PEDAGOGINENPESUSIENIORFF-KYLVYSSÄ

AnttiManninen

Kandidaatintutkielma

Musiikkikasvatus

Jyväskylänyliopisto

Kevätlukukausi2017

2

JYVÄSKYLÄNYLIOPISTOTiedekuntaHumanistinentiedekunta

LaitosMusiikin,taiteenjakulttuurintutkimuksenlaitos

TekijäAnttiManninenTyönnimiPedagoginenpesusieniOrff-kylvyssä

OppiaineMusiikkikasvatus

TyönlajiKandidaatintutkielma

AikaKevätlukukausi2017

Sivumäärä34

TiivistelmäKandidaatin tutkielmassani käsittelen Orff-pedagogiikkaa ja opettajuutta. Työni on teo-riapohjainenkirjallisuuskatsaus.Lähden liikkeelleOrff-pedagogiikan yleiskatsauksesta, johon sisältyyOrff-soittimiston jaOrff-pedagogisen opetusprosessin esittely. Kolmannessa luvussa esittelen JaSeSoi ry:nOrff-kursseillakäytetynmusiikkipedagogisenkoulutusohjelmanopetussuunnitelman.Luvussa neljä kirjoitan kehorytmiikan kiehtovasta maailmasta seminaarityöni pohjalta.Aiheonnivottu luontevaksiosaksi tämäntutkielmanOrff-henkistäkokonaisuutta.Viideslukuonomistettuperusopetuksenuudelleopetussuunnitelmalle ja senmahdollistamilleOrff-sovelluksillealakoulussa.Samaanhengenvetoonnostanesiinoppimisenilontärkey-den.ViimeisessäpääluvussakäsittelenOrff-pedagogiikanvaikutustaomaanopettajuuteni,jokaon koko tutkielman kannalta keskeisessä roolissa. Samalla pohdin hyvän opettajuudentunnuspiirteitä jaominaisuuksiayleisessävalossa.Lopuksikerrontämäntyönmerkityk-sestäitsellenijaavaanjoitaintulevaisuudennäkymiäni(Orff-)pedagogisellamatkallani.

Asiasanat–Orff-pedagogiikka,opettajuus,musiikinopetus,oppimisenilo,kehorytmiikka

SäilytyspaikkaJyväskylänyliopisto

Muitatietoja

3

Sisällysluettelo

1 JOHDANTO 4

2 ORFF-PEDAGOGIIKKA 5

2.1 ORFF-SOITTIMISTO 62.2 ORFF-PEDAGOGINENOPETUSPROSESSI 8

3 ORFFOPS 12

3.1 MUSIIKKIPEDAGOGISENKOULUTUSOHJELMANTAVOITTEET 123.2 MUSIIKKIPEDAGOGISENKOULUTUSOHJELMANSISÄLTÖ 13

4 KEHORYTMIIKKA 16

4.1 KEHORYTMIIKKAMUSIIKKIKASVATUKSESSA 174.2 KEHORYTMINOTAATIO 18

5 PERUSOPETUKSENOPETUSSUUNNITELMANPERUSTEET2014 21

5.1 MUSIIKKIVUOSILUOKILLA1-2 215.2 MUSIIKKIVUOSILUOKILLA3-6 225.3 ORFF-PEDAGOGIIKKAOPETUSSUUNNITELMANTOTEUTTAJANA 23

6 ORFF-PEDAGOGIIKANVAIKUTUSOMAANOPETTAJUUTEENI 26

7 LOPPUTULEMA 30

LÄHTEET 33

4

1 JOHDANTO

TässäkandidaatintutkielmassapuhutaanpaljonOrff-pedagogiikasta jaopettajuudesta.

Opettajana toimiminenonkiinnostanut itseäni jollain tasolla joyläkouluajoistaalkaen.

Kirjoitettuani ylioppilaaksi hain opiskelemaan musiikkikasvatusta Jyväskylän yliopis-

toon. Kokemattomalla ja naiivilla pojanklopilla ei kuitenkaan ollut mitään asiaa edes

pääsykokeiden toiseen vaiheeseen. Tuolloin vannoin (ääneen), etten enää ikinä hakisi

kyseiseen koulutukseen. Isänmaan palveleminen varusmiessoittajana ja kolme vuotta

muusikon opintoja saivat astetta aikuisemman nuorenmielen kuitenkinmuuttumaan.

Enole ehkäkoskaanollut elämässäniniinonnellinen, kuin saadessanihyväksymiskir-

jeenkolmannenyrittämänjälkeenkesällä2014.

Viimeistäänsitäseuranneestasyksystäalkaenolentiennytolevanioikeallaalalla,oike-

assaopiskelupaikassa,oikeaanaikaan.Tämätunneonviimeisenkahdenjapuolenvuo-

denaikanaelettyjentilanteidenjakokemustenmyötävahvistunutentisestään.Omain-

tohimoni onkin kehittää itsestäni niin hyvä opettaja ja pedagogi kuin mahdollista.

Seuraavan reilun 30 sivun mittaisen pedagogisen kylvyn aikana vien lukijani Orff-

pedagogiikanihmeellisenmaailmaanjakerron,kuinkaseiskiitseenisalamanlaillake-

säkuussa2015jamitenseonsittemminvaikuttanutomanopettajuutenikehittymiseen.

Kolmannessa luvussa esittelen JaSeSoi ry:nOrff-kursseilla käytetynmusiikkipedagogi-

sen koulutusohjelman opetussuunnitelman. Myöhemmässä vaiheessa perehdyn myös

perusopetuksen uuteen opetussuunnitelmaan ja esitän näkemyksiäni, miten Orff-

pedagogiikka toimii alakoulumaailman käytännönsovelluksena. Pienenä, asiaan kuulu-

vana, sivujuonteena käsittelen kehorytmiikan saloja, joihin syvennyin ensimmäisenä

yliopistovuotenatehdyssäseminaarityössäni.

Valmiinakylpemään?Täältäpesee.

5

2 ORFF-PEDAGOGIIKKA

”Halusinluodamusiikkikasvatukseenlähestymistavan,jokahuomioisilapsentarpeetlahjakkuuden tasoon katsomatta. Kokemukseni opetti minulle, että lähes jokainenlapsionmusikaalinen,jaettäjokaisellaonosa-alueita,joissahänvoikehittyä.”–CarlOrff(Kaikkonen,Oksanen&Perkiö2014;Perkiö2010a.)

Yhtenämusiikkikasvatuksenmerkittävänäkehittäjänäpidetäänsaksalaistasäveltäjääja

taitelijaa Carl Orffia (1895-1982). Orffin luoma käsite Orff-Schulwerk tarkoittaa sekä

Orffinmusiikkikasvatuksellista lähestymistapaaettäviisiosaistakirjasarjaa, jotkamuo-

dostavatmusiikkipedagogisenesimerkkikokoelman(Perkiö2010a,28).Suomalaisittain

puhutaanOrff-pedagogiikasta.

OrffloiSchulwerkkinsäyhteistyössäsaksalaisentanssijanjapedagoginGunildKeetma-

nin(1904-1990)kanssa1950-luvulla.OrffSchulwerk–Musik fürkinder I-Vkirjasarja

pitääsisälläänmusiikkikasvatuksellistamateriaalia:loruja,runoja,lauluja,säestysmalle-

ja, tansseja sekä ideoita improvisointiin ja säveltämiseen. Orff ja Keetman painottivat,

että kirjat ovat pedagogiikan musiikillinen luuranko, esimerkki siitä, miten oppilaita

voidaanjohdattaamusiikinpariin.(Kaikkonen,Oksanen&Perkiö2014,30.)Schulwerk

eiannaohjeitaopetusprosessinrakentamiseen,vaan tilaaon tarkoituksellisesti jätetty

opettajan(jaoppilaiden)omalleluovuudelle(Perkiö2010a,28).

Orffin Schulwerk ja hänen pedagogiset ajatuksensa on noteerattu Suomessa jo 1950-

luvun lopulta lähtien. Vuonna 1964 suomalaiset musiikkikasvattajat Inkeri Simola-

Isaksson ja Erkki Pohjola perustivat Espooseen Orff-studion osallistuttuaan aiemmin

samana vuonnaOrff-instituutin kesäkursseille. Suomen omaOrff-yhdistys perustettiin

vuonna1985.(Perkiö2010a,34;ks.myösTenkku1981,58.)Sealoitti toimintansani-

melläMusisoi ry ja vaihto nimensä vuonna 1991 JaSeSoi ry:ksi (Kaikkonen ym. 2014,

31).

Orff-pedagogiikankeskiössäonkokonaisvaltainen, oppilaslähtöinenopetus, jonka teh-

tävänäonvirittääoppilaanluovakapasiteettiaktiiviseentilaan.Pedagogiikanlähtökoh-

6

tanaonvuorovaikutteinenopetusprosessi jauskooppimisenpotentiaaliin, jaseonso-

vellettavissa kaikenlaisille oppijoille toimintaympäristöstä tai kohderyhmästä riippu-

matta.Orff itsekuvailimusiikkikasvatuksellista lähestymistapaansa ”villikukaksi”.Kun

kukkaahoidetaanhuolella,sepääseetäyteenkukoistukseensasäilyttäensamallaoman

identiteettinsäläpikokoelämän.(Perkiö2010a,28.)

Orff-pedagogiikkaanliittyymyöskäsiteelementaarisuus,jollatarkoitetaanmusiikinko-

konaisvaltaista oppimista. Kokonaisvaltainenmusiikkiin osallistuminen ja jatkuva uu-

den luominen ovat Orffin keskeisiä periaatteita. Ihminen osallistuu musiikkiin paitsi

kuuntelijan,myöstuottajanroolissa.(Perkiö2010a,34;ks.myösSalmela2006,12.)

2.1 Orff-soittimisto

Orff-pedagogiikkaan liitetäänkeskeisesti soittaminen jaOrff-soittimisto, jonkaOrff ke-

hittiyhdessäetnomusikologijamusiikkitieteilijäCurtSachsinsekäsoitinrakentajaKarl

Mendlerinkanssa.Orff-soittimistoonkoostekansansoittimistaeripuoliltamaailmaa,ja

semahdollistaamonipuolisenäänenelementtienkuuntelunjakokeilun,koskasoittimet

onvalmistettuerimateriaaleistajaneovatäänenväreiltäänjasoittotavoiltaanerilaisia.

(Perkiö2010a,29-33.)

Orff-soittimiston primaarit instrumentit ovat ääni ja keho – ne kulkevat aina ihmisen

mukana. Ihmiskehoonlukemattomiensoundienaarrearkku, jonkaavullavoidaanope-

tellamusiikinperuselementtejäkutenesimerkiksirytmiä,dynamiikkaajamuotoa.Ääntä

voidaankäyttääpaitsi laulamiseenmyöserilaistenääniefektientuottamiseen.Laulujen

jakaanoneidenkauttahahmottuumelodian,harmonianjasointivärinloputtomankirja-

vamaailma.Laulamisenavullaopetellaanmyöshahmottamaaneriääntenjaintervallien

välisiäsuhteita.(Frazee&Kreuter1987,20-22.)

IhmiskehonlisäksiOrff-soittimistonkulmakiviäovaterilaisetlaattasoittimet(ksylofonit,

metallofonit,kellopelit),joitavoidaankäyttääsekämelodia-ettäsäestyssoittimina.Ylei-

7

simpiä säestysmalleja ovat urkupiste ja erilaiset bordunat. Urkupisteessä säestyksenä

soitetaan uskollisesti yhtä ja samaa säveltä, yleensä sävellajin perussäveltä. Borduna

puolestaan on kahden sävelen (perusääni + kvintti) säestys. Erilaisia bordunoita ovat

esimerkiksiyksinkertainen,murrettu jaarpeggioborduna.Valmiitasävellysmalleja löy-

tyyläjäpäinalkuperäisistäOrffSchulwerk-kirjoista.(Kaikkonenym.2014,25-26;Frazee

&Kreuter1987,28-43.)

TärkeäosaOrff-soittimistoaovatmyösnokkahuilujaerilaisetrytmisoittimet.Soittimis-

tontarkoituksenaonrohkaistaoppilaitayhteismusisointiinjaomaanyksilölliseenilmai-

suun.(Perkiö2010a,29-33.)Orffilleitselleenolitärkeääsoittimistonkorkealaatujase,

ettälapsetvoivatnauttiasiitä,miltäsoittokuulostaa(Tenkku1981,57;ks.myösFrazee

&Kreuter1987,25).Soitimmekesän2015Orff-kurssillaAili Järvelänsovittamia,alun

perin muille soittimille sävellettyjä teoksia suurella laattasoitinorkesterilla, jonka yh-

teissointi olimykistävän kaunis. Satojenmallettien luoma tuhansien värien ääniatmo-

sfäärisaiminutjamuutkurssilaisetliikuttavansanattomiksi.

OminaistaOrff-pedagogiikalleovatomankulttuurinjuuret.Niinsoittimistossakuinylei-

sessä ohjelmistossa näkyvät kulttuuriset perinnesoittimet, -laulut, -tanssit sekä lorut,

runot ja tarinat, joidenkauttaoppilaitatutustutetaanerimaidenmusiikillisiinkulttuu-

reihin,tyyleihinjahistoriaan.Orff-soittimistoja–ohjelmistoelävätjamuuttuvatajanja

kulttuurin mukaan. (Perkiö 2010a, 28, 33.) Koulujen musiikinopettajat ry:n sivuilta

(2017)löytyysuositusmusiikkiluokanperusvarustuksesta.Listastalöytyykaikkiedellä

esittelemäniOrff-soittimet.

8

2.2 Orff-pedagoginen opetusprosessi

KUVA1.Musiikillisenkasvunportaita.(Kaikkonenym.2014,21).

Orff-opetusprosessinkeskeisimmätelementitovatkokeilujaelämys.Kaikkilähteeoppi-

laankokeilun-jaelämyksenhalusta,joidenaktivoiminenonopettajantehtävä.Oppimis-

prosessin etenemisen vaiheita kuvaa hyvin Soili PerkiönMusiikillisen kasvun portaat

9

(ks.kuva1).Oppiminentapahtuuniinmusiikissakuinelämässäyleensäkinensinoman

kokeilunkautta.Kunpienivauvaonensinhuitonutaikansapäämäärättömästiitsekseen,

hän alkaa kiinnittää huomiota aikuisen tekemisiin ja pyrkii imitoimaan elimatkimaan

tämäntoimintaa(liikkeitä,eleitä,ilmeitäynnämuuta).

Omienkokemuksienimukaanimitoinninjälkeenyksitehokkaimmistamusiikillisenop-

pimisen ja opettamisen keinoista on kaiku. Kaiussa opettaja laulaa, soittaa tai esittää

malliksilyhyentaipitkänmelodian,rytmintailiikkeen,jonkaoppilaattoistavat.Toisto-

jenmyötäerifraasejavoidaanyhdistelläjapidentääjanäinvoidaantodellatehokkaasti

opettaa haastaviakinmusiikillisia hahmoja. Improvisaatiota oppilaat voivat harjoitella

keksimälläomiakaikuja.

Ostinatotarkoittaalyhyenmusiikillisenmotiivin(rytmi-,melodiataisointukuvion)tois-

tamista.Yksinkertaistenostinatojenkauttarakennetaannopeastipohjayhteisellemusi-

soinnille, jonka päälle on hyvä lähteä kasaamaan laajempaa kokonaisuutta. Erilaisten

ostinatojen tekeminen kehittää musiikillista muistia, taitoa ja kuuntelukykyä. (Perkiö

2010a,30;Kaikkonenym.2014,26.)

Kysymys ja vastaus onmelkein sama asia kuin kaiku.Musiikillisen fraasin toistamisen

sijaantavoitteenaonkäydäikäänkuinmusiikillistadialogia,keskustelua.HenkilöAesit-

tää jonkinlaisenmusiikillisen fraasin, johon henkilö B vastaa omalla tavallaan voiden

kuitenkinottaavaikutteitaA:nkeskustelunavauksesta.Pyrkimyksenäonjollaintavalla

looginen,keskustelunomainenvuoropuhelu. Josesimerkiksi jokukysyy toiseltapäivän

säätä,eioleperusteltuavastatakertomalla,mitäsöieilenpäivälliseksi(Seppänen2016).

Samaaajatustavoisoveltaamusiikilliseenvuorovaikutukseen,jossapäästäänjolähem-

mäsimprovisaationmaailmaa,jonkakauttapuolestaanvoidaanedetäomienmusiikillis-

tenideoidenkokoamiseen,säveltämiseensaakka.

Tiivistettynä oppijan prosessin tulisikin kulkea imitaatiosta omaan tekemiseen, osista

kokonaisuuteen, yksinkertaisestamonimutkaiseen ja omasta kokeilusta ryhmänyhtei-

seentekemiseen.(Perkiö2010a,29;Kaikkonenym.2014,24.)

10

Kuten todettua Orff-pedagogiikka ei anna opettajalle valmiita malleja, joiden mukaan

toimia vaan opettajan tulee lukuisten mahdollisuuksien keskellä kyetä rakentamaan

opetusprosessikunkinopetusryhmänmukaiseksi japitäähuoli,ettäprosession loogi-

nen.(Perkiö2010a,28-29.)Opettajallaonsiissuurivastuukannettavanaan.Opetuspro-

sessinedetessäopettajanroolipieneneesamanaikaisestikunoppilaidenymmärrysmu-

siikistakasvaa(Perkiö2010a,29).”Opettajantehtävänäonantaaoppilaanloistaa”(Ran-

tala2006,124).

KUVA2.Prosessiympyrä.(Kaikkonenym.2014,24).

Orff-pedagogiikantarjoamaamoninaisuuttavoidaankuvataprosessiympyrällä(ks.kuva

2).Musiikintunninopetusprosessintulisiollamahdollisimmanmonipuolinenjavaihte-

leva.Taitavapedagogipystyykäyttämääntunninaikanakaikkiaprosessiympyräntyös-

kentelytapojamonipuolisesti ja joustavastimuokatenniistämusiikillisesti japedagogi-

sestiloogisenkokonaisuuden.Opettamisenvoialoittaamistätahansaprosessiympyrän

työtavasta ja edetä vapaassa järjestyksessä työtavasta toiseen kohti tavoiteltavaapää-

11

määrää.Prosessinvoikäynnistääesimerkiksiaktivoivallakuuntelulla(ks.luku3.2),jon-

ka jälkeen kappaleesta opetellaan jokin rytminen juttu kehollisesti liikkuen. Rytmisen

liikkeen tueksivoidaanmuodostaa jokin loru tai laulunpätkä.Kehollisen sisäistämisen

jälkeenrytmitvoidaansiirtääsoittimillejalopultakootakaikestayhteinenesitys,johon

voiliittääoppilaidenitsetekemiäosuuksiajaimprovisointia.(Perkiö2010a,29;Kaikko-

nenym.2014,24.)

12

3 ORFF OPS

OrffOPSonMarkkuKaikkosen,TerhiOksasen jaSoiliPerkiönkirjoittamamusiikkipe-

dagogisen koulutusohjelman opetussuunnitelma. Koulutusohjelma koostuu kolmesta

tasokurssista (Orff I, II ja III) sekä lopputyöseminaarista, jotka yhdessä muodostavat

jaksoltatoiselleetenevän jasyvenevänmonipuolisenmusiikkikasvatuksenkurssikoko-

naisuuden(Kaikkonenym.2014,4,36.)

Musiikkipedagogisenkoulutusohjelmanjärjestäjänätoimiivapaanmusiikkikasvatuksen

yhdistys JaSeSoi ry (Orff-Schulwerk Association of Finland), joka toimii alkuperäisen

Orff-instituutin Orff-Schulwerk Forum Salzburgin valtuuttamana. Orff-kursseja on jär-

jestettySuomessavuodesta1995lähtien.Koulutuskokonaisuudensuoritettuaanopiske-

lijasaavirallisenOrff-SchulwerkForuminstandardinmukaisentodistuksen,jonkamyö-

tävoinimittääitseäänhyvälläomallatunnollaOrff-pedagogiksi.(JaSeSoi2017.)

OrffOPSon36-sivuinenkirjanen,jokaonjaettuneljäänpääkappaleeseen:Opetussuun-

nitelma, Orff-pedagogiikka, Orff-pedagogiikan historiaa sekä Liitteet. Ensimmäisessä

osiossa käydään perusteellisesti läpi koulutusohjelman rakenne, tavoitteet ja sisältö.

Toisessa osiossa tutustutaan yleisesti Orff-pedagogiikan pääpiirteisiin sekä Orff-

henkiseen opetusprosessiin ja sen elementteihin. Kolmas osio on nimensämukaisesti

pikakatsaus Orff-pedagogiikan historiaan ja liitteissä on muunmuassa varsin kattava

listaaiheeseenliittyvästäkirjallisuudesta.

3.1 Musiikkipedagogisen koulutusohjelman tavoitteet

KoulutuksentavoitteenaontarjotaOrff-pedagogiikkaanperustuviakäytännönläheisiäja

syventäviä ideoitamusiikin opetukseen. Se antaamahdollisuuden kehittäämonipuoli-

sestiomaapedagogistajamusiikillistaosaamista.Tietojenjataitojenkehittämisenlisäk-

sikeskeisenätavoitteenaonopettajanomakasvupedagogina,kasvattajanajaihmisenä

sekä oman opetuspersoonan vahvistuminen. Koulutusohjelma tarjoaa paljon käytän-

13

nönapuakutenesimerkiksiopetusmateriaalia,muttatätäkintärkeämpääon,ettäkurssi-

lainenoppii soveltamaanoppimaansaomassa työympäristössään.Tavoitteena ei suin-

kaanolevalmiidenmallienkopioiminen,vaanmonienmahdollisuuksienkeskeltä itsel-

leensopivientyötapojenlöytäminen.(Kaikkonenym.2014,4-5.)

Koulutuksenprosessitavoitteitakuvataanlankakeränä,jokaensimmäisellätasokurssilla

avataan tavoitteena tutustuminen ja oivallus. Toisena vuonna tavoitteena on huomata

punaisialankoja,syventääolemassaolevaatietoajaomaksuasitäomallekohdalle.Kol-

mannella kurssilla langat sidotaan yhteen, tavoitteena asioiden sisäistäminen. Loppu-

työseminaarin jakokokoulutusohjelman lopullinen tavoiteonoman langankehräämi-

neneliopittujenasioidenkäytäntöönsoveltaminen.(Kaikkonenym.2014,7.)

3.2 Musiikkipedagogisen koulutusohjelman sisältö

Koulutusohjelmansisältöalueeton jaettuseitsemäänosaan, jotkaovat (Kaikkonenym.

2014,8):

1. Musiikkiliikunta2. Puhejakieli3. Äänenkäyttöjalaulu4. Rytmiikka5. Yhteismusisointi6. Aktiivinenmusiikinkuuntelu7. Monitaiteellisettyötavat

Musiikkiliikunnantavoitteenaonaktivoidakokoihmiskehoaistimaan,vastaanottamaan

ja sisäistämäänmusiikkia.Kehollistenkokemustenmyötäoppiminen tapahtuu syvem-

mällätasollakuinpelkänkäsitteellisenajattelunkautta.Musiikkiliikunnassayhdistetään

nimensämukaisestimusiikkiajaliikettä;senerilaisiaopetusmuotojavoivatollaesimer-

kiksierilaiset(keho)rytmiikka-jakontaktiharjoitukset,tanssitjalaululeikit.(Kaikkonen

ym.2014,8-9.)

Puheessajamusiikissaonyllättävänpaljonyhteisiäelementtejä.Näitäovatesimerkiksi

rytmi,äänenkorkeus,äänenpaino,fraseerausjadynamiikka.Kielellinenleikkiminenja

14

verbaalinenakrobatiaovatkinmitämainioinväylämusiikilliseenkokeiluun, ilmaisuun

jaoivaltamiseen.Erilaisetäänenkäytöllisetharjoitteetjaleikitauttavatihmistätutustu-

maanomaankehoonsa(esimerkiksihengitykseen)jaääneensä,mikäluopohjaakaiken-

laisellepuhe-jalauluilmaisulle.Prosessieteneevapaastaäänellisestäilmaisustapikku-

hiljaa kohtimusiikillisempaa ilmaisua, jolloinmukaan otetaan äänenhallinta,melodia,

laulaminen,liike,soittaminenjalopultanäidenkaikkienyhdistäminen.(Kaikkonenym.

2014,10-13.)

Orff-pedagogiikassa melodiseen materiaaliin tutustuminen (laulamalla ja soittamalla)

aloitetaanpentatoniikasta.Pentatoninenduuri-jamolliasteikkomahdollistavathelppo-

jen säestysten ja improvisoinnin toteuttamisen, koska niissä ei ole puolisävelaskelia.

(Kaikkonenym.2014,27-29;Frazee&Kreuter1987,36-38.)Pentatoniikanavullapie-

nimmätkin lapsetvoivathelposti tuottaa”hyvänkuuloista”musiikkia,mikäpuolestaan

tuottaailonjaonnistumisentunteen.

Rytmikasvatuksen keskeisimpänä tekijänä on syke. Rytmin kokeminen lähtee oman

sykkeen löytämisestä, jonkamyötä voidaan lähteä etsimään ryhmän yhteistä sykettä.

Rytminkokemisenlähtökohtanaonomaliikesekäpuhejakieli.Erilaistenostinatojenja

muidenrytmistenhahmojenmyötäaletaanhahmottaaperussykettäjasitäkauttahaas-

tavampiarytmillisiäkuvioita.(Kaikkonenym.2014,14.)Erilaistenrytmifraasienopette-

lussasuureksiavuksiovatnokkelatja”hyvältämaistuvat”sanarytmit(Kivelä-Taskinen

&Setälä2006,30-34;Oksanen2016;ks.myösTenkku1981,56-58).

Yhteissoitto auttaa hahmottamaanmusiikin keskeisimpiä elementtejä (rytmi,melodia,

harmonia, muoto, dynamiikka). Lisäksi soittaessa kehittyymonipuolinenmuusikkous,

kuntutustutaanuusiinsoittimiinjaniidensoittotekniikoihin.Ennenmuutayhteissoitto

on kuitenkin vuorovaikutusta ja ryhmässä toimimista. Soittotilanteessa harjoitellaan

paitsi toisten kuuntelemista ja huomioon ottamistamyös rohkeutta tuoda esiin omaa

musiikillistaosaamista.Orff-pedagogisessasoittohetkessähyödynnetäänmonipuolisesti

Orff-soittimistoa(ks.luku2.1).(Kaikkonenym.2014,16.)

15

”Aktiivisellamusiikinkuuntelullatarkoitetaaneläytymistämusiikinluomaantunnelmaan,

mielikuvaan ja musiikin elementteihin omakohtaisen toiminnan kautta.” Aktiivisessa

kuuntelussamusiikkiohjaatoimintaa ja tekemistä,mikäpuolestaansyventäämusiikil-

listakokemusta,auttaakeskittymäänjasitäkauttaymmärtämäänkuunneltavaamusiik-

kiaparemmin.Tämäonyksitapa,jollavoimukavastitutustuttaaoppilaitaeriaikakau-

sienjakulttuurienmusiikkityyleihin.(Kaikkonenym.2014,17.)

Monitaiteellisissa työtavoissamusiikinopetukseensananmukaisesti integroidaanmuita

taidemuotojakutenesimerkiksisana- jakuvataidetta,draamaatai tanssia.Tavoitteena

on tarjota oppijalle omakohtaisia kokemuksia eri taidemuodoista, jotka puolestaan ri-

kastuttavat aistikokemuksia ja kehittävät monipuolisia taiteellisia valmiuksia. Eri tai-

teenalojen yhdistämisen rajoitteena opetuksessa on vain ja ainoastaan opettajan oma

mielikuvitus.(Kaikkonenym.2014,18.)

16

4 KEHORYTMIIKKA

Kehorytmiikan (engl. Body percussion) perusajatuksena on nähdä ihmiskeho hienona

instrumenttina. Ihminenpystyy tuottamaankehollaanmonenlaista rytmiä jaääntä. Jo-

kainen ihminenon joskus läimäyttänytkätensäyhteen,eli jokainen ihminenon joskus

toteuttanutkehorytmiikkaakäytännössä.Suurinosakuitenkaanajattelemattatoimintaa

kehorytmisenäaktina.

Kehorytmiikan historiallista alkuperää on käytännössä mahdoton määrittää tarkasti.

Yhdysvaltalainenmusiikkikasvattaja Doug Goodkin toteaa kehorytmien synnystä seu-

raavaa:

”Ihmisetovatkauttaaikojen laulaneet ja taputtaneetkäsiään.Se, ettääänionpri-maari instrumenttimme ja laulaminen tuttua kaikissamusiikkikulttuureissa, on il-meistä. Se, että kehorytmit ovat olleetmyösmerkittävässä roolissa, on ehkäpä vä-hemmäntiedossa.”(Goodkin2002.)

Taputus onkin kehorytmiikan yleisinmuoto (Goodkin 2002, 67). Etnomusikologi Curt

Sachsinmukaantaputustenlisäksivain jalkojenpolutovat löydettävissäkaikkienkult-

tuurienmusiikeistakauttaaikojen(Kivelä-Taskinen&Setälä2006,35).

Goodkin(2002,67-69)jakaakehonäänetniidenmusikaalisenkäyttötavanmukaannel-

jään osaan: taputus, polut, läpsyt ja napsut. Ihmiskehon eri osista lähtee erikuuloisia

ääniä,joitavoidaansoveltaaeritilanteidenvaatimallatavalla.Kunkaivataanjotainpien-

tä jadiskanttistaääntä,voidaannapsauttaasormia. Joshaetaanvoimakasta ja jyhkeää

soundia, polkaistaan jalalla lattiaa. Välimallin tuotos saadaan läimäyttämällä kädellä

vaikkapa rintaan tai reiteen. Näitä yhdistelemällä ihmiskeho alkaa soida ja soittajalle

avautuuloputonmääräkehorytmisenvariaationmahdollisuuksia.

17

4.1 Kehorytmiikka musiikkikasvatuksessa

Kehorytmiikkavoidaannähdäosanaisompaakäsitettäkehollinenmusiikinopetus.Kehol-

lisuudella viitataan paitsi kaikenlaiseen keholla tuotettuun musiikkiin, myös ihmisen

kykyynliikkuamusiikinmukana.

Puhuttaessa kehorytmiikasta liikutaan erittäin lähellämusiikin ja tanssin välistä rajaa

(Goodkin2002,67).Kunyhdistetäänrytminen toimintakehonaktiiviseen liikkeeseen,

voidaan puhua jo melkoisesta liikuntasuorituksesta. Rytmittäessään omaa liikettään

taputuksillajatömistyksilläihminentoimiisamanaikaisestisekäsoittajana,ettätanssi-

jana(Perkiö2010b,15).CarlOrfftoivoijoaikoinaanrajojenkaatuvanmuusikonjatans-

sijanvälillä(Kivelä-Taskinen&Setälä2006,36).

Kehorytmitovatkinvahvastiläsnäorffilaisessamusiikkikasvatuksessa.Orffinajatuksena

kehorytmien takana oli herkistää kehoa rytmin kokemiselle. Ydinajatuksena oli kokea

kaikki (rytmit) ensin kehon kautta, ennen kuin ne vietiin käytäntöön (esimerkiksi eri

soittimille). Kehorytmejä käyttivät myös muut aikamme suuret musiikkikasvatuksen

kehittäjätÉmileJaques-Dalcroze(1865-1950)sekäZoltánKodályn(1882-1967).(Kive-

lä-Taskinen&Setälä2006,36.)

Kehorytmien kautta opittu rytmi voi auttaa ihmistä soittamaan saman rytmin jollakin

soittimella. Yksinkertainenkin rytmi soitettuna kehon eri osiin saattaa tuntua todella

haastavalta,mutta sekehittää ihmisenkoordinaatiota jahahmotuskykyämitä suurim-

massamäärin.Kehorytmit tuovatmyös selkeästi esille eri rytmien ja tempojenväliset

erot.”Kinesteettinenmuistimuistaatarkasti,millärytmilläjanopeudellarytmisoitetaan

kehoneriosiin.”(Kivelä-Taskinen&Setälä2006,8-9.)

Kehorytmiikkaosanasuomalaistamusiikkikasvatustaonverrattainuusijuttu.Sesaapui

SuomeenElinaKivelän,SoiliPerkiönjaHarriSetälänmukanavuonna1990heidänotet-

tuaanosaaDougGoodkininpitämäänworkshoppiin.Goodkinpuolestaanoliammenta-

nut kehorytmiikan saloja opetukseensa yhdysvaltalaisen perkussionisti Keith Terryn

18

ideoista. (Kivelä-Taskinen&Setälä2006,36.)Kehorytmillisiäelementtejäon tokikäy-

tettymusiikkiliikunnallisessaopetuksessaSuomessajo1900-luvunalkupuoliskoltaläh-

tien(Simola-Isaksson2010,37-39).

SittemminnämäSuomenkehorytmiikanpioneeritovattehneetkovastityötäviedäkseen

kehorytmiikan ilosanomaa eteenpäin. Heitä innoittanut Doug Goodkin on kirjassaan

Play,Sing&DanceantanutkintunnustustasuomalaiselleOrff-yhteisölle(Goodkin2002,

72).

Koulumaailmanmusiikinopetuksessa kehorytmiikka ei ainakaanomana kouluaikanani

olluttotaalistaläpimurtoaanvielätehnyt.Musiikinkehollinenilmaiseminenvoiollamo-

nelleoppilaalle(jaopettajallekin)arkapaikkaomankehonhenkilökohtaisuudenvuoksi.

Vaatiitodellistarohkeuttavapauttaaomakehonsavapaaseenilmaisuuntoistenedessä.

Kehoonihmisensoittimistahenkilökohtaisin,muttamyöslähinjasekulkeeainaihmi-

senmukana. Ihmiskehonlukemattomiamusiikillisinstrumentillisiamahdollisuuksiatu-

lisikin musiikinopetuksessa hyödyntää ujostelematta. Jotta keholliselle ilmaisulle ei

muodostuisi liian suurta kynnystä, tulisi kasvattajien aloittaa ”siedätys” jo pienimpien

lastenkanssa.Kehollisuudessaontokiomathaasteensa,muttamyösmerkittävät jato-

distetuthyödyt.Toivottavastiniidenvoimallaolemassaolevathaasteetselätetääntule-

vaisuudessa.

4.2 Kehorytminotaatio

Kehorytmejävoidaanmyösnuotintaa. JoalkuperäisistäOrff-Schulwerkeistä löytyymo-

nia nuotinnettuja kehorytmiharjoituksia ja jopa suoranaisia kehorytmisävellyksiä (ks.

kuva3).Kuvanrondomuotoinenharjoitusonosittainkaksi-,enimmäkseenkolmiäänis-

tä,jossakäytetäänneljäs-jakahdeksasosarytmejä.Klatschentarkoittaasananmukaisesti

läimähtävää lyöntiä, jonkavoi tehdäesimerkiksirintaantaireiteen.Taputusmyös toi-

mivavaihtoehto.Stampfenonjaloillatehtäväpolkaisu.Nuottikuvaonselkeääjahelppo-

19

lukuistatekstuuria,muttayksinkertaisuudestaanhuolimattamyöserittäinmusikaalista,

jossaonmukanamyösdynamiikkamerkintöjä.

KUVA3.Rondomuotoinenkehorytmiharjoitus.(Orff&Keetman1950,85).

Kehorytmiennuotintamiseenonuseitatyylejä.Seuraavassaonhavainnollistettuyhdys-

valtalaisperkussionistiKeithTerrynkehittämävaihtoehto.

KUVA4.Kehorytminotaatio(Kivelä-Taskinen&Setälä2006,37).

20

Tämäversioonmielestänierittäinselkeä ja looginen.Mitäkorkeampiäänitietystäke-

hon osasta lähtee, sitä korkeammalle se sijoittuu nuottiviivastolla (vrt. esim. sormien

napsautus vs. jalan tömistys). Lisäksi notaatio tukee ihmiskehon fyysistä rakennetta:

esimerkiksi reisi on rintaa alempana,mikä näkyymyös nuottien paikoissa viivastolla.

ElinaKivelä-Taskisenlisäämäihmisnuottiavainhavainnollistaatätäoivaltavasti.

21

5 PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2014

Perusopetus luo perustan oppilaiden yleissivistykselle. Perusopetuksen opetussuunni-

telmanperusteiden(POPS2014)mukaanjokaisellaoppilaallaonoikeushyväänopetuk-

seenjaonnistumiseenkoulutyössä.(POPS2014,14-15.)Tämäpäteesiismyösmusiikin

kohdalla. Musiikkikasvattajapedagogi Markku Kaikkonen on ehdottanut, että jokaisen

musiikinopettajantulisiantaamusiikkipedagogineettinenlupaus:”Lupaanopettaamu-

siikillisiatietojajataitojakaikillejalupaankehittääkaikkienmuusikkouttamonipuolises-

ti”(Kaikkonen2013a,28).

Perusopetuksenkulttuuritehtävänäonedistäämonipuolistajakulttuuristaosaamistaja

kulttuuriperinnönarvostamistasekätukeaoppilaitaomankulttuuri-identiteetinjakult-

tuurisenpääomanrakentamisessa.Opetuksentulisimyöslisätäymmärrystäkulttuurei-

denmoninaisuudesta ja auttaa hahmottamaan näitä historiallisina jatkumoina. (POPS

2014,18.)

5.1 Musiikki vuosiluokilla 1-2

Musiikintehtäväperuskoulunensimmäisilläluokillaoppiaineenaonluodaedellytykset

monipuoliseenmusiikilliseentoimintaanjaaktiiviseenkulttuuriseenosallisuuteen.Ope-

tuksentarkoituksenaonrakentaaoppilaillemyönteistäjainnostavaakäsitystämusiikis-

ta,jokaloisipohjaaelinikäiselleharrastamiselle.Musiikinopetusauttaaoppilaitakehit-

tämäänheidänilmaisu-sekäryhmätoimintataitojaan.Opetuksenkauttaoppilaatsaavat

yhdessä havaita kuinka jokainen onmusiikissa ainutlaatuinen ja kuinkamusiikillinen

toimintatuottaailoajayhteenkuuluvuudentunnetta.(POPS2014,141.)

Musiikinopetuksen tavoitteita onmuunmuassa ohjata oppilasta vastuulliseen toimin-

taanmusiikinparissa.Oppilaita tulee innostaa tekemään, kokemaan jahahmottamaan

22

musiikkiamoninaisintyötavoinjättäensamallamyöstilaaheidänomallekokeilulle,ide-

oillejaimprovisoinnille.(POPS2014,141.)

Opetussuunnitelma peräänkuuluttaa musiikinopetuksen monipuolisuutta. Työtapojen

perustanaovatlaulaminen,soittaminen,kuunteleminen,säveltäminenjamusiikkiliikun-

ta.Myösimprovisointijataiteidenvälinenyhteistyöopetuksentukenamainitaan.(POPS

2014,141-142.)TyötavatovatkuinsuoraanOrffOPSinprosessiympyrästä(ks.luku2.2).

Opetuksen tulisi kaikkinensa olla oppimista ja osallisuutta edistävää, mikä vahvistaa

oppilaidenyhteistyötaitoja, itsetuntoa jaoma-aloitteisuutta.Opetuksentulisimyöstar-

jota oppilaille kokemuksia tavoitteiden asettamisen ja yhteisen harjoittelunmerkityk-

sestämusiikillisessaoppimisessajakehittymisessä(POPS2014,142-143).

Musiikintunneillakäytettäväohjelmistokoostuulauluista,leikeistä,loruista,liikunnasta,

soitto-jakuuntelutehtävistä,joidensuunnittelussatuleekiinnittäähuomiotaoppilaiden

omiinkulttuuriperintöihin(ks.luku2.1).Opetuksensisällössätuleeottaamyöshuomi-

oon oppilaiden omat sävellykset ja mahdolliset toiveet ja musiikilliset kiinnostuksen

kohteet.(POPS2014,142.)

5.2 Musiikki vuosiluokilla 3-6

Oppilaidenvarttuessaheilleitselleenruvetaanpikkuhiljaaantamaanenemmänvastuuta

oppimisesta.Tämäonmyösselkeästinähtävissäuudessaopetussuunnitelmassa:”Vuosi-

luokkien3-6musiikinopetuksessaoppilaatoppivatsuhtautumaanavoimesti jakunnioit-

tavasti toistenkokemuksiinsekä luomaanyhteenkuuluvuudentunnettaryhmässä”.Oppi-

laiden musiikillinen ymmärrys syvenee ja laajenee samanaikaisesti kuin musiikilliset

taidotkehittyvät.(POPS2014,263.)

Perusopetuksenopetussuunnitelmanperusteidenmukaanmusiikillistentietojen jatai-

tojenoppiminentapahtuumusisoidenelilaulaen,soittaen,kuunnellen,liikkuen,impro-

23

visoidenjasäveltäensekätaiteidenvälisessätyöskentelyssä.Opetuksenkeskeinentavoi-

teonkannustaajarohkaistaoppilastamonipuoliseen, luovaanjakollektiiviseenmusii-

killiseen toimintaan. Oppilaiden käsitys itsestään musiikillisina toimijoina rakentuu

myönteistenoppimiskokemustenkautta.(POPS2014,263-264.)

Tavoitteenaonluodapedagogisestimonipuolinenjajoustavamusiikinopiskelukokonai-

suus, joka mahdollistaa jokaisen oppilaan osallistumisen. Kaikessa tekemisessä tulee

huomioidaoppilaidenerilaisettarpeet,aikaisempioppiminenjakiinnostuksenkohteet.

Luokassatulisivallitarohkaisevajaennakkoluulotonilmapiiri,jokarakentuumyönteis-

tenmusiikillisten elämysten ja kokemusten pohjalle. Oppiminen tapahtuu ilon kautta.

(POPS2014,264-265.)

5.3 Orff-pedagogiikka opetussuunnitelman toteuttajana

Orff-pedagogiikkatarjoaamitäparhaimmatlähtökohdatperusopetuksenopetussuunni-

telman perusteiden toteuttamiseen. Sekä uuden opetussuunnitelman että Orff-

pedagogiikanlähtökohtanaovatmonipuolinenja joustavaopetus, jonkatavoitteenaon

tuottaaoppilailleonnistumisenelämyksiämusiikinparissa.

Orff-pedagogiikanmonimuotoiset työtavat (ks. luku2.2) löytyvätkaikkimyösuudesta

opetussuunnitelmasta. Orff-pedagogisenmusiikillisen ohjelmiston rajoitteena on aino-

astaanopettajanomamielikuvitus.Opettajallaonorffilaisuudenhengessä samanaikai-

sestisekävapausvalitaitselleensopivatjaitseääninnostavatmusiikillisettyötavatettä

vastuusiitä,ettäopetusprosessionjohdonmukainenjalooginenjatäyttääopetussuun-

nitelmanasettamattavoitteet.

Perusopetuksenopetussuunnitelmanperusteissatodettiin,ettämusiikillistentietojenja

taitojen oppiminen tapahtuu musisoiden. Orff-pedagogiikka on juuri tätä: käytäntöä,

musiikkia itseään.Koulujenmusiikinopettajien liitonvuoden2015musiikinopettajaksi

24

valitunOrff-pedagogiTerhiOksasen(2016)sanoin:”Kunluokassasoimusiikki,kaikkion

hyvin”.

Onhienoa,ettäuusiopetussuunnitelmapainottaaoppilaidenoman luovuudenaktivoi-

mista. Perinteisen mestari-kisälli –asetelman sijaan (musiikin)opetuksessa onkin en-

siarvoisentärkeääantaatilaaoppilaidenomallekokeilullejaideoille.Orff-pedagogiikan

ajatuksenmukaanopettajanroolipieneneesitämyötenmitäpidemmälläoppilasonmu-

siikillisessa oppimisprosessissa. Yhdysvaltalainen Orff-pedagogi James Harding on to-

dennut,ettäopettajantärkeintehtäväontehdäoppilaatnäkyviksi(Oksanen2016).

Kulttuurienmonimuotoisuus japerinteetovat teema, jokanouseeesiinniinperusope-

tuksenopetussuunnitelmassakuinOrff-pedagogiikassakin.Oppilaiden jaopettajaneri-

laisettaustattuleehuomioidamusiikillistaohjelmistoa jasoittimistoavalittaessa.Kult-

tuuriseterot taatusti rikastuttavatmusiikintunteja ja tuovat tekemiseeneloa jasävyjä.

Nykypäivänmusiikinluokka onmonikulttuurinen yhteisö, jossa opettajan on hyvä tie-

dostaamahdollisuus inspiroitua oppilaidensamonenkirjavista taustoista ja tuoda hei-

dänkauttaanopetukseensauusiamusiikillisianäkökulmia,soittimia,tyylisuuntiajajopa

kokonaisiakulttuureja.

Ehkämahtavinta uudessaperusopetuksenopetussuunnitelmanperusteissa on se, että

siellämainitaanoppimisenilo!Oppiminenjaoivallustulevatilonjaonnistumisenkoke-

mustenkautta.LuokanopettajaTainaRantala(2006,35-37)tähdentää,kuinkaoppimi-

sen ilo esimerkiksi antaa voimaa, motivoi, lisää ongelmanratkaisu- ja yhteistyökykyä

sekäyleistähyvinvointia,parantaaoppimisenlaatuajakohentaaihmisenminäkuvaa.

”Positiiviset tunteetovatoppimistaedistäviä jakatalysoivia tekijöitä. Ilonmerkitysoppimistilanteessanäkyy selkeimmin senpuutteena. Ilonmerkitystävoi tarkastellajokoyksilöllisesti tai yhteisöllisesti.Kun työnilovaikuttaapositiivisestihenkilönop-pimiseen ja työskentelyyn, tilanteella on positiivisia seurauksia koko yhteisölle.”(Rantala2006.)

Jotta näitä elämän huippuhetkiä voidaan musiikintunnilla tarjota, opettajan on aina

huomioitavakunkinoppilaanlähtötasojasuhteutettavamusiikillinentoimintasenmu-

25

kaan. Musiikinopetuksen tavoite on synnyttää oppilaalle pysyvä, elinikäinen innostus

musiikkia kohtaan ja ymmärrys siitä kuinka oppiminen on elämänmittainen prosessi.

Kaikkeaeivoieikätarvitseoppiaheti.Merkittäväosaopettajanammattiosaamistaonkin

halujakykyeriyttää,kunsiihenontarve.Musiikillisenharjoitteenvaikeusasteessapitää

ainaollaliikkumavaraamolempiinsuuntiin.Eriyttäminenryhmäopetuksessaonhaaste,

mutta ennen kaikkea suurimahdollisuus. Tällöin puhutaanmitä suurimmassamäärin

oppilaslähtöisestäopetuksesta, jasilloinliikutaanhyvinlähelläkokoOrff-pedagogiikan

syvintä ydintä. ”Opettajakeskeinen opetus ei luo tilaisuutta oppimisen ilon kokemiseen,

silläiloonliittyyvapaus”(Rantala2006,124).

26

6 ORFF-PEDAGOGIIKAN VAIKUTUS OMAAN OPETTAJUUTEENI

OlentähänmennessäsuorittanutOrff-tasokurssitI(2015)jaII(2016).Neovatyliopis-

to-opintojen lisäksi selkein perustus omalle opettajuudelleni. Seuraavassa avaan Orff-

kurssienvaikutustaomaanpedagogiseenmielenmaisemaanijapohdinmyösyleisemmin

hyvänopettajanjaopettajuudenominaisuuksia.

Ennenyliopisto-opintojenialkamistaenollutkoskaankuullutkaanOrff-pedagogiikasta.

Käsitetulikuitenkinvastaanhetiensimmäisenäsyksynäuseaankertaan.Parivanhem-

paaopiskelijakollegaajärjestivättuolloinvapaaehtoisaatteellamuutamanOrff-henkisen

opetustuokion, joista innostuin kovin. Siellä sain kuulla, että on olemassa yhdistys ni-

meltä JaSeSoi, joka järjestääOrff-kursseja ja tarjoaaaiheestakiinnostuneellemusiikki-

kasvattajaopiskelijallestipendinOrffI–kurssiin.Orff-kurssitvaativat(etenkinopiskeli-

jalta)merkittäväätaloudellistapanostusta,mikänostaastipendinarvoaentisestään.

Hainkyseistästipendiäjasainsuureksiilokseniloppukeväästä2015vastaanottaapuhe-

lun JaSeSoiry:nsilloiseltapuheenjohtajalta JuusoKauppiselta:”Meolemmepäättäneet,

ettäsinäkuuluttänne”.KokoOrff-touhuoliminullelähtökohtaisestiedelleenmelkosuu-

ri mysteeri, mutta käsitykseni mukaan uskalsin kuitenkin seuranneena kesänä lähteä

ensimmäiselleOrff-kurssilleni positiivisin odotuksin.Odotuksetmuuttuivatkin ripeästi

pedagogiikaninspiroivaksiilotulitukseksijayhteisöllisyydenyliluonnolliseksiriemusaa-

toksi.ViikkoOrivedelläoliehkäelämänimullistavin, jotailmanenistuisitätäkirjoitta-

massa.

Kurssinmerkittävinantioliuusienihmistentapaaminen.Kaikkimusiikillinensuveree-

nius ja mahtavuus, rautainen pedagogisuus, ammattitaito ja muut ovat loppupeleissä

aivantoissijaisiaasioitaihmisyydenrinnalla.Sellaistayhteisöllisyyttä,jokakurssillaval-

litsi,enolekokenutmissään,jaseonomallakohdallanikohtuullisenpaljonsanottu.

Opettajuudennäkökulmastalöysinorffilaisuudestaomanpedagogisenkotinijatukikoh-

tani.Omankokemattomuutenihuomioidensevoikuulostaa”yliampuvalta”,muttatämä

27

onkinperustus-vahvasellainen- jollesaanomaaopettajuuttanirakentaa. Juurenien-

nen musiikkikasvatusta ovat vahvasti muusikkoudessa. Olen valmistunut Jyväskylän

konservatoriolta muusikoksi pääinstrumenttinani rummut ja lyömäsoittimet. Ensim-

mäisellä Orff-kurssillani kouluttajana toiminut saksalainen Orff-pedagogiWerner Bei-

dingerkehottiminuamuistamaan,ettenolepelkästäänmuusikkotaipedagogivaanmo-

lempia.Koenkin,ettäitsellenimuusikkousonensiarvoisentärkeäpohjakaikellemusiik-

kikasvatukselliselleja–pedagogiselletoiminnalle.Netukevattoisiaanmitäsuurimmissa

määrin.

Orff-kurssinkouluttajatWernerinjohdollajättivätminuunlähtemättömänvaikutuksen.

Kirjoitinkurssipäiväkirjaani4.6.2015seuraavasti:

”Haluantulevanaopettajanajapedagoginaollapesusieni.Haluanimeäkaikenmah-dollisentiedonsuuriltamestareiltaitseenijaajallaanpuristaasitäaitouttajavilpit-tömyyttäomilleoppilailleni.Kunaikananivalmistunyliopistoltaeisetarkoita,ettälakkaisinolemastasieni.Maisterinpaperiteivät teeminustavalmistaopettajaa.Seonelämänmittainenprosessi, jotenolenpesusienikokoikäni.Haluanmuodollisestipätevänäopettajanaedelleenimeälisäätietoajakehittääitseäniainavainparem-maksi.Ajatmuuttuvatjakulloisetkinoppilaaniansaitsevatminultaainaparastape-dagogiikkaa,jotapystyntarjoamaan,totesiEsaLamponen.”(Manninen2015.)

Kurssin opettajien pedagoginen suvereenius ja rautainen ammattitaito asettivat oman

pedagogisentavoiterimanikorkeuksiin.Miksi tyytyisin itse tulevanaopettajanayhtään

vähempään,kunolennähnytmitenhyvinasiatvoi tehdä?WernerBeidingeristä,Terhi

Oksasesta,SoiliPerkiöstä,MarkkuKaikkosestajakumppaneistatuliminunpedagogisia

esikuviani. Opettajana täytyy kyetä ratkaisemaanmonenlaisia käytännöllispedagogisia

ongelmia,joihinteoreettinenosaamineneiainavälttämättätarjoaratkaisuja.Tällaisessa

tilanteessa pedagogiset esikuvat voivat antaa inspiraatiota ongelman ratkaisemiseen

(Laursen2004,130).

Orff-kurssin opettajissa ihastuin erityisesti heidän valloittaviin persooniinsa ja vakuu-

tuinheidänvilpittömäninnostuneestajaaidostaasenteestaanmusiikkiajaelämääkoh-

taan. Kun pohditaan hyvän opettajan ominaisuuksia, oman persoonan ja olemuksen

merkitystä ei voi liiaksi korostaa. Monet tieteelliset tutkimuksetkin vahvistavat, että

28

opettajanpersoonallisillaluonteenpiirteilläonsuoravaikutussiihen,mitenhyvinoppi-

laat oppivat (Laursen2004, 10).Opettajan tärkein työvälineonolla oma itsensä juuri

sellaisenakuinon.Räiskyvä ekstrovertti, hillitty introvertti taimitä tahansamuuta, ei

senväliä;keskiössäonomantyylinjaopettamisentavanlöytäminen(Laursen2004,50)

sekäuskoomaan tekemiseen,opetettavaanaiheeseen jaoppimisenpotentiaaliin. Jotta

oppilaatvoivatluottaaopettajaansa,onopettajanensinluotettavaitseensä.

Vaikkaopettajantärkeintyökaluonkinhänenomapersoonansa,seeisaisikuitenkaan

viedäliikaahuomiotavaanopettajantulisiyhdessäoppilaidenkanssaluodatilanne,jos-

sa huomio kiinnittyy ensisijaisesti opetettavaan aineeseen, esimerkiksi musiikkiin

(Laursen2004,57).Musiikintunninkeskiössätulisiainaollaitsemusiikki.Jatähänorffi-

laisuuden kokonaisvaltainen käytännöntekemisen kulttuuri tarjoaa mitä parhaimmat

lähtökohdat.

Orff-kurssien opettajia seuratessa huomioni kiinnittyi myös heidän nöyryytensä ja

avoimuuteensaitseään,musiikkiajameitäkurssilaisiakohtaan.Opettajuusjamusiikilli-

nenpedagogisuusovatkokoelämänmittainenoppimisprosessi.Hyväopettajaonavoin

uusille ideoille jahänelläon jatkuvahalukehittää itsestäänparempiopettaja. ”Minulle

kouluttautuminen on ollut elinehto” (Oksanen 2016).Musiikintunti on ehtymätön aar-

reaitta,jossajokainenvoioppiauuttaitseltään,musiikiltataimuiltaihmisiltä.Opettajan

tulee myös olla nöyrä ja halukas oppimaan omilta oppilailtaan. Koska sitähän elämä

vuorovaikutteisessakoulumaailmassaparhaimmillaanon:yhdessäoppimistapuolin ja

toisin.

Asia, jokaonkristallisoitunut itselleniOrff-kurssienmyötä,onpalautteenantamisen ja

eritoten sen saamisenmerkitys. Eikä pelkästäänmusiikissa vaan ylipäätään elämässä.

Musiikintunnilla oppilaan tulee saada välitöntä ja rehellistäpalautetta omasta tekemi-

sestäänjaolemisestaan.Empienjaepäröidenannetturohkaisukumoaaitsensäsatapro-

senttisestijajäävarmastivastaanottajanmieleenpidemmäksikinaikaa.Rakentavanpa-

lautteen antaminen on kasvattamista, mitä opettajan työ myöskin mitä suurimmissa

määrinon.Palautteensisältöäkintärkeämpääontyyli,jollaseannetaan.Ihmisellä(myös

29

pienimmillä)onkykyaistia,milloinopettajankommenttionvilpitönjaaito.Opettajana

eivoisiisteeskennellä.Ainakaanjatkuvasti.

Palautteenantamisessa jasaamisessaparastaon toisenhuomioiminen.Palautettasaa-

vanaosapuolenaminulletuleetunne,ettäminuthuomataan,minustavälitetään.OteOrff

II–kurssinpäiväkirjastanikesältä2016:”YksiOrff-perheenparhaistapuolistaontoisista

huolehtiminen.Minulletulimontakertaaviikonaikanaolo,ettäminustavälitetäänjapi-

detäänhuolta”(Manninen2016).Tämänhuomionmerkitystäkorostaasetosiasia,etten

tuolloinkaan tuntenut ketään kurssilaisista erityisen hyvin. Huomioiduksi tulemisen

tunne perustuu täysin ihmisten väliseen vuorovaikutukseen, siihenmiten kohtaamme

toisemmepäivittäin.Onkorvaamatontahalutakohdataympärilläänolevatihmisettilan-

teestariippumattatavalla, jollatoivooitsetulevansakohdatuksi.Samalainalaisuuspä-

teemyösopettajanjaoppilaanväliseensuhteeseen.

PäällimmäisenäOrff-kursseiltamieleenionjäänytyhteisöllisyydenjapedagogisenhur-

moksen lisäksi ihmistenvilpitön tekemisen riemu,oppimisen ilo jauskomusiikinvoi-

maan.Hyvämusiikinopettajaonkehässärakkaudesta lajiin jahaluaaopettaessaan jat-

kuvastiheittäytyämusiikinvietäväksimissäänvaiheessakuitenkaanunohtamattaam-

matillistaosaamistaan.MinuakiehtoovaltavastiOrff-pedagogiikanajatusopettajanva-

paudesta ja vastuusta: vapaudesta valita itselleen sopivat työstämistavat ja vastuusta

pitää musiikillinen oppimisprosessi loogisena, tavoitteellisena ja päämäärätietoisena.

”Orff-pedagogiikkaluottaaopettajiin,heidänluovuutensajakykyynsähyödyntääpedago-

gistaosaamistaan”(Kaikkonen2013b,9).

Tätä olen Orff-kursseilla saanut lähietäisyydeltä seurata. Joku voi tietysti sanoa, että

Orff-kurssilaiset ovat opettajalle astetta otollisempaamaaperää verrattuna normaaliin

kouluarkeen,mutta tekeeköseyhdestäkäänOrff-kouluttajastavähemmänhyvääpeda-

gogia?Kun opettaja itse on vilpittömän liekeissä, leviää into kulovalkean tavoinmyös

opetettaviin – olivat he sitten jo alalla toimivia ammattilaisia tai yläkoulun pakollisen

kurssinpahaisiateinejä.Loppupeleissäopettajuudenydinlöytyneekinopettajanaidos-

takiinnostuksestasekäopetettavaaainettaettäopetettaviakohtaan(Skinnari2000,22).

30

7 LOPPUTULEMA

Minultaonviimeisenpuolenvuodenaikanakysyttymontakertaakandidaatin tutkiel-

maniaihetta.Annettuaniautomaattisenvastaukseni”Orff-pedagogiikka”,ovat ihmisten

reaktiot ja ilmeetolleetpääosin jokseenkinhämmentyneitä: ”Mikä?”, ”Joojoo…?”, ”Tois-

tatko?”,”Öö…?”.Paitsijoskysyjäonollutniinsanotustialanihmisiä.Taannoinerästut-

tuniesittiminulle jälleen tuonhäntäkin tutummankysymyksen;vastattuanikatseensa

olikysyvä.Tilanteessaläsnäollut,musiikkikasvatuksestaautuaantietämätön,hoitoalal-

latoimivaäitiniehättivastaamaanennenminua:”Seonsitä,ettäroppamukaan!”.Pojan

kanssakäydytkeskustelutaiheestaovatjättäneetjälkensä.

Itse olenmonesti vastannut kysymykseenmelko epämääräisesti: ”Sitä on vaikea selit-

tää… Se onmusiikinopettamista…”Pureskeltuani ja prosessoituani aihetta huolellisesti

saaniloksenihuomata,ettätämänkandidaatintutkielmanimyötäOrff-pedagogiikkaon

piirtynyteteeniaiempaamerkittävänpaljonlaajempanajatarkempanakuvana.Aiheen

syvempiymmärtäminenonpäässytprosessinaikanaaukeamaanjamatkallaseontem-

paissutminutlujaan,muttahelläänotteeseensauudestaanjauudestaan.Samallaminus-

tatuntuukuitenkinmyössiltä,ettäkäytännönsoveltamiseenonomallakohdallanivielä

pitkämatka,minkäkoensenpelkästäänpositiivisenaasiana.Ymmärryssiitä,ettäopet-

tajuuteen kasvaminen todella on elinikäinen oppimisprosessi, on muuttunut itselleni

jollaintavallakonkreettisemmaksi.

KunminultajatkossakysytäänOrff-pedagogiikasta,jakaisinsenkeskeisimmätajatukset

tämänhetkisenymmärryksenivalossakolmeenpääkohtaan:

1. Oppilaslähtöinenopetusjauskooppimisenpotentiaaliin2. Onnistumisenkokemustentuottaminenjaelinikäinenoppiminen3. Opettajan vapaus ja vastuu rikkaassa ja käytännönläheisessä opetuspro-

sessissa

31

Soili Perkiön (2016) sanoin: ”Orff-pedagogiikka ei ole musiikkikasvatuksellinen metodi

vaanlähestymistapa.Orffonmusiikkiajaelämää”.

OmataipaleeniopettajanajaOrff-pedagoginaonvastaalkumetreillään.Intoonvaltava,

kutenensimmäisenOrff-kurssinipäiväkirjamerkinnästävoipäätellä:”Täävieniinmiestä

mukanaan.Haluaisinahmiatällähetkelläkaikkimahdollisetkoulutuksetjaviisaudetmitä

tarjollaon”(Manninen2015).

Suunnitelmat oman (Orff-)pedagogiikkani kehittämiseksi jatkuvat tämän työn jälkeen

yliopisto-opintojen ja sopivalla rytmillä käytävien Orff III –kurssin sekä Orff-

lopputyöseminaarinmerkeissä.Jahkaolensaanutnämäpakettiin,onhaaveissanilähteä

vieläjokupäiväTheSanFranciscoSchoolinjärjestämilleOrff-kursseilleYhdysvaltoihin.

Kyseistä paikkaa pidetään todellisena Orff-pedagogiikan paratiisina. Heidän järjestä-

mässäänkoulutuskokonaisuudessaontietojenimukaanhyvinpaljonsamojarakenteel-

lisiajasisällöllisiäelementtejäkuinJaSeSoiry:nvastaavassa.Vastaavinamusiikinopetta-

jinakyseisessäkoulussatoimivattässäkintutkielmassamainitutDougGoodkinjaJames

HardingsekäSofiaLopez-Ibor,jokaolikouluttajanamyösJasesoiry:nviimekesänOrff-

kursseillaJärvenpäässä.

Olen ensimmäisestä Orff-kurssistani alkaen suunnitellutmeneväni joskus seuraamaan

kursseillatapaamieniopettajientyöskentelyäomillatyöpaikoillaan.Olisitodellamielen-

kiintoista javarmastimyös innoittavaanähdä ”mestarit työssään”arkipäiväisessä työ-

ympäristössään.

Tämäkandidaatintutkielmanialkaapuolestaanollatässä.Matkaonolluteilopultaedes

niinpitkä,muttasitäkinantoisampi.Prosessinaikanaolensaanutmuodostettuapääni

ympärillemelkoisenvahvanOrff-kuplan.Tätäkaikkeaon itsenikinhyvä jäädä sulatte-

lemaan ja aikanaan, kunaikaonkypsä, jatkaamärehtimistämaisterintutkielmanmer-

keissä.Eionneksijuurinyt.

Kunelokuussa2014kierinasuntonilattiallahuutaen”MUSTATULEEMUSIIKINOPETTA-

JA!!!”,envoinutlopultaaavistaakaan,millaisellematkalleelämäoliminutjohdattamassa.

32

KirjoitinsamaisenailtanaFacebookiinelämäniloapursuavanpäivityksen,johonsisältyi

seuraavalause:”Jos/kunjoskustulevienopiskelujenaikanaalkaahajottaa,palaantähän

päivitykseen”.Tuotariemuaolenvaalinuthuolella.Janevähemmänmukavathetketitse

opiskeluissaovatonneksipitäytyneethyvinmarginaalissa.

Lopuksihaluantodeta–ensisijaisesti itselleni–ettäniinmahtavaa ja inspiroivaakuin

Orff-pedagogiikkaonkin, on ensiarvoisen tärkeäämuistaa, ettäpedagogista elämääon

myösOrff-kuplanulkopuolella. Ja loppupeleissäelämässäonneksionylipäätäänpaljon

tärkeämpiäkinasioitakuinpedagogiikkataiopettajuus.

33

LÄHTEET

Frazee, J. ja Kreuter, K. (1987).DiscoveringOrff. A curriculum formusic teachers. NewYork:ShottMusicCorporation.

Goodkin, D. (2002).Play, Sing&Dance. An Introduction to Orff Schulwerk. U.S.: Schott

MusicCorporation.JaSeSoiry.(2017).Osoitteessa:http://www.jasesoi.org/Luettu15.2.2017.Kaikkonen,M.(2013a).Kohtiinklusiivistamusiikinopetusta.TeoksessaP.Jordan-Kilkki,

E.KauppinenjaE.Viitasalo-Korolainen(toim.),Musiikkipedagoginkäsikirja.Vuoro-vaikutusjakohtaaminenmusiikinopetuksessa.Helsinki:Opetushallitus.28-36.

Kaikkonen,M.(2013b).Orff,juuretjasiivet.JulkaisussaJaSeSoiryJournal02/2013.Jär-

venpää:JaSeSoi-musiikkikasvatusyhdistysry.9.Kaikkonen,M.,Oksanen,T. jaPerkiö,S.(2014).ORFFOPS. Järvenpää:JaSeSoimusiikki-

kasvatusyhdistysry,OrffSchulwerkAssociationofFinlandKivelä-Taskinen,E.jaSetälä,H.(2006).Rytmikylpy.Helsinki:Kultanuotti.Koulujenmusiikinopettajatry.(2017).Osoitteessa:

http://www.koulujenmusiikinopettajat.fi/ops2016/musiikkiluokan-varustelu/Luettu15.2.2017.

Laursen,P.(2004).Aitoopettaja.Suom.KimmoKontturi.Helsinki:FinnLectura.Manninen,A.(2015).OrffI–kurssinpäiväkirja2.-7.6.2015.Manninen,A.(2016).OrffII–kurssinpäiväkirja7.-12.6.2016.Oksanen,T. (2016).KoulujenmusiikinopettajiensyyspäivienLet’sPlay–työpaja Jyväs-

kylässä1.10.2016.Orff,C. jaKeetman,G. (1950).Orff-Schulwerk.Musik fürkinder I. London:Schott&Co.

Ltd.Perkiö, S. (2010a). Orff-pedagogiikka. TeoksessaM-L. Juntunen, S. Perkiö ja I. Simola-

Isaksson(toim.),Musiikkialiikkuen.Helsinki:WSOYproOy.28-36.Perkiö, S. (2010b). Kehorytmiikkaa. Teoksessa M-L. Juntunen, S. Perkiö ja I. Simola-

Isaksson(toim.),Musiikkialiikkuen.Helsinki:WSOYproOy.15-16.Perkiö,S.(2016).Orff-kurssillapidettyluentoOrff-pedagogiikanhistoriasta.11.6.2016,

Järvenpää.

34

Perusopetuksenopetussuunnitelmanperusteet(POPS).(2014).Helsinki:Opetushallitus.Osoitteessa:http://www.oph.fi/download/163777_perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdfLuettu19.11.2016.

Rantala,T.(2006).Oppimiseniloaetsimässä.Jyväskylä:PS-kustannus.Salmela,M.(2006).KEHOKÄYNTIINJAMUSISOIMAAN.Tutkimuskehorytmiikansoveltu-

vuudestaperuskoulunyläluokkienmusiikinopetukseen. Jyväskylänyliopisto.Musii-kinlaitos.Progradu.

Seppänen,E.(2016).OrffII–kurssi7.-12.6.2016.Järvenpää.Simola-Isaksson, I. (2010). Suomalainenmusiikkiliikunta. TeoksessaM-L. Juntunen, S.

PerkiöjaI.Simola-Isaksson(toim.),Musiikkialiikkuen.Helsinki:WSOYproOy.37-39.

Skinnari,S.(2000).Pedagoginenrakkaus.Jyväskylä:PS-kustannus.Tenkku,L.(1981).Omanaikammemusiikkikasvatus.CarlOrff.TeoksessaLinnankivi,M.,

Tenkku,LjaUrho,E.Musiikindidaktiikka.Jyväskylä:Gummerus.55-58.