pohjois-savon maakuntaohjelma 2014 - 2017 … · 2016-09-28 · pohjois-savon maakuntaohjelma...

Pohjois-Savon maakuntaohjelma 2014 - 2017

YMPAumlRISTOumlSELOSTUS

Maakuntavaltuusto

hyvaumlksynyt 11112013

Pohjois-Savon maakuntaohjelma 2014ndash2017


Maakuntahallitus hyvaumlksynyt 28102013

Maakuntavaltuusto hyvaumlksynyt 11112013

1

POHJOIS-SAVON MAAKUNTAOHJELMA 2014 - 2017


Sisaumlltouml

1 JOHDANTO 3

2 MAAKUNTAOHJELMAN PAumlAumlASIALLINEN SISAumlLTOuml PAumlAumlTAVOITTEET SEKAuml SUHDE MUIHIN SUUNNITELMIIN JA

OHJELMIIN 3

21 YLEISTAuml 3

22 POHJOIS-SAVON MAAKUNTASUUNNITELMA 2030 - POHJOIS-SAVON MAAKUNTAOHJELMA 2014 - 2017 4

23 MUUT OHJELMAT 6

24 MAAKUNTAKAAVOITUS 8

3 YMPAumlRISTOumlN OMINAISPIIRTEET NYKYTILA JA ONGELMAT10

31 LUONNONVARAT JA YMPAumlRISTOumlN TILA 10

32 ENERGIA JA KASVIHUONEPAumlAumlSTOumlT 15

4 MAAKUNTAOHJELMAN KANNALTA MERKITYKSELLISET YMPAumlRISTOumlTAVOITTEET 19

41 VALTAKUNNALLISET YMPAumlRISTOuml- JA ILMASTOTAVOITTEET 19

42 MAAKUNNALLISET TAVOITTEET 21

5 MAAKUNTAOHJELMAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 22

51 ARVIOINNIN SUORITUS 22

52 VAIKUTUKSET TOIMINTALINJOITTAIN 23

53 YMPAumlRISTOumlN NYKYTILAN TODENNAumlKOumlINEN KEHITYS JOS MAAKUNTAOHJELMAA EI TOTEUTETA 26

54 HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN LIEVENTAumlMISTOIMENPITEET 26

55 ARVIOINNIN EPAumlVARMUUSTEKIJAumlT 27

6 SEURANTA 28

7 TIIVISTELMAuml 30

2

3

1 Johdanto

Laki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympaumlristoumlvaikutusten arvioinnista (2002005) tuli voimaan

162005 Taumlmauml ns SOVA-laki ja sitauml taumlydentaumlvauml valtioneuvoston asetus (3472005) sisaumlltaumlvaumlt saumlaumlnnoumlksen tylei-

sestauml velvollisuudesta arvioida ympaumlristoumlvaikutuksia suunnitelmien ja ohjelmien valmistelussa sekauml saumlaumlnnoumlkset

tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympaumlristoumlarvioinnista SOVA-lailla ja -asetuksella toteutettiin EYn direktiivi

tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympaumlristoumlvaikutusten arvioinnista (200142EY)

Maakuntaohjelma on SOVA-asetuksen mukaan suunnitelma tai ohjelma johon tulee soveltaa SOVA-lain mu-

kaista ympaumlristoumlarviointia

Vaikutusten arviointi on viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien valmisteluun liittyvauml prosessi joka tukee suun-

nitelman tai ohjelman valmistelua toteutusta ja seurantaa sekauml valmisteluun liittyvaumlauml vuorovaikutusta Arviointi

tuottaa ensisijaisesti tietoa suunnitelman ja sen vaihtoehtojen vaikutuksista mutta myoumls edistaumlauml osallistumista ja

yhteistyoumltauml

Taumlssauml ympaumlristoumlselostuksessa kuvataan maakuntaohjelman 2014-2017 keskeiset ympaumlristoumlvaikutukset Ympauml-

ristoumlselostuksen on laatinut Pohjois-Savon liitto yhteistyoumlssauml alueviranomaisten ja muiden sidosryhmien kanssa

2 Maakuntaohjelman paumlaumlasiallinen sisaumlltouml paumlaumltavoitteet sekauml suhde muihin suunni-telmiin ja ohjelmiin

21 Yleistauml

Maakuntaohjelman asema maakunnan liiton suunnittelujaumlrjestelmaumlssauml ilmenee oheisesta kaaviosta

4

22 Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma 2030 -


Maakunnan suunnittelu kaumlsittaumlauml kolme lakisaumlaumlteistauml suunnitelmaa maakuntasuunnitelman

maakuntakaavan ja maakuntaohjelman

Pohjois-Savon maakuntasuunnitelman 2030 ja maakuntaohjelman 2014 ndash 2017 paumlivitys on tehty samassa val-

misteluprosessissa

Pohjois-Savon maakuntavaltuusto hyvaumlksyi syksyllauml 2009 maakuntastrategian toimintalinjoiksi (1) aluetalouden

uudistuminen (2) tyoumlvoiman riittaumlvyys ja osaaminen (3) hyvinvointipalvelut ja hyvinvointi sekauml (4) toimiva ja ta-

loudellinen palveluja kuntarakenne sekauml saavutettavuus Toimintalinjoja ja niiden tavoitteita ei ole tarvetta muut-

taa mutta niiden toteuttaminen on taumlssauml uudessa ohjelmassa paumlivitetty Lisaumlksi strategiaosassa maumlaumlritellaumlaumln

Pohjois-Savon innovaatiokaumlrjet

Pohjois-Savoon Suomeen ja koko Eurooppaan kohdistuvat ulkoiset paineet pakottavat (1) talouden jatkuvaan

uudistamiseen innovoinnin osaamiskeskittymien ja tuottavuuden avulla Taumlllaisia paineita ovat mm koveneva

kustannus- ja innovaatiokilpailu uusien osaamiskeskusten ja kasvualueiden nousu uusien teknologioiden ja lii-

ketoimintatapojen kaumlyttoumloumln otto sekauml suhdannevaihtelut ja markkinoiden kysynnaumln rakenteelliset muutokset

Suomi on kymmenen vuoden ajan menettaumlnyt asemaansa metsauml- ja elektroniikkateollisuudessa ja myoumls suoma-

laisen puuraaka-aineen kilpailukyky kemiallisessa metsaumlteollisuudessa on uhattuna

Pohjois-Savon maakuntastrategian ytimet

Sisaumlinen paine

Niukkeneva

tyoumlvoiman tarjonta

vanheneva

ikaumlrakenne julkisen

talouden

kestaumlvyysvaje

Ulkoiset paineet

Kansainvaumllinen

kilpailu EUn

erillisohjelmien

hyoumldyntaumlminen EUn

epaumlvakaus

suhdannejaksot

kustannus- ja

osaamispaineet

keskittyvauml ja

hidastuva kasvu

talouden

rakennemuutokset

energia ja raaka-

aineet

ilmaston muutos

Kestaumlvauml aluerakenne ja

saavutettavuus

Aluetalouden

uudistuminen

Tyoumlvoiman

riittaumlvyys ja

osaaminen

Hyvinvointi-

palvelut ja

hyvinvointi

Ihmisten hyvinvointi

ja yritysten

menestys

5

Globaalit muutokset tarjoavat myoumls mahdollisuuksia uuteen liiketoimintaan ja pohjoissavolaisen osaamisen ja

raaka-aineiden hyoumldyntaumlmiseen Taumlllaisia mahdollisuuksia ovat esimerkiksi ilmaston muutoksen torjunta ja vesi-

teknologia uudet puuhun perustuvat biopohjaiset raaka-aineet ja bioenergia sekauml elintarvikkeet uudet laumlaumlkkeet

ja hoitoteknologiat

Teknologiateollisuudesta on noussut vastavirtastrategia osoituksena siitauml ettauml valmistavassa teollisuudessa ja

sen palveluissa voidaan oikeilla toimintatavoilla ja osaamisella paumlrjaumltauml myoumls Kauko-Idaumln kilpailun kanssa Teolli-

suuden kilpailukykyauml nostetaan tuottavuutta lisaumlaumlmaumlllauml sekauml uusia tuotteita palveluja ja tuotantomenetelmiauml no-

peasti innovoimalla

Sisaumliset paineet Pohjois-Savossa kuten koko Itauml-Suomessa kohdistuvat (2) tyoumlvoiman maumlaumlraumlaumln ja osaamiseen

koulutusresurssien riittaumlvyyteen sekauml ihmisten nyt puutteellisen (3) hyvinvoinnin ja terveyden tason nostamiseen

ja hyvinvointipalvelujen kykyyn vastata vaumlestoumln ikaumlaumlntymisen myoumltauml kasvaviin maumlaumlraumlllisiin ja laadullisiin tarpeisiin

Tulevina vuosina tyoumlikaumlisten maumlaumlrauml tulee vaumlhenemaumlaumln pohjoissavolaisen vaumlestoumln ikaumlrakenteen vuoksi Vaumlhene-

misen lisaumlksi tyoumlikaumlisten joukko painottuu aikaisempaa enemmaumln vanhempiin ikaumlluokkiin Tyoumlvoiman tarjontaa

on monin tavoin lisaumlttaumlvauml Yksi taumlrkeimmistauml keinoista on vaumlestoumln hyvinvoinnin ja terveyden parantaminen Poh-

jois-Savossa tyoumlikaumlisistauml suuri osa on tehottomasti tyoumlelaumlmaumln kaumlytoumlssauml huonojen elintapojen sairastamisen ja

tyoumlkyvyttoumlmyyden sekauml puutteellisen osaamisen vuoksi Hyvinvoinnin nosto on taumlrkeauml osa tyoumlvoiman riittaumlvyyden

turvaamisessa Toinen taumlrkeauml keino on lisaumltauml kaiken ikaumlisen tyoumlvoiman osaamista ja saada kaikki nuoret opiske-

lemaan ja tyoumlhoumln

(4) Aluerakenne ja saavutettavuus vaikuttavat maakunnan vetovoimaan siihen missauml yritykset saavat hyvaumlt pe-

rusedellytykset toiminnalleen ja miten vaumlestouml sijoittuu ja muuttaa Yritykset ja tyoumlntekijaumlt tarvitsevat nopeaa ja

joustavaa saavutettavuutta liikenteessauml ja tietoliikenteessauml Liikenteellistauml saavutettavuutta Savon radan kunnos-

tus ja nopeutus maakunnan pitkittaumlis- ja poikittaistieyhteydet (VT5 ja VT9) kilpailun saumlilyttaumlminen lentoliiken-

teessauml sekauml logististen kustannusten alentaminen Maito- ja metsaumltalouden sekauml matkailun tarvitsemat tieyhtey-

det ovat maaseudun kehitykselle merkittaumlviauml

Maakunnan ulkoisen saavutettavuuden hoitaminen edellyttaumlauml usean maakunnan keskinaumlistauml yhteistyoumltauml tyoumlssauml-

kaumlyntialueiden saavutettavuus riippuu enemmaumln maakunnan ja kuntaryhmien ratkaisuista Energian kallistuessa

ja ilmaston muutosta torjuttaessa sellainen aluerakenne on vetovoimainen missauml yritysten asukkaiden ja palve-

lujen hakijoiden on tehokasta liikkua ja joukkoliikenne on palvelukykyinen Energiatehokas ja hyvin saavutetta-

vissa oleva aluerakenne ei vaumlhennauml viihtyisaumln asuinympaumlristoumln merkitystauml

Kaikkia toimintalinjoja koskettavia tavoitteita ovat Kuopion kasvu ja onnistuminen maakunnan tampk ja vaumlestoumln ve-

turina sekauml Itauml-Suomen kyky puolustaa aluekehityksessauml tarvittavia resursseja

Maakuntaohjelma kattaa maakuntasuunnitelmasta seuraavan neljaumln vuoden aikana valittavat ja kuljettavat polut

Edellauml kuvatuilla taistelukentillauml tarvittavat toimenpiteet esitellaumlaumln maakuntaohjelmassa toimintalinjoittain

Yhteenveto maakuntaohjelman toimenpidealueiden sisaumllloumlistauml on seuraavassa kuviossa

6

23 Muut ohjelmat

EU-ohjelmat

Ohjelmakauden 2014ndash2020 valmistelu on kesken kesaumlllauml 2013 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelman

maaseuturahaston Euroopan alueellisen yhteistyoumln ohjelmien sekauml ENI-ohjelmien valmistelu on edennyt eri tah-

tiin Komission esityksen mukaisesti kaikilla rahoitusohjelmilla toteutetaan Eurooppa 2020 ndashstrategiaa ja ohjel-

mien painopisteet on valittu em strategian temaattisten tavoitteiden pohjalta Oheisessa taulukossa on esitetty

Pohjois-Savon naumlkoumlkulmasta taumlrkeiden rahoitusohjelmien valmisteluvaiheen painopistevalinnat

Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma on synteesi Itauml- ja Pohjois-Suomessa sekauml Etelauml- ja Laumlnsi-Suomessa

valmistelluista alueellisista suunnitelmista jotka puolestaan perustuvat Euroopan unionin ja kansallisten saumlaumldoumls-

ten lisaumlksi alueen maakuntaohjelmiin muihin alueellisiin suunnitelmiin sekauml tyouml- ja elinkeinoministerioumln antamiin

valtakunnallisiin linjauksiin Alueellisilla suunnitelmilla on yhteys myoumls rajat ylittaumlvaumlaumln yhteistyoumlhoumln ja ohjelma-

alueella toteutettaviin muihin EU-ohjelmiin Eurooppa 2020 -strategiaa toteutetaan yhteistyoumlssauml Interreg-tyyppis-

ten ohjelmien maaseutuohjelman sekauml meri- ja kalatalousohjelman kanssa

Hallitusohjelman mukaan Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankerahoitusta kohdennetaan entistauml voimak-

kaammin uusien elinkeinojen aikaansaamiseen tyoumlllisyyden parantamiseen kasvuhakuiseen yritystoimintaan ja

7

paumlaumlstoumljen vaumlhentaumlmiseen Euroopan sosiaalirahaston (ESR) painopistealueina ovat vaikeimmassa tyoumlmarkkina-

asemassa olevien tyoumlllistaumlminen ja tyoumlvoiman osaamisen kehittaumlminen Maantieteellisesti maaseuturahasto ra-

hoitus painottuu harvaan asutulle ja ydinmaaseudulle ja EAKR- ja ESR-rahoitus taajamiin ja kaupunkikeskustoi-

hin Rahoituksen kohteena on yhteisiauml toimialoja kuten maaseudun mikroyritysten kehittaumlminen matkailu bio-

energian tuotanto ja TampK saavutettavuus sekauml uusiutuva energia

Alueellisella tasolla ohjelmien strategisen tason yhteensovitus tapahtuu maakunnan yhteistyoumlryhmaumlssauml (MYR) ja

sen sihteeristoumlssauml EU-ohjelmien toimeenpanossa jatketaan Pohjois-Savossa myoumlhemmin maumlaumlriteltaumlvien maa-

kuntaohjelman mukaisten teemojen kehittaumlmispanostuksia Maakunnan yhteistyoumlryhmaumln valinnan mukaan val-

mistellaan kehittaumlmisteemojen sisaumllloumlt ohjelmakaudelle 2014ndash2020 Rakennerahastovarojen maumlaumlrauml Suomessa

vaumlhenee tulevalla kaudella 26 joten kehittaumlmispanoksia tulee jatkossa hakea aktiivisemmin muista rahoitus-

laumlhteistauml kuten Euroopan alueellisen yhteistyoumln ohjelmista

Kansalliset ohjelmat

Suomen aluestrategia 2020-raportissa (TEM) vuodelta 2010 esitetaumlaumln kaikkien alueiden osaamisen ja kehittauml-

mispotentiaalin saamista mahdollisimman tehokkaaseen kaumlyttoumloumln perustuen niiden omiin laumlhtoumlkohtiin ja vah-

vuuksiin Tyouml- ja elinkeinoministeriouml on v 2012 hyvaumlksynyt kaupunkipolitiikan maaseutupolitiikan ja saaristopoli-

tiikan toimenpideohjelmat vuosille 2012-2015

Itauml- ja Pohjois-Suomi -kehittaumlmisohjelman rdquoKatse pohjoiseenrdquo -loppuraportti valmistui tammikuussa 2013 Ohjel-

maan sisaumlltyy 36 erilaista hankekokonaisuutta tai hanke-ehdotusta jatkotoimenpiteitauml varten Ne sisaumlltyvaumlt viiteen

valittuun painopistealaan Arktisuuden hyoumldyntaumlminen ja arktisen osaamisen vahvistaminen Venaumljaumln tuomien

mahdollisuuksien hyoumldyntaumlminen kestaumlvauml matkailu kaivannaisala sekauml puuraaka-aineen uudet tuotteet ja bio-

energia Ohjelmassa todetaan ettauml monet Itauml- ja Pohjois-Suomen merkittaumlvaumln kasvupotentiaalin aloista liittyvaumlt

luonnonvarojen hyoumldyntaumlmiseen ja luontoarvojen tuotteistamiseen Alueen elinkeinojen tasapainoinen kehitys

edellyttaumlauml eri toimialojen kestaumlvaumlauml rinnakkaiseloa sekauml ympaumlristouml- ja sosiaalisten vaikutusten vahvaa hallintaa

8

Innovatiiviset kaupungit -ohjelma 2014-2020 (INKA) on uusi innovaatiotyoumlkalu joka korvaa osittain v 2013 paumlaumlt-

tyvaumln osaamiskeskusohjelman (OSKE) INKAn tavoitteena on synnyttaumlauml korkeaan osaamiseen perustuvia kilpai-

lukykyisiauml yrityksiauml ja siten vauhdittaa innovaatiokeskittymien syntymistauml Suomeen Sitauml toteuttavat teemat ja

kaupunkiseudut (vastuukaupunki esitetty ensimmaumlisenauml) valittiin kaksivaiheisen hakumenettelyn perusteella v

2013 seuraavasti Tulevaisuuden terveys (Oulu Kuopio Paumlaumlkaupunkiseutu Tampere ja Turku) biotalous (Joen-

suu Jyvaumlskylauml ja Seinaumljoki) kestaumlvaumlt energiaratkaisut (Vaasa Lappeenranta ja Pori) aumllykaumls kaupunki ja uudis-

tuva teollisuus (Tampere Lahti Oulu Paumlaumlkaupunkiseutu ja Turku) sekauml kyberturvallisuus (Jyvaumlskylauml) Ohjelmaa

hallinnoi Tekes

Valtio tekee kasvusopimukset 12 suurimman kaupunkiseudun kanssa jotka ovat Helsingin Tampereen Turun

Oulun Jyvaumlskylaumln Kuopion Lahden Porin Seinaumljoen Vaasan Joensuun ja Lappeenrannan kaupunkiseudut

Kasvusopimuksilla vahvistetaan suurten kaupunkiseutujen kansainvaumllistauml kilpailukykyauml sekauml roolia alueidensa ja

Suomen talouden vetureina Kuopion kaupunkiseutu sisaumlltaumlauml kuusi kuntaa (Kuopio Siilinjaumlrvi Suonenjoki Lep-

paumlvirta Tuusniemi ja Maaninka) Sopimuksen sisaumllloumlstauml paumlaumltetaumlaumln v 2013 loppuun mennessauml Ehdotus pohjau-

tuu kolmen teeman toteuttamiseen Kuopion kaupunkiseudun kehittaumlmiseen kansainvaumllisesti kilpailukykyisenauml

hyvinvoinnin ympaumlristoumln ja biojalostuksen innovaatiokeskittymaumlnauml kilpailukykyauml ja vetovoimaan vahvistavat

maankaumlytoumln ja liikenteen ratkaisut sekauml osaavan tyoumlvoiman turvaaminen ja syrjaumlytymisen ehkaumliseminen ja tyoumlt-

toumlmyyden vaumlhentaumlminen

Tyouml- ja elinkeinoministeriouml kaumlynnisti v 2013 pilottimenettelyhaun niille seutukaupungeille ja maakuntakeskuksille

jotka eivaumlt ole mukana valtion kasvusopimusmenettelyssauml Tarkoituksena on tukea innovatiivisia avauksia ja kau-

punkien yhteistyoumltauml vahvuuksiensa ja kasvupotentiaalinsa hyoumldyntaumlmisessauml sekauml edistaumlauml kilpailukykyauml Pilotti-

menettelyauml varten valitaan syksyllauml 2013 teemoja joiden koordinointiin TEM on varannut rahoitusta yhteensauml 250

000 euroavuosi Pohjois-Savosta Varkauden ja Iisalmen kaupungit ovat hakeneet pk-teollisuuden uudistaminen

ja kilpailukyky -teemaan jota koordinoi Rauman kaupunki

Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2014-2017 tavoitteet tukevat kansallisten ohjelmien tavoitteita

24 Maakuntakaavoitus

Maakuntaohjelman toteutuminen voi hankkeiden luonteesta riippuen kytkeytyauml maakunta- tai kuntakaavoituk-

seen Maakuntakaavan oikeusvaikutukset muuhun suunnitteluun ja viranomaistoimintaan ovat seuraavat (maan-

kaumlyttouml- ja rakennuslaki 32 sect)

- Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekauml ryhdyttaumlessauml

muutoin toimenpiteisiin alueiden kaumlytoumln jaumlrjestaumlmiseksi

- Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden kaumlyttoumlauml koskevia toimenpiteitauml ja paumlaumlttaumlessaumlaumln niiden toteutta-

misesta otettava maakuntakaava huomioon pyrittaumlvauml edistaumlmaumlaumln kaavan toteuttamista ja katsottava ettei

toimenpiteillauml vaikeuteta kaavan toteuttamista

- Maakuntakaava ei ole oikeusvaikutteisen yleiskaavan eikauml asemakaavan alueella voimassa muutoin kuin 1

momentissa tarkoitetun kaavojen muuttamista koskevan vaikutuksen osalta

Valtakunnalliset alueidenkaumlyttoumltavoitteet (VNpt 2001 ja 2008) ohjaavat erityisesti maakuntakaavoitusta

(wwwymparistofivat) Maakunnan suunnittelussa ja muussa alueidenkaumlytoumln suunnittelussa sekauml valtion viran-

omaisten toiminnassa on edistettaumlvauml tavoitteiden toteuttamista (MRL 24 sect)

9

Pohjois-Savon voimassa olevat maakuntakaavat

Kuopion seudun maakuntakaava

Kuopio (ml entisten Karttulan ja Vehmersalmen kuntien alueet) Maaninka Siilinjaumlrvi

Pohjois-Savon maakuntavaltuusto hyvaumlksyi maakuntakaavan 2382006 Ympaumlristoumlministeriouml vahvisti maakun-

takaavan 372008 Kuopion seudun maakuntakaava koskee kaikkia maankaumlyttoumlluokkia Maakuntakaava ja sii-

hen liittyvauml aineisto on Pohjois-Savon liiton verkkosivuilla osoitteessa wwwpohjois-savofiksmk

Leppaumlvirran pohjoisosan valtatien 5 maakuntakaava

Leppaumlvirran kunnan alueella Maakuntakaava koskee VT 5n tieosuutta Palokangas ndash Humalajoki

Maakuntavaltuusto hyvaumlksyi Leppaumlvirran pohjoisosan valtatien 5 maakuntakaavan 12112007 Ympaumlristoumlminis-

teriouml vahvisti kaavan 27112008 Maakuntakaava aineistoineen on osoitteessa wwwpohjois-savofivt5

Pohjois-Savon maakuntakaava 2030

Maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen Kuopion seudun ja Leppaumlvirran pohjoisosan valtatien 5 maa-

kuntakaavoihin on tehty tarvittavat muutokset Pohjois-Savon maakuntakaava koskee kaikkia maankaumlyttoumlluokkia

Ympaumlristoumlministeriouml vahvisti maakuntakaavan 7122011 Korkein hallinto-oikeus hylkaumlsi kaavasta tehdyn vali-

tuksen 2232013 Maakuntakaava aineistoineen on osoitteessa wwwpohjois-savofipsmk

Pohjois-Savon vahvistettavana olevat maakuntakaavat

Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaava

Maakuntakaavassa esitetaumlaumln 19 tuulivoimapuistoaluetta Maakuntavaltuusto hyvaumlksyi maakuntakaavan

1062013 ja se on ympaumlristoumlministerioumlssauml vahvistettavana Maakuntakaava aineistoineen on osoitteessa

httpwwwpohjois-savofifipslmaakuntakaavoitustuulivoimaindexphp

Pohjois-Savon laadittavana olevat maakuntakaavat

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaava

Kaupan maakuntakaavan laatiminen tuli ajankohtaiseksi 1542011 voimaan tulleen maankaumlyttouml- ja rakennuslain

muutoksen (3192011) sekauml toimialan nopean kehittymisen vuoksi Kaupan maakuntakaavaa varten on laadittu

koko Pohjois-Savon kattava palveluverkkoselvitys Maakuntakaavaluonnos tulee naumlhtaumlville syksyllauml 2013 Maa-

kuntakaavassa on tarkoitus esittaumlauml mm myoumls tuulivoimaa koskevia taumlydennyksiauml Aineisto on osoitteessa

httpwwwpohjois-savofifipslmaakuntakaavoitusKauppaindexphp

10

3 Ympaumlristoumln ominaispiirteet nykytila ja ongelmat

31 Luonnonvarat ja ympaumlristoumln tila

Pohjois-Savon metsaumlvarat ovat runsaat Pohjois-Savon maa-alasta (165 milj ha) on metsaumltalousmaata 83

Rehevien kasvupaikkojen eli lehtojen lehtomaisten kankaiden ja tuoreiden kankaiden osuus metsaumlmaasta on

kolme neljaumlsosaa Laumlhes puolet maakunnan metsikoumlistauml on luokiteltu metsaumltaloudellisesti hyviksi Metsien kehi-

tysluokkajakauma on laumlhellauml metsaumltaloudellista tavoitetta Pohjois-Savon metsien hoito ja kaumlyttouml on sertifioitu

PEFC-kriteerien mukaisesti vuodesta 2000 laumlhtien

11

Pohjois-Savon maankaumlyttouml

Metsaumltalouden tuotannon arvo on noin 380 milj euroa vuodessa mistauml kantorahatulojen osuus on noin 150 milj

euroa Loppuosa tuotannon arvosta on korjuun ja laumlhikuljetuksen palkkioita eli metsaumltalouden tuotannon vaiku-

tukset ovat alue- ja paikallistalouteen erittaumlin suuret Pohjois-Savon metsaumlohjelman mukaisesta kestaumlvaumlstauml hak-

kuumaumlaumlraumlstauml toteutuu vain n 75 Metsaumlvarat ovat alikaumlytettyjauml

Pohjois-Savon metsaumlvarat v 2010

Metsaumlmaata

Yksityiset omistavat

Yksityismetsaumlloumlitauml

Puuston tilavuus

Puuston kasvu

Taimikoita

Uudistuskypsiauml metsiauml

Markkinahakkuut

Tiukasti suojellut metsaumlt

Kuolleen puuston tilavuus

Raakapuun kokonaiskaumlyttouml

Bruttokantorahatulot

1 393 000 ha

955 000 ha

25 440 kpl

166 000 000 msup3

8 650 000 msup3v

20

12

4 700 000 msup3v

22 000 ha

35 msup3ha

4 256 000 msup3v

154 miljeuroa

Tiedot Pohjois-Savon metsaumlohjelma 2012-15Metsaumlntutkimuslaitos

Viljelyksessauml oleva peltoala (150 000 ha) on kasvanut lievaumlsti viime vuosina huolimatta tilojen maumlaumlraumln

vaumlhenemisestauml Pohjois-Savossa luonnonolot ovat maanviljelylle suotuisat ja alueen maataloustuotanto on

poikkeuksellisen intensiivistauml erityisesti maidon- ja lihantuotannossa Alueen 1400 maitotilaa tuottavat vuosittain

maitoa 300 miljoonaa litraa mikauml on 14 koko maan tuotannosta Yhdessauml vesistoumljen luontaisen mataluuden

ja rehevoumlitymisherkkyyden kanssa pitkaumlaikainen ulkoinen ravinnekuormitus on johtanut toistuviin ja laajamittaisiin

vesistoumljen vedenlaatuongelmiin erityisesti Ylauml-Savossa Iisalmen reitillauml Nautakarja tuottaa lantaa Pohjois-Sa-

vossa v 2013 18 miljoonaa m3 Maumlaumlrauml on hieman lisaumlaumlntynyt viime vuosina nautakarjan maumlaumlraumln kasvaessa

Lanta hyoumldynnetaumlaumln pelloilla lannoitteena Tilojen elaumlinyksikkoumlmaumlaumlrien ja lannanlevityspinta-alan lisaumlaumlntyessauml

lannan kuljetusetaumlisyydet kasvavat

Pohjois-Savon pinta-alasta on vettauml 18 Valtaosassa Pohjois-Savon jaumlrvistauml (76) ekologinen tila on

vaumlhintaumlaumln hyvauml Jokivesistoumlissauml hyvauml tila toteutui harvemmin noin 60 ssa luokitelluissa joista Vesien tilassa

on selviauml alueellisia eroja erityisesti maakunnan etelaumlosan suuret reittivedet ovat vain vaumlhaumln ihmistoiminnan

muuttamia kun taas tilaltaan heikentyneet vesistoumlt keskittyvaumlt paumlaumlosin Iisalmen reitille Jaumlrvien tilaa on heikentauml-

nyt erityisesti niiden rehevoumlityminen jokien tilaa myoumls rakenteelliset muutokset

Pohjois-Savon suuret jaumlrvet (yli 40 km2) ovat saumlilyneet ekologisesti hyvaumlssauml tilassa vain Onkiveden Suuren

Ruokoveden ja Varkauden alapuolisen Siitinselkauml-Vuoriselaumln tila on hyvaumlauml huonompi Eniten muutoksia on ta-

pahtunut luonnostaan runsasravinteisilla jaumlrvillauml joiden viljaville valuma-alueille on keskittynyt runsaasti maata-

loutta Myoumls matalista runsashumuksista jaumlrvistauml vain noin puolet on enaumlauml hyvaumlssauml tilassa Kemiallinen tila on

hyvauml jokseenkin kaikissa pintavesissauml Oravilahden ja Retusen alueella tosin esiintyy korkeahkoja nikkelipitoi-

suuksia ja kemiallisen tilan arviointi vaatii siellauml lisaumlselvityksiauml Muutamien entisten kaivosten laumlhiympaumlristoumlssauml on

havaittu edelleen toiminnasta peraumlisin olevien raskasmetallipaumlaumlstoumlt ja Talvivaaran kaivoksen paumlaumlstoumljauml on havaittu

Nilsiaumln reitin vesistoumlissauml Varkauden Huruslahdelta on mitattu korkeita pitoisuuksia haitta-aineista erityisesti or-

gaanisista tinayhdisteistauml

12

Kokonaisarvio pintavesien tilasta ja ulkoisen fosforikuormituksen vaumlhennystavoitteet Pohjois-Savossa

(laumlhde Pohjois-Savon vesienhoidon toimenpideohjelma 23112009)

13

(laumlhde Pohjois-Savo ELY-keskus)

Pohjois-Savon alueella pohjavesi on yleensauml hyvaumllaatuista Pohjaveden kemiallisessa laadussa on kui-

tenkin paikallisia ja alueellisia eroja Pohjois-Savossa tyypillisenauml ongelmana on pohjaveden lievauml happa-

muus Luonnollisten tekijoumliden lisaumlksi ihmistoiminta voi vaikuttaa pohjaveden happamuuteen Pohjois-Savossa

suurimman riskin pohjaveden laadulle aiheuttavat liikenne pienteollisuus sekauml maa-aineksen otto ja siihen liittyvauml

toiminta Liikenteen osalta riskin pohjaveden laadulle aiheuttaa erityisesti teiden suolauksesta johtuvat klori-

dipaumlaumlstoumlt

Pohjois-Savossa on luokitettu 170 pohjavesialuetta (luokat I ja II) joista 99 aluetta on vedenhankintakaumlytoumlssauml

Pohjois-Savon pohjavesivarat ovat jakautuneet epaumltasaisesti alueen harvoille harjumuodostumille Pohjois-Sa-

von pohjavesialueiden maumlaumlraumlllinen tila on arvioitu hyvaumlksi eli keskimaumlaumlraumlinen vuotuinen vedenotto ei ylitauml muo-

dostuvan uuden pohjaveden maumlaumlraumlauml eikauml pohjavedenpinnan korkeus ihmistoiminnan vaikutuksesta pysyvaumlsti

laske Vuoden 2013 arvion perusteella ihmistoiminta uhkaa vakavasti pohjaveden tilaa yhdeksaumlllauml vedenhankin-

takaumlytoumlssauml olevalla pohjavesialueella Naumliden riskialueiden maumlaumlrauml on kasvanut edellisestauml arviosta seitsemaumlllauml

Paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti pohjaveden tila on vaarantunut taajama-asutuksen kattamilla pohjavesialueilla joille on sijoittu-

nut huomattavasti erilaisia ihmistoimintoja Eniten pohjavedelle riskejauml aiheuttavia toimintoja sijoittuu Iisalmen

Lapinlahden Siilinjaumlrven ja Suonenjoen keskustaajamien laumlheisyydessauml sijaitseville pohjavesialueille Suurin osa

pilaantumisriskissauml olevista pohjavesialueista on erittaumlin taumlrkeitauml yhdyskuntien vedenhankinnassa

Kaikki Pohjois-Savon kuntien keskustaajamat kaumlyttaumlvaumlt pohja- tai tekopohjavettauml Keskitetyn vesihuollon piirissauml

on 94 ja jaumltevesihuollon piirissauml 80 asukkaista Pohjois-Savossa asuu yleisen viemaumlriverkoston ulkopuolella

noin 50 000 asukasta Loma-asukkaiden maumlaumlrauml on suurin piirtein yhtauml suuri Taumlrkeimmaumlt kehittaumlmistarpeet liitty-

vaumlt vesihuollon varmentamiseen sekauml jaumltevesihuollon jaumlrjestaumlmiseen harvaan asutuilla alueilla Haja-asutusalu-

een kiinteistoumljen on taumlytettaumlvauml jaumltevesien puhdistustehosta asetetut vaatimukset 112014 mennessauml Haja-asu-

tusalueen jaumltevedet ovat maatalouden jaumllkeen suurin vesistoumljen fosforikuormittaja Jaumltevedet voivat pilata myoumls

pohjavesiauml

Harjut ja kalliot ovat olennainen osa pohjoissavolaista maisemaa Harjut ovat perinteisesti toimineet liiken-

nevaumlylinauml ja useimmat Pohjois-Savon taajamat sijaitsevat harjualueilla Monet maakunnan harju- ja kallioalueista

ovat merkittaumlviauml luonnon- ja maisemansuojelun kannalta Pohjois-Savon harjujaksot ovat taumlrkeitauml myoumls yhdys-

kuntien vedenhankinnalle

14

Hiekka- ja soravaroja on Pohjois-Savossa noin 1 700 milj m3 joista mahdollisesti kaumlytettaumlvissauml on noin 15 eli

260 milj m3 Karkean kiviaineksen vaumlhaumlistauml osuutta on enenevaumlssauml maumlaumlrin korvattu kalliokiviaineksella ja myoumls

murskauskelpoisella moreeniaineksella Ottotoiminta tulee tulevaisuudessa kohdistumaan yhauml enemmaumln kallio-

peraumln kiviaineksiin Maakuntakaavoissa on otettu huomioon harju- kallio- ja moreenimuodostumien suojelu ja

hyoumldyntaumlminen osoittamalla valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittaumlvaumlt maa-aineslailla suojeltavat alueet

ja vastaavasti alueet jotka ovat hyoumldynnettaumlvissauml

Pohjois-Savossa on yli 20 han soita 167 000 ha Tuotantokunnossa olevia turvetuotantoalueita oli v 2012

Pohjois-Savossa 80 kpl yhteensauml 4500 ha Tuotantoalueita on erityisesti Iisalmen reitin ja Rautalammin reitin

pohjoisosissa Maakuntakaavalla pyritaumlaumln ohjaamaan turvetuotanto luonnontilansa menettaumlneille kauttaaltaan

ojitetuille soille

Pohjois-Savon yhdyskuntajaumltteet kaumlsitellaumlaumln kolmessa kunnallisten jaumltehuoltoyhtioumliden jaumltekeskuksessa

Kuopiossa Iisalmessa ja Leppaumlvirralla Teollisuuslaitoksilla kuten kaivosteollisuudella ja yrityksillauml on lisaumlksi

omia jaumltteenkaumlsittelypaikkoja Biohajoavien jaumltteiden sijoittamista kaatopaikoille tullaan rajoittamaan vn 2016

alusta Itauml-Suomen tarpeisiin suunnitellun jaumltteenpolttolaitoksen ympaumlristoumllupahakemus on vireillauml Laitos sijoit-

tuu Leppaumlvirran Riikinnevalle Valtakunnallisena tavoitteena on ettauml vuonna 2016 kaatopaikoille paumlaumltyisi loppu-

sijoitettavaksi yhdyskuntajaumltteestauml enintaumlaumln 20

Pohjois-Savon maakuntakaavoissa on esitetty luonnonsuojelualueita n 67 000 ha vesialueet mukaan lu-

kien Suojelumerkinnaumlt koostuvat Natura 2000 ndashohjelman ja valtakunnallisten suojeluohjelmien sekauml maakunnal-

lisesti merkittaumlvistauml alueista Suojelualueverkosto taumlydentyy erityisesti Metso-ohjelmalla Soidensuojelun taumlyden-

nysohjelman laadinta on aloitettu v 2013 Suurin osa maakunnan uhanalaisista kasvilajeista esiintyy perinneym-

paumlristoumlissauml lehdoissa ja soilla

Pohjois-Savon ilmanlaatu on paumlaumlasiassa hyvauml Kuopion ja Siilinjaumlrven ilmanlaatuun vaikuttivat eniten tieliiken-

teen paumlaumlstoumlt Teollisuuden paumlaumlstoumlistauml aiheutui paikallisia hajuhaittoja Hengitettaumlvien hiukkasten (PM10) kohon-

neet pitoisuudet ovat pahin paikallinen ilmanlaatukysymys taajamissa Hiekoitushiekan poumllyaumlminen on ongelma

Kuopiossa Suurimmat hiukkaspitoisuudet taajamissa johtuvat liikenteestauml

Hapanta laskeumaa merkittaumlvaumlmpi ongelma Pohjois-Savossa on maaperaumln pilaantuminen paikallisesti

Pohjois-Savossa on noin 70 sellaista maa-aluetta joilla katsotaan olevan erityistauml kunnostustarvetta pilaantunei-

suutensa ja sijaintinsa vuoksi

Pohjois-Savossa oli v 2012 134 000 asuntoa ja 31 000 vapaa-ajan asuntoa Tyoumlpaikka- ja asuntorakenta-

minen edistyy erityisesti valtatien 5 ja Savon radan varressa (kts kuva Maankaumlyttouml) Kuopio on maakunnan

vahvin tyoumlpaikkakeskittymauml Tyoumlssauml kaumlydaumlaumln ympaumlryskunnista myoumls Varkaudessa Iisalmessa Vieremaumlllauml ja

Keiteleellauml ja Leppaumlvirralla Kuntien kaavallinen valmius rakentamisen ohjaukseen on hyvauml Merkittaumlvimmaumlt ve-

sistoumlalueet on yleiskaavoitettu

Pohjois-Savon kulttuuriympaumlristoumlauml inventointiin Kuopion seudun ja Pohjois-Savon maakuntakaavoja laa-

dittaessa Tyoumln tuloksena maakuntakaavoissa on esitetty n 600 kulttuuriympaumlristouml- ja rakennussuojelualuetta

ja -kohdetta joista 70 on valtakunnallisesti merkittaumlviauml

15

32 Energia ja kasvihuonepaumlaumlstoumlt

Energian kaumlyttouml

Pohjois-Savossa kaumlytettiin primaumlaumlrienergiaa vuonna 2010 yhteensauml 16 179 GWh Uusiutuvan energian osuus

primaumlaumlrienergiasta on Pohjois-Savossa 38 Itauml-Suomessa oli 57 ja koko maassa 27 Muuhun Itauml-Suo-

meen verrattuna Pohjois-Savon energiaomavaraisuus oli v 2010 pienempi (50 Itauml-Suomi 61 ) ja turpeen

merkitys suurempi (13 Itauml-Suomi 7 )

Pohjois-Savon primaumlaumlrienergian kulutus v 2010 (GWh)

Uusiutuva saumlhkouml 1 542

Puuenergia 3 985

Laumlmpoumlpumput 358

Muut uusiutuvat 250

Laumlmmitysoumlljy 1 135

Turve 2 171

Liikenne 2 183

Moottorioumlljy 562

Muut ei uusiutuvat 157

Uusiutumaton saumlhkouml 3 837

Yhteensauml 16 179

Uusiutuvan energian osuus 379

) Sisaumlltaumlauml myoumls liikenteen polttoaineen bio-osuuden v 2010 ) Sisaumlltaumlauml vain liikenteen polttoaineen fossiilisen

osuuden v2010 ) Tuontisaumlhkoumln mukana tullut uusiutumaton osuus

(laumlhde Itauml-Suomen energiatilastointi 3112012 Kajaanin yliopistokeskus)

Primaumlaumlrienergian kulutusjakauma Pohjois-Savossa 2010


16

Pohjois-Savon teollisuus- ja energiantuotantolaitoksissa polttoaineteholtaan kaumlytetyin polttoaine v 2010 oli turve

(37 ) Myoumls puuta (27 ) mustalipeaumlauml (22 ) ja raskasta polttooumlljyauml (10 ) kaumlytettiin merkittaumlvaumlsti Yhteensauml

polttoaineita kaumlytettiin 5966 GWha vastaava maumlaumlrauml

Pohjois-Savon teollisuuden- ja energiantuotannon polttoaineiden kaumlyttouml (GWh) vuonna 2010

(laumlhde Etelauml- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010)

Kasvihuonekaasupaumlaumlstoumlt ja -nielut

Pohjois-Savon kulutusperaumliset kasvihuonekaasupaumlaumlstoumlt olivat v 2010 yhteensauml 3148 kt CO2-ekv Asukasta koh-

den paumlaumlstouml oli 127 t CO2-ekv Vuonna 2010 asukasmaumlaumlrauml oli 247 943 henkiloumlauml

Pohjois-Savon maakunnan kasvihuonepaumlaumlstoumltasetta ei ole aiemmin laskettu joten vertailupohjaa aiempiin

vuosiin ei ole saatavissa Koko Suomen vuoden 2010 paumlaumlstoumlistauml Pohjois-Savon osuus oli 4 Suurimmat

kunnittaiset kokonaispaumlaumlstoumlt Pohjois-Savossa olivat Kuopion Varkauden ja Siilinjaumlrven kunnissa Asukaslukuun

suhteutettuna suurimmat paumlaumlstoumlt olivat Lapinlahden Vieremaumln ja Varkauden kunnissa

Pohjois-Savon kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljakauma v 2010 (laumlhde Pohjois-Savon ELY-keskus Etelauml- ja Pohjois-

Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010)

17

Suomen Pohjois-Savon ja Etelauml-Savon kasvihuonekaasupaumlaumlstoumlt sektoreittain v 2010

(laumlhde Pohjois-Savon ELY-keskus Etelauml- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010)

Maankaumlytoumln kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljen ja -nielujen taselaskennassa vuodelle 2010 selvitettiin puuston metsauml-

maan maaperaumln viljelysmaiden ja turvetuotantoalueiden paumlaumlstoumlt ja nielut vuosina 2008-2010 Vesistoumljen ja luon-

nontilaisten soiden paumlaumlstoumljauml ja nieluja ei selvitetty koska kasvihuonekaasulaskennoissa tarkastellaan vain ihmis-

ten toiminnasta aiheutuvat vaikutukset paumlaumlstoumlihin ja nieluihin Molemmissa maakunnissa maankaumlyttoumlsektori on

kasvihuonekaasujen nettonielu Vuonna 2010 Pohjois-Savon maankaumlyttoumlsektorin nettonieluvaikutus oli 26 Mt

CO2-ekv

Puuston kasvu on ylittaumlnyt hakkuista ja muusta poistumasta aiheutuvan puuston vaumlhenemaumln joten puuston ko-

konaismaumlaumlrauml metsissauml on kasvanut vuosittain Koska puusto sitoo hiilidioksidia merkitsee suurempi puuston

maumlaumlrauml lisaumlaumlntynyttauml hiilidioksidin sitoutumista ilmasta puihin Vuosittainen hiilidioksidin poistuma lasketaan puus-

ton kasvun ja poistuman erotuksena Metsien vuotuinen poistuma on vaihdellut vuosien 2008 2009 ja 2010 vaumllillauml

johtuen laumlhinnauml hakkuumaumlaumlrien muutoksista Suurimmillaan metsien nieluvaikutus oli vuonna 2009 noin 4 Mt

CO2-ekv sekauml Etelauml- ettauml Pohjois-Savossa Vuonna 2010 nieluvaikutus oli Pohjois-Savossa 28 Mt CO2-ekv

Puuston lisaumlksi maankaumlyttoumlsektorin kasvihuonekaasutaseeseen vaikuttavat metsien maaperauml viljelysmaa ja tur-

vetuotantoalueet Kangasmaat metsauml- ja maatalousmailla sitovat hiiltauml Sen sijaan orgaaninen metsauml- ja maata-

lousmaa sekauml turvetuotantoalueet ja metsien kasvatuslannoitus vapauttavat kasvihuonekaasuja

18

Etelauml- ja Pohjois-Savon metsien nieluvaikutus vuosina 2008-2010 sekauml maatalousmaan ja turvetuotannon paumlaumls-

toumlt vuonna 2010 (kt CO2) (laumlhde Pohjois-Savon ELY-keskus Etelauml- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuone-

kaasutaseet 2010)

Pohjois-Savon kulutusperusteiset kasvihuonekaasupaumlaumlstoumlt olivat yhteensauml 3148 kt CO2-ekv v 2010 ja maan-

kaumlyttoumlsektorin nettonielu 2600 kt CO2-ekv Yhteen laskettuna paumlaumlstoumlt olivat 548 kt CO2-ekv suuremmat kuin

nieluvaikutukset v 2010

Pohjois-Savon kasvihuonekaasupaumlaumlstoumltase vuonna 2010 (kt CO2-ekv)


Etelauml- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010 verkko-osoitteessa httpwwwympa-

ristofidownloadaspcontentid=139215amplan=fi

19

4 Maakuntaohjelman kannalta merkityksel-liset ympaumlristoumltavoitteet

41 Valtakunnalliset ympaumlristouml- ja ilmastotavoitteet

Valtakunnalliset aluekehittaumlmistavoitteet 2011 ndash 2015

Valtioneuvosto paumlaumltti 15122011 hallituskauden ajaksi valtakunnallisista alueiden kehittaumlmistavoitteista Paumlaumltoumlk-

sellauml tarkennetaan alueiden kehittaumlmislain tavoitteita ja osoitetaan alueiden kehittaumlmistoimenpiteiden painopis-

teet Alueiden kehittaumlmistavoitteet kiteytetaumlaumln taumlssauml paumlaumltoumlksessauml kolmeen yleiseen linjaukseen 1) Vahvistetaan

alueiden kilpailukykyauml ja elinvoimaisuutta 2) Edistetaumlaumln vaumlestoumln hyvinvointia ja 3) Turvataan hyvauml elinympaumlristouml

ja kestaumlvauml aluerakenne

Valtakunnalliset alueidenkaumlyttoumltavoitteet

Valtakunnallisilla alueidenkaumlyttoumltavoitteilla (VNp 132009) pyritaumlaumln toimivaan ja kestaumlvaumlaumln aluerakenteeseen Ta-

voitteiden toteutumista tulee edistaumlauml valtion viranomaisten toiminnassa maakunnan suunnittelussa ja kuntien

kaavoituksessa Valtakunnalliset alueidenkaumlyttoumltavoitteet on ryhmitelty seuraaviin kokonaisuuksiin 1) Toimiva

aluerakenne 2) Eheytyvauml yhdyskuntarakenne ja elinympaumlristoumln laatu 3) Kulttuuri- ja luonnonperintouml virkistys-

kaumlyttouml ja luonnonvarat 4) Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5) Helsingin seudun erityiskysymykset 6)

Luonto- ja kulttuuriympaumlristoumlinauml erityiset aluekokonaisuudet

Energia- ja ilmastotiekartta vuoteen 2050

Valtioneuvosto asetti 2762013 parlamentaarisen komitean valmistelemaan energia- ja ilmastotiekarttaa vuoteen

2050 Komitean toimikausi on 2862013 ndash 3052014 Energia- ja ilmastokomitean tehtaumlvaumlnauml on valmistella ener-

gia- ja ilmastotiekarttaa vuoteen 2050 Siinauml arvioidaan keinot ja kustannukset vaumlhaumlhiilisen yhteiskunnan raken-

tamiseksi ja kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljen vaumlhentaumlmiseksi 80ndash95 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050

mennessauml

Paumlaumlministeri Kataisen hallitusohjelman mukaan Suomen pitkaumln aikavaumllin tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta

johon paumlaumlstaumlaumln noudattamalla strategioiden pohjalta laadittavaa tiekarttaa vuoteen 2050 kasvihuonekaasupaumlaumls-

toumljen vaumlhentaumlmiseksi kaikilla sektoreilla energiatehokkuuden nostamiseksi ja uusiutuvien energiamuotojen kaumly-

toumln tehostamiseksi

Komitean tulee arvioida erityisesti Suomen tavoitteita ja asemaa suhteessa eurooppalaiseen energia- ja ilmasto-

politiikkaan sekauml laajempaan kansainvaumlliseen kehitykseen Samaten tulee arvioida eri toimien vaikutuksia yhteis-

kunnan kilpailukykyyn ja hyvinvointiin Komitea toimittaa esityksensauml hallituksen energia- ja ilmastopolitiikan mi-

nisterityoumlryhmaumln kaumlsiteltaumlvaumlksi viimeistaumlaumln kevaumlaumlllauml 2014

Pitkaumln aikavaumllin ilmasto- ja energiastrategia (2008 paumlivitetty 2013)

Pitkaumln aikavaumllin ilmasto- ja energiastrategiassa esitetaumlaumln EU n ilmasto- ja energiapaketin edellyttaumlmaumlt toimenpi-

teet Suomessa mm kasvihuonekaasujen vaumlhennystavoitteiden energian hankinnan uusiutuvan energian ja

energiatehokkuuden osalta Tavoitteena on energian loppukulutuksen kasvun pysaumlyttaumlminen ja kaumlaumlntaumlminen las-

kuun vuoteen 2020 mennessauml Samalla ajanjaksolla uusiutuvan energian osuutta kasvatetaan 38 iin energian

20

loppukaumlytoumlstauml Kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljen vaumlhentaumlmistavoitteeksi ei-paumlaumlstoumlkauppasektorilla on asetettu 16

vuodesta 2005 vuoteen 2020 mennessauml

Energian loppukulutuksen alentaminen edellyttaumlauml energiankaumlytoumln tehostamista erityisesti asumisessa rakenta-

misessa ja liikenteessauml Uusiutuvan energian osuuden nostamiseksi puuperaumlisen energian jaumltepolttoaineiden

laumlmpoumlpumppujen biokaasun ja tuulienergian kaumlyttoumlauml on lisaumlttaumlvauml voimakkaasti Kuten EUn strategia myoumls Suo-

men strategia asettaa tavoitteeksi energiahuollon ympaumlristoumlllisen kestaumlvyyden toimitusvarmuuden ja kilpailuky-

vyn

Energia- ja ilmastostrategian paumlivitystyouml aloitettiin Kataisen hallitusohjelman mukaisesti vuonna 2011 Paumlivityk-

sellauml varmistetaan vuodelle 2020 asetettujen kansallisten energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttaminen sekauml val-

mistetaan tietauml kohti pitkaumln aikavaumllin tavoitteita Uuteen strategiaan on myoumls yhdistetty mineraalioumlljyn kaumlytoumln vauml-

hentaumlmisohjelma

Kansallinen luonnonvarastrategia (2009)

Luonnonvarastrategian tavoitteet ovat 1) Suomessa on menestyvauml korkean arvonlisaumln biotalous 2) Suomi hyouml-

dyntaumlauml ja kierraumlttaumlauml materiaalivirtoja tehokkaasti 3) Alueelliset voimavarat luovat kansallista lisaumlarvoa ja paikal-

lista hyvinvointia ja 4) Suomi on aloitteellinen edellaumlkaumlvijauml luonnonvarakysymyksissauml

Valtakunnallinen jaumltesuunnitelma (2008)

Suunnitelma sisaumlltaumlauml Suomen jaumltehuollon paumlaumlmaumlaumlraumlt ja tavoitteet vuoteen 2016 sekauml keskeiset toimet niiden

saavuttamiseksi Jaumltesuunnitelman tavoitteet ovat

jaumltteen syntymistauml ehkaumlistaumlaumln

jaumltteiden materiaalikierraumltystauml ja biologista hyoumldyntaumlmistauml lisaumltaumlaumln

kierraumltykseen soveltumattoman jaumltteen polttoa lisaumltaumlaumln

turvataan jaumltteiden haitaton kaumlsittely ja loppusijoitus

Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumls energiatehokkuudesta (2010)

Valtioneuvoston periaatepaumlaumltoumlksessauml energiatehokkuustoimenpiteistauml esitetaumlaumln toimenpideohjelma jonka avulla

toteutetaan ilmasto- ja energiastrategian asettamat tavoitteet energian loppukulutuksen kaumlaumlntaumlmisestauml laskuun

ERA17 -toimintaohjelma (2010)

ERA17 on toimintaohjelma jonka tarkoituksena on rakennetun ympaumlristoumln energiatehokkuuden parantaminen

sen aiheuttamien paumlaumlstoumljen vaumlhentaumlminen ja uusiutuvan energian kaumlytoumln edistaumlminen Ohjelman tavoitteena on

tehdauml Suomesta energiaviisauden edellaumlkaumlvijauml vuoteen 2017 mennessauml ja tehdauml Suomen rakennetusta ympauml-

ristoumlstauml maailman paras vuoteen 2050 mennessauml

Kestaumlvaumln kulutuksen ja tuotannon ohjelma (2012)

Kulutuksen ja tuotannon ohjelman paumlivityksen (KULTU 2012) mukaan kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljen vaumlhentaumlmis-

tavoitteet ovat niin haastavia ettauml niiden saavuttamiseksi tarvitaan muiden keinojen lisaumlksi myoumls muutosta yksi-

tyisessauml ja julkisessa kulutuksessa Siitauml huolimatta ettauml yksittaumlisten tuotteiden ja palveluiden energia- ja mate-

riaalitehokkuus on viime vuosina parantunut kulutuksen maumlaumlraumln kasvu on syoumlnyt naumlin saavutetut ympaumlristouml-

hyoumldyt Vaumlhaumlhiilisen yhteiskunnan temaattisen tavoitteen kannalta keskeisiauml ehdotuksia

21

Vesiensuojelun suuntaviivat 2015 (2006) ja EUn meristrategiadirektiivi

Euroopan unionin vesipolitiikan puitedirektiivi (2000) ja meristrategiadirektiivi yhtenaumlistaumlvaumlt EUn vesiensuojelua

Lailla vesienhoidon ja merenhoidon jaumlrjestaumlmisestauml toteutetaan em direktiivejauml Suomessa Vesiensuojelun suun-

taviivat maumlaumlrittelevaumlt vesiensuojelulle valtakunnalliset tarpeet ja tavoitteet vuoteen 2015 asti Tavoiteohjelman

mukaan keskeisiauml vesiensuojeluun ja -hoitoon liittyviauml toimia vuoteen 2015 mennessauml ovat mm Tavoitteena on

1) vaumlhentaumlauml rehevoumlitymistauml aiheuttavaa kuormitusta 2) vaumlhentaumlauml haitallisista aineista johtuvia riskejauml 3) suojella

pohjavesiauml 4) suojella vesiluonnon monimuotoisuutta ja 5) kunnostaa vesiauml Tavoitteena on vesien hyvauml tila

vuoteen 2015 mennessauml Rehevoumlityminen on vesistoumljen pahin ongelma ndash painopisteenauml on vesistoumljen ravinne-

kuormituksen vaumlhentaumlminen Vesiensuojelun tavoitteiden toteuttamiseksi on laadittu alueelliset vesienhoitosuun-

nitelmat ja toimenpideohjelmat vuoteen 2015 Vuoden 2012 kesaumlllauml on aloitettu vesienhoitosuunnitelmien paumlivi-

tys vuosille 2016 ndash 2021 Merenhoidon suunnittelun tavoitteena on asettaa tavoitteet ja esittaumlauml toimet joilla Itauml-

meren hyvauml tila saavutetaan vuoteen 2020 mennessauml Suomi laatii kansallisen merenhoitosuunnitelman joka

ulottuu rantaviivasta talousvyoumlhykkeen ulkorajalle

Maaseutupoliittinen toimenpideohjelma 2012 ndash 2015

Maaseutupolitiikan tavoitteena on elinvoimainen ja hyvinvoiva maaseutu joka on ekologisesti sosiaalisesti ta-

loudellisesti ja kulttuurisesti kestaumlvauml Sen kokonaisuuteen kuuluvat asuinmaaseutu tyoumln maaseutu osaamisen

maaseutu sekauml vapaa-ajan maaseutu

42 Maakunnalliset tavoitteet

Maakuntaohjelman laadinnassa hyoumldynnetaumlaumln maakuntastrategian ja maakuntakaavan ohella myoumls mm seu-

raavia ylimaakunnallisia ja maakunnallisia strategioita ohjelmia ja suunnitelmia

- Pohjois-Savon alueellinen metsaumlohjelma 2012-2015 (httpwwwmetsakeskusfifi_FIcdocument_lib-

raryget_fileuuid=4f0855a0-a59a-4570-8765-8f1d96263e00ampgroupId=10156)

- Pohjois-Savon ELY-keskuksen strateginen tulossopimus vuosille 2012-2015

httpwwwely-keskusfidocuments10191240349PS_ELY_strateginen+tulossopimus_2012-2015

- Itauml-Suomen aluehallintoviraston strategia 2012-2015

httpwwwavifidocuments1019156501Julkaisu_2012_10pdf

- Itauml-Suomen liikennestrategia 2010 -luvulle (httpwwwely-keskusfidocuments1019158203ItC3A4-Suo-

men+liikennestrategiad65a69de-dd94-44ba-9eae-6b2398aa7359

- Vuoksen ja Kymijoki-Suomenlahden vesienhoitosuunnitelmat vuoteen 2015 (httpwwwymparistofidown-

loadaspcontentid=112218amplan=Fi ja httpwwwymparistofidownloadaspcontentid=111612amplan=fi )

- Itauml-Suomen bioenergiaohjelma 2020 (httpwwwisbeo2020fidmanDocumentphxdocumen-

tId=sk33911104629743ampcmd=download) )

- Savon ilmasto-ohjelma 2025 (httpwwwdoriafibitstreamhandle1002490378Elinvoimaa_3_2013pdfse-

quence=2)

- Itauml-Suomen jaumltesuunnitelma (httpwwwymparistofidownloadaspcontentid=115290amplan=fi )

- Pohjois-Savon matkailustrategia 2015 (httpwwwpohjois-savofifipsltietopalvelujulkaisutPohjois-Sa-

von_matkailustrategia2015pdf )

- Pohjois-Savon maakuntakaavat (httpwwwpohjois-savofifipslmaakuntakaavoitusindexphp)

- Pohjois-Savon mineraalistrategia (valmisteilla)

22

5 Maakuntaohjelman vaikutusten arviointi

51 Arvioinnin suoritus

Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2014-2017 neljaumln toimintalinjan keskeiset toimenpiteet kehittaumlvaumlt maakuntaa

kokonaisuutena mutta painotus on talouden uudistumisessa jolloin taloudellisia resursseja syntyy mm kuntata-

louden vahvistamiseen kehittaumlmis- ja investointihankkeisiin sekauml vaumlestoumln elinolojen parantamiseen Maakunta-

ohjelman painopisteet noudattavat maakuntavaltuuston hyvaumlksymaumlauml maakuntastrategiaa

Arviointi on suoritettu SOVA-lain ja -asetuksen sekauml hallintolain mukaisesti Arviointia on ohjannut tyoumlryhmauml

jossa on edustajat Pohjois-Savon ELY-keskuksesta Itauml-Suomen aluehallintovirastosta Suomen metsaumlkeskuk-

sen Pohjois-Savon alueyksikoumlstauml ja Pohjois-Savon liitosta

Arvioinnin vaiheet

1) Valmistelun aloittamisesta tiedottaminen (SOVA-laki 8 sect hallintolaki 41 sect)

Pohjois-Savon maakuntahallitus hyvaumlksyi kokouksessaan 2522013 Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2014-

2017 tyoumlohjelman ja ympaumlristoumlvaikutusten arviointisuunnitelman Maakuntaohjelman valmistelusta julkaistiin il-

moitus maakunnan paumlaumllehdissauml Ilmoituksen mukaisesti maakuntaohjelman valmisteluasiakirjat olivat naumlhtaumlvillauml

ajalla 43 - 842013 siten ettauml yleisoumlllauml oli mahdollisuus esittaumlauml mielipiteensauml Pohjois-Savon liittoon kirjallisesti

84 mennessauml Ilmoitus ja valmisteluasiakirjat olivat myoumls liiton verkkosivuilla

2) Ympaumlristoumlselostuksen laadinta

- Viranomaisneuvottelu ympaumlristoumlselostuksessa annettavista tiedoista (SOVA-asetus 5sect) 2252013

- Viranomaisneuvottelu ympaumlristoumlselostusluonnoksesta 1482013

3) Maakuntaohjelmaluonnoksesta ja ympaumlristoumlselostuksesta kuuleminen

Maakuntahallitus hyvaumlksyi maakuntaohjelma- ja ympaumlristoumlselostusluonnoksen 3082013 lausunnoille ja naumlhtauml-

ville

Maakuntaohjelmaluonnos ja ympaumlristoumlselostusluonnos olivat SOVA-lain mukaisesti naumlhtaumlvillauml palautetta varten

49-3102013 Maakuntaohjelma- ja ympaumlristoumlselostusluonnoksesta pyydettiin lausunnot kunnilta aluehallinto-

viranomaisilta ja muilta viranomaisilta ja yhteisoumliltauml

SOVA-arviointiryhmauml kaumlsitteli palautteen ja palautteen perusteella tehdyt tarkistukset maakuntaohjelma- ja ym-

paumlristoumlselostusluonnokseen 10102013

4) Maakuntaohjelman ja ympaumlristoumlselostuksen hyvaumlksyminen ja siitauml tiedottaminen (SOVA-laki 11sect hallintolaki

62sect)

Maakuntahallitus hyvaumlksyy maakuntaohjelman ja ympaumlristoumlselostuksen 28102013

Maakuntavaltuusto hyvaumlksyy maakuntaohjelman ja ympaumlristoumlselostuksen 11112013

Maakuntaohjelman hyvaumlksymisestauml tiedotetaan Paumlaumltoumls maakuntaohjelman hyvaumlksymisestauml sekauml maakuntaoh-

jelma ja ympaumlristoumlselostus asetetaan naumlhtaumlville Hyvaumlksymistauml koskevaan paumlaumltoumlkseen sisaumlltyy selvitys siitauml mi-

ten saadut mielipiteet on otettu huomioon Julkaisu jaetaan maakunnan eri toimijatahoille Lisaumlksi ohjelma toimi-

tetaan tiedoksi Suomen Ympaumlristoumlkeskukselle sekauml julkaistaan myoumls saumlhkoumlisesti

Maakuntaohjelman hyvaumlksymisestauml sekauml ohjelman sisaumllloumlstauml tiedotetaan tiedotusvaumllineiden ja liiton oman tiedo-

tusjaumlrjestelmaumln avulla

5) Ympaumlristoumlvaikutusten seuranta

Maakuntaohjelman ympaumlristoumlvaikutusten seuranta perustuu valittujen indikaattorien seurantaan

23

52 Vaikutukset toimintalinjoittain

Toimintalinjojen toteuttamisen vaikutuksia on vertailtu SOVA-lain 2 sectn ympaumlristoumlvaikutusten maumlaumlrittelyn jaotte-

lulla Ympaumlristoumlvaikutuksella tarkoitetaan lain mukaan ohjelman vaikutusta a) ihmisten terveyteen elinoloihin ja

viihtyvyyteen (= elinympaumlristouml) b) maaperaumlaumln vesiin ilmaan ilmastoon kasvillisuuteen elioumlihin ja luonnon mo-

nimuotoisuuteen (= ympaumlristoumln tila) c) yhdyskuntarakenteeseen rakennettuun ympaumlristoumloumln maisemaan kau-

punkikuvaan ja kulttuuriperintoumloumln (= yhdyskuntarakenne) ja d) luonnonvarojen hyoumldyntaumlmiseen (= luonnonvarat)

Vertailussa on pyritty tarkastelemaan keskeisiauml maakuntaohjelman toimenpiteitauml eri toimintalinjoilla ja niiden vai-

kutuksia Pohjois-Savon ympaumlristoumln merkittaumlviin osa-alueisiin Koska Pohjois-Savon maakuntaohjelmassa 2011-

2014 on sama toimintalinjajako kuin ohjelmassa 2014-2017 arvioinnissa on hyoumldynnetty edellisen ohjelman ar-

viointia jota on taumlydennetty niiltauml osin kuin ohjelmaa on tarkistettu Ohjelma painottaa edellistauml enemmaumln nouse-

vina aloina bioenergiaa ja vesi- ja ilmateknologiaa

+ myoumlnteinen vaikutus - kielteinen vaikutus 0 neutraali + - sekauml myoumlnteisiauml ettauml kielteisiauml vaikutuksia

TL1Talouden uudistuminen

TL2 Tyoumlvoiman riittaumlvyys ja osaaminen

TL3 Hyvinvointipalvelut ja

hyvinvointi

TL4 Saavutettavuus ja

aluerakenne

Elinympaumlristouml a) ihmisten terveyteen elinoloihin ja viihtyvyyteen

Tln kaikki alat vaikuttavat myoumlntei-sesti elinympaumlristoumloumln Puunjalostuksen energiateollisuu-den ja laumlaumlkealan kehittaumlminen sekauml uudistuvat tuotannolliset innovaatiot vahvistavat tyoumlllisyyttauml ja sitauml kautta vaikutus elinoloihin on myoumlnteinen (+) Talouden vahvistuminen lisaumlauml viihty-vyyttauml maakunnassa(+) Vahva talous luo resursseja tervey-den edistaumlmiseen (+) Hyvin hoidetut yritysten ympaumlristouml-asiat parantavat elinympaumlristoumlauml pai-kallisesti (+) Talouden rakennemuutos voi aiheut-taa tyoumlttoumlmyyttauml(-) Mittaus- ja sensoritekniikkaosaami-sen soveltaminen mm ympaumlristouml-tekniikkaan ja vesihuoltoon lisaumlauml ym-paumlristoumlmyoumlnteisiauml elinkeinoja ja siten parantaa ympaumlristoumln tilaa (+)

Koulutuksella ja tyoumlhyvinvoin-tia lisaumlaumlvillauml toimenpiteillauml on myoumlnteinen vaikutus tervey-teen (+) Osaamispohjaisten elinkeino-jen kehittaumlmisellauml lisaumltaumlaumln tyouml-paikkoja ja siten parannetaan elinoloja Mm maakunnan energia- ja ympaumlristoumlosaami-seen perustuvat elinkeinot ovat kasvuala(+) Ympaumlristouml- ja ympaumlristouml-ter-veysvaikutuksiin liittyvaumln riskin arvioinnin tietotaito vaumlhentaumlauml haitallisia ympaumlristoumlvaikutuk-sia (+)

Kuntien sosiaali- ja terveyspal-

velujen kehittaumlminen uudista-

malla palvelurakenteita ja pal-

veluprosesseja edistaumlauml ihmis-

ten hyvinvointia ja viihtyvyyttauml

(+)

Kaumlyttaumljaumllaumlhtoumlinen palvelujen

kehittaumlminen parantaa asia-

kastyytyvaumlisyyttauml (+)

Ihmisen terveelliset elaumlmaumlnta-

pavalinnat lisaumlaumlntyvaumlt (+)

Palvelurakenteen keskittymi-

nen voi heikentaumlauml palvelujen

saavutettavuutta reuna-alu-

eilla (-)

Ympaumlristoumlterveydenhuollon

yhteistoiminta edistaumlauml hyvaumlauml

elinympaumlristoumln tilaa (+)

Nopeutuvat yhteydet pa-

rantavat elinolosuhteita

Liikenneturvallisuustoi-

menpiteet ehkaumlisevaumlt on-

nettomuuksia (+)

Ylikunnallinen maankaumlytoumln

suunnittelu lisaumlauml vetovoi-

maisuutta ja viihtyvyyttauml

(+)

Meluhaitat lisaumlaumlntyvaumlt lii-

kennevaumlylien laumlheisyy-

dessauml (-)

Yleinen ympaumlristoumln tila

Innovaatiotoiminnalla sekauml uusien teknologioiden kaumlyttoumloumln otolla paumlaumls-taumlaumln ympaumlristoumln kannalta kestaumlvaumlm-piin tuotteisiin ja menetelmiin (+) Ympaumlristoumlyritystoiminta edistaumlauml myoumlnteisiauml ympaumlristoumlvaikutuksia (+) Siirtyminen massatuotannosta eriy-tyneempaumlaumln tuotantoon parantaa ympaumlristoumln tilaa (+)

Ympaumlristoumlalan osaamisen li-saumlaumlntyminen parantaa vaumllilli-sesti ympaumlristoumln tilaa (+) Koulutustason nousu edistaumlauml luonnon ja ympaumlristoumln arvos-tusta (+)

Maakunnan aluerakenteen

eheytyminen ja saavutet-

tavuuden parantuminen

ovat myoumlnteisiauml maakun-

nan ympaumlristoumln tilan kan-

nalta (+)

Asumisen ja tuotannon

keskittyminen vaumlhentaumlauml

ympaumlristoumlkuormitusta pai-

kallisesti (+)

24

b1) maaperaumlaumln vesiin

Bio- ja energiajaumltteiden hyoumltykaumly-toumlllauml vaumlhennetaumlaumln kaatopaikalle si-joitettavaa jaumltettauml saumlaumlstetaumlaumln ener-giaa ja vaumlhennetaumlaumln paumlaumlstoumljauml (+) Vesi- ja kaivosalan tampk-yhteistyouml pa-rantaa ympaumlristoumln seurantamenetel-miauml (+) Jaumltteenpoltto vaumlhentaumlauml kaatopaikka-jaumltettauml ja korvaa muita energialaumlh-teitauml (+) Maatalouden vesistoumljen kuormituk-sen vaumlhentaumlmistoimenpiteet paran-tavat vesistoumljen tilaa (+) Lietelantaongelman ratkaisut mm metaanikaasun tilakohtainen tal-teenotto vaumlhentaumlvaumlt ongelmia (+) Vesiteknologian mittauksen ja puh-distusmenetelmien kehittaumlminen vauml-hentaumlauml teollisuuden ja kaivostoimin-nan ympaumlristoumln kuormitusta (+)

Osaaminen jolla pilaantuneita maa-alueita voidaan puhdis-taa vaikuttaa maaperaumln tilaan myoumlnteisesti (+) Haja-asutusalueen jaumlteveden-puhdistusmenetelmien kaumlyt-toumloumlnotto lisaumlauml vesien puh-tautta (+)

Yhdyskuntien jaumltevesien

johtaminen ja keskitetty

kaumlsittely yhteispuhdista-

moissa mahdollistaa te-

hokkaamman puhdistuk-

sen (+)

Pintavesien kunnostus vai-

kuttaa myoumlnteisesti kalas-

toon ja muuhun vesielioumls-

toumloumln ja virkistyskaumlyttoumlmah-

dollisuuksiin

(+)

b2) ilmaan ilmastoon

Metsaumln kasvu sitoo hiilidioksidia ja siten ehkaumlisee ilmastonmuutosta (+) Metsien kaumlytoumln tehostaminen (hak-kuutaumlhteet) vaumlhentaumlauml metsien merki-tystauml hiilivarastona (-) Uusiutumattomien energialaumlhteiden korvaaminen biopolttoaineilla paran-taa hiilitasetta (+) Jaumltteenpoltto vaumlhentaumlauml kaatopaikka-jaumltettauml ja -kaasuja ja korvaa muita energialaumlhteitauml (+) Puurakentamisessa hiilen varastoi-tuu rakenteisiin (+) Uuden teknologian akkuteollisuus mahdollistaa mm ilman laadun kan-nalta myoumlnteisten saumlhkoumlautojen ke-hittaumlmisen ja kaumlyttoumloumlnoton (+) Ilmatutkimuksen vahvistaminen tu-kee ilmastoa saumlaumlstaumlvaumlauml energiatek-nologian kehittaumlmistauml (+) Polttoprosessien parempi hallinta parantaa hengitysilmaa (+)

Ilman laatuun liittyvauml osaami-nen mm Itauml-Suomen yliopis-ton ja Savonia-ammattikorkea-koulun piirissauml edistaumlauml hyvaumlauml ympaumlristoumlauml (+)

Saumlhkoumlisten palvelujen kehittauml-

minen vaumlhentaumlauml asiointiliiken-

nettauml ja liikennepaumlaumlstoumljauml (+)

Hyvinvointipalvelujen keskittauml-

minen ja palveluyrittaumljyyden si-

joittumisratkaisut lisaumlaumlvaumlt liik-

kumistarvetta ja siten liiken-

nettauml (-)

Lisaumlaumlntyvaumlt liikennemaumlaumlraumlt

lisaumlaumlvaumlt paikallisesti paumlaumls-

toumljauml ja melua (-)

Kuljetuslogistiikan paran-

taminen vaumlhentaumlauml ener-

gian kulutusta ja liikenteen

paumlaumlstoumljauml (+ )

Raideliikenteen parantami-

nen siirtaumlauml maantiekulje-

tuksia ja henkiloumlliikennettauml

rautateille (+)

Tietoliikenteen lisaumlaumlminen

vaumlhentaumlauml fyysisen liikkumi-

sen tarvetta ja paumlaumlstoumljauml (+)

b3) kasvillisuuteen elioumlihin ja luonnon monimuotoisuuteen

Tuotantomenetelmien tehostuminen vaumlhentaumlauml kielteisiauml vaikutuksia kas-villisuuteen elioumlihin ja luonnon mo-nimuotoisuuteen (+) Metsien kaumlytoumln tehostuminen voi heikentaumlauml tai parantaa metsien mo-nimuotoisuutta (-+) Luontomatkailun kehittaumlmisen edel-lytys matkailuvyoumlhykkeillauml on mm vesistoumljen ja kalakantojen hoito (+)

Terveyttauml edistaumlvaumlt elaumlmaumlnta-

pavalinnat kuten luonnossa

liikkumien lisaumlaumlvaumlt luonnon ar-

vostusta (+)

Suunnitelmallinen maan-

kaumlyttouml kaupunkiseuduilla

vaikuttaa myoumlnteisesti

luonnon monimuotoisuu-

teen (+)

Luonnon monimuotoisuus

voi heiketauml luonnontilaisia

alueita rakennettaessa (-)

25

Yhdyskuntarakenne c1) yhdyskuntarakenteeseen

Kuopion aseman vahvistaminen keskittaumlauml maakunnan sisaumlistauml alue-rakennetta mutta luo edellytyksiauml koko maakunnan elinvoimaisuudelle ja haja-asutuksen saumlilymiselle (+ - ) Taumlydennysrakentaminen tiivistaumlauml yh-dyskuntarakennetta ja laskee yhdys-kuntakustannuksia (+)

Avoimet oppimisympaumlristoumlt ja etaumlopiskelun mahdollistavat opetusteknologiset ratkaisut vaumlhentaumlvaumlt paumlivittaumlisiauml matkoja ja liikenteen haitallisia ympauml-ristoumlvaikutuksia ja osaltaan mahdollistavat nykyisen ope-tustoimen palvelurakenteen saumlilymistauml (+)

Uudet hyvinvointipalveluraken-

teet muokkaavat alue- ja yh-

dyskuntarakennetta ja kunta-

rakennetta

( 0)

Etaumlpalveluihin ja liikkuviin pal-

veluihin perustuvat toimintata-

vat hyvinvointipalveluissa voi-

vat osaltaan tukea kotona asu-

mista (+)

Tieverkon kehittaumlminen ja

alemman tieverkon kun-

nossapito edistaumlvaumlt tasa-

painoisen aluerakenteen

kehittaumlmistauml (+)

Ylikunnallinen mm tyoumls-

saumlkaumlyntialueiden maan-

kaumlytoumln suunnittelu eheyt-

taumlauml yhdyskuntarakennetta

(+)

c2)rakennettuun ympaumlristoumloumln maisemaan kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintoumloumln

Talouden uudistuminen edellyttaumlauml uusinvestointeja tuotannollisiin lai-toksiin ja siten muuttaa rakennettua ympaumlristoumlauml ( + - ) Teollinen kulttuuri- ja rakennuspe-rintouml voi olla muutoksissa uhattuna (-)

Uudet osaamisen rakenteet kuten Itauml-Suomen yliopiston kehittaumlminen ja yliopiston ja ammattikorkeakoulun konsor-tio muuttavat kampusalueilla kaupunkikuvaa myoumlnteiseen suuntaan (+)

Palvelurakenteiden muutokset

ja uusien hyvinvointiyritysten

synty uudistaa jossain maumlaumlrin

investointien kautta rakennet-

tua ympaumlristoumlauml ja kaupunkiku-

vaa (+)

Tiestoumln parantamistoimet

tapahtuvat nykyisissauml lin-

jauksissa ohjelmakaudella

joten muutokset ympaumlris-

toumloumln ovat vaumlhaumliset

( 0 +)

Uuden asutuksen ohjaami-

nen kyliin tukee paikallisen

kylaumlkulttuuriperinnoumln saumlily-

mistauml (+)

Kaupunkialueiden kasvu

laajentaa rakennettua ym-

paumlristoumlauml (+ -)

d) luonnonvarojen hyoumldyntaumlmiseen

Puunkaumlyttouml vaumlhentaumlauml uusiutumatto-mien raaka-aineiden kaumlyttoumlauml (+) Uudentyyppisillauml tuotantomenetel-millauml ja innovaatioilla voidaan raaka-aineiden kaumlyttoumlauml tehostaa jolloin jauml-tettauml tulee prosesseissa vaumlhemmaumln ja luonnonvarojen hyoumltykaumlyttouml para-nee (+) Biojalostuksen kehittaumlminen vaumlhen-taumlauml riippuvuutta oumlljystauml (+)

Osaamisen kehittaumlminen luo uusia tapoja hyoumldyntaumlauml ja kaumlyttaumlauml maakunnan luonnon-varoja kestaumlvaumlllauml tavalla (+)

Vaumlylaumlrakentaminen lisaumlauml

uusiutumattomien luon-

nonvarojen (sora kallio)

kaumlyttoumlauml (-)

26

53 Ympaumlristoumln nykytilan todennaumlkoumlinen kehitys

jos maakuntaohjelmaa ei toteuteta Ympaumlristoumln nykytilan kehitystauml voidaan arvioida ns nollavaihtoehtona jolloin maakuntaohjelmaa ei toteuteta

eivaumltkauml viranomaiset myoumlntaumlisi hankerahoitusta maakuntaohjelman suuntaamalla tavalla Ohjelmakauden pituus

on neljauml vuotta Yhden ohjelmakauden hankkeilla ei yleensauml ole olennaista vaikutusta maakunnan ympaumlristoumln

tilan kehitykseen Uusi tekniikka ei tuotteistu leviauml ja paranna ympaumlristoumlauml yhdellauml ohjelmakaudella Paikallisesti

tai alueellisesti esimerkiksi vesistoumln kunnostuksella tai siirtoviemaumlrillauml voi olla huomattava myoumlnteinen vaikutus

ympaumlristoumloumln ja ympaumlristoumlhuollon edellytyksiin Toisiaan seuraavien ohjelmakausien tavoitteiltaan samanlaiset

hankkeet voivat kuitenkin vaikuttaa maakunnallisesti ympaumlristoumln tilan kehitykseen ja vaikutuksia voi ilmetauml yhdel-

laumlkin ohjelmakaudella jos painotetaan vaikutuksiltaan samansuuntaisia tutkimus- tuotekehitys- ja rakentamis-

hankkeita esimerkiksi bioenergian tai jaumltteen hyoumltykaumlytoumln edistaumlmisessauml

54 Haitallisten vaikutusten lieventaumlmistoimenpi-

teet

Suurin osa ympaumlristoumlhaittoja ehkaumlisevistauml toimenpiteistauml on lainsaumlaumldaumlnnoumlllisiauml jolloin ympaumlristoumlnaumlkoumlkohdat ote-

taan jo laumlhtoumlkohtaisesti huomioon eri toiminnoissa Portaittain tavoitteesta hankkeeseen etenevauml suunnittelujaumlr-

jestelmauml (maakuntastrategiamaakuntaohjelma maakuntakaava toteuttamissuunnitelma hankevalmistelu)

jonka kaikkia vaiheita arvioidaan sulkee pois ympaumlristoumllle merkittaumlviauml haitallisia vaikutuksia aiheuttavien hank-

keiden toteutuksen ja rahoituksen Ympaumlristoumlnaumlkoumlkulma otetaan huomioon kaikissa EU- ja kansallisissa hanke-

rahoituspaumlaumltoumlksissauml Hanke-ehdotuksiin sisaumlltyy ympaumlristoumlvaikutusten arviointi ja ympaumlristoumlmyoumlnteisyys on yksi

hankevalintakriteeri Kansallisen hankkeen hakemuksessa edellytetaumlaumln arviota hankkeen ympaumlristoumlvaikutuk-

sista joka sisaumlltaumlauml arvion hankkeen tarvitsemista luvista arvion hankkeen ympaumlristoumlvaikutuksista sekauml arvion

ympaumlristoumlhaittojen estaumlmismahdollisuuksista EAKR-ohjelmahankkeiden hakemuksessa hakijan tulee esittaumlauml

hankkeen ympaumlristoumlvaikutukset yksityiskohtaisesti mm ilmastonmuutokseen paumlaumlstoumlihin kulutukseen ja tuotan-

toon luonnonolosuhteisiin ja yhdyskuntiin ihmisiin liikenteeseen ja ympaumlristoumlalan tutkimiseen ja koulutukseen

Toimenpiteissauml ja hankevalinnoissa suositaan ympaumlristoumln kannalta myoumlnteisiauml toimia ja pyritaumlaumln priorisoimaan

vaikuttavimmat hankkeet

Hankerahoituksen rinnalla ilmastonmuutokseen vaikuttaa alueiden kaumlytoumln suunnittelu Pohjois-Savon maakunta-

kaavoissa on suunniteltu yhteensovitettu ja arvioitu eri maankaumlyttoumltarpeita ympaumlristoumln ja aluerakenteen kannalta

mielekkaumlaumlsti Maakuntakaava ohjaa kuntakaavoitusta Asutuksen tyoumlpaikka-alueiden ja palvelujen (erityisesti

kauppa) harkitulla sijoittamisella olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen vaumlhennetaumlaumln liikennetarvetta ja

edistetaumlaumln joukko- ja kevytliikennettauml ja siten edistetaumlaumln ilmastonmuutoksen hillintaumlauml Rakentamishankkeen to-

teuttamisvaiheessa on erikseen hankkeen luonteen mukainen lupa- ja arviointimenettelynsauml

Vesistoumljen ravinnekuormituksen vaumlhentaumlmiseksi keskeinen toimenpide alueen on lannan jatkokaumlsittelyn ja hyouml-

dyntaumlmisteknologian kehittaumlminen Yksi potentiaalinen lannan hyoumldyntaumlmiskohde on raaka-aineen hyvaumlksikaumlyttouml

biokaasutuotannossa

Puun kaumlytoumln lisaumlaumlminen ja monipuolistaminen vaikuttaa merkittaumlvaumlsti metsaumlluontoon Kielteisiauml vaikutuksia lie-

vennetaumlaumln saumlaumldoumlksiauml ja metsaumlnhoidon suosituksia noudattamalla

27

Mahdollisuuksia pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamiseen selvitettiin ympaumlristoumlkeskuksen

Geologian tutkimuskeskuksen ja maakunnan liiton yhteisessauml v 2007 valmistuneessa POSKI-projektissa Pohja

veden pinnanalaisten kiviainesten hyoumldyntaumlmismahdollisuuksia selvitetaumlaumln samojen tahojen v 2014 valmistu-

vassa PAMA-projektissa

Itauml-Suomen alueellisessa jaumltesuunnitelmassa on maumlaumlritelty jaumltehuollon painopistealueiksi jaumltteen energiahyoumldyn-

taumlmisen lisaumlys biohajoavien jaumltteiden kaumlsittelyn kehittaumlminen ja haja-asutusalueiden palvelutason parantaminen

sekauml rakentamisen jaumltteiden hyoumltykaumlytoumln edistaumlminen Suunnitelmassa on asetettu painopisteille tavoitetila

vuonna 2016 ja sen saavuttamiseksi esitetaumlaumln noin 50 toimenpidettauml

Savon ilmasto-ohjelma 2025 valmistui kevaumlaumlllauml 2013 Alueen ominaispiirteet tunnistavan Etelauml- ja Pohjois-Savon

maakuntien yhteisen ilmasto-ohjelman tavoitteena on hillitauml Savon kasvihuonekaasupaumlaumlstoumljauml tehostaa ilmaston-

muutokseen sopeutumista ja tunnistaa ilmasto- ja energia-asioihin liittyviauml liiketoimintamahdollisuuksia Aihetta

on tarkasteltu viiden naumlkoumlkulmasta energiantuotanto elinkeinojen ekotehokkuus yhdyskunnat luonnonvarat

sekauml viestintauml ja elaumlmaumlntapa Savon ilmasto-ohjelman linjauksilla ja toimenpiteillauml pyritaumlaumln taumlyttaumlmaumlaumln kansalliset

tavoitteet kasvihuonekaasujen vaumlhentaumlmisessauml energiatehokkuuden parantamisessa ja uusiutuvan energian

hyoumldyntaumlmisessauml

Palvelujen keskittymisestauml aiheutuvia haittoja pyritaumlaumln maakuntaohjelmassa ehkaumlisemaumlaumln palvelutuotannon te-

hostamisella mikauml parantaisi vaumlestoumlltaumlaumln vaumlhenevien reuna-alueiden palveluja

Maakuntaohjelmaan ei sisaumllly tavoitteita tai toimenpiteitauml joiden toteuttaminen voisi vaarantaa Natura 2000ndashoh-

jelmaan kuuluvia alueita sillauml alueet joilla on erityistauml merkitystauml ympaumlristoumln- tai luonnonsuojelun kannalta kuten

Natura 2000ndashverkostoon kuuluvat alueet on otettu huomioon Pohjois-Savon maakuntakaavoissa

55 Arvioinnin epaumlvarmuustekijaumlt

Arviointi on laadittu maakuntaohjelman toimintalinjakuvausten sekauml maumlaumlriteltyjen tavoitteiden ja tuettavan toimin-

nan perusteella Ohjelma on ympaumlristoumlvaikutusten tunnistamisen kannalta yleisluonteinen Ohjelman tarkimmalla

tasolla on maumlaumlritelty tuettava toiminta Vaikutusten arvioinnin kannalta taumlmaumlkin taso on yleispiirteinen koska

toimenpiteitauml niiden maumlaumlraumlauml tarkempaa luonnetta ja alueellista kohdentumista ei ole maumlaumlritelty Taumlstauml vuoksi

vaikutusten arviointi jaumlauml yleiselle tasolle

Rakennerahasto-ohjelman ja alueellisten suunnitelmien valmistelun taumlssauml vaiheessa ei ole vielauml tietoa ohjelman

eikauml sen toimintalinjojen rahoitusvolyymistauml mikauml vaikuttaa olennaisesti myoumls ympaumlristoumlvaikutusten merkittaumlvyy-

teen ja laajuuteen Arvioinnin keskeisin epaumlvarmuustekijauml liittyykin rahoituksen maumlaumlraumlaumln ja sen jakautumiseen eri

toimintalinjoille ja toimintalinjojen sisaumlllauml

Kyse on siis suunnitelman tavoitteiden mukaisten kehityssuuntien todennaumlkoumlisten vaikutusten arvioinnista jolloin

arvioinnin epaumlvarmuustekijaumlt muodostuvat suuriksi Yksittaumlisten hankkeiden vaikutus on yleensauml vaumlhaumlinen ja oh-

jelman mahdolliset merkittaumlvaumlt vaikutukset syntyvaumlt kumulatiivisesti tai vaumllillisesti erilaisten vaikutusketjujen

kautta

28

6 Seuranta Maakuntaohjelman toteutumista pyritaumlaumln seuraamaan mm vaumlestoumln talouden ja tyoumlllisyyden kehitystauml kuvaavilla

mittareilla Elinympaumlristoumln laadun ja aluerakenteen mittareiksi maakuntaohjelman seurannassa tyouml- ja elinkeino-

ministeriouml on esittaumlnyt seuraavat mittarit (maakuntaohjelmien laadinta kaudelle 2014-2017 23112012)

- vaumlestoumln maumlaumlraumln muutos erityyppisillauml alueilla (kaupungin ja maaseudun paikkatietoperusteinen luokittelu

ns aluetypologia)

- uusiutuvan energian osuus energiankulutuksesta

- teollisuuden ja yhdyskuntien fosfori- ja typpikuormitus vesistoumlihin

Mittareiden kehitys on seuraava

MAAKUNTAOHJELMAN SEURANTAINDIKAATTORIT 1582013

Pohjois-Savon kehitys

2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Vaumlestoumln maumlaumlraumln muutos erityyppisillauml alueilla

(aluetypografian 6 luokkaa) SYKE

Pohjois-Savo (SYKE) 251984 245 859 246 179 -24 01

Sisempi kaupunkialue 54 046 54 069 52 595 00 -27

Ulompi kaupunkialue 61 121 61 745 64 322 10 42

Maaseudun paikalliskeskukset 15 608 15 657 16 667 03 65

Kaupungin kehysalue 14 135 15 194 15 673 75 32

Kaupungin laumlheinen maaseutu 14 713 15 850 15 476 77 -24

Ydinmaaseutu 56 227 52 277 51 310 -70 -18

Harvaan asuttu maaseutu 36 134 31 067 30 136 -140 -30

Uusiutuvan energian osuus

energiankulutuksesta

Pohjois-Savo 383 379

Koko maa 28 27

Teollisuuden ja yhdyskuntien fosfori- ja

typpikuormitus vesistoumlihin

Pohjois-Savo Kokonaisfosfori (kgvuosi) 12 915 11 081 9 983 9 217 12 311 8 185 6 642 6 742 10 334

Pohjois-SavoKokonaistyppi (kgvuosi) 646 377 619 161 616 151 613 068 618 163 571 044 608 105 615 670 655 963

ELINYMPAumlRISTOumlN LAATU JA

ALUERAKENNEMuutos ()

kaudella

2000-2010

Muutos ()

kaudella

2010-2012

29

Maakuntaohjelmassa kaupunki-maaseutuluokitukselle ei ole asetettu tavoitteita Pohjois-Savon bioenergian kaumlyt-

toumlauml pyritaumlaumln lisaumlaumlmaumlaumln ja teollisuuden ja yhdyskuntien fosfori- ja typpikuormitusta vaumlhentaumlmaumlaumln Pohjois-Savo

on saavuttanut kansallisen tavoitteen vuoteen bioenergian kaumlytoumlstauml vuoteen 2020 (38 ) Itauml-Suomen bioener-

giaohjelmassa 2020 vuodelta 2011 uusiutuvan energian osuudeksi loppuenergiankulutuksesta Itauml-Suomessa on

esitetty 78

Teollisuuden ja yhdyskuntien vesistoumlkuormituksen seuranta perustuu laitosten ympaumlristoumllupien seurantaan Mit-

tari ei kuvaa hajakuormitusta jota ympaumlristoumlhallinto tarkkailee erillisseurannalla Meneillaumlaumln olevassa vesienhoi-

tosuunnitelmien paumlivityksessauml vuosille 2016 ndash 2021 arvioidaan kokonaiskuormitusta ja esitetaumlaumln kuormituksen

vaumlhentaumlmistoimenpiteitauml

30

7 Tiivistelmauml

Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2014-2017 tavoitteet ja toimintalinjat perustuvat Pohjois-Savon maakunta-

suunnitelmassa 2030 hyvaumlksyttyyn maakuntastrategiaan SOVA-lain ja -asetuksen mukaisesti maakuntaohjel-

masta on laadittava ympaumlristoumlselostus jonka sisaumlltouml on asetuksen 4 sectssauml tarkoin maumlaumlritelty

Maakuntaohjelmalla pyritaumlaumln maakunnan myoumlnteiseen kehitykseen ja ympaumlristoumln parantamiseen Jos maakun-

taohjelmaa ei toteuteta (ns nollavaihtoehto) ei ympaumlristoumln kannalta toivottuun kehitykseen paumlaumlstaumlisi siinauml laa-

juudessa kuin maakuntaohjelmaa toteuttamalla Maakuntaohjelman neljauml toimintalinjaa vaikuttavat kokonaisuu-

tena paumlaumlasiassa myoumlnteisesti ympaumlristoumloumln

Tyoumlllisyys ja talouden vahvistuminen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuminen parantavat ihmisten elinym-

paumlristoumlauml kuten elinoloja ja viihtyvyyttauml maakunnassa Samaan suuntaan vaikuttavat osaamisen vahvistuminen ja

nopeutuvat yhteydet Talouden rakennemuutos voi kuitenkin aiheuttaa tyoumlttoumlmyyttauml tai palvelurakenteen keskit-

tyminen heikentaumlauml palvelujen saavutettavuutta reuna-alueilla

Vaikutus maaperaumln laatuun ja vesiin on samoin myoumlnteinen toimenpiteinauml mm energia- ja vesitekniikan kehittauml-

minen bio- ja energiajaumltteiden hyoumltykaumlyttouml vesistoumlkuormituksen vaumlhentaumlmistoimet ja yhdyskuntien jaumltevesien

parempi kaumlsittely

Ilman laadun ja ilmastonmuutoksen kannalta metsaumln kasvu sitoo hiilidioksidia Maakuntaohjelma painottaa met-

saumltalouden kehittaumlmistauml ja bioenergian lisaumlaumlmistauml Puun kaumlyttouml vaumlhentaumlauml uusiutumattomien raaka-aineiden kaumlyt-

toumlauml ja riippuvuutta tuontipolttoaineista Osaamisen kehittaumlminen luo uusia kestaumlviauml tapoja hyoumldyntaumlauml luonnonva-

roja Vaumlylaumlrakentaminen kuitenkin lisaumlauml kiviainesvarojen kaumlyttoumlauml

Liikenteen paumlaumlstoumljauml vaumlhentaumlvaumlt saumlhkoumlisten palvelujen ja tietoliikenteen kehittaumlminen kuljetuslogistiikan paranta-

minen ja uuden akku- ja polttoaineteknologian mahdollistamat ratkaisut Toisaalta puuenergian kaumlytoumln lisaumlyksen

ja palvelujen keskittaumlmisen aiheuttama liikenteen kasvu lisaumlauml paumlaumlstoumljauml

Yhdyskuntarakenteessa Kuopion aseman vahvistuminen keskittaumlauml maakunnan sisaumlistauml aluerakennetta mutta

luo edellytyksiauml koko maakunnan elinvoimaisuudelle ja haja-asutuksen saumlilymiselle Uudistuva talous ja palvelu-

rakenteet muokkaavat rakennettua ympaumlristoumlauml ja kaupunkikuvaa paumlaumlasiassa myoumlnteisellauml tavalla Tiestoumln pa-

rantamistoimet tapahtuvat paumlaumlasiassa nykyisissauml linjauksissa

Suurin osa ympaumlristoumlhaittoja ehkaumlisevistauml toimenpiteistauml on lainsaumlaumldaumlnnoumlllisiauml ja siten jo laumlhtoumlkohtaisesti huomi-

oon otettavia Ympaumlristoumlvaikutukset on otettava huomioon kaikissa EU- ja kansallisissa hankepaumlaumltoumlksissauml

31

32

Pohjois-Savon liitto | PL 247 70101 KUOPIO | Puh (017) 550 1400 Faksi (017) 550 1428 | wwwpohjois-savofi | Kotipaikka Kuopio

Pohjois-Savon maakuntaohjelma 2014ndash2017


Maakuntahallitus hyvaumlksynyt 28102013

Maakuntavaltuusto hyvaumlksynyt 11112013

1



Sisaumlltouml

1 JOHDANTO 3


OHJELMIIN 3

21 YLEISTAuml 3


23 MUUT OHJELMAT 6














6 SEURANTA 28

7 TIIVISTELMAuml 30

2

3

1 Johdanto











yhteistyoumltauml




21 Yleistauml


4






misteluprosessissa













Sisaumlinen paine

Niukkeneva


vanheneva


talouden

kestaumlvyysvaje

Ulkoiset paineet

Kansainvaumllinen

kilpailu EUn

erillisohjelmien


epaumlvakaus

suhdannejaksot

kustannus- ja

osaamispaineet

keskittyvauml ja

hidastuva kasvu

talouden

rakennemuutokset

energia ja raaka-

aineet

ilmaston muutos


saavutettavuus

Aluetalouden

uudistuminen

Tyoumlvoiman

riittaumlvyys ja

osaaminen

Hyvinvointi-

palvelut ja

hyvinvointi


ja yritysten

menestys

5




ja hoitoteknologiat




peasti innovoimalla



























6

23 Muut ohjelmat

EU-ohjelmat














7
























8








hallinnoi Tekes































9




























10








11







Metsaumlmaata



Puuston tilavuus

Puuston kasvu

Taimikoita


Markkinahakkuut





1 393 000 ha

955 000 ha

25 440 kpl

166 000 000 msup3

8 650 000 msup3v

20

12

4 700 000 msup3v

22 000 ha

35 msup3ha

4 256 000 msup3v

154 miljeuroa

























12



13







dipaumlaumlstoumlt

















pohjavesiauml





14










ojitetuille soille



























15









Puuenergia 3 985


Muut uusiutuvat 250


Turve 2 171

Liikenne 2 183

Moottorioumlljy 562



Yhteensauml 16 179







16















17








CO2-ekv










18



kaasutaseet 2010)








19





















mennessauml














20







vyn




hentaumlmisohjelma


























21


































quence=2)






22










Arvioinnin vaiheet












ville







62sect)











23
















hyvinvointi


aluerakenne









(+)









eilla (-)








nettomuuksia (+)




(+)



dessauml (-)









nalta (+)




kallisesti (+)

24









sen (+)





dollisuuksiin

(+)











nettauml (-)











rautateille (+)









vostusta (+)





teen (+)




25







rakennetta

( 0)





mista (+)










(+)









vaa (+)






( 0 +)




mistauml (+)











26












teet






















biokaasutuotannossa



27


































kautta

28





ns aluetypologia)






2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012









Ydinmaaseutu 56 227 52 277 51 310 -70 -18





Koko maa 28 27







kaudella

2000-2010

Muutos ()

kaudella

2010-2012

29





esitetty 78





30

7 Tiivistelmauml




























31

32


1



Sisaumlltouml

1 JOHDANTO 3


OHJELMIIN 3

21 YLEISTAuml 3


23 MUUT OHJELMAT 6














6 SEURANTA 28

7 TIIVISTELMAuml 30

2

3

1 Johdanto











yhteistyoumltauml




21 Yleistauml


4






misteluprosessissa













Sisaumlinen paine

Niukkeneva


vanheneva


talouden

kestaumlvyysvaje

Ulkoiset paineet

Kansainvaumllinen

kilpailu EUn

erillisohjelmien


epaumlvakaus

suhdannejaksot

kustannus- ja

osaamispaineet

keskittyvauml ja

hidastuva kasvu

talouden

rakennemuutokset

energia ja raaka-

aineet

ilmaston muutos


saavutettavuus

Aluetalouden

uudistuminen

Tyoumlvoiman

riittaumlvyys ja

osaaminen

Hyvinvointi-

palvelut ja

hyvinvointi


ja yritysten

menestys

5




ja hoitoteknologiat




peasti innovoimalla



























6

23 Muut ohjelmat

EU-ohjelmat














7
























8








hallinnoi Tekes































9




























10








11







Metsaumlmaata



Puuston tilavuus

Puuston kasvu

Taimikoita


Markkinahakkuut





1 393 000 ha

955 000 ha

25 440 kpl

166 000 000 msup3

8 650 000 msup3v

20

12

4 700 000 msup3v

22 000 ha

35 msup3ha

4 256 000 msup3v

154 miljeuroa

























12



13







dipaumlaumlstoumlt

















pohjavesiauml





14










ojitetuille soille



























15









Puuenergia 3 985


Muut uusiutuvat 250


Turve 2 171

Liikenne 2 183

Moottorioumlljy 562



Yhteensauml 16 179







16















17








CO2-ekv










18



kaasutaseet 2010)








19





















mennessauml














20







vyn




hentaumlmisohjelma


























21


































quence=2)






22










Arvioinnin vaiheet












ville







62sect)











23
















hyvinvointi


aluerakenne









(+)









eilla (-)








nettomuuksia (+)




(+)



dessauml (-)









nalta (+)




kallisesti (+)

24









sen (+)





dollisuuksiin

(+)











nettauml (-)











rautateille (+)









vostusta (+)





teen (+)




25







rakennetta

( 0)





mista (+)










(+)









vaa (+)






( 0 +)




mistauml (+)











26












teet






















biokaasutuotannossa



27


































kautta

28





ns aluetypologia)






2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012









Ydinmaaseutu 56 227 52 277 51 310 -70 -18





Koko maa 28 27







kaudella

2000-2010

Muutos ()

kaudella

2010-2012

29





esitetty 78





30

7 Tiivistelmauml




























31

32


2

3

1 Johdanto











yhteistyoumltauml




21 Yleistauml


4






misteluprosessissa













Sisaumlinen paine

Niukkeneva


vanheneva


talouden

kestaumlvyysvaje

Ulkoiset paineet

Kansainvaumllinen

kilpailu EUn

erillisohjelmien


epaumlvakaus

suhdannejaksot

kustannus- ja

osaamispaineet

keskittyvauml ja

hidastuva kasvu

talouden

rakennemuutokset

energia ja raaka-

aineet

ilmaston muutos


saavutettavuus

Aluetalouden

uudistuminen

Tyoumlvoiman

riittaumlvyys ja

osaaminen

Hyvinvointi-

palvelut ja

hyvinvointi


ja yritysten

menestys

5




ja hoitoteknologiat




peasti innovoimalla



























6

23 Muut ohjelmat

EU-ohjelmat














7
























8








hallinnoi Tekes































9




























10








11







Metsaumlmaata



Puuston tilavuus

Puuston kasvu

Taimikoita


Markkinahakkuut





1 393 000 ha

955 000 ha

25 440 kpl

166 000 000 msup3

8 650 000 msup3v

20

12

4 700 000 msup3v

22 000 ha

35 msup3ha

4 256 000 msup3v

154 miljeuroa

























12



13







dipaumlaumlstoumlt

















pohjavesiauml





14










ojitetuille soille



























15









Puuenergia 3 985


Muut uusiutuvat 250


Turve 2 171

Liikenne 2 183

Moottorioumlljy 562



Yhteensauml 16 179







16















17








CO2-ekv










18



kaasutaseet 2010)








19





















mennessauml














20







vyn




hentaumlmisohjelma


























21


































quence=2)






22










Arvioinnin vaiheet












ville







62sect)











23
















hyvinvointi


aluerakenne









(+)









eilla (-)








nettomuuksia (+)




(+)



dessauml (-)









nalta (+)




kallisesti (+)

24









sen (+)





dollisuuksiin

(+)











nettauml (-)











rautateille (+)









vostusta (+)





teen (+)




25







rakennetta

( 0)





mista (+)










(+)









vaa (+)






( 0 +)




mistauml (+)











26












teet






















biokaasutuotannossa



27


































kautta

28





ns aluetypologia)






2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012









Ydinmaaseutu 56 227 52 277 51 310 -70 -18





Koko maa 28 27







kaudella

2000-2010

Muutos ()

kaudella

2010-2012

29





esitetty 78





30

7 Tiivistelmauml




























31

32


3

1 Johdanto











yhteistyoumltauml




21 Yleistauml


4






misteluprosessissa













Sisaumlinen paine

Niukkeneva


vanheneva


talouden

kestaumlvyysvaje

Ulkoiset paineet

Kansainvaumllinen

kilpailu EUn

erillisohjelmien


epaumlvakaus

suhdannejaksot

kustannus- ja

osaamispaineet

keskittyvauml ja

hidastuva kasvu

talouden

rakennemuutokset

energia ja raaka-

aineet

ilmaston muutos


saavutettavuus

Aluetalouden

uudistuminen

Tyoumlvoiman

riittaumlvyys ja

osaaminen

Hyvinvointi-

palvelut ja

hyvinvointi


ja yritysten

menestys

5




ja hoitoteknologiat




peasti innovoimalla



























6

23 Muut ohjelmat

EU-ohjelmat














7
























8








hallinnoi Tekes































9




























10








11







Metsaumlmaata



Puuston tilavuus

Puuston kasvu

Taimikoita


Markkinahakkuut





1 393 000 ha

955 000 ha

25 440 kpl

166 000 000 msup3

8 650 000 msup3v

20

12

4 700 000 msup3v

22 000 ha

35 msup3ha

4 256 000 msup3v

154 miljeuroa

























12



13







dipaumlaumlstoumlt

















pohjavesiauml





14










ojitetuille soille



























15









Puuenergia 3 985


Muut uusiutuvat 250


Turve 2 171

Liikenne 2 183

Moottorioumlljy 562



Yhteensauml 16 179







16















17








CO2-ekv










18



kaasutaseet 2010)








19





















mennessauml














20







vyn




hentaumlmisohjelma


























21


































quence=2)






22










Arvioinnin vaiheet












ville







62sect)











23
















hyvinvointi


aluerakenne









(+)









eilla (-)








nettomuuksia (+)




(+)



dessauml (-)









nalta (+)




kallisesti (+)

24









sen (+)





dollisuuksiin

(+)











nettauml (-)











rautateille (+)









vostusta (+)





teen (+)




25







rakennetta

( 0)





mista (+)










(+)









vaa (+)






( 0 +)




mistauml (+)











26












teet






















biokaasutuotannossa



27


































kautta

28





ns aluetypologia)






2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012









Ydinmaaseutu 56 227 52 277 51 310 -70 -18





Koko maa 28 27







kaudella

2000-2010

Muutos ()

kaudella

2010-2012

29





esitetty 78





30

7 Tiivistelmauml




























31

32


4






misteluprosessissa













Sisaumlinen paine

Niukkeneva


vanheneva


talouden

kestaumlvyysvaje

Ulkoiset paineet

Kansainvaumllinen

kilpailu EUn

erillisohjelmien


epaumlvakaus

suhdannejaksot

kustannus- ja

osaamispaineet

keskittyvauml ja

hidastuva kasvu

talouden

rakennemuutokset

energia ja raaka-

aineet

ilmaston muutos


saavutettavuus

Aluetalouden

uudistuminen

Tyoumlvoiman

riittaumlvyys ja

osaaminen

Hyvinvointi-

palvelut ja

hyvinvointi


ja yritysten

menestys

5




ja hoitoteknologiat




peasti innovoimalla



























6

23 Muut ohjelmat

EU-ohjelmat














7
























8








hallinnoi Tekes































9




























10








11







Metsaumlmaata



Puuston tilavuus

Puuston kasvu

Taimikoita


Markkinahakkuut





1 393 000 ha

955 000 ha

25 440 kpl

166 000 000 msup3

8 650 000 msup3v

20

12

4 700 000 msup3v

22 000 ha

35 msup3ha

4 256 000 msup3v

154 miljeuroa

























12



13







dipaumlaumlstoumlt

















pohjavesiauml





14










ojitetuille soille



























15









Puuenergia 3 985


Muut uusiutuvat 250


Turve 2 171

Liikenne 2 183

Moottorioumlljy 562



Yhteensauml 16 179







16















17








CO2-ekv










18



kaasutaseet 2010)








19





















mennessauml














20







vyn




hentaumlmisohjelma


























21


































quence=2)






22










Arvioinnin vaiheet












ville







62sect)











23
















hyvinvointi


aluerakenne









(+)









eilla (-)








nettomuuksia (+)




(+)



dessauml (-)









nalta (+)




kallisesti (+)

24









sen (+)





dollisuuksiin

(+)











nettauml (-)











rautateille (+)









vostusta (+)





teen (+)




25







rakennetta

( 0)





mista (+)










(+)









vaa (+)






( 0 +)




mistauml (+)











26












teet






















biokaasutuotannossa



27


































kautta

28





ns aluetypologia)






2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012









Ydinmaaseutu 56 227 52 277 51 310 -70 -18





Koko maa 28 27







kaudella

2000-2010

Muutos ()

kaudella

2010-2012

29





esitetty 78





30

7 Tiivistelmauml




























31

32


5




ja hoitoteknologiat




peasti innovoimalla



























6

23 Muut ohjelmat

EU-ohjelmat














7
























8








hallinnoi Tekes































9




























10








11







Metsaumlmaata



Puuston tilavuus

Puuston kasvu

Taimikoita


Markkinahakkuut





1 393 000 ha

955 000 ha

25 440 kpl

166 000 000 msup3

8 650 000 msup3v

20

12

4 700 000 msup3v

22 000 ha

35 msup3ha

4 256 000 msup3v

154 miljeuroa

























12



13







dipaumlaumlstoumlt

















pohjavesiauml





14










ojitetuille soille



























15









Puuenergia 3 985


Muut uusiutuvat 250


Turve 2 171

Liikenne 2 183

Moottorioumlljy 562



Yhteensauml 16 179







16















17








CO2-ekv










18



kaasutaseet 2010)








19





















mennessauml














20







vyn




hentaumlmisohjelma


























21


































quence=2)






22










Arvioinnin vaiheet












ville







62sect)











23
















hyvinvointi


aluerakenne









(+)









eilla (-)








nettomuuksia (+)




(+)



dessauml (-)









nalta (+)




kallisesti (+)

24









sen (+)





dollisuuksiin

(+)











nettauml (-)











rautateille (+)









vostusta (+)





teen (+)




25







rakennetta

( 0)





mista (+)










(+)









vaa (+)






( 0 +)




mistauml (+)











26












teet






















biokaasutuotannossa



27


































kautta

28





ns aluetypologia)






2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012









Ydinmaaseutu 56 227 52 277 51 310 -70 -18





Koko maa 28 27







kaudella

2000-2010

Muutos ()

kaudella

2010-2012

29





esitetty 78





30

7 Tiivistelmauml




























31

32


6

23 Muut ohjelmat

EU-ohjelmat














7
























8








hallinnoi Tekes































9




























10








11







Metsaumlmaata



Puuston tilavuus

Puuston kasvu

Taimikoita


Markkinahakkuut





1 393 000 ha

955 000 ha

25 440 kpl

166 000 000 msup3

8 650 000 msup3v

20

12

4 700 000 msup3v

22 000 ha

35 msup3ha

4 256 000 msup3v

154 miljeuroa

























12



13







dipaumlaumlstoumlt

















pohjavesiauml





14










ojitetuille soille



























15









Puuenergia 3 985


Muut uusiutuvat 250


Turve 2 171

Liikenne 2 183

Moottorioumlljy 562



Yhteensauml 16 179







16















17








CO2-ekv










18



kaasutaseet 2010)








19





















mennessauml














20







vyn




hentaumlmisohjelma


























21


































quence=2)






22










Arvioinnin vaiheet












ville







62sect)











23
















hyvinvointi


aluerakenne









(+)









eilla (-)








nettomuuksia (+)




(+)



dessauml (-)









nalta (+)




kallisesti (+)

24









sen (+)





dollisuuksiin

(+)











nettauml (-)











rautateille (+)









vostusta (+)





teen (+)




25







rakennetta

( 0)





mista (+)










(+)









vaa (+)






( 0 +)




mistauml (+)











26












teet






















biokaasutuotannossa



27


































kautta

28





ns aluetypologia)






2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012









Ydinmaaseutu 56 227 52 277 51 310 -70 -18





Koko maa 28 27







kaudella

2000-2010

Muutos ()

kaudella

2010-2012

29





esitetty 78





30

7 Tiivistelmauml




























31

32


7
























8








hallinnoi Tekes































9




























10








11







Metsaumlmaata



Puuston tilavuus

Puuston kasvu

Taimikoita


Markkinahakkuut





1 393 000 ha

955 000 ha

25 440 kpl

166 000 000 msup3

8 650 000 msup3v

20

12

4 700 000 msup3v

22 000 ha

35 msup3ha

4 256 000 msup3v

154 miljeuroa

























12



13







dipaumlaumlstoumlt

















pohjavesiauml





14










ojitetuille soille



























15









Puuenergia 3 985


Muut uusiutuvat 250


Turve 2 171

Liikenne 2 183

Moottorioumlljy 562



Yhteensauml 16 179







16















17








CO2-ekv










18



kaasutaseet 2010)








19





















mennessauml














20







vyn




hentaumlmisohjelma


























21


































quence=2)






22










Arvioinnin vaiheet












ville







62sect)











23
















hyvinvointi


aluerakenne









(+)









eilla (-)








nettomuuksia (+)




(+)



dessauml (-)









nalta (+)




kallisesti (+)

24









sen (+)





dollisuuksiin

(+)











nettauml (-)











rautateille (+)









vostusta (+)





teen (+)




25







rakennetta

( 0)





mista (+)










(+)









vaa (+)






( 0 +)




mistauml (+)











26












teet






















biokaasutuotannossa



27


































kautta

28





ns aluetypologia)






2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012









Ydinmaaseutu 56 227 52 277 51 310 -70 -18





Koko maa 28 27







kaudella

2000-2010

Muutos ()

kaudella

2010-2012

29





esitetty 78





30

7 Tiivistelmauml




























31

32


8








hallinnoi Tekes































9




























10








11







Metsaumlmaata



Puuston tilavuus

Puuston kasvu

Taimikoita


Markkinahakkuut





1 393 000 ha

955 000 ha

25 440 kpl

166 000 000 msup3

8 650 000 msup3v

20

12

4 700 000 msup3v

22 000 ha

35 msup3ha

4 256 000 msup3v

154 miljeuroa

























12



13







dipaumlaumlstoumlt

















pohjavesiauml





14










ojitetuille soille



























15









Puuenergia 3 985


Muut uusiutuvat 250


Turve 2 171

Liikenne 2 183

Moottorioumlljy 562



Yhteensauml 16 179







16















17








CO2-ekv










18



kaasutaseet 2010)








19





















mennessauml














20







vyn




hentaumlmisohjelma


























21


































quence=2)






22










Arvioinnin vaiheet












ville







62sect)











23
















hyvinvointi


aluerakenne









(+)









eilla (-)








nettomuuksia (+)




(+)



dessauml (-)









nalta (+)




kallisesti (+)

24









sen (+)





dollisuuksiin

(+)











nettauml (-)











rautateille (+)









vostusta (+)





teen (+)




25







rakennetta

( 0)





mista (+)










(+)









vaa (+)






( 0 +)




mistauml (+)











26












teet






















biokaasutuotannossa



27


































kautta

28





ns aluetypologia)






2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012









Ydinmaaseutu 56 227 52 277 51 310 -70 -18





Koko maa 28 27







kaudella

2000-2010

Muutos ()

kaudella

2010-2012

29





esitetty 78





30

7 Tiivistelmauml




























31

32


9




























10








11







Metsaumlmaata



Puuston tilavuus

Puuston kasvu

Taimikoita


Markkinahakkuut





1 393 000 ha

955 000 ha

25 440 kpl

166 000 000 msup3

8 650 000 msup3v

20

12

4 700 000 msup3v

22 000 ha

35 msup3ha

4 256 000 msup3v

154 miljeuroa

























12



13







dipaumlaumlstoumlt

















pohjavesiauml





14










ojitetuille soille



























15









Puuenergia 3 985


Muut uusiutuvat 250


Turve 2 171

Liikenne 2 183

Moottorioumlljy 562



Yhteensauml 16 179







16















17








CO2-ekv










18



kaasutaseet 2010)








19





















mennessauml














20







vyn




hentaumlmisohjelma


























21


































quence=2)






22










Arvioinnin vaiheet












ville







62sect)











23
















hyvinvointi


aluerakenne









(+)









eilla (-)








nettomuuksia (+)




(+)



dessauml (-)









nalta (+)




kallisesti (+)

24









sen (+)





dollisuuksiin

(+)











nettauml (-)











rautateille (+)









vostusta (+)





teen (+)




25







rakennetta

( 0)





mista (+)










(+)









vaa (+)






( 0 +)




mistauml (+)











26












teet






















biokaasutuotannossa



27


































kautta

28





ns aluetypologia)






2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012









Ydinmaaseutu 56 227 52 277 51 310 -70 -18





Koko maa 28 27







kaudella

2000-2010

Muutos ()

kaudella

2010-2012

29





esitetty 78





30

7 Tiivistelmauml




























31

32


10








11







Metsaumlmaata



Puuston tilavuus

Puuston kasvu

Taimikoita


Markkinahakkuut





1 393 000 ha

955 000 ha

25 440 kpl

166 000 000 msup3

8 650 000 msup3v

20

12

4 700 000 msup3v

22 000 ha

35 msup3ha

4 256 000 msup3v

154 miljeuroa

























12



13







dipaumlaumlstoumlt

















pohjavesiauml





14










ojitetuille soille



























15









Puuenergia 3 985


Muut uusiutuvat 250


Turve 2 171

Liikenne 2 183

Moottorioumlljy 562



Yhteensauml 16 179







16















17








CO2-ekv










18



kaasutaseet 2010)








19





















mennessauml














20







vyn




hentaumlmisohjelma


























21


































quence=2)






22










Arvioinnin vaiheet












ville







62sect)











23
















hyvinvointi


aluerakenne









(+)









eilla (-)








nettomuuksia (+)




(+)



dessauml (-)









nalta (+)




kallisesti (+)

24









sen (+)





dollisuuksiin

(+)











nettauml (-)











rautateille (+)









vostusta (+)





teen (+)




25







rakennetta

( 0)





mista (+)










(+)









vaa (+)






( 0 +)




mistauml (+)











26












teet






















biokaasutuotannossa



27


































kautta

28





ns aluetypologia)






2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012









Ydinmaaseutu 56 227 52 277 51 310 -70 -18





Koko maa 28 27







kaudella

2000-2010

Muutos ()

kaudella

2010-2012

29





esitetty 78





30

7 Tiivistelmauml




























31

32


11







Metsaumlmaata



Puuston tilavuus

Puuston kasvu

Taimikoita


Markkinahakkuut





1 393 000 ha

955 000 ha

25 440 kpl

166 000 000 msup3

8 650 000 msup3v

20

12

4 700 000 msup3v

22 000 ha

35 msup3ha

4 256 000 msup3v

154 miljeuroa

























12



13







dipaumlaumlstoumlt

















pohjavesiauml





14










ojitetuille soille



























15









Puuenergia 3 985


Muut uusiutuvat 250


Turve 2 171

Liikenne 2 183

Moottorioumlljy 562



Yhteensauml 16 179







16















17








CO2-ekv










18



kaasutaseet 2010)








19





















mennessauml














20







vyn




hentaumlmisohjelma


























21


































quence=2)






22










Arvioinnin vaiheet












ville







62sect)











23
















hyvinvointi


aluerakenne









(+)









eilla (-)








nettomuuksia (+)




(+)



dessauml (-)









nalta (+)




kallisesti (+)

24









sen (+)





dollisuuksiin

(+)











nettauml (-)











rautateille (+)









vostusta (+)





teen (+)




25







rakennetta

( 0)





mista (+)










(+)









vaa (+)






( 0 +)




mistauml (+)











26












teet






















biokaasutuotannossa



27


































kautta

28





ns aluetypologia)






2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012









Ydinmaaseutu 56 227 52 277 51 310 -70 -18





Koko maa 28 27







kaudella

2000-2010

Muutos ()

kaudella

2010-2012

29





esitetty 78





30

7 Tiivistelmauml




























31

32


12



13







dipaumlaumlstoumlt

















pohjavesiauml





14










ojitetuille soille



























15









Puuenergia 3 985


Muut uusiutuvat 250


Turve 2 171

Liikenne 2 183

Moottorioumlljy 562



Yhteensauml 16 179







16















17








CO2-ekv










18



kaasutaseet 2010)








19





















mennessauml














20







vyn




hentaumlmisohjelma


























21


































quence=2)






22










Arvioinnin vaiheet












ville







62sect)











23
















hyvinvointi


aluerakenne









(+)









eilla (-)








nettomuuksia (+)




(+)



dessauml (-)









nalta (+)




kallisesti (+)

24









sen (+)





dollisuuksiin

(+)











nettauml (-)











rautateille (+)









vostusta (+)





teen (+)




25







rakennetta

( 0)





mista (+)










(+)









vaa (+)






( 0 +)




mistauml (+)











26












teet






















biokaasutuotannossa



27


































kautta

28





ns aluetypologia)






2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012









Ydinmaaseutu 56 227 52 277 51 310 -70 -18





Koko maa 28 27







kaudella

2000-2010

Muutos ()

kaudella

2010-2012

29





esitetty 78





30

7 Tiivistelmauml




























31

32


13







dipaumlaumlstoumlt

















pohjavesiauml





14










ojitetuille soille



























15









Puuenergia 3 985


Muut uusiutuvat 250


Turve 2 171

Liikenne 2 183

Moottorioumlljy 562



Yhteensauml 16 179







16















17








CO2-ekv










18



kaasutaseet 2010)








19





















mennessauml














20







vyn




hentaumlmisohjelma


























21


































quence=2)






22










Arvioinnin vaiheet












ville







62sect)











23
















hyvinvointi


aluerakenne









(+)









eilla (-)








nettomuuksia (+)




(+)



dessauml (-)









nalta (+)




kallisesti (+)

24









sen (+)





dollisuuksiin

(+)











nettauml (-)











rautateille (+)









vostusta (+)





teen (+)




25







rakennetta

( 0)





mista (+)










(+)









vaa (+)






( 0 +)




mistauml (+)











26












teet






















biokaasutuotannossa



27


































kautta

28





ns aluetypologia)






2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012









Ydinmaaseutu 56 227 52 277 51 310 -70 -18





Koko maa 28 27







kaudella

2000-2010

Muutos ()

kaudella

2010-2012

29





esitetty 78





30

7 Tiivistelmauml




























31

32


14










ojitetuille soille



























15









Puuenergia 3 985


Muut uusiutuvat 250


Turve 2 171

Liikenne 2 183

Moottorioumlljy 562



Yhteensauml 16 179







16















17








CO2-ekv










18



kaasutaseet 2010)








19





















mennessauml














20







vyn




hentaumlmisohjelma


























21


































quence=2)






22










Arvioinnin vaiheet












ville







62sect)











23
















hyvinvointi


aluerakenne









(+)









eilla (-)








nettomuuksia (+)




(+)



dessauml (-)









nalta (+)




kallisesti (+)

24









sen (+)





dollisuuksiin

(+)











nettauml (-)











rautateille (+)









vostusta (+)





teen (+)




25







rakennetta

( 0)





mista (+)










(+)









vaa (+)






( 0 +)




mistauml (+)











26












teet






















biokaasutuotannossa



27


































kautta

28





ns aluetypologia)






2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012









Ydinmaaseutu 56 227 52 277 51 310 -70 -18





Koko maa 28 27







kaudella

2000-2010

Muutos ()

kaudella

2010-2012

29





esitetty 78





30

7 Tiivistelmauml




























31

32


15









Puuenergia 3 985


Muut uusiutuvat 250


Turve 2 171

Liikenne 2 183

Moottorioumlljy 562



Yhteensauml 16 179







16















17








CO2-ekv










18



kaasutaseet 2010)








19





















mennessauml














20







vyn




hentaumlmisohjelma


























21


































quence=2)






22










Arvioinnin vaiheet












ville







62sect)











23
















hyvinvointi


aluerakenne









(+)









eilla (-)








nettomuuksia (+)




(+)



dessauml (-)









nalta (+)




kallisesti (+)

24









sen (+)





dollisuuksiin

(+)











nettauml (-)











rautateille (+)









vostusta (+)





teen (+)




25







rakennetta

( 0)





mista (+)










(+)









vaa (+)






( 0 +)




mistauml (+)











26












teet






















biokaasutuotannossa



27


































kautta

28





ns aluetypologia)






2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012









Ydinmaaseutu 56 227 52 277 51 310 -70 -18





Koko maa 28 27







kaudella

2000-2010

Muutos ()

kaudella

2010-2012

29





esitetty 78





30

7 Tiivistelmauml




























31

32


16















17








CO2-ekv










18



kaasutaseet 2010)








19





















mennessauml














20







vyn




hentaumlmisohjelma


























21


































quence=2)






22










Arvioinnin vaiheet












ville







62sect)











23
















hyvinvointi


aluerakenne









(+)









eilla (-)








nettomuuksia (+)




(+)



dessauml (-)









nalta (+)




kallisesti (+)

24









sen (+)





dollisuuksiin

(+)











nettauml (-)











rautateille (+)









vostusta (+)





teen (+)




25







rakennetta

( 0)





mista (+)










(+)









vaa (+)






( 0 +)




mistauml (+)











26












teet






















biokaasutuotannossa



27


































kautta

28





ns aluetypologia)






2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012









Ydinmaaseutu 56 227 52 277 51 310 -70 -18





Koko maa 28 27







kaudella

2000-2010

Muutos ()

kaudella

2010-2012

29





esitetty 78





30

7 Tiivistelmauml




























31

32


17








CO2-ekv










18



kaasutaseet 2010)








19





















mennessauml














20







vyn




hentaumlmisohjelma


























21


































quence=2)






22










Arvioinnin vaiheet












ville







62sect)











23
















hyvinvointi


aluerakenne









(+)









eilla (-)








nettomuuksia (+)




(+)



dessauml (-)









nalta (+)




kallisesti (+)

24









sen (+)





dollisuuksiin

(+)











nettauml (-)











rautateille (+)









vostusta (+)





teen (+)




25







rakennetta

( 0)





mista (+)










(+)









vaa (+)






( 0 +)




mistauml (+)











26












teet






















biokaasutuotannossa



27


































kautta

28





ns aluetypologia)






2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012









Ydinmaaseutu 56 227 52 277 51 310 -70 -18





Koko maa 28 27







kaudella

2000-2010

Muutos ()

kaudella

2010-2012

29





esitetty 78





30

7 Tiivistelmauml




























31

32


18



kaasutaseet 2010)








19





















mennessauml














20







vyn




hentaumlmisohjelma


























21


































quence=2)






22










Arvioinnin vaiheet












ville







62sect)











23
















hyvinvointi


aluerakenne









(+)









eilla (-)








nettomuuksia (+)




(+)



dessauml (-)









nalta (+)




kallisesti (+)

24









sen (+)





dollisuuksiin

(+)











nettauml (-)











rautateille (+)









vostusta (+)





teen (+)




25







rakennetta

( 0)





mista (+)










(+)









vaa (+)






( 0 +)




mistauml (+)











26












teet






















biokaasutuotannossa



27


































kautta

28





ns aluetypologia)






2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012









Ydinmaaseutu 56 227 52 277 51 310 -70 -18





Koko maa 28 27







kaudella

2000-2010

Muutos ()

kaudella

2010-2012

29





esitetty 78





30

7 Tiivistelmauml




























31

32


19





















mennessauml














20







vyn




hentaumlmisohjelma


























21


































quence=2)






22










Arvioinnin vaiheet












ville







62sect)











23
















hyvinvointi


aluerakenne









(+)









eilla (-)








nettomuuksia (+)




(+)



dessauml (-)









nalta (+)




kallisesti (+)

24









sen (+)





dollisuuksiin

(+)











nettauml (-)











rautateille (+)









vostusta (+)





teen (+)




25







rakennetta

( 0)





mista (+)










(+)









vaa (+)






( 0 +)




mistauml (+)











26












teet






















biokaasutuotannossa



27


































kautta

28





ns aluetypologia)






2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012









Ydinmaaseutu 56 227 52 277 51 310 -70 -18





Koko maa 28 27







kaudella

2000-2010

Muutos ()

kaudella

2010-2012

29





esitetty 78





30

7 Tiivistelmauml




























31

32


20







vyn




hentaumlmisohjelma


























21


































quence=2)






22










Arvioinnin vaiheet












ville







62sect)











23
















hyvinvointi


aluerakenne









(+)









eilla (-)








nettomuuksia (+)




(+)



dessauml (-)









nalta (+)




kallisesti (+)

24









sen (+)





dollisuuksiin

(+)











nettauml (-)











rautateille (+)









vostusta (+)





teen (+)




25







rakennetta

( 0)





mista (+)










(+)









vaa (+)






( 0 +)




mistauml (+)











26












teet






















biokaasutuotannossa



27


































kautta

28





ns aluetypologia)






2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012









Ydinmaaseutu 56 227 52 277 51 310 -70 -18





Koko maa 28 27







kaudella

2000-2010

Muutos ()

kaudella

2010-2012

29





esitetty 78





30

7 Tiivistelmauml




























31

32


21


































quence=2)






22










Arvioinnin vaiheet












ville







62sect)











23
















hyvinvointi


aluerakenne









(+)









eilla (-)








nettomuuksia (+)




(+)



dessauml (-)









nalta (+)




kallisesti (+)

24









sen (+)





dollisuuksiin

(+)











nettauml (-)











rautateille (+)









vostusta (+)





teen (+)




25







rakennetta

( 0)





mista (+)










(+)









vaa (+)






( 0 +)




mistauml (+)











26












teet






















biokaasutuotannossa



27


































kautta

28





ns aluetypologia)






2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012









Ydinmaaseutu 56 227 52 277 51 310 -70 -18





Koko maa 28 27







kaudella

2000-2010

Muutos ()

kaudella

2010-2012

29





esitetty 78





30

7 Tiivistelmauml




























31

32


22










Arvioinnin vaiheet












ville







62sect)











23
















hyvinvointi


aluerakenne









(+)









eilla (-)








nettomuuksia (+)




(+)



dessauml (-)









nalta (+)




kallisesti (+)

24









sen (+)





dollisuuksiin

(+)











nettauml (-)











rautateille (+)









vostusta (+)





teen (+)




25







rakennetta

( 0)





mista (+)










(+)









vaa (+)






( 0 +)




mistauml (+)











26












teet






















biokaasutuotannossa



27


































kautta

28





ns aluetypologia)






2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012









Ydinmaaseutu 56 227 52 277 51 310 -70 -18





Koko maa 28 27







kaudella

2000-2010

Muutos ()

kaudella

2010-2012

29





esitetty 78





30

7 Tiivistelmauml




























31

32


23
















hyvinvointi


aluerakenne









(+)









eilla (-)








nettomuuksia (+)




(+)



dessauml (-)









nalta (+)




kallisesti (+)

24









sen (+)





dollisuuksiin

(+)











nettauml (-)











rautateille (+)









vostusta (+)





teen (+)




25







rakennetta

( 0)





mista (+)










(+)









vaa (+)






( 0 +)




mistauml (+)











26












teet






















biokaasutuotannossa



27


































kautta

28





ns aluetypologia)






2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012









Ydinmaaseutu 56 227 52 277 51 310 -70 -18





Koko maa 28 27







kaudella

2000-2010

Muutos ()

kaudella

2010-2012

29





esitetty 78





30

7 Tiivistelmauml




























31

32


24









sen (+)





dollisuuksiin

(+)











nettauml (-)











rautateille (+)









vostusta (+)





teen (+)




25







rakennetta

( 0)





mista (+)










(+)









vaa (+)






( 0 +)




mistauml (+)











26












teet






















biokaasutuotannossa



27


































kautta

28





ns aluetypologia)






2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012









Ydinmaaseutu 56 227 52 277 51 310 -70 -18





Koko maa 28 27







kaudella

2000-2010

Muutos ()

kaudella

2010-2012

29





esitetty 78





30

7 Tiivistelmauml




























31

32


25







rakennetta

( 0)





mista (+)










(+)









vaa (+)






( 0 +)




mistauml (+)











26












teet






















biokaasutuotannossa



27


































kautta

28





ns aluetypologia)






2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012









Ydinmaaseutu 56 227 52 277 51 310 -70 -18





Koko maa 28 27







kaudella

2000-2010

Muutos ()

kaudella

2010-2012

29





esitetty 78





30

7 Tiivistelmauml




























31

32


26












teet






















biokaasutuotannossa



27


































kautta

28





ns aluetypologia)






2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012









Ydinmaaseutu 56 227 52 277 51 310 -70 -18





Koko maa 28 27







kaudella

2000-2010

Muutos ()

kaudella

2010-2012

29





esitetty 78





30

7 Tiivistelmauml




























31

32


27


































kautta

28





ns aluetypologia)






2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012









Ydinmaaseutu 56 227 52 277 51 310 -70 -18





Koko maa 28 27







kaudella

2000-2010

Muutos ()

kaudella

2010-2012

29





esitetty 78





30

7 Tiivistelmauml




























31

32


28





ns aluetypologia)






2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012









Ydinmaaseutu 56 227 52 277 51 310 -70 -18





Koko maa 28 27







kaudella

2000-2010

Muutos ()

kaudella

2010-2012

29





esitetty 78





30

7 Tiivistelmauml




























31

32


29





esitetty 78





30

7 Tiivistelmauml




























31

32


30

7 Tiivistelmauml




























31

32


31

32


32


pohjois-savon maakuntaohjelma 2014 - 2017 … · 2016-09-28 · pohjois-savon maakuntaohjelma...

Documents