VUOSIKERTOMUS 2013–2014

PORKKALAN LUKIO

PORKKALAN LUKIO

www.porkkalanlukio.fi

Rehtori Matti Autero

050 310 7078

Kirkonkylän opetuspiste Kirkkotallintie 6 A

02400 Kirkkonummi

apulaisrehtori 050 414 3602 opinto-ohjaaja 040 574 3947

kanslia 040 126 9339

hakukoodi 0370/000 opiskelijamäärä 450

aloituspaikat 108

Masalan opetuspiste Masalantie 268 02430 Masala apulaisrehtori 050 414 3464 opinto-ohjaaja 040 126 9343 kanslia 040 126 9341 hakukoodi 0359/000 opiskelijamäärä 109 aloituspaikat 56

Kannen kuva opiskelija Janniina Isännäinen

● SISÄLTÖ

LUKUVUOSI PÄÄTTYY – KATSEET KÄÄNTYVÄT TULEVAAN Rehtori Matti Autero

PORKKALAN LUKIO ON LÄNSI-UUDENMAAN MERKITTÄVIMPIÄ Opetustoimen johtaja Jukka Pietinen

KEVÄÄN YLIOPPILASJUHLA 2014 Kevään 2014 ylioppilaat Ylioppilaan puhe Katri Murola Vaihto-opiskelija Camincher Bastien Stipendien saajat ja lahjoittajat

OPINTOMATKA ROOMAAN

7.-12.5.2014 TOUKOKUU TOI SUKELTAJAT RANNOILLE Sukelluskurssi alkoi taas

LUKIOLAISTEN EUROOPPA-PÄIVÄ 9.5. MEPPI SAMPO TERHON VIERAILU 25.4. OPISKELIJAT EDUSKUNNASSA 22.4.

JUHLAHUMUA 13.2.

Penkkaririehaa ja wanhojen tanssit

SYKSYN YLIOPPILASJUHLA 2013 Syksyn 2013 ylioppilaat Stipendien saajat ja lahjoittajat Ylioppilaan puhe Emmi Manninen

DREAM WORLD VANGITSI YLEISÖN LUKIOLAISET ALAKOULUN OHJAAJINA RAULI VIRTANEN YK-PÄIVÄN VIERAILIJA 24.10.

REHTORIN KATSAUS

Matti Autero

Lukuvuosi päättyy - katseet kääntyvät tulevaan

Olemme tänä vuonna alkaneet

toden teolla valmistautua ylioppilaskirjoitusten uudistamiseen ja ennakoineet opetussuunnitelman

muutoksia oppiaineita integroivan opetuksen osalta.

orkkalan lukion lukuvuosi 2013-2014 on päättymässä ja tämä sähköisessä muodossa julkaistava vuosikertomus

palauttaa mieleemme kuluneen vuoden tapahtumia ja kohokohtia. Päivittäisessä arjessamme yli 500 opiskelijaamme ovat ahkeroineet siten, että toimintaa on riittänyt kellon ympäri nuorison varhaisesta aamuliikunnasta illan viimeisiin aikuislinjan tunteihin. Kiitän Porkkalan lukioyhteisöä vireästä vuodesta!

Suomalaisessa lukiokoulutuksessa puhaltavat muutosten ja uudistusten tuulet koskevat myös meitä. Olemmekin tänä vuonna alkaneet toden teolla valmistautua ylioppilaskirjoitusten uudistamiseen ja samoin olemme jo ennakoineet oletettavia – ja toivottavia – lukion opetussuunnitelman muutoksia oppiaineita integroivan opetuksen osalta. Pysyvä tavoitteemme on olla lukioiden kehityksessä mukana aktiivisena toimijana ja sovitamme joustavasti opetuksemme käytäntöjä sekä tarjontaamme uusiin lukiokoulutuksen vaatimuksiin.

P

Porkkalan lukion rakenteellisen uudistamisen viimeinen vaihe, toiminnan keskittäminen kuntakeskukseen,

on opetustarjonnan järjestämisen kannalta toivottava, kunhan otollinen tilaratkaisu on toteutettavissa.

●

uuri nyt odotamme päätöksiä Porkkalan lukion rakenteellisen uudistamisen viimeisestä vaiheesta, lukiomme

toiminnan keskittämisestä kuntakeskukseen. Toiminnan sekä opetustarjonnan järjestämisen kannalta tämä ratkaisu on peräti toivottava, kunhan vain otollinen tilaratkaisu on toteutettavissa. Hyvän oppimisympäristön luomiseksi on opetustilojen ajanmukaisuuden ja monimuotoisuuden lisäksi tärkeää huomioida myös opiskelijoiden tarpeita. Tähän on myös opiskelijakunta hyvin perustein kiinnittänyt huomiota. Saavutettujen tulosten valossa voimme katsoa tulevaan luottavaisin mielin. Ylioppilaskirjoitusten mainio tulostaso on toki ensisijaisesti lukuvuoden aikana valmistuneiden uusien ylioppilaiden sekä tutkintoaan hajautetusti suorittavien saavutus. Voimme kuitenkin iloita siitä myös koko lukioyhteisön yhteisenä onnistumisena. Toivotan onnea ja parhainta menestystä Porkkalan lukiosta ja Porkkalan lukion aikuislinjalta syksyllä 2013 ja keväällä 2014 valmistuneille ylioppilaille!

Kiitän lämpimästi Porkkalan lukion koko henkilökuntaa tuloksellisesta työstä sekä ammattitaitoisesta paneutumisesta lukiomme toiminnan aktiiviseen kehittämiseen. Samalla kiitän henkilöstöä kaikesta siitä henkilökohtaisesta tuesta, jota olette minulle eri tavoin osoittaneet tänäkin lukuvuonna. Kiitän myös yhteistyökumppaneitamme koulumme ulkopuolelta. Kesälaitumilleen kirmaaville mutta opintojaan ensi syksynä jatkaville opiskelijoille vihjaisen lopuksi kirjailija Veikko Huovisen Hamsteri-hahmosta, joka parhaalla satokaudella tuli muun hyvän ohella hamstranneeksi itselleen oivallisia talvivarastoja. Hyvä oli sitten ponnistella eteenpäin, kun tukena olivat sekä kelpo varastot että toiveikas talvimieli. Toivotan kaikille aurinkoista kesää ja antoisaa lomaa!

Matti Autero rehtori Porkkalan lukio

J

OPETUSTOIMEN JOHTAJAN TERVEHDYS

Jukka Pietinen

Porkkalan lukio on Länsi-Uudenmaan merkittävimpiä

Suurena lukiona Porkkalan lukio tukee opiskelijoiden erilaisten

lahjakkuuksien kehittymistä ja antaa erinomaiset

eväät jatko-opintoihin

orkkalan lukion on toiminut nykymuotoisena kahdesta toimipaikasta muodostuvana

oppilaitoksena nyt kolme lukuvuotta. Tänä aikana sen opetussuunnitelmaa, henkilöstörakennetta ja toimintakulttuuria on kehitetty yhtenä kokonaisuutena. Masalan ja Porkkalan lukion yhdistäminen yhdeksi noin yli 500 opiskelijan oppilaitokseksi oli useamman vuoden selvitys- ja valmistelutyön tulos. Toisin kuin perusopetus lukio on alueellinen palvelu. Porkkalan lukio kuuluu Länsi-Uudenmaan merkittävimpiin suomenkielisiin lukioihin. Se on vetovoimainen yleislukio, joka tarjoaa opiskelijoille monipuoliset mahdollisuudet painottaa opinnoissa henkilökohtaisia kiinnostuksen kohteita. Suurena lukiona se tukee opiskelijoiden erilaisien lahjakkuuksien kehittymistä ja antaa siten erinomaiset eväät jatko-opintojen suorittamiseen.

Vuosina 2008 – 2011 Kirkkonummella toteutettiin lukiokoulutuksen kehittämishanke. Sen seurauksena linjattiin sekä suomenkielisten lukioiden yhdistyminen että opetuksen keskittäminen kunnan keskustaan. Porkkalan lukio toimii samassa kiinteistössä molemmissa toimipaikoissa peruskoulun kanssa. Perusopetuksen oppilasmäärän kasvun myötä etenkin 7.-9. luokat tarvitsevat lisää opetustiloja. Paine kohdistuu erityisesti Masalan alueeseen. Masalassa Nissnikun koulu kasvaa lähivuosina voimakkaasti. Jotta tilanteesta selvitään, koko opetustoimen osalta on jouduttu tarkastelemaan palveluiden sijoittumista ja toteuttamista uudelleen. Vuoden vaihteessa otettiin käyttöön uudet perusopetuksen oppilaaksiottoperiaatteet, joiden yhtenä keskeisenä tavoitteena on jakaa opintonsa aloittavia oppilaita kouluihin aikaisempaa tasaisemmin.

P

On kirkkonummelaisten nuorten etu, että Porkkalan lukion toimintaa kehitetään jo nyt

huomioiden lähitulevaisuuden haasteet ja vaateet.

●

ämän lisäksi tarvitaan myös muita toimenpiteitä. Yhdeksi avainratkaisuksi on osoittautunut lukio-opetuksen

keskittäminen Kirkonkylän toimipaikkaan Masalassa Nissnikun koulu kasvaa lähivuosina voimakkaasti. Jotta tilanteesta selvitään, koko opetustoimen osalta on jouduttu tarkastelemaan palveluiden sijoittumista ja toteuttamista uudelleen. Vuoden vaihteessa otettiin käyttöön uudet perusopetuksen oppilaaksiottoperiaatteet, joiden yhtenä keskeisenä tavoitteena on jakaa opintonsa aloittavia oppilaita kouluihin aikaisempaa tasaisemmin. Tämän lisäksi tarvitaan myös muita toimenpiteitä. Yhdeksi avainratkaisuksi on osoittautunut lukio-opetuksen keskittäminen Kirkonkylän toimipaikkaan. Toimenpiteen valmistelut ja sitä koskeva päätösprosessi on käynnistetty. Tavoitteena on, että Porkkalan lukio toimii kokonaisuudessaan kunnan keskustassa lukuvuoden 2015 – 2016 alusta. Myös valtakunnan tasolla lukiokoulutuksen kehittäminen on käynnissä. Lukion tuntijako ja opetussuunnitelmien perusteet on tarkoitus uusia vuonna 2016. Samaan aikaan aloitetaan ylioppilaskirjoitusten vaiheittainen muuttaminen sähköisiksi.

Tämä edellyttää lukion osalta tieto- ja viestintätekniikan lisäämistä opetuksessa ja oppimisessa. Ensi lukuvuoden alussa lukio saa käyttöönsä täysin uuden sähköisen Edison-nimisen oppimis- ja työskentely-ympäristön, jonka kehittämisessä Kirkkonummen suomenkielinen opetustoimi on ollut aktiivisesti mukana. Valtiovallan taholta on ilmoitettu, toisen asteen rahoitusmallia ollaan uudistamassa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on esittänyt oppilaitoksen minimikooksi 500 opiskelijaa. On kirkkonummelaisten nuorten etu, että Porkkalan lukion toimintaa kehitetään jo nyt huomioiden lähitulevaisuuden haasteet ja vaateet. Korkeatasoisen opetuksen ja monipuolisen kurssitarjonnan turvaaminen takaavat lukion vetovoimaisuuden jatkossakin. Opetuksen keskittäminen Kirkonkylän toimipaikkaan antaa tähän erinomaiset mahdollisuudet. Kiitän lukion henkilöstöä ja oppilaskuntaa hienosti suoritetusta lukuvuodesta. Toivotan kaikille virkistävää kesälomaa.

Jukka Pietinen

opetustoimen johtaja

T

KEVÄÄN 2014 YLIOPPILASJUHLA

Porkkalan lukion ylioppilasjuhlaa vietettiin 31.5.2014 Kirkonkylän opetuspisteessä. Valkolakin painoi päähänsä yhteensä 87 ylioppilasta

molemmista opetuspisteistä ja aikuislinjalta.

Uusien ylioppilaiden keväistä iloa. Valkolakki on kiitoksena ahkerasta työstä. Porkkalan lukion opettajat ja henkilöstö onnittelee uusia ylioppilaita!

Suuri juhla voi tehdä jopa vakavaksi nuoren ylioppilaan, mutta rehtori Matti Auterolla ja opetustoimenjohtaja Jukka Pietisellä

on syytä hymyyn. Tänä keväänä Porkkalan lukion ylioppilaat menestyivät

erittäin hyvin ylioppilaskirjoituksissa.

Kevään 2014 ylioppilasjuhla

Ohjelma 30.5.2014

♣

Jean Sibelius, Alla Marcia abiturientit saapuvat airuiden johdattamina

Maailma on sun M. Mikkola-O.Grunström

Haaveista totta

P. Munck Chorus Floridus

Bastien Camincher vaihto-oppilaan puhe

Matti Autero rehtorin puhe

Todistusten jako ja ylioppilaiden lakitus rehtori ja ryhmänohjaajat

Gaudeamus Igitur yhteislauluna

Espanjalainen serenadi säv. A.Glazunov:

ylioppilas Silmu Räsänen, viulu Johanna Pöyhönen, piano

Ylioppilaan puhe Katri Murola

Suvivirsi

♣

Airuet Julia Harju Thomas Lindroth Riikka Rasi Theo Vihtkari

Kevään 2014 ylioppilaat

PORKKALAN LUKIO

Ahokas Aarne Arvela Tatu

Haavisto Perttu Hakala Katja

Hammar Riikka Harmanen Lotta

Hietala Klaus Hirvonen Johanna

Hokkanen Ossi Hollfast Heidi

Hyvärinen Jukka Hyvärinen Pekka

Häkkilä Antti Julku Juliaana

Järvenpää Emilia Jääskeläinen Paavo

Kanerva Anna Kangas Aku

Karhu Lauriina Keihäskoski Oona

Kekäle Veera Kinnunen Eveliina Koikkalainen Aino

Koskela Henna-Mari Kurppa Sara Kytölä Sara

Kärenaho Miina Laaksonen Sebastian

Lamminjoki Saana Lehtinen Emma

Liistokki Eetu Lindqvist Jere Löfgren Sonja Matilainen Ira

Mertanen Henri Mikkola Markus

Murola Katri Mäkinen Pyry

Niittyaho Heikki Nojonen Erika

Nuotio Aino Nurmi Tuomas

Nurminen Jaakko Ohrankämmen Sara

Parviainen Joni Peuraniemi Matias Pitkänen Mikko Pulkkinen Janita Rajaniemi Emmi Rantala Eerika Remes Saara Riesen Outi Roos Ella Räisänen Maritta Saksa Noora Salomaa Niina Sarapelto Karoliina Siik Tomi Sinikallio Veera Sippola Mikko Sneck Anna-Maria Syrjänen Tuukka Särkikoski Kasperi Taussi Joonas Tietäväinen Matias Tolvi Anttoni Turkka Jussi Valtonen Anssi Valvisto Tiina Vanhanen Anu Varonen Mikko Vierinen Taavi Vihtkari Tatu Viljanen Leo Virkki Noora Vuorinen Kaarina Väisänen Jesse Åman Nina

AIKUISLINJA

Ala-Ojala Emmi Räsänen Silmu Salminen Mai Sinkkonen Ronja Tikka Aristo Treumund Gertrud Wiik Petri

YLIOPPILAAN PUHE

Katri Murola

Lukioaikani

on ollut odottamaton matka

loittaessani lukion minulla oli selkeä

visio. Olin jo tutoreiden kanssa

lukujärjestystä tehdessäni julistanut,

että minusta tulee lääkäri ja että haluan

mahduttaa lukujärjestykseeni mahdollisimman

paljon matemaattisluonnontieteellisiä aineita.

Minulla oli siis selkeät suunnitelmat

lukioaikojeni suhteen. Mutta kuten suurilla

suunnitelmilla on tapana, myös minun tieni koki

täyskäännöksen, ja nyt valmistuessani

huomaan olevani aivan erilaisessa

määränpäässä, kuin oli alun perin ollut

tarkoitus. Sen sijaan, että lukioaikani olisi ollut

suora polku, siitä tulikin odottamaton matka.

Lukion ensimmäinen vuosi meni pääosin

opiskellessa ja uuteen kouluun tutustuessa.

Olin tällöin näkymätön lapsi enkä oikeastaan

tutustunut uusiin ihmisiin juuri ollenkaan. Jos

aivan rehellisiä ollaan, en oikein pitänyt

yhteyttä vanhoihin tuttuihinkaan enkä

oikeastaan muista puhuneeni juuri

kenellekään. Opiskeluun suhtauduin kuitenkin

vakaumuksella. Kuulemma siinä määrin, että

läheiseni pelkäsivät minun palavan loppuun.

Ensimmäisen ja toisen vuoden välisenä kesänä

tapahtui kuitenkin jotain. Vielä toistaiseksi ei

ole selvinnyt mitä, mutta jossain välissä olin

lakannut olemasta näkymätön lapsi.

Tämän seurauksena päädyin mukaan

musikaaliprojektiin ja Wanhoihin, vaikka

olinkin ennen lukiota ajatellut, etten menisi

kumpaakaan.

Eikä siinä mitään, näin jälkikäteen olen

äärimmäisen iloinen, että näin kävi.

Erityisesti musikaalin pahiksen esittäminen

oli hyvin valaiseva kokemus. Siinä ohessa

löysin uusia puolia itsestäni ja koen, että tämä

oli ratkaiseva käänne lukiourallani. Toinen oli

se, kun totesin, etteivät matemaattiset aineet

ole minun juttuni, ja aloin opiskella aineita,

joista oikeasti pidän. Samalla karisivat

lääkärihaaveet, mutta pystyn elämään asian

kanssa.

Abivuosi on herättänyt minussa hyvin

ristiriitaisia tunteita. Tämä on ollut todella

rankkaa aikaa ylioppilaskirjoituksineen

kaikkineen, eikä epätoivon hetkiltä ole

ainakaan omalla kohdallani vältytty.

A

Ensimmäisen ja toisen vuoden välisenä kesänä tapahtui jotain – olin lakannut olemasta

näkymätön lapsi.

utta kaikesta on selvitty, ja

lopussa kiitos seisoo, tässä

tapauksessa valkoisen lakin ja

ylioppilastodistuksen muodossa.

Nyt kun pitkän urakan jälkeen lukio on ohi,

olo on hieman haikea. Toisaalta on upeaa,

että valmistuu ja että kaikki koulun eteen nähty

vaiva on ollut merkityksellistä. On myös hienoa,

että pääsee pois koulun kapeilta käytäviltä.

Toisaalta tulevaisuus pelottaa, sillä itse en

ainakaan osaa sanoa, mitä teen lukion jälkeen.

Uskon kuitenkin, että asioilla on taipumusta

järjestyä.

Vaikka me lukiosta nyt lähdemmekin, jäävät

täällä vietetyt vuodet elämään muistoissamme.

Aika kultaa kyllä muistot, ja etenkin lukion

ahtaat käytävät ja iänikuinen tungos tuppaavat

unohtumaan jo yhdessä kesässä. Lukio ei

kuitenkaan ole mitään ilman opettajia, sillä

heissä henkilöityvät opiskeltavat aineet, ja he

ovat hyvin olennaisessa asemassa

opiskelukokemuksen kannalta. Koulun

henkilökunta on täynnä värikkäitä persoonia,

jotka ovat varmasti tehneet lähtemättömän

vaikutuksen itse kuhunkin.

Haluan kiittää rehtoria, koulun henkilökuntaa ja

opettajia näistä kolmesta opettavaisesta

vuodesta. Kiitos myös opiskelutovereilleni ja

uusille ylioppilaille yhteisestä ajastamme.

Lisäksi haluan kiittää yläasteaikaisia

opettajiani, jotka vaikuttivat elämässäni

ollessani herkässä iässä.

Erityiskiitoksen haluan sanoa kieltenopettajille,

jotka saivat minut ymmärtämään paremmin

kiinnostuksen kohteitani, vaikka olenkin

tajunnut asian vasta myöhemmin.

Kaikki hyvä loppuu aikanaan, ja se koskee

sekä lukiota että tätä puhetta.

Toivotan Teille kaikille hyvää kesää ja onnea ja

menestystä elämässä!

Katri Murola

Kirkkonummella 30.5.2014

Porkkalan lukio

Kirkonkylän opetuspist

M

VAIHTO-OPISKELIJAN TERVEHDYS

Camincher Bastien

Mennä ulkomaille ja kokea

on todella hieno tapa elää!

Kiitos Teille, että olette

opettaneet minulle teidän

kulttuuristanne ja tavastanne

ajatella ja tehdä asioista.

inun vuosi lähenee loppua,

myös koulu vuosi on ohi. Mä

haluan sano ”Kiitos”. Joo,

kiitos kaikkille! Kiitos opettajat, opiskelijat,

ystävät, että autoitte minua, oppitunneilla,

jokapäiväisessä elämässä. Kiitos teille siitä

että olette opettaneet minulle, auttaneet,

näyttäneet, selittääneet, kääntäneet...

Kiitos teille että olette opettaneet teidän

kulttuurista ja teidan tavasta ajattella ja

tehdä asioita. Kiitos!

Tulin Suomeen näiden asioiden takia, ja

teidän ansiosta olen saanut kokea nämä

kaikki. Todellakin, arki lukiossa on

merkinnyt minulle paljon ja on ollut suuri

ja tärkeä osa minun kokemuksista. Mä

tulin suomeen, koska, me, ranskalaiset,

tiedämme todella vähän Suomesta. Teidän

maa on aina houkutellut minua.

M

Porkkalan lukiossa on opiskellut lukuvuoden 2013-2014 aikana kaksi vaihto-opiskelijaa: Bastien Camincher Ranskasta ja Alberto Bonifazi Italiasta.

He sopeutuivat hyvin suomalaiseen kouluelämään ja oppivat suomen kieltä ja suomalaista kulttuuria.

He avarsivat nuorten näkemyksiä eri kulttuureista ja rikastuttivat koulumme arkea

.

e voimme ajatella että

kulttuuri on aika sama, kyllä,

mutta monta asiaa ovat

erillaisia. Nämä asiat ovat ollet todella

mukavia kokea ja oppia. Mulla on ollut

huonoja ja hyviä hetkiä tämä vuoden

aikana, mutta mä tulen muistamaan niin

monta mukavaa asia kuten, lukion, ihmiset,

naurua, hymyjä... Niin monia asioita!

Mennä ulkomaille ja kokea on todella hieno

tapa elää!

Haluan puhua hieman minun

yhdistyksestä, joka on tehnyt tämän

uskomattoman seikkailun mahdolliseksi,

AFS, tämä yhdistys pyrkii lähettämään

ihmisiä ulkomaille tutustumaan ja

oppimaan toisesta kulttuurista.

Tämä yhdistys pyrkii yhdistämään ihmisiä,

luoda rauhaa maailman. Kiitän tätä hienoa

yhdistystä joka tekii hienoa työtä tämän

arvokkaan asian eteen elämässä, ja

edistävät rakautta ja rauhaa maailmassa!

Ja haluan sanoa Kiitos oiken paljon

perheilleni, jotka tapasin, jotka antoivat

minulle aikaanssa, auttoivat minua,

oppettivat...

Isäntä perhe on myös avain menestykseen

ulkomailla. Joten jos teidän

keskuudessanne on perheitä, jotka ovat

kiinnostuneita toimiman isäntä perheinä

suositelen lämpimästi! Perhemme toimi

isäntäperheennä nuorelle poijalle saksasta

10 kuukautta, se oli myös hieno kokemus,

hän on nyt kuin veli minulle. Opin myös

monta uutta asiaa hänen kulttuurista. On

todella hienoa toimia isäntä perheenä.

Olette kaikki myös tervetulleita AFS 100

vuotis juhliin yhdestoista kesäkuuta

Parkivilla Espoossa.

Lopuksi haluan vain sanoa, että tämä vuosi

oli aivan uskomaton. Sydämmelliset

kiitokset! Ja tervetuloa Ranskaan.

Camincher Bastien

M

Stipendit kevät 2014 Porkkalan lukio ja stipendien saajat

PORKKALAN LUKIO kiittävät lämpimästi kaikkia lahjoittajia!

ABB Hyvärinen Jukka

100 € erinomaisista fysiikan tiedoista DUPONT Pitkänen Mikko

100 € erinomaisista kemian tiedoista HANDELSBANKEN Ahokas Aarne

100 € ahkeralle opiskelijalle HELSINGIN SANOMAT Murola Katri

lehtitilaus aidosta kiinnostuksesta äidinkieleen HITAAN JOURNALISMIN YHDISTYS Lehtinen Emma

Long Playn vuosikerta monipuolisesta journalistisesta osaamisesta

KIINTEISTÖMAAILMA KIRKKONUMMI Hakala Katja, Ohrankämmen Sara,

Väisänen Jesse 50 € liikunnallisuudesta

KIRKKONUMMEN AUTOKOULU PRO Särkikoski Kasperi

100 € hyvästä opintomenestyksestä KIRKKONUMMEN INFO-KIRJAKAUPPA Sippola Mikko

kirja hyvästä englannin kielen taidosta Tolvi Anttoni kirja hyvästä ruotsin kielen taidosta Virkki Noora kirja hyvästä ruotsin kielen taidosta

KIRKKONUMMEN KUKKA- JA HAUTAUSPALVELU Mäkinen Pyry

50 € hyvästä opintomenestyksestä biologiassa

KIRKKONUMMEN OPTIIKKA Murola Katri 50 € hyvästä kielitaidosta

KIRKKONUMMEN ROTARYKLUBI Tikka Aristo positiivisesta suhtautumisesta opiskelutovereihin ja koulun henkilökuntaa

Stipendit kevät 2014 PORKKALAN LUKIO KIRKKONUMMEN SANOMAT Hakala Katja

100 € hyvästä menestyksestä äidinkielen ylioppilaskokeessa

KIRKKONUMMEN STEELBAND RY Iivonen Tuuli, Kytölä Sara, Murola Katri, Roos

Ella, Räisänen Maritta, Särkikoski Kasperi kunniakirja ja 20 € aktiivisesta pannustelusta lukion aikana

KIRKKONUMMEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA Jääskeläinen Paavo

85 € aktiiviselle seurakuntanuorelle Kytölä Sara 85 € uskonnon opiskelussa menestyneelle ja aktiiviselle seurakuntanuorelle

KIRKKONUMMEN YMPÄRISTÖYHDISTYS Kekäle Veera, Viljanen Leo

50 € kiinnostuksesta luonnontieteisiin

KOULUJEN MUSIIKINOPETTAJAT RY Räsänen Silmu

Pro Musica- mitali ja kunniakirja ansiokkaasta musiikkitoiminnasta lukioaikana

LC-KIRKKONUMMI-KYRKSLÄTT Matilainen Ira, Sippola Mikko

250 € reippaalle ja opinnoissaan menestyneelle ylioppilaalle

LM ERICSSON Hyvärinen Pekka, Tolvi Anttoni, Varonen Mikko 100 € hyvistä tiedoista matemaattisissa aineissa Räisänen Maritta 100 € hyvistä tiedoista matemaattisissa aineissa ja kielissä

LÄHITAPIOLA UUSIMAA Harmanen Lotta

50 € vastuuntuntoisesta opiskelusta ja aktiivisesta toiminnasta opiskelijakunnan hyväksi

LÄNSI-UUDENMAAN OSUUSPANKKI Hokkanen Ossi 50 € kiinnostuksesta historiaan

Stipendit kevät 2014 PORKKALAN LUKIO MASALAN ASUKASYHDISTYS Vihtkari Tatu

50 € masalalaiselle ylioppilaalle MASALAN OPETUSPISTEEN OPISKELIJAKUNTA Vuorinen Kaarina

50 € aktiivisesta toiminnasta opiskelijakunnan hyväksi

MATKAHAUKKA OY Ahokas Aarne 100 € monipuolisesta kielitaidosta

MOVIA Nuotio Aino

50 € hyvästä opintomenestyksestä Sinikallio Veera 50 € oppilaskuntatoiminnasta

NORDIC ALUMINIUM Taussi Joonas

100 € hyvistä tiedoista matemaattisissa aineissa PAAVO KATAIKKO OY Pitkänen Mikko

50 € erinomaisista fysiikan tiedoista

POHJOLA-NORDEN Haavisto Reetta, Hakala Krista, Sorvala Niklas

kirja ruotsin kielen opinnoissa menestyneille 1. vuoden opiskelijoille

PRYSMIAN Syrjänen Tuukka

100 € hyvistä taidoista matemaattisissa aineissa

SAKSAN LIITTOTASAVALLAN SUURLÄHETYSTÖ Hakala Katja

kirja hyvästä saksan kielen taidosta SANOMAPRO Hammar Riikka, Kinnunen Eveliina

sanakirja englannin kielestä kiinnostuneelle Pitkänen Mikko, Sneck Anna-Maria sanakirja ruotsin kielestä kiinnostuneelle

SVERIGEKONTAKT I FINLAND Ahokas Aarne, Kanerva Anna, Kytölä Sara kirja ruotsin kielestä kiinnostuneelle ja opinnoissaan menestyneellle

Stipendit kevät 2014 PORKKALAN LUKIO SÄÄSTÖPANKKISÄÄTIÖ KIRKKONUMMELLA Hollfast Heidi

rahasto-osuus 100 € hyvistä tiedoista biologiassa Arvela Tatu, Kangas Aku rahasto-osuus 100 € hyvistä tiedoista englannissa Kekäle Veera rahasto-osuus 100 € hyvistä tiedoista englannissa ja A-ruotsissa Lehtinen Emma rahasto-osuus 100 € hyvistä tiedoista psykologiassa Hietala Klaus, Kurppa Sara, Räsänen Silmu rahasto-osuus 100 € hyvästä opintomenestyksestä Saksa Noora, Sarapelto Karoliina rahasto-osuus 100 € hyvistä tiedoista maantieteessä Sneck Anna-Maria rahasto-osuus 100 € hyvistä tiedoista äidinkielessä Rantala Eerika rahasto-osuus 100 € hyvistä taidoista kuvataiteessa

SÄÄSTÖPANKKISÄÄTIÖ SIUNTIOSSA Nojonen Erika rahasto-osuus 120 € hyvästä opintomenestyksestä siuntiolaiselle ylioppilaalle

TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN 100-VUOTISSÄÄTIÖ

Mäkinen Pyry 1000 € 63–66 pistettä laajasta matematiikasta ylioppilaskirjoituksissa

VARUBODEN Koikkalainen Aino, Virkki Noora 50 € lahjakortti positiivisesta asenteesta opiskeluun

Opintomatka Roomaan

Q

Porkkalan lukion opiskelijat tekivät jälleen

jo perinteeksi muodostuneen opintomatkan

Roomaan 7.–12.5.2014.

Mukana oli yhteensä 11 opiskelijaa molemmista opetuspisteistä. Espanjalaisilla portailla ja Villa Lanten terassilla hymyt ovat herkässä

Raunioituneinakin Colosseum ja Forum Romanum antavat matkailijalle käsityksen

Rooman loiston kaudesta.

Q

orkkalan lukiossa järjestettiin jo toisen kerran opintomatka toukokuiseen Roomaan. Ohjaavina opettajina toimivat

kuvataiteen lehtori Sinikka Kannosto-Elomaa sekä historian ja yhteiskuntaopin lehtori Ossi Kokkonen. Opiskelijoita oli mukana molemmista opetuspisteistä. Opiskelijat valmistivat matkalle esityksen valitsemastaan kohteesta. Ne pidettiin oikeissa ympäristöissä: vehreällä Palatium-kukkulalla, mahtavan Colosseumin edessä, San Sebastianon katakombilla, kohti Pietarinkirkkoa matelevassa jonossa, Castel Sant´Angelon sisäpihalla, suihkulähteellä Pantheonin edessä ja amfiteatterissa Ostian satamakaupungissa. Turistien kansoittamien Rooman nähtävyyksien lisäksi nähtiin paljon muuta kaupunkikuvaan kuuluvaa: pieniä aukioita suihkulähteineen, kapeita kujia ja historialtaan mielenkiintoisia kirkkoja kuten San Clemente. Se sijaitsee lähellä Colosseumia ja antiikin Rooman ydintä, mutta suurista turistivirroista syrjässä. San Clementen kirkon erikoisuutena ovat päällekkäiset pyhätöt kolmelta eri aikakaudelta, alimpana on roomalainen Mitra-kultille rakennettu temppeli. Paikalla näkyy kiehtovalla tavalla Roomalle tyypillinen aikakausien kerroksellisuus.

Tulopäivänä tutustuttiin antiikin Roomaan: Colosseumiin, Palatium-kukkulaan ja Forum Romanumiin. Raunioituneinakin ne antavat matkailijalle käsityksen Rooman loiston kaudesta. Seuraavana päivänä siirryimme Tiber-joen toiselle puolelle Gianicolo-kukkulalle. Yksi matkan kohokohdista oli tutustuminen Villa Lanteen, yhteen Rooman parhaimmin säilyneistä renessanssihuviloista. Villa Lante on Suomen valtion omistuksessa ja siellä toimii Suomen Rooman instituutti. Näkymä Villa Lanten loggiasta yli kaupungin on vertaansa vailla. Täytettyämme juomapullot raikkaalla vedellä jätimme rauhallisen, vehreän Gianicolo-kukkulan ja matkasimme kohti Pietarinkirkkoa. Turistien kansoittama aukio ja kohti kirkkoa verkkaisesti auringon paahteessa kiemurteleva jono näytti aluksi toivottomalta, mutta näin meille jäi riittävästi aikaa tarkastella kirkon fasadia ja komeasti Pietarinaukiota reunustavia Berninin pylväikköjä. Pietarinkirkko oli tilallisena kokemuksena vaikuttava. Seuraavana kohteena oli Vatikaanin museot, jonne jälleen jonotimme. Jouduimme säästämään itseämme ja kulkemaan nopeasti toinen toistaan komeampien käytävien ja salien läpi.

P

Lepohetki Forum Romanumilla.

Bussi nro 115 vie Via Appiaa San Sebastianon katakombeille. Bussia odotellessa varjot viilentävät Rooman helteessä.

.

Opiskelijoille tarjoutui mahdollisuus sukeltaa

Rooman rikkaaseen historiaan ja nähdä miljoonakaupungin monet kasvot.

atikaanin museoihin tutustuminen vaatisi kokonaisen päivän, mutta tiukan aikataulun vuoksi olimme

valinneet jo ennakolta tärkeimmät kohteet kuten Rafaellon Stanzat ja Michelangelon maalaukset Sikstuksen kappelissa. Päivän päätteeksi kiipesimme vielä Castel Sant´Angelon katolle, josta avautuu näkymä Tiber- joelle ja Pietarinkirkolle. Roomassa vieraileva ei voi ohittaa Rooman vanhan kaupunginmuurin ulkopuolella olevaa katakombien verkostoa. Kolmannen päivän aamulla matkustimme paikallisbussilla Via Appiaa San Sebastianon katakombille. Maanalainen tunneli hautoineen oli meille kaikille jännittävä kokemus. Iltapäivällä tutustuimme Mars-kentän kohteisiin: Marcelluksen teatteriin ja juutalaisten Gettoon. Vaikka pyrimme käyttämään julkisia kulkuvälineitä, alkoi kolmen päivän kävely ja kuumuus tuntua jaloissa, mutta valittamatta opiskelijat kulkivat opettajien mukana. Ossi Kokkosen lausahdus ”Tässä lähellä olisi vielä yksi mielenkiintoinen kirkko” oli tullut jo tutuksi. Seuraavana päivänä oli vuorossa Roomaan matkaavien pyhiinvaeltajien tärkeä kohde Lateraanikirkko ja pyhät portaat. Lateraanikirkon jälkeen kävimme heittämässä kolikon Fontana di Treviin ja istumassa Espanjalaisilla portailla paahtavan kuumassa auringonpaisteessa. Ennen hotellille siirtymistä levähdimme vielä Villa Borghesen puistossa. Opiskelijoilla oli mahdollista käydä tutustumassa puiston laidalla Villa Giulian etruskimuseon ainutlaatuiseen kokoelmaan. Opiskelijan matkakuva Jukka Hausalo Villa Lanten terassilla

Matka hotellille ei sujunut aivan suunnitelmien mukaan, raitiovaunu pysähtyi paljon ennen omaa pysäkkiämme. Vaikka meistä kukaan ei ole italiankielentaitoinen, selvisimme perille raitiovaunua vaihtamalla ja lopun matkaa metrolla matkustaen. Viimeinen päivä oli sunnuntai, jolloin Trasteveressa Tiber-joen toisella puolella avautuu laaja Porta Portesen kirpputori. Kirpputorikierroksen ja muutaman edullisen ostoksen jälkeen kävelimme Trasteveren idyllisillä kujilla ja tutustuimme Santa Maria in Trastevereen, yhteen Rooman vanhimmista kirkoista. Kirkon sisätiloissa on hyvin säilyneet roomalaiset pylväät, joita on aikoinaan hyödynnetty Roomalle tyypilliseen tapaan rakennusmateriaalina. Pidimme kirkossa suullisen kertauksen kirkkoarkkitehtuurista. Viimeisenä kohteena oli antiikin Rooman satama Ostia Antica Tiber-joen suulla kaupungin ulkopuolella. Ostia oli tärkeä satamakaupunki, jonka kautta virtasi tuontitavaroita Roomaan. Vähitellen kaupunki alkoi rappeutua ja lopulta se unohdettiin vuosisadoiksi. Arkeologiset kaivaukset siellä ovat tuoneet päivän valoon paljon tietoa antiikin Rooman kansalaisten elämästä. Historiansa lisäksi Ostia Antica on vihreä keidas suurkaupungin ulkopuolella. Matkan viimeisenä päivänä opiskelijoilla oli mahdollisuus nähdä Stadio Olimpicolla jalkapallo-ottelu as Roma-Juventus. Kokemus oli suomalaisille vaatimattomiin otteluihin tottuneille kokemus, jo matka stadionille oli seikkailu ja tunnelma katsomossa pelin aikana ainutlaatuinen.

V

Opiskelijat toimivat toisilleen matkaoppaina. Yllä Janne Kuusela esittelee Pantheonia ja alla Jukka Hausalo antiikin Rooman satamakaupunki Ostiaa. Oikealla alla opiskelijat hämmästelevät Pantheonin korkeuksissa avautuvaa oculusta.

TOUKOKUU TOI SUKELTAJAT RANNALLE!

Toukokuussa alkoi jälleen Porkkalan lukion supersuosittu sukelluskurssi!

Opiskelijat valmistautuvat avovesisukelluksiin Porkkalassa.

Kurssi järjestetään perinteisesti yhteistyössä sukellusseura Calypson kanssa. Tänä keväänä opiskelijoita suosivat toukokuun poikkeuksellisen lämmin sää

ja hyvät sukellusolosuhteet.

Kurssi jatkuu vielä elokuusta. Laitesukelluksen peruskurssilta valmistuvat saavat sitten syksyllä kansainvälisen sukelluskortin.

LUKIOLAISTEN EUROOPPA-PÄIVÄ 9.5.

Perjantaina 9. toukokuuta järjesti Lukiolaistenliitto Helsingissä

Sokos Hotel Presidentissä huipputapaamisen, johon osallistui opiskelijoita myös Porkkalan lukiosta.

●

yseessä oli yli yhdeksän tuntia kestävä Eurooppa-aiheinen tapahtuma, jossa oli mukana 300

lukiolaista yli 142:sta eri lukiosta ympäri Suomea. Päivän tavoite oli luoda lukiolaisten visio siitä, mihin suuntaan EU on kehittymässä tulevaisuudessa eli mitä Euroopasta tulee isona. Luodun vision on tarkoitus edustaa kaikkien Suomen lukiolaisten mielipidettä ja näkemyksiä. Tapahtumassa oli mukana monia eri poliitikkoja ja asiantuntijoita, kuten talouskomissaari Olli Rehn, Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb sekä perussuomalaisten meppi Sampo Terho, joka vieraili lukiossamme vain muutama viikko sitten. Opiskelijat jaettiin kuuteen työryhmään kiinnostusalueiden mukaan. Työryhmien sisällä työskenneltiin 12-15 hengen pienryhmissä. Jokainen ryhmä pohti omaa kysymystään ja loi sen pohjalta keskustelunsa.

Päivän päätteeksi ryhmät esittelivät tuotoksensa ja sitten äänestettiin ehdotettujen asioiden hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Ryhmien tuotokset herättivät keskustelua ja paljon kysymyksiä. Varsinkin eurooppalaisen koulutusjärjestelmän ja kulttuurikasvatuksen sekä arviointimenetelmien yhtenäistäminen EU:n sisällä herätti voimakkaita mielipiteitä. Kyseinen tuotos oli ainut esitys, jonka lukiolaiset hylkäsivät ja puolustivat näin kansallista koulutusta. Opiskelijoista oli mielenkiintoista tavata uusia ihmisiä, saada uusia ystäviä ja kuulla muiden lukiolaisten mielipiteitä. He asioiden valmistelussa ja äänestyksissä hieman tuntumaa siihen, millaista meppien elämä saattaa olla parlamentissa istuntojen aikana.

Teksti Jutta Vehmanen ja Noora Almari huipputapaamiseen osallistuneet opiskelijat

K

MEPPI SAMPO TERHON VIERAILU 25.4.

Porkkalan lukion entinen opiskelija, perussuomalainen

europarlamentaarikko Sampo Terho vieraili 25.huhtikuuta kertomassa Euroopan Unionista.

Terho vastaili yleisön kysymyksiin EU:n hyödyistä ja haitoista.

än painotti jo tilaisuuden alussa sijoittuvansa niiden euroskeptikkojen joukkoon, joiden tarkoituksena ei ole

kaataa koko Euroopan unionia, vaan toimia liittovaltiota kannattavien federalistien vastavoimana. Terho katsoi, että he pyrkivät kehittämään unionia ja poistamaan siitä turha byrokratia.

Haastattelun alussa Terho kertoi hieman omasta arjestaan ja Euroopan Unionin rakenteesta. Hän voivotteli Strasbourgin ja Brysselin välillä kulkemisesta johtuvaa. Omista työtehtävistään Terho nosti esiin merkittävimpinä valiokunnat, joissa tehdään merkittävin valmisteleva työ. Euroopan parlamentissa on 20 valiokuntaa, joista Terho sanoi olleensa mukana muun muassa talousvaliokunnassa.

Terhon mielestä yksittäisen parlamentaarikon vaikutusmahdollisuudet ovat lähes olemattomat. Hänen mukaansa mepeiltä vaaditaan yli puoluerajojen tapahtuvaa verkostoitumista ja toisten näkökulmien kunnioittamista, jotta he saisivat äänensä kuuluviin. Terho kertoi, että huomiota voi saada myös antamalla kärkeviä kommentteja. Hän kyseenalaisti tämän, sillä se vie harvoin asioita aidosti eteenpäin.

Terhoa pyydettiin myös ottamaan kantaa tämän päivän poliittisiin kriiseihin ja erityisesti Venäjän ja Ukrainan välillä käytävään selkkaukseen. Hän myönsi tilanteen olevan erityisesti Suomen kannalta erittäin hankala. Paljon puhutut talousrajoitteet olisivat nopeasti ajateltuna looginen ja helppo ratkaisu.

H

Euroopan unionin suurimmaksi heikkoudeksi Sampo Terho nosti demokratiavajeen.

●

Suuri ongelma on myös unionin koko. Nykyinen 28 maan megaunioni vaatii

suuren virkamieskoneiston, jonka toiminta on tehotonta.

utta koska Venäjä on Suomen tärkeä kauppakumppani ja erityisesti energian tuoja, Venäjä

voisi kostaa ja asettaa meille omia rajoitteita. Sampo Terho pohti Venäjän pakotteiden asiaa myös unionin näkökulmasta ja painotti unionin laajuutta ja ideologioiden kirjoa: 28 jäsenvaltion unionissa jokaisella maalla on oma ulkopolitiikan linjansa. Haastattelun loppupuolella Terholta kysyttiin, miten hän haluaisi muuttaa ja parantaa Euroopan unionia. Suureksi ongelmaksi Terho mainitsi unionin koon. Se on paisunut pienestä Hiili- ja Teräsyhteisöstä nykyiseksi 28 maan megaunioniksi, jonka hallinta on lähes mahdotonta. Suuri unioni vaatii suuren virkamieskoneiston, joka on Terhon mukaan äärimmäisen tehoton.

Tämä näkyy esimerkiksi lukuisissa äänestyksissä, joita parlamentaarikoille kertyy vuoden aikana. Europarlamentissa äänestystilanne on Terhon mukaan usein turhan hektinen. Unionin suurimmaksi heikkoudeksi Terho kuitenkin nosti demokratiavajeen, jolla hän viittasi komission suureen valtaan Unionissa. Hän halusi myös tuoda EU:ta lähemmäksi kansalaista antamalla parlamentille lisää valtaa ja järjestämällä kansanäänestyksiä useammin. Euroopan Unionin tulevaisuusnäkymistä Terho antoi varsin skeptisen kuvan ja pelkäsi, että hänen edustamansa euroskeptikkojen ryhmä kokee tappion ja Euroopan yhdentäminen voimistuu ja valtioiden parlamenttien oikeudet vähenevät entisestään.

Teksti mediaopiskelija Tommi Lehto

M

OPISKELIJAT EDUSKUNNASSA 22.4.

Porkkalan lukion YH7-kurssilaiset molemmista opetuspisteistä

tekivät tiistaina 22.4. opintoretken yhteiskuntaopin opettaja Pirjo Westin kanssa. Matkan kohteena oli

Eduskunnan Kansalaisinfo eli Pikkuparlamentti.

ierailun emäntänä toimi Päivi Lipponen, oka on toisen kauden SDP:n kansanedustaja. Hän asuu Helsingissä ja on työskennellyt

historian ja yhteiskuntaopin opettajana Eiran aikuislukiossa.

Lipponen kertoi omasta taustastaan ja siitä, miten hän on päätynyt eduskuntaan. Hän kiinnostui politiikasta erityisesti 1990-luvulla ja meni mukaan Helsingin kunnallispolitiikkaan. Hän korosti, miten vain itse vaikuttamalla voi saada tuloksia. Muutos lähtee tavallisista ihmisistä ja heidän aktiivisuudestaan.

Päivi Lipponen kuuluu talousvaliokuntaan, jonka tehtävänä on muun muassa miettiä, miten nuorisotyöttömyyttä voisi ehkäistä. Hän toimii myös tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtajana. Tulevaisuusvaliokunnan tehtävä on mm. hahmotella Suomen erilaisia tulevaisuuskuvia, kehitykseen vaikuttavia tekijöitä ja nykyään erityisesti teknologiakehityksen vaikutuksia.

Tulevaisuusvaliokunnan tavoitteena on oppia ennakoimaan Suomen kehitystä, ihmisten hyvinvointia, ammattien muutosta ja koko Suomen asemaa ja selviytymistä globaalissa maailmassa.

Lipponen kertoi esimerkiksi selluloosapohjaisista puuvillaa korvaavista kuiduista. Ne ovat ympäristöystävällisempiä, mutta niiden valmistamien on tällä hetkellä vielä kallista. Hän sanoi, että tämä olisi hyvä mahdollisuus parantaa Suomen taloutta, koska kuitua saadaan juuri puusta, jota meillä on paljon.

Opiskelijat saivat esittää kansanedustajalle myös kysymyksiä. Keskustelua käytiin mm. siitä, miten Suomi säilyisi sellaisena maana, etteivät kaikki muuttaisi täältä pois. Suomen tulevaisuuden kannalta uudet innovaatiot ovat avainasemassa. Niiden avulla luodaan uusia, korkeaa teknistä osaamista vaativia työpaikkoja. Rovio ja Supercell ovat hyviä esimerkkejä uudenlaisista työpaikoista.

V

Päivi Lipponen korosti, että vain itse vaikuttamalla voi saada aikaan tuloksia. Muutos lähtee tavallisista ihmisistä .

Päivi Lipponen kehtotti opiskelijoita unelmoimaan ja toteuttamaan unelmansa.

äivi Lipponen totesi myös, että hän ei haluaisi pelotella tai masentaa nuoria. Tästä huolimatta tulevaisuudessa on

paljon epävarmuutta. Nuorten voi olla aiempaa vaikeampaa saada työtä. Saattaa olla, että suomalaiset nuoret voivat joutua muuttamaan ulkomaille töiden perässä aivan kuten 1960-70-luvulla Suomen syrjäkyliltä lähdettiin tehdastyöhön Ruotsiin.

Päivi Lipponen kehotti Porkkalan lukion opiskelijoita unelmoimaan ja toteuttamaan unelmansa. Unelmien toteuttaminen vaatii myös työtä. Silloin kun hän opiskeli, tuskin kukaan meni lukion jälkeen opiskelemaan ulkomaille. Nyt EU:n myötä opiskelu- ja harjoittelumahdollisuudet ovat toteutuneet

P

Juhlahumua 13.2.2014

Päivällä penkkaririehaa

Abirekka Kirkonkylästä tuli noutamaan Masalan abit. Sumuisessa säässäkin tunnelma oli riehakas.

Opettajille abit järjestivät ohjelmallista jäynää, jonka koitoksista opettajat selvisivät vankalla kokemuksellaan kunniakkaasti.

Abikuvat Tommi Lehto Masalan opetuspiste

Ja illalla wanhojen tanssien pukuloistoa

Illan tanssiaisissa wanhat säihkyivät omaisille ja ystäville. Perjantain päivätansseissa saivat opiskelutoverit ihailla ystäviään.

Tanssiaisten musiikista vastasi mm. lukion oma orkesteri, jota johti musiikin lehtori Satu Jämsä.

SYKSYN 2013 YLIOPPILASJUHLA

Porkkalan lukion ylioppilas- ja itsenäisyysjuhlaa vietettiin Masalan opetuspisteessä 5.12.2013.

Ylioppilaiksi valmistui 25 abiturienttia lukion päivälinjalta ja aikuislinjalta.

Ylioppilaan puheen piti Emmi Manninen Masalan opetuspisteestä. Juhlaa kunnioittivat läsnäolollaan Espoon sotaveteraanien Kirkkonummen jaoston jäsenet Aaro Hussi, Jussi Luutonen ja Raimo Elonsalo sekä opetustoimen johtaja Jukka Pietinen.

Juhlassa saatiin nauttia monista hienoista musiikkiesityksistä. Lisäksi nähtiin Masalan opetuspisteen opiskelijoiden multimediaesitys, jonka vaikuttavat kuvat oli ottanut Janniina Isännäinen. Musiikin kuvaesitykseen oli säveltänyt Dario Taddeo.

Airuina toimivat Masalan opetuspisteen opiskelijat Minna Pihlava ja Antti Saari, Oona Pulkkinen ja Jonathan Eklund sekä Lilian Timonen ja Sami Rönnberg.

Syksyn 2013 ylioppilaat

PORKKALAN LUKIO

PÄIVÄNLINJA

Haka-Taivalmäki Jani Heikkinen Ilari

Joensuu Roosa Lammi Elisa Linna Aarne

Manninen Emmi Nylund Antero Oksanen Joe

Stigell Toni Vainio Marko

Vehnanen Verna

AIKUISLINJA

Ahlroth Ranja Ahlstrand Miikkael Huotari Miia Kalmari Jasmin Laiho Sami Lavanti Lassi Leirimaa Kristian Nenonen Iida Niinisalo Petteri Paakkinen Lotta Piispa Eemeli Starck Juha Syväniemi Juho Vähätiitto Jore

♣

Syksyn 2013 stipendiaatit

Joensuu Roosa Kirkkonummen kirjakaupan kirjastipendi hyvistä ruotsin taidoista

kirja opettajalta hyvistä ranskan taidoista

Linna Aarne Kirkkonummen kirjakaupan kirjastipendi hyvistä englannin taidoista

Vainio Marko Kirkkonummen kirjakaupan stipendi hyvästä opintomenestyksestä

Lammi Elisa Nordean stipendi hyvästä opintomenestyksestä

Lammi Elisa Helsingin Sanomien kirjastipendi hyvistä kemian tiedoista

Laiho Sami Wasa Logisticsin stipendi vastuuntuntoisesta opiskelusta

Joensuu Roosa Wasa Logisticsin stipendi hyvästä opintomenestyksest

YLIOPPILAAN PUHE

Emmi Manninen

Polku, jonka valitsemme, antaa koko

elämällemme suunnan

Itsenäisyyden toteutumiseen ja

ylioppilaaksi tulemiseen on vaadittu

hyvin samankaltaisia asioita:

rohkeutta, sisua ja periksi

antamattomuutta.

rvoisa rehtori, arvoisat

sotaveteraanit, hyvät opettajat,

rakkaat ystävät ja vanhemmat sekä

muu juhlaväki ja ennen kaikkea Te uudet

ylioppilaat!

Tämä päivä on erittäin tärkeä meille uusille

ylioppilaille. Tänään saimme laittaa valkoisen

lakin päähämme osoituksena vaativasta

koulutyöstämme ja sen päättymisestä.

Huomenna saamme juhlia itsenäistä

kotimaatamme Suomea. Itsenäisyyden

toteutumiseen ja ylioppilaaksi tulemiseen on

vaadittu hyvin samankaltaisia asioita:

rohkeutta, sisua, päättäväisyyttä ja periksi

antamattomuutta. Näiden ominaisuuksien

varassa olemme voineet tehdä matkaa, jonka

varrella on ollut useita koettelemuksia, niin

surua kuin iloakin.

Itsenäinen Suomi on lunastettu uhrauksin ja

rakennettu kovalla työllä. Tätä samaa kovaa

työtä ja valintoja, joihin on liittynyt myös

uhrauksia, on tarvittu myös opiskeluun

kohdistuvissa haasteissa. Haastavan työn

tuloksena me kaikki nyt juhlimme tänään

maamme itsenäisyyttä ja meidän itsenäisten

nuorten ylioppilaiden iloa.

A

Opiskelu on välillä ollut yhtä taistelua ja

vaatinut meiltä toisinaan jopa melkein liikaakin.

Olemme kuitenkin selvinneet tästä kaikesta

kunniakkaasti. Olemme oppineet vastuuta ja

saaneet paljon tietoa ja kokemuksia

tulevaisuuden varalle. Tämä taistelu on vahva

perusta jatko-opinnoille.

Tulevaisuus näyttää meille kaikille erittäin

valoisalta. Olemme nyt omillamme. Siksi on

hetkiä, jolloin tulevaisuus ja sen tuomat

haasteet varmasti kiehtovat meitä, mutta

toisina hetkinä ne taas pelottavat. Kuitenkin

tulevaisuus odottaa meitä kaikkia.

yt meidän on siis aika katsoa kohti

tulevaisuutta ja tarttua uusiin

haasteisiin. Jokainen meistä lähtee kulkemaan

omaa polkuaan, joka johdattaa meitä jokaista

omaan suuntaamme. Juuri se polku, jonka

valitsemme, antaa koko elämällemme

aikuisuuden perustan.

Rakkaat opiskelutoverini, Te ylioppilaat!

Ensimmäisenä tahdon kiittää Teitä! Olen

saanut nauttia viettämästäni ajasta täällä

Teidän kanssanne. Te olette tukeneet minua

juuri oikealla tavalla ja oikeina hetkinä.

Kiitos myös Teille, arvoisa rehtori ja opettajat,

kaikista tiedoista ja taidoista sekä neuvoista,

joita olette antaneet. Kiitos myös koulun muulle

henkilökunnalle kaikesta huolenpidosta.

Haluan myös kiittää Teitä rakkaat vanhemmat,

olette olleet hurjan suuressa osassa meidän

jokaisen nuoren elämässä ja tehneet

kaikkenne eteemme. Kiitos Teille kaikesta

tuesta, jota olette meille antaneet.

Itsenäisen Suomen ylpeinä ylioppilaina me

voimme hyvästellä Teidät, arvoisa juhlaväki.

Me olemme työmme tehneet ja päässeet

tämän kaiken läpi kunnialla.

Me kaikki uudet ylioppilaat haluamme toivottaa

Teille kaikille rauhallista itsenäisyyspäivää ja

lämmintä joulun odotusta.

Emmi Manninen

Kirkkonummella 5.12.2013

Porkkalan lukio

Masalan opetuspiste

N

Juhlan kunniavieraat Espoon sotaveteraanien Kirkkonummen jaoston jäsenet Aaro Hussi, Jussi Luutonen ja Raimo Elonsalo

saivat sinivalkoiset kukat airut Oona Pulkkiselta.

Airut Jonathan Eklund luotsaa leidejä lavalta.

Abiturienttien kulkuetta johtavat airuet Minna Pulkkinen ja Antti Saari.

Silmu Räsänen Kirkonkylän opetuspisteestä ihastutti yleisöä tulkinnallaan von Gluckin

Melodiasta.

Ohjelma 5.12.2013

♣

Jean Sibelius, Intermezzo abiturienttien kulkue

Impressio Kuvat Janniina Isännäinen

Musiikki Dario Taddeo

Melodia Pinja Räsänen, viulu

Sävel Von Gluck

Chorus Studiensis

Sininen ja valkoinen Sävel Jukka Kuoppamäki

Finlandia

Matti Autero rehtorin puhe

Todistusten jako ja ylioppilaiden lakitus

Gaudeamus Igitur

Ylioppilaan puhe Emmi Manninen

Maamme

Jean Sibelius: Alla Marcia ylioppilaiden kulkue

♣

Airuet

Minna Pihlava ja Antti Saari

Lilian Timonen ja Sami Rönnberg Oona Pulkkinen ja Jonathan Eklund

DREAM WO RLD VANGITSI YLEISÖN

Tiistaina 12.11.2013 esitettiin Porkkalan lukion musikaali Dream World – Unimaailma.

Money makes the world go round! Unimaailman kuningatar Anastasiana Henna Hämäläinen.

MUX05- kurssin oppilaat olivat itse sanoittaneet kappaleet klassikkoiskelmiin. Esityksiä säesti oppilaista koottu bändi, jossa soittivat Robert Jansson, kitara, Atro Nykänen, basso, Mikael Nyström, rummut, sekä kosketinsoittimissa Perttu Nykänen ja Elsa Huumonen.

Musikaali käsitteli muun muassa unimaailmaa, ystävyyssuhteita, rakkautta ja kiusaamista. Tarinassa joukko nuoria joutuu unimaailmaan, koska yksi ryhmän jäsen Kimi ei ole maksanut kaverilleen velkojaan takaisin. Lisäksi Kim kiusaa Kössi-nimistä tyttöä, joka änkyttää. Kim on myös huonoissa väleissä vanhempiinsa

.

Kimi (Ilkka Frestadius) ja Kössi (Sara Suojalehto)

Unimaailman vankeina Areksen eli Niila Vuorenjuuren sieppaamina.

angaistuksena Kimi joutuu Unimaailmaan, jossa hän tapaa uudelleen kaikki todellisen maailman

kaverinsa. Unimaailmassa nuoret joutuvat työskentelemään vankeina rahapajassa. He tekevät Unimaailman valuuttaa kuningatar Anastasialle, joka on paha ja ahne.

Unimaailmassa Kimi oppii ystävyyden merkityksen ja kunnioittamaan ja arvostamaan ystäviään. Tosielämässä Kimi on ollut rahanahne, mutta Unimaailmassa hän oppii, että raha ei tuo onnea. Unimaailma on paha painajainen, josta nuoret onnistuvat lopulta karkaamaan takaisin vapauteen ja todellisuuteen. Todellisuudessa

Kimi on nyt oppinut läksynsä ja huomannut Kössin olevan mahtavaa seuraa. Lopuksi Kimi ihmettelee, oliko painajainen totta vai tapahtuiko kaikki vain hänen mielessään. Tähän katusoittaja vastaa, että vaikka kaikki olisi tapahtunut vain Kimin pään sisässä, se ei olisi tehnyt siitä vähemmän todellista. Musikaali oli hienosti toteutettu ja todisti taas yhden asian. Meillä täällä Porkkalan lukiossa on mielettömän lahjakkaita opiskelijoita. Kimin roolin esitti upeasti Ilkka Frestadius, Kössin keskeistä roolia tulkitsi Sara Suojalehto.

Teksti opiskelija Emma Mäkiä Kuvat mediaopiskelija Emma Lehtinen

R

Atte Frestadiuksella (kuvassa) oli merkittävä ja haastava kaksoisrooli todellisen elämän katusoittajana ja toisaalta Unimaailman oppaana Siddhartana.

Kiitos koko musikaalin tiimille käsikirjoituksesta, puvustuksesta, lavastuksesta ja esityksestä!

Äärimmäisenä vasemmalla musiikin lehtori Satu Jämsä.

LUKIOLAISET ALAKOULUN OHJAAJINA

Gesterbyn koulun 4B luokan oppilaat vierailivat Porkkalan lukiossa keskiviikkona 13.11.2013

Alakoulun oppilaat tekivät fysiikkaan, kemiaan ja biologiaan liittyviä pieniä laboratoriotöitä Porkkalan lukion opiskelijoiden ohjauksessa.

Tavoitteena oli tutustuttaa alakoulun oppilaat luonnontieteisiin kokeellisuuden kautta.

RAULI VIRTANEN YK:N PÄIVÄN VIERAILIJA

Rauli Virtanen vieraili Porkkalan lukiossa YK:n päivänä 24.10.

Hän kertoi pitkästä ja kunnioitettavasta urastaan ulkomaantoimittajana. Virtanen on kokenut maailman kriisejä

Vietnamin sodasta aina tämän päivän Syyriaan.

irtanen kertoi pitkästä ja mielenkiintoisesta urastaan toimittajana. Hän on tavannut

maailman merkkimiehiä, kuten esimerkiksi YK:n pääsihteerin Kofi Annanin, Etelä-Afrikan entisen presidentin Nelson Mandelan sekä palestiinalaisjohtaja Yasser Arafatin. Kertoessaan työstään Virtanen näytti myös valokuvia vuosikymmenten varrelta.

Kuvissa näkyi muun muassa sotien repimiä rauniokaupunkeja, lapsisotilaita sinkojen kanssa, iskuissa vammautuneita siviilejä, lapsia, naisia ja vanhuksia. Virtasen mukaan kauheuksien keskellä kuitenkin näkyi myös ihmisten hyvyys ja epäitsekkyys. Hän toivoisikin, että myös Suomessa voitaisiin ottaa sen kaltaisesta ihmisyydestä mallia.

V

Kauheuksien keskellä näkyi ihmisten hyvyys ja epäitsekkyys.

●

Synkintä on ollut nähdä Etiopian nälänhätä Virtasen tarinat ja valokuvat olivat silmiä avaava kokemus. On vaikeaa kuvitellakaan, miten hän pystyy tarkastelemaan asioita objektiivisesti ja kertomaan esimerkiksi työtehtävissä menehtyneistä kollegoistaan tyynesti. Vaikka Virtanen on matkustanut ympäri maapalloa vaarallisille kriisialueille, hän sanoo, että kaikkialla vaarallisinta on kuitenkin ollut liikenne. Vaarallista ovat myös olleet väärinkäsitykset, kun ei ole ollut tulkkia paikalla. Fanaattiset väkijoukot voivat olla vaarallisia, jos esimerkiksi kuulopuhe tai huhu lähtee kiertämään. Huumeissa olleiden lapsisotilaiden kohtaaminen esimerkiksi Ugandassa ja Sierra Leonessa on myös ollut vaarallista, koska he voivat käyttäytyä arvaamattomasti. Usein painostavat tilanteet saa kuriin paikallisen kulttuurin ymmärtämisellä ja kunnioittamisella. Virtasen hienoja kokemuksia on ollut esimerkiksi Nicaraguan vallankumous heinäkuussa 1979. Kaikki ihmiset olivat yhdessä kaatamassa perhediktatuuria. Sieltä Virtanen sai lempinimen ”koko Suomen Nicaraguan kirjeenvaihtaja”, kun hän oli monen eri lehden kirjeenvaihtajana.

Hienoista kokemuksista Virtaselle jäi mieleen myös Kiinan Taivaallisen rauhan aukion mielenosoitukset vuonna -89. Surullisesta lopusta huolimatta hetki oli hieno, kun aukiolla hän pystyi tuntemaan opiskelijoiden vapauden kaihon.

obel-palkinnon saaneiden merkkimiesten, kuten Etelä-Afrikan entisen presidentin Nelson

Mandelan haastattelu juuri tämän päässeen poliittisesta vankeudestaan ja ainutlaatuinen kutsu Martti Ahtisaaren kotiin haastattelemaan tätä juuri Nobel-palkinnon myöntämisen jälkeen olivat upeita kokemuksia Rauli Virtaselle. Mieleenpainuvia kokemuksia ovat olleet myös palestiinalaisjohtajan Yasser Arafatin sekä YK:n pääsihteerin Kofi Annanin tapaaminen.

Synkimpiä ja järkyttävimpiä Virtasen kokemuksia ovat olleet muun muassa Etiopian nälänhätä vuonna 1984, kun aamuisin löytyi nälkään kuolleita lapsia kasamäärin. Persianlahden sota 90-luvun alussa oli myös järkyttävää nähtävää. Amerikkalaiset sytyttivät öljylähteitä tuleen ja näky oli kuin maailmanlopusta. Virtasta on järkyttänyt myös nähdä nytkin käynnissä oleva Syyrian sota, jossa terrori siviilejä kohtaan on suurta. Syyrian sodassa on syntynyt kokonainen ”menetetty sukupolvi”, kun sota jää kummittelemaan traumoina ja oireilee esimerkiksi väkivaltana tai päihteidenkäyttönä. Erityisesti lapset ovat Syyrian sodan uhreja, kun he menettävät perheitään ja joutuvat kokemaan traumaattisia asioita. Virtanen sanoo Pohjois-Syyriassa käytyään, ettei sinne enää mene, joka tarkoittaa sitä, että siellä tosiaan on vaarallista: onhan hän esimerkiksi käynyt Afganistanissa jopa 12 kertaa.

N

Virtanen kertoo jatkuvan matkustelun luoman epäsäännöllisyyden olevan rasittavaa ja työnsä huonoksi puoleksi pitkät lentomatkat. Virtanen kokee kuitenkin olevansa etuoikeutettu työnsä puolesta. Työn huonot puolet unohtuvat, kun hän näkee ihmisissä ääretöntä hyvyyttä kauheuksien keskellä.

Virtasen sanojen mukaan vie aikaa tottua julmuuksien näkemisen aikaansaamiin tunteisiin. Empatian tunteminen on merkki siitä, että kaikki on hyvin. Psykiatrille hän ei ole suostunut menemään. Kyynisyys on Virtasen mukaan pahin juttu, mitä tällä alalla voisi ihmiselle tapahtua. Hän itse välttää kyynisyyttä tiedostamalla asian, nyt hän ei enää usko tulevansa sellaiseksi.

un Virtaselta kysyttiin, onko YK onnistunut vai epäonnistunut tehtävässään, hän vastasi, että niin

kauan, kun ei ole parempaa vaihtoehtoa YK kelpaa. Epäonnistumisissa Virtanen mainitsee

Puolet maailman ihmisistä aiheuttaa ongelmia, kun toinen puoli yrittää niitä ratkaista. Suomi on liian amerikkalaistunut ja ihmisistä on tullut itsekkäitä.

yyrian sodan. YK ei saa yksimielistä päätöstä aikaan, kun liian monelle maalle on annettu

veto-oikeus. Hänen mukaansa puolet maailman ihmisistä aiheuttaa ongelmia, kun toinen puoli yrittää ratkaista niitä.

Onnistuneen esimerkkinä Virtanen pitää sitä liikkumavaraa, jota Suomi sai YK:n myötä 1950-luvulla, suomettumisen aikaan. Lisäksi hän korostaa YK:n järjestöjen työtä, joka unohtuu usein. Esimerkiksi Unicef ja pakolaisjärjestöt ovat tehneet paljon hyvää muun muassa Afganistanissa.

Virtanen sanoo, että kehitystyö on onnistunutta, kun sitä ei enää tarvita. Esimerkkinä onnistuneesta kehitysavusta hän mainitsee Vietnamin. Korruptio on hänen mielestään kehitystyön ongelma ja maat, joihin mennään kehitystyötä tekemään, valitaan hänen mielestään liian poliittisesti. Auttavat maat etsivät taloudellista hyötyä kriisialueista. Kehitystyön ongelma on myös se, ettei se ole tarpeeksi pitkäjänteistä tulevaisuutta ajatellen. Virtasta ei ahdista palata Suomeen, mutta hän ei pysty jäämään tänne pidemmäksi aikaa. Suomi tuntuu kaikessa turvallisuudessaan hänelle hieman tylsältä verrattuna muihin maihin. Mies myös sanoo, että Suomi on liian amerikkalaistunut ja sen seurauksena ihmisistä on tullut itsekkäitä.

K

S

än korostaa, ettei kuulu mihinkään puolueeseen, mutta sanoo että köyhistä tulee pitää huolta. EU on

myös tuonut Suomen valtioille velvoitteita, muun muassa taloudellisia. Suomalainen ajattelutapa on muuttunut huonompaan suuntaan, joka nolottaa Virtasta. Hänen on vaikeaa ymmärtää ihmisten valittamista, kun heillä on kaikki hyvin, mutta sanoo pahoinvoinninkin olevan suhteellista. Vaikka Virtanen sanoo suomalaisen journalismin olevan objektiivista. Hän sanoo, että esimerkiksi Norjassa ja Ruotsissa uutisointi on parempaa. Hän arvelee tämän johtuvan siitä, että Norjassa ja Ruotsissa ollaan aidosti kiinnostuneempia asioista. Internetin myötä hyvä medianlukutaito on tärkeää ja täytyy olla kriittinen. Hänen mielestään kansainvälisiä lähteitä tulisi käyttää vähemmän, esimerkkinä hän pitää Yhdysvaltojen medioiden sensuuria sotiin liittyvässä uutisoinnissa.

Jutun kirjoittaja on mediaopiskelija Emma Lehtinen Masalan opetuspisteestä

irtasen mielestä suomalainen journalismi on painottunut liikaa EU:n sisäisiin asioihin, ja uutisointia

ulkomaista olisi syytä lisätä. Varoja tulisi käyttää enemmän asiaohjelmiin. Virtanen sanoo, että on helppoa paeta uutisia ja olla tietämätön siitä, mitä muualla maailmassa tapahtuu.

.

H V

Opettajat eksyksissä Roomassa toukokuisella opintomatkalla. Pysytään kartalla.

Porkkalan lukio toivottaa kaikille oikein hyvää kesää!

Kuva opiskelijaTuomas Teiksala