Mari Savuoja & Annika Siekkinen

PÄIHDEASIAKKAAN JATKOHOITOON OHJAAMINEN OULUN

KAUPUNGIN PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA

Hoitoonohjauskaavion laatiminen avoterveydenhuollon henkilöstölle

PÄIHDEASIAKKAAN JATKOHOITOON OHJAAMINEN OULUN

KAUPUNGIN PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA

Hoitoonohjauskaavion laatiminen avoterveydenhuollon henkilöstölle

Mari Savuoja

Annika Siekkinen

Opinnäytetyö

Kevät 2016

Hoitotyön koulutusohjelma

Oulun ammattikorkeakoulu

3

TIIVISTELMÄ

Oulun ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma, hoitotyön suuntautumisvaihtoehto

______________________________________________________________________

Tekijät: Mari Savuoja, Annika Siekkinen

Opinnäytetyön nimi: Päihdeasiakkaan jatkohoitoon ohjaaminen Oulun kaupungin perus-

terveydenhuollossa - Hoitoonohjauskaavion laatiminen avoterveydenhuollon henkilös-

tölle

Työn ohjaaja: Juha Alakulppi, Tuula Nissinen

Työn valmistumislukukausi- ja vuosi: Kevät 2016

Sivumäärä: 33 + 6

______________________________________________________________________

Päihdeasiakkaiden määrä perusterveydenhuollossa kasvaa koko ajan päihdehoitopaikko-

jen vähentämisen takia. Asiakas hakeutuu hoitoon vasta, kun avun tarve on jo suuri.

Hoitoon hakeudutaan vieroitusoireiden helpottamiseksi, päihteiden käytön vähentämi-

sen tai lopettamisen toivossa sekä päihteiden käytöstä aiheutuneiden somaattisten tai

psyykkisten oireiden ilmenemisen vuoksi. Oikeaan jatkohoitopaikkaan ohjaaminen on

asiakkaan kannalta erittäin tärkeää, ettei hoidon aloittaminen viivästy.

Projektin tulostavoitteena oli tehdä selkeä hoitoonohjauskaavio päihdeasiakkaan jatko-

hoitopaikoista Oulun kaupungissa. Projektin laatutavoitteena oli toteuttaa selkeä kaavio,

joka on helposti henkilökunnan käytettävissä ja luettavissa. Kehitystavoitteena oli, että

päihdeasiakkaat ohjautuisivat jatkossa sujuvammin oikeaan jatkohoitoyksikköön Oulun

kaupungissa.

Hoitoonohjauskaavio toteutettiin lähdekirjallisuuden avulla. Tietoperustassa tuomme

esille yleisimmät Suomessa käytettävät päihteet ja niiden vaikutukset käyttäjään. Käsit-

telimme, kuinka päihdeasiakas tulisi kohdata, Oulun kaupungin päihdepalvelut sekä

heidän tarjoamat hoitomuodot. Hoitoonohjauskaavion ulkoasu viimeisteltiin Oulun

kaupungin brändikäsikirjan mukaan.

Projektin tuloksena valmistui hoitoonohjauskaavio avoterveydenhuollon henkilöstölle

erityisesti perehdytyskäyttöön. Hoitoonohjauskaavio sisältää tiedot Oulun kaupungin

tarjoamista päihdepalveluista, joihin asiakkaat voidaan ohjata avoterveydenhuollosta.

Viimeistelty tuote sisältää kaksi sivua, joista ensimmäisellä sivulla on kaaviomaisesti

kuvattu päihdeasiakkaan hoitopolku ja toiselta sivulta löytyy päihdehoitopaikkojen hoi-

tomuodot sekä yhteystiedot.

Toteutimme kyselyn terveysasemien sairaanhoitajille, ja heiltä saadun palautteen perus-

teella hoitoonohjauskaavio palvelee hoitohenkilöstön tarpeita ohjatessaan päihdeasiak-

kaita päihdepalveluihin. Johtopäätöksenä voimme todeta, että hoitoonohjauskaavion on

tarpeellinen lisä terveysaseman henkilöstölle. Oulun kaupungin päihdepalvelut ovat

muutoksen alla, joten hoitoonohjauskaaviota on tarpeellista päivittää muutosten astuttua

voimaan.

______________________________________________________________________ Avainsanat: päihdeasiakas, päihde, päihdepalvelut, hoitoonohjauskaavio.

4

ABSTRACT

Oulu University of Applied Sciences

Degree Programme in Nursing and Health Care

______________________________________________________________________

Authors: Mari Savuoja, Annika Siekkinen

Title of thesis: Follow-up Treatment of Substance Abuser Client in the Primary Care of

the City of Oulu – Directive for Primary Care Personnel

Supervisors: Juha Alakulppi, Tuula Nissinen

Term and year when the thesis was submitted: Spring 2016

Number of pages: 33 + 6

______________________________________________________________________

Number of substance abuser clients is increasing all the time and due to financial

reasons care places for the drug and alcohol abusers are decreasing. Substance abusers

do not seek for care until they need help immediately, for example when they have

withdrawal symptoms, somatic or psychic symptoms or when they want to quit using

drugs or alcohol. Therefore, referring to the right institution for the drug and alcohol

abusers is very important so that treatment can be started as soon as possible.

Purpose of the project was to make a directive for primary care personnel about follow-

up treatment of substance abusers in the primary care of the City of Oulu. Quality

objective of the study was to make an explicit directive, which is easy to read and easily

available. The aim of the directive was that substance abuser clients could be easily

directed to the right follow-up treatment.

Literature was used as a knowledge base for directive. Knowledge base includes most

commonly used substances in Finland and their effects on users. We also deal with how

the substance abuser should be confronted and what kind of treatment substance abuser

can receive in the care for alcohol and drug abusers in the City of Oulu.

The directive was the result of this project. It was especially planned as a guideline for

personnel but also for orientation use for new care personnel. Directive contains

information about different treatments available for substance abusers. Directive has

two pages, first page is the care pathway of the substance abuser and another page

contains modes of treatment and contact information.

We did a questionnaire for nurses who work in different health centers. Their feedback

from the directive was that it is useful tool for referring to right institution of care for

the drug and alcohol abusers. Care for alcohol and drug abusers in the City of Oulu is

changing so the directive needs updating.

______________________________________________________________________

Keywords: substance abuser, substance, welfare for substance abusers, directive

5

SISÄLLYS

1 JOHDANTO ................................................................................................................. 6

2 PROJEKTIN TAVOITTEET ....................................................................................... 7

3 PROJEKTIN SUUNNITTELU .................................................................................... 9

3.1 Projektiorganisaatio ................................................................................................ 9

3.2 Projektin vaiheet ja aikataulu ............................................................................... 11

4 PÄIHDEASIAKAS PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA ....................................... 13

4.1 Päihtymistarkoituksessa käytettävät aineet ja niiden aiheuttamat oireet ............. 13

4.2 Päihdeasiakkaan kohtaaminen ............................................................................. 18

4.3 Palvelujärjestelmä ................................................................................................ 19

4.4 Oulun kaupungin tarjoamat päihdepalvelut ......................................................... 19

4.5 Päihdeongelmaisen hoitomuodot ......................................................................... 21

5 PROJEKTIN TOTEUTTAMINEN ............................................................................ 24

5.1 Tuotteen laadinta .................................................................................................. 26

5.2 Tuotteen arviointi ................................................................................................. 27

5.3 Projektin arviointi................................................................................................. 28

6 POHDINTA ................................................................................................................ 30

LÄHTEET ...................................................................................................................... 32

LIITTEET ....................................................................................................................... 34

6

1 JOHDANTO

Päihdeasiakkaiden määrä perusterveydenhuollossa kasvaa koko ajan päihdehoitopaikko-

jen vähentämisen takia. Asiakas hakeutuu hoitoon vasta, kun avun tarve on jo suuri.

Hoitoon hakeudutaan vieroitusoireiden helpottamiseksi, päihteiden käytön vähentämi-

sen tai lopettamisen toivossa sekä päihteiden käytöstä aiheutuneiden somaattisten tai

psyykkisten oireiden ilmenemisen vuoksi. Päihdeasiakas ei yleensä tiedä, mihin tulisi

ottaa yhteyttä, joten hän hakeutuu terveysasemalle ensimmäisenä. Oikeaan jatkohoito-

paikkaan ohjaaminen on asiakkaan kannalta erittäin tärkeää, ettei hoidon aloittaminen

viivästy. Useiden vuosien aikana kehittyneen päihdeongelman hoito vaatii oikeanlaisen

hoidon, itsehoitoa ja motivaatiota hoidolle sekä läheisten ja vertaisten tukea. Riippu-

vuudesta parantuminen on pitkä ja monivaiheinen prosessi. (Kuljukka, Niskala, Parta-

nen, Kuussaari & Vorma 2013, viitattu 25.3.2015.)

Opinnäytetyön projekti käynnistyi keväällä 2014. Myöhemmin keväällä 2014 aihe var-

mistui ja aiesopimuksen kävimme allekirjoittamassa Oulun kaupungin avoterveyden-

huollon palvelupäällikön Eija Sipilän kanssa. Opinnäytetyön nimeksi muodostui ”Päih-

deasiakkaan jatkohoitoon ohjaaminen Oulun kaupungin perusterveydenhuollossa - Hoi-

toonohjauskaavion laatiminen avoterveydenhuollon henkilöstölle”. Projektin tilaajana

toimi Oulun kaupunki ja asettajana toimi Oulun kaupungin avoterveydenhuolto sekä

Oulun ammattikorkeakoulu. Projektin tarkoituksena oli saada Oulun kaupungin avoter-

veydenhuollon henkilöstölle selkeä ja lyhyt hoitoonohjauskaavio Oulun kaupungin

päihdepalveluista sekä heidän toteuttamista hoitomuodoista. Hoitoonohjauskaavio

suunnattiin perehdytyskäyttöön niin hoitajille kuin lääkäreillekin.

Projektin tuotteena syntynyt tuote eli hoitoonohjauskaavio tuo selkeämmän kuvan ter-

veysasemille Oulun kaupungin päihdepalveluista, ja näin ollen henkilökunnalla on hel-

pompi ohjata päihdeasiakas oikeaan jatkohoitopaikkaan. Hyödyn saajana ovat Oulun

kaupungin perusterveydenhuollon työntekijät sekä päihdepalveluja tarvitsevat asiakkaat.

Hoitoonohjauskaaviosta on helppo ja nopea katsoa, mihin päihdepalvelupaikkaan asia-

kas tulisi eri tilanteissa ohjata. Oikeaan jatkohoitopaikkaan ohjaaminen on asiakkaan

kannalta hyvin tärkeää, jotta hän saa asianmukaisen hoidon.

7

2 PROJEKTIN TAVOITTEET

Projektin tavoitteiden määrittely on projektin tärkein vaihe. Projektia on vaikea pitää

onnistuneena, jos projektin tavoitteita ei ole selkeästi kuvattu. (Rissanen 2002, 44.)

Opinnäytetyön tarkoituksena ja tulostavoitteena oli tehdä selkeä hoitoonohjauskaavio

Oulun kaupungin päihdepalveluista. Projektin tuloksena syntyy valmis hoitoonohjaus-

kaavio avoterveydenhuollon henkilöstön perehdytyskäyttöön. Hoitoonohjauskaavio si-

sältää tiedot Oulun kaupungin tarjoamista päihdepalveluista, joihin asiakkaat voidaan

ohjata avoterveydenhuollosta. Projektin laatutavoitteena oli toteuttaa henkilökunnan

käyttöön selkeä kaavio, joka olisi helposti luettavissa, kuten taulukossa 1 on kuvattu.

TAULUKKO 1. Laatutavoitteet

Laatutavoite Laatutavoitteen kriteerit

Selkeä hoitoonohjauskaavio, josta selviää

mihin asiakas tulee lähettää jatkohoitoon

Ajantasainen tieto jatkohoitopaikoista

Hoitoonohjauskaavion ulkoasu selkeä ja

helposti luettava

Hoitoonohjauskaavion selkeä sisältö

Helppolukuinen

Asiallinen teksti

Hoitoonohjauskaavion oikea ja virheetön

tieto

Luotettavien tietolähteiden käyttäminen

Sopiva tietomäärä

Kohderyhmän selkeä määrittely Soveltuu niin hoitohenkilöstön kuin lää-

käreiden käyttöön

Laatutavoitteiden toteutumista oli tarkoitus arvioida projektin etenemisen myötä väliar-

vioinneilla. Väliarviointi suunniteltiin toteutuvan metodiohjaaja Tuula Nissisen, sisäl-

lönohjaaja Juha Alakulpin, terveysaseman sairaanhoitaja Johanna Sämpin ja palvelu-

esimies Marja Takalo-Eskolan kanssa.

Projektin välitön kehitystavoite oli hoitoonohjauskaavion käyttöönotto perusterveyden-

huollossa. Pidemmän aikavälin kehitystavoitteena oli, että päihdeasiakkaat ohjautuvat

jatkossa helpommin oikeaan jatkohoitoyksikköön ja saavat asianmukaisen avun päihde-

8

ongelmaansa. Projektista hyötyy avoterveydenhuollon henkilöstö, koska heille tulisi

käyttöön selkeä ja helposti saatavilla oleva hoitoonohjauskaavio Oulun kaupungin päih-

depalveluista. Lisäksi hyödynsaajina olisivat päihdeasiakkaat, koska heidät saadaan oh-

jattua helpommin oikeaan jatkohoitoyksikköön.

Opinnäytetyön tietoperustan osalta oppimistavoitteita olivat muun muassa eri päihteiden

vaikutukset ihmisen psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin, päihdeasiakkaan tunnista-

minen ja kohtaaminen sekä luotettavan hoitosuhteen luominen asiakkaaseen. Projektin

oppimistavoitteena oli perehtyä Oulun kaupungin päihdepalveluiden hoitoyksiköihin ja

heidän tarjoamiin hoitomuotoihin. Tavoitteena projektissa oli kehittää yhteystyötaitoja

eri tahojen kanssa ja saada siten kokemusta moniammatillisuudesta. Itse projektin teke-

miseen liittyviä tavoitteita olivat tutustua projektin toteuttamiseen, tuotteen eli hoitoonoh-

jauskaavion laatimiseen ja siihen liittyviin vaiheisiin kirjallisuuden avulla.

9

3 PROJEKTIN SUUNNITTELU

3.1 Projektiorganisaatio

Projektiorganisaatio muodostetaan tarkoituksenmukaiseksi projektin toteuttamista var-

ten. Jäsenet kuuluvat organisaatioon vain määräaikaisesti projektin keston ajan. Kysees-

sä olevan projektin projektiorganisaation jäsenistö on osoitettu kuviossa 1. Jokainen

projekti on erilainen niin kooltaan kuin luonteeltakin ja tämän vuoksi myös organisoin-

nissa painottuvat eri asiat. (Pelin 2008, 65.)

Projektin tilaajana toimi Oulun kaupunki. Projektin asettajana toimi Oulun kaupungin

avoterveydenhuolto sekä Oulun ammattikorkeakoulu. Projektin asettaja tekee päätöksen

projektin alkamisesta sekä päättämisestä sekä toimii projektin rahoittajana (Pelin 2008,

68).

Projektin ohjausryhmään kuuluivat palveluesimies Marja Takalo-Eskola Oulun kaupun-

gin avoterveydenhuollosta ja lehtori Tuula Nissinen Oulun ammattikorkeakoulusta.

Tuula Nissinen oli myös opinnäytetyömme metodiohjaaja. Projektin ohjausryhmä ei

projektin teossa koskaan välttämättä tapaa, vaan viestityksen ohjausryhmän kesken hoi-

taa projektiryhmä. Projektin ohjausryhmän tehtävänä on nimetä projektipäällikkö, hy-

väksyä projektisuunnitelma, tehdä keskeiset päätökset, hyväksyä projektin tulos ja päät-

tää projektin lopettamisesta (Pelin 2008, 69).

Projektiryhmä muodostui kahdesta opinnäytetyön tekijästä, sairaanhoitajaopiskelijoista

Mari Savuojasta ja Annika Siekkisestä. Heidän tehtävinään oli hoitaa yhdessä projekti-

päällikön ja sihteerin tehtävät. Projektin tehtävinä oli laatia projektisuunnitelma, käyn-

nistää projektiryhmän työskentely, johtaa projektia ja valvoa työn edistymisestä sekä

laatia projektin loppuraportti ja suorittaa projektin päättäminen (Pelin 2008, 69).

Tukiryhmään kuuluivat Oulun kaupungin avoterveydenhuollon sairaanhoitaja Johanna

Sämpi, jolta saimme tukea ja apua tietoperustan laatimisessa sekä sairaanhoitajaopiske-

lija Timo-Pekka Palmu, joka toimi myös opinnäytetyön opponenttina.

10

Projektin tilaaja / asettaja

Oulun kaupunki

OAMK Sosiaali- ja terveysalan yksikkö

Ohjausryhmä

PEM Marja Takalo-Eskola, OUKA

Lehtori Tuula Nissinen, OAMK

Projektiryhmä

Mari Savuoja, sh-opiskelija, OAMK

Annika Siekkinen, sh-opiskelija, OAMK

Tukiryhmä

Sh Johanna Sämpi, OUKA

Timo-Pekka Palmu, sh-opiskelija,

OAMK

Asiantuntijaryhmä

Lehtori Juha Alakulppi, OAMK

PEM Tuomo Seppänen, OUKA

Asiantuntijaryhmään kuului lehtori Juha Alakulppi Oulun ammattikorkeakoulusta ja

palveluesimies Tuomo Seppänen Oulun kaupungin päihdepalveluista. He toimivat myös

opinnäytetyön asiasisällön asiantuntijoina.

KUVIO 1. Projektiorganisaatio

11

3.2 Projektin vaiheet ja aikataulu

Projektin vaiheistus on tärkeää, koska tällä pyritään jakamaan projekti itsenäisesti toteu-

tettaviin ja suunniteltaviin tehtäviin. Projektin osittaminen on tärkeää, jotta projekti py-

syy aikataulussa. (Pelin 2008, 93.) Projektimme oli jaettu viiteen osavaiheeseen, kuten

taulukossa 2 on kuvattu.

Keväällä 2014, kun opinnäytetyömme aihe varmistui, tarkoituksena oli suunnitella hoi-

toonohjauskaavio terveysasemien hoitajien käyttöön. Hoitoonohjauskaavio suunniteltiin

sisältävän tiedot Oulun kaupungin päihdepalveluista ja heidän toteuttamista hoidoista.

Suunnitelmana oli kevään 2014 aikana perehtyä Suomessa käytettäviin eri päihteisiin,

päihdeasiakkaan kohtaamiseen sekä tunnistamiseen ja koota näistä tiedoista opinnäyte-

työn tietoperusta. Syksyn 2014 – kevään 2015 aikana tarkoituksena oli kirjoittaa opin-

näytetyön suunnitelma sekä lähteä luomaan hoitoonohjauskaaviota. Projektin toteutus

eli hoitoonohjauskaavion tekeminen suunniteltiin toteutuvaksi kesän 2015 aikana. Lop-

puraportin kirjoittaminen ja palauttaminen suunniteltiin toteutuvan syksyn 2015 aikana.

Opinnäytetyön esityksen oli määrä toteutua marraskuussa 2015 Oulun ammattikorkea-

koulun ”Hyvinvointia yhdessä” päivillä. Maturiteetin kirjoittaminen ja hoitoonohjaus-

kaavion käyttöönotto suunniteltiin tapahtuvan keväällä 2016. Taulukossa 2 näkyy myös

projektin toteutuminen suhteessa aikatauluun.

12

TAULUKKO 2. Projektin vaiheet ja aikataulu

Päävaihe Alavaiheet ja loppu-

tuotos

Aikataulu Toteutunut aika-

taulu

Ideoiminen Opinnäytetyön aiheen

ideoiminen

Sopimusten kirjoitta-

minen

Tammikuu - maa-

liskuu 2014

Tammikuu – tou-

kokuu 2014

Aiheeseen pereh-

tyminen

Tiedonhakua opinnäy-

tetyöhön

Tietoperustan kirjoi-

tus

Projektisuunnitelman

laatiminen

Kevät 2014 Kevät 2014 – Kevät

2015

Kevät 2015

Suunnitteleminen Opinnäytetyön ja hoi-

toonohjauskaavion to-

teutuksen aloitus

Syksy 2014 - Ke-

vät 2015

Kevät 2015

Projektin toteutta-

minen

Hoitoonohjauskaavion

laatiminen ja arvioi-

minen

Kesäkuu - elokuu

2015

Talvi 2015

Projektin päättämi-

nen

Loppuraportin kirjoit-

taminen ja palautta-

minen

Opinnäytetyön esit-

täminen

Maturiteetti

Hoitoonohjauskaavion

käyttöönotto

Syksy 2015

Talvi 2015

Kevät 2016

Kevät 2016

Kevät 2016

Kevät 2016

13

4 PÄIHDEASIAKAS PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA

Opinnäytetyössä päihdeasiakkaalla tarkoitetaan ihmistä, joka käyttää alkoholia, huu-

mausaineita tai molempia yhtä aikaa, joihin asiakkaalla on kehittynyt riippuvuus. Päih-

de tarkoittaa Suomen päihdehuoltolain 2§:n mukaan alkoholijuomaa ja muuta päihty-

mistarkoituksessa käytettävää ainetta. Farmakologisen määritelmän mukaan päihteitä

ovat psyykkisiin toimintoihin vaikuttavat aineet ilman hoidollista tavoitetta. Yleisimpiä

päihteitä ovat alkoholi, huumeet ja impattavat aineet. Lääkkeet ovat päihteitä silloin,

kun niitä käytetään väärin eli lääkinnällisen tarkoituksen sijaan, niitä käytetään päihty-

mistarkoituksessa. (Helsingin kaupunki 2013, viitattu 20.1.2015.) Päihteiden käytön as-

teita on kokeilu, satunnais- tai kohtuukäyttö, suurkäyttö sekä riippuvuuskäyttö (Vuori-

Kemilä, Stengård, Saarelainen & Annala 2009, 34–35).

4.1 Päihtymistarkoituksessa käytettävät aineet ja niiden aiheuttamat oireet

Alkoholi

Alkoholijuomat valmistetaan luonnontuotteista, kuten hedelmistä ja viljasta. Alkoholi

on laillinen päihde. Alkoholilla ei ole aivoissa erityistä sitoutumiskohtaa eikä tiettyä

vaikutuskohtaa, toisin kuin useimmilla muilla päihteillä. Alkoholi vaikuttaa hermojär-

jestelmään useilla eri tavoilla ja tämän vuoksi alkoholi luokitellaankin lamaavaksi ai-

neeksi. Alhainen määrä alkoholia virkistää, kohottaa mielialaa ja alentaa ihmisen estoja.

Alkoholilla on myös ei-toivottuja vaikutuksia, joita ovat esimerkiksi pahoinvointi, pu-

heen sammallus, kömpelyys ja reagointikyvyn alentuminen. Alkoholin vaikutuksen

alaisena ihmisen onnettomuusalttius kasvaa. (Päihdelinkki 2010, viitattu 26.1.2015.)

Alkoholin jatkuva käyttö nostaa ihmisen riskiä sairastua alkoholismiin. Alkoholismi on

sairaus, jossa potilaan elimistö kärsii kroonisesta alkoholin riippuvuudesta ja tällöin

elimistö kaipaa koko ajan uutta alkoholiannosta. Alkoholismille ominaista on alkoholin

kokoaikainen ja pakonomainen käyttö riippumatta siitä, aiheuttaako se potilaalle tervey-

dellisiä tai sosiaalisia haittoja. Alkoholistille kehittyy alkoholitoleranssi, minkä vuoksi

alkoholistin tulee saada suurempia alkoholiannoksia päihtyäkseen. Alkoholin käytön lo-

14

pettamisen jälkeen ilmenee eriasteisia vierotusoireita, kuten pahoinvointi, vapina ja deli-

rium eli juoppohulluus. (Huttunen 2014, viitattu 26.1.2015.)

Huumausaineet

Poliisin tietojen mukaan Suomessa yleisesti havaittuja huumausaineita ovat amfetamii-

ni, ekstaasi, gamma (GHB), heroiini, kannabis, khat, kokaiini, LSD sekä opiaatit (Poliisi

2015, viitattu 26.1.2015).

Laadimme yleisimpien huumausaineiden vaikutuksia käyttäjään taulukkomuodossa, jo-

ka on liitteenä 1. Taulukossa kuvataan, miten kannabis, amfetamiini, kokaiini, muut

stimulantit sekä opiaatit vaikuttavat käyttäjään. Taulukossa on eritelty, kuinka käyttäjän

voi tunnistaa ja miten tietty huume vaikuttaa silmiin, fysiikkaan ja käytökseen. Taulu-

kossa kuvataan myös, millaisia somaattisia komplikaatiota huumeet voivat aiheuttaa se-

kä miten yliannostus näkyy käyttäjässä.

Amfetamiinit ja sen johdannaiset luokitellaan erittäin vaarallisiksi huumausaineiksi.

Jo pienet annokset amfetamiinia voivat aiheuttaa ihmiselle ylienergisyyttä, korostunutta

itsevarmuutta, euforiaa sekä lisääntynyttä seksuaalisuuden ja voimakkuuden tunnetta.

Yksi amfetamiiniannos vaikuttaa elimistössä useita tunteja. Amfetamiinia käytetään

suun kautta, nuuskaamalla tai suonensisäisesti. Annosten kasvaessa amfetamiinin vaiku-

tukset, kuten korostunut itsevarmuus ja euforia lisääntyvät. Amfetamiinin ei-toivotut

vaikutukset ovat sekavuus, aistiharhat, unettomuus, vainoharhaisuus, ruokahaluttomuus,

masennus, vapina sekä suun kuivuminen. Amfetamiini kiihdyttää sydämen toimintaa ja

sykettä sekä hengitysfrekvenssi nousee. Käyttäjä voi olla vihainen, ärtynyt tai levoton

sekä käyttäytyä arvaamattomasti. (Terveyden ja hyvinvoinninlaitos 2014, viitattu

26.1.2015.)

Amfetamiinin pitkäaikaiskäytön seurauksia ovat persoonallisuuden muutokset. Nämä

ilmenevät sekavuutena, paniikki- ja vainoharhaisuustiloina sekä aistiharhoina. Joissakin

tapauksissa pitkäaikaiskäyttö on aiheuttanut skitsofreniaa. Käyttö voi johtaa myös ohi-

meneviin tai pysyviin amfetamiinipsykooseihin. Psykoosin aste vaihtelee lievästä vai-

keaan. (THL 2014, viitattu 26.1.2015.)

15

Ekstaasia esiintyy useassa eri muodossa. Sitä on pillereinä, kapseleina, pulvereina sekä

myös nestemäisessä muodossa. Ekstaasia voidaan syödä, nuuskata tai käyttää suonen-

sisäisesti. Ekstaasi luokitellaan myös erittäin vaaralliseksi huumausaineeksi. Yhden eks-

taasiannoksen vaikutusaika on noin 4–6 tuntia. Ekstaasi aiheuttaa psyykkistä riippu-

vuutta. (THL 2014, viitattu 26.1.2015.)

Ekstaasi tuo käyttäjälle voimakkaan hyvänolontunteen. Käyttäjä voi kokea myös lisään-

tynyttä sosiaalisuuden ja läheisyyden tunnetta. Itsevarmuus, piristyminen ja hallusinaa-

tiot ovat myös yleisiä. Ekstaasin ei-toivottuja vaikutuksia ovat ruokahaluttomuus, liike-

häiriöt, lihaskrampit, ja se voi myös aiheuttaa elimistössä lämmönsäätelyn häiriötä, ve-

renpaineen ja pulssin nousua. Akuutteja kuolinsyitä ovat olleet muun muassa sydänin-

farkti ja aivoverenvuoto. Hampaiden kiristely, pureskelu ja leuan jäykkyys ovat myös

yleisiä oireita käyttäjällä. Ekstaasin käyttäjä voi käyttäytyä aggressiivisesti ja hänellä

voi ilmetä myös ahdistuneisuutta tai masentuneisuutta. (THL 2014, viitattu 26.1.2015.)

Lakka eli gamma (GHB) on luokiteltu erittäin vaaralliseksi huumausaineeksi. Sen

käyttö Suomessa on harvinaista. Lakan joutuessa elimistöön, se muuntuu gammaksi eli

GHB:ksi. Gamma eli GHB on aine, jota syntyy ihmisen elimistössä luontaisesti aivojen

gamma-aminovoihapon (GABA) aineenvaihduntatuotteena. Lakka on aine, jota löytyy

joistain puhdistusaineista. Lakkaa on joko nesteenä tai jauheena, jonka käyttäjä nauttii

nestemäisenä, tällöin jauhe liuotetaan nesteeseen. Gamman pitkäaikainen käyttö aiheut-

taa fyysistä riippuvuutta. (THL 2014, viitattu 26.1.2015.)

Gamma lamaa keskushermoston toimintaa, rentouttaa ja euforisoi. Gamma aiheuttaa

myös verenkiertohäiriöitä, rytmihäiriöitä, oksentelua, sekavuutta, pahoinvointia ja pään-

särkyä. Käyttäjällä ilmenee myös hallusinaatioita, alilämpöisyyttä ja nestetasapainohäi-

riöitä. Suurina annoksina gamma on myrkyllinen ja se aiheuttaa tajunnantason äkillistä

laskua, mikä taas voi johtaa koomaan. (THL 2014, viitattu 26.1.2015.)

Kannabis on luokiteltu huumausaineeksi. Suurin osa päihdepalveluja käyttävistä huu-

meidenkäyttäjistä käyttää kannabista oheispäihteenä muiden rinnalla tai ensisijaisena

päihteenä. Suuria annoksia käytettäessä kannabiksen ei-toivottuja vaikutuksia ovat pa-

ranoia ja ahdistus. Kokemattomilla käyttäjillä ei-toivuttuja vaikutuksia ilmenee her-

kemmin. Käyttäjällä voi myös ilmetä sekavuutta, paniikkikohtauksia ja masennusta,

16

jotka yleensä menevät ohi käytön päättyessä. Pulssi kiihtyy ja verenpaine nousee ja tä-

mä saattaa aiheuttaa pyörtymistä. Käyttö altistaa myös sydän- ja verisuonisairauksille,

esimerkiksi iäkkäämmillä käyttäjillä on suurentunut riski sairastua aivoinfarktiin. Kan-

nabiksen riippuvuusoireet ovat yleensä psyykkisiä. (THL 2014, viitattu 26.1.2015.)

Khat on ainetta, jossa on keskushermostoa stimuloivaa ainetta, katinonia. Khat on

Suomessa luokiteltu huumausaineeksi. Khat on Catha edulis -pensaan lehtiä tai oksia,

jotka nautitaan pureskelemalla. Suuri määrä khatia aiheuttaa käyttäjälle piristävän vai-

kutuksen. Ei-toivottuja vaikutuksia ovat päänsärky, punoitus, unettomuus, aggressiivi-

suus, ahdistus ja psykoottiset oireet. Fyysisiä oireita voivat olla pulssin nouseminen ja

rytmihäiriötuntemukset. Pitkään käytettynä khat aiheuttaa hampaiden värjäytymistä

ruskeaksi ja altistaa suu- ja ruuansulatuskanavan tulehduksille. (THL 2014, viitattu

26.1.2015.)

Kokaiini on luokiteltu erittäin vaaralliseksi huumausaineeksi, joka vaikuttaa stimu-

loivasti keskushermostoon. Kokaiini on valkoista jauhetta, jota yleisimmin käytetään

polttamalla, nuuskaamalla tai suonensisäisesti. (Päihdelinkki 2010, viitattu 26.1.2015.)

Kokaiinin käyttäjän unentarve ja ruokahalu vähenevät huomattavasti. Etenkin suurina

annoksina käytettäessä kokaiinin ei-toivottuja vaikutuksia ovat vapina, huimaus ja li-

haskrampit. Käyttäjä saattaa käyttäytyä sekä hallitsemattomasti että väkivaltaisesti, joh-

tuen aineen aiheuttamista paniikkitiloista ja aistiharhoista. Kokaiinin vaikutus on lyhyt-

aikaista. Kokaiinin käyttö koukuttaa käyttäjän jo ensimmäisen annoksen jälkeen. Käyt-

täjän toleranssi kokaiinia kohtaan kasvaa huomattavan nopeasti. Kokaiinista on vaikeaa

vieroittautua sen aiheuttaman voimakkaan psyykkisen riippuvuuden vuoksi. Kokaiini

supistaa verisuonia voimakkaasti, jonka vuoksi pulssi ja verenpaine kohoavat. Pitkäai-

kaisessa käytössä kokaiini aiheuttaa ruoansulatuskanavan häiriöitä, vaurioittaa hengitys-

teitä ja voi tuhota nenän väliseinän. (THL 2014, viitattu 26.1.2015.)

LSD on voimakkain tunnettu aistiharhoja aiheuttava aine, jota esiintyy jauheena, tablet-

teina, kapseleina ja liuoksena. LSD on luokiteltu erittäin vaaralliseksi huumausaineeksi.

Se aiheuttaa käyttäjällä todentuntuisia näköhallusinaatioita, eikä käyttäjä orientoidu ai-

kaan eikä paikkaan. Jo ensimmäisen käyttökerran jälkeen ilmenee persoonallisuuden

muutoksia, joita ovat muun muassa sekavuus, paniikki-, paranoidi- ja pelkotilat. LSD:n

ei-toivottuja vaikutuksia ovat hikoilu, vapina, pahoinvointi, sykkeen nousu ja hyperven-

17

tilointi. Pitkäaikainen käyttö altistaa sairastumisen psykoosiin, vaikka käyttäjällä ei olisi

mielenterveystaustaa. (THL 2014, viitattu 26.1.2015.)

Opiaatit jaetaan luonnon- ja synteettisiin opiaatteihin ja niitä kutsutaan yhteisnimellä

opioidit. Luonnonopiaatit ovat peräisin oopiumunikosta, Papaver somniferum, joita ovat

esimerkiksi morfiini, kodeiini ja heroiini. Synteettisiä opiaatteja ovat esimerkiksi peti-

diini, metadoni ja buprenorfiini. Opiaatteja on käytetty lääketieteessä jo kauan, mutta

näiden väärinkäyttö päihtymistarkoituksessa on lisääntynyt vuosien myötä. (Päihdelink-

ki 2015, viitattu 6.4.2016.)

Opiaatit ovat luokiteltu erittäin vaarallisiksi huumausaineiksi, sillä ne vaikuttavat kes-

kushermostoa lamaavasti. Opiaatteihin syntyy voimakas psyykkinen ja fyysinen riippu-

vuus pian käytön alettua. Yhdistettynä alkoholin tai muun keskushermostoa lamaavan

aineen kanssa opiaatit voivat aiheuttaa hengenvaaran. Yleensä opiaatit joko aktivoivat

tai rauhoittavat käyttäjää. Pitkään käytettynä ne eivät aiheuta päihtymystä. Käyttäjä

käyttää opiaatteja saavuttaakseen itselle normaalin olon tai pitääkseen vieroitusoireet

loitolla. Ei-toivottuja oireita ovat pahoinvointi, ruokahaluttomuus, sekavuus tai apatia.

Iho-oireita myös voi ilmetä, kuten kutinaa ja polttelua. Yliannoksesta seuraa hengityk-

sen hidastuminen sekä verenpaineen että pulssin laskua, joka johtaa syvään tajuttomuus-

tilaan ja saattaa aiheuttaa jopa kuoleman. (THL 2014, viitattu 26.1.2015.)

Heroiinia käytetään suonensisäisesti, suun kautta, polttamalla ja nuuskaamalla. (Päihde-

linkki 2010, viitattu 26.1.2015.) Käytössä heroiini kulkeutuu nopeasti verenkiertoon ja

sitä kautta aivoihin, jossa se muuntuu morfiiniksi. Heroiini vaikuttaa elimistössä nope-

asti tuottaen mielihyvää. Heroiinin käyttäjällä saattaa ilmetä sekavuutta, levottomuutta

ja apatiaa. Pitkäaikaiskäytössä tulee useita elimistölle vaarallisia haittavaikutuksia, ku-

ten verisuonten vaurioitumista ja sydäntulehdukset. (THL 2014, viitattu 26.1.2015.)

Suomessa buprenorfiinin (Temgesic, Subutex, Suboxone) käyttö on yleistynyt väärin-

käyttäjien keskuudessa nopeasti. Buprenorfiinia on käytetty vahvana kipulääkkeenä ja

opiaattiriippuvuuden hoidossa jo pitkän aikaa. Buprenorfiinia ei ole tarkoitettu käytettä-

väksi suonensisäisesti, koska se sisältää sidosaineita, jotka aiheuttavat suoniin tulehduk-

sia ja muita vaurioita. Raportoidut kuolemantapaukset buprenorfiinin käytön yhteydessä

liittyvät alkoholin ja lääkkeiden sekakäyttöön. (Päihdelinkki 2010, viitattu 26.1.2015.)

18

Monipäihteisyys eli sekakäyttö tarkoittaa alkoholin ja rauhoittavien lääkkeiden yhtä-

aikaista käyttöä. Tahatonta sekakäyttöä voi esiintyä, kun alkoholin käytön ei-toivottuja

oireita hoidetaan lääkkeillä. (Haivio, Inkinen & Partanen 2014, 91–92.) Sekakäyttäjä

käyttää kahta tai useampaa päihdyttävää ainetta yhtä aikaa. Bentsodiatsepiinien väärin-

käyttö on yleistynyt, koska sitä käytetään alkoholistien vieroitushoidossa. Bentsodiatse-

piineja, stimuloivia lääkeaineita ja kipulääkkeitä käytetään usein suonensisäisesti huu-

meiden tapaan. Lääkkeiden ja alkoholin yhteiskäytön syy voi olla tarve voimistaa hu-

malatilaa. Sekakäyttäjälle on tyypillistä, että hän vaatii aggressiivisesti lääkäriltä pääasi-

assa keskushermoston kautta vaikuttavia lääkkeitä, käy useiden eri lääkäreiden vastaan-

otolla ja väärentää reseptejä. (Aho, Salaspuro & Savolainen 2006, viitattu 20.1.2015.)

Runsas alkoholin käyttö aiheuttaa lääketoleranssin kehittymistä rauhoittavien lääkeai-

neiden suhteen. Sekakäyttö aiheuttaa muun muassa kontrollikyvyn ja muistin huonone-

mista. Lääkkeet ja alkoholi voivat olla hengenvaarallinen yhdistelmä. (Haivio ym. 2014,

91–92.)

4.2 Päihdeasiakkaan kohtaaminen

Aito ja rehellinen läsnäolo on päihteenkäyttäjän kohtaamisessa ensiarvoisen tärkeää.

Hoitohenkilön täytyy kyetä ammatilliseen, luottavaan ja hoitavaan kohtaamiseen. Hä-

nen tulee tunnistaa omat tunnetilat ja reaktiot päihdeasiakasta kohdatessa. Ellei hoito-

henkilö tiedä omaa suhtautumista päihteiden käyttöönsä, hän ei voi hoitavasti kohdata

päihdeasiakasta. Hoitohenkilön asennoituminen tulisi olla neutraalia, positiivista, vas-

taanottavaa, hyväksyvää ja ymmärtävää, jotta hän voi saavuttaa luottamuksellisen poti-

lassuhteen. Luottamuksellisuuteen sisältyy asiakkaan tunne siitä, että hoitohenkilöllä on

pyrkimys ja halu auttaa häntä. Päihdeasiakkaan hoitomyönteisyyteen vaikuttaa hoito-

henkilön tietoisuus mahdollisista hoitopaikoista, hoitotavoista ja niiden eri vaihtoeh-

doista. Lisäksi päihdeasiakas tarvitsee tarkat tiedot siitä, missä tilanteessa tulee ottaa

mihinkin yhteyttä, esimerkiksi päivystysaikana. Hoitohenkilön tulee ottaa rohkeasti ja

jämäkästi puheeksi päihteiden käyttö, ja käsitellä päihteiden käytön vaikutuksia ja ter-

veyshaittoja realistisesti. Hoitohenkilön tulee ohjata ja motivoida päihdeasiakasta eri

elämäntilanteissa. Hoitohenkilön ja päihteenkäyttäjän ensikontakti ja vuorovaikutus

vaikuttavat suuresti hoitosuhteen luomiseen ja hoidon onnistumiseen. (Haivio ym. 2014,

22–30.)

19

4.3 Palvelujärjestelmä

Kuntien sosiaali- ja terveysviranomaisilla on päihdepalveluiden järjestämisvastuu. Kun-

tien ei ole pakko itse tuottaa kaikkia palveluja, vaan palveluita voidaan ostaa yksityisel-

tä palveluntuottajalta eli kolmannelta sektorilta, esimerkiksi A-klinikkasäätiöltä. Päih-

depalvelut ovat yleisiä sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluita ja päihdehoitoon

erikoistuneita palveluita. Sosiaalihuollon peruspalveluihin kuuluvat sosiaalityö, lasten-

suojelu, lasten päivähoito, kasvatus- ja perheneuvonta, vanhustenhuolto ja kotipalvelut.

Terveydenhuollon peruspalveluita tuottavat terveysasemat, mielenterveystoimistot, äiti-

ys- ja lastenneuvolat, kouluterveydenhuolto, työterveyshuolto, yksityiset terveydenhuol-

topalvelut ja sairaalat. Perusterveydenhuollon tehtäviin kuuluu muun muassa päihtei-

den käytön tunnistaminen ja ehkäisy (mini-interventio), päihdeasiakkaan perustervey-

den ja kiireellisen hoidon turvaaminen, ja ohjaus jatkohoitoon esimerkiksi erilaisiin

päihdehoitoon erikoistuneisiin yksiköihin. Päihdehoitoon erikoistuneisiin palveluihin

kuuluu avohoito-, laitoshoito- ja asumispalvelut ja vertaistukipalvelut. (Vuori-Kemilä

ym. 2009, 41–42). Potilaan hakeutuminen hoitoon tai avohoitoon ovat ensisijaisia läh-

tökohtia hoidolle (Haivio ym. 2014, 100).

Päihdepalveluihin pääsyä ohjaa kiireettömään hoitoon pääsyä ohjaava terveydenhuolto-

laki (Kuljukka ym. 2013, viitattu 25.3.2015). Terveydenhuoltolain 51 § mukaan kunnan

on järjestettävä toimintansa siten, että potilas saa virka-aikana välittömästi yhteyden jo-

honkin terveydenhuollon toimintayksikköön (Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326 6.

51 §).

4.4 Oulun kaupungin tarjoamat päihdepalvelut

Avohoitoa Oulun kaupungissa tarjoaa A-klinikka, Redi 64 ja Road 14. A-klinikka ja

Redi 64 ovat päihdetyöhön erikoistuneita yksikköjä Oulun Peltolassa. Hoitoon hakeudu-

taan A-klinikan ja Redi 64 yhteisen päivystyksen kautta. Päivystyksessä tehdään arvio

asiakkaan hoidon tarpeesta ja samalla helpotetaan asiakkaan mahdollisia vieroitusoirei-

ta. A-klinikalla hoidetaan yli 27-vuotiaita ja Redi 64:lla alle 27-vuotiaita. Haukiputaalla

sijaitseva Road 14 on tarkoitettu alle 30-vuotiaille päihteiden ja huumeiden käyttäjille

sekä heidän omaisilleen. (Oulun kaupunki 2015, viitattu 9.4.2015.)

20

Asiakkaalle tarjottavia palveluita ovat päihde- ja riippuvuusongelmien hoidon tarpeen

arviointi, vieroitusoireiden lievittäminen ja hoitokeskustelut (yksilö-, pari- ja perheta-

paamiset). Osana hoitoa ovat huumetestit, joista ei voi kieltäytyä. A-klinikalla ja Re-

di64:lla tarjotaan tarvittaessa viiden pisteen korva-akupunktiota. A-klinikka järjestää

myös vertaistukea. Avoin ryhmä on tarkoitettu sekä eri riippuvuuksien kanssa kamppai-

leville että toipumisen eri vaiheessa oleville asiakkaille. Avoimessa ryhmässä voi va-

paasti keskustella omista kokemuksistaan. (Oulun kaupunki 2015, viitattu 9.4.2015.)

Ehkäisevä päihdetyö tarjoaa asiakkaille neuvontaa, ohjausta ja tukea tupakoinnin ja al-

koholin käytön lopettamiseen tai vähentämiseen koskevissa kysymyksissä. Lisäksi se

järjestää teemaviikkoja, kampanjoita, koulutusta, tupakasta luopumisryhmiä ja taitolaji-

ryhmiä. (Oulun kaupunki 2015, viitattu 9.4.2015.)

Terveysneuvontapiste Oulun Vinkki palvelee suonensisäisiä huumeita käyttäviä henki-

löitä Kontinkankaan hyvinvointikeskuksessa. Vinkki on huumeiden käyttäjille tarkoitet-

tu terveysneuvontapiste, jossa on mahdollisuus keskustella omasta elämäntilanteesta

päihdetyöntekijän kanssa. Sieltä saa tietoa terveydenhoidosta, hoitopaikoista ja hoito-

paikkoihin hakeutumisesta, ja lisäksi siellä on mahdollisuus käytettyjen neulojen ja

ruiskujen vaihtamiseen. Vinkissä voi saada myös B-hepatiittirokotuksen ja tehdä tarvit-

taessa HIV-pikatestin. (Oulun kaupunki 2015, viitattu 9.4.2015.)

Laitoshoitoa on Oulussa tarjolla päihteiden käyttäjille päihdeklinikalla ja Oulun kau-

punginsairaalan osastolla G2. Osasto G2 tarjoaa alkoholin katkaisuhoitoa laitoshoitona

asiakkaille, joille avokatkaisuhoito ei sovellu. Päihdeklinikka on Oulun kaupungin

päihdeyksikkö, jossa asiakkailla on mahdollisuus vieroitus- ja kuntoutushoitoon. Sa-

massa talossa sijaitsee myös korvaushoitopoliklinikka opioidiriippuvaisille. Laitoshoi-

toon hakeudutaan aina lääkärin lähetteellä. (Oulun kaupunki 2015, viitattu 9.4.2015.)

Vieroitushoitoon ohjaudutaan lääkärin tai avohoidon työntekijän lähetteellä, esim. A-

klinikalta tai Nuorten päihdeasema Redi 64:lta. Hoidon tavoitteena on asiakkaan fyysis-

ten ja psyykkisten vieroitusoireiden helpottaminen ja hoito. (Oulun kaupunki 2015, vii-

tattu 9.4.2015.)

Kuntoutushoitoon voidaan hakeutua avopäihdepalvelujen, työterveyshuollon, mielen-

terveystoimistojen tai muun hoitopaikan kautta, silloin kun tarvitaan pidempiaikaista

21

kuntoutusta, hoitoa ja ajallista etäisyyttä juomisesta ja omien ajatusten selvittämistä suh-

teessa päihteisiin. Klinikalla tuetaan päihteetöntä elämäntapaa ja selviytymistä arjessa.

(Oulun kaupunki 2015, viitattu 9.4.2015.)

Korvaushoitopoliklinikalta korvaushoitolääke haetaan yleensä päivittäin, hoidon aloit-

taminen edellyttää sitoutumista avohoitoon. Korvaushoidon tarpeen arviointi tehdään

suunnitellusti päihdelääkärin ja avohoidon työntekijän kanssa. Korvaushoito aloitetaan

viikon laitoshoitojaksolla, minkä jälkeen korvaushoito toteutetaan avohoitona. Lääkin-

nällisen kuntoutuksen lisäksi asiakas osallistuu avohoidon psykososiaaliseen kuntoutuk-

seen. (Oulun kaupunki 2015, viitattu 9.4.2015.)

4.5 Päihdeongelmaisen hoitomuodot

Päihdeongelmaan liittyvät somaattiset sairaudet hoidetaan useimmin terveysasemalla.

Ongelmakäytön varhaisvaiheessa potilaan tuo perusterveydenhuoltoon usein fyysinen

tai psyykkinen syy, kuten kohonnut verenpaine, sydämen rytmihäiriö, tapaturmat, epä-

määräiset vatsaoireet, vieroitusoireet, unettomuus, ahdistuneisuus tai masennus. Tällöin

on luontevaa sitoa elämäntavoista kysyminen potilaan oireeseen tai huoleen. (Suomalai-

sen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työ-

ryhmä 2011, viitattu 17.4.2015.) Huumeongelmaisen katkaisu- ja vieroitushoito hoide-

taan yleensä siihen erikoistuneessa päihdeyksikössä, joita Oulussa on A-klinikka, Redi

64 ja Road 14. Alkoholiongelmaiset hoidetaan Oulussa A-klinikalla.

Psykososiaalisten hoitojen keskeinen elementti on keskustelun tai yhdessä tekemisen

kautta tapahtuva vuorovaikutus hoitotyöntekijöiden ja asiakkaiden välillä. Asiakkaana

voi olla yksilö, pariskunta, koko perhe, laajempi verkosto tai asiakasryhmä. Ryhmä voi

olla myös vertaisryhmä. (Päihdelinkki 2010, viitattu 29.5.2015.)

Alkoholiongelman hoidon perustana ovat psykososiaaliset hoidot, mutta hoidon tulosta

voidaan parantaa lääkehoidolla merkittävästi. Disulfiraamilääkitys valvottuna on paran-

tanut hoidon tuloksia. Disulfiraami eli Antabus estää alkoholin palaessa muodostuvan

asetaldehydin palamista edelleen etikkahapoksi. Asetaldehydin kertyminen verenkier-

toon aiheuttaa kasvojen ja ylävartalon punastumisen, päänsärkyä, pahoinvointia, sydä-

mentykytystä ja hypertoniaa. Näiden, joskus hankalienkin haittavaikutusten takia, poti-

22

laan ajatellaan välttävän alkoholinkäyttöä lääkityksen aikana. Jos lääkkeenottamista ei

valvota, potilaat käyttävät lääkettä yleensä epäsäännöllisesti ja tuloksettomasti. Opioi-

diantagonistien (naltreksoni ja nalmefeeni) on arveltu vähentävän humaltumiseen liitty-

vää mielihyvää ja näin ollen retkahdusten pitäisi vähentyä. Ondansetroni (antiemeetti)

on näyttänyt tehoavan erityisesti nuorena alkoholisoituneiden hoidossa. Ondansetroni

vähentää ilmeisesti alkoholinkäyttöä. Myös epilepsian lääkehoidossa käytetty topira-

maatti saattaa parantaa psykososiaalisella hoidolla saavutettua tulosta. (Suomalaisen

Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työ-

ryhmä 2011, viitattu 17.4.2015.)

Riippuvuutta aiheuttavien lääkkeiden määräämistä alkoholiongelmaiselle on vältettävä.

Bentsodiatsepiineja ei tule määrätä, mutta jos näin tehdään, käytön on syytä rajoittua

vain vierotusoireiden keston ajaksi. Tajuton potilas, jolla oletetaan olevan bentsodiatse-

piinimyrkytys, hoidetaan flumatseniililla. (Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja

Suomen Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä 2011, viitattu 17.4.2015.)

Kannabisriippuvuutta ei hoideta lääkehoidolla, koska yleisesti sen aiheuttamat vieroi-

tusoireet ovat lieviä. Psykososiaalisilla hoidoilla autetaan vieroittautumisesta. Amfeta-

miinista vieroitukseen ei ole täsmälääkehoitoa, mutta amfetamiinin johdannaisen met-

amfetamiiniin vieroitusoireiden hoidossa voi olla apua mirtatsapiinista ja modafiniilistä.

Myös kokaiinista ja LSD:sta vieroittautumiseen ei ole spesifiä lääkettä. Potilasta hoide-

taan oireiden perusteella. Naloksoni on tehokas lääkeaine opioidimyrkytyksen hoidossa.

Opioidiriippuvaista voidaan hoitaa opioidikorvaushoidolla, mutta vain jos potilaan opi-

oidiriippuvuuden aiempi vieroitushoito on epäonnistunut. Korvaushoitolääkkeenä käy-

tetään joko metadonia tai buprenorfiinia. (Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja

Suomen Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. 2012, viitattu 27.4.2015.)

Tahdosta riippumaton hoito voidaan toteuttaa aikuisella tietyn edellytyksin vastoin hä-

nen omaa tahtoaan psykiatrisessa sairaalassa. Mielenterveyslain 8 § (1116/90) mukaan

aikuinen henkilö voidaan määrätä psykiatriseen sairaalahoitoon, mikäli hänen todetaan

olevan mielisairas eli psykoottinen. Alaikäinen voidaan määrätä tahdostaan riippumatta

psykiatriseen sairaalahoitoon, jos vakavan mielenterveydenhäiriön vuoksi hänen sairau-

tensa pahenisi tai sairaus vaarantaisi hänen ja muiden turvallisuutta tai terveyttä. (Mie-

23

lenterveyslaki 14.12.1990/1116 2. 8 §.) Alaikäisen hoidossa voidaan tämän lisäksi so-

veltaa lastensuojelulakia (139/90).

Päihdehuoltolain 10 § (41/86) pohjalta voidaan toteuttaa tahdosta riippumatonta hoitoa

aikuisella, jos vapaaehtoiset peruspalvelut eivät ole riittäviä tai päihteiden käytöstä on

hänelle aiheutumassa terveys- tai hengenvaara tai hän vaarantaa muiden henkilöiden

terveyden tai turvallisuuden päihteiden käytöllä tai väkivaltaisuudella. Lakia ei sovelleta

alaikäiseen henkilöön, ellei siihen ole erityistä syytä. (Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 2.

10 §.)

24

5 PROJEKTIN TOTEUTTAMINEN

Projekti aloitettiin keväällä 2014 ideoimalla opinnäytetyön aihe. Aihe syntyi yhdistä-

mällä opinnäytetyön tekijöiden työkokemukset ja mielenkiinnonkohteet. Toisella opin-

näytetyön tekijöistä oli kokemusta avoterveydenhuollon työstä ja toisella mielenterveys-

ja päihdepuolen työstä. Huomasimme puutteen avoterveydenhuollon päihdeasiakkaiden

ohjaamisesta jatkohoitoon terveysasemalla työskennellessä. Terveysasemilla ei ollut

selkeitä ohjeita, minne mahdollinen päihdeasiakas voidaan ohjata, vaikka terveysasemil-

la asioi usein päihdeasiakkaita. Päihdepalveluiden hoitopaikat löytyvät Oulun kaupun-

gin internet-sivustoja selaamalla, mutta se on aikaa vievää ja hoitopaikat löytyvät usean

linkin takaa. Tästä syntyi idea koota yhteen Oulun kaupungin päihdepalvelut, jotta ne

olisivat helposti henkilökunnan käytettävissä ja löydettävissä. Tuote sopii erityisen hy-

vin uusien hoitajien ja lääkäreiden perehdytykseen. Aluksi tuotteemme nimi oli proses-

sikaavio, mutta ideoinnin edetessä prosessikaavion nimi muuttui hoitoonohjauskaa-

vioksi.

Keväällä 2014 allekirjoitimme aiesopimuksen Oulun kaupungin avoterveydenhuollon

palvelupäällikön Eija Sipilän kanssa. Aiesopimus sisältää tekijöiden, toimeksiantajan ja

suunnitellun projektin tiedot. Sopimuksessa on myös eritelty yhteistyöhön osallistuvien

osapuolten tehtävät ja vastuut projektissa sekä tekijänoikeudet.

Keväällä 2014 aloitimme tietoperustan kokoamisen keräämällä teoriatietoa päihteistä,

palvelujärjestelmästä, Oulun kaupungin päihdepalveluista, päihdeasiakkaan kohtaami-

sesta ja hoitomuodoista. Teoriaan perehtyminen tapahtui lähinnä lähdekirjallisuuden ja

internetin avulla. Samaan aikaan kävimme Oulun ammattikorkeakoulun opinnäytetyön

tietoperusta – opintojaksoa, josta saimme ohjeet tietoperustan laatimiseen. Tietoperusta

valmistui keväällä 2015.

Alkuvuodesta 2015 kävimme Oulun ammattikorkeakoulun opinnäytetyösuunnitelman

laadinta – opintojakson, jossa kävimme läpi mitä toiminnallisen opinnäytetyön projekti-

suunnitelma sisältää. Tutustuimme lähdekirjallisuuden avulla, mitä projektin vaiheisiin

kuuluu. Projektisuunnitelma sisältää projektin tavoitteet, projektiorganisaation, projek-

25

tin vaiheistuksen, projektin sopimukset, resurssit ja riskianalyysin. Hoitoonohjauskaavi-

on suunnittelu ja toteutus tapahtuivat tämän jälkeen. Projektisuunnitelma valmistui ke-

väällä 2015. Opinnäytetyön ohjaaja Tuula Nissinen hyväksyi opinnäytetyön tietoperus-

tan ja projektisuunnitelman toukokuussa 2015, ja saimme luvan jatkaa projektia eteen-

päin.

Laadimme yhteistyösopimuksen Oulun ammattikorkeakoulun sekä yhteistyökumppa-

nimme Oulun kaupungin avoterveydenhuollon kanssa elokuussa 2015. Sopimuksessa

määriteltiin yleiset sopimusehdot; opinnäytetyön ohjaus- ja vastuuasiat, tulosten julkis-

taminen ja luottamuksellisuus sekä opinnäytetyön mahdolliset korvaukset ja kustannuk-

set. Yhteistyösopimuksen myötä saimme luvan aloittaa lopullisen projektin eli hoi-

toonohjauskaavion laadinnan.

Projektin tuotteena olleen hoitoonohjauskaavion ideointi aloitettiin marraskuussa 2015.

Teimme hoitoonohjauskaaviosta useita eri versioita niin käsin kuin Word-ohjelmalla.

Hoitoonohjauskaavion ulkoasu muokkautui useita kertoja projektin edetessä. Tammi-

kuussa 2016 hoitoonohjauskaavion kieliasun tarkisti ammattikorkeakoulun äidinkielen

opettaja Marja Kuurre. Metodiohjaaja Tuula Nissinen ja palveluesimies Tuomo Seppä-

nen tarkistivat ja hyväksyivät valmiin hoitoonohjauskaavion (LIITE 2). Helmikuussa

2016 avoterveydenhuollon sairaanhoitajat arvioivat tuotteen sille suunnitellulla kysely-

lomakkeella (LIITE 3). Kyselylomake annettiin kuudelle sairaanhoitajalle vastattavaksi

ja kaikki heistä vastasivat kyselyyn. Tämän jälkeen välitimme valmiin hoitoonohjaus-

kaavion terveysaseman palveluesimies Marja Takalo-Eskolalle, joka lupautui jakamaan

hoitoonohjauskaavion kaikille Oulun kaupungin perusterveydenhuollon palveluesimie-

hille.

Loppuraportin kirjoittamisen aloitimme tammikuussa 2016, jossa kuvaamme projektin

eri vaiheet. Loppuraportti valmistui huhtikuussa 2016. Projektimme päättyi kevään

2016 Oulun ammattikorkeakoulun Hyvinvointia yhdessä- päiville, jossa esitimme opin-

näytetyömme. Esitysmuodoksi valitsimme posterin, koska se tuo tuotteemme parhaiten

esille ja tavoittaa useamman kuulijan. Toteuttamamme hoitoonohjauskaavio tulee selke-

ästi esille posterissa. Posteri (LIITE 4) oli esillä koulun aulassa koko päivän, jolloin

opiskelijat ja Hyvinvointia yhdessä- päivän vierailijat saivat ensikäden tietoa, millaisia

Oulun kaupungin päihdepalveluja on saatavilla.

26

5.1 Tuotteen laadinta

Kun on päätetty millainen tuote halutaan tehdä, voidaan luonnostelu aloittaa. Luonnos-

telulla rajataan tekijät, jotka ohjaavat tuotteen suunnittelua ja valmistamista. Luonnoste-

luun kuuluu muun muassa kohderyhmä, asiasisältö, käytettävissä oleva asiantuntijatieto

ja tuotteen tarkoitus. (Jämsä ym. 2000, 43.)

Luonnostelun alkuvaiheessa mietimme, kenelle hoitoonohjauskaavio tulee käyttöön, mi-

ten sitä käytetään ja miten hoitoonohjauskaaviosta saadaan suurin hyöty irti. Rajasimme

tuotteen ainoastaan henkilöstön käyttöön, eikä tuotetta ole tarkoitus jakaa asiakkaille

missään vaiheessa, jonka vuoksi pystyimme esimerkiksi laittamaan virkalinjanumerot

kaavioon.

Hoitoonohjauskaaviosta teimme useita eri versioita ennen lopullista tuotosta. Ensim-

mäinen luonnostelu tapahtui käsin paperille piirtämällä, jonka jälkeen lähdimme suun-

nittelemaan kaavioita tietokoneen Word-ohjelmalla. Versioita syntyi yhteensä kahdek-

san kappaletta. Kävimme opinnäytetyön sisällönohjaaja Juha Alakulpin luona keskuste-

lemassa ensimmäisistä versioista siitä, kuinka hoitoonohjauskaaviota kannattaisi vielä

kehittää. Tämän jälkeen teimme vaadittavat muutokset hoitoonohjauskaavioon ja so-

vimme palaverin päihdepuolen palveluesimies Tuomo Seppäsen kanssa. Häneltä saim-

me myös ideoita, miten hoitoonohjauskaaviota tulisi kehittää ja mitä siihen tulisi sisäl-

lyttää.

Hoitoonohjauskaavion ensimmäisellä sivulla on kaaviomaisesti kuvattu päihdeasiak-

kaan hoitopolku ja lyhyesti tiedot Oulun kaupungin päihdepalveluiden avohoito- ja lai-

toshoitopaikoista. Tiedoista käy ilmi kenelle hoitopaikka on suunnattu, miten hoitoon

pääsee ja millaista hoitoa paikoissa on tarjolla. Paikat on suunnattu alkoholi-, huume-

sekä peliriippuvaisille. Toiselta sivulta löytyy laajemmin tietoa päihdepaikkojen hoito-

muodoista sekä heidän yhteystietonsa. Palveluesimies Tuomo Seppänen varmisti sisäl-

lön laadun sekä tiedon oikeellisuuden, muun muassa ajantasaiset yhteystiedot. Oulun

ammattikorkeakoulun äidinkielenopettaja Marja Kuurre tarkisti valmiin hoitoonohjaus-

kaavion kieliasun.

27

Hyvä ulkoasu takaa sen, että ohjeen sisältö houkuttaa lukijoita. Ensimmäinen lähtökohta

hyvälle ohjeelle on, että taitto eli tekstin ja kuvien asettelu paperille onnistuu. Ilmava

taitto lisää ohjeen ymmärrettävyyttä, kun kuvia ja tekstiä on sopivissa määrin. Täyteen

ahdettu ohje voi olla sekava, eikä lukija saa siitä selvää. Ohje on hyvä jakaa kahdeksi

ohjeeksi, jos tietoa on paljon. (Torkkola, Heikkinen, Tiainen 2002, 53–55)

Hoitoonohjauskaavion lopullisen ulkoasun muokkasimme Oulun kaupungin brändikäsi-

kirjan mukaan. Käsikirjasta katsoimme, että hoitoonohjauskaavion väri, fontti ja logo

vastaavat Oulun kaupungin brändiohjeita. Logon väriksi valitsimme pinkin. Fontti on

Segoe UI ja tekstin koko on 12. Otsikoinnit ovat kokoa 16 ja lihavoitu, jotta ne erottuvat

hoitoonohjauskaaviosta. Halusimme korostaa ongelmia, joihin asiakkaat saavat apua

Oulun kaupungin päihdepalveluista. Fontin koko on 26 ja teksti on kursivoitu. Tekstin

väriksi valitsimme harmaan, koska Oulun kaupungin väritykseen kuuluu pinkki ja sen

kanssa harmaa.

5.2 Tuotteen arviointi

Hoitoonohjauskaavion arviointi toteutettiin Oulun kaupungin terveysasemien hoitajille

suunnatulla paperisella arviointilomakkeella, joka on liitteessä 3. Arviointikysely poh-

jautuu projektille asettamiimme laatu- ja tulostavoitteisiin. Kyselyssä on kuusi väittä-

mää, jotka arvioimme Likertin asteikolla: 1 = täysin eri mieltä, 5 = täysin samaa mieltä.

Annoimme kyselyn kuudelle terveysaseman hoitajalle, joista kaikki vastasivat kyselyyn.

Kaikki olivat myös vastanneet kyselyn jokaiseen väittämään.

Projektin tulostavoitteena oli tehdä selkeä hoitoonohjauskaavio. Tuloksena syntyi kaksi

sivuinen hoitoonohjauskaavio Oulun kaupungin avoterveydenhuollon käyttöön. Projek-

tin tulostavoite näin ollen täyttyi ja selkeä hoitoonohjauskaavio toteutui. Terveysase-

mien sairaanhoitajille suunnatun kyselyn perusteella 88 % kyselyyn vastanneista sai-

raanhoitajista oli sitä mieltä, että tuote on helposti ymmärrettävä.

Projektin laatutavoitteina oli toteuttaa avoterveydenhuollon henkilöstön käyttöön selkeä

ja helposti luettava sekä ymmärrettävä hoitoonohjauskaavio, jossa on oikea ja virheetön

tieto Oulun kaupungin päihdepalveluista. Laatutavoitteet on kuvattu aiemmin taulukos-

sa 1. Projektissa täyttyi suunnitellut laatutavoitteet, sillä tuote on hyvä, selkeä ja tarpeel-

28

linen. Sairaanhoitajille suunnatun kyselyn perusteella 100 % vastaajista oli sitä mieltä,

että tuotteessa on ajantasainen tieto päihdepalveluista ja tietoa on sopivasti, tuote on

helppolukuinen, tuotteen kieliasu on asiallinen ja tuote palvelee henkilöstön tarpeita hy-

vin.

Laatutavoitteiden toteutumista arvioimme projektin aikana väliarvioinneilla. Väliarvi-

ointeja pidimme metodiohjaaja Tuula Nissisen, sisällönohjaaja Juha Alakulpin ja palve-

luesimies Tuomo Seppäsen kanssa. Väliarviointi toteutui sähköpostitse ja tapaamisilla.

Arvioinneissa saimme ohjausta muun muassa tietoperustan ja hoitoonohjauskaavion si-

sällön laadinnassa.

5.3 Projektin arviointi

Projektin riskianalyysin tekemisessä onnistuimme hyvin. Rajasimme opinnäytetyön ai-

heen selkeästi, näin ollen tietoperustan sisältö oli helppo laatia. Riskianalyysin myötä

osasimme varautua aikataulun venymiseen. Opinnäytetyön suunniteltu aikataulu viiväs-

tyi puolella vuodella. Tietoperusta valmistui vuoden myöhässä suunnitellusta aikatau-

lusta ja samaan aikaan valmistui myös projektisuunnitelma. Hoitoonohjauskaavion ja

loppuraportin valmistuminen viivästyi puolella vuodella, valmistuen keväällä 2016.

Opinnäytetyön esittäminen näin ollen siirtyi myös toteutettavaksi puoli vuotta suunnitel-

lusta. Hoitoonohjauskaavion käyttöönotto toteutui suunnitellusti keväällä 2016. Suun-

nittelimme kirjoittavamme maturiteetin keväällä 2016, mutta teimme korvaavan poste-

rin ja handoutin opinnäytetyöstämme, jonka esitimme huhtikuussa 2016 Oulun ammat-

tikorkeakoulun Hyvinvointia yhdessä- päivillä.

Projektiorganisaatiota suunnitellessa otimme huomioon tehtävien ja vastuun selkeän ja-

on. Projektin tehtävät jaoimme tasaisesti ja työstimme projektia aina yhdessä. Yhtey-

denpito sekä opettajien että työelämän edustajien kanssa sujui odotetusti, saimme oh-

jausta niin sähköpostitse kuin kasvotusten. Saimme säännöllisin väliajoin palautetta pro-

jektin edetessä.

Vertaisarvioijalta saimme palautetta, että opinnäytetyömme aihe on ajankohtainen ja

hoitoonohjauskaavio on tarpeellinen, mikä siten helpottaa työntekijän työtä. Lisäksi pa-

lautteessa tuli esille, että aiheen tarkastelun näkökulma on rajattu selkeästi. Vertaisar-

29

vioija kuvaa, että tietoperusta kattaa tärkeimmät projektiin liittyvät tiedot sekä päih-

deasiakkaan kohtaamista on kuvattu yleisellä tasolla hyvin, mutta aihetta olisi voinut

käsitellä monipuolisemmin. Projektin tuotteena ollutta hoitoonohjauskaaviota hän kuvaa

todella selkeäksi ja helposti luettavaksi.

Projektimme budjetti jaettiin henkilöstömenoihin sekä tarvike- ja matkakuluihin, kuten

taulukossa 3 on kuvattu. Pysyimme budjetissa projektin aikana. Budjetti tehtiin lasken-

nallisista syistä, todellisuudessa raha ei liikkunut projektissa ja opinnäytetyön tekijät

olivat vastuussa syntyneistä kustannuksista. Taulukossa on esitetty suunnitellut ja toteu-

tuneet kulut.

TAULUKKO 3. Projektin budjetti

Kululuokka Suunnitellut kulut Toteutuneet kulut

Henkilöstömenot

Opiskelijoiden tehdyt tun-

nit

810h (10€/h) = 8100€ 8100€

Ohjaavan opettajan 1 teh-

dyt tunnit

9h (25€/h) = 225€ 225€

Ohjaavan opettajan 2 teh-

dyt tunnit

2h (25€/h) = 50€ 50€

Yhteensä = 8375€ = 8375€

Tarvikekulut

Paperi 5€ 5€

Tulostin 30€ 30€

Toimistotarvikkeet (vihko,

kynät, muistilaput)

20€ 20€

Yhteensä = 55€ = 55€

Matkakulut

Autolla siirtyminen 50km (0,43€/km) = 21,50€ 21,50€

Kaikki kulut yhteensä = 8451,50€ = 8451,50€

30

6 POHDINTA

Terveysasemalla työskennellessämme huomasimme, että siellä ei ole olemassa valmista

lyhyttä ja selkeää ohjetta päihdeasiakkaan hoitoon ohjaamiseksi. Tiedot löytyvät Oulun

kaupungin internet-sivuilta, mutta sieltä tietojen hakeminen on työlästä sekä aikaa vie-

vää. Tästä syntyikin idea tehdä opinnäytetyönä yksisivuinen ohje, josta löytyy Oulun

kaupungin päihdepalvelut selkeästi kuvattuna. Opinnäytetyön suuntasimme avotervey-

denhuollon hoitajien sekä lääkäreiden perehdytyskäyttöön, sillä oikea hoito päih-

deasiakkaan kannalta on erittäin tärkeä. Vuosia kestänyt päihderiippuvuus tarvitsee oi-

keanlaista hoitoa, motivaatiota ja itsehoitoa.

Opinnäytetyön aihe tuki omaa ammatillista kasvuamme erinomaisesti. Toinen opinnäy-

tetyön tekijöistä suuntautuu psykiatriseen hoitotyöhön ja toinen opinnäytetyön tekijöistä

suuntautuu gerontologiseen ja sisätauti-kirurgiseen hoitotyöhön. Tulemme kohtaamaan

tulevassa työssä päihdeasiakkaita, joten olemme kokeneet aiheeseen syventymisen mie-

lekkääksi ja tärkeäksi. Opinnäytetyönprojektin myötä molemmat ovat saaneet työkaluja

tunnistaa sekä kohdata päihdeasiakas. Lisäksi olemme oppineet, kuinka luodaan luotet-

tava hoitosuhde asiakkaaseen. Yleisesti sairaanhoitajat kohtaavat työssään päihdeasiak-

kaita, oli heidän työpiste mikä tahansa, joten on tärkeä hallita päihdeasiakkaan oikean-

lainen kohtaaminen. Päihteiden psyykkiset, fyysiset ja somaattiset vaikutukset on myös

hyvä tuntea laadukkaan hoitotyön takaamiseksi.

Projektin aikana opimme Oulun kaupungin päihdepalveluiden eri hoitoyksiköt ja yksi-

köiden hoitomuodot, jonka ansiosta osaamme tulevina sairaanhoitajina ohjata päih-

deasiakkaat oikeaan jatkohoitopaikkaan Oulun seudulla. Yhteistyötaitomme kehittyivät

opinnäytetyön edetessä, koska teimme monipuolista yhteistyötä eri tahojen kanssa.

Projektityöskentely sujui meiltä hyvin ja projekti opetti meille vuorovaikutustaitoja sekä

moniammatillisuutta. Opimme myös ATK-taitoja ja tiedonhakua eri tiedonlähteistä. Py-

syimme hyvin projektille asetetussa aikataulussa ja budjetissa. Hoitoonohjauskaavio

saatiin suunnitellusti käyttöön keväällä 2016.

31

Projektimme jatkokehitysideana voisi olla ohjeistus terveysaseman vastuusta päih-

deasiakkaan hoidosta. Oulun kaupungissa päihdepalvelut ovat nyt muutoksen alla, mut-

ta projektia tehdessämme päihdepalvelut toteutuivat näin. Päihdepuolen palveluesimie-

hen mukaan hoitoyksiköiden muutokset tulevat voimaan todennäköisesti kesällä 2016,

joten kaavion päivittäminen olisi tuolloin ajankohtaista. Päihdeklinikka sulkee ovensa,

eikä tarjoa enää opioidikorvaushoitopalveluita eikä laitoshoitoa päihderiippuvaisille.

Tällä hetkellä korvaushoitoasiakkaat ohjautuvat Redi 64:n ja A-klinikan tiloihin. Lai-

toshoidon jatko on vielä epävarmaa, eikä tiedetä missä tiloissa tätä kyseistä toimintaa

tullaan jatkamaan.

Pohdimme tulevaa Sote-muutosta, kuinka se tulee vaikuttamaan Oulun kaupungin pal-

veluihin. Sote-muutokset tulevat voimaan pidemmällä aikavälillä, ja jos muutokset koh-

distuvat päihdeasiakkaiden palveluihin, tulee muutokset päivittää hoitoonohjauskaavi-

oon.

32

LÄHTEET

Aho, T., Salaspuro, M. & Savolainen, Annikki 2006. Huumeongelmaisen hoito. Viitattu

20.1.2015. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=khp00056

Haivio, M., Inkinen, M. & Partanen, A. 2014. Päihdehoitotyö. 5-8. painos. Sanoma Pro

Oy, Helsinki.

Helsingin kaupunki. 2013. Päihteet ja päihdepalvelut. Viitattu 20.1.2015.

http://www.toisenasteenyhteys.fi/mista-saan-tukea-ja-apua/paihteet/#.VSZ3jvmsU6o

Huttunen, Matti 2014. Alkoholiriippuvuus. Viitattu 26.1.2015.

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00196&p_haku=Al

koholiriippuvuus

Jämsä, K & Manninen, E 2000. Osaamisen tuotteistaminen sosiaali- ja terveysalalla.

Tammi, Helsinki.

Kuljukka, L., Niskala, M., Partanen, A., Kuussaari, K. & Vorma, H. 2013. Päihdepalve-

luihin pääsy suurissa kunnissa vuosina 2011 ja 2012. Juvenes Print - Suomen Yliopisto-

paino Oy, Tampere. Viitattu 25.3.2015.

https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/116123/URN_ISBN_978-952-302-026-

9.pdf?sequence=1

Mielenterveyslaki 1990. 14.12.1990/1116.

Oulun kaupunki. 2015. Brändikäsikirja. Viitattu 20.1.2015.

http://www.ouka.fi/oulu/viestinta/brandikasikirja

Oulun kaupunki. 2015. Päihteet ja muut riippuvuudet. Viitattu 9.4.2015.

http://www.ouka.fi/oulu/terveyspalvelut/paihteet-ja-muut-riippuvuudet

33

Pelin, Risto 2008. Projektihallinnan käsikirja. 5. uudistettu painos. Gummerus Kirjapai-

no Oy, Jyväskylä.

Poliisi. 2015. Huumausaineet. Viitattu 26.1.2015.

https://www.poliisi.fi/rikokset/huumausaineet

Päihdelinkki. 2010. Pikatieto. Viitattu 26.1.2015.

http://www.paihdelinkki.fi/fi/tietopankki/pikatieto/

Rissanen, Tapio 2002. Projektilla tulokseen. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Päihdelääketieteen yhdistyksen

asettama työryhmä. 2011. Alkoholiongelmaisen hoito. Viitattu 17.4.2015.

http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50028

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Päihdelääketieteen yhdistyksen

asettama työryhmä. 2012. Huumeongelmaisen hoito. Viitattu 27.4.2015.

http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50041

Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326

Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. 2014. Tietoa eri huumeista. Viitattu 26.1.2015.

http://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/tyokalut/time-out-aikalisa-elama-

raiteilleen/aikalisaohjaajien-materiaalipaketti/paihteet-ja-peliriippuvuus/huumeet/tietoa-

eri-huumeista

Torkkola, S., Heikkinen, H. & Tiainen, S. 2002. Potilasohjeet ymmärrettäviksi. Tam-

mer-Paino Oy, Tampere.

Vuori-Kemilä, A., Stengård, E., Saarelainen, R. & Annala, T. 2009. Mielenterveys- ja

päihdetyö: yhteistyötä ja kumppanuutta. 4.-5.painos. WSOYpro Oy, Helsinki.

34

LIITTEET

LIITE 1: Yleisimpien huumausaineiden vaikutukset käyttäjään

LIITE 2: Hoitoonohjauskaavio

LIITE 3: Hoitoonohjauskaavion arviointikysely

LIITE 4: Posteri (Hyvinvointia yhdessä- päivän opinnäytetyön esitys)

35

YLEISIMPIEN HUUMAUSAINEIDEN VAIKUTUKSET KÄYTTÄJÄÄN LIITE 1

Kannabis Amfetamiini

Kokaiini

Muut stimulantit

Heroiini

Opiaatit

Mistä tunnistaa käyttäjän Hampun haju Pistojäljet Pistojäljet

Silmät Lasimainen katse

Silmien punoitus

Laajat pupillit Supistuneet pupillit

Käyttäytyminen

Uneliaisuus

Väsymys

Puheliaisuus

Ärtyneisyys

Apatia

Velttous

Haluttomuus

Masentuneisuus

Ahdistus

Pelkotilat

Muistihäiriöt

Levottomuus

Ylienergisyys

Puheliaisuus

Kiihtyneisyys

Ärtymys

Aggressiivisuus

Impulsiivisuus

Persoonallisuuden muutokset

Raukeus

Välinpitämättömyys

Hitaus

Sekavuus

Levottomuus

Fyysiset vaikutukset

Nopea pulssi

Verenpaineen nousu

Heikentynyt keskittymis-

ja huomiokyky

Euforia

Nukkumattomuus

Nälän tunteen katoaminen

Laihtuminen

Hikoilu

Suun kuivuminen

Sekavuus

Aistiharhat

Vainoharhaisuus

Masennus

Nopea pulssi

Vapina

Seksuaalisuuden ja voimak-

kuuden tunteen lisääntyminen

Heikentynyt keskittymis- ja

huomiokyky

Hitaat refleksit

Sekavuus

Pahoinvointi

Oksentelu

Ruokahaluttomuus

Heikentynyt keskittymis- ja

huomiokyky

Somaattiset komplikaatiot

Keuhkotulehdukset

Keuhkonlaajentuma

Syöpäriski lisääntyy (suu,

nielu, kurkunpää, keuhkot)

Heikentynyt libido ja he-

delmällisyys

Sydän- ja verisuonisairau-

det

Aivoinfarkti

Aivoverenvuodot

Aivojen mikroinfarktit

Aivoatrofia

Epileptiset kohtaukset

Nuha, nenän väliseinän kuolio

kokaiinin nuuskaamisen yh-

teydessä

Keuhkotulehdukset kokaiinin

polttamisen yhteydessä

Suonen sisäisessä käytössä:

Verisuonitukokset

Imusuonitulehdukset

Märkäpesäkkeet

Maksatulehdukset

Endokardiitti

Hengityslama

Verenpaineen ja pulssin lasku

Iho-oireita, kutina ja polttelu

Keuhkotulehdukset heroiinin

polttamisen yhteydessä

Suonen sisäisessä käytössä:

Verisuonitukokset

Imusuonitulehdukset

Märkäpesäkkeet

Maksatulehdukset

Endokardiitti

Yliannostus

Vainoharhaisuus

Ahdistuneisuus

Masennus

Paniikkitilat

Harhaluulot

Väkivaltaisuus joskus

Aggressiivisuus

Sekavuus

Paranoia

Psykoosi

Hengityslama

Verenpaineen lasku

36

HOITOONOHJAUSKAAVIO LIITE 2

Alkoholi Huumeet Peliriippuvuus

PÄIHDEPÄIVYSTYS Yrttipellontie 6

Peltolassa

Hoidontarpeen arviointi, josta

potilas ohjataan oikeaan hoitopaikkaan

A-klinikka

- Yli 27-vuotiaat

- Päihdeongelmaisen

avohoito

- Hoitokeskustelut

- Hoidolliset ryhmät

Redi 64

- Alle 27-vuotiaat

- Päihdeongelmaisen

avohoito

- Hoitokeskustelut

- Hoidolliset ryhmät

Road 14

- Alle 30-vuotiaille

- Päihdeongelmaisen

avohoito Haukiputaalla

- Hoitokeskustelut

Päihdeklinikka

- Lääkärin tai päihdetyöntekijän

lähetteellä Redistä, A-klinikasta,

tai Roadista.

- Huumekatkaisu-, vieroitus- ja

korvaushoito

- Päihdekuntoutus

OKS osasto G2

- Lääkärin lähetteellä TA/HVK tai

Osyp

- Alkoholin katkaisuhoito

LAITOSHOITOPAIKAT

AVOHOITOPAIKAT

PÄIHDEASIAKKAAN HOITO

OULUN KAUPUNGISSA

37

Oulun kaupungin päihdepalvelut 4

Redi 64 (alle 27-vuotiaat)

- päihde- ja riippuvuusongelmien hoidontarpeen arviointi

- vierotusoireiden hoito

- hoitokeskustelut

- erilaiset hoidolliset ryhmät

- akupunktio

- hakeudutaan A-klinikan ja Redi 64 yhteisen päivystyksen kautta

- Peltolassa; Yrttipellontie 6, p. 044 703 6160

A-Klinikka (yli 27-vuotiaat)

- päihde- ja riippuvuusongelmien hoidontarpeen arviointi

- vierotusoireiden hoito

- hoitokeskustelut

- erilaiset hoidolliset ryhmät

- akupunktio

- hakeudutaan A-klinikan ja Redi 64 yhteisen päivystyksen kautta

- Peltolassa; Yrttipellontie 6, p. 044 703 6160

Road 14 (alle 30-vuotiaille)

- haukiputaalaisille päihteiden ja huumeiden käyttäjille sekä heidän omaisilleen

- päihde- ja riippuvuusongelmien hoidontarpeen arviointi

- hoitokeskustelut

- vierotusoireiden hoito

- Haukiputaalla; Simppulantie 15, puhelinpäivystys ja ajanvaraus klo 12.00–12.30

Lh Pirkko Peltolahti p. 0400 849 214, Sh Pirjo Tomperi p. 050 461 7513, Sh Kari Haikara 046 922

0991

Päihdeklinikka

- lääkärin tai avohoidon päihdetyöntekijän lähetteellä

- vieroitus- ja kuntoutushoito

- myös korvaushoitopoliklinikka opioidiriippuvaisille

- asiakkaan fyysisten ja psyykkisten vieroitusoireiden helpottaminen ja hoito

- Kontinkankaalla; Kiviharjuntie 5, p. 08 557 2686

Oulun kaupunginsairaala osasto G2

- Lääkärin lähetteellä

- Alkoholin laitoskatkaisuhoito

- Kontinkankaalla; Kajaanintie 48C, p. 050 438 0589

Oulun Vinkki

- Asiakkaille avoinna keskiviikkoisin klo.16.00–18.00

- huumeiden käyttäjille tarkoitettu terveysneuvontapiste

- tietoa hoitopaikoista ja niihin hakeutumisesta

- mahdollisuus käytettyjen neulojen ja ruiskujen vaihtamiseen

- B-hepatiittirokotus

- HIV-pikatestin teko tarvittaessa

- Kontinkankaan hyvinvointikeskuksessa; Kajaanintie 46A, 1-kerros, C-käytävä, puhelinneuvonta

klo.8.00–12.00,

p. 044 703 6160

Ehkäisevä päihdetyö

- neuvontaa, ohjausta ja tukea tupakoinnin ja alkoholin käytön lopettamiseen tai vähentämiseen

koskeviin kysymyksiin

- järjestää teemaviikkoja, kampanjoita, koulutusta, tupakasta luopumisryhmiä ja taitolajiryhmiä

- Kontinkankaan hyvinvointikeskuksessa; Kajaanintie 46A 5. kerros, Sirpa Rytky p. 044 703 4560

38

HOITOONOHJAUSKAAVION ARVIOINTIKYSELY LIITE 3

Opinnäytetyömme tuotteena teimme hoitoonohjauskaavion Oulun kaupungin päihdepalveluis-

ta. Tuote on tarkoitettu hoitohenkilöstölle, erityisesti perehdytyskäyttöön. Hoitoonohjauskaa-

vion tarkoituksena on, että uuden hoitajat/lääkärit voivat näppärästi katsoa, mitä päihdepalve-

luja Oulun kaupungilla on tarjota päihdeasiakkaille.

Tuote on arviointikyselyn liitteenä. Perehdy tuotteeseen rauhassa ja arvioi tuotetta huolella.

Tuotteen arviointi on asteikolla 1-5. Laita rasti ruutuun mikä sinun mielestä kuvaa tuotetta

parhaiten.

Asteikon väittämät: 1= täysin erimieltä ……… 5= täysin samaa mieltä

Kaaviossa on ajantasainen tieto Oulun kaupungin päihdepalveluista

1 2 3 4 5

Kaavion sisältö on helposti ymmärrettävä

1 2 3 4 5

Kaavio on helppolukuinen

1 2 3 4 5

Kaavion kieli on asiallista

1 2 3 4 5

Kaaviossa on sopivasti tietoa

1 2 3 4 5

Kaavio palvelee hoitohenkilöstön tarpeita päihdepalveluista

1 2 3 4 5

Vapaan sanan tila on paperin kääntöpuolella.

KIITOS VASTAUKSISTA Terkuin Mari Savuoja ja Annika Siekkinen

39

POSTERI LIITE 4