pdf pikaopas: arvioi verkkopalvelusi taso itse

• Muistuttaako palvelusi tietoturva reikäjuustoa?

• Tuottaako palvelusi?

• Yskiikö palvelusi isoilla käyttäjämäärillä?

• Säästäisitkö riihikuivaa järjestelmiä yhdistelemällä?

• Antaako palvelusi luotettavan kuvan?

Arvioi verkkopalvelusi taso itse

TeeMu MAlinen

Sofokus – Vikkelä sähköisen

liiketoiminnan ammattilainen

Teemu Malinen

Teemu on Sofokus Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja. Teemu on erikoistunut

ratkaisemaan organisaatioiden liiketoimintaongelmia verkkopalveluiden avustuksella.

Teemu on sarjayrittäjä ja osallistuu aktiivisesti useamman IT-yrityksen

kehittämiseen. Teemu on myös Varsinais-Suomen suurimman IT-yritysyhteisön, VSIT ry:n

varapuheenjohtaja.

Sofokus

Sofokus on liiketoimintaa edistäviin verkkoratkaisuihin erikoistunut ohjelmistotalo, joka

haluaa asiakkaansa menestyvän. Tyytyväisyystakuulla.

Palvelemme yrityksiä, oppilaitoksia, virastoja ja julkishallintoa. Yritys on perustettu

2000, yksityisomistuksessa ja kuuluu Soliditetin parhaaseen AAA-luottoluokkaan.

Copyright © 2012 Sofokus Oy

Teksti: Teemu Malinen / Sofokus Oy

Ulkoasu ja taitto: Aleksandra Forslund / Leimahdus Oy

Kuvitukset: Eppu Vainonen / Leimahdus Oy

Sisällysluettelo

1 Alkusanat 5

2 Miksi lukisit tämän oppaan? 6

3 Mikä on verkkopalvelu? 7

4 Tiedätkö missä palvelusi pyörii? 10

4.1 Oma palvelintila 10

4.2 Ulkoistettu palvelintila 11

4.3 Pilvipalvelimet 11

4.4 Pisteytys 12

4.5 Yhteenveto 12

5 Onko verkkopalvelusi kaltevalla pohjalla? 13

5.1 Sovelluskehys 14

5.2 Alustatuote 15

5.3 Tuoterunko 15

5.4 Avointa lähdekoodia vai suljettu ohjelmistotuote? 16

5.5 Pisteytys 17

5.6 Yhteenveto 17

6 Päältä kauniit kakut 18

6.1 Käyttöliittymän mukautuvuus erilaisille päätelaitteille 18

6.1.1 Mobiilikäyttöliittymä 19

6.1.2 Mukautuva suunnittelu (responsive design) 20

6.1.3 Mobiilisovellus 21

6.2 Visuaalinen suunnittelu 21

6.3 Käytettävyyssuunnittelu 23

6.4 Pisteytys 23

6.5 Yhteenveto 24

7 integraatiot 24

7.1 Master data 24

7.2 Single sign-on 25

7.3 Facebook sign-on 25

7.4 Ulkoiset rajapinnat 25

7.5 Pisteytys 26

7.6 Yhteenveto 26

8 Turvallisuus 27

8.1 Salasanat 27

8.2 SSL-sertifikaatti 28

8.3 Tietoturvan ylläpito 29

8.4 Pisteytys 30

8.5 Yhteenveto 30

9 Palvelun kehittäminen 31

9.1 Ohjelmistokehitys 32

9.2 Analytiikka 32

9.3 Hakukoneoptimointi 33

9.4 Konversio 34

9.5 Palvelun tärkeät peruselementit 34

9.6 Pisteytys 35

9.7 Yhteenveto 35

10 Sosiaalinen media 36

10.1 Kenelle sosiaalinen media sopii? 37

10.2 Entäpä riskit? 37

10.3 Jakonapit 37

10.4 Tykkääminen, seuraaminen ja kommentointi 38

10.5 Facebook-sivut 39

10.6 Pisteytys 40

10.7 Yhteenveto 40

11 Yhteenveto 41

12 lähteet 42

5

Maailma muuttuu, Eskoseni.

Olen vuosien varrella osallistunut kaikkeen

kotisivujen näpräämisestä, verkkosovelluk-

siin pohjautuvien liiketoimintojen rakentamis-

projekteihin. Se on opettanut paljon. On ollut

hauska huomata 1990-luvun alussa alkaneen

internet-innostuksen muuttumista pikkuhiljaa

ammatiksi.

Verkkopalveluiden merkitys on kasvanut

nörttien näpertelystä pakolliseksi osaksi jo-

kaisen organisaation toimintaa. Koska verkko-

palveluita yhä edelleen leimaa hiukan IT-kup-

lavuosilta periytyvä harrastelun leima, haluan

todistaa, että kyseessä on ihan oma erikois-

alansa, jolla on ratkaiseva merkitys liiketoimin-

nallesi – toimialasta riippumatta.

Tunnettu tietokirjailija Petteri Järvinen tiivis-

tää asian osuvasti syyskuun 2011 Tietokone-

lehden kolumnissaan: “Joskus väitetään, ettei

tietotekniikka enää anna yrityksille todellista

kilpailuetua. Kaupan esimerkki todistaa aivan

päinvastaista trendiä: tietotekniikan tehokas

käyttö on kriittinen kilpailutekijä.” [1]

Ymmärrys verkkopalveluista on edelleen

yleisesti ottaen heikkoa. Se on hyvin ymmärret-

tävää, koska veljenpojan tekemistä kotisivuista

on kasvanut nopeassa tahdissa monimutkai-

nen kokonaisuus, vaikka ulospäin palvelut näyt-

tävät jotakuinkin samalta kuin 90-luvun puolivä-

lissä. Vajaassa parissakymmenessä vuodessa

on tapahtunut uskomattoman paljon.

Tämän oppaan tarkoitus on avata asioita

tavalla, joka ei vaadi vuosien teknistä kokemus-

ta IT-järjestelmistä tai verkkopalveluista. Sinun

ei siis tarvitse olla pesunkestävä nörtti. Riittää,

kun osaat esittää oikeita kysymyksiä ja tarkas-

tella relevantteja asioita. Sen jälkeen osaat ky-

syä toimittajiltasi oikeita asioita.

Hyvin suunnitellulla verkkopalvelulla voit

säästää puoli miljoonaa euroa riihikuivaa vuo-

den aikana. Esimerkkini perustuu todelliseen,

eräälle asiakkaalle toteutettuun ratkaisuun.

Maailma todellakin muuttuu, lue tämä

opas ja muutu sen mukana.

Turussa 4.11.2012

Teemu Malinen

Verkkopalveluguru

1. Alkusanat

VERKKOPalVElun aRVIOIJan PIKaOPaS | 1. alKuSanaT

Verkkopalveluiden merki-

tys on kasvanut nörttien

näpertelystä pakolliseksi

osaksi jokaisen organisaa-

tion toimintaa.

6

2. Miksi lukisit tämän oppaan?

Kun menet ruokakauppaan ostamaan kokkaus-

tarpeita, onnistut todennäköisesti täyttämään

ruokakorisi ihan mainiosti, vaikka et olisikaan

kokki. Ei ole väliä onko juusto arla Ingmanin

tai Valion, molemmat ovat todennäköises-

ti laadukkaita ja hintaerokaan ei veny ihan

mahdottomaksi.

Kun mietit verkkopalvelun ostamista, saat-

tavat hinta ja laatu vaihdella hurjasti: voit saada

kohtuuhinnalla hyvää tai kalliilla sutta ja sekun-

daa. Keskimääräisen ostajan on kertakaikkisen

hankalaa ostaa verkkopalveluita optimaalisella

tavalla, koska se vaatii paljon ostokokemusta

ja ymmärrystä asioista, jotka eivät välttämättä

ole lainkaan tuttuja.

Tämä on opas tarkoitettu kaikille henkilöil-

le, jotka osallistuvat organisaatiossaan verkko-

palveluiden hankinta- ja kehitysprosesseihin.

Oppaan esille nostamien asioiden ymmärtämi-

nen ei vaadi IT-tutkintoa, vain hieman kärsivälli-

syyttä ja maalaisjärkeä.

Jos organisaatiollasi on jo verkkopalvelu,

voit käyttää tätä opasta arvioimaan, missä

kunnossa se on. Verkkopalvelusi inventointi

saattaa herättää uusia ajatuksia siitä, miten

kehittää palveluasi eteenpäin. Jos olet vasta

hankintaprosessissa, voit pyrkiä varmistamaan,

että saat varmasti sitä, mitä olet tilaamassa.

Kappaleiden loppuun olen laittanut leikki-

mielisen pisteytyskappaleen. Pisteytyksen avulla

voit saada viitteitä verkkopalvelusi tilasta nope-

asti. Huomaa kuitenkin, että koska verkkopalve-

lu on käsitteenä laaja, pisteytys ei välttämättä

jokaiselta kohdaltaan sovellu täydellisesti juuri

sinun verkkopalveluusi. Pisteytys-kohdan perim-

mäisenä tarkoituksena onkin antaa ajattelemi-

sen aihetta: mihin asioihin ammattimainen verk-

kopalveluiden suunnittelija kiinnittäisi huomiota?

VERKKOPalVElun aRVIOIJan PIK aOPaS | 2. MIKSI luKISIT TäMän OPPaan?

Kun mietit verkko palvelun

ostamista, saattavat hinta

ja laatu vaihdella hurjasti:

voit saada kohtuuhinnalla

hyvää tai kalliilla sutta ja

sekundaa.

3. Mikä on verkkopalvelu?

Jotta voisi arvioida omaa verkkopalveluaan, on

ymmärrettävä mitä se tarkoittaa.

Verkkopalvelu on yksinkertaistettuna mikä

tahansa palvelu, jota voi käyttää tavallisella in-

ternet-selaimella ja joka löytyy jostain verkko-

osoitteesta (esim. sofokus.com).

Verkkopalvelun laajuus ja monimutkaisuus

vaihtelee yksinkertaisesta yrityksen elektroni-

sesta käyntikortista (kotisivuista) monimutkai-

siin kokonaisuuksiin, joita käyttävät useat or-

ganisaatiosi sidosryhmät ja joka on liitetty jopa

kymmeniin perinteisiin iT-ohjelmistoihin kuten

toiminnanohjausjärjestelmään.

Seuraavassa luettelen muutamia erilaisia

verkkopalvelutyyppejä. On hyödyllistä ymmärtää

millaisia verkkopalveluja organisaatiollasi jo on.

VerkkOPAlVelun ArViOiJAn PikAOPAS | 3. Mikä On VerkkOPAlVelu?

Kun mietit verkko palvelun

ostamista, saattavat hinta

ja laatu vaihdella hurjasti:

voit saada kohtuuhinnalla

hyvää tai kalliilla sutta ja

sekundaa.

7

8

VERKKOPalVElun aRVIOIJan PIK aOPaS | 3. MIK ä On VERKKOPalVElu?

Verkkosivusto (verkkosivut, kotisivut, nettisivut, internet-sivut, webbisivut)

Verkkosivusto on nykyisin jokaisen organisaati-

on peruskauraa. Sivuilta löytyy minimissään yh-

teystiedot ja kuvaus organisaation toiminnasta.

Verkkosivustot ovat julkisia ja niitä voi selailla

kuka tahansa ilman käyttäjätunnuksia. Verkko-

sivustojen alustana on yleensä jokin julkaisujär-

jestelmä (CMS, Content Management System).

Intranet ja ekstranet (extranet)

Intranetin voi ajatella olevan organisaation

verkkosivusto sisäiseen käyttöön ja ekstra-

netin organisaation sidosryhmille. Molempien

käyttäminen vaatii aina sisäänkirjautumisen.

Organisaation näkökulmasta asian voi mieltää

yllä olevan kuvaajan mukaisesti, jossa ympyrän

koko kuvaa kyseiselle kohderyhmälle saatavilla

olevaa tiedon määrää.

Blogi

Blogi on verkkopalvelu, johon yksi tai useampi

kirjoittaja säännöllisesti tuottaa sisältöä. Ero-

tuksena vaikkapa kotisivujen uutiset-osioon,

blogi sisältää yleensä epämuodollisempaa

tekstiä ja kirjoitustapana on yleensä enem-

mänkin kirjoittajan oma näkemys kuin yrityk-

sen markkinoinnin muotoilema virallinen kanta

(vaikka kyseessä olisikin yritysblogi).

Portaali (verkkoportaali)

Portaali on verkkopalvelu, joka on ikään kuin

portti joukkoon erilaisia palveluita. Palvelut ovat

joko portaalin sisällä teknisesti tai se on vain

sivusto, joka kokoaa ulkoiset palvelut yhteen

paikkaan (kuten suomi.fi). Käytännössä portaa-

lilla viitataan helposti jos jonkinlaisiin verkkopal-

veluihin, joten kannattaa olla tarkkana mitä on

ostamassa.

Verkkokauppa (nettikauppa, sähköinen kauppapaikka, online-kauppa)

Verkkokauppa tarkoittaa tietotekniikan keinoin

tapahtuvaa tavaroiden ja palveluiden tarjon-

taa, kysyntää, myyntiä tai muuta kaupallista

asiointia. Verkkokauppa mielletään usein syno-

nyymiksi netanttila.com tyyppiselle B2C-kulut-

tajakaupalle. Verkkokauppa voi olla kuitenkin

tyypiltään myös B2B (kuten tukun sähköinen

tilausjärjestelmä) tai C2C (kuluttajien osto- ja

myyntipaikka).

9

VERKKOPalVElun aRVIOIJan PIKaOPaS | 3. MIKä On VERKKOPalVElu?

Varausjärjestelmä

Varausjärjestelmä on helppo tunnistaa. Se on

verkkopalvelu, josta voi varata tuotteita. usein

palvelusta voi varaamisen lisäksi myös ostaa

lippuja. VR:n lipunvarauspalvelu (vr.fi) on tyypil-

linen esimerkki.

Wiki

Wiki on jäsenneltyä tietoa sisältävä sivusto, jon-

ka sisältö tuotetaan yhteisöllisesti. Julkiseen

Wikiin kuka tahansa voi tuottaa sisältöä, sisäi-

seen Wikiin vain ne, joilla on tunnukset. Wiki voi

olla osana esimerkiksi organisaation intranet-

tai ekstranet-palvelua.

Verkkosovellus

Verkkosovellus on periaatteessa mikä tahansa

staattista verkkosivustoa dynaamisempi ohjel-

misto, jota voidaan käyttää selaimella.

Räätälöidyn verkkosovelluksen voi myös

miel tää olevan yleisnimi mille tahansa verkkopal-

velulle, jolle ei ole vakiintunutta määritelmää.

Toisin sanoen: jos haluat erikoistarpeisiin ra-

kennettavan verkkopalvelun, olet todennäköi-

sesti hankkimassa räätälöityä verkkosovellusta.

Erilaisia verkkopalvelutyyppejä on lukemat-

tomia ja termejä käytetään surutta ristiin. Tä-

män vuoksi määritelmien ei ole tarkoituskaan

antaa tieteellisen tarkkaa kuvaa, vaan riittävä

yleiskäsitys, jotta osaisit paremmin kuvailla

millaista järjestelmää olet hankkimassa. Esi-

merkiksi perusverkkosivuston hankintahinta

voi olla 5 000–10 000 euroa, kun monimut-

kainen räätälöity verkkosovellus voi kustantaa

kymmenkertaisesti.

10

VERKKOPalVElun aRVIOIJan PIK aOPaS | 4. T IEdäTKö MISSä PalVEluSI PYöRII?

4. Tiedätkö missä palvelusi pyörii?

Monelle on epäselvää, missä omat verkkopalve-

lut sijaitsevat. Pääasia toki on, että ne toimivat.

Silti on hyödyllistä tietää millaisessa ympäris-

tössä ne pyörivät ja kuka niistä vastaa ongelma-

tilanteissa. Vastuu nimittäin saattaa olla jaettu:

yksi toimittaja vastaa palvelinympäristöstä ja

toinen varsinaisesta verkkopalvelusta.

Palvelun sijainnin voi karkeasti jakaa seu-

raaviin kolmeen vaihtoehtoon:

1) Oma palvelintila

2) ulkoistettu palvelintila

3) Pilvipalvelin

4.1 Oma palvelintila

Tuttavallisemmin määriteltynä oma palvelintila

on ”oma kellari”. Vielä 10–15 vuotta sitten orga-

nisaatiot haalivat innokkaasti IT-palvelut omaan

laitetilaansa ja omille palvelinkoneilleen. nyky-

ään erityisesti verkkopalveluiden osalta on usein

jo hankala keksiä hyviä perusteluita sille, miksi

ne kannattaisi piilottaa omaan kellariin.

Oman laitetilan ylläpito vaatii asiantuntevaa

henkilökuntaa ja ylläpitoa. Tämä kaikki maksaa

melkoisesti. Verkkopalvelun tuottaminen ulkoa

käsin on nykyisin mahdollista järjestää tietotur-

vallisesti. Suorituskyvyn suhteen on kyse vain

investoinnin koosta ja verkkokaistakin tulee

yleensä esteeksi vain, jos liikutellaan todella iso-

ja tiedostoja, mutta silloin lienee kyseessä jotain

muuta kuin varsinainen verkkopalvelu (esimerkik-

si mainostoimiston sisäinen dokumenttipalvelin).

Mikäli sinun verkkopalvelusi pyörii edelleen

omassa laitesalissasi, niin kannattaa selvittää,

mitä palvelun ulkoistaminen vaatisi. Saatat huo-

mata, että ulkoistettuna palvelusi pysyy parem-

min pystyssä, vuosikustannus on pienempi ja

unesi laatu paranee huomattavasti.

Verkkopalveluiden osalta oman palvelintilan

ylläpidon aika alkaa olla auttamattomasti ohi.

Citrix kertoo, että sen

tekemän tutkimuksen

mukaan peräti 51 prosent-

tia amerikkalaisista uskoo,

että myrskysää aiheuttaa

häiriöitä pilvi palveluihin

– ilmeisesti monet olettavat,

että pilvipalvelut sijaitsevat

konkreettisesti pilvissä.

Tietoviikon verkkosivut

1.9.2012 [2]

11

VERKKOPalVElun aRVIOIJan PIKaOPaS | 4. T IEdäTKö MISSä PalVEluSI PYöRII?

4.2 Ulkoistettu palvelintila

ulkoistettu laitetila on organisaatiosi ulkopuo-

lella oleva ympäristö, johon voi asentaa verkko-

palveluita. Tyypillisesti kyseessä on dedikoitu

palvelin (vain omia palveluitasi varten), virtuaali-

palvelin tai web-hotelli.

Virtuaalipalvelin eroaa dedikoidusta palve-

limesta siten, että sen kapasiteetti on jaettu

usean eri palvelun tai yrityksen kesken. Virtuaa-

lipalvelinratkaisut ovat nykyisin jo kypsiä, joten

kapasiteetti joustaa tietyissä rajoissa hyvin ja

ympäristöt ovat vakaita.

Ei ihme, että viime vuosina markkinoilla on

vallinnut virtualisointitrendi. Omista palvelimis-

ta halutaan päästä eroon ja palvelut halutaan

keskittää.

Virtuaalipalveluita voit vertailla vaikka lin-

kistä: virtuaalipalvelinvertailu.fi.

Valtaosa yksinkertaisista verkkosivustois-

ta pyörii kuitenkin web-hotelleissa. Web-hotelli

valitaan useimmiten silloin, kun hinta ratkaisee.

Web-hotelli on yleensä selvästi halvin vaihtoehto,

vain euroja tai kymppejä kuussa. lisäksi sen saa

yleensä käyttöönsä nopeasti ja vaivattomasti.

Halvan hinnan oheen voit saada jotain,

mitä et alkuunkaan ajatellut tilaavasi. Koska

toimittajan intresseissä on hyödyntää palve-

linresurssinsa mahdollisimman hyvin, palveli-

mia saatetaan ”ylibuukata”, mikä saa aikaan

sen, että palvelusi saattaa alkaa yskimään

kuorman alla. lisäksi yksi huonosti ohjelmoi-

tu verkkopalvelu saattaa jopa kaataa koko

hotellin. Virtuaalipalvelimia tämä ongelma ei

tyypillisesti vaivaa. Koska palvelinresurssien

käyttö web-hotelleissa on yleensä maksimoitu,

verkkopalvelun ylöspäin skaalaaminen ei vält-

tämättä onnistu.

Suosittelenkin web-hotellia sellaiseen tar-

peeseen, jossa käyttäjiä on vähän, verkkopal-

velu on yksinkertainen, eikä palvelun merkittä-

vään ylöspäin skaalaamiseen arvioida olevan

tarvetta.

4.3 Pilvipalvelimet

Pilvi on yksi päivän muotisanoista. Pilvipalveli-

men voi tässä yhteydessä mieltää eräänlaiseksi

kehittyneeksi erikoistapaukseksi virtuaalipalve-

limesta. Tällä tarkoitan sitä, että pilvipalveli-

men kapasiteetti skaalautuu (muuttuu) huomat-

tavasti laajemmin kuin virtuaalipalvelimen,

käytännössä lähes rajattomasti. Sen vuoksi

pilvipalvelin on mitä kiinnostavin vaihtoehto,

Koska palvelinresurssien

käyttö web-hotelleissa

on yleensä maksimoitu,

verkkopalvelun ylöspäin

skaalaaminen ei välttä-

mättä onnistu.

12kun mietit mihin kovasti suosiotaan kasvattava

verkkopalvelusi kannattaisi asentaa.

Termi pilvipalvelin liittyy pilvipalveluihin.

Joillekin pilvipalvelu saattaa olla terminä hä-

märä, joten käydään se pikaisesti läpi. Pilvipal-

velu jaetaan kolmeen eri tasoon: IaaS (infra-

struktuurin vuokraus verkosta), PaaS (alustan

vuokraus verkosta) ja SaaS (verkkosovelluksen

vuokraus verkosta).

Kaksi ensin mainittua (IaaS & PaaS) viit-

taavat mahdollisuuteen hankkia verkosta val-

mis palvelin, jolle toimittajasi voi asentaa sinul-

le tehdyn verkkopalvelun.

SaaS taas viittaa valmiin verkkopalvelun

vuokraamiseen verkosta. Selvitä, oletko hank-

kinut verkkopalvelusi SaaS:na. Jos olet, räätä-

löintimahdollisuudet ovat todennäköisesti hyvin

rajoitetut. Mukavana puolena pilvipalvelun käyt-

töönotto on yleensä nopeaa ja edullista.

lisää pilvipalveluista voit lukea seuraa-

vista kansantajuisista oppaista: Kompozure:

kompozure.com/osaaminen/azuren-hyodyt

Turun Yliopisto: soft.utu.fi/saas

Vinkki

Huomaa, että sinulle voidaan tuputtaa lähes

mitä tahansa ”pilvipalveluna”, vaikka lopputu-

loksella ei olisi aidon pilvipalvelun kanssa mi-

tään tekemistä.

4.4 Pisteytys

Kun olet selvittänyt missä ja miten verkkopal-

velusi pyörii, voit laskea pisteesi yhteen:

Oma kellari: 1 piste

asiaan keskittyneen toimijan

laitetila: 2 pistettä

dedikoitu palvelin: 1 piste

Virtualisoitu palvelin tai

pilvipalvelin: 2 pistettä

Ei lainkaan ylläpitoa: -1 piste

Oma ylläpito: 1 piste

ulkoistettu ylläpito: 2 pistettä

Pisteet yhteensä:

Maksimipisteet: 6 pistettä. Mikäli sait 4 pistettä

tai enemmän, tilanteesi on todennäköisesti hyvä.

Jos sait 3 pistettä tai vähemmän, kannattaa tut-

kia tarve mahdollisille kehitystoimenpiteille.

4.5 Yhteenveto

Mikä edellä mainituista vaihtoehdoista sitten

kannattaisi valita? Yhtä ja oikeaa patenttivasta-

usta ei ole, mutta jos pitäisi jokin nyrkkisääntö

antaa, se olisi seuraava: ulkoista verkkopalvelu-

si ja sijoita se pilvi- tai virtuaalipalvelimelle.

VERKKOPalVElun aRVIOIJan PIK aOPaS | 4. T IEdäTKö MISSä PalVEluSI PYöRII?

13

VERKKOPalVElun aRVIOIJan PIKaOPaS | 5. OnKO VERKKOPalVEluSI KalTEValla POHJalla?

5. Onko verkkopalvelusi kaltevalla pohjalla?

Edellisessä kappaleessa käsitellyllä palvelun

sijaintipaikalla on merkitystä mm. palvelusi

nopeuteen, saavutettavuuteen ja vikasietoisuu-

teen. Toisaalta jos haluat muuttaa verkkopal-

velusi sijaintipaikkaa, se onnistuu yleensä am-

mattimaisella suunnittelulla melko kivuttomasti.

Kyse on karkeasti yleistäen vain ohjelman ja

sen tietojen siirtämisestä toiselle palvelimelle.

Tässä kappaleessa käsitellään ohjelmisto-

pohjaa, jonka vaihtaminen ei ihan lennossa on-

nistukaan ja jonka valinnassa onkin siksi syytä

olla erityisen huolellinen.

Ohjelmistopohjan voi käsittää koostuvan

neljästä eri tasosta, joista ensimmäinen vaatii

eniten ohjelmointityötä ja viimeinen on yleensä

heti käyttöönotettavissa ilman ohjelmointia:

1) Sovelluskehys (framework)

2) alustatuote (platform)

3) Tuoterunko (julkaisujärjestelmä tms.)

4) Pilviohjelmisto (SaaS-palvelu,

Software-as-a-Service)

Viimeinen vaihtoehto on valmis lopputuo-

te, joka vaatii vain käyttöönoton. Esimerkkinä

pilviohjelmistosta on vaikkapa Salesforce.com.

Valmiit pilviohjelmistotkin ovat usein toteutettu

jonkinlaisen ohjelmistopohjan päälle.

Ennen kuin siirryn käsittelemään erilaisia vaih-

toehtoja, konkretisoin seuraavalla sivulla ole-

van kuvan avulla, mille tasolle IT-ammattilaisten

viljelemät termit suurin piirtein sijoittuvat. Kuva

ei pyri tyhjentävään ja tarkkaan esitykseen, ai-

noastaan antamaan kuvan

siitä, kumpaa ääri-

päätä lähem-

pänä tietty

termi on.

14

VERKKOPalVElun aRVIOIJan PIK aOPaS | 5. OnKO VERKKOPalVEluSI KalTEValla POHJalla?

Pilviohjelmisto

Tuoterunko

Alustatuote

Sovelluskehys

Wosbee lyyti

MyCashflow Salesforce

webCRM

Magento GO Google apps

Basecamp Kotisivukone

Clovershop Joomla!

Mediawiki eZ Publish

SugarCRM Episever

Wordpress OpenKM

Redmine PrestaShop

Megento Confluence

Typo3 alfresco

liferay MOdx

dotnetnuke Hammerkit

Ruby on Rails lift

.nET Struts

Spring Stripes

Plone SharePoint

umbraco drupal

Zope

Yii django

Vaadin CakePHP

GWT Zend

Wicket

Huom.

Koska oma verkkopalvelusi voi olla lähes mitä

tahansa, olen ottanut vapauden kärjistää ja

yleistää rankasti, jotta asia pysyisi riittävän ym-

märrettävänä vähemmän tekniselle ihmiselle.

Vaihtoehtojen välisen teknisen vertailun suo-

sittelen jättämään sellaiselle verkkopalveluke-

hityksen ammattilaiselle, joka ymmärtää kaikki

eri tasot syvällisesti.

5.1 Sovelluskehys

Sovelluskehystä voisi verrata vaikka talon

perustuksiin. Jos aloitat talosi rakentamisen

tyhjästä ilman ammattitaitoa, on riskinä, että

putket vuotavat tai sokkeli rakoilee. Jos taas

aloitat tekemisen valmiin perustuksen pääl-

le, on talon valmistuminen paitsi nopeampaa,

myös varmempaa ja turvallisempaa.

Sovelluskehys on hyvä valinta, kun halu-

taan maksimaalinen räätälöintiaste tai tarpee-

seen sopivaa ylemmän tason vaihtoehtoa ei löy-

dy. Tyypillisiä esimerkkejä sovelluskehyksestä

ovat django, Spring ja CakePHP.

usein IT-toimittajasi tekee puolestasi valin-

nan tällä tasolla. Tietyn sovelluskehyksen valin-

ta ei ole välttämättä projektisi tärkein päätös,

mutta yleisesti ottaen on parempi, että toimit-

tajasi valitsee valmiin rungon kuin ohjelmoi kai-

ken alusta asti itse. Muutoin projektisi epäon-

nistumisen vaara saattaa kasvaa.

15


5.2 Alustatuote

Jos sovelluskehys on talon perustukset, niin

alustatuote voisi olla talopaketti. alustatuote

sisältää siis enemmän valmiita asioita kuin so-

velluskehys, kun se kääritään ulos paketista.

Tyypillinen esimerkki on drupal tai Microsoft

Sharepoint. Vaikka valmiina saattaa ollakin jo

paljon toiminnallisuutta, niin tyypillisesti alus-

tan päälle tehtyä ratkaisua pitää vielä rukata,

ennen kuin se on käyttövalmis organisaatiollesi.

alustatuote on tyypillinen ratkaisumalli, kun

haetaan hyvää kompromissia räätälöitävyyden

ja valmiiden toiminnallisuuksien välillä. Tämä on

tyypillinen tapa tuottaa esim. ekstranet-palveluja.

5.3 Tuoterunko

Tuoterunko alkaa jo muistuttaa melko paljon

valmista taloa. Valitset vain lattiamateriaalit ja

seinien värit, niin talosi on muuttovalmis. Tyypil-

linen esimerkki on jokin verkkosivuston julkaisu-

järjestelmä kuten WordPress tai Episerver.

Jos sinulla on verkkosivusto, sen olisi hyvä

pyöriä jonkun julkaisujärjestelmän päällä. Jos

näin ei ole, niin verkkosivuston uusimisen yh-

teydessä kannattaa yleensä korjata tilanne. Jul-

kaisujärjestelmä sisältää työkalut sivujen ylläpi-

toon kuten sisällöntuotantoon.

Tuoterunko

Pilvi- ohjelmisto

Alustatuote

Sovelluskehys

Käy

ttöö

nott

oaik

a ja

proj

ektiku

stan

nus

pien

enee

Räätälöitävyys paranee

Projektikustannus kasvaa

Alustatuote on tyypillinen

ratkaisumalli, kun haetaan

hyvää kompromissia rää-

tälöitävyyden ja valmiiden

toiminnallisuuksien välillä.

16

5.4 Avoin lähdekoodi vai suljettu ohjelmistotuote?

avoimen lähdekoodin ohjelmistolla tarkoitetaan

ohjelmaa, jonka jatkokehitystä voi jatkaa kuka

tahansa ammattilainen. Suljettua ohjelmisto-

tuotetta voi kehittää eteenpäin vain ohjelmiston

oikeudet omistava taho.

Edellisestä seuraa väistämätön kysymys:

kumpi kannattaisi valita? Kuten yleensä tieto-

tekniikassa, yhtä oikeaa vastausta ei ole. usein

valintaa tuntuvat ohjaavan enemmänkin ”leiriy-

tyminen”, kuin todelliset tietotekniset faktat.

On hyvä havaita, että ratkaisutavoilla on

sellaisia eroja, joita ei välttämättä olisi heti tul-

lut ajatelleeksi:

• Avoimen lähdekoodin tuote on lisenssimaksu-

ton, mutta siitä voi olla myös kaupallisesti tu-

ettuja versioita (esim. Magento verkkokauppa).

• Avoimen lähdekoodin kehittäjäyhteisön koon

ja aktiivisuuden perusteella voi usein arvioida

tuotteen jatkuvuutta.

• Kaupallisen tuotteen jatkuvuutta on vaikeampi

arvioida, ellei kyseessä ole globaali IT-toimitta-

ja (kuten Microsoft tai IBM).

• Avoin lähdekoodi ei automaattisesti takaa

maksimaalista liitettävyyttä. Kaupallisessa

tuotteessa saattaa olla pidemmälle tuotteiste-

tut rajapinnat.

• Kaupallisille tuotteille on yleensä mahdollista

löytää sertifioitua osaamista. avoimella puolel-

la tämä saattaa olla vaikeampaa.

• Avoin lähdekoodi takaa sen, että muutoksia

pystytään tekemään järjestelmiin (vrt. suljettu

koodi ja lukkiutuminen tiettyyn toimittajaan eli

nk. ”vendor lock-in”).

• On hyvin tiedossa, että avoimen lähdekoodin

tuotteisiin on olemassa jopa tuhansia valmiita

lisäosia. Vähemmän puhutaan siitä, että lisäosi-

en taso on hyvin kirjavaa. Kaupallisella puolella

lisäosien laatutaso on keskimäärin tasaisempi.

• Vastoin yleistä luuloa avoimen lähdekoodin oh-

jelmistot ja kaupalliset tuotteet voi useimmiten

integroida toisiinsa rajapintojen avulla.

Organisaation näkökulmasta edellä mainit-

tua jakoa oleellisempaa on useimmiten ymmär-

tää seuraavat perusasiat:

• Elinvoimainen avoimen lähdekoodin tuote on

lähtökohtaisesti hyvä ja turvallinen valinta.

• Globaalin IT-toimittajan tuote on lähtökohtai-

sesti hyvä ja turvallinen valinta.

• Pienen paikallisen IT-toimittajan oma suljettu

kaupallinen tuote voi olla riski. Riski voi reali-

soitua esimerkiksi niin, että toimittaja lopettaa

kokonaan toimintansa, eikä kukaan jatka tuot-

teen kehittämistä. Mikäli tuotteen lähdekoodi

ja muu dokumentaatio on saatavissa ongelma-

tilanteessa, riski pienenee oleellisesti.

VERKKOPalVElun aRVIOIJan PIK aOPaS | 5. OnKO VERKKOPalVEluSI KalTEValla POHJalla?

Vastoin yleistä luuloa

avoimen lähdekoodin

ohjelmistot ja kaupalliset

tuotteet voi useimmiten

integroida toisiinsa raja-

pintojen avulla.

17

5.5 Pisteytys

Valitse yksi verkkopalvelusi ja tarkista onko palve-

lusi kehitys vakaalla pohjalla rastittamalla sopivat

vaihtoehdot ja laskemalla pisteet yhteen:

Törmäät jatkuvasti tilanteeseen, jossa

toimittajasi kertoo, että palvelusi ei taivu

haluamaasi tarpeeseen: -1 piste

Palvelusi kehitys puksuttaa eteenpäin ja

venyy useimmiten vaatimuksiisi: 1 piste

Palvelusi on toteutettu modernin sovellus-

kehyksen päälle: 1 piste

Palvelusi hyödyntää alustatuotetta tai tar-

peisiini soveltuvaa tuoterunkoa: 1 piste

Olet arvioinut pilviohjelmistojen käyttö-

mahdollisuudet ja mahdollisesti jo hyödyn-

nät niitä: 1 piste

Verkkopalvelusi teknologiapohja on maksi-

missaan kolme vuotta vanha: 1 piste

Pisteet yhteensä:





5.6 Yhteenveto

Ohjelmointikielellä, ohjelmistopohjalla tai kau-

pallisuudella vs. avoimuudella ei ole niin suurta

merkitystä lopputulokseen kuin usein annetaan

ymmärtää.

Tietotekniikan (ja erityisesti verkkopalvelui-

den) ollessa kyseessä ongelmalle löytyy aina

tusina erilaista ratkaisutapaa. Tämä on hiukan

sama asia kuin pitääkö nokian lumiasta, applen

iPhonesta vai Samsungin android-puhelimesta.

On kuitenkin muutamia oireita, joista voit

aavistella, että syvempi analyysi olisi paikal-

laan: ohjelmistosi ei juuri koskaan veny uusiin

tarpeisiisi tai jos käytät yli kolme vuotta van-

haa ohjelmistoversiota. Viimeistään kolmen

vuoden jälkeen aika alkaa yleensä ajaa verkko-

palvelutuotteen ohi, mikäli sitä ei ole päivitetty

asianmukaisesti.

Tärkeintä on kuitenkin ymmärtää miten va-

littu ohjelmistoratkaisu sopeutuu tulevaisuuden

tarpeisiin mm. skaalautuvuuden, jatkokehitet-

tävyyden ja liitettävyyden osalta. Erityisen tär-

keää on toimittajan ammattititaito.


Ohjelmistosi ei juuri

koskaan veny uusiin

tarpeisiisi tai jos käytät

yli kolme vuotta vanhaa

ohjelmistoversiota.

18

VERKKOPalVElun aRVIOIJan PIK aOPaS | 6. PäälTä K aunIIT K aKuT

6. Päältä kauniit kakut

Vaikka edellä mainitut asiat eivät kiinnostaisi

piirun vertaa, niin yhdestä asiasta sinulla on

takuulla mielipide: verkkopalvelusi ulkoasusta.

Verkkopalvelun käyttöliittymä koostuu kar-

keasti ottaen kahdesta osasta: visuaalisesta

suunnittelusta ja käytettävyyssuunnittelusta.

Visuaalisella suunnittelulla tarkoitetaan

graafikon suunnitteluprosessia: hän suunnitte-

lee logon sekä määrittelee sopivat värit ja fontit.

Puhutaan palvelun ulkoasusta tai ilmeestä.

Käytettävyyssuunnittelussa keskitytään

saumattomaan käyttäjäkokemukseen eli toisin

sanoen mahdollisimman helppoon ja suju-

vaan palvelun käyttöön.

Ennen kuin sukelletaan

tar kemmin visuaaliseen

suunnitteluun ja käytettä-

vyyssuunnitteluun, käsi-

tellään ensin molempia

yhdistävä oleellinen

asia; käyttöliittymän

toimivuus erilaisilla

päätelaitteilla (esimer-

kiksi älypuhelimilla).

6.1 Käyttöliittymän mukautuvuus erilaisille päätelaitteille

Käyttöliittymän mukautuvuus tarkoittaa verk-

kopalvelusi kykyä reagoida käyttöön erilaisilla

laitteilla, kuten tavallisella tietokoneella, tablet-

titietokoneella tai älypuhelimella. Optimitapauk-

sessa verkkopalvelusi toimii laitteesta ja ruu-

dunkoosta riippumatta sujuvasti.

Valitettavasti todellisuus on aivan toisen-

lainen. Jos et erikseen vaadi toimittajaltasi

yhteensopivuutta erilaisiin käyttöympäristöihin,

on melko todennäköistä, että sivustosi ei toimi

niissä. Tuen erilaisille päätelaitteille voi raken-

taa muutamalla eri tavalla. Valitusta toteutus-

tavasta riippumatta, työmäärä kasvaa pelkkään

tavalliseen tietokoneen ruudun optimoimiseen

verrattuna.

Perustapoja toteuttaa mukautuvuus eri-

laisille laitteille on kolme: voit joko hankkia

mobiilikäyttöliittymän, toteuttaa erillisen mo-

biilisovelluksen tai koko sivu voidaan suunni-

tella eri näytöille mukautuvaksi (responsive

design).

Optimitapauksessa

verkkopalvelusi toimii

laitteesta ja ruudunkoosta

riippumatta sujuvasti.

19

VERKKOPalVElun aRVIOIJan PIKaOPaS | 6. PäälTä KaunIIT KaKuT

6.1.1 Mobiilikäyttöliittymä

Mobiilikäyttöliittymä on erillinen, riisuttu versio

täydestä työpöytäkäyttöön suunnittelusta käyt-

töliittymästä, joka on optimoitu toimimaan su-

juvasti pienellä ruudulla. Tyypillinen esimerkki

tästä on Finnkinon verkkosivusto.

Kokeile syöttää pöytäkoneesi selaimeen

ensin osoite finnkino.fi, lopputulos näyttää jota-

kuinkin yllä olevalta kuvalta.

Verkkopalvelulla on hyvin visuaalinen ja ri-

kas käyttöliittymä efekteineen. avaa nyt selai-

meesi osoite m.finnkino.fi ja kokeile pienentää

selainikkuna älypuhelimesi ruudun kokoon. lop-

putulos näyttää jotakuinkin kuten kuva oikealla.

www.finnkino.fi

-verkkosivusto

kannettavan näytöllä

Mobiilikäyttöliittymä

m.finnkino.fi

20


Mobiilikäyttöliittymään on valittu vain tärkeim-

mät toiminnot ja nappeihin osuu kosketusnäy-

tölläkin.

Erillinen mobiilikäyttöliittymä on toimiva

tapa rakentaa mobiilioptimointi verkkopalve-

lulle. Siinä on kuitenkin muutamia haasteita.

Käyttöliittymän suunnittelu ja toteutus joudu-

taan tekemään erillisenä työpöytäversiosta.

Toisin sanoen se tuottaa enemmän työtä. Myös

päivitykset joudutaan tekemään kahteen eri

käyttöliittymäversioon.

Erillinen mobiilikäyttöliittymä oli vielä jokin

aika sitten suosituin tapa rakentaa mobiiliyh-

teensopivuus, kunnes vuonna 2010 keksittiin

mukautuva suunnittelu.

6.1.2 Mukautuva suunnittelu (responsive design)

Erillisen mobiilikäyttöliittymän rakentamisen

tuomia haasteita ratkaisemaan on kehitetty uusi

tapa, mukautuva suunnittelu. Se on nopeasti

suosiotaan kohottava trendi. Eikä syyttä, sillä

mukautuvalla suunnittelulla pystytään toteutta-

maan yksi ainoa käyttöliittymä, joka osaa muun-

tautua ruudun koon mukaan oikeanlaiseksi.

Seuraavassa on ruutukauppaukset keikkatori.fi

-palvelusta parilla erilaisella ruutukoolla.

lopputulos näyttää jotakuinkin vastaaval-

ta kuin Finnkinolla eri ruudun koolla, mutta ky-

seessä on vain yksi käyttöliittymä.

Keikkatori.fi

kannettavan näytöllä

21


Vaikka erillisen mobiilikäyttöliittymän hyödyntämi-

sessä ei ole mitään vikaa, povaan, että mukau-

tuva suunnittelu tulee tappamaan mobiilikäyttöliit-

tymät. Toimivan mukautuvan käyttöliittymän teko

vaatii enemmän suunnittelua ja erityistä osaamis-

ta niin graafikolta kuin palvelun tekniseltä toteutta-

jaltakin, mutta lopputulos maksaa vaivan. Jatkos-

sa päivitykset pitää tehdä vain yhteen paikkaan.

Vinkki

Koska mobiilikäyttö kasvaa hurjaa vauhtia (useita

prosenttiyksiöitä) joka kuukausi, niin suosittelen,

että uusi verkkopalvelu suunniteltaisiin ja toteutet-

taisiin mukautettavuuden periaatteet huomioiden.

6.1.3 Mobiilisovellus

Yksi vahvasti nouseva trendi on myös mobii-

lisovellusten käyttö. Tämä tarkoittaa käytän-

nössä sitä, että palvelulle suunnitellaan ja

toteutetaan erillinen mobiilisovellus applen

iOS-, Googlen android- ja/tai Windows Phone

-ympäristöön.

Koska kyseessä on ihan oman sovelluksen

rakentaminen, niin investoinnin järkevyys kan-

nattaa tarkoin harkita ennen toteuttamiseen

ryhtymistä. Mobiilisovelluksen käytön aloittami-

nen myös edellyttää, että käyttäjä lataa älypu-

helimeensa tai tablettiinsa erillisen sovelluksen.

Hyvä puoli hienosti toteutetussa mobii-

lisovelluksessa on yleensä erinomainen käyt-

tökokemus. Koko sovellus latautuu nätisti ja

hyödyntää valitun päätelaitteen ominaisuuksia

optimaalisella tavalla. Tämän vuoksi kaikkiin

isoimpiin verkkopalveluihin (kuten sosiaalisen

median palveluihin Facebook, linkedIn ja Twit-

ter) on toteutettu mobiiisovellus kaikille yleisim-

mille alustoille.

6.2 Visuaalinen suunnittelu

Visuaalinen suunnittelu antaa verkkopalvelulle

sen ominaisilmeen. Se vaikuttaa suoraan pal-

velun luomaan mielikuvaa toimittajan ammatti-

maisuudesta. Hyvännäköinen visuaalinen ilme

antaa luotettavan kuvan palvelusta ja edesaut-

taa käyttäjän sitouttamisessa palveluun.

Visuaalisen ilmeen arviointi on subjektii-

vista, mutta päätasolla helppoa: onko ulkoasun

tuottanut siihen perehtynyt taitava, verkkopal-

veluihin erikoistunut graafikko? Graafikoilla on

Keikkatori.fi

mobiililaitteella

22


monenlaisia taustoja, joten osaamistasoa kan-

nattaa selvittää ennen palvelun tilaamista:

• Selvitä, mikä on graafikon kokemus nimen-

omaan verkkopalveluiden ulkoasusuunnittelus-

ta. Ikänsä loistavaa printtisuunnittelua tehnyt

graafikko ei välttämättä ymmärrä mitään verk-

kopalveluiden ulkoasusuunnittelusta.

• Pyydä nähdä referenssejä ja arvioi miten graafi-

kon tyyli istuisi omaan verkkopalveluusi.

• Selvitä millaisia verkkopalveluita graafikko on

suunnitellut. Verkkokaupan, verkkosovelluksen

ja verkkosivuston ulkoasusuunnittelu eroaa

toisistaan monessa kohdassa. Erityyppisissä

verkkopalveluissa on myös useita vakiintunei-

ta käytäntöjä. Toisin sanoen käyttäjä odottaa

tiettyjen vakioelementtien olevan oikeilla pai-

koillaan ja toimivan tietyllä tavalla.

Kun graafikko on valittu, on viisasta antaa

ammattilaiselle riittävästi liikkumatilaa. Kuten

alussa totesin, jokaisella meistä on ulkoasusta

oma mielipiteensä, mutta raudanluja ammattilai-

nen osaa perustella väri- ja tyylivalintansa. Ole

valmis joustamaan, jos graafikon argumentit vali-

tulle ratkaisulle ovat loogiset ja hyvin perustellut.

Siirrytäänpä hetkeksi takaisin nykyisen

verkkopalvelusi ulkoasun arvioimiseen.

Jos ulkoasun on suunnitellut ammattigraa-

fikko, niin periaatteessa asia on kunnossa. ul-

koasun pitäisi olla ammattimaisen näköinen ja

ilmentää brändiäsi asianmukaisella tavalla. Sel-

vitä milloin ulkoasusuunnittelu on tehty. Jos sii-

tä on yli viisi vuotta, voi ulkoasun virkistäminen

tai uusiminen olla harkinnan arvoista.

Toisaalta todella hyvin tehty visuaalinen

suunnittelu on pitkäikäistä ja uhmaa trendivaih-

teluita. Kaikkien trendien perässä juokseminen

on muutenkin kyseenalaista liiketoiminnan

kehittämisen näkökulmasta, joten harkitse

huolella.

Jos olet epävarma ulkoasun toimivuudesta,

suosittelen kysymään mielipiteitä palvelustasi

käyttäjiltäsi. Mieluummin ihan uusilta käyttäjiltä,

jotka eivät ole vielä tottuneita palvelusi ulkoasuun.

Jos alan ammattilainen ei ole tehnyt pal-

velusi graafista suunnittelua, suosittelen läm-

pimästi investoimaan kunnon tekijään. Kun-

nollinen visuaalinen suunnittelu ei ole ilmaista,

hinnat ovat alkaen nelinumeroisia. Suhtautuisin

itse hyvin skeptisesti, mikäli minulle tarjottai-

siin verkkopalvelun ulkoasun suunnittelua esi-

merkiksi hintaan 350 euroa.

Jos visuaalinen suunnittelu kuulostaa si-

nusta täysin turhalta, mieti hetki seuraavaa:

Ostaisitko itse susirumasta verkkokaupasta?

Vinkki

Jos olet jo päättänyt uusia verkkopalvelusi, älä

jätä hyödyntämättä graafisesta suunnittelusta

saatavaa tehoa. Visuaalisen ilmeen virkistys tai

uudelleensuunnittelu on yksi tehokkaimmista

tavoista viestiä palvelusi käyttäjille, että palve-

luasi on kehitetty.

Ole valmis joustamaan,

jos graafikon argumentit

valitulle ratkaisulle ovat

loogiset ja hyvin

perustellut.

23


6.3 Käytettävyyssuunnittelu

Käytettävyyssuunnittelu vaikuttaa suoraan pal-

velusi käyttäjätyytyväisyyteen. Koska aihe on

varsin laaja, nostan esille vain muutaman asian:

• Mukautuuko verkkopalvelusi erilaisille laitteille

kuten tableteille ja älypuhelimille? Jos ei, niin

harkitse mukautuvaa käyttöliittymäsuunnitte-

lua tai omaa mobiilisovellusta.

• Miltä palvelusi näyttää, kun avaat verkkopal-

velusi eri internet-selaimilla ja erilaisilla käyttö-

järjestelmillä? Harjaantunut ostaja osaa vaatia,

että toimittaja testaa verkkopalvelun yhteen-

sopivaksi käytetyimmille selainversioille. Jos

et pelkää järkyttyä, niin syötä verkkopalvelusi

osoite seuraavaan palveluun: browsershots.org.

• Toimiiko verkkopalvelusi loogisesti ja intuitiivi-

sesti? Jos ei, palvelusi käyttöliittymä kaipaa

parantamista. Palautetta saat, kun houkut-

telet ummikon kokeilemaan palveluasi. Jos

mahdollista, seuraa itse vierestä ja tarkkaile,

sujuuko käyttö ongelmitta vai pysähteleekö

käyttäjä mietiskelemään vähän väliä, miten

edetä?

lähtökohtaisesti käytettävyyssuunnittelus-

sa on kyse hyvien käytäntöjen noudattamisesta

ja sillä on suora vaikutus muun muassa verk-

kokaupan ostosten määrään. Käytettävyyden

kehittäminen on jatkuva prosessi ja siihen liit-

tyy oleellisesti myös esimerkiksi sivuston kon-

versio-optimointi, johon palaan myöhemmissä

kappaleissa.

6.4 Pisteytys

Tarkista missä kunnossa verkkopalvelusi käyt-

töliittymä on, rastittamalla sopivat kohdat:

Palvelusi visuaalinen ulkoasu ei ole

ammattigraafikon toteuttama: -1 piste

Palvelusi visuaalisen ulkoasun on tehnyt

web-suunnitteluun harjaantunut graafisen

alan ammattilainen: 1 piste

Palvelussasi on erillinen mobiilikäyttö-

liittymä: 1 piste

Palvelusi on toteutettu mukautetun suun-

nittelun periaattein tai sille on tehty oma

mobiilisovellus: 2 pistettä

Palvelusi käytettävyyttä on testattu ja sitä

kehitetään säännöllisesti: 1 piste

Palveluasi on niin intuitiivinen käyttää,

että käyttäjät löytävät haluamansa lähes

aina ilman ohjeita: 2 pistettä

Pisteet yhteensä:





Lähtökohtaisesti käytet-

tävyyssuunnittelussa on

kyse hyvien käytäntöjen

noudattamisesta ja sillä

on suora vaikutus muun

muassa verkkokaupan

ostosten määrään.

246.5 Yhteenveto

Verkkopalvelun käyttöliittymä koostuu kah-

desta asiasta: visuaalisesta suunnittelusta ja

käytettävyyssuunnittelusta.

Visuaalinen suunnittelu on suositeltavaa

teettää graafisen alan ammattilaisella, joka on

keskittynyt verkkopalveluihin. ammattimainen

ulkoasu antaa luotettavan kuvan palvelustasi ja

sitouttaa käyttäjiä.

Käytettävyyden parantaminen on jatkuva pro-

sessi, jossa tulisi huomioida erityisesti sivuston

optimointiin liittyvät asiat, jotta palvelusi käyt-

täjät käyttäytyisivät toivotulla tavalla palvelussa.

Optimaalisessa tilanteessa käyttäjä osaa käyt-

tää verkkopalveluasi lukematta lainkaan käyt-

töohjeita. Tähän tilanteeseen pääsemiseksi on

tehtävä yleensä rajusti töitä. älä unohda tukea

mobiililaitteiden käyttäjiä. Mukautuva suunnitte-

lu on tässä suositeltava perustapa.

Integraatio tarkoittaa yksinkertaisesti kahden eri

järjestelmän kytkemistä tietoteknisesti yhteen.

Tyypillinen esimerkki on toiminnanohjaus-

järjestelmän kytkeminen verkkokauppaan, jotta

tuotetiedon päivitys voitaisiin suorittaa keskite-

tysti yhdessä pisteessä. Tästä ”keskipistees-

tä” tieto valuu muihin haluttuihin järjestelmiin

automaattisesti.

Oikein suunniteltuna integroimisella voi-

daan saavuttaa merkittäviä kustannussäästö-

jä. Yleensä integrointi vähentää henkilötyötä

ja eliminoi virhetilanteita. Kokonaan uusia lii-

ketoimintamahdollisuuksia voidaan saavuttaa

avaamalla integrointirajapintoja esimerkiksi

kumppaneille. Monen isomman verkkopalvelun

strategiasta löytyykin keskeisenä elementtinä

ulkoinen integraatiorajapinta.

7.1 Master data

Master data tarkoittaa perustietojen tallen-

tamista yhteen keskitettyyn paikkaan. Toteu-

tustavasta riippumatta on hyvä pohtia, onko

organisaation tieto tallennettu keskitetysti. Jos

esimerkiksi tuote- tai käyttäjätietoja joudutaan

päivittämään useaan eri järjestelmään, olisi

hyvä selvittää pystyttäisiinkö päivitykset kes-

kittämään yhteen paikkaan. Tällöin muut järjes-

telmät kannattaa usein integroida tähän tiedon

keskipisteeseen.

7. Integraatiot

VERKKOPalVElun aRVIOIJan PIK aOPaS | 7. InTEGRaaTIOT

Oikein suunniteltuna

integroimisella voidaan

saavuttaa merkittäviä kus-

tannussäästöjä. Yleensä

integrointi vähentää

henkilötyötä ja eliminoi

virhetilanteita.

257.2 Single sign-on

Single sign-on eli kertakirjautuminen on yksi

tavoiteltu päämäärä ympäristössä, jossa sijait-

see erilaisia IT-ympäristöjä, joihin käyttäjän tuli-

si päästä käsiksi. Käyttö helpottuu, jos käyttäjä

pystyy tunnistautumaan useisiin eri palveluihin

yhdellä kirjautumisella. Tässä oppaassa en pu-

reudu aiheeseen kovin syvällisesti, sillä jokai-

nen tapaus on syytä analysoida erikseen.

Eräs tapa toteuttaa omassa verkkopal-

velussa kertakirjautuminen on OpenId, jolla

voidaan mahdollistaa kirjautuminen useisiin

eri palveluihin yhdellä käyttäjätunnuksella.

OpenId:tä tukee noin 50 000 verkkopalvelua

mukaan lukien esimerkiksi Google, Microsoft,

Yahoo! ja Facebook.

7.3 Facebook sign-on

Verkkopalveluiden osalta erityisen kiinnostava

asia on isojen sosiaalisen median palveluiden

hyödyntäminen omaan verkkopalveluun kirjau-

tumisessa. Moniin suurempiin verkkopalvelui-

hin (kuten tripadvisor.com) on mahdollista kir-

jautua sisään Facebook-tunnuksilla.

Kun käyttäjä on jo kirjautuneena Face-

bookiin, Tripadvisor päästä hänet kirjautumaan

suoraan palveluun. Käyttäjän kannalta tämä on

miellyttävän vaivatonta, koska hänen ei tarvitse

luoda taas yhtä uutta, erillistä käyttäjätunnusta.

lisäksi palvelu voidaan automaattisesti perso-

noida käyttäjälle sopivaksi.

Facebook tarjoaa monia muitakin mahdol-

lisuuksia rajapinnoistaan, kuten käyttäjäarviot.

Verkkopalveluun jätetty kommentti voi näkyä

suoraan Facebookissa ja siten edistää palvelun

tunnettavuuden kasvua.

Esimerkiksi musiikkipalvelu Spotify lähet-

tää Facebookin kautta kirjautuneiden Facebook-

kavereille tietoa tämän musiikin kuuntelusta.

Moni muukin palvelu Facebookin lisäksi, esi-

merkiksi linkedIn, tarjoaa omia käyttäjätunnis-

tusmekanismejaan, joita voi yleensä ottaa mel-

ko vapaasti käyttöön muissa verkkopalveluissa.

7.4 Ulkoiset rajapinnat

Itse asiassa Facebook-kirjautuminen on osa

Facebookin julkisesti palvelustaan ulospäin tar-

joamaa rajapintaa. Tämä on mainio esimerkki

siitä, miten verkkopalvelu voi tarjota uusia liike-

toimintamahdollisuuksia kumppaneilleen raja-

pintoja avaamalla.

Facebookille on etua siitä, että käyttäjien

tunnistus muihin verkkopalveluihin tapahtuu

sen rajapintojen kautta. Käyttäjä sitoutuu yhä

tiukemmin Facebookiin ja kertoo verkossa toi-

minnastaan entistä enemmän kavereilleen ja

siten myös Facebookille.

Jopa koko liiketoiminnan ansaintalogiikan voi

rakentaa ulkoisen rajapinnan varaan. Esimerk-

kinä tästä on Maventan verkkolaskutuspalvelu.

Jos haluat omaan verkkopalveluusi tuen verkko-

laskuille, on useimmiten järkevämpää integroida

Maventan kaltaiseen valmiiseen palveluun kuin

rakentaa oma verkkolaskutustoiminnallisuus.

Maventan ansainta perustuukin siihen, että se

maksimoi sen läpi menevien verkkolaskujen

määrän ja ottaa siivun jokaisesta transaktiosta.

VERKKOPalVElun aRVIOIJan PIKaOPaS | 7. InTEGRaaTIOT

26

VERKKOPalVElun aRVIOIJan PIK aOPaS | 7. InTEGRaaTIOT

7.5 Pisteytys

Tarkista kuinka hyvin olet hyödyntänyt integraati-

on suomat mahdollisuudet:

Mikä on integraatio? -1 piste

Tieto, jota hyödynnetään useassa paikassa,

pitää syöttää vain yhteen paikkaan:

2 pistettä

Pääset hyödyntämään useita palveluita yh-

dellä kirjautumisella (single sign-on): 1 piste

Palveluusi pystyy kirjautumaan sisään

jollain sosiaalisen median verkkopalvelulla

(esimerkiksi Facebook, Twitter, Google tai

linkedIn): 1 piste

Palvelullasi on rajapinta ja tiedät mistä

rajapintadokumentaatio löytyy: 1 piste

Sidosryhmäsi pystyvät tekemään integraa-

tion palveluusi täysin itsenäisesti verkko-

pohjaisen rajapinnan kautta: 2 pistettä

Pisteet yhteensä:





7.6 Yhteenveto

Integraatioiden hyödyntäminen on Suomessa

lastenkengissään verkkopalveluiden osalta. Kan-

nattaa arvioida voisitko omassa ympäristössäsi

toteuttaa integraatioita, joilla saavutettaisiin au-

tomaation kautta kustannussäästöjä.

Kannattaa myös miettiä voisiko tietyille sidos-

ryhmille (esimerkiksi kumppaneille) tarjota raja-

pinta omaan verkkopalveluun. Monen ison verk-

kopalvelun strategia on rakennettu vahvasti,

ellei jopa kokonaan, hyvin toimivien rajapintojen

varaan.

27

VERKKOPalVElun aRVIOIJan PIKaOPaS | 8. TuRVallISuuS

8. Turvallisuus

”Jos organisaatiot jättävät ilmoitukset huomiotta ja

pysyvät vanhentuneessa versiossa, ne altistavat

itsensä tällaisille murroille”, toteaa WordPressin

avainkehittäjä Mark Jaquith Wall Street Journa-

lille Reuters-palveluun tapahtuneen tietomurron

jälkeen. [3]

Edellä kuvatun kaltainen esimerkki ei tar-

koita sitä, että WordPress olisi alustana tur-

vaton, vaan että turvallisuus vaatii jatkuvaa

panostusta.

Turvallisuus on elinehto jokaiselle menes-

tyvälle verkkopalvelulle. Jos krakkeri pääsee

palveluusi ja levittää verkkoon käyttäjien tun-

nukset ja salasanat, se voi olla lopun alku.

Ostaja ei todennäköisesti tunne verkkokau-

passa asiointiaan turvalliseksi, jos palvelullasi

ei ole SSl-sertifikaattia. Peloissaan käyttäjä

kiikuttaa euronsa kilpailijan turvallisempaan

puotiin.

Turvallisuuden perusteellinen arvioiminen

oman verkkopalvelun osalta on hankalaa ja kan-

nattaa jättää ammattilaiselle. Perusteellinen

kartoitus selvittää myös lähdekoodista löytyvät

turva-aukot päällepäin näkyvien lisäksi.

Seuraavaksi annan muutamia yksinkertai-

sia käytännön vinkkejä, joilla voit saada tuntu-

maa siihen, pitäisikö sinun olla huolissasi pal-

velusi turvallisuudesta.

8.1 Salasanat

Salasanoihin liittyy useita tietoturvan kannalta

oleellisia asioita. Osaan et voi juurikaan vaikut-

taa – kuten siihen, miten käyttäjät säilyttävät sa-

lasanojaan – mutta onneksi on olemassa paljon

asioita, joilla voit parantaa turvallisuutta.

Yksi usein laiminlyöty asia on salasano-

jen kryptaus tietokantaan. Tämä perinteisissä

IT-järjestelmissä itsestään selvä asia on usein

retuperällä verkkopalveluissa. Salasanojen

kryptaamatta jättäminen on yleensä merkki

huonosta tietoturvasuunnittelusta.

Ostaja ei todennäköisesti

tunne verkkokaupassa

asiointiaan turvalliseksi,

jos palvelullasi ei ole SSL-

sertifikaattia. Peloissaan

käyttäjä kiikuttaa euronsa

kilpailijan turvallisempaan

puotiin.

28Oikein tehtynä verkkopalvelusi kryptaa sala-

sanat yksisuuntaisella algoritmilla ennen kuin

ne tallennetaan tietokantaan. Yksisuuntainen

kryptaus tarkoittaa, että salasanan tallennuk-

sessa suoritetaan matemaattisesti nopea ope-

raatio, mutta purku on erittäin aikaa vievää.

Tietoteknisesti yksinkertaisella menetelmällä

varmistat, että krakkeri ei saa palveluusi mur-

tautuessaan salasanoja haltuunsa ainakaan

suoraan selväkielisinä.

Toinen salasanojen turvallisuuteen liittyvä seik-

ka ovat rajoitukset salasanojen luomisessa.

Tämä on monelle tuttua: tarvitaan esimerkiksi

vähintään kahdeksan merkkiä, josta osan pitää

olla numeroita tai erikoismerkkejä.

Käyttäjärekisteröinnistä voidaan tarkistaa sala-

sanan vahvuus automaattisesti. Tällä voidaan

estää se, että käyttäjät tekevät palvelusta hel-

pon murtokohteen, valitsemalla salasanaksi

vaikkapa ”password”.

8.2 SSL-sertifikaatti

Toinen verkkopalveluihin usein liitetty asia on

SSl-sertifiointi. SSl-serfikaatti on varmenne, jol-

la salataan käyttäjän koneen ja verkkopalvelun

välinen yhteys. Mikäli haluat antaa käyttäjällesi

luotettavan kuvan verkkokaupastasi, on SSl-ser-

tifikaatti mielestäni pakollinen.

On helppoa tarkistaa, toimiiko palvelusi

SSl-salatusti. Kun olet suorittamassa salausta

vaativaa toimenpidettä, esimerkiksi maksamas-

sa ostosta verkkokaupassa, selainrivisi tulisi

näyttää suurin piirtein oheisen kuvan mukaiselta.

Selaimessasi näkyy lukon kuva ja osoiterivin

alussa lukee HTTPS. SSl-sertikaatti aktivoi-

daan tyypillisesti vain silloin, kun liikutellaan

erityistä turvallisuutta vaativia tietoja, kuten

maksuliikennettä.

Cailap.fi verkkokaupassa ostoksen

maksu on SSL-suojattu.

Keikkatori.fi-palvelun

salasanan vahvuuden

testaus

VERKKOPalVElun aRVIOIJan PIK aOPaS | 8. TuRVallISuuS

29

8.3 Tietoturvan ylläpito

Ohjelmistot ovat kautta historian olleet luon-

teeltaan sellaisia, että tietoturvan säilyttä-

minen on ollut aktiivisen työn takana. Mur-

tautumismenetelmät kehittyvät jatkuvasti ja

kaikista ohjelmistoista paljastuu koko ajan uu-

sia tietoturva-aukkoja.

Verkkopalveluiden osalta tilanne on monil-

ta osin vieläkin huolestuttavampi. Ensinnäkin

verkkopalvelu näkyy usein julkisesti internetissä.

Toisin sanoen aivan kuka tahansa pääsee siihen

käsiksi ja voi kokeilla, löytyykö palvelustasi tun-

nettuja tietoturva-aukkoja. Toiseksi on ällistyttä-

vän harvinaista, että joku aktiivisesti tukkisi verk-

kopalvelun aukkoja tietoturvapäivityksillä.

Väittäisin, että jopa kymmeniä prosentteja

suomalaista verkkopalveluista on koko ajan mur-

tautumisalttiina vain sen takia, että kerran tilat-

tuun verkkosivustoon ei ole kukaan vuosikausiin

tehnyt asianmukaisia tietoturvapäivityksiä!

Suosittelenkin selvittämään verkkopalve-

lusi ylläpitäjältä, tekeekö hän säännöllisesti ja

erikseen pyytämättä tietoturvaa edistäviä toi-

menpiteitä. Huomaa, että asianmukaiseen tieto-

turvaan eivät suinkaan riitä pelkästään hosting-

talon tekemät käyttöjärjestelmäpäivitykset.

Jos käytössäsi on globaalin IT-toimittajan

tuote tai elinvoimainen avoimen lähdekoodin

ohjelmisto, todennäköisesti myös tietoturva-

aukkoja havaitaan ja niihin tehdään aktiivisesti

korjauksia. Jos käytössäsi on pienen toimittajan

suljettu ohjelmisto, tietoturvan ylläpito ei ole vält-

tämättä kovin aktiivista.

Jos tietokantaa, sovelluspalvelinta tai tuo-

terunkoa ei aktiivisesti päivitetä, palvelusi alkaa

pian muistuttaa krakkerin näkökulmasta Sveitsi-

läistä reikäjuustoa.

VERKKOPalVElun aRVIOIJan PIKaOPaS | 8. TuRVallISuuS

Jos tietokantaa, sovellus-

palvelinta tai tuoterunkoa

ei aktiivisesti päivitetä,

palvelusi alkaa pian

muistuttaa krakkerin

näkökulmasta Sveitsiläistä

reikäjuustoa.

30

VERKKOPalVElun aRVIOIJan PIK aOPaS | 8. TuRVallISuuS

8.4 Pisteytys

Tarkista missä kunnossa verkkopalvelusi tieto-

turva on:

Ei hajuakaan, milloin palveluuni on viimek-

si tehty tietoturvapäivityksiä: -2 pistettä

Palveluusi tehdään säännöllisesti kaikki

tarvittavat tietoturvapäivitykset: 1 piste

Sinulla on verkkokauppa, mutta ei SSl-

sertifikaattia: -1 piste

Palvelussasi on käytössä SSl-

sertikaatti: 1 piste

Käyttäjien salasanat on tallennettu tieto-

kantaan kryptattuna: 1 piste

Palvelusi antaa käyttäjän luoda vain

halutun turvatason täyttämiä

salasanoja: 1 piste

Pisteen yhteensä:





8.5 Yhteenveto

Turvallisuus on tärkeä elementti verkkopalvelu-

si käyttäjälle. Joissakin palveluissa, kuten verk-

kokaupoissa, turvallisuus on yksi keskeisimmis-

tä elementeistä.

Mikään tunnettu ohjelmisto ei ole murtautumi-

sille immuuni. Riskiä on kuitenkin helppo radi-

kaalisti pienentää huolehtimalla säännöllisistä

tietoturvapäivityksistä. Varmista, että sinun

verkkopalvelusi ei päädy pääuutisiin tietoturvan

laiminlyöntien vuoksi.

31

VERKKOPalVElun aRVIOIJan PIKaOPaS | 9. PalVElun KEHITTäMInEn

9. Palvelun kehittäminen

Oletko koskaan kuullut menestyneestä kivijal-

kaliikkeen omistajasta, joka näyteikkunan ker-

ran sommiteltuaan, vain odottelee asiakkaiden

marssivan kauppaansa ostoksille?

Verkkopalveluiden osalta edellä kuvattu ti-

lanne on valitettavasti arkipäivää. On sitkeästi

elävä harhaluulo, että toimintaa tukevan verkko-

palvelun rakentaminen olisi kertaurakka.

Verkkopalvelu on kuin omenapuu. Kun is-

tutat puun, se vaatii ison ponnistuksen: joudut

kaivamaan ison kuopan, poistamaan saven ja

lisäämään multaa, jotta puu juurtuisi. Tämän

jälkeen puuta pitää säännöllisesti kastella, lan-

noittaa, suojata pakkaselta tai auringolta ja niin

edelleen. Vaivasi palkaksi puu kasvattaa yhä

isompia ja mehevämpiä omenoita. Mitä enem-

män hoivaat, sitä runsaampi sato on ja sitä

isommaksi puu kasvaa.

aivan vastaavasti verkkopalvelua tulee ke-

hittää ja optimoida myös pystyttämisen jälkeen,

jotta se tukisi toimintaasi optimaalisesti ja tuot-

taisi siihen investoituja euroja takaisin. Kuulos-

taa itsestään selvältä, eikö totta?

Onko sinulla kirjallisessa muodossa tie-

kartta (roadmap), jossa on määritelty tärkeim-

mät palvelusi kehitysaskeleet vähintään pariksi

vuodeksi eteenpäin? Onko palveluusi asennet-

tu analytiikka ja kehitetäänkö palveluasi sen

perusteella säännöllisesti yhä paremmin vas-

taamaan käyttäjiesi tarpeita?

Verkkopalvelu mielletään yhä edelleen

kertainvestoinniksi. On selvää, että eurot ovat

kaikilla tiukassa, mutta eikö lähes kaikessa

toiminnassa ole kyse siitä, että koneisto viri-

tetään tappiinsa, jotta saavutettu tulos olisi

maksimaalinen?

nykypäivän käyttäjä vaatii hyödyntämiltään

verkkopalveluilta jatkuvaa kehittymistä.

Tästä on paljolti kiittäminen isoja

amerikkalaisia toimijoita, jot-

ka ovat opettaneet käyttä-

jät siihen (mieti vaikka

Googlen verkkopalve-

luita). Optimointi on

yleensä kannattavan

verkkoliiketoiminnan

pohja. Se erottaa

välttävästi kannatta-

van ja erittäin tuottoi-

san kaupan toisistaan.

Mutta mitä kannattai-

si kehittää ja miten?

On selvää, että eurot

ovat kaikilla tiukassa,

mutta eikö lähes kaikessa

toiminnassa ole kyse siitä,

että koneisto viritetään

tappiinsa, jotta saavutettu

tulos olisi maksimaalinen?

32

VERKKOPalVElun aRVIOIJan PIK aOPaS | 9. PalVElun KEHITTäMInEn

9.1 Ohjelmistokehitys

Verkkopalvelun kehitys mielletään usein sy-

nonyymiksi tekniselle kehittämiselle, ns. oh-

jelmistokehitykselle. ajatellaan, että käyttä-

jät haluavat jatkuvasti uusia ominaisuuksia.

Kehityksen suunta on selkeä: lisää uusia

ominaisuuksia.

Jos asiaa kysytään käyttäjiltä itseltään,

niin toivelistalla on yleensä helpompi ja sel-

keämpi peruskäyttö sekä nopeampi palvelu.

Kehityspanos ohjautuu siis käyttäjän näkökul-

masta väärään paikkaan.

Mikään tuntemani verkkopalvelu ei ole

täydellinen. Toisaalta käyttäjille yleensä riittää,

että tärkeimmät ydintoiminnot löytyvät ja nii-

den toimivuus on hiottu sujuvaksi. aina joku

ilahtuu lisäominaisuuksista, mutta valtaosal-

le riittää toimiva ydin. Käsi ylös kaikki, joiden

mielestä Wordissa on jo liikaa toimintoja?

Periaatteessa järkevä kehitys on ylätasol-

la yleensä seuraavan kaltainen:

• Tunnista käyttäjän perustarpeet. Älä arvaa,

vaan kysy käyttäjiltä.

• Karsi listalta nice-to-have toiminnot ja toteuta

ydintoiminnot, joita ilman käyttäjä ei voi elää.

• Viilaa ydintoiminnot huippuunsa.

• Kehitä säännöllisesti uusia toiminnallisuuk-

sia vastaamaan nousevia tarpeita, taklaa-

maan esiin nousevia haasteita ja pitämään

kilpailijat takamatkalla.

• Viilaa uudet toiminnot huippuunsa.

• Toista kehitysaskeleet, kunnes palvelu täyt-

tää kaikki tarpeet ja toimii kuin hyvin rasvattu

koneisto.

Kuulostaa taas älyttömän yksinkertaiselta, eikö

totta?

Kuitenkin melko harvoin törmään toimi-

jaan, joka haluaa uuden verkkopalvelun ja on

omatoimisesti karsinut toivelistaltaan kaiken

sellaisen, jota ilman käyttäjä pystyisi vallan

mainiosti elämään.

Ketterät kehitysmenetelmät ja jatkuvat be-

ta-versiot (perpetual beta) ovat onneksi tuoneet

tavan kehittää verkkopalveluita niin, että vain

välttämätön pyritään rakentamaan kustannuk-

set minimoiden ja kehitys tapahtuu etupäässä

käyttäjien ehdoilla. Suosittelenkin kaikille läm-

pimästi hankkimaan verkkopalvelunsa toimitta-

jalta, joka tuottaa palvelun pitkän mammuttipro-

jektin sijasta pieninä usein kehittyvinä versioina.

Ohjeeni ovatkin hyvin yksinkertaisia: kysy,

älä arvaa. Viilaa ensin ydintoiminnot, kehitä

sitten vasta uutta. luo palvelusi kehitykselle

tiekartta toimittajasi avustuksella.

9.2 Analytiikka

Kuten edellisessä kappaleessa totesin, verk-

kopalvelukehitys on muutakin kuin uusien

toimintojen ohjelmoimista. Olemassa olevan

optimoiminen huippuunsa on paljon helpom-

paa, kun sinulla on käsitys siitä, mitä käyttä-

jäsi puuhailevat palvelussasi. Tähän tarvitset

analytiikkadataa.

Otetaan esimerkiksi verkkosivusto. aika

usein verkkosivustoprojektissa kanavoidaan

paljon energiaa ulkoasuun ja tekstien sisältöön.

Edellä mainitut asiat ovat toki erittäin tär-

keitä, mutta vain pintaraapaisu kokonaisuu-

Viilaa ensin ydin-

toiminnot, kehitä sitten

vasta uutta. Luo palvelusi

kehitykselle tiekartta

toimit tajasi avustuksella.

33


desta. Tekevätkö käyttäjät haluamiasi asioita

sivuilla? Kuinka moni poistuu suoraan etusivul-

ta? löytyykö palvelusi hakukoneista relevan-

teilla hakusanoilla? Kaikki tämä on kriittistä

tietoa, jos haluat ulosmitata projektiin inves-

toimiasi euroja.

Sivujen optimoimiseen on monia työkaluja,

joista yksi erittäin toimiva (vieläpä ilmainen) on

Google analytics. Google analytics kerää auto-

maattisesti talteen massiivisen määrän tietoa:

kuka sivuillasi liikkuu, mistä sivuillesi tullaan

ja mitä siellä tehdään. En keksi montaa syytä,

miksi analyticsia ei kannattaisi ottaa käyttöön

joka ikisessä julkisessa verkkosivustossa.

Tämän datan analysoinnin avulla on mah-

dollista kehittää palvelua niin, että yhä use-

ampi käyttäjä suorittaa haluamasi operaation

(esimerkiksi yhteydenottopyynnön tai oston

verkkokaupasta), yhä harvempi poistuu sivuil-

tasi löytämättä etsimäänsä tai yhä useampi

potentiaalinen asiakas ylipäätään löytää sivus-

tosi miljoonien muiden joukosta.

Varmista siis, että sivustoosi on asen-

nettu ainakin jokin tiedonkeruuohjelmisto, ke-

rättyä dataa analysoi ammattilainen ja tiedon

perusteella tehdään säännöllisesti korjaavia

toimenpiteitä. Kääntöpuolena tässä asiassa

luonnollisesti on, että ammattilaisen työ ei ole

ilmaista.

Toisaalta tuskin verkkosivustoasi on huvin

vuoksi rakennettu. Todennäköisesti haluaisit

saada enemmän myyntiyhteydenottoja tai li-

sää tuoteostoja. Harva enää tekee tuhansien

eurojen investointia pelkän imagon parannuk-

sen vuoksi. Sitä paitsi ilman tätä työtä inves-

tointisi valuu joka tapauksessa enemmän tai

vähemmän harakoille.

9.3 Hakukoneoptimointi

Hakukoneoptimointi tarkoittaa pieniä parannus-

toimenpiteitä, joiden johdosta palvelu löytyy ha-

kukoneista helpommin ja kohdennetummin. Tä-

ten tämä osa-alue koskee erityisesti julkisessa

internetissä näkyviä verkkopalveluita. aihe on

liian laaja tässä oppaassa kattavasti käsiteltä-

väksi, joten pitäydyn muutamassa perusjutussa.

Yksi perusasia on linkkien selkokielisyys. Se on

onneksi asia, joka on enää harvemmin uudem-

missa palveluissa ongelmana. asia on helppo

tarkistaa. Jos vaikkapa referenssisi löytyvät

linkistä, joka on muotoa yritys.fi/asiakkaat,

niin asia on kunnossa. Jos taas sivun nimi on

epämääräinen joukko merkkejä, pitäisi linkit

”selkokielistää”.

Toinen huomioitava asia on sivujen raken-

ne. Hakukoneet pitävät esimerkiksi siitä, että

käytät yhtä pääotsikkoa (H1), useita aliotsikko-

ja (H2) ja sivuja kuvaavia otsikoita (TITlE). Kan-

nattaa myös pitää mielessään, että käyttäjät

silmäilevät verkkopalvelun sivuja. Sivujen tulisi

siis tukea myös silmäilyä. Kuvaileva otsikointi

on äärimmäisen tärkeää, jotta käyttäjä löytäi-

si nopeasti silmäilemällä haluamansa.

Kolmas asia on sivujen sisältö. Sisällön

olisi hyvä pitää sisällään relevantteja avain-

sanoja mieluiten niin, että yhtä aihetta käsi-

teltäisiin kattavasti aina yhdellä sivulla. Myös

tekstin pitäisi olla sujuvaa ja oikeinkirjoitet-

tua, sekin edesauttaa sivustosi löytymistä.

Vinkki: Tiesitkö, että verk-

kopalvelusi sivulatausten

nopeus vaikuttaa siihen,

kuinka hyvin sivustosi

löytyy hakukoneista?

34

VERKKOPalVElun aRVIOIJan PIK aOPaS | 9. PalVElun KEHITTäMInEn

Kannattaa myös varmistaa, että käytät sel-

laisia termejä, joilla käyttäjät voivat palvelu-

asi hakea. Joskus käyttäjien hakukoneisiin

syöttämät termit poikkeavat eksakteista

ammattitermeistä.

neljäs asia on sivukartta. Kannattaa var-

mistaa, että sivustostasi löytyy sivukartta, se

auttaa hakukoneita jäsentämään ja indeksoi-

maan sivusi paremmin.

9.4 Konversio

Konversio on termi, joka on hyvä ymmärtää.

Konversiolla tarkoitetaan sitä, kuinka moni

palvelusi käyttäjistä tekee haluamasi operaati-

on. Operaatio voi olla esimerkiksi uutiskirjeen

tilaus, yhteydenotto, oppaan tilaus tai tuotteen

osto.

Konversio-optimoinnilla tarkoitetaan toi-

menpiteitä, joilla konversioprosenttia noste-

taan. Parantunut konversio johtaa todennäköi-

semmin haluttuun lopputulokseen. Konversiolla

on suora yhteys palvelusi toimintaan ja sen vai-

kutukset ovat dollarisoitavissa. Täten myös ke-

hitysinvestointien tuotto on arvioitavissa.

9.5 Palvelun tärkeät peruselementit

Erilaisilla verkkopalveluilla on tiettyjä perus-

elementtejä, jotka ovat toimivuuden kannalta

tärkeitä. Käytettävyyden näkökulmasta ne olisi

lisäksi hyvä sijoittaa hyväksi havaituille paikoil-

leen, esimerkiksi hakutoiminto palvelun oike-

aan yläreunaan.

Seuraavassa on lueteltu muutama perus-

elementti:

• Yhteystiedot. Oletko koskaan kiroillut mielessä-

si, kun et löydä jostain verkkopalvelusta yhtey-

denottotietoja? Et ole ainoa. Sen takia yhteys-

tiedot tulisi löytyä julkisen palvelun jokaiselta

sivulta.

• Yhteydenottolomake. Yleensä on toivottavaa,

että palvelun käyttäjä ottaisi yhteyttä palvelua

tarjoavaan organisaatioon. Mikäli näin on, kan-

nattaa yhteydenottolomake sijoittaa kaikkiin

sivuihin, joilla käyttäjä voisi haluta olla yhtey-

dessä. Yhteydenottolomakkeen kentät kan-

nattaa tyypillisesti minimoida silloin, kun halu-

taan maksimoida yhteydenottojen määrä. Mitä

lyhyempi ja helpompi lomake on täyttää, sitä

varmemmin sitä käytetään. Joskus on myös

viisasta laittaa lomakkeen yhteyteen viestin

saavan henkilö kuva. Se madaltaa kynnystä

ottaa yhteyttä.

35


9.7 Yhteenveto

Verkkopalvelukehitys on jatkuva prosessi, ei

kertaurakka. Pitkäjänteisellä työllä palvelustasi

kehittyy tuottavampi.

avain ohjelmistokehitykseen on käyttäjien

tarpeiden ymmärrys ja ydintoimintojen hiomi-

nen huippuunsa.

Käytä ammattilaista analytiikan tutkimisessa,

hakukoneoptimoimisessa ja konversio-opti-

moinnissa. Optimointi on oma taiteen lajinsa

ja aloittelija haksahtaa helposti karikkoihin. Jos

haluat lisätietoa aiheesta, lataa Verkkobisnes

Finlandin opas osoitteesta verkkobisnes.fi.

9.6 Pisteytys

Tarkista kehittyykö palvelusi toimintaasi yhä pa-

remmin tukevaksi:

Palveluni jatkuva kehittäminen on rahan-

haaskausta. Mikseivät kerralla tehneet

kunnollista? -1 piste

Palveluusi ei ole 2 vuoteen päivitetty muu-

ta kuin kuvia ja tekstejä: -1 piste

Sinulla on kehityksestä kirjallinen tiekartta,

joten tiedät suurin piirtein, miten palvelusi

kehittyy seuraavan vuoden aikana: 1 piste

Kun palvelusi rakennettiin, kiinnitin

huomiota kuvien ja tekstien lisäksi myös

hakukoneoptimointiin alan ammattilaisen

toimesta: 1 piste

Olet kysynyt käyttäjiltäsi, mitä he pal-

velultasi haluavat ja hionut nämä asiat

huippuunsa: 2 pistettä

Ovatko internetissä julkisesti näkyvän

palvelusi linkit selkokielisiä? 1 piste

Sivujesi navigaatio tai sisältörakenne (otsi-

kot jne.) on tarkistettu ja optimoitu: 1 piste

Palvelussasi on paljon laadukasta ja

oikeinkirjoitettua sisältöä: 1 piste

Internetissä julkisesti näkyvässä palvelus-

sasi on sivukartta: 1 piste

Internetissä julkisesti näkyvässä palvelus-

sasi on yhteystiedot joka sivulla: 1 piste

Pisteen yhteensä:

Maksimipisteet: 9 pistettä. Mikäli julkinen verk-

kopalvelusi keräsi 5 pistettä tai enemmän, ti-

lanteesi on todennäköisesti hyvä. Jos sait 4

pistettä tai vähemmän, kannattaa tutkia tarve

mahdollisille kehitystoimenpiteille. Mikäli sisäi-

nen verkkopalvelusi keräsi 2 pistettä tai enem-

män, tilanteesi on todennäköisesti hyvä. Jos

sait yhden pisteen tai vähemmän, kannattaa

tutkia tarve mahdollisille kehitystoimenpiteille.

36

VERKKOPalVElun aRVIOIJan PIK aOPaS | 10. SOSIaalInEn MEdIa

”Facebookissa tykätään ja kommentoidaan

3.2 miljardia kertaa joka päivä.” [4]

”Facebook ohittaa miljardin käyttäjän

rajan.” [5]

luvut ovat kertakaikkisen huikeita. Ja kyseessä

on vain yksittäinen palvelu.

Kun lukuihin lisätään linkedIn, Twitter, Pin-

terest, Google+, SlideShare ja muutama muu

palvelu, niin on yksinkertaisesti pakko antautua.

Sosiaalista mediaa ei ole enää kenelläkään va-

raa ohittaa. Se on enemmistön hyväksymä tapa

kommunikoida verkossa.

Sosiaalinen media (some) tarkoittaa ihmis-

ten välisen vuorovaikutuksen uudella tavalla

mahdollistavia palveluita. Vuorovaikutusta taas

tarvitaan kaikessa liiketoiminnassa. Sähkösa-

nomia, faksia, sähköpostia ja monia muitakin

kommunikaation kehitysaskeleita vähäteltiin

niiden ilmestymishetkellä.

lähes varmasti tulevaisuudessa syntyy

taas uudenlaisia tapoja vuorovaikutukseen,

mutta nyt ei auta muuta kuin opetella sosiaa-

lisen median aakkoset. Matka sosiaalisen me-

dian hyödyntämiseen alkaa sosiaalisen median

hyväksymisestä. Tunnen tämän omakohtaisesti

turhankin hyvin, koska yritin itse pitkään pyris-

tellä sosiaalista mediaa vastaan.

Ennen kuin perehdyn siihen, miten sosiaa-

linen media liittyy verkkopalveluihin, käsitellään

eräs markkinoilla sitkeästi elävä harhaluulo.

Sen jälkeen käyn läpi muutamia asioita, joi-

den avulla voit arvioida, elääkö oma verkkopal-

velusi ajan hermolla.

10. Sosiaalinen media

Sosiaalista mediaa ei ole

enää kenelläkään varaa

ohittaa. Se on enemmis-

tön hyväksymä tapa kom-

munikoida verkossa.

37

VERKKOPalVElun aRVIOIJan PIKaOPaS | 10. SOSIaalInEn MEdIa

10.1 Kenelle sosiaalinen media sopii?

Törmään melko usein käsitykseen, että sosiaa-

linen media olisi enimmäkseen hypeä ja siellä

pyörisi vain nuoriso, joka kuvailee aamupalansa

sisältöä. Olisiko B2B-yrittäjän siis viisainta pi-

täytyä koko touhusta erossa? Tutkitaanpa hie-

man tilastoja.

Mashablen 9.3.2012 julkaisema ”Social

media demographics” -artikkeli kertoo millai-

set ihmiset käyttävät palveluita.[6] Silmään pis-

tää väkisinkin, että 68 prosenttia Facebookin

käyttäjistä on yli 35-vuotiaita. Yli 45-vuotiaiden

osuus käyttäjistä on 46 prosenttia – siis lähes

puolet.

Voidaan tehdä oletus, että sinunkin verk-

kopalvelusi kävijäkunnassa on merkittävä

joukko ihmisiä, jotka toivovat jonkinlaista kyt-

köstä sosiaaliseen mediaan. Tästä on viitteitä

myös yritysten sisäisissä järjestelmissä kuten

intraneteissä. Microsoft osti tunnetun ”yritys-

Facebookin”, Yammerin 25.6.2012. [7] Yammer

on ikään kuin yksinkertaistettu versio Face-

bookista ja se on tarkoitettu organisaation si-

säiseen viestintään.

Oikean tavan (ja sosiaalisen median pal-

velun) valinta onkin sitten hieman kinkkisempi

tapaus. Mielestäni tärkeintä onkin sisäistää

sosiaalisen median takana olevat ajattelu- ja toi-

mintamallit. Sen jälkeen voit valita omaan verk-

kopalveluusi sopivat sosiaalisen median palvelut.

10.2 Entäpä riskit?

Kaksi yleistä syytä sille, miksi sosiaalista me-

diaa vieroksutaan, ovat ymmärtämättömyys ja

pelko negatiivisten viestien leviämisestä. So-

mefobia on vahva pelote.

Pelätään, että käyttäjät kirjoittavat nega-

tiivista palautetta, jonka asiakkaat näkevät ja

joka leviää. Verkko on siitä ihmeellinen kapis-

tus, että halusit tai et, palvelustasi puhutaan

siellä. Ja jos palvelustasi ei puhuta verkossa,

niin vähintään kahvipöydissä.

Sosiaalisen median avulla ainakin havait-

set epäkohdat ja voit puuttua niihin. Sitä paitsi

tyytymätön asiakas saattaa muuttua faniksesi,

jos korjaat häntä vaivaavan epäkohdan reilusti

ja ripeästi. Myös positiiviset tilanteen pelas-

tukset rekisteröidään nopeasti sosiaalisessa

mediassa.

10.3 Jakonapit

Ihmisillä on tyypillisesti tarve jakaa tietoa ja elä-

myksiä toisilleen. Sosiaalisen median palvelui-

den jakonappi (share) on juuri tätä tarkoitusta

varten. Jos esittelet tuotteitasi verkkopalvelus-

sasi, liitä oheen jakonappi. Se antaa käyttäjälle

mahdollisuuden jakaa vaivattomasti kavereil-

leen tiedon mielenkiintoisesta tuotteesta. li-

sää myös asiasivuillesi ja blogiisi tai uutispals-

taasi jakonapit.

38


Huomaa, että yksikin sosiaalisen media jako

saattaa aiheuttaa useita jatkojakoja. Mielen-

kiintoinen ja ajankohtainen sisältö leviää ver-

kossa kulovalkean tavoin. On etusi, jos julkisen

verkkopalvelusi sisältö leviää mahdollisimman

laajalle käyttäjien toimesta.

10.4 Tykkääminen, seuraaminen ja kommentointi

Facebook-tykkääminen saattaa ensi alkuun tun-

tua turhalta toiminnolta. Kuitenkin tykkäämisiä

harrastetaan 50 miljoonaa kertaa joka ikinen

päivä. [8]

Mikä sitten saa ihmisen tykkäämään tai seuraa-

maan? Facebook teki vuonna 2011 mielenkiin-

toisen kyselyn käyttäjäkunnalleen: ”Mikä saa

sinut seuraamaan Facebook-sivua?” 125 000

ihmistä vastasi kyselyyn ja voittajavaihtoehto

oli hyvin yksiselitteinen: koska kaverinikin seu-

raa. Huomaa, että myös toiseksi suosituimmas-

sa vaihtoehdossa on kyse hyvin samankaltai-

sesta asiasta. [9]

Kyselyn yksinkertainen lopputulos kertoo,

miksi sinunkin verkkopalvelusi hyötyisi tykkää-

misestä tai seuraamisesta. Tykkääjät tuovat

lisää tykkääjiä. Sana kiirii ja palvelusi suosio

kasvaa.

Facebook-kysely “Mikä

saa sinut seuraamaan

Facebook-sivua?”

39

VERKKOPalVElun aRVIOIJan PIKaOPaS | 10. SOSIaalInEn MEdIa

10.5 Facebook-sivut

Facebook-sivu on palvelusi, brändisi tai tuottee-

si tukikohta sosiaalisessa mediassa. alla on

esimerkkinä Sofokuksen Facebook-sivu.

Sivun perustaminen on ilmaista. Tarvitset

vain laadukasta sisältöä ja voit alkaa keräämään

sivullesi tykkääjiä. laadukkaan sisällön tuotta-

minen ei ole tietenkään ilmaista tai välttämättä

ensi alkuun edes helppoa, mutta jos sinulla on

vaikkapa kuluttajille suunnattu verkkokauppa,

niin jotenkin markkinointihaaste on ratkaistava.

Matkassa on kuitenkin yksi iso mutta ja

sen nimi on EdgeRank. EdgeRank on algoritmi,

joka päättää kenelle sisältöpäivityksiäsi näyte-

tään. alkuvuonna päivitykset levisivät oikeanlai-

silla toimenpiteillä laajallekin, mutta nyt tavoitat

enää noin 15 prosenttia käyttäjistäsi. loput 85

prosenttia tavoitat vain, jos maksat markkinoin-

nista Facebookille.

Ja kyseessä ei ole mikään ihan pieni raha.

dangerous Minds -blogin pitäjät laskivat, että

tavoittaakseen koko tykkääjäkuntansa (n. 50

000), he joutuisivat maksamaan Facebookille

672 000 taalaa vuodessa. [10]

Huomaa, että ennen samat tykkääjät oli mah-

dollista tavoittaa ilman maksullista mainostusta.

Vastaava hinnankorotus tuskin menisi kovin mo-

nessa perinteisessä liiketoiminnassa läpi.

Vaikka Facebook muuttuu jatkuvasti ja pörs-

siyrityksenä etsii jatkuvasti uusia tapoja tienata

enemmän, siitä on saatavissa paljon hyötyjä irti.

Tilanne kuitenkin kehittyy kiihtyvää vauhtia vas-

taavaan suuntaan kuin Googlella, joka muuttaa

jatkuvasti vastaavaa PageRank-algoritmiaan.

Vain asiaan syvästi perehtyneen am-

mattilaisen käyttö takaa, että et haaskaa

rahojasi. Suosittelenkin, että perehdyt itse

Facebookin perusteisiin ja hyödynnät ammat-

tilaisen apua, jotta investointisi poikisi hyötyjä

maksimaalisesti.

Mitä käyttäjät odottavat Facebook-sivul-

tasi? Yksi nyrkkisääntö on, että perinteinen

ylhäältä päin tuleva one-to-many tyyppinen

markkinointi ei toimi sosiaalisessa mediassa.

Ihmiset haluavat viihtyä, kertoa mielipiteitään,

saada elämyksiä, tietoa ja tarjouksia. Ennen

kaikkea kyse on vuorovaikutuksesta.

Sofokuksen Facebook-sivu

osoitteessa

facebook.com/sofokus

40


10.6 Pisteytys

Tarkista kehittyykö julkinen verkkopalvelusi toi-

mintaasi yhä paremmin tukevaksi:

Sosiaalinen media on ajanhukkaa, eikä

sovi lainkaan liiketoimintaan: -1 piste

Sinulla on lisäksi some-suunnitelma

verkkopalvelusi osalta ja sitä noudatetaan

aktiivisesti: 2 pistettä

Käyttäjillä on mahdollisuus jakaa julkisen

palvelusi sisältöä: 1 piste

Käyttäjillä on mahdollisuus tykätä tai

kommentoida julkisen palvelusi sisältöä:

1 piste

Organisaatiollasi on oma Facebook sivu:

1 piste

Julkisella palvelullasi on oma Facebook-

sivu: 1 piste

Pisteet yhteensä:





10.7 Yhteenveto

Jos sosiaalinen media ei ole vielä osa verkko-

palveluitasi, kannattaa sitä vakavasti harkita.

Tämä pätee myös B2B-sektorin toimijoihin. So-

siaalisen median pelisäännöt opit parhaiten

tekemällä.

Sosiaalinen media on yksi parhaimmista vä-

lineistä tavoittaa ihmisiä ja saada sana leviä-

mään verkossa. Kuten hakukoneoptimoinnissa,

sosiaalisen median ammattilaisen käyttö tuot-

taa parhaan tuloksen.

VerkkOPAlVelun ArViOiJAn PikAOPAS | 11 . YhTeenVeTO

11. Yhteenveto

Tämän oppaan päätarkoituksena on antaa

vinkkejä oman verkkopalvelusi tilan arviointiin.

Toinen vähintään yhtä tärkeä tavoite on

avata ammattimaiseen verkkopalvelusuunnit-

teluun liittyviä tekijöitä. Markkinoita leimaa

yhä käsitys siitä, että verkkopalveluiden tuot-

taminen olisi yksinkertaisempaa ja halvempaa

kuin ”oikean iT-järjestelmän” ja että se onnis-

tuisi kädenkäänteessä. Tämä saattoi pitää

paikkansa vielä 1990-luvun puolivälissä, mut-

ta nykyään verkkopalvelukehitys on oma toimi-

alansa ja vaatii rutkasti siihen vihkiytynyttä

erityisosaamista.

Samalla verkkopalveluiden tärkeys orga-

nisaatioille on kasvanut – harva yritys pärjää

enää ilman toimivia ratkaisuja. eikä verkko-

palveluiden merkitys organisaatioille suinkaan

ole laskussa, päinvastoin, menemme kovaa

vauhtia suuntaan, jossa yrityksen kaikki jär-

jestelmät kytkeytyvät jollain tavalla verkkoon.

Toivotankin

kaikille

lukijoilleni

toimivampia

verkkopalveluita!

41

42

VERKKOPalVElun aRVIOIJan PIK aOPaS | 12. läHTEET

12. Lähteet

[1] Tietokone-lehti 9/2011, Petteri Järvisen kolumni

[2] http://www.tietoviikko.fi/kaikki_uutiset/

pelkaatko+sinakin+etta+myrsky+vaikuttaa+pilvipalveluihin/a833755

[3] http://www.itviikko.fi/uutiset/2012/08/07/

vaite-blogi-isku-oli-reutersin-oma-moka/201235106/7

[4] https://www.facebook.com/marketing/posts/439006109471600

[5] http://mashable.com/2012/10/04/facebook-one-billion/

[6] http://mashable.com/2012/03/09/social-media-demographics/

[7] http://www.microsoft.com/en-us/news/press/2012/jun12/06-25msyammerpr.aspx

[8] http://techcrunch.com/2011/05/24/

facebook-ad-sales-chief-there-are-50-million-likes-per-day-for-brands/

[9] http://blog.headliner.fm/2011/07/13/top-4-reasons-users-follow-a-facebook-fan-page/

[10] http://dangerousminds.net/comments/facebook_i_want_my_friends_back

Sofokus Katsastus™ – Tuo verkkopalvelusi katsastukseen

Onko sinulla verkkopalvelu, jonka kunnosta haluaisit ammattilaisen arvion?

Avaamme palvelusi konepellin ja kerromme tilanteen selvällä

suomen kielellä.

• Vuotavatko salasanasi kaikelle kansalle?

• Venyykö palvelusi tukemaan uusia tarpeitasi?

• Tuottaako palvelusi maksimaalisesti?

• Säästäisitkö riihikuivaa järjestelmiä yhdistelemällä?

• Ovatko palvelimesi kunnossa vai pitäisikö siirtyä pilveen?

• Oletko käyttäjäsi silmissä luotettava ja ammattimainen?

Tilaa Sofokus katsastus™, niin tiedostat tilanteesi.

Sofokus – Vikkelä sähköisen

liiketoiminnan ammattilainen

pdf pikaopas: arvioi verkkopalvelusi taso itse

Technology