pidä lappi siistinä ry:n ympäristöseminaari 2016

28
RESURSSITEHOKAS KIERTOTALOUS Esimerkkinä globaali ruoantuotanto Riskien tunnistus ja tunnustus Marianne Juntunen, kemian opettaja, FT

Upload: mkjuntun

Post on 16-Apr-2017

150 views

Category:

Environment


3 download

TRANSCRIPT

Page 1: Pidä Lappi Siistinä ry:n Ympäristöseminaari 2016

RESURSSITEHOKASKIERTOTALOUSEsimerkkinä globaali ruoantuotantoRiskien tunnistus ja tunnustus

Marianne Juntunen, kemian opettaja, FT

Page 2: Pidä Lappi Siistinä ry:n Ympäristöseminaari 2016

VUOTEEN 2030 MENNESSÄ TARVITAAN… 50 % enemmän ruokaa 45 % enemmän energiaa 30 % enemmän makeaa vettä (Suomen biotalousstrategia,

TEM, 2014)

Kiertotalouden malleja ja biotalousteknologiaa kehitellään kiivaasti (tai hitaasti)

Kuinka kauan meillä on aikaa ennen kuin ekosysteemit romahtavat?

Page 3: Pidä Lappi Siistinä ry:n Ympäristöseminaari 2016

RUOANTUOTANTO RIIPPUU BIOKAPASITEETISTA JA PANOKSISTA viljava maa makea vesi lannoitteet

polttoaineet sähkö pakkausmateriaalit

Global Footprint Network (2014): Vihreällä näkyvät maat, joiden biokapasiteetti on suurempi kuin maan ekologinen jalanjälki. Suomi ympyröity.

Page 4: Pidä Lappi Siistinä ry:n Ympäristöseminaari 2016

Globaalihehtaari asukasta kohden = vesi- ja maa-alan keskimääräinen biologinen tuotantokapasiteetti.

Page 5: Pidä Lappi Siistinä ry:n Ympäristöseminaari 2016

MAAILMASSA POSITIIVINEN BIOKAPASITEETTI ON MUUTTUNUT NEGATIIVISEKSI

Koko maailma

Page 6: Pidä Lappi Siistinä ry:n Ympäristöseminaari 2016

PANOKSISTA TUOTOKSIA viljava maa makea vesi lannoitteet

polttoaineet sähkö

ruoka ihmisille ruoka eläimille kiinteät biojätteet lietteet (N, P…) kaasut (CO2, CH4,

N2O)

Tarkastellaanpa asiaa maailman tilan ja kiertotalouden näkökumasta!

?

Page 7: Pidä Lappi Siistinä ry:n Ympäristöseminaari 2016

3/10:SSÄ OLEMME YLITTÄNEET PLANEETAN RAJAT JA 2/10 VIELÄ TIETEEN TUTKIMATTA!TÄNÄÄN RATKAISEMME YMPYRÖIDYT HAASTEET

Valtamerien happamoituminen

Otsonikato

Rockström et al. 2009

Typen kierto

Fosforin kierto

Makean veden kulutus

Maan käytönmuutokset

Eliöidenkuoleminen sukupuuttoon

Pienhiukkaspäästöt

KemikalisoituminenIlmaston muutos

Page 8: Pidä Lappi Siistinä ry:n Ympäristöseminaari 2016

MITEN RATKAISISIT HAASTEEN?

Ryhmänne saa haasteen.

Teillä on 4 minuuttia aikaa sisäistää ongelma ja keksiä siihen ratkaisu.

Sen jälkeen teillä on 2 min aikaa kertoa ongelma ja sen ratkaisu muille.

Page 9: Pidä Lappi Siistinä ry:n Ympäristöseminaari 2016

RATKAISTAAN HAASTE: MAANKÄYTÖN MUUTOKSET

1/3 maa-alasta aavikoituu 1/3 maa-alasta on rehun viljelyssä (=70%

viljelysmaista) 1/3 maatalousmaasta on köyhtynyt Monin paikoin makea vesi ehtyy 24:stä ekosysteemipalvelusta 15 heikentynyt

(2005): tuotanto- ylläpito- sääntely- ja kulttuuripalvelut

Page 10: Pidä Lappi Siistinä ry:n Ympäristöseminaari 2016

RATKAISTAAN HAASTE: METSÄKATO Sademetsien hävittäminen

36 jalkapallokenttää / min Karjatalous vastuussa 91% Amazonin kaatamisesta Sikojen ja kanojen rehu sekä polttoaineet tuodaan Suomeen ulkomailta – ”kotimainen liha” ?

Page 11: Pidä Lappi Siistinä ry:n Ympäristöseminaari 2016

RATKAISTAAN HAASTE: LANTALIETTEET (N, P…)JA HAPPAMOITUMINEN

Kiinassa lantalietettä 3,5 x teollisuuden kiinteä jätemäärä, mutta vain 3% lannan käsittely

Eläinjätettä 5 t/v/USAlainen, 130 x enemmän kuin ihmisjätettä Kalanviljelyssä 1% kalojen painosta syntyy jätetyppeä ja -

fosforia, kaloja viljeltiin 55 milj.t./v (2012) Maailmalla jo yli 500 typpipäästöjen takia kuollutta

valtamerialuetta Korallit hävinneet 2065, tuhoaako lämpö&happamoituminen

hiiltä sitovan planktonin? Valtameret sitovat nyt hiiltä >20 x metsät!

Page 12: Pidä Lappi Siistinä ry:n Ympäristöseminaari 2016

RATKAISTAAN HAASTE:KALASTUS (Yli)kalastus

kalattomat meret 2048 jakoralliriuttojen tuho

troolaus, happamoituminen, lämpö,kemikaalit, muoviroska

¾ kalastusalueista onylikalastettuja tai heikentyneitä joka vuosi 2,7 triljoonaa eläintä merestä jokaista ateria kiloa kohden 5 kg jätekalaa, 40% kaikista

Page 13: Pidä Lappi Siistinä ry:n Ympäristöseminaari 2016

13 jumbojettiä / 4 jalkapallo kenttää / 500 t kalaa, josta iso osa hyödytöntä sivusaalista

Blue-fin tuna

Page 14: Pidä Lappi Siistinä ry:n Ympäristöseminaari 2016

RATKAISTAAN HAASTE: EKOSYSTEEMIEN ROMAHTAMINEN 6. MASSASUKUPUUTTOAALLON VUOKSI Monimuotoisuuden kiivaampi väheneminen kuin 65 miljoonaan vuoteen Living Planet index (2014): -137 lajia/pvä 10 000 v sitten villieläimet olivat 99% eläinmassasta, nyt ne ovat enää 2%, sillä ihmiset ja tuotantoeläimetovat 98%.

Page 15: Pidä Lappi Siistinä ry:n Ympäristöseminaari 2016

RATKAISTAAN HAASTEET: ILMASTONMUUTOS

Ilmastokaasut (CO2, CH4, N2O) karjatalous vastuussa 18% tai 51% ilmastopäästöistä merenpinnan nousu

Page 16: Pidä Lappi Siistinä ry:n Ympäristöseminaari 2016

https://en.wikipedia.org/wiki/Greenhouse_gas

Muistetaan myös metaaniklatraatit ikiroudassa, jotka voivat purkautua!

Page 17: Pidä Lappi Siistinä ry:n Ympäristöseminaari 2016

FLUORIYHDISTEIDEN KÄYTTÖMÄÄRÄThttp://www.afeas.org/overview.phphttp://www3.epa.gov/climatechange/ghgemissions/gases/fgases.html

Page 18: Pidä Lappi Siistinä ry:n Ympäristöseminaari 2016

RATKAISTAAN HAASTEET: VEDEN KÄYTTÖ

1/3 maapallon makeasta vedestä kuluu liha- ja maitoteollisuudessa

1 kg naudan lihaa kuluttaa 16 m3 ja 1 l maitoa 1 m3 vettä USA:ssa 55% vedestä kuluu rehun viljelyyn

Page 19: Pidä Lappi Siistinä ry:n Ympäristöseminaari 2016

Piilovesi

!

Page 20: Pidä Lappi Siistinä ry:n Ympäristöseminaari 2016

LISÄKSI RATKAISTAVA väestön kasvu

9,7 miljardia 2050 +228 000 hlöä / pvä

sodat

absoluuttinen köyhyys vs. elintasosairaudet

antibioottien tuhlaus USA:ssa 80%

tehotuotantoeläimille

Page 21: Pidä Lappi Siistinä ry:n Ympäristöseminaari 2016

LÄHESTYMME RATKAISUJA… Edellisen sukupolven hyvää tarkoittaneet

ideat (=kulttuuri, perinteet) on uudistettava Lihantuotanto kasvaa, mutta mistä

panokset? Eläimistä ei voi repiä enempää tehoa Hyötysuhteita eläinproteiinin tuotannossa (feed

conversion ratio): Nauta 10:1, lammas 4-6:1, kana 2:1, sika 4:1, kala 1-3:1

Voit yhä keräillä marjoja, ajaa biokaasuautolla Nuortille kalaan ja tappaa omat pihakanat – mutta entäs kun 9 miljardia ihmistä Suomen ulkopuolella ei voi? Mitä silloin tapahtuu?

Page 22: Pidä Lappi Siistinä ry:n Ympäristöseminaari 2016

LIHANKULUTUS ON KASVUSSA Tuotantoeläimiä 10 x ihmisten määrä tapamme 6 miljoonaa eläintä / h Soijapavuista yli 80%, maissista 60% ja viljasta

35-50% käytetään eläinrehuksi (2007–2011)

vapaalla laidunnuksella…

Page 23: Pidä Lappi Siistinä ry:n Ympäristöseminaari 2016
Page 24: Pidä Lappi Siistinä ry:n Ympäristöseminaari 2016

RATKAISUJA Globaali sopimus lakkauttaa nykymuotoinen

karjatalous ja kalastus Siirtyminen kasviproteiinin jalostamiseen ihmisravinnoksi

Lannoitteiden tuettava kiertotaloutta = ihmis- ja eläinlietteistä, biojätteistä ja tuhkista Ei enää fossiilisia lannoitteita!

Hyönteisproteiini, levät ja labraliha Elintarvikkeisiin aidot tuotantokustannukset näkyviin

Nyt 170 miljardia dollaria vuodessa puuttuu Ruokaa ja sivistystä voidaan tarjota kaikille

Nyt jo viljellään ruokaa 10 miljardin ihmisen tarpeisiin 82% nälkäänäkevistä lapsista asuu maissa, joissa ruokaa

kasvatetaan eläimille, jotka syödään länsimaissa

Page 25: Pidä Lappi Siistinä ry:n Ympäristöseminaari 2016

TULEVAISUUS? Ravinnekierron tehokkuus on elinehto rauhalle ja

bisneksille Suomi on hyvin onnekas maa

mutta ei edes nyt omavarainen saati iäti koskemattomana pysyvä saareke

Fossiilisten polttoaineiden tuet ovat vielä satoja miljardeja vuodessa, mutta ne vähenevät nyt

Sitra, UNFCCC: Energia- ja resurssitehokkuudella voidaan säästää 10-19 Gt energiaa

Vegaaniruoallasäästääpäivässä:

Page 26: Pidä Lappi Siistinä ry:n Ympäristöseminaari 2016

YK:n UNEP: ”Maatalous vaikuttaa ekosysteemeihin suoremmin kuin fossiiliset polttoaineet, koska maatalous valtaa suuria maa-alueita ja käyttää valtavasti vettä.

Fossiiliset voidaan korvata muilla energian lähteillä, mutta ruokaa on pakko tuottaa.

Siksi vaikutuksia voitaisiin vähentää huomattavasti, jos eläintuotteiden osuutta ruokavaliossa pienennettäisiin selvästi koko maapallolla.”

Page 27: Pidä Lappi Siistinä ry:n Ympäristöseminaari 2016
Page 28: Pidä Lappi Siistinä ry:n Ympäristöseminaari 2016

MILTÄ SIIS NYT KUULOSTAA FAKTA, ETTÄ VUOTEEN 2030 MENNESSÄ TARVITAAN… 50 % enemmän ruokaa 45 % enemmän energiaa 30 % enemmän makeaa vettä Lähde: Suomen biotalousstrategia, TEM, 2014

Kuinka kauan meillä on aikaaennen kuin ekosysteemit romahtavat?

LÄHTEET Maailman tila 2012, World Watch Instituutti The Global Footprint Network, Ecological Wealth of Nature (2010) Cowspiracy.com/facts (2014) FAO of UN (2006), Livestock’s Long Shadow: Environmental issues and options WWF, Living Planet Index (2014) Merifaktat: Sabine, Science, 2004 UNFCCC, UNEP Kiitos !