pekka puska elintavat elinymparisto ja terveys

Pekka PuskaPääjohtajaTerveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Elintavat, elinympäristö ja terveys

Oulu 11.5. 2010

Suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä

ja hyvinvointia

www.thl.fi

Kansanterveys Suomessa

• PAREMPI KUIN KOSKAAN HISTORIAMME AIKANA!

• SUURIA HAASTEITA:

1. Voisi lääketieteellisen tiedon perusteella olla vielä paljon parempi

2. Negatiivista kehitystä ja uhkakuvia

Alkoholin kulutuksen kasvu ja väestön lihominen

Pandemia ym. biouhat

3. Terveys yhä tärkeämpi elämänarvo

20.8.2010 Pääjohtaja Pekka Puska

Kansanterveyden menestystarinoita

• Sydän- ja verisuonitautikuolleisuus ja sairastuvuus

• Miesten tupakkasyöpäkuolleisuus ja sairastuvuus

• Itsemurhat

• Liikenne- ja työtapaturmakuolleisuus

• Väestön hammasterveys

• Ikääntyvän väestön toimintakyvyn paraneminen – terveet elinvuodet lisääntyneet

• Eliniän piteneminen


Menestystarinat

• Pääasiassa ehkäisyn ja terveyden edistämistyön seurauksia

• Tämän päivän terveydenhuollon ja yhteiskunnan tilanne olisi aivan toinen ilman näitä muutoksia

• Tautien ehkäisyn ja terveyden edistämisen potentiaali!


ERÄITÄ LISÄÄNTYVIÄ TERVEYSONGELMIA

• Diabetes

• Koti- ja vapaa-ajan tapaturmat

• Eräät syövät (mm. rintasyöpä, eturauhassyöpä)

______

• Mielenterveys?

• Allergiat?


0

100 000

200 000

300 000

400 000

500 000

600 000

1960 1970 1980 1990 2000 2010 20200

5

10

15

Kelan erityiskorvattavuus (lukumäärä) Arvioitu T2DPrevalenssi

Fin

risk 8

7

Fin

risk 9

2

Healt

h 2

000

Fin

risk 2

002

D2D

2004

Pre

va

len

ss

i vä

es

tötu

tkim

uk

sis

sa

, %

Lu

ku

mä

ärä

8

Tyyppi 2 diabetes Suomessa KTL:n väestötutkimusten perusteella

USEIMMAT KANSANTAUTIMME OVAT LÄÄKETIETEELLISESTI KATSOEN, VARSIN PITKÄLLE JA VARSIN MYÖHÄISEEN IKÄÄN EHKÄISTÄVISSÄ.

TAUTIEN EHKÄISY JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN ON KUSTANNUS-VAIKUTTAVIN TAPA LISÄTÄ VÄESTÖN TERVEYTTÄ


• Yli 90 % tyyppi 2 diabeteksesta ja yli 80 % sepelvaltimotaudista ovat ehkäistävissä terveillä elintavoilla (WHO)

• Ravinto, liikunta ja painonhallinta diabeteksen kohdalla avainasemassa (WHO)

• Ravinto, liikunta, tupakka ja alkoholi ovat nykyisen kansanterveyden keskeisiä determinantteja

Ehkäisyn mahdollisuudet


DIABETEKSEN EHKÄISYTUTKIMUS

Lindström et al, Lancet

2006:368;1673-79

0

10

20

30

40

50

Cu

mu

lati

ve i

ncid

en

ce o

f T

2D

, %

0 1 2 3 4 5 6 7 8

Follow-up time, years

Intervention

Control

Intervention ceased

11


20.8.2010

Jyrkkä lasku sepelvaltimotauti-

kuolleisuudessa

Ikävakioitukuolleisuus/100 000 asukasta

100

200

300

400

500

600

700

69 72 75 78 81 84 87 90 93 96 99 2002 2005Year

Pohjois-Karjala projektin alku

Projektin ulottaminen koko

maahan

Pohjois-Karjala

Koko Suomi- 85%

- 80%

Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35–64-vuotiaat miehet

Vuosi

Pääjohtaja Pekka Puska

Ehkäisyn potentiaali

Jos suomalaisten sydän- ja verisuonitauti-kuolleisuus olisi pysynyt 1970-luvun alun tasolla, olisi v. 2006 mennessä kuollut enemmän

30–64-vuotiaita 90.000 miestä

36.000 naista

65–74-vuotiaita 53.000 miestä

64.000 naista

Yhteensä 243.000 henkilöä


20.8.2010 Pääjohtaja Pekka Puska Sihvonen ym. 2003

65-vuotiaan miehen ja naisen elinajan odotteen jakautuminen terveisiin ja sairaisiin elinvuosiin perustoiminnoista suoriutumisen ja koetun terveyden mukaan vuosina 1980 ja 2000

– elinajan pidentyessä lisäelinvuodet ovat olleet terveitä

Koettu terveys

0

5

10

15

20

1980 2000 1980 2000

vu

os

ia

Perustoiminnoista suoriutuminen

0

5

10

15

20

1980 2000 1980 2000

vu

os

ia

terveenä / toimintakykyisenä

sairaana /toimintarajoitteisena

terveenä / toimintakykyisenä

sairaana /toimintarajoitteisena

miehet naiset miehet naiset

KOHDE: Koko väestö Korkeariskiset Potilaat

TOIMINTA: Terveyden

edistäminen

Ehkäisy Hoito /

kuntoutus

Taustatekijät

Elinolot

Sosioekonominen

asema

Kulttuuri

Elinkeinoelämä

jne.

Riskitekijät

Elintavat

Biologiset

(esim. kolesteroli,

verenpaine, ylipaino

Taudit ja

terveys-

ongelmat

Seuraukset

mm. elämänlaatu

ERI TASOT


World Health Organization0 500 1000 1500 2000 2500 3000

Occupational risk factors for injury

Occupational particulates

Unsafe sex

Illicit drugs

Occupational carcinogens

Lead exposure

Urban air pollution

A lcohol

Physical inactivity

Low fruit and vegetable intake

High Body Mass Index

Cholesterol

Tobacco

Blood pressure

Developed CountriesDeaths in 2000 attributable to selected leading risk factors

Number of deaths (000s)

TÄRKEIMMÄT KUOLEMIEN RISKITEKIJÄT KEHITTYNEISSÄ MAISSA V. 2000 (WHO)

Kohonnut verenpaine

Tupakka

Kolesteroli

Korkea BMI

Hedelmien/kasvisten vähäinen käyttö

Liikunnan puute

Alkoholi

Ilman saasteet

Lyijyaltistus

Työperäiset karsinogeenit

Huumausaineet

Suojaamaton seksi

Työperäinen hiukkasaltistus

Työtapaturmien riskitekijät

ELINTAVAT AVAINASEMASSA


EHKÄISY:KORKEAN RISKIN STRATEGIA JA VÄESTÖSTRATEGIA: molempia tarvitaan

1. KORKEAN RISKIN STRATEGIA

– suuri hyöty korkeariskisillä

– terveydenhuollon keskeistä työtä

– rajallinen vaikutus kansanterveyteen

– usein lääkehoito mukana

2. VÄESTÖSTRATEGIA

– suurin vaikutus kansanterveyteen

– suuri kustannusvaikuttavuus

– terveydenhuolto tukee muita toimijoita

– yleensä vain elintapamuutokset


YKSILÖ

TERVEYDEN YLLÄPIDON TAAKKA

YHTEISKUNTA

TERVEYDENHUOLLON VAIKUTUS KANSAN-TERVEYTEEN ON RAJALLINEN

- Avainasemassa elintavat ja elin-ympäristö

Terveyspolitiikka ja ”terveys kaikissa politiikoissa”


Eri tekijöiden osuus ennenaikaiseen kuolleisuuteen

- Elintavat 40 %

- Perintötekijät 30 %

- Sosiaaliset olosuhteet 15 %

- Terveydenhuolto 10 %

- Fyysiset ympäristöaltisteet 5 %

(McGinnis 2004)


KENEN VASTUU?1. Kansalaisen vastuu

”Kukaan ei voi pitää Sinun terveydestäsi parempaa huolta kuin Sinä itse”

2. Ympäristön vastuu

Ympäristö tärkeä mahdollistava tai

rajoittava tekijä

”Make the healthy choice

the easy one”

(Ottawa declaration 1981)

MOLEMPIA TARVITAAN

YKSILÖ

TERVEYDEN

YLLÄPIDON

TAAKKA

YHTEISKUNTA


Elintavat avainasemassa: Ehkäisyssä ja myös hoidossa

ELINTAPOIHIN VAIKUTTAMINEN

- Tieto

- Taidot

- Käytännön opastus

- Sosiaalinen ja ympäristön tuki


VÄESTÖN ELINTAVAT SUOMESSA • Myönteinen kehitys:

– Miesten tupakointi suuresti vähentynyt ja naisten tupakoinnin lisäys pysähtynyt

– Ruokavalio yleisesti suuresti parantunut (rasva, suola, kasvikset)

– Vapaa-ajan liikunta lisääntynyt

• Haasteita:

– Alkoholin kulutus noussut

– Huumeet uhkana

– Virvoitusjuomien ja makeisten

– kulutus noussut, uusia rasvan

– lähteitä

– Arkiliikunta vähentynyt

– Väestö lihoo



Rasvan saanti Suomessa 1982-2007

0

10

20

30

40

1982 1987 1992 1997 2002 2007

Kokonaisrasva (~ 30

EN%)

SFA (~10 EN%)

MUFA (10-15 EN%)

PUFA (5-10 EN%)

EN%

Vuosi

Suositukset

20.8.2010


Suolan saanti Suomessa 1977-2007

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

1977

1979

1981

1982

1987

1991

1992

1994

1997

1998

2002

2007

Laskettu, miehet

Laskettu, naiset

24 t virtsa, miehet

24 t virtsa, naiset

Lin. (24 t virtsa,

miehet)Lin. (24 t virtsa,

naiset)Lin. (Laskettu,

miehet)Lin. (Laskettu,

naiset)

g/vrk

Vuosi

20.8.2010

Seerumin kolesteroli 25–64-vuotiailla miehillä - kolesterolitasot ovat kääntyneet laskuun

5

5,5

6

6,5

7

1982 1987 1992 1997 2002 2007

Pohjois-Karjala

Pohjois-Savo

Turku/Loimaa

Helsinki/Vantaa

Oulun lääni

Lapin lääni

mmol/l

2120.8.2010


Systolinen verenpaine 25–64-vuotiailla miehillä

120

130

140

150

160

1982 1987 1992 1997 2002 2007

Pohjois-Karjala

Pohjois-Savo

Turku/Loimaa

Helsinki/Vantaa

Oulun lääni

Lapin lääni

mmHg

2220.8.2010


0

5

10

15

20

25

1982 1987 1992 1997 2002

Miehet

Naiset

LIHAVUUS YLEISTYNYT

Lähde: FINRISKI -tutkimus

%


Alkoholijuomien kokonaiskulutus 100 %:n alkoholina asukasta kohti vuosina 1970–2007

Lähteet: SVT, alkoholitilastot, Stakes

10

8

6

4

2

0

Litraa

Tilastoimaton

Tilastoitu

1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 200724

29

53

20/08/2010

Ennaltaehkäisy/terveyden edistäminen (erityisesti terveillä elintavoilla)

• Ehkäisee tauteja (laajasti)

• Lisää toimintakykyä

• Lisää subjektiivista terveyttä

KUSTANNUS-VAIKUTTAVIN TAPA LISÄTÄ VÄESTÖN TERVEYTTÄ


Taloudelliset näkökohdat terveyden edistämisen, tautien ehkäisyn puolesta

• Terveydenhuollon menojen kasvun hillitseminen

• Työikäisen työvoiman saatavuus ja työkyky (valtio, työnantajat)

• Kasvavan ikäihmisten joukon toimintakyky (ja palvelusten tarve)


Terveydenhuollon uudistuksen haasteita

• Terveyden edistämisen ja tautien ehkäisyn paikallinen vahvistaminen

- kansalaisten terveysriskien vähentäminen

- yhteistyö muiden toimijoiden kanssa

• Yhtenäinen palvelujärjestelmä (”saumaton hoitoketju”, ”chronic care model”)

• Korkean tason erikoissairaanhoidon keskittäminen


PAIKALLINEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA TAUTIEN EHKÄISY

1. Palvelujärjestelmä

2. Terveyttä edistävät olosuhteet ja ympäristö


Terveysseuranta haasteena

Kohde: taudit, riskitekijät, taustatekijät

Taso: valtakunta, alue, kunta

Väestöryhmät

*Kansanterveyslaki –

terveydenhuoltolaki


20.8.2010

Terveytemme – terveystiedon jakelujärjestelmä

• Päivittäin tupakoivien naisten osuus maakunnittain

• Lähde: Aikuisväestön terveyskäyttäytyminen (AVTK)

Terveysosoittimien tarkastelu

ja vertailu alueittain,

väestöryhmittäin ja

aikajaksoittain

Myös terveyserotarkastelut

Tiiviit taustatiedot ja tulkinnat,

linkit alkuperäiseen

tutkimustietoon

Tulosten tilastollisen

epävarmuuden esittäminen

luottamusvälein ja tarvittaessa

ikävakioinnit ym. Kehitysversio avattu 1.9.2008 (www.terveytemme.fi)



Elintavat avainasemassa –keppiä vai porkkanaa

• Molempia tarvitaan – sopivassa suhteessa

• Periaatteessa positiivinen tuki parempi, mutta myös rajoituksia ym.

20.8.2010


Esimerkkejä: keppiä- Haittaverot (tupakka, alkoholi)

- Savuttomat tilat

- Saatavuuden rajoittaminen (alkoholi, limsa-automaatit)

- Liikennerajoitukset

EDUT: Halpaa, tehokasta

HAITAT: Hyväksyttävyys

Rajoittavat valintoja

20.8.2010


Esimerkkejä: porkkanaa

- Parempi saatavuus (elintarvikkeet)

- Paremmat mahdollisuudet (liikuntapaikat)

- Henkilökohtainen tuki (neuvonta, ryhmät)

- Taloudelliset insentiivit (halvempi hinta)

EDUT: Positiivista tukea

HAITAT: Kustannukset

20.8.2010

THL:n rooli

• Pysyvä informaatio-ohjaus

- seurantatiedot

- asiantuntemus

- kehitystyö

• Yhteistyö


Tehokkaassa terveyden edistämisessä tulee

1) Tehdä oikeita asioita

2) Tehdä niitä riittävästi

sekä

1)Tarvitaan johtajuutta ja

2)Laaja-alaista yhteistyötä



Kiitokset Hannu Hausenille

työstä suomalaisen

hammasterveyden hyväksi

sekä yhteistyöstään KTL/THL:n

kanssa.

KIITOS

pekka puska elintavat elinymparisto ja terveys

Health & Medicine