oulun ammattiopiston rakennusrestaurointilinjasta tänä ... · talous & työ tunnuskuvio...

Keskiviikko 01. 06. 2016 Numero 20 (16237) 96. vuosikerta www.karjalansanomat.ru

Uutiset: Leireillä lomailee noin 3 000 lasta lisää. Sivu 3.

+ Viikon vierasJohanna Alpia-Sormunen

Talous & työTunnuskuvio paikalli-siin laatutuotteisiinTietyt laatuvaatimukset täyttävät tuotteet aiotaan varustaa Tehty Karjalassa- logolla. Uusi aloite voi olla hyödyksi kaikille tuot-tajille ja lähinnä pienyrityksille ja pienvil-jelijöille. Sivu 5.

YhteiskuntaEtnokylistä ja maiste-reista apua kielilleSuomalais-ugrilaisten kansojen VII maail-mankongressissa Lahdessa etsitään uusia keinoja, joita kansat voivat hyödyntää kes-tävän kehityksen rakentamisessa eri elä-mänpiireissä. Sivu 8.

KulttuuriKlassikot ovat suosiossaTšukovskin Moidodyr-teos saa ensi-iltansa tänään Petroskoin nukketeatterissa. Teat-terin taitajat ja viisi savonlinnalaista har-joittelijaa valmistivat nukkeja ja rekvisiit-taa teokseen. Sivu 11.

Kinnermäki. Noin parikymmentä suomalaista opiskelijaa Oulusta teki pieniä korjaus-, ympäristö- ja kuvaustöitä viikon ajan karjalaisessa Kinnermäen kylässä. Toukokuussa se todettiin Venäjän kauneimmaksi kyläksi. Kinnermäki tunnetaan myös Argentiinassa, Intiassa ja Kiinassa. Sivu 6.

Oulun ammattiopiston rakennusrestaurointilinjasta tänä kesänä valmistuvat Outi Österlund ja Heikki Kannisto korjasivat pienen sillan Jumalanäidin tsasounaa vastapäätä Kinnermäellä. Kuva: Marina TolsTyh

Työharjoittelussa kauneimmassa kylässä

2 Karjalan Sanomat Keskiviikkona 01. 06. 20162 Karjalan Sanomat

UutisetKarjalan Sanomat KARJALAN TASAVALLAN YHTEISKUNTAPOLIITTINEN LEHTI

PERUSTETTU 1920

Postiosoite: Titovinkatu 3, 185035 Petroskoi, Karjalan tasavaltaPuh: (8142) 782 928 • Fax: (8142) 783 629

e-mail: [email protected] 50240

Irtonumeron hinta Karjalan tasavallassa 30 ruplaa

www.karjalansanomat.ruJULKAISIJAT

Karjalan tasavallan lainsäädäntökokous, Kuibyshevink. 5, 185035 PetroskoiKarjalan tasavallan hallitus, Lenininkatu 19, 185035 Petroskoi

KUSTANTAJA JA JULKAISIJAPeriodika-kustantamo, Titovinkatu 3, 185035 Petroskoi

Lehti rekisteröitiin Venäjän tietoliikennettä, tietotekniikkaa ja tiedotusvälineitä valvovassa virastossa (Roskomnadzorissa) 6.3.2014

Rekisterinumero ПИ № ТУ10-00280

PAINORajavastuuyhtiö 4+4, Lesnoin prospekti 51, 185014 Petroskoi, (8142) 33 22 77

PÄÄTOIMITTAJANesvitski M. J. (8142) 782 915

TOIMITUSSIHTEERIBagajeva M. A. (8142) 782 928

OSASTOJEN YHTEYSTIEDOTUutistoimitus (8142) 780 540 • Taloustoimitus (8142) 783 002

Kulttuuritoimitus (8142) 782 917

Lehti allekirjoitettava painettavaksi aikataulun mukaan 31.06.2016 kello 15.00Numero 20 (16237) allekirjoitettiin 31.06.2016 kello 15.00

Lehti on ilmestynyt 01.06.2016 Tilaus 687. Painos 1000

KokousKolmen päivän aikana Petroskoissa monitoimitalojen edustajat jakoivat kokemuksiaan ja tutustuivat Karjalan kulttuuri-, matkailu- ja käsityölaitosten toimintaan.Jelena MaloduševaKarjalan [email protected]

Monitoimitalojen ja -keskus-ten johtajien kokous järjes-tettiin toista kertaa. Karjalan tasavalta valittiin sen isän-näksi Venäjän 85 tasavallan ja alueen joukosta.

— Karjalan tasavallalla on mittavia kulttuurisia voima-varoja. Karjalan tanssija lauluyhtyeet ja käsityöam-mattilaiset säilyttävät tasa-vallan omalaatuisuutta ja kehittävät perinteitä, kult-tuuriministeriön varajohta-ja Anna Tomtšik sanoo.

Seminaareissa pääpai-no kiinnitettiin kokemus-ten jakamiseen. Monissa ta-savalloissa ja alueilla mo-nitoimikeskusten toiminta auttaa säilyttämään kansal-lista kulttuuria. Paljon huo-miota kiinnitettiin myös lainsäädännön kysymyk-

,, Karjalan tasavallalla on mittavia kulttuurisia voimavaroja. AnnA TOMTšiK

Karjala isännöi johtajien kokousta

siin ja kerhojen toiminnan elvyttämiseen.

Kokouksen 56 osallistujaa saapui muun muassa Luo-teis-Venäjältä, Kaukoidäs-tä, Taka-Baikalian aluepii-ristä ja Krimin tasavallasta.

Venäjän monitoimikeskus on yhteistyössä Valko-Venä-jän tasavallan kanssa. Mogil-jovin monitoimikeskuksen johtaja Oleg Komilkov kävi kokouksessa Petroskoissa.

— Karjalassa on saatu ar-vokasta kokemusta, joka tu-

lee avuksi työssämme tule-vaisuudessa, Venäjän mo-nitoimitalon johtaja Tamara Purtova kertoo.

Suomalais-ugrilaisia kan-soja asuu eri puolilla Venäjää. Esimerkiksi Sahalinissa asuu kymmenkunta vepsäläisiä.

— Južno-Sahalinskin kä-sityöammattien keskuksen johtaja Zoja Luštšan ker-toi ideasta kutsua Sahalinin vepsäläiset Elämän puu -fes-tivaalille, joka järjestetään vuosittain vanhassa vepsä-läisessä Vinnitsyn kylässä

Monitoimitalojen ja -keskusten johtajien kokouksen avajaisissa Kansallisessa teatterissa paikalliset käsityöammattilaiset markkinoivat tuotteitaan. Kuva: resPubliKa-uuTisToiMisTo

Valokuvakilpailu näin Karjalassa keväälläKarjalan Sanomien jär-jestämä näin Karjalas-sa keväällä -valokuva-kilpailu on päättynyt.

Kiitämme kaikkia osallistujia ihanista ke-väisistä tuokioista!

Lehden toimitus valit-see parhaan valoku-van ja palkitsee sen te-kijän.

Julkistamme kilpailun voittajan lehdessä 8. kesäkuuta.

Vikkelä orava hyppelee taitavasti männyn oksilla Vodlajärven kansallispuiston edustuston pihalla. Kuva: ljudMila GuKKina

Kolumni

Suomen kieli ja Karjalan mieliKiinnostava paneelikeskustelu järjestettiin Petros-koissa viime perjantaina. Siinä käsiteltiin suomen kielen ja Karjalan tasavallan kansallisen kulttuurin rajat ylittävää merkitystä.

Panelisteina olivat Suomalaisuuden Liiton toi-minnanjohtaja Sakari Linden, Karjalan tasavallan kansallisuuspolitiikan ministeriön edustaja Jelena Migunova ja allekirjoittanut. Nuori Karjala -yhdis-tyksen puheenjohtaja Aleksei Tsykarev juonsi pa-neelikeskustelua. Yleisö oli aktiivista, joten tapah-tumasta tuli sisällökäs ja avartava.

Karjalan tasavallan perustamisen 100-vuotispäivää vietetään Venäjällä vuonna 2020. Suomen kieli ja suomenkelinen kulttuuri ovat liittyneet saumatto-masti Karjalan tasavallan kehitykseen ja elämään aina tasavallan perustamisesta lähtien.

Suomen kieli on ollut yhteistä karjalais- ja suo-malaistaustaisille ihmisille meillä Karjalassa. Niin merkittävimmät karjalaiset kirjailijat, muun mu-assa Jaakko Rugojev, Antti Timonen ja Ortjo Ste-panov ovat kirjoittaneet suomeksi aitokarjalaiset mestariteoksensa.

Suomen kieli on ollut ansiokkaalla sijalla Karja-lan kulttuurissa, mediassa, tieteessä, opetuksessa ja muilla aloilla.

Suomen kielen jatkuvuus on kokenut haasteita Neu-vostoliiton jälkeisenä aikana. Paluumuutoksi kut-suttu suomalaistaustaisten ihmisten muutto Suo-meen, sukupolvien vaihdos ja muut tekijät ovat vä-hentäneet suomea äidinkielenä puhuvien ihmisten määrää Karjalassa.

Karjalan ja vepsän kielen jatkuvuus on sekin haasteellista nykyään.

Toisaalta Karjalan tasavallassa tahdotaan säilyt-tää ja edistää Karjalan itämerensuomalaisia kieliä, muun muassa suomen kieltä. Eri kansallisuuksien ihmisiä on opiskellut ja oppinut suomea Karjalassa nykyään. Myötämielinen kiinnostus suomen kieltä kohtaan on tärkeä resurssi. Noin 4 300 nuorta lukee suomea Karjalan kouluissa nykyään.

Suomen naapuruus on tärkeä syy siihen, että Ve-näjän raja-alueilla, muun muassa Karjalan tasaval-lassa, halutaan lukea ja taitaa suomea. Suomen kie-len taito edistää yhteisymmärrystä venäläisten ja suomalaisten välillä.

Me Venäjällä olemme halukkaita hyvään naapu-ruuteen ja yhteistoimintaan suomalaisten kanssa kotimaan arvoista ja eduista tinkimättä.

Armas MašinKirjoittaja on kulttuurilehti

Carelian päätoimittaja.

Leningradin alueella, Karja-lan kansallisten kulttuurien keskuksen johtaja Tatjana Temnyševa sanoo. KS

3Karjalan SanomatKeskiviikkona 01. 06. 2016

Viikko minuutissa--------------------

LomanviettoToiset koululaiset viettävät pari viikkoa Krimissä ja toiset vahvistavat terveyttään Karjalan urheiluleirissä.ilona VeikkolainenKarjalan [email protected]

Lasten kesäloma on alkanut. Lo-manviettopalveluita tarjotaan eri makuun.

Karjalassa yli 21 000 koululaista viettää lomaansa kesäleireillä. Tar-koitukseen on myönnetty noin 217 miljoonaa ruplaa.

Suurin osa koululaisista lomai-lee Karjalassa toimivilla leireillä.

— Kuusi leiriä toimii tänä vuonna Karjalan maaseudulla. Kaksi teltta-leiriä avautuu Mujejärven ja Lou-hen piireissä. Leirit järjestetään myös Karjalan ulkopuolella. Lähi-aikoina 784 lasta lähtee Mustanme-ren rannikolle, Karjalan varapäämi-nisteri Valentina Ulitš kertoo.

Toukokuussa Karjala sai Venä-

,, Lisää 13 miljoonaa käytetään lomanvieton järjestämiseen Karjalassa.

Leireillä lomailee noin 3 000 lasta lisää

Louhen piirissä järjestettyyn napapiiri –leiriin kokoontuu lapsia eri Karjalan piireistä ja myös Venäjän alueilta. Kuva: naPaPiiri –leirin valoKuva-albuMisTa

jän budjetista lasten lomanviettoon 56 miljoonan ruplan avustuksen, minkä ansiosta leirissä lomailee noin 3 000 lasta lisää. Avustukses-ta noin 13 miljoonaa käytetään lo-manvieton järjestämiseen Karjalas-sa ja loppurahat käytetään loman maksamiseen Krasnodarin aluepii-rissä ja Krimin tasavallassa.

Lentokoneella MustallemerelleMustallemerelle ja Kri miin lap-set pääsevät pikemmin lento ko-neella.

— Valitsemme lentokoneyh tiön, joka kuljettaa lapsia Petroskois-ta etelään ja takaisin. Kaksi vuot-ta sitten lapset lensivät Petroskois-

ta Krimiin. Matka oli nopea ja tur-vallinen. Junamatka kestää monta päivää. Olisi hyvä, jos lapset lähte-vät etelään lentokoneella myös tä-nä kesänä, Ulitš sanoo.

Kolmisen tuhatta lasta lähtee ke-sällä Mustallemerelle ilmaiseksi. Il-

maista kesälomaa tarjotaan orvoil-le, vammaisille nuorille ja vähäva-raisten perheiden lapsille.

Karjalan terveys- ja sosiaalike-hitysministeriö maksaa korvauk-sia vanhemmille, jotka itse maksa-vat kesäleiristä. Korvausmäärä riip-puu vanhempien tuloista, mutta se on enintään 11 000 ruplaa per lapsi. Lomaseteli Karjalan leirissä maksaa keskimäärin 32 000 ruplaa.

ilmainen loma myös vaikeille nuorilleValentina Ulitšin mukaan kesällä Karjalan piireissä toimii 353 kou-luleiriä, urheiluleiriä, terveyslei-riä ja kansalaisjärjestöjen järjestä-miä leirejä.

—Mujejärven piirissä avautuu Suuri seikkailu -leiri, jonka perus-taja on tunnettu Venäjän seikkai-lija Matvei Šparo. Suuri seikkailu on erilaisiin aktiviteetteihin kes-kittyvä leiri. Se erikoistuu toimeen käytösongelmaisten nuorten paris-sa. Ensi kerran leiriin lähtee Karja-lan vaikeita nuoria, varapääminis-teri sanoo.

Ulitšin mukaan Karjalan lei rien tiloja tarkastetaan ennen lasten vastaanottoa. Sitten leirit saavat toimiluvan. Karjalan leirit ovat jo saaneet toimiluvan. KS

• Vuonna2016Karjalanbudjetistamyönnettiinyli160miljoonaaruplaa18500lapsenlomanviettoon.

• Toukokuussa2016Karjalasai56miljoonanavustuksenVenäjänbudjetista,mikäantaamahdollisuudenlisätäleireissälomailevienlastenmäärää.

• Vuonna2015Karjalanbudjetistalomanviettoonmyönnettiinyli156miljoonaaruplaa,janoin20000lastakävileireillä.

• Yli3800lastalomailiMustallamerellä,Krimissä,Valko-Venäjällä,Murmanskin,PihkovanjaTverinalueilla.

• Karjalanterveys-jasosiaaliministeriönkyselynmukaan93prosenttialapsistaja95prosenttiaheidänvanhemmistaanolityytyväisiälomanvietonjärjestämiseen.

Tilastot 2015 — 2016

Ilmaista kesälomaa tarjotaan orvoille, vammaisille nuorille ja vähävaraisten perheiden lapsille.

Karjala isännöi johtajien kokousta 5 000 pyöräili

KarjalassaKahdeksan kaupunkia liittyi Karjalassa yleisvenäläiseen pyö-räparatiin. Karjalan päämies Aleksandr Hudilainen oli juh-lan osallistuja Petroskoissa.

lähes 5 000 pyöräilijää osal-listui tapahtumaan tasavallassa. juhlan teemana oli aurinkoinen pyöraparaati, siksi suurin osa pyöräilijöistä pukeutui keltaisiin vaatteisiin.

juhlaa seuraavina päivinä Petroskoissa järjestettiin kan-sainvälinen seminaari. sen tar-koituksena oli parantaa liiken-neturvallisuutta sekä edistää moottorittomien ajoneuvojen käyttöä.

Maakaasua käyttöön sellutuotannossa Pitkärannan sellutehdas on täyttänyt 95 vuotta. Tehtaan sellutuotannon kehittämisen hankkeet on liitetty valtiolliseen kohdeohjelmaan, joka on suun-nattu Karjalan kehitykseen vuo-teen 2020 asti. hankkeet edel-lyttävät tuotannon uudelleen-järjestelyä sekä maakaasun käyttöönottoa tuotannossa.

viime vuosina tehdas on elä-nyt vaikeita aikoja. Karjalan hal-lituksen ja tehdasta johtavan rK-Grand -yhtiön yhteisin voi-min tilanne on alkanut muuttua paremmaksi.

nykyään tehtaalla työsken-telee yli 900 ihmistä. Tämän vuoden neljässä kuukaudessa tehtaalla on tuotettu yli 29 ton-nia sellua. se on 26 prosenttia enemmän kuin viime vuoden vastaavana ajanjaksona.

Tenttikausi on alkanut Karjalassa lähes 3 500 nuor-ta suorittaa yhtenäisen valtiolli-sen loppututkinnon eri aineista. varsinainen tenttikausi alkoi 27. toukokuuta, jolloin venäjällä jär-jestettiin maantieteen ja kirjal-lisuuden tentit. viime maanan-taina oli venäjän kielen koe, joka oli pakollinen. Toinen pakolli-nen on matematiikan koe. Muut oppiaineet, esimerkiksi yhteis-kuntatiede ja biologia, ovat va-linnaisia.

Rakennusopisto menestyi yrittäjäkilpailussaPetroskoin rakennusopiston opiskelijoista on tullut voitta-jia Karjalan tuleva yrittäjä -kil-pailun joukkuesarjassa. yhteen-sä kilpailuun osallistui kuusi op-pilaitosta.

Kilpailuun saatiin kaikkiaan 14 hanketta.

Kilpailun järjesti Karjalan ta-savallan opetusministeriö yh-dessä ammattioppilaitosten johtajien neuvoston kanssa. KS

4 Karjalan Sanomat Keskiviikkona 01. 06. 2016

Talous & työ

Yhteistyö. Hiljattain Petros-koin työvoimatoimistossa pidet-tiin työmarkkinat, joissa Karja-lan johtava sahatavaran tuottaja tarjosi työ- ja koulutuspaikkoja työnhaussa oleville.

Solomannin sahalaitoksen li-sätyövoiman tarve on tällä het-kellä 70 henkeä. Työvoimaviras-ton puoleen kääntyi 119 työnha-kijaa, joista 85 työtöntä.

Saha aikoo palkata kulje-tushihnan hoitajia, nostovai-jerinkiinnittäjiä, kuormaus-koneen kuljettajia, kaluston teroittajia, konetyöläisiä ja sähköasentajia.

Työnhakijoille kerrottiin työvaatimuksista, sopimuseh-doista ja palkkatasosta. Karsin-nan perusteella 50 työnhakijaa sai kutsun työpaikkaneuvotte-luihin ja koulutuskursseihin. Tämän lisäksi Petroskoin työ-voimatoimisto ja Solomannin sahalaitos ovat solmineet so-pimuksen maksullisten yhteis-kunnallisten töiden järjestämi-sestä. Sen mukaan viranomaiset aikovat työllistää 14 työtöntä ja muita työnhaussa olevia, joil-le tarjotaan lastaus- ja purku-töitä sekä aputyöläisen työtä tienrakennusalalla.

Solomannin saha on tasaval-

lan suurin sahatavaran tuottaja, jonka osuus sahatavaratuotan-nosta on tasan 20 prosenttia. Saha toimii ympäristönor mien mukaan. Kaikki jätteet kuten kaarnat ja sahanpurut poltetaan sahan kattilalaitoksessa ja sillä tuotetaan lämpöenergiaa omiin tarpeisiin.

Nyt sahalaitos suunnittelee sahaustuotannon jatkokehitystä eli puuntyöstökoneiden moder-nisointia ja uusimista. Hankkeen toteutettua sahatavaran tuotan-to kasvaa 600 000 kuutiomet-riin vuodessa. Samoin kasvaa li-sätyövoiman tarve. Sahaustuo-tannossa tarvitaan jatkossa 30 työntekijää lisää.

Solomannin saha on hyvin tärkeä laitos Karjalan taloudel-le. Karjalan työllisyys- ja työ-voimaministeriö on auttanut sahaa osaavan työvoiman saa-tavuudessa ja harjoittanut sen kanssa yhteistoimintaa sosiaa-lialalla. Kesäkuun toisella puo-liskolla viidentoista työnhakijan ryhmä osallistuu ammattikoulu-tukseen. Konetyöläisten lisäksi saha aikoo kouluttaa jatkossa puuntyöstökoneiden operaat-toreita. Neuvotteluja siitä käy-dään parhaillaan sahan ja työ-voimaministeriön välillä. KS

Solomannin saha värvää lisätyövoimaa

Laittomat hakkuut. Kar-jalan luonnonvarain käytön ja ympäristöministeriö piti viras-tojen yhteisistunnon, jossa ker-toi yhteistoiminnan välitulok-sista metsänhaaskausten torju-miseksi ja paljastamiseksi.

Tammi–huhtikuun aikana Karjalan luonnonvarain käytön ja ympäristöministeriön ja sen alaisten laitosten työntekijöiden voimin paljastettiin 57 laitonta hakkuuta. Suurin osa laittomista hakkuista ja muista metsälain-säädännön rikkomuksista on havaittu partioitaessa. Vuoden alusta metsänhoitoalueiden tar-kastajat ovat tehneet 1 718 val-vontaretkeä, joista 198 järjestys-viranomaisten kanssa.

Metsänhaaskaajien aiheutta-man vahingon suuruus on 7,4 miljoonaa ruplaa. Syylliset on saatu selville niiden laittomi-en hakkuiden osalta, joiden va-hinko on yhteensä 6,2 miljoo-naa ruplaa.

Tammi-maaliskuussa 2016 järjestysviranomaisten rekiste-

röimistä metsälainsäädännön rikkomuksista on selvitetty kol-masosa. Neljä henkilöä on saa-tettu rikosvastuuseen.

Tämän vuoden alusta Karja-lan tullilaitos ja Karjalan luon-nonvarain käytön ja ympäris-töministeriö ovat yhdessä tar-kastaneet rajalla raakapuun kuljetuksia ulkomaille ja paljas-taneet yhden rikkomuksen.

Sen lisäksi tulliviranomais-ten, liikennepoliisin ja ympä-ristöministeriön yhteisvoimin suoritettiin yhdeksän yllätys-tarkastusta paljastaakseen met-sälainsäädännön rikkomukset teillä. Metsäalueita on partioi-tu myös Luoteis-Venäjän tulli-hallinnon helikoptereilla. Kak-si laitonta hakkuuta on paljas-tettu ilmasta.

Viime vuonna tutkittiin sa-telliittien avulla Puudosin, Mu-jejärven, Belomorskin, Suojär-ven, Segežan ja Prääsän piirien metsänhoitoalueet ja paljastet-tiin 55 erilaista metsälainsää-dännön rikkomusta. KS

Metsänhaaskaajat vastuuseen

KoMMentoi juttuja:www.facebook.com/

karjalansanomatvk.com/karjalansanomat

TienkorjausSuurin osa Venäjän avustuksesta tulee Petroskoin teiden kunnostamiseen.Marina PetrovaKarjalan [email protected]

Liittovaltion Venäjän alueille tien-korjaukseen myöntämästä 10,8 miljardista ruplasta Karjala on saa-nut 700 miljoonaa.

— Suurin osa eli 450 miljoonaa ruplaa apurahaa tulee Petroskoin teiden kunnostamiseen. Loppuosa myönnetään tasavallan teiden kor-jaukseen, Karjalan päämies Alek-sandr Hudilainen kertoo.

Karjalan piireissä korjataan yh-teensä yli 30 kilometriä teitä. Pet-roskoista Suojärvelle kulkevalla tiellä korjataan 22 kilometriä ja Au-nuksesta Värtsilään 3,8 kilometriä tietä. Petroskoihin kulkevalla Ko-la-autotiellä kunnostetaan yhteen-sä 4,5 kilometriä.

— Petroskoissa kunnostetaan 372 000 neliömetriä tietä 83 ka-dulla, tasavallan pääministeri Igor Širšov sanoo.

Urakoitsijakilpailut on järjestet-tävä kesäkuun loppuun mennessä. Korjaustyöt on aloitettava viimeis-tään 10. heinäkuuta.

— Tiet on korjattava kesällä eli kuivana aikana. Viiden pääurakoit-

700 miljoonaa ruplaa tienkorjaukseen

sijan on löydettävä aliurakoitsijoi-ta, ettei myöhästy aikataulusta. Ha-ku on aloitettava jo tänään, Hudi-lainen painottaa.

Sakot myöhästymisestä aikataulustaTilaajan ja urakoitsijan allekirjoit-tamassa sopimuksessa merkitään rahallisen sakon suuruus muun muas sa myöhästymisestä korjauk-sen sovitusta aikataulusta.

Tasavallan hallituksen pääminis-teri tulee esittämään päämiehelle korjaustyöselostuksen päivittäin.

Korjauksen ajaksi avataan puhe-linlinja, johon maaseudun asukkaat ja petroskoilaiset voivat ilmoittaa korjauksen laadusta ja korjauksen aiheuttamista ongelmista.

— Tärkeä tehtävä on tiedottami-nen petroskoilaisille joukkoviesti-mien välityksellä, mitä katuja kor-jataan ja mihin aikaan, ettei lii-kenneruuhkia synny, Hudilainen huomauttaa.

Petroskoin kaupunginjohtajan

Irina Mirošnikin mukaan nyt käsi-tellään mahdollisuutta korjata kau-pungin teitä yön aikana.

Takuuaika on neljä vuottaPääministeri Igor Širšov sanoo, että Venäjän autotiet Oy ja Venäjän tien-rakennusmenetelmät Oy valvovat korjauksen laatua.

— Laboratoriotutkimuksia teh-dään, asfalttilaatu pitäisi olla kor-kea, Širšov sanoo.

Pääurakoitsija vastaa suoritetta-ville töille antamistaan takuuvel-voitteista. Korjaustöiden takuuaika on neljä vuotta. Takuuaika käynnis-tyy, kun työ on vastaanottotarkas-tuksessa hyväksytty vastaanote-tuksi. KS

,, Petroskoissa kunnostetaan 83 katua. igOr širšOV

,, Korjaustyöt on aloitettava viimeistään 10. heinäkuuta.

Huonokuntoiset tiet aiheuttavat liikenneonnettomuuksien riskin. Kuva: Karjalan sanoMaT

Kevään alussa Petroskoin kaupungin neuvosto tarkasti kaupungin teiden kuntoa ja arvioi, että teiden saattaminen asialliseen kuntoon maksaisi puolitoista miljardia ruplaa. Kuva: Karjalan sanoMaT


TukiohjelmaTietyt laatuvaatimukset täyttävät tuotteet aiotaan varustaa Tehty Karjalassa- logolla.Oleg gerasjukKarjalan [email protected]

Karjalan viranomaiset ovat pyrki-neet myötävaikuttamaan eri kei-noin paikallistuotteiden markki-na-alueen laajentamiseen ja sen kautta hankkimaan lisätuloja ta-savallan niukkaan budjettiin. Va-rapääministeri Juri Saveljev ker-toi hallituksen uudesta aloittees-ta, joka voi olla hyödyksi kaikille tuottajille ja lähinnä pienyrityksil-

Uusi tukihanke auttaa kaikkia paikallisia tuottajia tuotteiden markkinoinnissa.

Tunnuskuvio paikallisiin laatutuotteisiin

le ja pienviljelijöille.— Pienyritykset eivät joudu mak-

samaan liikaa mainostamisesta, jos niiden tuotteet varustetaan tietyllä logolla. Keskisuuret yritykset puoles-taan saavat laajentaa toimintaansa tukkumyyntiin. Laatutuottajien lis-talle pääsy helpottaa myös suurten yhtiöiden valmistamien tuotteiden markkinointia niin kotimaassa kuin ulkomaillakin, Saveljev vakuuttaa.

Varapääministerin mukaan tä-män hankkeen avulla pyritään tu-kemaan paikallisia tuottajia maan monopolinvastaista lainsäädäntöä ja kilpailulakia rikkomatta, koska kyseessä ei ole yhden ainoan tuot-tajan tukeminen vaan useiden. Pai-kallisten tavaroiden markkinoinnin edistämiseen tähtäävän ohjelmaan sisältyy muitakin toimia eikä pelk-kä tunnuskuviolla varustaminen.

Liikkuva laboratorio maanviljelijöiden avuksiVuoden sisällä Karjalaan hankitaan

liikkuva laboratorio, jossa sertifioi-daan paikallisten pienviljelijöiden liha- ja kalatuotteita. Nykyisin pien-viljelijät joutuvat käymään tasaval-lan ulkopuolella saadakseen viralli-sen laatumerkinnän tuotteilleen.

Lähin laatulaboratorio sijaitsee Pietarissa, mutta useiden muiden tuotteiden sertifiointi tehdään jo-pa Keski-Venäjällä.

Liikkuva laboratorio helpottaa pienviljelijöiden toimintaa. Samoin paikallistuotteiden pääsy Venäjän

isojen kauppaketjujen hyllyille Kar-jalassa helpottunee.

Alueellinen operaattori määrääAlueellisen operaattorin tehtäviin tulee huolehtia paikallisten elintar-vikkeiden tukkumyynnistä välittö-mästi isoille kauppaketjuille.

— Operaattori määrää, mitkä tuot-teet varustetaan Tehty Karjalassa -merkinnällä. Venäjän muiden aluei-den kokemuksen mukaan luetteloon

toistaiseksi ei ole päätetty, tuleeko tuotteiden varustaminen Tehty Karja-lassa -tunnuskuviolla maksulliseksi vai jääneekö ilmaiseksi.

— sanotaan näin, että jos tuotta-jilta ei ruveta perimään maksua tuot-teen varustamisesta logolla, joudu-taan silloin käyttämään budjettivaroja.

voi kuulua erilaisia laatuvaatimuk-set täyttäviä tavaroita elintarvikkeis-ta lähtien. Oikeastaan kyse on siitä, kuinka nopeasti tuote pääsee mark-kinoille, Saveljev sanoo.

Viranomaisten mielestä valtion pitää tukea ensisijaisesti pienvil-jelijöitä ja muita pieniä tuottajia, joiden on hyvin vaikeata päästä markkinoille omin päin. Suurten tuottajien osalta myös pitää muo-toilla omat laatumerkinnän käyttö-kriteerit. KS

Maksullinen vai ilmainen?Muiden alueiden kokemuksen perus-teella tämä hanke voi osoittautua riit-tävän edulliseksi meikäläisille yrittä-jille. heti kun logolla varustettujen tuotteiden markkinointi alkaa edistyä hyvin, rupeavat tuottajat maksamaan siitä oma-aloitteisesti, varapääminis-teri saveljev olettaa.

saveljevin mukaan hankkeen alku-vaiheessa ehkä tarvitaan joitakin bud-jettivaroja, mutta se riippuu paljolti tu-levasta operaattorista. budjettivaroja ei nähtävästi jouduta käyttämään, jos alueelliseksi operaattoriksi tulee esi-merkiksi perustettava Karjalan pienvil-jelijöiden yhdistys. KS

"Nyt voidaan hyväksyä Karjalan laatutuottajien joukkoonnelisenkymmentä paikallista yritystä."

Juri Saveljev

Tukiohjelman ehdokaslistalle saisivat päästä vaikka heti esimerkiksi Petroskoin sammutusrobottien ja suihkuputkien insinöörikeskus ja muutama sahalaitos.

Karjalan balsami on Petroskoin likööri - ja viinatehtaan suosituimpia alkoholijuomia.


Karjalan piirit

YhteistyöRakennus restauroin-tilinjan opiskelijat Oulusta ovat käyneet työharjoittelussa kylässä vuodesta 1999. Valokuvausryhmä on mukana matkalla ensimmäisen kerran.Marina TolstyhKarjalan [email protected]

Kinnermäen kylän katukuva on tul-lut viikoksi tavallista kirjavampi, koska eri kolkissa kylää voi tavata työvaatteisiin pukeutuneita suoma-laisia. Ympäristötyötä tekevät Ou-lun ammattiopiston ja sen Pikisaa-ren yksikön opiskelijat, joista osa opiskelee rakennusrekonstruointi-linjalla ja osa videokuvauslinjalla.

— Olemme Kinnermäessä ensim-mäisen kerran. Tämä on mielenkiin-toinen ja hieno paikka. Meillä oli alus-sa jonkin verran tietoa kylästä, kos-ka opettajamme ovat käyneet tässä useita kertoja, kesäkuussa ammat-tiopistosta valmistuvat Outi Öster-lund ja Heikki Kannisto sanovat.

Rakentajat ovat korjaamassa pientä siltaa pienen ojan yli Juma-lanäidin tsasounaa vastapäätä.

— Hirsitaloja on paljon Suomes-

Talkoolaisia Kinnermäessä

sakin, mutta Kinnermäen taloil-la on oma leimaus ja ne sisältävät toisenlaisia ihania yksityiskohtia, Kannisto lisää.

Samalla linjalla opiskelevat Lau-ra Kemppainen ja Anne Varjovirta yhdessä muiden kaveriensa kans-sa purkivat lahonneen puuaidan ja aikovat rakentaa uuden. Susanna Järvinen puolesta on ahertamas-sa savusaunan suuntaan kulkevan sillan parissa. Yhteensä talkoolai-sia on parikymmentä.

Talkoissa 16 vuottaOululaiset opiskelijat ovat käyneet Kinnermäessä jo 16 vuotta peräk-käin, heitä ei ollut kylässä vain vii-me vuonna. Kinnermäessä pysy-

västi asuvan Nadežda Kalmykovan mukaan opiskelijat ovat tehneet pieniä korjaustöitä, joita hänen per-heensä ei ole ehtinyt itse tehdä.

— Viime vuosien aikana tsasou-nassa on tehty pieniä penkkejä se-kä bussipysäkki, pienet sillat ja kai-vot on korjattu. Esiintymislava on myös heidän tekemänsä, Kalmyko-va luettelee.

Rakennusrestaurointilinjan leh-tori Merja Tenhunen kävi Kinner-mäessä ensimmäisen kerran vuon-na 1999 opiskelijana. Vuonna 2006 hän toi kylään opiskelijaryhmän jo opettajana.

— Kinnermäestä tulee viesti, mi-tä on tehtävä. Kun pääsemme pai-kan päälle, tilanne voi olla aivan toi-

Kinnermäessä suomalaisia opiskeli-joita majoitettiin kahteen paikkaan, vo-kulovien paikalliskulttuurikeskuksen ti-loihin ja Olga gokkojevan taloon, joka on keskuksen vierellä.

Kinnermäessä matkailua kehittävä nadežda Kalmykova sanoo, että kylä-juhlassa 10. elokuuta käy joskus yli sata vierasta. Kerralla hän voi ottaa vastaan noin puolisataa turistia, mutta suurena ongelmana on järjestää majoitusta kai-kille. Majoituspaikkoja kylässä on yh-teensä 14.

opiskelijoiden lisäksi Kinnermäes-sä tekevät nyt töitä myös paikalliset ta-lonrakentajat. Kalmykovien taloon ra-kennetaan uusi sisäänkäynti ja talviruo-

noin kolmetuhatta turistia vuodessakala, koska kesäruokalassa on talvella hyvin kylmä.

— vuodessa otan vastaan keskimää-rin noin 3 000 turistia. he tulevat kylään eri puolilta maailmaa, myös argentiinasta ja intiasta, Kalmykova kertoo.

viime vuonna kylässä kävi kaksi ryhmä kiinalaisia. Kuitenkin Kalmyko-van vakituiset asiakkaat ovat suoma-laisia ja saksalaisia. viime vuosina mat-koja Kinnermäkeen on tilattu suoraan Pietarista ja Moskovasta.

Toukokuussa Kinnermäki todettiin venäjän toiseksi kauneimmaksi kyläk-si. ensimmäiseksi tuli viime lokakuussa vjatskoje-kylä, joka sijaitsee noin 40 ki-lometrin päässä jaroslavin kaupungista.

— emme ole itse hakeneet nimitys-tä, se on tullut sen jälkeen, kun venäjän kauneimpien kylien liiton puheenjoh-taja Aleksandr Merzlov kävi tutustu-massa Kinnermäkeen, Kalmykovan si-sar olga Gokkojeva kertoo.

nimityksen kriteerien mukaan ky-lässä pitää olla esimerkiksi vähintään kaksi muistomerkkiä. Kinnermäessä niitä on kymmenen. Kylän täytyy olla omaperäinen ja elävä eli siinä eletään, hoidetaan taloutta ja tarjotaan matkai-lupalveluita.

Kerran kolmessa vuodessa on nyt todistettava, että kaunein kylä kehittyy samaan suuntaan kuin ennenkin. KS

rakennusrestauroijiksi opiskelevat Anne Varjovirta (vas.) ja Laura Kemppainen Pikisaarelta rakensivat Kinnermäessä uuden aidan. Kuva: Marina TolsTyh

nen. Tietysti olemme varautuneet kaikkeen. Tullaan tänne töihin tal-koolaisina, Tenhunen sanoo.

Opiskelijoiden työharjoittelua Kinnermäessä tukee Karjalan Si-vistysseura. Tällä kertaa matkalla on mukana myös videokuvaajiksi valmistuvia. Heidän tarkoituksen-sa on tehdä pieniä videopätkiä har-

Oulun ammattiopiston rakennusrestaurointilinjan lehtori Merja Tenhunen on käynyt Kinnermäessä työharjoittelussa vuodesta 1999 alkaen. Kuva: Marina TolsTyh

,, Oululaisten opiskelijoiden keskuudessa on niitäkin, jotka tulivat Venäjälle ensimmäisen kerran. Ensimmäiset vaikutukset ovat myönteisiä. MErJA TEnHUnEn

joittelusta. Viime perjantaina he kä-vivät myös naapurikylässä Vieljär-vellä kuvaamassa teatteriesityksen Karjalan kielen kodissa.

— Opiskelijoiden keskuudessa on niitäkin, jotka tulivat Venäjälle ensimmäisen kerran. Ensimmäiset vaikutukset ovat myönteisiä, Ter-hunen huomauttaa. KS


Vapaa aukiolo kasvatti ruokamyyntiä tavarataloissaRuuan myynti tavarataloissa ja hypermarketeissa kasvoi tam-mi–huhtikuussa 2,2 prosenttia viime vuoden vastaavaan jak-soon verrattuna, kertoo Päivit-täistavarakauppa ry.

— ruokakaupan alkuvuo-den positiivisessa kehityksessä näkyy aukiololain kumoami sen vaikutus, sanoo Päivittäistavara-kauppa ry:n toimitusjohtaja Ka-ri Luoto tiedotteessa.

Kaupat ovat saaneet päät-tää itse aukioloajoistaan tämän vuoden alusta lähtien.

aukiolon vapautuminen on vienyt asiakkaita pienemmiltä myymälöiltä. Pienemmissä myy-mälöissä myynti laski tammi–huh-tikuussa edellisvuoteen verrat-tuna. Pienmyymälöiden myynti supistui 10,5 prosenttia, valinta-myymälöiden 5,6 prosenttia ja pienten supermarkettien 2,3 pro-senttia edellisvuodesta.

alkoholin myynnin osittai-nen vapautus pelastaisi pienet kaupat, sillä valikoiman rajoituk-set vaikuttavat niiden kilpailuky-kyyn erityisen paljon.

Päivittäistavaroiden hin-nat laskivat tammi–huhtikuus-sa yhteensä 1,2 prosenttia vuo-den 2015 vastaavasta ajanjak-sosta, Päivittäistavarakauppa ry laskee. elintarvikkeiden ja alko-holittomien juomien hinnat las-kivat tammi–huhtikuussa 1,6 prosenttia ja käyttötavaroiden hinnat 1,1 prosenttia edellisvuo-desta. alkoholijuomien ja tupa-kan hinnat sen sijaan nousivat 0,3 prosenttia.

Sunnuntaileipä voi viedä yrittäjän viimeisenkin vapaapäivänKauppojen aukioloaikojen va-pautuminen on saanut monet lei-pomot tukalaan tilanteeseen. Markkinoilla on painetta saada tuoretta leipää myös sunnuntai-sin ja arkipyhinä, joista leipomot maksavat korotettua palkkaa. sik-si aniharva pienempi leipomo on vastannut kauppojen huutoon.

leipuriliitto kuvailee pienten yritysten tilannetta lähes kestä-mättömäksi, jos sunnuntaista-kin tulee työpäivä. sunnuntai-työstä maksetaan alalla sadalla prosentilla korotettua palkkaa. lisäksi sunnuntaityö tehdään usein ylitöinä.

yksittäisillä isommilla yrityk-sillä sunnuntaileivontaan on pie-niä paremmat mahdollisuudet, mutta heillekin pyhätyö tuo kiis-tatta lisäkustannuksia.

suomen leipuriliiton toimitus-johtajan Mika Väyrysen mukaan sunnuntaista on vaikea tehdä lei-pomoille kannattavaa kauppapäi-vää, ja ainakin sen edellytyksenä on, että kauppa ostaa leipää riittä-vän suuria määriä.

Uutiset on lainattu Yle Uutisista.Lisää uutisia www.yle.fi.

KesätyöKesätyöleirien suosio kasvaa Karjalan nuorten joukossa. Niiden ansioista he hankkivat käytännön kokemusta eri aloilta sekä saavat uusia ystäviä.Jelena gagarinaKarjalan [email protected]

Lähes 300 opiskelijaa Karjalas-ta lähtee tänä kesänä kesätyölei-reille tasavaltaan ja Venäjän muil-le alueille. Nuoret tekevät töi-tä opetus-, rakennus-, huolto- ja maatalousalalla.

Nyt opiskelijoilla on vielä mah-dollisuus hakeutua kesätyöleirille Kižin saarelle.

Petroskoin valtionyliopiston 4. vuosikurssin opiskelijat Anatoli Aga-pitov ja Arseni Sungurov lähtevät ke-sätyöleirille jo neljättä kertaa.

Työ ja lomailu yhdistyvät mukavasti

Sungurov kävi viime vuonna työskentelemässä Kižin saarella. Siellä opiskelijat muun muassa te-kivät talousrakennusten pienkor-jaustöitä sekä niittivät heinää.

Kesätyöleirien ansiosta Sungu-rov voi käydä Venäjän eri kaupun-geissa ja nähdä uusia paikkoja.

— Minulla on nyt paljon tutta-via maan eri alueilta. Olen tutus-tunut heihin kesätyöleireillä, Sun-gurov sanoo.

Agapitovilla on ollut kokemusta kesätöistä maan etelässä, Plesetskin avaruuskeskuksessa Arkangelin alu-eella sekä Frans Joosefin maalla.

— Kesätyöleireillä on mahdollis-ta niin työskennellä kuin myös lo-mailla. Leireille kokoontuu tarmoa täynnä olevia ikätovereita, Agapi-tov kertoo.

Tänä vuonna molemmat opis-kelijat tekevät rakennustöitä Mur-manskin alueella.

— Siellä teemme töitä, jotka ei-vät vaadi suurta pätevyyttä. Viime vuonna esimerkiksi valoimme be-tonia sekä päällystimme eri pinto-ja laatoilla, Agapitov sanoo.

ilmaista ruokaa ja asumistaNuoret työskentelevät Arkangelin, Murmanskin, Krasnodarin alueel-la sekä Krimillä. Kižin ulkoilmamu-seo on toistaiseksi Karjalassa ainoa työnantaja, joka tarjoaa kesätöitä opiskelijoille.

— Ongelmana on se, että nuoret lähtevät töihin Karjalan ulkopuolel-le eivätkä anna panosta oman alueen kehitykseen, Venäjän opiskelijoiden

kesätyöleirit -järjestön Karjalan osas-ton johtaja Vera Bilkova toteaa.

Bilkovan mukaan kesätyöleiri on hyvä työllistymismahdollisuus niille opiskelijoille, joilla ei ole kokemusta ja jotka etsivät tilapäistä työtä.

Monet työnantajat tarjoavat nuorille ilmaista ruokaa ja asumis-ta. Nuoret myös saavat erilaisia korvauksia.

— Opiskelijat haluavat olla töis-sä muiden nuorten joukossa, koska heidät kaikki yhdistävät aktiivisuus ja into, Bilkova huomauttaa.

Työvuoron pituus vaihtelee eri aloilla. Kesän aikana opiskelijat te-kevät vähintään kaksi työvuoroa. Kesätyökausi kestää kolmesta vii-kosta kolmeen kuukauteen.

Ohjaajille lisää koulutustaBilkovan mukaan kesätyöleiriläisten määrä kasvaa Karjalassa vuosi vuo-delta. Kaksi vuotta sitten halukkaita oli noin 70 ja viime vuonna jo 160.

— Tänä vuonna olemme löytä-

neet työnantajan, joka on valmis tarjoamaan opiskelijoille työtä maatalousalalla, Bilkova sanoo.

Kesätyöleirit järjestetään myös muilla aloilla. Nuoret voivat työs-kennellä vaunupalvelijoina sekä sairaanhoidon alalla.

Nuorella pitää olla halu työsken-nellä. Työ ohjaajina lastenleirillä vaatii kuitenkin lisää koulutusta. Sitä varten ohjaajille järjestetään kurssit. Niillä on käynyt Petroskoin kaupungin talouden opiston opis-kelija Anastasia Latypova. Kurssit kestivät 2, 5 kuukautta. Hän työs-kentelee ohjaajana lastenleirillä Krasnodarin alueella.

— Kesätyöleirillä voi suorittaa har-joittelun sekä lomailla vähän. KS

opetusalasta on tullut tänä vuonna suosituin opiskelijoiden joukossa. sen on valinnut lähes 180 opiskelijaa. ope-tusalalla on kuusi osastoa.

Karjalassa kesätyöleirien toiminta alkoi elpyä vuosina 2010—2011 kahden laitosten pohjalta. Mukana olivat enti-nen Petroskoin nuorten työvoimatoi-misto ja Karjalan nuorten keskus.

venäjän opiskelijoiden kesätyölei-

Opetusala on nyt suosiossarit -järjestön osasto avattiin Karjalassa vuonna 2012.

järjestön jäseneksi voi liittyä 14 vuoden iästä alkaen. Kesätyöleireille lähtee vain täysi-ikäisiä. se johtuu siitä, etteivät työnantajat ole valmiita otta-maan työhön alaikäisiä.

Palkka kesätyöleireillä vaihtelee 8000:sta 23 000 ruplaan kuukaudes-sa. KS

noin 300 opiskelijaa Karjalasta tekee tänä kesänä opetus-, maatalous-, rakennus- ja huoltotöitä. Kuva: jelena GaGarina

,, Kesätyökausi kestää kolmesta viikosta kolmeen kuukauteen.

Kižin museo on nyt Karjalassa ainoa työnantaja, joka tarjoaa kesätyöleiripaikkoja opiskelijoille.

,, Teemme töitä, jotka eivät vaadi suurta pätevyyttä.AnATOLi AgAPiTOV


YhteiskuntaSuomalaistanssija finaalissa balettikilpailussaKansallisbaletin tanssija Suvi Honkanen on päässyt ainoana suomalaisena finaaliin helsingin kansainvälisessä balettikilpailus-sa. honkanen kilpailee seniori-sarjassa. suurin osa finalisteis-ta on Kiinasta, etelä-Koreasta ja japanista.

Tanssijat esittävät finaalissa sekä klassista että nykytanssia. Finaalit ovat 31.05. ja 1.06.

Gallen-Kallela kovassa nosteessaVäinämöisen venematkan luonnoksesta käytiin hagelsta-min huutokaupassa kiihkeä kil-pa, jonka voitto tuli tällä ker-taa suomeen. Kansainvälisil-lä markkinoilla ja maailman taidemuseois sa teoksille oli-si enemmänkin kysyntää. Taus-talla on paitsi gallen-Kallelan taiteen kasvanut arvostus, niin myös eksoottisen suomen tren-dikkyys.

luonnoksen lähtöhinta oli 30 000 euroa, mutta kaupat tehtiin 52 000 eurolla. ulko-maisiakin ottajia työlle olisi ollut, kertoo huutokauppatalon inten-dentti Maria Ekman-Kolari.

— näin merkittäviä töitä tu-lee häneltä harvoin myyntiin, meillä tällainen tilanne on ol-lut edellisen kerran kymmenen vuotta sitten. useampi keräilijä olisi halunnut tämän itselleen, ja varmaan jatkossa yhä harvem-pi Gallen-Kallelan teos jää suo-meen.

Ehtivätkö hyönteiset mukaan ennenaikaiseen kasvupyräh-dykseen?Lämmin kevät on saanut ku-kat kukkimaan viikkoja etukä-teen. ilmaston lämpenemisen myötä suomeenkin voidaan tu-levaisuudessa odottaa kah-ta kasvukautta. Tässä vaihees-sa on kuitenkin huoli siitä, ehtii-kö muu luonto mukaan kukkien varhaiseen kasvupyrähdykseen.

— Minä olen nyt monena vuotena seurannut, että tuleeko kiitäjiä syreeneihin. nyt kun se on se syreenin kukinta aikaistu-nut, niin näyttää olevan niin, et-tä kiitäjän kierto ei olekaan. että ne kiitäjät eivät enää ehdi syree-ninautinnoille. Tänä vuonna pel-kään, että tämä ero on vieläkin selvempi, biologi Martti Hah-tola miettii.

Mansikat ovat jo kukassa. hahtolan mukaan mansikanvil-jelijöiden ainoa vaihtoehto tulee olemaan tarhamehiläisten pesi-en tilaaminen mehiläishoitajilta. Pieniä määriä ihminen voi myös pölyttää itse, mutta runsaana kukkivien omenapuiden pölyt-täminen on jo liikaa. varhaispe-runan nosto on alkanut. uusis-ta perunoista päästään nautti-maan myös lakkiaispöydissä.

Uutiset on lainattu Yle Uutisista.Lisää uutisia www.yle.fi.

KongressiSuomalais-ugrilaisten kansojen VII maailmankongressissa Lahdessa etsitään uusia keinoja, joita kansat voivat hyödyntää kestävän kehityksen rakentamisessa eri elämänpiireissä. Karjalan tasavallasta kongressiin lähtee kaikkiaan 12 valtuutettua.

Suomalais-ugrilaisten kansojen Vii maailmankongressi järjestetään Sibelius-talossa Lahdessa 15.—17. kesäkuuta. Kuva: lahden KauPunKi

Etnokylistä ja maistereista apua kielille

Jelena Bogdanova, Kižin museon johtaja

Marina TolstyhKarjalan [email protected]

— Kongressissa kerron Kižin museon uudesta kehityskonseptiosta. sen mu-kaan Kižillä tehdään tunnetuiksi Äänis-niemen venäläisten ja vienanmeren pomorien kulttuurien lisäksi myös kar-jaista, vepsäläistä ja suomalaista kult-tuuria ja kieliä.

ensi kesänä Kiži yhdessä Karjalan liiton kanssa järjestää saarella karjalan kielen kurssit. Tulevaisuudessa saarelle rakennetaan myös Karjalan alkuperäis-kansojen etnokylä, jossa voi maistella kansalliskeittiöiden herkkuja.

elinympäristö on kuitenkin hyvin tärkeä kansan säilyttämiseksi ja kehit-tämiseksi. aikomus etnokulttuurikes-kuksista ei ole toteutunut niin kuin on toivottu. haluaisin, että keskuksissa puhuttaisiin karjalaa paljon enemmän kuin nyt.

on tärkeä vahvistaa myös osallis-tumiskulttuuria, jotta tavalliset ihmi-set olisivat aktiivisesti mukana erilaisis-sa kulttuurilaitosten järjestämissä tem-pauksissa.

on hyvin tärkeä säilyttää karjalais-ta kansaa.

Irma Mullonen, kielentutkija

— suomalais-ugrilaisten kansojen kou-lutukseen ja identiteettiin liittyvät ky-symykset ovat minulle hyvin läheisiä. Kongressissa ohjaan teemaistuntoa ammatillisesta koulutuksesta.

itämerensuomalaisten kielten ope-tusjärjestelmä on siirtynyt Petroskoin yliopistossa kandidaatin tutkintoon. suomen, karjalan ja vepsän kielen pää-sytutkinnot yliopistoon poistettiin, kie-liä ei saa suorittaa yleisenä päästö- ja pääsytutkintona. Tämän vuoksi koulu-laisten kiinnostus kieliä kohtaan on vä-hennyt.

Kandidaattiohjelma ei sisällä riittä-västi opintoviikkoja pätevien kieliasian-tuntijoiden kouluttamiseksi. on tärkeä jatkaa maisteriohjelman opintoja kah-den vuoden aikana. ensi vuonna Pet-roskoin yliopistossa alkaa toimia mais-teriohjelma, jonka nimi on itämeren-suomalaisten kielet Pohjois-euroopan sosiaalisessa ja kulttuurisessa ympäris-tössä. Kandidaattitutkinnon jälkeen ei voi päästä töihin yliopistoon tai syven-tyä tieteeseen.

Nadežda Kalmykova, maaseutu-matkailuyrittäjä

—Minua kiinnostaa se, miten vähem-mistökielten virallistaminen on vaikut-tanut käytännössä niiden kehitykseen. Kongressissa esittelen esimerkkiä et-nisen matkailun kehittämisestä. Täl-lä alalla olen työskennellyt vuodesta 2001 alkaen.

en yhdistä etnomatkailua kotikylää-ni Kinnermäkeen. elän perheeni kans-sa samoin kuin aiemmin siellä elettiin. näytän matkailijoille ja vieraille sitä elä-mää, jota kylässä on aina eletty luon-nollisesti. Tietysti otan vastaan turiste-ja kansanpuvussa, jonka panen päälle etupäässä vain kotikylässäni.

etnomatkailu ei voi auttaa karjalan kielen kehityksessä. Puhun matkailijoi-den kanssa useimmin venäjän tai suo-men kieltä tai tulkin välityksellä.

Kuitenkin matkailu voi elvyttää au-tioituvia kyliä. sen avulla voi entisöi-dä vanhoja puurakennuksia ja kehittää perinteisiä käsitöitä. Käsin ja perintei-den mukaisesti tehdyt esineet ovat nyt suosiossa.

,, Tulevai-s uudessa Kižin saarelle rakennetaan Karjalan alkuperäis-kansojen etnokylä. JELEnA BOgdAnOVA

• Järjestetään15.—17.6.2016Sibelius-talossaLahdessa.

• PääteemanaSuomalais-ugrilaisetkansatkohtikestävääkehitystä.

• Pohjanakielet,kulttuurijakansalaistoiminta.

• Tarkoituksenakootauralilaisetkansatyhteiseenfoorumiin.

• Osallistujatedustavat24kansaa.

• Osallistuutarkkailijoita,viranomaisia,tutkijoitajataiteilijoita.

• SuomenpresidenttiSauliNiinistöavaakongressin.

• Ensimmäinenmaailman-kongressijärjestettiinvuonna1992Syktyvkarissa.

Maailmankongressi


SairaanhoitoKalevalan ja Äänisenrannan piireissä jatketaan työtä terveysalan laitosten aineellis-teknisen perustan uudistamiseksi.Sergei KarpovKarjalan [email protected]

Karjalan tasavallan alkuperäiskan-sat, karjalaiset ja vepsäläiset, saa-vat nykyään pikaista ja pätevää lää-kärinapua ja sairaanhoitoa.

Karjalaisten perinteisellä asuin-alueella, Kalevalan piirissä, terveys-alan laitokset on varustettu nykyai-kaisilla sairaanhoitolaitteilla. Jys-kyjärven, Uuden Jyskyjärven ja

,, noin 71 prosenttia Kalevalan piirin väestöstä on tyytyväisiä lääkärinavun ja sairaanhoidon laatuun.SVETLAnA KrUPEnKinA

Pätevää lääkärinapua alkuperäis kansoille

Luusalmen terveysasemat on pe-ruskorjattu. Uusi sairaalarakennus otettiin käyttöön Kalevalassa 2012.

— Viime vuosina aineellis-tekni-nen perustamme on hyvin paran-tunut. Olemme hankkineet uuden hammashoitokoneen, mammo-grafialaitteen ja viisi ambulanssia. Viime vuonna otimme käyttöön u uden röntgenosaston, Kalevalan piirisairaalan ylilääkäri Svetlana Krupenkina kertoo.

Kaikilla terveysasemilla, jotka sijatsevat pienissä kylissä kauka-na Kalevalasta, on oma UAZ-am-bulanssi. Tänä vuonna sellainen hankittiin Luusalmelle.

Kalevalan piirissä on myös hyviä lääkäreitä ja sairaanhoitajia. Kale-valan sairaalassa on kaikki erikois-lääkärit. Vuonna 2013 sinne saatiin oma sydäntautilääkäri.

— Tänä vuonna meille on tul-lut yleislääkäri Petroskoista. Nyt haemme toista yleislääkäriä Bo-rovoin poliklinikkaan, Krupenki-na sanoo.

Krupenkinan mukaan noin 71 prosenttia piirin väestöstä on tyy-tyväisiä lääkärinavun ja sairaanhoi-don laatuun. Lisäksi monet Louhen piirin asukkaat saavat hoitoa Kale-valassa. Päähaasteina ovat asutus-ten suuri etäisyys kaupungeista ja huonot tiet.

Alkoholin käyttö lisääntyyKalevalan piirissä sairastetaan eni-ten sydäntauteja ja hengityselinten sairauksia. Monilla ihmisillä, muun

muassa lapsilla, on myös virtsa- ja sukupuolielinten sairauksia.

— En tiedä, mistä se johtuu, kos-ka piirissämme ei ole suuria teolli-suusyrityksiä. Vesijohtovesi ei ole vahingollista terveydelle, mutta se on hyvin rautapitoista, Krupenki-na sanoo.

Erityisen paljon sairauksia on lapsilla ja nuorilla, esimerkiksi ast-ma, ylipaino, mahahaava ja -ka-tarri, luun ja ruston kasvu- ja ke-hityshäiriö. Ne johtuvat Krupen-kinan mukaan epäterveellisistä elämäntavoista.

Ihmisten kuolleisuus Kalevalan

Kalevalan piirisairaalaan on hankittu viiden viime vuoden aikana paljon uusia sairaanhoitolaitteita. Yksi niistä on naisille tarkoitettu mammografialaite. Kuva: Kalevalan sairaala

”On tärkeää tukea paitsi kieltä ja kulttuuria myös kansan terveyttä.”

Izabella Kraskova

Ylilääkäri izabella Kraskovan mieles-tä ei ole sairauksia, jotka kuuluvat vain vepsäläisille. Kuitenkin vepsäläiset ovat muinaisajoista harjoittaneet kivenlou-hintaa, joka on vahingoittanut vakavas-ti heidän terveyttään.

— Kiven louhinnassa syntyvä pö-ly pääsee ihmisen keuhkoihin ja voi aiheut taa silikoosin, joka on ammatti-tauti. siihen tarttuu helposti tuberku-loosi, Kraskova kertoo.

Menneinä aikoina, jolloin Šokšussa louhittiin paljon kiveä, silikoosi oli ta-vallinen sairaus vepsäläisillä ja siihen kuoltiinkin. nyt Äänisenrannan piirissä ei ole isoja louhoksia, ja silikoosin sai-

Uusi ambulanssi SoutjärvelleÄänisenrannan piirissä asuu nyt noin tuhat vepsäläistä. suurin osa heistä asuu soutjärvellä, Šokšussa, Kalajoel la sekä Kvartsitnyissä.

soutjärvellä on sairaala ja ensiapu-asema. Kvartsitnyissä ja Kalajoella on terveysasema. Kaikki laitokset on va-rustettu täydellisesti lääkäreillä ja sai-raanhoitajilla.

— Kvartsitnyin terveysasema julis-tettiin parhaaksi Karjalassa 2007. sen

henkilöstöllä on hyvä kokemus kan-sainvälisestä yhteistyöstä norjan ja suomen kanssa, Äänisenrannan piiri-sairaalan ylilääkäri izabella Krasko-va kertoo.

Kalajoen terveysasema on muuten hyvin ränsistyneessä kunnossa. se ra-kennettiin vielä 1920-luvulla. uuden terveysaseman rakentamiseen tarvi-taan Kraskovan mukaan 25 miljoonaa ruplaa.

Tärkeänä ongelmana ovat myös huonot ambulanssit. Karjalan terveys-ministeriö antaa kuitenkin tänä vuon-na miljoonan ruplan kahden uaZ-au-ton ostamiseen, muun muassa sout-järvelle.

— Äänisen piirissä on monia louhok-sia. Kiveä kuljettavat rekat kuluttavat tietä kuoppaiseksi, mikä vahingoittaa ambulansseja, Kraskova sanoo. KS

Perinteinen elinkeino kuolemansyynä

rastuvuus on vähentynyt.— useimmat louhokset ovat nyt

Kalajoella. Myös on pieniä louhoksia Šokšussa ja Kvartsitnyissä, missä louhi-taan kvartsiittia, Kraskova sanoo.

yleisimpiä sairauksia aikuisväestös-sä Äänisenrannan piirissä ovat nyt sy-dän- ja lihastaudit sekä hengityselin-ten sairaudet. lapsiväestössä niitä ovat hengityselinten sairaudet, suolistosai-raudet ja ihotaudit.

Kuolleisuus on Äänisenrannan pii-rissä kaikista pienin Karjalan tasaval-lassa. Kuolemansyinä ovat useimmiten sydäntaudit, syöpä ja ulkoiset syyt. KS

piirissä johtuu paljolti ulkoisista syistä. Piirissä on aika paljon juop-poja. Joka vuosi noin 3—5 asukasta saatetaan päihdehuoltoon.

— Tänä vuonna jo kahdeksan miestä hirttäytyi. He kaikki olivat juoppoja. Huomautettakoon kui-tenkin, että edellisinä vuosina pii-rissämme oli vähän itsemurhia ja ne olivat pääosin nuorten keskuu-dessa, Krupenkina kertoo.

Kalevalan piirin asukkaat käy-vät kuitenkin aktiivisesti lääkärin-tarkastuksissa, joita pidetään il-maiseksi kerran kolmessa vuodes-sa. Vuodesta 2012 niissä on käynyt lähes puolet aikuisväestöstä. KS

Kansainvälisen yhteistyön avulla Kvartsitnyin terveysasemaan on hankittu sairaanhoitolaitteita 6 000 eurolla, muun muassa uusi hammaspora. Kuvassa on hammaslääkäri irina Avdevitš. Kuva: iZabella KrasKova


Kulttuuri

NäyttelyAnna UmbergKarjalan [email protected]

Nykytaide on usein niin abstraktia, että on vaikea ymmärtää, mitä tai-teilija haluaa sanoa. Esimerkkinä on Karjalan taidemuseossa avau-

tunut näyttely, joka on osa Nykytaide kai-kille -hanketta.

— Teos herättää oikeita tunteita siinä ta-pauksessa, jos voi tulkita sen, Pariisin Lou-vren taidemuseon asiantuntija Manon Pot-vin sanoo.

Manon Potvin ja Pietarin Venäläisen mu-seon professori Boris Stoljarov opettivat kah-den päivän aikana petroskoilaista yleisöä tul-kitsemaan nykytaiteen teoksia.

— Hankkeemme tarkoitus on auttaa ylei-söä ymmärtämään paremmin nykytaidetta, Potvin korostaa.

Stoljarovin mukaan monet teokset avau-tuvat katsojille paremmin, jos taiteilija tai näyttelyn opas avaa teosten taustalla olevia ajatuskulkuja.

taidemuseossa esiteltävä näyttely kuvaa kaupunkimme taide-elämän ajankohtaista ti-lannetta. Esillä on petroskoilaisten taiteilijoi-den 1990—2000-luvuilla tekemiä teoksia.

Se on näyttely, johon ei mennä nautiskele-maan. Teokset ovat vaikeita ja raskaita. Näyt-tely haastaa ja koskettaa.

— Katsojan ei tarvitse etsiä taiteessa yksin-kertaisuutta. Nykytaide on itse asiassa vai-kea aihe, Boris Stoljarov sanoo.

Nykytaidetta on vaikea arvioida samoil-la kriteereillä kuin vanhempaa taidetta, esi-merkiksi kauneuden tai taidokkuuden perus-teella. Kutsuttujen asiantuntijoiden mukaan teoksen merkitys saattaa piillä aivan muual-la, kuin teoksen ulkonäössä. Se voi olla tapah-tuma tai tunne, jonka teos saa aikaan.

— Teos voi tuntua vastenmieliseltä ja näyt-tää rumalta. Jos katsoja kritisoi teosta, niin se on myös hyvä. Siis hän ei ole välinpitämä-tön teoksen suhteen, ja teos herättää tuntei-ta, Stoljarov sanoo.

Elämykset ovat aina aitoja ja oikeita, olipa katsojan reaktio sitten ihastus, nauru, suut-tumus, hämmennys tai jotakin muuta. Ny-kytaiteen päätavoite on kuitenkin herättää tunteita ja ajatuksia.

nykytaide käsittelee ajankohtaista maail-maamme. Tästä syystä nykytaiteesta löytyy yhtymäkohtia meidän jokaisen elämään.

Ilja Rastaturin esittää ironisesti töissään arkielämän päivänpolttavia aiheita. Arka-di Morozovin töissä nähdään nykyihmisen ajankohtaisia hahmoja. Tämä ihminen on vaipunut tietojen ja nykyajan tekniikkojen mereen.

Sergei Terentjev yrittää siirtää Homerok-sen aiheita nykypäivään. Hänen teostaan on paras katsoa etäisyyden päästä.

Nykytaiteilijat käsittelevät teoksissaan usein ihmisenä olemista, syntymää, elämän tarkoitusta ja ihmisen ja luonnon suhdetta. Dmitri Utšuvatkin mietiskelee töissään ajan lyhyyttä ja olemisen katoavaisuutta. Hänen työnsä perustuvat satuaiheisiin, mytologisiin aiheisiin ja muinaistaruihin.

nykytaide kaikille -näyttely kuvaa kaupungin taide-elämän ajankohtaista tilannetta. Esillä on 1990—2000-luvuilla petroskoilaisten taiteilijoiden tekemiä teoksia. Kuva: jelena MaloduŠeva

,, Katsojan ei tarvitse etsiä taiteessa yksinkertaisuutta. nykytaide on itse asiassa vaikein aihe.

Miten ymmärtää nykytaidetta?Louvren taidemuseon asiantuntija Manon Potvin ja Pietarin Venäläisen museon professori Boris Stolja-rov opettivat petroskoilaisyleisölle nykytaiteen alkeita. Karjalan taidemuseossa avautunut näyttely on osa Nykytaide kaikille -hanketta.

nykytaide ei rajoitu ainoastaan kankaaseen ja maaleihin. Materiaalin valinnan ratkai-see se, millaista vaikutusta taiteilija tavoit-telee. Eri aineet synnyttävät hyvin erilaisia elämyksiä.

Taiteilijat käyttävät töissään muun muas-sa nauloja, lautoja, oksia, nuoria, CD-levyjä ja alumiinijohtoja.

Vladimir Zorinin teokset voi tunnistaa fluoresenssikalvosta, joka symboloi nykypäi-vää. Zorin käyttää nykymateriaalia ja luon-non aineita. Puiden oksat ja johdot ovat hä-

• PietarinVenäläisenmuseonlaatimahanke.

• Koostuunäyttelyistä,keskusteluistajaseminaareista.

• ToteutettiinPetroskoissa,KostamuksessajaMurmanskissa.

• NäyttelyonesilläKarjalantaidemuseossa19.kesäkuutasaakka.

Petroskoilainen taiteilija Sergei Terentjev siirtää Homeroksen aiheita nykypäivään. Hänen teostaan on paras katsoa etäisyyden päästä. Kuva: jelena MaloduŠeva

nen töissään kietoutuneet toisiinsa. Samalla ne muodostavat monimutkaisia kuvioita se-kä hyvin tuttuja merkkejä ja symboleita.

Näyttelyyn osallistuu myös nuoria taitei-lijoita, jotka vasta alkoivat tehdä ensimmäi-siä kokeiluja nykytaiteessa.

Tämä näyttely ei ole mikään huviretki. Sitä on vaikea arvioida, koska näyttely on ristirii-tainen kokemus. Se kuitenkin herättää tun-teita ja ajatuksia. Siis sitä pitää katsoa. KS

nykytaide kaikille


Ensi-iltaAnna UmbergKarjalan sanomat

Petroskoin nukketeatterin yleisö pi-tää klassikoista. Esimerkkinä on tuo-re näytelmä, Kornei Tšukovskin Moi-dodyr-teos, joka saa ensi-iltansa tä-

nään. Toinen esitys on 4. kesäkuuta. Kaksi esitystä loppuunmyytiin ennätysajassa.

Moidodyr on jo neljäs Tšukovskin teos, jo-ta esitetään tänä näytäntökautena nukketeat-terissa. Kaikki olivat yleisömenestys.

— Ohjelmistomme ikisuosikit ovat kui-tenkin klassikkonäytelmiä. Se näkyy lipun-myynnissä. Esimerkiksi Mašaa ja karhua tai Kilejä ja sutta on esitetty aina loppuunmyy-dyille katsomoille. Jos näytelmän nimi on ou-to, se ei olekaan loppuunmyyty, nukketeat-terin johtaja Ljubov Vasiljeva kertoo.

Nukketeatterin järjestämä tietovisa pal-jasti, että lapset tuntevat hyvin Tšukovskin teoksia. Siis vanhemmat lukevat niitä innol-la lapsilleen.

tänä vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta, kun Kornei Tšukovski kirjoitti Moidodyr-runon.

Sen ohjaa nuori pietarilainen ohjaaja Ljudmila Fjodorova. Hän työskentelee ko-ko maassa ja ulkomailla, muun muassa nyt

Juoni kehittyy puhtauden laboratoriossa. Kaikille tuttu sottapytty osallistuu tieteelliseen kokeeseen. Kuva: nuKKeTeaTTeri

Klassikot ovat suosiossaTšukovskin Moidodyr-teos saa ensi-iltansa tänään Petroskoin nukketeatte-rissa. Kaksi esitystä myytiin loppuun ennätysajassa.

Kroatiassa. Hänen ohjaamansa Moidodyr-teos oli Kaliningradissa yleisömenestys.

Näyttämöllisenä keinona on ”musta huo-ne”. Nukkenäyttelijät pukeutuvat yleensä mustaan sulautuakseen taustaan. Samal-la nuket heräävät henkiin. Lapset eivät näe

näyttelijöitä, jotka ohjaavat nukkeja. — Kaliningradilainen yleisö ei ole hemmo-

teltu. ”Musta huone” oli heille uutuutena. Se ei ihmetytä varmaankaan petroskoilaista yleisöä, Ljudmila Fjodorova sanoo.

Ohjaaja on nykyaikaistanut hiukan alkuperäistekstin.

— Olemme tulkinneet Tšukovskin teoksen omalla tavallamme, mutta klassinen juoni on kuitenkin säilynyt, Fjodorova selittää.

Juoni kehittyy puhtauden laboratorios sa. Kaikille tuttu sottapytty osallistuu tieteelli-seen kokeeseen.

näytelmän rekvisiitta ansaitsee erityistä huomiota. Nukketeatterin ompelimo on tehnyt suurta työtä. Teatterin taitajat ja viisi savonlinnalaista harjoittelijaa valmis-tivat nukkeja ja rekvisiittaa teokseen. Kym-menen nukkea ja 63 esinettä syntyi kätevil-tä käsiltä.

Näytelmässä näyttelijät laulavat ja tanssi-vat. Näytelmän musiikki on originellia. Mu-siikin on säveltänyt pietarilainen säveltäjä Natalia Vysotskih.

Näyttelijöiden mukaan heidän laulutai-tonsa ei riitä. Nukketeatterin johtaja lupa-si, että lauluopettaja työskentelee teatteris-sa syysnäytäntökaudesta alkaen.

Moidodyr päättää teatterin näytäntökau-den. Ne, jotka eivät pääse teatteriin 1. ja 4. ke-säkuuta, nauttivat siitä syysnäytäntökaute-na. Se alkaa 24. syyskuuta. KS

• OhjauspietarilainenLjudmilaFjodorova.• LavastuspietarilainenAleksandra

Kovaljovskaja.• MusiikkipietarilainenNataliaVysotskih.• KoreografipetroskoilainenOleg

Štšukarjov.

"Ohjelmistomme ikisuosikit ovat kuitenkin klassik-konäytelmiä. Se näkyy lipunmyynnissä."

Ljubov Vasiljeva

nuorten runosuoni pulppuaa vuolaastiKilpailuSergei KarpovKarjalan [email protected]

Runojen sepittäminen tulee vuosi vuodelta yhä suositummaksi harras-tukseksi karjalaisten koululaisten kes-kuudessa. Karjalan tasavallan nuorten runoilijoiden Toive-kilpailuun osallis-tui tänä vuonna 140 koululaista Pet-roskoista, Karjalan piireistä sekä eri Venäjän alueilta. He lähettivät kilpai-luun kaikkiaan 259 runoa.

Erillisessä sarjassa kilpaili karjalan, vepsän ja suomen kielellä kirjoittavia koululaisia, yhteensä kahdeksan op-pilasta Petroskoista, Aunuksen, Ääni-senrannan ja Karhumäen piireistä. He lähettivät kilpailuun 13 runoa.

— On ihana, että Karjalassa on lap-sia, jotka sepittävät runoja karjalak-si, vepsäksi ja suomeksi. Runokilpai-lu kasvattaa heissä rakkautta kotimaa-han ja kiinnostusta oman kansansa kieleen ja kulttuuriin, Karjalan kan-sallisuuspolitiikan ministeriön alku-peräiskansojen tukiosaston päällikkö Irina Petrova sanoo.

Toista kertaa parhaanaPetroskoin suomalais-ugrilaisen Lönnrot-koulun 11. luokan oppi-laan Helli-Maria Palmgrenin Kevään tuoksu -runo oli paras suomenkielis-ten runojen joukossa. Hän oli lähettä-nyt kilpailuun myös neljä lyhyttä ru-noa omasta koulustaan.

— Olin parhaana kilpailussa myös vuonna 2014. Tuolloin voitin pitkällä Karjala-runollani, Palmgren sanoo.

Palmgren on sepittänyt runoja suo-meksi jo monia vuosia, joskin harvoin. Hänellä on noin 15 runoa. Lempiaihei-ta ovat luonto ja kotiseutu.

Toisinaan hän on kirjoittanut myös venäjän kielellä, mutta sellaisia runoja hän ei ole lähettänyt runokilpailuihin.

— En ole uskaltanut lähettää niitä kilpailuihin, koska niitä arvostellaan aivan toisin. Usein minun on helpom-pi kirjoittaa jostakin aiheesta suomek-si, esimerkiksi tunteistani.

Palmgrenin mukaan lapsena hänen oli helpompi kirjoittaa runoja. Silloin hän ei kiinnittänyt suurta huomiota runojen sisältöön ja hänen kielitaiton-sa oli parempi kuin nyt.

— Tunnen ajan mittaan, että kieli unohtuu ja voin elvyttää joitakin tie-tojani vain lukemisella. Siksi yritän lu-kea enemmän suomenkielisiä tekste-jä, Palmgren kertoo. KS

Moidodyr

,, olemme tulkinneet Tšukovskin teoksen omalla tavallamme, mutta klassinen juoni on kuitenkin säilynyt. LJUdMiLA FJOdOrOVA

• Parasrunosuomenkielellä:Helli-MariaPalmgren,PetroskoinLönnrot-koulu,Kevääntuoksu-runo.

• Parasrunokarjalankielellä:DarjaŠljamina,AunuksenpiirinRiipuskalankoulu,Sygyzy-runolivvinkarjalaksi.

• Parasrunovepsänkielellä:PolinaKononova,PetroskoinLönnrot-koulu,Lidnadmeastun-runo.

Kilpailun voittajat


Kilpailu

Karjalan kieliSergei KarpovKarjalan [email protected]

Karjalan Sivistysseura on käynnistänyt 110-vuotisjuhlansa kunniaksi Wiki-pedia karjalaksi -kilpailun. Sillä py-ritään vauhdittamaan artikkeleiden

kirjoittamista ja karjalankielisten Wikipedia-tietosanakirjojen avaamista julkisiksi.

— Wikipedia on tämän päivän tietosana-kirja ja tietolähde, jota monet käyttävät. Mie-lestäni on tärkeää, että Wikipediaa voidaan lukea myös karjalan murteilla. Artikkeleita kirjoitettaessa kieli kehittyy ja karjalainen yhteisö voimaantuu, Karjalan Sivistysseuran puheenjohtaja Eeva-Kaisa Linna sanoo.

Kilpailussa palkitaan kolme tuotteliain-ta kirjoittajaa. Ensimmäinen palkinto on 500 euroa, toinen 300 euroa ja kolmas 200 euroa. Apurahojen jakamisesta päättää Karjalan Sivis-tysseuran hallitus joulukuussa 2016. Päätöseh-dotukset valmistellaan yhteistyössä Itä-Suo-men yliopiston Kiännä-hankkeen kanssa.

— Mikäli ehdotukset eivät ole riittävän ta-sokkaita, voimme jättää apurahat jakamat-ta, Linna huomauttaa.

Kaikille kilpailuun osallistuneille posti-tetaan vuoden 2017 Karjalan Heimo -lehti, kaikkiaan kuusi numeroa.

Tekstien laatu ja määrä keskipisteenäPäähuomio arvioinnissa on artikkeleiden tekstien laadussa sekä määrässä.

Kilpailuun osallistujien tulee toimittaa 30. marraskuuta 2016 mennessä luettelo artik-keleista sekä tiedostona tekstit, jotka on tuo-tettu 11.4.—30.11.2016 Wikipediaan. Yhden artikkelin pitää sisältää vähintään 150 sanaa tai 7—8 virkettä.

— Koska osallistujat tuottavat tekstinsä suo-raan Wikipediaan, heidän on myös toimitetta-va käyttäjätunnuksensa, että arvioijat voivat tutustua kilpailuun osoitettuihin artikkeleihin Wikipedia-ympäristössä, Linna kertoo.

Tietosanakirjat toistaiseksi hautomossaKarjalankielistä Wikipediaa alettiin kehittää vuonna 2007. Tarkoitus oli luoda tietosana-kirja, joka sisältäisi kirjoituksia kaikilla kar-jalan kielen murteilla. Myöhemmin osoittau-tui, että teknisistä ja muista syistä on hel-pompi kehittää oma Wikipediansa kullekin murteelle, jolla on oma ISO-koodi.

— Nyt on tekeillä kolme karjalankielis-tä Wikipediaa: varsinaiskarjalaksi (krl), liv-vinkarjalaksi (olo) ja lyydiksi (lud). Niitä ei ole vielä julkaistu, vaan ne ovat toistaisek-si hautomossa, karjalankielinen wikipedis-ti, Itä-Suomen yliopiston Kiännä-hankkeen osallistuja Ilja Mošnikov kertoo.

Wikipedian varsinaiskarjalaisessa ver-siossa on nyt yli 1480 kirjoitusta vienan- se-kä etelä- ja tverinkarjalan murteella. Livvin-karjalaisessa versiossa on yli 1450 kirjoitus-ta ja lyydiläisessä 32 kirjoitusta.

Seura tukee Wikipedian kääntämistä karjalaksiKarjalan Sivistysseuran Wikipedia karjalaksi -kilpailulla tuetaan karjalankielisten artikkeleiden kirjoit-tamista Wikipediaan ja tietosanakirjojen kehittämistä karjalan kielen murteilla.

itä-Suomen yliopiston Kiännä-hankkeen osallistuja ilja Mošnikov kiinnostui Wikipedian kääntämisestä karjalan kielelle vuonna 2015. Hän kirjoittaa ja kääntää artikkeleita livvinkarjalan sekä varsinaiskarjalan murteelle. Kuva: oMa Mua

Jotta karjalankieliset Wikipediat julkais-taisiin itsenäisinä tietosanakirjoina, tar-vitaan riittävä määrä kirjoituksia, käyttö-liittymätekstejä käännettyinä sekä riittävä käyttäjäaktiivisuus.

— Kirjoitusten vähimmäismäärästä ei ole tarkkaa tietoa. Lähiajan tavoitteenamme on saada valmiiksi 1500 artikkelia olo- ja krl-ver-

Wikipedian kääntäminen karjalan kielelle on vai-kea tehtävä, ja siihen liittyy monia ongelmia. Tär-keitä ongelmia ovat puute kääntäjistä ja kirjoitta-jista, heidän motivaationsa ja kielitaitonsa.

— Monet karjalaiset aktivistit ovat hyvin ak-tiivisia, mutta he eivät osaa karjalaa tai osaavat vain vähän. Muut osaavat kieltä hyvin, mutta mo-net heistä ovat aika passiivisia, karjalankielinen wikipe disti ilja Mošnikov toteaa.

Toisena ongelmana on se, montako Wikipe-diaa pitää kehittää: yhtä vai kolmea. Mošnikovin mielestä on loogista kehittää yhtä tietosanakirjaa, koska karjala on vähemmistökieli ja sen puhujia on vähän. Toisaalta on syytä kehittää kolmea Wi-kipediaa karjalan kielen kolmella murteella, koska nämä eroavat kovasti toisistaan.

— en ole sitä vastaan, että tehtäisiin yksi kar-jalankielinen Wikipedia. en kuitenkaan käytän-nössä tiedä, miten se toimisi, koska esimerkik-si käyttöliittymätekstit eri murteilla ovat erilaisia, Mošnikov selittää.

Mošnikovin mukaan karjalankielisen Wikipe-dian kehittäminen on tärkeää ja välttämätöntä, jotta karjalan kielen sanasto kehittyisi ja kieli säi-lyisi. KS

Wikipedian julkaisemiseen uudella kielel-lä riittää, että kielelle käännetään perusosa käyt-töliittymästä. silloin kieli on mahdollista lisätä va-likkokielten listalle ja käyttää sitä käyttöliittymän kielenä. Kääntäminen suoritetaan translatewiki.net-sivustolla.

— livvin murteella tämä minimi on tehty. sil-le on käännetty noin kuusi prosenttia käyttöliit-tymäteksteistä. nyt livviä voi käyttää käyttöliit-tymän kielenä. seuraavaksi on aikomus tehdä samoin varsinaiskarjalaksi, karjalankielinen wiki-pedisti ilja Mošnikov kertoo.

Kirjoitusten kirjoittamisen rinnalla myös käyt-täjäaktiivisuus on tärkeää. ehtona on vähintään kolme aktiivista käyttäjää, joista jokaisen tulee

tehdä tietosanakirjan teksteihin yli kymmenen korjausta kuukaudessa.

Wikipedian varsinaiskarjalaisen ja livviläisen version osalta aktiivisuus on Mošnikovin mukaan suhteellisen hyvää.

— Kehitämme yhtaikaa näitä molempia projek-teja ja yritämme olla aktiivisia niissä. viime kuu-kausina livviksi on kirjoittanut noin 7—8 käyttäjää, varsinaiskarjalaksi 4—5 käyttäjää. itse kirjoitan ja käännän eri murteille, Mošnikov sanoo.

lyydiläinen versio on nyt oikeastaan jumis-sa. se ei ole läheskään edistynyt viime vuodesta. syynä on kova puute kirjoittajista ja kääntäjistä, jotka osaavat hyvin lyydin murretta. KS

livvin kääntäjät aktiivisimpia

yksi vai kolme Wikipediaa?

siossa. Artikkeleiden pituus voi olla erilai-nen, 1—2 virkkeestä moneen kappaleeseen, Mošnikov sanoo. KS

Artikkeleiden tekstit ja käyttäjätunnukset tulee toimit-taa sähköpostitse Karjalan Sivistysseuraan [email protected] ja Itä-Suomen yliopiston Kiännä-hank-keen osallistujalle Ilja Mošnikoville [email protected].

”Odotan kilpailusta monia kiinnostavia artikkeleita ja sitä, että karjalankielinen Wikipedia julkaistaan.”

Eeva-Kaisa Linna


Kohtaloilona VeikkolainenKarjalan [email protected]

Koululaisena Nikolai Tropnikov haa-veili toimia historian opettajana. Hä-nen haaveensa opettajanurasta ei koskaan toteutunut. Nuoren suun-

nitelmat ja haaveet katosivat toisen maail-mansodan sumuun.

— Vuonna 1942 16-vuotiaana yritin päästä rintamalle. Olin täynnä innostusta ja halusin lyödä vihollisia. Sotakomissariaatissa minua kiellettiin lähtemästä sotaan. Olin liian nuo-ri, Nikolai Tropnikov muistelee.

Hän lähti rintamalle vuoden kuluttua. Ky-läläiset kokoontuivat pienen taajaman kes-kustaan. Toiset hyvästelivät nuorta, toiset antoivat eväitä hänelle mukaansa.

Sotamuisto

”Halusin lyödä vihollisia”89-vuotias ensimmäisen luokan kapteeni Nikolai Tropnikov kasvattaa nuorissa isänmaanrakkautta.

— 6. lokakuuta äitini hyvästeli minua ko-tikylässämme Pervostaforovskaja Arkange-lin alueella. Kadut oli peitetty lumella. Läh-din sotakomissariaattiin, joka oli noin 85 ki-lometrin päässä kotikylästämme. Meidän kylästämme 28 miestä lähti rintamalle. Yh-deksän palasi takaisin.

Sotakomissariaatissa nuorelle annettiin lippu Murmanskiin, jossa ratkaistiin nuo-ren sotilaan kohtalo.

— Näin vihollisten pommikoneita ensi ker-ran matkalla Murmanskiin. Joku huusi: Pe-lastakaa! Hyppäsin vaunusta pois ja juoksin metsään. Pommitus loppui, palasin junan luo. Monta kuollutta ihmistä makasi maassa.

Uusi ammatti parissa kuukaudessaSotakomissariaatissa nuorelle sanottiin, että hän palvelee pohjoisessa laivastossa.

— Komissariaattiin kokoontui noin kaksitu-hatta nuorta. Meiltä otettiin pois eväät ja an-nettiin sotilaspuvut. Aluksi minusta haluttiin

tehdä radisti. Minä en saanut tenttiä läpi.Tropnikov lähettiin Kildinin saarelle, jos-

sa häntä opetettiin sotimaan. Kildinin saa-rella oli Neuvostoliiton rannikon puolustuk-sen divisioona.

— Opinnot kestivät kaksi kuukautta. Nii-den jälkeen parhaat nuoret ja minäkin jätet-tiin saarelle, Tropnikov sanoo.

Nikolai Tropnikov työskenteli sähkö-miehenä tykistöasemalla.

— Ammattini oli vaikea. Ennen lähtöä rin-tamalle opiskelin yhdeksän vuotta keskikou-lussa. Laivastossa öisin opin ulkoa laitteiden kaavioita. Minua toki autettiin omaksumaan uusia asioita. Sodassa ei ollut paljon aikaa teoriaa opiskella. Pian ryhdyin tekemään kaikki työt yksin.

Palkintona urhoollisuusmitaliAmmattitaitojen lisäksi Nikolai Tropnikov oli kyvykäs organisaattori. 18-vuotiaana hän siir-tyi yleisliittolaiseen kommunistiseen puolu-

• KotoisinPervostaforovskajankylästäArkangelinalueelta.

• Syntynyt22.elokuuta1926.• Opiskelikoulussaennensodanalkua.• PalvelipohjoisessalaivastossaKildinin

saarella.• Onpalkittunoin40mitalillajamyösyli

60kunniakirjalla.• Harrastaakalastusta.Ennenolimyös

ahkerametsästäjä.• Kuuluukommunistiseenpuolueeseen.

nikolai Tropnikov

”Kylästämme 28 miestä lähti rintamalle. Yhdeksän palasi takaisin."

Nikolai Tropnikov

Vuonna 1990 nikolai Tropnikov siirtyi eläkkeelle, mutta ei voinut istua kotona kädet ristissä. Hän on tehnyt kansalaistoimintaa Petroskoin veteraanien neuvostossa 26 vuotta. Kuva: TroPniKovin PerhealbuMisTa

Vuonna 1973 ensimmäisen luokan kapteeni ni-kolai Tropnikov erosi laivastosta ja muutti per-heensä kanssa Petroskoihin. hän toimi yli 16 vuotta ihmishengen pelastaminen vesillä -järjes-tössä.

reipas Tropnikov teki paljon uudistuksia järjes-tön toiminnassa. hän perusti kurssit, joissa koulu-tettiin sukeltajia, pelastajia ja merenkulkijoita. vuo-dessa kursseilla koulutettiin noin tuhat merenkul-kijaa. Kurssit järjestettiin myös Karjalan piireissä.

— ilman meidän järjestömme lupaa ei yksikään lastenleiri voinut toimia. Tarkastimme uimaranto-

Tavoitteena on valistaa nuoriaja ja pelastusvälineitä, Tropnikov muistelee.

vuonna 1990 hän jäi eläkkeelle, mutta ei voi-nut istua kotona kädet ristissä. hän on tehnyt kansalaistoimintaa Petroskoin veteraanien neu-vostossa 26 vuotta.

— neuvoston keskeisenä tavoitteena on kas-vattaa nuorissa isänmaanrakkautta. Kävimme op-pilaitoksissa kertomassa, miten olimme sotineet ja rakentaneet uutta elämää sodanjälkeisinä vuo-sina. vuoden aikana kävimme parissakymmenes-sä koulussa tapaamassa nuoria. Kävimme myös Karjalan piireissä. KS

eeseen ja oli nuorin kommunisti divisioonas-sa. Vuonna 1945 hän sai ensimmäisen kun-niakirjan aktiivisesta yhteiskunnallisesta työstä.

— Järjestin kulttuuritapahtumia ja valis-tuskampanjoita kommunististen ideoiden kehittämiseksi.

Tropnikov osallistui Pohjoisten napapii-rialueiden vapauttamiseen. Palkintona hän sai urhoollisuusmitalin.

— Palvelu laivastossa oli mielenkiintois-ta. Sodan jälkeen halusin palvella edelleen-kin. Lähdin opiskelemaan Leningradin sota-opistoon. Sodanjälkeisinä vuosina elämä oli vaikeata, mutta ihmiset olivat hyväntahtoi-sia ja jokainen oli valmis ojentamaan autta-van kätensä apua tarvitsevalle.

Opiston jälkeen mies lähti Lüshunin kau-punkiin (nyt Kiinan kaupunki).

— Autoimme kiinalaisia perustamaan so-talaivaston nollasta. Kiinassa sain kolme mi-talia Máo Zédōngilta.

Nikolai Tropnikov palveli Itämeren ja Tyynenmeren laivastoissa. Hän viihtyi kaikkialla.

— Laivastossa oli tapana vaihtaa työpaikka vii-den vuoden välein. Siksi työskentelin monissa paikoissa. Palvelin isänmaatani. Minun periaat-teenani on ollut aluksi auttaa isänmaata ja ih-miskuntaa, sitten omaa perhettäni. KS

,, näin vihollisten pommikoneita ensi kerran matkalla Murmanskiin. joku huusi: Pelastakaa!

,, sodanjälkeisinä vuosina jokainen oli valmis ojentamaan auttavan kätensä apua tarvitsevalle.


Vapaa-aika

lapset karjalais-perheissätupa ilman lapsia on kuin pesä ilman lin-tuja.

ammoisista ajoista lähtien karjalaiset perheet olivat monilapsisia. lapsettomia puolisoja pidettiin onnettomina ja jopa syn-tisinä. vastoin yleistä käsitystä perhe pe-rustettiin hyvin myöhään. Tutkimusten mu-kaan naimisiin meni yli 22-vuotiaita neitejä ja yli 25-vuotiaita miehiä. Kaksi kolmasosaa solmituista avioliitoista lankesi yli kolme-kymppisten osalle. Karjalaisperheissä lapsia kasvatettiin rakkaudella. Kansanviisaus sa-noo, että mitä useammin hyväilee lasta, sitä kuuliaisemmaksi hän kasvaa.

lapset olivat toivottuja ja kasvoivat toi-siaan rakastavien vanhempien suojassa. esi-koisen syntyminen oli iloinen tapahtuma. sen jälkeen miniän asema perheessä vah-vistui merkittävästi. Karjalaisperheissä val-litsi suhteellinen tasa-arvo ja sille oli his-toriallisia syitä. naiset joutuivat usein hoi-tamaan kotitaloutta yksin miesten ollessa kaukana kotoaan. Miehet olivat joko kausi-luonteisissa töissä tai harjoittamassa met-sästys- tai kalastuselinkeinoa. Karjalan poh-joisosassa miehet toimivat siihen aikaan myös kulkukauppiaina.

Perhesovun ja terveiden lasten synnyt-tämisen kiinteänä tekijänä oli raitis elämä. Karjalaisperheissä naiset eivät käyttäneet alkoholia lainkaan.

Tavallisesti perheessä oli 3—4 tai 5—7 las-ta. niin lapsettomuus kuin myös suuri lap-simäärä aiheutti huolta vanhemmille, koska heidän piti elättää ja kasvattaa kaikki synty-neet lapsensa. valitettavasti noin 30 pro-senttia lapsista kuoli ensimmäisen elinvuo-den aikana. silloin vain harvat pystyivät hank-kimaan pätevää lääkärinhoitoa lapsilleen.

niissä oloissa jokaisen naisen piti osata loitsuja, jos halusi parantaa lapsiaan. naisil-la oli erilaisia maagisia esineitä. niiden avulla lapsia varjeltiin pahalta silmältä. amulettina olivat karhun käpälä, kynnet ja hampaat, lin-nun siipi, käärmeennahka, elohopea, rauta, noki, katajanoksa, hauenleuka, hevosenken-gän naula ja pieni pyhäinkuva.

vastasyntynyttä lasta pyrittiin vältty-mään näyttämästä ulkopuolisille ja sillä var-jeltiin häntä pahalta silmältä. Muutaman vii-kon ajan lapsi pysyi tiiviisti verhotussa keh-dossaan eli puolipimeässä. heti pienestä pitäen lapsia ruvettiin pikkuhiljaa totutta-maan työhön ja ottamaan heitä mukaan ja opettamaan. näin kasvatettiin alaikäisiä karjalaiskylissä.

Blogi Karjalasta

Tatjana Berdaševa

Kansanviisaus sanoo, että mitä useammin hyväilee lasta, sitä kuuliaisemmaksi hän kasvaa.

KilpailuJelena gagarina Karjalan [email protected]

Helsingin Suomalaisen Yhteiskou-lun oppilaiden videosta on tullut paras Venäjän kielen tähti -kilpai-lussa. Vikkelän venäjänkurssin ku-

vasi 3. C-luokan oppilaita.Suomi—Venäjä-Seuran järjestämään kil-

pailuun saatiin tänä vuonna 36 videota Suo-messa. Viime vuonna töitä oli 20.

Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu on kielipainotteinen. Peruskoulussa ja lukios-sa on yli 200 venäjän kielen opiskelijaa.

— Ryhmäni aloitti venäjän opinnot syksyl-lä. Idea videoon tuli siitä, että yhdenkään van-hemmat eivät osaa venäjää. Halusimme tehdä videon, jonka avulla vanhemmat voisivat op-pia muutaman sanan venäjää, koulun venäjän ja ruotsin kielen lehtori Tiina Salomaa sanoo.

Salomaan mukaan tablettien käyttö on kasvanut suomalaisissa kouluissa paljon vii-me vuosina. Venäjän kieltä lukeva oppilas-ryhmä on myös käyttänyt iPadia paljon ope-tuksen tukena.

Vikkelä venäjä vei voitonKuudennen kerran järjestettyyn videokilpailuun osallistui noin kaksi kertaa enemmän töitä kuin viime vuonna. Esitykset liittyivät venäjän kieleen.

— Video syntyi samalla, kun itse opiskelim-me tervehdyksiä, kiitoksia ja aakkosia. Oppi-laista oli hauskaa näytellä kohtauksia ja päästä välillä opettajaksikin, Salomaa kertoo.

Salomaan kollegoiden oppilaat osallistui-vat tähän kilpailuun aiemmin ja saivat siinä menestystä.

Selviytymisopas turisteilleToiseksi kilpailussa on sijoittunut Miten sel-vitä kolme päivää Venäjällä -video. Sen te-ki Pietarin Suomalaisen koulun 7. ja 9. luo-kan oppilaita.

— Käsikirjoitus on kokonaan oppilaiden omaa käsialaa. Heillä oli muutama eri idea ai-heesta. Sitten he keksivät tehdä selviytymis-oppaan turisteille, jotka ovat menossa Venä-jälle, kertoo koulun venäjän, ruotsin, saksan ja englannin kielen opettaja Maria Hokkanen.

Kaikki videon tehneet oppilaat lukevat ve-näjää vieraana kielenä. Koulussa kaikilla asteil-la on kaksi venäjän kielen tuntia viikossa.

Hokkanen uskoo, että koulu osallistuu kil-pailuun myös ensi vuonna.

— Osallistuimme kilpailuun ensi kertaa. Tänä vuonna meillä oli sopivan kokoinen ryhmä yläkoulun oppilaita, jotka innostui-vat kilpailusta ja halusivat osallistua siihen, Hokkanen huomauttaa.

Tänä vuonna peruskoulujen oppilaiden li-säksi kilpailuun voi osallistua myös lukioi-den ja muiden 2. asteen ammatillisten op-pilaitosten opiskelijoita.

Piristys arkiseen aherrukseenKolmas palkinto on mennyt Russkii televi-zor -videolle. Sen tekijät ovat 9.-luokkalai-sia Juhani Vuorisen koulusta Kannuksesta. Viime vuonna koulu myös sijoittui kolman-neksi kilpailussa.

— Kielten opiskelussa puhuminen jää usein vähemmälle oppituntien aikana, jo-ten tämä kilpailu tarjosi hyvät mahdollisuu-det venäjän kielen puhumiseen ja ääntämi-sen harjoitteluun, korostaa koulun äidinkie-len, kirjallisuuden ja venäjän kielen opettaja Paula Määttälä.

Vuorisen mukaan sellaiset kilpailut ovat piristys arkiseen aherrukseen. Ne ovat erit-täin opettavaisia. Oppilaat voivat harjoitel-la ideointia, ryhmätyötaitoja sekä itsenäistä ja vastuullista opiskelua.

Juhani Vuorisen koulussa venäjää opete-taan B2-kielenä. Sitä oppilaat valitsevat va-paaehtoisesti. Opetus alkaa 8. luokalta.

— Monet näistä oppilaistani haluavat jat-kaa venäjän kielen opiskelua tulevaisuudes-sa. Venäjän kielen tähti -kolmossijan ja sen eteen tehdyn työn he varmasti muistavat ko-ko elämänsä! Määttälä sanoo. KS

Venäjän kielen tähti 2016

• Mukana21peruskouluajayksi2.asteenoppilaitos

• Kunniamaininnansaikolmevideota• Kilpailujärjestettyjo6.kerran

Suomi—Venäjä-Seuran järjestö- ja kulttuurisih-teerin Tuija Mäkisen mukaan voittajavideoiden valinnassa tärkeimpinä kriteereinä ovat idea ja hyvä käsikirjoitus suhteutettuina kielitaitoon. Tär-keänä on myös visuaalinen oivaltavuus.

— oli mukava palkita sellaisia töitä, joissa oppi-laat ja opiskelijat olivat ”laittaneet persoonansa li-koon”, Mäkinen huomauttaa.

Kilpailu kannustaa kielen opiskeluunMäkisen mielestä kilpailu on yksi tapa kannus-

taa opiskelijoita jatkamaan venäjän kielen opin-toja.

— Meillä suomessa asuu nykyisin paljon muun muassa venäjää äidinkielenään puhuvia mummo-ja ja vaareja, joille on tärkeää, että hoitohenkilö-kunta osaa edes auttavasti venäjää, Mäkinen sa-noo. KS

Fakta

Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun 3. C-luokan oppilaiden video on venäjän kielen esittelymateriaali. Kuva: oTos viKKelÄ venÄjÄnKurssi -videosTa.

”Video syntyi samalla, kun opiskelimme tervehdyksiä, kiitoksia ja aakkosia”.

Tiina Salomaa


Menot 01.06. – 08.06. OINaS21.03.–20.04.

Haluaako sydämesi uutta rak-kautta? Jos olet jo kauan etsi-nyt sitä oikeaa, heti alkukesäs-tä voit löytää sen. Elämän-kumppani, jonka tapaat, on luotettava ja parisuhteet kes-tävät todella kauan.

HäRKä21.04.–20.05.

Löydät helposti ratkaisuja myös vaikeisiin ongelmiin. Ra-ha-asioissa on parempi kuun-nella sydäntä. Älä kerro aiko-muksistasi tehdä isoja ostok-sia edes läheisille ystäville. Joku voi olla mustasukkainen sinulle.

KaKSOSET21.05.–21.06.

Jos sinulla on lapsia, tällä jak-solla on helppoa opettaa heil-le hyviä asioita. Yritä olla oh-jaava kasvattaja. Aseta rajo-ja ja samaan aikaan näytä, että rakastat.

Rapu22.06.–22.07.

Haluat vaihtaa jotakin elämäs-säsi. Remontti sujuu hyvin täl-lä jaksolla. Korjaustyöt teh-dään korkealaatuisesti ja olet tyytyväinen lopputulokseen. Ristiriitoja perheessä on vä-hemmän, jos sovit velvolli-suuksien ja tehtävien jakami-sesta.

LEIJONa23.07.–23.08.

Tällä viikolla leijona haluaa viettää aikaa ystävien seuras-sa. Ole valmis antamaan neu-voja, jos läheiset niitä pyytä-vät. Tunnet sisäisen voimasi, ja sinulla on ennustajan kykyjä.

NEITSyT24.08.–23.09.

Nyt kannattaa tehdä sellaisia asioita, jotka muuten tuntuvat ylivoimaisilta. Olet onnettaren suosikki ja työ luistaa.

VaaKa24.09.–23.10.

Voit tavata ihmisen, joka opettaa sinulle kiinnostavia asioita. Uusia tietoja voi ol-la sinun avuksi joskus tulevai-suudessa.

SKORpIONI24.10.–22.11.

Joskus tarvitset hiljaisuutta ja rauhaa, jotta ymmärrtät mihin suuntaan liikkua. Kun kuun-telet sydämesi ääntä, elämän virta vie sinut luonnollisella ta-valla kohti tarkoitustasi.

JOuSIMIES23.11.–21.12.

Nykyinen rakkaussuhteesi al-kaa kukoistaa, jos näytät avoi-mesti rakkautesi kumppaniasi kohtaan. Jakson lopussa saa-vutat menestystä, jos kuunte-let läheisen ihmisen neuvoja.

KauRIS22.12.–20.01.

Rentoudu hieman, sillä olit vii-me aikoina kireä kuin viulun-kieli. Älä pidä kiirettä ja kiin-nitä enemmän huomiota ter-veyteen. Nyt kannattaa ottaa vitamiinit käyttöön, ulkoilu-kin auttaa.

VESIMIES21.01.–19.02.

Ota kohtaamasi ongelmat kii-tollisena vastaan, sillä ne aut-tavat sinua kehittymään. Kyse ei ole epäonnistumisesta, el-let päätä nähdä asiaa niin. Kil-pailijoista on usein yhtä paljon apua kuin ystävistä.

KaLaT20.02.–20.03.

Ihanat, lämpimät ja kiireet-tömät kesäpäivät ovat edes-säsi. Vietä viikonloppu maal-la tai kesämökillä grillaamalla kesän ensimmäisiä herkkuja. Kesäkukat ja aurinko inspiroi-vat sinua.

Horoskooppi

TeatteritKansallinenteatteriKarl Marxin katu 19, puh. 782674

7.06. Luokkakonsertti. vGiKin päivät Karjalassa -festivaalilla vGiK-korkea-koulun näyttelijä aleksandr Mihailo-vin luokan opiskelijat esittävät lauluja, tansseja, parodioita ja katkelmia näy-telmistä. Klo 19.008.06. nimipäiväkutsut eli Kissan koti. lobozerov. vGiKin päivät Karja-lassa -festivaalilla vGiK-korkeakoulun näyttelijä aleksandr Mihailovin luo-kan opiskelijat esittävät lopputyönsä. Klo 19.00

MusiikkiteatteriKirovinaukio 4, puh. 783738

2.06. Patarouva. Tšaikovski. Kolmi-näytöksinen ooppera, kesto 3 h 20 min., klo 19.00.

MusiikkiMusiikkiteatterinsaliKirovinaukio 4

1.06. Lahjoita keltainen sateenvar-jo. juhlakonsertissa esiintyy Karjalan lastenyhtyeitä. Klo 18.00.2.06. Flyygelin soidessa. Pietarin Mariinski-teatterin solisti olga Kondi-na, teatterin solistit ja aleksandr onkin (piano) esittävät venäläissäveltäjien ro-mansseja. Klo 19.00.

KonservatorionsuurisaliLeningradskajakatu 16

1.06. Tellervo. yöttömät yöt -festi-vaalin konsertissa Tellervo-kuoro esit-tää bachia, Mendelssohnia, Purcellia, Poulencia, delibesia ja Pergolesia. Klo 19.00.2.06. Venäjän musiikin valiojoukko. Pietarin musiikkitalon solistit aleksandr Petrov (huilu) ja vladislav Fjodorov (piano) esittävät Telemannia, Taffane-lia, beethovenia, lisztiä, rahmaninovia ja Tšaikovskia. Klo 19.00.

PetroskoinvaltionyliopistonsaliLenininkatu 33

3.06. Liv. Petroskoin valtionyliopiston akateemisen sekakuoron vuosikonsert-ti. Klo 19.00. vapaa pääsy

FilharmoniansuurisaliKirovinkatu 12

8.06. Tango-tyylinen kesäkuu. Kar-

jalan sinfoniaorkesteri ja Mihail Totski (harmonikka, bandoneon, accordina) soittavat kapellimestari aleksei nyagan johdolla klassikoita jazzin tyyliin sekä tangoja ja viihdemusiikkia. Klo 19.00.

NäyttelytKarjalankansallinenmuseoLenininaukio 1, ti—su 10.00—18, puh. 769479, liput 30—200 rpl, kuukauden toisena sunnuntaina vapaa pääsy.

3.06. alkaen. Perinteinen kansan-puku. esillä 1700—1900-luvun vaih-teen karjalaisten kansanpukuja.25.09. asti. Karjalan kieli. onko kar-jalan kirjakieltä? Millaiset aakkoset kie-lessä on? onko karjalankielistä kirjalli-suutta? näyttely auttaa vastamaan näi-hin ja moniin muihin kysymyksiin.

KarjalantaidemuseoKarl Marxin katu 8, ti—su 10.00—18.00, to 12.00—20.00, puh. 783713.

3.06. alkaen. Karjalan taiteilijoita. Klassikot ja aikalaiset. esillä maala-uksia, piirroksia ja veistoksia Karjalan taidemuseon kokoelmista. avajaiset klo 16.00. vapaa pääsy3.06. alkaen. Keisarinna Maria Feo-

dorovna: taiteilija ja keräilijä. esillä kak-si uniikkia asetelmaa ja Kitupiikki-akvarelli-maalaus Karjalan taidemuseon kokoelmis-ta. avajaiset klo 16.00. vapaa pääsy

KižinmuseoKirovinaukio 10a, ma—su 10.00—18.00, puh. 783591.

13.06. asti. Täällä lauluja lauletaan. Äänisniemeläisistä starinankertojis-ta kertova näyttely, joka on omistettu Trofim rjabininin 215-vuotispäivälle.

KaupunginnäyttelysaliLenininkatu 26, ti—su 12.00—19.00, puh. 781650.

12.06. asti. Mestari ja hänen aikan-sa. esillä valokuvaaja semjon Maister-manin töitä.

KižinnäyttelykeskusFedosovankatu 19, ma—su 10.00—18.00 (ke 12.00—20.00), puh. 799866.

10.07. asti. nuket ja kansanpuvut. Petroskoilaisen käsityötaiteilijan Tat-jana jaškovan muistonäyttelyssä 150 nukkea ja 13 kansanpukua mestarin ko-koelmasta sekä kirjoja.

KansallisenteatterinaulaKarl Marxin katu 19

12.06. asti. Kižin paletin kaikki vä-rit. Kižin taidestudion oppilaiden par-haiden maalausten ja piirrosten näytte-ly. vapaa pääsy

KansallinenkirjastoPuškinskajakatu 5, ma—to 10.00—20.00, la—su 10.00—18.00

2.07. Mariinskajakatu. lukekaa katu-ja kuin kirjoja -kävelykierros Petroskoin Karl Marxin kadulla. Kesto 1,5 h, klo 18.00. Kokoontuminen Puškinin muis-tomerkin luona. vapaa pääsy, ennakko-varaukset pakollisia puh. 785470.

Luterilainen kirkkoDrevljanskajan rantakatu 25

2.06. Kuorokonsertti. esiintyvät Kar-jalan mieskuoro ja Petroskoin valtionyli-opiston kuoro. Klo 19.00. vapaa pääsy5.06. Jumalanpalvelus suomen kie-lellä. Klo 11.005.06. Jumalanpalvelus venäjän kie-lellä. Klo 14.006.06. Suomenkielinen lastenleiri. 4—16-vuotiaille tarkoitettu suomen kie-len kristillinen leiri 6.06.—10.06. ohjel-ma alkaa 6.06. klo 9.30. leirin osallis-tumismaksu 1500 rpl. Paikanvaraukset seurakunnan sihteeriltä +7911 4051131.

Juhlat01.06. Kižiläisten bylinoiden päivä. lastenjuhla. Kižin saari. 06.06. Puškinin juhla. läskelä, hiiden-selkä, Pitkärannan piiri.

LapsilleNukketeatteriKarl Marxin katu 19

1.06. Kauden päättäjäiset. Ensi-il-ta. Moidodyr. Tšaikovski. suositeltava yli 3-vuotiaille, kesto 50 min., klo 11.00. Toinen ilta 04.06. klo 11.00.

FilharmoniansuurisaliKirovinkatu 12

1.06. Maša ja Vitja villikitaroita vas-taan. Gladkov. Musiikkisatu. esiintyvät kansansoitinorkesteri onego, lasten ra-duga-musiikkiteatterin ja Karjalan filhar-monian solisteja, draamateatterin ja mu-siikkiteatterin näyttelijöitä. Klo 12.00.

Lehdessä tammikuussa1989

Viikon TOP

6.06. Suomenkielinen lastenleiri. 4—16-vuotiaille tarkoitettu suomen kie-len kristillinen leiri 6.06.—10.06. ohjelma alkaa 6.06. klo 9.30. leirin osallistu-mismaksu 1500 rpl. Paikanvaraukset seurakunnan sihteeriltä +7911 4051131, Drevljanskajan rantakatu 25

Luterilainen kirkko


Sää

MatkailuJelena MaloduševaKarjalan [email protected]

Opettaja Joensuusta Jo-hanna Alpia-Sormunen, 38 kävi äskettäin Petros-koissa suomalaisten op-

pilaiden ryhmän johtajana. Ensi kerran hän kävi Äänisen rannalla 12 vuotta sitten.

Alpia-Sormunen vieraili Karja-lan tasavallan pääkaupungissa op-pilasvaihto-ohjelman johtajana jo kolmatta kertaa. Joensuun normaa-likoulu ja Petroskoin koulu numero 34 ovat järjestäneet oppilasvaihtoja jo yli 10 vuotta. Sitä ennen yhteis-työtä tekivät Joensuun normaali-koulu ja Karjalan tasavallan peda-goginen yliopisto.

Johanna aloitti koulussa suomen kielen opettajana vuonna 2003, vaikka haaveili sitä ennen toimitta-

KansanlaulujenvaalijaSofjaOskina

1922 Kante-leen laula-ja ja Peller-

von kuoronjohtaja Sofja Oski-na syntyi 13. elokuuta Tambovin kaupungissa. 1941 hän vapaa-ehtoisesti lähti sotaan. sofja os-kina työskenteli sairaanhoitaja-na ja vapaa-aikanaan hän lauloi haavoittuneille sotilaille.

1944 oskina voitti lau-lukilpai-

lun. sairaalasta hän lähti opis-kelemaan Moskovaan. vuoden kuluttua oskina saapui Petros-koihin, jossa hän toimi amatöö-rikuorolaisten kanssa. Pian nuo-ri jatkoi opintojaan leningra-dissa.

1951 sofja oski-na palasi Pet-roskoihin.

hän aloitti laulajanuran yhtyees-sä Kantele, jossa hän toimi noin 17 vuotta.

1952 Kantelees-sa oli kan-sanlaulujen

ryhmä aino. sen johtajaksi tu-li sofja oskina. Karjalan kulttuu-rista innostuneena oskina pyr-ki säilyttämään kansanlaulujen laulamisen tapaa. hän kiersi kar-jalaiskyliä ja etsi karjalaa osaavia laulajia. oskina keräsi myös kan-sanlauluja ryhmää varten. ai-nossa laulettiin sekä kansanlau-luja että niiden sovituksia.

1963 oskina pe-rusti poi-kakuoro

Pellervon. se oli ensimmäinen poikakuoro Karjalassa. Mon-ta kuukautta peräkkäin hän kä-vi Petroskoin kouluissa ja kuun-teli yli kaksisataa poikaa. aluk-si kuorolla ei ollut tiloja, siksi sen harjoittelut järjestettiin eri kau-pungin oppilaitoksissa. nopeas-ti kuoro pääsi maineeseen Kar-jalan ulkopuolella. sofja oskina kuoli 2002.

Fakta Viikon vieras: Johanna Alpia-Sormunen

+14 .. +18

+14 .. +18

+10 .. +12+12 .. +19

+11 .. +18

+10 .. +17

+12 .. +20+12 .. +19

+13 .. +20

+8 .. +21+13 .. +19

+13 .. +17

+10 .. +17

+13 .. +14+14 .. +16

+12 .. +15

+9 .. +9+8 .. +11

+9 .. +10

+7.. +9

+12 .. +15

ViikonloppunaPerjantainaHuomenna

”Ei vaimon puute mikään puute ole.”Englantilainen sananlasku

Viikon vitsi

— Miksi sinä karkasit vanki-lasta?— Halusin mennä naimisiin.— Sinulla on omituinen käsi-tys vapaudesta.

,, Keväinen Petroskoi valloittaa sydämen.

Johanna Alpia-Sormusta kiinnostaa, miten tavalliset ihmiset elävät Venäjällä. Matkalla tehdyt havainnot auttavat ymmärtämään vierasta kulttuuria. Kuva: jelena MaloduŠeva

Vetovoima kasvaaJoensuulainen Johanna Alpia-Sormunen pitää matkustamisesta ja ihailee Petroskoita.

jan urasta. Hän on aina pitänyt pal-jon lukemisesta ja kirjoittamisesta. Hän sanoo, että Suomessa on kui-tenkin aika vaikeaa päästä opiske-lemaan journalistiikkaa. Suomen kieli kiinnostaa häntä ja siksi hän valitsi opettajan ammatin.

— Toimittajat ja opettajat ovat paljon ihmisten kanssa tekemisis-sä. Se on myös yksi syy, miksi käyn Venäjällä. On hienoa, kun omassa työssä on mahdollisuus käydä ul-komailla, nähdä erilaisia kulttuu-reja, oppia uutta ja saada uusia ys-täviä, hän kertoo.

tänä vuonna Petroskoissa kä-vi vaihdossa 12 oppilasta kahden opet tajan kanssa. Oppilaat asui-vat venäläisissä isäntäperheissä ja kä vivät paikallista koulua. Kieltä ja kult tuuria opittiin käytännössä, ar-kipäivän tilanteissa.

— Ensimmäinen vierailu Pet-roskoissa oli kiinnostava ja sa-maan aikaan todella jännittävä. Opiskeluaikana kävin Pietaris-

sa ja Moskovassa. Minua jännitti lähteä lasten kanssa leirikouluun johtajana. Vastuu toisista ihmisis-tä on aika suuri. Nyt jo tiedän, mi-tä oppilaat ajattelevat, tiedän mi-hin on kiinnitettävä huomiota ja miten voin auttaa heitä, Alpia-Sor-munen pohdiskelee.

Keväinen Petroskoi valloittaa sy-dämen. Ensimmäisen kerran Johan-na kävi täällä helmikuussa. Silloin lu-mi suli, sää oli pilvinen ja kaupunki oli harmaa. Toukokuussa Petroskoi otti matkailijat lämpimästi vastaan. Tänä vuonna Johanna asui Severna-ja-hotellissa ja meni joka aamu joh-dinautolla kouluun. Hän sanoo, et-

tä kaikkialla on kiinnostavaa katsoa, miten tavalliset ihmiset elävät.

— Petroskoi on muuttunut aivan val-tavasti. Matkailijan kannalta se on mukavampi kuin ennen. Nyt Joen-suusta päästään suoraan Petroskoi-hin venäläisellä bussilla. Se mahdol-listaa, että enemmän matkailijoita tulisi kaupunkiin. Ennen piti tilata bussi etukäteen, mutta nyt voimme matkustaa vuorolinjalla.

— Petroskoihin on tullut paljon länsimaisia asioita, kuten esimer-kiksi, suuria tavarataloja. Kun olin täällä vuoden 2004 alussa, tämä oli ihan eri kaupunki. Silloin oppilaat valittivat, etteivät voineet käydä pi-karuokapaikoissa, hän sanoo.

Johannaa ihastuttaa se, että ih-miset istuttavat paljon kukkia ker-rostalojen eteen ja yhteisiin paik-koihin. Tämän ansiosta kaupunki on mukava ja kaunis. Hän sanoo, että haluaisi käydä täällä perheensä kanssa, kun hänen tyttärensä kas-vavat vähän isommiksi. KS

• Syntymäpaikka:Kiuruvesi• Lempimaat:SuomijaVenäjä• Lempikaupungit:Joensuu,

PärnujaPetroskoi• Kielet:englanti,ruotsija

vähänviroa• Lempivuodenaika:syksy• Lempiruoka:bataattikeitto

Pikakysely

oulun ammattiopiston rakennusrestaurointilinjasta tänä ... · talous & työ tunnuskuvio...

Documents