KERAVAN LUKIO JA AIKUISLUKIOVuosikertomus 2015-2016

1

Kuvaajat: Anu Brunila-Kovanen, Elisa Vuorenmaa, Senja Saarelainen-Szwedyc, Kaisu Åström, Katja Rihu-Lehtinen, Hanna Ripatti, Pertti Tuomi, Leena Hakamäki, Noora Ranta, Timo Sikkilä, Jutta Setälä, Mirka Kleemola, Esa Savenius, Sanna Vaara, Jarkko Kortemäki, Ulla-Maija Myllyluoma, Jhonathan Saputra, Timo Sikkilä, Keravan lukion ja aikuislukion opiskelijat Julkaisija: Keravan lukio ja aikuslukio | Paino: Savion kirjapaino 2016

Keravan lukio ja aikuislukioVuosikertomus 2015-2016

Lupausten mukainen lukuvuosi 4

Lukion projektiviikko vei uusien oppimistapojen maailmaan 6

Geometriaa 8

School goes Art and Drama 2016 10

Abitti on kehittyvä sähköinen koeympäristö 12

Opiskelua omaan tahtiin 13

Opetussuunnitelmatyö 14

Kokemuksia musikaaliproduktiosta 16

Duuni&Kipinä 18

Avoimet ovet lukiolla 19

Penkkarit 20

Wanhojen tanssit 24

Ryhmäytymispäivä 28

Hei kaikille ryhmältä M3 30

Urapäivä 16.1.2016 32

Yökoulu 33

Lukiolla vieraili kaksi valovoimaista tähteä 34

Yrittäjyys teemalla tulevaisuuteen 35

Yrityskummi Margit Lindholm vieraana Keravan lukiolla 36

Yrittäjäpaneeli 37

Yritysvierailut 38

Aschersleben 39

Antiikin kurssi ikuiseen Roomaan 40

Grönlanti 41

Opiskelijoiden kuvataiteen töitä 42

Lukiomme OPKH 44

Liikuntaa ja terveystietoa 46

Lukiodiplomit 48

Uudet ylioppilaat 50

Henkilökunta 51

SISÄLLYS

Syksyllä uuden lukuvuoden alkaessa oli selvää, että alkavasta lukuvuodesta tulee työntäyteinen. Uusi opetussuunnitelma tai oikeasta neljä uutta opetussuunnitelmaa

tuli saada valmiiksi tulevaan kevääseen mennessä. Työn alkua vaikeutti se, että kaikkien laadittavien opetussuunnitelmien perusteet eivät vielä olleet edes valmiita. Uusien opetussuunnitelmien työstäminen aineryhmissä ja muissa eri kokoonpanoissa rytmit-tikin vahvasti koko lukuvuotta. Syksyllä painopiste oli opetussuunnitelmien yleisten osien työstämi-sessä, mutta panopiste siirtyi vähitellen aineosien kirjoittamiseen. Kevät puolestaan on kulunut opetus-suunnitelmien viimeistelyssä ja niiden saattami-sessa valmiiksi. Tässä vaiheessa on hyvä todeta, että valmista tuli. Kasvatus- ja opetuslautakunta hyväksyi uudet syksyllä 2016 käyttöönotettavat opetussuunni-telmat kokouksessaan 11.5.2016.

Opetussuunnitelmatyö on siis antanut vahvan leimansa koko lukuvuodelle. Urakka on ollut valtava, mutta samalla myös antoisa. Onhan työskentelyn painopiste ollut ansaitusti oppilaitoksen perustehtä-vässä. Uudet opetussuunnitelmat painottavat nykyistä vahvemmin opiskelijan mahdollisuutta oman oppi-mispolkunsa rakentamiseen. Samalla se korostaa opiskelijan mahdollisuutta hyväksilukea aiemmin hankkimaansa osaamista osaksi opintojaan. Opiske-lijasta tulee siten nykyistä vahvemmin oman oppimi-

sensa subjekti. Sammalla uudet opetussuunnitelmat korostavat opiskelijan vastuuta omasta oppimisestaan. Voidakseen täysimääräisesti ottaa vastuuta omasta opinnoistaan opiskelijan on saatava palautetta siitä, miten hän edistyy oppimisessaan. Uudet opetus-suunnitelmat uudistavat siten myös arviointia. Itsearviointi, vertaisarviointi ja opettajan antama palaute useaan kertaan kurssin aikana antaa opiske-lijalle mahdollisuuden arvioida omaa edistymistään. Opetussuunnitelmaprosessin myöstä oppiminen on jo lähtenyt uudistumaan uuden opetussuunnitelman osoittamaan suuntaan. Oppilaitoksessa vallitseekin positiivisen kehittämisen henki.

Uutta opetussuunnitelmaa kokeiltiin lukuvuoden aikana myös käytännössä. Aikaisempina vuosina on jo toteutettu erimittaisia teemapäiviä tai projektiviik-koja. Syksyllä päätettiin laajentaa kokeilu kuuden päivän mittaiseksi. Keskeisenä tavoitteena oli koota oppiainerajat ylittäviä kokonaisuuksia, jotka opiske-lijat ja opettajat suunnittelivat ja toteuttivat yhdessä. Lopputulema kyseisestä jaksosta oli sama kuin koko lukuvuodesta, työteliäs mutta antoisa.

Eräänlaisena kruununa oppilaitoksen uudistus-työlle nuorten lukiokoulutus pääsi mukaan valtakun-nalliseen tuntijakokokeiluun. Tuntijakokokeilu koskee vuonna 2016 ja 2017 lukiossa aloittavia opiskelijoita. Kokeilussa reaaliaineet on jaettu kahteen ryhmään: ympäristö- ja luonnontieteisiin sekä humanistis-yh-

LUPAUSTEN MUKAINEN LUKUVUOSI

Pertti Tuomi, rehtori

4

teiskunnallisiin aineisiin. Näistä ryhmistä opiskelijat saavat valita kursseja oman mielenkiintonsa mukaan, kunhan mukaan tulee yhdeksän syventävää kurssia kummastakin ryhmästä. Ympäristö- ja luonnon-tieteiden aineryhmästä opiskelijan pitää kuitenkin opiskella vähintään yksi kurssi terveystietoa ja huma-nistis-yhteiskunnallisten aineiden ryhmästä yksi kurssi uskontoa tai elämänkatsomustietoa. Tuntija-kokokeilun avulla haetaan tietoa mahdollisen lukion uuden tuntijaon pohjaksi. Keravan lukio ja aikuislukio haki myös mukaan lukiokoulutuksen valtakunnalli-seen kehittämisverkostoon. Tätä kirjoittaessani ei vielä ole tietoa siitä, valitaanko Keravan lukio ja aikuislukio mukaan myös kyseiseen hankkeeseen.

Paitsi, että syksyllä otetaan käyttöön uudet opetus-suunnitelmat, niin H-hetki koittaa myös sähköisessä ylioppilastutkinnossa. Lukuvuoden aikana järjestettiin kahdet valtakunnalliset harjoituskokeet, ensin syksyllä äidinkielessä ja keväällä ensimmäiseksi viralli-sesti kirjoitettavissa filosofiassa, maatieteessä sekä

saksassa. Harjoituskokeet antoivat runsaasti uutta tietoa kokeen järjestämisestä, mutta samalla myös käytännössä osoittivat, että runsaan vuoden jatkunut harjoittelu abitti-koejärjestelmällä on tuottanut hedelmää. Syksyn ensimmäisiin sähköisiin yo-kokei-siin ollaan hyvin valmistautuneita ja niihin voidaan mennä rauhallisin mielin.

Haluan kiittää koko oppilaitoksen henkilökuntaa,

opiskelijoita sekä yhteistyökumppaneita kuluneesta lukuvuodesta ja samalla toivottaa kaikille oikein hyvää, levollista ja aurinkoista kesää. Erityinen kiitos lisäksi kaikille niille, jotka ovat lahjoittaneet stipendejä tai muita

tunnustuspalkintoja oppilaitoksemme opiskelijoille.

Rehtori Pertti Tuomi ja kansanedustaja Pekka Haavisto

5

Keravan lukiossa ja aikuislukiossa toteu-tettiin marraskuussa 2015 projektiviikko, jonka aikana koko oppilaitos muuttui projektityötilaksi ja opinnot oli mahdollista

toteuttaa myös oppilaitoksen ulkopuolella. Lisäksi ovet avautuvat ulkomaailmaan kahtena avointen ovien päivänä. Viikon tavoitteena oli kokeilla ja testata uudenlaisia tapoja opiskella ja oppia osana oppilai-toksen uusien syksyllä 2016 voimaan tulevien opetus-suunnitelmien valmisteluprosessia.

Opettajia ja opiskelijoita kannustettiin suunnittele-maan yhdessä oppiainerajat ylittäviä kursseja. Suunni-telmien, tapahtumien ja opetusmenetelmien teemojen tuli olla osa kurssia ja niiden tuli vaikuttaa kurssin arviointiin. Lisäksi oli kokeiltava uuden opetussuunni-telman työtapoja ja tehtävä yhteistyötä joko eri aineen opettajan tai ulkopuolisen toimijan kanssa.

Projektiviikon aikana kokeiltiin mm. oppiainerajat ylittäviä ja ilmiöpohjaisia kursseja, erilaisia tapoja toteuttaa opiskelua ja opetusta, joka laajeni myös ulos luokkahuoneista ja koulusta. Tutustuttiin mm. suomalaisen muotoilun olemukseen, selviteltiin hiuk-kasfysiikan ja kosmologian haasteita sekä maailman-sodan aikaisia kemiallisia aseita. Tutkittiin uusiutuvia ja uusiutumattomia energianlähteitä sekä kotitalouk-sien energiankulutusta. Tehtiin elämäntapa-analyysia sekä biotooppiympäristöjen analyysia ympäristö-

etiikan näkökulmasta. Käsiteltiin aiheita elämän merkityksellisyydestä, median etiikasta, yhteiskuntafi-losofiaan, maailmankatsomuksesta minäkäsitykseen, havaitsemisesta muistin toimintaan. EU:n parlament-tisimulaatiossa tutustuttiin eurooppalaiseen päätök-sentekojärjestelmään. ”Arjen auttajat” -projektissa opiskelijat olivat palvelutalo Hopeahovissa henkilö-kunnan apuna tuomassa virikkeitä ja vaihtelua ikäih-misten arkeen sekä tutustumassa terveydenhuoltoon.

Lukuisia muita mielenkiintoisia kokonaisuuksia toteutettiin viikon aikana. Opiskelijoiden ja opettajien palautteissa korostui yhdessä tekeminen, yhteisöl-linen oppiminen ja uudenlaiset opiskelumenetelmät. Pääsääntöisesti projektiviikon menetelmät koettiin positiivisina, mutta myös aikaa vievinä ja työläinä johtuen uudenlaisten työmenetelmien suunnittelusta ja käyttöönotosta.

Keravalla keskeinen toimintaperiaate on kokeilun kulttuuri, jossa opetussuunnitelmien uudistaminen tehostaa oppimista ja tuo parempia oppimistuloksia. Lukion projektiviikko tähtäsi siihen, että oppilaitos pyrkii olemaan elinvoimainen ja aktiivisesti uudis-tuva lukio myös tulevaisuudessa. Uudet syksyllä 2016 voimaan tulevat opetussuunnitelmat tuovat nämä menetelmät oppilaitosten arkeen. Projektiviikko antoi mahdollisuuden jo nyt käyttää näitä tapoja ja mene-telmiä osana oppilaitoksen työskentelyä.

PROJEKTIVIIKKO VEI UUSIEN OPPIMISTAPOJEN MAAILMAANPertti Tuomi, rehtori

6

7

Yhdenmuotoisuus, trigonometria, moni-kulmion pinta-ala, Pythagoras, ympyrän pinta-ala, sektori, kaari, tangentti… Ainerajat ylittävän lyhyen matematiikan

geometria-kurssin tarkoitus oli konkreettisten itse rakennettujen havaintojen avulla saada opiskelijat omaksumaan usein hankaliksi koettuja käsitteitä ja laskutoimituksia. Kuvataiteen luokassa sekä muualla koulussa leikattiin, liimattiin, rakennettiin, tarkas-teltiin, havaittiin, oivallettiin ja laskettiin kurssin keskeisiä asioita. Korostimme lämmintä tunnelmaa ja yrittämisen tärkeyttä.

Kurssille osallistui 10 rohkeaa nuorta, jotka halu-sivat kokeilla uutta oppimistapaa. Kurssia vetävinä opettajina toimivat kurssin sisällöstä ja kokonaisuu-desta vastannut Anne Schroderus (matematiikka) hänen tukenaan toimi Hanna Ripatti (kuvataide). Satu Törrönen (erityisopettaja) oli tekemässä havaintoja siitä, miksi opiskelijat kokevat usein juuri geometrian hankalaksi kurssiksi. Kaikkien opettajien ja opiskeli-joiden tavoite oli oivaltaa jotain uutta matematiikan opettamisesta ja oppimisesta. Pyrimme luomaan tunnelman ja tehtävät, joissa mahdollisimman pitkälle annettiin opiskelijoille tilaisuus omaan oival-tamiseen. Opettaja pyrki tarjoamaan opiskelijoille opetettavan asian pieninä palasina, kuvina, palikoina, muotoina ja rakenteina, jotta omasta oivaltamisesta syntynyt riemu kantaisi seuraavan tason haasteen päihittämiseen.

Opiskelijat kävivät viikonlopun aikana läpi kaikki keskeisimmät geometrian kurssin aihekokonaisuudet. Syvempi keskittyminen yksittäisiin asioihin olisi vaatinut monta viikonloppua, joten tämän kurssin suorittaneilla opiskelijoilla ei ollut mahdollisuutta saavuttaa hyviä tai kiitettäviä arvosanoja. Kuitenkin opiskelijoiden arvostus omaa osaamista kohtaan kasvoi kurssin aikana, kun onnistumisia oivalluk-

Sujuu se laskeminen leivänkin avulla.

Kannullinen vettä ja pallo. Tästäkin saa laskutoimituksen aikaiseksi.

GEOMETRIAA! Anne Schroderus, matematiikan opettaja & Hanna Ripatti, kuvataiteen opettaja

8

sissa alkoi tapahtua. Tämä siitä huolimatta, että arvosanatavoite ei voinut ollut korkea. Itse asetettu arvosanatavoite auttoi opiskelijoita ottamaan vastuuta oppimisesta ja jaksamaan tiiviiksi pakatun viikonlop-pukurssin.

Opiskelijat kokivat onnistumisia mm. kokoa-malla palapelejä ja suurentamalla niitä yhdenmu-kaisuus-käsitteen ymmärtämiseksi. Litran vetävää muotoa harjoiteltiin ja laskettiin kokoamalla lauan-tai-illan herkuksi ympyräpohjaisen lieriön ja kuution muotoisia täytekakkuja. Ympyrän muotoa etsittiin koulun huonekaluista ja rakenteista. Sektori, kaari, keskuskulma ja tangentti tulivat tutuiksi ympäristöstä, jossa työskentelemme ja elämme melkein joka päivä.

”Saat välineiksi liimapuikon, mattoveitsen, sakset, kangasta ja pallon. Todista näillä välineillä pallon pinta-alan kaava (). Tarvitset kaikkia jaettuja väli-neitä ja vain niitä”. Opiskelijat uskalsivat yllättävän nopeasti halkaista pallonsa ja piirtää saadulla pallon-puolikkaalla neljä ympyrää kankaalle ja päällystää niillä pallonpuolikkaat. Kaava oli todistettu!

Tänä keväänä toisen kerran pidetty kurssi osoitti meille taas, että oppimisen mahdollistaa ennen kaikkea opiskelijan usko onnistumiseensa, kiireettö-

myys ja opettajan roolin kutistaminen tiedon jakajasta opiskelijan oman oivalluksen mahdollistajaksi.

”Ei tää ollut mitenkään liian raskasta. Mun käsitys matikasta muuttui. Ei se tunnu enää niin vaikealta ymmärtää. Kyllä musta tuntui, että mä ymmärsin tunneillakin, mutta kokeessa aina iskee paniikki ja sitten mä unohdan kaiken. Tää oli paljon mielek-käämpää.” Tällaiset kommentit kurssin päätteeksi innostavat opettajia jatkamaan uudenlaisten opetusta-pojen etsimistä.

Geometriaa käytännössä.

Kokeellista geometriaa viikonloppukurssina.

9

Poikkitaiteellinen kurssimme on viikonlopun mittainen kokonaisuus. Perjantaina aloi-tamme tyhjästä ja sunnuntaina kurssi päättyy yhteiseen elokuvailtaan, jossa katsotaan kaik-

kien ryhmien lyhytelokuvat karkin, popcornin ja limun juhlistaessa hetkeä. Pääosassa kurssissamme ovat draama ja elokuvataide, yhdessä tekeminen sekä usko omaan tekemiseen ja sen tuloksiin. Kolmen päivän ohjelma koostuu yhteisistä keskusteluista, elokuvan tekemisen keinoista, elokuvan aiheista, dokumenttielo-kuvien analysoimisesta sekä oman elokuvan toteutta-misesta. Pienryhmien elokuvat etenevät ensimmäisistä ideoista kuvakäsikirjoituksen kautta kuvaamiseen ja lopuksi työläimpään vaiheeseen eli leikkaamiseen. Perjantaista sunnuntaihin syötiin koulussa neljä ateriaa, kahdet kahvit ja kahdet aamupalat. Yöt sentään käytiin nukkumassa kodeissamme!

Ohjaavina opettajina ja kurssin vetäjinä toimivat Ulla-Maija Myllyluoma (draama ja musiikki) sekä Hanna Ripatti (kuvataide). Vierailevina asiantunti-joina olivat Eliel Kilkki (dokumenttielokuvaohjaaja) sekä Jani Karvinen (näyttelijä). Kurssille osallistui parikymmentä opiskelijaa kaikista lukiomme vuosi-luokista. Pääsyvaatimuksina oli halu osallistua kurs-sille, jaksaa olla innostunut koko viikonlopun, pysyä aikatauluissa sekä käyttäytyä niin, ettei ketään suljeta ryhmän ulkopuolelle. Kyky olla positiivinen, utelias, uskalias ja luova olivat myös kriteerejä, joita kysel-tiin kurssille pyrkiviltä opiskelijoilta. Halusimme vahvistaa näitä piirteitä opiskelijoissamme elokuvan parissa työskentelyn avulla.

Kuvasimme ja leikkasimme elokuvamme iMovie-ohjelmalla. Ohjelma oli helppokäyttöinen ja opiskelijat osasivat käyttää sitä jokseenkin moitteet-tomasti. Tekniikan haltuunotto ei ollut opiskelijoille vaikeata. Eliel Kilkin asiantuntevalla opastuksella ja neuvoilla jokainen ryhmä pystyi toteuttamaan ideoi-

tansa. Opiskelijat kokeilevat, erehtyvät ja oppivat ilman ongelmaa tai turhautumista. Se, että samalla koneella oli mahdollisuus sekä kuvata että leikata elokuva, helpotti työskentelyä valtavasti.

Kurssia ohjaavalle opettajalle suurin ilo on se, että opiskelijat saavat kokemuksia konkreettisesta teke-misestä ja yltävät tuotoksissaan johonkin uuteen. Sellaiseen minkä olemassaolosta heillä ei muutama päivä aikaisemmin ollut tietoakaan. Kurssillamme sekä opettajat että opiskelijat oppivat ja opettivat toisiaan sekä kohtasivat toisensa ihmisinä ohi koulusta tuttujen roolien. Olen aivan varma, että tällainen kokemus kouluopinnoissa muuttaa opiskelijoiden käsitystä siitä, että lukio-opinnoissa tehtävän työn on oltava raskasta puurtamista.

Elielin Kilkin läsnäolo ja ammattitaito olivat korvaa-mattomat. Hänen ohjauksessaan opiskelijat saivat

ainutlaatuista ja täysin henkilökohtaista ohjausta elokuvan kuvakielestä, kuvakulmista, kameran käytöstä, tehosteista, leikkauksesta sekä äänen, musiikin ja kuvan yhteistyöstä. Näyttelijän rooliin ja työhön opiskelijoita johdattaneen kansallisteatterin näyttelijä Jani Karvisen panos viikonloppuna oli myös korvaamaton. Sydämellisellä ja arvostavalla tavalla hän neuvoi ja ohjasi opiskelijoitamme kameran kohteena olemisessa ja itseensä luottamisessa.

Kurssimme on mielestäni esimerkillinen myös siinä, mitä ideoita ja toteutusmahdollisuuksia tekno-logia voi tarjota, kun suunnittelemme uudistuvalle lukiolle esimerkiksi aineiden välisiä kursseja tai eri aineita yhdistäviä aihekokonaisuuksia käsitteleviä projekteja. Kurssi on ollut nyt jo myös neljä kertaa todis-tamassa kuinka yhteisöllisyys yhdessä opiskelijoiden kykyyn ja luottamukseen omiin taitoihinsa jonkun projektin parissa, tekee nuoret jopa onnellisiksi. Onnen ja onnistumisen viikonloppuna kokenut nuori on tule-vissa opinnoissaan todennäköisesti hyvä opiskelija.

SCHOOL GOES A RT AND DRAMA!Hanna Ripatti ja Ulla-Maija Myllyluoma, School Goes Art and Drama -kurssin opettajat

10

Lukiomme viikonloppukurssi keräsi jo neljännen

kerran elokuvantekemisestä kiinnostuneita

opiskelijoita oppimaan uutta ja päivittämään

vanhaa! Poikia ohjasi kamera-ajossa, kuvakulmissa

sekä ohjaamisessa Kansallisteatterin näyttelijä

Jani Karvinen sekä dokumenttielokuvaohjaajaksi

opiskeleva Eliel Kilkki.

SCHOOL GOES A RT AND DRAMA!

11

Kuluneena lukuvuonna lukiossamme pidet-tiin jokaisella koeviikolla toistakymmentä sähköistä kurssikoetta. Samanaikaisesti oli meneillään kokeita sekä langattomasti

omissa luokissa että kiinteästi atk-luokkiin rakenne-tussa verkossa. Biologian ja maantieteen sekä saksan kurssikokeet pidettiin sähköisesti. Historian, yhteis-kuntaopin ja englannin kokeista kasvava osuus tehtiin Abitissa. Uusimpina mukaan tulivat uskonnon, ranskan, psykologian ja filosofian kokeet sekä kemian ja fysiikan kokeiden teoriaosuudet.

Sähköiseen ylioppilastutkintoon liittyvä Abitti parani vuodenvaihteessa. Tällöin mahdollistuivat usean eri oppiaineen kokeen teettäminen yhdellä palvelinkoneella ja erilaisten ääni- ja kuva-aineistojen vaivattomampi käyttö. Opiskelijoille merkittävin parannus tuli siinä, että tehtävien aineistot voi nyt avata erillisiin ikkunoihin tarkasteltaviksi. Vastauksiin pystyy myös liittämään järjestelmässä olevilla Libre Offce- ohjelmilla laadittaviksi annetut piirrokset ja diagrammit.

Ensi syksyä alkavat sähköiset ylioppilaskirjoitukset filosofian, maantieteen ja saksan kielen kokeilla. Ylioppilastutkintolautakunnan viralliset sähköiset harjoituskokeet pidettiin kaikissa Suomen lukioissa. Lokakuussa 2015 testattiin juhlasalin järjestelmää

äidinkielessä ja 6.4.2016 pidettiin filosofian maantie-teen ja lyhyen saksan harjoituskoe.

Opiskelijoiden kommentit sähköisiin koetehtäviin olivat myönteisiä, mutta ”piirros- ja laskentaohjelman käyttöä sekä tekstinkäsittelyä ja laajempien vastausten laadintaa pitää vielä harjoitella”.

Katso lisää sivuilta https://digabi.fi/ ja www.abitti.fi

ABITTI ON KEHITTYVÄ SÄHKÖINENKOEYMPÄRISTÖ Hilkka Saaristo, lehtori (biologia, maantiede, tvt -vastaava)

12

Niin opiskelijat kuin opettajat törmäävät usein samaan ongelmaan: toiset haluaisivat oppia kurssilla nopeammin ja enemmän, kun taas toiset tarvitsevat enemmän aikaa

ja apua. Tärkeää kuitenkin olisi, että jokainen pääsisi etenemään niin pitkälle kuin haluaa ja jaksaa.

Yhtenä ratkaisuna olemme tänä vuonna kokeilleet soveltaen flipped learning -metodia, jossa korostuu opiskelijan oma aktiivisuus ja opiskelu erilaisia tehtäviä tehden. Opettaja ei enää johda oppimisprosessia luokan edessä, vaan hän kiertää auttamassa niitä, jotka apua tarvitsevat. Tunneilla käydään läpi vaikeita aiheita myös yhdessä, mutta pääpaino on omaan tahtiin etene-misessä, joka onnistuu, kun opettaja antaa isomman oppimiskokonaisuuden tehtävät kerralla.

Opiskelija pääsee itse suunnittelemaan ajankäyt-töään ja myös miettimään, miten hän parhaiten oppii. Opiskelijaa ohjataan arvioimaan omaa tiedollista ja taidollista osaamistaan, asettamaan tavoitteita ja löytä-mään keinoja niiden saavuttamiseksi. Jatkuvalla yksi-

löllisellä palautteella ja arviointikäytäntöjä monipuo-listamalla pystymme tukemaan opiskelun etenemistä. Muistiinpanoja ja tehtäviä opiskeltavista asioista voi tehdä niin vihkoon, erilaisiin sähköisiin ympäris-töihin kuin vaikkapa nauhoittaen tai videoiden.

Avun pyytäminen niin opettajalta kuin toisilta opis-kelijoiltakin helpottuu, kun voi työskennellä esimer-kiksi ryhmissä. Menetelmä mahdollistaa aiempaa paremmin myös sen, että opettaja voi suunnitella eri tavoitteisiin tähtääville opiskelijoille erilaisia tehtäviä: edistyneemmille haastavampia ja soveltavampia tai vaikkapa vaikeampia pohjatekstejä, ja toisaalta hitaammin etenevät voivat keskittyä ensin perusteiden hiomiseen. Myös uusi, syksystä alkaen käyttöön otet-tava opetussuunnitelma painottaa henkilökohtaista tavoitteenasettelua, joten tämä lukuvuosi on ollut totuttelua myös siihen.

Kokeilun taustalla on toiveemme siitä, että opis-kelija löytäisi opiskelun iloa ja huomaisi osaavansa. Halu oppia kantaa pitkälle.

OPISKELUA OMAAN TAHTIINLehtorit Paula Havukainen (äidinkieli ja kirjallisuus) ja Riitta Lähde (englanti)

13

Lukuvuoden 2015-2016 suurin oppilaitoksen kehittämistyö oli opetussuunnitelmien uudis-taminen. Uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön 1.8.2016 alkaen, tosin sitä aiemmin

lukio-opintonsa aloittaneet jatkavat opintonsa loppuun vanhojen opetussuunnitelmien mukaisesti.

Keravan lukiossa ja aikuislukiossa on neljä eri opetussuunnitelmaa: nuorten lukiokoulutuksen, aikuisten lukiokoulutuksen, aikuisten perusopetuksen ja perusopetuksen lisäopetuksen (kymppiluokan) opetussuunnitelmat. Niiden kaikkien samanaikainen uusiminen on tiennyt isoa työrupeamaa opettajille ja rehtoreille. Myös opiskelijat ovat osallistuneet proses-siin sen eri vaiheissa mm. arvokeskustelun, ops-ky-

selyn ja ops-työryhmän opiskelijaedustajien muodossa.Opetussuunnitelma on oppilaitoksen kaikkea

toimintaa ohjaava asiakirja, jossa määritellään mm. opetuksen tavoitteet ja sisällöt, käytettävät työtavat, opintojen arvioinnin muodot ja käytänteet, opintojen tuki ja opiskeluhuolto. Kyseessä on siis varsin merkit-tävä asiakirja ja sen uudistustyö onkin ehkä koko vuosi-kymmenen suurin yksittäinen pedagoginen uudistus. Opetussuunnitelmat uudistetaan tavallisesti noin kymmenen vuoden välein, joten nyt tehdyillä linjauk-silla opiskeltaneen 2020-luvun puoliväliin saakka.

Opetussuunnitelman vaihtuminen näkyy pikku hiljaa myös jatkavien lukiolaisten opinnoissa. Kurs-sien sisällöt ja numeroinnit muuttuvat enemmän tai vähemmän kaikissa oppiaineissa, ja opintojen suunnittelun avuksi on tehty vastaavuustaulukko. Siitä ilmenee, mikä toisen opetussuunnitelman kurssi mahdollisesti vastaa oman opetussuunnitelman kurssia. Lisäksi arviointia koskevat merkinnät tulevat muuttumaan uuden opetussuunnitelman kursseilla; käyttöön tulevat uudet arvosanamääritykset T eli täydennettävä ja L eli lopetettu. Vastaavasti vähitellen jäävät pois käytöstä K- ja O-merkinnät. Kurssien sisältöjen uudistuessa on selvää, että myös oppikirjat ja muut materiaalit tulevat muuttumaan lähes kaikilla kursseilla.

Myös oppituntien ja kurssien järjestämistavat ja arviointiperusteet uudistuvat. Opiskelijan oma vastuu lisääntyy ja opiskelijoiden osallisuutta kaikkeen oppi-laitoksen toimintaan lisätään. Tavoitteena ei ole enää pelkästään tietosisältöjen oppiminen, vaan pääpaino on enemmänkin yleisten taitojen ja laaja-alaisen osaa-misen kehittämisessä. Työtavat monipuolistuvat ja oppimista tapahtuu enenevässä määrin myös oppitun-tien ulkopuolella. Kurssin arviointi ei enää saa perustua yhteen ainoaan koesuoritukseen, vaan arvioinnin ja palautteen tulee olla monipuolista ja jatkuvaa.

Ari Meriläinen, virka-apulaisrehtori

OPETUSSUUNNITELMATYÖ

14

OPETUSSUUNNITELMATYÖ

15

Musikaaliproduktio on kyllä ehdotto-masti yksi lukioaikani parhaista koke-muksista. Oli mahtavaa olla osana tätä produktiota. Musikaalin suunnittelu-

vaiheessa pääsi tekemään kaikenlaista luovaa – itse olin sävellystiimissä, ja sävelsin musikaalia varten ensimmäisen biisini. Musikaaliproduktiossa pääsi siis kehittämään luovuutta. Vaikka musikaaliproduktio vei paljon aikaa ja oli ajoittain myös uuvuttavaa, oli meillä aina kuitenkin musikaalitreeneissä hauskaa. Sain

myös paljon uusia kavereita, joiden kanssa naurua riitti. Musikaaliproduktion ansiosta sain myös lisää itseluottamusta ja rohkeutta esiintyä. Ennen en olisi ikinä uskaltanut laulaa sooloa yleisön edessä, mutta musikaalissa jouduin niin tekemään, ja siksi olen nykyään rohkeampi ja uskallan jatkossakin esiintyä. Kaiken kaikkiaan musikaaliproduktio oli huippujuttu, ja nyt muistelen musikaaliaikoja haikaillen.

Susanna Neuvonen

KOKEMUKSIA MUSIKAALI- PRODUKTIOSTA

16

Lähdin mukaan musikaaliin säveltääkseni, ja tulin ulos musikaalista tanssijana, laulajana, soittajana ja säveltäjänä. Oli hienoa huomata, kuinka innokkaasti sitä vain suostui kaikkeen

ja halusi olla aina vain isommassa osassa musikaalia. Kiitos tästä innostuksesta kuuluu ihanalle porukalle, jonka kanssa teimme töitä. Työnteolla tarkoitan ihan oikeata, rankkaa pään käyttöä, kun sävellyksiä piti pusertaa, vaikka ei olisi juuri sillä hetkellä ollutkaan intoa. Hauskuutta ei silti puuttunut, vaan joskus pelleilimme vieläkin kodilta tuntuvassa auditoriossa harjoitusten ulkopuolellakin. En myöskään ikinä unohda esityksiä edeltävää jännitystä, jota purimme laulamalla, soittamalla, tanssimalla ja nauramalla. Musikaali oli elämäni yksi ikimuistoisimmista ja parhaista kokemuksista!

Tuuli Lehtinen

Musikaalin tekeminen on ollut yksi lukioajan kohokohdista. Musikaalissa pääsin toteuttamaan itseäni uudella tavalla. Opin musikaalin teon aikana

paljon uutta ja oli mahtava tehdä yhdessä hommia, vaikka välillä koko touhu tuntuikin työläältä ja väsyttä-vältä. Opin tuntemaan paljon uusia ihmisiä ja löysin jopa uusia ja erilaisia kykyjä itsestäni. Oli mahtavaa olla mukana tekemässä musikaalia hyvässä ryhmässä. Hienoa oli musikaalissa myös mielestäni se, että saimme yhdessä keksiä ja tehdä koko tuotoksen alusta loppuun.

Sara Hirvonen

KOKEMUKSIA MUSIKAALI- PRODUKTIOSTA

17

Syyskuussa oli koulullamme taas suuri tapah-tuma, Duuni&Kipinä, jossa yrittäjät ja opiske-lijat kohtasivat yhteisellä areenalla. Lukiolaiset toivat oman panoksensa tapahtumaan tarjoi-

lemalla kemian opettajan suunnittelemia värikkäitä juomia ja kakkuja. Samaan aikaan tapahtuman kanssa toteutettin myös yrittäjäpaneeli, jossa opiskelijat tent-tasivat paikallisia yrittäjiä.

DUUNI & KIPINÄ

18

Keravan lukion tutorit ohjasivat peruskoulun yhdeksäsluokkalaiset marraskuun sateesta sisälle lukion lämpöön. Kahden päivän aikana talossamme vieraili yhteensä lähes

400 toisen asteen koulutuspaikkaa itselleen etsivää nuorta. Tutorit kierrättivät jokaisen peruskoulun luokan sydämellisellä ohjauksella läpi talon.

Esittelykierroksen aikana yhdeksäsluokkalaiset näkivät opiskelijakunnan kioskin täydessä toiminnas-saan, punttisalin ja eri oppiaineiden esittelyt.

Liikunnan kursseista mainostimme etenkin urhei-luvalmennusta, joka on suunnattu kaikkien lajien harrastajille motoriikan, lihastasapainon, koordinaa-tion, lihaskunnon, liikkuvuuden, ketteryyden ja ravit-semustietouden kehittämiseen. Saimoin esittelyssä eritysmaininnan sai tanssipaja.

Lukion valinnaiset kielet espanja, ranska, venäjä ja saksa esittelivät kielten opiskelua lukiossa ja antoivat

kielimaistiaisia jokaisesta kielestä. Espanjaa suosi-teltiin etenkin matkailu-alalle aikoville, saksaa ja ranskaa EU-urasta tai kaupallisesta alasta haaveileville ja venäjää valtiotieteistä tai kansainvälisestä kaupasta kiinnostuneille.

Lukiossa peruskoululaisilla oli mahdollisuus tutustua filosofiaan, jossa voi oppia ajattelemaan loogi-sesti, keskustella elämän tärkeistä asioista, yhteiskun-tannasta, etiikasta, moraalista ja arvoista. Toinen uusi aine psykologia puolestaan antaa eväitä elämää varten: tunneilla käsitellään paljon käytännön esimerkkejä ja sosiaalipsykologiassa käsitellään miten yksilö toimii yhteisössä ja miten hän voi vaikuttaa yhteisöönsä.

Tutorit esittelivät peruskoululaisille hyvästä palaut-teesta päätellen ilmeisen onnistuneesti myös muut lukiomme oppiaineet, retket ja opiskelijakunnan toiminnan. Kaiken kaikkiaan avoimet ovet olivat jälleen kerran onnistuneet.

AVOIMET OVET LUKIOLLA 17–18.11.2016Terhi Kurri, opinto-ohjaaja

DUUNI & KIPINÄ

19

PENKKARIT

20

PENKKARIT

21

22

23

WANHAT 2016Kuvat Anu Brunila-Kovanen

24

25

26

27

Syyskuun alussa, eräänä kauniina perjantaiaa-muna, täyttyi jäähallin ympäristö ja lähimetsä jälleen kerran iloisista äänistä, kun uudet opiskelijat kokoontuivat kokeilemaan rajojaan

ja ryhmänsä yhteistyön toimivuutta erilaisissa nokke-luutta ja ketteryyttä vaativissa tehtävissä. Vietettiin ”ykkösten omaa päivää” ja tutustuttiin oman ohjaus-ryhmän opiskelijoihin.

Rasteilla mm. siirryttiin saarelta toiselle lankun avulla, autettiin koko ryhmä hämähäkin verkon läpi, harjoiteltiin tasapainokävelyä huojuvan köyden päällä, puhallettiin nuolia putkista, kerättiin pisteitä

heittämällä erikokoisia palloja koriin, koottiin isoa palapeliä, pystytettiin tornia pullokoreista vaijereihin ripustautuneina - ja tietysti opeteltiin myös oman ohjausryhmän opiskelijoiden nimiä.

Sää suosi tällä kertaa yhteistä päiväämme eikä syksystä ollut tietoakaan. Aurinko paistoi koko päivän ja ilmakin oli vielä melko lämmin. Päivä huipentui rasteilta kerättyjen pisteiden perusteella saadun voittajaryhmän nimen julistamiseen ja yhteiskuvaan. Iloisen puheensorinan siivittämänä siirryttiin takaisin koululle lopettelemaan hieman erilaista koulupäivää.

RYHMÄYTYMISPÄIVÄSirpa Saletta, ryhmänohjaaja

28

RYHMÄYTYMISPÄIVÄ

29

Opiskeluvuosi on nyt mennyt ohi, ja meidän kouluohjelma loppuu. Tämä on ollut vaikea ja tärkeä aika meille. Monet meistä ovat opiskelleet jo kolme vuotta tässä koulussa. Me haluamme kiittää kaikkia opettajia töistänsä!

Kiitämme kovasti meidän luokanopettajaa Annamaijaa. Hän on antanut meille paljon tietoja, on auttanut meitä opiskelemaan suomea ja suomen kulttuuria myös.

Paljon kiitoksia Mikolle mahtavista historian tunnista. Oli tosi kiinnostavaa!

Meidän kiitoksia matematiikan opettajalle Arille! Sinulla oli vaikea tehtävä selittää meille säännöt, ratkaisut ja termit.

Kiitos Juhalle. Meillä on ollut hyvä mahdollisuus opiskella englantia ja samaan aikaan parantaa suomea.

Kaarlo, paljon kiitoksia sinulle yhteiskunnan ja maantiedon oppitunneista. Tiedämme oikeudet ja velvollisuudet.

Kiitämme myös Anttia. Biologia on vaikeaa, mutta nyt me tiedämme suomen kielellä mistä koostuu ihminen!

Marjo opetti fysiikkaa ja myös matematiikkaa. Kiitos sinulle ja mustamme prosent-tilaskua!

Terveystiedon opettajat Esa ja Senja - teille myös kiitoksia.

Meidän OPO opettaja Nina. Kuinka paljon tärkeistä asioista sinä olet kertonut meille ja olet auttanut integroitumaan Suomen elämään! Pallon kiitoksia.

Paljon työtä on tehty. Olemme osallistuneet erilaisiin tapahtumiin ja projektiviik-koon. Kävimme Helsingissä kirkoissa. Meidän matkamme Heurekaan oli unohtu-maton.

Paljon kiitoksia kaikille, jotka ovat olleet meidän kanssa.

Kiitos sinulle, meidän kaikkein paras koulu!

Monikulttuurisuustapahtuma vietettiin torstaina 19.5.2016. Opiskelijaryhmät tekivät oppilaitoksessa yhteistyötä laajalla rintamalla. Mukana olivat kaikki maahanmuuttajaryhmät sekä lukion vaihto-opiskelijat. Lukion maailmanmusiikkikurssilaiset osallistuivat yhteisesitykseen maahanmuuttajamusikanttien kanssa.

HEI KAIKILLE RYHMÄLTÄ M3!

30

31

Jo perinteeksi Keravan lukiolla muodostunut Urapäivä järjestettiin tänä lukuvuonna lauan-taina 16.1.2016 klo 9.00-13.30. Päivän tavoit-teena oli lisätä lukiolaisten työelämäyhteyksiä,

antaa opiskelijoille tietoa tämän päivän työelämästä ja eri vaihtoehdoista sekä auttaa opiskelijoita oman alan valinnassa.

Urapäivään kutsuttiin puhumaan erityisesti yläkoulu- ja lukioikäisten opiskelijoiden vanhempia. Kaiken kaikkiaan vierailijoita oli yhteensä 34, kuuli-joina olivat kaikki lukiolaiset sekä Sompion ja Kera-vanjoen yhdeksäsluokkalaiset. Yhteensä siis melkein 1000 opiskelijaa. Ysiluokkalaiset saivat valita kolme, lukiolaiset kuusi luentoa, joita menivät päivän aikana kuuntelemaan.

Luennoitsijoita oli usealta eri alalta. Vieraili-joiden joukossa oli mm. poliisi, palomestari, rikos-seuraamussosionomi, ortopedi, personal trainer, taloustoimittaja ja veturinkuljettaja sekä useita toimitusjohtajia. Mahtuipa joukkoon myös Keravan kaupunginjohtaja, oikeustieteen yliopistonlehtori ja tietokirjailijakin. Luennoitsijat kertoivat omista koulu-ajoistaan; mistä aineista olivat aikoinaan pitäneet ja missä olivat menestyneet sekä kuinka olivat nykyiseen työhönsä päätyneet. Saimme kuulla työn hyvistä ja

huonoista puolista sekä siitä, millaisia ominaisuuksia työ tekijältään vaatii. Kertomukset kirvoittivat useita mielenkiintoisia keskusteluja, joiden aikana kukin saattoi peilata omaa soveltuvuuttaan kyseiselle alalle.

Palautteen perusteella suurin osa opiskelijoista piti urapäivää hyödyllisenä ja koki saaneensa luennoista apua ammatinvalintaansa. Urapäivällä saattoi olla myös syvällisempi merkitys, kuten alla olevasta opis-kelijapalautteesta voi päätellä:

”Mielestäni urapäivä ei ollut hyödyllinen tulevan ammattini valinnan kannalta, sen sijaan sen tarkoitus oli minulle paljon syvempi. Sillä itselleni oli tärkeää kuulla kuinka erilaiset valinnat ja sattumat voivat aina johtaa johonkin erilaiseen, urille joita ei olisi ikinä ajatellutkaan. Eli tarinat ammatteihin pääsemisten takana oli se juttu. Ettei ole vielä lähes mitenkään väliä mihin lähden maailmalla opiskelemaan, koska oma ala tulee vastaan ennemminkin yllätyksenä joltakin polulta minkä on valinnut. Ja että vielä monen kymmenen vuoden päästä voin huomata omista-vani monta erilaista ammatti nimikettä. Kokemus, ahkeruus ja yrittäväisyys ovat tärkeintä. Jokseenkin sanoma oli tuon suuntainen urapäivässä minulle. Että jokainen voi oman ammattinsa kautta päätyä arkensa ”sankariksi”, jos niin tahtoo.”

URAPÄIVÄ Noora Ranta, opinto-ohjaaja

32

Perinteinen yökoulu järjestettiin huhtikuussa jälleen opiskelijoiden iloksi. Yön aikana muun muassa saunottiin, pelailtiin sulka- ja lentopalloa, sekä laulettiin karaokea. Vuosit-

taisen tapahtuman veturina on toiminut opiskelija-kunnan hallitus ja edelleen tapahtumavastaava Sofia Sundman.

Yökouluun osallistui noin 80 opiskelijaa, joista

suurin osa jaksoi nauttia toistensa seurasta aamu-tunneille saakka. Ahkerimmat heistä saivat suorittaa leipomalla itselleen kurssin. Pelkästään opiskelijoille yökoulu ei ollut vaan menosta saattoi tarkkasilmäisin huomata muutaman opettajan ja itse rehtorinkin.

Vaikka täysin mutkatonta ei yökoulun järjestä-minen ollut, nauttivat hyvästä fiiliksestä ja yhteishen-gestä itse kukin osallistuja.

YÖKOULU Ilari Salmi, Opiskelijakunnan puheenjohtaja

33

Kansanedustaja Pekka Haaviston vierailu 11.1.2016 täytti koko koulun opiskelumai-seman. Hänet oli kutsuttu puhumaan Suomen ja maailman ajankohtaisista

ilmiöistä. Puheessaan Haavisto käsitteli mm. ympäris-töongelmia, tasa-arvoa ja maahanmuuttoa. Lukiolaiset saivat kuulla monipuolisen ja omakohtaisen esityksen monissa kansainvälisissä ja poliittisissa tehtävissä olleelta poliitikolta. Haavisto korosti lopuksi, kuinka tärkeää nuoren on kehittää omaa monimuotoi-

suuttaan ja suhteitaan harrastusten ja vapaa-ajan toiminnan kautta.

Finlandia-palkittu kirjailija Jussi Valtonen kertoi kirjailijan työstä 28.1.2016 teosten syntymisestä, kirjailijan haasteista ja kasvamisesta. Tilaisuus oli suunnattu erityisesti äidinkielen opiskelijoille. Täysi auditorio kuunteli keskittyneenä ja lopuksi innostui esittämään kysymyksen Valtosen mielestä hyvästä kirjasta. Kirjasarja nuoresta noidanalusta koulussa ja osana yhteiskuntaa oli lähellä kirjailijan sydäntä.

VIERAILEVAT TÄHDET Anne Schroderus ja Marjo Vehter

34

Koulussamme on usean vuoden ajan ollut mahdollista seurata omaa yrittäjän polkua. Kurssitarjottimella on yrittäjyyden teemalla tarjolla neljä erilaista kurssisisältöä. Yrittä-

jyydestä on puhuttu myös eri oppiaineiden tunneilla sekä koulumme yhteisissä tapahtumissa, hyvinä esimerkkeinä jokasyksyinen yrittäjäpaneeli toisen vuoden opiskelijoille sekä ensimmäisen vuoden ryhmien yrittäjäkummit.

Lukuvuoden 2015-16 aikana järjestettiin kaksi yrit-täjyyteen liittyvää opintokurssia. Perinteinen, jo seit-semättä kertaa järjestetty, NY24h-leiri on kasvattanut suosiotaan. Leiri järjestettiin perinteisesti yhteistyössä Järvenpään lukion kanssa, tällä kertaa leiri Järvenpään lukion tiloissa. Keravalta mukana oli 15 opiskelijaa, yksi tutorohjaaja sekä yksi ohjaava opettaja. Järven-päästä mukana oli saman kokoinen joukko.

Leirin teemaksi oli tänä vuonna valittu Suomen ulkomaankauppa ja uudet tulevaisuuden innovaatiot. Opiskelijat saivat tehtäväksi suunnitella yritysidean, joka sisälsi suomalaisen vientituotteen tai -palvelun. Yhden vuorokauden aikarajoissa syntyi huikeita tari-noita suomalaisen luonnon antimien jalostamisesta erilaisiin mobiilisovelluksiin. Leiri huipentui jokaisen ryhmän omaan presentaatioon, asiantuntevaan tuoma-rointiin sekä parhaan yritysidean palkitsemiseen.

Toinen yrittäjyyskurssi olikin kestoltaan selkeästi edellä mainittua pitempi. Vuosi yrittäjän-kurssi käyn-nistyi syyskuussa Kansallisen yrittäjäpäivän toimiessa hyvänä starttina. Kurssi toteutettiin lukujärjestyksen

ulkopuolisena kokonaisuutena, syksyllä tiiviimmin kokoontuen ja keväällä yritystoimintaan keskittyen. Yritysten lopettaminen ja voittojen kirjaaminen on edessä nyt toukokuussa. Kurssin aikana suunniteltiin oma yritysidea huolella ja niin että sen toteuttaminen käytännössä oli mahdollista.

Yritystoiminnan aloittaminen käytännössä tuntui tänä vuonna haastavalta. Syksyllä mukana oli yli kaksikymmentä innokasta yrittäjän alkua. Ideoita syntyi paljon, mutta kun markkinoinnin ja myynti-työn aloittamisen aika tuli, alkoivat muut asiat houku-tella enemmän.

Lopulta kevääseen asti toimintaansa pyöritti kaksi yritystä: Helppo&Halpa-yritys keskittyi lukiokirjojen välitykseen ja Katutanssikerho nimensä mukaisesti alakouluikäisten tanssin opetukseen. Yritysideat olivat erityisen ajankohtaisia. Lukiokirjojen kierrättä-minen on saavuttanut koko ajan laajempaa suosiota ja siksi tuotettu palvelu nähtiin koulussa tarpeelli-seksi. Toisaalta lasten liikunnallisuuden tukeminen on lähes viikoittain uutisotsikoissa. Katutanssikerho edusti kouluamme myös Etelä-Suomen aluemessuilla Vantaalla helmikuussa.

Näin kurssilaiset kommentoivat kulunutta vuotta: ”Kurssi on ollut kaikkien mielestä erittäin hyödyllinen ja antoisa. Olemme oppineet kurssilla paljon hyödyllisiä asioita, joita emme itse olisi hoksanneet. Emme hetkeä-kään ole katuneet kurssille osallistumista vaikka aika-ajoin aikataulumme on ollutkin tiukka. Toiveenamme olisi jatkaa yritystoimintaamme kurssin loputtua.”

YRITTÄMÄLLÄ TULEVAISUUTEENAnu Rajajärvi

35

Torstaina 3.3. saimme viraaksi Elido Oy:n toimitusjohtajan Margit Lindholmin, joka on tänä lukuvuonna 15B-ryhmän yritys-kummi. Yhden oppitunnin aikana Margit

Lindholm kertoi värikkäästä taustastaan niin opiskelu-jensa kuin aikaisemman työuransa suhteen. Vuonna 2011 yksityisyrittäjäksi ryhtynyt Margit uskaltautui ostamaan Elido Oy:n ja tuomaan yrityksen Keravan Saviolle Klondyke-taloon. Parin hengen yritys kasvoi nopeassa tahdissa yli kymmenen vakinaista työnte-kijää käsittäväksi mainosalan ammattilaiseksi. Paitsi omasta yrityksestään ja urastaan Margit kertoi myös, millaista on yrittäjän arki, kuinka paljon se vie aikaa ja minkälaista luonnetta yrittäjältä vaaditaan. Ihan

hetkessä ei pidä ”heittää hanskoja tiskiin” eikä saa olla liian stressiherkkä. Kun Margit luentonsa päätteeksi kysyi ryhmältä, kuinka moni heistä on harkinnut ryhtymistä yrittäjäksi, luokassa uskaltautui vain yksi opiskelija nostamaan kätensä pystyyn. Vielä tässä vaiheessa nuoret eivät ehkä ajattele yrittäjyyttä ensim-mäisenä uravaihtoehtona.

Margit Lindholmin vierailu lukiollamme ei jää ainoaksi kosketukseksi kummiyrityksen toimintaan, sillä myöhemmin keväällä ryhmä 15B vierailee Saviolla Elido Oy:n tiloissa. Tätä vierailua jäämme odottamaan innolla, sillä silloin pääsemme tutustumaan tilojen lisäksi yrityksen varsinaiseen toimintaan.

YRITYSKUMMI MARGIT LINDHOLM VIERAILULLAEija Mälkönen, 15B-ryhmän ryhmänohjaaja

36

Keravan lukiolla järjestettiin 3.9.2015 Duuni ja Kipinä -messujen yhteydessä Yrittä-jäpaneeli. Paneelin juontajina toimivat lukiomme oppilaat Ella Kortelainen ja

Anette Toiviainen. Tapahtuma järjestettiin koulun auditoriossa ja sinne olivat tervetulleita kaikki koulumme toisen vuoden opiskelijat. Tarkoituksena oli avartaa tietoisuutta yrittäjyydestä ja sen käytän-nöistä oppilaille, sekä tietenkin innostaa heitä tulevai-suuden uravalintaa varten.

Vieraiksi saimme laidasta laitaan yrittäjiä eri aloilta. Paneeliin osallistuivat Jukka Nissinen

(Symboli), Kati Niemi (KN Collection), Pekka Veste-rinen (Pika-Lasi), Petri Juntunen (Kenkä-Kingi), Pia Närhi (Sisustus-Närhi), sekä Saija Sitolahti (Järven-pään Kukkatalo Oy). Yrittäjiltä kysyttiin mm. että millainen ihminen heidän mielestään sopisi yrittä-jäksi, mikä yrittämisessä on parasta ja kokeeko hän sen olevan työ, jota haluaa jatkaa loppuelämänsä. Jokainen yrittäjä kertoi mielenkiintoisia pointteja omasta matkastaan yrittäjäksi, sekä yrittäjän arjesta. Yrittäjät olivat helposti lähestyttäviä ja avoimia, moni oppilas sai heiltä varmasti paljon oleellista tietoa.

YRITTÄJÄPANEELIElla Kortelainen ja Anette Toiviainen

37

Opiskelijat (15E) vierailivat Keravan biovoi-malaitoksella huhtikuussa. Aluksi meille kerrottiin kuvin voimalaitoksen toimin-nasta ja energian tuotannosta. Saimme

kuulla myös, millaisia työtehtäviä tällä alalla on ja millaisen koulutuksen kautta energia-alalle voi päästä töihin. Tämän jälkeen pääsimme kierrokselle näke-mään voimalaitoksen eri rakennuksia ja meille kerrot-tiin, mitä eri tuotantovaiheissa tehdään.

Fortumin Järvenpään biovoimalaitoksen käyttöpääl-likkö DI Veli-Pekka Hakatie oli koulussamme luokan 15F vieraana 27.4.2016. Hän kertoi Fortumin toimin-nasta, sen strategiasta ja painopistealueista, esim. globaaleista trendeistä: vähähiilisyydestä, uusiutuvasta energiasta ja kiertotaloudesta. Myös aurinko- ja tuuli-voimaan tullaan panostamaan entistä enemmän.

Hakatie kertoi omasta opiskelustaan ja työnteos-taan nuorena, aina lukioajoista lähtien. Hän sanoi

laajan kielitaidon olevan hyödyllistä käytännön työssä, vaikka englanti onkin pääkieli. Opiskelijoita kiinnosti mm. kesätyöpaikat Fortumilla.

Ulla Varetsalo

TIETOA BIOVOIMASTA

38

Lokakuun ensimmäisellä viikolla saimme vieraita lukiosta Ascherslebenistä Saksasta. Vieraat majoittuivat meidän projektiin osallis-tuneiden opiskelijoiden luona ja me tiesim-

mekin jo etukäteen kuka vieraista luoksemme tulisi. Kaikesta huolimatta oli jännittävää tavata saksalaiset vieraat ensimmäistä kertaa. Juttua kuitenkin riitti heti alusta alkaen ja tutustuimme toisiimme nopeasti. Saksalaiset opiskelijat kävivät kanssamme oppitun-neilla ja iltapäivällä meillä oli yhteistä ohjelmaa. Tutustuimme yhdessä Helsinkiin ja kävimme esimer-kiksi Helsingin musiikkitalossa koska projektimme yhtenä aiheena kielten lisäksi oli musiikki. Viikko kului nopeasti ja pian olikin jo aika sanoa vieraille hyvästit. Suunnittelimme kuitenkin jo vastavierai-luamme Ascherslebeniin ja lupasimme pitää yhteyttä.

Eräänä joulukuisena aamuna lähdimme lento-kentälle, josta matkamme Ascherslebeniin alkaisi. Lensimme ensin Berliiniin, josta oli 2 tunnin ajomatka Ascherslebeniin. Vietimme Berliinissä kokonaisen päivän saksalaisten oppilaiden kanssa.

He esittelivät meille Berliiniä ja sen nähtävyyksiä. Kävimme myös museossa ja lopuksi jäi aikaa käydä ostoksilla, ennen kuin lähdimme ajamaan perheiden luokse Ascherslebeniin. Perheet olivat todella ystä-vällisiä ja heidän luonaan asuminen oli mukavaa. Berliinissä vierailun lisäksi pääsimme tutustumaan Ascherslebeniin, sekä muihin sen lähellä sijaitseviin kaupunkeihin. Kävimme saksalaisilla joulumark-kinoilla ja joulukonsertissa, joka oli iso ja hieno tapahtuma paikallisten kesken. Kävimme saksalai-sessa ystävyyskoulussamme oppitunneilla. Vaikka tapahtumia ja tekemistä oli paljon, kerkesimme myös viettää aikaa saksalaisten kanssa. Matkalla näimme saksalaisten nuorten arkea ja pääsimme tutustumaan heidän tapoihinsa. Matkan ansiosta tutustuimme suomalaisten kanssa keskenämme paremmin, sekä jokainen meistä sai myös saksalaisista nuorista ystäviä. Englannin puhuminen oli hauskaa ja englannin kielen taidot paranivat. Matka oli hauska ja siitä jäi hyvät muistot.

Musaesitys Keravalla

Opiskelijoita

Ryhmätöitä KeravallaYhteiskuva Saksassa

Aleksandra Fedotova, opiskelija

ASCHERSLEBEN

39

Lokakuussa 2015 kokoonnuimme jälleen 18 opiskelijan kanssa Helsinki-Vantaan lento-kentälle valmiina aloittamaan koulukohtaisen syventävän kurssin. Jokainen kurssilainen oli

valmistellut oman osuutensa ohjelmasta jo etukäteen valitsemalla aiheen antiikin Rooman aikakaudelta ja tekemällä suullisen esityksen siitä. Kurssin parasta antia oli sekä opiskelijoille että opettajille se, että saimme kuulla päivittäin erinomaisia tietoiskuja mm. Colosseumista, Pantheonista ja roomalaisesta kylpylä-kulttuurista.

Viiden päivän matkamme alkoi perjantaiaamun lennolla ja ehdimmekin jo saman päivän aikana liikkeelle Roomassa. Kaikki viisi päivää ovat täynnä yhteistä ohjelmaa ja ennen kaikkea historiaa. Vaikka käytämme julkisia liikennevälineitä liikkumiseen,

on ydinkeskustaan helpoin tutustua kävellen. Silloin myös ymmärtää Rooman historian monikerrok-sisuuden; koskaan ei tiedä mikä aukio pylväineen nurkan takaa paljastuu tai kenen renessanssitaiteilijan kattomaalaukset koristavat kirkon holvikattoa.

Rooman päiviimme oli toki varattu myös vapaata aikaa, jolloin opiskelijat liikkuivat kaupungilla pienissä ryhmissä nauttien kaupungin tunnelmasta. Hieno yhteinen kokemus oli osallistuminen Serie A:n jalkapallomatsiin, jossa pelasivat vastakkain Rooman oma SS Lazio ja sarjanousija Frosinone Calcio. Lazio voitti 2-0 ja tunnelma stadionilla oli mieletön.

Päivät Roomassa kuluivat nopeasti ja kotimatkan koitettua lentokoneessa oli väsyneitä, mutta tyytyväisiä opiskelijoita. Tällaiset kurssit ovat lukiossa Se juttu, josta jää muistot loppuelämäksi.

ANTIIKIN KURSSI IKUISEEN ROOMAAN 2–6.10.2015Kaisu Åström

40

Keravan lukio ja aikuislukio oli mukana Pohjoismaisen ministerineuvoston rahoit-tamassa hankkeessa, jossa koulut ja lukiot tekivät kansainvälistä yhteistyötä luonnon-

varojen kestävän käytön edistämiseksi. “Teaching sustainable use of energy and raw mate-

rials in an environment affected by climate changes” oli grönlannista käsin koordinoitu kansainvälinen hanke, joka tuki kouluopetusta painottaen samalla kestävän kehityksen ja luonnonvarojen kestävän käytön teemoja. Pohjoismaisten oppilaitosten väli-sessä yhteistyössä toteutettava hanke liittyi Pohjois-maiden ministerineuvoston arktiseen yhteistyöohjel-maan vuosiksi 2015–2017. Kansainvälisen yhteistyön kautta tietoisuutta kestävästä kehityksestä pyrittiin levittämään kaikissa pohjoismaissa. Hanke käynnistyi kesäkuussa 2015.

Keravan lukio ja aikuislukio oli hankkeen ainut

suomalainen yhteistyöoppilaitos. Muita mukana olijoita olivat Naerumin lukio Tanskasta, Akureyrin lukio Islannista, avaruustutkimusasema Norwegian Space Center Norjasta sekä useat koulut Grönlannin Sisimiutin kaupungista, jossa hanketta koordinoitiin. Sisimiutissa järjestettiin elokuussa hankkeen aloitus-kokous, johon osallistui Keravan lukiolta ja aikuislu-kiolta opettaja Anu Brunila-Kovanen.

Hanke eteni osallistuvissa kouluissa projektiluon-toisen työn merkeissä. Keravan lukiossa ja aikuis-lukiossa hanketyöhön osallistuvat maantieteen ja englannin kielen opiskelijaryhmät. Oppilaitoksessa työstettiin projektiviikolla (16.–23.11.2015) sähköistä aikakauslehteä, johon opiskelijat kirjoittivat luonnonva-roihin liittyviä artikkeleita. Lisäksi opiskelijat kehittivät kyselytutkimuksen ja analysoivat tutkimuksen tuloksia. Englannin opiskelijat käänsivät materiaalit englanniksi ja toteuttivat kentällä tehtävän kyselytutkimuksen.

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ GRÖNLANNISSA Anu Brunila-Kovanen

41

OPISKELIJOIDEN KUVATAITEEN TÖITÄ

Tulkintoja taidehistoriasta. Anu Kallio

Ida Hjelt

42

Noora Alariesto

Lilly Bergström

Sara Silvast

Mikä on selfie? Mitä tarkoittaa omakuva? Miten tutustun itseeni,

jos työskentelen kasvojeni parissa hetken pidempään

kuin tarvitsee, jos vain painan kännykän näppäintä?

43

Lähdin mukaan opiskelijakunnanhallituksen toimintaan vuonna 2015, sillä halusin nähdä miten lukiomme hallitus vaikuttaa asioihin. Näiden kahden vuoden aikana olen

huomannut, kuinka hyvin ja helposti pystymme vaikuttamaan ja kuinka hienoja asioita olemme saaneet tehtyä.

Toimintamme on hyvin organisoitua. Kaikilla on oma tehtävä hallituksessa, jota hoidetaan koko hallituskauden ajan. Lisäksi hallituslaiset osallistuvat erilaisiin työryhmien kokouksiin, joita ovat johto-ryhmä, opettajainkokoukset, YHR, OPS ja ruokalan henkilökunnankin kanssa kokoustamme tasaisin väliajoin. Uuden opetussuunnitelman kehittämiseen olemme hallituksen kanssa osallistuneet tänä luku-vuotena varsin tiiviisti.

Hallitus on järjestänyt tänä lukuvuotena myös erilaisia tapahtumia, joista suurin osa on liittynyt joihinkin juhlapäiviin. Syksyllä järjestimme norsufu-dista, johon koko koululla oli mahdollisuus osallistua. Lisäksi toteutimme halloween -tapahtuman ja pikku-joulun, joissa tarjoiltiin teemaan sopivaa napostel-tavaa, sekä järjestettiin opiskelijakunnalle ohjelmaa. Keravan kaupunki myönsi hallitukselle 2000 euroa hankerahaa, jonka käytimme viihtyvyyden paranta-miseen. Keväällä suurin tapahtumamme oli toiminta-viikko, jossa kisailtiin erilaisten lajien parissa ja viikko huipentui yökouluun. Tapahtumien ohella pidämme kiskaa välitunneilla opiskelijakunnalle auki.

Opiskelijakunnanhallituksen toiminta oli lukuvuo-della aktiivista, kehitimme uusia innovaatioita ja vaikut-tamistapoja ja saimme paljon hienoja asioita aikaan.

LUKIOMME OPKHNella Aro, 14A

44

’On kivaa tutustua uusiin ihmisiin. Sekä meihin tutoreihin että niihin pikkusiin sit elokuussa.”

”Tää on ollut yllättävän rentoa, vaikka on ollutkin hommia aika paljon ja koko vuoden.”

”Kivaa on ollut järkätä kaikkia niitä juttuja ykkö-sille ja sitten huomata, että homma toimii ja ite osaa olla neuvomassa ja ohjaamassa jengiä.”

”Odotan sitä, että saa auttaa ja neuvoa. Mä muistan kuinka pihalla ite olin elokuussa, kun koulu alkoi. Kaikki oli uutta ja outoa. Jännitti tosi paljon.”

”Yhteishenki on ollut ihan mahtavaa ja sitä mä haluun niille uusillekin. Et ne tietää mihin joukkoon ne kuuluu.”

Tulevan lukuvuoden ja edellisen lukuvuoden tuto-reiden kommentit kertovat hyvin mistä tutoroinnissa on kyse. Tutoriksi ryhtyvän nuoren on oltava valmis ja halukas auttamaan lukionsa aloittavia ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoita kaikessa mahdollisessa,

mitä he tulevat kohtaamaan opintoja aloitettaessa. Tämän panoksen lisäksi tutoreiden vastuullisena työnä on esitellä kouluamme yläkoululaisille, osal-listua vanhempainiltoihin ja markkinoida lukiotamme laajemminkin erilaisissa kouluvuoden aikana eteen tulevissa tapahtumissa.

Tutorit tuntevat työnsä mielekkääksi, koska ovat itse saaneet kokea oman ensimmäisen lukiovuotensa aikana, erityisesti ensimmäisten viikkojen aikana, kuinka tärkeätä on, kun joku oman ikäinen, samassa tilanteessa ollut hymyilevä nuori ottaa lämpimästi vastaan ja auttaa. Yhteisöllisyys ja kuuluminen jouk-koon ovat ensisijaisen tärkeitä asioita motivoitumi-sessa lukio-opintoihin. Tutorin työ on yhdessä koko koulumme henkilökunnan kanssa ennen kaikkea sitä, että saamme opiskelijat tuntemaan itsensä ”meidän lukion” opiskelijoiksi. Kun nuori kokeen lukiomme omakseen, ovat koulun käytänteet, opiskelun tavat, opettajat ja muut nuoret tulleet tutuiksi ja opinnot mielekkäiksi. Tämän eteen tutorimme tekevät työtä!

TUTOR-TYÖHanna Ripatti, tutoreita ohjaava opettaja

45

Terveystiedon 1. kurssin opiskelijat suorit-tivat arjenauttamisprojektia palvelutalo Hopeahovissa, jossa opiskelijat mm. keskustelivat, viettivät aikaa, avustivat ja

ulkoilivat asukkaiden kanssa.Liikuntakursseilla tutustuttiin uusiin lajeihin,

kuten virkisty liikunnasta kurssilla tutustuttiin seinä-kiipeilyyn, hohtogolfiin, brasilialaiseen jujutsuun jne. Lisäksi liikuntaseikkailukurssilla koettiin jännittäviä hetkiä mm. värikuulapelissä, jousiammunnassa, Sub-lautailussa ja melonnassa. Kuntoliikuntakurssilla suoritettiin omaa valmennusohjelmaa ja osallistuttiin naisten kymppiin toukokuu 2016.

Urheiluopistokurssilla toukokuussa 2016 vietimme monipuolisen, virkistävän ja yhteishenkeä kohottava viikonlopun Pajulahdessa. Samoin talvilii-kuntakurssi Rukalla maaliskuussa 2016 sekä retkeily- ja vaelluskurssi Uudellamaalla Nuuksiossa elokuussa 2015 onnistuivat mallikkaasti, josta saimme ikimuis-toisia kokemuksia ja yhteishenkemme vahvistui.

Liikuntaprojekti- ja liikunta ammattina kurssilla opiskelijat toimivat valmentajina ja ohjaajina erilaissa urheilu- ja kerhotoiminnassa. Liikuntadiplomin sai

suoritettua viisi tyttöä ja kolme poikaa mallikkaasti lukuvuonna 2015-2016.

Opiskelijoiden Sara Kiurun ja Salla Rusilan kokemuksia liikuntakurssilta: ”LI3 kurssi oli todella monipuolinen ja oli kiva pelata ja kokeilla eri lajeja. Pelaaminen sekajoukkoeilla oli kehittävää ja tuli kunnolla hiki pintaan. Suosittelemme kurssia muille liikunnasta pitäville ja on hienoa että koulun kurssin kautta voi kokeilla näin monipuolisesti eri lajeja.”

Arjen auttajien kokemuksia palvelutalo Hope-hovista: ”Meidän ryhmän osalta vierailu palvelutalo Hopeahovissa sujui erittäin hyvin. Ennakkoluuloista huolimatta kaikki osallistuivat arjenauttamiseen todella tehokkaasti ja hyvällä asenteella. Kaikki tulivat ajoissa paikalle asiallisessa varustuksessa ja jokainen ryhmämme jäsen käyttäytyi mielestäni tilanteeseen sopivalla tavalla ja hoiti reippaasti kaikki annetut tehtävät. Vierailu oli todella avartava kokemus ja uskon että kaikista ryhmämme jäsenistä oli myös ilo päästä auttamaan. Käytiin ulkoilemassa asukkaiden kanssa ja keskusteltiin sekä jotkut pelailivat. Opittiin uusia asioita asukkaista ja positiivista oli nähdä palve-lutalon asiantuntevaa toimintaa.”

LIIKUNNAN JA TERVEYSTIEDON TOIMINTAA 2015–2016Senja Saarelainen-Szwedyc, Liikunnan- ja terveystiedon opettaja

46

LIIKUNNAN JA TERVEYSTIEDON TOIMINTAA 2015–2016

47

Keravan lukio ja Keravan tanssiopisto tekevät yhteistyötä, mikä mahdollistaa tanssin lukiodiplomin suorittamisen vaivattomasti. Diplomi koostuu tanssillisesta tehtävästä,

kirjallisista töistä ja lukion aikaisista tanssikursseista, joita saa käymällä tanssin aamuvalmennuksessa ja tanssiopiston iltatunneilla. Lukiodiplomiprosessin aikana saa kannustusta ja tukea tanssinopettajilta ja diplomiin kuuluvia kirjallisia töitä varten tarvittaessa myös äidinkielen opettajalta.

Tanssin lukiodiplomissa pääpaino on tanssilli-sella tehtävällä. Teimme tanssillisina tehtävinämme itsellemme omat koreografiat, joita suunnittelimme ja työstimme pääasiassa omalla vapaa-ajallamme, mutta niihin käytettiin aikaa myös tanssin aamuval-mennuksessa. Aamuvalmennuksessa saadut tans-sinopettajan neuvot ja kannustava ilmapiiri olivatkin kullanarvoisia. Aamuvalmennus ei kuitenkaan keskity pelkästään lukiodiplomin työstämiseen vaan tunneilla myös mm. tutustutaan monipuolisesti tanssilajeihin eri opettajien johdolla. Harjoittelimme esim. jazzia, suomalaista kansantanssia, joogaa sekä akrobatiaa. Monipuolisuus onkin tanssinharrastajalle suuri etu. Tanssin aamuvalmennuksessa positiivista on myös se, että tunneille saa osallistua kuka tahansa. Jos kuitenkin haluaa tehdä tanssista lukiodiplomin, on oltava tanssitaustaa sekä harjoiteltava säännöllisesti.

Tanssin lukiodiplomin tanssillisen tehtävään kuuluu myös esiintyminen. Ennen varsinaista lukio-laisnäytöstä meillä oli tanssiopistolla ns. demonäytös. Demonäytöksessä koreografioidemme ei kuitenkaan tarvinnut olla vielä valmiita, sillä demonäytöksen ideana oli saada varmuutta varsinaista koitosta varten sekä mahdollisesti myös kuulla palautetta kavereilta. Demonäytöksen jälkeen työstimme koreografiamme valmiiksi ja hioimme niitä sekä valmistauduimme esitykseen. Esitys olikin äärimmäisen jännittävä, sillä tuotoksemme arvioitiin esitystilanteessa. Lisäksi katsomossa oli kavereitamme, joille esiintyminen jännitti, koska esitystilanteessa halusi näyttää mitä osaa ja mihin parhaimmillaan pystyy. Kovasta jänni-tyksestä huolimatta esityksemme menivät loistavasti ja päällimmäisenä esiintymisestä jäi erittäin positii-vinen fiilis. Muutenkin koko lukiodiplomiprosessi oli kaiken kaikkiaan antoisa, vaikka diplomin tekeminen oli ajoittain myös raskasta. Jälkikäteen ajateltuna kova työ diplomin eteen ja arvioinnin jännittäminen olivat todellakin kaiken sen arvoista, mitä diplomin teke-minen meille antoi. Olemme tyytyväisiä ja kiitollisia siitä, että meillä oli mahdollisuus suorittaa tanssin lukiodiplomi.

LUKIODIPLOMIT, KEVÄT 2016

TANSSIN LUKIODIPLOMIKrista Jurvelin ja Sohvi Kenraali

Kenraali Sohvitanssi

Jurvelin Kristatanssi

Kinnunen Sonjakuvataide

Kainulainen Santeriliikunta

Luoma-aho Valtterikuvataide

Kinnunen Ville-Mikkoliikunta

Luukkonen Janinakuvataide

Kokkonen Heidiliikunta

Spieker Wiebkekuvataide

Mansikkamäki Aakemusiikki

Ström Hennakuvataide

Mononen Outiliikunta

Tissari Henrimusiikki

Suomaa Sallamarikuvataide

Viro Valtteriteatteri

Tiihonen Raitaliikunta

48

Musiikin lukiodiplomi on ylioppilastut-kintoon liittyvä todistus lukion aikana osoitetusta erityisharrastuneisuudesta ja tavallista vaativammasta osaami-

sesta. Musiikkidiplomi tehdään opetushallituksen ohjeiden mukaan.

Kuluvana lukuvuonna Keravan lukiossa suoritettiin kaksi musiikin lukiodiplomia. Henri Tissarin konser-tissa maaliskuussa kuultiin Henrin runollisia teks-

tejä, joihin Ilmari Alm oli tehnyt sävellykset. Henrin laulua säestivät Ilmari Alm, Aake Mansikkamäki sekä Roy Gros.Tekstit käsittelivät ihmisen eloa iloineen ja suruineen ja tunnelmat kappaleissa mukailivat hienosti tekstien tarinoita.

Aake Mansikkamäki piti huhtikuussa soolokon-sertin instrumenttinaan piano. Teknisesti taidokas konsertti piti sisällään klassikoita sekä taidemusiikin että kevyemmän musiikin puolelta.

Tanssijat esiintyivät Ystävyyttä on… musikaalissa. Kuvat Mirka Kleemola

MUSIIKIN LUKIODIPLOMI

49

Aalto OonaAhokainen NooraAirola KonstaAlariesto NooraBergström LillyBlinov NikitaBulut EmiliaChristensen EevaHaapanen IiroHamara VilleHanski PiaHaverinen EmmaHeikura JonasHeinonen JennaHeinonen PaulinaHermas AnniHolopainen AnnikaHonkala IidaHonkanen EemilHuhtahaara SaraHukkanen EmmaHänninen LindaIllikainen SallaJalava ArttuJoutsenvirta SuviJurvelin KristaJuutilainen KonstaKainulainen SanteriKaisko NinniKajander SamuelKalander KerttuKapulainen Anni

Karjalainen AleksiKaskela JoannaKauppi PerttuKeinänen SiniKeisa JasuKeitaanranta AtteKenraali SohviKervinen MaijaKeskinen SallamariKettunen MonaKinnunen SonjaKinnunen Ville-MikkoKiuru MiroKoistinen PetteriKoistinen SusannaKoivukangas MiisaKokko MiiaKokkonen HeidiKonga KatjaKukkonen EmmaKuusivuori KimKyttälä AnttiLahtinen OscarLampinen JereLarinmaa JasminLassila LiinaLatvanen KirsikkaLaukkanen EmmaLehtinen JuttaLehtonen SusannaLehtoranta VilmaLiikala Tero

Liimatainen JukkaLindeberg OscarLiuha JereLuoma-aho ValtteriLuukkonen JaninaManninen MikkoMansikkamäki AakeMarviala TiiaMeller MichelleMikkonen EetuMononen OutiMustonen SaraMäenpää IituMäenpää NiklasNassir MandiNguyen Pham Ngoc NaniNiemenoja NikoNiemi RasmusNieminen JannaNieminen KiiaNieminen PinjaNummi PetteriNuutinen OskariPaalijärvi PauliinaPaasikallio KristaPalmu ElmeriParkkima PaavoParkkonen EppuPartanen JessePeltola MiikaPenttala Sonja

Pietarinen AnniPihlaja OnniPissarevskiy ArtemPitkänen ValtteriPoijärvi PaavoPulska KatiPuruskainen Atro-MattiPutkisto FannyPyykkölä RasmusPyykkönen SinikkaPyysalo EmiliaReapalu CabrielReunamo EliasRinkinen OonaRinne SuviRipatti ViliRouvinen RiaRuoni TuukkaSaarela MikkoSalenius LauraSalmela HenriSalminen RoopeSalo JoonaSalo OtsoSeppänen SanniSihvo AinoSilander NikoSilvast SaraSoukki TeemuSpieker WiebkeStröm HennaSuomaa Sallamari

Antikainen ArttuDufva JoonasFallström HennaHakala OssiHalinoja MatiasHelander SamuliHyttinen HillaJyrkkänen Henri

Kareklas GeorgiosKiviniemi ChristianKoivisto JannikaKorpilahti JonneKoski KiiaKuivamäki VilleKusmin NataliaKärkkäinen Inka

Laukkanen AnnemariLecklin HenriettaLehto NinaLuoto JuhoMononen JohannesMuurimäki LottaNieminen JaniNippula Stepan

Oinonen MikoPartanen SiniPasanen EmiliaRahkola VisaSuhonen ToniTattari PaulaUitto ElmeriViljamaa Helmi

UUDET YLIOPPILAAT, SYKSY 2015

UUDET YLIOPPILAAT, KEVÄT 2016

50

Suutari JuliaSärkelä EllaSöderström VenlaTaajamo JoniTanskanen AlliTapola HelenaTasanko TelmaTuovinen Henri

Turtiainen AadaUurtimo JustusWahlman VenlaVaittinen SannaVakkila JaneWeckman EemeliWeckman NeaWickman Karri

Vihro OssiViitala VerttiViitaniemi TeemuVilenius JonnaVilenius JuliannaViro ValtteriVirolainen NikoVornanen Essi

Vuorinen AnitraVuoristo JesperVäisänen JannaVäänänen ViolaVääräniemi IinaYlirönni Nicholas

Avela EssiEvankelis-luterilainen uskonto

Brunila-Kovanen AnuBiologia, maantiede

Contines PirjoRuotsi, saksa

Hakamäki LeenaEnglanti

Havukainen PaulaÄidinkieli ja kirjallisuus

Heikkinen JanneKouluisäntä

Hokkanen PaulaEvankelis-luterilainen uskonto, psykologia

Hämäläinen TyttiApulaisrehtori, psykologia

Hänninen AnneEspanja, äidinkieli ja kirjallisuus

Kakkuri HelenaFilosofia, psykologia, elämänkatsomustieto

Kallio JuhoEnglanti, filosofia

Karesti KimMatematiikka, fysiikka

Karhu TeijaOpintosihteeri

Kautto EveliinaKemia, matematiikka

Kivimäki KaarloHistoria, yhteiskuntaoppi, maantiede

Koivumies SannaVenäjä, englanti

Kokki ErjaTerveydenhoitaja

Kortemäki JarkkoMatematiikka, fysiikka

Kuismin MikkoSuomi toisena kielenä

Kurri TerhiOpinto-ohjaus (lukio)

Lehtilä LauraPsykologi

Leinonen AnnamaijaSuomi toisena kielenä

Lähde RiittaEnglanti

Maakanen SatuÄidinkieli ja kirjallisuus, suomi toisena kielenä

Meriläinen AriVirka-apulaisrehtori, matematiikka, tieto-ja viestintäteknologia

Mikkonen PaulaRuotsi

Myllyluoma Ulla-MaijaMusiikki, ilmaisutaito

Mäki SannaVastaava kuraattori

Mälkönen EijaRuotsi

Pohjola AnttiKemia, biologia, matematiikka

Pohjolan-Pirhonen TiinaPsykologi

Rajajärvi AnuHistoria, yhteiskuntaoppi

Ranta NooraOpinto-ohjaus (lukio)

Rihu-Lehtinen KatjaÄidinkieli ja kirjallisuus, ilmaisutaito

Ripatti HannaKuvataide

Ronkainen HerkkoÄidinkieli ja kirjallisuus

Saarelainen-Szwedyc SenjaLiikunta, terveystieto

Saarinen TapaniRanska, englanti

Saaristo HilkkaBiologia, maantiede

Saletta SirpaEnglanti

Savenius EsaLiikunta, terveystieto

Schroderus AnneMatematiikka, fysiikka

Sikkilä TimoÄidinkieli ja kirjallisuus, suomi toisena kielenä

Sinkko NinaOpinto-ohjaus (lukio, aikuisten perusopetus ja perusopetuksen

lisäopetus)

Still MarjaOpintosihteeri

Toivanen SamiMatematiikka, fysiikka

Tuomi PerttiRehtori, historia, yhteiskuntaoppi

Törrönen SatuErityisopettaja

Vaara SannaRanska, englanti

Varetsalo UllaRuotsi

Vehter MarjoMatematiikka, fysiikka, kemia, tieto-ja viestintäteknologia

Vepsä JuhaKouluisäntä

Vidgrén TarjaSaksa

Vikström PetteriTyöharjoittelija

Vuorenmaa ElisaKoulutussuunnittelija

Åström KaisuHistoria, yhteiskuntaoppi

HENKILÖKUNTA LUKUVUONNA 2015–2016

51

Yhteystiedot

Keravan lukio ja aikuislukioKeskikatu 5

04200 Keravawww.lukio.kerava.fi

Opintotoimisto

lukio@kerava.fipuh. 040 318 2204

aikuislukio@kerava.fipuh. 040 318 2431