OULUN NORMAALIKOULUN PERUSOPETUKSEN OPETUS-

SUUNNITELMA 2016

Oulun normaalikoulun johtokunnan hyväksymä 26. huhtikuuta 2016

Johtokunnan tekemät päivitykset:

- 16.4.2018, päivitetty lukuja 5.6.8. ja 6.8.3.

- 19.11.2018, päivitetty lukua 6.8.3. ja 15.4.8.

- 26.11.2019 päivitetty lukua 13.4.3.

2

Copyright © Oulun normaalikoulu

ISBN 978-952-62-1321-7

Taitto: Kim Kumpulainen ja Lasse Kemppainen

Kannen kuva: Kari Kumpulainen

https://nk.oulu.fi/ops

Painopaikka: Juvenes Print – Suomen Yliopistopaino Oy, Oulu 2017

3

ESIPUHE

Kesäkuussa 2012 valtioneuvosto antoi asetuksen perusopetusasetuksen muuttamisesta. Se käynnisti

perusopetuksen opetussuunnitelmauudistuksen. Opetushallitus antoi joulukuussa 2014 määräyksen

perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista, jotka ovat pohja opetuksen järjestäjien tekemille ope-

tussuunnitelmille.

Oulun normaalikoulussa aloitimme opetussuunnitelmatyön syksyllä 2013. Tämä opetussuunni-

telma on valmistunut siis lähes kolmen vuoden työn tuloksena. Suunnitelmaa on ollut rakentamassa

koko Oulun normaalikoulun opettajakunta, ja työn ohjaamisesta on vastannut ops-koordinointiryhmä.

Siihen ovat kuuluneet puheenjohtaja, perusopetuksen rehtori Seija Blomberg, apulaisrehtorit Pasi Hieta

ja Hannu Juuso sekä lehtorit Jaana Anttonen, Lasse Kemppainen, Mervi Kemppainen, Timo Palmu, Laura

Salmela ja Terhi Ylöniemi.

Opetussuunnitelmaa on rakennettu monin tavoin uudenlaisessa tilanteessa. Ensiksikin opetussuun-

nitelman perusteet sisältää vahvan näkemyksen koulun toimintakulttuurin kehittämisestä: muuttuva

maailma heijastuu perusteiden ideologiaan. Opetuksen yleisiä tavoitteita ohjaamaan puolestaan on

luotu laaja-alaisen osaamisen tavoitteet, joiden tarkoitus on kiteyttää opetuksen arvomaailma seitse-

mään kokonaisuuteen. Mutta Oulun normaalikoulun opetussuunnitelmatyössä olemme lisäksi rakenta-

neet uutta, yhtenäistä peruskoulua, jossa aiemman kahden yksikön sijasta onkin kolme toimipistettä:

Koskelan alakoulu, Linnanmaan alakoulu ja Linnanmaan yläkoulu. Nämä kolme yksikköä vastaavat yh-

dessä Oulun normaalikoulun perusopetuksesta.

Perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on ollut monivaiheinen, innostava ja vähän ahdistava-

kin, mutta ennen kaikkea se on sisältänyt runsaasti pedagogista keskustelua, intohimoista väittelyä ja

yhteisten perusopetusta ohjaavien arvojen etsintää. Samalla se on yhdistänyt koulun eri yksiköitä ja

niiden toimintakulttuureja toisiinsa sekä mahdollistanut lukuisat vuoropuhelut eri opettajaryhmien,

oppilashuollon asiantuntijahenkilöiden, huoltajien, oppilaiden, opettajankouluttajien ja opettajaksi

opiskelevien kesken. Opetussuunnitelmaa on käsitelty useita kertoja opettajainkokouksissa, suunnitte-

lupäivissä, vanhempaintoimikunnissa, vanhempainilloissa, ops-kahviloissa sekä huoltajille ja sidosryh-

mille järjestetyillä ops-messuilla. Koko prosessin ajan on tehty läheistä yhteistyötä Oulun kaupungin

sivistystoimen kanssa, mikä on monin tavoin edistänyt ja auttanut Oulun normaalikoulun perusopetuk-

sen opetussuunnitelman valmistumista.

Uuden perusopetuksen opetussuunnitelman myötä Oulun normaalikoulussa toteutetaan tulevina

vuosina opetusta, jossa tavoitteet ja sisällöt liittyvät yhteen ja muodostavat yhtenäisen perustan koulun

opetukselle, kasvatukselle ja toimintakulttuurille.

Sydämellinen kiitos kaikille, jotka olette olleet yhdessä laatimassa Oulun normaalikoulun perusope-

tuksen opetussuunnitelmaa ja tehneet mahdolliseksi sen valmistumisen suunnitellussa aikataulussa!

Oulussa ystävänpäivänä 14. helmikuuta 2016

Oulun normaalikoulun opettajakunnan puolesta

Seija Blomberg

perusopetuksen rehtori, FT

4

LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA .................................... 11

1.1 Opetussuunnitelman perusteet ja paikallinen opetussuunnitelma .................................................................. 11

1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat periaatteet ..................................................................... 11

1.3 Paikallisen opetussuunnitelman arviointi ja kehittäminen ................................................................................. 13

1.4 Opetussuunnitelman laadinnasta ja opetusta keskeisesti ohjaavista ratkaisuista paikallisesti

päätetyt asiat ................................................................................................................................................................................. 13 1.4.1 Opetussuunnitelman laatimiseen liittyvät ratkaisut sekä toimintatavat ................................................................... 13 1.4.2 Opetussuunnitelman arviointiin ja kehittämiseen liittyvät ratkaisut sekä toimintatavat ................................. 14 1.4.3 Opetussuunnitelman järjestämiseen liittyvät ratkaisut .................................................................................................... 15

1.4.3.1 Opetussuunnitelman rakenteen pääperiaatteet .......................................................................................................... 15 1.4.3.2 Tuntijako ........................................................................................................................................................................................ 15 1.4.3.4 Valinnaiset opinnot ................................................................................................................................................................... 17 1.4.3.5 Oppilashuolto ja oppilaanohjaus ......................................................................................................................................... 17

LUKU 2 PERUSOPETUS YLEISSIVISTYKSEN PERUSTANA .............................................................. 19

2.1 Opetuksen järjestämistä ohjaavat velvoitteet ........................................................................................................... 19

2.2 Perusopetuksen arvoperusta ........................................................................................................................................... 20

2.3 Oppimiskäsitys ...................................................................................................................................................................... 22

2.4 Arvoperustasta ja oppimiskäsityksestä paikallisesti päätetyt asiat ................................................................. 23

LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄ JA YLEISET TAVOITTEET .................................................... 26

3.1 Perusopetuksen tehtävä .................................................................................................................................................... 26

3.2 Opetuksen ja kasvatuksen valtakunnalliset tavoitteet .......................................................................................... 26

3.3 Tavoitteena laaja-alainen osaaminen ........................................................................................................................... 28

3.4 Perusopetuksen tehtävästä ja yleisistä tavoitteista paikallisesti päätetyt asiat .......................................... 34 3.4.1 Perusopetuksen tehtävää täydentävät ja käytännön toteuttamista ilmentävät lähtökohdat........................... 34 3.4.2 Laaja-alaisen osaamisen painotukset ja järjestelyt ............................................................................................................. 37

LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI ................................................. 39

4.1 Toimintakulttuurin merkitys ja kehittäminen .......................................................................................................... 39

4.2 Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat periaatteet ......................................................................................... 39

4.3 Oppimisympäristöt ja työtavat ........................................................................................................................................ 42

4.4 Opetuksen eheyttäminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet...................................................................... 45

4.5 Yhtenäisen perusopetuksen toimintakulttuurista paikallisesti päätetyt asiat ............................................ 47

5

4.5.1 Toimintakulttuurin merkitys, kehittäminen, kehittämistä ohjaavat periaatteet ja arviointi ........................... 47 4.5.2 Oppimisympäristöjen ja työtapojen valintaa, käyttöä ja kehittämistä ohjaavat tavoitteet ja

erityiskysymykset .......................................................................................................................................................................................... 48 4.5.3 Opetuksen eheyttäminen ................................................................................................................................................................. 49 4.5.4 Monialaiset oppimiskokonaisuudet ............................................................................................................................................ 49

4.5.4.1 Monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteuttaminen vuosiluokilla ................................................................ 50 1–6 ................................................................................................................................................................................................................... 50 4.5.4.2 Monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteuttaminen vuosiluokilla ................................................................ 52 7–9 ................................................................................................................................................................................................................... 52

LUKU 5 OPPIMISTA JA HYVINVOINTIA EDISTÄVÄ KOULUTYÖN JÄRJESTÄMINEN ....................... 53

5.1 Yhteinen vastuu koulupäivästä ....................................................................................................................................... 53

5.2 Yhteistyö .................................................................................................................................................................................. 54

5.3 Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö .................................................................................... 55

5.4 Opetuksen järjestämistapoja ........................................................................................................................................... 56

5.5 Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukeva muu toiminta ............................................................................... 59

5.6 Oppimista ja hyvinvointia edistävän koulutyön järjestämisestä paikallisesti päätetyt asiat ................. 62 5.6.1 Yhteinen vastuu koulupäivästä sekä yhteistyö ...................................................................................................................... 62 5.6.2 Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö ................................................................................................. 63 5.6.3 Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus ................................................................................................................................................. 64 5.6.4 Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu ............................................................................................................................................... 65 5.6.5 Yhdysluokkaopetus ............................................................................................................................................................................ 65 5.6.6 Joustava perusopetus ........................................................................................................................................................................ 65 5.6.7 Opetus erityisissä tilanteissa ......................................................................................................................................................... 65 5.6.8 Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukeva muu toiminta ........................................................................................... 65

LUKU 6 OPPIMISEN ARVIOINTI ................................................................................................. 68

6.1 Arvioinnin tehtävät ja oppimista tukeva arviointikulttuuri ................................................................................ 68

6.2 Arvioinnin luonne ja yleiset periaatteet ...................................................................................................................... 69

6.3 Arvioinnin kohteet ............................................................................................................................................................... 70

6.4 Opintojen aikainen arviointi ............................................................................................................................................ 72 6.4.1 Arviointi lukuvuoden aikana.......................................................................................................................................................... 72 6.4.2 Arviointi lukuvuoden päättyessä ................................................................................................................................................. 73 6.4.3 Opinnoissa eteneminen perusopetuksen aikana .................................................................................................................. 73 6.4.4 Arviointi nivelvaiheissa .................................................................................................................................................................... 74

6.5 Perusopetuksen päättöarviointi ..................................................................................................................................... 75 6.5.1 Päättöarvosanan muodostaminen............................................................................................................................................... 76 6.5.2 Johonkin oppiaineeseen tai erityiseen tehtävään painottuva opetus ja päättöarviointi .................................... 77

6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät ...................................................................... 78

6

6.7 Erityinen tutkinto ja siitä annettavat todistukset .................................................................................................... 83

6.8 Arvioinnista paikallisesti päätetyt asiat ...................................................................................................................... 83 6.8.1 Opintojen aikaisen formatiivisen arvioinnin ja palautteen antamisen periaatteet, kokonaisuus ja

pedagogin tehtävä oppimisen edistämisessä .................................................................................................................................... 84 6.8.2 Itsearvioinnin edellytysten tukeminen sekä itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin periaatteet .......................... 84 6.8.3 Opinnoissa etenemisen, luokalta siirtymisen ja luokalle jättämisen periaatteet ja käytännöt ........................ 85

6.8.3.1 Vuosiluokkien 1–6 opinnoissa etenemisen käytänteet ............................................................................................. 85 6.8.3.2 Vuosiluokkien 7–9 opinnoissa etenemisen käytänteet ............................................................................................. 85

6.8.4 Arviointi ja palautteen antamisen käytännöt nivelkohdissa ........................................................................................... 85 6.8.5 Valinnaisten aineiden arviointi ..................................................................................................................................................... 86 6.8.6 Käyttäytymisen arviointi ja sen perustana olevat tavoitteet ja arviointiperusteet ............................................... 86 6.8.7 Lukuvuoden päätteeksi tehtävä arviointi, todistukset ja niiden antamiseen liittyvät käytännöt sekä

sanallisen ja numeroarvioinnin käyttö eri oppiaineissa sekä käyttäytymisen arvioinnissa ........................................ 89 6.8.8 Muut tiedottamisen ja arviointipalautteen antamisen muodot ja ajankohdat sekä yhteistyö huoltajien

kanssa .................................................................................................................................................................................................................. 90 6.8.9 Päättöarvioinnin toteutus ............................................................................................................................................................... 90

LUKU 7 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ......................................................................... 92

7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet ...................................................................................................................... 92 7.1.1 Ohjaus tuen aikana ............................................................................................................................................................................. 92 7.1.2 Kodin ja koulun yhteistyö tuen aikana ...................................................................................................................................... 93

7.2 Yleinen tuki ............................................................................................................................................................................. 93

7.3 Tehostettu tuki ...................................................................................................................................................................... 94 7.3.1 Pedagoginen arvio .............................................................................................................................................................................. 94 7.3.2 Oppimissuunnitelma tehostetun tuen aikana ........................................................................................................................ 95

7.4 Erityinen tuki ......................................................................................................................................................................... 97 7.4.1 Pedagoginen selvitys ......................................................................................................................................................................... 97 7.4.2 Erityisen tuen päätös ......................................................................................................................................................................... 98 7.4.3 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma ............................................................................... 99 7.4.4 Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen ........................................................... 101 7.4.5 Pidennetty oppivelvollisuus ........................................................................................................................................................ 102 7.4.6 Toiminta-alueittain järjestettävä opetus ............................................................................................................................... 103

7.5 Perusopetuslaissa säädetyt tukimuodot .................................................................................................................... 104 7.5.1 Tukiopetus .......................................................................................................................................................................................... 104 7.5.2 Osa-aikainen erityisopetus .......................................................................................................................................................... 105 7.5.3 Opetukseen osallistumisen edellyttämät palvelut ja apuvälineet .............................................................................. 105

7.6 Oppimisen ja koulunkäynnin tuesta paikallisesti päätetyt asiat ..................................................................... 106 7.6.1 Oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestämiseen liittyvät keskeiset paikalliset linjaukset ......................... 106 7.6.2 Kolmiportaisen tuen tasot: yleinen, tehostettu ja erityinen tuki ................................................................................ 109

7.6.2.1 Kolmiportainen tuki vuosiluokilla 1–6 .......................................................................................................................... 111 7.6.2.2 Kolmiportainen tuki vuosiluokilla 7–9 .......................................................................................................................... 114

7.6.3 Perusopetuslaissa säädetyt tukimuodot, tukiopetus ja osa-aikainen erityisopetus .......................................... 116 7.6.4 Tulkitsemis- ja avustajapalveluihin sekä muihin opetuspalveluihin liittyvät hallinnolliset käytänteet ja

päätöksenteko............................................................................................................................................................................................... 117

7

LUKU 8 OPPILASHUOLTO ........................................................................................................ 118

8.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö ....................................................................................................................... 118

8.2 Yhteisöllinen oppilashuolto ............................................................................................................................................ 119

8.3 Yksilökohtainen oppilashuolto ..................................................................................................................................... 120

8.4 Oppilashuoltosuunnitelmat ............................................................................................................................................ 122

8.5 Oppilashuollosta paikallisesti päätetyt asiat ........................................................................................................... 123 8.5.1 Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut ..................................................... 123 8.5.2 Oppilashuolto Oulun normaalikoulussa ................................................................................................................................ 123 8.5.3 Oppilashuolto ja pedagoginen tuki........................................................................................................................................... 124 8.5.4 Oppilashuollon oikeutus ja toimintaa ohjaavat periaatteet Oulun normaalikoulussa...................................... 125 8.5.5 Oppilashuoltopalvelujen määräajat ......................................................................................................................................... 126 8.5.6 Oppilashuollon toteutus Oulun normaalikoulussa ........................................................................................................... 126 8.5.7 Yhteisöllinen oppilashuolto ......................................................................................................................................................... 130 8.5.8 Konsultaatio oppilashuollossa ................................................................................................................................................... 130 8.5.9 Yksilökohtainen oppilashuolto .................................................................................................................................................. 131 8.5.10 Oppilaskohtainen monialainen asiantuntijaryhmä ........................................................................................................ 131 8.5.11 Oppilashuollosta kirjaaminen .................................................................................................................................................. 132 8.5.12 Salassapito ........................................................................................................................................................................................ 133 8.5.13 Tiedonsiirto ja huoltajien oikeus tarkistaa tiedot ........................................................................................................... 134 8.5.14 Rekisterit ja arkistointi ............................................................................................................................................................... 134 8.5.15 Oppilashuollosta tiedottaminen ............................................................................................................................................. 134 8.5.16 Oppilashuollon vaikuttavuus ja arviointi ........................................................................................................................... 134

8.5.16.1 Yksikkökohtainen seuranta ja arviointi ..................................................................................................................... 135 8.5.16.2 Kokemuksellinen hyvinvointitieto ............................................................................................................................... 135 8.5.16.3 Kouluterveyskyselyt ja laajat terveystarkastukset ............................................................................................... 135 8.5.16.4 Hyvinvointiprofiili ............................................................................................................................................................... 136 8.5.16.5 Kiva-koulu-tilannekartoitus ............................................................................................................................................ 136

8.5.17 Koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma ...................................................................................................................... 136

LUKU 9 KIELEEN JA KULTTUURIIN LIITTYVIÄ ERITYISKYSYMYKSIÄ ............................................ 137

9.1. Saamelaiset ja saamenkieliset ...................................................................................................................................... 137

9.2. Romanit ................................................................................................................................................................................. 138

9.3. Viittomakieliset .................................................................................................................................................................. 138

9.4. Muut monikieliset oppilaat ............................................................................................................................................ 138

9.5 Kieleen ja kulttuuriin liittyvistä erityiskysymyksistä paikallisesti päätetyt asiat .................................... 139 9.5.1 Eri kieliryhmien opetus ................................................................................................................................................................. 139

9.5.1.1 Saamelaiset ja saamenkieliset ........................................................................................................................................... 139 9.5.1.2 Romanit ....................................................................................................................................................................................... 139 9.5.1.3 Viittomakieliset ........................................................................................................................................................................ 140 9.5.1.4 Muut monikieliset oppilaat ................................................................................................................................................. 140

9.5.2 Opetuksen järjestämiseen liittyviä seikkoja ........................................................................................................................ 141 9.5.2.1 Oppimissuunnitelma ............................................................................................................................................................. 141

8

9.5.2.2 Valmistava opetus ................................................................................................................................................................... 141 9.5.2.3 Kieli- ja kulttuuri-identiteetin tukeminen.................................................................................................................... 142

LUKU 10 KAKSIKIELINEN OPETUS ............................................................................................ 143

10.1 Kaksikielisen opetuksen tavoitteet ja opetuksen järjestämisen lähtökohtia ........................................... 143 10.1.1 Laajamittainen kaksikielinen opetus .................................................................................................................................... 146 10.1.2 Suppeampi kaksikielinen opetus ............................................................................................................................................ 147

10.2 Kaksikielisestä opetuksesta paikallisesti päätetyt asiat ................................................................................... 147

LUKU 11 ERITYISEEN MAAILMANKATSOMUKSEEN TAI KASVATUSOPILLISEEN JÄRJESTELMÄÄN

PERUSTUVA PERUSOPETUS .................................................................................................... 149

LUKU 12 VALINNAISUUS PERUSOPETUKSESSA ........................................................................ 150

12.1 Taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit .............................................................................................................. 150

12.2 Valinnaiset aineet ............................................................................................................................................................ 150

12.3 Vieraiden kielten vapaaehtoiset ja valinnaiset oppimäärät ............................................................................ 151

12.4 Valinnaisista opinnoista paikallisesti päätetyt asiat .......................................................................................... 151 12.4.1 Valinnaisten opintojen järjestelyt .......................................................................................................................................... 151 12.4.2 Taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit .......................................................................................................................... 152 12.4.3 Valinnaiset aineet .......................................................................................................................................................................... 152 12.4.4 Oulun normaalikoulun kieliohjelma ja vapaaehtoisten kielten opiskelusta ....................................................... 152

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1–2 ................................................................................................... 154

13.1 Siirtymä esiopetuksesta perusopetukseen sekä vuosiluokkien 1–2 tehtävä ............................................ 154

13.2 Laaja-alainen osaaminen vuosiluokilla 1–2 ........................................................................................................... 155

13.3 Paikallisesti päätetyt asiat ............................................................................................................................................ 158 13.3.1 Oppilaiden tukeminen siirtymävaiheissa ........................................................................................................................... 158 13.3.2 Vuosiluokkakokonaisuuden 1–2 erityispiirteet, tehtävät, paikalliset painotukset sekä toteutumisen

seuranta ja kehittäminen ......................................................................................................................................................................... 158 13.3.3 Vuosiluokkakokonaisuuden 1–2 laaja-alaisen osaamisen tavoitteet ja niihin liittyvä tukeminen ........... 159

13.4 Oppiaineet vuosiluokilla 1–2 ....................................................................................................................................... 159 13.4.1 Äidinkieli ja kirjallisuus 1–2 ..................................................................................................................................................... 161

13.4.1.1 Suomen kieli ja kirjallisuus 1–2 ..................................................................................................................................... 164 13.4.1.2 Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus 1–2 .................................................................................................................. 169

13.4.2 Toinen kotimainen kieli 1–2 ..................................................................................................................................................... 175 13.4.3 Vieraat kielet 1–2 .......................................................................................................................................................................... 176

13.4.3.1 Englannin kielen A-oppimäärä 2 ................................................................................................................................... 176 13.4.4 Matematiikka 1–2 .......................................................................................................................................................................... 181 13.4.5 Ympäristöoppi 1–2 ....................................................................................................................................................................... 187 13.4.6 Uskonto 1–2 ..................................................................................................................................................................................... 193

9

13.4.6.1 Evankelisluterilainen uskonto 1–2 ............................................................................................................................... 195 13.4.6.2 Muu uskonto 1–2 .................................................................................................................................................................. 197

13.4.7 Elämänkatsomustieto 1–2 ......................................................................................................................................................... 198 13.4.8 Musiikki 1–2 .................................................................................................................................................................................... 203 13.4.9 Kuvataide 1–2 ................................................................................................................................................................................. 208 13.4.10 Käsityö 1–2 .................................................................................................................................................................................... 214 13.4.11 Liikunta 1–2 .................................................................................................................................................................................. 220 13.4.12 Oppilaanohjaus 1–2 ................................................................................................................................................................... 225

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3–6 ................................................................................................... 228

14.1 Vuosiluokkien 2 ja 3 välinen siirtymävaihe ja vuosiluokkien 3–6 tehtävä ................................................ 228

14.2 Laaja-alainen osaaminen vuosiluokilla 3–6 ........................................................................................................... 229

14.3 Paikallisesti päätetyt asiat ............................................................................................................................................ 232 14.3.1 Oppilaiden tukeminen siirtymävaiheissa ........................................................................................................................... 232 14.3.2 Vuosiluokkakokonaisuuden 3–6 erityispiirteet, tehtävät, paikalliset painotukset sekä toteutumisen

seuranta ja kehittäminen ......................................................................................................................................................................... 233 14.3.3 Vuosiluokkakokonaisuuden 3–6 laaja-alaisen osaamisen tavoitteet ja niihin liittyvä tukeminen ........... 233

14.4 Oppiaineet vuosiluokilla 3–6 ....................................................................................................................................... 233 14.4.1 Äidinkieli ja kirjallisuus 3–6 ..................................................................................................................................................... 235

14.4.1.1 Suomen kieli ja kirjallisuus 3–6 ..................................................................................................................................... 238 14.4.1.2 Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus 3–6 .................................................................................................................. 250

14.4.2 Toinen kotimainen kieli: ruotsin kielen B1-oppimärä 6 .............................................................................................. 262 14.4.3 Vieraat kielet 3–6 .......................................................................................................................................................................... 270

14.4.3.1 Englannin kielen A-oppimäärä 3–6 .............................................................................................................................. 270 14.4.3.2 Ranskan kielen A2-oppimäärä 5–6 .............................................................................................................................. 282 14.4.3.3 Saksan kielen A2-oppimäärä 5–6 .................................................................................................................................. 290

14.4.4 Matematiikka 3–6 .......................................................................................................................................................................... 299 14.4.5 Ympäristöoppi 3–6 ....................................................................................................................................................................... 311 14.4.6 Uskonto 3–6 ..................................................................................................................................................................................... 323

14.4.6.1 Evankelisluterilainen uskonto 3–6 ............................................................................................................................... 327 14.4.6.2 Muu uskonto 3–6 .................................................................................................................................................................. 330

14.4.7 Elämänkatsomustieto 3–6 ......................................................................................................................................................... 331 14.4.8 Historia 5–6 ...................................................................................................................................................................................... 338 14.4.9 Yhteiskuntaoppi 4–5 .................................................................................................................................................................... 343 14.4.10 Musiikki 3–6 .................................................................................................................................................................................. 349 14.4.11 Kuvataide 3–6............................................................................................................................................................................... 357 14.4.12 Käsityö 3–6 .................................................................................................................................................................................... 365 14.4.13 Liikunta 3–6 .................................................................................................................................................................................. 375 14.4.14 Oppilaanohjaus 3–6 ................................................................................................................................................................... 388

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7–9 ................................................................................................... 391

15.1 Vuosiluokkien 6 ja 7 välinen siirtymävaihe sekä vuosiluokkien 7–9 tehtävä .......................................... 391

15.2 Laaja-alainen osaaminen vuosiluokilla 7–9 ........................................................................................................... 392

15.3 Paikallisesti päätetyt asiat ............................................................................................................................................ 397

10

15.3.1 Oppilaiden tukeminen siirtymävaiheissa ........................................................................................................................... 397 15.3.2 Vuosiluokkakokonaisuuden 7–9 erityispiirteet, tehtävät, paikalliset painotukset sekä toteutumisen

seuranta ja kehittäminen ......................................................................................................................................................................... 397

15.4 Oppiaineet vuosiluokilla 7–9 ....................................................................................................................................... 397 15.4.1 Äidinkieli ja kirjallisuus 7–9 ..................................................................................................................................................... 398

15.4.1.1 Suomen kieli ja kirjallisuus .............................................................................................................................................. 401 15.4.1.2 Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus 7–9 .................................................................................................................. 412

15.4.2 Toinen kotimainen kieli 7–9: ruotsin kielen B1-oppimäärä 7–9 ............................................................................. 422 15.4.3 Vieraat kielet 7–9 .......................................................................................................................................................................... 433

15.4.3.1 Englannin kielen A-oppimäärä 7–9 .............................................................................................................................. 433 15.4.3.2 Ranskan kielen A2-oppimäärä 7–9 .............................................................................................................................. 443 15.4.3.3 Saksan kielen A2-oppimäärä 7–9 .................................................................................................................................. 453 15.4.3.4 Ranskan kieli B2-oppimäärä 8–9 .................................................................................................................................. 463 15.4.3.5 Saksan kieli B2-oppimäärä 8–9...................................................................................................................................... 471

15.4.4 Matematiikka 7–9 .......................................................................................................................................................................... 479 15.4.5 Biologia 7–9 ..................................................................................................................................................................................... 489 15.4.6 Maantieto 7–9 ................................................................................................................................................................................. 497 15.4.7 Fysiikka 7–9 ..................................................................................................................................................................................... 505 15.4.8 Kemia 7–9 ......................................................................................................................................................................................... 515 15.4.9 Terveystieto 7–9 ............................................................................................................................................................................ 524 15.4.10 Uskonto 7–9 .................................................................................................................................................................................. 533

15.4.10.1 Evankelisluterilainen uskonto 7–9 ............................................................................................................................ 537 15.4.10.2 Muu uskonto 7–9 ............................................................................................................................................................... 539

15.4.11 Elämänkatsomustieto 7–9 ...................................................................................................................................................... 540 15.4.12 Historia 7–8 ................................................................................................................................................................................... 547 15.4.13 Yhteiskuntaoppi 9 ...................................................................................................................................................................... 553 15.4.14 Musiikki 7–9 .................................................................................................................................................................................. 559 15.4.15 Kuvataide 7–9............................................................................................................................................................................... 567 15.4.16 Käsityö 7–9 .................................................................................................................................................................................... 576 15.4.17 Liikunta 7–9 .................................................................................................................................................................................. 586 15.4.18 Kotitalous 7–9 .............................................................................................................................................................................. 601 15.4.19 Oppilaanohjaus 7–9 ................................................................................................................................................................... 609 15.4.20 Elämäntaitokasvatus 7–8 ........................................................................................................................................................ 615

11

LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA

1.1 Opetussuunnitelman perusteet ja paikallinen opetussuunnitelma

Perusopetuksen ohjausjärjestelmän tarkoituksena on varmistaa koulutuksen tasa-arvo ja laatu sekä

luoda hyvät edellytykset oppilaiden kasvulle, kehitykselle ja oppimiselle. Ohjausjärjestelmän normiosan

muodostavat perusopetuslaki ja -asetus, valtioneuvoston asetukset, opetussuunnitelman perusteet

sekä paikallinen opetussuunnitelma ja siihen perustuvat lukuvuosisuunnitelmat. Järjestelmän eri osat

uudistuvat, jotta opetuksen järjestämisessä pystytään ottamaan huomioon muutokset koulua ympäröi-

vässä maailmassa ja vahvistamaan koulun tehtävää kestävän tulevaisuuden rakentamisessa.

Opetussuunnitelman perusteet laaditaan perusopetuslain ja -asetuksen sekä tavoitteet ja tuntijaon

määrittävän valtioneuvoston asetuksen pohjalta1. Perusteasiakirja on Opetushallituksen antama valta-

kunnallinen määräys, jonka mukaisesti paikallinen opetussuunnitelma valmistellaan2. Opetussuunni-

telman perusteiden tehtävänä on tukea ja ohjata opetuksen järjestämistä ja koulutyötä sekä edistää yh-

tenäisen perusopetuksen yhdenvertaista toteutumista.

Perusopetus on opetuksen ja kasvatuksen kokonaisuus, jossa eri osa-alueiden tavoitteet ja sisällöt

liittyvät yhteen ja muodostavat opetuksen ja toimintakulttuurin perustan. Tämän vuoksi opetussuunni-

telman perusteet sisältävät tavoitteita ja sisältöjä koskevien määräysten lisäksi niiden ymmärtämistä

avaavaa tekstiä. Perusteasiakirja sisältää tarpeellisilta osin myös viittauksia lainsäädäntöön, johon pe-

rusteissa määrättävät asiat perustuvat.

Paikallinen opetussuunnitelma on tärkeä osa ohjausjärjestelmää. Sillä on keskeinen merkitys sekä

valtakunnallisten tavoitteiden että paikallisesti tärkeänä pidettyjen tavoitteiden ja tehtävien ilmentä-

misessä ja toteuttamisessa. Paikallinen opetussuunnitelma luo yhteisen perustan ja suunnan päivittäi-

selle koulutyölle. Se on strateginen ja pedagoginen työkalu, joka linjaa opetuksen järjestäjän toimintaa

sekä koulujen työtä. Opetussuunnitelma liittää koulujen toiminnan muuhun paikalliseen toimintaan las-

ten ja nuorten hyvinvoinnin ja oppimisen edistämiseksi.

1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat periaatteet

Opetuksen järjestäjällä on vastuu paikallisen opetussuunnitelman laadinnasta ja kehittämisestä3. Ope-

tussuunnitelmassa päätetään perusopetuksen kasvatustyön, opetuksen, oppimisen arvioinnin ja tuen,

ohjauksen ja oppilashuollon, kodin ja koulun yhteistyön sekä muun toiminnan järjestämisestä ja toteut-

tamisesta. Siinä täydennetään ja painotetaan opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä tavoitteita,

toimintaa ohjaavia linjauksia, keskeisiä sisältöjä ja muita opetuksen järjestämiseen liittyviä seikkoja pai-

kallisesta näkökulmasta. Opetuksen järjestäjä ottaa opetussuunnitelmaa laatiessaan huomioon oppilai-

den tarpeet, paikalliset erityispiirteet sekä itsearvioinnin ja kehittämistyön tulokset.

Opetussuunnitelman tehtävänä on edistää opetuksen laadun jatkuvaa kehittämistä ja vahvistaa kou-

lutuksellista jatkumoa. Se luo perustan esiopetuksesta perusopetukseen ja perusopetuksesta

1 Perusopetuslaki (628/1998), perusopetusasetus (852/1998), valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tar-koitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta (422/2012) ja valtioneuvoston asetus perusopetusasetuksen muuttamisesta (423/2012) 2 Perusopetuslaki 14 § 2 mom. ja valtioneuvoston asetus (422/2012) 13 § 3 Perusopetuslaki 15 § 1 mom.

12

seuraavaan koulutusvaiheeseen siirtymiselle. Laadinnassa otetaan huomioon muut paikalliset suunni-

telmat kuten

- mahdollinen varhaiskasvatuksen suunnitelma

- esiopetuksen opetussuunnitelma

- mahdollinen perusopetukseen valmistavan opetuksen suunnitelma

- mahdollinen aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnitelma

- lastensuojelulain mukainen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma4

- yhdenvertaisuuslain mukainen yhdenvertaisuussuunnitelma5

- mahdollinen kestävän kehityksen tai kulttuurikasvatuksen suunnitelma sekä muut opetuksen jär-

jestäjän tekemät, erityisesti koulutusta, lapsia, nuoria ja perheitä koskevat suunnitelmat ja pää-

tökset.

Opetuksen järjestäjä hyväksyy opetussuunnitelman erikseen suomenkielistä, ruotsinkielistä, saamen-

kielistä sekä tarvittaessa muulla kielellä annettavaa opetusta varten6. Paikallinen opetussuunnitelma

voidaan laatia kaikille saman opetuksen järjestäjän kouluille yhteisenä tai siten, että suunnitelma sisäl-

tää opetuksen järjestäjän yhteisiä sekä useamman koulun yhteisiä ja/tai koulukohtaisia osioita. Päätök-

set laatimistavasta tekee opetuksen järjestäjä. Opetuksen järjestäjät voivat sopia myös järjestäjärajat

ylittävästä yhteistyöstä ja yhteisistä seudullisista opetussuunnitelmalinjauksista.

Opetussuunnitelmaa laadittaessa otetaan huomioon, että opetus voi olla pääosin ainejakoista tai se

voidaan toteuttaa eheytettynä. Eheytettyä opetusta käytettäessä myös opetussuunnitelma voidaan laa-

tia vuosiluokkakokonaisuuksien osalta eheytettynä.

Kaikki oppilaiden yksilölliset suunnitelmat rakennetaan yhteisen opetussuunnitelman varaan7. Lu-

kuvuosisuunnitelmalla täsmennetään, miten opetussuunnitelmaa toteutetaan kussakin koulussa luku-

vuoden aikana. Perusopetusasetus velvoittaa tiedottamaan oppilaille ja näiden huoltajille keskeisistä

lukuvuosisuunnitelmassa päätetyistä asioista8.

Yhteistyö opetussuunnitelman ja lukuvuosisuunnitelman laadinnassa edistää sitoutumista yhteisiin

tavoitteisiin ja lisää opetuksen ja kasvatustyön yhtenäisyyttä. Opetuksen järjestäjä huolehtii opetustoi-

men henkilöstön mahdollisuuksista osallistua yhteistyöhön ja edistää sekä oppiaineiden yhteistyötä

että eri toimijaryhmien välistä monialaista yhteistyötä. Osallistumismahdollisuuksista huolehditaan

riippumatta siitä, mikä suunnitelmien laatimistapa on. Oppilaille tulee lain mukaan järjestää mahdolli-

suus osallistua opetussuunnitelman ja siihen liittyvien suunnitelmien valmisteluun9. On tärkeää, että

myös huoltajat voivat osallistua opetussuunnitelmatyöhön, lukuvuosisuunnitelman valmisteluun sekä

koulun toiminnan suunnitteluun, erityisesti kasvatustavoitteiden, toimintakulttuurin sekä kodin ja kou-

lun yhteistyön osalta. Erityistä huomiota kiinnitetään oppilaiden ja huoltajien kannalta mielekkäisiin ja

monipuolisiin sekä oppilaiden kehitysvaiheen huomioon ottaviin osallistumistapoihin.

Yhteistyö koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa rikastaa koulutyötä ja liittää sen ympäröivän yh-

teisön elämään. Perusopetuslaki velvoittaa laatimaan opetussuunnitelman oppilashuoltoa sekä kodin ja

koulun yhteistyötä koskevilta osin yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä hoitavien

4 Lastensuojelulaki (417/2007) 12 § ja oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 12 § 5 Yhdenvertaisuuslaki (21/2004) 4 § 6 Perusopetuslaki 15 § 1 mom. 7 Perusopetuslaki 16 a §, 17 § ja 17 a § (642/2010) 8 Perusopetusasetus 9 § 9 Perusopetuslaki 47 a § 1 mom. (1267/2013)

13

viranomaisten kanssa10. Yhteistyötä tarvitaan myös muiden hallintokuntien kanssa, jotta kaikkien op-

pilaiden koulunkäynnistä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista voidaan huolehtia. Muidenkin organisaa-

tioiden ja eri asiantuntijoiden kanssa tehtävä yhteistyö parantaa suunnitelmien ja koulutyön laatua.

Oppilaalla on perusopetuslain turvaama oikeus saada kaikkina koulupäivinä opetussuunnitelman

mukaista perusopetusta11. Opetuksen järjestäjä huolehtii tämän oikeuden toteutumisesta, ja jokainen

oppilaiden kanssa työskentelevä toteuttaa opetuksen järjestäjän vahvistamaa opetussuunnitelmaa ja

noudattaa muita työtä ohjaavia normeja.

1.3 Paikallisen opetussuunnitelman arviointi ja kehittäminen

Opetuksen järjestäjän tehtävänä on arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta sekä osallis-

tua toimintansa ulkopuoliseen arviointiin. Arvioinnin tarkoitus on koulutuksen kehittäminen ja oppi-

misen edellytysten parantaminen12. Paikallisen opetussuunnitelman ja lukuvuosisuunnitelman toteu-

tumisen seuranta, säännöllinen arviointi ja kehittäminen ovat osa tätä tehtävää.

Opetuksen järjestäjän ja koulujen itsearvioinnissa voidaan hyödyntää kansallisten arviointien ja ke-

hittämishankkeiden tuloksia sekä perusopetuksen valtakunnallisia laatukriteereitä13. Yhteistyö oppilai-

den, huoltajien ja muiden toimijoiden kanssa edistää avointa ja rakentavaa itsearviointia.

Muutokset opetussuunnitelman perusteissa edellyttävät vastaavien muutosten tekemistä paikalli-

seen opetussuunnitelmaan ja viemistä käytäntöön. Opetuksen järjestäjä voi tarkistaa opetussuunnitel-

maansa ja parantaa sen laatua ja toimivuutta myös paikallisista tarpeista lähtien ja kehittämistyön tu-

loksia hyödyntäen.

1.4 Opetussuunnitelman laadinnasta ja opetusta keskeisesti ohjaavista ratkai-

suista paikallisesti päätetyt asiat

1.4.1 Opetussuunnitelman laatimiseen liittyvät ratkaisut sekä toimintatavat

Oulun normaalikoulun perusopetus toimii yhtenäisenä peruskouluna kolmessa yksikössä: Koskelan ja

Linnanmaan alakoulussa sekä Linnanmaan yläkoulussa. Opetukselle on laadittu yksi yhtenäisen perus-

opetuksen opetussuunnitelma, joka sisältää myös yksikkökohtaisia osia. Lisäksi jokaiselle yksikölle laa-

ditaan opetussuunnitelmaa tarkentava lukuvuosisuunnitelma.

Oulun normaalikoulun opetussuunnitelma on laadittu suomenkielistä opetusta varten. Opetusta

voidaan antaa myös kielirikasteisena opetuksena englannin tai ruotsin kielellä lukuvuosisuunnitel-

massa päätettävällä tavalla.

Oulun normaalikoulun opetussuunnitelma noudattaa opetussuunnitelman perusteiden rakennetta,

ja se sisältää lisäksi paikallisesti päätettävät asiat. Opetussuunnitelma on laadittu siten, että se on käy-

tännön työkalu opetuksessa ja opetusharjoittelussa. Se julkaistaan Oulun normaalikoulun kotisivulla.

Opetussuunnitelman luvuista 1–12 on myös tämä painettu versio.

Koulun henkilöstö, oppilaat, huoltajat ja muut koulun yhteistyötahot ovat osallistuneet opetussuun-

nitelman laatimiseen opetussuunnitelman perusteiden määrittämien periaatteiden mukaisesti. Viite-

ryhmille on opetussuunnitelman laadintavaiheessa järjestetty erilaisia tilaisuuksia, kuten

10 Perusopetuslaki 15 § 2 mom. (477/2003) 11 Perusopetuslaki 30 § 1 mom. (642/2010) 12 Perusopetuslaki 21 § 1 ja 2 mom. (1296/2013) 13 Perusopetuksen laatukriteerit, opetus- ja kulttuuriministeriö 2012

14

vanhempainiltoja ja suunnittelupäiviä sekä sähköisiä kyselyitä. Samalla tavoin toimitaan opetussuunni-

telman arviointi- ja kehitysvaiheissa.

Yhtenäisen perusopetuksen opetussuunnitelma on laadittu eri yksiköiden opettajien yhteistyönä, ja

yhtenäisyys huomioidaan yksiköiden toimintakulttuurin kehittämisessä. Oppilaille esimerkiksi järjes-

tetään yhteistä toimintaa ja henkilöstö työskentelee joustavasti eri yksiköissä.

Opetussuunnitelmaa on valmisteltu yhteistyössä Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan,

Oulun kaupungin, Oulun seudun kuntien, Oulussa toimivien yksityisten opetuksen järjestäjien perus-

koulujen ja harjoittelukouluverkoston kanssa. Yhteistyön muotoja ovat jatkuva, vastavuoroinen tiedot-

taminen, yhteinen suunnittelu ja koulutus.

Harjoittelukouluna Oulun normaalikoululla on kolme perustehtävää: opetuksen järjestäminen,

opettajankoulutukseen liittyvän opetusharjoittelun järjestäminen sekä tutkimus-, kokeilu- ja kehittä-

mistoiminta. Lisäksi harjoittelukoulussa voidaan järjestää esiopetusta ja opettajien täydennyskoulu-

tusta. Opetussuunnitelma on laadittu nämä tehtävät huomioiden. Kehittämistyön tuloksia sovelletaan

opetussuunnitelman laatimisessa, toteutuksessa, arvioinnissa ja päivittämisessä.

Opetussuunnitelmaa täydentävät ja toteuttavat lukuvuosisuunnitelma, perusopetuksen valmista-

van opetuksen opetussuunnitelma, tietostrategia, kriisisuunnitelma, pelastussuunnitelma, yhdenvertai-

suus- ja tasa-arvosuunnitelma, päihteiden vastainen toimintamalli, koulun järjestyssäännöt sekä

Unesco- ja YK-koulutoi-minnan suunnitelmat.

Myös oppilashuoltosuunnitelmat ovat osa Oulun normaalikoulun opetussuunnitelmaa. Niitä valmis-

telemassa ovat koulun henkilöstön lisäksi Oulun kaupungin oppilashuoltohenkilöstö.

1.4.2 Opetussuunnitelman arviointiin ja kehittämiseen liittyvät ratkaisut sekä toimintatavat

Opetussuunnitelman arviointityötä ohjaavat perusopetuksen arvoperusta ja oppimiskäsitys sekä Oulun

normaalikoulun toiminta-ajatus. Oulun normaalikoulun opetussuunnitelma pyrkii edistämään opetus-

suunnitelman perusteissa kuvatun arvoperustan ja oppimiskäsityksen toteutumista koulun toiminta-

kulttuurissa. Arvioinnilla selvitetään opetussuunnitelman toteutumista ja kehittämistarpeita.

Arviointiin osallistuvat koulun henkilökunta, oppilaat, huoltajat, sidosryhmät ja mahdolliset ulko-

puoliset tahot. Sen tehtävänä on kehittää

- opetus- ja kasvatustoimintaa

- kouluyhteisön toimintaa oppivana yhteisönä

- oppimisympäristöä

- koulun ja sidosryhmien yhteistoimintaa.

Oulun normaalikoulun arviointiin ja kehittämiseen liittyvät ratkaisut ja toimintatavat kuvataan tarkemmin

erillisessä arviointisuunnitelmassa, joka on erillisessä Oulun normaalikoulun opetussuunnitelmaa täydentä-

vät suunnitelmat -kansiossa. Arviointia suoritetaan sekä kaikkien kolmen yksikön että koko normaalikoulun

tasolla. Arvioinnissa käytetään monipuolisia menetelmiä, joilla turvataan kaikkien kouluyhteisön jäsenten

osallistumismahdollisuus koulun kehittämiseen.

Opetuksen järjestäjä, Oulun yliopisto, organisoi arviointeja, jotka liittyvät esimerkiksi henkilöstön työhy-

vinvointiin. Taloudellisia resursseja arvioidaan yliopiston käymissä tulosneuvotteluissa.

Kouluyhteisöä voi arvioida myös koulun ulkopuolinen taho. Tällaisilla arvioinneilla pyritään saa-

maan mahdollisimman objektiivinen ja kattava asiantuntija-arvio koulun toiminnasta. Tämän tyyppisiä

arviointeja ovat esimerkiksi KiVa-koulu-kysely, hyvinvointiprofiili ja valtakunnallisesti organisoitu ope-

tusharjoittelukysely.

15

Erilaisia arviointituloksia käsitellään johtoryhmässä, oppilashuoltotyön ohjausryhmässä, opetta-

jainkokouksissa, johtokunnan kokouksissa, vanhempainilloissa, oppilaskunnan kokouksissa ja muissa

tarpeelliseksi katsotuissa tilaisuuksissa. Käsittelyjen pohjalta suunnitellaan, kuinka toimintaa voidaan

kehittää. Arviointeja hyödynnetään myös oppilaiden ja opettajien välisissä yhteissuunnitteluissa.

1.4.3 Opetussuunnitelman järjestämiseen liittyvät ratkaisut

1.4.3.1 Opetussuunnitelman rakenteen pääperiaatteet

Oulun normaalikoulun opetus järjestetään pääsääntöisesti vuosiluokittain etenevänä. Opetusta voidaan

järjestää myös yhdysluokkaopetuksena. Oppilaiden henkilökohtaisiin opinto-ohjelmiin perustuva vuo-

siluokkiin sitomaton opetus on myös mahdollista.

Opetus organisoidaan pääosin ainejakoisena. Opetusta voidaan järjestää myös joko kokonaan tai

osin eheytettynä. Opetuksen eheytyksessä huomioidaan erityisesti opetussuunnitelmien perusteiden

laaja-alaisen osaamisen tavoitteet. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteutuksessa pidetään tär-

keänä riittävän pitkäkestoisia kokonaisuuksia, jotka liittyvät oppilaiden kokemusmaailmoihin ja avar-

tavat niitä. Vuosiluokkien 1–6 ja 7–9 monialaisten opintojen toteutustavat on kuvattu tarkemmin lu-

vussa 4.5.4.

Oulun normaalikoulun opetuksessa ei ole erityisiä painotuksia, jotka vaikuttaisivat tuntijakoon.

Opetuksessa kuitenkin huomioidaan yliopistoyhteys, YK- ja Unesco-koulu-status sekä kulloisetkin tut-

kimus-, kokeilu- ja kehittämishankkeiden painotukset.

Opetuksen järjestämiseen liittyvää yhteistyötä tehdään monissa kohdissa. Perusopetuksen siirty-

mävaiheissa yhteistyö on erityisen tiivistä, jolloin siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen suunni-

tellaan yhdessä alueen päiväkotien kanssa. Nivelvaiheen kuudennelta seitsemännelle luokalle suunnit-

televat luokan-, aineen- ja erityisopettajat yhteistyössä. Tässä nivelvaiheessa tehdään yhteistyötä nor-

maalikoulun sisällä ja niiden Oulun kaupungin koulujen kanssa, joista normaalikouluun tulee oppilaita

seitsemännelle luokalle tai Koskelan yksiköstä vastaavasti siirtyy oppilaita kaupungin koulujen seitse-

mänsille luokille.

1.4.3.2 Tuntijako

Oulun normaalikoulun perusopetuksen kokonaistuntimäärä on 226 tuntia, joka on 4 tuntia enemmän

kuin valtioneuvoston asetuksen määrittämä minimituntimäärä. Minimin ylittävät tunnit on sijoitettu

varhennettuun englannin kielen opetukseen 2. luokalla, ruotsin kieleen 9. luokalla, elämäntaitokasva-

tukseen 8. ja 9. luokalla sekä monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin luokilla 7–9. Seuraavalla sivulla ole-

vassa taulukossa esitetään vuosiviikkotuntien jakautuminen oppiaineittain. Taulukossa mainitut taide-

ja taitoaineiden valinnaiset tunnit luokilla 3–6 (6 tuntia) ovat 2 musiikin tuntia, 1 kuvataiteen tunti ja 3

käsityön tuntia. Vuosiluokilla 7–9 on (5 tuntia) 1 valinnainen tunti sijoitettu käsityöhön ja 4 valinnaisiin

aineisiin.

16

Taulukko 1. Oulun normaalikoulun perusopetuksen tuntijako

Oulun normaalikoulu, perusopetuksen tuntijako

Oppilas valitsee 5–6 luokilla 2h+2h joko MU, KU, KS, LI tai A2-kieli OPPIAINE/LUOKAT 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Yhteensä

Äidinkieli 7 7 5 5 4 4 3 3 4 42 Vähintään nivelessä 14

18 10 42

A1-kieli, 1.vieras kieli 1 2 2 2 2 2 2 3 16 Vähintään nivelessä 9 7 16

B1-kieli, toinen kotimainen 2 1 2 2 7 Vähintään nivelessä 2 4 6

Matematiikka 3 3 4 4 4 3 3 4 4 32 Vähintään nivelessä 6

15 11 32

Ympäristöoppi 2 2 2 3 3 2 14 Vähintään nivelessä 4

10 14

Biologia ja maantieto 2 2 3 7 Vähintään nivelessä 7 7 Fysiikka ja kemia 2 2 3 7 Vähintään nivelessä 7 7 Terveystieto 1 1 1 3 Vähintään nivelessä 3 3

Uskonto/ET 1 1 1 1 1 2 1 1 1 10 Vähintään nivelessä 2

5 3 10

Historia ja yhteiskuntaoppi 1 2 2 2 2 3 12 Vähintään nivelessä 5 7 12 Musiikki 1 1 2 2 1 1 2 10 Vähintään nivelessä 2

4 2 8

Kuvataide 1 1 2 1 2 1 2 10 Vähintään nivelessä 2

5 2 9

Käsityö 2 2 2 2 2 2 3 15 Vähintään nivelessä 4

5 2 11

Liikunta 2 2 2 3 2 2 2 3 2 20 Vähintään nivelessä 4

9 7 20

Taito- ja taideaineiden valinn. 6 5 11 Vähintään nivelessä 6 5 11

Kotitalous 3 3 Vähintään nivelessä 3 3

Oppilaanohjaus (sis. ETK 1 vvt) 1 1 1 3 Vähintään nivelessä 2 2

Valinnaiset aineet 2 2 6 4 14 Vähintään nivelessä 9 9 A2-kieli, vapaaehtoinen kieli 2 2 2 3 3 12 Vähintään nivelessä 12 12 Monialaiset oppimiskok. yht. 1 vvt 1 1 1/3 vvt/luokka-aste 7–9 luokilla Oppilaan tuntimäärä 19 20 22 24 25 25 30 30 31 226 VN 19 19 22 24 25 25 29 29 30 222

A2-oppilailla 25/27 25/27 32 30 32

17

1.4.3.3 Kieliohjelma

Oulun normaalikoulun kieliohjelmaan kuuluvat A1-, A2-, B1- ja B2-kielet. Vanhempia ja oppilaita infor-

moidaan kielten valintamahdollisuuksista perusteellisesti ja riittävän aikaisin. Informaatiossa koroste-

taan sitoutumista kielenopiskeluun myös ylemmillä luokilla.

A2-kielen opiskelija voi 5. ja 6. luokalla valita, sisältyykö kieli valinnaisiin opintoihin vai ovatko tun-

nit ylimääräisiä. 7. luokalla A2-kielen tunnit ovat oppilaalle ylimääräisiä. 8. ja 9. luokalla A2-kielestä lue-

taan kummallakin luokalla kaksi vuosiviikkotuntia valinnaisiin aineisiin ja yksi viikkotunti on ylimää-

räinen. A2-kielen opiskelu jatkuu perusopetuksen loppuun asti. A2-kielen opetuksessa voidaan tarvit-

taessa tehdä yhteistyötä Oulun kaupungin koulujen kanssa A2-kielen opetuksen aloittamiseksi.

Oppi-määrä

Kieli Aloitusvuosi Muuta

A1-kieli englanti 2. luokka yhteinen oppiaine

A2-kieli ranska, saksa tai jokin muu kieli

5. luokka valinnainen tai ylimää-räinen oppiaine, minimioppilasmäärä 12

B1-kieli ruotsi 6. luokka yhteinen oppiaine

B2-kieli ranska, saksa tai jokin muu kieli

8. luokka valinnainen oppiaine, minimioppilasmäärä 12

Taulukko 2. Oulun normaalikoulun kieliohjelma

1.4.3.4 Valinnaiset opinnot

Tuntijaon mukaisiksi valinnaisiksi aineiksi oppilas valitsee kaksi vuosiviikkotuntia viidennellä ja kaksi

vuosiviikkotuntia kuudennella luokalla liikuntaa, musiikkia, käsityötä tai kuvataidetta. Oppilas voi valita

myös A2-kielen joko valinnaisena tai ylimääräisenä aineena. Ylimääräisenä aineena A2-kieli lisää oppi-

laan viikkotuntimäärää kahdella tunnilla, koska hän tässä tapauksessa opiskelee myös jotain valinnais-

ainetta. Oppilas voi siis valita, ovatko A2-kielen tunnit ylimääräisiä tunteja vai luetaanko ne valinnaisten

aineiden tunteihin. A2-kieli valitaan perusopetuksen loppuun asti.

Kahdeksannella ja yhdeksännellä luokalla oppilaalla on yhteensä kymmenen vuosiviikkotuntia va-

linnaisia opintoja. Näistä neljä on taide- ja taitoaineiden valinnaisia tunteja: kaksi tuntia kahdeksannella

ja kaksi tuntia yhdeksännellä luokalla. Näiden lisäksi oppilaalla on muita valinnaisia aineita kahdeksan-

nella luokalla neljä tuntia ja yhdeksännellä luokalla kaksi tuntia. A2-kielen tunnit luetaan mukaan valin-

naisiin aineisiin. Luvussa 12.4 kuvataan valinnaisten aineiden toteutustapa.

1.4.3.5 Oppilashuolto ja oppilaanohjaus

Oppilaan saamaa oppilashuollollista ohjausta kuvataan oppilashuoltosuunnitelmassa, joka tehdään

vuosittain. Oppilaanohjauksen järjestämisessä on jokaisella opettajalla vastuu: hänen tehtävänsä on oh-

jata oppilasta koulunkäynnissä, eri oppiaineiden opiskelussa sekä tilanteissa, joissa oppilas tarvitsee

pedagogista tai oppilashuollollista tukea. Ohjauksen tavoitteena on, että tukea tarvitsevan oppilaan it-

seluottamus, itsearviointi ja oppimaan oppimisen taidot sekä kyky suunnitella tulevaisuuttaan vahvis-

tuvat.

Oppilaanohjausta on puoli vuosiviikkotuntia 7. ja 8. luokilla ja yksi vuosiviikkotunti 9. luokalla. Työ-

elämääntutustumisjaksoja on seitsemännellä luokalla yksi päivä, kahdeksannella luokalla kolme päivää

18

ja yhdeksännellä luokalla viisi päivää. TET-jaksot järjestetään yhteistyössä Oulun kaupungin koulujen

kanssa.

19

LUKU 2 PERUSOPETUS YLEISSIVISTYKSEN PERUSTANA

Perusopetus luo perustan oppilaiden yleissivistykselle. Kunta on velvollinen järjestämään perusope-

tusta alueellaan asuville oppivelvollisuusikäisille14. Perusopetuksen järjestämistä ohjaavat velvoitteet

nousevat perustuslaista, perusopetuslaista ja -asetuksesta, valtioneuvoston asetuksista sekä opetus-

suunnitelman perusteista. Opetuksen järjestämisessä otetaan huomioon myös velvoitteet, jotka tulevat

muusta lainsäädännöstä sekä kansainvälisistä sopimuksista, joihin Suomi on sitoutunut. Perusopetus

rakentuu yhteiselle arvoperustalle ja käsitykselle oppimisesta.

2.1 Opetuksen järjestämistä ohjaavat velvoitteet

Perusopetuksessa noudatetaan valtakunnallisesti yhtenäisiä perusteita siten kuin perusopetuslaissa

säädetään. Opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää

oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Opetuksen tulee olla yhteistyössä kotien kanssa.15

Oppilaalla on oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää

oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä16. Opetusryhmät muodostetaan siten,

että opetuksessa voidaan saavuttaa opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet17. Oppilaalla on oikeus

saada maksutta opetus ja sen edellyttämät oppikirjat ja muu oppimateriaali, työvälineet ja työaineet.

Lisäksi oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä oppilashuolto sekä

laissa määritellyt opintososiaaliset edut ja palvelut18. Oppilashuollon järjestämistä ohjaa oppilas- ja

opiskelijahuoltolaki19. Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön20. Oppi-

laalle on annettava jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty, täysipainoinen, maksuton

ateria. Ruokailutilanteen on oltava ohjattu.21

Suomen perustuslain ja yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta

asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskon-

non, vakaumuksen, mielipiteen, seksuaalisen suuntautumisen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun

henkilöön liittyvän syyn perusteella22. Tasa-arvolaki velvoittaa kaikkia oppilaitoksia huolehtimaan siitä,

että ihmisillä on sukupuoleen katsomatta samat mahdollisuudet koulutukseen. Opetuksen ja opetusai-

neistojen tulee tukea tasa-arvolain toteutumista.23

Opetuksen järjestämisessä otetaan lisäksi huomioon opetushenkilöstön määrään ja kelpoisuuteen

liittyvät säännökset sekä muun muassa turvallisuuteen ja työsuojeluun liittyvät säännökset, henkilötie-

tojen käyttöä, julkisuutta ja yksityisyyden suojaa koskevat säännökset, tekijänoikeussäännökset sekä

lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämistä ohjaavat määräykset.

YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus muodostaa historiallisen ja eettisen perustulkin-

nan ihmisoikeuksien merkittävyydestä 24 . Suomi on sitoutunut useisiin kansainvälisiin

14 Perusopetuslaki 4 § 1 mom. 15 Perusopetuslaki 3 § 2 ja 3 mom. 16 Perusopetuslaki 30 § 1 mom. (642/2010) 17 Perusopetuslaki 30 § 2 mom. 18 Perusopetuslaki 31 § 1 mom. (477/2003) 19 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 20 Perusopetuslaki 29 § 1 mom. 21 Perusopetuslaki 31 § 2 mom. 22 Suomen perustuslaki (731/1999) 6 § 2 mom. ja yhdenvertaisuuslaki 6 § 1 mom. 23 Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986) 5 § 24 YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus 1948

20

ihmisoikeussopimuksiin, jotka edellyttävät jokaisen lapsen oppimisesta ja hyvinvoinnista huolehti-

mista. Näistä keskeisiä ovat Lapsen oikeuksien sopimus, Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oi-

keuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus eli ns. TSS-sopimus, Euroopan ihmisoikeuksien sopimus

sekä Vammaisten henkilöiden oikeuksien sopimus25. Saamelaisten oikeuksien turvaamiseksi otetaan li-

säksi huomioon YK:n julistus alkuperäiskansojen oikeuksista26.

YK:n lapsen oikeuksien sopimus antaa perusopetukselle oikeudellisen perustan. Sopimuksen mu-

kaan lasten kanssa ja lasten hyväksi työskenteleviä velvoittavat sopimuksen yleisperiaatteet, jotka ovat

yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys, lapsen edun ensisijaisuus, lapsen oikeus suojeluun, huolenpitoon ja

kehittymiseen sekä lapsen oikeus ilmaista näkemyksensä ja tulla kuulluksi ja lapsen näkemysten kun-

nioittaminen. Sopimuksen mukaan jokaisella lapsella on oikeus hyvään elämään sekä yksilölliseen, ruu-

miilliseen, henkiseen, hengelliseen, moraaliseen ja sosiaaliseen kehittymiseen.

2.2 Perusopetuksen arvoperusta

Oppilaan ainutlaatuisuus ja oikeus hyvään opetukseen

Perusopetus perustuu käsitykseen lapsuuden itseisarvoisesta merkityksestä. Jokainen oppilas on ainut-

laatuinen ja arvokas juuri sellaisena kuin hän on. Jokaisella on oikeus kasvaa täyteen mittaansa ihmisenä

ja yhteiskunnan jäsenenä. Tässä oppilas tarvitsee kannustusta ja yksilöllistä tukea sekä kokemusta siitä,

että kouluyhteisössä häntä kuunnellaan ja arvostetaan ja että hänen oppimisestaan ja hyvinvoinnistaan

välitetään. Yhtä tärkeä on kokemus osallisuudesta ja siitä, että voi yhdessä toisten kanssa rakentaa yh-

teisönsä toimintaa ja hyvinvointia.

Jokaisella oppilaalla on oikeus hyvään opetukseen ja onnistumiseen koulutyössä. Oppiessaan oppi-

las rakentaa identiteettiään, ihmiskäsitystään, maailmankuvaansa ja -katsomustaan sekä paikkaansa

maailmassa. Samalla hän luo suhdetta itseensä, toisiin ihmisiin, yhteiskuntaan, luontoon ja eri kulttuu-

reihin. Oppimisesta syrjäytyminen merkitsee sivistyksellisten oikeuksien toteutumatta jäämistä ja on

uhka terveelle kasvulle ja kehitykselle. Perusopetus luo edellytyksiä elinikäiselle oppimiselle, joka on

erottamaton osa hyvän elämän rakentamista.

Arvokasvatuksen merkitys korostuu maailmassa, jossa monimediainen tiedonvälitys, globaalit tie-

toverkot, sosiaalinen media ja vertaissuhteet muokkaavat lasten ja nuorten arvomaailmaa. Arvokeskus-

telu oppilaiden kanssa ohjaa oppilaita tunnistamaan ja nimeämään kohtaamiaan arvoja ja arvostuksia

sekä pohtimaan niitä myös kriittisesti. Oppilaita tuetaan rakentamaan omaa arvoperustaansa. Koulun

ja kotien yhteinen arvopohdinta ja siihen perustuva yhteistyö luovat turvallisuutta ja edistävät oppilai-

den kokonaisvaltaista hyvinvointia. Henkilöstön avoin ja kunnioittava suhtautuminen kotien erilaisiin

uskontoihin, katsomuksiin, perinteisiin ja kasvatusnäkemyksiin on rakentavan vuorovaikutuksen pe-

rusta.

25 YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista SopS 59-60/1991, TSS-sopimus SopS 6/1976, Euroopan ihmisoikeusso-pimus SopS 85-86/1998 ja YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista 2007 26 YK:n julistus alkuperäiskansojen oikeuksista 2007

21

Ihmisyys, sivistys, tasa-arvo ja demokratia

Perusopetus tukee oppilaan kasvua ihmisyyteen, jota kuvaa pyrkimys totuuteen, hyvyyteen ja kauneu-

teen sekä oikeudenmukaisuuteen ja rauhaan. Ihmisyyteen kasvussa jännitteet pyrkimysten ja vallitse-

van todellisuuden välillä ovat väistämättömiä. Sivistykseen kuuluu taito käsitellä näitä ristiriitoja eetti-

sesti ja myötätuntoisesti sekä rohkeus puolustaa hyvää. Sivistys merkitsee yksilöiden ja yhteisöjen tai-

toa tehdä ratkaisuja eettisen pohdinnan, toisen asemaan asettumisen ja tietoon perustuvan harkinnan

perusteella. Eettisyyden ja esteettisyyden näkökulmat ohjaavat pohtimaan, mikä elämässä on arvo-

kasta. Sivistys ilmenee tavassa suhtautua itseen, muihin ihmisiin, ympäristöön ja tietoon sekä tavassa ja

tahdossa toimia. Sivistynyt ihminen pyrkii toimimaan oikein, itseään, toisia ihmisiä ja ympäristöä ar-

vostaen. Hän osaa käyttää tietoa kriittisesti. Sivistykseen kuuluu myös pyrkimys itsesäätelyyn ja vas-

tuunottoon omasta kehittymisestä ja hyvinvoinnista.

Perusopetus rakentuu elämän ja ihmisoikeuksien kunnioittamiselle. Se ohjaa niiden puolustamiseen

ja ihmisarvon loukkaamattomuuteen. Perusopetus edistää hyvinvointia, demokratiaa ja aktiivista toi-

mijuutta kansalaisyhteiskunnassa. Tasa-arvon tavoite ja laaja yhdenvertaisuusperiaate ohjaavat perus-

opetuksen kehittämistä. Opetus edistää osaltaan taloudellista, sosiaalista, alueellista ja sukupuolten

tasa-arvoa. Opetus on oppilaita uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttama-

tonta. Koulua ja opetusta ei saa käyttää kaupallisen vaikuttamisen kanavana.

Kulttuurinen moninaisuus rikkautena

Perusopetus rakentuu moninaiselle suomalaiselle kulttuuriperinnölle. Se on muodostunut ja muotou-

tuu eri kulttuureiden vuorovaikutuksessa. Opetus tukee oppilaiden oman kulttuuri-identiteetin raken-

tumista ja kasvua aktiivisiksi toimijoiksi omassa kulttuurissaan ja yhteisössään sekä kiinnostusta muita

kulttuureita kohtaan. Samalla opetus vahvistaa luovuutta ja kulttuurisen moninaisuuden kunnioitusta,

edistää vuorovaikutusta kulttuurien sisällä ja niiden välillä ja luo siten pohjaa kulttuurisesti kestävälle

kehitykselle.

Eri kulttuuri- ja kielitaustoista tulevat ihmiset kohtaavat toisensa perusopetuksessa ja tutustuvat

monenlaisiin tapoihin, yhteisöllisiin käytäntöihin ja katsomuksiin. Asioita opitaan näkemään toisten

elämäntilanteista ja olosuhteista käsin. Oppiminen yhdessä yli kieli-, kulttuuri-, uskonto- ja katsomus-

rajojen luo edellytyksiä aidolle vuorovaikutukselle ja yhteisöllisyydelle. Perusopetus antaa perustan ih-

misoikeuksia kunnioittavaan maailmankansalaisuuteen ja rohkaisee toimimaan myönteisten muutos-

ten puolesta.

Kestävän elämäntavan välttämättömyys

Ihminen on osa luontoa ja täysin riippuvainen ekosysteemien elinvoimaisuudesta. Tämän ymmärtämi-

nen on keskeistä ihmisenä kasvussa. Perusopetuksessa tunnistetaan kestävän kehityksen ja ekososiaa-

lisen sivistyksen välttämättömyys, toimitaan sen mukaisesti ja ohjataan oppilaita kestävän elämäntavan

omaksumiseen. Kestävän kehityksen ja elämäntavan ulottuvuudet ovat ekologinen ja taloudellinen sekä

sosiaalinen ja kulttuurinen. Ekososiaalisen sivistyksen johtoajatuksena on luoda elämäntapaa ja kult-

tuuria, joka vaalii ihmisarvon loukkaamattomuutta, ekosysteemien monimuotoisuutta ja uusiutumisky-

kyä sekä samalla rakentaa osaamispohjaa luonnonvarojen kestävälle käytölle perustuvalle kiertotalou-

delle. Ekososiaalinen sivistys merkitsee ymmärrystä erityisesti ilmastonmuutoksen vakavuudesta sekä

pyrkimystä toimia kestävästi.

22

Ihminen kehittää ja käyttää teknologiaa sekä tekee teknologiaa koskevia päätöksiä arvojensa poh-

jalta. Hänellä on vastuu teknologian ohjaamisesta suuntaan, joka varmistaa ihmisen ja luonnon tulevai-

suuden. Perusopetuksessa pohditaan kulutus- ja tuotantotavoissa ilmeneviä ristiriitoja suhteessa kes-

tävään tulevaisuuteen sekä etsitään ja toteutetaan yhteistoimin ja pitkäjänteisesti elämäntapaamme

korjaavia ratkaisuja. Oppilaita ohjataan tuntemaan myös kehitykseen vaikuttavia yhteiskunnallisia ra-

kenteita ja ratkaisuja ja vaikuttamaan niihin. Perusopetus avaa näköalaa sukupolvien yli ulottuvaan glo-

baaliin vastuuseen.

2.3 Oppimiskäsitys

Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppilas on ak-

tiivinen toimija. Hän oppii asettamaan tavoitteita ja ratkaisemaan ongelmia sekä itsenäisesti että yh-

dessä muiden kanssa. Oppiminen on erottamaton osa yksilön ihmisenä kasvua ja yhteisön hyvän elämän

rakentamista. Kieli, kehollisuus ja eri aistien käyttö ovat ajattelun ja oppimisen kannalta olennaisia. Uu-

sien tietojen ja taitojen oppimisen rinnalla oppilas oppii reflektoimaan oppimistaan, kokemuksiaan ja

tunteitaan. Myönteiset tunnekokemukset, oppimisen ilo ja uutta luova toiminta edistävät oppimista ja

innostavat kehittämään omaa osaamista.

Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa toisten oppilaiden, opettajien ja muiden aikuisten sekä eri

yhteisöjen ja oppimisympäristöjen kanssa. Se on yksin ja yhdessä tekemistä, ajattelemista, suunnittelua,

tutkimista ja näiden prosessien monipuolista arvioimista. Siksi oppimisprosessissa on olennaista oppi-

laiden tahto ja kehittyvä taito toimia ja oppia yhdessä. Oppilaita ohjataan myös ottamaan huomioon

toimintansa seuraukset ja vaikutukset muihin ihmisiin ja ympäristöön. Yhdessä oppiminen edistää op-

pilaiden luovan ja kriittisen ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja sekä kykyä ymmärtää erilaisia näkö-

kulmia. Se myös tukee oppilaiden kiinnostuksen kohteiden laajentumista. Oppiminen on monimuotoista

ja sidoksissa opittavaan asiaan, aikaan ja paikkaan.

Oppimaan oppimisen taitojen kehittyminen on perusta tavoitteelliselle ja elinikäiselle oppimiselle.

Siksi oppilasta ohjataan tiedostamaan omat tapansa oppia ja käyttämään tätä tietoa oppimisensa edis-

tämiseen. Oppimisprosessistaan tietoinen ja vastuullinen oppilas oppii toimimaan yhä itseohjautuvam-

min. Oppimisprosessin aikana hän oppii työskentely- ja ajattelutaitoja sekä ennakoimaan ja suunnitte-

lemaan oppimisen eri vaiheita. Jotta oppilas voisi oppia uusia käsitteitä ja syventää ymmärrystä opitta-

vista asioista, häntä ohjataan liittämään opittavat asiat ja uudet käsitteet aikaisemmin oppimaansa. Tie-

tojen ja taitojen oppiminen on kumuloituvaa ja se vaatii usein pitkäaikaista ja sinnikästä harjoittelua.

Oppilaan kiinnostuksen kohteet, arvostukset, työskentelytavat ja tunteet sekä kokemukset ja käsi-

tykset itsestä oppijana ohjaavat oppimisprosessia ja motivaatiota. Oppilaan minäkuva sekä pystyvyy-

den tunne ja itsetunto vaikuttavat siihen, millaisia tavoitteita oppilas asettaa toiminnalleen. Oppimis-

prosessin aikana saatava rohkaiseva ohjaus vahvistaa oppilaan luottamusta omiin mahdollisuuksiinsa.

Monipuolisen myönteisen ja realistisen palautteen antaminen ja saaminen ovat keskeinen osa sekä op-

pimista tukevaa että kiinnostuksen kohteita laajentavaa vuorovaikutusta.

23

2.4 Arvoperustasta ja oppimiskäsityksestä paikallisesti päätetyt a