Zineb Sedira (s.1963) on syntynyt Pariisissa algeria-laiseen maahanmuuttajaperheeseen. Hän asui Rans-kassa vuoteen 1986, jolloin hän muutti Lontooseen. Sedira työskentelee monikulttuurisissa kaupungeis-sa ja maantieteellisesti kolmella eri mantereella. Hän tarkastelee Pohjois-Afrikasta Eurooppaan tapahtuvaa maahanmuuttoa liikkuen dokumentaarisen kuvatradi-tion sekä algerialaisen ja ranskalaisen nykyelokuvan välimaastossa. Videon, lyhytelokuvan ja valokuvan keinoin hän tutkii prosessia, jossa maahanmuuttaja luopuu entisen kulttuurinsa viitekehyksestä alkaen ra-kentaa uutta identiteettiä. Identiteettiä, jossa hänen on otettava haltuun sekä uusi kulttuuri että sen kieli.

Kuva: yksityiskohta teoksesta teoksesta Shattered Carcasses, 2008

2

PEDAMATERIAALIN Sisällys

Matkalla kulttuurien välillä, Jaakko Hämeen-Anttila ......................................................... 3UNDER THE SKY AND OVER THE SEA ............................................................................. 5MiddleSea ja Saphir .......................................................................................................... 7Floating Coffins ja Shattered Carcasses ............................................................................ 8Tietoja näyttelyyn liittyvistä maista .................................................................................. 9

Lisätiedot:Anni Venäläinen, 044 701 1119 , Porin taidemuseo

Kansikuva: Shattered Carcasses and Architecture of the Forsaken2008 / 2009 Valokaappi-installaatio (18 kpl)Tuottaja ja tukija: Galerie Kamel Mennour (Paris), INIVA (Institute of International Visual Arts) LondonTaiteilijan ja Galerie Kamel Mennourin luvalla (Paris)

3

Mikä pätee ihmiseen, pätee myös inhimilliseen kult-tuuriin. Kontaktit ympäröiviin kulttuureihin hedelmöit-tävät kulttuureja. Kontaktit voivat puolestaan syntyä vain ajatusten tai ihmisten, tavallisesti molempien, liikkuessa kahden kulttuurin välillä. Itseensä käpertyvä kulttuuri menettää pian elinvoimaisuutensa ja taantuu, syntyvä ja nopeasti kehittyvä kulttuuri puolestaan imee ympäristöstään vaikutteita, muokkaa niitä ja sulattaa ne itseensä, uudeksi kokonaisuudeksi.

Arabialais-islamilainen monikulttuurinen identiteet-ti syntyi 600-luvulla ajatusten ja ihmisten matkoista. Syntyvä kulttuuri sai vaikutteita kaikkialta silloisesta si-vistyneestä maailmasta. Kiinan ja Intian vaikutteet kul-keutuivat monen mutkan kautta eivätkä vaikuttaneet

Jaakko Hämeen-Anttila

Matka muodostaa identiteetin. Paikoilleen jäh mettyminen on henkisen kasvun lakkaa-mista, ja vain matkatessaan ajassa tai paikas-sa voi kasvaa ja kehittyä.

Matkalla kulttuurien välillä

kovin vahvasti islamilaiseen kulttuuriin, mutta Persian ja antiikin Kreikan perintö välittyi suoraan arabeille. Antiikin ja zarathustralaisen Persian oppitraditio siir-tyi keskeiseksi osaksi arabialais-islamilaista kulttuuria perinpohjaisen ja intensiivisen käännösliikkeen kautta; esimerkiksi lähes kaikki Aristoteleen säilyneet teokset ja niiden tärkeimmät kommentaarit käännettiin kah-dessa vuosisadassa (800–1000) arabiaksi.

Arabialaisuus sai uuden sisällön. Arabian niemimaal-ta Lähi-idän vanhalle kulttuurialueelle tulleet beduiinit kehittivät saamistaan vaikutteista urbaanin korkeakult-tuurin, joka satojen vuosien ajan oli Välimeren alueen edistynein. Jo runsas puoli vuosisataa valloitusten jälkeen arabit pohdiskelivat sielun olemusta, toisen asteen yhtälöiden ratkaisukaavoja ja oman kielensä syntaksin hienouksia tavalla, joka olisi ollut heidän ka-melipaimentolaisina ja keidasviljelijöinä itseään elättä-neille esi-isilleen täysin vieras.

Arabialaisen kulttuurin kukoistus oli matkustamisen ansiota. Sen sijaan että kulttuuri olisi sirpaloitunut Ma-rokosta Intiaan ulottuvassa imperiumissa, oppineitten vilkas liikkuminen takasi sen, että kulttuuri pysyi yh-tenäisenä ja eri puolilla syntyneet ajatukset liikkuivat hedelmöittävästi ympäri imperiumin. Cordova, Kairo, Bagdad ja Samarkand kuuluivat saman intellektuaali-sen perinnön piiriin vielä silloinkin, kun kalifikunta oli pirstoutunut keskenään taisteleviksi kuningaskunniksi.

Jo profeetta Muhammad oli kehottanut etsimään tie-toa vaikka Kiinasta asti, ja jokaisen siihen kykenevän muslimin velvollisuus on tehdä ainakin kerran elämäs-sään pyhiinvaellusmatka Mekkaan. Arabialaiset op-pineet matkustivatkin. Moni hakeutui. Marokosta tai Keski-Aasiasta Kairoon, Bagdadiin, Mekkaan tai muihin johtaviin kulttuurikeskuksiin, ja kunnianhimoisimmat hallitsijat lähettivät karavaaneja noutamaan kirjoja ja oppineita eri puolilta tunnettua maailmaa heidän ho-

MiddleSea, 2008Yksikanavainen Super 16 mm ääni- ja väriprojektio (16:9), 16 min.Säveltäjä Mikhail KarikisTuotanto: Manick Govinda (Artsadmin, London), Pinky GhundaleTuotantotuki: Arts Council of England, Henry Moore Foundation, Galerie Kamel Mennour (Paris)

4

viinsa. Matkustaminen ei rajoittunut oman kulttuuri-piirin sisälle. Antiikin klassikoitten perässä kuljettiin yli kieli- ja kulttuurirajojen, erityisesti Bysanttiin, jossa pai-kalliset oppineet kopioivat antiikin kreikkalaisia teoksia uusille tilaajille, Irakiin ja Syyriaan vietäviksi. Siellä aja-tukset ylittivät kielirajan, kun oppineet opettelivat kreik-kaa voidakseen lukea antiikin suurten tiedemiesten ja ajattelijoiden teoksia ja sitten käänsivät näitä teoksia arabiaksi. Platonista, Aristoteleesta ja Galenoksesta tuli arabialaisen kulttuurin kulmakiviä.

Ennen pitkää keskiajan arabialais-islamilainen iden-titeetti oli muotoutunut antiikin kirjallisen perinnön ja Arabian niemimaalla käytetyn kielen ja siellä syntyneen uskonnon varaan. Mutta eivät yksin tieteet ja filosofia vaeltaneet. Arabit saivat kaikilla kulttuurin tasoilla vai-kutteita muualta ja sulattivat ne uudenlaiseksi, ennen-näkemättömän kukoistavaksi kulttuuriksi. Tuhannen ja yhden yön sadut ovat mainio esimerkki tästä muun kulttuurin vaeltamisesta. Nykyisessä kokoelmassa on satuja ja tarinoita yhtä lailla Intiasta, Persiasta, Krei-kasta kuin Irakista ja Egyptistäkin, mutta yhtenäiseen muotoon sulautuneena, niin että vain tutkija pystyy erottamaan eri kerrostumat toisistaan. Tavalliselle lu-kijalle tarinakokoelma esittäytyy keskiaikaisen, arabia-lais-islamilaisen kulttuurin sadunhohtoisena ikonina, Bagdadin kalifin Mikä-Mikä-maana.

Kulttuurin vaellus ei pysähtynyt arabeihin. Kun Euroo-pan keskiaika oli kypsynyt ottamaan vaikutteita ulko-puolisesta maailmasta, nyt arabialaisessa kaavussa oleva Välimeren alueen kulttuuriperintö alkoi virrata Espanjan ja Sisilian kautta pohjoiseen, ja syntyi uuden-ajan kulttuuri, sekoitus keskiaikaa, antiikkia ja arabia-lais-islamilaista kulttuuria. Laajemman kirjallisen kult-tuurin kannalta välttämätön paperinvalmistustaito ja matematiikan kehittymisen mahdollistanut uusi nume-rojärjestelmä lainattiin arabeilta, samoin kuin kaikkien tieteenalojen perusta. Ja jälleen ihmiset matkustivat: Saksaa ja Englantia myöten oppineet vaelsivat Pariisin kautta Espanjaan ja Italiaan, tiedon lähteille, tutustuivat siellä arabialaiseen tieteelliseen ja filosofiseen kirjalli-suuteen ja palasivat kotimaahansa levittämään uusia ajatuksia ja keksintöjä.

Sama vuorovaikutus kulttuurien välillä on jatkunut ny-kypäivään asti. Tänään virta kulkee taas vaihteeksi län-nestä itään. Länsimainen kulttuuri on viimeisten kah-den vuosisadan ajan muokannut arabialais-islamilaista kulttuuria moderniksi. Taiteessa tämän vaikutuksen avantgardea ovat usein kahden kulttuurin välillä liik-kuvat yksilöt. Ranskassa on laaja arabialais-ranskalai-nen kirjailijakunta, jonka joukosta on noussut lukuisia Nobel-ehdokkaita, kärkiniminä Adonis, jolle lähes joka vuosi uumoillaan Nobel-palkintoa, ja Amin Maalouf, hänkin usein arvailuissa mukana.

Euroopassa asuvat arabikirjailijat eivät tee yksin islami-laista maailmaa tunnetuksi lännessä. Heidän kirjansa toimivat myös länsimaisen kirjallisuuden siltana itään. Alkuperäisestä kirjoituskielestä riippumatta näiden kir-jailijoiden tuotanto leviää niin arabian-, ranskan- kuin englanninkielisinä laitoksina molemmille kulttuurialu-eille ja esittelee länsimaisen kirjallisuuden uusimpia virtauksia arabimaissa(kin) asuville lukijoilleen.

Nämä kirjailijat toimivat myös molempien yhteiskun-tien kriitikkoina. Adonis on poliittisissa runoissaan suo-minut yhtä lailla islamin ahdasmielisiä tulkintoja kuin Yhdysvaltojen imperialismiakin. Taiteilijoiden identi-teetti on virtaavassa tilassa kahden, samoista lähteistä kumpuavan mutta osin eri suuntiin kehittyneen kult-tuurin välissä.

Kahden kulttuurin välisten taiteilijoiden identiteetti ei kuitenkaan tyhjenny kulttuurienvälisyyteen. Taiteilija on myös ja ennen kaikkea yksilö. Adoniksen lukeminen idän – tai lännen – äänitorvena tekee vääryyttä hänen taiteilijapersoonallisuudelleen, joka ehkä kasvaa näis-tä kahdesta kulttuurista ja niiden vuorovaikutuksesta mutta kuitenkin ottaa oman, sisäisen paineensa voi-masta juuri tietyn muodon. Matka kulttuurista toiseen voi avartaa, mutta se ei predestinoi tiettyä taiteellista vastausta ulkoisiin virikkeisiin. Kahden kulttuurin väli-setkin taiteilijat ovat ensi sijassa yksilöitä.

Samalla tavalla kulttuurit kehittävät saamistaan vaikut-teista uusia, omintakeisia muotoja, joita ei voi redusoi-da ainesosiinsa. Kokonaisuus on kulttuurissa enem-

män kuin osiensa summa ja joskus myös erilainen kuin osansa. Kahdesta omenasta voi kulttuurihistori-allisessa logiikassa tulla kolme appelsiinia. Lähi-idän historiallinen vaikutus Euroopan nykyajan kulttuuriin ei tee kulttuuristamme orientaalista, eikä lännen vaikutus nykyään Lähi-idässä tee Lähi-idästä kulttuurista satel-liittia, joka vain passiivisena seurailisi esikuvaansa.

Zineb Sedira on nähtävä tätä taustaa vasten, kahden, toisiinsa jo vuosituhansia kietoutuneen kulttuurin väli-maastossa liikkuvana taiteilijana, jonka tuotannossa, ja elämässä, toistuu ikiaikainen paradigma, hedelmöittä-vä matka kulttuurien välillä.

Jaakko Hämeen-Anttila toimii arabian kielen ja islamin tutkimuksen professorina Helsingin yliopistossa.

5

Zineb Sediran teosten aihepiirinä on Välime-ri joka on vuosituhansien ajan toiminut sekä siltana että muurina maiden ja kansojen vä-lillä. Meren yli on kulkenut niin rauhantahtoi-sia matkustavaisia ja kauppiaita kuin myös siirtomaita havittelevia sotajoukkoja. Sekä kansainvälinen kauppa ja muuttoliike, että jokainen vuorollaan tullut valloittaja on jät-tänyt vaikutuksensa Algerian ja Mauritanian

arkkitehtuuriin, kulttuuriin ja kieleen. Tämän päivän Algeria ja Mauritania ovat itsenäisiä valtioita, jotka pyrkivät kohti parempaa tu-levaisuutta, joutuen kohtaamaan sekä glo-baalista epätasa-arvosta johtuvia, että maan sisäisiä ongelmia. Teoksista välittyy myös elämässä eteenpäin pyrkivän yksilön näkö-kulma ja ihmisen kyky pärjätä vaikeissakin tilanteissa ja olosuhteissa.

Saphir, 2006Kaksikanavainen videoinstallaatio 16:9, 18 min.Toimeksiantajat: Film and Video Umbrella, Photographer's Gallery (London)Taiteilijan ja Galerie Kamel Mennourin luvalla (Paris)

6

Teokset Mother, Father and I (Äiti, isä ja minä) sekä Mother Tongue (Äidinkieli) liittyvät kieleen sekä omien juurien, oman perheen historian etsimiseen. Teokset MiddleSea (Välimeri) ja Saphir (Safiiri) tarkastelevat Pohjois-Afrikan ja Euroopan välillä tapahtuvaa edes-takaista muuttoliikettä. Siiven teokset Shattered Car-casses (Romuksi hajonneet raadot) ja Floating Coffins (Kelluvat ruumisarkut) näyttävät katsojalle Mauritanian rannikolle kehkeytyneen romulaivojen hautausmaan.

Mother, Father and I, 2003Videotriptyykki, 20 min. per teosToimeksiantaja: Contemporary Art Museum St. Louis, Missouri, USATaiteilijan ja Galerie Kamel Mennourin luvalla (Paris)

Näyttelyn teoksiin voi tutustua haluamassaan järjestyk-sessä.

7

MiddleSea ja Saphir

Hallissa näet kaksi suurta videoinstallaatiota, yksikana-vaisen MiddleSean ja kaksikanavaisen Saphirin. Teok-sia yhdistävä elementti on meri. Teosten äänimaisemat rakentavat tilaan voimakkaan kokemuksen paikasta.

Kuuntele ääniä. Jos haluat, sulje hetkeksi silmät. Mitä yksittäisiä tunnistettavia ääniä kuulet? Joskus äänien avulla saa tietää paikasta jotain enemmän kuin mitä pelkkä kuva kertoo. Pohdi kuuletko esimerkiksi ääniä joiden aiheuttajaa ei suoraan näy kuvassa. Kuvaile ää-nimaiseman luomaa tunnelmaa.

Tarkastele teoksissa näkyviä paikkoja. MiddleSea -teoksessa mies ei koskaan pääse maihin, vaan hän on ikään kuin ikuisella merimatkalla. Matkoja on mo-nenlaisia, on huvimatkoja, työmatkoja, lomamatkoja, muuttomatkoja. Minkälainen matka tässä on kysymyk-sessä?

Tutki kaupungin arkkitehtuuria teoksessa Saphir. Teos on saanut nimensä kuvissa näkyvästä vanhasta siirtomaa-aikaisesta hotellista nimeltä ”El Safir”. Sana ”saphir” tarkoittaa jalokiveä ja arabiaksi suurlähettiläs-tä.

Voiko teoksesta päätellä missä maassa, kaupungissa, tai maanosassa ollaan? Kiinnitä huomiosi tarkemmin teoksissa esiintyviin henkilöihin. Mitä he tekevät? Ku-vaile henkilöiden mielentilaa. Näyttävätkö he iloisilta, surullisilta, mietteliäiltä, haaveellisilta, vakavilta?

Kuvittele että olet jompikumpi teoksen henkilöistä. Kerro mitä näet, kuulet, haistat, tunnet. Minkälaisia aja-tuksia liikkuu mielessäsi kun seisot katselemassa ulos ikkunasta tai kun kävelet pitkin kaupungin kujia? Kuka olet, minne olet menossa? Oletko muualta tullut vieras tai turisti vai kaupungin asukas?

8

Floating Coffins ja Shattered Carcasses

Siipeen on rakennettu oma huone teokselle Floating Coffins. Kun lähestyt teosta kuulet ensimmäisenä voi-makkaat ja hieman uhkaavalta kuulostavat äänet, jotka virittävät katsojan teoksen tunnelmaan.

Itse teos koostuu useista kuvaruuduista, kuin näyteik-kunassa, sekä katossa roikkuvista kaiuttimista ja säh-kökaapeleista.

Teoksen kautta matkataan Mauritaniaan, Nouadhiboun satamakaupungin ulkopuolelle, maailman suurimmal-le laivojen hautausmaalle. Laivojen ja romun lisäksi vi-deokuvissa näkyy ihmisiä sekä lintuparvia. Laivat ovat pääosin ulkomaisia, kansainvälisten yritysten jättämiä. Romulaivat aiheuttavat alueen ihmisille ja luonnolle lukuisia ongelmia. Kalastuselinkeinon harjoittaminen on vaikeutunut niiden aiheuttaman meren pilaantumi-sen vuoksi, ja laivoista valuva öljy on vaaraksi linnuille. Teoksen nimi Floating Coffins, kelluvat ruumisarkut, on karmea mutta kertoo paljon aiheen vakavuudesta.

Kuvissa näkyy lintuparvia jotka ovat tulleet alueel-le talvehtimaan muuttaakseen taas kevään tullen ta-kaisin pohjolaan. Nouadhibou on myös paikka, josta laittomat siirtolaiset pyrkivät kohti Eurooppaa. Nämä ihmiset haaveilevat mahdollisuudesta parempaan elä-mään, mutta Eurooppaan on hyvin vaikea päästä lailli-sin keinoin. Siksi monet lähtevät salaa hatarilla veneillä hengenvaaralliselle 800 km matkalle meren yli kohti Eurooppaa.

Kun perinteisen elinkeinon, kalastuksen, harjoittami-nen on käynyt vaikeaksi, täytyy ihmisten löytää uusia keinoja. Nämä ihmiset ovat keksineet hankkia rahaa romulaivojen avulla. Seuraa tarkasti mitä kuvissa nä-kyvät ihmiset tekevät. Mieti millä tavoin romulaivoja voisi käyttää hyödyksi?

Valokuvainstaallatio Shattered Carcasses rakentuu valobokseista ja niistä tulevista sähkökaapeleista. Va-lokuvat muodostavat tilaan ikään kuin hajanaisen mai-seman josta puuttuu osa paloista. Maiseman sirpaleet ympäröivät kuitenkin katsojaa joka puolelta, ja tilassa voi tuntea olevansa todellisen maiseman ympäröimä-nä. Katsojan tehtäväksi jää miettiä mitä kaikkea nä-kyy ja tapahtuu puuttuvien palojen kohdalla. Missä kaikki ihmiset ovat, entä eläimet?

Lue lisää:h t t p : / / f i f i . v o i m a . f i / a r t i k k e l i / M a u r i t a n i a n -Guant%C3%A1namo/2916

9

Suurin osa maata on Saharan autiomaata. Puolet maasta aavikkoa, jolla sadetta alle 100mm vuodessa. Maanviljelyä Senegal joen lähistöllä. Väestöstä pai-mentolaisia noin 30%, ennen 1980-luvun suurta kui-vuutta joka tuhosi paimentolaisten elinkeinon heitä oli jopa 70% väestöstä.

Maassa on huonot liikenneyhteydet. Kalastus on mer-kittävä elinkeino, kalaa saadaan vuodessa 100 000 ton-nia. Koska merialue on kalaisa, saalis voisi olla jopa 600 000 tonnia. Ulkomaalaiset suuret kalastusalukset kuitenkin riistokalastavat alueella.

TIETOJA NÄYTTELYN LIITTYVISTÄ MAISTA

Mauritanian islamilainen tasavalta Pääkaupunki: Nouakchott

Asukasluku: 2 829 000

Lapsikuolleisuus: 73,2 promilleaElinajanodote: 51,5 vuotta

Virallinen kieli: Arabia, lisäksi sudanilaisia kie-liä; bambara, wolof ja solinke

Lukutaitoisuus: 41,2%

Uskonnot: muslimeja 99% muita 1%

Elinkeinot: Maatalous 70% palvelut 22% teol-lisuus 8%

BKT/asukas: 1800 $

Ilmasto: pääosin kuiva, sadekausi maan etelä-osassa toukokuusta syyskuuhun.

10

Algeria on Pohjois-Afrikan suurin valtio. Aikoinaan se kuului Rooman imperiumin alueeseen, jolloin se tunnettiin nimellä Numidia. Arabit valloittivat maan 600-luvulla tuoden mukanaan Islamin uskon. Ottomaa-nien valtakuntana 1500-luvulta 1800-luvulle asti, jolloin maasta lähtöisin olevat merirosvot haittasivat alueen merenkulkua. Ranskan siirtomaana Algeria on ollut 1848- 1962. Itsenäisyys saavutettiin 8 vuotta kestäneen itsenäisyyssodan jälkeen. Tätä seurasi 30 vuoden rau-han jakso, kunnes 1992 - 2002 käytiin sisällisotaa, jossa kymmeniä tuhansia ihmisiä kuoli hallituksen joukkojen ja fundamentalistisen islamilaisen vapautusrintaman (FIS) välisissä konflikteissa.

Lähes 85% maasta on aavikkoa. Atlas-vuoriston vä-limeren puolella (Tell-Atlas) kasvaa vuoristometsää, puulajeina mm. männyt, sembramännyt ja korkkitam-met. Rannikkovuorten ja Saharan puoleisten Atlas-vuorten välissä on 250km leveä ylänköalue, jossa elää mm. villisikoja ja gaselleja. Aavikolla tyypillisiä ovat hyppyrotta ja aavikkojänis.

Algerian tärkeimmät tulonlähteet ovat öljy ja maakaa-su. Lisäksi harjoitetaan maanviljelystä ja tuotetaan he-delmiä Euroopan markkinoille.

Algerian demokraattinen tasavalta

TIETOJA NÄYTTELYN LIITTYVISTÄ MAISTA

Pääkaupunki: AlgerAsukasluku: 32 278 000

Elinajanodote: 70,2Lapsikuolleisuus: 39,1 promillea

Virallinen kieli: Arabia, lisäksi ranska ja ber-berikielet

Lukutaitoisuus: 61,6%

Uskonnot: sunnimuslimeja 99%, kristittyjä ja juutalaisia 1%

Elinkeinot: palvelut 75%, maatalous 14%, teollisuus 11%

BKT/asukas: 5 600 $

Ilmasto: pohjoisessa välimeren ilmasto, etelässä aavikkoilmasto

11

TIETOJA NÄYTTELYN LIITTYVISTÄ MAISTA

Ranskan tasavalta Ranska on teollisuusmaa, maailman viidenneksi suu-rin talous, Euroopan merkittävin maataloustuottaja ja maailman suosituin matkailukohde 82,2 miljoonalla (vuonna 2007) matkailijalla vuodessa. YK:n ja EU:n perustajajäsen ja yksi maailman kahdeksasta ydinase-valtiosta.

Preussia vastaan 1870-71 käydyn ja hävityn sodan jälkeen seurasi eurooppalaisittain melko rauhallinen ajanjakso, jonka aikana Ranska otti haltuunsa useita siirtomaita Afrikassa ja Indokiinassa. Ranskaan kuuluu edelleen ns. merentakaisia alueita, departementteja. Näitä ovat mm. Guadeloupe, Ranskan Guayana, Rans-kan Polynesia, sekä saaria Intian valtameressä.

Pääkaupunki: PariisiAsukasluku: 59 766 000

Elinajanodote: 79,1 vuottaLapsikuolleisuus: 4,4 promillea

Virallinen kieli: ranska, lisäksi provensaali, bretoni, oksitaani, korsika, katalaani, baski, flaami, saksa.

Uskonnot: roomalaiskatolisia 95%, protes-tantteja 2%, juutalaisia 1%, muslimeja 1%, uskontokuntiin kuulumattomia 6%.

Väestö: Ranskalaisia 95%, lisäksi algerialai-sia, portugalilaisia, marokkolaisia, italialaisia, espanjalaisia.

Elinkeinot: Palvelut 73%, teollisuus 20%, maatalous 7%.

BKT/asukas: 25 700 $

Ilmasto: lauhkea, viileähköt talvet ja lauhkeat kesät, välimeren rannikolla lämpimämpää.

12

Lähteet: Geographica. Suuri maailman kartasto, maanosat, maat, kansat.Suomenkielinen laitos Almagest Oy. Copyright Könemann Tandem Verlag GMBH:ssa, Saksa 2003.

Wikipedia: http://fi.wikipedia.org/wiki/Algeriahttp://fi.wikipedia.org/wiki/Ranska http://fi.wikipedia.org/wiki/Mauritania