1

Tuula Peura - Ulla Kekäläinen

KORKEAKOULUOPISKELIJAN MONET MAHDOLLISUUDET

Joustava opintoketju Pohjois-Savossa -hankkeen loppuraportti

2

Savonia-ammattikorkeakouluJulkaisutoimintaPL 6 (Microkatu 1 D)70201 KUOPIOpuh: (017) 255 5023fax: (017) 255 5043e-mail: julkaisut@savonia-amk.fiwww.savonia-amk.fi/julkaisut

Tekijöiden yhteystiedot:Tuula Peura, Savonia-ammattikorkeakoulu, tuula.peura@savonia-amk.fiUlla Kekäläinen, Kuopion yliopisto, ulla.kekalainen@uku.fi

1. painos

Tämän teoksen kopioiminen on tekijänoikeuslain (404/61) ja tekijänoikeusasetuksen (574/95)mukaisesti kielletty lukuun ottamatta Suomen valtion ja Kopiosto ry:n tekemässä sopimuksessatarkemmin määriteltyä osittaista kopiointia opetustarkoituksiin.

ISBN 952-203-032-5 (nid.)ISBN 952-203-039-2 (PDF)ISSN 1795-0848

Savonia-ammattikorkeakoulun julkaisusarja D 2 /2006

Kustantaja: Savonia-ammattikorkeakoulu Tekniikka KuopioKannen kuvat: Kuopion yliopisto, Viestintäosasto / Tekniikka Kuopio, Hannu MiettinenTaitto: Tapio AaltoPainopaikka: Kopijyvä Kuopio 2006

3

SisällysluetteloSisällysluetteloSisällysluetteloSisällysluetteloSisällysluettelo

TiivistelmäAlkusanat

11111 1.1 1.2 1.3 1.3.1 1.3.2 1.3.3 1.3.4 1.3.5 1.3.6

22222 2.1 2.2 2.3 2.3.1 2.3.2 2.3.3 2.4

33333 3.1 3.1.1 3.1.2 3.1.3 3.1.4 3.1.5 3.1.6 3.2 3.3 3.4

44444

55555

66666

77777

Euroopan yhtenäinen korkeakoulutusalueEuroopan yhtenäinen korkeakoulutusalueEuroopan yhtenäinen korkeakoulutusalueEuroopan yhtenäinen korkeakoulutusalueEuroopan yhtenäinen korkeakoulutusalueBologna, Berliini, Bergen – haasteita meille ja muilleBolognan prosessin vaikutukset Suomen yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissaOpiskelijan joustava siirtyminen korkeakoulujen välilläOpiskelijavalintaOpintojen ohjausAiempien korkeakouluopintojen hyväksilukeminenTäydentävät opinnot ja liikkuvuus korkeakouluissaKorkeakoulujen laadunvarmistusOpetussuunnitelmien kehittäminen

JJJJJoustaoustaoustaoustaoustava opintokva opintokva opintokva opintokva opintoketju Petju Petju Petju Petju Pohjois-Saohjois-Saohjois-Saohjois-Saohjois-Savvvvvossa -hankossa -hankossa -hankossa -hankossa -hankeeeeeHankkeen tausta ja tavoitteetTiedottaminenHankkeen alkuselvityksetKorkeakoulusta toiseen siirtyminenKyselyt korkeakoulujen välillä siirtyneille, ensimmäisen korkeakoulututkinnon opiskelijoilleYhteenveto alkuselvityksistäYdinainesanalyysityö Pohjois-Savon ammattikorkeakouluissa

JJJJJoustaoustaoustaoustaoustavien opintokvien opintokvien opintokvien opintokvien opintoketjujen raketjujen raketjujen raketjujen raketjujen rakentaminen alakentaminen alakentaminen alakentaminen alakentaminen alakohtaisissa työrohtaisissa työrohtaisissa työrohtaisissa työrohtaisissa työryhmissäyhmissäyhmissäyhmissäyhmissäAlakohtaiset opintoketjutOpintoketju kauppatieteiden alallaOpintoketju luonnontieteiden, ympäristötieteiden ja informaatiotekniikan aloillaOpintoketju sosiaalialallaOpintoketju terveysalallaKieli- ja viestintäopetusOpintoketju musiikin alallaLaaturyhmäOpinto-ohjausYhteenveto työryhmien työstä

Hankkeen arviointi itsearviointinaHankkeen arviointi itsearviointinaHankkeen arviointi itsearviointinaHankkeen arviointi itsearviointinaHankkeen arviointi itsearviointina

Yhteenveto ja johtopäätöksetYhteenveto ja johtopäätöksetYhteenveto ja johtopäätöksetYhteenveto ja johtopäätöksetYhteenveto ja johtopäätökset

Suosituksia jatkotoimenpiteiksiSuosituksia jatkotoimenpiteiksiSuosituksia jatkotoimenpiteiksiSuosituksia jatkotoimenpiteiksiSuosituksia jatkotoimenpiteiksi

LähdeluetteloLähdeluetteloLähdeluetteloLähdeluetteloLähdeluettelo

...................................................................................................................................................................................... 7 ....................................................................................................................................................................................... 8

........................................................................................ 11..................................................................................... 11

........................ 12............................................................................. 15

......................................................................................................................................................... 15...................................................................................................................................................... 16

................................................................................... 17.................................................................................... 18

....................................................................................................................... 18..................................................................................................................19

.................................................................................. 23.............................................................................................................................. 23

........................................................................................................................................................... 26...................................................................................................................................... 27

.................................................................................................................. 27..... 30

................................................................................................................................ 34................................................................ 37

............................. 41...................................................................................................................................... 46

.................................................................................................................... 46.......................... 48

........................................................................................................................................ 52....................................................................................................................................... 56

........................................................................................................................................... 60.................................................................................................................................... 62

................................................................................................................................................................. 64............................................................................................................................................................ 64

........................................................................................................................... 65

.......................................................................................................... 71

.................................................................................................................... 77

................................................................................................................. 83

......................................................................................................................................................... 87

4

LiitteetLiitteetLiitteetLiitteetLiitteet

1 JOPS-hankkeelle myönnetty rahoitus ajalle 1.8.2004-31.3.20062 Hankkeen ohjausryhmän jäsenet3 Hankkeen alatyöryhmien jäsenet ja toimijat4 Savonia-ammattikorkeakoulussa ja Humanistisessa ammattikorkeakoulussa tutkinnon

suorittaneet ja opintojaan jatkavat vuosina 1998-20025 Toisesta ammattikorkeakoulusta Savonia-ammattikorkeakouluun tai Savonia-ammatti-

korkeakoulun sisällä siirtyneet vuosina 2000-20046 Kyselylomake AMK-tutkinnon jälkeen Kuopion yliopistossa opintojaan jatkaneille

opiskelijoille7 Ydinainesanalyysityön tilanne Savonia-ammattikorkeakoulussa ja Humanistisen ammatti-

korkeakoulun Kuopion koulutusyksikössä 31.12.20058 Hankkeen arviointilomake

KKKKKuvatuvatuvatuvatuvat

1.1 Kahden pilarin malli eli duaalimalli Suomessa1.2 Ydinainesanalyysissä käytössä oleva osaamisen jaottelu2.1 JOPS-hankkeen tarkastelunäkökulma ja siirtymistasot2.2 Pohjois-Savon yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen toimipisteet2.3 Savonia-ammattikorkeakoulun ja Humanistisen ammattikorkeakoulun valmistuneista

opintojaan jatkavat vuosina 1998-20023.1 Malli opintoketjusta opiskelijan hakeutuessa ammattikorkeakoulututkinnon

suorittamisen jälkeen yliopistoon Pohjois-Savossa3.2 Malli opintoketjusta opiskelijan hakeutuessa kandidaatin tutkinnon

suorittamisen jälkeen ammattikorkeakouluun Pohjois-Savossa3.3 Opintoketju Savonia-ammattikorkeakoulusta Kuopion yliopistoon kauppatieteiden alalle3.4 Opintoketju Kuopion yliopistosta Savonia-ammattikorkeakouluun liiketalouden alalle3.5 Opintoketju Savonia-ammattikorkeakoulusta Kuopion yliopistoon luonnontieteiden,

ympäristötieteiden ja informaatiotekniikan aloille3.6 Opintoketju Kuopion yliopistosta Savonia-ammattikorkeakouluun tekniikan alalle3.7 Opintoketju sosiaali- tai humanistisella ja kasvatusalalla Savonia-ammattikorkeakoulusta

tai Humanistisesta ammattikorkeakoulusta Kuopion yliopistoon3.8 Opintoketju sosiaalialalla Savonia-ammattikorkeakoulusta tai Humanistisesta ammatti-

korkeakoulusta Kuopion yliopistoon ja opintojen hyväksilukeminen pääaineittain3.9 Opintoketju sosiaalialalla Kuopion yliopistosta Savonia-ammattikorkeakouluun3.10 Opintoketju sosiaali-, humanistisella ja kasvatusalalla Kuopion yliopistosta

Humanistisen ammattikorkeakouluun3.11 Opintoketju terveysalalla Savonia-ammattikorkeakoulusta Kuopion yliopistoon3.12 Opintoketju terveysalalla Savonia-ammattikorkeakoulusta Kuopion yliopistoon

tarkennettuna pääainekohtaisesti hyväksiluettavilla opintopistemäärillä3.13 Opintoketju terveysalalla Kuopion yliopistosta Savonia-ammattikorkeakouluun3.14 Opintoketju musiikin alalla Savonia-ammattikorkeakoulusta Sibelius-Akatemian

Kuopion osastoon3.15 Opintoketju musiikin alalla Sibelius-Akatemian Kuopion osastosta Savonia-ammatti-

korkeakouluun

............................................................. 88.......................................................................................................................... 89

...................................................................................................... 90

............................................................................... 93

....................................................................................... 94

.................................................................................................................................................................... 95

............................................................................... 97........................................................................................................................................ 99

....................................................................................................13............................................................................... 20

................................................................................. 24......................................................... 24

.............................................................................................................. 28

......................................................................................... 42

................................................................. 43............ 47

................... 48

........................................................................................... 51.......................... 51

............................................................. 54

........................... 54................................. 55

................................................................................................................. 55............................... 58

................................................. 59............................... 59

....................................................................................................................................................... 63

............................................................................................................................................................. 63

5

TTTTTaulukaulukaulukaulukaulukototototot

2.1 Kuopion yliopistossa opiskelun aloittaneet opiskelijat, joiden hakuperuste on ollutAMK-tutkinto, muu ammatillinen koulutus tai avoimen yliopiston väylä vuosina 2002-2004

2.2 Sibelius Akatemiaan Kuopion osastoon (kirkkomusiikki) valitut AMK-taustaisetopiskelijat vuosina 2002-2004

2.3 Hyvinvointiteknologian ylempään AMK-tutkintoon (aiemmin jatkotutkinto) hakeneet,hyväksytyt ja heidän aiempi tutkintonsa vuosina 2002-2005

2.4 Ydinainesanalyysityön vaihe Savonia-ammattikorkeakoulussa ja Humanistisen ammatti-korkeakoulun Kuopion koulutusyksikössä tehdyn kyselyn perusteella

3.1 Alatyöryhmien kokoontumiskerrat hankkeen aikana

LyhenteetLyhenteetLyhenteetLyhenteetLyhenteet

AMK ammattikorkeakouluArene Ammattikorkeakoulujen rehtoreiden neuvostoECTS European credit transfer and accumulation systemFK filosofian kandidaattiFM filosofian maisteriHOPS henkilökohtainen opintosuunnitelmaHumak Humanistinen ammattikorkeakoulu, Kuopion yksikköJOPS Joustava opintoketju Pohjois-SavossaKTK kauppatieteiden kandidaattiKTM kauppatieteiden maisteriKuY Kuopion yliopistoLuK luonnontieteiden kandidaattiMuK musiikin kandidaattiMuM musiikin maisteriMusiTa Savonia-ammattikorkeakoulu, Kuopion Musiikki- ja Tanssiakatemiaop opintopisteOPM opetusministeriöOPO opintojen ohjaajaov opintoviikkoSavonia Savonia-ammattikorkeakouluSibA Sibelius-Akatemian Kuopion osastoTtK terveystieteiden kandidaattiTtM terveystieteiden maisteriYTK yhteiskuntatieteiden kandidaattiYTM yhteiskuntatieteiden maisteri

...... 28

................................................................................................................................ 29

..................................................................... 30

................................................. 37.................................................................................... 41

6

7

TiivistelmäTiivistelmäTiivistelmäTiivistelmäTiivistelmä

Pohjois-Savon yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteinen Joustava opintoketju Pohjois-Sa-vossa -hanke käynnistettiin, koska korkeakoulujen tutkintorakenteen ja opetussuunnitelmien uu-distukset nostivat esiin kysymyksen opiskelijoiden mahdollisuuksista jatkaa opintojaan toisessakorkeakoulussa ensimmäisen korkeakoulututkinnon suoritettuaan. Tutkintorakenneuudistus näyttimerkittävästi lisäävän mahdollisuuksia uusiin opintoketjuihin. Hankkeessa etsittiin vastausta sii-hen, miten korkeakoulut voivat tukea opiskelijaa joustavassa siirtymisessä korkeakoulusta toiseenniin, että opinnot rakentuvat tarkoituksenmukaisella tavalla aiemmin opitun pohjalle opintojenpitkittymättä.

Hankkeeseen osallistuivat Savonia-ammattikorkeakoulu, Humanistinen ammattikorkeakoulu Kuopi-on koulutusyksikkö, Kuopion yliopisto ja Sibelius-Akatemian Kuopion osasto. Hanke toteutettiinESR-rahoituksella 1.8.2004-31.3.2006.

Hankkeen tavoitteina olivat- luoda yhteiset alakohtaiset toimintamallit, jonka mukaisesti siirtyminen, ensimmäisen

tutkinnon suorittamisen jälkeen, korkeakoulusta/yliopistosta toiseen voisi tapahtuamahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla

- kehittää siirtyvien opiskelijoiden valintamenettelyä ja opintojen ohjausta- sovittaa yhteen laadunhallintajärjestelmiä niin, että ne mahdollistavat yhteistoiminnan- saada koulutuksen sisällöt vastaamaan paremmin työelämän tarpeisiin- edistää kansainvälisyyttä, ja lisätä monikulttuurista suvaitsevaisuutta ja vuorovaikutusta.

Alussa selvitettiin opiskelijoiden kokemuksia toiseen korkeakouluun hakeutumisesta, opintoketjunjoustavuudesta ja aikaisempien opintojen hyväksilukemisesta. Alakohtaisissa työryhmissä (kauppa-tieteiden alalla, terveys- ja sosiaalialoilla sekä luonnontieteiden, ympäristötieteiden ja informaatio-tekniikan aloilla) työstettiin alakohtaiset opintoketjut sisältäen hakeutumisväylät, valintaperusteetsekä aikaisempien opintojen hyväksiluvut. Samanaikaisesti vertailtiin tutkintojen sisällöt. Siirtyviltäopiskelijoilta voidaan edellyttää täydentäviä opintoja ja siksi hankkeessa määriteltiin täydentävienopintojen käsite. Jatkossa tulee kuitenkin selvittää alakohtaisesti täydentävien opintojen sisällöt.Laadunhallintajärjestelmiä vertailtiin selkeyttämään ja tukemaan yhteistyötä. Ammattikor-keakoulujen hankkeessa tekemä ydinainesanalyysityö suuntaa koulutusta työelämän tarpeisiin.

Hankkeessa tehty työ osoitti Pohjois-Savon ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen onnistuneenprofiloitumaan eri tavalla. Koulutukset ovat suuntautuneet selkeästi joko ammatillisesti tai tieteel-lisesti, kuten duaalimalli edellyttää. Hanke ja toiminta alakohtaisissa työryhmissä koettiin tarpeel-liseksi ja koulutusyhteistyötä tukevaksi. Keskeisinä tuloksina nousi esiin myös erilaisia opintoketjujakulkevien opiskelijoiden neuvonnan ja ohjauksen tarve ja sen kehittäminen etenkin opintojenalkuvaiheessa. Perustellut hyväksilukemiskäytännöt tulee tehdä opiskelijoille läpinäkyviksi ja tun-netuiksi.

Yhteistyö tulee edelleen jatkumaan korkeakoulujen kesken muun muassa aluestrategiatyössä. Jat-kossa tulee varmistaa, että korkeakoulujen opetustarjonta tukee ja täydentää toistensa opetusta.Joustava opintoketju Pohjois-Savossa -hanke osoitti Pohjois-Savon ammattikorkeakouluilla ja yli-opistoilla olevan aito halu yhteistyöhön ja synergiaetujen etsimiseen.

8

AlkusanatAlkusanatAlkusanatAlkusanatAlkusanat

Pohjois-Savon yliopistot ja ammattikorkeakoulut tekevät laajasti ja vakiintuneesti yhteistyötä niinkorkeakouluopetuksen kuin tutkimus- ja kehittämistoiminnan alueella. Korkeakoulut ovatmäärittäneet yhteiset yhteistyö- ja kehittämistavoitteensa alueellisen kehittämisen strategiassaan2003-2010, joka päivitettiin syksyllä 2005 (http://www.uku.fi/).

Tämän yhteistyön puitteissa nousi tarve selvittää opiskelijoiden joustavia opintomahdollisuuksiaja joustavaa siirtymistä korkeakoulujen välillä tutkinnonuudistuksen periaatteiden mukaisesti jatarve löytää toimintamalleja, joilla voidaan varmistaa siirtymisestä huolimatta opintojen sujuva ete-neminen, mielekkäiden opintojen löytyminen ja osaamisen kehittyminen. Mielekkäiden opintojenlöytyminen ensimmäisen korkeakoulututkinnon jälkeen alueen korkeakouluista vahvistaa osal-taan opiskelijan kiinnostusta jäädä alueelle työhön. Tästä tarpeesta syntyi Joustava opintoketjuPohjois-Savossa -hanke (JOPS-hanke), jolle saatiin ESR-rahoitus.

Hankkeessa Pohjois-Savon korkeakoulut ovat etsineet ja luoneet keinoja vastata entistäjoustavammin ja kohdennetummin sekä opiskelijoidensa että maakunnan elinkeinoelämän ja julki-sen hallinnon odotuksiin. Nopeasti muuttuva kansallinen ja kansainvälinen toiminta edellyttävättyöntekijöiden ja osaajien elinikäistä kouluttautumisvalmiutta.

Hankkeen tulokset ovat toisaalta konkreettisia, välittömästi käyttöön otettavia yhteistyömuotojaja toimintamalleja, joita voidaan hyödyntää hyvin korkeakoulujen arkipäivässä. Toisaalta samoillakoulutusaloilla toimivat eri korkeakoulujen edustajat ovat oppineet tuntemaan toisiaan ja toisten-sa toimintatapoja ja luoneet pysyviä kumppanuussuhteita, jolloin on helpompi ottaa yhteyttä, löy-tää tarvittavaa tietoa ja ymmärtää toisen korkeakoulun opintovaatimuksia selvitettäessäkorvaavuuksia ja ohjattaessa opiskelijaa uusien opintojen alkuun.

Hanke toteutettiin yhdessä toimien ja aidosti tavoitteisiin pyrkien. Työryhmiin osallistui 101 henki-löä ja opetussuunnitelmien kehittämiseen ydinainesanalyysityössä noin 100 opettajaa. Opiskelijoi-den aktiivinen osallistuminen kyselyihin ja haastatteluihin sekä työryhmien toimintaan nosti vah-vasti esille opiskelijoiden näkökulman. Tästä lämmin kiitos kaikille hankkeeseen osallistuneille!

Ulla Voutilainen Tuula Peura Sirpa Suntioinenohjausryhmän projektipäällikkö ohjausryhmänpuheenjohtaja varapuheenjohtaja

9

1Euroopan yhtenäinen korkeakoulutusalue

10

11

1 Euroopan yhtenäinen korkeakoulutusalue

Pohjois-Savon yliopistot ja ammattikorkeakoulut - Kuopion yliopisto, Sibelius-Akatemian Kuopi-on osasto, Savonia-ammattikorkeakoulu ja Humanistisen ammattikorkeakoulun Kuopion koulutus-yksikkö - ovat omalta osaltaan rakentamassa yhtenäisen eurooppalaisen mallin mukaista korkea-koulutusaluetta. Vuonna 2004 alkaneen Joustava opintoketju Pohjois-Savossa -hankkeen tavoiteoli tukea tätä työtä ja samalla alueellista yhteistyötä. Seuraavassa käsitellään taustatekijöitä, jotkavaikuttivat hankkeen käynnistymiseen.

1.1 Bologna, Berliini, Bergen – haasteita meille ja muille

Bolognan prosessi sai alkunsa vuonna 1999 allekirjoitetusta Bolognan julistuksesta, jonka allekir-joitti 29 Euroopan maan korkeakoulutuksesta vastaavaa ministeriä. Tavoitteeksi asetettiin yhtenäi-sen eurooppalaisen korkeakoulutusalueen kehittäminen vuoteen 2010 mennessä. Tämä tarkoittimittavia käytännön toimenpiteitä seuraavilla alueilla: tutkintorakenteiden yhtenäistäminen, opinto-suoritusten mitoitusjärjestelmän perustaminen, korkeakoulutuksen laadunvarmistaminen, liikku-vuuden edistäminen, tutkintojen tunnustaminen sekä korkeakoulujen ja opiskelijoiden sitoutumi-nen. Lisäksi päätettiin kehittää yhteisiä eurooppalaisia opinto-ohjelmia ja opintokokonaisuuksia,lisätä alueen vetovoimaisuutta sekä panostaa elinikäiseen oppimiseen. Berliinin seurantakokouk-sessa vuonna 2003 keskeisiksi välitavoitteiksi vuoteen 2005 asetettiin kaksiportainen tutkinto-järjestelmä ja tutkintojen ja opintosuoritusten tunnustaminen Euroopan maissa sekä laadun-varmistus. (Berliini 2003)

Joustava opintoketju Pohjois-Savossa -hankkeen kannalta keskeisiä Bolognan prosessin tavoitteitaolivat kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen siirtyminen, opintosuoritusten mitoitusjärjestelmä,tutkintojen ja opintosuoritusten tunnustaminen ja laadunvarmistus.

Suomessa tutkintorakenteiden uudistaminen toteutettiin siirtymällä kaksiportaiseen tutkinto-järjestelmään. Tällä tarkoitetaan yliopistosektorin alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja javastaavasti ammattikorkeakoulusektorin ammattikorkeakoulu- ja ylempiä ammattikorkeakoulu-tutkintoja. Bergenin seurantakokouksessa 2005 rakennetta täydennettiin kolmiportaiseksi, jolloinmukaan otettiin tohtorintutkinnot. Tutkinnot määriteltiin niiden työmäärän, tason, oppimistulosten,pätevyyksien ja profiilin avulla. Bolognan prosessin tavoitteena on luoda kaikkia EU-maita koske-va Euroopan korkeakoulutusalueen tutkintojen viitekehys. (Bergen 2005)

Tutkintojen vertailtavuuden mahdollistamiseksi luotiin eurooppalainen opintojen mitoitus- ja suo-ritusten siirtojärjestelmä (ECTS). Opiskelijan lukuvuoden työmääräksi määriteltiin 1600 tuntia,mikä vastaa 60 ECTS-opintopistettä. ECTS-järjestelmän periaatteena on taata opiskelijalle tasai-nen vuosittainen kuormitus. Opintojaksot mitoitetaan keskiarvo-opiskelijan todellisen työmääränmukaisesti. Mitoituksessa otetaan huomioon niin kontaktiopetus kuin muu opintojakson suoritta-misen edellyttämä työ. (Liljander 2004)

Edellä mainittu mitoitusjärjestelmä tukee opintosuoritusten tunnustamista ja helpottaa niin toi-sessa maassa kuin omassa maassa suoritettujen aiempien korkeakouluopintojen hyväksilukemista.Bergenissä 2005 ministerit asettivat välitavoitteeksi vuodelle 2007 joustavien opintopolkujen ke-hittämisen siten, että aiempien opintojen tunnustamista laajennetaan korkeakouluopinnoista myösmuihin aiempiin opintoihin. (Bergen 2005) Merkittävää on, että Berliinissä 2003 ministerit painot-tivat ensimmäisen korkeakoulututkinnon (1. syklin) opintojen tuottavan kelpoisuuden toisen kor-keakoulututkinnon (2. syklin) suorittamiseen. Vastaavasti toisen korkeakoulututkinnon suorittaneillatulisi olla mahdollisuus kolmannen eli 3. syklin korkeakoulututkintoon eli tohtoriopintoihin. (Ber-

12

liini 2003). Kantaa ei oteta korkeakoulujärjestelmään eli siihen perustuuko se yhden vai kahdenpilarin malliin, joka on voimassa Suomessa. Kolmannen syklin tutkintoon johtavan koulutuksenlähtötasoksi on Suomessa määritelty ylempi korkeakoulututkinto (OPM 2005:4 ja Laki yliopisto-lain muuttamisesta 715/2004).

Eurooppalaisen korkeakoulutusalueen rakentamisessa tavoitteena on vakuuttaa kansainvälinenkoulutuksen kenttä eurooppalaisen korkeakoulutuksen korkeasta laadusta ja siten lisätä kilpailu-kykyä. Laadunvarmistuksella tarkoitetaan korkeakoulujen ja/tai koulutusohjelmien sisäistä ja ul-koista arviointia. Lisäksi painotetaan opiskelijoiden osallistumista arviointiin ja arviointitulostenjulkisuutta. Laadunvarmistuksessa käyttöön tulevat yhteiset eurooppalaiset kriteerit ja vertailukel-poiset menettelytavat, joista European Association for Quality Assurance in Higher Education(ENQA) on tehnyt ehdotuksen.Kansallisella tasolla on otettu vastaavasti käyttöön akkreditointi-,sertifiointi- tai muu vastaava järjestelmä. Laadunvarmistus on kunkin korkeakoulun tehtävä. (Bergen2005)

Edellä esitetyt haasteet on otettu prosessiin sitoutuneissa maissa jopa yllättävän aktiivisesti vas-taan ja yhtenäisen korkeakoulutusalueen rakentuminen Euroopan maissa on käynnissä. Näin myösSuomen yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa, joissa se merkitsi laajaa tutkintorakenteiden uu-distamista otettaessa käyttöön kahden syklin tutkinnot. Molemmilla sektoreilla tutkintojen laa-juutta ja sisältöjä on arvioitu ja kehitetty määrittelemällä tutkinnon vaatimat kompetenssit ja laati-malla ydinainesanalyysit.

1.2 Bolognan prosessin vaikutukset Suomen yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa

Kaksiportainen tutkinto Suomen korkeakoulujärjestelmässä perustuu kahden pilarin järjestelmääneli ns. duaalimalliin, jonka muodostavat yliopisto- ja ammattikorkeakoulututkinnot yhdessä. Yliopisto-tutkinnot ovat tieteellisesti ja ammattikorkeakoulututkinnot ammatillisesti suuntautuneita tutkin-toja. Tutkintojen profiilit ovat erilaiset ja tutkintojen tuottamat tiedot, taidot ja kompetenssit ero-avat toisistaan. (OPM 2005:4)

Tutkintorakenneuudistuksen tavoitteena oli kehittää yliopiston alemmasta korkeakoulututkinnostaoma itsenäinen tutkintonsa, joka muodostaa pohjan ja edellytykset ylempään korkeakoulu-tutkintoon johtaville opinnoille ja joka toisaalta antaa valmiudet siirtyä työelämään. Alemman tut-kinnon aseman vahvistaminen tuo yliopistoihin monimuotoisemmat sisääntulo- ja ulosmenoväylät,ja sillä voidaan vastata siten opiskelijoiden yksilöllisiin tarpeisiin ja työelämän monimuotoisiinvaatimuksiin. Alemman korkeakoulututkinnon myötä on oletettavaa, että opintonsa keskeyttäneidenmäärä yliopistoissa tulee vähenemään. (OPM 39:2002)

Ammattikorkeakoulututkinnot antavat opiskelijoille ammatillisen asiantuntemuksen. Opintojensujuvuuden kannalta nähtiin tärkeänä, että myös ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneilla opis-kelijoilla on mahdollisuus jatkaa työelämäorientoituneita, tutkintoon johtavia opintojaan eteen-päin. Tätä tarkoitusta varten vuonna 2005 vakinaistettiin kokeiluajan jälkeen ammattikorkeakoulunylemmät tutkinnot (ylempi ammattikorkeakoulututkinto). Tällöin opiskelija voi jatkaa työelämä-orientoituneita opintojaan eteenpäin eikä hänen tarvitse siirtyä tieteellisesti orientoituneisiin opin-toihin. (OPM 2003: 27)

Ammattikorkeakoulututkinnot (AMK-tutkinto ja ylempi AMK-tutkinto) ovat säädösten mukaankorkeakoulututkintoja, jotka tuovat kelpoisuuden virkoihin ja toimiin, joihin kelpoisuusvaatimuksenaon korkeakoulututkinto. Ammattikorkeakoulujen tutkinnot on siten katsottu tasoltaan vastaavik-si yliopistojen alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon kanssa. Ammattikorkeakoulutut-

13

Opetusministeriön (OPM) asettama työryhmä (2005:4) laati esityksen Suomen korkeakoulu-tutkintojen viitekehykseksi, jossa korkeakoulututkinnot jaettiin kolmeen sykliin (kuva 1.1). Ensim-mäisen syklin tutkinnon muodostavat yliopiston alempi korkeakoulututkinto (kandidaatin tutkin-to) ja ammattikorkeakoulun ammattikorkeakoulututkinto (AMK-tutkinto). Ensimmäisen syklinopintoihin vaatimuksena on vähintään kolmivuotinen toisen asteen tutkinto tai korkeakoulunmuutoin toteamat riittävät valmiudet. Ensimmäisen syklin tutkinto antaa muodollisen lähtötasontoisen syklin tutkintoon johtaviin opintoihin. Yliopistoissa opiskelijat valitaan pääsääntöisesti suo-rittamaan saman alan ja pääaineen alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa. Ammatti-korkeakouluissa opiskelijat valitaan suorittamaan ammattikorkeakoulututkintoa, jonka jälkeenopiskelijoilla tulee olla tutkinnon jälkeen suoritettuna kolmen vuoden alan työkokemus. Jos opis-kelijat siirtyvät tasolta tai korkeakoulusektorilta toiselle, korkeakoulut voivat edellyttää opiskeli-joita suorittamaan täydentäviä opintoja, ellei aikaisempi tutkinto vastaa sisällöltään suoritettavantutkinnon edellyttämiä vaatimuksia. (OPM 2005: 4) Toisen syklin tutkintoja ovat yliopiston ylempikorkeakoulututkinto (maisterintutkinto) ja ammattikorkeakoulun ylempi ammattikorkeakoulu-tutkinto. Kolmannen syklin tutkinnon muodostavat yliopiston lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot,joihin edellytyksenä on ylempi korkeakoulututkinto. (OPM 2005: 4)

kinnoissa ja yliopiston korkeakoulututkinnoissa olevat erot ilmenevät tutkintojen tavoitteissa jasisällöissä. Tutkintorakenneuudistuksessa näitä sisällöllisiä eroja haluttiin entisestään korostaa.Laajuuksiltaan kahden syklin tutkinnot ovat sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa pää-osin yhtä laajat (300-330 op) (kuva 1.1). Yliopistoissa alemman korkeakoulututkinnon laajuus on180 op ja ylemmän korkeakoulututkinnon laajuus 120-150 op. Ammattikorkeakouluissa AMK-tutkinnon laajuus on 180-270 op ja ylempi AMK-tutkinto on laajuudeltaan 60-90 op. (OPM 39:2002).

AMK-tutkintolaajuus 180 - 270 op

123456789012345678901123456789012345678901123456789012345678901123456789012345678901123456789012345678901123456789012345678901123456789012345678901123456789012345678901123456789012345678901123456789012345678901123456789012345678901

3 vuoden alantyökokemus

ylempi AMK-tutkinto

laajuus 60 - 90 op

laajuus yhteensä300 - 330 op

123456789012345678901234567890121212345678901234567890123456789012121234567890123456789012345678901212123456789012345678901234567890121212345678901234567890123456789012121234567890123456789012345678901212123456789012345678901234567890121212345678901234567890123456789012121234567890123456789012345678901212123456789012345678901234567890121212345678901234567890123456789012121234567890123456789012345678901212123456789012345678901234567890121212345678901234567890123456789012121234567890123456789012345678901212123456789012345678901234567890121212345678901234567890123456789012121234567890123456789012345678901212123456789012345678901234567890121212345678901234567890123456789012121234567890123456789012345678901212123456789012345678901234567890121212345678901234567890123456789012121234567890123456789012345678901212123456789012345678901234567890121212345678901234567890123456789012121234567890123456789012345678901212123456789012345678901234567890121212345678901234567890123456789012121234567890123456789012345678901212123456789012345678901234567890121212345678901234567890123456789012121234567890123456789012345678901212123456789012345678901234567890121212345678901234567890123456789012121234567890123456789012345678901212123456789012345678901234567890121212345678901234567890123456789012121234567890123456789012345678901212123456789012345678901234567890121212345678901234567890123456789012121234567890123456789012345678901212123456789012345678901234567890121212345678901234567890123456789012121234567890123456789012345678901212123456789012345678901234567890121212345678901234567890123456789012121234567890123456789012345678901212123456789012345678901234567890121212345678901234567890123456789012121234567890123456789012345678901212123456789012345678901234567890121212345678901234567890123456789012121234567890123456789012345678901212123456789012345678901234567890121212345678901234567890123456789012121234567890123456789012345678901212123456789012345678901234567890121212345678901234567890123456789012121234567890123456789012345678901212123456789012345678901234567890121212345678901234567890123456789012121234567890123456789012345678901212

alempi korkea-koulututkinto

laajuus 180 op

ylempi korkea-koulututkinto

laajuus 120 - 150 op

laajuus yhteensä300 - 330 op

tohtorin ja lisensiaatintutkinnot

YLIOPISTO AMMATTIKORKEA-KOULU

1. sykli3 v

2. sykli2 v

3. sykli4 v

2. sykli1 - 1½ v

1. sykli3½ - 4½ v

Kuva 1.1 Kahden pilarin malli eli duaalimalli Suomessa.

14

Yliopistot

Yliopistoissa tutkintorakenneuudistus otettiin käyttöön 1.8.2005 alkaen. Vaikka suomalainenkorkeakouluopetus on ollut kansainvälisesti arvostettua, on ongelmana ollut opintojen pitkittymi-nen ja tutkinnon myöhäinen suorittaminen. Näihin ongelmiin ovat vaikuttaneet muun muassa hi-das siirtyminen toiselta asteelta korkea-asteelle, opiskelijoiden sitoutumattomuus täysipäiväiseenja monivuotiseen opiskeluun, runsas työssäkäynti, normilaajuutta laajemmat tutkinnot ja puutteetopetusjärjestelyissä ja opinto-ohjauksessa. Ongelmiin paneuduttiin tutkintorakenteen uudistami-sen myötä. (OPM 2003:27, OPM 39:2002) OPM tuki suomalaisten yliopistojen tutkintorakenne-uudistusta ja opintoaikojen lyhentämiseen tähtäävää työtä Walmiiksi Wiidessä Wuodessa (W5W)-hankkeen avulla. Sen aikana koottiin valtakunnalliset koulutusalakohtaiset työryhmät, joissa selvi-tettiin tutkintorakenneuudistukseen liittyviä koulutusalakohtaisia erityispiirteitä ja linjauksia. Uu-distus edellytti yliopistoilta perusteellista opetussuunnitelmien uudistamistyötä, opetuksen sisältöjenydinainesanalyysia, opintojen oikeaa mitoittamista sekä opiskelijoiden opintojen ohjaukseen liit-tyvien kysymysten ja uudenlaisten ohjausmuotojen tarkastelua. Tutkintorakenneuudistuksen myö-tä yliopistoille laadittiin yksi yhtenäinen tutkintoasetus ja opintoaikojen lyhentämiseen pyrittiinsiirtymällä kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen, jolloin valmistuminen olisi mahdollista viidessävuodessa. Opintoviikkojen tilalle otettiin eurooppalaisittain vertailukelpoinen opintopiste-mitoitusja henkilökohtaiset opintosuunnitelmat (HOPS) otetaan laajasti käyttöön vuoteen 2006 mennes-sä. (http://www.oulu.fi/w5w/projekti.html, 22.11.05)

Ammattikorkeakoulut

Tutkintorakenteen uudistaminen ammattikorkeakouluissa lähti liikkeelle ammattikorkeakoulujenjatkotutkintokokeilulla 2002. Laki ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnoista oli voimassa 31.7.2005asti, minkä jälkeen uudet ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot vakinaistettiin (423/2005).Ammattikorkeakoulujen rehtoreiden neuvosto Arene käynnisti yhdessä OPM:n kanssa Ammatti-korkeakoulujen osallistuminen eurooppalaiseen korkeakoulutusalueeseen eli ECTS-hankkeensyyskuussa 2004. Hanke käynnisti laajan Bolognan prosessin mukaisen opetussuunnitelman uudis-tamiseen liittyvän työn, joka vastaa yliopistojen opetussuunnitelmatyötä. Ensimmäisessä vaiheessa(1.9.2004-31.7.2005) otettiin käyttöön ECTS-mitoitusjärjestelmän, tutkintotodistuksen liite jatutkintojen viitekehys. Toisen vaiheen (1.8.2005-31.12.2006) painopistealueet ovat koulutusala- jakoulutusohjelmakohtainen opetussuunnitelmatyö ja osaamistavoitteiden määrittely, ammatti-korkeakoulujen opetussuunnitelman uudistamistyön tukeminen, ammattikorkeakouluille annet-tujen suositusten (lukuvuoden kesto, harjoittelun mitoitus yms.) toteutumisen seuranta sekä yh-teistyö ylempien AMK-tutkintojen seurantaryhmän kanssa. (Isokallio ja Auvinen 2005) Opinto-pistejärjestelmään siirryttiin joustavasti vuoden 2005 aikana muuttaen opintoviikot opintopisteiksilaskennallisesti. Opintopisteet olivat käytössä kaikissa ammattikorkeakouluissa viimeistään 1.8.2005alkaen. Lukuvuoden 2006-2007 opetussuunnitelmassa opintojaksot on mitoitettu sisältöjen tar-kastelun ja ydinainesanalyysien avulla opintopisteiksi.

Yhteistyössä Arenen koulutusalakohtaisten kehittämisryhmien kanssa tehtävä opetussuunnitelmatyökestää vuoden 2006 loppuun. Tavoitteena on pyrkiä varmistamaan opetussuunnitelmatyöntasalaatuisuus ja -tahtisuus sekä AMK-tutkintojen eurooppalainen yhteismitallisuus yleisellä tasol-la. Opetussuunnitelmatyöhön liittyvät ydinainesanalyysit, opintojen kuormittavuuden tarkastelu jaoppimistulosten kuvausten laatiminen. Työ tehdään seitsemässä valtakunnallisessa alakohtaisessatyöryhmässä. (Isokallio ja Auvinen 2005)

15

1.3 Opiskelijan joustava siirtyminen korkeakoulujen välillä

Suomalaista korkeakoulujärjestelmää on kehitetty joustavaksi ja erilaiset opintopolutmahdollistavaksi laajoine aikuis- ja täydennyskoulutusmahdollisuuksineen (OPM 39:2002). OECD:ntekemien maaselvitysten mukaan näyttää siltä, että monissa maissa, myös Suomessa, nuorten ha-keutuminen ammatillisista perusopinnoista korkea-asteen opintoihin on lisääntynyt. Suomessaopetusministeriön tavoitteena on, että ammattikorkeakoulujen aloittavista opiskelijoista 25 % onsuorittanut ammatillisen tutkinnon. Myös nuoret itse haluavat varmistaa, että väylä opinnoissa eteen-päin on olemassa. (Laukkanen (toim.) 2004)

Bolognan prosessin esille nostama joustava siirtyminen korkeakoulusektorien välillä on OECD:nmaakohtaisen selvityksen yksi kehittämisehdotus. Korkeakoulusta valmistuneille tulisi taata mah-dollisuus valita ja liikkua ammattikorkeakoulu- ja yliopistosektorin välillä. Selvityksen mukaan siir-tymistä tulisi helpottaa nykyisestään. Ammattikorkeakoulusta tulee valmistumaan AMK-tutkinnonsuorittaneita vuosittain noin 23000, josta 20000 nuorten ja 3000 aikuiskoulutuksesta. Näistä kol-masosa valmistuu tekniikan alalta, vajaa kolmannes liiketalouden alalta ja muut muilta aloilta. Onarvioitu, että 10-15% AMK-tutkinnon suorittaneista (2300-3400 henkilöä) jatkaa vuosittain ylem-pään AMK-tutkintoon. Osan AMK-tutkinnon suorittaneista arvioidaan selvityksen mukaan siirty-vän suorittamaan ylempää korkeakoulututkintoa yliopistoihin saadakseen kelpoisuuden tieteelli-siin jatko-opintoihin (OPM 39:2002). OECD:n työryhmä totesi koulutuksesta työelämään siirtymi-sen muuttuneen monimuotoisemmaksi, koska jo opiskelijat yhdistävät opiskelun ja työssäkäynninmonin eri tavoin. Työryhmän mukaan elinikäiseen oppimiseen kannustaminen ja joustavien koulutus-väylien rakentaminen takaavat mahdollisuuden henkilökohtaisten ja sosiaalisten valmiuksien ke-hittämiseen. (Laukkanen (toim.) 2004)

Seuraavassa käsitellään joustavaan siirtymiseen liittyviä asioita, jotka tulevat keskeisinä myös hank-keen toteutuksessa esille. Kappaleissa 1.3.1-1.3.6 kuvataan nykykäytäntöjä sekä yliopistojen ettäammattikorkeakoulujen opiskelijavalinnassa, opintojen ohjauksessa, aiempien korkeakouluopintojenhyväksilukemisessa, täydentävissä opinnoissa, korkeakoulujen laadunvarmistuksessa sekäopetussuunnitelmatyön kehittämisessä.

1.3.1 Opisk1.3.1 Opisk1.3.1 Opisk1.3.1 Opisk1.3.1 Opiskelijaelijaelijaelijaelijavalintavalintavalintavalintavalinta

Yliopistot

Yliopistot päättävät itse opiskelijaksi ottamisesta ja opiskelijavalinnan perusteista. Opiskelijat vali-taan pääsääntöisesti suorittamaan sekä alempaa että ylempää korkeakoulututkintoa. Yliopistotvoivat valita opiskelijat myös pelkästään alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon tai jatko-tutkintoon. Alemman korkeakoulututkinnon pohjana toimivat lukio-opinnot tai niitä tasoltaanvastaava koulutus ja ylemmän korkeakoulututkinnon pohjana alempi korkeakoulututkinto tai sitätasoltaan vastaava koulutus. (Laki yliopistolain muuttamisesta 715/2004.) Ylioppilastutkinnon li-säksi kelpoisia alempaan tai alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon ovat muun muassaammattikorkeakoulututkinnon, ammatillisen korkea-asteen tutkinnon, ammatillisen opistoasteentutkinnon tai vähintään kolmevuotisen ammatillisen tutkinnon suorittaneet henkilöt. Ylempäänkorkeakoulututkintoon kelpoisia ovat henkilöt, joilla on soveltuva alempi korkeakoulututkinto,soveltuva ammattikorkeakoulututkinto tai soveltuva ulkomainen koulutus, joka antaa asianosaisessamaassa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin. Yliopistot voivat edellyttää valitsemiltaanopiskelijoilta täydentäviä opintoja, jotta he saavuttavat koulutuksessa tarvittavat valmiudet. (Lakiyliopistolain muuttamisesta 715/2004)

16

OPM:n asettama yliopistojen kaksiportaisen tutkintorakenteen toimeenpanoa selvittänyt työryh-mä näkee tärkeäksi, että yliopisto voi ottaa ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutuk-seen myös henkilöitä, joiden aiempi koulutus eroaa sisällöllisesti saman alan tai oppiaineenkandidaatintutkintoon johtavasta koulutuksesta, mikäli opiskelija suorittaa puuttuvien valmiuksiensaavuttamiseksi täydentäviä opintoja. Täydentävien opintojen laajuus olisi enintään 60 opinto-pistettä. (OPM 39:2002)

Ammattikorkeakoulut

Kelpoisuus ammattikorkeakouluopintoihin määritellään ammattikorkeakoululaissa (411/2000).Hakijalla tulee olla lukion opinnot tai ylioppilastutkinto, ammatillinen perustutkinto tai vastaavatopinnot suoritettuna, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998) tarkoitettuammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto tai niitä vastaava aikaisempi tutkinto tai edellä tarkoi-tettuja tutkintoja vastaavat ulkomaiset opinnot. Ammattikorkeakoulu voi ottaa opiskelijaksi myöshenkilön, jolla katsotaan olevan riittävät tiedot ja taidot ammattikorkeakouluopintoihin. Ylempäänammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin valittavalla henkilöllä tulee olla suoritettunasoveltuva ammattikorkeakoulututkinto tai muu soveltuva korkeakoulututkinto sekä vähintäänkolmen vuoden työkokemus kyseiseltä alalta. Erikseen mainitaan käsiteollisuus-, taideteollisuus-ja taidealat, joilla työkokemuksen voi korvata vastaavan pituinen taiteellinen toiminta. Kyseisessälaissa ei mainita täydentävistä opinnoista (Laki ammattikorkeakoululain muuttamisesta 411/2005),mutta ammattikorkeakoulu- ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon laajuudet (kuva 1.1) onmääritelty valtioneuvoston asetuksessa ammattikorkeakouluista (352/2003).

1.3.21.3.21.3.21.3.21.3.2 Opintojen ohjaus Opintojen ohjaus Opintojen ohjaus Opintojen ohjaus Opintojen ohjaus

Lähtökohtana opintojen ohjaukselle tulee olla opiskelijan vastuu omista opinnoistaan. Myösammattikorkeakoululla tai yliopistolla on vastuu koulutuksen ja opintojen ohjauksen järjestämi-sestä niin, että se auttaa opiskelijaa mielekkään opintokokonaisuuden suunnitteluun ja sen suorit-tamiseen normiajassa. Opintojen ohjauksen organisoinnin onnistumisessa keskeistä on opintojenohjauspalveluista tiedottaminen. Opiskelijat ovat kokeneet epävirallisen ohjauksen olevan joskusjopa pääasiallinen muoto saada ohjausta. Erilaisia opintojen ohjausmenetelmiä ovat muun muassahenkilökohtainen ohjaus, ryhmäohjaus, vertaisohjaus ja internet-pohjainen ohjaus. (Moitus ym. 2001)

Yliopistot

Yliopistoissa ohjauksen tehostamisen tarve on ollut jo pitkään esillä ja sen oletetaan korostuvanentisestään siirryttäessä uuteen tutkintorakenteeseen. Ohjauksen tehostaminen ja henkilökohtai-set opintosuunnitelmat (HOPSit) lisäävät opintojen suunnitelmallisuutta ja lyhentävät opiskelu-aikoja. HOPSien käyttöönoton tavoitteena on ollut muun muassa mahdollistaa opiskelijoiden yk-silöllisiä opintopolkuja, määritellä tutkintoon kuuluvia opintoja etukäteen, lyhentää tutkintojensuoritusaikoja ja tukea opintojen etenemistä opiskelu- ja elämäntilanteiden muutoksissa. (Anselaym. 2005) Tutkintorakenteen uudistamisen oletetaan lisäävän paitsi opiskelijoiden opintojen ohja-uksen niin myös uusien ohjausmuotojen tarvetta yliopistoissa. Tämän vuoksi Walmiiksi WiidessäWuodessa -hankkeen avulla on tarjottu yliopistojen henkilökunnalle tukea ja koulutusta opiskeli-joiden ohjaukseen, erilaisiin opetussuunnittelun ja ohjauksen menetelmiin ja työkaluihin. (http://www.w5w.fi/kuopio, 24.11.05)

17

Ammattikorkeakoulut

Ammattikorkeakouluissa henkilökohtaisten opintosuunnitelmien tai lukusuunnitelmien (HOPS)laatiminen on hyvin yleistä. Opiskelija laatii itse HOPSin, jonka vastuuopettaja vahvistaa. Opinto-jen ohjaukseen panostetaan ja siitä vastaavat ammattikorkeakoulun yksiköissä opinto-ohjaajat(OPOt), uraohjaajat, hops-ohjaajat, opettajatuutorit, luokanvalvojat, ryhmäohjaajat, teemavastaavat,opintosihteerit sekä opiskelijatuutorit. Jokainen opettaja osallistuu opiskelijoiden ohjaukseen janeuvontaan omalla panoksellaan. Opintojen ohjauksen tehtävänä on tukea orientoitumista ja si-toutumista AMK-opintoihin, ammattitaidon kehittymistä, opintojen etenemistä ja työelämään siir-tymistä. Opiskelijatuutori eli vertaistuutori ohjaa uusia aloittavia opiskelijoita erityisesti opintojenalkuvaiheessa. Ura- ja rekrytointipalveluiden tavoitteena on tukea opiskelijan ammatillista kehitty-mistä, opastaa opintoihin ja urasuunnitteluun liittyvissä asioissa sekä auttaa harjoittelu- ja työpai-kan löytämisessä. (Savonia-ammattikorkeakoulun opinto-opas 2005-2006 ja Humanistisen ammatti-korkeakoulun opinto-opas 2005-2006)

1.3.3 1.3.3 1.3.3 1.3.3 1.3.3 Aiempien kAiempien kAiempien kAiempien kAiempien korkorkorkorkorkeakeakeakeakeakouluopintojen houluopintojen houluopintojen houluopintojen houluopintojen hyväksilukyväksilukyväksilukyväksilukyväksilukeminenemineneminenemineneminen

Bolognan prosessin yhtenä tavoitteena on opiskelijan aiemmin opitun osaamisen lisääntyvä hyväksi-lukeminen myöhemmissä opinnoissa. OPM:n asettaman Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnus-tamista koulutusjärjestelmässä selvittäneen työryhmän mukaan opiskelijan aiempia opintoja taiaiemmin hankittua osaamista hyväksytään kyseessä olevan tutkinnon opintoihin suorituksiksi, josaiemmat opinnot tai osaaminen ovat tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään opetussuunnitelmanmukaisia. Hyväksilukemalla voidaan korvata pakollisia opintoja tai hyväksiluettavat opinnot/osaa-minen voidaan hyväksyä valinnaisiin tai vapaastivalittaviin opintoihin. Hyväksiluettujen opintojenarvosanat siirretään suoritettavan tutkinnon opintojen arvosanoiksi. Korkeakoulu voi tarvittaessaedellyttää, että osaamisen vastaavuus osoitetaan erilaisilla näytöillä. Hyväksilukemisella on tarkoi-tus välttää opintojen päällekkäisyyttä ja lyhentää opiskeluaikaa. (OPM 2004:27)

Yliopistot

Yliopistojen tutkintoja koskeva valtioneuvoston asetus (794/2004) sisältää säännöksen opintojenhyväksilukemisesta. Yliopiston päätöksen mukaan opiskelija saa lukea hyväkseen muussa kotimai-sessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa tai muussa oppilaitoksessa suorittamiaan opintoja sekäkorvata tutkintoon kuuluvia opintoja muilla samantasoisilla opinnoilla. Edelleen opiskelija saa yli-opiston päätöksen mukaan lukea hyväkseen sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja myös muullatavoin osoitetulla osaamisella. (Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 794/2004)

Suomen yliopistojen rehtorien neuvosto on antanut vuonna 1994 suomalaisissa ja ulkomaisissakorkeakouluissa suoritettujen opintojen hyväksilukemista koskevan suosituksen:

"Hyväksilukemisen lähtökohta on, että toisessa kotimaisessa korkeakoulussa suoritetutopinnot hyväksytään mahdollisimman täysimääräisinä tutkintoon, edellyttäen, että ne sopivatkorkeakoulun opetussuunnitelman tavoitteisiin. Suositeltavaa on, että vältetään samansuorituksen käyttö useammassa tutkinnossa. On kuitenkin selvää, ettei hyvin samantapaistenkieli-, yleis- tai aineopintojen suorittaminen moneen kertaan useassa korkeakoulussa oleoikeaa korkeakoulujen tai opiskelijoiden resurssien käyttöä." (OPM 2004:27)

OPM:n asettaman Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamista koulutusjärjestelmässäselvittäneen työryhmän raportissa todetaan, että ammattikorkeakouluopintojen hyväksilukemistakoskevat käytännöt vaihtelevat hyvin paljon aloittain ja yliopistoittain. Opintoja luetaan hyväksi

18

muutamista kymmenistä opintoviikoista yli sataan opintoviikkoon. Myös OECD:n arviointiryhmätotesi yliopistojen hyväksilukukäytännöissä olevan kirjavuutta. OPM:n edellä mainittu työryhmätoteaa hyväksilukemista rajoittavan yliopisto-opetuksen korkeat tasovaatimukset, sillä ylemmänkorkeakoulututkinnon suorittaneen on hallittava oma alansa niin hyvin, että hän voi halutessaanjatkaa opintojaan tohtorin tutkintoon asti. (Laukkanen (toim.) 2004)

Ammattikorkeakoulut

Ammattikorkeakoulujen tutkintosäännöissä on korkeakoulukohtaisia hyväksilukemisohjeitaammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen mukaisesti. (352/2003) Monessaammattikorkeakoulussa on opintojen hyväksilukemista varten pysyvästi nimetty toimikunta, jokaesittelee tai päättää opiskelijoiden anomusten ja selvitysten perustella hyväksilukemista. Opinto-ohjaajat avustavat opiskelijoita tarpeellisten todistusten ja selvitysten teossa. Johtosäännöistä jaopinto-oppaista selviää, miten kyseinen ammattikorkeakoulu on järjestänyt hyväksilukemista kos-kevan päätöksenteon. Mikäli opintotasoa tai -laatua ei voida täsmällisesti todeta todistusten pe-rusteella, voi opiskelija osoittaa osaamisensa näyttökokeella, tentillä tai työsuorituksella.

Tutkintosäännöissä siirto-opiskelija tarkoittaa opiskelijaa, joka siirtyy toisesta ammatti-korkeakoulusta suorittamaan samaa tutkintoa samassa koulutusohjelmassa. Ongelmana on opis-kelijoiden näkökulmasta katsoen se, että ammattikorkeakoulujen kesken on vielä suuria erojahyväksilukemiskäytänteissä. Opiskelijat toivoivat, että ammattikorkeakoulut tekisivät keskinäistäyhteistyötä ja selkiinnyttäisivät hyväksilukukäytäntöjään. (OPM 2004:27).

1.3.4 1.3.4 1.3.4 1.3.4 1.3.4 Täydentävät opinnot ja liikkuvuus kTäydentävät opinnot ja liikkuvuus kTäydentävät opinnot ja liikkuvuus kTäydentävät opinnot ja liikkuvuus kTäydentävät opinnot ja liikkuvuus korkorkorkorkorkeakeakeakeakeakouluissaouluissaouluissaouluissaouluissa

Täydentävät opinnot -käsitteen sisältö on toistaiseksi määrittelemätön. Yliopistolaissa (Laki yli-opistolain muuttamisesta 715/2004) mainitaan, että yliopisto voi edellyttää opiskelijaksi valitultahenkilöltä täydentäviä opintoja. Täydentävien opintojen suorittamisajankohtaa eikä täydentävistäopinnoista vastuussa olevaa tahoa määritellä. Valtakunnallisella tasolla ei ole otettu kantaatäydentävien opintojen suorittamisajankohtaan eikä täydentävistä opinnoista vastuussa olevaantahoon. Opiskelijoita ja korkeakouluja kiinnostaa tietää, kuka maksaa täydentävät opinnot, mitkäovat opiskelijoiden opintososiaaliset edut täydentävien opintojen suorittamisen aikana ja niidenvaikutus opiskeluaikaan. Tällä hetkellä epäselväksi jää, kenen opiskelijoita opintojaan täydentävätopiskelijat ovat ja kenen vastuulla on ohjauksen järjestäminen sekä miten rakennetaan yhteystutkinnon antavan yliopiston ja tiedekunnan ohjaukseen. Yliopistojen Walmiiksi Wiidessä Wuodessa-hankkeessa on pohdittu täydentäviä opintoja. Näiden suorittaminen voisi tapahtua osana kandi-daatin tai maisterin tutkintoa taikka ennen maisterin tutkintoa esimerkiksi avoimessa yliopistossa.Myöskään ammattikorkeakoulusektorilla ei ole laajasti keskusteltu täydentävistä opinnoista eikäsitä tuoda esille ammattikorkeakoululaissa. On esimerkiksi epäselvää, joutuuko kandidaatin elialemman korkeakoulututkinnon (laajuus 180 op) suorittanut henkilö hakeutuessaan ylempäänAMK-tutkintoon täydentämään ensin opintonsa vastaamaan AMK-tutkintoa (laajuus 180-270 op).

1.3.5 K1.3.5 K1.3.5 K1.3.5 K1.3.5 Korkorkorkorkorkeakeakeakeakeakoulujen laadunoulujen laadunoulujen laadunoulujen laadunoulujen laadunvarmistusvarmistusvarmistusvarmistusvarmistus

Korkeakoulutuksen laadunvarmistuksen kehittäminen on yksi keskeisiä kehittämiskohteita EU:ssavuoteen 2010 mennessä. Suomessa korkeakoulujen arviointineuvoston (KKA) tehtäväksi annet-tiin korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointien käynnistäminen. Auditointien ta-voitteena on varmistaa, että korkeakouluilla on toiminnan jatkuvaa kehittämistä tukevat laadun-varmistusjärjestelmät. (Korkeakoulujen arviointineuvosto 2005) Vastaavasti korkeakoulujen teh-

19

tävänä on lain mukaan vastata koulutuksen, opetuksen ja muun toiminnan laatutasosta, niiden arvi-oinnista ja osallistumisesta ulkopuoliseen arviointiin. Arviointien tulokset ovat julkisia. (Yliopisto-laki 645/97 ja Ammattikorkeakoululaki 351/03)

Laadunvarmistusjärjestelmä on osa korkeakoulun johtamista, strategiatyötä ja sisäistä tulosohjaustaja sen tuottama tieto hyödyttää korkeakoulua, sen henkilökuntaa, opiskelijoita ja potentiaalisiaopiskelijoita. Siirtyminen korkeakoulusta toiseen ja aiempien opintojen hyväksyminen edellyttä-vät, että asianomaiset korkeakoulut tuntevat toistensa toimintatavat ja toiminnan laadukkuuden,olipa kyseessä sitten kansainvälinen tai suomalainen korkeakoulu. Laadunvarmistuksen uskotaanparantavan myös opiskelijoiden oikeusturvaa ja mahdollisuuksia osallistua koulutuksen kehittämi-seen.

1.3.6 Opetussuunnitelmien kehittäminen1.3.6 Opetussuunnitelmien kehittäminen1.3.6 Opetussuunnitelmien kehittäminen1.3.6 Opetussuunnitelmien kehittäminen1.3.6 Opetussuunnitelmien kehittäminen

Osana laajaa eurooppalaisen korkeakoulutusalueen rakentamista on opetussuunnitelmien kehit-täminen muun muassa ydinainesanalyysien avulla. Opetussuunnitelma on keskeinen osa opetuk-sen ja opintojen suunnittelussa niin opettajalle kuin opiskelijalle. Se on määritelty mm. seuraavasti:

”Opetussuunnitelma on opetuksen ja opintojen suunnittelun väline. Sen avulla opetuksestamuodostetaan hallittu ja ehjä kokonaisuus. Opetussuunnitelmassa nimetään tutkintoonjohtavan koulutuksen opintokokonaisuudet ja opintojaksot. Niille määritellään tavoitteet,opintojen laajuus ja ydinaines sekä rakennetaan opintojaksojen väliset yhteydet japeräkkäisyydet kumuloituvan oppimisen edellyttämällä tavalla. Opetussuunnitelmassakuvataan myös käytetyt opetusmenetelmät ja oppimisen arvioinnin muodot. Opetus-suunnitelmassa tuodaan näkyviin opiskelijan opintopolku ja luodaan puitteet opintojenesteettömälle etenemiselle. Hyvin tehty opetussuunnitelma mahdollistaa opintojenetenemisesteiden ennakoinnin, ja se luo myös puitteet henkilökohtaisen opetussuunnitelmanonnistuneelle luomiselle.” (OPM 39:2002)

Opiskelijan näkökulmasta opetussuunnitelma - käytännössä opinto-opas - ohjaa opiskelijaa niinammattiin tarvittavien taitojen ja tietojen oppimiseen ja kuvaa samalla opiskeluaikaisen kuormi-tuksen. Opetussuunnitelmatyössä opiskelijan kuormitus arvioidaan ydinainesanalyysissä. Kyseisenanalyysin avulla pyritään erottamaan opetukseen tarvittava oleellinen tieto epäoleellisesta ja tar-peellinen tieto tarpeettomasta. Tavoitteena on auttaa opettajaa hahmottamaan ammatin oppimi-sen kannalta välttämättömät ydinsisällöt ja suhteuttamaan opettamansa aineen tietojen ja taitojenväliset hierarkiat ja yhteydet muihin aineisiin. (Karjalainen ym. 1999) Ydinaineksen määrittely ontärkeätä muun muassa siksi, että opetussuunnitelma voi olla ylikuormittunut eikä koko sisältö-määrää ehditä käydä läpi siihen varatussa ajassa. Opetettavasta asiasta opiskelija voisi teoriassapystyä suotuisissa oloissa omaksumaan tietyn määrän. Usein opiskelija oppii tai ehtii oppia tästäkinvain osan. Tavoitteena on löytää koulutuksen keskeiset ja tarpeelliset tiedot ja taidot, joiden ym-märtävä oppiminen on tärkeätä - toisin sanoen ydinasioiden oppiminen. (Karjalainen 2003)

Opetettava oppiaines luokitellaan osaamisalueiden määrittelyn jälkeen ja opetukseen osallistuvi-en opettajien yhteistyönä kolmeen luokkaan kuten myös kuvassa 1.2 on esitetty (Karjalainen 2003):

20

Opintojen sujuva eteneminen perustuu hyvin laadittuun ja tasapainoiseen opetussuunnitelmaan,joka varmistaa niin opiskelijan kuin myös opettajan kohtuullisen kuormituksen.

- ydinainekseen eli ammatissa toimimisen ja elinikäisen oppimisen kannalta välttämättömiin tietoihin, taitoihin ja asenteisiin (=must know; oppiaineksesta 80 %).- täydentäviin eli laajentaviin ja syventäviin asioiden ja taitojen ymmärtämiseen ja osaamiseen (= should know; oppiaineksesta 15 %).- erityistietämystä tai -osaamista tuoviin tietoihin ja taitoihin (= nice to know; oppiaineksesta 5 %).

Ydinaines/osaaminen, opetusajasta 80%Täydentävä osaaminen,ydinainesta syventävä tailaajentava opetus 15%

Erityisosaaminen, mielenkiintoistamutta ei välttämätöntä ydinosaamiselle

tai täydentävälle osaamiselle 5%

Kuva 1.2 Ydinainesanalyysissa käytössä oleva osaamisen jaottelu (Karjalainen 2003).

21

2Joustava opintoketju Pohjois-Savossa -hanke

22

23

2 Joustava opintoketju Pohjois-Savossa -hanke

Pohjois-Savon yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteisessä aluekehittämisen strategiassa 2003-2006 nostettiin esille yhteiskuntaa kehittäviä ja Pohjois-Savon etuja ajavia yhteisiä toimintatapojasekä hankeideoita. Yhtenä aluestrategian kehittämisideoista oli joustavan opintoketjun rakentami-nen alueen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välille. Joustava opintoketju Pohjois-Savossa(JOPS) -hankkeen tavoitteena oli etsiä mahdollisuuksia Bolognan prosessin tavoitteiden toteutta-miseen niin, että samalla vahvistetaan alueellista yhteistyötä sekä alueen kilpailukykyä ja vetovoi-maa.

2.1 Hankkeen tausta ja tavoitteet

JOPS-hankkeelle asetettiin hakemusvaiheessa seuraavat viisi tavoitetta:- luoda alakohtaiset toimintamallit, joiden mukaisesti siirtyminen ensimmäisen tutkinnon

suorittamisen jälkeen korkeakoulusta / yliopistosta toiseen voi tapahtua mahdollisimmantarkoituksenmukaisella tavalla

- edellä mainittujen siirtyvien opiskelijoiden opiskelijavalintamenettelyn ja opintojen ohjauksenkehittäminen

- laadunhallintajärjestelmien yhteensovittaminen niin, että ne mahdollistavat yhteistoiminnanedellä mainituilla aloilla

- koulutuksen sisällön vastaavuus työelämän tarpeisiin- kansainvälisyyden edistäminen kehitystyössä, monikulttuurisen suvaitsevaisuuden ja

vuorovaikutuksen lisääminen.

Hankkeen tarkoituksena oli parantaa ja monipuolistaa alueella olevien opiskelijoiden opiskelu-mahdollisuuksia, jotta täällä olevat ja tänne siirtyneet opiskelijat jäisivät pysyvästi alueelle. Välilli-sesti hanke vaikuttaa pitkällä ajalla myös yritysten ja julkisen sektorin toimintaan takaamalla heilleentistä osaavampaa henkilökuntaa.

JOPS-hankkeessa tarkasteltiin erityisesti ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden henkilöi-den siirtymistä yliopistoon, mutta myös lyhyesti opiskelijoiden liikkumista ammattikorkeakoulustatoiseen tai ammattikorkeakoulun sisällä. Siirtymisiä yliopistojen erillisiin maisteriohjelmiin tarkas-teltiin lähinnä vain opiskelijoille suunnatun kyselyn kautta. Hankkeessa selvitettiin myös siirtymis-tä yliopistosta alemman korkeakoulututkinnon suorittamisen jälkeen ylempään ammatti-korkeakoulututkintoon. Tässä hankkeessa siirtymisellä tarkoitetaan opiskelijan hakeutumistaammattikorkeakoulututkinnon tai alemman korkeakoulututkinnon suoritettuaan yleistenhakeutumisväylien kautta jatkamaan opintojaan joko yliopistoon tai ammattikorkeakouluun. Hank-keen tarkastelun lähtökohta on esitetty seuraavalla sivulla (kuva 2.1).

Hankkeeseen osallistuivat kaikki Pohjois-Savossa toimivat ammattikorkeakoulut ja yliopistot:- Savonia-ammattikorkeakoulu hankkeen koordinoijana- Humanistinen ammattikorkeakoulu, Kuopion koulutusyksikkö- Kuopion yliopisto- Sibelius-Akatemia, Kuopion osasto.

Kuvassa 2.1 on esitetty JOPS-hankkeen tarkastelunäkökulmat opiskelijoiden siirtyessä korkea-koulujen välillä.

24

Alla olevassa kuvassa (kuva 2.2) on esitetty hankkeeseen osallistuneiden ammattikorkeakoulujenja yliopistojen sijoittuminen ja eri toimipisteet Pohjois-Savossa.

Kuva 2.2 Pohjois-Savon yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen toimipisteet (Pohjois-Savon yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen aluekehittämisen strategia 2007-2010).

YLIOPISTO

12345678901234567890123456789012121234567890123456789012345678901212123456789012345678901234567890121212345678901234567890123456789012121234567890123456789012345678901212123456789012345678901234567890121212345678901234567890123456789012121234567890123456789012345678901212123456789012345678901234567890121212345678901234567890123456789012121234567890123456789012345678901212123456789012345678901234567890121212345678901234567890123456789012121234567890123456789012345678901212123456789012345678901234567890121212345678901234567890123456789012121234567890123456789012345678901212123456789012345678901234567890121212345678901234567890123456789012121234567890123456789012345678901212123456789012345678901234567890121212345678901234567890123456789012121234567890123456789012345678901212123456789012345678901234567890121212345678901234567890123456789012121234567890123456789012345678901212123456789012345678901234567890121212345678901234567890123456789012121234567890123456789012345678901212123456789012345678901234567890121212345678901234567890123456789012121234567890123456789012345678901212123456789012345678901234567890121212345678901234567890123456789012121234567890123456789012345678901212123456789012345678901234567890121212345678901234567890123456789012121234567890123456789012345678901212123456789012345678901234567890121212345678901234567890123456789012121234567890123456789012345678901212123456789012345678901234567890121212345678901234567890123456789012121234567890123456789012345678901212123456789012345678901234567890121212345678901234567890123456789012121234567890123456789012345678901212123456789012345678901234567890121212345678901234567890123456789012121234567890123456789012345678901212

alempi korkea-koulututkinto

ylempi korkea-koulututkinto

1. sykli3 v

2. sykli2 v

AMMATTIKORKEA-KOULU

AMK-tutkinto

123456789012345678901123456789012345678901123456789012345678901123456789012345678901123456789012345678901123456789012345678901123456789012345678901123456789012345678901123456789012345678901123456789012345678901123456789012345678901

3 vuoden alantyökokemus

ylempi AMK-tutkinto

2. sykli1 - 1½ v

1. sykli3½ - 4½ v

täydentävätopinnot?

Kuva 2.1 JOPS-hankkeen tarkastelunäkökulma ja siirtymistasot.

hyväksiluettavatopinnot?

25

Hanke oli osa Itä-Suomen Tavoite 1-ohjelman rahoittamista projekteista. Hankkeen hyväksyttykokonaiskustannusarvio ajalle 1.8.2004-31.3.2006 oli 184 860 euroa (liite 1). Hankehakemus hy-väksyttiin Itä-Suomen lääninhallituksessa syksyllä 2004. Hankehakemuksen mukainen toteutus-aika oli 1.8.2004-31.1.2006. Aktiivinen toiminta käynnistyi lokakuun puolivälissä 2004. Päätöksenviivästymisen vuoksi hankkeelle myönnettiin syksyllä 2005 jatkoaika. Hanke päättyi 31.3.2006.

Ohjausryhmä

JOPS-hankkeen ohjausryhmän tehtävänä oli ohjata ja johtaa hankkeen toimintaa. Ohjausryhmässäolivat Savonia-ammattikorkeakoulun (Savonia), Humanistisen ammattikorkeakoulun Kuopionkoulutusyksikön (Humak), Kuopion yliopiston ja Sibelius-Akatemian Kuopion osaston (SibA) edus-tajat sekä opiskelijaedustajat Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelijajärjestöstä, Savotta ry:stä jaKuopion yliopiston ylioppilaskunnasta (KYY). Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi Savonia-ammattikorkeakoulun vararehtori Ulla Voutilainen, varapuheenjohtajana Kuopion yliopiston vara-rehtori Sirpa Suntioinen ja sihteerinä hankkeen projektipäällikkö Tuula Peura Savoniasta. Ohjaus-ryhmän kokoonpano on esitetty liitteessä (liite 2). Ohjausryhmä kokoontui yhteensä 12 kertaa.Itä-Suomen lääninhallituksen projektipäällikkö Timo Ollilalla oli läsnäolo-oikeus ohjausryhmänkokouksissa. Hankkeen suunnittelijana toimi suunnittelija Ulla Kekäläinen Kuopion yliopistostasekä taloussihteerinä laskentasihteeri Piia Berg Savoniasta. Projektihenkilöstö työskenteli hank-keessa osa-aikaisina.

Ohjausryhmässä sovittiin alkuselvitysten tekemisestä, rahoitukseen liittyvistä asioista sekä yhteis-työstä eri korkeakoulujen välillä. Ohjausryhmä ohjasi alatyöryhmien toiminnan käynnistämistä jatuki tässä niin alatyöryhmiä kuin myös hankkeen projektipäällikköä ja suunnittelijaa. Ohjausryhmässäideoitiin hankkeen yhteiset työpajatilaisuudet ja muut koulutus- ja tiedotuspäivät sekä sovittiinhankkeen tiedottamiseen liittyvistä käytännöistä.

Alakohtaiset työryhmät

Hankkeessa keskityttiin niihin yhteisiin koulutusaloihin, joissa opiskelijoiden liikkuvuutta koulutus-alalta toiselle oli eniten ja joissa Kuopion yliopistossa oli hankkeen käynnistyessä kaksiportainentutkintorakenne. Hankkeeseen valittiin mukaan seuraavat yhteiset koulutusalat:

- sosiaaliala, jonka yhteydessä tarkasteltiin myös humanistista ja kasvatusalaa- terveysala- kauppatieteiden ala- luonnontieteiden, ympäristötieteiden ja informaatiotekniikan ala- sekä kieli- ja viestintäopetuksen ryhmä.

Edellä mainittujen lisäksi laaturyhmä aloitti toimintansa elokuussa 2005. Laaturyhmään kuuluivatammattikorkeakoulujen ja yliopistojen laatuasioista vastaavat edustajat sekä kunkin alatyöryhmänedustaja. Alatyöryhmien kokoonpano on esitetty liitteessä (liite 3). Hankehakemuksessa mainit-tujen työryhmien lisäksi käytiin keskusteluja musiikin alan opiskelijoiden hakeutumisesta alan kor-keakoulusta toiseen Sibelius-Akatemian ja Savonia-ammattikorkeakoulun Kuopion Musiikki- jaTanssiakatemian edustajien kanssa. Jo hankkeessa tehtyjen alkuselvitysten mukaan tiedettiin Sibe-lius-Akatemian Kuopion yksikön opiskelijoista osan hakeutuvan myös Kuopion Musiikki- ja Tanssi-akatemiaan suorittamaan samanaikaisesti ammattikorkeakoulututkintoa. Tämän vuoksi musiikinalan opiskelijoiden siirtymistä korkea-asteelta toiselle haluttiin tässä hankkeessa tarkastella, vaik-kei omaa alatyöryhmää ollut alustavien suunnitelmien mukaan tarkoitus perustaa. Eri korkeakoulujenopintojen ohjauksesta vastaavat henkilöt kutsuttiin koolle pohtimaan opinto-ohjaukseen liittyviäja hankkeessa esille nousseita asioita.

26

Jokaisessa alatyöryhmässä oli edustettuna kyseisen alan asiantuntijat ja opiskelijat sekä yliopistois-ta että ammattikorkeakouluista. Kullakin alatyöryhmällä oli puheenjohtaja, joka vastasi ryhmäntoiminnasta. Alatyöryhmän sihteerinä toimi joko projektipäällikkö tai suunnittelija. Hankkeen ai-kana alatyöryhmät jaettiin tarvittaessa vielä pienryhmiin, jolloin toiminta pystyttiin kohdentamaanparemmin kyseiselle alalle työryhmän sisällä. Näin toimittiin terveys-, sosiaali- ja luonnontieteenalojen työryhmissä.

Alatyöryhmien tehtävänä oli hankesuunnitelman mukaan- laatia luonnos ja edelleen suositus korkeakoulusta toiseen siirtyvien opiskelijoiden opintojen hyväksilukemisesta ja opintojen ohjauksesta- siirtyvien opiskelijoiden valintamenettelyn kehittäminen- täydentävien opintojen järjestämisen kuvaus- kieli- ja viestintäopetuksen yhteistyön koordinointi- AMK:n alakohtaisten opintosisältöjen analysointi sekä- käytännön toimeenpanon kuvaus.

Alatyöryhmien toiminta on kuvattu luvussa 3.

2.2 Tiedottaminen

JOPS-hankkeen tiedottaminen jakautui sisäiseen ja ulkoiseen tiedottamiseen. Sisäisellä tiedotta-misella tarkoitettiin hankkeen tilanteesta ja tuloksista kertomista hankkeen toimijoille ja tuloksiahyödyntäville henkilöille. Ulkoinen tiedottaminen taas kohdistui niihin kohderyhmiin, jotka eivätolleet suoraan tai välillisesti tekemisissä hankkeen tai sen tulosten kanssa.

Sisäinen tiedottaminen

Tiedottamista varten JOPS-hankkeelle tehtiin www-sivut, joita voi käydä vapaasti lukemassa osoit-teessa www.savonia-amk.fi/jops. Www-sivut linkitettiin kunkin korkeakoulun verkkosivuille. Osasivuista aukesi vain hankkeen toimijoille. Näille sivuille koottiin hankkeen yhteiset raportit sekäohjausryhmän ja alatyöryhmien muistiot ja raportit. Hankkeen yhteinen tiedotuskanava osoittau-tui hyväksi, koska eri työryhmien jäsenet pääsivät seuraamaan muiden alojen työn etenemistä.

Hankkeen aikana työn etenemistä esiteltiin kahdessa työpajassa (18.2.2005 ja 28.10.2005), joissakunkin alatyöryhmän edustaja esitti lyhyen tilannekatsauksen. Lisäksi hankkeen projektipäällikköja suunnittelija toivat esille koko hankkeen kannalta merkittäviä selvityksiä kuten opiskelijoilletehdyt kyselyt. Savoniassa järjestettiin ydinainesanalyysiä koskeva työpaja 26.10.2005, johon osal-listui tulosaluejohtajia ja koulutuspäälliköitä kaikilta tulosalueilta. Laatuseminaari 2.2.2006 oli avoinhankkeeseen osallistuvien korkeakoulujen henkilökunnalle ja opiskelijoille. Aiheina olivat Kor-keakoulujen arviointineuvoston (KKA) laatuauditoinnit ja opetuksen laatu. Luennoitsijoina olivatKKA:n edustajana suunnittelija Sirpa Moitus ja tutkija Anna Parpala Helsingin yliopistosta. Tilaisuu-dessa esiteltiin myös hankkeen laaturyhmän tekemä yhteenveto Pohjois-Savon yliopistojen jaammattikorkeakoulujen laadunhallintajärjestelmistä.

Ulkoinen tiedottaminen

Ulkoista tiedottamista palvelivat parhaiten hankkeen www-sivut (www.savonia-amk.fi/jops). JOPS-hankkeesta kerrottiin Savon Sanomien artikkelissa "Helppo hyppy koulusta toiseen", joka julkais-tiin 18.4.2005 (s.7). JOPS-hanke oli vahvasti esillä aluekehittämisen seminaarissa, jossa laadittiinaluekehittämisen strategiaa vuosille 2007-2010. Tiedotussuunnitelman mukaisesti tarkoituksenaoli esitellä hanketta ja sen tuloksia valtakunnallisesti. Projektipäällikkö esitteli hankkeen toimin-

27

taa ja tuloksia 16.2.2006 Mikkelin ammattikorkeakoulun järjestelmässä seminaarissa Savonlinnas-sa. Keväällä 2005 selvitettiin muita mahdollisia tilaisuuksia, joissa hankkeen etenemisestä ja tulok-sista olisi voitu kertoa. Sopivaa foorumia ei tuolloin valitettavasti löydetty.

Hankkeen loppuseminaari järjestettiin 13.3.2006, jossa esiteltiin hankkeen tulokset ja julkistettiinloppuraportti. Luennoitsijana oli opetuksen kehittämispäällikkö, FT Markku Ihonen Tampereenyliopistosta. Seminaari oli avoin Pohjois-Savon yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen henkilöstölleja opiskelijoille sekä muille asiasta kiinnostuneille.

2.3 Hankkeen alkuselvitykset

Hankehakemuksen mukaisesti projektipäällikkö ja suunnittelija tekivät alkuselvitykset, joilla tuet-tiin yhteisten käytäntöjen luomista hankkeen aikana. Hankehakemuksen mukaan alkuselvityksettuli tehdä seuraavista asioista:

- korkeakoulusta toiseen siirtyvien opiskelijoiden määrät keskimäärin kolmen vuoden ajalta(tarkemmin kappaleessa 2.2.1)

- kartoitus kyselyn ja haastattelun avulla opiskelijoiden siirtymisessä esiintyvistä hyvistäkäytännöistä ja mahdollisista ongelmista heidän siirtyessä korkeakoulusta toiseen (tarkemminkappaleessa 2.2.2)

- selvitys alansa valtakunnallisten toimikuntien ja työryhmien linjauksista tutkintorakenteenuudistuksessa

- selvitys alakohtaisen yhteistyön kehittämisen tarpeesta- selvitys alan kansainvälisen yhteistyön kehittämisen tarpeesta- selvitys alan opettajien henkilöstökoulutuksen tarpeesta.

Edellä mainittujen lisäksi selvitettiin- opinto-ohjauksen tilanne hankkeen eri korkeakouluissa- Savonia-ammattikorkeakouluun ja ammattikorkeakoulun sisällä siirtyneiden opiskelijoiden

määrät- Kuopion yliopiston opinto-oppaista voimassa olevat aikaisempien opintojen korvaa-

vuuskäytännöt lukuvuonna 2004-2005- yleisellä tasolla hankkeen alatyöryhmiä koskevat yliopistojen valtakunnalliset alakohtaiset

työryhmät ja niissä tehdyt senhetkiset suositukset.

Selvitysten tulokset esiteltiin ohjausryhmälle ja kaikille alatyöryhmille, jotka käyttivät tuloksia omantyönsä apuna. Osa alkuselvityksistä siirrettiin suoraan alatyöryhmille käsiteltäviksi.

2.3.1 K2.3.1 K2.3.1 K2.3.1 K2.3.1 Korkorkorkorkorkeakeakeakeakeakoulusta toiseen siiroulusta toiseen siiroulusta toiseen siiroulusta toiseen siiroulusta toiseen siirtyminentyminentyminentyminentyminen

Hankkeen alussa selvitettiin korkeakoulusta toiseen siirtyvien opiskelijoiden määrät. Selvitys kat-toi ammattikorkeakoulusta yliopistoon siirtyneet ja toisesta ammattikorkeakoulusta Savoniaansiirtyneet sekä ammattikorkeakoulun sisällä siirtyneet opiskelijat. Lisäksi selvitettiin musiikin alal-la Sibelius-Akatemian Kuopion osastosta Savoniaan siirtyneiden opiskelijoiden määrä. HumakinKuopion koulutusyksiköstä todettiin opiskelijoita siirtyvän niin vähän muihin Pohjois-Savon kor-keakouluihin, että heidät jätettiin tarkastelun ulkopuolelle.

Siirtymistä korkeakoulusektoreiden välillä tarkasteltiin valmistumisen jälkeen. Vuosina 1998-2002ammattikorkeakoulusta valmistumisen jälkeen opintojaan jatkavien määrä vaihteli 0-13 %:n välillä.Tiedot kerättiin AMKOTA-tietokannasta eikä niistä selvinnyt, mihin korkeakouluun valmistuneetsiirtyivät. Opintojaan jatkavien määrä riippuu monesta tekijästä - usein vastavalmistuneentyöllistymisestä. Tiedot on koottu AMKOTA-tietokannasta (www.csc.fi/amkota).

28

Kuva 2.3 Savonia-ammattikorkeakoulun ja Humanistisen ammattikorkeakoulun valmistuneista opintojaan jatkavat (%) vuosina 1998-2002. (AMKOTA)

Ammattikorkeakoulusta tutkinnon suorittamisen jälkeen Kuopion yliopistoon siirtyneiden määräsaatiin Kuopion yliopiston hakijatilastoista vuosilta 2002-2004 (taulukko 2.1). AMK-tutkinnon suo-rittaneiden määrä on vaihdellut noin 6-11 %:n välillä. Vuorisen ja Valkosen (2003) selvityksen mu-kaan AMK-tutkinnon suorittamisen jälkeen kaksi prosenttia (2 %) siirtyy yliopistoon opintojaanjatkamaan. Kuopion yliopistossa määrää lisäävät muun muassa hoitotieteen tutkinnot, joissa pääsy-vaatimuksena on AMK- tai vastaava tutkinto. Hakutilastot eivät kuitenkaan kerro koko totuutta,sillä AMK-tutkinnon suorittanut on voinut hakea myös ylioppilasstatuksella, jolloin hän ei näy näis-sä tilastossa.

Taulukko 2.1 Kuopion yliopistossa opiskelun aloittaneet opiskelijat, joiden hakuperuste on ollut AMK- tutkinto, muu ammatillinen koulutus tai avoimen yliopiston väylä vuosina 2002-2004.

vuosi

200220032004

AMK-tutkinto

79 (6, 8%)73 (6,5%)

121 (10,9%)

muu ammatill.koulutus

129 (11, 1%)99 (9,0%)165 (15%)

yhteensä AMK-tutkinto+ muu ammat.koulutus

208 (17,9%)172 (15,7%)286 (25,9%)

avoimen väylä

52 (4,5%)56 (5,1%)50 (4,5%)

aloittaneet opiskelijatyhteensä

116510981106

Edellä mainituissa luvuissa ovat mukana kaikista Suomen ammattikorkeakouluista Kuopion yli-opistoon siirtyneet opiskelijat. Hakutilastoista ei voitu suodattaa erikseen Savoniasta tai Humakistasiirtyneitä opiskelijoita. Osa Pohjois-Savon ammattikorkeakouluista valmistuneista opiskelijoistajatkaa opintojaan yliopistoissa. Määrä vaihtelee vuosittain ja koulutusaloittain. Liitteessä 4 on esi-tetty Savoniasta ja Humakista valmistuneista opintojaan jatkavien määrät.

Sibelius-Akatemian Kuopion osastoon (kirkkomusiikki ja taidehallinto) hakeutuu AMK-taustanomaavia opiskelijoita melko vähän, 0-3 opiskelijaa vuosittain (taulukko 2.2).

29

Musiikin alalla erikoisuutena on siirtyminen myös toiseen suuntaan eli yliopistosta ammatti-korkeakouluun. Lukuvuonna 2004-2005 Sibelius-Akatemian Kuopion osaston opiskelijoista kah-deksan opiskeli samanaikaisesti myös Savonian musiikin koulutusohjelmassa. Syy siirtymiseen onyleensä opettajapätevyyden saaminen AMK-tutkinnon kautta. Sibelius-Akatemian Kuopion osas-tossa koulutusohjelmaa vaihtaneita ei ole ollut vuosina 2002-2004. Sibelius-Akatemian Kuopionosasto käynnisti syksyllä 2004 taidehallinnon maisteriohjelman, johon valituista 15 opiskelijastaseitsemällä on AMK-tutkinto.

Hankkeen alussa selvitettiin tarkemmin opiskelijoiden siirtymisiä toisesta ammattikorkeakoulustaSavoniaan sekä Savonian sisällä. Tiedot Savonian opiskelijoiden siirtymisestä ammattikorkeakoulunsisällä samalla alalla tai toiseen ammattikorkeakouluun vuosina 2000-2004 on esitetty liitteessä(liite 5). Koulutusohjelman vaihtajia on eniten tekniikan alalla. Tiedot kerättiin tulosalueilta. Toi-sesta ammattikorkeakoulusta siirtyneitä oli eniten liiketalouden ja terveyden aloilla. AMKOTA-tietokannasta saatujen tietojen mukaan ammattikorkeakoulun sisällä toiselle alalle siirtyminen olivähäistä, enintään neljä opiskelijaa (0-0,5 %). Samalla alalla ja samassa AMK:ssa toiseen koulutus-ohjelmaan oli kyseisenä ajanjaksona suurimmillaan vaihtanut tekniikan alalla 33 opiskelijaa (0-1,7%). Toiseen ammattikorkeakouluun siirtyneitä oli eniten, määrä vaihteli 1-41 opiskelijaan (0,1-2,9%). Yliopistoon siirtyneiden määrä vaihteli ollen enimmillään 20 opiskelijaa (0-2,2 %). Edellä mai-nitut opiskelijat eivät olleet suorittaneet tutkintoaan ammattikorkeakoulussa loppuun, vaan olivatvaihtaneet kesken AMK-opintojensa.

Savonia-ammattikorkeakoulussa käynnistyi vuosina 2002 ja 2004 hyvinvointiteknologian jatko-tutkintoon tähtäävät koulutukset. Jatkotutkinnot vakinaistettiin ylemmiksi AMK-tutkinnoiksi syk-syllä 2005. Uudet ylemmät AMK-tutkintoon tähtäävät hyvinvointiteknologian koulutusohjelmataloitettiin loppusyksyllä 2005 Savonian tekniikan Kuopion ja terveyden Kuopion yksiköissä. Syk-syllä 2006 alkaa kaksi uutta ylempään AMK-tutkintoon johtavaa koulutusta, joista toinen on palvelu-liiketoiminnan koulutusohjelma matkailu- ja ravitsemisalalla ja toinen on terveysalan kehittämisenja johtamisen koulutusohjelma terveysalalla Kuopiossa. Ammattikorkeakoulujen ylempään AMK-tutkintoon tähtäävät koulutusohjelmat houkuttelevat ensisijaisesti AMK-tutkinnon suorittaneita,mutta myös yliopistotutkinnon suorittaneita opiskelijoita. Seuraavassa taulukossa (taulukko 2.3)esitetään Savonia-ammattikorkeakoulun hyvinvointiteknologian ylempään AMK-tutkintoon (aiem-min jatkotutkinto) hakijoiden taustakoulutukset.

Taulukko 2.2 Sibelius-Akatemiaan Kuopion osastoon (kirkkomusiikki) valitut AMK-taustaiset opiskelijat vuosina 2002-2004.

vuosi sisäänotettujen määrä AMK-tutkinto keskeneräiset AMK-opinnotlkm lkm lkm

2002 13 2 02003 11 0 02004 14 1 3

30

2.3.2 K2.3.2 K2.3.2 K2.3.2 K2.3.2 Kyselyselyselyselyselyt kyt kyt kyt kyt korkorkorkorkorkeakeakeakeakeakoulujen välillä siiroulujen välillä siiroulujen välillä siiroulujen välillä siiroulujen välillä siirtyneilletyneilletyneilletyneilletyneille ,,,,, ensimmäisen k ensimmäisen k ensimmäisen k ensimmäisen k ensimmäisen korkorkorkorkorkeakeakeakeakeakoulututkinnonoulututkinnonoulututkinnonoulututkinnonoulututkinnon suorittaneille opiskelijoille suorittaneille opiskelijoille suorittaneille opiskelijoille suorittaneille opiskelijoille suorittaneille opiskelijoille

Hankkeen aikana toteutettiin korkeakoulujen välillä siirtyneille opiskelijoille viisi kyselyä ja yhtäkyselyä täydennettiin haastattelulla. Kyselyyn osallistuneilla oli suoritettuna vähintään ensimmäi-nen korkeakoulututkinto lukuun ottamatta Sibelius-Akatemiasta ammattikorkeakouluun siirtyneitäopiskelijoita. Kyselyjen tarkoituksena oli selvittää opiskelijoiden kokemuksia yliopistoon taiammattikorkeakouluun siirtymisestä, aikaisempien korkeakouluopintojen hyväksilukemisesta sekäsaamastaan ohjauksesta. Kyselyt suoritettiin vuoden 2005 aikana ja ne lähetettiin opiskelijoillesähköisesti Lotta-lomakepohjalla. Kyselymalli on liitteessä (liite 6). Kyselyt kohdennettiin seuraa-ville opiskelijaryhmille:

1. ammattikorkeakoulusta Kuopion yliopistoon siirtyneille opiskelijoille (sisälsi myös kyselyätarkentavan haastattelun)

2. ammattikorkeakoulusta Savonia-ammattikorkeakouluun siirtyneille opiskelijoille3. ammattikorkeakoulusta Sibelius-Akatemian Kuopion osastoon siirtyneille opiskelijoille4.ammattikorkeakoulusta tai yliopistosta Sibelius-Akatemian taidehallinnon maiste-riohjelmaan

siirtyneille opiskelijoille5. Sibelius-Akatemian Kuopion osastosta Savonia-ammattikorkeakoulun Kuopion Musiikki- ja

Tanssiakatemiaan siirtyneille opiskelijoille.

Poikkeuksellisesti kysely lähettiin myös taidehallinnon maisteriohjelmassa opiskeleville, vaikkanämä ohjelmat on yleisesti rajattu tarkastelun ulkopuolelle, koska haluttiin saada vertailutietoamyös tästä näkökulmasta. Kyselyjen tulokset on seuraavassa käyty läpi kyselykohtaisesti.

1. Kysely ja haastattelu ammattikorkeakoulusta Kuopion yliopistoon siirtyneille opiskelijoille

Kyselyyn vastasi 119 opiskelijaa, joista hoitotieteen opiskelijoiden (29) vastaukset jätettiin huo-miotta, koska heillä on AMK-tutkinto tai vastaava tutkinto yliopistoon pääsyn kriteerinä. Vastauk-sista analysoitiin 90 opiskelijan vastaukset. Taulukon 3.1 mukaan vuosina 2002-2004 AMK-tutkin-non suorittaneita hyväksyttiin yliopistoon yhteensä 273. Tämän mukaan vastaajamäärä oli 43 %.Kyselyä täydennettiin haastatteluilla, joihin osallistui 27 opiskelijaa (30 %). Suurin osa kyselyynvastanneista oli siirtynyt Savoniasta Kuopion yliopistoon opiskelemaan. Eniten kyselyyn osallistuitekniikan, terveyden, kaupan ja sosiaalialan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita opiskeli-joita ja pääasiassa kyselyyn vastanneet jatkoivat yliopistossa samalla alalla. Lähes puolet kyselyynosallistuneista (43 %) oli suorittanut yliopisto-opintoja avoimessa yliopistossa ennen tutkinto-opiskelijaksi siirtymistään. Suurin osa kyselyyn osallistuneista opiskelijoista (92 %) ei tarvinnutohjausta ja neuvontaa ammattikorkeakoulusta suunnitellessaan hakeutuvansa yliopistoon opiske-lemaan. Yliopistosta ohjausta ja neuvontaa tarvitsi suunnitteluvaiheessa 39 % kyselyyn vastanneis-ta. Kyselyssä ei selvitetty, perustuivatko opiskelijoiden käsitykset opintojen päällekkäisyyksistä

Taulukko 2.3 Hyvinvointiteknologian ylempään AMK-tutkintoon (aiemmin jatkotutkinto) hakeneet, hyväksy- tyt ja heidän aiempi tutkintonsa vuosina 2002-2005.

2002hakijat / hyväksytyt

38 / 3030 / 237 / 61 / 1

Hakijoita yhteensäAMK-tutkintoMaisteri / DIMuu: FT

2004hakijat / hyväksytyt

40 / 2237 / 203 / 20/0

2005hakijat / hyväksytytTekniikka Kuopio

18 / 1518 / 15

0/00/0

2005hakijat / hyväksytytTerveysala Kuopio

14/1314/130/00/0

31

yliopistossa suoritettuihin opintojaksoihin, alkukokeisiin vai opinto-oppaan kuvauksiin. Haastatte-lussa asiaa pyrittiin selvittämään, mutta asia jäi etenkin kielten osalta edelleen epäselväksi.

Haastatteluun osallistuvien opiskelijoiden mielestä ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskeluerosivat toisistaan siinä, että opetus oli teoreettisempaa ja opiskelu osittain vaativampaa yliopis-tossa kuin ammattikorkeakoulussa. Yliopisto-opiskelu koettiin itsenäisempänä kuin ammatti-korkeakouluopiskelu ja yliopisto-opinnoissa jokaisen opiskelijan kuvattiin etenevän oman aika-taulun mukaisesti. Koska yliopistossa opiskelu näyttäytyy ammattikorkeakoulusta tulleelle opiske-lijalle pääsääntöisesti itsenäisemmältä opiskelumuodolta, kuvasivat haastatteluun osallistuneetopiskelijat tarvitsevansa etenkin opintojen alkuvaiheessa neuvontaa ja ohjausta. Ohjausta kaivat-tiin erityisesti seuraaviin asioihin: lukujärjestysten laatimiseen, henkilökohtaisten opiskelu-suunnitelmien tekoon, opintojen suoritusjärjestykseen, aikaisempien opintojen hyväksilukuun jayleisesti yliopisto-opiskelukäytännöistä tiedottamiseen.

Opintojen alkuvaiheessa kyselyyn vastanneet opiskelijat olivat saaneet neuvontaa ja ohjausta Kuo-pion yliopistosta muun muassa tiedelaitoksilta ja tiedekunnista, opiskelijatuutoreilta, informaatio-tilaisuuksista, opintoasiaintoimistosta ja yliopiston verkkosivuilta. Opintojen alkuvaiheessa neu-vonta ja ohjaus oli ollut noin 75 % mielestä riittävää ja se oli tukenut opintojen aloittamista. Suurinosa kyselyyn vastanneista (79 %) oli laatinut yliopistossa henkilökohtaisen opiskelu- tai opinto-suunnitelman (HOPS). Saatu tieto oli ollut riittävää ja se oli saatu riittävän nopeasti. Ohjaus oliollut yksilöllistä ja henkilökohtaista ja henkilökunnan suhtautuminen oli ollut kannustavaa. Tyyty-mättömiä oltiin ohjauksen vähäisyyteen tai sen saannin hitauteen. Eniten harmia aiheutti tiedonsaanti opintoihin nähden liian myöhäisessä vaiheessa.

Kyselyyn vastanneilla opiskelijoilla oli aikaisempia ammattikorkeakouluopintoja hyväksiluettu osaksiyliopisto-opintoja 0-85 opintoviikkoa. Yli 50 opintoviikkoa ammattikorkeakouluopintoja oli hyväksi-luettu osaksi yliopisto-opintoja fysiikan, tietojenkäsittelytieteen ja ympäristötieteen opiskelijoilla.Kaikista vastanneista 56 % koki hyväksiluetun opintoviikkomäärän olevan riittävän. Hämmästystäja tyytymättömyyttä aiheutti se, että muilla aikaisemmilla opinnoilla (esimerkiksi opistoasteen tut-kinto) pystyi saamaan vapautusta yhtä paljon kuin ammattikorkeakoulussa suoritetuilla opinnoilla.Toisaalta opintoja ei kuitenkaan tulisi hyväksilukea liian kevyin perustein. Muutaman opiskelijanmielestä ammattikorkeakoulussa suoritettuja matematiikan opintojaksoja tulisi hyväksilukea har-kiten yliopistossa, sillä ne eivät aina vastanneet sisällöltään toisiaan.

Vastanneiden mielestä aikaisempia ammattikorkeakouluopintoja tulisi hyväksyä enemmän osaksialan perusopintoja. Ammattikorkeakoulussa suoritettuja kieli- ja viestintäopintoja tulisi vastan-neiden mielestä hyväksilukea enemmän osaksi yliopistotutkintoa. Ruotsin virkamiestutkinto tulisiopiskelijoiden mielestä hyväksilukea osaksi yliopistotutkintoa. Hyväksilukukäytäntöjen tulisi ollaselkeitä ja yhdenmukaisia eri yliopistojen välillä. Opiskelijoita hämmästyttivät yliopistojen erilai-set käytännöt ammattikorkeakoulussa suoritettujen kieli- ja viestintäopintojen hyväksiluvuista. Li-säksi haastatteluun osallistuneet toivoivat kieli- ja viestintäopintoihin lisää joustavia opiskelumuotoja(joustavuutta aikojen, läsnäolojen ja suoritustapojen suhteen).

Vastaajista runsas puolet (56 %) oli sitä mieltä, että yliopisto- ja ammattikorkeakouluopintojenvälillä jäi päällekkäisyyttä. Eniten päällekkäisyyttä koettiin olleen juuri kieli- ja viestintäopinnoissasekä perus- tai yleisopinnoissa. Ammattikorkeakouluopinnot lyhensivät 71 %:n mielestä opiskelu-aikaa yliopistossa ja yliopistoon siirtyminen oli ollut sujuvaa ja joustavaa 75 %:n mielestä. Yliopis-to-opintoihin siirtymisessä oli ollut ongelmia 21 %:lla vastaajista. Pääasiassa nämä ongelmat kuvat-tiin yliopisto-opintojen aloittamiseen liittyvinä ongelmina.

32

Haastatteluun osallistuneet opiskelijat toivoivat sivutoimista opiskelua kehitettävän yliopistossaja panostettavan opintojen alkuvaiheen ohjaukseen. Myös opiskelijoiden tuleva työllisyystilannetoivottiin huomioitavan suunnittelussa sekä ammattikorkeakoulussa että yliopistossa, ettei alueel-le ylikouluteta saman alan eri osaajia.

2. Kysely ammattikorkeakoulusta Savonia-ammattikorkeakouluun siirtyneille opiskelijoille

Kysely lähettiin 87 siirtyneelle opiskelijalle. Heistä 20 opiskelijaa (23 %) vastasi. He olivat siirty-neet eri ammattikorkeakouluista Savoniaan. Vastanneista 80 % jatkoi saman alan opintoja Savoniassa.He olivat suorittaneet AMK-opintoja ennen Savoniaan siirtymistään 0-80 opintoviikkoa - keski-määrin 42 opintoviikkoa. Pääasiallisin syy siirtymiselle oli vastaajan halu olla samassa kaupungissapuolison kanssa. Muita syitä olivat Savoniasta löytynyt kiinnostavampi suuntautumisvaihtoehto taiKuopion kokeminen sijainniltaan hyvänä paikkana. Moni kuvasi olevansa Kuopiosta tai lähiseudultakotoisin, jolloin omalle kotiseudulle haluttiin palata takaisin. Osaa opiskelijoista houkutti Savoniaansen hyvä maine ja korkeatasoinen koulutus.

Suurin osa vastaajista (80 %) tarvitsi neuvontaa ja ohjausta suunnitellessaan siirtyvänsä toisestaammattikorkeakoulusta Savoniaan. He olivat saaneet neuvontaa ja ohjausta ottamalla yhteyttäOPOihin, opintotoimistoon, opettajiin tai selvittämällä asiaa internetin kautta. Vastaajat kuvasivatolleensa tyytyväisiä neuvontaan ja ohjaukseen, kun ohjaus oli ollut selkeää, tietoa oli saanut riittä-västi ja se oli ollut ystävällistä. Vastaajat olivat olleet tyytymättömiä neuvontaan ja ohjaukseen, joshe eivät saaneet riittävästi tietoa käytännön asioista kuten opintojaksojen suoritusjärjestyksistä,korvaavuuksista ja luokkien ja rakennusten sijainneista.

Opintojen alkaessa neuvonta ja ohjaus oli vastaajista ollut riittävää 45 % mielestä ja se oli tukenutopintojen aloittamista 80 % mielestä. Vastaajista 70 % oli laatinut HOPSin. Opintojen alkaessavastaajat olivat tyytyväisiä neuvonnassa ja ohjauksessa siihen, että käytännön asiat selvitettiin tar-kasti ja selkeästi. Tämä helpotti opintojen aloitusta. Tyytymättömyyttä herätti puolestaan ohjauk-sen puuttuminen opintojen alkuvaiheessa. Ohjaukseen pääsemisen kuvattiin jääneen oman aktiivi-suuden varaan. Opiskelijat olivat tyytymättömiä, jos tarvittavaa tietoa ei saanut selkeästi tai joutuietsimään henkilöitä, jotka tietävät opiskelukäytäntöihin liittyvistä asioista. Tällöin erilaistenkäytäntöjen selvittelemiseen kuvattiin menneen kohtuuttoman paljon aikaa opintojen alkuvaiheessa.

Aikaisempia ammattikorkeakouluopintoja hyväksiluettiin osaksi Savonian opintoja 15-79 opinto-viikkoa (keskimäärin 33 opintoviikkoa). Hyväksiluettu määrä oli vastaajista 65 %:n mielestä riittä-vä. Moni vastaaja oli tyytyväinen siihen, että aikaisemmin tehdyt suoritukset voitiin hyväksyä osak-si Savonian tutkintoa. Jos aikaisempia ammattikorkeakouluopintoja ei voinut hyväksilukea osaksiuutta ammattikorkeakoulututkintoa, opiskelijat kokivat aikaisempien opintojen olleen osittainturhia. Hyväksilukukäytäntöjä toivottiin muutettavan niin, että samoissa koulutusohjelmissa eriammattikorkeakoulujen välillä olisi yhtenäiset opetussuunnitelmat, joiden sisällöt vastaisivat pa-remmin toisiaan. Vastaajista 80 % mielestä aikaisemmat ammattikorkeakouluopinnot eivät lyhennänykyistä opiskeluaikaa. Siirtyminen ammattikorkeakoulusta toiseen oli ollut vastaajista 65 %:n mie-lestä joustavaa.

3. Kysely ammattikorkeakoulusta Sibelius-Akatemian Kuopion osastoon siirtyneille opiskelijoille

Kysely lähetettiin yhdeksälle (9) opiskelijalle, joista kaksi opiskelijaa vastasi. Heillä oli suoritettunamusiikin alan AMK-tutkinto ja he olivat siirtyneet Sibelius-Akatemiaan opiskelemaan muualta kuinSavoniasta. Molemmat opiskelijat opiskelivat vastaushetkellä päätoimisesti SibAssa. Opiskelijathalusivat jatkaa opintojaan ammattikorkeakoulututkinnon jälkeen SibAssa, jotta he saisivat jatkaamusiikin opintoja, saisivat kanttorin pätevyyden ja paremmat mahdollisuudet työnhakuun.

33

Opiskelijat olivat saaneet neuvontaa ja ohjausta SibAsta koulutussuunnittelijalta, opettajilta,tuutoreilta sekä osastonjohtajalta. Opiskelijoiden mielestä SibAsta saatu neuvonta ja ohjaus tukiopintojen aloittamista ja molemmat opiskelijat olivat laatineet HOPSin opintojen etenemisestä.Tyytyväisyyttä neuvontaan ja ohjaukseen herätti myönteinen ilmapiiri ja riittävä tiedonsaanti opin-tojen etenemisestä. Opiskelijat olivat tyytymättömiä, jos he saivat tietoa liian vähän opintojenetenemiseen liittyvistä käytännön asioista.

Aikaisempia ammattikorkeakouluopintoja hyväksyttiin osaksi musiikin maisterin (MuM) -tutkin-toa noin 23-80 opintoviikkoa. Opiskelijoiden mielestä hyväksiluettujen opintojen määrä oli riittä-vä. Opiskelijat olivat tyytyväisiä hyväksiluvuissa siihen, ettei jo kerran opittuja asioita tarvinnutsuorittaa enää uudelleen. Opintojen hyväksilukuun olisi kaivattu enemmän rohkaisua ja kannus-tusta. Toinen opiskelijoista sai alussa ristiriitaista tietoa siitä, voiko joistakin opinnoista saada hyväksi-lukua vai ei. Hyväksilukukäytäntöihin toivottiin selkeitä periaatteita siitä, mitä opintoja voidaanhyväksilukea ja mitä puolestaan ei.

Vastaajat kokivat siirtymisen ammattikorkeakoulusta SibAan joustavana eikä heidän mielestäänsiirtymisessä esiintynyt ongelmia.

4. Kysely ammattikorkeakoulusta tai yliopistosta Sibelius-Akatemian taidehallinnon maisterioh- jelmaan siirtyneille opiskelijoille

Kysely lähetettiin 15 opiskelijalle ja siihen vastasi seitsemän opiskelijaa. Vastaajista 57 % oli suorit-tanut ylemmän korkeakoulututkinnon (maisterin tutkinto tai vastaava) ja 43 % ammattikorkeakoulu-tutkinnon ennen taidehallinnon maisteriohjelmaan hakeutumistaan. Lähes kaikki vastaajista (86 %)ilmoittivat opiskelevansa päätoimisesti taidehallinnon maisteriohjelmassa. Opiskelijat olivat ha-keutuneet taidehallinnon maisteriohjelmaan saadakseen ylemmän korkeakoulututkinnon jakehittääkseen ja täydentääkseen aiempaa osaamistaan.

Opiskelijat olivat saaneet neuvontaa ja ohjausta koulutussuunnittelijalta ja professorilta sekä opis-kelijoille järjestetyistä yleisistä tilaisuuksista. Vastaajista 71 % kuvasi ohjauksen olleen riittävää jase tuki lähes kaikkien vastaajien (86 %) mielestä opintojen aloittamista. Kaikki vastaajat (100 %)olivat laatineet HOPSin opintojen etenemisestä. Opiskelijat olivat tyytyväisiä neuvontaan ja oh-jaukseen, kun tietoa sai nopeasti ja saatu tieto oli asiallista ja ohjaus ystävällistä. Tyytymättömyyttäohjauksessa herätti se, että koulutus järjestettiin ensimmäistä kertaa, jolloin se oli uutta myöshenkilöstölle. Henkilöstöresursseja kuvattiin olleen koulutuksen alkuvaiheessa vähän ja opiske-luun liittyvien käytännön asioiden selvittelyissä oli ongelmia.

Suuri osa vastaajista (71 %) koki, että opintoihin jäi päällekkäisyyttä aikaisempien opintojen kans-sa. Eniten päällekkäisyyttä oli yksittäisissä opintojaksoissa. Opintojen sisältöjen kuvattiin olleenmonitieteisiä, jolloin osa opintojakson sisällöstä oli tuttua ja osa jakson sisällöstä uutta asiaa. Suu-rin osa kyselyyn vastaajista (86 %) koki, etteivät aikaisemmat ammattikorkeakoulu- tai yliopisto-opinnot lyhentäneet opiskelua SibAn taidehallinnon maisteriohjelmassa. Siirtyminen maisteri-ohjelmaan koettiin pääasiassa (86 %) sujuvana ja joustavana eikä suurimmalla osalla (71 %) kyse-lyyn vastanneista esiintynyt ongelmia taidehallinnon maisteriohjelmaan siirtymisessä.

5. Kysely Sibelius-Akatemian Kuopion osastosta Savonia-ammattikorkeakoulun Kuopion Musiik- ki- ja Tanssiakatemiaan siirtyneille opiskelijoille

Kysely lähettiin yhteensä 15 opiskelijalle, joista 12 opiskelijaa vastasi kyselyyn. Lähes kaikki kyse-lyyn vastanneista opiskelijoista (92 %) olivat siirtyneet SibAn Kuopion yksiköstä Savonian KuopionMusiikki- ja Tanssiakatemiaan (MusiTa) opiskelemaan. Pääaineena kaikilla oli SibAssa kirkkomu-

34

siikki (MuM) ja MusiTassa he opiskelivat musiikin koulutusohjelmassa. Opiskelijat olivat aloitta-neet opintonsa SibAssa ja suurin osa vastaajista (75 %) opiskeli samanaikaisesti sekä SibAssa ettäMusiTassa. Vastaajista 25 % oli ennättänyt valmistua musiikin maisteriksi. Moni heistä oli opintojenedetessä huomannut mahdollisuudekseen opiskella kirkkomusiikin pääaineen lisäksi opettajanpedagogiset opinnot ammattikorkeakoulussa. Vastaajat opiskelivat MusiTassa 1.-3. vuosikurssillavastaushetkellä. Seitsemän (7) opiskelijaa ilmoitti opiskelevansa MusiTassa päätoimisesti.

Opiskelijat kuvasivat siirtyneensä opiskelemaan samanaikaisesti MusiTan puolelle, jotta pystyisivätlaajentamaan jo hankittua osaamistaan SibAn kirkkomusiikin puolella ja tulevaa ammattitaitoaan.Tällöin opiskelijoilla oli mahdollisuus saada enemmän tunteja omalta taiteenalaltaan ja saada mo-nipuolinen musiikin alan kaksoiskoulutus. Tärkeänä tekijänä he näkivät myös sen, että vastaajatsaivat kanttorin koulutuksen lisäksi opettajan pedagogisen pätevyyden. Kaksoistutkinnon koettiinlisäävän työnsaantimahdollisuuksia. Opiskelu yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa samanaikai-sesti nähtiin hyvänä ratkaisuna, sillä ne sijaitsevat samassa rakennuksessa. Tämä toi joustavan mah-dollisuuden opintojen suorittamiseen myös ammattikorkeakoulussa.

Kyselyyn vastanneet opiskelijat eivät kokeneet hakeutumisvaiheessa tarvitsevansa neuvontaa jaohjausta SibAsta, vaan MusiTasta. Suunnitteluvaiheessa opiskelijat olivat tyytyväisiä MusiTasta saa-miinsa käytännönläheisiin, selkeisiin ja konkreettisiin vastauksiin. Tyytymättömyyttä puolestaan ai-heutti se, jos tiedonsaanti ei ollut selkeää.

Kyselyyn vastanneet opiskelijat kuvasivat saaneensa neuvontaa ja ohjausta MusiTasta enimmäk-seen opinto-ohjaajalta, vastuuopettajalta ja opintosihteeriltä. Ohjaus oli ollut lähes kaikkien vas-tanneiden (83 %) mielestä riittävää ja se oli suurimman osan mielestä (92 %) tukenut opintojenaloittamista. Suurin osa kyselyyn vastanneista (75 %) oli laatinut HOPSin. Tyytyväisyyttä saamaansaneuvontaan ja ohjaukseen herätti se, että opiskelijat saivat opinto-ohjaajalta ja sihteeriltä riittäväs-ti tietoa. Riittävä tiedonsaanti tuki opintojen suunnittelua ja opetusjärjestelyt kahteen korkeakou-luun sujuivat joustavammin. Annettua neuvontaa ja ohjausta kuvattiin myös ystävälliseksi ja positii-viseksi. Opiskelijat olivat tyytymättömiä riittämättömään tietoon esimerkiksi opintojaksojenalkamisajankohdista, opintojen parhaasta suorittamisjärjestyksestä ja pakollisesta harjoittelusta.

SibAssa suoritettuja opintoja hyväksiluettiin osaksi ammattikorkeakouluopintoja noin 40-125 opin-toviikkoa. Opiskelijan oli vaikea arvioida hyväksiluettujen opintojen määrää, koska usealla vastaa-jista oli tutkinto edelleen kesken SibAn puolella. Opintojen hyväksiluettu määrä oli suurimmanosan mielestä (83 %) riittävä. Opiskelijat olivat tyytyväisiä siihen, että opintoja hyväksiluettiin suh-teellisen paljon aikaisemmasta tutkinnosta. Pääsääntöisesti opiskelijat olivat tyytyväisiä hyväksi-lukukäytäntöihin. Suurimman osan mielestä (75 %) SibAn ja MusiTan opintoihin ei jäänyt päällek-käisyyttä. SibAn opinnot lyhentävät suurimman osan mielestä (75 %) opiskeluaikaa MusiTassa. Kaikkivastaajat (100 %) kokivat siirtymisen SibAsta MusiTaan olleen sujuvaa ja joustavaa. Puolet vastaajis-ta (50 %) koki siirtymisessä olleen ongelmia lähinnä opintojen aikatauluttamisessa. Ongelmia aihe-utti se, jos oppitunnit ajoittuivat molemmissa korkeakouluissa samaan ajankohtaan tai MusiTanlukujärjestys ei ollut tiedossa heti lukuvuoden alkaessa vaan ajankohdat selvisivät myöhemmin.

2.3.3 2.3.3 2.3.3 2.3.3 2.3.3 YhteenYhteenYhteenYhteenYhteenvvvvveto alkuselvityksistäeto alkuselvityksistäeto alkuselvityksistäeto alkuselvityksistäeto alkuselvityksistä

Edellä luvussa 2.2 on selvitetty hankkeen alussa tehtyjä hankehakemuksessa mainittuja alku-selvityksiä. Ne muodostivat pohjaa alakohtaisten työryhmien työlle, jota käsitellään seuraavassaluvussa (luku 3). Tässä kappaleessa kootaan lyhyesti yhteen alkuselvitysten tulokset.

35

Opinto-ohjauksen tilanne Pohjois-Savon eri korkeakouluissa

Bolognan prosessin haasteet ja uudet tutkintorakenteet ovat selvästi johtamassa opintojen ohja-uksen lisäämiseen opintojen eri vaiheissa. Opinto-ohjaus on organisoitu korkeakouluissa eri ta-voin ja useat eri toimijat osallistuvat opinto-ohjaukseen. Opinto-ohjauksen painopisteitä ovat opis-kelijan sitouttaminen opintoihinsa ja opintojen sujuva eteneminen muun muassa henkilökohtai-sen opintosuunnitelman (HOPS) avulla. Uuden tutkintorakenteen mukaista opinto-ohjauksen sel-vitystä ei tehty, koska järjestelmä käynnistyi vasta syksyllä 2005. Hankkeessa selvitettiin lähinnä,miten on toimittu aiemman järjestelmän ollessa voimassa. Eri selvitykset ja alatyöryhmien työntulokset johtivat opinto-ohjaajien tapaamisten järjestämiseen syksyllä 2005.

Kyselyjen mukaan opintojen ohjaukseen oltiin pääosin tyytyväisiä. Yliopistossa korostui opinto-ohjauksen tarve hakeutumisvaiheessa ja opintojen alkuvaiheessa johtuen yliopisto-opiskelun itse-näisestä luonteesta sekä opiskelijan vastuusta opintojen suunnittelussa ja niiden etenemisessä.Puutteellinen ohjaus ja neuvonta estivät opiskelijaa käynnistämästä opintojaan sujuvasti. Opinto-jen ohjauksen tarvetta lisäsivät selvästi aikaisempien opintojen hyväksilukemiset ja opiskelijat tar-vitsivat tukea HOPSin ja lukujärjestyksen laatimiseen. Erityistä huomiota on syytä kiinnittää AMK-tutkinnon suorittaneiden opiskelijoiden oikea-aikaiseen ohjaukseen, jotta opintojen aloitus ei tur-haan viivästy. Lisäksi AMK-tutkinnon suorittaneet opiskelijat saattoivat aloittaa opintonsa normaa-lista poikkeavaan aikaan, jolloin he eivät voineet osallistua yleiseen opintojen alkuvaiheen ohjauk-seen. Opiskelijoilla tulee olla tieto siitä, kuka vastaa heidän opinto-ohjauksestaan.

Alkuselvitysten mukaan opinto-ohjauksen kehittämisessä keskeisiä asioita olivat- opinto-ohjauksen suuntaaminen kohderyhmän mukaisesti- opinto-ohjauksen vastuuhenkilöiden ja vastuiden selkeämpi määrittely- alueellinen opinto-ohjauksen yhteistyö käytäntöjen tunnetuksi tekemiseksi.

Aikaisempien opintojen hyväksiluku

Aikaisempien AMK-opintojen hyväksilukuun oltiin jokseenkin tyytyväisiä (56 % ja 65 %). Suurintyytymättömyyden kohde löytyi kieliopinnoista ja niiden vähäisestä hyväksilukemisesta yliopistos-sa. Etenkin ns. virkamiesruotsin suorittaminen uudelleen harmitti opiskelijoita. Opiskelijoidenyhdenvertainen kohtelu ei toteutunut kieliopintojen hyväksiluvussa, sillä eri yliopistojen käytännötpoikkeavat toisistaan. Mielenkiintoista oli, että opiskelijat pitivät suuria hyväksiluettujen opintojenmäärää haitallisina tuleville opinnoilleen. Näin saattoi olla, jos aiemmista opinnoista oli kulunutpitkä aika, esimerkkinä ohjelmointi, tai jos AMK:ssa suoritetut opintojaksot poikkesivat sisällölli-sesti yliopiston opintojaksoista, esimerkkinä matematiikka.

Alkuselvitykset nostivat esille seuraavia asioita:- yhdenvertaisuus opintojen hyväksilukemiskäytännöissä- perustelut hyväksilukemisten hylkäämiselle- jatkuva alueellisen alakohtaisen yhteistyön tarve ja merkitys.

Opiskelijoiden siirtyminen korkeakoulusta toiseen, etenkin Pohjois-Savossa

Kuopion yliopistoon hyväksytyistä opiskelijoista on noin 6-10 % AMK-tutkinnon suorittaneita.Toistaiseksi ei saada selville, mistä ammattikorkeakoulusta ja miltä alalta AMK-tutkinto on, silläOPM:n yliopistoilta keräämä tulostieto ei kata tätä. Kuopion yliopistolla on vahva aikuisyliopistonprofiili, mitä oheinen siirtymistä koskeva tulos tukee. Selvitys osoitti opiskelijoiden liikkuvanvalmistumisensa jälkeen korkeakoulujen välillä Pohjois-Savossa. Siirtymistä tapahtui myös yliopis-tosta ammattikorkeakouluun erityisesti musiikin alalla. Opiskelijat halusivat yhtäältä täydentää

36

opintojaan ja osaamistaan Savonian musiikin koulutusohjelmassa ja toisaalta saada enemmän tunti-opetusta omalla alallaan.

Jokseenkin monet kyselyihin vastanneista kokivat siirtymisen tapahtuneen joustavasti (75 % ja 65%). Voidaan kuitenkin todeta, että parantamisen varaa vielä löytyy erityisesti opintojen alkuvaiheenneuvonnassa ja ohjauksessa. Opiskelijoille suunnatut kyselyt osoittivat opinto-ohjauksen olevanpääosin toimivaa. Ohjauksen kohdentaminen AMK-tutkinnon suorittaneille varmistaisi opiskeli-joiden mukaan sujuvan opiskelun aloittamisen. Aikaisempien AMK-opintojen hyväksilukukäytäntö-jen tulee opiskelijoiden mielestä olla tarkoituksenmukaisia, mutta ennen kaikkea opiskelijoitayhdenvertaisesti kohtelevia.

Alakohtaisten ja valtakunnallisten työryhmien linjausten hyödyntäminen

Alakohtaiset työryhmät hyödynsivät sekä yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa tutkintorakenne-uudistukseen liittyvien alakohtaisten että valtakunnallisten työryhmien tekemiä linjauksia tulevaatutkintoa varten. Osa alatyöryhmien jäsenistä oli osallistunut näihin alakohtaisiin valtakunnallisiintyöryhmiin.

Selvitys alakohtaisen yhteistyön, kansainvälisen yhteistyön kehittämisen ja alan opettajien henkilöstö-koulutuksen tarpeesta

Näiltä osin alkuselvityksiä ei tehty. Asiat käsiteltiin alatyöryhmissä.

37

Taulukko 2.4 Ydinainesanalyysityön vaihe Savonia-ammattikorkeakoulussa ja Humanistisen ammattikor- keakoulun Kuopion koulutusyksikössä tehdyn kyselyn perusteella. Vastaukset saatiin 33 koulutusohjelmasta.

Kokemuksia ydinainesanalyysityöstä

Ydinainesanalyysityö koettiin kaikkien yhteiseksi asiaksi, jonka aikana yhteistyö on entisestäänkinlisääntynyt ja tiivistynyt sekä koulutusohjelman että koko yksikön sisällä. Ydinaineksen, täydentä-vän osaamisen ja erityisosaamisen välisen suhteen pohtiminen johti ydinaineksen löytämiseen.Osaamisten määrittelyn ohella opetus-, oppimis- ja arviointimenetelmien tarkastelu osoittautuihyväksi toteuttaa koko koulutuksen tasolla. Menetelmien monipuolinen käyttö edistää eri val-miuksien oppimista. Terveysalalla työtä tehtiin laajasti valtakunnan tasolla ja käyttöön saatiin valta-kunnalliset ohjeistukset.

Tehty työ osoitti, että opetussuunnitelmaa tulee tarkastella kokonaisuutena ja siihen tulee edel-leenkin sisällyttää tarpeeksi joustavuutta. Ydinainesanalyysin mukaan tehtyjä opintojaksokuvauksiavoidaan pitää "tuoteselosteina" opiskelijoille. Opiskelijalähtöinen opetussuunnitelmatyö johti

2.4 Ydinainesanalyysityö Pohjois-Savon ammattikorkeakouluissa

Osana JOPS-hanketta oli Savonian ja Humakin opetussuunnitelmien kehittäminen ydinaines-analyysien avulla. Sekä Savonian että Humakin opettajat käynnistivät ydinainesanalyysityön loppu-syksystä 2004. Työ on vaativa ja jatkuu edelleen. Hankkeen osalta ydinainesanalyysityö raportoitiinlomakkeella, jolla kuvattiin ydinainesanalyysityön vaihe sekä kokemuksia sen tuomista hyödyistäja ongelmista. Kysely lähettiin 38 koulutusohjelmalle ja sen palautti määräaikaan mennessä 33koulutusohjelmaa. Yhteenveto työn vaiheista eri koulutusaloilla on esitetty liitteessä (liite 7). Seu-raavassa esitellään katsaus kyselyn tuloksiin kyselylomakkeen avointen kysymysten mukaisessajärjestyksessä. Ydinainesanalyysityön apuna oli Savoniassa mahdollista käyttää yliopistojen W5W-hankkeessa kehittämää CoreEdit-ohjelmaa, joskaan sen verkkoversio ei ollut hankkeen aikanavielä käytettävissä.

Yhteenveto ydinainesanalyysityön vaiheesta Savoniassa ja Humakissa

Yhteenveto on esitetty alla olevassa taulukossa (taulukko 6.1). Kuten edellä todettiin, työ jatkuuedelleenkin. Osa koulutusohjelmista on saanut työn lähes päätökseen, osa taas on alkuvaiheessa.

ydinainesanalyysiprosessi

1. koulutuksen perustehtävän tarkastelu tehty 31 kesken 1 ei / alussa 02. osaamisalueiden määrittely tehty 29 kesken 4 ei / alussa 03. kompetenssien määrittely tehty 24 kesken 9 ei 04. yleistavoitteiden määrittely tehty 20 kesken 11 ei /alussa 25. valittu opetussuunnitelmamalli moduuli 18 ei valittu 2

juonne 2muu 11

6. ydinainesanalyysi kaikki tehty 9 kesken 23 alussa 1 6.1 ydinaines (must know) määritelty 15 kesken 15 ei / alussa 3 6.2 täydentävä osaaminen (should know) määritelty 13 kesken 17 ei / alussa 2 6.3 erityisosaaminen (nice to know) määritelty 14 kesken 17 ei / alussa 37. CoreEdit –ohjelman käyttö kyllä 6 kokeiltu 3 ei 248. opintojen kuormittavuus vuodessa 1600 h/a 21 kesken 6 ei /alussa 69. opintojakson minimilaajuus väh. 3 op 31 kesken 2 ei /alussa 010. OPS-työn eteneminen tehty 5 kesken 24 alussa 4

38

pohtimaan tarkemmin sitä, mitä opiskelijan on osattava, mitä on opetettava ja mitä opiskelijantulee itsenäisesti opiskella. Kuormittavuuksien tarkastelu osoitti, että opiskelijat käyttivät itsenäi-seen opiskeluun vähemmän aikaa kuin, mitä siihen oli varattu. Opiskelijan kuormittavuuden arvi-ointi koettiin yleisesti vaikeaksi. Ydinainesanalyysityön kuormittavuuden tarkastelun ehdotettiinulotettavan myös opetustyön kuormittavuuden tarkasteluun.

Ydinainesanalyysityön aikana nousseita ongelmia

Jokseenkin kaikki olivat sitä mieltä, että ydinainesanalyysin tekeminen oli työlästä ja ajan puutehaittasi työtä. Opettajat tekivät analyysityötä opetustyön ohessa ja kokivat resurssejaopetussuunnitelmatyöhön olleen liian vähän. Opettajien yhteistä aikaa ei tahtonut löytyä. Jotkutkokivat, että työn aloittamiseen saatiin liian vähän tietoa ja opastusta. Joidenkin mielestä AMK:nyhtenäinen linja oli jäänyt epäselväksi eikä omankaan yksikön tavoitteiden asettelu ollut vielä sel-villä. AMK:n ja Arenen valtakunnalliseen tutkinnonuudistushankkeeseen osallistuvien alakohtaistentyöryhmien työn ajoitus oli erilainen eikä tietoa valtakunnallisesta työskentelystä ollut saatavilla.

Ydinaineksen rajaaminen oli joissakin tapauksissa hankalaa, sillä kaikki aiemmin opetettu oli tär-keää. Jonkin erityisosaamisen jättäminen pois koettiin vaikeana etenkin, jos opettajat näkivät ku-kin oman aineensa tärkeimmäksi. Mielenkiintoisena näkökulmana tuli esille vaikeus päättää, mikäkuului perusopetukseen ja mikä oli työelämässä esimerkiksi täydennyskoulutuksen kautta opitta-vaa. Ydinainesanalyysin tarkkuus saattoi joiltakin osin olla vierasta muun muassa ongelma-perustaiselle ja projektioppimiselle. Ydinainesanalyysityöhön liittyvän kuormituksen määrittele-minen oli hankalaa etenkin, kun verrattiin eri oppiaineiden tai opetusmuotojen kuormittavuuksia.

Työn aikana todettiin, että opetussuunnitelman kirjoittamisen yhteydessä on syytä jättää tilaa myösopettajan omalle opintojaksosuunnitelmalle, jonka kukin opettaja laatii erikseen omaan aineistoonsaja opetustapaansa sopivaksi. Mielenkiintoinen maininta oli, että yhteistyö kansainvälisen yhteistyö-kumppanin kanssa oli hyödyllistä myös tässä asiassa.

Ydinainesanalyysin tuomia hyötyjä

Yleinen käsitys oli, että ydinainesanalyysi selkeyttää opetussuunnitelmatyötä ja tuo paremmin esil-le opetuksen päällekkäisyydet. Asioita joudutaan miettimään uudelta kannalta ja samalla pystytäännostamaan keskeiset ja olennaiset asiat esille. Työ selkiyttää ammatin vaatimien osaamisalueiden jaopetussuunnitelman suhdetta, jolloin opintosisältöjen integroiminen helpottuu. Analyysi voi ohja-ta myös resurssien kohdentamista oikein. Ydinainesanalyysi parantaa opiskelijan oikeusturvaa jaajankäytön suunnittelua. Analyysi toi esille opiskelijan itsenäisen työn resurssin, jonka hyödyntä-minen on tarpeen. Jatkossa opiskelija tietää etukäteen selkeämmin, mitä hän tulee opiskelemaantutkinnossaan ja mitä kussakin opintojaksossa. Näin tehty opetussuunnitelma tulee toimimaan myösmarkkinoinnin välineenä. Kansainväliseen vaihtoon tulevien opiskelijoiden opintojen suhteutta-minen omaan opetussuunnitelmaan tuli selkeämmäksi.

CoreEditin käyttö ydinainesanalyysin teossa

Useimmissa koulutusohjelmissa CoreEdit-ohjelmaa ei käytetty ydinainesanalyysin teossa johtuenosin aikapulasta tai siitä, ettei ohjelmaa ollut asennettu käyttöön. Muutamissa koulutusohjelmissakokeiltiin ohjelmaa, mutta sen käytöstä luovuttiin sopimattomana. Useimmissa koulutusohjelmissatutustuttiin ohjelmaan, mutta käsitykset sen hyödystä vaihtelivat. Käyttäjät näkivät sen avaavanopetussuunnitelmatyötä ja tekevän sen läpinäkyvämmäksi.

39

3Joustavien opintoketjujen rakentaminenalakohtaisissa työryhmissä

40

41

3 Joustavien opintoketjujen rakentaminen alakohtaisissa työryhmissä

Toiminta alakohtaisissa työryhmissä (alatyöryhmät) oli hyvin aktiivista koko hankkeen ajan ja työ-ryhmät kokoontuivat useita kertoja (taulukko 3.1). Alatyöryhmissä, joissa oli mukana useitakoulutusaloja, perustettiin omia koulutusalakohtaisia pienryhmiä. Tämä selittää eri alatyöryhmienkokoontumiskertojen erot. Alatyöryhmien tehtävät on esitetty sivulla 26.

Taulukko 3.1 Alatyöryhmien kokoontumiskerrat hankkeen aikana.

Alatyöryhmät korostivat, ettei siirtyminen korkeakoulusta toiseen ole automaattista eikä hank-keen aikana ollut tarkoituksena luoda erillistä väylää ammattikorkeakoulusta yliopistoon tai yli-opistosta ammattikorkeakouluun, vaan opiskelijat hakeutuvat yleisiä, tiedossa olevia hakuväyliämyöten korkeakoulujen välillä ja valinta tapahtuu näiden yleisesti laadittujen valintakriteereidenmukaisesti.

Kukin alatyöryhmä pohti, mitä käsitteellä "joustava opintoketju" ymmärretään. Heidän mielestäänopintoketju on joustava, kun aikaisempi korkeakoulututkinto otetaan huomioon tuleviin opintoi-hin siirryttäessä sekä opiskelijavalintamenettelyn ja opiskelijoiden ohjauksen kehittämisessä. Ha-keutumista voi tapahtua molempiin suuntiin - sekä ammattikorkeakoulusta yliopistoon että yli-opistosta ammattikorkeakouluun. Opintoketjun joustavuutta korkeakoulujen välillä tukeealakohtainen, tiivis yhteistyö, jolloin korkeakoulut ovat tietoisia toistensa opetussuunnitelmista,opintojaksojen sisällöistä ja ydinainesanalyyseista sekä hyödyntävät tarpeen mukaisella tavalla käy-tettävissä olevia resursseja. Joustavuus edellyttää, että mahdollisesta opintojen ketjuttamisesta onselkeää tietoa kaikissa korkeakouluissa. Tärkeänä nähtiin myös se, että ensimmäinen korkeakoulu-tutkinto (AMK- tai kandidaatin tutkinto) suoritetaan loppuun ennen siirtymistä. Opiskelijoidenohjaaminen ja sijoittuminen juuri heille sopiviin opintoihin on myös osa korkeakoulujen välistäopintoketjun joustavuutta. Tällöin ammatillisesti suuntautuneet opiskelijat löytäisivät ammatti-korkeakoulun opintojen pariin ja tieteellisesti suuntautuneet opiskelijat vastaavasti yliopisto-opin-tojen pariin.

Opintoketju korkeakoulujen välillä Pohjois-Savossa

Laaturyhmä esitti yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välillä siirtyvien opiskelijoiden opinto-ketjun kuvaamista alatyöryhmien työn pohjalta. Opintoketjumallien kuvauksissa (kuvat 3.1 ja 3.2)haluttiin tuoda esille juuri ne asiat, joita alatyöryhmät selvittivät alakohtaisesti hankkeen aikana.Näitä olivat aikaisempi tutkinto, hakeutumisväylä toiseen tutkintoon, valintaperusteet sekä aikai-sempien korkeakouluopintojen hyväksilukujen määrät, mahdolliset täydentävät opinnot ja tulevatutkinto. Opintoketjuissa kuvattiin myös aikaisemman ja tulevan tutkinnon laajuudet opintopisteinä.

alatyöryhmä kokoontumiskerrat

kauppatieteiden ala 8luonnontieteiden, ympäristötieteiden ja informaatiotekniikan ala ja sen pienryhmät 18sosiaaliala 7terveysala ja sen pienryhmät 10kieli- ja viestintäopetus 10laaturyhmä 6musiikin ala *) 3opinto-ohjaajien ryhmä *) 3

*) ei varsinainen, hankehakemuksessa mainittu alatyöryhmä

42

Aikaisempien korkeakouluopintojen hyväksilukumäärät saatiin vertailemalla alatyöryhmissä sa-man alan ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opintojen sisältöjä toisiinsa. Sisällöntarkastelu voitiintehdä osittain uuden tutkintorakenteen mukaisiin sisältöihin. Useilla aloilla tarkastelun tuloksenanostettiin aikaisempien korkeakouluopintojen hyväksilukumääriä, sillä näillä aloilla korkeakoulu-opinnoista löytyi enemmän sisällöllistä vastaavuutta kuin aikaisemmin oli oletettu. Joillakin aloillaannetut hyväksilukumäärät koskevat ainoastaan Pohjois-Savon ammattikorkeakouluja ja yliopisto-ja. Muutamilla aloilla hyväksilukumäärät ovat valtakunnalliset. Opintoketjukuvauksissa mainittu ai-kaisempien opintojen hyväksiluku HOPSin mukaisesti tarkoittaa, ettei hyväksiluettavien opinto-jen määrää ole etukäteen pystytty tarkasti määrittelemään ja että hyväksiluvut tarkastellaan ta-pauskohtaisesti.

Malli opintoketjusta ammattikorkeakoulusta yliopistoon on esitetty kuvassa 3.1. Yliopisto valitseeopiskelijat yhteiseen kandidaatin ja maisterin tutkintoon. Ammattikorkeakoulututkinnon (1. sykli)suorittaneet opiskelijat voivat hakeutua kahta väylää pitkin kandidaatin (1. sykli) ja maisterin (2.sykli) tutkintoon johtavaan koulutukseen yliopistoon. Tämän hankkeen aikana opiskelijoilla eipääsääntöisesti ole ollut mahdollisuutta hakeutua ammattikorkeakoulututkinnosta suoraan yliopis-ton maisterin tutkintoon. Aikaisempien saman alan ammattikorkeakouluopintojen hyväksilukutapahtuu osaksi kandidaatin tutkintoon kuuluvia opintoja.

Kuva 3.1 Malli opintoketjusta opiskelijan hakeutuessa ammattikorkeakoulututkinnon suorittamisen jälkeen yliopistoon Pohjois-Savossa.

Opintoketjumalli yliopistosta ammattikorkeakouluun on esitetty kuvassa 3.2. Yliopiston kandi-daatin (1. sykli) tutkinnon suorittaneet opiskelijat voivat hakeutua kahta väylää pitkin suorittamaanammattikorkeakoulututkintoa (1. sykli). Aikaisempien saman alan yliopisto-opintojen hyväksilukutapahtuu osaksi ammattikorkeakoulututkintoa. Yliopiston kandidaatin tutkinnon suorittaneet opis-kelijat voivat hakeutua myös yhtä väylää pitkin suorittamaan ylempää ammattikorkeakoulututkintoa(2. sykli). Vaatimuksena on kolmen vuoden alan työkokemus yliopistotutkinnon jälkeen sekä mah-dollinen opintojen täydentäminen vastaamaan ammattikorkeakoulututkintoa. Täydentävien opin-tojen määrää, suorituspaikkaa ja suoritusajankohtaa ei hankkeen aikana voitu selvittää.

43

Kuva 3.2 Malli opintoketjusta opiskelijan hakeutuessa kandidaatin tutkinnon suorittamisen jälkeen ammattikorkeakouluun Pohjois-Savossa.

Opiskelijavalintamenettely

Alatyöryhmät kuvasivat kunkin ammattikorkeakoulun ja yliopiston opiskelijavalintamenettelytomalla alallaan. Koska hankkeen aikana ei kehitetty uudenlaisia opiskelijavalintamenettelyjä kor-keakoulusta toiseen, kuvataan tässä kappaleessa Pohjois-Savon ammattikorkeakoulujen ja yliopis-tojen voimassa olevat opiskelijavalintamenettelyt.

Savonia-ammattikorkeakouluSavonian AMK-tutkintoon (1. syklin tutkinto) johtavaan koulutukseen voi hakeutua kahden väylänkautta: yhteishaussa tai aikuiskoulutuksen haussa. Savonian ylempään AMK-tutkintoon (2. syklintutkinto) johtavaan koulutukseen voi hakea AMK-tutkinnon tai vastaavan suorittanut henkilö, joshänellä on vähintään kolmen vuoden alan työkokemus tutkinnon suorittamisen jälkeen. Yliopistonkandidaatin tutkinnon suorittanut opiskelija voi joutua täydentämään yliopistotutkintoa ammatti-korkeakoulututkintoa vastaavaksi.

Humanistinen ammattikorkeakoulu, Kuopion koulutusyksikköHumakin AMK-tutkintoon (1. sykli) johtavaan koulutukseen voi hakeutua kahden väylän kautta:yhteishaussa tai aikuiskoulutuksen haussa. Humakin ylempään AMK-tutkintoon (2. sykli) johtavaankoulutukseen voi hakea AMK-tutkinnon tai vastaavan suorittanut henkilö, jos hänellä on vähintäänkolmen vuoden alan työkokemus tutkinnon suorittamisen jälkeen. Yliopiston kandidaatin tutkin-non suorittanut henkilö voi joutua täydentämään suorittamaansa yliopistotutkintoa ammatti-korkeakoulututkintoa vastaavaksi.

Kuopion yliopistoKuopion yliopiston kaksiportaisiin tutkintoihin, jotka johtavat yhteiseen kandidaatin (1. syklin) jamaisterin (2. syklin) tutkintoon, voi hakeutua kahden väylän kautta: päävalinnan tai erityisryhmienvalinnan kautta. Kauppatieteellisellä alalla on valtakunnallinen yhteisvalinta, jolloin hakijat voivathakea opiskelijaksi päävalinnan kautta kaikkiin Suomen kauppatieteellisiin yksiköihin. Myöstietojenkäsittelytieteessä on valtakunnallinen yhteisvalinta. Hoitotieteen osalta tullaan toteutta-maan valtakunnallisesti yhteinen valintakoe ensimmäisen kerran vuonna 2006.

44

Erityisryhmien valinnan kautta voidaan täydentää päävalintaa ns. siirto-opiskelijoilla, avoimen yli-opiston opiskelijoilla tai muilla erityistapauksilla. Erityisryhmien valinta tapahtuu kerran tai kaksivuodessa. Erikoisuutena on luonnontieteiden puolella jatkuva haku, jolloin hakemuksia otetaanvastaan jatkuvasti ja tiedekunnat (luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunta, informaatio-teknologian ja kauppatieteiden tiedekunta) käsittelevät hakemuksia noin kahden kuukauden vä-lein. Terveystieteissä puolestaan liikuntalääketieteen, ergonomian ja kansanterveystieteenpäävalintana toimii ainoastaan avoimen yliopiston väylä.

Sibelius-Akatemia Kuopion osastoSibAn Kuopion osastoon voi hakeutua joko 5,5-vuotiseen koulutukseen, joka johtaa sekä musii-kin kandidaatin (1. sykli) että musiikin maisterin (2. sykli) tutkintoon tai 2,5-vuotiseen musiikinmaisterin (2. sykli) tutkintoon johtavaan koulutukseen. Kelpoisuus maisteritutkintoon johtavaankoulutukseen on määritelty yliopistolaissa (Yliopistolaki 645/1997).

Opintojen ohjaus

Alatyöryhmät pohtivat opinto-ohjauksen kehittämistä opiskelijakyselyjen ja -haastattelujen poh-jalta. Alatyöryhmissä todettiin, ettei opintojen ohjauksen kehittämistä voi tehdä irrallaan opinto-ohjauksesta vastaavien tahojen kanssa. Tämän vuoksi haluttiin kutsua myös opinto-ohjauksen vastuu-henkilöt alueen korkeakouluista keskustelemaan keskenään. Seuraavassa on kuvattu yleisellä ta-solla kunkin korkeakoulun opinto-ohjaukseen liittyvät käytännöt.

Savonia-ammattikorkeakouluOpintoneuvontaa antavat koulutuspäälliköt, opinto-ohjaajat, tuutoriopettajat, ammattikorkeakoulunja kunkin yksikön opintotoimistojen henkilökunta, tukipalveluhenkilöstö sekä lisäksi kukin opet-taja. Myös opiskelijatuutorit eli vertaistuutorit ohjaavat ensimmäisen vuoden opiskelijoita. Opis-kelijat laativat HOPSit kunkin yksikön omien käytäntöjen mukaisesti. Ammattikorkeakoulussaorientoitumisjaksot "Johdatus ammattikorkeakouluopintoihin" ja HOPSit ovat olleet käytössä jouseamman vuoden ajan. Opinto-ohjausta kehitetään jatkuvasti saatujen arviointien ja palautteidenperusteella. Ammattikorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut ohjaavat opiskelijaa niin opintojensuuntaamisessa kuin myös urasuunnittelussa.

Humanistinen ammattikorkeakoulu, Kuopion koulutusyksikköOpinto-ohjausta annetaan sekä yksilö- että ryhmäohjauksena ja ohjauksesta vastaavat HOPS-oh-jaajan lisäksi myös muut lehtorit, opintosihteeri, työvalmentajat sekä opiskelijatuutorit. Kaikkiopiskelijat laativat henkilökohtaiset HOPSit, joita päivitetään tarpeen mukaan. Keskustelut vuosi-kurssille määritellyn HOPS-ohjaajana toimivan lehtorin kanssa ovat noin kerran lukukaudessa.

Kuopion yliopistoOpinto-ohjauksen keskushallinnoinnista ja yleisestä opintoneuvonnasta vastaa opintoasioidenosasto. Tärkeä osa yliopiston ohjaus- ja neuvontajärjestelmää ovat myös tiedekuntien opintoasiain-päälliköt ja hallintopäällikkö. Tiedelaitokset vastaavat puolestaan alakohtaisesta oppiaineeseen liit-tyvästä opintoneuvonnasta, joissa ohjauksesta vastaavat amanuenssit tai tehtävään erikseen määrä-tyt henkilöt kuten opettajat, opettajatuutorit, assistentit, ohjaajat, koulutussuunnittelijat jne. Opin-to-ohjaukseen osallistuvat myös kielikeskus, ylioppilaskunta, kirjasto, tietotekniikkakeskus, avoinyliopisto jne. Opintojen ohjaus korostuu opintojen alkuvaiheessa, jolloin yliopistolla järjestetäänopiskelijoiden alkuorientaatiojakso "Johdatus yliopisto-opintoihin". Useissa pääaineissa ja koulutus-ohjelmissa ovat HOPSit jo käytössä ja ne otetaan käyttöön yliopistojen kaikilla koulutusaloillavuoteen 2006 mennessä.

45

Sibelius-Akatemia, Kuopion osastoOpetus ja ohjaus poikkeavat tiedeyliopistoista, sillä opiskelijan henkilökohtaisen opetuksen mää-rä on suuri. SibAn koulutusjohtosäännössä on määräykset henkilökohtaisesta opintosuunnitelmasta.HOPS on pakollinen ja sen hyväksyy osastonjohtaja. Aikaisempien opintojen hyväksiluvusta onsäädetty tutkintoasetuksessa. Koulutusjohtosäännön mukaan hyväksiluettavat opinnot eivät voikieliopintoja ja opettajan pedagogisia opintoja lukuun ottamatta olla osa toista korkeakoulututkintoa.Hyväksiluvut kirjataan HOPSiin. Sähköinen HOPS otetaan käyttöön keväällä 2006.

Seuraavissa kappaleissa 3.1.1-3.1.6 on kuvattu eri alatyöryhmien käsittelemät alat ja opintoketjutnäiden koulutusalojen tai -ohjelmien ja pääaineiden välillä. Alakohtainen yhteenveto on tehtykunkin alatyöryhmän loppuraportista. Ne löytyvät kokonaisuudessaan osoitteesta www.savonia-amk.fi/jops.

46

3.1 Alakohtaiset opintoketjut

3.1.1 Opintoketju kauppatieteiden alalla3.1.1 Opintoketju kauppatieteiden alalla3.1.1 Opintoketju kauppatieteiden alalla3.1.1 Opintoketju kauppatieteiden alalla3.1.1 Opintoketju kauppatieteiden alalla

Kauppatieteiden alalla opintoketjua ja aikaisempien korkeakouluopintojen hyväksilukua tarkas-teltiin vertailemalla Savonian liiketalouden Kuopion, Iisalmen ja Varkauden yksiköiden koulutus-ohjelmia Kuopion yliopiston kauppatieteiden laitoksen koulutusohjelmien ja pääaineiden sisältöihin.Sisältöjen vertailussa tarkastelun kohteina olivat seuraavat koulutukset:

Savonia-ammattikorkeakoulu- tradenomi, liiketalouden koulutusohjelma, Kuopio- tradenomi, liiketalouden koulutusohjelma, Iisalmi- tradenomi, liiketalouden koulutusohjelma, Varkaus

Kuopion yliopisto- kauppatieteiden kandidaatti ja -maisteri (KTK, KTM), pääaineina pk-yritysten markkinointi ja

kansainvälinen liiketoiminta sekä pk-yritysten taloushallinto ja rahoitus sekä johtaminen- yhteiskuntatieteiden kandidaatti ja -maisteri (YTK, YTM), paikallistalouksien kehittämisen

koulutusohjelma

Siirtymistä korkeakoulusta toiseen tarkasteltiin seuraavien tutkintojen välillä:- tradenomi, liiketalous – KTK, KTM- tradenomi, liiketalous – YTK, YTM, paikallistalouksien kehittäminen- KTK, YTK – restonomi (ylempi AMK)

Aikaisempien korkeakouluopintojen hyväksilukeminen kaupan alalla

Savonia-ammattikorkeakouluTradenomi-tutkintoon johtavassa koulutuksessa Savonia hyväksilukee aikaisempia opintoja KTK:ntutkinnon suorittaneelta opiskelijalta HOPSin mukaisesti.

Kuopion yliopistoKTK:n ja KTM:n tutkintoon johtavassa koulutuksessa Kuopion yliopisto hyväksilukee tradenomi-tutkinnon suorittaneelta opiskelijalta aikaisempia opintoja enimmillään 77 op.

Täydentävät opinnot

Täydentäviä opintoja tarkasteltiin siltä osin, jos opiskelija siirtyy 1. syklin tutkinnosta (tradenomitai kauppatieteiden kandidaatti KTK), suoraan 2. syklin tutkintoon (ylempi AMK-tutkinto tai kaup-patieteiden maisteri KTM-tutkinto). Alatyöryhmässä pohdittiin tradenomi-tutkinnon suorittanei-den opiskelijoiden mahdollisuutta siirtyä suoraan opiskelijaksi KTM:n tutkintoon suorittamallaerikseen sovittavat täydentävät opinnot. Asiaa selvitetään parhaillaan. Kauppatieteiden kandidaatintulee samoin mahdollisesti täydentää tieteellis-teoreettisia yliopisto-opintoja vastaamaan AMK-tutkinnon vaatimuksia, jos hän hakeutuu ylempään AMK-tutkintoon johtavaan koulutukseen.Täydentävien opintojen osalta jäi selvitettäväksi, tuleeko opinnot suorittaa ennen vai jälkeenopiskelijavalinnan sekä missä opiskelijat voivat suorittaa nämä täydentävät opinnot ja kuka opin-not kustantaa, siirtyipä opiskelija yliopiston tai ammattikorkeakoulun 2. syklin opintoihin (maisterintaiylempi AMK-tutkinto) erilaisista 1. syklin opinnoista (kandidaatin tai AMK-tutkinto).

47

Kansainvälinen ja muu yhteistyö

Savonia-ammattikorkeakoulun liiketalouden yksiköiden ja Kuopion yliopiston kauppatieteidenlaitoksen välinen kansainvälinen yhteistyö on ollut pienimuotoista. Osapuolet ovat tiedottaneetulkomaalaisten asiantuntijoiden opetuksesta toisilleen ja molempien korkeakoulujen opiskelijatovat voineet osallistua näihin opintoihin. Savonian Kuopion ja Varkauden liiketalouden yksiköissäon liiketalouden englanninkielinen koulutusohjelma, ja asiantuntijavaihto myös näissä koulutus-ohjelmissa on mahdollista yliopiston kanssa. Lähivuosina on tarkoitus laajentaa yhteistyötä siten,että yliopiston kauppatieteiden opiskelijoilla on mahdollisuus valita opintoja ammattikorkeakoulunkansainvälisestä koulutustarjonnasta. Kuopion yliopiston kauppatieteiden laitoksella ja Savonianliiketalouden alalla muulla yhteistyöllä on jo pitkät perinteet ja tätä yhteistyötä on halu edelleenvahvistaa. Molempien korkeakoulujen opiskelijat ovat voineet osallistua toistensa järjestämilleopintojaksoille. Tällaisia opintojaksoja ovat olleet muun muassa Kansainvälinen yritysrahoitus (Kuo-pion yliopisto) ja Konsernin tilinpäätös (Savonia). Opetusyhteistyötä on tulevaisuudessa mahdol-lista laajentaa kansainvälisten opintojen lisäksi markkinoinnin, tilintarkastuksen, yrittäjyyden ja joh-tamisen opintojaksoilla.

Opintoketju Savonia-ammattikorkeakoulun ja Kuopion yliopiston välillä kaupan alalla

Tradenomien ja kauppatieteiden kandidaattien (KTK) korkeakoulusta toiseen suuntautuvatopintoketjut on esitetty kuvissa 3.3 ja 3.4.

Kuva 3.3 Opintoketju Savonia-ammattikorkeakoulusta Kuopion yliopistoon kauppatieteiden alalle. *) Osana erityisryhmien valintaa keskusteltiin työryhmässä alustavista suunnitelmista mahdollisen väylän avaamisesta tradenomi-tutkinnon suorittaneille opiskelijoille suoraan maisterivaiheen opintoihin täydentävien opintojen kautta.

48

Kuva 3.4 Opintoketju Kuopion yliopistosta Savonia-ammattikorkeakouluun liiketalouden alalle.

3.1.23.1.23.1.23.1.23.1.2 Opintoketju luonnontieteiden, ympäristötieteiden ja informaatiotekniikan aloilla Opintoketju luonnontieteiden, ympäristötieteiden ja informaatiotekniikan aloilla Opintoketju luonnontieteiden, ympäristötieteiden ja informaatiotekniikan aloilla Opintoketju luonnontieteiden, ympäristötieteiden ja informaatiotekniikan aloilla Opintoketju luonnontieteiden, ympäristötieteiden ja informaatiotekniikan aloilla

Joustavaa opintoketjua ja aikaisempien korkeakouluopintojen hyväksilukua tarkasteltiin työryh-mässä vertailemalla Savonian tekniikan Kuopion yksikön, liiketalouden Kuopion yksikön ja terve-ysalan Kuopion yksikön sekä Kuopion yliopiston luonnontieteiden ja ympäristötieteiden sekäinformaatiotekniikan koulutusohjelmien ja pääaineiden sisältöjä. Sisältöjen vertailussa tarkastelunkohteina olivat seuraavat koulutukset:

Savonia-ammattikorkeakoulu:- insinööri (AMK), ympäristötekniikan, tietotekniikan, elektroniikan ja sähkövoimatekniikan

koulutusohjelmat- tradenomi, tietojenkäsittelyn koulutusohjelma- bioanalyytikko (AMK), bioanalytiikan koulutusohjelma

Kuopion yliopisto:- luonnontieteiden kandidaatti (LuK) ja filosofian maisteri (FM), seuraavat koulutusohjelmat ja

pääaineet: tietojenkäsittelytiede, soveltava biotekniikka, ympäristötiede, fysiikka ja teknis-luonnontieteellinen koulutusohjelma.

Siirtymistä korkeakoulusta toiseen tarkasteltiin seuraavien tutkintojen välillä:- insinööri (AMK), tietotekniikka - LuK, FM, tietojenkäsittelytiede- tradenomi, tietojenkäsittely - LuK, FM, tietojenkäsittelytiede- insinööri (AMK), ympäristötekniikka - LuK, FM, ympäristötieteet- insinööri (AMK), sähkövoimatekniikka, elektroniikka - LuK, FM, fysiikka ja teknis-

luonnontieteellinen koulutusohjelma- bioanalyytikko (AMK) - LuK, FM, soveltava biotekniikka- LuK, soveltuva ala - insinööri (ylempi AMK), soveltuva ala

49

Aikaisempien korkeakouluopintojen hyväksilukeminen

Savonia-ammattikorkeakouluYliopisto-opintoja voidaan ammattikorkeakoulussa pääsääntöisesti hyväksilukea 40-160 opinto-pistettä riippuen kyseisten opintosuoritusten sisällöistä ja koulutusohjelmasta. Pääsääntöisesti nehyväksiluetaan osaksi teoriaopintoja tai ne voidaan hyväksyä opintojaksojen osasuorituksiksi.Opintojen hyväksyminen tapahtuu HOPSin mukaisesti. Jokainen opintonsa aloittava opiskelija osal-listuu opintojen alkuvaiheessa haastatteluun, jossa käydään läpi opiskelijan aiempi koulutustaustaja mahdolliset hyväksiluvut sekä niiden vaikutus opiskelijan HOPSiin. Hyväksiluettavien opintojentulee olla korkeakoulutasoisia ja vastata laajuudeltaan koulutusohjelman opintojaksojen laajuuksia.

Kuopion yliopisto

- tietojenkäsittelytieteetLuK:n ja FM:n yhteisestä tutkinnosta hyväksiluetaan insinööri (AMK)-tutkinnon tai tradenomi-tutkinnon soveltuvalta alalta suorittaneelta opiskelijalta aikaisempia opintoja hyväksi enimmillään80-138 opintopistettä. Hyväksiluettavat opintopistemäärät ovat suuntaa-antavia ja vaihtelevataloittain. Hyväksilukuja voidaan myöntää perus- tai aineopinnoista, sivuaineopinnoista tai vapaastivalittavista opinnoista. Opintojen hyväksiluku tapahtuu HOPSin mukaisesti.

- ympäristötieteetLuK:n ja FM:n yhteisestä tutkinnosta hyväksiluetaan insinööri (AMK)-tutkinnon suorittaneeltaopiskelijalta aikaisempia opintoja hyväksi enimmillään noin 20-30 op verran, tapauskohtaisesti jonkunverran enemmänkin, riippuen kyseisten opintosuoritusten sisällöistä. Opintojen hyväksyminen ta-pahtuu HOPSin mukaisesti. Osa opinnoista voidaan sisällyttää pääaineopintoihin ja osa pakollisiintai vapaasti valittaviin sivuaineopintoihin. Joissakin tapauksissa voidaan käyttää suoraa korvaavuutta.AMK-opintoja voidaan hyväksyä myös opintojaksojen osasuorituksiksi. Pääaine- ja muiden pakol-listen opintojen osalta opiskelija anoo tutkintorakenteen muutosta hakemuksella, johon HOPSmuutoksineen liitetään. Tutkintorakenteen muutoksen hyväksyy tiedekunnan dekaani.

- fysiikka ja teknis-luonnontieteellinen koulutusohjelmaLuK:n ja FM:n yhteisestä tutkinnosta hyväksiluetaan insinööri (AMK)-tutkinnon suorittaneeltaopiskelijalta aikaisempia opintoja hyväksi enimmillään noin 60-90 opintopistettä. Ammatti-korkeakouluopintoja hyväksiluetaan fysiikassa tiettyinä opintokokonaisuuksina. Suoritetut opin-not jäävät näkyviin opintorekisteriin. Menettelyllä yliopisto tunnustaa aiemman tutkinnon ko. osat.Opintojen hyväksiluku tapahtuu HOPSin mukaisesti.

- soveltava biotekniikkaLuK:n ja FM:n yhteisessä tutkinnossa bioanalyytikko (AMK)-tutkinnon tai insinööri (AMK)-tut-kinnon suorittaneen opiskelijan hyväksiluku vaihtelee sen mukaan, minkä pääaineen opiskelijavalitsee yliopistossa. Hyväksilukumäärät vaihtelevat ja ovat enimmillään 30-90 op ammatti-korkeakouluopinnoista. Aiemmat ammattikorkeakouluopinnot voidaan hyväksyä muun muassaosaksi vapaasti valittavia opintoja. Hyväksiluku tapahtuu HOPSin mukaisesti. Pääsääntöisesti opin-not sisällytetään opiskelijalle laadittuun henkilökohtaiseen tutkintorakenteeseen moduuleina (esim.kliiniset näytetutkimukset -moduuli). Joissakin tapauksissa voidaan käyttää suoraa korvaavuutta, jaetenkin kemian opintojen osalta käytäntönä on hakea vapautusta harjoitustöistä.

50

Täydentävät opinnot

Mahdolliset täydentävät opinnot suoritetaan HOPSin mukaan. Hankkeen aikana ei ollut selvillä,mitä täydentävät opinnot ovat, jos opiskelija hakeutuu LuK-tutkinnon suoritettuaan ylempään AMK-tutkintoon johtavaan koulutukseen.

Kansainvälinen ja muu yhteistyö

Yhteistyötä tehdään yhteisten kansainvälisten luennoitsijoiden hankinnassa. Vieraskielistä opetus-ta pyritään toteuttamaan myös yhteistyössä. Kansainvälisen opiskelijavaihdon suhteen selvitetäänyhteistyömahdollisuuksia muun muassa vaihto-opiskelijoiden osallistumisena projekteihin.

Yhteistyötä Savonian ja Kuopion yliopiston välillä luonnon- ja ympäristötieteiden sekä informaatio-tekniikan alalla on tehty jo pitkään muun muassa yhteisissä laboratorioissa. InformaatiotekniikanCentek-verkostoyhteistyötä on tehty vuodesta 2002 alkaen. Verkoston puitteissa käynnistettiinkesällä 2004 IT-alan kesäkoulutoiminta, joka on jatkunut vuosittain. Opetusyhteistyötä tehdäänyhteisten opintojaksojen toteuttamiseksi. Suunnitteilla on muun muassa yhdessä toteutettavakomponenttiohjelmoinnin opintojakso, joka toteutetaan keväällä 2006. Yliopiston opiskelijoillemahdollistetaan osallistuminen Cisco- ja Microsoft Academy -kursseille. Ammattikorkeakoulu- sekäyliopisto-opiskelijoiden mahdollisuutta osallistua toistensa opintojaksoille edistetään. Työn allaon myös yhteisten verkkokurssien suunnittelu ja toteutus. Lisäksi selvitetään yhteisten opetus-tilojen kuten tutkimushallien ja laboratorioiden käytön lisäämistä.

Tarkoituksena on lisätä yhteisten resurssien käyttöä niin opetustyössä kuin tilojen osalta. Yhteis-työtä tulisi edelleen kehittää muun muassa luomalla samankaltaisiin opintojaksoihin yhteisiätoteutustapoja. Myös alan tutkimusyhteistyötä tulisi edelleen kehittää erityisesti tutkimukseen liit-tyvien käytännön sovellusten rakentamisen muodossa.

Opintoketju Savonia-ammattikorkeakoulun ja Kuopion yliopiston välillä luonnon- ja ympäristö-tieteiden sekä informaatiotekniikan alalla

Seuraavissa kuvissa (kuvat 3.5 ja 3.6). on kuvattu opiskelijoiden opintoketjut luonnon- ja ympäristö-tieteiden sekä informaatioteknologian alalla Kuopion yliopiston ja Savonian välillä.

51

Kuva 3.5 Opintoketju Savonia-ammattikorkeakoulusta Kuopion yliopistoon luonnontieteiden, ympäristötieteiden ja informaatiotekniikan aloille.

Kuva 3.6 Opintoketju luonnontieteiden, ympäristötieteiden ja informaatiotekniikan aloilta tekniikan alalle Kuopion yliopistosta Savonia-ammattikorkeakouluun.

52

3.1.33.1.33.1.33.1.33.1.3 Opintoketju sosiaalialalla Opintoketju sosiaalialalla Opintoketju sosiaalialalla Opintoketju sosiaalialalla Opintoketju sosiaalialalla

Sosiaali-, humanistisella ja kasvatusalalla opintoketjua ja aikaisempia korkeakouluopintojen hyväksi-lukua tarkasteltiin vertailemalla Savonian Iisalmen sosiaalialan, Humakin Kuopion yksikön ja Kuo-pion yliopiston sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitoksen pääaineiden koulutuksia.

Savonia-ammattikorkeakoulu:- sosionomi (AMK), sosiaalialan koulutusohjelma- sosionomi (ylempi AMK)

Humanistinen ammattikorkeakoulu, Kuopion yksikkö:- viittomakielentulkki (AMK), viittomakielentulkin koulutusohjelma- ylempi AMK

Kuopion yliopisto:- yhteiskuntatieteiden kandidaatin ja -maisterin tutkinto (YTK, YTM), pääaineina sosiaalityö tai

sosiaalipedagogiikka

Siirtymistä korkeakoulusta toiseen tarkasteltiin seuraavien tutkintojen välillä:- sosionomi (AMK) - YTK, YTM, sosiaalityö- viittomakielentulkki (AMK) - YTM, sosiaalipedagogiikka- YTK, sosiaalityö - sosionomi (AMK)- YTK, sosiaalipedagogiikka - viittomakielentulkki (AMK)- YTK, sosiaalityö ja sosiaalipedagogiikka - ylempi AMK-tutkinto

Aikaisempien korkeakouluopintojen hyväksilukeminen

Savonia-ammattikorkeakoulu- Sosionomi (AMK)-tutkinto: Savonia hyväksilukee YTK:n (pääaineena sosiaalityö) tutkinnon

suorittaneelta opiskelijalta aikaisempia opintoja 150 opintopistettä.

Humanistinen ammattikorkeakoulu, Kuopion koulutusyksikkö- viittomakielentulkki (AMK)-tutkinto: Humak katsoo hyväksiluvut YTK:n (pääaineena

sosiaalipedagogiikka) tutkinnon suorittaneelta opiskelijalta HOPSin kautta.

Kuopion yliopisto- YTK:n ja YTM:n tutkinto pääaineena sosiaalityö: Kuopion yliopisto hyväksilukee sosionomi

(AMK) -tutkinnon suorittaneelta opiskelijalta aikaisempia opintoja 74 opintopistettä sekämahdollisesti HOPSin mukaan lisäopintoja. Vertailun pohjalta hyväksiluvut kirjattiin Kuopionyliopistossa lukuvuoden 2005-2006 opinto-oppaaseen.

- YTK:n ja YTM:n tutkinto pääaineena sosiaalipedagogiikka: Kuopion yliopisto katsoohyväksiluvut viittomakielen (AMK)-tutkinnon suorittaneelta opiskelijalta HOPSin mukaan.

Täydentävät opinnot

Siirtymistä korkeakoulujen välillä tarkasteltiin aikaisempien korkeakouluopintojen (AMK-tutkintotai kandidaatin tutkinto) hyväksilukujen ja korvaavuuksien kautta vertailemalla tutkintojen sisältö-jä (katso kuvat 5.7-5.9). Tarkastelussa havaittiin erojen ammatillispainotteisissa ja tieteellispainot-teisissa koulutuksissa olevan niin selkeät, ettei siirtymistä tällä hetkellä voi tapahtua ammatti-korkeakoulututkinnosta (1. sykli) suoraan yliopiston maisteritutkintoon (2. sykli). Lisäksi yliopis-ton maisteriopintoihin ei tähän mennessä ole järjestetty erillistä opiskelijavalintaa.

53

Opiskelijat ovat hakukelpoisia ilman täydentäviä opintoja, kun ammattikorkeakoulusta valmistu-neet hakeutuvat yliopistossa yhteiseen kandidaatin ja maisterin tutkintoon. Poikkeuksina toimivaterilliset maisteriohjelmat. Täydentävien opintojen tarve on tällä hetkellä konkretisoitunut erillisissämaisteriohjelmissa.

Kansainvälinen ja muu yhteistyö

Harjoitteluun liittyvää kansainvälistä yhteistyötä on ollut EU:n Leonardo da Vinci -ohjelman tii-moilta. Ammattikorkeakoululla on paljon yhteistyötä eri yliopistojen kanssa esim. Saksassa, Eng-lannissa, Venäjällä ja Virossa. European Social Work -maisteritasolla, johon voi hakeutua ulkomaa-laisia opiskelijoita. YTK-opiskelijat voivat valita European Social Work -suuntautumisen, jolloinopiskelumoduulit tuotetaan yhteisen verkoston kautta verkkomateriaalina. Materiaali on tuotettueurooppalaisessa verkostossa. Opetuskielenä on englanti.

Kuopion yliopiston sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitoksella ja Savonian Iisalmen yksikölläon jo pitkät perinteet opetusyhteistyöstä. Ammattikorkeakoulun ja yliopiston opetuksessa voi-daan hyödyntää yhteisiä kansallisia ja kansainvälisiä asiantuntijaluentoja muun muassa sosiaalipo-liittisten kysymysten, globalisaation, sosiaalisen turvallisuuden, sosiaalisen pääoman, nuorisotyön,sosiaalipedagogiikan, lastensuojelun työmenetelmien ja gerontologian osa-alueilla. Yhteisenäkehittämiskohteena voisi olla harjoittelu ja siihen liittyvä harjoittelunohjaus, sillä sosionomi (AMK)-opiskelijat ja sosiaalityöntekijäopiskelijat käyttävät osittain samoja harjoittelupaikkoja ja harjoit-telun aikana voisi toteuttaa myös työparityöskentelyn harjoittelua.

Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kautta yhteistyötä tehdään tällä hetkellä lastensuojelunalueella. Ammattikorkeakoulu ja yliopisto ovat edustettuina Pohjois-Savon lastensuojelunkehittämisryhmässä sekä Itä-Suomen lastensuojelun osaamisverkoston tukityöryhmässä. Lasten-suojelun osaamisen kehittämiseen on tehty hankehakemus. Yhteistyön mahdollisuuksia onkonkretisoitu Pohjois-Savon sijaishuollon yksikön toiminnassa. Sosiaalialan kehittämishankkeissavoisi toteuttaa yhteisiä tutkimushankkeita, joissa yliopiston opiskelijat tekisivät tutkimusosuudenja ammattikorkeakouluopiskelijat tekisivät käytännön sovellutuksia.

Opintoketju sosiaalialalla Savonia-ammattikorkeakoulun, Humanistisen ammattikorkeakoulunKuopion yksikön ja Kuopion yliopiston välillä

Opintoketjut Savonian, Humakin Kuopion yksikön ja Kuopion yliopiston välillä sosiaalialalla onesitetty kuvissa 3.7 -3.10.

54

Kuva 3.7 Opintoketju sosiaali- tai humanistisella ja kasvatusalalla Savonia-ammattikorkeakoulusta tai Humanistisesta ammattikorkeakoulusta Kuopion yliopistoon.

Kuva 3.8 Opintoketju sosiaalialalla Savonia-ammattikorkeakoulusta tai Humanistisesta ammatti- korkeakoulusta Kuopion yliopistoon ja opintojen hyväksilukeminen pääaineittain.

Alla olevassa kuvassa (kuva 3.8) on tarkennettu edellisen kuvaa niin, että sosiaalialan tutkinnot japääaineet on eroteltu tähän kuvioon.

55

Kuva 3.9 Opintoketju sosiaalialalla Kuopion yliopistosta Savonia-ammattikorkeakouluun. *) sosiaalialan ylempi AMK-tutkinto on vasta suunnitteilla.

Kuva 3.10 Opintoketju sosiaali-, humanistisella ja kasvatusalalla Kuopion yliopistosta Humanisti- seen ammattikorkeakouluun. *) alan ylempi AMK-tutkinto on vasta suunnitteilla.

Pohjois-Savossa on mahdollista opiskella myös Humakin viittomakielentulkin koulutusohjelmassa.Opintoketju kyseisellä alalla on esitetty alla olevassa kuvassa (kuva 3.10).

56

3.1.4 Opintoketju terveysalalla3.1.4 Opintoketju terveysalalla3.1.4 Opintoketju terveysalalla3.1.4 Opintoketju terveysalalla3.1.4 Opintoketju terveysalalla

Terveysalalla opintoketjua ja aikaisempien korkeakouluopintojen hyväksilukua tarkasteltiinvertailemalla Savonian terveysalan Kuopion yksikön koulutusohjelmien sisältöjä Kuopion yliopis-ton fysiologian, hoitotieteen, kansanterveys- ja yleislääketieteen sekä terveyshallinnon ja -talou-den laitosten koulutusohjelmien ja pääaineiden sisältöihin. Tarkastelun kohteena olivat seuraavatkoulutukset:

Savonia-ammattikorkeakoulu, terveysala:- bioanalyytikko (AMK), bioanalytiikan koulutusohjelma- ensihoitaja (AMK), ensihoidon koulutusohjelma- fysioterapeutti (AMK), fysioterapian koulutusohjelma- kätilö (AMK), hoitotyön koulutusohjelma suuntautumisvaihtoehtona kätilötyö- röntgenhoitaja (AMK), radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma- sairaanhoitaja (AMK), hoitotyön koulutusohjelma, suuntautumisvaihtoehtona hoitotyö- suuhygienisti (AMK), suun terveydenhuollon koulutusohjelma- terveydenhoitaja (AMK), hoitotyön koulutusohjelma suuntautumisvaihtoehtona hoitotyö- toimintaterapeutti (AMK), toimintaterapian koulutusohjelma

Kuopion yliopisto, yhteiskuntatieteellinen tiedekunta ja lääketieteellinen tiedekunta:- terveystieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinto (TtK, TtM), seuraavat pääaineet:

• ergonomia• hoitotiede• kansanterveystiede• liikuntalääketiede• ravitsemustiede• terveyshallintotiede• terveystaloustiede

Siirtymistä korkeakoulusta toiseen tarkasteltiin seuraavien tutkintojen välillä:- kaikki terveysalan AMK-tutkinnot – TtK, TtM, hoitotiede- sairaanhoitaja (AMK) – TtK, TtM, terveyshallintotiede, terveystaloustiede- fysioterapeutti (AMK) – TtK, TtM, liikuntalääketiede ja ergonomia- terveydenhoitaja (AMK), sairaanhoitaja (AMK), bioanalyytikko (AMK), röntgenhoitaja (AMK)

– TtK, TtM, kansanterveystiede- restonomi (AMK) – TtK, TtM, ravitsemustiede

Aikaisempien korkeakouluopintojen hyväksilukeminen

Savonia ammattikorkeakoulu- terveysalan (AMK)-tutkinto: Savonia katsoo hyväksiluvut TtK:n tutkinnon suorittaneelta

opiskelijalta HOPSin mukaisesti, sillä terveysalan AMK-tutkinnoissa on otettava huomioonammatinharjoittamislainsäädännölliset esteet.

Kuopion yliopisto- terveystieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinto (TtK, TtM), seuraavat pääaineet:

• ergonomia: Kuopion yliopisto hyväksilukee terveysalan AMK-tutkinnon suorittaneeltaopiskelijalta aikaisempia opintoja 15 opintopistettä sekä mahdollisesti HOPSin mukai-sesti lisäopintoja.

• hoitotiede: Kuopion yliopisto hyväksilukee terveysalan AMK-tutkinnon suorittaneeltaopiskelijalta aikaisempia opintoja 100 opintopistettä.

57

• kansanterveystiede: Kuopion yliopisto hyväksilukee terveysalan AMK-tutkinnon suo-rittaneelta opiskelijalta aikaisempia opintoja 30-38 opintopistettä riippuen suorite-tusta AMK-tutkinnosta

• liikuntalääketiede: Kuopion yliopisto hyväksilukee fysioterapeutti (AMK)-tutkinnonsuorittaneelta opiskelijalta aikaisempia opintoja 110 opintopistettä ja muilta terveys-alan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneilta opiskelijoilta HOPSin mukaisesti.

• ravitsemustiede: Kuopion yliopisto tarkastelee terveysalan (AMK)-tutkinnon suoritta-neen opiskelijan aikaisempia opintojen hyväksilukuja HOPSin mukaisesti

• terveyshallintotiede: Kuopion yliopisto hyväksilukee terveysalan (AMK)-tutkinnonsuorittaneelta opiskelijalta aikaisempia opintoja 50 opintopistettä.

• terveystaloustiede: Kuopion yliopisto hyväksilukee terveysalan (AMK)-tutkinnonsuorittaneelta opiskelijalta aikaisempia opintoja 50 opintopistettä.

Vertailun pohjalta hyväksiluvut kirjattiin Kuopion yliopistossa pääaineiden opinto-oppaisiin.

Täydentävät opinnot

Siirtymistä korkeakoulujen välillä tarkasteltiin lähinnä aikaisempien korkeakouluopintojen (AMK-tutkinto tai kandidaatin tutkinto) hyväksilukujen ja korvaavuuksien kautta vertailemalla tutkinto-jen sisältöjä (kuvat 3.11-3.13). Savonian ja Kuopion yliopiston terveysalan koulutusten profiilittodettiin erilaisiksi. Sisältöjen tarkastelu paljasti sen, että erot ammattikorkeakoulun ammatil-lispainotteisissa ja yliopiston tieteellispainotteisissa kandidaatin tutkinnoissa ovat selkeät, jolloinsiirtymistä ei tällä hetkellä voi tapahtua ammattikorkeakoulututkinnosta suoraan yliopiston maisteri-tutkintoon.

Yliopiston terveystieteiden kandidaatin opinnot (TtK) suorittaneet opiskelijat ovat hakukelpoisiaylempään AMK-tutkintoon (2. sykli), jos heillä on vaadittava kolmen vuoden työkokemus alalta.Täydentävien opintojen tarve selvitetään. Ylempään AMK-tutkintoon (2. sykliin) siirtymistä ammatti-korkeakoulun terveysalalla helpottaa se, ettei tällöin ole ammatinharjoittamislainsäädännöllisiäesteitä ja siirtyminen on selkeämpää. Avoimeksi kysymykseksi jäävät työmarkkinamahdollisuudet.

Tällä hetkellä täydentäviin opintoihin voi olla tarvetta, jos opiskelija siirtyy yliopiston sisällä kandi-daatin (1. syklin, TtK) opintojen jälkeen eri pääaineesta toiseen suorittamaan maisteriopintoja (2.sykli, TtM). Tulevaisuudessa tulisi laatia jonkinlainen järjestelmä ammattikorkeakoulun AMK-opin-tojen jälkeen yliopiston maisteriopintoihin ja tarkentaa, mitä terveysalan yliopisto-opintoja tulisitäydentävissä opinnoissa suorittaa. Mikäli täydentäviin opintoihin ei osoiteta erillistä rahoitusta,on niiden luonteva suorituspaikka avoin yliopisto ennen opiskelijaksi valintaa.

Kansainvälinen ja muu yhteistyö

Terveysalalla Savonia-ammattikorkeakoulu ja Kuopion yliopisto ovat jo pitkään tehneet kansain-välistä ja muuta yhteistyötä. Tämä on näkynyt erilaisten asiantuntijaluennoitsijoiden, asiantuntija-vaihtojen, opettajavaihtojen ja kansainvälisten opiskelijoiden myötä. Keskinäistä yhteistyötä tuke-vat myös henkilöstölle suunnatut yhteiset verkko-opetuksen kehittämiseen liittyvät hankkeet.Opetusyhteistyötä tehdään eri terveystieteiden aloilla ja erityisesti hoitotieteessä, jossa opettaja-opiskelijoiden opetusharjoittelussa on pitkät perinteet. Tutkimus- ja kehittämishankkeissa sekäerilaisissa projekteissa yhteistyötä on tehty jo pitkään.

Yhteistyötä tulee edelleen kehittää muun muassa selvittämällä olemassa olevien tilojen ja laittei-den moniammatillista yhteiskäyttöä. Tästä hyvänä esimerkkinä on lääketieteen ja terveystieteen

58

käytännön opetukseen tarkoitetun TaitoStudian opetuskäytön hyödyntäminen yhteistyössä ammatti-korkeakoulun terveysalan kanssa.

Opintoketju terveysalalla Savonia-ammattikorkeakoulun ja Kuopion yliopiston välillä

Tässä luvussa on selvitetty terveysalan opintoketju Savonian ja Kuopion yliopiston välillä (kuvat3.11-3.13). Opintoketjukuvaus on tehty aiemmin esitetyn mallin mukaisesti.

Kuva 3.11 Opintoketju terveysalalla Savonia-ammattikorkeakoulusta Kuopion yliopistoon. *) Ergonomiassa, kansanterveystieteessä ja liikuntalääketieteessä päävalintana toimii avoimen yliopiston väylä. **) Hoitotieteessä pääsykokeen lisäksi valittavilla opiskelijoilla tulee olla terveysalan ammattikorkeakoulututkinto tai vastaava tutkinto suoritettuna

59

Alla olevassa kuvassa (kuva 3.12) edellä olevaa opintoketjua on tarkennettu pääainekohtaisillehyväksiluettujen opintojen opintopistemäärillä.

Kuva 3.12 Opintoketju terveysalalla Savonia-ammattikorkeakoulusta Kuopion yliopistoon tarken- nettuna pääainekohtaisesti hyväksiluettavilla opintopistemäärillä.

Kuva 3.13 Opintoketju terveysalalla Kuopion yliopistosta Savonia-ammattikorkeakouluun. *) hoitotieteen osalta vertailua ei tehty, koska kaikilla alan opiskelijoilla on suoritettuna alan AMK- tai vastaava tutkinto.

60

3.1.5 Kieli- ja viestintäopetus3.1.5 Kieli- ja viestintäopetus3.1.5 Kieli- ja viestintäopetus3.1.5 Kieli- ja viestintäopetus3.1.5 Kieli- ja viestintäopetus

Taustatietoa korkeakoulujen kieli- ja viestintäopetukseen

Oman alan kannalta tarpeelliset kieli- ja viestintätaidot ovat kiinteä osa korkeakouluopinnoissahankittavaa asiantuntijuutta, eivät irrallisia taitoja. Ne ovat osa tutkinnon tavoitteita, ja siksi ne onhankittava opintojen yhteydessä. Tälle ajatukselle perustuu kaikille opiskelijoille tarkoitettujenkieli- ja viestintäopintojen pakollisuus korkeakoulututkinnoissa.

Kieli- ja viestintätaidot ja -opinnot palvelevat- tutkinnon suorittamista (oppimistaidot)- kansainvälistymistä (kielitaito ja kulttuuritieto) sekä- asiantuntija-ammateissa toimimista (työelämän kieli- ja viestintätaito).

Korkeakoulujen kieli- ja viestintäopintojen yhteisetyhteisetyhteisetyhteisetyhteiset piirteetMolempiin korkeakoulututkintoihin kuuluu sellainen kotimaisten kielten taito, joka julkisyhteisöjenhenkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) mukaan vaaditaan korkeakoulu-tutkintoa edellyttävään virkaan kaksikielisellä virka- alueella (ns. virkamiesruotsi). Sen lisäksi tutkinto-asetuksissa vaaditaan oman alan kannalta tarpeellinen taito. Tutkintoon sisältyvät toisen kotimai-sen kielen opinnot ovat siis tavoitteiltaan ja sisällöiltään laajemmat kuin ns. virkamiesruotsi, koskakieliopinnoissa suoritetaan kyseisen alan tieteelliset tai ammatilliset ruotsinkielen opinnot. Lisäksiopintojaksojen suppeus (noin 2-3 op) estää käytännössä erittelemästä ns. virkamiesruotsin osuut-ta toisen kotimaisen kielen opintojaksosta.

Korkeakoulujen kieli- ja viestintäopintojen eriytyväteriytyväteriytyväteriytyväteriytyvät piirteetAmmattikorkeakoulututkinnon kielikoulutustavoitteena on sellainen vieraan kielen ja toisen ko-timaisen kielen suullinen ja kirjallinen taito, joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehitty-misen kannalta on tarpeellinen.

Yliopistokoulutuksen tavoitteena on saavuttaa sellainen vieraan kielen ja toisen kotimaisen kielentaito, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimi-misen. Kandidaatin tutkintoon vaaditaan riittävä taito ja maisterin tutkintoon hyvä taito. Oman alankehityksen seuraaminen vaatii sellaista tieteellisen keskustelun hallintaa, joka on tarpeen yliopis-to-opinnoissa ja akateemisessa asiantuntija-ammatissa sekä tieteellisessä jatkokoulutuksessa.

Eri korkeakouluasteiden tutkintojen laajuudet ja sisällöt poikkeavat toisistaan, ja tutkintojen ta-voitteet sekä niiden tuottama pätevyys ovat erilaisia. Tämän vuoksi aikaisemmissa opinnoissa suo-ritetut kurssit eivät voi automaattisesti korvata toisen tutkinnon kieli- ja viestintäopintoja, koskakieli- ja viestintäopinnot suunnitellaan tukemaan tutkintoa. AMK-tutkinnoissa korostuvat kielen-käytön ammatilliset tai erikoisalan tavoitteet ja yliopistotutkinnoissa on otettava huomioon myösakateemiset tavoitteet. Tämä määrittää pitkälti opetuksen toteutusta ja menetelmävalintoja käy-tössä olevan (niukan) tuntimäärän puitteissa. Lähtökohtana voidaan pitää sitä, että kaikilla opiske-lun tasoilla kieli- ja viestintäopinnot ovat tutkinto-opiskelun tärkeä osa, joka edesauttaa opiskeli-jaa kehittämään ammattitaitoaan ja asiantuntijuuttaan. Lisäksi on muistettava, että mitä pitemmälleopinnot etenevät, sitä varmemmin oman alan (uusin) materiaali on vieraskielistä.

61

Aikaisempien kieli- ja viestintäopintojen hyväksiluku

Kieli- ja viestintäalatyöryhmässä suoritettiin yliopistojen ja Savonia-ammattikorkeakoulun englanninja ruotsinkielen opintojen vertailu niin, että kunkin alan kieliopinnoista vastaavat opettajat suorit-tivat yhteistyössä alakohtaisen kieliopintojen vertailun ammattikorkeakoulun ja yliopiston englanninja ruotsin kielen opetusten sisällöistä. Hyväksiluvut määriteltiin sen mukaisesti.

Kuopion yliopistoValtakunnallisella tasolla hyväksilukukäytännöt vaihtelevat suomalaisissa yliopistoissa johtuen yli-opistojen autonomisesta asemasta. Suoritusten hyväksyminen tapahtuu joko tiedekunnissa tai kieli-keskuksissa. Ammattikorkeakouluista yliopistoihin siirtyvien opiskelijoiden opintojen hyväksi-lukemiskäytännöissä on suuria eroja ja tästä syystä suoritusten vertailu on hankalaa. Kuopion yli-opistossa kieliopintojen suoritukset hyväksyy kielikeskus. Ennen kieliopintojen alkamista opiske-lijoilla on mahdollisuus osallistua englannin tekstikurssin ja ruotsin kurssin näyttökokeeseen, jossaopiskelijat voivat osoittaa kielitaitonsa koulutusohjelman vaatimuksien mukaisesti.

Suoritettujen vertailujen perusteella Kuopion yliopiston kielikeskus hyväksyy ainoastaan kaupan-alalla tradenomitutkinnon suorittaneelta henkilöltä 6-8 op KTK-tutkintoon. Muilla hankkeessamukana olleilla aloilla eivät vertailut tuottaneet hyväksilukuja.

Sibelius-AkatemiaAmmattikorkeakoulussa suoritettujen kieliopintojen hyväksiluvusta päättää koulutusjohtosäännönmääräämällä tavalla rehtori.

Savonia-ammattikorkeakouluYliopistossa suoritettujen kieli- ja viestintäopintojen hyväksiluvut katsotaan Savoniassa tapauskoh-taisesti. Mahdollisen hyväksiluvun lisäksi opiskelijan tulee yleensä suorittaa ammattiin liittyvät kie-li- ja viestintäopinnot. Tarvittaessa opiskelijan tulee täydentää aiemmin suorittamansa kieliopinnotvastaamaan laajuudeltaan ammattikorkeakoulun kieli- ja viestintäopintoja.

Humanistinen ammattikorkeakoulu, Kuopion koulutusyksikköMikäli opiskelija on suorittanut vastaavan ammattialan kieliopinnot toisessa ammattikorkeakoulussatai yliopistossa, opinnot hyväksi luetaan sellaisenaan. Mikäli opiskelija on suorittanut saman laajuisetja samantasoiset eri ammattialan kieliopinnot toisessa korkeakoulussa, yleisen kielitutkinnon vä-hintään tasolla 3, tai valtionhallinnon kielitutkinnon, hän täydentää em. opintoja alakohtaisesti, jot-ta säädösten vaatima ammattialakohtainen kielitaito saavutettaisiin.

Hyväksiluvun perustelut

Perustelut on kuvattu kieli- ja viestintäopetuksen työryhmän raportin liitteissä. Raportti löytyykokonaisuudessaan osoitteesta www.savonia-amk.fi/jops.

Hyväksilukeminen käytännössä

Kuopion yliopistossa opintopisteet siirretään korvaavuusanomuslomakkeen ja vastuulehtorin hy-väksynnän jälkeen opintorekisteriin. Savonia-ammattikorkeakoulussa opintojenohjaajat ja / taivastaavat lehtorit hyväksyvät aiemmin suoritetut opinnot, jonka jälkeen hyväksytyt suoritukset siir-retään opintorekisteriin ja tutkintotodistukseen tulee korvaavuusmerkintä. Humakissa hyväksytyistäaikaisemmista kieliopinnoista tulee tutkintotodistukseen merkintä "korvattu", kielikokeen nimi,taso ja aika. Hyväksi lukemisesta ja korvaavuuksista päättää yksikön tiimi kyseisen kielen opettajaakuultuaan.

62

3.1.63.1.63.1.63.1.63.1.6 Opintoketju musiikin alalla Opintoketju musiikin alalla Opintoketju musiikin alalla Opintoketju musiikin alalla Opintoketju musiikin alalla

Musiikin alalla tarkasteltiin seuraavia Savonia-ammattikorkeakoulun ja Sibelius-Akatemian Kuopi-on osaston koulutusohjelmia ja tutkintoja:

Savonia-ammattikorkeakoulu, Kuopion Musiikki- ja Tanssiakatemia- musiikkipedagogi (AMK), musiikin koulutusohjelma

Sibelius-Akatemia Kuopion osasto- musiikin kandidaatin ja maisterin (MuK, MuM) tutkintoon johtava koulutus, kirkkomusiikin

koulutusohjelma

Siirtymistä korkeakoulusta toiseen tarkasteltiin seuraavien tutkintojen välillä:- musiikkipedagogi (AMK) – musiikin kandidaatti, MuK ja musiikin maisteri, MuM- musiikkipedagogi (AMK) – musiikin maisteri, MuM- musiikin kandidaatti, MuK – musiikkipedagogi (AMK)

Toistaiseksi tarkastelua hakeutumisesta musiikin kandidaatin tutkinnon jälkeen suorittamaan mu-siikin alan ylempää ammattikorkeakoulututkintoa ei voitu lähemmin tehdä, koska tutkinto on vas-ta suunnitteilla. Taidehallinnon maisteriohjelma ei ollut tarkastelussa mukana.

Aikaisempien korkeakouluopintojen hyväksilukeminen

Musiikin ala poikkeaa monista muista aloista siinä, että alan pääsykokeisiin osallistumisen edelly-tyksenä on aiempi jo pitkään jatkunut alan harrastaminen ja kouluttautuminen normaalin koulun-käynnin ohessa. Useimmat hakijat ovat suorittaneet tutkintoja musiikkioppilaitoksissa.

Aikaisempia opintoja voidaan hyväksilukea osaamisen perusteella. Taidot mitataan tasokokeissa.Opinnot on voitu suorittaa myös muissa kuin korkea-asteen musiikkioppilaitoksissa. SibAn koulutus-johtosääntö (hyväksytty 14.12.2004 ja muutettu 31.5.2005) määrittelee aiempien opintojen hyväksi-lukemisen (§ 22). Hyväksiluettavat opinnot eivät voi olla kieliopintoja ja opettajan pedagogisiaopintoja lukuun ottamatta osa toista korkeakoulututkintoa. Opinnäytetyötä ei voi korvata muussaoppilaitoksessa suoritetuilla opinnoilla.

Opintoketju musiikin alalla Savonia-ammattikorkeakoulun ja Sibelius-Akatemian Kuopion osaston-välillä

Kuvissa (kuvat 3.14 ja 3.15) esitetään opiskelijan opintoketju musiikin alalla Savonian KuopionMusiikki- ja Tanssiakatemian (MusiTa) ja SibAn Kuopion osaston välillä.

AMK-tutkinnon suorittanut voi periaatteessa hakeutua joko 5,5-vuotiseen yhdistettyyn musiikinkandidaatin ja maisterin tutkintokoulutukseen. Opiskelija voi hakeutua myös suoraan 2,5-vuoti-seen maisterikoulutukseen, jolloin opiskelija suorittaa HOPSissa määriteltävät mahdolliset täy-dentävät opinnot. Jos opiskelija sen sijaan hakeutuu valintakokeen kautta suorittamaan koko 5,5-vuotista tutkintoa, ei johtosäännön mukaan AMK-tutkinnon suorituksia kieliopintoja ja opettajanpedagogisia opintoja lukuun ottamatta hyväksilueta kandidaatin tutkintoon. Savoniassa musiikinalan tutkinnon suorittanut ei kuitenkaan omaa SibAn Kuopion osastossa toteutettavaa kirkkomu-siikin koulutusohjelmaa ajatellen soveltuvaa ammattikorkeakoulututkintoa. Voidakseen hakea suo-raan maisterikoulutukseen Kuopiossa musiikkialan ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut ha-

63

kija tarvitsee merkittäviä kirkkomusiikin täydentäviä opintoja. Sen sijaan opiskelijalla on kelpoi-suus taidehallinnon maisteriohjelmaan. Tampereella tai Oulussa suorittu kirkkomusiikin ammatti-korkeakoulututkinto kelpoistaa opiskelijan hakemaan suoraan kirkkomusiikin maisteri-koulutukseen ilman täydentäviä opintoja.

Kuva 3.14 Opintoketju musiikin alalla Savonia-ammattikorkeakoulusta Sibelius-Akatemian Kuopion osastoon. *) valintakokeessa arvioidaan hakijan taidot, tiedot, valmiudet sekä koulutettavuus alalle.

SibAsta MusiTaan hakeutuvista opiskelijoista valtaosa on jo suorittanut kandidaatin tai maisterintutkinnon lähes loppuun tai kokonaan. Nuorten tutkintoon johtavaan koulutukseen (musiikki-pedagogi (AMK) 270 op) yhteishaun kautta hakeneet kutsutaan valintakokeeseen ja aikaisempienyliopisto-opintojen hyväksiluku tapahtuu tällöin yksilöidysti HOPSin mukaisesti. Aikuiskoulutukseenhakevat valitaan opiskelijavalinnan kautta (AMK:n kriteerit) ilman valintakokeita, käytännössä ha-kemuksen perusteella. Aikuiskoulutuksessa laaditaan HOPS ja alan yliopisto-opinnoista hyväksi-luetaan opiskelijan lähtökohdista riippuen 210-225 op.

Kuva 3.15 Opintoketju musiikin alalla Sibelius-Akatemian Kuopion osastosta Savonia-ammatti- korkeakouluun. *) musiikin alan ylempi AMK-tutkinto on vasta suunnitteilla.

64

3.2 Laaturyhmä

Laaturyhmä aloitti toimintansa suunnitelman mukaisesti syksyllä 2005. Ryhmän tehtävinä oli pe-rehtyä kunkin korkeakoulun laatujärjestelmiin ja -toimintaan laadunhallintajärjestelmienyhteensovittamiseksi niin, että ne mahdollistavat tarkoituksenmukaisen yhteistoiminnan opiskelija-valintamenettelyn ja opintojen ohjauksen kehittämiseksi sekä opiskelijalle joustavan siirtymisenkorkeakoulusta toiseen. Laaturyhmän toimesta alatyöryhmien työ yhdistettiin kunkin korkeakoulunlaatutoimintaan.

Tästä esimerkkinä ovat hankkeen aikana laaditut mallit opintoketjuista (kuvat 3.1-3.2). Laaturyhmälaati myös ehdotuksen täydentävien opintojen käsitteelle, koska käsite osoittautui hankkeen aika-na epäselväksi, mutta välttämättömäksi määritellä. Ehdotuksen lähtökohtana oli valtakunnallinensuositus täydentävien opintojen enimmäismäärästä (60 op). Laaturyhmä otti ehdotuksessaan kan-taa täydentävien opintojen suoritusajankohtaan ja -paikkaan sekä suorituksesta aiheutuviin kus-tannuksiin. Hankkeen ohjausryhmä hyväksyi määritelmän seuraavassa muodossa:

”Täydentävillä opinnoilla tarkoitetaan opintoja, joilla opiskelijan on täydennettäväosaamistaan, jotta hän on kelpoinen 2. syklin (ylempi ammattikorkeakoulututkinto ja ylempikorkeakoulututkinto) opintoihin. Täydentäviä opintoja voidaan vaatia opiskelijalta enintään60 op. Mikäli täydentäviä opintoja vaadittaisiin yli 60 opintopistettä, tulee opiskelijan ensinhakeutua 1. syklin (ammattikorkeakoulututkinto ja alempi korkeakoulututkinto) opintoihin.Korkeakoulu päättää siitä, onko opiskelija valintakelpoinen, jos opiskelija ei ole vieläsuorittanut täydentäviä opintoja.Täydentävien opintojen kustannuksista vastaa tämänhetkisenkäytännön mukaisesti opiskelija itse ja niiden suositeltavana suorituspaikkana voidaan pitääesimerkiksi avointa yliopistoa ja avointa ammattikorkeakoulua.”

Pohjois-Savon yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen laatujärjestelmien kuvaukset on esitetty ryh-män loppuraportissa, joka löytyy hankkeen sivuilta www.savonia-amk.fi/jops. Korkeakoulujenlaadunvarmistus on merkittävä osa Bolognan prosessia. Sen tunnetuksi tekemiseksi järjestettiinlaatuseminaari 2.2.2006. Aiheina olivat korkeakoulujen auditointien keskeiset tekijät ja opetuk-sen laatu. Luennoitsijoina olivat Sirpa Moitus Korkeakoulujen arviointineuvostosta (KKA) ja AnnaParpala Helsingin yliopistosta. Tilaisuudessa esiteltiin myös hankkeen laaturyhmän tekemä yhteen-veto Pohjois-Savon yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen laadunhallintajärjestelmistä.

3.3 Opinto-ohjaus

Opinto-ohjauksen linkittäminen alatyöryhmien työhön nousi merkittäväksi asiaksi alatyöryhmientyön aikana, sillä opintoja ohjaavat henkilöt ovat avainasemassa opiskelijan sitouttamisessa uuteenopiskelupaikkaan. Syksyllä 2005 esiteltiin erikseen Kuopion yliopiston opinto-ohjauksesta vastaa-ville henkilöille ja Savonian opinto-ohjaajille hanketta, alatyöryhmien työtä ja kyselyjen tuloksia.Tilaisuuksien tuloksena järjestettiin yhteinen laaja, keskusteleva työpaja kaikille hankkeen kor-keakoulujen opintojen ohjauksesta vastaaville henkilöille. Työpajatyöskentelyyn osallistui 21 opinto-ohjaajaa. Siellä esiteltiin hankkeeseen osallistuvien korkeakoulujen opinto-ohjausjärjestelmienperiaatteet ja keskusteltiin opintoihin hakeutumisväylistä. Lisäksi keskusteltiin alueen tilanteestalähitulevaisuudessa ikäluokkien pienentyessä ja pohdittiin alueen houkuttelevuuden kehittämistäkorkeakouluopiskelijoiden rekrytoimiseksi. Tilaisuudessa todettiin tarpeelliseksi kehittää yhdes-sä opintojen ohjausta JOPS-hankkeessa saatujen kokemusten perusteella.

65

3.4 Yhteenveto työryhmien työstä

Alakohtainen opiskelijoiden siirtymisten, hyväksilukujen ja opetussuunnitelmien tarkastelu tapah-tui sosiaali-, terveys-, kaupan, luonnontieteiden, ympäristötieteiden ja informaatiotekniikan, musii-kin sekä kieli- ja viestintäopetuksen aloilla. Toiminta hankkeessa koettiin positiiviseksi ja yhteis-työtä eteenpäin vieväksi. Työryhmät näkivät yhteistyön merkityksellisenä. Hankkeen johdosta hesaivat päivitettyä tietämystään saman alan korkeakoulutuksesta ja tutustua alan kollegoihin. Ammatti-korkeakoulujen ja yliopistojen välillä oli aito halu yhteistyöhön. Pohjois-Savon yliopistot ja ammatti-korkeakoulut toimivat samassa kaupungissa ja ovat jo pitkään tehneet monipuolista yhteistyötäniin opetuksessa kuin myös tutkimus- ja kehittämistoiminnassa. Hankkeen aikana paneuduttiinalatyöryhmissä erityisesti opetussisältöihin ja opintojen vertailtavuuteen, mikä nähtiin tärkeänä.Keskeisiksi asioiksi eri alatyöryhmissä nousivat seuraavat asiat, joita käydään läpi tässä luvussa:

- Pohjois-Savon yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen erilainen profiloituminen- alakohtaisen ja oppiainekohtaisen yhteistyön merkitys ja sen jatkuvuus- kieli- ja viestintäopetuksen profiloitumisen tunnetuksi tekeminen- määrittely täydentävien opintojen käsitteelle- opinto-ohjauksen yhteistyön tarve- ensimmäisen korkeakoulututkinnon suorittaneen henkilön hakeutuminen toiseen

korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen- opetusresurssien yhteinen hyödyntäminen- yhteistyö tilaresurssien kehittämisessä- kiinnostus uusien yhteistyömuotojen löytämiseen.

Pohjois-Savon yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen erilainen profiloituminen

Pohjois-Savon yliopistot ja ammattikorkeakoulut - Kuopion yliopisto, Sibelius-Akatemian Kuopi-on osasto, Savonia-ammattikorkeakoulu ja Humanistinen ammattikorkeakoulun Kuopion koulutus-yksikkö - ovat onnistuneet Joustava opintoketju Pohjois-Savossa -hankkeen mukaan profiloitumaanerilaisiksi. Tämä kävi ilmi kaikilla hankkeen aloilla tarkasteltaessa opetussuunnitelmia ja tehtäessäopintojen sisällön vertailuja. Yliopistojen opetus todettiin tieteellisesti suuntautuneeksi. Samanalan opetus ammattikorkeakoulussa oli taas soveltavaa ja ammatillisesti painottunutta. Tästä huoli-matta opetuksen sisällöissä löydettiin joitakin yhtäläisyyksiä, mikä johti myös hyväksilukukäytäntöjentarkistamiseen muun muassa kaupan, terveyden ja sosiaalialoilla. Sisältöjen tarkastelussa todettiinmyös, että liiallinen yhtäläisyys ja selkeän profiilin puuttuminen voisi johtaa opetuksen sisällönmuuttamiseen. Hankkeessa voitiin todeta, että kahden pilarin malli on onnistuneesti toteutettuPohjois-Savossa.

Alakohtaisen ja oppiainekohtaisen yhteistyön merkitys ja sen jatkuvuus

Alatyöryhmät olivat jokseenkin yhtä mieltä siitä, että alakohtainen ja oppiainekohtainen yhteistyöon ollut antoisaa ja sen tulee jatkua. Yhtenä keskeisenä asiana korostui saman alan kollegojentunteminen alueen korkeakouluissa, mikä helpottaa jatkuvaa yhteydenpitoa ja aitoa kehittämistä.Toisena keskeisenä asiana oli yhteistyön merkitys synergiaetujen löytämisessä. Avoin keskusteluammattikorkeakoulujen ja yliopistojen alan asiantuntijoiden välillä koettiin tarpeelliseksi myösjatkossa. Tutkimus- ja kehittämishankkeissa on tavoitteena lisätä opiskelijoiden aitoa yhteistyötä,jossa yliopiston opiskelijat osallistuvat tieteellisen osion tuottamiseen ja ammattikorkeakoulunopiskelijat osallistuvat sen käytännön soveltamiseen.

66

Kieli- ja viestintäopetuksen profiloitumisen tunnetuksi tekeminen

Kieli- ja viestintäopetus on, kuten muukin opetus, eri tavalla profiloitua ammattikorkeakoulussa jayliopistoissa. Kieli- ja viestintäopinnot suunnitellaan tukemaan tiettyä tutkintoa; AMK-tutkinnoissakorostuvat kielenkäytön ammatilliset tai erikoisalan tavoitteet ja yliopistotutkinnoissa on otettavahuomioon myös akateemiset tavoitteet. Alatyöryhmän tekemien ruotsin ja englannin kieliä koske-vien alakohtaisten selvitysten perusteella ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kieliopintojentodettiin poikkeavan toisistaan ja sisällöllistä yhdenmukaisuutta löytyi niukasti. Tämän vuoksi hyväksi-lukuja voitiin hyväksyä Kuopion yliopistossa ainoastaan kaupan alalla, jossa kieliopintoja onentuudestaankin enemmän kuin muilla koulutusaloilla. Selvitys ei tue aiemman ruotsin kielen ns.virkamiestutkinnon lukemista hyväksi, mikä on aiheuttanut epäselvyyksiä opiskelijoiden parissa.Kieli- ja viestintäopintojen hyväksilukemiskäytäntöjen vaihteleminen eri yliopistoissa on hämmen-tänyt opiskelijoita ja aiheuttanut ongelmia. Tehdyt selvitykset toivat perustelut hylkäämisille. Yli-opistosta ammattikorkeakouluun hakeutuva opiskelija joutuu yleensä suorittamaan alan ammatil-liset kieliopinnot ammattikorkeakoulussa.

Määrittely täydentävien opintojen käsitteelle

Täydentävien opintojen käsitteen määrittelyä ei hankkeen aikana löytynyt laeista eikä asetuksista.Hankkeen aikana kävi selväksi, että täydentävät opinnot tulee määritellä, jotta eri osapuolet puhu-vat samasta asiasta. Laaturyhmän ja ohjausryhmän hyväksymä määrittely täydentävien opintojenkäsitteelle viedään edelleen eteenpäin kunkin korkeakoulun hallintoon hyväksyttäväksi. Määritte-ly perustuu valtakunnalliseen suositukseen täydentävien opintojen enimmäismäärästä ja se hyväk-syttiin seuraavassa muodossa:

”Täydentävillä opinnoilla tarkoitetaan opintoja, joilla opiskelijan on täydennettäväosaamistaan, jotta hän on kelpoinen 2. syklin (ylempi ammattikorkeakoulututkinto ja ylempikorkeakoulututkinto) opintoihin. Täydentäviä opintoja voidaan vaatia opiskelijalta enintään60 op. Mikäli täydentäviä opintoja vaadittaisiin yli 60 opintopistettä, tulee opiskelijan ensinhakeutua 1. syklin (ammattikorkeakoulututkinto ja alempi korkeakoulututkinto) opintoihin.Korkeakoulu päättää siitä, onko opiskelija valintakelpoinen, jos opiskelija ei ole vieläsuorittanut täydentäviä opintoja. Täydentävien opintojen kustannuksista vastaa tämänhetkisenkäytännön mukaisesti opiskelija itse ja niiden suositeltavana suorituspaikkana voidaan pitääesimerkiksi avointa yliopistoa ja avointa ammattikorkeakoulua.”

Täydentävien opintojen osalta jäi edelleen epäselväksi, mitä opintoja täydentäviin opintoihin erialoilla kuuluu.

Opinto-ohjauksen yhteistyön tarve

Opinto-ohjauksen yhteistyön kehittämisessä painopisteenä ovat rekrytointiyhteistyö ja opiskeli-jan opintoketjun tunteminen. Rekrytointiyhteistyön tavoitteena on nuorten sitouttaminen hakeu-tumaan alueen yliopistoihin ja korkeakouluihin. Opiskelijan opintoketjun tunteminen painottuusaman alan opetuksen ja sisältöjen tuntemiseen opetussuunnitelmien avulla, mikä helpottaa mah-dollisten siirtyvien opiskelijoiden aiempien opintojen perusteltua hyväksilukemista tai hylkäämis-tä. Yliopistossa kiinnitetään jatkossa enemmän huomiota opintojen aloitusajankohtaan, jotta muu-alla korkeakoulututkinnon jo suorittaneet opiskelijat voivat osallistua yleisiin opintojen ohjaus- jaalkuorientaatiotilaisuuksiin.

67

Ensimmäisen korkeakoulututkinnon suorittaneen henkilön hakeutuminen toiseen korkeakoulu-tutkintoon johtavaan koulutukseen

Alemman korkeakoulututkinnon yliopistossa suorittanut on kelpoinen hakijaksi ylempään AMK-tutkintoon johtavaan koulutukseen, jos hänellä on tarvittava alan työkokemus. Viitaten edelliseentäydentäviä opintoja koskevaan kohtaan todettiin hankkeessa, että ammattikorkeakoulusektorintulee lähitulevaisuudessa ottaa selkeästi kantaa ylempään AMK-tutkintoon vaadittavista täydentävistäopinnoista. Tämä koskee erityisesti niitä opiskelijoita, joiden aiempi tutkinto poikkeaa AMK-tut-kinnosta. Ammattikorkeakoulusektorilla täydentävistä opinnoista ei ole käyty keskusteluayleiselläkään tasolla.

Vastaavasti yliopistosektorilla on epäselvää, milloin ja mitä hakeutumisväylää pitkin erilaisen koulutus-taustan omaava opiskelija voi hakeutua suoraan maisterivaiheen opintoihin. Vastausta etsitäänmuun muassa kysymykseen, voidaanko maisteriopintoihin hyväksyä opiskelijoita siinä tapauksessa,että kandidaatin opinnoista on siirtynyt opiskelijoita toisiin maisterivaiheen opintoihin, jolloin va-paita opiskelupaikkoja on käytettävissä.

Opetusresurssien yhteinen hyödyntäminen

Opetusresurssien yhteistä hyödyntämistä tullaan kokeilemaan tai jatkamaan eri aloilla omien jaulkomaisten asiantuntijoiden välillä. Myös uudenlaista työparityöskentelyä saman alan ammatilli-sesti ja tieteellisesti suuntautuneiden opiskelijoiden kesken haluttiin kokeilla opetuksessa.Asiantuntijaresurssien yhteisen käytön ohella kannustetaan opiskelijoita osallistumaan toisen kor-keakoulun opetukseen ja siten oman asiantuntijuuden profiloimiseen. Esimerkkinä voidaan maini-ta Savonia-ammattikorkeakoulun tekniikan Kuopion Cisco- ja Microsoft Academy -opintojaksot,joita tarjotaan yliopiston opiskelijoille.

Yhteistyö tilaresurssien kehittämisessä

Yhteiskampus helpottaisi opetuksen sekä tutkimuksen ja kehittämistoiminnan yhteistyötä. Koke-mukset ovat olleet myönteisiä muun muassa ympäristötieteiden ja informaatiotekniikan aloilla.

Kiinnostus uusien yhteistyömuotojen löytämiseen

Kiinnostus uusien yhteistyömuotojen löytämiseen niin opetuksen kuin myös tutkimuksen ja kehit-tämistoiminnan piirissä nousi esille eräissä työryhmissä. Esimerkkinä voidaan mainita kädentaitojavaativien ammattien moniammatillinen yhteistyö jo koulutusvaiheessa kuten lääkäreiden ja hoita-jien yhteistyö ja TaitoStudian hyödyntäminen tässä asiassa.

68

69

4Hankkeen arviointi

70

71

4 Hankkeen arviointi

Hankkeessa toimivat seitsemän työryhmää - alakohtaiset työryhmät, laaturyhmä ja ohjausryhmä -arvioivat hankkeen loppuvaiheessa ryhmittäin hankkeen tavoitteiden toteutumista ja oman työ-ryhmänsä toimintaa hankkeen aikana. Kukin työryhmä täytti yhden sähköisen arviointilomakkeen(liite 8). Väittämät noudattivat pääosin hankehakemuksen tavoitteita, joita arvioitiin neliportaisellaasteikolla: erittäin hyvin, hyvin, jonkin verran ja ei lainkaan. Väittämiä täydensi mahdollisuus antaaavoin vastaus. Yhteenveto arvioinnista esitetään seuraavassa tavoitekohtaisesti.

Joustavan opintoketjun rakentaminen

Työryhmien jäsenten arvion mukaan hanke tuki joustavan opintoketjun rakentamista hyvin. Sään-nöllinen alakohtainen keskustelu ja ajatustenvaihto opetti tuntemaan saman alan kollegat. Ymmär-rys ja tieto alan koulutusten yhtäläisyyksistä ja eroavaisuuksista lisääntyi. Kiitosta saivat hankkeenselkeät tavoitteet, hyvä koordinointi ja työryhmien hyvä organisointi. Alatyöryhmien positiivinenja rakentava ilmapiiri sekä opiskelijoiden osallistuminen työryhmiin vaikuttivat myönteisesti työs-kentelyyn. Hankaluutena olivat ajanpuute ja vaikeus löytää työryhmissä yhteistä aikataulua. Valta-kunnallisten päätösten puuttuminen esimerkiksi täydentävien opintojen asemasta tai suoraanmaisterivaiheen opintoihin hakeutumisesta koettiin työtä jonkin verran haittaavina. Uusien eu-rooppalaisten termien käyttöönotto ja ymmärtäminen oli aluksi vaikeaa.

Opiskelijavalintamenettelyn kehittäminen

Hankkeen kuvattiin tukeneen opiskelijavalintamenettelyjen kehittämistä jonkin verran tai ei lain-kaan. Opiskelijavalintamenettelyt tulivat tutuiksi ja läpinäkyviksi, mutta sillä ei uskottu olevan väli-töntä vaikutusta niiden kehittämiseen. Vaikutukset näkyvät myöhemmässä vaiheessa. Myöskehittämistarpeiden pohtiminen työryhmässä koettiin opiskelijavalintamenettelyn kehittämistätukevana toimintana. Tutkintorakenteen muutos on vielä niin uusi, ettei kokemuksia ja käytäntöjäsiirtymisestä korkeakoulusta toiseen ollut käytettävissä.

Opintojen ohjauksen kehittäminen

Työryhmien jäsenten arvion mukaan hanke tuki opintojen ohjauksen kehittämistä hyvin.Korvaavuuksien ja hyväksilukemisten käsittelyn ja tutkintorakenteisiin tutustumisen kuvattiinedistäneen opinto-ohjauksen kehittämistä. Hankkeessa tuotettujen materiaalien ja loppuraportinsekä hankkeen tulosten oletetaan tulevaisuudessa edistävän opintojen ohjausta. Kun opinto-oh-jaajat tuntevat toisensa ja eri organisaatioiden käytännöt, voidaan opiskelijoita paremmin tukeaopiskelijan tarpeita vastaavaan koulutukseen. Opiskelijoiden aktiivinen osallistuminen työryhmä-työskentelyyn oli opintojen ohjauksen kehittämistä edistävää. Opinto-ohjaajat olisi ollut hyvä saa-da hankkeen alusta saakka omaksi työryhmäkseen sekä mukaan alatyöryhmien työskentelyyn.

Koulutusten työelämävastaavuuden selkeyttäminen

Hankkeen toiminta selkeytti kolmen työryhmän mielestä koulutusten työelämävastaavuutta ja neljäntyöryhmän mielestä se ei selkeyttänyt. Korkeakoulujen erilaiset tehtävät kävivät selville ja samallahavaittiin tarve laajempaan yhteistyöhön. Koulutusten työelämävastaavuus kuvattiin näkyneenopintoketjukuvauksissa, opintojen hyväksilukujen selvittelyissä sekä hankkeen aikana tehdyssä laa-jassa ydinainesanalyysityössä. Koulutusten työelämävastaavuuden selkeyttämiseen olisi tarvittuerilliset omat selvitykset, joihin hankkeen aikana ei ollut enää resursseja.

72

Pohjois-Savon korkeakoulujen välinen yhteistyö

Hanke tuki Pohjois-Savon korkeakoulujen välistä yhteistyötä hyvin tai erittäin hyvin. Yhteistyötätukivat säännölliset kokoontumiset, tiedon välittäminen ja tehdyt kartoitukset. Hankkeen avullalöydettiin ratkaisuja koulutusyhteistyöhön. Hanke tuki myös alueellista yhteistyötä ja lisäsi alueel-lista osaamista. Hankkeen henkilöstön tiivis keskinäinen yhteistyö sekä yhteydenpito organisaati-oiden eri toimijoiden kanssa kuvattiin tukeneen korkeakoulujen välistä yhteistyötä. Ajanpuute olikeskeisin haittaava tekijä. Yhteiselle keskustelulle ja verkostoitumiseen olisi kaivattu enemmänaikaa. Hankkeen lyhyt kesto ja Humanistisen ammattikorkeakoulun koulutusalan poikkeaminenmuista koulutusaloista kuvattiin yhteistyötä hieman haittaaviksi tekijöiksi.

Pohjois-Savon korkeakoulujen välinen kansainvälinen yhteistyö

Työryhmien jäsenten arvion mukaan hanke tuki Pohjois-Savon korkeakoulujen välistä kansainvä-listä yhteistyötä jonkin verran tai ei lainkaan. Työryhmissä keskusteltiin kansainvälisestä yhteis-työstä ja sen tuomista mahdollisuuksista. Samalla kartoitettiin yhteisiä toiminta-alueita kuten ulko-maisten vierailevien luennoitsijoiden yhteistä hyödyntämistä. Yhteistyötä on halu edelleen kehit-tää sekä hakea uusia toimintamalleja. Kansainvälisiä asioita ei koettu hankkeen keskeisimpinä asioina.

Yhteistyön jatkuminen hankkeen päätyttyä

Hanke aktivoi jo ennestään hyvää yhteistyötä, joka jatkuu myös aluestrategian mukaisessa yhteis-työssä. Joillakin aloilla opintojen yhteistoteutusta tullaan kokeilemaan ja tutkintorakenteiden jaopintojaksojen vertailua jatketaan sekä selvitetään mahdollisuuksia yhteisten opettajien käyttöön.Eräässä työryhmässä on sovittu vuosittaisista tapaamisista ja ideoitu uusia yhteistyömuotoja. Savonia-ammattikorkeakoulun ja Kuopion yliopiston välillä yhteistyö jatkuu myös konsortio-hankkeessa.

Työryhmän toiminta: Ilmapiiri ja aikaansaadut konkreettiset toimet

Työryhmien ilmapiiri oli positiivinen, avoin ja luottamuksellinen. Se koettiin vapaaksi ja rakenta-vaksi. Jäsenillä oli aito halu viedä asioita sitoutuneesti eteenpäin. Työryhmät arvioivat työryhmässäsaatujen konkreettisten toimien yltäneen vähintään arvosanaan hyvä.

Mahdolliset jatkohankkeet

Jatkohankkeiksi ehdotettiin työelämävastaavuuden ja kansainvälisen yhteistyön selvittämistä sekäaluevaikuttavuuden selvittämistä. Moniammatillista opetus-oppimisyhteistyötä ehdotettiinkehittämis- ja arviointihankkeeksi. Jatkohankkeille oli tunnistettu selkeitä tarpeita ja yhteistyönjatkumista toivottiin.

Projektihenkilöstön työskentely hankkeessa

Hankkeen koordinointi ja hallinnointi (kuten talous ja hallinta) oli erittäin onnistunutta. Sisäinentiedotus ja yhteydenpito oli ollut toimivaa ja "lankojen kuvattiin olleen hyvin käsissä, vaikka henki-löstöllä olikin useita osa-alueita koordinoitavana". Projektihenkilöstön tuen ja ohjauksen sekätuotettujen materiaalien ja informaation kuvattiin tukeneen kiitettävästi alatyöryhmien toimintaa.Henkilöstön työskentelyä kuvattiin perusteelliseksi, itsenäiseksi ja laadukkaaksi ja työpari-työskentely nähtiin onnistuneena projektihenkilöstön välillä.

73

Ruusut ja risut

Hankkeen avulla yhteistyö on tiivistynyt ja yhteydenpito organisaatioiden välillä on helpottunut.Riittävä resursointi (henkilöstö) tuki projektin toteutumista ja sujuvaa etenemistä. Hankkeen ai-kana tuotettiin selkeä, yksiselitteinen ja ymmärrettävä materiaali. Aito yhteistyö ammatti-korkeakoulujen ja yliopistojen välillä koettiin hyvänä. Työryhmätyöskentely oli palkitsevaa ja tie-tojen päivittyminen yhteistyössä oli hyvä oppimisprosessi myös alakohtaisissa työryhmissä toimi-neille. Sen sijaan hankkeen tavoitteita ja aiheita olisi pitänyt rajata tarkemmin hankkeen alkaessa,sillä muutamiin osa-alueisiin ei ollut riittävästi aikaa. Opinto-ohjaajat olisi pitänyt ottaa mukaanhankkeen käynnistyessä. Jäsennelty aloitusorientaatiotilaisuus olisi tukenut alakohtaisten työryh-mien työskentelyn alkamista. Tähän olisi toivottu esimerkiksi selkeää tehtäväksiantoa omaltaorganisaatiolta. Kaupan alalla myös Varkauden ja Iisalmen koulutusohjelmat olisi pitänyt ottaa mu-kaan aikaisemmin.

74

75

5Yhteenveto ja johtopäätökset

76

77

5 Yhteenveto ja johtopäätökset

Tässä luvussa kootaan yhteen Joustava opintoketju Pohjois-Savossa hankkeen tuloksettavoitekohtaisesti tarkastellen ja tehdään johtopäätöksiä saatujen tulosten pohjalta.

Joustava opintoketju Pohjois-Savossa hankkeelle oli asetettu seuraavat viisi tavoitetta (sivu 23):

luoda yhteiset alakohtaiset toimintamallit, joiden mukaisesti siirtyminen ensimmäisentutkinnon suorittamisen jälkeen korkeakoulusta / yliopistosta toiseen voi tapahtuamahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavallaedellä mainittujen siirtyvien opiskelijoiden opiskelijavalintamenettelyn ja opinto-jenohjauksenkehittäminenlaadunhallintajärjestelmien yhteensovittaminen niin, että ne mahdollistavat yhteistoiminnanedellä mainituilla aloillakoulutuksen sisällön vastaavuus työelämän tarpeisiinkansainvälisyyden edistäminen kehitystyössä, monikulttuurisen suvaitsevaisuuden javuorovaikutuksen lisääminen.

1. Alakohtainen toimintamalli joustavaksi opintoketjuksi

Pohjois-Savon yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat duaalimallin mukaisesti tieteellisesti ja am-matillisesti suuntautuvia korkeakouluja. Ammattikorkeakoulut ovat siirtyneet kaksiportaiseen jayliopistot kolmiportaiseen tutkintorakenteeseen ja opintojen mitoitukseen. Eurooppalaisen kor-kea-asteen koulutusalueeseen liittymistä edellyttävä opetussuunnitelmien kehittämisprosessi onyliopistoissa saatu päätökseen, mutta ammattikorkeakouluissa se on vielä kesken.

Joustava opintoketju -hankkeen selvitysten mukaan opiskelijoita siirtyy korkeakoulujen välillä,ammattikorkeakoulusta yliopistoon sekä yliopistosta ammattikorkeakouluun. Hakeutuminen ta-pahtui yleensä normaalien hakuväylien kautta. Duaalimalli ei siis estä opiskelijoita jatkamasta opin-tojaan ensimmäisen tutkinnon jälkeen toisessa korkeakoulussa, mikäli heillä on siihen edellytyk-set ja halu. Tällä hetkellä AMK-tutkinnon suorittanut ei voi vielä hakeutua suoraan yliopistonmaisteritutkintoa opiskelemaan lukuun ottamatta erillisiä maisteriohjelmia. Siirtyjältä vaaditaantäydentäviä opintoja. Kokemuksia yliopiston kandidaatin tutkinnon suorittaneiden siirtymisestäylempään AMK-tutkintoon johtavaan koulutukseen ei ollut käytettävissä, koska kyseinen koulutuson uusi. Se vakinaistui syksyllä 2005.

Opiskelijaksi ottamisessa on selkeä ero yliopiston ja ammattikorkeakoulun välillä. Yliopiston opis-kelijat otetaan pääsääntöisesti opiskelemaan samalla kertaa sekä kandidaatin tutkintoa että samanalan maisterin tutkintoa. Ammattikorkeakoulussa AMK-tutkintoon ja ylempään AMK-tutkintoonon erilliset hakumenettelyt. Lisäksi edellytetään tutkintojen välillä kolmen vuoden työkokemustaalalla. Opintoketjun hakuväylät koettiin jo nyt varsin joustavaksi. Joustavuutta lisäsi alakohtainentiivis yhteistyö ja sen pohjalta syntynyt aiempaa parempi kuva eri korkeakoulujen opetussuunni-telmista ja opetuksesta.

Ensimmäisen korkeakoulututkinnon opintojen hyväksiluku myöhemmissä opinnoissa eroaa mer-kittävästi eri koulutusaloilla. Hankkeen aikana selvitettiin hyväksilukemisen käytäntöjä ja määriä janiitä täydennettiin alaryhmätyöskentelyssä syntyneen aikaisempaa paremman ymmärryksen poh-jalta. Hyväksiluettavien opintojen määrää voitiin monilla aloilla kasvattaa. Selvästi tuli ilmi, ettähyväksilukemiskäytännöt tulee tehdä opiskelijoille riittävän läpinäkyviksi ja tunnetuiksi sekä hy-väksyä opinnot nopeasti, että opintojen suunnittelu mahdollistuu (HOPS). Opetussuunnitelmien ja

1.

2.

3.

4.5.

78

niiden sisältöjen kuvaamiseen tulee myös kiinnittää huomiota, jotta sisältöjen yhtäläisyydet ja eroa-vuudet on mahdollista tunnistaa. Se takaa opiskelijoiden oikeudenmukaisemman ja tasapuolisemmankohtelun.

Siirtyminen korkeakoulusta toiseen ensimmäisen ja toisen tutkinnon välillä edellyttää useimmitentäydentäviä opintoja. Täydentävistä opinnoista ei ole tehty yhtenäisiä valtakunnallisia linjauksiaeikä saatu vielä kokemuksiakaan. Hankkeessa laadittiin Pohjois-Savon yliopistoille ja ammatti-korkeakouluille ehdotus täydentävien opintojen käsitteen määrittelylle seuraavassa muodossa, jottakeskustelulle ja toiminnoista sopimiselle olisi yhteinen käsitteellinen perusta:

”Täydentävillä opinnoilla tarkoitetaan opintoja, joilla opiskelijan on täydennettäväosaamistaan, jotta hän on kelpoinen 2. syklin (ylempi ammattikorkeakoulututkinto ja ylempikorkeakoulututkinto) opintoihin. Täydentäviä opintoja voidaan vaatia opiskelijalta enintään60 op. Mikäli täydentäviä opintoja vaadittaisiin yli 60 opintopistettä, tulee opiskelijan ensinhakeutua 1. syklin (ammattikorkeakoulututkinto ja alempi korkeakoulututkinto) opintoihin.Korkeakoulu päättää siitä, onko opiskelija valintakelpoinen, jos opiskelija ei ole vieläsuorittanut täydentäviä opintoja. Täydentävien opintojen kustannuksista vastaa tämänhetkisenkäytännön mukaisesti opiskelija itse ja niiden suositeltavana suorituspaikkana voidaan pitääesimerkiksi avointa yliopistoa ja avointa ammattikorkeakoulua.”

Täydentävien opintojen alakohtaiset sisällöt ja rahoitusmalli ovat edelleen selvittämättä. Tämäkoskee niin yliopisto- kuin ammattikorkeakoulusektoria. Keskustelua täydentävistä opinnoistatulee jatkaa eri koulutusaloilla sekä korkeakoulujen sisällä ja pyrkiä löytämään yhteiset hyvätkäytännöt.

Hankkeen aikana kuvattiin opintoketjumallit alatyöryhmien työn tuloksena (luku 3).

2. Opiskelijavalintamenettelyt ja opintojenohjaus

Alatyöryhmien sisällä perehdyttiin alueen korkeakoulujen opiskelijavalintamenettelyihin (ks. opinto-ketjukuvaukset luku 3). Todettiin, ettei uusia valintamenettelyjä tarvita hakeuduttaessa ensimmäi-sen syklin tutkintoon (AMK-tutkinto ja alempi korkeakoulututkinto). Sen sijaan pohdittavaksi jäähakeutuminen suoraan yliopiston maisterivaiheen opintoihin.

Eri väyliä siirtyvien opiskelijoiden tulisi aloittaa opintonsa samanaikaisesti, jotta heille voidaanvarmistaa riittävä opintojen ohjaus. Opintojen ohjauksen merkitys on opiskelijoiden mukaan suu-rin juuri opintojen alkuvaiheessa. Aikaisempi kokemus opiskelusta ei riitä, sillä opiskelu yliopis-tossa ja ammattikorkeakoulussa on erilaista. Yliopisto-opiskelu on itsenäisempää ja vastuu enem-män opiskelijalla itsellään kuin ammattikorkeakoulussa. Ohjauksen kehittämiseen on järkevää pa-nostaa ja se on hankkeesta saatujen kokemusten mukaan tarkoituksenmukaisinta toteuttaa koulu-tusohjelmien vastuuhenkilöiden ja opinto-ohjauksen avainhenkilöiden yhteistyönä.

3. Laadunhallintajärjestelmät

Perehtyminen eri korkeakoulujen laatujärjestelmiin ja ohjauskäytäntöihin osoitti, että laatu-järjestelmät on rakennettu keskenään erilaisille periaatteille, mutta ne tunnistavat toisensa. Laatu-ryhmä teki ehdotuksen täydentävien opintojen käsitteen määrittelyksi ja ohjausryhmä hyväksyi,kuten edellä kohdassa 1 on esitetty. Laatuseminaari 2.2.2006 perehdytti koulutuksen laadun arvi-ointiin ja auditointiin.

79

4. Koulutuksen sisällön vastaavuus työelämän tarpeisiin

Koulutusten sisällöt on kaikissa korkeakouluissa laadittu vastaamaan työelämän tarpeita. Savonia-ammattikorkeakoulun ja Humanistisen ammattikorkeakoulun Kuopion yksikön hankkeen aikanatekemä ydinainesanalyysityö tuki omalta osaltaan koulutuksen suuntaamista työelämän tarpeitavastaavaksi. Hankkeen aikana ei kuitenkaan ollut ajallisesti mahdollista tehdä kokonaisvaltaistaselvitystä työantajien näkemyksestä koulutuksen työelämävastaavuudesta, mikä olisi tarpeenkoulutusten kehittämiseksi.

5. Kansainvälisyyden edistäminen

Kansainvälistyminen nousi esille kaikkien alatyöryhmien keskusteluissa ja raporteissa, vaikka ala-työryhmät keskittyivät vaativaan opetuksen sisältöjen ja vertailtavuuden analysointiin. Tulevan yh-teistyön tavoitteeksi asetettiin ulkomaisten asiantuntijoiden vierailut ja yhteisten englanninkielis-ten opintojaksojen tarjoaminen erityisesti ensimmäisen syklin opiskelijoille. Monikulttuurisuusymmärrettiin hankkeessa laajasti koskien myös korkeakoulujen omia organisaatiokulttuureja.

6. Alueellinen kehittäminen

Joustava opintoketju -hanke on toteuttanut Pohjois-Savon korkeakoulujen yhteistä aluestrategiaa,jonka yhtenä keskeisenä päämääränä on korkea-asteen koulutuksen vahvistaminen Pohjois-Sa-vossa. Hanke synnytti aitoa yhteistyötä opettajien välille, mikä auttaa jatkossakin kehittämäänmonipuolisesti korkea-asteen opetusta. Toistensa koulutuksen ja organisaation tunteminen myösvähentää ja ehkäisee turhaa kilpailua. Tulevan yhteistyön tavoitteeksi asetettiin koulutusten kehit-täminen toisiaan täydentäväksi ja päällekkäisyyksien karsimiseksi.

Hankkeen aikana tuotettiin monipuolista tausta-aineistoa Kuopion yliopiston ja Savonia-ammatti-korkeakoulun kahdenkeskiselle konsortiohankkeelle.

Pienenevien ikäryhmien myötä on entistä tärkeämpää, että alueen yliopistot ja ammattikorkeakoulutkykenevät houkuttelemaan uusia opiskelijoita sekä pitämään nykyiset opiskelijat ja valmistuvatalueella tarjoamalla monipuolista koulutusta. Yhteistyötä nähtiin tarpeellisena kohdentaa myösrekrytointiin. Rekrytoinnin tulee olla oikea-aikaista ja herättää nuorten kiinnostus alueenkorkeakoulutarjontaan.

80

81

6Suosituksia jatkotoimenpiteiksi

82

83

6 Suosituksia jatkotoimenpiteiksi

Joustava opintoketju Pohjois-Savossa -hankkeen tulosten perusteella esitetään seuraavia jatko-toimenpiteitä:

- Luotua toimintamallia käytetään ja kehitetään edelleen alueellisen korkeakoulutuksenvahvistamiseksi ja monipuolistamiseksi tavoitteena saada Pohjois-Savon kyvykkäät nuoretjäämään alueelle ja antamaan osaamisensa alueen kehittämiseksi.

- Varmistetaan, että opetustarjonta ei ole päällekkäistä, vaan tukee ja täydentää kunkinkorkeakoulun opetusta, jolloin siirtyminen tulee entistä joustavammaksi.

- Opetus- ja opettajayhteistyötä syvennetään ja tuetaan opettajien osaamisen yhteisölliselläjakamisella sekä tarjoamalla yhteistä koulutusta ja luomalla yhteistyöfoorumeja.

- Kansainvälistymistä tuetaan yhteisellä englanninkielisellä opetuksella ja/tai sen yhteiselläkehittämisellä.

- Täydentäville opinnoille luodaan selkeät ja tunnetut käytännöt.

- Kieliopintojen hyväksilukumenettelyjä yhdenmukaistetaan valtakunnallisesti muittenkorkeakoulujen kanssa.

- Selvitetään yhteistyötä ja opetusta tukevien tukipalvelujen (esim. kirjasto, tietotekniikka,oppimiskeskus, kansainvälinen toiminta) yhteistä organisointia, jotta näitä toimintoja voidaanhyödyntää tehokkaasti (vrt. TOI-hanke http://www.uku.fi/kirjasto/yleista/toi).

- Yhteistyöllä hyödynnetään laajasti toistensa laatuosaamista ja -käytäntöjä (benchmarking,laatukoulutus, auditointi).

- Toteutetaan yhdessä korkeakoulutuksen laadun- ja vaikuttavuuden arviointeja.

Pohjois-Savon ammattikorkeakouluilla ja yliopistoilla on edelleen halu jatkaa yhteistyötä.Tätä kuvaa hyvin hankkeessa syntynyt sanonta:

"""""Polku on raivattu ja nyt se on pidettävä aukiPolku on raivattu ja nyt se on pidettävä aukiPolku on raivattu ja nyt se on pidettävä aukiPolku on raivattu ja nyt se on pidettävä aukiPolku on raivattu ja nyt se on pidettävä auki".".".".".

84

85

7Lähdeluettelo

86

87

7 Lähdeluettelo

AMKOTA http://www.csc.fi/amkota

Ammattikorkeakoululaki 351/2003.

Ansela M., Haapaniemi T. & Pirttimäki S. 2005. Yliopisto-opiskelijan hops. Ohjaajan opas. KevamaOy, Kuopio.

Bergen 2005 – ministereiden julkilausuma suomeksihttp://www.minedu.fi/opm/koulutus/yliopistokoulutus/bolognaprosessi.html (luettu 18.10.2005)

Berliini 2003 – ministereiden julkilausuma suomeksi http://www.minedu.fi/opm/koulutus/yliopisto-koulutus/bolognaprosessi.html (luettu 18.10.2005)

Isokallio, M & Auvinen, P. Ammattikorkeakoulujen osallistuminen eurooppalaiseen korkeakoulutus-alueeseen. Esitelmä 11.10.2005. (www.samk.fi/op2005)

Karjalainen, A. (toim.). 2003. Akateeminen opetussuunnitelmatyö. Oulun yliopisto, opetuksenkehittämisyksikkö. 221 s.

Karjalainen, A & Jaakkola, E. 1999. Akateemisen opetussuunnitelmatyön kehittäminen. Opetus-moniste, Oulun yliopisto.

Korkeakoulujen arviointineuvosto. 2005. Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien audiointi.Auditointikäsikirja vuosille 2005-2007. Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 4:2005. 38 s.

Laki ammattikorkeakoululain muuttamisesta 411/2005.

Laki yliopistolain muuttamisesta 715/2004.

Laukkanen, R. (toim.). 2004. OECD:n teema- ja maatutkinnat. Ylikansallista ohjausta vai kansallistaitseymmärrystä? Opetusministeriön julkaisuja 2004:27. 92 s.

Lehikoinen, A. 2004. Eurooppalaiset koulutusmarkkinat akateemisen koulutuksen haasteena. Teok-sessa Ritva Jakku-Sihvonen (toim.) Uudenlaisia maistereita. Opetus 2000. ss. 21-41.

Liljander, J-P. 2004. Ammattikorkeakoulutuksen asema eurooppalaisella korkeakoulutusalueella.Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2004:10. 68 s.

Moitus, S., Huttu, K., Isohanni, I., Lerkkanen, J., Mielityinen, I., Talvi, U., Uusi-Rauva, E. & Vuorinen, R.2001. Opintojen ohjauksen arviointi korkeakouluissa. KKA:n julkaisuja 13:2001. 155 s.

N.N. 2005. Pohjois-Savon yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen aluekehittämisstrategia 2007-2010. 39 s.

Opetusministeriön tiedote 19.9.2003. http://www.minedu.fi/opm/koulutus/yliopistokoulutus/bolognaprosessi.html (luettu 18.10.2005)

88

OPM. 1:2002. Ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutuksen opintojen hyväksilukemista selvittäneenvalmistelutyöryhmän muistio. OPM 1:2002. 14 s.

OPM. 39:2002. Yliopistojen kaksiportaisen tutkintorakenteen toimeenpano. OPM 39:2002. 58 s.

OPM 2003:27. Korkeakoulujen opintoaikojen lyhentämisen toimenpideohjelma. Opetusministe-riön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2003:27. 37 s.

OPM. 2004:4. Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustaminen koulutusjärjestelmässä. Opetusmi-nisteriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2004:4, 60 s.

OPM. 2004:6. Koulutus ja tutkimus 2003-2008. OPM 2004:6. 55 s.

OPM. 2005:4. Korkeakoulututkintojen viitekehys. Kuvaus suomalaisesta korkeakoulututkinnosta.Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2005:4. 38 s.

Pentti, J. ja Jokela, M. (toim.). 2003. Pohjois-Savon yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen alue-kehittämisen strategia 2003-2006. Kuopion yliopiston julkaisuja F. Yliopistotiedot 31. 27 s.

The European Higher Education Area – Achieving the Goals. Communiqué of the Conference ofEuropean Ministers Responsible for Higher Education, Bergen 19-20 May 2005. 6 s.

Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 352/2003.

Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 794/2004.

Vuorinen, P. & Valkonen S. 2003. Ammattikorkeakouluun vai yliopistoon. Korkeakoulutukseen ha-keutumisen orientaatiot. Koulutuksen tutkimuslaitos. Tutkimusselosteita 18. Jyväskylän yliopisto.133 s.

Walmiiksi Wiidessä Wuodessa (W5W) –hanke. http://www.oulu.fi/w5w/projekti.html (luettu22.11.2005)

Yliopistolaki 645/1997.

89

Liitteet

90

91

Liite 1

Liite 2

Liite 3

Liite 4

Liite 5

Liite 6

Liite 7

Liite 8

JOPS-hankkeelle myönnetty rahoitus ajalle 1.8.2004-31.1.2006

Hankkeen ohjausryhmän jäsenet

Hankkeen alatyöryhmien jäsenet ja toimijat

Savonia-ammattikorkeakoulussa ja Humanistisessa ammattikorkea-koulussa tutkinnon suo-rittaneet ja opintojaan jatkavat vuosina 1998-2002

Toisesta ammattikorkeakoulusta Savonia-ammattikorkeakouluun taiSavonia-ammattikorkeakoulun sisällä siirtyneet vuosina 2000-2004

Kyselylomake AMK-tutkinnon jälkeen Kuopion yliopistossa opintojaan jatkaneille opis-kelijoille

Ydinainesanalyysityön tilanne Savonia-ammattikorkeakoulussa ja Humanistisen ammatti-korkeakoulun Kuopion koulutusyksikössä 31.12.2005

Hankkeen arviointilomake

Liitteet

92

JOPS-hankkeelle myönnetty rahoitus ajalle 1.8.2004-31.3.2006

KKKKKustannustannustannustannustannuksetuksetuksetuksetukset A.A.A.A.A. TTTTToteuttajan proteuttajan proteuttajan proteuttajan proteuttajan projektikirjanpitoon tuleojektikirjanpitoon tuleojektikirjanpitoon tuleojektikirjanpitoon tuleojektikirjanpitoon tulevat kustannvat kustannvat kustannvat kustannvat kustannuksetuksetuksetuksetuksetaineet ja tarvikkeet, tstokuluthenkilöstökulutpalvelujen ostottiedotus- ja markkinointimatkakulutvuokratA.A.A.A.A. Yhteensä:Yhteensä:Yhteensä:Yhteensä:Yhteensä:

B.B.B.B.B. Erikseen ra Erikseen ra Erikseen ra Erikseen ra Erikseen raporporporporportoitatoitatoitatoitatoitavatvatvatvatvat kustannuksetkustannuksetkustannuksetkustannuksetkustannukset Osallistujien palkkakustannuksetOsallistujien matkakulut Muut raportoitavat kustannukset B.B.B.B.B. YhteensäYhteensäYhteensäYhteensäYhteensä

A+B Kaikki kustannukset yht.A+B Kaikki kustannukset yht.A+B Kaikki kustannukset yht.A+B Kaikki kustannukset yht.A+B Kaikki kustannukset yht.

Rahoitus Rahoitus Rahoitus Rahoitus Rahoitus euroa A. Rahoitus toteuttajan maksamiin kustannuksiinA. Rahoitus toteuttajan maksamiin kustannuksiinA. Rahoitus toteuttajan maksamiin kustannuksiinA. Rahoitus toteuttajan maksamiin kustannuksiinA. Rahoitus toteuttajan maksamiin kustannuksiin Esr + valtion vastinrahavaltion rahoitus (ISHL)TulotA.A.A.A.A. Yhteensä:Yhteensä:Yhteensä:Yhteensä:Yhteensä:

B.B.B.B.B. Erikseen ra Erikseen ra Erikseen ra Erikseen ra Erikseen raporporporporportoitatoitatoitatoitatoitava rahoitusva rahoitusva rahoitusva rahoitusva rahoitus Valtion rahoitusKunnallinen rahoitus (Savonia-amk)Yksityinen rahoitus (HUMAK)B.B.B.B.B. YhteensäYhteensäYhteensäYhteensäYhteensä

A+B Rahoitus yht.A+B Rahoitus yht.A+B Rahoitus yht.A+B Rahoitus yht.A+B Rahoitus yht.

Liite 1

40071 70039 1001 0004300700

117200117200117200117200117200

67600

6760067600676006760067600

184860184860184860184860184860

8542531775

0

0596608000

6760067600676006760067600

184860184860184860184860184860

euroaeuroaeuroaeuroaeuroa

93

NimiNimiNimiNimiNimi OrganisaatioOrganisaatioOrganisaatioOrganisaatioOrganisaatio VVVVVarajäsenarajäsenarajäsenarajäsenarajäsen

Ulla Voutilainen, puheenjohtaja Savonia-amkSirpa Suntioinen, varapuheenjohtaja Kuopion yliopistoElina Laakso Sibelius Akatemia Marika KarjalainenAntti Hilden Kuopion yliopisto Leena LeskinenTuula Vatanen HumakKaija Sääski Savonia-amkTuula Peura, sihteeri Savonia-amkUlla Kekäläinen, suunnittelija Kuopion yliopistoLauri Stigell, opiskelija (30.11.2005 asti) KYY Juha-Pekka HeilekariElina Lehto, opiskelija (30.11.2005 alkaen) KYYLeena Löövi, opiskelija Savotta ry

Liite 2

Hankkeen ohjausryhmän jäsenet

94

Liite 3

Hankkeen alatyöryhmien jäsenet ja toimijat

Luonnontieteet, ympäristötieteet, informaatiotekniikkaLuonnontieteet, ympäristötieteet, informaatiotekniikkaLuonnontieteet, ympäristötieteet, informaatiotekniikkaLuonnontieteet, ympäristötieteet, informaatiotekniikkaLuonnontieteet, ympäristötieteet, informaatiotekniikka

Asikainen Riikka KuY Pj 30.5.2005 astiLammi Seppo KuY Pj 30.5.2005 alkaenVauhkonen Marko KuYHallikainen Jarmo KuYLaatikainen Tarja KuYKivi Marja-Riitta Savonia-amkLehtomäki Kari Savonia-amkPajula Pasi Savonia-amkSuopelto Ari Savonia-amkHalmekytö Maria KuYFingerroos Mikael KuY Riikka Asikaisen sijalle 30.5.2005 alk.MuutTikka Leena Savonia-amk biotieteen pienryhmäKuosmanen Matti Savonia-amk tietojenkäsittelyn pienryhmäPakoma Paavo Savonia-amk tietojenkäsittelyn pienryhmä;

Lammin varajäsenHalimaa Sirkka-Liisa Savonia-amk Tikan tilalle 10/2005

TTTTTererererervvvvveeeeeysalaysalaysalaysalaysala

Lappalainen Sirkka Savonia-amk Pj.Turunen Hannele KuYLindström-Seppä Pirjo KuYLammintakanen Johanna KuYHeilekari Juha-Pekka KuY opiskelijaMuutLaitinen Airi Savonia-amk liikuntalääketiede ja ergonomian pienryhmäLouhevaara Veikko KuY liikuntalääketiede ja ergonomian pienryhmäPekkarinen Heikki KuY liikuntalääketiede ja ergonomian pienryhmäMäkitalo Merja KuY liikuntalääketiede ja ergonomian pienryhmäMikkonen Irma Savonia-amk terveyshallinto- ja hoitotieteen pienryhmäLappalainen Raija Savonia-amk kansanterveystieteen pienryhmäMiettinen Elisa KuY kansanterveystieteen pienryhmäDiov Päivi Savonia-amk ravitsemustieteen pienryhmäKeinänen Anja-Riitta Savonia-amk ravitsemustieteen pienryhmäVidgren Helvi KuY ravitsemustieteen pienryhmävon Wright Atte KuY ravitsemustieteen pienryhmä

95

Kielet ja viestintäKielet ja viestintäKielet ja viestintäKielet ja viestintäKielet ja viestintä

Saarijärvi Mirja Savonia-amk Pj.Hilden Antti KuYUtunen Tapani KuYLyytinen Sirpa HumakViklund Esa Savonia-amkKaartinen Pekka Savonia-amkSavolainen Kaisa KYY opiskelijaMuutNeuvonen Timo KuY kielten pienryhmäHirvonen Minna KuY kielten pienryhmäMills John C. KuY kielten pienryhmäTuomainen Satu KuY kielten pienryhmäMönkkönen Eeva Savonia-amk kielten pienryhmäRuotsalainen Jaana Savonia-amk kielten pienryhmäJoona Tarja Savonia-amk kielten pienryhmä

Kaupan alaKaupan alaKaupan alaKaupan alaKaupan ala

Sääski Kaija Savonia-amk Pj.Lauronen Jari KuY 1.10.2005 astiKantanen Teuvo KuYHentunen Mika Savonia-amkVidgren Mervi Savonia-amkKortelainen Jarmo Savonia opiskelijaAntikainen Anu KYY opiskelijaMertanen Janne KYY opiskelijaMuutNiskanen Mervi Savonia-amk kaupanalan pienryhmäNiskanen Jyrki KuY kaupanalan pienryhmäLinden Jari Savonia-amk kaupanalan pienryhmä

Sosiaal ialaSosiaal ialaSosiaal ialaSosiaal ialaSosiaal iala

Vidgren Mervi Savonia-amk Pj.Leskinen Tapio Savonia-amkPohjolainen Auli Savonia-amkVatanen Tuula HumakHämäläinen Juha KuYPuurunen Piia KuYMiettinen Tuija KYY,Byman-Raatikainen Tina Savonia opiskelijaRosenberg Soile Humak opiskelijaForsberg Tuija KYY opiskelija

96

LaaturyhmäLaaturyhmäLaaturyhmäLaaturyhmäLaaturyhmä

Suntioinen Sirpa KuYPaasivuori Riitta Savonia-amk Pj.Laakso Elina Sibelius AkatemiaMikkonen Pirkko HumakStigell Lauri KYY opiskelijaLöövi Leena Savotta opiskelijaLappalainen Sirkka Savonia-amkVidgren Mervi Savonia-amkSaarijärvi Mirja Savonia-amkLammi Seppo KuY

Muut ryhmätMuut ryhmätMuut ryhmätMuut ryhmätMuut ryhmätMusiikin alaMusiikin alaMusiikin alaMusiikin alaMusiikin ala

Laakso Elina Sibelius-AkatemiaKarjalainen Marika Sibelius-AkatemiaToivonen Mikko Savonia-amkTikkanen Rauno Savonia-amkTurunen Hanna Savonia-amkMokkila-Karttunen Sari Savonia-amk

Opinto-ohjausOpinto-ohjausOpinto-ohjausOpinto-ohjausOpinto-ohjaus

Berlin Hannu KuYPasanen Tuija KuYTurkki Hanna KuYHolopainen Jouko KuYSaramäki Leila KuYWessman Jyrki KuYFingerroos Mikael KuYLindström-Seppä Pirjo KuYHonkanen Annikki KuYTuupainen Marika KuYKarjalainen Marika SibALaakso Elina SibAMikkonen Pirkko HumakPaldanius Kalevi Savonia-amkKohvakka Sari Savonia-amkPöllänen Esko Savonia-amkSaarijärvi Mirja Savonia-amkHentunen Mika Savonia-amkHalonen Mirja Savonia-amkKlen Tuula Savonia-amkMokkila-Karttunen Sari Savonia-amkHolopainen Kaisa Savonia-amkRönkkö Kerttu Savonia-amkTarkkonen Arto Savonia-amkPirttimäki Säde KuYKoistinen Riitta KuYHeikkinen Simo KuY

97

Liite 4

Savonia-ammattikorkeakoulussa ja Humanistisessa ammattikorkea-koulussa tutkinnon suoritta-neet ja opintojaan jatkavat vuosina 1998-2002

98

Liite 5

Toisesta ammattikorkeakoulusta Savonia-ammattikorkeakouluun tai Savonia-ammattikorkeakoulunsisällä siirtyneet vuosina 2000-2004. Tiedot kerättiin tulosalueilta.

Lyhenteet:et = tieto ei ollut saatavillako = koulutusohjelma

99

Liite 6

Kyselylomake AMK-tutkinnon jälkeen Kuopion yliopistossa opintojaan jatkaneille opiskelijoille

1.1.1.1.1. TTTTTaustatiedotaustatiedotaustatiedotaustatiedotaustatiedota. Mistä ammattikorkeakoulusta siirryit yliopistoon opiskelemaan?b. Mistä koulutusohjelmasta siirryit yliopistoon?c. Jos suoritit ammattikorkeakoulussa tutkinnon, niin minkä tutkinnon suoritit?d. Jos suoritit osan ammattikorkeakoulututkinnosta, montako opintoviikkoa suoritit?e. Suorititko yliopisto-opintoja Avoimessa yliopistossa ennen yliopistoon siirtymistä?f. Kuinka monta opintoviikkoa suoritit Avoimessa yliopistossa?g. Mihin koulutusohjelmaan siirryit yliopistossa?h. Millä vuosikurssilla opiskelet tällä hetkellä?i. Opiskelen tällä hetkelläj. Miksi päätit siirtyä yliopistoon opiskelemaan?

2.2.2.2.2. AmmattikAmmattikAmmattikAmmattikAmmattikorkorkorkorkorkeakeakeakeakeakoulun antama neuvoulun antama neuvoulun antama neuvoulun antama neuvoulun antama neuvonta ja ohjaus,onta ja ohjaus,onta ja ohjaus,onta ja ohjaus,onta ja ohjaus, kun suunnittelit hak kun suunnittelit hak kun suunnittelit hak kun suunnittelit hak kun suunnittelit hakeutuvasieutuvasieutuvasieutuvasieutuvasiyl iopistoonyliopistoonyliopistoonyliopistoonyliopistoona. Tarvitsitko suunnitteluvaiheessa neuvontaa ja ohjausta ammattikorkeakoulusta?Jos vastasit edellä olevaan kysymykseen kyllä, vastaa myös kohtiin b-d.b. Mistä sait neuvontaa ja ohjausta ammattikorkeakoulussa?c. Mihin olit tyytyväinen saamassasi neuvonnassa ja ohjauksessa?d. Mihin olit tyytymätön saamassasi neuvonnassa ja ohjauksessa?

3.3.3.3.3. Yliopiston antama neuvYliopiston antama neuvYliopiston antama neuvYliopiston antama neuvYliopiston antama neuvonta ja ohjaus,onta ja ohjaus,onta ja ohjaus,onta ja ohjaus,onta ja ohjaus, kun suunnittelit hak kun suunnittelit hak kun suunnittelit hak kun suunnittelit hak kun suunnittelit hakeutuvasi yliopistooneutuvasi yliopistooneutuvasi yliopistooneutuvasi yliopistooneutuvasi yliopistoona. Tarvitsitko suunnitteluvaiheessa neuvontaa ja ohjausta yliopistosta?Jos vastasit edellä olevaan kysymykseen kyllä, vastaa myös kohtiin b-d.b. Mistä sait neuvontaa ja ohjausta yliopistossa?c. Mihin olit tyytyväinen saamassasi neuvonnassa ja ohjauksessa?d. Mihin olit tyytymätön saamassasi neuvonnassa ja ohjauksessa?

4. Opintoneuvonta ja ohjaus yliopistossa opintojen alussa4. Opintoneuvonta ja ohjaus yliopistossa opintojen alussa4. Opintoneuvonta ja ohjaus yliopistossa opintojen alussa4. Opintoneuvonta ja ohjaus yliopistossa opintojen alussa4. Opintoneuvonta ja ohjaus yliopistossa opintojen alussaa. Mistä sait neuvontaa ja ohjausta yliopistossa?b. Oliko ohjaus mielestäsi riittävää?c. Tukiko ohjaus opintojesi aloittamista?d. Oletko tehnyt HOPS:n (henkilökohtainen opiskelu- tai opintosuunnitelma) yliopistossa?e. Mihin olit tyytyväinen saamassasi neuvonnassa ja ohjauksessa?f. Mihin olit tyytymätön saamassasi neuvonnassa ja ohjauksessa?

5.5.5.5.5. AmmattikAmmattikAmmattikAmmattikAmmattikorkorkorkorkorkeakeakeakeakeakouluopintojen houluopintojen houluopintojen houluopintojen houluopintojen hyväksilukyväksilukyväksilukyväksilukyväksilukeminen yliopistossaeminen yliopistossaeminen yliopistossaeminen yliopistossaeminen yliopistossaa. Kuinka monta opintoviikkoa ammattikorkeakouluopinnoistasi hyväksyttiin osaksi yliopis-to-opintojasi?b. Oliko hyväksiluettu määrä mielestäsi riittävä?c. Mihin olit tyytyväinen ammattikorkeakouluopintojen hyväksilukemisessa?d. Mihin olit tyytymätön ammattikorkeakouluopintojen hyväksilukemisessa?e. Miten muuttaisit hyväksilukemiskäytäntöjä?

100

6.6.6.6.6. ArArArArArvioi kuinka monta opintovioi kuinka monta opintovioi kuinka monta opintovioi kuinka monta opintovioi kuinka monta opintoviikkviikkviikkviikkviikkoa hoa hoa hoa hoa hyväksiluetuista amk-opinnoista sisällyväksiluetuista amk-opinnoista sisällyväksiluetuista amk-opinnoista sisällyväksiluetuista amk-opinnoista sisällyväksiluetuista amk-opinnoista sisällytet-ytet-ytet-ytet-ytet-tiin yliopistossa seuraatiin yliopistossa seuraatiin yliopistossa seuraatiin yliopistossa seuraatiin yliopistossa seuraaviin pääluokkiinviin pääluokkiinviin pääluokkiinviin pääluokkiinviin pääluokkiinyleisopinnot lukuun ottamatta kieli- ja viestintäopintojakieli- ja viestintäopinnotpääaineopinnotsivuaineopinnotvapaasti valittavat opinnotmuut opinnot

7. Päällekkäisyydet opinnoissa7. Päällekkäisyydet opinnoissa7. Päällekkäisyydet opinnoissa7. Päällekkäisyydet opinnoissa7. Päällekkäisyydet opinnoissaa. Jäikö yliopisto-opintoihisi päällekkäisyyttä ammattikorkeakoulussa suorittamiesi opintojenosalta?b. Mitkä olivat pahimmat / tärkeimmät päällekkäisyydet?c. Lyhentävätkö ammattikorkeakouluopinnot opiskeluaikaasi yliopistossa?

8.8.8.8.8. J J J J Joustaoustaoustaoustaoustava siirva siirva siirva siirva siirtyminen ammattiktyminen ammattiktyminen ammattiktyminen ammattiktyminen ammattikorkorkorkorkorkeakeakeakeakeakoulusta yliopistoonoulusta yliopistoonoulusta yliopistoonoulusta yliopistoonoulusta yliopistoona. Oliko siirtyminen ammattikorkeakoulusta yliopistoon mielestäsi sujuvaa ja joustavaa?b. Esiintyikö yliopisto-opintoihin siirtymisessä ongelmia?c. Jos esiintyi, millaisia ne olivat?

9. Haastatteluun suostuminen9. Haastatteluun suostuminen9. Haastatteluun suostuminen9. Haastatteluun suostuminen9. Haastatteluun suostuminenOsallistun mielelläni haastatteluunJos vastasit kyllä, kirjoita sähköpostiosoitteesi ja puhelinnumerosi, jotta voimme ottaa sinuunyhteyttä

101

Liite

7Y

dina

ines

anal

yysi

työn

tila

nne

Savo

nia-

amm

attik

orke

akou

luss

a ja

Hum

anis

tisen

am

mat

tikor

keak

oulu

n K

uopi

on k

oulu

tusy

ksik

össä

31.

12.2

005.

102

Liite

7 (

jatk

uu)

Ydi

nain

esan

alyy

sity

ön t

ilann

e Sa

voni

a-am

mat

tikor

keak

oulu

ssa

ja H

uman

istis

en a

mm

attik

orke

akou

lun

Kuo

pion

kou

lutu

syks

ikös

sä 3

1.12

.200

5.

103

Liite 8

Hankkeen arviointilomake

1. Valitse työryhmä

2 a. Onko hanke tukenut joustavan opintoketjun rakentamista?2 b. Mitkä tekijät hankkeen aikana ovat edistäneet joustavan opintoketjun rakentamista?2 c. Mitkä tekijät hankkeen aikana ovat vaikeuttaneet joustavan opintoketjun rakentamista?

3 a. Onko hanke tukenut opiskelijavalintamenettelyjen kehittämistä?3 b. Mitkä tekijät hankkeen aikana ovat edistäneet opiskelijavalintamenettelyjenkehittämistä?3 c. Mitkä tekijät hankkeen aikana ovat vaikeuttaneet opiskelijavalintamenettelyjenkehittämistä?

4 a. Onko hanke tukenut opintojen ohjauksen kehittämistä?4 b. Mitkä tekijät hankkeen aikana ovat edistäneet opintojen ohjauksen kehittämistä?

5 a. Onko hankkeen toiminta selkeyttänyt eri koulutusten vastaavuutta työelämän tarpeisiin?5 b. Mitkä tekijät hankkeen aikana ovat edistäneet koulutusten työelämävastaavuuden selkeyttä-mistä?5 c. Mitkä tekijät hankkeen aikana ovat vaikeuttaneet koulutusten työelämävastaavuudenselkeyttämistä?

6 a. Onko hanke tukenut Pohjois-Savon korkeakoulujen välistä yhteistyötä?6 b. Mitkä tekijät hankkeen aikana ovat edistäneet Pohjois-Savon korkeakoulujen välistäyhteistyötä?6 c. Mitkä tekijät hankkeen aikana ovat haitanneet Pohjois-Savon korkeakoulujen välistäyhteistyötä?

7 a. Onko hanke tukenut Pohjois-Savon korkeakoulujen välistä kansainvälistä yhteistyötä?7 b. Mitkä tekijät hankkeen aikana ovat edistäneet Pohjois-Savon korkeakoulujen keskinäistäkansainvälistä yhteistyötä?7 c. Mitkä tekijät hankkeen aikana ovat haitanneet Pohjois-Savon korkeakoulujen keskinäistäkansainvälistä yhteistyötä?

8 a. Kuinka yhteistyö jatkuu alallanne hankkeen päätyttyä?8 b. Millaisena koitte työryhmänne ilmapiirin hankkeen aikana?8 c. Ehdotuksia mahdollisista jatkohankkeista?

9 a. Arvioikaa (arviointiasteikolla erinomainen 5 - välttävä 1) työryhmässänne aikaansaatujakonkreettisia toimia joustavan opintoketjun varmistamiseksi9 b. Arvioikaa projektihenkilöstön työskentelyä JOPS-hankkeessa?

10. Ruusuja ja risuja hankkeesta ja sen toteutuksesta

104