpohjalaiset muiden suoma-laisten tavoin ovat valmiita ottamaan vastaan turvapaikanhakijoita humanitaarisuuden ja ihmisarvoisen elämän nimissä.

Jos Eurooppa on muihin maanosiin verrattuna vakaa ja vauras, myös Etelä-Pohjanmaa on sitä Suomen mittakaavassa. Se ei poista maakunnan sisäisiä haasteita, mutta se tuo samal-la myös vastuuta. Vastuuta siitä, miten pidämme huolen täällä asuvista ja tänne tulevista ja millaisen maakunnan jätämme tuleville sukupolville. Pystymmekö hyötymään globaaleista muutoksista vai jäämmekö jälkeen?

Kasvua ja työllisyyttä täytyy uskaltaa hakea uusista suunnista. Kasvulle on mahdollisuuk-sia lisäämällä vientiä, kannustamalla entistä enemmän yrittäjyyteen ja tarttumalla kaikkeen mahdolliseen tukeen, niin rahalliseen kuin asiantuntija-apuun. Kannattaa muistaa, että myös yrityksille on jatkuvasti enemmän mahdollisuuksia osallistua EU-hankkeisiin.

Maakuntahallitus on kirjannut tavoitteekseen kolminkertaistaa kansainvälinen rahoi-tus maakunnassa. Tämä pohjautuu siihen, että maakunnalle jyvitettyä rakennerahastojen osuutta on pudotettu kolmanneksella siitä, mitä edellisellä ohjelmakaudella oli käytettävis-sä. Seitsemän vuoden aikana (2014–2020) rahoituksen kolminkertaistaminen on erittäin kova tavoite. Kilpailu rahoituksesta on kovaa, ja jo yksistään hakemusten täyttäminen vaa-tii paitsi kielitaitoa, myös projektiosaamista.

Eteläpohjalaisittain haasteiden edessä ei kuitenkaan aiota luovuttaa. Olemme valmentaneet tänä vuonna joukon hankeosaajia Etelä-Pohjanmaan liiton ja

Seinäjoen Ammattikorkeakoulun yhteisessä koulutuksessa. Maahanmuuttoon ja kotoutumiseen liittyviä voimia on maakunnassa yhdistetty aloit-

tamalla maahanmuuttoasioiden uutiskirjeen koordinointi tänä vuonna. Uutiskirjettä ko-koaa EU-tietokeskus.

Maakunta on päässyt entistä näkyvämmin mukaan Botnia-Atlantica-ohjelmaan. EP:n liitossa on ohjelman yhteyspiste, ja liitto osallistuu ohjelman suunnitteluun sekä neuvoo hankkeiden valmistelussa.

Näkyvä uusi askel liiton kansainvälisessä hanketoiminnassa on myös pääpartnerin rooli Connected for Health -terveysteknologiahankkeessa.

Tässä julkaisussa hanketoimijat, kehittäjät ja yritysten edustajat kertovat kan-sainvälisestä yhteistyöstä ja yritystoiminnasta sekä kotouttamisesta Etelä-Pohjan-maan näkökulmasta. Laajempia teemoja juttujen taustalla ovat Euroopan kilpai-lukyky ja työllisyys sekä globaali rooli. Näihin teemoihin myös Euroopan komissio paneutuu työssään.

Takana on 20 vuotta Euroopan unionissa. Useissa eurooppalaisissa verkos-toissa meidät jo tunnetaan, ja meille on tarjolla lukuisia mahdollisuuksia, jos vain uskallamme tarttua niihin.

Haluamme näyttää esimerkkiä ja rohkaista kaikkia alueen toimijoita kan-sainvälistymään.

Marjatta EväsojaKansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja

SISÄLTÖ

Kansainvälinen

Etelä-Pohjanmaa

KansainvälinenEtelä-Pohjanmaa

Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa2

Kotoutuminenon monialaisen yhteistyön summa

Kotona Suomessa -hankkeessa kehitetään maahanmuuttajien kotoutumista tukevia palve-luita ja prosesseja niin, että maahan muuttavat ihmiset kotoutuvat niiden avulla nopeammin ja tehokkaammin itsenäisiksi, yhdenvertaisiksi ja tuottaviksi yhteiskunnan jäseniksi.

Hyvä alku -hankeosiossa mallinnetaan pilotti-projektien tulosten pohjalta valtakunnallinen kotoutumisen alkuvaiheen palvelumalli.

Hyvä polku -hankeosiossa vahvistetaan paikallisen, kotouttamista tukevan toiminnan vaikuttavuutta aluekoordinaattorien työn avulla. Euroopan Sosiaalirahaston rahoittama valtakun-nallinen hanke toteutetaan vuosina 2015–2017 ja sitä koordinoi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

Kotona Suomessa -hankkeen aluekoordinaatto-reiden tehtävänä on juurruttaa työ- ja elinkein-oministeriön Kotouttamisen osaamiskeskuksen toimintaa alueellisesti tekemällä sen toimintaa tunnetuksi ja näkyväksi, vahvistamalla paikallis-ta kotouttamistyötä sekä selkeyttämällä alueel-listen toimijoiden rooleja ja työprosesseja.

Lisäksi aluekoordinaattorit verkottavat paikal-lisia ja alueellisia toimijoita, tunnistavat hyviä käytäntöjä ja välittävät tietoa paikallisista tarpeista sekä vahvuuksista.

Hankkeessa työskentelee seitsemän aluekoor-dinaattoria, jotka sijoittuvat eri ELY-keskuksiin laajennetuille maahanmuuttoalueille.

www.kotouttaminen.fi

Kotona Suomessa (ESR)

AluekoordinaattoritTEKSTI EMINE EHRSTRÖM

Kotona Suomessa -hankkeen Etelä-Pohjanmaan ja Pohjan-maan aluekoordinaattorin toi-

mialueeseen sisältyy 41 kuntaa. Hankkeen alussa aluekoordinaat-

torin toimeen kuuluu laatia kokonais-valtainen katsaus maakunnan ko-touttamispalveluihin. Katsauksessa hyödynnetään sekä erilaisia maahan-muuttotilastoja että alueen maahan-muuttoasiantuntijoiden haastatteluja.

Suurin osa Etelä-Pohjanmaan maahanmuuttajataustaisista henki-löistä on saapunut alueelle työnteon, opiskelun tai perhesiteiden johdosta. Maakunnallisesta näkökulmasta tar-kasteltuna on kotouttamispalveluis-sa panostettu erityisesti työperäisten maahanmuuttajien tietoja neuvon-tapalvelujen kehittämiseen.

Alueella jo päättynyt ERKKI-hanke (2008—2012) on edistänyt merkit-tävästi Etelä-Pohjanmaan kotoutta-mispalveluita, ja lisäksi useimmissa kunnissa on voimassaoleva kotoutta-misohje lma lain kotouttamisen edis-tämisestä mukaisesti.

Etelä-Pohjanmaalla maahanmuu-ton asiantuntijoilla on suuri osaami-nen työperäisistä maahanmuuttajis-ta, Pohjanmaalla puolestaan hallitaan humanitäärinen maahanmuutto. Aluekoordinaattorin yksi keskeinen tavoite on tunnistaa eri alueiden osaa-minen ja onnistumiset sekä välittää toimivia ja tehokkaita kotoutumisen malleja yli kunta- ja maakuntarajojen.

Kotoutuminen on parhaimmillaan monialaisen yhteistyön summa ja

näin kotouttamistoimien valtavirtais-taminen on tiiviin ja ylisektorirajai-sen pitkäjänteisen yhteistyön tulos.

Turvapaikanhakijat, kotoutumis-palvelujen tulevat asiakkaat

Turvapaikanhakijoiden nopea mää-rän kasvu Suomessa tulee näkymään Etelä-Pohjanmaan maahanmuutto-väestöä koskevissa tilastoissa.

Näillä tiedoin turvapaikanhaki-joiden keskeisimpiä lähtömaita ovat Irak, Somalia ja Syyria. Pakolaisase-man saavat ne, joille annetaan tur-vapaikka tai jotka otetaan Suomeen pakolaiskiintiössä. Turvapaikanhakija voi saada oleskeluluvan myös toissi-jaisen suojelun tai humanitaarisen suojelun perusteella.

Kotoutumislaissa (1386/2010) kun-nan tehtäviin kuuluu yleis- ja yhteen-sovittamisvastuu maahanmuuttajien kotouttamisen kehittämisestä sekä sen suunnittelusta ja seurannasta paikallistasolla. ELY-keskuksen kans-sa sopimuksen tehneet kunnat saavat valtiolta kotoutumislain mukaiset kor-vaukset.

Maahanmuuton ennakointi ja va-rautuminen kunnissa edistää hallittua muuttoa kuntiin. Lisäksi sekä kun-nallisten kotouttamisohjelmien että palveluiden kysynnän ja tarjonnan päivittäminen ja uudelleen arviointi edistävät kotouttamistoimien ja ko-toutumisen suunnitelmallisuutta ja laadullisuutta. Lisätietoa: www.migri.fi .

Emine Ehrström toimii Pohjanmaan ja Etelä-Pohjan-maan aluekoordinaattorina Kotona Suomessa -hankkeessa. Kuva: Foto Airaksinen

Agnes Szemanja Beata Szimilko leipoivat unka-rilaisia herkkuja Kauhajoen ruokamessuilla Kansainvälisyys-keskus INKAn pisteellä. Kuva: Elina Manninen

3Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa

Maiju Alatalo, Jokipiin Pellava:

1. Jokipiin Pellavalla on kuluttajille suun-nattu verkkokauppa suomeksi ja eng-lanniksi. Mahdollisesti tulevaisuudessa myös venäjäksi. Vaikka päätoimisen tulon yritys saa B2B-kaupasta (yritysten välises-tä kaupasta), on tärkeää olla näkyvä myös kuluttajien suuntaan.2. Ovatko tuotteet tosiaan tehty Suomes-sa? – Kyllä vain. Toimitusajat ovat verkko-kaupassa varmaan pitkät? – Eivät ole.3. Kuljetus tai postitus Suomesta Euroop-paan on paljon kalliimpaa kuin päin-vastoin. Suomesta lähetettäessä kustan-nukset ovat vähintään kaksinkertaiset, jopa enemmänkin verrattuna vastaaviin lähetyksiin Euroopasta Suomeen. Tähän täytyisi löytää ratkaisu. Muuten EU:n alu-eella kaikki toimii hyvin.

Valtteri Uotila, UotteriDesign:

1. Toistaiseksi olen pysytellyt Suomen ra-jojen sisäpuolella. Ei ole ollut tarvetta läh-teä laajentamaan muualle, kun toiminta on niin pientä. Ajatus kansainvälisestä verkkokaupasta kyllä houkuttaisi, mutta näillä tuotteilla sellaista ei varmaankaan ole tiedossa, koska myymäni puhelinkuo-ret hankin ulkomailta, ja muissa maissa niitä kyllä jo myydään. Olisi vaikeaa erot-tua joukosta. Lisäksi ulkomaille lähettä-minen on myös joissain tapauksissa aika kallista, joten asiakas mieluummin valit-sisi luultavasti paikallisen verkkokaupan. Jos olisi jokin uniikki, itsekehitelty tuote, niin kansainvälinen verkkokauppa olisi ehdoton.2. Yleisin ennakkoluulo mitä tulee vas-taan, on ehkä se, että osaatko nyt varmasti tehdä tarpeeksi hyvin, kun olet vasta noin nuori. Ei tuota kuitenkaan kovin usein kuule, että yleensä suhteellisen ennakko-luulottomasti suhtaudutaan.3. Verkkokauppaa EU-alueella tulisi hel-pottaa niin, että lähettäminen ulkomaille olisi helpompaa ja halvempaa, ja se olisi samanhintaista jokaisesta maasta. Näin olisi reilumpaa. Lisäksi asiakaspalautuk-sia pitäisi pystyä hoitamaan helpommin EU:n sisällä.

TEKSTI ELINA MANNINEN

”Postitus Suomesta Eurooppaanon paljon kalliimpaa kuin päinvastoin”

Verkkokaupan helpottaminenEU-alueella voisi hyödyttää myös eteläpohjalaisia yrityksiä. Kahden yrityksen edustajat kertovat Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa -lehdelle näkemyksiään aiheesta.

Kysymykset verkkokauppaaharjoittaville yrittäjille:

1. Oletko toteuttanut jo rajat ylittävää verkkokauppaa, tai haluaisitkojatkossa tehdä? Miksi, miksi et?

2. Mikä on yleisin ennakkoluulo, jonka kohtaat digitaalisten palvelujen tuottajana?

3. Miten helpottaisit verkkokauppaa EU-alueella?

Yrittäjä Valtteri Uotilan mielestä verkko-kauppaa tulisi helpottaa EU-alueella niin, että lähettäminen ulkomaille olisi helpompaa ja halvempaa. Kuva: Sanni Riihimäki

Keväällä 2015 julkaistussa EU:n digitaalisten sisämarkkinoiden strategiassa unioni hakee parempaa saatavuutta digitaalisille tuotteille ja palveluille. T avoitteena on ympäristö, jossa palvelut voivat menestyä.

Strategiassa nimetään useita esteitä, jotka haittaavat rajat ylittävää verkkokauppaa. Komissio tarttuu muun muassa EU-sääntöjen yhtenäistämiseen verkko-ostoksissa, pakettipalvelujen hinnoittelun avoimuuteen sekä perusteettomiin maarajoituksiin.

Lähde: Komission tiedonanto KOM(2015) 192.

Jokipiin Pellava avaa mahdollisesti tulevaisuu-dessa verkkokaupan kuluttajille myös venäjäksi. Kuva: Katri Korpela

Digitaalisuudesta kasvun veturi


Enterprise Europe Net-work -toimintaa Seinä-joella Into Seinäjoki Oy:n tiloissa vetävä Satu Alapi-

ha toteaa, että toiminta on päässyt hyvin käyntiin.

Yritystoimeksiannot vaihtelevat paljon, mutta Alapihan työ on alku-vuoden aikana keskittynyt kolmeen eri toimintamalliin.

– Kaikkien kolmen toiminta-mallin tarkoitus on, että yritykset pääsevät tapaamaan toisiaan, kat-somaan löytyisikö yhteistä säveltä ja toivottavasti lopulta solmimaan yhteistyösopimuksia, Satu Alapiha kertoo.

Ensimmäinen toimintamalleista on se, että asiantuntijat hyödyntävät laajaa EEN-verkostoa ja voivat kysyä yrityksen tarvitsemia tietoja suo-raan verkoston jäseniltä eri maissa.

Yrityksille on selvitetty muun muassa elintarvikeviennin aloitta-mista Tanskaan ja moottorikelk-kojen myyntiin liittyviä tietoja Euroopan niin kutsutuista vuoris-tomaista.

Toinen keskeinen osio ovat Ala-pihan mukaan erilaisissa kansain-välisissä tilaisuuksissa järjestettävät yritystapaamiset. Ne vaihtelevat messujen yhteydessä järjestettävis-tä tiiviisti aikataulutetuista match-

making-tilaisuuksista yhdelle yk-sittäiselle yritykselle järjestettäviin tapaamisiin.

Tällä hetkellä Alapiha järjestää esimerkiksi matchmaking-tilai-suutta Anuga 2015 -ruokamessuille yhdessä Food from Finland -toimi-joiden kanssa sekä potentiaalisia tapaamisia Puolaan jälleenmyyjää etsivälle yritykselle.

– Erilaisia työtehtäviä siis löytyy, mutta yritysten kansainvälistymis-tarpeet vaihtelevat paljon, ja onkin valtava rikkaus päästä tekemään töitä erilaisten yritysten kanssa, Alapiha toteaa.

Kolmas tehokas tapa yritysten aktivointiin on Yrityskontaktipörs-si. Enterprise Europe Networkin järjestelmästä löytyy noin 10 000 yritysprofi ilia. Yritykset voivat joko etsiä tietynlaista yhteistyökumppa-nia, alihankkijaa, teknistä yhteis-työtä tai vastaavaa tai tarjota omaa osaamistaan muille.

Alapiha tekee jatkuvasti sekä yritysten kanssa uusia profi ileita järjestelmään että seuraa muualta tulevia profi ileita ja välittää niitä yrityksille.

– Yrityskontaktipörssissä on pal-jon erilaisia bisnesmahdollisuuk-sia, joten sitä kannattaa kyllä hyö-dyntää, Alapiha kehottaa.

Sääntelyä on kevennettävä, toteaa lakimies Mika Lahtinen Helsingin seudun kauppakamarilta (HSKK). Hän on myös Enterprise Europe -verkoston asiantuntija.

Sääntelyteesejä

Säännöksiä on liikaa, hallitsemattomuus

Ongelmana se, mitkä säännökset ovat liikaa

Suuri osa sääntelystä tulee EU:n kaut-ta, pitäisikö vaikuttaa sitä kautta

Säännökset luovat ennustettavuutta ottaen huomioon laillisuusperiaatteen noudattamisen ja sen, että viran-omaiset voivat ratkoa asioita lakiin perustuen

Ilman säännöksiä tilanne voi olla epävarma ja joudutaan esimerkiksi laatimaan pitkiä ja kalliita sopimuksia

Säännösten määrä lisää kustannuksia Ylimääräinen sääntely hidastaa muun

muassa investointeja Yritysten vastuuhenkilöt eivät ota

asioista riittävästi selvää eivätkä perehdy asioihin riittävästi.

Lähde: Mika Lahtinen, HSKK

Lisätietoja:http://kauppakamari.fi /2015/01/05/kauppakamarien-ylisaantelyteesit/

http://kauppakamari.fi /wp-content/uploads/2014/06/ylisaantelyn-seuraukset.pdf

Kuva keväällä 2015 järjestetyltä matchmaking-matkalta Puolasta. Kuvassa keskellä Helatukun Juha Marjanen keskustelemassa potentiaalisen puolalaisen yhteistyökump-panin kanssa. Kuva: Satu Alapiha

Enterprise Europe Network -toiminta hyvin käyntiinEtelä-Pohjanmaalla

TEKSTI SATU ALAPIHA, TOIM. ELINA MANNINEN


”Ylimääräinen sääntely hidastaa investointeja”

Enterprise Europe Network (EEN)

Kansainvälistymispalveluita pk-yrityksille Toimii yli 50 maassa Suomessa verkoston partnereina ovat Turku Science Park,

Finpro ja Helsingin seudun kauppakamari Palvelut ovat tarjolla kaikille suomalaisille yrityksille

maksutta Etelä-Pohjanmaalla toimipiste on ollut vuoden 2015 alusta Euroopan komission ylläpitämä

[email protected]. 050 383 0355www.enterpriseeurope.fi


F ood from Finland on elintar-vikealan Team Finland -vienti-ohjelma. Tänä vuonna käynnis-tyneen ohjelman tavoitteena on

muun muassa elintarvikealan yritysten kansainvälistyminen sekä yhteistyön li-sääminen. Ohjelma auttaa myös alan yri-tysten viennin käynnistämisessä ja kan-sainvälisessä markkinoinnissa.

Etelä-Pohjanmaan elintarvikealaa lä-heltä seuranneen Jukka Lähteenkorvan mukaan eteläpohjalaisilla alan yrityksillä olisi nyt mahdollisuus hyötyä Food from Finlandin kaltaisesta yhteistyöstä.

– Suomi on pieni maa, jolla on rajalli-set resurssit. Etenkin pk-yritysten pitäisi jo unohtaa keskinäinen kilpailunsa ja keskittyä sen sijaan avoimen ja rakenta-van yhteistyön luomiseen. Vaikka koti-markkinoilla kilpailtaisiinkin samantyyp-pisillä tuotteilla, ei se ole este yhteistyölle kansainvälisillä areenoilla. Pidän sitä jär-kevänä ja jopa suositeltavana, hän toteaa.

Hyvänä esimerkkinä Lähteenkorva

Verkoston voimallaruokaa ja mobiilisovelluksia

maailmalle

TEKS

TI A

NN

IKA

PO

LLA

RI mainitsee muutama vuosi sitten toteute-

tun puolukkaprojektin, jossa oli mukana valtaosa maan keskeisistä puolukan jalos-tajista.

– Loimme puolukalle vientistrategian ja aloimme sitä yhdessä toteuttaa. Opette-luahan se pitkälti oli, mutta saimme pään avatuksi ja yhteistyö yritysten kesken jat-kuu edelleen.

Lähteenkorva näkee uutta vientipoten-tiaalia etenkin terveysvaikutteisissa ja eri-koisruokavaliotuotteissa.

– Puhdaskaura, joka sopii monelle keli-aakikolle, on maailmalla nyt kova sana. Ja sitähän me osaamme täällä viljellä, Läh-teenkorva toteaa.

Yritysten tärkeimpinä eväinä maail-manvalloituksessa ovat Lähteenkorvan mukaan oikeat tuotteet ja osaaminen.

– Myös suhdeverkostot sekä oikea asenne kantavat pitkälle. Yhteisiin vien-tiponnistuksiin kannattaa lähteä aina mukaan, vaikka senhetkinen hyöty olisi vähäistä, hän sanoo.


Anna käyttäjien markkinoidaAlajärveläinen Haituva Innovations kehit-ti intensiivisesti vuoden ajan mobiilisovel-lusta liikunnallisille ihmisille. Lansee-raustakin jo suunniteltiin, mutta toisin kuitenkin kävi. Mobiilisovellus ei nähnyt koskaan päivänvaloa.

– Vaikka sovelluksemme herätti tes-teissä selkeää kiinnostusta, huomasim-me, ettei meillä ole tarvittavia resursseja kyseisen sovelluksen rakentamiseen. Meidän olisi pitänyt perustaa täysiverinen pelifi rma, mutta emme saaneet siihen tarvittavaa ulkopuolista rahoitusta, toimi-tusjohtaja Mikko Joensuu kertoo.

Yrityksessä ei suinkaan lyöty hanskoja tiskiin, vaan alettiin kehittää uudenlaista sovellusta, jota Joensuu kuvailee "älykkäi-den ihmisten ajanviettotavaksi". Hyvän vastaanoton testijoukon keskuudessa saanut Bridea-työnimellä kulkeva mobii-lisovellus on ideoiden ja tekijöiden koh-taamispaikka.

– Idea on yksinkertainen. Kuka ta-hansa voi julkaista sovelluksessa idean liittyen esimerkiksi jonkin tuotteen ke-hittämiseen tai huomattuun epäkoh-taan yhteiskunnassa, ja muut voivat ar-vioida ja kommentoida ideaa, Joensuu kuvailee.

Myös Haituva Innovations luottaa ver-kostojen voimaan. Alusta saakka he ovat valjastaneet kohderyhmänsä edustajia markkinoimaan sovelluksiaan. Testijou-

Kaura on Suomen vientivaltti. Suomi on kaura-tutkimuksen ja -innovaatioiden johtava maa sekä

maailman toiseksi suurin kauran viejä: suomalaista kauraa ja muita viljatuotteita viedään 20 maahan.

Kuva: Laura Syväoja

kolta saa myös paljon palautetta ja ideoita itse sovellusten kehittämiseen.

Sovellusbisneksessä on myös tärkeää testata tuotteet kohderyhmällä jo varhai-sessa vaiheessa.

– Testaaminen on äärimmäisen tärke-ää. Meilläkin vaihtui yhden sovelluksen kohderyhmä keski-ikäisistä naisista tei-nipoikiin testauksesta saadun palautteen ansiosta. Jos mokaa, on parempi mokata halvalla, Joensuu täsmentää.

Peli- ja sovelluskehitysmaailmassa ei tunneta rajoja, joten Joensuun mukaan yhteistyö muiden yritysten kanssa on usein tiivistä ja hedelmällistä.

– Ideoita ei yleensä varasteta, sillä mei-dän bisneksessä ihmiset ja heidän osaami-nen ovat tärkein valtti. Tiimi on myös se, mihin sijoittajat kiinnittävät huomionsa.

Mikko Joensuun luotsaama Haituva Innovations hyödyntää uuden mobiilisovelluksensa testaamisessa ja markkinoinnissa kansainvälisiä verkostojaan. Kuva: Annika Pollari

"Ideoita ei yleensävarasteta, sillä meidänbisneksessä ihmisetja heidän osaaminenovat tärkein valtti. "


telä-Pohjanmaan liiton vetämäs-sä kansainvälisessä Connected for Health -hankkeessa pyritään muun muassa parantamaan

ikäihmisten mahdollisuuksia asua koto-naan ja tarjoamaan valokuituverkon kaut-ta palveluita suoraan kotiin. Tavoitteena on myös kartoittaa malleja, joiden avulla voidaan luoda säästöjä kotihoidon järjes-tämisessä.

Hankkeen keskiössä ovat neljä eri pi-lottia Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa. Etelä-Pohjanmaalla pilotoidaan muun muassa omatoimista terveydentilan seu-rantaa ja tiedonvälitystä portaalin kautta sekä etäkonsultointia, jota voivat hyödyn-tää kotihoidon työntekijät ja asiakkaat.

– Pohjoismaissa on jo pitkään raken-nettu kuituverkkoja, mikä luo hyvät puit-teet paikallisten pilottien toiminnoille. Hankkeen avulla pystymme tuomaan so-siaali- ja terveyspalveluita erityisesti maa-seutumaisille alueille, joissa palveluiden saatavuus ei muuten ole kovin hyvä, kan-sainvälistymis- ja kulttuurijohtaja Marjat-ta Eväsoja sanoo.

Muiden pilottimaiden lisäksi mukana on Tšekki, joka keskittyy Euroopan unio-

nille tehtävien suositusten laadintaan muun muassa eTerveyden palveluiden käytöstä kotihoidossa.

Piloteissa hankittujen kokemusten pe-rusteella Euroopan unionille tullaan laati-maan suosituksia eTerveyden palveluiden tarjoamisesta erityisesti kotihoidossa, kuituverkkoja tehokkaasti hyödyntäen. Uusien palveluiden ja toimintamallien on tarkoitus jäädä pysyvään käyttöön terveydenhoidossa niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa.

Idea terveysteknologiahankkeesta kypsyi alun perin Etelä-Pohjanmaalla, ja europarlamentaarikot Anneli Jäätteen-mäki ja Riikka Pakarinen veivät aloitteen eteenpäin. Projekti rahoitetaan suoraan

komission budjetista. Hankkeessa Etelä-Pohjanmaalta ovat mukana Etelä-Pohjan-maan liitto, Alavuden kaupunki, Kuusi-okuntien terveyskuntayhtymä, EPTEK, Etelä-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri sekä SeAMK.

Projektin taustatoimijat koostuvat julkisista sosiaali- ja terveydenalan orga-nisaatioista, korkeakouluista, kuituverk-kojen asiantuntijoista sekä yksityisistä yrityksistä.

Projektin ensimmäinen tapaaminen järjestettiin Tukholmassa 10.6.2015. Pro-jektin etenemistä voi seurata hankkeen verkkosivuilta. Vuoden kestävän projek-tin tuloksia esitellään loppukonferenssis-sa Brysselissä huhtikuussa 2016.

Kuituverkkojen avulla terveyttä koteihinTEKSTI ELINA KOIVISTO KUVA ANNIKA POLLARI

Sairaanhoitaja Sari Salama Kuusiokuntien terveyskuntayhtymä 6tk:sta saa yhteyden kotihoitoon ja esimerkiksi haavapotilaaseen Akkuna-ohjelman kautta. Tabletin kuvassa näkyvät (vasemmalta) terveydenhoitaja Elina Leikkari, terveydenhoitaja Kaisa Kuusisto ja sairaanhoitaja Saara Vigren Alavuden kotihoidosta.

Etelä-Pohjanmaalla on ryhdytty kehittämään avointen, huippunopeiden kuituverkkojen hyödyntämistä sosiaali- ja terveysalan palveluiden tarjoamisessa sekä tukemaan alan etä-palveluiden käyttöön-ottoa maaseutumaisilla alueilla.

E


J alasjärvellä kokoonnuttiin REN-projektin tapaamiseen elo-kuun puolivälissä. Maaseutu, sen mahdollisuudet ja haas-teet sekä erot ja yhtäläisyydet puhuttivat eri maista tulleita osallistujia. Yhteistä kaikille on luja usko siihen, että

yhteistoiminnalla löydetään uusia ratkaisuja.Siinä missä Suomessa ja Ruotsissa kasvatetaan tilakokoa, ita-

lialaiset ja kroatialaiset partnerit pohtivat panostamista pieniin, useisiin eri tuotantosuuntiin. Jalasjärveläiset yli 200 lypsävän lehmän tilat herättivät hämmästystä.

Espanjassa ja Kroatiassa turismissa hyödynnetään perintei-tä ja lähiruokaa, esimerkkinä Kroatiassa järjestettävät Tryffelin metsästysretket ja festivaalit. Meillä olisi ehkä opittavaa heiltä matkailun edistämisessä.

Ruotsissa ja Suomessa on eniten samankaltaista toimintaa, mutta muunlaisia toimintatapoja kannattaa pohtia myös täällä Pohjolassa.

Hyvät käytännöt jakoon

Hankkeessa jokainen partnerikaupunki on koonnut jo olemas-sa olevia hyviä käytäntöjä, joiden avulla kukin paikkakunta on kehittänyt maaseutua sekä etenkin nuorten mahdollisuuksia rakentaa tulevaisuuttaan maaseudulla.

Parhaiden käytäntöjen kautta tulevat esille myös paikkakun-tien ominaispiirteet sekä vahvuudet ja kehittämisalueet. Samalla tarjoutuu mahdollisuus tarkastella omia toimintatapoja: ovatko nämä todellakin niin hyviä kuin ajattelemme.

Erilaisesta ympäristöstä tulevat partnerit ovat myös ihastelleet asioita, joita me pidämme itsestään selvinä, emmekä enää saa-vutuksina, joista meidän on syytä olla ylpeitä.

Kun kaksi kohtaa, syntyy idea

Vuoden tai kahden verkostoitumishanke voi kuulostaa vain reissaamiselta kohteesta toiseen, mutta hankkeiden tärkeimpiä tehtäviä on ihmisten kohtaaminen. Kun kaksi saman alan tai samoista aiheista kiinnostunutta ihmistä saa mahdollisuuden keskusteluun, syntyy uusia ideoita ja ratkaisumalleja eri maita yhdistäviin haasteisiin.

Parhaimmillaan asiat etenevät jo olemassa olevien verkosto-jen kautta ilman turhia välikäsiä. Samalla saadaan käyttöön alu-een eri toimijoiden hiljainen tietous ja sitoutetaan heidät kehit-tämistoimiin, joihin alueella on kysyntää.

REN-hankkeen kautta on jo syntynyt kontakteja esimerkiksi Liiverin ja ruotsalaisen Östra Skaraborgin Leader-toimijoiden kesken. Pohditaan kroatialaisten ja suomalaisten kanssa nuor-ten kansainvälistä työvaihtoa. Keskusteluja on ollut myös siitä, miten kv-toimintaa saataisiin vaikkapa koulumaailmaan.

Kaikki nämä ovat yhteistyökuvioita, jotka syntyivät ihmisten kohdatessa. Partnerikaupunkeja yhdistää yksi asia: vahva usko maaseudun mahdollisuuksiin nyt ja tulevaisuudessa.

TEKSTI JA KUVAT TARU PATTERI

Partnerit: Borgo Val di Taro, Italia (hankkeen koordinoija) Pellegrino Parmense, Italia Camariñas, Espanja Vila de Cruces, Espanja Oprtalj, Kroatia Buzet, Kroatia Jalasjärvi, Suomi Falköping, Ruotsi

Projektiaika: Syyskuu 2014 - kesäkuu 2016

Projektiin on myönnetty EU-rahoitusta150 000 euroa Kansalaisten Eurooppa -ohjelmasta.

Rural Europe Network (REN) -projekti

Nuorten työpaja on yksi hyvistä käytännöistä.

Tapaamisen osallistujia Jalasjärven kunnanviraston edessä.

MTK Jalasjärven johtokunnan puheenjohtaja Paula Kurikka-oja esitteli vierailijoille tilaa, jota italialaiset olivat pyytäneet tutustumiskohteeksi. Kurikka-oja on ollut myös tutustumassa Kroatiassa sikäläiseen toimintaan sekä kertonut Jalasjärven maataloudesta paikallisessa tapahtumassa.

Yhteistoiminta syntyy kohtaamisista


telä-Pohjanmaan liiton KATE – "Kansainvälisyy-den avulla tuloja Etelä-Poh-janmaalle" -hanke on sel-

vittänyt Etelä-Pohjanmaan kuntien kansainvälisyyden nykytilaa ja tule-vaisuuden suunnitelmia. Erityisenä tavoitteena kerättiin tietoa kuntien ystävyyskunnista ja -toiminnasta.

Etelä-Pohjanmaan kunnilla on yhteensä 13 eri maassa ystävyys-kuntia. Kyselyn mukaan kuntien ystävyyskuntasuhteiden aktiivisuus vaihtelee suuresti. Joissakin kun-nissa ystävyyskuntasuhteet ovat lähes kokonaan hiipuneet, osa on jo unohdettu, osa aktiivisia ja pieni osa todella aktiivisia.

Erityisesti pienemmissä kunnis-sa ystävyyskuntatoiminta on usein nojautunut muutaman aktiivisen henkilön varaan, ja suhteet ovat hiipuneet henkilöiden vaihtuessa. Myös osaavan ja ehtivän henkilös-tön puute todettiin monien ystä-vyyskuntasuhteiden hiipumisen taustalla.

Ystävyyskuntatoiminta on ollut monen kunnan kansainvälistymi-sen väline. Ystävyyskuntatoimin-

nan kautta kunnat ovat luoneet kontakteja muualle Eurooppaan ja täten tuoneet kansainvälisyyttä lähemmäksi koululaisten, kulttuu-rin, päättäjien tai elinkeinoelämän toimijoiden arkea.

– Laajasta Etelä-Pohjanmaan kuntien ystävyyskuntaverkostosta löytyy monia kohdemaita ja mo-nipuolista osaamista ja tarjontaa potentiaalisille uusille yhteistyötee-mojen avaukselle. Kuntien tulisi nähdä ystävyyskunnat uudenlaista tietoa ja taitoa tuovana lisäarvona kunnan omaan kehittämiseen. Ys-tävyyskuntien välisiin tapaamisiin on saatavilla jopa 100-prosenttista rahoitusta Euroopan unionilta, to-teaa KATE-hankkeen projektipääl-likkö Elina Koivisto.

KATE-hankkeessa kehitetään ystävyyskuntatoiminnan toteutta-mistapoja yhdessä kuntien kanssa sekä pohditaan, miten lisätä strate-gisuutta ystävyyskuntatoiminnan kehittämiseen. Marraskuussa 2015 järjestetään kunnille suunnattu se-minaari ystävyyskuntatoiminnan kehittämiseen ja rahoittamiseen liit-tyen Seinäjoella.

Tuore selvitys valaiseeystävyyskunta-

toimintaa

Sopronin kaupunki Unkarissa on Seinäjoenystävyyskaupunki. Kuva: Shutterstock

TEKSTI ELINA KOIVISTO


Uudethankeosaajatsaivattodistuksensa

Etelä-Pohjanmaan liitto ja Seinäjoen Ammattikorkeakoulu polkaisivat pystyyn Kansainvälinen hankeosaaja 2015 -kou-lutuksen nopealla aikataululla keväällä 2015.

Koulutuksen avulla pyrittiin tukemaan maakuntahallituksen tavoitetta kolmin-kertaistaa kansainvälisen hankerahan määrä maakunnassa.

Hankeosaajakoulutus päättyi Brysse-lin-opintomatkaan, ja todistukset jaettiin elokuussa. Koulutukseen osallistui 45 kuntien, kehittäjä- ja koulutusorganisaa-tioiden, elinkeinoyhtiöiden ja yritysten edustajaa eri puolelta Etelä-Pohjanmaa-ta. Suuri osallistujamäärä osoittaa, että koulutukselle oli tarvetta, ja myös jatkoa kaavaillaan.

Koulutuksessa tutustuttiin Interreg-oh-jelmiin (kuten Itämeriohjelmaan, Interreg Europe -ohjelmaan ja Botnia-Atlanticaan) sekä Erasmus+, Kansalaisten Eurooppa ja Luova Eurooppa -ohjelmiin. Esitteli-jöinä olivat paikalliset ja valtakunnalliset asiantuntijat.

Hankeosaajat saivat todistuksensa syksyllä 2015. Kuva : Elina Manninen

E



J PYP:n toimitusjohtaja Vesa Alan-ko-Luopa totesi, että tarkoituksena oli pohtia, mikä voisi olla Järvi-Pohjanmaan seuraava askel kan-

sainvälistymisessä. JPYP hakee tässä vaiheessa kumppanuutta kansainväli-sessä hankkeessa.

EP:n liiton kansainvälisten asioiden päällikkö Jaakko Hallila esitteli kan-sainvälistymisen toimintaohjelmaa. Hallila kannusti aktivoitumaan.

– Eteläpohjalaisten täytyisi päästä eri kokoonpanoilla mukaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeisiin.

Kansainvälistymis- ja kulttuurijoh-taja Marjatta Eväsoja nosti rahoitus-mahdollisuuksista esille lähialueiden yhteistyötä painottavat Itämeren alu-een ohjelman ja Botnia-Atlantica-oh-jelman.

Eväsoja kertoi, että nyt myös yksi-tyiset yritykset voivat lähteä Itämeren ohjelman hankkeisiin partneriksi.

– Enää näissä hankkeissa ei riitä se, että käydään vierailuilla ja tutus-tutaan, vaan täytyy olla yhdessä teke-

mistä, Eväsoja huomautti.Matkailun kehitystyössä ylitetään

luontevasti toimialarajoja, muistutti Ulla Jussila EP:n matkailusta:

– Mitä enemmän täällä on kansain-välisiä yrityksiä, sitä enemmän ulko-maisia yöpyjiä saadaan.

Enterprise Europe Networkia edustava Satu Alapiha etsii yrityksille kumppaneita ja verkostoitumistilai-suuksia. Hän kehotti kuulijoita tutus-tumaan yksittäisiä yrityksiä tukevaan pk-yritysinstrumenttiin.

Alajärvellä kuultiin myös yrityspu-heenvuoroja Saltexin Meri Herralalta ja Kohiwoodin Jan Österlundilta.

Tekonurmivalmistaja Saltex Alajär-veltä on ponnistanut kansainväliseen nousuun mattokutomon menetelmil-lä, kun taas liimalevyjä tekevän Kohi-woodin vieraat kutsutaan aina ihaile-maan Soinin luontoa.

– Meillä ei ole mitään hävettävää. Voimme olla ylpeitä tästä alueesta, luonnosta ja niistä tuotteista, joita tääl-lä tehdään, summasi Alanko-Luopa.

Järvi-Pohjanmaaottaa askeleen kohtikansainvälistymistäAlajärveläiselle Punaisen tuvan viinitilalle kokoontui syksyllä nelisenkymmentäkansainvälistymisestä kiinnostunutta kuulijaa. Seminaarin järjestivätJärvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu (JPYP) ja Etelä-Pohjanmaan liitto.

Jatkuva tuotekehitys Vahva pohja kotimaan markkinoilla Löydä vahvuutesi Laadi suunnitelma Verkostoidu Sitoutuneet yhteistyökumppanit Hyödynnä asiantuntijoita Suomi vahvuutena

Lähde: Meri Herrala, markkinointipäällikkö, Saltex Group Oy

Vinkkejäkansainvälistyvälleyrittäjälle

Kuva: Jaakko Hallila Kuva: Elina Manninen


Yhteystiedot:

Etelä-Pohjanmaan liitto auttaa ja neuvoo kansainvälistymisessä.

Ota rohkeasti yhteyttä!

Marjatta EväsojaKansainvälistymis- ja kulttuurijohtajapuh. 040 5296 046

Jaakko HallilaKansainvälisten asioiden päällikköpuh. 040 3565 630

Elina KoivistoProjektipäällikköpuh. 040 7362 043 Elina ManninenKansainvälisten hankkeiden va. assistenttipuh. 0400 241 813

Sanna InkeriKansainvälisten hankkeiden assistentti

Löydät meidät myös Facebookista!

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa [email protected]

www.epliitto.fi

kansainvälinen etelä-pohjanmaa 2015

Documents