UnioniIlmaIlualan unIonI Iau:n jäsenlehtI

7.9. 2012

Nro 4

Kesäpäivät / Ilmatilan haltijoiden tukihenkilöt / Irtisanottu

Yritysjärjestelyjä – yt-neuvotteluja

4 • 20122

Levikki 440016. Vuosikerta

JulkaisijaIlmailualan Unioni IAU ry

ISSN 1795-2840 (Painettu)

1795-343X (Verkkolehti)

PäätoimittajaJuha-Matti KoskinenPuh. 040 766 9040

juha-matti.koskinen@iau.fi

ToimitussihteeriPekka KainulainenPuh. 040 528 8166

pekka.kainulainen@iau.fi

ToimituskuntaMarkus Berg

Reijo HiltunenPekka Hintikka

Arto KujalaAri Miettinen

Vesa SuniSari Virta

Jyrki Väyrynen

ToimitusJohn Stenbergin ranta 6

PL 33700531 HELSINKI

Fax. (09) 47857 250

OsoitteenmuutoksetLiiton jäsenistön osoitteenmuutokset päivittyvät automaattisesti postiin/väestörekisteriin tehdyn ilmoituksen perusteella. Muut osoitteenmuutokset voi toimittaa mieluiten sähköpostitse

osoitteeseen iau@iau.fi.

IlmestyminenLehti ilmestyy 2012 kuusi kertaa. Ilmestymisaikataulu sivulla 30.

AineistoToimitus ei vastaa pyytämättä lähete-tyistä aineistoista eikä palauta niitä.

UlkoasuKaroliina Ilonoja

PainoSälekarin Kirjapaino Oy

Somero

KANSIKUVA: Bränditalouden aikana tuotemerkki ei takaa enää mitään alkuperäistä. Onko jo aika pyyhkiä logot koneiden kyljistä kokonaan pois?

Kansi – Karoliina Ilonoja Maakuntasarjan yhteistyökumppani – JM Koskinen

SISällYS4•2012

2 • 20122

3 Pääkirjoitus4 Ilmatilan haltijoiden tukihenkilöt

6 Kesän yritysjärjestelyt

6 ISS Aviation Oy:n yt-neuvottelut päätökseen7 Työllistymistä edistävistä toimista sovinto8 Kentän tasolta8 Servisair Finland Oy:n yt-neuvottelut käyty9 Lyhyt kääntö10 Hapsu – Retoriikkaa taloudesta12 Kesäpäivät Tallinnassa14 Irtisanottu16 Työturvallisuusmittareita18 Näin varmistan ongelmat päivärahan haussa20 Työttömyysturva ja työvoimapolitiikka muutoksissa21 Sosiaalietuudet kartuttavat eläkettä22 Kolumni23 Työkyvyn alenemiseen tulee puuttua varhain24 Jukeboksi29 Ilmailualan Unioni IAU ry:n jäsenvakuutus30 Kuvakulma31 Huugo32 Ilmoitustaulu

Pekk

a Ka

inul

aine

n

4 • 2012 3

4.9.2012

Mahdollisuus paikalliseen sopimiseen hupenee, jos se vaikeaan tilanteeseen vetoamalla uhkaa muuttua kiristykseksi.

Mitä tapahtuu todella?

Arvuutteli Pentti Saarikoski lopullisen läpimurtokokoelmansa otsakkees-sa. Saman kysymyksen voi kohdistaa Lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen soveltamisalueella toimiville yrityksille.

Kuluvan vuoden aikana lähes kaikkien niiden työntekijät ovat joutuneet käymään läpi koko repertuaarin suunniteltuja tai suunnittelemattomia muutoksia. Tapahtu-mia on riittänyt aina konkurssista, toiminnan alasajosta tai lopettamisesta, yritys-järjestelyjen tai täydellisen työnkuvan muutoksen kautta yt-menettelyihin. Mukaan on tullut myös uusia yrittäjiä vanhastaan työvoimavaltaisuutensa puolesta hanka-laksi koetulle ja suhdanneherkälle ilmailualalle, joka kaiken lisäksi kamppailee his-toriallisen huonon, ylikapasiteetista johtuvan, kannattavuuden kanssa.

Kuten arvata saattaa, eivät paineet yrityksissä kanavoidu ainoastaan organisaa-tiomuutoksiin tai omistussuhteisiin, vaan yhtenä tavoitteena on heikentää tällä het-kellä voimassa olevia työ- ja palkkaehtoja. Epävarmuuden aika ymmärretään laajasti otolliseksi tällaisille pyrkimyksille. Eikä tämä tietysti pelkästään ilmailualaa koske, sama taka-ajatus lienee ollut Teknologiateollisuudella sen ehdottaessa raamisopi-muksen avaamista heikentyneiden näkymien vuoksi. Tähän ei kuitenkaan päädyt-ty, vaan osapuolet totesivat jo olemassa olevien työehtosopimusten sisältävän riit-tävästi elementtejä paikalliseen sopimiseen. Sama mahdollisuus on olemassa myös oman työehtosopimuksemme osalta.

Paikallinen sopiminen edellyttää kuitenkin aina uskottavasti järjestetyn paikalli-sen edunvalvonnan lisäksi aitoa neuvottelua. Paikalliselle sopimiselle on toki mui-takin rajoituksia. IAU ei voi niin vain sopia kokonaan toisista työehdoista lentolii-kenteen palveluihin. Tätä mahdollisuutta rajoittaa tuntuvasti jo työehtosopimuk-semme soveltamisalan määrittely, joka kieltää rinnakkaissopimisen ilman allekir-joittaneiden liittojen kirjallista lupaa. Tämän lisäksi sen kynnyksen ylittäminen aset-taisi yritykset, ja niin muodoin niissä työskentelevät jäsenemme, eriarvoiseen ase-maan. Syntynyt tilanne vaikeuttaisi suuresti myös muissa yrityksissä työskentele-vien asemaa. Nimittäin varsin pian Pandoran lippaan auettua paine työ- ja palkka-ehtojen heikentämiseen kohdistuisi myös heihin.

Hyvää vaihtuvaa vuodenaikaa.

JM KOSKINEN

4 • 20124

mIkä TYö?

Ilmatilan haltijoiden tukihenkilöt

Kansainvälinen lentoliikennejär-jestelmä ja eri lennonjohtoyksiköiden välinen onnistunut tiedonsiirto perus- tuu teknisten järjestelmien keskinäi- seen tiedonsiirtokykyyn. Kaikkien il- mailijoiden kansallisuudesta riippu-matta, pitää pystyä hyödyntämään sa-

Tampereella sijaitsee Suomen aluelennonjohto, joka koordi-noi Suomen ylilentoja sekä lentoreiteillä tapahtuvaa len-toliikennettä eri lentoasemien välillä. Siihen tarvitaan toimi-vaa tekniikkaa.

moja navigaatio-, kommunikaatio- ja lähestymislaitteistoja.

Aluelennonjohto käsittelee noin 270 000 lentoa vuodessa, joista noin 33 000 on ylilentoja. Päivittäin käsitel-lään keskimäärin noin 740 lentoa. Mo-dernit tekniset tietojärjestelmät ovat täl-laisessa toiminnassa välttämättömiä. Niiden luotettavuudelle on asetettu erit-täin korkeat vaatimukset, koska niillä on suuri merkitys liikenteen sujuvuudelle ja erityisesti lentoturvallisuudelle.

Teknisen lennonvarmistuksen paris- sa työskentelee Finaviassa noin 100 henkilöä, joista kuusi järjestelmäasian-tuntijaa työskentelee Tampereen alue-

lennonjohdossa. Kaikki kuusi ovat pit- kän linjan ammattilaisia, joilla pääsy-vaatimuksena tehtävään on ollut tek- nikon tai insinöörin koulutus, ja mie-lellään pitkä työkokemus alalta. Heidän työpisteensä, ANS service-desk (Air Na-vigation Service), on avoinna aamuvii-destä yöhön yhteen. Väliin jäävän neljä tuntia valvontaa hoitaa Vantaalla oleva päivystäjä.

Lennonvarmistuksen tekniset jär-jestelmät voidaan jaotella ryhmiin seuraavasti: Lennonjohtojärjestelmät, tutka- ja valvontajärjestelmät, navigaa- tiojärjestelmät, tietoliikenne- ja puhe- järjestelmät, sekä säähavaintojärjestel-

”Service-desk Pekka Martin, kuinka voin auttaa.”

4 • 2012 5

mät. Järjestelmäasiantuntijoiden tehtä-vänä on valvoa, että nämä järjestelmät toimivat. Heillä on työpisteessään tois-takymmentä näyttöä, joissa näkyy reaali-aikaisesti verkossa olevien servereiden ja työasemien tila. Häiriöiden ilmaantuessa on korjaaviin toimiin ryhdyttävä välittö-mästi. Lähiympäristössä olevia koneita voidaan mennä korjaamaan itse. Konei-ta on ympäri Suomea ja osa ongelmista saadaan korjattua etäyhteyksien avulla, mutta jos se ei onnistu, on ongelmapai-kalle hälytettävä korjaaja.

Impulssi ryhtyä korjaaviin toimen-piteisiin saattaa tulla myös puhelimitse tai sähköpostilla. Lähes kaikki keskei-set laitteet toimivat tietokoneen oh-jaamina, joten ANS service-desk on se paikka johon ensimmäiseksi otetaan yhteyttä jos jossain järjestelmässä on jotain ongelmia. Kun valvottavana on toistasataa serveriä ja työasemaa ja niiden lisäksi vielä kymmeniä tutkia ym. laitteita ohjaavia tietokoneita, ja niiden välisiä yhteyksiä, mahdollisia ongelmalähteitä riittää.

Toimintaympäristön vaativuudesta huolimatta, ei laite- tai ohjelmistohäi-riöt ole juurikaan vaikuttaneet lentolii-kenteeseen. Tästä saamme kiittää huo-

lellista suunnittelua, sekä tunnollista ja asiantuntevaa henkilökuntaa joka pitää ”pyörät pyörimässä”. Eikä unohtaa toki sovi työnantajan panosta henkilökun-taansa kohtaan, josta osoituksena ohessa kuvattu huoneentaulu josta ilmenee, että hyvässäkin on vielä parantamisen varaa.

teksti ja kuvat: ARTO KUJALA

4 • 20126

Inter Handling SwissportilleSwissport Finaland Oy tiedotti 3. heinäkuuta hankkineensa haltuunsa Inter Handling Oy:n ja tämän tytär-yhtiön Inter Handling Turku Oy:n. Inter Handling toimii Helsinki-Van- taallla ja tytäryhtiö Turussa ja Tam-pereella. Yhtiöiden suurin asiakas on tällä hetkellä lentoyhtiö Flybe Nordic.

Toistaiseksi Inter Handling ja Inter Handling Turku jatkavat toimintaansa itsenäisinä yhtiöinä. Niissä on kuitenkin käynnistymässä toimet, joiden myötä selvitetään mahdollisuudet fuusioida yhtiöt osaksi Swissport Finland Oy:tä. Finnair Catering lSG:ksiFinnair ilmoitti noin vuosi sitten alkavansa etsiä mahdollista ostajaa catering -toiminnoilleen. Keväällä ker-

rottiin LSG Sky Chefs Groupin kanssa solmitusta aiesopimuksesta, joka kui-tenkin kaatui myöhemmin tämän emo- yhtiön Lufthansan vetäydyttyä sopi-muksesta.

Kaupan kariuduttua neuvotteluja jatkettiin osapuolten välillä kumppa-nuussopimuksen pohjalta, jossa omistus säilyisi Finnairilla, mutta päätöksenteko siirtyisi LSG:lle. Finnair Cateringin osalta sopimus syntyi tältä pohjalta 1. elokuuta.

Yritysjärjestely ei vaikuta välittömästi cateringin henkilöstön työsuhteisiin. Ensimmäinen konkreettinen merkki muutoksesta on kuitenkin kylttien ja työasujen korvaaminen lähikuukausina saksalaisdesignilla, yhtiön nimen muut-tuessa LSG Sky Chefs Finland Oy:ksi.

Kesän yritysjärjestelytKuluneena kesänä lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen soveltamisalueella on julkaistu uusia yritysjärjestelyjä. Järjestelyillä ei ole välitöntä vaikutusta työntekijöiden työsuhteisiin.

ISS Aviation Oy:n

Yt-neuvottelut päätökseen

ISS:n Helsinki-Vantaan lentosase-man toimintoja koskevat yt-neuvotte-lut ovat päättyneet. Huhtikuun alus-sa alkaneita neuvotteluja jatkettiin ke-sä-kuun puolelle, jotta mm. tuleviin lii-kennemääriin saatiin tarkennusta. Työ-voiman vähentämistoimenpitei-den henkilöstövaikutuksen työnanta-ja arvioi neuvottelujen alussa olevan 32 henkilötyövuotta.

Yt-menettelyn päättyessä arvio ja toimenpiteet tarkentuivat seuraavasti:

Matkustajapalveluissa 12 henkilötyö-vuoden vähentäminen tapahtuu irti-sanomalla enintään neljä henkilöä. Jäljelle jäävän kahdeksan henkilötyö-vuoden vähennys toteutetaan lomau-tuksilla syyskuun alusta alkaen.

Rampin 18 henkilötyövuoden vähen-nys aiheuttaa enintään kolmen henkilön irtisanomisen. Muutoin vähennystarve toteutetaan lomautuksilla elokuun alusta lukien.

Pekk

a Ka

inul

aine

n

4 • 20126

4 • 2012 7

Pekk

a Ka

inul

aine

n

Turvaamistoimi edelleen oikeusistuinten arvioitavana

Työllistymistä edistävistä toimista sovinto

Sovinto sovittelijan luonaFinnairin tekniikan moottorikorjaamoa ja laiteosastoa koskeneet yt-neuvotte- lut päättyivät tiistaina 12. 6. Tätä aiem- min osapuolet olivat kuitenkin sopi-neet jatkavansa menettelyä, jossa vielä etsittäisiin sovintoa kiistanalaiseksi jää- neeseen työllistymispakettiratkaisuun.Yt-osapuolet sekä IAU:n, Pron ja työn- antajaliitto PALTA:n edustajat ehtivät tavata toisensa kolme kertaa Esa Lon- kan johdolla, ennen kuin sopu paketti-ratkaisusta lopulta syntyi.

Finnairin tekniikan yhtiöistä irtisanottavaksi tulevien työntekijöiden tueksi tarjottavista työllistymistä edistävistä toimista syntyi 14. 6. sopu valtakunnansovittelijan avustuksella. Kiistaan liittynyttä, Finnairin käräjäoikeudelta hakemaa turvaamistoimea, käsitellään edelleen tuomioistuimissa.

Ulosmarssi, turvaamistoimi ja tukitoimetKiista työnantajan osuudesta irtisa-not-tavien työntekijöiden työllistymis-tä tukeviin toimiin ehti kärjistyä ennen ratkeamistaan monella tapaa. Työnte-kijät osoittivat mieltään marssimalla ulos työpaikoiltaan tiistaina 5. 6. Tähän työnantaja vastasi hakemalla Helsingin käräjäoikeudesta turvaamistoimipää-töstä. Päätökseen sisältyneen mittavan uhkasakon vuoksi työntekijät palasivat seuraavana päivänä työpaikoilleen.

Työnantajan menettely kiristi kui-tenkin tunnelmia niin, että muut SAK: laiset kuljetusliitot ilmoittivat perjan-taina 8. 6. harkitsevansa tukitoimipää-töksiä asiassa. Sovun myötä tällä viikol-la jo tehdyiksi tulleet päätökset luonnol- lisesti peruuntuvat.

Julkisuudessa paljon huomiota saa-neen turvaamistoimen juridisen puo-len käsittely on edelleen kesken.

Kuvassa olevan moottorikorjaamon alasajo alkoi kesän yt:n jälkeen.

4 • 20128

Servisairissa käytiin heinäkuun aikana yt-neuvot-telut. Syyksi neuvottelukutsuun työnantaja ilmoitti liikennemäärien vähenemisen. Tähän vaikutti muun muassa Servisairin asiakkaana olleen Air Finlandin ajautuminen konkurssiin kesäkuun lopussa. Toisaalta muutama asiakasyhtiö ilmoitti myös lisäävänsä lii-kennettään Helsinki-Vantaalle.

Elokuun 15. päivään mennessä toteutettavien työ- voiman vähentämistoimenpiteillä on vaikutuksia kaikkiaan 38 henkilön työsuhteisiin. Toimet kohdis-tuvat matkustajapalveluun ja Ramppiin. Keinovalikoi-massa on irtisanomisia, lomautuksia ja työsopimus-ten muuttaminen osa-aikaisiksi.

Air Finlandin konkurssi osaltaan aiheutti yt-neuvottelut Servisairissa.

PENTTI OkSANENlSG Sky Chefs Finland Oy

- Kesäloma.

HEIkkI PElTONENlSG Sky Chefs Finland Oy

- Mökkeily.

HANNU WAllBERGAntiDeIcing ADI Oy

- Voitin lotossa… 4+varanumero (25 euroa).

kENTäN TASOlTA

Iloisin kesätapahtuma?

teksti ja kuvat: JYRKI VäYRYNEN

Servisair Finland Oy:n Yt-neuvottelut käyty

Pekk

a Ka

inul

aine

n

4 • 2012 9

kääNTölY

HYT

9

Kreikka vahvisti kesä–heinäkuussa asemaansa suomalaisten suosituim-pana lomailumaana tilauslentoliiken-teessä, ilmenee Finavian lentoasemien matkustajatilastoista. Yksittäisistä koh-teista kasvussa olivat erityisesti Krei-kan Iraklion ja Tanskan Billund. Vaih-telut selittyvät muun muassa matkatoi-mistojen ja lentoyhtiöiden tarjonnan muutoksilla.

Espanjaan lensi tilauslennoilla perä-ti 41 prosenttia vähemmän matkustajia Suomesta kuin viime vuonna. Finavi-an ylläpitämien 25 lentoaseman kaut-ta lensi vuonna 2011 yhteensä noin 19 miljoonaa matkustajaa. Suomen vilkkaimman lentoaseman, Helsinki-Vantaan, kautta lensi vuonna 2011 yh-teensä 14,9 miljoonaa matkustajaa.

Taloustilanne on alkanut vaikuttaa myös lentomatkustamisen kokonais-määrään, joka kääntyi kesällä laskuun.

kreikan suosio kasvoi

Palkansaajien hyvinvointi ja ter-veys PHT ry järjestää työkykyä ja ter-veyttä edistävää, ennaltaehkäisevää 1. askel toimintaa sekä työikäisille aikui- sille että heidän perheilleen. Nämä 1.askel hyvinvointijaksot toteutetaan suomalaisissa hotelleissa, lomakeskit-tymissä, terveyskylpylöissä ja urheilu-opistoissa.

PHT:n 1.askel hyvinvointi- jaksot aikuisilleAikuisille suunnatut teemalliset 1. askel hyvinvointijaksot tukevat elä-mänhallintaa, työssäjaksamista sekä edistävät terveyttä ja toimintakykyä. Jaksoilla osallistutaan teeman mukai-seen aktiiviseen ja liikunnalliseen oh- jelmaan. Jaksoille voit hakea sähköisellä hakemuksella yhdessä puolison, ystä-vän tai työkaverin kanssa. Aikuisten

SAK:laisilla työpaikoilla on käytössä vielä suhteellisen vä-hän työaikapankkeja. Paikallistasolla järjestelmiä ei käyte-tä kovin yleisesti, vaikka liittotasolla olisikin sovittu mah-dollisuudesta ottaa käyttöön työaikapankki. Tämä käy ilmi SAK:n hiljattain julkaisemasta selvityksestä.

Työaikapankki on järjestelmä, jonka avulla on mahdollista säästää ja käyttää myöhemmin työaika- ja palkkaeriä koko- naisina vapaapäivinä. Se on siis joustavampi kuin yleisem-mässä käytössä oleva liukuva työaika.

– Näkisin, että työntekijäpuolen olisi järkevää olla aloit-teellisia kehittämään ja ottamaan ennakkoluulottomasti käyt-töön työaikapankkeja, sillä niistä hyötyvät sekä työntekijä et-tä työnantaja, kunhan järjestelmä on rakennettu huolellisesti ja hyvässä yhteishengessä, kannustaa selvityksen tekijä, val-tiotieteen ylioppilas Lassi Vainio.

Selvityksen mukaan ylivoimaisesti suurin osa työ-aika-pankkia käyttävistä työntekijöistä on siihen tyytyväisiä. Sen

PHT:n hyvinvointi-jaksot haettavana

jaksoja toteutetaan neljällä eri teemalla läpi vuoden lähes 30 eri kohteessa eri puolilla Suomea.

PHT:n 1. askel-perhejaksotPHT:n 1. askel-hyvinvointijaksot lapsi-perheille tarjoavat kodin ulkopuolella tapahtuvaa ryhmämuotoista liikunta-painotteista ja virikkeellistä toimintaa. Sekä lapset että aikuiset saavat mah-dollisuuden uusien harrastusten löytä-miseen ja yhteistä aikaa koko perheen kanssa. Päivien aikana koetaan elä-myksiä ja rentoudutaan muun muassa luonnossa liikkumalla. Voimaa ja vir- keyttä saadaan yhdessä tekemisestä. Vetäjinä toimii kohteiden asiantunteva ja ammattitaitoinen henkilökunta.

Tutustu 1. askel hyvinvointijaksoihin www.pht.fi.

Työaikapankki on kokeilemisen arvoinenavulla voidaan vähentää lomautuksia ja ylitöiden määrää sekä lisätä kokoaikaisia työsuhteita ja parantaa työssä jaksamista. Jaksaminen ja työhyvinvointi paranevat useiden tutkimusten mukaan sen myötä, että työntekijän oma vaikutusvalta omaan ajankäyttöönsä lisääntyy. Se on hyvän työaikapankin edellytys.

– Toki järjestelmän pitää olla hyödyllinen myös työnantajalle ja helpottaa työn teettämistä esimerkiksi ruuhkahuippujen aikana, Vainio muistuttaa.Seitsemän syytä ottaa käyttöön työaikapankki: 1 Lomautusten tarve vähenee2 Ylityöt vähenevät3 Työssä jaksetaan paremmin4 Työntekijän vaikutusmahdollisuudet paranevat5 Tarve vuokratyövoiman käytölle vähenee6 Kokoaikaiset työsuhteet yleistyvät7 Määräaikaisia työntekijöitä saatetaan pystyä vakinaistamaan aiemmin kuin muutoin

4 • 201210

Retoriikkaa taloudesta

Työehtosopimuksissa on tapana viitata talouteen tavalla tai toisella silloin, kun osa sopimuskauden palkankorotuksista jätetään avoimeksi. Neuvotteluosapuolten palatessa viittauksiin myöhemmin, ne ovat enemmän tai vähemmän käyttökelpoista retoriikkaa. toliikenteen palveluissa sekä neuvotella

tämän perusteella toteutettavien palkan-korotusten tasosta. Sopimusteksti oli sa-ma kuin vuoden 2009 palkankorotuk-sista neuvoteltaessa. Silloin neuvottelut päättyivät tuloksettomina työehtosopi-muksen irtisanomiseen.

Uudessa työehtosopimuksessa koro-tuksia kuvailevaa tekstiä oli jatkettu seu-raavalla lauseella: palkankorotusten ta-so määräytyy työmarkkinoilla muuten toteutettujen/toteutettavien yleiskoro-tusten mukaan. Tarkennuksesta huoli-matta neuvotteluaika umpeutui ilman tulosta ja ratkaisu siirrettiin sopimuk-sen mukaisesti valtakunnansovittelijan johdolla toimivalle välityslautakunnalle.

Välityslautakunta ehti kokoontua ker-ran ennen keskusjärjestöjen välisen raa-misovun löytymistä. Tämän jälkeen pa-lattiin takaisin liittokohtaiseen pöytään. Yksinkertainen päämäärä oli raamiso-

4/2012HAPSU

Talouden ja työllisyyden näkymät lentoliikenteen palveluissaValmiudesta keskitettyyn tuloratkai-suun käytiin tunnusteluja työmark-kinakeskusjärjestöjen välillä syksyllä 2011. Tuolloin Lentoliikenteen palve-luja koskevassa työehtosopimuksessa olivat avoinna palkankorotusten taso maapalveluja tuottavissa yrityksissä se-kä koko sopimusalan lisien korotukset.

Työehtosopimuksen tekstin mukai-sesti liittojen oli tullut tarkastella elo-syyskuun 2011 aikana arvioitavissa ole-via talouden ja työllisyyden näkymiä len-

4 • 2012 11

pimuksen sopimuskorotusten vieminen voimassa olevaan työehtosopimukseen.

Liittokohtaiset neuvottelut kariutui-vat kuitenkin toistamiseen. Kiista syn-tyi teknisiä palveluja tuottavien yritysten vuorolisistä ja ratkaisua jouduttiin hake-maan jälleen välityslautakunnan avulla. Lopulta ratkaisu palkankorotuksista saa-tiin aikaan välityslautakunnan enemmis-töpäätöksellä.

Neuvotteluprosessin kulku kertoo sii-tä, miten vaikeasti taloudellisia asioita kuvaileva yhteisesti muotoiltu sopimus-teksti taipuu myöhemmin täsmällisiksi palkankorotusluvuiksi. Yhteneviä piir-teitä työmarkkinoilla riittää.

BkT ja avoin informaatio yritysten tilanteestaTeknologiateollisuus ry ilmoitti elo-kuun lopulla haluavansa avata keskus-telut taloustilanteen vaikutuksista tek-nologiayrityksissä syksyllä käytäviin palkantarkistusneuvotteluihin. Työn-antajayhdistyksen mukaan taloudelli-nen tilanne ja näkymät teknologiateol-lisuudessa ovat oleellisesti huonompia

kuin raamisopimusta solmittaessa syk-syllä 2011 ennakoitiin. Julkitulolla lipu-tettiin vastaavien keskustelujen käyn-nistämisen puolesta laajemminkin työ-markkinoilla.

Tarkastelukulman laajentaminen kos-kemaan kaikkia talouden sektoreita lin-kittyy raamisopimuksen mukaiseen työ-ehtosopimusten irtisanomiskirjaukseen. Sen mukaan keskusjärjestöt voivat suosi-tella alakohtaisten sopimusten irtisano-mista, mikäli ne yhdessä arvioivat talou-dellisen kehityksen poikkeavan erittäin merkittävästi sopimuksen tekohetkellä arvioidusta.

Teknologiateollisuus käytti ulostu-lonsa perusteena mm. raamisopimuk-sen syntyhetken jälkeisen bruttokan-santuotteen kehityksen antamaa infor-maatiota. BKT mittaa kotimaan rajojen sisäpuolella aikaan saadun tuotannon ar-voa ja on kaikkine puutteineenkin kan-santalouden kuvauskehikossa käytetyin talouden mittari myös kansainvälisissä vertailuissa.

Ei ole epäilystä, etteikö teknologia-teollisuuden toimialalla valitsisi varsin vahva yhteisymmärrys BKT:n kasvatta-misen kannatettavuudesta. Mutta kysy-mys millä keinoin kansantuotetta kas-

vatetaan jakaa jo mielipiteet. Näin ollen ei ollut yllätys, että Teknologiateollisuus jäi työehtosopimuksen avaamisajatuksi-neen vaille muiden tahojen suurempaa vastakaikua.

Sopijakumppanit tyytyivät yhdessä toteamaan, että taloustilanteesta huoli-matta alan voimassa olevia työehtoso-pimuksia ei nyt muuteta eikä irtisano-ta. Voimassa olevat työehtosopimukset antavat laajat mahdollisuudet sopia asi-oista työpaikoilla, kunhan neuvottelu-jen pohjana on – yllätyksetöntä sekin – mahdollisimman avoin informaatio yri-tysten tilanteesta.

JUHANI HAAPASAARIpuheenjohtaja

Ilmailualan Unioni

4 • 201212

4 • 2012 13

Kuvat Arto Kujala ja Pekka Kainulainen

Kesäpäivät Tallinnassa 1.–2.9.2012

4 • 201214

Uutisotsikoissa mainitaan tämän täs-tä yt-neuvottelujen aloittamisesta, sekä irtisanomisista. Milloin irtisanottavi-en luku on muutamia kymmeniä, mil-loin satoja, usein jopa tuhansia henki-löitä. Irtisanomiset ovat tämän ajan il-miö, vaikka niitä on tapahtunut kautta aikojen. Työelämä ja yhteiskunta ovat olleet suurien muutosten kourissa ai-na 1990-luvulta lähtien. Ajan henkeen kuuluu, että työsuhteet ovat lyhenty-neet, ja tilalle on tullut pätkätyö. Pitkä-aikaisia työsuhteita jopa vieroksutaan. Ne nähdään monasti esteenä kehityk-sen ja uudistumisen tiellä.

Irtisanomisiin on monenlaisia syitä. Yleisin lienee se, että kilpailu on kovaa, ja siitä johtuvat taloudelliset seuraukset vaativat tehostamista. Tämän päivän kei-noina taloudellisiin ongelmiin, ja niiden korjaamisiin käytetään hyvin paljon ul-koistamisia, vuokratyövoiman käyttöä, sekä irtisanomisia. Toisaalta, yritykset toimiakseen tarvitsevat silti monia, juuri

ulkoistettuja tai vuokratyöllä suoritetta-via töitä. Se tuleeko tämä edullisemmak-si, jää usein hämärän peittoon.

Toki tämän päivän Suomessa ei enää tarvita pärekorin tekijöitä, ainakaan niin monia, kuin vuosisata sitten. Näin se me-nee monien muidenkin ammattien koh-dalla, ei ole tarvetta, kun ei ole kysyntää-kään kyseessä oleville tuotteille tai palve-luille. Syyt ovat monitahoiset, ehkä yhte-nä merkittävämpänä ajan muutos.

Toisaalla, vaikka joillakin tuotteil-la tai palveluilla olisikin kysyntää, nii-tä ei haluta erilaisiin syihin vedoten ko-timaan toimijoilta tai edes yrityksen it-sensä toteuttamina ratkaisuina. Perus-teluina ovat useimmiten tehottomuus, kustannustekijät, ja nykymuodin mu-kaan keskittyminen ydinliiketoimintaan.

Irtisanomisperusteen tulee olla sel-keä ja sen tulee perustua tiettyihin asi-oihin. Toistaiseksi voimassa olevan työ-sopimuksen saa irtisanoa asiallisista ja painavista syistä. Syistä yleisin on talo-

I rt IsanottuIrtisanottu – olotila, joka on varsin usean kohdalla toteutunut ja toteutuu tämän päivän Suomessa.

udellisiin ja tuotannollisiin seikkoihin vetoaminen, sekä uudelleenjärjestelyt, kun työ on olennaisesti vähentynyt tai muuttunut.

Työntekijöiden mahdollisuus vai-kuttaa taloudellisista, tuotannollisista tai uudelleenjärjestelyistä johtuvaan ir-tisanomiseen ovat yleensä aika huonot. Työn loppuminen, tai sen tarjonnan vä-hentyminen, työn siirto muulle paikka-kunnalle, jopa ulkomaille, tai tarvitta-van koulutuksen puute estävät ja pois-tavat työn tekemisen mahdollisuuden.

kriisi vai ei – tunteet pelissäOnko irtisanominen henkilölle kriisi vai ei, on jokaisen henkilökohtainen tuntemus. Yleensä irtisanominen on yksilölle jonkinasteinen shokki, koska työ ja toimeentulo ovat elämän perus-asioita.

Yleisesti irtisanomista pidetään yhte-nä pahimmista kriiseistä ja stressin ai-heuttajista ihmisen elämässä. Jokainen

4 • 2012 15

elää tapahtuman henkilökohtaisen tun-temuksensa kautta. Siihen liittyvät muun muassa oman arvon tunne, ehkäpä hä-peää, epävarmuutta tulevasta, turvatto-muutta ja talouden ongelmat. Irtisano-minen saattaa tuntua jopa henkilökoh-taiselta loukkaukselta, vaikka itse asias-sa harvemmin on kysymys henkilökoh-taisuuksista, varsinkaan joukkoirtisano-misissa.

Työn ja työpaikan menettämiseen liit-tyy kuitenkin monenlaisia tekijöitä, joi-den hallinta saattaa tuntua ylipääsemät-tömältä. Irtisanomistilanne ja sitä seu-raava mahdollinen työttömyys saattaa suistaa ihmisen tilanteeseen, jossa elä-

mänhallinnalta putoaa pohja pois. Onpa kyseistä tilannetta kriisitasolla verrattu jopa läheisen kuolemaan, vakavaan sai-rauteen, konkurssiin ja avioeroon. Ah-distava tunne on sitä suurempi, mitä vä-hemmän henkilöllä on kokemusta risti-riitojen käsittelystä. Tunteiden käsittely tuo usein mukanaan voimattomuutta ja kyky asioihin tarttumiseen heikkenee.

Keskeistä on kuitenkin, että irtisano-misen vaikutukset irtisanomistilantees-sa riippuvat paljon henkilön omasta sen hetkisestä tilanteesta. Mitä parempi on henkilön itsetunto, fyysinen olemus ja kyky ajatella tosiseikkojen pohjalta, sen paremmat mahdollisuudet hänellä on

selvitä irtisanomisen tuomista seura-uksista ja löytää uusia mahdollisuuksia.

Irtisanominen ei kuitenkaan ole lo-pun alku, se myös saattaa luoda uuden-laisia näkemyksiä ja mahdollisuuksia. Ir-tisanomista, vaikka se onkin suuri stres-sin aiheuttaja, ei voi verrata kuolemaan tai vakavaan sairauteen, koska nämä jäl-kimmäiset olotilat ovat peruuttamatto-mia.

SanottuaKun yritys on muutostilanteen edessä, siellä alkavat yt-neuvottelut ja irtisa-nomiset, alkaa myös henkilöstön kes-kuudessa spekulatiivinen keskustelu

4 • 201216

tulevasta. Koska tieto tulevasta on ta-valliselle työntekijälle rajallista, herää-vät monenlaiset huhut, ehkä jopa vää-rät ajatukset, henkiin. Myös luottamus eri tahoihin, yhtiön johdosta lähim-piin esimiehiin, jopa omiin luottamus-miehiin, on koetuksella ja suvaitsevuus kanssaihmisiä kohtaan vähenee. Toi-saalta, kun ihmiset keskustelevat työ-maalla keskenään, jota ei kaikesta huo-limatta voi välttää, ei puhe irtisanomis-tilanteessa ole pelkkää työhön liittyvää keskustelua, vaan se pyrkii suuntautu-maan tuleviin irtisanomisiin. Jollain keinoin on löydettävä vastauksia ja tu-kea omille ajatuksille, mahdollisesti jo-pa apua omiin ratkaisuihin tulevaisuu-den suhteen.

Jokainen yrittää muodostaa käsityk-sensä tilanteesta, ja mitä kauemmin neu-votteluja käydään ja uusia aloitetaan, si-tä hankalammaksi asioiden käsittely me-nee.

Kunnes tulee ratkaisu, ja irtisanomi-nen sattuu omalle kohdalle.

Käytävällä kuultua ovat muun muassa sellaiset lauseenosaset kuin: ”Miksi juuri minä? Enhän minä voi se olla. Kyllä mi-nun ammattitaitoni on niin hyvä, että ei se minua koske. Miksi ei vanhempia sa-nota irti? Kun tuokaan ei osaa. Tulisipa jo joku ratkaisu. Onpa hyvä, että on jo ikää, pääsee tästä… Putkeen mennään, ei paremmasta väliä. Löyhässä hirres-sä roikutaan. Mitä minä teen, kun olen koko ikäni tehnyt näitä hommia, enkä

osaa muuta? Kyllä on kummallista joh-don palkkiot ja muut korvaukset. Hy-vinvointikartoituksia tehdään ja tulos on loistava työpaikka, heh, heh… Sitoutu-mista työhön ja työpaikkaan vaaditaan, mitä annetaan – lopputili. ”

Mielipiteitä ja näkökantoja on lai-dasta laitaan, riippuen siitä, miten asi-at nähdään. Vaikuttavia tekijöitä irtisa-nomisen muodostamaan olotilaan on henkilön asema yrityksessä, ikä, koulu-tustaso, palvelusvuodet, ammattitaito ja sen luomat mahdollisuudet muihin töi-hin, alan työmahdollisuudet ja irtisano-van yrityksen toimintapa. Näitä tekijöi-tä on myös useita muita, eikä niistä vä-häisimpänä se, mikä on oma henkilö-kohtainen tilanne.

TyöturvallisuusmittareitaTyöturvallisuutta voi ja täytyy mitata säännöllisesti, jotta voidaan seurata mikä on työyhteisön työturvallisuuden tila. Työturvallisuuskeskuksen nettisivulta löytyy uudehko ArkiArvi mittausmenetelmä. Se on helppokäyttöinen työ- kalu arjen työturvallisuus-riskien kartoittamiseen.

Työturvallisuus-työterveysriskien kartoittamisella tarkoitetaan työssä esiintyvien haitta- ja vaaratekijöiden kartoittamista sekä tunnistamista. Vaa- rojen aiheuttamat riskit pitää tun-nistaa ja arvioida niiden suuruus, se-kä niiden merkitys. Tärkeää on myös tehdä tarvittavat päätökset ja toimen-

psykososiaalinen kuormittuminen. Ar-vioitavien vaaratilanteiden kohdalla on kirjattu esimerkkeinä tyypillisiä ky-seisen vaaran aiheuttamia vaaratilan-teita.

Riskien tunnistus ja arviointi tehdään seuraavalla asteikolla. Riski on olemassa, se on tunnistettu ja havaittu. Sen pois-taminen tai pienentäminen hallitulle ta-solle edellyttää toimenpiteitä. Tai riski on jo hallinnassa. Vaaratekijät on tun-nistettu ja ne ovat hallinnassa. Tai vie-läpä riskiä ei ole. Vaaratekijää ei esiin-ny työpaikalla.

Kenttään ”lisätietoja” kuvataan lyhy- esti työpaikan tunnistettuihin vaarati-lanteisiin liittyviä tekijöitä.

Tärkeää on kirjata myös ne vaarate-kijät, joiden riski on jo hallinnassa. Näin muodostuu hyvä kuva työpaikan työ-

piteet havaittujen epäkohtien pois-tamiseksi tai pienentämiseksi. Huo- lellinen lähtötason kartoittaminen antaa hyvän kokonaiskuvan työpaikan turval- lisuustasosta, ja lähtökohdat suunni-telmalliselle riskien arvioinnille, sekä tavoitteelliselle työsuojelutoiminnalle.

Riskit ja niiden arviointiasteikkoArkiArvissa on seitsemän osiota. Ne ovat johdanto, yleiskartoitus, fyysi-nen työympäristö, fysikaaliset, kemi-alliset ja biologiset vaaratekijät, fyysi-nen kuormittuminen, psykososiaali-nen kuormittuminen, sekä lopuksi näi-den yhteenveto-osio.

Riskit arvioidaan neljässä eri luokas-sa. Ne ovat fyysinen työympäristö, fy-sikaaliset, kemialliset ja biologiset vaa-ratekijät, fyysinen kuormittuminen ja

4 • 2012 17

Työpaikalla tulee riskit tunnistaa ja arvioida niiden suuruus. Etsi ja tunnista riskit kuvasta.

Pekk

a Ka

inul

aine

n

Irtisanomiset, vaikka ne kohdistuvat irtisanottuihin, eivät helpota yritykseen jääneiden olotilaa. Päinvastoin, joiden-kin kohdalla saattavat seuraamukset olla vastaavanlaisia, kuin irtisanotuil-la. Työmäärät saattavat kasvaa, tehok-kuutta vaaditaan lisää, jonka seurauk-sena väsymys lisääntyy. Irtisanomisisten seurauksena myös yritykseen kohdistu-nut luottamus ja koko julkikuva heik-kenevät. Erityisesti silloin, jos irtisano-miseen liittyy paljon riitelyä, ja se hoi-detaan huonosti.

Vanhan loppu – uuden alkuEi saa jäädä tuleen makaamaan!* Tä-män lauseen ajatuksella ratkaistiin ai-koinaan eräitä pulmallisia ongelmia

eräässä kirjassa. Päteekö se tämän päi-vän ongelmiin, vai oliko se aikoinaan oikea ratkaisu, jää lukijan mietittäväk-si. Kirjoittajan ajatus on herättää lau-seella mielikuvaa tulevasta.

Vanhan loppu vai uuden alku?/! On kysymys tai huudahdus, joka herättää monenlaisia mieltä askarruttavia asioi-ta. Sikäli, kuin tämä käsitetään kysymyk-senä. Vai pitäisikö tämä neljän sanan lau-se todeta toisella tavalla?

Uskallammeko käsitellä asiaa mah-dollisuutena? Mitä se mahdollisuus voi-si olla? Taas tulemme jo edellä mainit-tuihin asioihin. Se mahdollisuus riip-puu jokaisen omasta halusta ja tilan-teesta, kuinka osaa siihen asennoitua, sekä suunnata katseensa tulevaisuuteen.

turvallisuus- ja työterveysriskeistä, se-kä keskeisistä kehittämiskohteista.

kokemuksia ja näkemyksiäHyvänä asiana pidän sitä, että tarkoi-tuksena ei ole ollut ainoastaan kirja-ta puutteita. Jos, ja kun työturvallisuus on kunnossa, tulee se esille ArkiArvis-sa hyvin. Yhteenvetona tulostuva PDF on hyvä ja selkeä raportti työpaikan ris-keistä ja vaaroista. Exel-tiedostoa voi taasen hyödyntää riskienarvioinnin pohjalta päätettyjen jatkotoimenpitei-den kirjaamiseen, sekä seurantaan.

Käytännön työkalut ovat tarpeen myös siksi, että perinteinen työsuoje-lu tuntuu välillä olevan vaarassa jäädä tyystin työhyvinvoinnin huuman jal-koihin. Tarkoitus luonnollisesti olisi, että molemmat tukisivat toisiaan, jol-loin sekä työntekijä että työnantaja sai-sivat parhaan mahdollisen hyödyn mo-lemmista.

IAU:n työsuojeluvaltuutettujen ja -asiamiesten tulee olla aktiivisesti ajan

hermolla. Nykyaikaista työsuojelua tu-lee kehittää yhdessä työnantajan kans-sa suuntaan, jonka maalissa odot- tavat osallistavat toimintatavat, positii-viset turvallisuusmittarit, ja ennen kaik- kea ennakoiva sekä joustava työturval-lisuuden johtaminen. Hienommin tätä kutsutaan relienssiksi.

Työturvallista syksyä kaikille.

REIJO HILTUNEN, TYöSUOJELUVALTUUTETTU, LSG FINLANd.

Osalle löytyy uusia työmahdollisuuksia omalta alalta, toiset hakeutuvat muihin ammatteihin, jatkavat kesken jääneitä opintojaan tai aloittavat uusia. Ikään-tyneimmille on mahdollisuus eläkkeel-le pääsyyn, ja siten kautta monenlaisiin uusiin asioihin. Kun asioita pohtii, ja an-taa aikaa itselleen, löytyy polku, jota voi jälleen tallustaa uusin eväin eteenpäin.

Älä menetä toivorikkauttas millän ta-val. Kyl rätei ja lumpui piissa!*

teksti ja kuvat: PEKKA HINTIKKA

* Lainaukset Väinö Linnan romaanista Tuntematon sotilas, joka imestyi 3. jou-lukuuta 1954.

4 • 201218

Yleisimmät virheet ovat työnhaun laiminlyönti (rekisteröityminen työn-hakijaksi TE - toimistossa), paperei-den (hakemuksen tai liitteiden) unoh-taminen ja hakemuksen puutteellinen tai epäselvä täyttäminen. Päivärahaa ei voida maksaa vaikka hakemus olisi muutoin oikein täytetty, jos tilinume-rosta ei saa selvää. Jos henkilötunnus on epäselvästi kirjoitettu, henkilöä ei löydy kassan tietojärjestelmästä. Alle-kirjoittamaton hakemus lähetetään ai-na takaisin hakijalle allekirjoitettavak-si, ja tällöin maksu viivästyy. Työnhaun laiminlyönti estää päivärahan maksa-misen kokonaan.

Tärkeää on myös tarkastaa palkka-todistuksen ja irtisanomisilmoituksen tiedot. Mikäli palkkatodistuksen ja ir-tisanomisilmoituksen tai TE-toimis-ton lausunnon päivämäärät työsuhteen päättymisestä eroavat toisistaan, on kas-san selvitettävä todellinen päivä ja se vii-västyttää hakemuksen käsittelyä. Myös palkkasummien oikeellisuuden tarkas-taminen on hakijan vastuulla. Jos palk-katodistus joudutaan kirjoittamaan uu-delleen päivärahan määrityksen jälkeen, se aiheuttaa kaksinkertaisen työn ja vii-västyttää päivärahan saantia.

Näin varmistan ongelmat päivärahan haussaJuttua varten haastateltiin IRKA:n henkilökuntaa. Teemana oli tyypilliset virheet mitä päivärahan haussa tapahtuu.

Hakemuksen voi toimittaa kassal-le myös sähköisenä e-asiointina. Säh-köisen hakemuksen voi täyttää kir-jautumalla palveluun omilla pankki-tunnuksilla kassan internet-sivuilta www.irkatk.fi. Sähköinen hakemus tu-lee varmemmin täytettyä oikein, koska

järjestelmä edellyttää pa-kollisten kenttien täyttä-mistä, ennen kuin se sal-lii hakemuksen lähettämi-

sen. Liitteet voi lähettää postissa, ellei niitä ole sähköisessä muodossa. Tästä on hyvä mainita lisätietoja -kohdassa. Sähköinen asiointi on helppoa, mutta voit tarvittaessa kysyä neuvoa suoraan kassasta.

4 • 2012 19

Hilja Huolimaton muistaa mennä Te-toimistoon ja laittaa kassalle palkkatodistuksen ja irtisanomisil-moituksen, mutta Hilja ei toimita hakemusta. Kah-den viikon odottelun jälkeen Hilja soittaa kassalle, että missä rahat viipyvät. Kassa ilmoittaa, että se tar-vitsee hakemuksen.

Hakemus on kassalle merkki, jonka jälkeen pyy-detään mahdollisia lisäselvityksiä. Hilja laittaa hake-

muksen kassalle, mut-ta maksu on tilillä kak-si viikkoa myöhemmin kuin olisi ollut mah-

dollista. Palkkatodistuksia tulee palkanlaskennasta myös suoraan kassalle ja henkilö jonka palkkatodis-tuksesta on kyse, on voinut jo työllistyä.

Ursula Unohtaja pyytää palkanlaskijaa lähettä-mään palkkatodistuksen ja irtisanomisilmoituk-sen suoraan kassalle ja toimittaa itse hakemuksen. Kohta Ursulan hakemus tulee bumerangina takai-sin, koska Ursula on unohtanut allekirjoittaa hake-muksen. Ursula palauttaa hakemuksen allekirjoi-tettuna kassalle ja saa vihdoin päätöksen päivära-han suuruudesta.

Ursula ihmettelee päivärahan pienuutta ja soit-taa kassalle kysyäkseen asiasta. Kassa kertoo päivä-rahan suuruuden olevan oikea kun käytetty palkka-tulo on palkkatodistuksen mukainen, x eroa. Ursu-lasta palkkasumma kuulostaa pieneltä ja käy ilmi, että kassalle suoraan toimitetusta palkkatodistuk-sesta puuttuvat lisät.

Ursula pyytää uuden palkkatodistuksen palkan-laskennasta ja pyytää siitä kopion myös kotiin ja tarkastaa summat. Kassa korjaa päivärahan suu-ruuden, mutta on tehnyt tuplatyön ja osa maksus-takin on viivästynyt.

Unto Unhola käy Te-toimistossa, laittaa oi-keat paperit ja saa päätöksen ansiopäivära-han suuruudesta. Unto kuitenkin ”unohtaa” ilmoittaa, että hänen puolisonsa on työssä ja heidän perheensä saa kotihoidontukea alle 3-vuotiaasta lapsesta.

Kassa saa Kansaneläkelaitokselta suora-siirtona tiedon perheeseen maksettavasta etuudesta ja lähettää kyselyn kuka lasta to-dellisuudessa hoitaa. Untohan lasta hoitaa, koska puoliso on työssä, joten kotihoidontu-ki olisi kuulunut ottaa huomioon vähentävä-nä etuutena ansiopäivärahaa maksettaessa.

Untolta peritään liikaa maksettu etuus ta-kaisin ja kassan hallitus käsittelee asian vilp-pinä. Vilpin vuoksi voidaan antaa huomau-tus, varoitus tai pahimmassa tapaukses-sa erottaa kassan jäsenyydestä. Hallitus voi myös tehdä asiasta poliisille tutkintapyyn-nön.

teksti: ARTO KUJALA

Veijo Viivyttelijä ei muista mennä Te-toimistoon työ-suhteen päättyessä, vaan menee vasta kahden viikon työttömyyden jälkeen.Veijo laittaa oikeat paperit ja ha-kemuksen kassalle, oikein täytettynä, mutta hän saa kassalta hylkäävän päätök-sen em. kahden viikon ajal-ta, normaalin seitsemän ar-kipäivän omavastuuajan li-säksi.

”kovia kohtaloita”

4 • 201220

Työttömyysturva ja työvoimapolitiikka muutoksissa

Tilaisuudessa kävi puhumassa SAK:n työllisyysasioiden päällikkö Pirjo Väänänen. Hän käsitteli puheenvuorossaan lähiaikojan muutoksia lainsäädännössä. Keskeisimpiä ai-healueita olivat raamisopimuksen työttömyysturvaparan- nukset, työurasopimuksen työttömyysturvauudistukset, työt-

tömyysturvan keston sitominen työuran pituuteen ja aktiivi-suuteen, pitkän työuran perusteella maksettavat korotukset, ”työttömyysputken” ikärajat, ja työttömyysturvan karenssit.

teksti ja kuvat ARTO KUJALA

Liiton edunvalvontavaliokunta 21.8. 2012.

Keskustelu jatkui vilkkaana vielä käytävälläkin. Kuvassa SAK:n työllisyysasioiden päällikkö Pirjo Väänänen ja pääluottamusmies Veli-Matti Junnola Finaviasta.

4 • 2012 21

Työeläke perustuu työhön. Poissaolo työelämästä ei kuitenkaan aina katkaise työeläkkeen karttumista kokonaan. Moni huomaa sosiaalietuuksista karttu-neen eläkettä tutustuttuaan työeläkeotteeseensa.

- Eläkettä voi saada myös muusta kuin ansiotuloista. Ansiotulojen sijaan henkilö voi saada esimerkiksi sosiaali-etuuksia. Monet etuuksista kerryttä-vät nykyään eläkettä, kehityspäällik-kö Jari Kannisto Eläketurvakeskuk-sesta kertoo.

Eläkettä kartuttavia sosiaalietuuk-sia ovat esimerkiksi äitiys-, isyys- ja vanhempainraha, työttömän ansio-päiväraha, kuntoutusraha, sairaus-päiväraha sekä tapaturma- ja liiken-nevakuutuslakien ansionmenetyskor-vaus. Myös opiskelusta karttuu eläket-tä, jos tutkinnon suorittaa valmiiksi.

- Nämä työuran aikana esiintyvät ”palkattomat jaksot” kartuttavat työ-eläkettä keskimäärin vähän verrattuna työssä käyntiin. Joidenkin kohdalla

Sosiaalietuudet kartuttavat eläkettä

vaikutus eläkkeeseen on kuitenkin merkittävä. Lisäksi sosiaalietuuksien saajien määrä on erittäin suuri, Kannisto painottaa.

Sosiaalietuuksista eläkettä jo 2,3 miljoonalleEläketurvakeskuksen tuoreiden tilas-tolukujen mukaan vuosina 2005–2011 noin 2,3 miljoonaa 18–68 vuotiasta on saanut työeläketurvaa kartuttavaa so-siaalietuutta. Näistä henkilöistä noin 1,24 miljoonaa on saanut useampaa kuin yhtä etuutta.

Vuonna 2011 työeläkettä kartut-tavia sosiaalietuuksia sai hieman alle 900 000 henkilöä. Yleisin syy työeläkettä kartuttavan sosiaalietuuden saamiseen oli työttömyys, joka kosketti noin puolta miljoonaa suomalaista. Työttömyyspäi-viä henkilöä kohti oli keskimäärin 135. Toiseksi yleisin oli lapsen hoitaminen, josta eläkettä kartuttavaa sosiaalietuutta sai 220 000 henkilöä. Kolmanneksi ylei-sin oli sairastaminen, 166 000 henkilöä.

Työeläkeotteella on tänä vuonna en-simmäistä kertaa mukana kaikki työeläk-keeseen vaikuttavat tiedot.

2012 sovitellun päivärahan työaikaraja

nousi 80 prosenttiin lyhennetylle työviikolle lomaute-

tulle korvataan lomautuspäivät yksittäin, ilman sovittelua

2013 lomakorvauksen jaksotus poistuu

2014 ansioturvalle pääsy helpottuu:

6 kuukauden työskentelyllä saa oikeuden ansiopäivärahaan

aktiiviajan (koulutus, työllistämistoimet) päiväraha paranee ja sen ehdot selkiytyvät: muutosturvan ansio-osaa maksetaan jatkossa kaikille aktiivisille työttömille

pitkän työhistorian (20v) jälkeen irtisanottujen päiväraha paranee

yli kolmen vuoden työhistorialla ansiopäivärahan kesto on enimmillään 500 päivää, ellei kieltäydy aktiivi-toimenpiteistä (jos kieltäytyy 400)

alle kolmen vuoden työhistorialla päivärahan kesto on enimmillään 400 päivää (aktiivitoimista kieltäytyjällä 300 päivää)

lisäpäivien (ns. putki) ikäraja nousee yhdellä vuodella 1957 ja sitä myöhemmin syntyneillä. (60 vuotta täyttäneillä on oikeus aktiivitoimenpiteisiin, jotka uusivat ansiopäivärahaoikeuden vanhalla päivärahan tasolla)

muutoksia työttömyysturvaan

4 • 201222

Turhia toiveita ja rikottuja lupauksia.

Kaikki alkoi kevättalvella 2012. Finnairin maapalvelujen or-ganisaatiossa tuli tapah-tuman suuria muutoksia.

Konkreettisin näistä oli maapalveluiden asiakaspalvelusta huolehtivan Northpor-tin ja Finnairin lipunmyynnin sulautu-minen yhdeksi uudeksi osastoksi emo-yhtiön siipien suojaan. Sen nimeksi tuli Finnair Ground Customer Service. Au-tomaatiota ja itsepalvelua tuli huomatta-vasti lisätä. Siis ottaa käyttöön uusi toi-mintamalli. Tämä tarkoitti työnkuvien muuttumista Helsingin lentoasemalla li-punmyynti- ja lähtöselvityspalveluissa. Yhteistoimintaneuvottelut pyörähtivät käyntiin helmikuussa ja pian saimme tie-tää kolmesta uudesta toisistaan erillises-tä toimenkuvasta, jota työntekijät saisi-vat hakea.

Osalle henkilöstöä ensimmäinen is-ku vasten kasvoja tuli, kun päätökset uu-sista henkilövalinnoista julkaistiin. Mo-ni vuosia motivoituneesti ja ansiokkaasti sekä portilla että lähtöselvityksessä töitä tehnyt virkailija ei saanut haluamaansa tointa Gate Agenttina tai Service Agent-

tina, vaan Service Guidena, joka opastaa matkustajia automaatilla ja ottaa laukku-ja vastaan Bag Dropissa.

Vuonna 2003 Finnair Ground Han-dlingin aikaan lanseerattu moniosaa-minen lähtöselvityksen ja porttipalve-lun välillä, jota silloin perusteltiin hen-kilöstölle joustavuudella, työnvaihtele-vuudella ja kustannustehokkuudella, hei-tettiin romukoppaan.

Koulutukset aloitettiin vauhdilla ja uusi toimintamalli otettiin käyttöön 7. 5.2012. Kesä onkin sitten ollut enem-män tai vähemmän kaaosta niin virkaili-joille, kuin matkustajille. Lähtöselvitys-automaattien sijoittelu suoraan laukun jättöpisteiden eteen ja toimivan jonotus-systeemin puuttuminen tekivät Bag Dro-pissa työskentelystä erittäin stressaavaa. Ohjeistuksia siitä mitä pitää, saa ja ei saa tehdä on muuteltu pitkin kesää. Virkaili-jat ovat jatkuvasti joutuneet kyseenalais-tamaan oman tieto-taitonsa käyttämisen suhteessa uuden toimintamallin mukai-seen pelkistettyyn linjaan. Service Des-kin puolella lyhyet ja suppeat koulutuk-set, sekä mitätön perehdyttäminen uu-

siin työtehtäviin, ovat saaneet aikaan monella virkailijalla tunteen oman työn-sä hallinnan menettämisestä.

Entiset Northportin virkailijat, jois-ta suurin osa ei ole koskaan ollut lipun-kirjoituksen kanssa tekemisissä, saivat kahden viikon pikakoulutuksen työhön, joka on ollut lipunmyyntivirkailijoiden viimeinen etappi heidän koulutuspolul-laan vuosien työskentelyn jälkeen. En-tiset lipputoimistovirkailijat puolestaan jätettiin yksin lähtöselvitykseen muuta-man päivän koulutuksen saatuaan. Ly-hyen koulutuksen jälkeen olettaisi, et-tä perehdytykseen ja tutorointiin aina-kin panostetaan. Niinpä niin. Tutorei-den puuttumista työnantaja perusteli re-surssipulalla, jonka sai aikaan työnteki-jöiden kesälomat!

Koko muutosprosessi on runnottu lä-pi niin kovalla voimalla ja nopeassa aika-taulussa, että kauhulla odotamme vielä yhden uuden palikan, tulopalvelun mu-kaantuloa tähän liitoksissaan horjuvaan rakennelmaan. Hätäraketti ylintä johtoa myöten on ammuttu, asioihin puuttu-mista vaadittu ja lupauksia parannuksis-ta saatu. Nyt odottelemme tekoja ennen kuin on myöhäistä. Toivottavasti vanha viisaus hyvän, halvan ja nopean epäyhtä-löstä ei saa uutta käytännön esimerkkiä.

Northportin aikoina saatiin työsuoje-lun saralla paljon hyvää aikaan. Työssä jaksamisella ja työntekijän yksilöllisel-lä huomioimisella oli todellista painoar-voa. Ikääntyville työntekijöille oli kehi-tetty ikäohjelma, ja vuorolistoissa otet-tiin yksilöitä paremmin huomioon. Nyt kaikki pitää synkronoida samanlaiseksi kuin muilla osastoilla on, ja samassa yh-teydessä unohdetaan, että työskentely-olosuhteemme ja työaikamme ovat täy-

4 • 201222

4 • 2012 23

Työhyvinvoinnin johtaminen on yrityksen menestystekijä ja luo onnistumisedellytykset kansainväliseksi voittajajoukkueeksi. Yksi varhaisen välittämisen mallin periaatteita on tunnistaa työhyvinvointia uhkaavat tekijät.”

Finnair-konsernin hyvinvointiohjelma vuosille 2011–2015

sin erilaisia. Miksi jo valmiita ja hyväksi havaittuja toimintamalleja ei voida jat-kaa, vaan pyörää keksitään aina uudes-taan?

Tämän kaiken edellä mainitun lisäk-si, kuin pisteenä i:n päälle, ovat henki-löstömme mielissä pian luultavasti al-kavat YT-neuvottelut. Tämän hetkisen kokeman valossa henkilöstövähennykset tuntuvat mahdottomilta. Mutta, mutta... Lentoliikennehän on jatkuvaa muutosta.

- Varhaisen tuen toimintata-pa vaikuttaa positiivisesti pait-si työkykyyn vaikuttavien asioi-den havaitsemiseen ja puheeksi ottamiseen myös työntekijöiden työkyvyn varhaiseen ja tarpeen mukaiseen tukemiseen, sanoo tut-kija Johanna Turja Työterveyslai-toksesta.

- Lähtökohtana tulee olla yri-tyksen oma toimintakulttuuri. Var- haisen tuen toimintatapa tulee ol-la rakennettuna osaksi arjen teke-mistä.

- Esimerkiksi esimiesten tulisi vaivatta saada koulutusta ja ohjeet siitä, millaisia työkyvyn alenemi- seen johtavat varhaiset merkit ovat ja miten työkykyasiat voi ot-taa luontevasti puheeksi. Jos työ-kyvyn alenemisen merkkejä on, toimintamalli ohjaa seuraaviin as-keliin. Työkyvyn varhaista tukea työpaikalla voivat olla esimerkiksi työaikajärjestelyihin, työkiertoon, ammattitaidon kehittämiseen tai työkuormituksen optimointiin liit- tyvät väliaikaiset tai pysyvät rat-kaisut. Tarvittaessa tukitoimista voidaan keskustella yhdessä työ-terveyshuollon kanssa.

Johdon tuki on tärkeääTutkimusryhmässä koettiin yleises-ti, että työkyvyn varhaiseen tuke-miseen liittyvissä asioissa tapahtui myönteisiä muutoksia kolmen vuo-den seuranta-aikana. Suurimmat muutokset koettiin työkykyasioi-den puheeksi ottamisessa esimie-hen kanssa, joka muuttui aikaisem-paa helpommaksi sekä yrityksen johdon myönteisessä suhtautumi-sessa henkilöstön työkyvyn tuke-miseen. Lisäksi keskustelun työ-kykyasioista koettiin lisääntyneen työyhteisössä.

Tässä tutkimuksessa saatua tie-toa voidaan soveltaa työntekijöiden työkyvyn ja terveyden edistämi-sessä sekä työkykyongelmien eh-käisyssä. Varhaisen tuen toiminta-tapaa voidaan hyödyntää niin työ-paikoilla, työterveyshuolloissa kuin työsuojelussakin. Työkyvyn tuke-minen vaatii systemaattista ja pit-käkestoista toimintatapaa sekä joh-don ja muun organisaation sitoutu-mista.

Lisätietoja www.ttl.fi.

Työkyvyn alenemiseen tulee puuttua varhain

Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan työpaikalla tehtävällä ennakoivalla työllä saadaan hyviä tuloksia työntekijöiden työkyvyn yksilöllisessä tukemisessa. Varhaisen tuen toimintatavalla voitiin tunnistaa henkilöt, joilla oli alkavia työkykyyn liittyviä ongelmia ja tarvetta yksilölliseen työkyvyn tukemiseen. Esimiehen toiminta työkyvyn varhaisessa tukemisessa on keskeistä.

LILLI ANSARI, TYöSUOJELUVALTUUTETTU JA JUHA KORHONEN, TYöSUOJELUASIAMIES

4 • 201224

JUkEBOkSI

Laulun kuninkaan kuolemasta teki Ismo Alanko silloisen yhtyeensä Has-sisen Koneen viimeiselle, vuonna -82, ilmestyneelle albumille Harsoinen Te-räs. Kone kävi vain muutaman vuoden, mutta ehti sinä aikana tehdä kolme le-vyä, jotka kaikki ovat tyyliltään täysin erilaisia ja laskettavissa klassikko-sar-jaan.

Se on kohtuullisesti Joensuun hurja-päiltä, jotka olivat hetken vaarassa jäädä ilman levytyssopimusta. Nimittäin yhty-een soittoa alusta asti luonnehtinut rai-vokkaan taiturimainen hyökkäys, kont-rastina kuvissa esiintyviin teinipoika-viiksisiin olmeihin, sai tuotantoyhtiöt arvelemaan kyseessä olevan ammatti-muusikoiden laatima vedätys, eikä ole-massa oleva, vakavasti otettava orkes-teri. Kykyjenetsijöiden epäilyksiä ei ole syytä pitää ihan tuulesta temmattuina-kaan. Harvempi tuon ajan uuden aallon punk -kokoonpanoista olisi soittotaiton-sa puolesta selvinnyt kipakasta jatsista Syöksylaskijoita kaikki tyynni, tai sival-lellut sanan säilällä yhtä säälimättömän

Kuollut EläköönSyksy on surun ja luopumisen aikaa. Emotionaaliset siteet menneeseen katkaistaan, ja talven kylmä logiikka selviytymis-strategioineen hiipii tilalle. Näin ainakin uskotaan. Samoin uskotaan myös teknisen edistyksen tehneen selvää jälkeä tunteellisista uskomuksista. Vaan onko näin? Usein vaikuttaa siltä, kuin rationaalisen maailmankuvamme kainalossa alati salamatkustaisi kaipuu aikaan, jolloin maailma oli pienempi, ja joku ehdoton auktoriteetti kertoi mitä siitä ajatella.

säihkyen kuin Ismo laitimmaisten aiko-jen liikennevalistuslaulussaan Reippai-na käymme rekkain alle.

kaunis ja kiiltävä giljotiiniUransa loppuvaiheessa alkoi ”balama – houlama – all right baby –let́ s go -rock” olla jatkuvasti uudistumaan pyrkineel-le bändille ohitettu vaihe. Ikuisesti van-han toistoa vaativan yleisön ”rappiolla” -karjaisut kaikuivat kuuroille korville.

Kokoonpanoon olivat liittyneet ksy-lofoni, koskettimet ja saksofoni. Kappa-leiden rakenteet ja harmoniat muuttui-vat monivivahteisemmiksi, tekstit kään-tyivät yhä enemmän sisäisten kokemus-ten ja voimakkaiden kuvien suuntaan. Tämä on toki jossain määrin leimallis-ta Ismo Alangon tuotannolle kokonai-suutena. Hän ei pitkän uransa varrella totisesti koskaan ole ollut minkään yh-den totuuden julistaja. Ei sanoittajana, eikä varsinkaan muusikkona.

Edellä mainitusta hyvänä esimerkki-nä toimii tarkasteltavana oleva Kuollut Eläköön. Itsenäisenä sävelteoksena, il-man tekstiä, siinä voi halutessaan ais-

tia tiettyä sukulaisuutta aiemmin maas-samme vaikuttaneisiin progressiivisen rockin suuruuksiin, Tasavallan Presi-denttiin ja Wigwamiin, tai jopa Beat-lesiin, joka tiettävästi ensimmäisenä al-koi kokeilla rock -musiikin keinoja ja ra-joja, luoden siitä yksinteoin modernin taiteenalan.

Sävelletyt ruumisvaunut jutkahta-vat liikkeelle kohotahdilla, joka mata-lalla miehen äänellä lakonisesti resitoi tapahtuneen. Varkain taustalle ilmaan-tuu eteerinen flyygeli leijuen aineetto-mana kaiken yllä kuin vainajan hiljak-seen olevaisesta maailmasta erkaantuva sielu. Sitten mukaan liukuu muu orkes-teri, saattoväki, joka jolkottaa hämmen-tyneenä ksylofonina. Viimeisenä saapuu paikalle saksofoni repien hartauden il-luusion rikki.

Päättynyt elämä, kuten ei yksikään elämä ylipäänsä koskaan, ollut ristirii-daton.

Melodiat vaihtelevat duurista molliin kunnes soittomme lopulta särkyy.

Sitä edeltää.

4 • 2012 25

Hassisen kone

• KäynnistettiinJoensuussa1979jasammutettiinKaivopuistossa1982.• Niminapattutuohtuneenkodinkoneyrittäjänputiikista.• KolmealbumiaTäältätullaanVenäjä,RumatSäveletjaHarsoinenTeräs.• KokoonpanokahdellaensimmäisellälevylläIsmoAlanko,ReijoHeiskanen,Jussi Kinnunen ja Harri Kinnunen. Laajennetussa kokoonpanossa lisäksi Hannu Porkka, Safka Pekkonen ja Antti Seppo. Kitaristi Heiskasen korvasi Jukka Orma.• Yhtyeenäintensiivinenjajäljittelemätön.• TunnetuimpialaulujaRappiolla, Tällä Tiellä, Jurot Nuorisojulkkiset, Harsoinen Teräs ja Levottomat jalat.

Surusaattohoitoa osa IKykyä tunteisiin perustuvaan kokemi-seen on pidetty varsin pitkään vain in-himillisenä piirteenä. Kuitenkin esi-merkiksi suremista muistuttavaa käy-töstä on havaittu kehittyneemmillä ni-säkkäillä muun muassa silloin, jos eläi-melle läheinen yksilö kuolee. Sureva emonorsu saattaa valvoa poikasensa ruumiin vieressä päiväkausia. Samoin poikaset, jotka ovat nähneet emon-sa väkivaltaisen kuoleman kärsivät le-vottomuudesta usein pidempään kuin norsun muisti kohtuudella edellyttäisi. Useimmat biologit arvelevat näistä niin sanotuista perustunteista olleen evo-luution saatossa hyötyä, ja ne siksi ovat

4 • 201226

ta, jos vahingoniloa ei sellaiseksi lasketa.Eläinten kanssa jatkuvasti tekemisissä

oleville, vaikkapa ”koiraihmisille”, edellä olevat havainnot eivät varmaankaan tul-leet yllätyksenä. Kirjoittaja puolestaan ei kykene ottamaan näihin väitteisiin kan-taa. Hän kunnioittaa edelleen, molem-pia osapuolia hyödyttävää, etäisyyttään eläinkuntaan, katsoen kiinnostuneena luonto-dokumentteja, sekä ihaillen lu-mivuohen pidättyvää syvällisyyttä Kor-keasaaressa.

Surusaattohoitoa osa IIAinoastaan inhimillisenä piirteenä voi-taneen siis pitää kykyä abstraktien ja kollektiivisten tunteiden kokemiseen. Tekstissä tapahtuman kokonaisvaltai-suus saattaa voimallisuudessaan jopa kaiken nähneen hoviväen hoipertele-maan, siitä huolimatta, että heillä kai-killa tuskin oli henkilökohtaista suh-detta kuninkaaseen.

Tarinassa ei kerrota, saapuiko su-ruviesti yllättäen, vai osattiinko ilmei-sen rakastetun ja voimakkaan hallitsi-jan poismenoa uumoilla. Jos tieto tuli, kuten puisevasti sanotaan, puun takaa, voidaan shokinomainen reaktio kuitata yleisellä järkytyksellä, yhtenä joukkohys-terian muotona.

Tämän ilmiön tehokkaaseen hyödyn-tämiseen perustuu suuri osa sekä poliit-tisen populismin, että sen seuralaisen, nopean ja pinnallisen median vaikutus-keinoista. Kannattaa ottaa huomioon, et-tä yleensä taloudellisesti kannattavam-pi ja helpompi ratkaisu on kuitenkin lietsoa surun sijaan vihaa. Tämä näkyy parhaiten erityisen järkyttävien uutis-ten saamassa vastaanotossa, vain hyvin harvat ilmaisevat surua uhrien puoles-ta, lynkkaus-porukkaa on liikkeellä si-täkin enemmän.

Vielä on eräs aspekti. Emme voi tietää, mutta mikäli monarkki oli jo ikääntynyt, vakavasti sairas tai muuten osoittanut raihnaisuuden merkkejä, on tilanne toi-nen. Kuoleman luonne totaalisena ja lo-pullisena erona voi toisinaan olla helpo-tuskin kaikille osapuolille. Tämä silloin

Kuollut Eläköön

Hän oli suuri mies, siinä makaa hän – Kuningas kuollut on. Ei tuskaa, vihaa, ei rakkautta saa hautajaissaattue kasvoilleen. Suruarmeija suruhuntuineen kuningas käsissään hoipertelee. Hän oli suuri mies. Siinä makaa hän – Kuningas kuollut on.

Hän tahtoi jalkoihinsa purppurasaappaat ja käsiinsä suudelman, kuin kirahvi kurkotti kaulaansa hän, jotta näkisi enemmän. Safiirit loistivat silmissään ja hänen unensa olivat puhtaat. Häntä ihailtiin, kunnioitettiin, ja maallisen ajan jälkeen hänet haudattiin tähän pimeään kellariin. On kuningas kuollut – Eläköön hän. Saa häneltä maailma näin enemmän. Aika voi kahlita eläjän,mutta ei koskaan elämää. Nyt hänen vastuullansa on presidentin elämä, kuningasten kuolema ja sankareitten uroteot.Hän tiesi, ettei silmä pieni näe maailmaa, jonka näkee paha silmä, joka näkee kaiken taa. Pikimustat sotilaat marssivat hiljaa jupisten kirosanoja ja rukouksia fariseuksien. Eikä syvä musta väri heidän sydämistään katumusta ilman katoa, vaan sinne se jää.

On kuningas kuollut – Eläköön hän. Saa häneltä maailma näin enemmän. Aika voi kahlita eläjän,mutta ei koskaan elämää. Hän oli suuri mies, siinä makaa hän – Kuningas kuollut on. Ei tuskaa, vihaa, ei rakkautta saa hautajaissaattue kasvoilleen. Suruarmeija suruhuntuineen kuningas käsissään hoipertelee. Hän oli suuri mies, siinä makaa hän –Kuningas kuollut on.

JUkEBOkSI

keskeinen osa kehittyneiden eläimien hermojärjestelmää. Perustunteiksi täs-sä tapauksessa arvioidaan suru, viha, pelko, yksinäisyys ja ilo.

Luomakunnan kruunun yksinoikeu-

deksi näyttäisivät jäävän häpeä, ylpeys ja syyllisyys. Tässä mainiossa kyvyssämme monimutkaisuuteen saattaa toki piillä al-kusyy aiemminkin mainittujen tunteiden kokemiselle, ehkä iloa lukuun ottamat-

4 • 2012 27

Ismo kullervo Alanko s. 12.11.1960 Helsinki• IsäpankinjohtajaVoitto ja äiti lausuntataiteilija opetusneuvos Anna-liisa. • Sisarukset,Petri RSO:n huilisti, Ilkka Neljä Ruusua yhtyeen laulaja ja Satu Alanko-Rautamaa HKO:n viulisti.• TärkeimmätyhtyeetHassisenKone,SielunVeljet,IsmoAlankoSäätiöjaIsmoAlankoTeholla,lisäksimittavasooloura.• 16kultalevyäjakahdeksanplatinalevyä.• ”MäolinkesätöissäTukholmassasiivoomassajaostinvanhankaupunginsuomalaisestalevykaupastaEppuNormaalinAknepopin –silloinajattelinettä#§%täällämävaankuuraannäitärappuja,vaikkaSuomessatehdääntällaista.SiitäseKonelähti.”

kun ihminen on tehnyt täyden tilinteon eletyn elämänsä kanssa, eikä odotetta-vissa ole muuta kuin kivulloinen hiipu-minen. Suhtautumisemme eutanasiaan saattaa olla vaikein moraalifilosofinen kysymys, joka yhä vanhemmaksi kei-notekoisin keinoin elävän länsimaisen nykyihmisen harkittavaksi on asetettu. Tyypillisesti luonteeltaan sellainen, jo-hon vain tunteettomimmat ja yksiniitti-semmät meistä kykenevät nopeasti an-tamaan jyrkkiä ja yleensä jonkun maail-mankuvan läpi tarkasteltuja mielipitei-tä. Hekin yleensä vain siitä syystä, että on liian vaikeata katsoa silmiin kärsivää lähimmäistä.

Julkinen valta sekä eläinMahdollista on myös, että kuninkaan tultua kykenemättömäksi hoitamaan tehtäviään, monet huokaisevat salaa helpotuksesta. Vallan huipulle tiensä raivanneet ovat kovin usein olleet lä-himmille alaisilleen ja työtovereilleen varsinaisia painajaisia.

Tähän lienee monta syytä. Kyseessä voi olla tietoinen imagon rakentaminen. Varsinkin autoritaarisissa kulttuureissa, kuten vaikkapa Suomessa tai Venäjällä, elää sitkeästi ”hyvän keisarin” -perinne. Hallitsijan valta saa kansan silmissä oi-keutuksen kun hän pitää poliitikot ja vir-kamiehistön varpaillaan. On sitten yh-teiskunnan järjestäytymisen ja lainsää-dännön tasosta kiinni millaisia mahdol-lisuuksia valtiaalla on oikoa mutkia. Toi-sessa ääripäässä ovat totalitaariset val-tiot. Vuorossa olevan Kimin kiitäessä panssarijunallaan ympäri Pohjois-Kore-

aa ovat paikallisviranomaiset kau-huissaan ja paikkakunnat kuin so-tatilassa. Elintarvikepulasta kärsi-vä maa sijoittaa vähät varansa pom-pöösien sirkusnäytösten järjestämi-seen. Mutta osasivat meidänkin ar-vostetuista presidenteistämme eri-tyisesti Mannerheim, Paasikivi ja Kekkonen ottaa ilon irti alaisten-sa simputtamisesta, ja kenties juu-ri siksi aina kun mielipidemittauk-sia valtion päämiestemme parem-muudesta järjestetään keikkuvat nä-mä veijarit kärkipäässä.

Toinen syy on vallan yksinäisyydes-sä. Kyky nähdä muita pidemmälle ja tar-kemmin eristää johtajan automaattisesti tavallisista tallaajista. Tässä kohden tulee ymmärtää, että todellinen johtajuus on jotain aivan muuta, kuin sillä tarkoitus-hakuisesti halutaan nykyään ymmärtää. Maamme osalta usein toistetaan meil-lä käyneen ”hyvän herraonnen”. Tämän väitteen voi tiettyyn rajaan asti allekir-joittaa. Meillä on ollut tähän asti kyvyk-käitä, rohkeita ja ennen kaikkea vastuun-tuntoisia johtajia äärimmäisen hankali-na aikoina.

Tarvitaan kuitenkin aina myös kriit-tistä historian tutkimusta ja nykyisyyden ymmärtämistä pohtimaan tekijöitä, jot-ka näihin vaikeuksiin ovat vieneet. Jat-kuva tilannearvion tekeminen ja valmius tarkistaa kantojaan on ehdoton edellytys uskottavalle johtamiselle. Jos strategia ei toimi, sitä on kyettävä muuttamaan. Esi-merkiksi äsken mainitut presidenttim-me joutuivat kaikki pitkien uriensa ai-kana vaihtamaan mielipiteitään täysin

ja vieläpä useampaan kertaan. Kaikille oli kuitenkin yhteistä se, että he kykeni-vät tekemään niin oman näkemyksensä mukaisesti, ennen kuin ympäristö hei-dät siihen pakotti.

Vielä on eräs taito, joka poikkeuksel-liset johtajat muista erottaa. Se on kyky ymmärtää ero olennaisen ja epäolennai-sen välillä, ja sitten olla kompastumat-ta lillukan varsiin. Kirjanoppineista, fa-riseuksista sekä muista hyvää tarkoitta-vista seuraajista ja selittäjistä ei ikinä ole pulaa. He ovat niitä, jotka yrittävät vie-dä poikkeusyksilöiden muiston pimeään, haisevaan kellariin.

Tämän vuoksi joka hetki on tarpeen muistaa, että aika voi kahlita eläjän, mut-ta ei koskaan elämää.

teksti: JM KOSKINENkuvitus: ELINA RAJALA

4 • 201228

Kaskovakuutus verkkokaupasta nyt

Olemme asiakkaidemme omistama keskinäinen vakuutusyhtiö ja teemme yhteistyötä erityisesti ammatti-liittojen kanssa. Palvelemme puhelimitse numerossa 01019 5110 ma-pe 8-18 sekä osoitteessa www.turva.fi

Turvan mainiot kaskovakuutukset on uudistettu valmiiksi paketeiksi, joista löydät varmasti au-tollesi sopivimman. Uudistuksen kunniaksi tarjoamme sinulle nyt kaskovakuutuksen 40 % edul-lisemmin ostaessasi sen netistä. Alennus koskee ensimmäisen vuoden vakuutusmaksua ja uusia vakuutuksia. Tarjous on voimassa verkkokauppa Turvaamossa, kun vakuutuksen alkamispäivä on 1.6.-31.10.2012. Klikkaa turva.fi/turvaamo ja hanki parasta autollesi!

Voimassa vain

netissä. Klikkaa

turva.fi/turvaamo

Lisäksi saat liittosi jäsenenä 9 % alennuksen sekä 5–10 % omistaja- asiakasalennuksen!

180x230_UnioniLehti_nro4_Turvaamo_082012.indd 1 11.7.2012 14:52:25

4 • 2012 29

Vapaa-ajan matkustajavakuutus

Vakuutetut

Vakuutettuina ovat liiton jäsenet, myös vuorotteluvapaalla, hoitovapaalla ja muulla sosiaalivapaalla olevat jäsenet. Vakuutettuina ovat myös vakuutetun mukana matkustavat alle 18-vuotiaat omat lapset sekä vakuutetun kanssa samassa taloudessa asuvat alle 18-vuotiaat lapset. Pysyvällä eläkkeellä olevat eivät kuulu vakuutukseen.Vakuutettuina ovat yllämainitut henkilöt, joilla on vakinainen asunto ja koti Suo-messa ja jotka pääasiallisesti oleskelevat täällä. Tämä tarkoittaa, että jäsenellä on vakituinen osoite Suomessa ja että hän oleskelee yli puolet vuodesta Suomessa.Vakuutusturva on sidottu liiton jäsenyyteen. Jos jäsen eroaa tai erotetaan liitosta, vakuutusturva päättyy välittömästi.

Voimassaolo

Vakuutus on voimassa Suomesta ulkomaille tehtävillä vapaa-ajan matkoilla sekä vapaa-ajalla tehtävillä kotimaanmatkoilla. Suomessa vakuutettu ei ole matkalla, kun hän on asunnollaan, työpaikallaan, opiskelupaikallaan, vapaa-ajan asunnol-laan, matkalla edellä mainitusta paikasta toiseen tai jos matkakohde on linnuntietä alle 50 kilometrin etäisyydellä edellä mainituista paikoista.Vakuutus on voimassa enintään 45 vuorokautta matkan alkamisesta. Vakuutus ei ole voimassa kilpaurheilussa tai sen harjoittelussa, eikä ehdoissa erikseen poisrajatuissa urheilulajeissa tai harrastuksissa.

Matkasairaus ja matkatapaturma

Matkustajavakuutuksesta korvataan matkan aikana alkaneen äkillisen sairauden tai sattuneen tapaturman aiheuttamat hoitokulut ilman ylärajaa. Vakuutuksesta korvataan myös Turvan hyväksymä vakavasti loukkaantuneen tai sairastuneen vakuutetun kuljetus kotimaahan. Matkasairauden hoitokuluja korvataan enintään 90 päivää hoidon alkamisesta ja matkatapaturman hoitokuluja enintään kolme vuotta tapaturman sattumisesta.Matkasairaus on odottamaton ja äkillinen lääkärinhoitoa vaatinut sairaus, joka lääketieteellisen kokemuksen mukaan on saanut alkunsa matkan aikana. Matka-sairaudeksi ei katsota sairautta, jonka oireita on ilmennyt ennen matkan alkamista tai jonka tutkimukset ovat olleet kesken ennen matkalle lähtöä, vaikka sairaus to-detaan matkan aikana. Matkustajavakuutuksesta korvataan kuitenkin myös ennen matkaa olleen sairauden äkillisen ja odottamattoman pahenemisen ensiapuluon-teisen hoidon kuluja matkakohteessa, mutta ei muita vakuutusehdoissa mainittuja kustannuksia, kuten esimerkiksi sairaankuljetusta takaisin Suomeen.Matkatapaturma on matkalla sattunut äkillinen ja ulkoinen tapahtuma, josta aiheutuu ruumiinvamma vakuutetun sitä tahtomatta. Matkatapaturmana pidetään myös hukkumista, kaasumyrkytystä, lämpöhalvausta, auringonpistosta, paleltu-mista sekä huomattavasta paineen vaihtelusta syntynyttä vammaa, ellei vakuu-tettu ole itse näitä aiheuttanut. Myös äkillisen liikkeen tai voimanponnistuksen aiheuttama lihaksen tai jänteen venähdysvamma matkalla katsotaan matkatapa-turmaksi, ellei sen syynä ole vakuutetun sairaus tai ruumiinvika. Lisäksi edellyte-tään, että lääkärinhoito on aloitettu 14 vuorokauden kuluessa vammautumisesta.Täydellinen luettelo korvattavista ja korvauksen ulkopuolelle jäävistä hoitokuluista on vakuutusehdoissa.

Matkan peruuntuminen ja keskeytyminen

Matkan peruuntumisella tarkoitetaan matkalle lähdön estymistä. Matkan keskey-tymisellä tarkoitetaan alkaneen matkan muuttumista. Matkan peruuntuminen tai keskeytyminen korvataan, kun niiden syynä on vakuutetun tai lähiomaisen odottamaton sairastuminen, tapaturma tai kuolema. Pakottavuus arvioidaan lääketieteellisin perustein. Peruuntumisen tai keskeytymisen syynä voi olla myös vakuutetun Suomessa olevaan omaisuuteen kohdistunut merkittävä vahinko, joka edellyttää läsnäoloa vahinkopaikalla.

Matkustajavakuutuksen lähiomaiset

Matkustajavakuutuksessa lähiomaisella tarkoitetaan seuraavia henkilöitä:• avio- tai avopuoliso• vakuutetun omat ja hänen avio- tai avopuolisonsa lapset ja lastenlapset• vakuutetun kanssa samassa taloudessa vakinaisesti asuvat muut kuin omat

lapset• vakuutetun omat ja hänen avio- tai avopuolisonsa vanhemmat, otto- ja

isovanhemmat sekä sisarukset ja sisaruspuolet• miniät ja vävyt• yksi matkakumppani, jonka kanssa vakuutettu on kahdestaan varannut

matkan

Matkavakuutuskortti ja apu ongelmatilanteissa

Jäsenkortti, joka toimii myös matkavakuutuskorttina, on postitettu vakuutuksen piiriin kuuluville jäsenille. Kortti kannattaa pitää matkalla mukana ja esittää hoito-

Ilmailualan Unioni IAU ry:n jäsenvakuutusTuoteseloste 1.1.2012 – 31.12.2013

laitoksessa. Näin hoitolaitos voi todeta, että asiakkaalla on voimassaoleva matkava-kuutus ja että hoidoille löytyy maksaja. Turva tekee yhteistyötä Tanskassa sijaitsevan kansainvälisen hälytyskeskuksen SOS-Internationalin kanssa, joka auttaa matkailijoita ulkomailla sattuneissa sairaus-, onnettomuus- ja kuolemantapauksissa. SOS:iin voi ottaa yhteyttä myös muissa kuin hätätapauksissa. Se voi esimerkiksi neuvoa lähimmän luotettavan lääkäriaseman sijainnin tai auttaa, jos hoitolaitos ei suostu lähettämään laskua Turvaan. Hälytyskes-kus päivystää ympäri vuorokauden ja palvelee myös suomen kielellä. Myös Suomen edustustoista voi pyytää apua hätätilanteissa.

Matkatavarat

Jäsenvakuutus ei sisällä matkatavaravakuutusta. Oma kotivakuutus saattaa kattaa myös matkatavaroille sattuvat vahingot.

Vapaa-ajan tapaturmavakuutus

Vakuutetut

Vakuutettuina ovat liiton jäsenet, myös vuorotteluvapaalla, hoitovapaalla ja muulla sosiaalivapaalla olevat jäsenet. Vakuutettuina ovat yllämainitut henkilöt, joilla on vakinainen asunto ja koti Suomessa ja jotka pääasiallisesti oleskelevat täällä. Tämä tarkoittaa, että jäsenellä on vakituinen osoite Suomessa ja että hän oleskelee yli puolet vuodesta Suomessa. Pysyvällä eläkkeellä olevat eivät kuulu vakuutukseen.Vakuutusturva on sidottu liiton jäsenyyteen. Jos jäsen eroaa tai erotetaan liitosta, vakuutusturva päättyy välittömästi.

Voimassaolo

Vakuutus on voimassa vapaa-aikana kaikkialla maailmassa.Vakuutus ei ole voimassa kilpaurheilussa tai sen harjoittelussa. Ehdoissa erikseen poisrajatuissa urheilulajeissa ja harrastuksissa tapaturmavakuutus• ei ole voimassa hoitokulujen osalta• on voimassa pysyvän haitan korvauksen osalta

Tapaturma

Tapaturma on äkillinen ja ulkoinen tapahtuma, josta aiheutuu ruumiinvamma vakuutetun sitä tahtomatta. Tapaturmana pidetään myös hukkumista, kaasumyrky-tystä, lämpöhalvausta, auringonpistosta, paleltumista sekä huomattavasta paineen vaihtelusta syntynyttä vammaa, ellei vakuutettu ole itse näitä aiheuttanut. Myös äkillisen liikkeen tai voimanponnistuksen aiheuttama lihaksen tai jänteen venäh-dysvamma matkalla katsotaan tapaturmaksi, ellei sen syynä ole vakuutetun sairaus tai ruumiinvika. Lisäksi edellytetään, että lääkärinhoito on aloitettu 14 vuorokauden kuluessa vammautumisesta.Jos tapaturmana korvattavasta vammasta riippumattomat seikat, kuten esimerkiksi olemassa oleva sairaus, ovat vaikuttaneet vamman syntyyn tai sen paranemisen pitkittymiseen, maksetaan vakuutuksesta korvauksia vain siltä osin, kuin hoidon tai haitan katsotaan lääketieteellisin perustein aiheutuvan tapaturmana korvattavas-ta vammasta. Esimerkiksi tapaturmavamman taustalla saattaa olla iän mukanaan tuomia kulumia ja rappeutumia, joita ei katsota tapaturman seurauksiksi.

Tapaturman hoitokulut

Tapaturman hoitokuluja korvataan tapaturmaa kohti enintään vahinkohetkellä voimassa olleeseen vakuutusmäärään asti. Hoitokuluista vähennetään omavastuu kertaalleen jokaista tapaturmaa kohti. Vakuutuksen päättymisen jälkeen hoitokuluja korvataan enintään yhden vuoden ajalta.Täydellinen luettelo korvattavista ja korvauksen ulkopuolelle jäävistä hoitokuluista on vakuutusehdoissa.

Tapaturman aiheuttama pysyvä haitta

Tapaturman aiheuttamalla pysyvällä haitalla tarkoitetaan lääketieteellisesti arvioitua yleistä haittaa, joka vammasta aiheutuu vakuutetulle. Haitan suuruus määritellään Sosiaali- ja terveysministeriön antaman haittaluokituksen mukaan. Haittaa määritel-täessä huomioidaan vamman laatu, mutta ei esimerkiksi vakuutetun ammattia tai harrastuksia. Haitan tulee ilmetä kolmen vuoden sisällä tapaturman sattumisesta.Täydestä haitasta maksetaan sovittu haittakorvaus ja osittaisesta haitasta haittaa vastaava osa haittakorvauksesta. Pysyvän haitan korvaus maksetaan, kun haitta on muodostunut pysyväksi, kuitenkin aikaisintaan vuoden kuluttua tapaturmasta.

Lisätietoja

Jäsenvakuutuksen tarkempi sisältö ja vakuutuksessa olevat rajoitukset ovat vakuu-tusehdoissa. Ne löytyvät IAU:lle räätälöidyiltä Turvan palvelusivuilta www.turva.fi/iau. Vakuutusehdot saa myös Turvan toimipaikoista tai pyytämällä palvelunumeros-ta 01019 5110. IAU on ottanut jäsenilleen myös Liittoturvavakuutuksen järjestötehtäviin. Lisätietoa tästä vakuutuksesta Turvan palvelusivuilla www.turva.fi/iau.

Olemme asiakkaidemme omistama, erityisesti ammattiliittojen kanssa yhteistyötä tekevä keskinäinen vakuutusyhtiö. Palvelemme puhelimitse numerossa 01019 5110 ma-pe 8-18 sekä osoitteessa www.turva.fi

180x230_IAU_tuoteseloste_082012.indd 1 14.8.2012 13:49:55

4 • 201230

UNIONIN ILMESTYMINEN 2012

Numero 5 ilmestyy 19.10. aineisto toimitukseen 1.10.Numero 6 ilmestyy 14.12. aineisto toimitukseen 21.11.

ILMOITUSKOOT JA HINNAT (alv 0 %) koko sivu, 180 x 230 mm, 240 € 1/2 sivua, 180 x 115 mm, 120 €2/6 sivua, 118 x 115 mm, 80 €1/6 sivua, 57 x 115 mm, 40 €

Kõpun majakka Hiidenmaalla. Rakennettiin 1500-luvulla Hansan vaatimuksesta – maailmanluokan kumppani.

Ari M

iett

inen

työttömille suunnatut hyvinvointijaksot haussa!

tutustu ja hae

WwW.pht.fi

Lähde matkalle kohti terveellisempiä elämäntapojaKruunupuisto, PunkaharjuTeema: PainonhallintaPääjakso: 7.–12.10.2012 Seurantajakso: 15.–17.3.2013

Yyterin Kylpylähotelli, PoriTeema: LiikkumaanPääjakso: 12.–17.11.2012Seurantajakso: 19.–21.4.2013

Luontomatkailukeskus Metsäkartano, RautavaaraTeema: Alle 35-vuotiaiden miesten 1.askel hyvinvointiinPääjakso: 18.–23.11.2012Seurantajakso: 8.–10.4.2013

lisätietoja, ohjelmat ja hakeminen: WwW.pht.fiTyöttömien ay-jäsenten tukiyhdistys TATSI ry järjestää työttömien 1.askel-hyvinvointi-jaksoja yhdessä Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT ry:n kanssa.

1.askel-hyvinvointijaksojen omavastuuhinta:150 €/aikuinen/pääjakso/5 vrk60 €/aikuinen/seurantajakso/2 vrk

Kaikki jaksot ovat ryhmämuotoisia täysihoito-jaksoja, jotka sisältävät majoituksen, ateriat sekä 1.askel-ohjelman. Lisäksi maksettavaksi jäävät matkakustannukset.

ensimmäinen askel on tärkein.www.tatsi.org

4 • 2012 31

Ilmailu- ja Rautatiekuljetusalan Työttömyyskassa

Ilmailualan Unioni IAU ry

Toimisto on avoinna arkisin klo 10.00–13.00

osoite: Kaisaniemenkatu 10, 00100 HELSINKIfaksi: 09 47857 209

kassanhoitaja Paula Seppälä p. 09 47857 200kassanhoitaja Sari Meling p. 09 47857 202 kassanhoitaja Mirva Tuomi p. 09 47857 203kassanjohtaja Kari Kallio p. 09 47857 201

email: etunimi.sukunimi@iau.fikotisivut: www.irkatk.fi

John Stenbergin ranta 6PL 33700531 HELSINKI

Puhelin: (09) 4785 71 (vaihde)faksi: (09) 4785 7250sähköposti: etunimi.sukunimi@iau.fikotisivut: www.iau.fi

Puheenjohtaja Juhani Haapasaari (09) 4785 7220Varapuheenjohtaja Reijo Hautamäki (09) 4785 7221Liittosihteeri Juha-Matti Koskinen (09) 4785 7225Sopimussihteeri Arto Kujala (09) 4785 7222Työympäristösihteeri Pekka Kainulainen (09) 4785 7227Taloussihteeri Ari Miettinen (09) 4785 7228

Jäsenasiat: Ari Miettinen (09) 4785 7228 jasenasiat@iau.fi

4 • 2012 31

Ystäväni on raivoraitis, mutta onneksi päissään säyseä.

4 • 201232

M Itella Posti OyItella Green

Siviililentoliikenteen työntekijät ry 012

Sääntömääräinen syyskokous

Aika: 31.10. klo 18.00 alkaenPaikka: Ravintola Shamrock, yläkerta,

Peltolantie 2,Vantaa

Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat.Ruoka- ja juomatarjoilu.

Ilmoittautumiset 22. 10. mennessä reijo.hiltunen@finnair.fi

Tervetuloa osallistumaan!

Ilmailutekniikan ammattiyhdistys

ITA ry:n jäsenristeily 3.11.2012 m/S Viking XPRS:llä

Aikataulu lauantaina 3.11.2012

Lähtö: Helsinki – Katajanokka klo 11:30(ole satamassa paikalla klo 10:45 mennessä)

Bistrobuffet ruokajuomineen klo 11:45Tallinna – Reisisadam klo 14:00

Paluumatkalla jäsentilaisuus ajankohtaisistaasioista kokoustilassa klo 18:00–19:00Paluu: Tallinna – Reisisadam klo 18:00

Helsinki – Katajanokka klo 20:30

Sitovat ilmoittautumiset ma 15.10. mennessä itary001@gmail.com. Ilmoita viestissä nimesi ja syntymäaikasi.

Risteilyn hinta on 30e johon kuuluu laivalla annettavat ostosetelit yht. 30e (omavastuu jäsenelle siis 0e).

Mahdolliset tiedustelut Jukka Salonen puh. 050 392 6425 tai Jukka Korhonen puh. 050 410 4166. Paikkoja rajoitetusti.

Maksu 30 e viimeistään ke 17.10. ITA ry:n tilille Sampo FI3080001670341388

Ota mukaan passi tai 1.3.1999 jälkeen myönnetty kuvallinen henkilökortti.

Tervetuloa!ITA ry, johtokunta

ITA ry:n syyskokousIlmailutekniikan ammattiyhdistys ITA ry:n

sääntömääräinen syyskokous pidetään torstaina 25.10.2012 kello 15.00 Finnairin tekniikassa,

leko 3, ruokala (10-kuppila).

TervetuloaITA ry, johtokunta

EnnakkokutsuIlmailualan Unioni IAU ry:n edustajiston sääntömääräinen syyskokous pidetään perjantaina 23.11.2012 klo 10.00.

Paikka: Kuljetusliittojen talon 2. krs., Merisali, John Stenbergin ranta 6, Helsinki.

Kokouksessa käsitellään IAU:n sääntöjen 7§ kokoukselle määrittämät asiat, sekä hallituksen kokoukselle esittämät

muut asiat.

IAU ry:n hallitus

SSL ry amm.os.10 kutsuu jäsenet

Sääntömääräiseen syyskokoukseen

23.10.2012 klo 17.00

G18, SFV-saliUudenmaankatu 17 D, 5. kerros

Sisäänkäynti sisäpihalta.

Käsitellään sääntömääräiset asiat.

Esitykset ensi vuoden johtokuntaanvaalivaliokunnalle 19.10.2012 mennessä.Sitovat ilmoittautumiset ruokailua varten

email j.salonen@hotmail.com

TervetuloaAmm.os.10 johtokunta