pointti 1/2011

24
Pointti Porin ylioppilasyhdistyksen jäsenlehti 1/2011 VAALIT Yhteistyö GALLUP YO-TEATTERI A7 NÄYTTELY WAPPU “Ei yksinäinen puheenjohtaja maailmaa valloita”

Upload: pointti

Post on 09-Mar-2016

221 views

Category:

Documents


4 download

DESCRIPTION

Porin ylioppilasyhdistyksen jäsenlehti Vappu, vaalit & yhteistyö

TRANSCRIPT

PointtiPorin ylioppilasyhdistyksen jäsenlehti 1 / 2 0 1 1

VAALIT

Yhteistyö

GALLUP

YO-TEATTERIA7 NÄYTTELY

WAPPU

“Ei yksinäinen puheenjohtaja maailmaa valloita”

2

Sisällys1 / 2 0 1 1

Pääkirjoitus 3

Tapahtumakalenteri 4

YO-keskuksen tervehdys 5

Puheenjohtajien yhteistyö 6

A7: Projekti kaupunkitilassa 8

Akateeminen Wappu 10

YO-pohjainen sisäänotto 14

Ylioppilasteatteri 16

Valtiomme vaalit 18

Gallup 21

Vieraskynä 22

Ruoka-angst 23

6

8

1610

3

Pointti

Piäkirjoitus

Maailmalla mannerlaatat vavahtelevat, tsunamit nousevat ja Libyassa koetaan kuumia hetkiä. Punaisen pallon lipun alla elävän kansakunnan urhot tekevät kaikkensa minimoidakseen tuhojen vaikutukset ja yhteistyössä tuhoalueet rakentuvat uudelleen. En halua verrata tätä aviisia maailman katastrofeihin muutoin kuin siten, että sekin tekee historiaa, joskin huomattavasti pienemmässä ja mukavammassa kontekstissa. Pitelet kädessäsi Porin historian tiettävästi ensimmäistä ylioppilaslehteä. Siinä on monen-laista symboliikkaa, väittäisin.Pointti-lehden ensimmäinen numero tarjoaa siivun siitä, mitä on porilainen opiskelijaelämä. Se on monipuolista, vivahteikasta, särmikästäkin. Kulttuuria, akateemisia perinteitä, taiteita. Tapahtumia moneen makuun. Tradition pyörteisiin päästään kohta ovella olevassa Akateemisessa Wapussa, jonka kattaus on tänä vuonna laadukkuudessaan erinomainen. Wappujulisteen perusteella näitä kemuja ei kannata unohtaa.

Tapetilla on myös paljon puhuttu aihe, yliopistokeskuksen ylioppilaspohjainen sisäänotto, jota lähel-tä liippaa jokaisen meistä mahdollisuus valita valtakunnan päättäjiä tulevissa eduskuntavaaleissa. En näe syytä olla äänestämättä. Nukkumalla ohi siunaat pahimmillaan opiskelijoiden asemaa heikentävän päätöksenteon nelivuotiskaudeksi. Pointti esittelee yliopistokeskuksen omaa ehdokastarjontaa, mutta vaihtoehtoja on monia muitakin. Yhtä köyttä vetämällä opiskelijatkin voivat saada äänensä kuuluviin Arkadianmäelle.Yhtä köyttä vedetään myös yliopistokeskuksen opiskelijajärjestöissä. Yhdisty-sten puheenjohtajisto tapaa toisiaan toimintaa kehittääkseen ja yliopistokeskus on erinomainen alusta poikkitieteelliselle yhdistystoiminnalle. Paljon yhdistystoi-mintaa tehdään jäsenistölle vähemmän näkyvän edunvalvonnan merkeissä, mutta aina keskiössä on yhdistyksen jäsen. Opiskelija, sinä, jolle tämäkin lehti on alusta alkaen suunniteltu. Jos haluat vaikuttaa sen sisältöön, katso takasivulta ohjeistus. Otamme mielellämme vastaan kaikki ehdotukset ja kommentit. Mutta sitä ennen, vaikuta isommin, vaaleissa.

Jani Wahlman päätoimittaja

Täs tä se a lkaa

Tämä pääkirjoitus on omistettu henkilökohtaisille toimittajaguruilleni, Pulssi-lehden päätoimit-taja Pia Raskille sekä freelancer-toimittaja Sabina Mäelle, jotka ovat toimituksellisella saralla it-selleni paljon antaneet. Yhtä lailla pääkirjoitus on omistettu loistavalle toimituskunnallemme, jota ilman Pori ei olisi saanut ensimmäistä ylioppilaslehteään.

Pointti 1/2011

TOIMITUSPointer ry / PointtiPL 18128100 PORI

SÄHKÖ[email protected]

PÄÄTOIMITTAJAJani [email protected]

ART DIRECTORLaura NyyssöläIsabell Vanhatalo

TEKIJÄTIina IkonenNana KeränenMiikka KunnariMinka LeinoTuomas MeriniemiWilhelmina SederholmAnna-Mari Österlund

ISSN1799-6627

PAINOPAIKKAAi-Ri Offset ky28430 PORI

PAINOS200 kpl

Pointti on Porin Ylioppilasyhdistys Pointer ry:n jäsenlehti, joka ilmestyy kolmesti vuodessa. Samalla se toimii Porin yliopistokeskuksen viiden opiskelija-ainejärjestön yhteisenä lehtenä. Lehti ottaa vastaan sen aihepiiriin kuuluvia kirjoituksia ja kuvia. Lehden sisältö ei välttämättä edusta ylioppilasyhdistyksen tai ainejärjestöjen viral-lista kantaa. Lehti ei vastaa artikkeleissa esiintyvistä virheistä. Ilmoituksissa vastuu virheistä rajoittuu ilmoitushintaan.

4

Tapahtumakalenteri

12.4. MiXaa ristiinopiskelu mieleiseXi-tapahtuma klo. 12–13.30 ravintola Sofian käytävällä.

Porin Ylioppilasteatterin näytelmän Minä olen Adolf Eichmann ENSI-ILTA ravintola Kulttuurikulmassa klo 19 - Tarkasta juttu sivulta 16.

27.4.–1.5. AKATEEMINEN WAPPU – tsekkaa Wappujuliste sivulta 13.

29.4. Opinnäytetyöseminaari opiskelijoille ja opinnäytetyön ohjaamisen työpaja opetajille yliopistokeskuksella.

30.4. Naisten kevätkirmaus Porin maauimalassa – kirmaa kevääseen joko 5 tai 10 kilometrin lenkillä.

11.5. Studia generalia: Teatterityö sosiaalityönä yliopistokeskuksessa klo. 17- 18.15.

16.–22.5. Kansainvälinen museoviikko – Museopäivänä 18.5. ilmainen sisäänpääsy moneen museoon!

19.5. Porin yliopistokeskuksen lukuvuoden päättäjäisjuhla klo 19 alkaen.

9.-17.7. Pori Jazz 2011 – bongaa Kirjurinluoto Arenalta esimerkiksi Elton John!

13.-16.7. Suomi Areena Porissa.

16.-17.7. Pori Jazz for Professionals-seminaari.

18.-21.8. Pori Folk-kaupunkifestivaali.

24.8. TTY:n ja TuKKK:n uusien opiskelijoiden saunaillat.

31.8. TaY:n, TY:n ja Aallon uusien opiskelijoiden saunaillat.

Kevät - kesä 2011

4

Koonnut: Iina Ikonen

5

Oloni on juhlallinen kun kirjoitan tätä, olenhan saanut kunnian laatia kolumnin Pointti –lehden ensimmäiseen numeroon. Pointti on Porin historian ensimmäinen ylioppilaslehti ja Porin yliopistokeskuksen aktiivisten opiskelijoiden hyvän yhteistyön tulos. Juhlalliseksi oloni tekee se, että tätä kirjoittamalla saan olla mukana kokemassa ja tekemässä Porin yliopistokeskuksen ja Porin historiaa. Kolumnissa minua pyy-dettiin huomioimaan, että lehden teema on vappu, vaalit ja yhteistyö. Otsikko oli-kin sitten helppo keksiä – tai ei sitä edes tarvinnut itse keksiä vaan copy pasten käyttö riitti.

Yhteistyötä Porin yliopistokeskuksessa tehdään jo paljon, mutta lisää tarvitaan. Erityisen ilahtunut olen Satakunnan kor-keakoulujen opiskelijoiden välisestä yh-teistyöstä. Näkyvä ja konkreettinen tulos siitä on uusi Opiskelijatalo Saikku, jonka toiminta on päässyt hyvään alkuun. Po-rin yliopistokeskus on monella tavoin ainutlaatuinen opiskelu- ja työskentely-ympäristö. Neljän yliopiston muodosta-ma monitieteinen tiede- ja taideyhteisö tarjoaa hyvät mahdollisuudet opiskella yli yliopistorajojen. Yhteiset tutkimuksen ja opetuksen painoalat edistävät moni-tieteisyyden laajempaakin toteutumista. Satakorkea-yhteistyö laajentaa mahdol-lisuuksia maakunnan eri korkeakoulujen väliselle ristiinopiskelulle sekä tutkimus- ja kehittämistoimintaan liittyvälle yhdes-sä tekemiselle. Yhteistyö ei kuitenkaan tapahdu itsestään. Opiskelijat ovatkin ol-leet aktiivisia ja terveen kriittisiä yliopisto-keskuksen sisäisen ja Satakunnan korkea-koulujen välisen yhteistyön toteutumista arvioidessaan. Lisää voimia, ajatuksia ja yhdessä tekemistä kuitenkin tarvitaan.

Akateeminen Wappu on vuoden tärkein opiskelijatapahtuma. Vappuna opiskelijat näkyvät ja kuuluvat. Siksi onkin tärkeää, että kaikki kynnelle kykenevät osallistuvat juhlintaan. Näkyminen on aina myös vai-kuttamista. Kaupunkilaiset arvostavat sitä, että Poriin on kehittynyt opiskelijayhteisö, joka vuodesta toiseen pitää yllä akatee-misia vappuperinteitä. Maksutta tarjottava vappupäivän silliaamiainen on ihan ainut-laatuinen tapahtuma, josta monet ovat mi-nuakin aiheettomasti kiitelleet.

Pointer ry on ollut hyvin aktiivinen vaikut-tamistoiminnassaan ja kannanotoissaan. Näin vaalikeväänä vaikuttamistoiminnal-le onkin tarvetta ja tilausta. Kaikki sata-kuntalaiset kansanedustajaehdokkaat ovat saaneet opiskelijajärjestön kannanoton, jossa vaaditaan Porin yliopistokeskuksen toimintaedellytysten turvaamista sekä nykyisen kaltaisen monipuolisen opiske-lijasisäänoton varmistamista jatkossakin. Pääministeri asettui selvin sanoin kan-nattamaan Porin yliopistokeskuksen yli-oppilaspohjaisen sisäänototon jatkamista. Opetusministerikään ei näe asialle mitään esteitä. Luonnollisesti kaikki satakuntalai-set kansanedustajaehdokkaat ovat olleet asian puolella ja lupautuneet sitä ajamaan. Vapun jälkeen koittaa arki. Uskallan luva-ta, että yhteistyön ja vaikuttamisen tarvetta riittää vapun jälkeenkin. Meidän on huo-lehdittava siitä, että poliitikkoja ei päästä moittimaan lyhyestä muistista ja muistu-tettava heitä lupauksistaan. Opiskelijoiden yhteiskunnallista osallistumista ja vaikut-tamista tarvitaan. Onneksi meillä on ak-tiivisia opiskelijoita sitä toteuttamaan. Harri Peltoniemi Yliopistokeskuksen johtaja

Vappu, vaalit ja

yhteistyö

Kolumni

5

6

Puheenjohtajamme kokoontuvat kuukausittain

Porin yliopistokeskuksen opiskeli-jayhdistysten puheenjohtajat kokoon-tuvat yhteen kerran kuukaudessa. Tapaamisessa vaihdetaan tietoja ilman tiukkaa agendaa. Puheenjoh-tajat keskustelevat tulevista tapahtu-mista ja yliopistokeskuksen asioista, muun muassa sisäänottomääristä. Tärkeintä on kuulla toisten yhdistys-ten kuulumisia. Haastatteluhetkellä käsittelyssä ovat muun muassa Poin-terin strategia, valmistumisjuhlat, vaalipaneeli sekä akateeminen vap-pu.

Kuluvana vuonna opiskelijayhdistys-ten yhteistyötä kehitetään useilla ta-voilla.

- Viime kerralla oli puhe roolijaos-ta Pointerin ja ainejärjestöjen välillä,

mainitsee Utopian puheenjohtaja An-na-Mari Österlund.

Porin ylioppilasyhdistys Pointerin puheenjohtaja Elina Valtonen ker-too puolestaan, että tarkoituksena on markkinoida toisten yhdistysten tapahtumia ristiin kuluvana vuonna. Näin tapahtumat ja toiminta tulevat tietoon laajemmin. Valtonen painot-taa kuitenkin, että yhdistysidentiteet-tejä ei yhteistyöstä huolimatta kanna-ta kuitenkaan häivyttää taka-alalle.

Yhteistyössä on myös haasteensa. Po-rin Kyltereiden eli PorKyn puheen-johtaja Anna Johansson toteaa, että opiskelijat ja opiskelijakulttuuri ovat eri ainejärjestöissä erilaisia, mikä tuo oman haasteensa yhteistyöhön. Hän lisää, että jo oma ainejärjestötyö vie paljon aikaa, mikä voi olla pois yhteis-

työn kehittämisestä.

Valtonen nostaa haasteeksi ikuiset resurssikysymykset. Kulman puheen-johtaja Lilli Sihvonen toteaa kuiten-kin, että toistaiseksi varsinaisia han-kaluuksia ei ole ollut ja yhteistyö on sujunut mutkatta.

Puheenjohtajatapaamisten perim-mäinen tarkoitus on siis jakaa tietoa yhdistysten kesken. Näin yhdistykset voivat edelleen kehittää toimintaansa jäsenistöään paremmin palvelevaksi.

- Jäsenistömme ei seuraa kovin tar-kasti viikkotiedotteita, joten esimer-kiksi tutoroinnista saatiin tietoa tä-män yhteistyömuodon kautta, toteaa Sihvonen.

Österlund ja Johansson toteavat puo-

7

lestaan, että tapaamisissa syn-tyy uusia ideoita, joiden kautta voidaan kehittää myös kunkin ainejärjestön toimintaa. Osa ideoista voi päätyä esimerkiksi opiskelijoille vähemmän näky-vään edunvalvontatyöhön, osa saattaa puolestaan näkyä jäse-nistöllekin asti.

PoTkan puheenjohtaja Jari Palosaari ei ole itse haastat-telussa paikalla, mutta vastaa jälkikäteen sähköpostilla, että yhteisen pöydän ääressä käy-dyt suulliset keskustelut vi-rittävät toisinaan idearikkaita ajatuksia ja tapaamisissa jokai-nen ainejärjestö voi tuoda esiin ajatuksiaan.

Yhdistysten kevät on täynnä tohinaa. Kulma puuhaa muun muassa päättäjäisiä, omaa 90°-lehteään ja kehittää net-tisivujaan. Utopialla vuoden kehittämiskohteina ovat vies-tintä ja edunvalvonta. PoTkan kanssa järjestetään harkkasitsit ja tenttiarkisto ollaan perus-tettu. PoTka itse on vierallut kuluvana vuonna perinteiden mukaisesti TTY:n kiltasitseil-lä ja sitsimeininkiä on luvassa myös Oulusta saapuville aine-järjestön vieraille.

PorKyä on työllistänyt kevään puolestaan yhdistyksen kah-deksas vuosijuhla, johon odo-tettiin noin 150 vierasta. Poin-ter luotsaa taasen Akateemista Wappua, joka on jokaisen aine-järjestön yhteinen ponnistus. Lisäksi ylioppilasyhdistys on aloittanut strategian kehittä-misen ja ollut mukana monissa

edunvalvonta-aktiviteeteissa.Allekirjoittanut on ainakin pohtinut joskus, miltä tuntuu olla puheenjohtaja ja miksi puheenjohtajaksi lähdetään. Johansson mainitsee tehtävän olevan paitsi antoisaa, myös kiireistä. Samalla tutustuu uusiin ihmisiin. Mukaan hän lähti siksi, että halusi vaikuttaa asioihin kokonaisvaltaisesti.

Palosaari toteaa puolestaan, että aktiivisen ja toimivan hal-lituksen puheenjohtajana on miellyttävä toimia. Puheen-johtajaksi oli luontevaa lähteä jo aikaisemmin toiminnassa mukana olleena.

- Paljon oppii erilaisista asiois-ta. Tehtävä on myös hyödyksi, vaikka tuntuukin välillä han-kalalta ja stressaavalta, kom-mentoi puolestaan Sihvonen, joka halusi puheenjohtajateh-tävän kautta kokeilla omia ra-jojaan.

Valtonen korostaa tehtävän vastuullisuutta ja voimaannut-tavuutta ja toteaa, että vastaa-vaa haastetta tuskin olisi tullut vastaan myöhemmin. Öster-lund lähti puheenjohtajaksi vaikuttamisen halusta.

- Tehtävä antaa paljon. Ei tätä tekisi, ellei tykkäisi. Puheen-johtajan täytyy olla kova kes-tämään stressiä, hän mainit-seekin.

Teksti: Jani WahlmanKuvat: Laura Nyyssölä

Pointer ry:n pj Elina Valtonen

PorKy ry:n pj Anna Johansson

Kulma ry:n pj Lilli Sihvonen

Utopia ry:n pj Anna-Mari Österlund

ANTINKATU 7 AVAUTUI NÄYTEIKKU-NAKSI AALTO-YLIOPISTON PORIN TAITEEN JA MEDIAN LAITOKSEN TOIMINTAAN

8

Innokkaita näyttelyvierai-ta täyttämässä sukupuoliai-heista kyselyä.

Antje Sariolan performanssissa leivottiin groteskeja pullia.

Taiteilijat Hanna Välitalo (vas.) ja Anna Jensen (oik.) sekä Taikin Porin taiteen ja

median laitoksen lehtori Pia Euro sekä laitoksen johtaja Harri Laakso.

Hanna Välitalo sparraa Anna Jen-seniä ennen naiseutta ja represen-taatiota käsitelleen performanssin

alkua. Performanssia seurattiin kadulta.

ANTINKATU 7 28100 PORI 24.3.-29.4.2011 KE - LA 15.00 - 18.00AVAJAISET KE 23.3. 18.00-20.00 TERVETULOA!

TUULA BERGQVIST NIINA COCHRAN AWA ELOMAA PIA EURO EETU HENTTONEN ANNA JENSEN ELVIN KARAASLAN

OUTI KURRI MARKKU PELTOLA NIILO RINNE HANNE SALONEN ANTJE SARIOLA HANNA VÄLITALO CHOW YIK

AALTO YLIOPISTO TAIDETEOLLINEN KORKEAKOULU PORIN TAIDE JA MEDIA VISUAALINEN KULTTUURIKIITOKSET PORIN KAUPUNKI

LISÄTIETOA: ANTINKATU7.BLOGSPOT.COM

1 0

”Lempi leimahti liekkeihin” on enem-män kuin osuva ilmaisu vappuna 2007 tapahtuneeseen välikohtaukseen, jolloin teekkarisauna Lempi paloi kuumasti jättäen jälkeensä harmaat rauniot.

Tapahtuma jätti varmastikin jälkeen-sä hienoja muistoja Lempi-saunalla vietetyistä hetkistä niin varsinaisten saunojien kuin siellä muuten vain ai-kaansa viettävien opiskelijoiden kes-kuudessa.

Nykyistä teekkarisaunaa suunnitelti-inkin tovi aktiivisten PoTkalaisten keskuudessa. Viisaiden suunnitelmien päätteeksi unelmasta saada uusi ja entistä upeampi teekkarisauna, siir-ryttiin varsinaiseen rakentamiseen elokuussa 2008. Itse saunan rak-entamiseen pääsivät osallistumaan kaikki asiasta innostuneet teekkarit, joskin pääosaa esittivät itse suunnit-telijat. Vuodenvaihteessa 2008 - 2009 sauna siirtyi verstaalta päivänvaloon. Eikä aikaakaan, kun siellä päästiin kokemaan ensimmäiset löylyt.

Edellisestä Lempi-saunasta poiketen uusi ja uljas teekkarisauna on raken-

nettu suuremmalle traktorin perässä vedettävälle alustalle. Lisätila on tuo-nut mukanaan sen, että nykyiseen saunaan saatiin mahdutettua suih-kunurkkaus sekä pukuhuone. Itse sau-nan kiuas on puulämmitteinen, joten sauna saadaan lämpimäksi sielläkin missä sähköä ei ole saatavissa. Sau-nasta löytyy tietysti lämpimän veden lisäksi tunnelmavalaistus. Pukuhuon-een puolelta voidaan saunojille tar-joilla i-pod-liittymän kautta musiik-kia. Sähkölaitteita varten saunassa on oma akku. PoTkan omistama pieni, mutta sitäkin pippurisempi Massey Ferguson 165 on valjastettu saunan vetojuhdaksi.

Suunnittelua on sittemmin viety eteenpäin ja seuraavana askeleena oli asentaa katolle aurinkopaneelit. Tu-levaisuudessa saunaan on tarkoitus viritellä mm. langaton nettiyhteys, taulutelevisio sekä jääkaappi mah-dollisia virvokkeita varten. Kaluston tarpeelliset huolto- ja kunnostustyöt hoituvat talkootyyliin kuitenkin siten, että siellä noudatetaan teekkarimaista ammattitaitoa ja ripeyttä.

Porin akateemiseen wappuun liit-tyy olennaisesti pyörillä vedettävä sauna. Sauna palvelee lähes koko vap-puviikon ajan opiskelijoita sen liik-kuessa juhlapaikasta toiseen. Suuri yleisö näkee teekkarisaunan suurella varmuudella ainakin Wapprobatur-kiertueen ja vapunpäivän teekkarikas-teen aikana Etelärannassa.

Teekkarisauna kuuluu tärkeänä osana Porin yliopistokeskuksessa järjest-ettäviin opiskelijatapahtumiin. Porin Teekkarit pyrkivät hyödyntämään saunaa omissa tapahtumissaan ja vuosittain järjestetään niin uusille kuin vanhoillekin opiskelijoille mah-dollisuuksia päästä kokemaan teek-karisaunan rauhoittavat löylyt. Myös ulkopuoliset tahot ovat havainneet saunan monipuoliset käyttömahdol-lisuudet ja vain mielikuvituksen puute voi olla rajana sen soveltamiseen er-ilaisissa tapahtumissa.

Porin Teekkarit PoTkan omistamaa pyörillä liikkuvaa teekkarisaunaa on mahdollista vuokrata mitä moninai-simpiin tilaisuuksiin ja tapahtumiin. Tiedustelut kannattaa lähettää osoit-teeseen [email protected].

Teekkarit

se kaikki alkoi Lempi-saunasta

1 1

- Lähdetkö mukaan peliin, joka tu-lee kestämään koko loppuelämäsi? No okei, ainakin koko wapun. Sinun on päätettävä asia nyt. Mieti tarkkaan mitä vastaat.

- Koko wapun? Okei, olen mukana.

- Et saa enää koskaan juoda, jos olet oikeakätinen, oikealla kädellä. Jos juot ja joku sanoo akateeminen wap-pu, joudut juomaan kaiken lasin si-sältämän nesteen yhdellä ryypyllä ja räpäyttämättä.

Keskiviikko – humikset ja yhtikset avaavat wappuviikon sit-seilläOn vapun ensimmäinen päivä. Lupa-sin itselleni ostaessani jokaiseen va-pun tapahtumaan osallistumisoikeu-den takaavan rannekkeen, että en jätä ainoatakaan iltaa välistä ilman yhtä painavaa syytä kuin Twilight-faneille olisi uuden leffan ilmestyminen. Tätä lupausta tulisin vanhempien opiskeli-joiden mukaan katumaan.

Kulman ja Utopian opiskelija-aktiivit ovat somistaneet sitsisalin viidakko-teeman mukaisesti. Viinalla täytetyt ananakset ja synkkiä ajatuksia herät-tävä voodoo-keppi Jari, yllyttävät pa-haa-aavistamattomia vapun juhlijoita rettelöimään.

Sitsit, ja koko wappu, saa alkaa. Yh-tikset, taikkilaiset, teekkarit, kylterit ja humanistit, kaikki ovat sulassa sovussa keskenään. Sulavaa näyttää illan lähe-tessä olevan myös poikkitieteellinen syljen vaihto. Epäilen että huhutuilla vappubudjetin 27:llä kirkkaalla pullol-la saattaa olla osansa sopassa.

Olen tyytyväinen ensimmäisen päivän suoritukseeni. En ollut liian humalas-sa, en menettänyt muistiani, en tehnyt mitään typerää. Hauskaa kyllä riit-ti. Saan siis olla itsestäni ylpeä. Eikö niin? Torstai – Soudut, Wapprobatur ja korkeakoulujen välinen yhteistyöToinen päivä alkoi liian aikaisin. Luu-lin ottaneeni rauhallisesti, mutta nyt jokainen liike, jokainen ottamani as-kel tuntui vihlontana koko kehossani. Oloa ei voi parantaa kuin yksi asia. Saavuttuani ystäväni luokse ojentaa hän käteeni hämärän vihreän pullon. Vilkaisen itsetehtyä etikettiä joka il-moittaa, että ”ottasit sinäkin joskus”.

-Se on kotiviiniä. Ei kovin hyvää, mutta vahvuus on wappuluokkaa.

Rannassa on elämää eilisestä juon-tuvaan jännittyneeseen olotilaani nähden aivan liian paljon. Haaveilen aurasta, jolla voisi kipata puolet väki-joukosta kaiteen yli jokeen. Kirkkove-neillä (miten tämä nimi naurattaakin

joka kerta?) kisataan taas korkea-koulujen herruudesta.

Poikkean opiskelijatovereistani, jotka ovat yhtä suurta hymyä. Mahtaako hymy johtua baarintäyteisen päivän ennakko-odotuksista vai kenties aka-teemisen juomaviikon vielä jäljellä olevista neljästä juhlapäivästä? Mi-nua heikottaa. Haemme appro-passit ja lähdemme massan mukana vyöry-mään kohti keskustaa.

Kahdeksannen kierretyn baarin, ja juoman jälkeen olen jo valmis hoiper-telemaan kotiin. Ympärilläni remuava rähjääntynyt wappukansa ja väljähty-nyt ylimakea kotiviinin loppu saa kui-tenkin melko vaivattomasti mieleni kääntymään. Sitäpaitsi, olinhan en-simmäisenä päivänä tehnyt lupauksen, jota en voinut rikkoa. Eikun siis Seppo Mauno Antero ”Sedu” Koskisen ilon ta-loon pyörimään.

Akateeminen Wappugonzojournalistinen tarina vapusta,

ajasta, jolloin porilaisella opiskelijalla on lupa ottaa

Akateeminen Wappu

1 2

Perjantai – Kyltereiden järjestä-mä rentoutumispäivä yyterissäMitä tapahtuu? Kenen sängyssä olen? Kuka purppurahaalarinen vieressäni lojuu? Ai, täällähän on muitakin. Eri-väriset haalarit hautaavat pienen yk-siön sotkuisesti alleen. Ilmassa leijuu viinin ja makutupakin - vapun tuoksu. Taisimme olla jatkoilla?

Ei, me olemme jatkoilla. Joku vetäisee pahaa oloa lietsovalta auringon kirk-kaudelta suojaavat pimennysverhot rivakasti ikkunan edestä ja porukasta kuulee, ettei ele ollut toivottu.

-Meillä on kiire, jos tahdomme ehtiä kylteri-päivään mukaan. Enää ei ole aamupäivä lapset rakkaat.

Ehdimme. Nyt lillumme yhdessä kyl-pylän lämminvesialtaassa mahdollisesti kaikkien kuviteltavissa olevien ihmisten eritteiden keskellä kuin kuninkaat. Juhlinnasta uupunee-na, tämä on parasta.

En tahdo uskoa kuulemaani. Tänään on ollut sekä fyysisesti, että henkisesti minulle raskain wappupäivä ja vielä tänäänkin tarvitsisi lähteä jatkoille kuuntelemaan live-bändiä?

Lauantai – opiskelijatalon avajaispäiväOlemme tutustumassa uuteen opis-kelijataloon. Olen yllättävän pirteällä tuulella siitä huolimatta, etten muista milloin ja miten olen edellisenä päi-vänä saapunut keikalta kotiin. Kehoni joko alkaa tottua tähän ryvettymiseen tai sitten olen vieläkin etanolin vaiku-tuksen alaisena. En taida kuitenkaan olla ainoa, sillä joku on erehtynyt kuk-kapenkin ja tuolin ominaisuuksista. Tai vaihtoehtoisesti päättänyt tehdä

istuintilaa muille, kuka tietää.

Valmistelemme kaupungin läpi harp-povaa kulkuetta varten julisteita. Pi-dän spraymaalin tuoksusta. Ei luulta-vasti ole kovin terveellistä jatkuvasti nuuhkia ilmassa leijuvia aivovaurioita aiheuttavia tolueenihiukkasia, mutta mikä tässä viikossa nyt terveellistä oli-sikaan.

Saan kunnian olla yksi akateemisen karhun, raatihuoneen kivipatsaan pe-sijöistä. Vanhempani tulevat luulta-vasti siis näkemään minut paikallisen maakuntalehden etusivulla pöhnä-päissäni. On se hienoa edustaa vap-puna.

Sunnuntai – teekkarit ja silliaamiainenOn viimeinen päivä. Teekkarit ovat järjestäneet koko vapun yhteen ko-koavan, oloja helpottavan, ehkä jopa haikean silli-aamiaisen raatihuoneen puistossa. On kuraista. On ilmapal-loja. Heliumheilani vinkuu kanssani Jukka Pojan Rullaan-biisin sanoja vi-deolle, kunnes lyyhistyy maahan tyh-jäksi imaistu pallo käpälissään.

-Mä en saa, en saa, saa henkee. Itse jatkan hilpeänä laulamista, vaik-ka ystävälläni on hengitysvaikeuksia. Naurun ja itkun sekainen haalarikasa hytkyy vierelläni. Munat kuuluu pää-siäiseen, helium kuuluu vappuun.

Hilpeys lopahtaa nosturin äännäh-telyyn Etelärannassa. Krapulaisesta mylvintä kuulostaa yhtä järkyttävältä kuin eteläkorealaisten elävältä hau-dattujen possujen viimeiset äännäh-dykset kasvissyöjän korvaan. Eikä tässä vielä olisi kaikki se tuska, jonka

fuksiopiskelijamme, ja minä, joutuvat pian kokemaan. Alapuolella odottaa jäinen Kokemäenjoen kuravesi. Kaste on jotain mitä haluaa, mutta ei todel-lakaan haluaisi. Teekkarien, Porissa muidenkin Yliopisto-opiskelijoiden, olemassaolon paradoksi.

Selvisin akateemisesta juomaviikosta ja sen lopullisesta koettelemuksesta eli kasteesta. Nyt olen oikea opiskelija, Yliopistoni vakavasti otettava jäsen, ja ylpeä siitä.

Isabell Vanhatalo

Gon-zo on säännötön,

osallistuvan, subjektiivisen journalismin muoto, jolle on omi-naista tosiaioiden hämärtäminen ja liioitteleva retorinen tyyli. Gonzo

ei ole puolueetonta, objektiivista, tai edes eettisesti oikeaoppista.

Wikipedia sanoo Gonzojournalismista seuraavaa:

“faktaa ja fiktiota yhdistävä omakohtais-ta kokemusta korostava journalis-

min muoto. Gonzossa toimit-tajan ja jutun päähenkilön sekä faktan ja fiktion rajat hämärretään. Sen perusta-

jana pidetään yhdysval-talaista Hunter Stockton

Thompsonia.”

1 3

1 4

Elämme vuotta 2006 Ranskassa Pa-riisin yliopiston kampuksella. Opis-kelijat ovat kerääntyneet osoittamaan mieltään maan hallituksen kaavaile-maa työlainsäädäntöä vastaan. Hal-lituksessa on suunnitteilla laki, jonka avulla työnantajan on mahdollista irtisanoa nuori työntekijä kahden en-simmäisen vuoden aikana ilman eri-tyistä syytä ja lyhyellä tai ilman varoi-tusaikaa.

Kaksi vuotta myöhemmin olemme Suomessa Porin kaduilla osoittamas-sa mieltä vaatien Satakunnan opiske-lijoille omaa taloa. Mielenosoituksen väkimäärä on aivan toista luokkaa, mutta tahtotila ja taisteluhenki ovat tästä huolimatta yhtä korkealla kuin

Pariisissakin. Opiskelijoiden periksi antamattomuuden ja sitkeyden ansi-osta kumpikin taistelu voitetaan hy-väksemme.Nyt elämme vuotta 2011 ja taas on aika nousta barrikadeille opiskelijoi-den edun puolesta. Opetusministeri-ön uusi laki asettaa yliopistokeskuk-set vaikeaan asemaan: uudistus antaa yliopistoille vapauden päättää omista asioistaan ja toimia itsenäisesti, mut-ta mikäli toiminta ei miellytä Arka-dianmäellä, tyytymättömyys näkyy yliopistoille annetuissa tukirahoissa. Tämä vaikeuttaa yliopistokeskusten asemaa ministeriön vaatiessa niiltä ai-kuiskoulutukseen keskittyvää opetus-ta ja pääaineiden sisäänottomäärien kasvattamista. Porin yliopistokeskuk-sessa ylioppilaspohjaisen sisäänoton

säilyttämisestä on käyty lähiaikoina kiivasta keskustelua ainakin Turun kauppakorkeakoulun sekä Tampereen yliopiston yksiköiden osalta. Tekemisen meininkiä

Nyt ranskalaisilla on nuoret työnte-kijät huomioiva työlaki ja porilaisilla Opiskelijatalo Saikku. Jotta saisimme pitää myös yliopistokeskuksemme ylioppilaspohjaisen sisäänoton tule-vaisuudessa, tarvitsemme isoja tekoja ja suuria sanoja. Aika saada päättäjien huomio on mitä osuvin lähestyvien eduskuntavaalien takia. Poliittises-sa keskustelussa on puhuttu paljon opintotuen indeksiin sitomisesta, mikä on luonnollisesti meidän kan-naltamme mitä tärkein asia. On kui-

Yhdessä pystymmevaikuttamaan

Teksti: Minka Leino ja Anna-Mari Österlund

1 5

tenkin harmillista etteivät edes Sata-kunnan poliitikot ole vaalipuheissaan näkyvästi kiinnittäneet huomiota Po-rin yliopistokeskuksen tilanteeseen. Mikäli opiskelijat eivät pidä meteliä itseään koskevista asioista, emme voi pitää selviönä opiskelijaystävällisiä ratkaisuja päättäjienkään toimesta. Opiskelijan kannattaa ottaa huomi-oon äänestäessään ehdokkaan opis-kelijaystävällisyys ja myötämielisyys yliopistokeskusten ylioppilaspohjaista opetusta kohtaan.Mutta eihän pelkästään kansanedus-tajien huomio riitä. Jotta saisimme äänemme kuuluviin, tulee meidän tehdä paljon muutakin. Jokaisen ei kuitenkaan tarvitse olla yhdistysaktii-vi tai poliitikko voidakseen vaikuttaa asioihin, vaan esimerkiksi olemalla tukemiesi järjestöjen ja yhdistysten jäsen tuot niille alueellista ja valta-kunnallista painoarvoa, ja näin ollen mahdollistat tukemasi järjestön äänen paremman kuulumisen.

Porin yliopistokeskuksessa vaikut-taminen on tehty suhteellisen hel-poksi. Suoran palautteen antaminen opiskelijajärjestöille on vaivatonta ja heidän toimintansa kannalta myös erittäin toivottavaa. Järjestöt voivat viedä yksittäisenkin opiskelijan asiaa eteenpäin laitoksensa henkilökun-nalle, joka puolestaan voi saattaa asi-an emoyliopiston päättäjien korviin. Ainejärjestöjen tuleekin aktiivisesti avata puheyhteyttä henkilökunnan ja opiskelijoiden välille, jotta jokaisella

olisi tilaisuus tuoda ajatuksiaan julki.

Mahdollisuuksia vaikuttamiseen ei silti aina tarjota näin avoimesti. Toi-sinaan on tehtävä itsensä hieman vä-kisinkin näkyväksi, jotta pääsee ker-tomaan näkemyksensä. Medialla on suuri vaikutusvalta saattaa asioita suu-ren yleisön tietoisuuteen, mutta mi-ten saamme median kiinnostumaan meistä? Taas kerran peräänkuulutam-me metelin pitämistä. Mitä enemmän olemme esillä milloin missäkin tilai-suudessa, sitä enemmän myös media kiinnostuu meistä.

Esimerkkinä tästä on paikallisten opiskelija-aktiivien tekemä kannan-otto Tampereen yliopiston Porin yk-sikön ylioppilaspohjaisen sisäänoton säilyttämiseksi. Kannanoton tarkoi-tuksena on tuoda esiin kantamme ja muistuttaa päättäjiä opiskelijoiden olemassaolosta. Kyse on meidän tu-levaisuudestamme, joten meitä ei tule unohtaa keskustelun ulkopuolelle. Vaikeneminen on myöntymisen merkki

Pienilläkin teoilla on mahdollista olla

vaikuttava opiskelija, mutta miksi se on niin tärkeää? Vastaus on hyvin yk-sinkertainen: mikäli emme aktiivises-ti aja asiaamme, voi tulevaisuudessa käydä niin, ettei Porin yliopistokes-kuksessa ole enää muuta kuin aikuis- ja täydennyskoulutusta. Ongelma ei ole Satakunnan tai Porin kaupungin suhtautuminen yliopistokeskuksen ylioppilaspohjaisen sisäänoton jatku-miseen. Paikallisesti meillä on kaikki tarvittava tuki. Ongelman ydin on emoyliopistoissa ja niitä painostavassa ministeriössä. Ministerit tulisikin nyt vakuuttaa alueellisesta merkitykses-tämme Satakunnassa ja rehtorit tulisi puolestaan saada uskomaan kykyym-me tuottaa tieteellistä lisäarvoa emo-yliopistoille.

Jotta nämä tavoitteet toteutuisivat, tulisi kaikkien osallistua talkoisiin. Yksin olemme näkymättömiä, mutta yhdessä voimme saada äänemme kuu-luviin. Mitään ei saa ilmaiseksi, vaan meidän on nähtävä vaivaa saavuttaak-semme päämäärämme. Haluamme opiskella ainutlaatuisia tutkintojam-me Porin yliopistokeskuksen moni-tieteisessä tiede- ja taideyhteisössä ja luoda porilaista opiskelijakulttuuria nyt ja tulevaisuudessakin!

“Pienilläkin teoilla on mahdollista olla vaikuttava opiskelija”

1 6

Kansallissosialistinen eroot-tinen kabaree jatkaa yliop-pilasteatterin rohkeaa linjaa

Vartiokaartin lantiot vatkaavat, kun hirttäjäisiään odottavan miehen vai-moa tanssitetaan vankisellissä, ja sotasyyllisyydestä tehdään kansan-viihdettä. Porin ylioppilasteatterin tulevan esityksen työryhmällä on tiukka harjoitteluaikataulu aina 12. huhtikuuta asti, jolloin ensi-iltansa saa näytelmä Minä olen Adolf Eich-mann. Näytelmä jatkaa ylioppilaste-atterin tuttua linjaa nostaen lavalle ajankohtaisia ja kyseenalaisia aiheita niitä etukäteen tuomitsematta.Näytelmän tuottaja Jarno Valtonen kertoo, että idea käsikirjoituksesta saatiin näytelmän ohjaajalta Paul Sa-loselta.

- Koko porukka lähti työstämään tätä näytelmää epäröimättä. Päätös tehdä juuri tämä käsikirjoitus oli ehkä ali-tajuinen reaktio ympärillä vellovaan muukalaisvastaisuuteen.

Adolf Eichmann oli Saksan kansal-lissosialistisen puolueen jäsen, joka jäi historiaan holokaustin operatiivisena toteuttajana. Näytelmässä Eichmann

odottaa o i k e u -d e n -käy n t i ä tie-toisena k u o l e -mantuo-

miostaan samalla kun hänet revitään moderniin tositelevision kyllästä-mään maailmaan.

- Tämä näytelmä varmasti hätkäh-dyttää katsojia. Käsittelemme uudel-leenherätettyä, Euroopassa liikkuvaa kansallissosialismin aavetta raadolli-simmillaan ja makaabereimmillaan. Näytelmästä ei nouse vain yksi aja-tus tai totuus ylitse muiden, vaan se kiteyttää länsimaisen negatiivisen ja aggressiivisen ajatusmaailman viih-teelliseen muotoon, Valtonen kuvai-lee.

Kunnianhimoinen kiertolaisteatteriVuonna 2008 toimintansa aloitta-nut ylioppilasteatteri on tuottanut jo kolme kokoillan näytelmää lukuisten pienempien tilausprojektien lisäksi.

Itsemurhaa käsitellyt Hyppää pois, rakkaudenjanosta ja kommunikaati-on vaikeudesta puhunut Sexual Per-versity in Chicago sekä mystinen ke-säteatterinäytelmä Ansa ovat vakiinnuttaneet uuden harrastajateatterin aseman porilaisten katsojien mielissä.

Ylioppilasteatterilta ei puutu roh-keutta tarttua vaikeita asioita käsitteleviin näy-telmiin. Jokainen näy-telmä on tehty herk-kyydellä ja pieteetillä.

-Teatterin synnyn alusta asti olem-me tehneet paljon töitä sen aseman eteen, jonka olemme saavuttaneet. Olemme ansainneet porilaisten kat-sojien ja teatterintekijöiden luotta-muksen, Valtonen summaa.

Valtosen mukaan ylioppilasteatterin suurin voimavara ovat sen jäsenet. Hänen mielestään työryhmien roh-keus, kyseenalaistavuus sekä tahto ra-kentaa uudenlaista teatteria Poriin on syynä ylioppilasteatterin näytelmien menestykselle. Itse teatterin suosiota tekijöiden keskuudessa selittää hä-nen mukaansa siitä huokuva moder-ni, provokatiivinen ja intohimoinen asenne teatterintekoa kohtaan.

- Meillä on ollut onni, sillä työryh-miin on saatu mukaan monipuolisia, osaavia ihmisiä ja näytelmävalintam-me ovat selkeästi olleet osuvia.Vaikka ylioppilasteatterin suosio on kasvanut jatkuvasti sen koko olemas-saolon ajan, on teatterilla haasteita vielä edessään. Näistä haasteista suu-rin on se, ettei teatterilla ei ole omaa harjoitus- ja esitystilaa.

Rohkeiden tarinoiden teatteri

1 7

- Olemme kiertolaisteatteri. Tilaon-gelma on suuri haaste, joka tulisi pi-kimmiten ratkaista, Valtonen myön-tää.

Samainen ongelma vaivaa myös mui-ta porilaisia kulttuuritoimijoita. Kes-kusta-alueella tiloja on vähän. Tarjolla olevat tilat ovat myös usein vääränlai-sia.

- Meillä on ollut onni eri toimijoiden kanssa, sillä olemme aina löytäneet paikan, jolla on ollut tarjota tilat esi-tyksiämme varten. Olen tyytyväinen siihen, että saamme esittää tämän näytelmän KulttuuriKulmassa. Paikka soveltuu omiin ja yleisön tarpeisiin mainiosti. Uskon, että saamme myös uusia katsojia.

Vuodenvaihteessa avatun tapahtuma-ravintola KulttuuriKulman lavalla on ehditty jo näkemään monimuotoista esittävää taidetta. Ylioppilasteatterin esitys on kuitenkin ensimmäinen ti-

laan sovitet-tu näytelmä.

Syyllisyyden analyysiNäytelmässä Minä olen Adolf Eich-mann liikutaan eri vuosikymmenten lisäksi eri tyylilajien ja taidemuotojen välimaastossa. Lavalla tullaan näke-mään niin tanssia, laulua kuin video-taidettakin.

- Videot vievät tarinaa eteenpäin, mutta ne toimivat myös lavasteina. Multimedian käyttö on teattereissa nykypäivää ja sitä on helppo soveltaa. Videot ovat visuaalisesti miellyttäviä, ne näyttävät luontevalta osalta koko-naisuutta ja laajentavat katsojan koke-musta.

Odotukset tulevaa ensi-iltaa kohtaan ovat kovat, sillä teatterin aikaisemmat näytelmät ovat olleet niin yleisö- kuin arvostelumenestyksiä. Näytelmän kunnianhimoinen taustaryhmä on suurempi ja nälkäisempi kuin koskaan aiemmin.

- Kaikki tässä ryhmässä puhaltavat yhteen hiileen. Esityksestä on tulossa taiteellisesti erittäin korkealuokkai-nen, myhäilee Valtonen.

Näytelmässä yhdistellään pahuuden, syyllisyyden ja viattomuuden iättömiä teemoja.

Valtosen mukaan katsojien tulisi va-rautua heitä osittain ahdistavaan ja osittain viihdyttävään kokemukseen. Vaikka näytelmä kertoo pahuudesta, se ei anna katsojille valmiita vastauk-sia.

- Nürnbergin oikeudenkäynti oli etukäteen käsikirjoitettu, jossa maa-ilmalle osoitettiin toisen maailman-sodan tuhoihin ja joukkoteurastuksiin syyllistyneet. Epäilemättä he omilla toimillaan edesauttoivat toisen maail-mansodan syntymistä, mutta he olivat vain kärki sille huomattavasti laajem-malle vihailmiölle, joka Eurooppaa tuolloin riivasi.

Näytelmä osoittaa menneisyyden esi-merkkejä apunaan käyttäen kuinka silmien sulkeminen pahuudelta vain tukee sitä. Paha ei jäänyt kansallis-sosialistiselle hallintokaudelle eivät-kä oikeudenkäynnit pyyhkineet sitä pois maailmankartalta. On toivottava, että ihmiset huomaavat tämän eivät-kä päästä pahuutta enää valloilleen, kiteyttää Valtonen näytelmän tarkoi-tuksen.

Teksti ja kuvat: Nana Keränen

1 8

Kansan tahdon toteutumisen näkö-kulmasta äänestysvilkkaus on ollu va-litettavan alhainen. Äänestysprosentti viime eduskuntavaaleissa oli sodanjäl-keisen historian alhaisin: 67,9.

Syitä heikkoon äänestysintoon on esitetty lukuisia. Yksi näistä on kan-salaisten kyky erottaa puolueita toisis-taan. Puolueiden ohjelmat ovat hyvin samankaltaisia ja muutosta vaalien jälkeen voi olla hyvin hankala huoma-ta. Ratkaisuksi tähän on esitetty mm. kaksipuoluejärjestelmää, jolloin muu-toksen voisi aidosti huomata. Vaalira-hoitussotku ei ole ainakaan lisännyt luottamusta kansanedustajia kohtaan.

Äänestämättä jättäminen on myös vaihtoehto vaaleissa. Tämä on kui-tenkin hiljainen hyväksyntä vaalitu-lokselle. Epäluottamuslauseeksi edus-tukselliselle demokratialle siitä ei ole. Julkisessa keskustelussa nukkuvien puoluetta pidetään ressukoina, joita pitäisi karkkien kanssa houkutella ää-nestämään.

väittää, ettei aiemmin mainitut luvut osoita suomalaisten kykenemättö-myyttä päättää omista asioistaan. Yh-täläisyysmerkkien vetäminen näiden asioiden ja kansan tyhmyyden välille ei ole aiheellista.

Porin yliopistokeskuksen ehdokkaat

Porin yliopistokeskuksesta on ehdol-la yksi työntekijä ja kaksi opiskelijaa. Maria Väkiparta on ehdolla Vihreästä liitosta, Tuomas Meriniemi Keskus-tasta ja Raisa Ranta Vasemmistolii-tosta.Tuomas Meriniemi, Keskusta # 10

Tuomas Meriniemi on 29-vuotias Keskustan kansanedustajaehdokas. Aiemmin hän on toiminut muun mu-assa Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVAn puheenjohtajana, Pointerin hallituksessa kahdesti ja työskennellyt Porin yliopistokeskuksen opiskelija-markkinoinnin projektipäällikkönä. Naimisissa olevalla teekkarilla on myös vuoden ikäinen poika. Meri-niemen vaaliteemat pyörivät perheen, koulutuksen ja työelämän ympärillä:

- Omaan niistä eniten asiantumus-ta ja niiden eteen haluan tehdä työtä eduskunnassa, valiokuntatyöskentelyä

Politiikan

Kyllä kansa tietää – mutta ei hallitus-puolueita

Helsingin sanomat uutisoi 21.3.2011, että vain 31 prosenttia suomalaisista tietää hallituspuolueet. Lisää tuskaa tarjoavat tiedot, joiden mukaan 26 % tietää, mitä tehtäviä eduskunnalla on ja vain 15 % tietää, montako meppia Suomella on. Nämä yhteiskunnallisen tietämättömyyden esimerkit asettavat myös äänestysinnokkuuden uuteen valoon. Äänestysprosenttia voi jopa pitää yllättävän korkeana!

Vaikka tietämys ja asioiden seuraa-minen eivät näytä olevan kansan vahvimmat osa-alueet, kollektiivisen tajuntaan on piirtynyt kuva päättäjien osaamattomuudesta. Hallituksen toi-lailujen päivittely kuuluu osaksi suo-malaista identiteettiä.Ehdotus kansanäänestyksistä yhteis-kunnallisen kiinnostuksen lisäämi-seksi ei ole vielä konkretisoitunut. Ajatus demokratian toteutumisesta voi kuulostaa aluksi jopa pelottaval-ta, jos kansan tietämys asioista on näinkin vähäistä. Voidaan kuitenkin

lähtölaukausSuomen järjestyksessään 36. eduskuntavaalit järjestetään sunnuntaina 17. huh-tikuuta. Ennakkoäänestys on kotimaassa 6.4.–12.4. Ennakkoäänestää voi myös Porin yliopistokeskuksessa.

No?SM-kilpailujen

Teksti: Miikka K

unnari

1 9

myöten, Meriniemi kertooKoulutus ja työelämä ovat Tuomak-sen mielestä nykyisellään liian etäällä toisistaan:

- Työelämän odotukset vastavalmis-tuneista ovat kohtuuttomia, opinnois-sa tulisikin antaa tietoa työelämästä. Nuorten odotukset työelämästä taas ovat aivan erilaisia kuin nyt työelä-mässä olevien, ja työnantajien tulee huomioida tämä. - Opintotukijärjestelmän tulisi mah-dollistaa täysipäiväinen opiskelu, jota se ei nykyisellään tee. Opintojen ohes-sa tehtävä työ on tärkeää toimeentu-lon kannalta, vaikka sen pitäisi olla ensisijaisesti koulutustavastaavaa ja parantaa näin nuoren tulevaisuuden mahdollisuuksia, Meriniemi mainit-see opiskelijoiden työelämään siirty-misen ongelmia.Hän näkee ongelmia myös muualla. Oppilaitoksella ei ole kiinnostusta opiskelijasta enää valmistumisen jäl-keen, toteaa Meriniemi ja jatkaa:

- Pitäisi luoda malli, erityisesti am-mattikorkeakoulujen rahoitukseen, jossa valmistumisen jälkeinen laadul-linen työllistyminen toimisi yhtenä mittarina. Toinen ratkaisu on korkea-

koulujen ura- ja rekrytointipalvelut, joiden tulisi olla kaikkien saatavilla, myös valmistumisen jälkeen.Yhteiskunnallisen keskustelun kuu-ma peruna on ollut työurien piden-täminen. Meriniemi huomauttaa, että työuria tulee pidentää lopusta, kes-keltä ja alusta. Alkupään osalta huo-li kohdistuu muun muassa opintojen aloittamisen viivästymiseen, turhista välivuosista pitää päästä eroon.Yksi hänen huolenaihe on poliitikko-jen vieraantuminen keskivertokansa-laisesta.

- Itse olisin valmis rajoittamaan kan-sanedustajien kausien määrää. Ei voi-da lähteä siitä, että kansanedustajat ovat ammattipolitiikkoja, jotka eivät ole koskaan tehneet muuta, Merinie-mi sanoo.Raisa Ranta, Vasemmistoliitto # 33

Porin Ahlaisissa asuva Raisa Ranta työskentelee tällä hetkellä Karhuseu-tu ry:ssä hankeneuvojana. Koulutuk-seltaan hän on insinööri ja tekniikan opinnot Porin yliopistokeskuksessa ovat loppusuoralla. Hän on vaikut-tanut erilaisissa kansalaisjärjestöissä

ympäristön, tasa-arvon ja oikeuden-mukaisemman talouden puolesta. Hän on tominut yrittäjänä ja omaa työkokemusta niin rakennustyömaal-ta kuin it-asiantuntijana toimimisesta.

Raisalla on runsaasti kokemusta ul-komailta, mikä on nykyisessä edus-kunnassa erittäin harvinaista. Hän on työskennellyt Saksassa ja Irlannissa, sekä asunut Tansaniassa.

- Omaa maailmankuvaani on muo-kannut paljon se, kun olin vuoden Af-rikassa teini-iässä, Ranta kertoo.

Vaaliteemoja ovat ekologisuus, tasa-arvo, tuloerojen pienentäminen ja yhteisten palvelujen julkinen tuotta-minen.

Tuloerojen kasvu on Rannan mieles-tä todella suuri ongelma. Ensi vaali-kaudella tähän trendiin olisi hänen mielestä saatava muutos. Korkeaa verotusta hän ei näe ongelmallisena – olennaisinta on progressiivisuus. Usein esitetty väite Suomen kilpai-lukyvyn kärsimisestä ei saa häneltä tukea.- Yritysten siirtymisen taustalla hal-vempiin maihin on ihan muut syyt kuin verotus. Yrityksen verotusta ei

10 33 51Tuomas

MeriniemiRaisa

RantaMaria

Väkiparta

2 0

Maria Väkiparta, Vihreä liitto # 51

Maria Väkiparta, 33 toimii Porin yli-opistokeskuksen yhteyspäällikkönä. Hän on kahden lapsen äiti ja kou-lutukseltaan kauppatieteiden ja fi-losofian maisteri. Hän on Vihreiden kaupunginvaltuutettu ja Satakunnan Vihreiden Naisten puheenjohtaja.Väkiparran vaaliteemat ovat suvaitse-vaisuus, solidaarisuus, tasa-arvo, kes-tävä kehitys, vastuullinen valtiontalo-us ja kansainvälinen yhteistyö.

- Vaalimainonnassa käytän tietoa, tunnetta ja tarmoa -slogania. Mie-lestäni poliitikkojen kuuluisi puhua enemmän tunteella. He ovat liian diplomaattisia puheissaan, Väkiparta huomauttaa.Hänelle on tärkeää, että valtiontalous laitetaan kuntoon. Kestävyysvajeeseen pitää puuttua. Suomen kilpailukyvyn kannalta työn verotusta ei saisi lisätä.

- Suomi ei missään nimessä saa vel-kaantua lisää. Hyvinvointipalveluja ei saa leikata. Tällöin mielestäni paras

välttämättä ole syytä kiristää, mutta pääomaveroa on, Ranta toteaa.Energiapolitiikan keskustelu on Rannan mielestä hyvin yksipuolista. Hänen mielestä ydinvoimasta pitäisi luopua, eikä sitä pitäisi muualtakaan tuoda.

- Aina keskustellaan, mistä saataisiin lisää energiaa. Keskustelu pitäisi käy-dä siitä, miten energiantarvetta voi-taisiin vähentää.

Vasemmistoliitto ajaa 750 euron vä-himmäisperusturvaa, joka olisi yh-tenäinen eikä vaatisi turvan saajalta monella eri luukulla käyntiä.

- Suurin osa työttömistä ei ole va-paaehtoisesti työttömiä. En usko, että perusturvan nosto lisäisi työttömien passivoitumista.

Hän kannattaa sukupuolineutraalia avioliittolakia ja tasavertaista adop-tio-oikeutta.

- Viime kesän Gay pride -tapahtumat ja Älä alistu! -kampanja osoittivat, että Suomessakin on selkeästi ongel-mia suhtautumisessa seksuaalivähem-mistöihin.

keino on ALV:n korotus. Tämä on vihreää veropolitiikkaa. Pienituloisten osalla tämä tulisi huomioida verovä-hennyspuolella, Väkiparta kertoo.

Vihreät ovat saaneet kritiikkiä osallis-tumisestaan hallitukseen, joka päätti kahdesta uudesta ydinvoimalasta.

- Ydinvoimalat olisi rakennettu, vaik-ka Vihreät olisivat olleet oppositiossa. Vihreät pääsi vaikuttamaan moniin lakiin sen ansiosta, että me olimme hallituksessa. Näiden vaalien jälkeen Vihreät eivät mene hallitukseen, joka myöntää luvan uudelle ydinvoimalal-le, Väkiparta sanoo.Vihreät ajavat perustuloa. Kaikkein heikoimmissa asemassa olevat eivät edes osaa hakea nykyisin monista eri paikoista haettavia tukia.

- Perustulon määrän tulisi olla riit-tävä, jotta välttämättömyydet saisi hankittua, mutta sen tulisi kannustaa hankkimaan myös lisäansioita. Perus-tulosta hyötyisivät erityisesti pieni- ja keskituloiset, pätkätyötä tekevät, pienyrittäjät ja opiskelijat.

Mitä kaikkea kansanedustajaehdokkaana oleminen tuokaan mukanaan?

7.40 Herätys, poikani toimien herätyskellona. Aamurutiinien lisäksi uutisten tarkastaminen on välttämättätöntä.

8.55 Autoon ja matkaan kohti Raumaa.

10.20 Nuorten vaalipaneeli Rauman lukiossa. Kuuntelemassa noin 250 kyselevää lukiolaista.

11.15 Kiireellä kohti Poria! Matkalla puhelut paneelin aikana vastaamatta jääneisiin puheluihin.

12.05 Satakunnan ammattikorkeakoulun opiskelijakunta SAMMAKKO toivottaa tervetulleeksi paneeliinsa. Porin yksikön Agora-auki-olla pidetty paneeli herättää kiinnostusta.

13.50 Yliopistokeskukselle. Tällä kertaa seuraamaan panelia, jossa aiheena puolueiden erot ja yliopistokeskuksen tulevaisuus.

15.30 Päivän ensimmäinen kahvikuppi. Toritilaisuus Porin Eetunaukiolla jääkin väliin hyvän jälkikeskustelun johdosta.

15.55 Matka jatkuu kohti Pohjois-Satakuntaa, Pomarkkuun.

16.40 Oma puheenvuoro ja esittäytyminen kunnantalolla. Alustajana sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula.

Päiväni kansanedustajaehdokkaana, Tuomas Meriniemi

2 1

Neljä yliopistokeskuksen opiskelijaa vastasivat Pointin vaaliaiheisiin kysymyksiin.

1. Aiotko äänestää tulveissa eduskuntavaaleissa?2. Mihin asioihin toivoisit poliitikkojen kiinnittävän enemmän huomiota?3. Onko opiskelijoiden asioihin mielestäsi panostettu riittävästi?

MARITA YLIHUHTALATampereen teknillinen yliopisto 1. vuosikurssi

1. Alustavasti kyllä, mutta vas-tattuani vaalikoneeseen, olen nyt hieman epävarmempi asiasta.2. Nuorten asioita tulisi ajaa pa-remmin.3. Ei todellakaan ole panostettu tarpeeksi.

ALEKSI VIHONENTurun yliopisto, kauppakorkeakoulu 3. vuosikurssi

1. Kyllä, koska se kuuluu kansa-laisen velvollisuuksiin.2. Ydinvoimaan, yleiseen hyvin-vointiin, vanhusten huoltoon sekä nuorten asioihin.3. Peilaten omiin kokemuksiini niin panostus on ollut riittävää.

KATARIINA HÖYSSÄTurun yliopisto, kulttuuri ja maisematutkimus 1. vuosikurssi

1.Kyllä varmaan, sillä haluan olla mukana vaikuttamassa.2. Lasten ja nuorten asioihin, van-huksiin, koulutukseen ja terveyden-huoltoon.3. Ei kauheasti. Asioihin pitäisi pa-nostaa enemmän.

JUSSI OJATurun yliopisto, kauppakorkeakoulu 4. vuosikurssi

1. Ehdottomasti, sillä haluan vaikut-taa asioihin ja lisäksi toimin vaalivir-kailijana.2. Opiskelijoiden asioihin.3. Ei riittävästi, mutta pikkuhiljaa opiskelijoidenkin asiat ovat nousseet tapetille. Suunta on tällä hetkellä oi-kea.

Eduskunt

avaalit

17.4.

Gallup

17.35 Ministeri Rehulan vierailu jatkuu vielä Karvialle, joten jälleen ratin taakse ja matkaan.

18.50 Rehula poistuu oman puheenvuoronsa jälkeen, mutta paikalla olevat ehdokkaat jatkavat keskustelua vaalipaneelin muodossa. Ja kyllä, eri puolueiden ehdokkailla on eroja.

20.45 Paneeli venähtää yleisökysymyksien vetämänä, jonka jälkeen lopulta kotimat-kalle.

22.05 Kotona. Iltapala, tai paremminkin lounas ja päivällinen. Vielä pikainen vilkaisu päivän uutistapahtumiin ja sähköposteihin.

00.25 Nukkumaan.

Pitkiin päiviin mahtuu siis paljon, vaikka perinteinen toritilaisuus jäiki väliin. Rauhal-lisempana päivänä mukaan mahtuu reippaasti enemmän uutisten seurantaa, kirjoittelua sekä asioiden hoitamista muun muassa piiritoimistolla, sekä tietysti tovi oman perheen kanssa. Kansanedustajaehdokkaana oleminen on loppujen lopuksi kokopäivätyötä.

Klo 12:05

Klo 16:40

21

2 2

K i l p a i l u a v a iy h t e i s ö l l i s y y t t ä ?

V i e -lä muutama

vuosi sitten opiskeli-jajärjestöjen välillä, myös Sa-

takunnan alueella, oli melkoista vastak-kainasettelua, ihan niin kuin järjestötoiminnan

olisi tarkoitus olla kilpajuoksua (tai vappuisin soutua). Var-sinkin SAMMAKKOn ja Pointerin välillä tämä oli lähinnä käsit-

tämätöntä, sillä onhan heidän ”asiakaskuntanaan” aivan eri opiskelijat, mutta edunvalvonta on kaikkien opiskelijoiden osalta hyvin samanlaista, oli kyseessä sitten

AMK- tai yliopisto-opiskelijat. Oliko kyseessä siis ennemminkin toimijoiden välisestä pätemi-sestä ja näyttämisen tarpeesta, kuin terveestä kilpailusta?

Opiskelijatalo on Satakunnan alueelta ehkä paras esimerkki siitä, kuinka yhteistyöllä voidaan saavuttaa tuloksia. En usko, että mikään täkäläisistä opiskelijajärjestöistä olisi yksinään saanut kaupunkia teke-mään niinkin suurta panostusta, kuin kokonainen keskellä Poria. Opiskelijatalo-hanke ja viime vuoden alussa perustettu Porin Opiskelijataloyhdistys loivatkin tarpeen ympärivuotiselle yhteistyölle, aiemman parin tapahtuman ympärillä pyörineen yhteistyön sijaan.

Koulutuspoliittiselta puoleltakin löytyy mainio esimerkki käynnistelyvaiheessa olevasta yhteistyöstä, korkeakoulujen välinen SataJOO-sopimus nimittäin mahdollistaa opiskelijoiden helpon liikkumisen korkeakoulujen välillä. Tulevaisuus näyttää ottavatko opiskelijat tämän mahdollisuuden omakseen ja sitä kautta laajentavat omia opiskelumahdollisuuksia tai että parantaako tämä satakuntalaisten korkea-koulujen vetovoimaa hakijoiden keskuudessa.

Yllättävän harvoin sitä kuitenkaan näkee kuinka opiskelijajärjestöt tekisivät yhteistyötä tosissaan, vaan jostain syystä lähes kaikilla on pakonomainen tarve vähintäänkin haukkua muita järjestöjä. Useimmiten sekin yhteistyö jota näkee, keskittyy yksittäisten tapahtumien tai vaikkapa kannanottojen ympärille. Näitäkin täällä Porissa on vain muutama vuodessa ja vappu ja laskiainen lienevät ainoat vuosittaiset yhteiset tapahtumat.

Jotta ei nyt aivan jeesusteluksi mene, niin todettakoon että vastakkainasettelusta voi joissain asioissa löytyä positiivisiakin puolia, ainakin teoriassa. Kahden vastavoiman kilpaillessa keskenään, on melko varmasti molemmilla osapuolilla tarve näyttää toisilleen kumpi on parempi. Tällainen näyttämisen tar-ve taas yksinkertaisesti ajaa osapuolet tekemään omat osuutensa paremmin, isommassa mittakaavassa ja näyttävämmin. Paitsi tietysti jos homma lähtee lapasesta, mikä toki vähän turhan usein myös tapahtuu. Tietenkään aivan kaikkea ei kannata, eikä voikaan ruveta yhdessä puuhastelemaan, sillä kohderyhmis-sä on eroja vaikka kaikki tässä opiskelijoita ollaankin. Lisäksi myös eri korkeakoulujen ja yksiköiden omalla toiminnalla saadaan säilytettyä esimerkiksi ylpeys siitä mitä kukin on, harmaaseen massaan vajoamisen sijasta. Terve kilpailu on siis aina very jees. No, oli miten oli, ainakin yksi asia yhteiseen toimintaan liittyen on varmaa. Tänä vappuna SAMMAK-KO ei häviä soutuja yhtä nöyryyttävästi kuin viime vuonna!

Jyri Sallinen Kirjoittaja on Satakunnan Ammatti-korkeakoulun Opiskelijakunta SAM-MAKKOn hallituksen puheenjohtaja

Vieraskynä

2 3

Okei, myönnetään alkuun, että olen itsekin helve-tin kyllästynyt tähän iänikuiseen ruokapropagandaan. Karppaajat ja raakaravinnolla elävät! Superfoodailijat ja hifistelijät ruokablogeineen! Kaikkien pahimpia ovat lähiruuan kannattajat. Totta kai tämä kaikki pohjautuu perisuomalaiseen kateuteen, miten jollakin on aikaa ja varaa tähän kaikkeen? Entä mistä voi tietää, mikä ruo-kavalio on se pyyteettömin? Kuinka laittaa järjestykseen ekologisuus, tehotuotanto ja hyvinvointi? Monet tiedostavat kaupunkilaiset pyrkivät täydellisyy-teen omassa ruokavaliossaan. Tällaiset ruokanatsit tuo-vat ruokapöytiin ne negatiiviset sävyt, kun tavoitellaan nopeita tuloksia ja maailmanparantajan säihkyvää lei-maa otsassa. Törmäsin kerran blogiin, jossa nuori tyttö pyrki olemaan kuukauden heittämättä ruokaa roskiin. Ratkaisuna toimi ravintoloissa syöminen. Ei se kaikkein ekologisin vaihtoehto kuitenkaan? Työkaverit olivat myös taannoin innoissaan otsikoista joissa todettiin, että nuoret sinkkutaloudet heittävät eniten ruokaa roskiin. Tyydyin vain hymyilemään ja jälkeenpäin kirosin puo-lustuskyvyttömyyttäni.

Kyllä minäkin haluaisin perustaa ruokapiirin ja suosia luomua, mutta se pysynee vielä haaveena opiskelijabud-jetilla. Iänikuisen jankkauksen opiskelijoiden ruokavali-on niukkuudesta, tonnikalasta ja makaronista soisin silti loppuvan, kuka niitä edes enää syö? Juureksethan ovat rutkasti halvempia ja niistä voi valmistaa mitä vain!Sofia tarjoaa nautinnolliset annokset huokeaan hintaan. Maha täyttyy hyvällä tuurilla iltaan asti. Mahanpuru-ja saattavat tosin tuottaa ”kunnolla koko rahan edes-tä” – annokset, niin kuin eräskin kohtalaisen sutjakka miespuolinen opiskelutoverini kerran virkkoi. Puruissa mennään sitten seuraavat luennot, ja aivotoiminta sulaa vatsaan. Siispä väliin pieni toive – siesta myös Pohjolaan! Millaista oikeaoppisen ruuan tai ruokailun sitten tulisi olla? Tuskin kaltaiseni okto-lakto-pesco-vegetaristi ja viikonloppuisin Junukseen sortuva opiskelija on oikea siihen vastaamaan. Mutta pieni neuvo, kuunnelkaa hy-vät ystävät vatsojanne. Siellä jossain ne yrittävät kertoa teille mitä sen sisuksiin kuuluisi laittaa.Nimimerkki Whatever works

“I will not eat oysters.

I want my food dead - not sick,

not wounded - dead.”

Woody Allen

Oh boy, it’s Sheep the Sheep’s birthday!

He’s gonna have a huge party with all his loved ones!

Sheep wishes they all hadn’t gone to Turkey on holiday.

Je suis Mouton le Mouton et c’est mon aniversaire.

J’ai invité tous mes amis et la famille.

Ah mais non, ils sont tous kebab.

Mo

uto

n l

e m

ou

ton

© Tero

2 4

puoliksi täynnä

[email protected]

Onko lasisi

puoliksi tyhjä?vai

Tämäkin leht i lue t tav i s sa verkossa : www. i s suu . com/po int t i

pointti

Anna palautetta tai hae toimituskuntaan: