paloturvallisuuskatsaus 2011 - aiheutuneet vahingot · 1. laskennassa ... 2 13 satakunta 227 031...

Paloturvallisuuskatsaus 2011 - aiheutuneet vahingot

Paloturvallisuusseurannan kehittäminen

Sami Häkkinen

Suomen Palopäällystöliitto

Sisältö

Alkusanat ja johdanto ........................................................................................................................................................................ 3

1. Laskennassa käytetyt perustiedot ......................................................................................................................................... 4

2. Palokuolemat ............................................................................................................................................................................. 6

3. Tulipalojen terveyshaitat ......................................................................................................................................................... 6

4. Syttyneet tulipalot ................................................................................................................................................................... 10

5. Tahalliset tulipalot .................................................................................................................................................................. 12

6. Asuinrakennuspalot ................................................................................................................................................................ 14

7. Suurpalot ................................................................................................................................................................................... 18

8. Taloudelliset vahingot ............................................................................................................................................................ 19

9. Palot omaisuusvahingoiltaan merkittävimmissä rakennustyypeissä ........................................................................... 23

10. Syttymissyyt.............................................................................................................................................................................. 26

11. Johtopäätökset ........................................................................................................................................................................ 30

Lähteet ................................................................................................................................................................................................ 31

Liite 1. Tulipalot 2011 syttymissyittäin ja pelastustoimen alueittain................................................................................... 33

Liite 2. Syttymissyiden indeksiluvut eri vertailutasoihin nähden ........................................................................................... 34

3

Alkusanat ja johdanto

Tämä julkaisu on osa ”Paloturvallisuusseurannan kehittäminen” -hanketta. Hanke on Palosuoje-

lurahaston rahoittama ja sen päätoteuttajaorganisaationa on Suomen Palopäällystöliitto. Hank-

keen ohjausryhmässä ovat edustettuina Pelastusopiston ja sisäasiainministeriön pelastusosas-

ton lisäksi pelastuslaitokset kaikista verrokkiryhmistä (Pelastuslaitosten verrokkiryhmittely).

Julkaisun tarkoituksena on herättää keskustelua pelastuslaitosten toimintansa seurantaan käyt-

tämistä mittareista ja antaa osaltaan kuvaa Suomen paloturvallisuuden tilasta. Katsauksessa

käytetyt mittarit löytyvät Pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilastosta (PRONTO) auto-

maattisina poimintoina.

Tarkoituksena ei ole asettaa pelastustoimen alueita vastakkain vaan tuottaa tietoa kunkin alu-

een ja verrokkiryhmän keskeisistä riskeistä. Vertailukohtina kullekin pelastustoimen alueelle on

käytetty valtakunnallista vertailutasoa (pl. Ahvenanmaa), alueen omaa verrokkiryhmää ja vuosien

2008 - 2010 vuosittaista keskiarvoa.

Kaikkia aiheutuneiden vahinkojen lukuja tulee peilata toimintaympäristöä vasten, jonka mittareis-

ta tehdään toinen julkaisu lähitulevaisuudessa. Yksittäiset mittarit antavat suppean ja jopa vää-

ristyneen kuvan paloturvallisuudesta, joten lukuja tulee tarkastella kokonaisuutena.

Syttymissyytilastoissa on tapahtunut muutoksia, rakennuspalovaara on otettu onnettomuus-

tyyppinä käyttöön ja omaisuusvahinkojen laskennan perusteet ovat muuttuneet 1.1.2009 (Arvio

tulipalon syystä; Tillander 2008a; Tillander 2008b). Syttymissyiden kronologisessa tarkastelus-

sa on käytetty tästä syystä poikkeuksellisesti vuosia 2009 ja 2010.

Mittareiden lukujen esittäminen ei vielä vastaa kysymykseen niiden taustalla vaikuttavista teki-

jöistä. Riskienhallinta edellyttää täsmällisempää pelastustoimen alueen tasolla tapahtuvaa tar-

kastelua, joka ei tämän julkaisun puitteissa ole mahdollista, vaan tarkoitus on tukea pelastuslai-

toksissa tapahtuvaa työtä julkaisujen ja mittareiden avulla ja lisätä keskustelua Suomen palotur-

vallisuustilanteesta ja sen seurantaan käytetyistä tunnusluvuista.

Helsingissä 24.2.2012

Sami Häkkinen

4

1. Laskennassa käytetyt perustiedot

Pelastustoimen alueet on jaettu neljään verrokkiryhmään (Pelastuslaitosten verrokkiryhmittely).

Taulukossa 1 on esitetty verrokkiryhmäjaottelun lisäksi pelastustoimen alueiden numerot, joita

on käytetty liitteissä 1 ja 2. Verrokkiryhmät on esitetty myös kuvassa 1. Taulukossa 1 on vuosi-

en 2008 - 2010 väestökeskiarvo, jota on käytetty kronologisten tilastojen pohjana, sekä uu-

simmat vuoden 2010 väestömäärät, joita on käytetty vuoden 2011 mittareiden laskennassa.

(Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain)

Taulukko 1Taulukko 1Taulukko 1Taulukko 1. Pelastustoimen alueiden perustiedot

Verrokkiryhmä Alueen numero Pelastuslaitos Väestö 2010

Väestö (ka 2008 - 2010)

1 1 Helsinki 588 549 582 844 1 2 Länsi-Uusimaa 428 639 423 856 1 3 Keski-Uusimaa 420 739 416 474 2 4 Itä-Uusimaa 94 382 93 946 1 5 Varsinais-Suomi 465 183 463 091 2 6 Kanta-Häme 174 555 173 808 2 7 Päijät-Häme 201 772 201 296 2 8 Kymenlaakso 182 382 182 584 3 9 Etelä-Karjala 133 703 134 057 4 10 Etelä-Savo 154 668 155 623 3 11 Keski-Suomi 273 637 272 723 1 12 Tampere 487 923 484 355 2 13 Satakunta 227 031 227 356 3 14 Etelä-Pohjanmaa 193 504 193 513 3 15 Pohjanmaa 146 743 145 889 3 16 Keski-Pohjanmaa ja Pietarsaari 99 524 99 249 3 17 Pohjois-Savo 247 943 248 183 4 18 Pohjois-Karjala 165 866 165 986 4 19 Jokilaaksot 124 216 124 541 4 20 Kainuu 82 073 82 622 3 21 Oulu-Koillismaa 270 749 267 544

4 22 Lappi 183 488 183 733

verrokkiryhmä 1 2 391 033 2 370 620 verrokkiryhmä 2 880 122 878 991 verrokkiryhmä 3 1 365 803 1 361 157

verrokkiryhmä 4 710 311 712 505

Kaikki yhteensä 5 347 269 5 323 273

5

Kuva 1Kuva 1Kuva 1Kuva 1. Pelastustoimen alueiden verrokkiryhmät

Verrokkiryhmän 1 pelastustoimen alueet on kuvassa 1 tummanvihreitä ja verrokkiryhmän 2 alu-

eet metsänvihreitä. Verrokkiryhmän 3 alueet ovat vaaleanvihreitä ja verrokkiryhmän 4 alueet

kirkkaanvihreitä. (Pelastustoimen verrokkiryhmittely)

Vuoden 2011 onnettomuustietojen vertailu vuoden 2010 väestötietoihin aiheuttaa tilastovirhet-

tä. Niillä alueilla, joilla väestömäärä on kasvanut, väestösuhteutetut onnettomuusluvut ovat esi-

tettyjä pienempiä ja alueilla, joilla väestömäärä on pienentynyt, onnettomuusluvut ovat esitettyjä

suurempia. Virhe on kuitenkin kokoluokaltaan pieni eikä vuoden 2011 väestötietoja ollut julkai-

sua laadittaessa saatavilla, joten väestösuhteutetut onnettomuustilastot ovat riittävän luotetta-

via.

Esitetyt indeksiluvut ovat prosentuaalisia. Indeksiluku 105 tarkoittaa siis viisi prosenttia korke-

ampaa väestösuhteutettua onnettomuuslukua kuin vertailukohdassa ja indeksiluku 82 tarkoittaa

18 prosenttia pienempää onnettomuuslukua.

Taulukoissa ja kartoissa käytetyt värit noudattavat indeksilukuja siten, että mitä vaaleampi sävy

sitä parempi indeksiluku. Valkoinen tausta tarkoittaa alle 80:n indeksilukua ja erinomaista tasoa

vertailukohtaan nähden. Vaaleanharmaa tarkoittaa indeksilukua 80 - 90 ja oikein hyvää tasoa.

Keskiharmaa mustalla tekstillä tarkoittaa indeksilukua 90 - 100 ja hyvää tasoa, keskiharmaa

valkealla tekstillä tarkoittaa indeksilukua 100 - 110 sekä tyydyttävää tasoa ja tummanharmaa

indeksilukua 110 - 120 ja välttävää tasoa. Musta tausta on merkkinä yli 120:n indeksiluvusta ja

heikosta tasosta. Lisäksi taulukoissa on lihavoitu ja alleviivattu yli 150:n indeksiluvut, jotka tar-

koittavat siis yli 50 % korkeampaa onnettomuuslukua vertailutasoon nähden.

6

2. Palokuolemat

Palokuolemia oli Suomessa ensitiedon mukaan vuonna 2011 yhteensä 61 (PRONTO). Jos

PRONTOn vapaalla poiminnalla tekee listauksen onnettomuuksista, joissa ensisijainen onnet-

tomuustyyppi on tulipalo, palokuolemia oli vuonna 2011 tilaston mukaan 64. Taulukossa 2 on

ensitiedon mukaisista palokuolemista lasketut luvut vuodelle 2011. Suluissa esitetyt arvot ovat

vapaan poiminnan listauksesta.

Taulukko Taulukko Taulukko Taulukko 2222. Palokuolemat (PRONTO; Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan)

Palokuolemasuhde (100 000 asukasta kohden)

asukasluku (2010)

2008 - 2010

palokuolemat (ensitiedon mu-kaan) 2011

palokuolemasuhde (2011)

kronologinen indeksiluku

valtakunnallinen 5 347 269 1,81 61 (64) 1,14 (1,20) 63 (66)

verrokkiryhmä 1 2 332 408 1,47 21 (23) 0,90 (0,99) 61 (67)

verrokkiryhmä 2 883 754 2,41 8 0,91 38

verrokkiryhmä 3 1 357 130 1,84 19 1,40 76

verrokkiryhmä 4 773 977 2,07 13 (14) 1,68 (1,81) 81 (88)

Indeksiluvussa kunkin alueen ensitiedon mukaista palokuolemasuhdetta vuodelta 2011 on ver-

tailtu vuosien 2008 - 2010 palokuolemasuhteeseen. Näiden perusteella palokuolemat ovat

laskeneet vuonna 2011 merkittävästi vuosiin 2008 - 2010 nähden kaikissa verrokkiryhmissä.

(PRONTO) Merkittävintä lasku on ollut verrokkiryhmässä 2, johon kuuluvat Itä-Uudenmaan,

Kanta-Hämeen, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Satakunnan pelastuslaitosten alueet (Pelas-

tuslaitosten verrokkiryhmittely).

Verrokkiryhmässä 4 lasku oli loivinta ja palokuolemasuhde vuonna 2011 verrokkiryhmistä kor-

kein. Palokuolemia oli verrokkiryhmän 4 alueilla vuonna 2011 kuitenkin vain 13 (14), joten yksit-

täistapausten vaikutus lukuun on merkittävä. Verrokkiryhmään 4 kuuluvat Etelä-Savon, Jokilaak-

sojen, Kainuun, Lapin ja Pohjois-Karjalan pelastuslaitokset (Pelastuslaitosten verrokkiryhmitte-

ly).

3. Tulipalojen terveyshaitat

Tulipalojen terveyshaittojen seurantaan mielekkäin mittari on poiminta ICD 10 -luokitelluista

hoitopäivistä, mikä antaa tarkemman kuvan tulipalojen aiheuttamista henkilövahingoista kuin

pelkkä PRONTO-arvio loukkaantuneista (Häkkinen 2011, 5). Taulukossa 3 on THL:n tutkija

Kari Haikosen (2011) lähettämä taulukko hoitopäivistä, jotka voidaan ulkoisen syydiagnoosin

perusteella arvioida tulipalon aiheuttamiksi. Kuvassa 2 on esitetty sama kartoilla.

7

Taulukko Taulukko Taulukko Taulukko 3333. Tulipalojen aiheuttamat hoitopäivät

Pelastustoimen alue Hoitopäivi-en määrä

Hoitopäi-viä ( /1000 as)

Valtakunnalli-nen

Verrokkiryh-mä

Kronologinen (2007-08)

Helsinki 333 0,57 74 110 57 Länsi-Uusimaa 47 0,11 14 21 25 Keski-Uusimaa 158 0,38 49 73 142 Itä-Uusimaa 168 1,79 232232232232 190190190190 405405405405 Varsinais-Suomi 547 1,18 153153153153 227227227227 159159159159 Kanta-Häme 108 0,62 81 66 36 Päijät-Häme 180 0,89 116 95 149 Kymenlaakso 120 0,66 85 70 56 Etelä-Karjala 185 1,38 179179179179 160160160160 118 Etelä-Savo 255 1,64 213213213213 135 214214214214 Keski-Suomi 205 0,75 98 87 118 Tampere 147 0,30 39 58 19 Satakunta 251 1,10 143 117 139 Etelä-Pohjanmaa 93 0,48 62 56 56 Pohjanmaa 61 0,42 54 48 216216216216 Keski-Pohjanmaa ja Pietar-saari 45 0,45 59 53 195195195195 Pohjois-Savo 364 1,47 190190190190 170170170170 146 Pohjois-Karjala 210 1,27 164164164164 104 110 Jokilaaksot 86 0,69 90 57 237237237237 Kainuu 110 1,33 173173173173 110 84 Oulu-Koillismaa 221 0,83 107 96 122

Lappi 205 1,12 145 92 76

verrokkiryhmä 1 1 232 0,52 67 N/AN/AN/AN/A 61 verrokkiryhmä 2 827 0,94 122 N/AN/AN/AN/A 97 verrokkiryhmä 3 1 174 0,86 112 N/AN/AN/AN/A 120

verrokkiryhmä 4 866 1,22 158158158158 N/AN/AN/AN/A 116

Manner-Suomi 4 099 0,77 N/AN/AN/AN/A N/AN/AN/AN/A 89

8

Kuva 2Kuva 2Kuva 2Kuva 2. Pelastustoimen alueet hoitopäivien mukaan valtakunnalliseen, verrokkiryhmän tasoon ja

kronologiseen vertailutasoon nähden

On tietojen käytettävyyden kannalta valitettavaa, että uusimmat valmiit tilastot ovat vuodelta

2009, joten toiminnassa ja toimintaympäristössä viimeisten kahden vuoden aikana tapahtuneet

muutokset eivät vielä näy tilastoissa. Hoitopäivissä on vuosittain suuria muutoksia, ja niiden

todistusvoima paloturvallisuuden hyvästä tai huonosta tasosta on kyseenalainen. Muutokset

voivat myös olla seurausta terveydenhuollon palvelurakenteen muutoksesta tulipalojen vaka-

vuuden sijaan. Esimerkiksi Länsi-Uudellamaalla sattui vuonna 2009 vain 47 ICD 10 -

luokituksista X00-X09, X76, X97 ja Y26 aiheutunutta hoitopäivää. Vuonna 2004 vastaava luku

oli 675. Helsingissä, Kymenlaaksossa ja Etelä-Pohjanmaalla hoitopäivät putosivat lähes puo-

leen vuosien 2007 - 2008 tasosta. Tampereen aluepelastuslaitoksen alueella tulipaloista ai-

heutuneita hoitopäiviä oli vuonna 2007 ennätykselliset 1 303, vuonna 2008 enää 250 ja vuon-

na 2009 vain 147 eli kronologisessa vertailussa määrä on pudonnut alle viidennekseen.

Alueelliset erot ovat niin ikään suuria: Itä-Uudellamaalla oli väestömäärän suhteutettuna yli 16-

kertainen määrä hoitopäiviä verrattuna Länsi-Uuteenmaahan ja verrokkiryhmässä 2 yli 80 %

enemmän kuin verrokkiryhmässä 1. Hoitopäivätietojen perustavanlaatuisin ongelma on niiden

hitaus eli uusimmatkaan hoitopäiväluvut eivät kerro vuoden 2011 paloturvallisuustilanteesta.

Taulukossa 4 ja kuvassa 3 on tarkasteltu PRONTOon kirjattuja tulipalojen aiheuttamia vakavia

ja lieviä loukkaantumisia ja suhteutettu ne väkilukuun. Suhdelukuja on tämän jälkeen verrattu eri

vertailukohtiin.

9

Taulukko Taulukko Taulukko Taulukko 4444. Tulipaloissa loukkaantuneet 2011 PRONTOn tilastoissa

Pelastuslaitos

Vakavasti loukkaan-tuneet (2011)

Lievästi louk-kaantuneet (2011)

_oukkaan-tumisia 2011 ( /100 000 as.)

Valta-kun-nallinen

Verrokki-ryhmä

Krono-loginen

Helsinki 10 56 11,2 119 117 91 Länsi-Uusimaa 6 27 7,7 82 80 53 Keski-Uusimaa 8 45 12,6 133 132 87 Itä-Uusimaa 0 9 9,5 101 86 81 Varsinais-Suomi 3 36 8,4 89 88 42 Kanta-Häme 2 25 15,5 164164164164 139 158158158158 Päijät-Häme 0 18 8,9 94 80 84 Kymenlaakso 3 10 7,1 75 64 55 Etelä-Karjala 2 20 16,5 174174174174 192192192192 154154154154 Etelä-Savo 2 13 9,7 103 113 133 Keski-Suomi 7 15 8,0 85 94 80 Tampere 7 31 7,8 82 81 74 Satakunta 3 28 13,7 145 123 135 Etelä-Pohjanmaa 1 9 5,2 55 60 55 Pohjanmaa 1 7 5,5 58 64 51 Keski-Pohjanmaa ja Pietarsaari 0 6 6,0 64 70 53 Pohjois-Savo 3 20 9,3 98 108 79 Pohjois-Karjala 0 5 3,0 32 35 41 Jokilaaksot 2 6 6,4 68 75 75 Kainuu 1 7 9,7 103 114 60 Oulu-Koillismaa 1 25 9,6 102 112 85

Lappi 5 20 13,6 144 159159159159 75

verrokkiryhmä 1 34 195 9,6 101 N/AN/AN/AN/A 67 verrokkiryhmä 2 8 90 11,1 118 N/AN/AN/AN/A 102 verrokkiryhmä 3 15 102 8,6 91 N/AN/AN/AN/A 80

verrokkiryhmä 4 10 51 8,6 91 N/AN/AN/AN/A 76

Kaikki yhteensä 67 438 9,4 N/AN/AN/AN/A N/AN/AN/AN/A 76

Vuoden 2011 loukkaantumistilastojen perusteella tulipalojen henkilövahingot olivat merkittä-

vimmät Etelä-Karjalassa, Kanta-Hämeessä ja Satakunnassa. Myös Etelä-Savossa suunta on

ollut huolestuttava, joskin vakavasti loukkaantuneita oli yhä vain kaksi ja lievästi loukkaantuneita

13.

10

Kuva 3Kuva 3Kuva 3Kuva 3. Pelastustoimen alueet loukkaantumisten mukaan valtakunnalliseen, verrokkiryhmän

tasoon ja kronologiseen vertailutasoon nähden

Lapissa, Keski-Uudellamaalla ja Helsingissä sattui tulipaloissa väestömäärän suhteutettuna

paljon loukkaantumisia, mutta kronologisen indeksiluvun perusteella henkilövahingot ovat mer-

kittävästi vähentyneet. Kaikkiaan 18 pelastustoimen alueella väestösuhteutetut henkilövahingot

ovat laskeneet vuosien 2008 - 2010 tasosta (taulukko 4 ja kuva 3). Koko Pohjanmaan alueella

Etelä-Pohjanmaalta Jokilaaksoihin sekä Päijät-Hämeessä ja Pohjois-Karjalassa tulipalojen louk-

kaantumiset ovat esimerkillisen hyvällä tolalla. (taulukko 4)

4. Syttyneet tulipalot

Asukaslukuun suhteutettu tulipalojen määrä noudattaa verrokkiryhmäjakoa melko tarkkaan. Nel-

jä pelastustoimen aluetta, joilla tulipalotaajuus oli vuonna 2011 pienin, kuuluvat verrokkiryh-

mään 1. Vastaavasti kolme pelastuslaitosta, joiden tulipalotaajuus oli korkein, kuuluvat verrokki-

ryhmään 4. Jako näkyy taulukon 5 ”valtakunnallinen”-sarakkeen ”verrokkiryhmä”-riveillä. Kuvas-

sa 4 on esitetty sama tilanne kartalla.

Omissa verrokkiryhmissään esimerkillisimpiä pelastuslaitoksia ovat Helsinki, Oulu-Koillismaa ja

Pohjanmaa. Myös Kainuun, Keski-Uudenmaan sekä Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren pelas-

tuslaitokset pärjäsivät hyvin.

11

Taulukko Taulukko Taulukko Taulukko 5555. Tulipalotaajuus pelastustoimen alueittain ja verrokkiryhmittäin

Pelastuslaitos tulipalot 2011

tulipalotaa-juus 2011

valtakun-nallinen

verrokki-ryhmä kronologinen

Helsinki 1 180 2,00 73 88 92 Länsi-Uusimaa 954 2,23 81 98 89 Keski-Uusimaa 886 2,11 76 92 91 Itä-Uusimaa 291 3,08 112 96 102 Varsinais-Suomi 1 142 2,45 89 108 86 Kanta-Häme 533 3,05 111 96 108 Päijät-Häme 691 3,42 124 107 110 Kymenlaakso 558 3,06 111 96 92 Etelä-Karjala 423 3,16 115 109 105 Etelä-Savo 522 3,37 122 95 109 Keski-Suomi 797 2,91 106 100 106 Tampere 1 287 2,64 96 116 108 Satakunta 740 3,26 118 102 99 Etelä-Pohjanmaa 666 3,44 125 119 100 Pohjanmaa 382 2,60 94 90 88 Keski-Pohjanmaa ja Pietarsaari 267 2,68 97 93 88 Pohjois-Savo 727 2,93 106 101 103 Pohjois-Karjala 584 3,52 128 100 116 Jokilaaksot 431 3,47 126 98 105 Kainuu 268 3,27 119 92 106 Oulu-Koillismaa 698 2,58 94 89 93

Lappi 706 3,85 140 109 102

verrokkiryhmä 1 5 449 2,28 83 N/AN/AN/AN/A 93 verrokkiryhmä 2 2 813 3,20 116 N/AN/AN/AN/A 102 verrokkiryhmä 3 3 960 2,90 105 N/AN/AN/AN/A 99

verrokkiryhmä 4 2 511 3,54 128 N/AN/AN/AN/A 107

Kaikki yhteensä 14 733 2,76 N/AN/AN/AN/A N/AN/AN/AN/A 98

Tulipalotaajuus laski vuonna 2011 voimakkaimmin Varsinais-Suomessa, Pohjanmaalla, Keski-

Pohjanmaalla sekä Länsi-Uudellamaalla. Vastaavasti suurinta tulipalotaajuuden kasvu oli Poh-

jois-Karjalassa, Päijät-Hämeessä, Etelä-Savossa ja Kanta-Hämeessä (taulukon 4 ”kronologi-

nen”-sarake).

12

Kuva 4Kuva 4Kuva 4Kuva 4. Pelastustoimen alueet tulipalotaajuuden mukaan valtakunnalliseen, verrokkiryhmän


Tämä mittari mittaa tulipalojen kokonaismäärää ja sen muutosta suhteessa väkilukuun. Mittari ei

siis ota kantaa tulipalojen tyyppiin, aiheuttamiin vahinkoihin ja vakavuuteen tai syihin. (Häkkinen

2011, 6)

5. Tahalliset tulipalot

Tahallisia tulipaloja oli vuonna 2011 koko maassa yhteensä 2 288. Niistä tulipaloista, joiden

tahallisuutta oli arvioitu, osuus oli 35,5 %. Osuus oli laskenut vuosista 2008 - 2010, jolloin ta-

hallisia oli 38,4 %. (taulukko 6)

Taulukko Taulukko Taulukko Taulukko 6666. Tahallisten tulipalojen osuus (PRONTO)

Pelastustoimen alue

Ei voida arvi-oida

Ta-halli-nen

Tuot-ta-muk-selli-nen

Vahin-ko tai tahaton (tyhjä)

Kaikki yhteen-sä

Ta-hallis-ten osuus 2011

Tahal-listen osuus 2008 - 2010

Valta-kun-nalli-nen

Ver-

rokki-

ryh-

mä

Kro-

no-

logi-

nen

Helsinki 59 326 318 117 360 1111180180180180 42,8 41,8 121 104 102

Länsi-Uusimaa 53 172 170 116 443 954954954954 37,6 43,5 106 91 86

Keski-Uusimaa 49 201 147 79 410 886886886886 47,1 54,7 133 115 86

Itä-Uusimaa 13 35 32 49 162 291291291291 30,2 39,6 85 81 76

Varsinais-Suomi 66 209 126 134 607 1111142142142142 44,6 47,3 125 108 94

Kanta-Häme 28 72 94 65 274 533533533533 31,2 36,9 88 84 84

Päijät-Häme 32 122 92 82 363 691691691691 41,2 43,2 116 111 95

13

Kymenlaakso 27 91 88 61 291 558558558558 37,9 38,8 107 102 98

Etelä-Karjala 8 62 88 42 223 423423423423 32,3 41,7 91 111 77

Etelä-Savo 19 66 65 69 303 522522522522 33,0 31,5 93 113 105

Keski-Suomi 21 91 145 120 420 797797797797 25,6 33,0 72 88 78

Tampere 82 184 194 165 662 1111287287287287 33,9 36,4 95 82 93

Satakunta 20 116 107 68 429 740740740740 39,9 37,5 112 107 106

Etelä-Pohjanmaa 16 37 64 87 462 666666666666 19,7 22,6 55 68 87

Pohjanmaa 12 47 45 51 227 382382382382 32,9 30,9 93 113 106

Keski-Pohjanmaa ja Pietarsaari 10 35 46 37 139 267267267267 29,7 30,5 83 102 97

Pohjois-Savo 23 59 96 116 433 727727727727 21,8 24,7 61 75 88

Pohjois-Karjala 26 66 60 103 329 584584584584 28,8 27,5 81 98 105

Jokilaaksot 15 54 80 54 228 431431431431 28,7 23,4 81 98 123

Kainuu 13 40 31 41 143 268268268268 35,7 23,4 101 122 153

Oulu-Koillismaa 27 134 133 66 338 698698698698 40,2 42,5 113 139 95

Lappi 35 69 112 98 392 706706706706 24,7 29,1 70 85 85

Verrokkiryhmä 1 309 1092 955 611 2482 5555449449449449 41,1 44,4 116 N/A 93




Kaikki yhteensä 654 2288 2333 1820 7638 14733147331473314733 35,5 38,4 N/A N/A 93

Kuva 5Kuva 5Kuva 5Kuva 5. Pelastustoimen alueet tahallisten osuuden mukaan valtakunnalliseen, verrokkiryhmän


14

Verrokkiryhmistä ensimmäisellä oli selkeästi korkein tahallisten osuus, 41,1 %, vaikka osuus oli

laskenut vuosien 2008 - 2010 vastaavasta yli kolme prosenttiyksikköä. Verrokkiryhmässä 4 oli

vuosina 2008 - 2010 selkeästi matalin tahallisten osuus, mutta nyt verrokkiryhmän 3 tahallisten

osuus oli pienempi ja se oli laskenut kaikista verrokkiryhmistä eniten, kuten kronologinen indek-

siluku kertoo. (taulukko 6)

Yksittäisistä laitoksista Itä-Uusimaa on parantanut tahallisten tulipalojen osuutta eniten (39,6 %

> 30,2 %). Etelä-Karjala ja Keski-Suomi ovat myös tehneet merkittävän kohennuksen. Vuosina

2008 - 2010 Etelä-Karjalan paloista lähes 42 % ja Keski-Suomen paloista noin kolmannes oli

tahallaan sytytettyjä niistä paloista, joissa tahallisuutta oli arvioitu. Vuonna 2011 tahallisten

osuudet olivat enää 32,3 % ja 25,6 %.

Verrokkiryhmiinsä ja valtakunnalliseen tasoon nähden Etelä-Pohjanmaa ja Pohjois-Savo ovat

poikkeuksellisen hyvällä tasolla ja tahallisten osuus on vain noin viidennes. Kainuussa ja Joki-

laaksoissa tahallisten osuus on kasvanut voimakkaasti. Keski-Uudellamaalla osuus on laskenut

voimakkaasti, mutta on yhä korkeampi kuin millään muulla pelastustoimen alueella, 47,1 %.

6. Asuinrakennuspalot

Asuinrakennuspaloja sattui vuonna 2011 yhteensä 3 105. Erillisissä pientaloissa ja asuinker-

rostaloissa sattui molemmissa vajaa 1 400 paloa ja rivitaloissa reilu 300 paloa. Historiallisesti

asuinkerrostalopaloja oli yhtä paljon kuin erillisten pientalojen paloja. Vielä vuonna 2003 pienta-

lopaloja oli kaksinkertainen määrä asuinkerrostalopaloihin nähden. (PRONTO) Taulukossa 7 on

esitetty rakennuspalojen määrä ja syttymistaajuustiheys asuinrakennusluokittain eri pelastus-

toimen alueilla.

Kerrostaloissa sattuu myös kerrosalaan nähden huomattavasti suurempi määrä tulipaloja verrat-

tuna pientaloihin. Tarkempi tilastollinen tarkastelu osoittaa, että kerrostalojen rakennuspaloista

75 % on onnettomuustyypiltään rakennuspalovaaroja, kun pientaloissa vastaava osuus on 53

%. Onnettomuustyypiltään rakennuspaloiksi luokiteltuja paloja sattui pientaloissa yhä ker-

rosalaan nähden enemmän kuin kerrostaloissa.

Taulukko Taulukko Taulukko Taulukko 7777. Asuinrakennusten syttymistaajuustiheydet

Syttymistaajuustiheys Erilliset pienta-lot

Rivi- ja ketju-talot

Asuin-kerros-talot

Kaikki yhteensä

Erilliset pien-talot

Rivi- ja ketjuta-lot

Asuin-kerros-talot

Kaikki yhteen-sä

Helsinki 20 10 336 366 6,3 5,0 16,1 14,0 Länsi-Uusimaa 94 27 104 225 9,2 9,1 16,0 11,4 Keski-Uusimaa 66 12 77 155 7,3 4,6 11,1 8,4 Itä-Uusimaa 21 15 18 54 6,0 38,3 19,5 11,3 Varsinais-Suomi 98 23 99 220 7,8 7,3 12,9 9,4 Kanta-Häme 50 12 46 108 9,4 12,2 19,2 12,4

15

Päijät-Häme 49 7 61 117 9,2 6,7 15,6 11,4 Kymenlaakso 49 10 26 85 8,6 9,0 9,6 8,9 Etelä-Karjala 41 8 39 88 9,5 12,3 20,5 12,8 Etelä-Savo 50 8 16 74 9,3 7,6 8,2 8,8 Keski-Suomi 85 18 73 176 10,7 10,0 18,9 12,9 Tampere 113 35 155 303 9,5 12,1 17,8 12,9 Satakunta 100 13 38 151 11,7 10,1 13,9 12,0 Etelä-Pohjanmaa 87 11 17 115 11,0 8,3 17,2 11,3 Pohjanmaa 59 6 29 94 11,7 9,4 15,4 12,4 Keski-Pohjanmaa ja Pietar-saari 47 3 15 65 12,3 6,5 18,7 12,8 Pohjois-Savo 91 18 73 182 12,5 11,0 20,9 14,7 Pohjois-Karjala 69 16 26 111 12,3 13,1 14,6 12,9 Jokilaaksot 47 18 11 76 10,0 22,6 18,3 12,5 Kainuu 38 7 18 63 13,1 12,1 21,0 14,6 Oulu-Koillismaa 54 18 73 145 7,5 9,5 20,0 11,4

Lappi 71 24 37 132 10,8 21,6 18,5 13,7

Verrokkiryhmä 1 391 107 771 1 269 8,3 7,9 15,2 11,4 Verrokkiryhmä 2 269 57 189 515 9,5 11,8 14,9 11,2 Verrokkiryhmä 3 464 82 319 865 10,7 9,7 19,3 12,6

Verrokkiryhmä 4 275 73 108 456 10,9 15,3 15,0 12,3

Kaikki yhteensä 1 399 319 1 387 3 105 9,7 10,1 15,9 11,8

Alueen kerrospinta-alaan suhteutettu syttymistaajuustiheys oli korkein Pohjois-Savossa ja Kai-

nuussa (taulukon 7 oikeanpuoleisin sarake ja taulukon 8 sarake ”kaikki: valtakunnallinen”). Itä-

Uudenmaan kerros- ja rivitalopaloja on kaikkiin vertailukohtiin nähden poikkeuksellisen paljon.

Vaikka rivitalopaloja ei ole Itä-Uudellamaalla määrällisesti kuin 15, esimerkiksi Keski-

Uudellamaalla sattui vähemmän rivitalopaloja lähes seitsenkertaisesta kerrosneliömäärästä huo-

limatta. Itä-Uudenmaan kerros- ja rivitalopalojen lisäksi erityistä huomiota herättävät muun mu-

assa Etelä-Karjalan, Kainuun ja Varsinais-Suomen voimakkaasti kasvaneet palojen määrät ja

vastaavasti Kymenlaakson, Keski-Uudenmaan ja Lapin laskeneet palojen määrät (taulukko 7).

Helsingissä sattui kerrosneliöihin nähden poikkeuksellisen paljon rakennuspaloja valtakunnalli-

seen ja verrokkiryhmän tasoon nähden. Pientaloissa ja rivitaloissa tilanne on esimerkillinen pie-

nestä pientalojen syttymistaajuustiheyden kasvusta huolimatta.

Selitys korkealle syttymistaajuustiheydelle on asuinkerrostalopaloissa. Vaikka asuinkerrostalois-

sa ei satu Helsingissä tulipaloja merkittävästi enempää kerrosalaa kohden kuin valtakunnassa

keskimäärinkään (taulukko 8, sarake ”asuinkerrostalot: valtakunnallinen”), kerrostaloissa syttyy

kerrosalaan nähden noin 60 % enemmän paloja kuin erillisissä pientaloissa tai rivi- ja ketjuta-

loissa. Näinpä Helsinki, jossa kerrostaloasumisen osuus on merkittävästi korkeampi kuin millään

muulla pelastustoimen alueella, näyttäytyy palovaarallisena alueena. Tilastovirhettä ei näy kuvis-

sa 6, 7 ja 8, joissa on esitetty samat indeksiluvut kartoilla erillisille pientaloille, rivi- ja ketjutaloille

ja asuinkerrostaloille.

16

Taulukko Taulukko Taulukko Taulukko 8888. Syttymistaajuustiheyden indeksiluvut 2011

Erilliset pientalot

Rivi- ja ketjutalot

Asuinkerrostalot

Kaikki

Valta-kun-nal-linen

Ver-rokki-ryhmä

Kro-no-logi-nen

Valta-kun-nal-linen

Ver-rokki-ryhmä

Kro-no-logi-nen

Valta-kun-nal-linen

Ver-rokki-ryhmä

Kro-no-logi-nen

Valta-kun-nalli-nen

Ver-rokki-ryhmä

Kro-no-logi-nen

Helsinki 65 76 107 49 63 83 101 106 100 119 123 100 Länsi-Uusimaa 95 110 102 90 115 105 100 105 104 97 100 103 Keski-Uusimaa 75 88 101 46 59 75 70 73 83 71 73 89 Itä-Uusimaa 62 64 56 380380380380 324324324324 563563563563 122 130 216216216216 95 100 112 Varsinais-Suomi 80 94 102 72 93 147 81 85 125 80 82 115 Kanta-Häme 96 99 100 121 103 116 120 128 122 105 110 110 Päijät-Häme 95 97 88 67 57 62 98 105 108 96 101 95 Kymenlaakso 88 91 79 89 76 86 61 65 70 76 80 77 Etelä-Karjala 98 89 103 122 126 104 129 107 180180180180 108 102 128 Etelä-Savo 95 85 110 75 49 104 51 55 80 74 72 101 Keski-Suomi 110 100 103 99 102 86 119 98 153153153153 109 102 116 Tampere 97 114 89 120 154154154154 119 112 117 124 109 113 108 Satakunta 120 124 124 100 85 130 87 93 108 102 107 120 Etelä-Pohjanmaa 114 103 88 82 85 122 108 89 124 95 89 95 Pohjanmaa 121 110 82 93 96 78 96 80 140 105 98 93 Keski-Pohjanmaa ja Pietarsaari 127 116 128 65 67 43 118 97 107 109 102 113 Pohjois-Savo 128 117 104 109 113 58 132 109 118 124 116 101 Pohjois-Karjala 127 113 118 130 86 112 91 97 105 109 105 114 Jokilaaksot 103 91 89 224224224224 148 193193193193 115 122 165165165165 105 101 110 Kainuu 135 120 110 120 79 91 132 140 225225225225 123 118 125 Oulu-Koillismaa 77 70 84 94 97 92 126 104 142 96 90 107

Lappi 112 99 81 214214214214 141 120 116 123 93 116 111 89

Verrokkiryhmä 1 86 N/AN/AN/AN/A 98 78 N/AN/AN/AN/A 108 96 N/AN/AN/AN/A 105 97 N/AN/AN/AN/A 103 Verrokkiryhmä 2 97 N/AN/AN/AN/A 94 117 N/AN/AN/AN/A 124 94 N/AN/AN/AN/A 108 95 N/AN/AN/AN/A 102 Verrokkiryhmä 3 110 N/AN/AN/AN/A 96 97 N/AN/AN/AN/A 80 121 N/AN/AN/AN/A 138 107 N/AN/AN/AN/A 106

Verrokkiryhmä 4 113 N/AN/AN/AN/A 99 152152152152 N/AN/AN/AN/A 124 94 N/AN/AN/AN/A 109 104 N/AN/AN/AN/A 104

Kaikki yhteensä N/AN/AN/AN/A N/AN/AN/AN/A 97 N/AN/AN/AN/A N/AN/AN/AN/A 104 N/AN/AN/AN/A N/AN/AN/AN/A 112 N/AN/AN/AN/A N/N/N/N/AAAA 104

17

Kuva 6Kuva 6Kuva 6Kuva 6. Pelastustoimen alueet erillisten pientalojen syttymistaajuustiheyden mukaan valtakun-

nalliseen, verrokkiryhmän tasoon ja kronologiseen vertailutasoon nähden

Kuva Kuva Kuva Kuva 7777. Pelastustoimen alueet rivi- ja ketjutalojen syttymistaajuustiheyden mukaan valtakunnal-

liseen, verrokkiryhmän tasoon ja kronologiseen vertailutasoon nähden

18

Kuva Kuva Kuva Kuva 8888. Pelastustoimen alueet asuinkerrostalojen syttymistaajuustiheyden mukaan valtakunnal-


Pientalopaloissa tilanne on valtakunnalliseen tasoon nähden paras Oulu-Koillismaalla, Itä-

Uudellamaalla, Kymenlaaksossa ja verrokkiryhmän 1 pelastustoimen alueilla. Kainuussa, Sata-

kunnassa, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa kehitys on ollut vuonna 2011 vääränsuun-

taista ja pientaloja sattuu kerrosalaan nähden paljon.

7. Suurpalot

Suuronnettomuudella tarkoitetaan pelastustoimessa onnettomuuksia, joissa on

• kuollut viisi ihmistä tai

• kuollut tai loukkaantunut yhteensä kymmenen ihmistä tai

• aiheutunut yli 500 000 euron taloudelliset vahingot (Häkkinen 2008, 65).

Tulipaloja, jotka täyttivät jonkun näistä ehdoista, oli vuonna 2011 yhteensä 30. Yhtä vaille kaikki

olivat paloja, joissa taloudelliset vahingot ylittivät 500 000 euroa. Yhdessä palossa loukkaantu-

neita oli yhteensä 13, jolloin toinen ehto täyttyi. Kaikki palot olivat onnettomuustyypiltään raken-

nuspaloja tai rakennuspalovaaroja. (PRONTO)

19

Taulukko Taulukko Taulukko Taulukko 9999. Suurpalot verrokkiryhmittäin

Alue suurpalot

2011 suurpalot 2008 - 2010

suurpalotaajuus 2011 ( /100 000 as.)

valta-kunnallinen kronologinen

Verrokkiryhmä 1 11 75 0,46 82 44 Verrokkiryhmä 2 5 20 0,57 101 75 Verrokkiryhmä 3 7 38 0,51 91 55

Verrokkiryhmä 4 7 28 0,99 176176176176 75

Kaikki yhteensä 30 161 0,56 N/AN/AN/AN/A 56

Suurpaloja oli vähän vuosien 2008 - 2010 tasoon nähden ja laskua tapahtui kaikissa pelastus-

toimen verrokkiryhmissä. Vaikka kyse on yksittäisistä tapahtumista, tulos voi enteillä muutosta ja

onnistunutta suurpalojen torjuntaa esimerkiksi teollisuuskohteiden toiminnanharjoittajien ja työ-

tekijöiden koulutuksella. (Taulukko 9)

8. Taloudelliset vahingot

Taloudelliset vahingot aiheutuvat useimmin suurissa teollisuus- ja kokoontumisrakennuksissa

siinä missä merkittävimmät henkilövahingot sattuvat asuinrakennuksissa (PRONTO). Taulukos-

sa 10 on esitetty tulipalojen asukaskohtaisten taloudellisten vahinkojen jakaantuminen pelas-

tustoimen alueittain ja kuvassa 9 on esitetty sama kartalla.

Kanta-Hämeessä, Kainuussa, Keski-Suomessa ja Satakunnassa vahinkomäärä on vuosiin 2008

- 2010 verrattuna huomattavan korkea. Kanta-Hämeessä 77,5 % vahinkokertymästä on kol-

mesta vuonna 2011 sattuneesta suurpalosta. Kainuussa sattui yksi suurpalo ja Keski-

Suomessa kaksi. Nämä selittävät noin kolmanneksen kyseisten alueiden vahinkokertymästä.

Satakunnan kaksi suurpaloa nekin aiheuttivat lähes neljänneksen alueen kaikista taloudellisista

tulipalovahingoista.

Maastopalojen osalta taloudellista vahinkoa ei ole arvioitu PRONTOssa, joten esimerkiksi kesi-

en 2010 ja 2011 myrskyt ilmenevät ainoastaan mahdollisina rakennusten ja infrastruktuurin

vahinkoina. Taloudellisten vahinkojen arviointi ei perustu vakuutusyhtiöiden tietoihin vaan pelas-

tushenkilöstön arvioihin, joten erot eri tilastojen välillä ovat mahdollisia.

Lapissa tilanne on yhä valtakunnalliseen ja verrokkiryhmän tasoon nähden heikko, mutta asu-

kaskohtaiset vahingot ovat vähentyneet huomattavasti, jopa valtakunnallista ja verrokkiryhmän

vauhtia nopeammin. Vuosi 2011 oli taloudellisilla vahingoilla mitattuna erityisen hyvä 12 pelas-

tustoimen alueella. Vahingot laskivat aiempien vuosien tasoon nähden alle puoleen Keski-

Uudellamaalla, Etelä-Karjalassa, Päijät-Hämeessä, Itä-Uudellamaalla ja Tampereen aluepelas-

tuslaitoksen alueella.

Valtakunnalliseen tasoon nähden muita haasteellisia alueita ovat edellä mainittujen lisäksi Etelä-

Pohjanmaa ja Jokilaaksot. Verrokkiryhmissä 2 ja 4 taloudelliset vahingot ovat noin puolet suu-

20

remmat kuin valtakunnallisesti keskimäärin. Vastaavasti pienimmät vahingot ovat Keski-

Uudellamaalla, Helsingissä, Päijät-Hämeessä, Tampereen aluepelastuslaitoksen alueella ja Ete-

lä-Karjalassa.

Taulukko Taulukko Taulukko Taulukko 10101010. Taloudelliset vahingot tulipaloissa 2011 (PRONTO)

Pelastuslaitos

Omaisuusva-hingot yhteen-sä

taloudelli-set vahin-got per asukas valtakunnallinen verrokkiryhmä

kronologi-nen

Helsinki 9 427 772 16,0 55 86 112 Länsi-Uusimaa 9 407 922 21,9 75 118 96 Keski-Uusimaa 4 494 438 10,7 37 57 32 Itä-Uusimaa 2 447 945 25,9 89 59 45 Varsinais-Suomi 12 339 969 26,5 91 142 68 Kanta-Häme 16 931 136 97,0 332332332332 221221221221 266266266266 Päijät-Häme 3 434 436 17,0 58 39 44 Kymenlaakso 4 487 367 24,6 84 56 87 Etelä-Karjala 2 443 631 18,3 63 60 42 Etelä-Savo 4 535 040 29,3 100 66 74 Keski-Suomi 8 231 914 30,1 103 98 143 Tampere 8 856 940 18,2 62 97 47 Satakunta 11 284 726 49,7 170170170170 113 132 Etelä-Pohjanmaa 8 133 955 42,0 144 138 76 Pohjanmaa 3 392 290 23,1 79 76 65 Keski-Pohjanmaa ja Pietarsaari 3 219 082 32,3 111 106 99 Pohjois-Savo 7 279 763 29,4 101 96 106 Pohjois-Karjala 4 379 547 26,4 90 60 58 Jokilaaksot 5 144 234 41,4 142 94 75 Kainuu 4 426 570 53,9 185185185185 122 164164164164 Oulu-Koillismaa 9 028 020 33,3 114 109 105

Lappi 12 852 027 70,0 240240240240 159159159159 65

verrokkiryhmä 1 44 527 041 18,6 64 N/AN/AN/AN/A 64 verrokkiryhmä 2 38 585 610 43,8 150150150150 N/N/N/N/AAAA 115 verrokkiryhmä 3 41 728 655 30,6 105 N/AN/AN/AN/A 90

verrokkiryhmä 4 31 337 418 44,1 151151151151 N/AN/AN/AN/A 73

Kaikki yhteensä 156 178 724 29,2 N/AN/AN/AN/A N/AN/AN/AN/A 81

21

Kuva Kuva Kuva Kuva 8888. Pelastustoimen alueet taloudellisten vahinkojen mukaan valtakunnalliseen, verrokki-

ryhmän tasoon ja kronologiseen vertailutasoon nähden

Taulukossa 11 on tarkasteltu niitä tulipaloja, jotka eivät ole taloudellisilla vahingoilla tarkasteltu-

na suurpaloja eli yhteenlasketut vahingot ovat korkeintaan 500 000 euroa. Valtakunnallisella

tasolla tulipalokohtaiset vahingot ovat kasvaneet 16 % (taulukon 10 ”kronologinen”-sarakkeen

viimeinen rivi). Nousua on tapahtunut kaikissa verrokkiryhmissä ja 18 eri pelastustoimen alueel-

la (kuvan 9 oikeanpuoleisin kartta). Koska vahinkokertymä on kuitenkin laskenut, tämä voi tar-

koittaa kahta asiaa:

• suurpalojen aiheuttamat taloudelliset vahingot ovat pienentyneet merkittävästi

• vähäistä taloudellista vahinkoa aiheuttaneet tulipalot ovat vähentyneet.

Tulipaloluokituksen muutokset eivät vaikuta kyseiseen tilastoon, koska mukaan on luettu kaikki

tulipalojen onnettomuustyypit. Vuonna 2011 suurpalovahingot olivat noin 41 miljoonaa euroa,

kun ne vuosina 2008 - 2010 olivat keskimäärin noin 82 miljoonaa eli ensimmäinen väittämä

pitää paikkansa. Vuosina 2008 - 2010 40,9 % niistä paloista, joissa taloudelliset vahingot oli-

vat 1 - 500 000 euroa, vahingot jäivät enimmillään 500 euroon. Vuonna 2011 vastaava osuus

oli 40,4 % eli vähäistä vahinkoa aiheuttaneita paloja ei ollut suhteessa vähempää kuin aiem-

pinakaan vuosina eli toinen arvio ei pidä paikkaansa.

Johtopäätöksenä tämän perusteella tavallisissa paloissa, joissa vuosina 2008 - 2010 on sattu-

nut 20 000 euron vahingot, aiheutui vuonna 2011 keskimäärin 23 000 euron vahingot. Tämä

viittaa niin palovahinkojen inflaatioon kuin ihmisten kasvaneeseen omaisuuteenkin. Inflaation

aiheuttama ero vuoden 2011 ja vuosien 2008 - 2010 välillä oli keskimäärin 4,25 %, joten on-

nettomuuksien vahingot ovat kasvaneet myös reaaliarvoisesti (Kuluttajahintaindeksi

2005=100; Kuluttajahintaindeksi 2010=100).

22

Taulukko 1Taulukko 1Taulukko 1Taulukko 11111. Vahingot per tulipalo 2011 (PRONTO)

Pelastuslaitos

Omaisuusva-hingot ilman suurpalo-vahinkoja

Kaikki palot

Palot (pl. 0 € ja >500 000 € vahingon palot)

Euroa / palo (pl. 0 € ja >500 000 € vahingot)

valta-kunnalli-nen

verrokki-ryhmä kronologinen

Helsinki 7 064 332 1 180 721 9 757 64 82 149 Länsi-Uusimaa 5 808 602 954 485 11 903 78 100 112 Keski-Uusimaa 4 494 438 886 477 9 422 61 79 80 Itä-Uusimaa 2 447 945 291 121 20 231 132 132 152152152152 Varsinais-Suomi 7 316 059 1 142 521 13 935 91 117 104 Kanta-Häme 3 813 346 533 287 13 149 86 86 76 Päijät-Häme 3 434 436 691 365 9 409 61 62 69 Kymenlaakso 4 487 367 558 278 16 142 105 106 143 Etelä-Karjala 2 443 631 423 215 11 366 74 65 101 Etelä-Savo 3 989 490 522 246 16 152 105 82 93 Keski-Suomi 5 497 534 797 419 13 058 85 75 106 Tampere 8 856 940 1 287 603 14 688 96 123 117 Satakunta 8 576 746 740 434 19 671 128 129 144 Etelä-Pohjanmaa 7 028 955 666 305 22 970 150 131 129 Pohjanmaa 3 392 290 382 164 20 685 135 118 127 Keski-Pohjanmaa ja Pietarsaari 2 491 882 267 121 20 425 133 117 154154154154 Pohjois-Savo 7 279 763 727 374 19 465 127 111 124 Pohjois-Karjala 4 379 547 584 267 16 403 107 83 116 Jokilaaksot 4 302 234 431 216 19 826 129 101 129 Kainuu 2 972 410 268 128 23 042 150150150150 117 164164164164 Oulu-Koillismaa 6 811 330 698 392 17 244 113 99 135

Lappi 8 369 947 706 354 23 380 153153153153 119 135

verrokkiryhmä 1 33 540 371 5 449 2 817 11 906 78 N/AN/AN/AN/A 110 verrokkiryhmä 2 22 759 840 2 813 1 490 15 275 100 N/AN/AN/AN/A 111 verrokkiryhmä 3 34 945 385 3 960 1 997 17 499 114 N/AN/AN/AN/A 123

verrokkiryhmä 4 24 013 628 2 511 1 218 19 716 129 N/AN/AN/AN/A 123

Kaikki yhteensä 115 259 224 14 733 7 522 15 323 N/AN/AN/AN/A N/AN/AN/AN/A 116

23

Kuva 9Kuva 9Kuva 9Kuva 9. Pelastustoimen alueet tulipalokohtaisten taloudellisten vahinkojen mukaan valtakunnal-


Kalleimmat palot olivat keskimäärin Lapissa, Oulu-Koillismaalla ja Etelä-Pohjanmaalla. Tämä voi

osaltaan johtua siitä, että palokunta ei saavu niin nopeasti paikalle kuin eteläisessä Suomessa,

jossa on paljon riskialuetta I ja II. Omaisuusarvojen kasvaessa palokunnan toiminnalla, al-

kusammutuksella ja automaattisilla sammutuslaitteistoilla on yhä suurempi merkitys omaisuus-

vahinkojen torjunnalle.

9. Palot omaisuusvahingoiltaan merkittävimmissä rakennustyypeissä

Taulukossa 12 on ne vuonna 2011 sattuneet tulipalot, joiden onnettomuustyyppi on ollut joko

rakennuspalo tai rakennuspalovaara. Tulipalojen määrä on esitetty sekä verrokkiryhmittäin että

koko maan osalta. Koko maan osalta on myös esitetty kussakin rakennustyypissä sattuneiden

tulipalojen yhteiset omaisuusvahingot ja euromääräiset omaisuusvahingot jyvitettynä tulipalojen

määrälle.

Lihavoidut rakennustyypit ovat sellaisia, joissa sattui vuosina 2005 - 2009 keskimäärin vähin-

tään kymmenen tulipaloa vuodessa ja tulipalon keskimääräinen vahinko oli yli 100 000 euroa

(Häkkinen 2011, 10 - 11). Tällaisia rakennuksia olivat vuonna 2011 ainoastaan teollisuushallit,

joten suunta on niiltä osin hyvä. Tummennetuissa rakennustyypeissä sattui vuonna 2011 kui-

tenkin enemmän paloja kuin vuosina 2008 - 2010 keskimäärin, kuten kronologinen tarkastelu

taulukon 12 toiseksi viimeisellä rivillä osoittaa.

24

Taulukon oikealla puolella olevat huutomerkit osoittavat vuoden 2011 rakennuspalotilastojen

perusteella keskeisimmät rakennustyypit (joko yli 100 000 euron tulipalokohtaiset omaisuusva-

hingot tai yli 50 000 euron tulipalokohtaiset vahingot ja yli kymmenen tapausta vuodessa).

Taulukko 1Taulukko 1Taulukko 1Taulukko 12222. Omaisuusvahingot eri rakennustyypeissä 2011

Rakennustyyppi

Verrokkiryhmä

Yht. Omaisuus-vahingot

Vahingot per palo 1 2 3 4

Ammatillisen oppilaitoksen rakeAmmatillisen oppilaitoksen rakeAmmatillisen oppilaitoksen rakeAmmatillisen oppilaitoksen raken-n-n-n-nusnusnusnus 7777 4444 7777 1111 19191919 35 42535 42535 42535 425 1 8641 8641 8641 864 Asuntola yms. 38 9 13 11 71 159 260 2 243 Elokuvateatteri 1 1 200 200 Eläinsuoja, ravihevostalli, maneesi yms. 6 1 5 2 14 467 690 33 406 Hotelli yms. 10 4 5 24 43 723 775 16 832 Järjestön, liiton, työnantajan yms. opetusrakennus 1 1 20 20 Jäähalli 1 1 10 000 10 000 Kahden asunnon talo 40 18 33 15 106 3 486 930 32 896 Kasvihuone 2 4 6 439 130 73 188 Kauppavarasto 4 5 2 2 13 182 215 14 017 Kehitysvammaisten hoitolaitos 1 3 6 10 2 050 205 Keskussairaala 2 2 1 3 8 1 508 280 188 535 !

Ketjutalo 7 4 2 1 14 439 190 31 371 Kirjasto tai arkisto 1 2 2 1 6 808 960 134 827 !

Kirkko, kappeli, luostari tai rukKirkko, kappeli, luostari tai rukKirkko, kappeli, luostari tai rukKirkko, kappeli, luostari tai ruko-o-o-o-ushuoneushuoneushuoneushuone 4444 2222 2222 8888 3 5003 5003 5003 500 438438438438 Korkeakoulurakennus 2 2 0 0 Kulkuneuvojen suoja- tai huoltora-kennus 17 10 19 14 60 1 897 060 31 618 Lasten päiväkotiLasten päiväkotiLasten päiväkotiLasten päiväkoti 10101010 1111 7777 1111 19191919 284 100284 100284 100284 100 14 95314 95314 95314 953 Lasten- tai koulukoti 1 1 2 4 18 100 4 525 Liike- tai tavaratalo, kauppakeskus 35 10 23 9 77 1 261 800 16 387 Loma-, lepo- tai virkistyskoti 1 2 3 39 250 13 083 Luhtitalo 26 3 19 10 58 2 477 072 42 708 Monitoimihalli tai muu urheiluhalli 3 3 6 3 900 650 Museo tai taidegalleria 1 1 0 0 Muu asuinkerrostalo 745 186 300 98 1 329 7 429 920 5 591 Muu asuntolarakennus 9 1 1 2 13 39 530 3 041 Muu erillinen pientalo 14 8 14 6 42 239 100 5 693 Muu huoltolaitosrakennus 7 8 5 8 28 16 716 597 Muu kokoontumisrakennus 2 3 3 1 9 44 410 4 934 Muu liikenteen rakennus 7 7 110 830 15 833 Muu maa-, metsä- tai kalatalouden rakennus 27 19 28 14 88 3 183 270 36 174 Muu majoitusliikerakennus 3 2 2 3 10 174 030 17 403 Muu myymälärakennusMuu myymälärakennusMuu myymälärakennusMuu myymälärakennus 26262626 23232323 20202020 14141414 83838383 1 643 5591 643 5591 643 5591 643 559 19 80219 80219 80219 802

25

Muu sairaala 9 4 6 2 21 19 520 930 Muu teollisuuden tuotantorakeMuu teollisuuden tuotantorakeMuu teollisuuden tuotantorakeMuu teollisuuden tuotantoraken-n-n-n-nusnusnusnus 58585858 61616161 57575757 38383838 214214214214 4 488 7604 488 7604 488 7604 488 760 20 97620 97620 97620 976 Muu terveydenhuoltorakennus 5 2 4 1 12 47 600 3 967 Muu urheilu- tai kuntoilurakennus 2 5 4 1 12 276 135 23 011 Muu uskonnollisen yhteisön raken-nus 1 2 3 852 000 284 000 !

Muu varastorakennus 47 37 60 45 189 4 946 040 26 170 Muualla luokittelematon opetusra-kennus 2 3 1 1 7 141 170 20 167 Muualla luokittelematon rakennus 30 34 38 32 134 711 690 5 311 Muualla luokittelematon sosiaalitoi-men rakennus 4 3 6 13 396 347 30 488 MyymälähalliMyymälähalliMyymälähalliMyymälähalli 13131313 11111111 6666 7777 37373737 3 171 8103 171 8103 171 8103 171 810 85 72585 72585 72585 725 !

Navetta, sikala, kanala yms.Navetta, sikala, kanala yms.Navetta, sikala, kanala yms.Navetta, sikala, kanala yms. 13131313 5555 30303030 13131313 61616161 4 027 6104 027 6104 027 6104 027 610 66 02666 02666 02666 026 !

Pysäköintitalo 1 1 39 750 39 750 Rautatie- tai linja-autoasema, lento- tai satamaterminaali 3 3 6 7 050 1 175 Ravintola yms. 12 8 8 6 34 1 894 223 55 712 !

Rivitalo 100 53 80 72 305 3 560 568 11 674 Saunarakennus 65 51 102 68 286 3 397 020 11 878 SeuraSeuraSeuraSeura---- tai kerhorakennus yms.tai kerhorakennus yms.tai kerhorakennus yms.tai kerhorakennus yms. 2222 1111 11114444 1111 18181818 145 820145 820145 820145 820 8 1018 1018 1018 101 Seurakuntatalo 1 1 1 3 650 217 Talousrakennus 53 49 75 36 213 3 171 515 14 890 Teatteri, ooppera-, konsertti- tai kongressitalo 1 1 1 3 5 700 1 900 Tennis-, squash- tai sulkapallohalli 2 2 9 410 4 705 TeollisuusTeollisuusTeollisuusTeollisuus---- tatatatai pienteollisuustaloi pienteollisuustaloi pienteollisuustaloi pienteollisuustalo 16161616 11111111 26262626 11111111 64646464 4 371 4804 371 4804 371 4804 371 480 68 30468 30468 30468 304 !

TeollisuushalliTeollisuushalliTeollisuushalliTeollisuushalli 59595959 55555555 71717171 53535353 238238238238 26 220 26 220 26 220 26 220

992992992992 110 172110 172110 172110 172 !

!

TeollisuusvarastoTeollisuusvarastoTeollisuusvarastoTeollisuusvarasto 13131313 7777 9999 4444 33333333 834 351834 351834 351834 351 25 28325 28325 28325 283 Terveydenhuollon erityislaitos 6 1 3 2 12 10 950 913 Terveyskeskus 2 5 8 4 19 36 824 1 938 Tietoliikenteen rakennus 2 1 3 1 580 527 Toimistorakennus 56 9 9 16 90 1 260 191 14 002 TutkimuslaitosrakennusTutkimuslaitosrakennusTutkimuslaitosrakennusTutkimuslaitosrakennus 4444 1111 5555 5 8005 8005 8005 800 1 1601 1601 1601 160 Uimahalli 1 2 1 4 500 125 Vanhainkoti 13 17 10 10 50 85 961 1 719 Vankila 4 2 4 3 13 168 370 12 952 Vapaa-ajan asuinrakennus 33 44 46 43 166 4 605 620 27 745 Viljankuivaamo ja viljan säilytysra-kennus 13 13 9 2 37 1 039 130 28 085 Voimalaitosrakennus 9 9 12 19 49 686 030 14 001 Vuokrattava lomamökki tai -osake 1 3 4 27 590 6 898

Yhden asunnon talo 337 243 417 254 1 251 28 670

614 22 918 Yhdyskuntatekniikan rakennus 3 7 4 2 16 171 230 10 702

26

Yleissivistävän oppilaitoksen raken-nus 26 14 20 14 74 2 834 990 38 311

(tyhjä) 76 30 38 13 157 258 371 1 646

väestö 2010

2 391 033

880 122

1 365 803

710 311

5 347 269

Paloja lihavoiduissa rakennustyy-peissä 100 000 asukasta kohden 9,4 20,6 18,3 20,1 14,9

valtakunnallinen 63 138 123 135 N/AN/AN/AN/A

kronologinen 102 124 120 101 111

Kaikki yhteensä 2

156 1

129 1

716 1 018 6 019 129 730

234 21 553

Poiketen vuosien 2005 - 2009 omaisuusvahingoiltaan merkittävimmistä rakennustyypeistä kes-

kussairaalat, kirjastot ja arkistot, muut uskonnollisten yhteisöjen rakennukset ja ravintolat yms.

ovat vuoden 2011 tilastojen perusteella keskeiset turvallisuuden kehittämiskohteet. Niin vuosi-

en 2005 - 2009 kuin vuoden 2011 tilastojen perusteella myymälähallit, navetat, sikalat, kanalat

yms., teollisuus- ja pienteollisuustalot sekä erityisesti teollisuushallit ovat rakennustyyppeinä

keskeisessä asemassa omaisuusvahinkojen torjunnassa.

Verrokkiryhmien väliseen rakennustyyppikohtaiseen tarkasteluun aineisto on suppea. Teolli-

suushalli- sekä teollisuus- ja pienteollisuustalopaloja on verrokkiryhmän 1 pelastustoimen alu-

eilla väestömäärään suhteutettuna alle puolet verrokkiryhmien 2 ja 3 alueisiin nähden ja noin

kolmannes verrokkiryhmään 4 verrattuna. Tämä voi osin selittyä myös erilaisella elinkeinoraken-

teella, mikä ei kuitenkaan tarkoita, ettei asiaan tulisi suhtautua verrokkiryhmissä 2, 3 ja 4 sitä

vakavammin.

10. Syttymissyyt

Syttymissyitä on PRONTO-luokittelussa 30, joiden lisäksi on vaihtoehto ”Ei voida arvioida” ja

joitain selosteita, joissa kyseinen kenttä on jätetty tyhjäksi. Näiden pohjalta syttymissyitä yhdis-

telemällä on laadittu 18 kohdan lista, joka löytyy myös PRONTOn aiheutuneiden vahinkojen

mittareista (PRONTO). Liitteessä 1 on tulipalot syttymissyittäin ja pelastustoimen alueittain.

Liitteessä 2 on laskettu tulipalomääristä kullekin pelastustoimen alueelle ja verrokkiryhmälle

syttymissyykohtainen tulipalosuhde, jota on verrattu valtakunnalliseen, verrokkiryhmän sekä

vuosien 2009 - 2010 tasoon. Kronologisena vertailutasona on käytetty poikkeuksellisesti vuo-

sia 2009 ja 2010, koska vuoden 2008 syttymissyytilastointi eroaa merkittävästi muista vertai-

luajanjakson tilastoista.

Vuonna 2011 merkittävimmät yksittäiset tulipalojen syttymissyyt liittyivät koneisiin, laitteisiin ja

prosesseihin, jotka aiheuttivat 3 250 tulipaloa. Kone-, laite- ja prosessipalot olivat hienoisessa

27

kasvussa kaikissa verrokkiryhmissä (liitteet 1 ja 2), vaikka yleisesti Pohjanmaalla paloissa oli

laskua (kuva 10).

Kuva Kuva Kuva Kuva 10101010. Pelastustoimen alueet kone-, laite- ja prosessipalojen mukaan valtakunnalliseen, ver-

rokkiryhmän tasoon ja kronologiseen vertailutasoon nähden

Tahallaan sytytettyjä paloja oli 1 205. Niiden määrä oli noussut noin viidenneksellä vuosien

2009 - 2010 keskiarvosta ja nousua oli 17 pelastustoimen alueella (kuvan 11 oikeanpuoleisin

kartta). Tahallaan sytytetyt palot olivat toiseksi suurin välitön syy palokuolemiin (PRONTO). Ta-

hallaan sytytetyt palot olivat merkittävin syttymissyy onnettomuustyypiltään muiksi tulipaloiksi

luokitelluissa paloissa (taulukko 13).

28

Kuva Kuva Kuva Kuva 11111111. Pelastustoimen alueet tahallisten palojen mukaan valtakunnalliseen, verrokkiryhmän


Salaman aiheuttamia paloja oli vuonna 2011 yhteensä 579 ja niitä oli 76 prosenttia enemmän

kuin vuosina 2008 - 2010 keskimäärin. Salamat ovat syttymissyynä viidenneksi yleisin. (liitteet

1 ja 2) Onnettomuustyyppikohtaisessa tarkastelussa salamat ovat maastopalojen kolmanneksi

yleisin syy nuotioiden ja roskien polton jälkeen, mutta rakennuspalojen ja rakennuspalovaarojen

yhteenlasketulla määrällä vasta kahdeksanneksi yleisin syy (taulukko 13).

Taulukko 13Taulukko 13Taulukko 13Taulukko 13. Tulipalot syttymissyittäin ja onnettomuustyypeittäin

SyttymissyySyttymissyySyttymissyySyttymissyy

LiiLiiLiiLiikenkenkenken----nenenenevävävävälililili----nenenenepalopalopalopalo

MaasMaasMaasMaas----totototopapapapalolololo

Muu Muu Muu Muu tulitulitulituli----palopalopalopalo

RaRaRaRakenkenkenken----nusnusnusnuspapapapa----lolololo

RaRaRaRakenkenkenken----nusnusnusnuspapapapa----lolololovaavaavaavaarararara

RaRaRaRakenkenkenkennusnusnusnuspapapapa----lot ja ralot ja ralot ja ralot ja rakenkenkenken----nusnusnusnuspapapapalolololovaavaavaavaaratratratrat

Kaikki Kaikki Kaikki Kaikki yhteensäyhteensäyhteensäyhteensä

Kulotus 1 144 13 14 0 14 172172172172 Ilotulite, pyrotekniset tuotteet 1 20 68 11 12 23 112112112112 Nuotio, grilli 0 344 181 13 11 24 549549549549 Roskien poltto 1 321 211 21 14 35 568568568568 Lasten tulenkäsittely 5 112 87 33 21 54 258258258258 Kynttilä, ulkotuli 0 3 14 49 48 97 114114114114 Hankauslämpö, itsesyttymä, räjähdys 115 131 165 45 67 112 523523523523 Tulityö 16 5 19 101 49 150 190190190190 Salama 2 274 94 152 57 209 579579579579 Savuke tai muu tupakka-aine 2 264 264 101 118 219 749749749749 Kuuma esine, tuhka tai kipinä 65 127 108 112 117 229 555529292929 Tahallaan sytytetty palo 219 67 631 173 115 288 1 2051 2051 2051 205 Nokipalo 0 0 2 13 289 302 304304304304 Tulisija, hormi (ei nokipalo) 8 16 26 327 91 418 468468468468

29

Ruoanvalmistus 1 3 49 89 972 1 061 1 1141 1141 1141 114 Kone, laite tai prosessi 1 222 111 280 580 1 057 1 637 3 2503 2503 2503 250 Muu tunnettu syy 265 417 763 257 291 548 1 9931 9931 9931 993 Syy tuntematon 551 411 495 470 129 599 2 0562 0562 0562 056

YhteensäYhteensäYhteensäYhteensä 2 4742 4742 4742 474 2 7702 7702 7702 770 3 4703 4703 4703 470 2 5612 5612 5612 561 3 4583 4583 4583 458 6 0196 0196 0196 019 14 73314 73314 73314 733

Ruoanvalmistuksesta johtuvia paloja oli 1 114 ja se oli kolmanneksi suurin yksittäinen syy. Ruo-

anlaitosta aiheutuneita paloja oli suhteellisesti eniten Helsingissä, Lapissa, Kanta-Hämeessä ja

Itä-Uudellamaalla. (kuva 12 sekä liitteet 1 ja 2)

Kuva Kuva Kuva Kuva 12121212. Pelastustoimen alueet ruoanlaitosta aiheutuneiden palojen mukaan valtakunnalliseen,

verrokkiryhmän tasoon ja kronologiseen vertailutasoon nähden

Vastaavasti ilotulitteet olivat vähäisin yksittäinen syy ja niiden määrä oli laskenut vuonna 2011

aiempien vuosien noin 160 palosta 112 paloon. Kynttiläpaloja oli myös vähän (114 paloa) ja

niiden määrä oli laskussa.

Savukkeet ja muut tupakka-aineet olivat aiheuttaneet yhdeksän prosenttia vähemmän tulipaloja

kuin vuosina 2009 - 2010 keskimäärin. Tulipalojen syttymissyynä ne ovat yhä neljänneksi suu-

rin ja palokuolemissa ne olivat merkittävin yksittäinen välitön syy.

Vaikka nokipalot ovat tulipalojen kokonaismäärällä mitattuna vasta sijalla 11/16, aiheuttavat ne

neljänneksi eniten rakennuspaloja koneiden, laitteiden ja prosessien, ruoanvalmistuksen sekä

tulisijojen jälkeen. Samoin tulisijapaloista merkittävä osa on rakennuspaloja, ja vaikka ne tulipa-

lojen kokonaismäärässä ovat vasta kymmenenneksi yleisin syttymissyy, ne aiheuttavat kolman-

neksi eniten rakennuspaloja (taulukko 13 ja liite 1).

30

11. Johtopäätökset

Paloturvallisuuden kokonaistilanne on parantunut Suomessa seuraavilla tekijöillä tarkasteltuina:

+ palokuolemat,

+ tulipalojen aiheuttamat hoitopäivät,

+ tulipaloissa loukkaantumiset,

+ tulipalojen kokonaismäärä,

+ suurpalot,

+ omaisuusvahingot yleisesti,

+ omaisuusvahingoiltaan merkittävissä rakennuksissa aiheutuneet omaisuusvahingot ja

+ tahallisiksi arvioitujen tulipalojen osuus niistä paloista, joissa tahallisuutta on arvioitu.

Lisäksi syttymissyinä ruoanvalmistus, lasten tulenkäsittely, tulityöt, tupakointi, nokipalot, tulisijat,

ilotulitteet, kynttilät, roskien poltto, nuotiot ja grillit sekä kulotus ovat pienentyneet. Nokipalojen

ja tulisijojen aiheuttamien palojen vähentyminen voi olla tekijänä myös erillisten pientalojen pa-

lojen vähenemisen taustalla.

Mittarit, joilla paloturvallisuudessa on edelleen kehittämistä, ovat:

– tulipalokohtaiset omaisuusvahingot,

– palojen määrä omaisuusvahingoiltaan merkittävissä rakennuksissa,

– asuinrakennuspalojen määrä,

– tahallisuus syttymissyynä,

– salamat syttymissyynä,

– hankauslämpö, itsesyttymä ja räjähdys syttymissyinä,

– koneet, laitteet ja prosessit syttymissyinä.

Asuinrakennuspalojen määrän kasvun taustalla voi olla 1.1.2009 voimaan astunut tilastollinen

muutos, jolla otettiin käyttöön rakennuspalovaara syttymissyynä (Tillander 2008a). Näinpä kro-

nologisessa tarkastelussa vuoden 2008 palot ovat alakanttiin vuosiin 2009 - 2011 nähden

etenkin asuinkerrostalopalojen osalta, joista noin kolme neljästä on rakennuspalovaaroja.

Se, että omaisuusvahingoiltaan merkittävissä rakennuksissa on pienemmät vahingot tulipalojen

kasvaneesta määrästä huolimatta, kertoo mahdollisesta muutoksesta kohteiden toiminnassa ja

tekniikassa, joilla tulipalot on saatu rajattua, vaikka paloista on yhä tullut pelastustoimen tehtä-

viä. Osaltaan tähän vaikuttaa myös edellä mainittu rakennuspalovaara uutena onnettomuus-

tyyppinä, jolloin onnettomuusmäärä kasvaa ja vahingot pienenevät.

31

Lähteet

Arvio tulipalon syystä. Pelastusopisto. 21 s. Saatavissa:

http://www.pelastusopisto.fi/pelastus/images.nsf/files/A11144174FEFC273C2257516003E

0C4E/$file/Tulipalonsyy.ppt. Viitattu 22.2.2012.

Haikonen, K. 20.5.2011. Yksityinen tiedonanto.

Häkkinen, S. 2008. Tilastollisen paloturvallisuusseurannan kehittäminen. Tampereen teknillinen

yliopisto. 109 s. + liitt. 29 s. Saatavissa:

http://www.pelastuslaitokset.fi/filewrap.php?c=&f=Tilastollisen_paloturvallisuusseurannan_keh

ittaminen.pdf. Viitattu 10.2.2012.

Häkkinen, S. 2011. Aiheutuneiden vahinkojen tunnuslukujen laskentaperusteet ja tulkintaohjeet.

Paloturvallisuusseurannan kehittäminen. Suomen Palopäällystöliitto. 23 s. Saatavissa:

http://www.pelastuslaitokset.fi/filewrap.php?c=&f=Aiheutuneiden_vahinkojen_manuaali.pdf.

Viitattu 7.2.2012.

Kuluttajahintaindeksi 2005=100. StatFin-tilastotietokanta. Tilastokeskus. Saatavissa:

http://pxweb2.stat.fi/Dialog/varval.asp?ma=010_khi_tau_101_fi&ti=Kuluttajahintaindeksi+200

5%3D100&path=../Database/StatFin/hin/khi/&lang=3&multilang=fi. Viitattu 17.2.2012.

Kuluttajahintaindeksi 2010=100. StatFin-tilastotietokanta. Tilastokeskus. Saatavissa:

http://pxweb2.stat.fi/Dialog/varval.asp?ma=008_khi_tau_109_fi&ti=Kuluttajahintaindeksi+201

0%3D100&path=../Database/StatFin/hin/khi/&lang=3&multilang=fi. Viitattu 17.2.2012.

Pelastuslaitosten verrokkiryhmittely (vuoden 2008 tiedoilla). Pelastuslaitokset. Mittaristo. Saa-

tavissa: http://www.pelastuslaitokset.fi/index.php?p=Mittaristo. Viitattu 4.11.2011.

PRONTO - pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilasto. Saatavissa: http://prontonet.fi. Vii-

tattu 31.1.2012.

Tillander, K. 2008a. Rakennuspalovaara ja rakennuspalo. PRONTO-seminaari. 2.-3.12.2008.

23 s. Saatavissa:

http://www.pelastusopisto.fi/pelastus/images.nsf/files/E85C99A5DA8ACF96C2257514004

E176F/$file/Rakennuspalovaara.ppt. Viitattu 22.2.2012.

Tillander, K. 2008b. Omaisuusvahinkojen arviointi. PRONTO-seminaari 2.-3.12.2008. 28 s.

Saatavissa:

http://www.pelastusopisto.fi/pelastus/images.nsf/files/D55B8E14B35F1ADCC2257532003

BD935/$file/Omaisuusvahingot.ppt. Viitattu 22.2.2012.

Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain 1980 - 2010. StatFin-tilastotietokanta. Väes-

törakenne. Tilastokeskus. Saatavissa:

32

http://pxweb2.stat.fi/Dialog/varval.asp?ma=050_vaerak_tau_104_fi&ti=V%E4est%F6+i%E4n

+%281%2Dv%2E%29+ja+sukupuolen+mukaan+alueittain+1980+%2D+2010&path=../Dat

abase/StatFin/vrm/vaerak/&lang=3&multilang=fi. Viitattu 1.2.2012.

33

Liite 1. Tulipalot 2011 syttymissyittäin ja pelastustoimen alueittain

Syttymissyyt

Pelastustoimen alueet Verrokkiryhmä

Yht 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 1 2 3 4

Ruoanvalmistus 206 82 58 24 70 47 50 37 28 15 58 114 27 22 30 16 58 27 18 14 55 58 530 185 267 132 1114 Tahallaan syty-tetty palo 154 88 82 11 110 41 79 55 36 37 50 90 67 15 26 17 36 42 36 22 81 30 524 253 261 167 1205 Lasten tulenkä-sittely 17 18 15 8 31 7 15 10 9 6 9 30 11 11 6 5 6 10 12 5 11 6 111 51 57 39 258

Tulityö 9 10 4 3 14 6 13 6 4 8 10 13 14 9 6 2 12 12 5 7 14 9 50 42 57 41 190 Savuke tai muu tupakka-aine 119 60 60 10 51 22 25 31 24 21 48 67 31 17 10 14 20 25 10 15 36 33 357 119 169 104 749 Kone, laite tai prosessi 210 201 170 69 223 136 159 124 91 102 188 265 205 175 79 71 195 146 98 58 137 148 1069 693 936 552 3250 Tulisija, hormi (ei nokipalo) 18 19 14 11 39 11 21 19 14 17 46 29 32 36 14 14 25 14 23 9 21 22 119 94 170 85 468

Nokipalo 0 22 3 8 22 10 11 10 11 4 19 31 21 27 24 11 18 12 12 8 9 11 78 60 119 47 304

Salama 1 16 12 10 54 27 33 26 20 48 57 46 28 46 13 5 28 25 20 24 9 31 129 124 178 148 579 Hankauslämpö, itsesyttymä, räjähdys 4 30 22 7 28 13 30 24 25 39 29 33 33 44 21 18 21 27 18 5 36 16 117 107 194 105 523 Ilotulite, pyrotek-niset tuotteet 13 19 4 0 10 5 7 2 0 3 9 10 9 6 1 2 3 2 3 1 0 3 56 23 21 12 112

Kynttilä, ulkotuli 11 12 9 2 7 5 3 3 3 4 9 4 5 3 4 2 7 7 1 3 7 3 43 18 35 18 114

Roskien poltto 5 32 20 8 51 23 22 17 20 28 33 39 21 32 18 13 37 36 32 14 32 35 147 91 185 145 568

Nuotio, grilli 49 45 39 16 41 25 23 18 12 16 23 59 20 14 17 5 32 18 17 5 24 31 233 102 127 87 549

Kulotus 0 3 3 4 12 3 7 5 4 3 6 9 8 26 5 3 14 4 23 6 9 15 27 27 67 51 172 Kuuma esine, tuhka tai kipinä 25 21 26 9 34 20 23 22 20 22 24 49 35 26 14 21 28 21 22 7 25 35 155 109 158 107 529

Muu tunnettu syy 195 135 165 45 149 71 72 82 60 79 105 170 98 63 38 35 86 81 42 40 83 99 814 368 470 341 1993

Syy tuntematon 144 141 180 46 196 61 98 67 42 70 74 229 75 94 56 13 101 75 39 25 109 121 890 347 489 330 2056

Yhteensä 1180 954 886 291 1142 533 691 558 423 522 797 1287 740 666 382 267 727 584 431 268 698 706 5449 2813 3960 2511 14733

34

Liite 2. Syttymissyiden indeksiluvut eri vertailutasoihin nähden

Syttymissyyt

Pelastustoimen alueet Verrokkiryhmät

Yht 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 1 2 3 4

Ruoanvalmistus 0,35 0,19 0,14 0,25 0,15 0,27 0,25 0,20 0,21 0,10 0,21 0,23 0,12 0,11 0,20 0,16 0,23 0,16 0,14 0,17 0,20 0,32 0,22 0,21 0,20 0,19 0,21

valtakunnallinen 168168168168 92 66 122 72 129 119 97 101 47 102 112 57 55 98 77 112 78 70 82 98 152152152152 106 101 94 89

verrokkiryhmä 158158158158 86 62 121 68 128 118 97 107 52 108 105 57 58 105 82 120 88 78 92 104 170170170170

kronologinen 86 85 84 252252252252 114 119 85 114 122 70 102 101 113 94 83 84 83 83 75 85 107 103 92 113 96 88 95 Tahallaan sytytetty palo 0,26 0,21 0,19 0,12 0,24 0,23 0,39 0,30 0,27 0,24 0,18 0,18 0,30 0,08 0,18 0,17 0,15 0,25 0,29 0,27 0,30 0,16 0,22 0,29 0,19 0,24 0,23


verrokkiryhmä 119 94 89 41 108 82 136 105 141 102 96 84 103 41 93 89 76 108 123 114 151515157777 70

kronologinen 147 114 96 100 125 117 113 97 113 190190190190 131 110 156156156156 81 123 154154154154 111 127 129 260260260260 109 68 120 117 115 126 119

Lasten tulenkäsittely 0,03 0,04 0,04 0,08 0,07 0,04 0,07 0,05 0,07 0,04 0,03 0,06 0,05 0,06 0,04 0,05 0,02 0,06 0,10 0,06 0,04 0,03 0,05 0,06 0,04 0,05 0,05


verrokkiryhmä 62 90 77 146 144 69 128 95 161161161161 71 79 132 84 136 98 120 58 110 176176176176 111 97 60

kronologinen 87 78 62 200200200200 101 74 60 83 129 100 95 111 85 200200200200 35 100 71 105 126 251251251251 58 50 89 80 80 100 86

Tulityö 0,02 0,02 0,01 0,03 0,03 0,03 0,06 0,03 0,03 0,05 0,04 0,03 0,06 0,05 0,04 0,02 0,05 0,07 0,04 0,09 0,05 0,05 0,02 0,05 0,04 0,06 0,04


verrokkiryhmä 73 112 45 67 144 72 135 69 72 90 88 127 129 111 98 48 116 125 70 148 124 85

kronologinen 64 86 50 150 107 80 162162162162 71 114 115 111 76 88 72 75 44 160160160160 141 56 100 82 78 78 100 92 95 90 Savuke tai muu tupakka-aine 0,20 0,14 0,14 0,11 0,11 0,13 0,12 0,17 0,18 0,14 0,18 0,14 0,14 0,09 0,07 0,14 0,08 0,15 0,08 0,18 0,13 0,18 0,15 0,14 0,12 0,15 0,14


verrokkiryhmä 135 94 96 78 73 93 92 126 145 93 142 92 101 71 55 114 65 103 55 125 107 123

kronologinen 114 92 108 74 71 98 79 61 87 96 118 109 76 65 74 87 69 116 53 116 105 77 99 75 90 88 91 Kone, laite tai pro-sessi 0,36 0,47 0,40 0,73 0,48 0,78 0,79 0,68 0,68 0,66 0,69 0,54 0,90 0,90 0,54 0,71 0,79 0,88 0,79 0,71 0,51 0,81 0,45 0,79 0,69 0,78 0,61


verrokkiryhmä 80 105 90 93 107 99 100 86 99 85 100 121 115 132 79 104 115 113 102 91 74 104

35

kronologinen 101 113 91 115 100 123 109 93 98 101 109 114 115 105 85 84 125 112 82 97 84 105 104 110 101 100 104 Tulisija, hormi (ei nokipalo) 0,03 0,04 0,03 0,12 0,08 0,06 0,10 0,10 0,10 0,11 0,17 0,06 0,14 0,19 0,10 0,14 0,10 0,08 0,19 0,11 0,08 0,12 0,05 0,11 0,12 0,12 0,09


verrokkiryhmä 61 89 67 109 168168168168 59 97 98 84 92 135 119 132 149 77 113 81 71 155155155155 92 62 100

kronologinen 116 76 100 95 98 55 131 119 76 63 102 88 94 80 72 100 82 72 79 79 77 70 93 96 85 72 86

Nokipalo 0,00 0,05 0,01 0,08 0,05 0,06 0,05 0,05 0,08 0,03 0,07 0,06 0,09 0,14 0,16 0,11 0,07 0,07 0,10 0,10 0,03 0,06 0,03 0,07 0,09 0,07 0,06


verrokkiryhmä 0 157157157157 22 124 145 84 80 80 94 39 80 195195195195 136 160160160160 188188188188 127 83 109 146 147 38 91

kronologinen 0 84 75 61 70 57 122 83 110 31 63 74 70 79 80 76 77 104 141 94 99 55 75 74 79 77 76

Salama 0,00 0,04 0,03 0,11 0,12 0,15 0,16 0,14 0,15 0,31 0,21 0,09 0,12 0,24 0,09 0,05 0,11 0,15 0,16 0,29 0,03 0,17 0,05 0,14 0,13 0,21 0,11


verrokkiryhmä 3 69 53 75 215215215215 110 116 101 115 149 160160160160 175175175175 88 182182182182 68 39 87 72 77 140 26 81

kronologinen 100 76 199199199199 133 245245245245 163163163163 188188188188 217217217217 143 193193193193 259259259259 164164164164 311311311311 144 118 67 89 71 138 146 58 194194194194 165165165165 198198198198 133 139 152152152152 Hankauslämpö, itsesyttymä, räjäh-dys 0,01 0,07 0,05 0,07 0,06 0,07 0,15 0,13 0,19 0,25 0,11 0,07 0,15 0,23 0,14 0,18 0,08 0,16 0,14 0,06 0,13 0,09 0,05 0,12 0,14 0,15 0,10


verrokkiryhmä 14 143 107 61 123 61 122 108 132 171171171171 75 138 120 160160160160 101 127 60 110 98 41 94 59

kronologinen 28 175175175175 141 140 83 104 261261261261 96 161161161161 140 80 129 125 96 150 103 98 139 109 63 92 60 110 133 102 107 110 Ilotulite, pyrotekniset tuotteet 0,02 0,04 0,01 0,00 0,02 0,03 0,03 0,01 0,00 0,02 0,03 0,02 0,04 0,03 0,01 0,02 0,01 0,01 0,02 0,01 0,00 0,02 0,02 0,03 0,02 0,02 0,02


verrokkiryhmä 94 189189189189 41 0 92 110 133 42 0 115 214214214214 88 152152152152 202202202202 44 131 79 71 143 72 0 97

kronologinen 70 114 20 0 54 143 350350350350 31 0 55 90 80 90 150150150150 25 40 67 57 75 67 0 120 65 98 63 71 70

Kynttilä, ulkotuli 0,02 0,03 0,02 0,02 0,02 0,03 0,01 0,02 0,02 0,03 0,03 0,01 0,02 0,02 0,03 0,02 0,03 0,04 0,01 0,04 0,03 0,02 0,02 0,02 0,03 0,03 0,02


verrokkiryhmä 104 156156156156 119 104 84 140 73 80 88 102 128 46 108 60 106 78 110 167167167167 32 144 101 65

kronologinen 61 159159159159 112 133 74 77 67 38 100 115 200200200200 38 83 120 73 31 82 127 25 100 107 75 80 68 94 90 83

Roskien poltto 0,01 0,07 0,05 0,08 0,11 0,13 0,11 0,09 0,15 0,18 0,12 0,08 0,09 0,17 0,12 0,13 0,15 0,22 0,26 0,17 0,12 0,19 0,06 0,10 0,14 0,20 0,11


verrokkiryhmä 14 121 77 82 178178178178 127 105 90 110 89 89 130 89 122 91 96 110 106 126 84 87 93

36

kronologinen 111 81 66 43 77 92 94 67 108 122 101 91 70 94 109 60 100 122 121 112 104 109 80 74 97 118 92

Nuotio, grilli 0,08 0,10 0,09 0,17 0,09 0,14 0,11 0,10 0,09 0,10 0,08 0,12 0,09 0,07 0,12 0,05 0,13 0,11 0,14 0,06 0,09 0,17 0,10 0,12 0,09 0,12 0,10


verrokkiryhmä 85 108 95 146 90 124 98 85 97 84 90 124 76 78 125 54 139 89 112 50 95 138

kronologinen 75 81 97 103 58 185185185185 148 57 73 80 60 119 121 68 97 53 93 109 100 44 72 105 83 110 75 92 86

Kulotus 0,00 0,01 0,01 0,04 0,03 0,02 0,03 0,03 0,03 0,02 0,02 0,02 0,04 0,13 0,03 0,03 0,06 0,02 0,19 0,07 0,03 0,08 0,01 0,03 0,05 0,07 0,03


verrokkiryhmä 0 62 63 138 228228228228 56 113 89 61 27 45 163163163163 115 274274274274 69 61 115 34 258258258258 102 68 114

kronologinen N/AN/AN/AN/A 43 85 133 68 75 350350350350 56 62 75 43 90 114 106 91 43 147 114 121 172172172172 112 131 71 108 89 123 96 Kuuma esine, tuhka tai kipinä 0,04 0,05 0,06 0,10 0,07 0,11 0,11 0,12 0,15 0,14 0,09 0,10 0,15 0,13 0,10 0,21 0,11 0,13 0,18 0,09 0,09 0,19 0,06 0,12 0,12 0,15 0,10


verrokkiryhmä 66 76 95 77 113 93 92 97 129 94 76 155155155155 124 116 82 182182182182 98 84 118 57 80 127

kronologinen 66 97 103 72 103 87 124 133 105 113 80 124 121 65 62 135 89 117 138 61 106 108 99 109 87 110 99

Muu tunnettu syy 0,33 0,31 0,39 0,48 0,32 0,41 0,36 0,45 0,45 0,51 0,38 0,35 0,43 0,33 0,26 0,35 0,35 0,49 0,34 0,49 0,31 0,54 0,34 0,42 0,34 0,48 0,37


verrokkiryhmä 97 93 115 114 94 97 85 108 130 106 112 102 103 95 75 102 101 102 70 102 89 112

kronologinen 84 76 84 110 61 92 79 62 93 106 88 89 72 69 75 86 72 95 80 89 71 99 78 77 78 96 80

Syy tuntematon 0,24 0,33 0,43 0,49 0,42 0,35 0,49 0,37 0,31 0,45 0,27 0,47 0,33 0,49 0,38 0,13 0,41 0,45 0,31 0,30 0,40 0,66 0,37 0,39 0,36 0,46 0,38


verrokkiryhmä 66 88 115 124 113 89 123 93 88 97 76 126 84 136 107 36 114 97 68 66 112 142

kronologinen 109 130 118 129 94 142 121 176176176176 118 112 91 133 99 133 104 63 98 106 120 77 92 103 115 127 101 105 111

Yhteensä 2,00 2,23 2,11 3,08 2,45 3,05 3,42 3,06 3,16 3,37 2,91 2,64 3,26 3,44 2,60 2,68 2,93 3,52 3,47 3,27 2,58 3,85 2,28 3,20 2,90 3,54 2,76


verrokkiryhmä 88 98 92 96 108 96 107 96 109 95 100 116 102 119 90 93 101 100 98 92 89 109

kronologinen 96 98 94 109 89 109 109 89 104 109 101 108 102 96 87 84 96 106 96 99 88 97 97 103 94 101 98

paloturvallisuuskatsaus 2011 - aiheutuneet vahingot · 1. laskennassa ... 2 13 satakunta 227 031...

Documents