MERJA HALISEVA-SOILA (TOIM.)

Osallistun kaavoitukseenKuntalaisen opas

OPAS 5 | 2016

OPAS 5 | 2016

OSALLISTUN KAAVOITUKSEEN KUNTALAISEN OPAS

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Taitto: Anu Båssar Kuvat: Kuvatoimisto Rodeo, Anna-Leena Seppälä

ISBN 978-952-314-505-4 (PDF) ISSN 2242-2935 (verkkojulkaisu)URN:ISBN:978-952-314-505-4

www.doria.fi/ely-keskus

1

Sisältö

Osallistun kaavoitukseen ............................................................................................... 3

Osallistumalla voit vaikuttaa .......................................................................................... 4Asukas on oman elinympäristönsä asiantuntija ............................................. 4Tutustu kuntasi kaavoitukseen .......................................................................... 5Hyvä vuorovaikutus syntyy avoimuudesta! ..................................................... 5

Aktiivinen kuntalainen................................................................................. 6

Kaavoituksen osapuolet ................................................................................................ 8Roolit kaavoituksessa ................................................................................. 9

Kaavajärjestelmä ........................................................................................................... 10Laki takana ......................................................................................................... 13

Osallistuminen kaavoitusprosessiin .......................................................................... 14Yleistä tietoa kunnan kaavoitusasioista ......................................................... 14Vireillä oleva kaavaprosessi ............................................................................. 16

A. Aloitusvaihe .......................................................................................... 16B. Valmisteluvaihe .................................................................................... 18C. Ehdotusvaihe ....................................................................................... 20D. Kaavan hyväksyminen ........................................................................ 21

Kaavojen lukemisesta ................................................................................................... 22Aluevarausmerkinnät ....................................................................................... 24Kaavamääräykset .............................................................................................. 25

Käsitteitä ........................................................................................................................ 29

Pykäläviidakkoa ............................................................................................................. 31Kansalaisen vastuu sekä oikeus osallistua ja saada tietoa ......................... 31Maankäytön uunnitteluun osallistuminen ..................................................... 32

Tietolähteitä ................................................................................................................... 36

2

ASUNTO

Omakotitalo Kerrostalo

Urheilualueet

Puistoalueet

Ryhmäpuutarhat

VesilläoloalueetVIRKISTYSHUOLTO

ASUMINEN

tontit

Hallintotontit

Hautausmaat

Oppilaitokset

Hoitolaitokset

LIIKENNEELINKEINOT

TALOUDELLISUUS TERVEYDELLISYYS

MAASTO KANSAILMASTO

Varastotontit

Lumisuus

KosteusTuuli

LämpöValo

Yhteiskuntamuoto

Varallisuus

Henkinen taso

Tavat

Väestö

Vesistöt

Rakennusaineet

Kasvillisuus

Pinnanmuoto

Maaperä

Teollisuustontit

Lentoliikenne

Vesiliikenne

Raideliikenne

Katuliikenne

Käsityötontit

Liiketontit

SOPUSUHTAISUUS

YHTEISKUNNALLISUUS

TEKNILLISYYS

ASEMAKAAVA

ASUKKAIDEN HYVINVOINTI

Kuva 1 Kaavoituksen yhteys asukkaiden hyvinvointiin (O.I. Meurman, Asemakaavaoppi, 1947)

3

ELINYMPÄRISTÖLLÄ ON IHMISEN HY-

VINVOINNILLE SUURI MERKITYS. FYY-

SISEN YMPÄRISTÖN MUOTOUTUMISTA

OHJATAAN KAAVOITUKSELLA. KUNNILLA

ON ITSEHALLINTOON PERUSTUEN

KAAVOITUSOIKEUS ELI KAAVOITUSMO-

NOPOLI. KUNNAT LAATIVAT KAAVOJA JA

MUITA SUUNNITELMIA, JOILLA VAIKUTE-

TAAN RATKAISEVASTI TULEVAISUUDEN

ELINYMPÄRISTÖÖN. NÄIDEN PÄÄTÖS-

TEN VALMISTELUUN KANNATTAA OSAL-

LISTUA.

Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) sekä sitä täydentävä maakäyttö- ja rakennusasetus (MRA) ohjaavat maankäytön suunnittelua eli kaa-voitusta. Suunnittelun hyvä laatu on laissa selkeästi kytketty osallistumi-seen, vuorovaikutukseen ja avoimeen tiedottamiseen. Kunnilla on velvolli-suus järjestää osallistuminen ja ottaa vastaan mielipiteitä suunnitelmista.

Tässä oppaassa kerrotaan osal-listumisesta kuntien kaavoitukseen. Kohderyhmänä ovat kuntalaiset, joille kaavoitus saattaa olla vierasta. Tavoit-

teena on tehdä tutuksi kaavoituksen sisältöä ja sanastoa sekä kannustaa osallistumaan oman elinympäristön kehittämiseen.

Oppaan sisällön on tuottanut työ-ryhmä: ylitarkastaja Pirjo Uusi-Uola (Varsinais-Suomen ELY-keskus), maakunta-arkkitehti Susanna Roslöf (Satakuntaliitto) ja kaavoitusinsinööri Juha Mäki (Liedon kunta). Lämmin kiitos heille, samoin kuin niille monille henkilöille, jotka ovat kommentoineet oppaan luonnoksia.

Osallistun kaavoitukseen

4

KAAVOITUS ON MERKITTÄVÄ YHDYSKUNTIEN

KEHITTÄMISEN JA YMPÄRISTÖPOLITIIKAN

VÄLINE. TULEVA YMPÄRISTÖ TEHDÄÄN NYT.

KAAVAPROSESSILLA TURVATAAN RIITTÄVÄ

OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS KUNNAN

JA OSALLISTEN KESKEN. OSALLISTUMISEN

KAUTTA KUNTALAISTEN TIEDOT JA MIELIPITEET

VÄLITTYVÄT PÄÄTÖKSENTEKOON JA KAAVOI-

TUS TULEE TUTUKSI. OSALLISTUMALLA TUO-

DAAN SUUNNITTELUUN LISÄARVOA.

Osallistumalla voit vaikuttaa

Asukas on oman elinympäristönsä asiantuntija

Laki turvaa jokaiselle perusoikeuden osallistua, saada tietoa ja vaikuttaa omaa elinympäristöä koskevaan päätöksente-koon ja sen valmisteluun. Tätä oikeutta kannattaa käyttää. Kaikki kaavoituksen osapuolet vaikuttavat siihen, miten maan-käyttö- ja rakennuslain tavoitteet avoi-muudesta ja yhteistyöstä kaavoituksessa toteutuvat.

Osallistuminen hälventää epäilyksiä ja huhuja, joiden sijaan saadaan asioista oikeaa tietoa. Asiantuntijoiden laatimat

5

selvitykset ja vaikutusten arvioinnit auttavat arvioimaan kaavaratkaisua.Asukkailla on tieto alueen epäkohdis-ta, joiden korjaamiseen voidaan löytää keinoja suunnittelulla. Kaavoittajaa kiinnostaa myös asukkaiden ja toimi-joiden tieto alueen historiasta. Sitä voidaan hyödyntää kaavaratkaisussa ja alueen nimistössä.

Tutustu kuntasi kaavoitukseen

Kunnat laativat maankäyttönsä kehit-tämiseksi pitkän tähtäimen periaate-suunnitelmia: strategioita, visioita ja maapoliittisia ohjelmia. Näitä toteut-tamaan ja maankäyttöä ohjaamaan kunnat laativat kaavoja. Oikeusvai-kutteisella yleiskaavalla on erityinen merkitys kunnan kehittämisessä. Kun-nalla on velvollisuus päättää kunnan kehityksen ja maankäytön ohjaustar-peen mukaisesti milloin, mille alueel-le ja minkälainen kaava laaditaan. Kunnalla on myös velvollisuus pitää kaavansa ajan tasalla ja muuttaa niitä tarvittaessa.

Saat tietoa kunnan kaavoituksesta monista lähteistä. Voit ottaa yhteyttä kaavoituksesta vastaavaan henkilöön. Tutustu kuntasi kotisivuihin ja kaavoi-tuskatsaukseen internetissä ja seuraa kunnan kuulutuksia. Ne löytyvät perin-

teisesti kunnan viralliselta ilmoitustau-lulta, mutta myös kunnan nettisivuilta, ja tärkeimmät myös paikallislehdestä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on avain vireillä olevaa kaavaa koskevaan tietoon. Siinä kerrotaan osallistumisen ja tiedottamisen tavat ja kaavahankkeen yhteyshenkilöt. Kaa-vakartta on tärkein asiakirja, siihen ja muuhun kaava-aineistoon kannattaa tutustua. Seuraa kunnan tiedotuksia ja osallistu tarvittaessa.

Kaavan valmisteluvaiheessa osal-listumisella voidaan vaikuttaa vireillä olevan kaavan sisältöön ja sitä kautta tulevan elinympäristön laatuun. Kaavan hyväksymispäätöksestä voidaan valit-taa hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeu-della ei kuitenkaan ole mahdollisuutta tutkia kaavan onnistuneisuutta, vaan ainoastaan sen lainmukaisuutta.

Osallistumisoikeutta ei ole rajattu asuinkuntaan. Osallistuminen on keino tuoda mielipiteensä esille esimerkiksi naapurikunnan alueella vireillä olevaan kaavahankkeeseen, jolla voi olla vaiku-tusta omaan elinympäristöön.

Vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaavoituksen tavoitteista, sisällöstä, vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista sekä muista keskeisistä kysymyksistä käytävää keskustelua kaavoituksen aikana. Kaavan laatuun vaikuttavat onnistunut vuorovaikutusprosessi, kaavan laatijan ammattitaito sekä hyvät selvitykset ja vaikutusten arvi-oinnit.

Osallistuminen järjestetään niin varhaisessa vaiheessa, että kaava-ratkaisuun voidaan vielä vaikuttaa. Yhdessä pohtien voi löytyä aivan uudenlaisia hyviä ratkaisuja. Ennakko-luuloton suhtautuminen, halu ymmär-tää erilaisia näkemyksiä ja uusiakin näkökulmia johtaa todennäköisesti hyvään suunnitteluun ja sitä kautta hy-vän elinympäristön muotoutumiseen.

Hyvä vuorovaikutus syntyy avoimuudesta!

6

TIEDON HANKKIMINEN

•selvitä kunnan tiedottamisen ja osallistumisen periaat-teet

•seuraa kunnan tiedotteita kaavoituksen aloitusvaiheesta lähtien

•tutustu kaava-aineistoon•opettele lukemaan kaavamerkintöjä •kysy kaavan laatijalta•ilmoittaudu osalliseksi•anna paikallistuntemuksesi kaavan laatijan käyttöön•tee yhteistyötä, etsi yhteistyökumppaneita •perustele omat näkökohtasi ja kuuntele muidenkin pe-

rustelut•anna osoitteesi ja muut yhteystietosi kuntaan, jos haluat

kunnalta vastauksen

OMAEHTOINEN OSALLISTUMINEN

Kuntalaisena voit tehdä kaavoitusaloitteita ja ehdotuksia suunnitteluperiaatteiden kehittämiseksi. Voit tehdä•ehdotuksia tiedottamis- ja osallistumiskäytännöistä tai

siitä, miten kaavojen vaikutuksia arvioidaan•ehdotuksen asemakaavan muuttamiseksi jos huomaat,

että asemakaavan tavoitteet ovat ristiriidassa vallitse-vien tavoitteiden kanssa

•ehdotuksia tietyn alueen suunnitteluperiaatteista, esi-merkiksi vanhojen rakennusten uusiokäytöstä

•ehdotuksen kunnan suunnittelijoiden ja asukkaiden edustajien yhteistyöryhmästä, kun kyseessä on asema-kaava, jolla on erityisen paljon vaikutuksia tietyn alueen asukkaille

MIELIPITEESI TULEE VARMIMMIN HUOMIOON OTETUKSI, JOS

•toimit määräajassa ja tuot rohkeasti esiin ajatuksesi ajoissa

•ehdotat miten suunnitelmaa pitää muuttaa tai mikä olisi parempi ratkaisu ja perustelet miksi

•esiinnyt asiallisesti, rauhallisesti ja kärsivällisesti, mutta pidät silti puolesi

•tuot asian julkiseen keskusteluun

OSALLISTUMISEEN LIITTYVIÄ KÄSITTEITÄ

•Osallinen on määritelty maankäyttö- ja rakennuslaissa. Osallisia ovat maanomistajien lisäksi kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Viranomaiset ja yhteisöt ovat osallisia silloin, kun suunnittelu koskee niiden toimialaa. Lain hengen mukaisesti osallisia ovat kaikki, jotka koke-vat tarvetta osallistua.

•Osallistumismahdollisuuksien järjestäminen on kunnan tehtävä. Kunnan toimia osallistumisen aikaansaamiseksi kutsutaan myös osallistamiseksi.

•Osallistuminen on kunnan järjestämien osallistumis-mahdollisuuksien hyödyntämistä. Osallistuminen voi olla myös omaehtoista.

•Vuorovaikutus on kaavoituksen eri toimijoiden, eri osa-puolien välistä tiedonvaihtoa, vuoropuhelua ja yhteis-työtä.

•Vaikuttaminen on ennen muuta vaikuttamista kaavan sisältöön. Kaava syntyy erilaisten tavoitteiden yhteen-sovittamisen ja valintojen tuloksena. Siksi yksittäisen osallistujan vaikutusta on yleensä vaikea erottaa koko-naisuudesta.

Aktiivinen kuntalainen

7

8

KunnanvaltuustoKunnanhallitusLautakunta

TIEDOTUSVÄLINEET

KAAVAN LAATIJALautakunta/toimikunta

KAAVASUUNNITTELU KUNNASSA

PÄÄTÖKSENTEKO

OSALLISET

KUNTALAISETMaanomistajat, asuk-kaat, alueen käyttäjät, yhdistykset, yritykset

Osallis-tuminen

MUUT NEUVOTTELUKUMPPANITELY-keskus ja muut viranomaiset,

maakunnan liitto, muut kunnat, seutuyhteistyöelimet ym.

Osallis-tuminen

Osallis-tuminen

KUNNAN OMAT HALLINTOKUNNAT:

päivähoito, koulu, liikunta, vesihuolto, liikenne, palo- ja

pelastus, jne

OSALLISTUMINEN

Kaavoituksen osapuolet KUNTIEN KAAVOITUKSEN KESKEISIÄ

OSAPUOLIA OVAT KAAVAN LAATIJA,

OSALLISET JA KUNTAPÄÄTTÄJÄT.

KULLAKIN ON OMA ROOLINSA KAAVOI-

TUKSESSA. KESKEISTÄ ON KAIKKIEN

ERI OSAPUOLTEN VÄLINEN AVOIN VUO-

ROVAIKUTUS.

Maankäyttö- ja rakennuslaki korostaa sekä laajaa osallistumista että kunnan vastuuta maankäytön suunnittelussa. Kunnan suunnitteluasiantuntemus on erityisen tärkeää. Kunta vastaa kaa-van sisällöstä, sen lainmukaisuudesta ja päätöksenteon laadusta.

Kuva 2. Kaavoituksen osapuolet

9

Kuntapäättäjät, luottamushenkilöt

•päättävät kaavoitukseen ryhtymisestä•päättävät kaavoituksen resurssit ja pääta-

voitteet•päättävät kaavojen nähtäville asettamisesta

ja kaavojen hyväksymisestä•saavat tiedot kaavasta ja osallisten mielipi-

teistä kaavan laatijalta tai suoraan osallisilta•kaksoisrooli: kuntapäättäjät ovat kuntalai-

sina osallisia kaavoissa, jolloin on otettava huomioon mahdollinen esteellisyys

Kuntalaiset

•seuraavat kaavoitusta ja päätöksentekoa sekä tekevät aloitteita

•osallisia vireillä olevissa kaavoissa•osallistuvat kertomalla mielipiteensä ja

tietonsa •tarvittaessa tekevät muistutuksen tai

valituksen

Roolit kaavoituksessa

Kunnan kaavoittaja, kaavan laatija

•vastaa kaavasuunnittelusta sekä kaavapro-sessista; kaavoituksen asiantuntija, tuottaa kaava-aineiston, tilaa erilliset selvitykset eri alojen asiantuntijoilta

•järjestää osallistumisen ja vuorovaikutuksen; tiedottaa, kerää tiedot ja mielipiteet, neuvot-telee

•sovittelee osapuolten välisiä ristiriitoja; esit-tää vaihtoehtoisia kaavaratkaisuja ja niiden vaikutuksia

•esittelee kaavaratkaisun luottamushenkilöille; laatii yhteenvedon saaduista mielipiteistä, muistutuksista ja lausunnoista sekä laatii nii-hin liittyvät kaavoittajan vastineet

Muut kunnan neuvottelukumppanit

•ovat osallisia vireillä olevissa kaavoissa omalla toimialallaan; osallistuvat neuvotte-luihin ja antavat asiantuntijalausuntoja

•merkittävistä kaavoista sekä lähes kaikista rantoja koskevista kaavoista kunnan on neuvoteltava ELY-keskuksen kanssa; oh-jaus ja valvonta

•muita viranomaistahoja ovat esimerkiksi maakuntien liitot ja museot, jne.

10

KAAVAJÄRJESTELMÄLLÄ VARMISTE-

TAAN MAANKÄYTÖN JA RAKENTAMISEN

SUUNNITELMALLISUUS. KAAVAJÄR-

JESTELMÄ ON RAKENTEELTAAN HIE-

RARKKINEN KOOSTUEN USEAMMASTA

KAAVATASOSTA. LAAJAT ASIAT RATKAIS-

TAAN YLEISPIIRTEISELLÄ KAAVALLA,

JOKA OHJAA YKSITYISKOHTAISTA KAA-

VOITUSTA. YLEISPIIRTEISIÄ KAAVOJA

OVAT MAAKUNTAKAAVA JA YLEISKAAVA.

ASEMAKAAVA ON YKSITYISKOHTAINEN

KAAVA. MAAKUNTAKAAVA ANTAA PUIT-

TEET KUNTIEN KAAVOITUKSELLE.

Tässä esitettyä virallista kaavoitusta edeltää usein maakunnan tai kun-nan rakennemalli- tai kehityskuvatyö, jossa luodaan suuntaviivoja tulevalle kaavoitukselle. Näidenkin valmiste-luun voit osallistua.

Valtakunnalliset alueidenkäyttöta-voitteet (VAT)

•sanalliset tavoitteet valtakunnallisesti merkittävistä asioista; valtioneuvosto hyväksyy

•kaiken kaavoituksen tulee edistää näiden tavoitteiden toteuttamista

Maakuntakaava

•maakunnan liitto laatii ja hyväksyy (maakunnan liitto on kuntayhtymä, jossa maakunnan kunnat ovat jäse-ninä)

•ohjaa yleispiirteisesti kuntien kaavoi-tusta seudullisesti merkittävissä asi-oissa, esimerkiksi kunnasta toiseen jatkuvat liikenne- ja viheryhteydet

•ohjaa kunnan yleiskaavan muutta-mista, mutta ei ole voimassa oikeus-vaikutteisen yleiskaavan alueella

•ohjaa kunnan asemakaavoitusta, jos kunnassa ei ole yleiskaavaa tai kunnassa on oikeusvaikutukseton yleiskaava

Kaavajärjestelmä

11

•maakuntakaava voidaan laatia vaiheittain käsitellen eri maankäyttö-muotoja, esimerkiksi tuulivoimavai-hemaakuntakaava tai maakunnan osaa, esimerkiksi Salon seudun maakuntakaava.

•maakuntakaavat ovat korvanneet vanhat seutukaavat

Yleiskaava

•kunta laatii ja hyväksyy•koko kunnan alueen kattava tai osaa

kunnasta koskeva osayleiskaava •tarkentaa maakuntakaavan maan-

käyttöratkaisuja•oikeusvaikutteinen yleiskaava on oh-

jeena laadittaessa asemakaavoja•oikeusvaikutteinen yleiskaava ei ole

voimassa asemakaavan alueella, mutta ohjaa asemakaavan muutta-mista

•yleensä ohjaa alueiden käyttöä ja rakentamista yleispiirteisesti, esi-merkiksi kunnan keskustan osayleis-kaava; yleiskaava voi ohjata aluei-den käyttöä yksityiskohtaisestikin, esimerkiksi rantayleiskaava

•yleiskaavoja voi olla hyvin erityyppi-siä, eri tilanteisiin ja tarpeisiin perus-tuvia, ja niillä voi olla hyvin erilaiset vaikutukset alueiden rakentamis-mahdollisuuksiin; esimerkiksi stra-teginen yleiskaava, kyläyleiskaava, tuulivoimayleiskaava

•yleiskaava voidaan laatia vaiheittain käsitellen vain jotain kunnan maan-käyttömuotoa, esimerkiksi viheryleis-kaava

Ranta-asema-kaava

Asema-kaava

Maakuntakaava

Valtakunnalliset alueiden-

käyttötavoitteet

Valtioneuvosto hyväksyy

Maakunnan liitto laatii ja hyväksyy

Kunta laatii ja hyväksyy

Kuntien yhteinen toimielin hyväksyy

Kunta laatii ja hyväksyy

Kuntien yhteinen yleiskaava

Yleiskaava

Maanomistaja laatii ja kunta päättää hyväk-symisestä

Asemakaava•kunta laatii ja hyväksyy•tarkentaa yleiskaavan maankäyttö-

ratkaisuja•ohjaa alueiden käyttöä ja rakenta-

mista yksityiskohtaisesti•osoittaa rakentamisen käyttötarkoi-

tuksen, sijainnin ja rakennusoikeu-den maksimimäärän

•vanhat rakennuskaavat ovat nyt ase-makaavoja

Ranta-asemakaava•maanomistaja laatii omistamal-

leen ranta-alueelle ja kunta päät-tää hyväksymisestä tai kunta laatii sopivaksi katsomalleen alueelle ja hyväksyy

•ohjaa alueiden käyttöä ja rakenta-mista yksityiskohtaisesti

•tarkoitettu etupäässä loma-asumisen yksityiskohtaiseen järjestämiseen

•osoittaa rakentamisen käyttötarkoi-tuksen, sijainnin ja rakennusoikeu-den maksimimäärän

•vanhat rantakaavat ovat nyt ranta-asemakaavoja

Kuva 3. Kaavajärjestelmä

12

Kuva 4. Osallistuminen kaavaprosessin eri vaiheissa

Osallistumis- ja arviointi-suunnitelma (OAS)

Kaavajärjestelmä

Kaavaluonnos Kaavaehdotus Kaavan hyväksyminen

ALOITUS-VAIHEkaavasuunnittelun aloitus eli vireille tulo

VALMISTELU-VAIHEValmisteluaineistosta kuuleminen

EHDOTUS-VAIHEVirallinen nähtävilläolo

KAAVAN HYVÄKSYMINENKaavan hyväksymispäätös

MIELIPIDEOAS:sta kuntaan

MIELIPIDEHUOMAUTUSkuntaan

MUISTUTUSkuntaan

VALITUShallinto-oikeuteen

KUULUTUSKUULUTUSKUULUTUS mahd. KUULUTUS

13

SUOMEN PERUSTUSLAKI 20 §, Vastuu ympäristöstä

Vastuu luonnosta ja sen monimuotoi-suudesta, ympäristöstä ja kulttuuripe-rinnöstä kuuluu kaikille. Julkisen val-lan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristö-ään koskevaan päätöksentekoon.

SUOMEN PERUSTUSLAKI 14 § 3 mom., Osallistumisoikeudet

Julkisen vallan tehtävänä on edis-tää yksilön mahdollisuuksia osallis-tua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon.

KUNTALAKI 27 §, Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet

Valtuuston on pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Osal-listumista ja vaikuttamista voidaan edistää erityisesti: …3) tiedottamal-la kunnan asioista ja järjestämällä kuulemistilaisuuksia; 4) selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätök-sentekoa; … 6) avustamalla asukkai-den oma-aloitteista asioiden hoitoa, valmistelua ja suunnittelua; …

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLA-KI 1 § 2 mom., Lain yleinen tavoite

Tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottami-nen käsiteltävinä olevissa asioissa.

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLA-KI 6 §, Vuorovaikutus ja kaavoituk-sesta tiedottaminen

Kaavaa valmisteltaessa on oltava vuorovaikutuksessa niiden henki-löiden ja yhteisöjen kanssa, joiden oloihin tai etuihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, siten kuin jäljempänä tässä laissa säädetään. Kaavoja valmistelevien viranomaisten on tiedotettava kaavoituksesta sillä tavoin, että niillä, joita asia koskee, on mahdollisuus seurata kaavoitusta ja vaikuttaa siihen.

YHTEISTYÖ JA AMMATTITAITOI-NEN KAAVOITUS

Kunnat tekevät päätökset yleiskaa-vojen ja asemakaavojen hyväksymi-sestä. Kaavoitus on kuin palapelin kokoamista, useiden eri asioiden yhteen sovittamista. Kaavat syntyvät

kaavan laatijan, kuntalaisten, kunta-päättäjien sekä kaavoitusta ohjaavien viranomaisten yhteistyönä. Kaavoit-taja tekee yleensä suunnittelutyötä yh-teistyössä kunnan muiden yksiköiden, kuten teknisen osaston, rakennus-tarkastuksen ja ympäristövalvonnan kanssa. Kaavan laatimista ohjaavat ELY-keskus sekä muut viranomaista-hot, kuten maakunnan liitto ja museot.

Kunnan kaavoittaja huolehtii kaa-voitustehtävien hoidosta kunnassa. Kunnassa, jonka asukasluku on yli 6000, tulee olla kaavoittaja, jolla on kunnan kaavoitustehtävien hoidon edellyttämä pätevyys. Kaavoittaja voi myös olla kuntien yhteinen tai kunta voi antaa tehtävän sopimuksen no-jalla toisen kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa olevan kaavoittajan hoidettavaksi. Kunnassa voi olla myös aluearkkitehti, joka hoitaa useassa kunnassa muun muassa kaavoituk-seen liittyviä tehtäviä.

Kaavan laatijan tulee olla pätevä tehtävään. Hänellä tulee olla suun-nittelutehtävään soveltuva korkea-koulututkinto ja tehtävän vaativuuden edellyttämä riittävä kokemus. Kaavan laatija voi olla kunnan palveluksessa oleva henkilö tai kunnan palkkaama konsultti.

Laki takana

14

KAAVOITUSASIOISTA SAA TIETOA

KUNNASTA JA TIEDOTUSVÄLINEISTÄ.

KUNNAN VUOSITTAINEN KAAVOITUS-

KATSAUS ON KESKEINEN TIETOLÄHDE.

VIREILLÄ OLEVASTA KAAVASTA SAA TIE-

TOA KUULUTUKSISTA (ERI VAIHEISSA),

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI-

TELMASTA (OAS) SEKÄ KAAVA-ASIAKIR-

JOISTA (LUONNOS JA EHDOTUS).

Toimintamallit ovat erilaisia eri kun-nissa ja eri kaavatöissä, joten ota yhteyttä kuntaan kuullaksesi, mikä on paikallinen tapa toimia. Ohessa on suosituksia hyviksi käytännöiksi.

Osallistuminen kaavoitusprosessiin

Kaavoituskatsaus

Kunnan tulee vähintään kerran vuo-dessa laatia kaavoituskatsaus, jossa kerrotaan lähiaikoina vireille tulevat kaavahankkeet. Kaavoituskatsauk-sesta on tiedotettava sen tarkoituksen kannalta sopivalla tavalla, joka on yleensä kuulutus. Suositeltavaa on että kaavoituskatsaus jaetaan joka kotiin ja se on saatavissa esimerkik-si kunnan palvelupisteestä. Kunnan kotisivuilla olevasta kaavoituskatsauk-sesta saattaa olla mahdollista päästä vireillä olevan kaavan tietoihin.

Asemakaavayhdistelmä eli ajanta-sa-asemakaava

Kunnan on ylläpidettävä karttaa tai karttayhdistelmää tai tietopalvelua, josta ilmenee kunnan koko asema-kaava sellaisena kuin se on voimassa. Suurimmilla kunnilla ajantasa-asema-kaava on kunnan kotisivuilla. Tämän säännöksen tarkoituksena on paran-taa kunnan asukkaiden ja muiden osallisten mahdollisuuksia seurata kunnan asemakaavoitustilannetta.

Yleistä tietoa kunnan kaavoitusasioistaKaavoitusohjelma, maankäyttöoh-jelma

Kaavoitusohjelma on usealle vuodel-le, usein kolmelle tai viidelle vuodelle laadittava suunnitelma tulevista kaa-vahankkeista ja niiden laatimisjärjes-tyksestä. Siinä otetaan huomioon kaa-vojen kiireellisyys sekä käytettävissä olevat resurssit (henkilöt ja rahat).

15

Osallistuminen kaavoitusprosessiin

HYVÄ KAAVOITUSKATSAUS on sel-keä ja havainnollinen. Siinä tuodaan esille eri kaavatasot ja esimerkiksi kaavion muodossa esitetään, miten kaavoitus kunnassa etenee ja mitkä tahot kunnassa kaavoja käsittelevät ja hyväksyvät. Siitä ilmenevät kunnan virallisen tiedottamisen periaatteet, esimerkiksi missä lehdessä viralliset kuulutukset ilmoitetaan, missä kunnan ilmoitustaulu sijaitsee, milloin lähete-tään osallisille kirjeitä, jne.

Vireillä olevista ja lähiaikoina vireil-le tulevista kaavahankkeista esitetään sanallinen kuvaus ja sijainti. Jokaises-

ta kaavahankkeesta kerrotaan kaavan käsittelyvaihe (OAS, luonnos, ehdo-tus), tavoiteltu etenemisen aikataulu ja kaavan laatijan yhteystiedot. Samalla kerrotaan muista kaavoitukseen vai-kuttavista hankkeista ja sopimuksista, esimerkiksi maankäyttösopimukset, maapoliittinen ohjelma sekä kehitys-kuva- tai rakennemallityö, jos sitä ei laadita yleiskaavatyön yhteydessä. Lisäksi on tarpeen kertoa kunnan kaa-voitusta ohjaavista asioista, ainakin valtakunnallisista alueidenkäyttötavoit-teista (VAT) sekä maakuntakaavasta.

Kaavoituskatsauksessa kerrotaan myös kunnan nykyinen kaavoitustilan-ne sanallisesti sekä näytetään kartalla asemakaavoitettu alue ja yleiskaavoi-tettu alue. Kunnan yleiskaavoista on tarpeen tuoda esille niiden sitovuus (onko oikeusvaikutteinen). Aina ei ole mahdollista tehdä listaa kaikista voimassa olevista asemakaavoista, mutta edellisen vuoden aikana hyväk-sytyt asemakaavat voidaan listata tai ainakin kertoa mistä tiedon saa.

16

Vireillä oleva kaavaprosessi

A. Aloitusvaihe

Ilmoitus kaavoituksen vireille tu-losta

Kaavoituksen vireille tulosta eli kaa-voituksen aloittamisesta ilmoitetaan yleensä erillisellä kuulutuksella TAI kaavoituskatsauksesta tiedottami-sen yhteydessä. Samalla tiedotetaan kaavoituksen lähtökohdista, suunnitel-lusta aikataulusta sekä osallistumis- ja arviointimenettelystä.

Osallistumis- ja arviointisuunnitel-ma (OAS)

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on osallistumista, vuorovaikutusta ja kaavan vaikutusten arviointia palve-leva työväline – eräänlainen osallis-tumisen opas kyseiseen kaavahank-keeseen. OAS on virallinen asiakirja, kunnan sitoumus yhteistyöstä. Sen laatimisesta vastaa kunta. Poikkeuk-sena on maanomistajan laaditutta-ma ranta-asemakaava, jonka OAS:n laatiminen kuuluu kaavan laatijalle. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä koko kaavatyön ajan ja täydentyy tarvittaessa. Jos OAS:aan kirjattuja menettelyjä muutetaan olen-naisella tavalla esimerkiksi supis-

tamalla osallistumista, muutoksista tiedotetaan osallisille.

Jos osalliset kokevat osallistumis- ja arviointisuunnitelman tai siihen kirjatut menettelyt puutteellisiksi, hei-dän on tarpeen ottaa yhteyttä kaavan laatijaan. Tällöin kaavan laatija voi täydentää osallistumis- ja arviointi-suunnitelmaa. Mikäli osallistumis- ja arviointisuunnitelma jää edelleen puutteelliseksi, on mahdollista tehdä esitys neuvottelun järjestämisestä ELY-keskuksen kanssa. Tämä neuvot-telu ei kuitenkaan ole tarkoitettu kaa-van sisällön tai mielipiteiden käsittelyä varten, vaan siinä käsitellään ainoas-taan osallistumis- ja arviointisuunnitel-man riittävyyttä.

Vaikutukseltaan vähäinen asema-kaavan muutos

Maankäyttö- ja rakennuslainsäädän-nössä on lievennyksiä osallistumisen järjestämiseen, kun tehdään vaiku-tukseltaan vähäistä asemakaavan muutosta. Esimerkiksi yhtaikaa kaa-voituksen vireille tulon kanssa voi olla kaavaluonnos esillä kommentointia varten. Laissa on lista tapauksista, jolloin kyseessä ei ole vaikutukseltaan vähäinen asemakaavan muutos. Ks. sivu 33.

HYVÄ OAS•laadittu juuri tekeillä olevaa kaa-

vahanketta varten ja suuntaa huo-mion oikeisiin kysymyksiin

•sisältää perustiedot kaavahank-keesta: kaava-alue ja sen sijainti, kaavoituksen lähtökohdat ja alustavat tavoitteet, yleispiirteisten kaavojen antamat lähtökohdat /reunaehdot

•kuvaa vuorovaikutusmenettelyt: osalliset, tiedotustavat, osallistu-mismenettelyt, viranomaisyhteis-työ, palautteen antaminen

•kertoo selvityksistä; mitä selvityksiä on tehty ja mitä uusia selvityksiä tehdään

•kuvaa vaikutusten arvioinnin: arvi-oitavat vaikutukset, vaikutusalue, arviointimenetelmät ja osallistumi-nen vaikutusarviointiin

•kuvaa kaavaprosessin etenemi-sen: suunnittelun vaiheet sekä suunnittelun, vuorovaikutuksen ja vaikutusten arvioinnin liittymi-nen toisiinsa sekä päätöksenteon aikataulu

•sisältää myös lisätietojen antajan yhteystiedot ja tarjoaa mahdollisuu-den antaa palautetta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

17

Vaikutusten arviointi Onko vaikutusten arviointi riittävää ja oikeaan osuvaa suhteessa alueen luonteeseen ja kaavan merkittävyyteen?Onko kaavan keskeiset vaikutukset tunnistettu?Käytetäänkö vaikutusten arviointiin riittävää asiantuntemusta ja oikeita menetelmiä?

Selvitykset Ovatko tehdyt tai suunnitellut selvitykset riittäviä ja selvitetäänkö oikeita asioita?Tehdäänkö selvitykset riittävällä asiantuntemuksella?

Tiedottaminen Miten osalliset voivat seurata kaavoituksen etenemistä?Jääkö jokin ryhmä ulkopuolelle?

Osallistumisen ajoitus Tarjotaanko osallistumismahdollisuutta ajoissa?Onko osallisilla aito mahdollisuus tutustua tavoitteisiin, vaihtoehtoihin ja aineistoihin?

Osallistumistilaisuudet Tarjoavatko suunnitellut tilaisuudet kaikille osallisille mahdollisuuden osallistua?Onko erityisryhmät ja hiljaiset otettu huomioon?Onko osallisilla aito mahdollisuus mielipiteensä ilmaisemiseen kaavaluonnoksesta ja valmisteluaineistosta?

Viranomaisyhteistyö Onko kaavasta tarpeen ja tarkoitus järjestää MRL 65§:n tarkoittama viranomaisneuvottelu?

Osalliset Onko osalliset määritelty kattavasti?Mikä ryhmä puuttuu?

Kuva 5. Arvioi osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa

18

B. Valmisteluvaihe

Kaavaluonnos ja kaavan valmiste-luaineisto

Valmisteluvaiheessa tutkitaan kaavoi-tettavan alueen nykytilanne ja muut lähtökohdat sekä laaditaan tarvittavat selvitykset. Kaavakartta on mahdol-lista laatia vasta näiden perustietojen selvittämisen jälkeen. Lähtökohdat ja kaavatyölle asetetut tavoitteet sekä kaavaratkaisun perustelut kirjataan kaavaselostukseen ja sen liitekartoille.

Osallistumisen kannalta tämä vaihe on kaikkein tärkein. Kunta tiedottaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmas-sa todetulla tavalla mahdollisuudesta kertoa mielipiteensä, yleensä julkai-semalla kuulutuksen tai lähettämällä kirjeen tai sähköpostin. Samalla kunta ilmoittaa sekä mielipiteen antamiseen varatun ajan että tahon, jolle mielipide osoitetaan. Mielipiteen antamiseen varataan aikaa yleensä 30 päivää,

vaikutukseltaan vähäisen asemakaa-van muutoksen osalta ehkä vain 14 päivää tai joskus kuuleminen voidaan hoitaa järjestämällä yleisötilaisuus.

Tässä vaiheessa kuntaan anne-taan vapaamuotoinen suullinen tai kirjallinen mielipide kaavaluonnokses-ta. Mielipide on paras jättää kirjallises-ti. Siten se varmimmin menee myös kuntapäättäjien tietoon asiaa käsit-televään lautakuntaan, esimerkiksi ympäristö- ja kaavoituslautakuntaan. Kaavaluonnoksen suunnittelua jatke-taan saadun palautteen ja mahdollis-ten lisäselvitysten perusteella.

Kaavio 4. Arvioi osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa

19

HYVÄ VALMISTELUAINEISTO

Sisältää kaavaluonnoksen (kaavakart-ta), luonnoksen kaavaselostuksesta, osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä kaavahankkeeseen liittyvät selvitykset, jos ne eivät kokonaisuu-dessaan sisälly kaavaselostukseen. Tärkeitä ovat kaavakartalla käytettyjen merkintöjen selitykset ja niihin liittyvät kaavamääräykset.

Tässä vaiheessa kaavaluonnok-sesta voi olla laadittuna 2 – 3 eri vaih-toehtoa. Suunnittelualueen nykytilan-ne ja kaavaratkaisun perusteet sekä

mahdollisten vaihtoehtojen vaikutuk-set tuodaan selkeästi esille kaavase-lostuksessa.

Osana vaikutusten arviointia kaavaratkaisua tulisi havainnollistaa kuvallisilla esityksillä, ns. havainne-kuvilla tai erilaisilla teemakartoilla. Näin voidaan ottaa kantaa tiedostaen suunnitelman toteuttamisen tuomat mahdollisuudet, hyödyt ja haitat.

KAAVAN SISÄLTÖVAATIMUKSET

Vaatimukset on määritelty maan-käyttö- ja rakennuslainsäädännössä. Siellä on jokaista kaavatasoa varten omat määräyksensä siitä, mitä asioita kaavojen suunnittelun yhteydessä on otettava huomioon sekä mitä kysy-myksiä kaavassa tulee käsitellä ja ratkaista. Samoin on esitetty kaikkia kaavatasoja varten omat määräyksen-sä siitä, mitä jokaiseen kaavaan liit-tyvän kaavaselostuksen tulee sisältää.

Kuva 6. Arvioi kaavaa

Kaavajärjestelmä

ALOITUSVAIHE

Tunnista kaavahankkeen lähtötilanne

Mikä alueella on arvokasta, mitä pitäisi säilyttää, mitä ongelmia on? Miltä tulevaisuus näyttää, minkä pitäisi muuttua? Mikä on ohjaavien kaavojen vaikutus? Mitä laaditut selvitykset kertovat?

Punnitse ja valitse tärkeät asiat

Millaisia tarpeita ja toiveita sinulla on?

Tarkista onko kaikki tärkeät asiat aikomus selvittää

Onko osallistumis- ja arviointisuun-nitelmassa kiinnitetty huomiota sinulle tärkeisiin kysymyksiin?

VALMISTELUVAIHE

Perehdy kaavaluonnokseen liitteineen

Miten esitetty kaava vaikuttaa asumiseen, virkistykseen, luontoon, maisemaan, arkielämän sujuvuu-teen, palveluihin, liikenteeseen, turvallisuuteen, terveellisyyteen?

Arvioi vaikutuksiaMiten kaavaluonnos ottaa huomioon laaditut selvitykset (esimerkiksi luontoselvitys)? Onko kaikki merkittävät vaikutukset arvioitu? Mitkä ovat myönteiset ja mitkä kielteiset vaikutukset? Keihin hyödyt ja haitat kohdistuvat? Miten haittoja voidaan vähentää? Mitä haittoja voit hyväksyä?

EHDOTUSVAIHE

Arvioi kaavaehdotustaOnko asukkaiden mielipiteet kirjattu kaavaselostukseen? Onko mielipiteitä otettu huomioon kaavaratkaisussa?Onko valmistelun aikana esille nostetut asiat käsitelty selostuksessa?

Tutki kaavakarttaa ja kaavamääräyksiä

Arvioi edistääkö kaava hyvän elinympäristön muodostumista?Onko kaava hyväksyttävissä?

20

C. Ehdotusvaihe

Kaavaehdotus

Kunta ilmoittaa yleensä kuulutuksel-la kaavaehdotuksen asettamisesta julkisesti nähtäville ja oikeudesta muistutuksen tekemiseen. Samalla kunta ilmoittaa tahon, jolle muistutus osoitetaan. Muistutuksen tekemiseen varataan aikaa yleensä 30 päivää, vaikutukseltaan vähäisen asemakaa-van muutoksen osalta vähintään 14 päivää. Muistutuksen muoto on va-paa, mutta se tulee tehdä kirjallisesti. Muistutus on toimitettava kunnalle en-nen nähtävänä olo ajan päättymistä.

Muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, lähetetään kunnan kannanotto muistutukseen. Kannanotossa kerrotaan, ollaanko muistutusta ottamassa huomioon. Kannanotossa kerrotaan myös perus-telut, jos muistutus ei johda kaavaeh-dotuksen muuttamiseen. Jos ilmenee, että valmisteluvaiheen aikana on jää-nyt jotain oleellista kaavaratkaisuun vaikuttavaa huomioimatta, voidaan vielä tehdä suuriakin muutoksia kaa-vaehdotukseen. Tällöin kaavaehdotus laitetaan uudelleen julkisesti nähtäville tai tiedotetaan muutoksista niille, joita muutokset koskevat.

Kuntalaiset ovat joissain tapauksissa pettyneet vaikutusmahdollisuuksiinsa. Kaikkien odotukset eivät aina voi to-teutua, koska kaavoitus on useiden eri asioiden yhteen sovittamista. Kunta-laisten mielipiteet voivat olla keske-nään ristiriitaisia, jolloin kuntapäättäjät tekevät parhaaksi katsomansa kaava-ratkaisun. Joskus kuntalaismielipiteet olisivat jopa johtamassa lainvastai-seen kaavaratkaisuun, jota kunta ei voi hyväksyä.

Hallinto-oikeudet ovat päätöksis-sään tuoneet esille muun muassa seuraavia näkökohtia:•Vuorovaikutus ei tarkoita, että maan-

omistajan tai osallisen mielipide olisi ratkaiseva, vaan kaavan sisällöstä päättää lain säätämissä puitteissa kunta. Kunnan ratkaisuvaltaa rajoit-tavat maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyt kaavan sisältövaatimuk-set, yleiset harkintavaltaa rajoittavat perusteet sekä Suomen perustuslain yhdenvertaisuusperiaate. Yhden-vertaisuusperiaate edellyttää, ettei alueiden maanomistajia aseteta toisistaan poikkeavaan asemaan ellei siihen kaavan sisältöä koskevat säännökset huomioon ottaen ole maankäytöllisiä perusteita.

•Vuorovaikutus ei ole puutteellista sillä perusteella, ettei osallisten esittämiä vaatimuksia tai mielipiteitä ole kaikilta osin toteutettu kaavassa taikka että esitetyt mielipiteet ja muistutukset eivät ole johtaneet kaa-van muuttamiseen.

•Hallinto-oikeus ei voi muuttaa eikä velvoittaa muuttamaan kaavaa eikä kumota kaavaa sillä perusteella, että jokin toinen ratkaisu olisi mahdolli-nen tai valittajien mielestä parempi tai tarkoituksenmukaisempi.

•Vuorovaikutus täyttää lain vaatimuk-set, vaikka kaavaehdotusta ei ole asetettu uudelleen nähtäville sen jälkeen kun kaavaehdotus on hyväk-sytty vain osittain (osa kaavaehdo-tuksesta jätetty hyväksymättä).

MIKSI MIELIPIDETTÄNI TAI MUISTUTUSTANI EI OTETTU HUOMIOON?

21

Kunta lähettää tiedon kaavan hy-väksymistä koskevasta päätöksestä niille kunnan jäsenille ja muistutuksen tehneille, jotka ovat sitä pyytäneet kaavan ollessa nähtävillä ja samalla il-moittaneet osoitteensa. Jos kirjelmäs-sä, jossa pyyntö on esitetty, on useita allekirjoittajia, voidaan tieto kaavan hyväksymisestä lähettää vain ensim-mäiselle allekirjoittaneelle. Ensimmäi-nen allekirjoittaja vastaa tiedon toimit-tamisesta muille allekirjoittaneille.

Kaavan hyväksymispäätökseen on mahdollista hakea muutosta valitta-malla hallinto-oikeuteen. Ks. sivu 35.

PÄÄTÖKSENTEKO

Kunnanvaltuusto, kunnanhallitus ja lautakunnat tekevät keskeiset kaa-voitusta koskevat päätökset. Näissä kunnan toimielimissä päätösvaltaa käyttävät luottamushenkilöt eli kunta-päättäjät. Kunnan viranhaltijat toimivat kunnanhallituksen ja lautakuntien esittelijöinä ja valmistelevat päätös-esitykset. Kunnanvaltuusto hyväksyy yleiskaavat ja asemakaavat. Muiden kuin vaikutukseltaan merkittävien ase-makaavojen hyväksyminen voidaan siirtää johtosäännöllä kunnanhallituk-selle tai lautakunnalle.

VALITUSOSOITUS

– tarvitset valitusosoituksen, jos aiot valittaa kaavan hyväksymispäätök-sestä –

Kunta liittää kaavan hyväksymis-päätökseen aina valitusosoituksen, josta selviää, minkä ajan kuluessa valitukset on toimitettava hallinto-oikeuden käsittelyyn. Valitusaika on yleensä 30 päivää, vaikutukseltaan vähäisen asemakaavan muutoksen valitusaika on vähintään 14 päivää.

Hallinto-oikeus ei voi ottaa käsitte-lyyn liian myöhään saapuneita valituk-sia. Kannattaa huomata, että hallin-to-oikeus ei voi myöskään käsitellä valitusajan jälkeen esitettyjä uusia valitusperusteita. Hallinto-oikeuden päätöksestä on mahdollisuus valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

D. Kaavan hyväksyminen LAINVOIMAISUUS JA KAAVAN VOIMAAN TULO

Kaavan hyväksymispäätös saa lainvoiman valitusajan jälkeen. Jos kaavan hyväksymispäätöksestä ei ole valitettu, päätös tulee lainvoimai-seksi ja kaava saatetaan voimaan kuuluttamalla.

Jos kaavan hyväksymispäätök-sestä on valitettu, päätös ei saa lainvoimaa. Tällöin jäädään odotta-maan hallinto-oikeuden / korkeim-man hallinto-oikeuden ratkaisua asiassa. Kunnanhallitus voi kuitenkin valitusajan kuluttua määrätä kaavan tulemaan voimaan siltä osin, johon valitukset eivät kohdistu.

Kaavaa voidaan ryhtyä toteutta-maan sen jälkeen kun se on tullut voimaan.

22

KAAVA-AINEISTO TARKOITTAA JOKAISTA

KAAVAHANKETTA VARTEN LAADITTAVIA

KAAVA-ASIAKIRJOJA.

KAAVA-AINEISTOON KUULUVAT OSAL-

LISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

(OAS), KAAVAKARTTA, KAAVASELOSTUS

SEKÄ ERILLISET SELVITYKSET.

Kaavat laaditaan kriteerit täyttävälle pohjakartalle. Kaavakartta merkintöi-neen ja määräyksineen on karttaesi-tys kaavaratkaisusta eli suunniteltu maankäyttö juridisessa muodossa. Se on kaavoituksessa tärkein oikeusvai-kutteinen asiakirja. Runsaan asiasisäl-tönsä vuoksi sitä on tarpeen selventää muilla aineistoilla, kuten kaavaselos-tuksella, havainnepiirroksilla, valo-kuvilla ja teemakartoilla, jotka ovat erityisesti kansalaisten osallistumisen kannalta tärkeitä lisätiedon lähteitä.

Kaavakartoilla käytetään ympäris-töministeriön antaman asetuksen mu-kaisia kaavamerkintöjä. Kun kyseessä on asemakaavan muutos, nykyinen asemakaava on nähtävissä joko kaa-vakartan yhteydessä tai selostuksen liitteenä yleensä merkinnällä ”poistuva kaava”.

Kaavojen lukemisestaKaavaselostus on kirjallinen kuvaus kaavaratkaisun sisällöstä ja synnystä. Siinä esitetään suunnittelussa tehdyt tärkeimmät valinnat ja perustellaan ne. Kaavaselostuksessa esitetään miten osallistuminen on järjestetty (osallistumismenettelyt), yhteenveto kaavoituksen eri vaiheissa esitetyistä mielipiteistä sekä selvitys siitä, miten eri mielipiteet on otettu huomioon kaavassa.

Lähes jokaiseen kaavahankkee-seen tarvitaan asiantuntijoiden laati-mia erillisiä selvityksiä, joissa tuodaan esille kaavan laadinnassa huomioon otettavia asioita. Tavallisimpia näistä ovat luontoinventointi, rakennusinven-tointi, maisemaselvitys ja meluselvi-tys.

Merkintöjen selite:

3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva, jota

Aiemman, poistuvan kaavan numero ja vahvistuspäivämäärä.

otsakkeessa mainittu kaavanmuutos koskee ja joltaaiemmat kaavamerkinnät ja -määräykset poistuvat.

43/19865.2.1992

POISTUVA KAAVA

86/19582.9.1959

43/19865.2.1992

Sijaintikartta Viistokuva etelästä

71/195213.3.1953

(1284/99) vaatimukset.Kaavoituksen pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/99) 206 §:n nojalla säädetyn kaavoitusmittausasetuksen

LUONNOSUtkast

OsoiteAdress

TyönimiArbetsnamn

EHDOTUSFörslag

TURKUÅBO

KaupungingeodeettiStadsgeodet

PiirtäjäRitare Beredare

Valmistelija

LainvoimainenVunnit laga kraft

DiarienummerDiarionumero

DetaljplanebeteckningAsemakaavatunnus

Planläggningsbaskartan uppfyller kraven i förordningen om planläggningsmätning (1284/99), som givits med stöd av 206 §markanvändnings- och bygglagen (132/99).

SkalaMittakaava

Godkänd av SPMNKSYL hyväksynyt

SektordirektörToimialajohtaja

FörslagEHDOTUS

Godkänd av SPMNKSYL hyväksynyt

Godkänd av stadsfullmäktigeHyväksytty kaupunginvaltuustossa

Y M P Ä R I S T Ö T O I M I A L A ▪ K A U P U N K I S U U N N I T T E L U ▪ K A A V O I T U S Y K S I K K ÖM I L J Ö S E K T O R N ▪ S T A D S P L A N E R I N G E N ▪ P L A N L Ä G G N I N G S E N H E T E N

1:1000

-

18/2012

5828-2012

-

19.6.2013

Tero LehtonenIda Ojala

Markku Toivonen25.7.2013

"Brahe-Center"

Brahenkatu 12

ÅBOTURKU

Asemakaavanmuutos koskee:

Kaupunginosa: 006 VI VIKortteli: 12 12Tontit: 6, 8 ja 11 6, 8 och 11Kadut: Brahenkatu (osa) Brahegatan (del)

Maariankatu (osa) Mariegatan (del)

ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET JA -MERKINNÄT:

Alueen saa kattaa pääosiltaan läpinäkyvällä valokatollasuurimman sallitun kerrosalamäärän ylittäen ja sille saa sijoittaa maanalaistentilojen tarvitsemia teknisiä laitteita, ilmastointihormeja ja vastaavia.Jalankulkuyhteyden on oltava esteetön.

Uudisrakentamisen rakennusmateriaaleilta vaaditaan korkeatasoisia laatuominaisuuksia. Julkisivujentulee olla paikallarakennettuja. 1-2 ylimmän kerroksen tulee olla arkkitehtoniselta käsittelyltään jaolemukseltaan kevennettyjä ja alemmista kerroksista eroavia.

Asukkaitten käyttöön on osoitettava leikkiin ja oleskeluun soveltuvaa piha- tai kattoterassialuetta,jolle on suora yhteys asuinrakennusten porrashuoneista ja jonka viihtyisyyteen on kiinnitettäväerityistä huomiota.

Korttelialueella on sallittava yhteisjärjestelyt piha-alueiden, jalankulku- ja ajoyhteyksien, vss-tilojen,autopaikkojen, jätehuollon sekä teknisten tilojen rakentamiseksi.

Tontin 11 I-kerroksisen osan kattopinta-alasta vähintään 2/3 on toteutettava hulevesiä pidättävänäviherkattorakenteena. IX-kerroksiset osat suositellaan rakennettavaksi viherkattoisina siten, että netoimivat hulevesijärjestelmän viivytysalueina. Oleskelu- ja leikkitiloja voidaan sijoittaa viherkatoille.

Autopaikkoja on osoitettava vähintään yksi kutakin kerrosalan 130 m² kohti.

Polkupyörien pysäköintiä ja säilytystä varten on varattava tilaa seuraavasti: 2 pyöräpaikkaa/asuntosekä 1 pyöräpaikka/150 kem² liike- ja toimistotilojen osalta.

Suunnitelma tilojen sijoituksesta on esitettävä rakennuslupahakemuksen yhteydessä.

Palomuurin rakentamatta jättäminen sallitaan tonttien rajalle, kun paloturvallisuudesta huolehditaankorvaavin järjestelyin. Nämä on ratkaistava rakennusluvan yhteydessä.

Mikäli asuntojen poistumisturvallisuus vaatii erityisjärjestelyjä, niille tulee saada pelastuslaitoksenhyväksyntä.

Rakennuslupahakemuksen yhteydessä on esitettävä poistumistiesuunnitelma.

IX-kerroksisissa rakennuksissa palomääräysten edellyttämää toista porrashuonetta ei lasketakerrosalaan.

Brahenkadun varteen on varattava sähkönjakelun muuntamopaikka sisämitoiltaan 4 x 3m.Muuntamolle on osoitettava esteetön väh. 3,5m korkea kuorma-autoreitti ja sillä on oltava omaerillinen ilmastointi katolle saakka.

Korttelialueelle on osoitettava varaus maantasokerrokseen sijoittuvalle, esteettömälle julkisellejalankulkijoiden kulkuyhteydelle maanalaiseen pysäköintilaitokseen, sekä tähän liittyville teknisillelaitteille. Varaus on huomioitava rakennus-, rakenne- ja talotekniikkasuunnittelussa.

YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

AL Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

Korttelin, korttelinosan ja alueen raja.

Osa-alueen raja.Poikkiviiva osoittaa rajan sen puolen sivun, johon merkintäkohdistuu.

Kaupunginosan numero.

Kaupunginosan nimi.

Korttelin numero.

Alueen nimi.

Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä.

Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osansuurimman sallitun kerrosluvun.

Rakennuksen vesikaton ylimmän kohdan korkeusasema.

Rakennusala.

Maanalainen tila.

Maanalainen auton säilytyspaikan rakennusala.

Uloke.

Rakennukseen jätettävä piha-alueelle kulkua varten kulkuaukko, jonka vapaanleveyden on oltava vähintään 4 metriä.

Merkinnän osoittaman rakennusalan sivun puolella rakennuksen ulkoseinien,ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaantulee olla desibeleinä (dBA) vähintään merkinnässä näytetyn luvun suuruinen.

Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää.

Ajo tontin rajan yli sallittava kellarikerroksissa.

Sijainniltaan ohjeellinen yleiselle jalankululle varattu alueen osa, jolla tontilleajo on sallittu.

Ilmoitetun korkeudenyläpuolelle ei saa sijoittaa rakenteita, rakennelmia, teknisiä tiloja eikä laitteita.

Sijainniltaan ohjeellinen kadunalittava kevyen liikenteen yhteys.

Ajoneuvoliittymän likimääräinen sijainti.

Ajo korttelin rajan yli sallittava.

12

006VI

Brahenkatu3200

IX

+46,0

ma

maa

u

4

36dBA

t

a

Havainnekuva Kauppatorin suunnasta

23

45

9 8

00

6 704 800

IX

IX

IXIX

I

IIX

8000

32001500

4500

Maariankatu

BrahenkatuMariegatan

Brahegatan

12

AL

0 25 50 100

1:1000

006 VIVI

u

u36dBA

+46,0

+46,0

maa

+46,0ma

4

u

t

ma

u

4

ma

+46,0

t

maa

a

36dBA

45-27

23

Kaavojen lukemisesta

Merkintöjen selite:

3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva, jota

Aiemman, poistuvan kaavan numero ja vahvistuspäivämäärä.

otsakkeessa mainittu kaavanmuutos koskee ja joltaaiemmat kaavamerkinnät ja -määräykset poistuvat.

43/19865.2.1992

POISTUVA KAAVA

86/19582.9.1959

43/19865.2.1992

Sijaintikartta Viistokuva etelästä

71/195213.3.1953

(1284/99) vaatimukset.Kaavoituksen pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/99) 206 §:n nojalla säädetyn kaavoitusmittausasetuksen

LUONNOSUtkast

OsoiteAdress

TyönimiArbetsnamn

EHDOTUSFörslag

TURKUÅBO

KaupungingeodeettiStadsgeodet

PiirtäjäRitare Beredare

Valmistelija

LainvoimainenVunnit laga kraft

DiarienummerDiarionumero

DetaljplanebeteckningAsemakaavatunnus

Planläggningsbaskartan uppfyller kraven i förordningen om planläggningsmätning (1284/99), som givits med stöd av 206 §markanvändnings- och bygglagen (132/99).

SkalaMittakaava

Godkänd av SPMNKSYL hyväksynyt

SektordirektörToimialajohtaja

FörslagEHDOTUS

Godkänd av SPMNKSYL hyväksynyt

Godkänd av stadsfullmäktigeHyväksytty kaupunginvaltuustossa

Y M P Ä R I S T Ö T O I M I A L A ▪ K A U P U N K I S U U N N I T T E L U ▪ K A A V O I T U S Y K S I K K ÖM I L J Ö S E K T O R N ▪ S T A D S P L A N E R I N G E N ▪ P L A N L Ä G G N I N G S E N H E T E N

1:1000

-

18/2012

5828-2012

-

19.6.2013

Tero LehtonenIda Ojala

Markku Toivonen25.7.2013

"Brahe-Center"

Brahenkatu 12

ÅBOTURKU

Asemakaavanmuutos koskee:

Kaupunginosa: 006 VI VIKortteli: 12 12Tontit: 6, 8 ja 11 6, 8 och 11Kadut: Brahenkatu (osa) Brahegatan (del)

Maariankatu (osa) Mariegatan (del)

ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET JA -MERKINNÄT:

Alueen saa kattaa pääosiltaan läpinäkyvällä valokatollasuurimman sallitun kerrosalamäärän ylittäen ja sille saa sijoittaa maanalaistentilojen tarvitsemia teknisiä laitteita, ilmastointihormeja ja vastaavia.Jalankulkuyhteyden on oltava esteetön.

Uudisrakentamisen rakennusmateriaaleilta vaaditaan korkeatasoisia laatuominaisuuksia. Julkisivujentulee olla paikallarakennettuja. 1-2 ylimmän kerroksen tulee olla arkkitehtoniselta käsittelyltään jaolemukseltaan kevennettyjä ja alemmista kerroksista eroavia.

Asukkaitten käyttöön on osoitettava leikkiin ja oleskeluun soveltuvaa piha- tai kattoterassialuetta,jolle on suora yhteys asuinrakennusten porrashuoneista ja jonka viihtyisyyteen on kiinnitettäväerityistä huomiota.

Korttelialueella on sallittava yhteisjärjestelyt piha-alueiden, jalankulku- ja ajoyhteyksien, vss-tilojen,autopaikkojen, jätehuollon sekä teknisten tilojen rakentamiseksi.

Tontin 11 I-kerroksisen osan kattopinta-alasta vähintään 2/3 on toteutettava hulevesiä pidättävänäviherkattorakenteena. IX-kerroksiset osat suositellaan rakennettavaksi viherkattoisina siten, että netoimivat hulevesijärjestelmän viivytysalueina. Oleskelu- ja leikkitiloja voidaan sijoittaa viherkatoille.

Autopaikkoja on osoitettava vähintään yksi kutakin kerrosalan 130 m² kohti.

Polkupyörien pysäköintiä ja säilytystä varten on varattava tilaa seuraavasti: 2 pyöräpaikkaa/asuntosekä 1 pyöräpaikka/150 kem² liike- ja toimistotilojen osalta.

Suunnitelma tilojen sijoituksesta on esitettävä rakennuslupahakemuksen yhteydessä.

Palomuurin rakentamatta jättäminen sallitaan tonttien rajalle, kun paloturvallisuudesta huolehditaankorvaavin järjestelyin. Nämä on ratkaistava rakennusluvan yhteydessä.

Mikäli asuntojen poistumisturvallisuus vaatii erityisjärjestelyjä, niille tulee saada pelastuslaitoksenhyväksyntä.

Rakennuslupahakemuksen yhteydessä on esitettävä poistumistiesuunnitelma.

IX-kerroksisissa rakennuksissa palomääräysten edellyttämää toista porrashuonetta ei lasketakerrosalaan.

Brahenkadun varteen on varattava sähkönjakelun muuntamopaikka sisämitoiltaan 4 x 3m.Muuntamolle on osoitettava esteetön väh. 3,5m korkea kuorma-autoreitti ja sillä on oltava omaerillinen ilmastointi katolle saakka.

Korttelialueelle on osoitettava varaus maantasokerrokseen sijoittuvalle, esteettömälle julkisellejalankulkijoiden kulkuyhteydelle maanalaiseen pysäköintilaitokseen, sekä tähän liittyville teknisillelaitteille. Varaus on huomioitava rakennus-, rakenne- ja talotekniikkasuunnittelussa.

YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

AL Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

Korttelin, korttelinosan ja alueen raja.

Osa-alueen raja.Poikkiviiva osoittaa rajan sen puolen sivun, johon merkintäkohdistuu.

Kaupunginosan numero.

Kaupunginosan nimi.

Korttelin numero.

Alueen nimi.

Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä.

Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osansuurimman sallitun kerrosluvun.

Rakennuksen vesikaton ylimmän kohdan korkeusasema.

Rakennusala.

Maanalainen tila.

Maanalainen auton säilytyspaikan rakennusala.

Uloke.

Rakennukseen jätettävä piha-alueelle kulkua varten kulkuaukko, jonka vapaanleveyden on oltava vähintään 4 metriä.

Merkinnän osoittaman rakennusalan sivun puolella rakennuksen ulkoseinien,ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaantulee olla desibeleinä (dBA) vähintään merkinnässä näytetyn luvun suuruinen.

Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää.

Ajo tontin rajan yli sallittava kellarikerroksissa.

Sijainniltaan ohjeellinen yleiselle jalankululle varattu alueen osa, jolla tontilleajo on sallittu.

Ilmoitetun korkeudenyläpuolelle ei saa sijoittaa rakenteita, rakennelmia, teknisiä tiloja eikä laitteita.

Sijainniltaan ohjeellinen kadunalittava kevyen liikenteen yhteys.

Ajoneuvoliittymän likimääräinen sijainti.

Ajo korttelin rajan yli sallittava.

12

006VI

Brahenkatu3200

IX

+46,0

ma

maa

u

4

36dBA

t

a

Havainnekuva Kauppatorin suunnasta2

3 4

59

80

0

6 704 800

IX

IX

IXIX

I

IIX

8000

32001500

4500

Maariankatu

Brahenkatu

Mariegatan

Brahegatan

12

AL

0 25 50 100

1:1000

006 VIVI

u

u

36dBA

+46,0

+46,0

maa

+46,0

ma

4

u

t

ma

u

4

ma

+46,0

t

maa

a

36dBA

45-27

Kuva 7. Esimerkki asemakaavakartasta

24

A

E

S

M

L

W

R

V

T

C

P, K

Asuntoalue

Palvelut ja hallinto

Keskustatoiminnot

Teollisuus

Virkistysalue

Loma- ja matkailualue

Erityisalue

Suojelualue

Maa- ja metsäalousalue

Liikennealue

Vesialue

KÄYTTÖTARKOITUS MERKINTÄ VÄRI

Alueen käyttötarkoitus osoittaa sen, mihin tarkoitukseen kyseinen alue on kaavassa varattu. Käyttötarkoitus osoitetaan kirjaimella ja siihen liittyväl-lä värillä.

Yleiskaavan mittakaavasta johtuen alueen käyttötarkoitus kertoo vain pääkäyttötarkoituksen. Esimerkiksi yleiskaavan asuntoalueelle A voi ase-makaavassa sijoittua asuntorakenta-

Aluevarausmerkinnät

Kuva 8. Käyttötarkoitusmerkinnät

misen lisäksi katuja, viheralueita sekä vähäisessä määrin muunkinlaista rakentamista.

Edellä mainittua pääkäyttötarkoi-tusta voidaan täsmentää lisäkirjaimin. Esimerkiksi yleiskaavassa asumiseen varatut alueet (A) voivat täsmentyä osayleiskaavassa tai asemakaavassa seuraavasti:

AO erillispientalojen alue = omakotitalot tai kahden asunnon paritalot

AR rivitaloalue

AP pientalovaltainen alue = omakotitaloja, paritaloja, rivitaloja

AK kerrostaloalue

Aluevarausmerkintöjen käyttötarkoi-tuksia tarkennetaan usein myös nu-meroindeksillä, esimerkiksi AO-2.

25

Kaavapiirroksen lisäksi jokaiseen kaavakarttaan kuuluu kaavamerkintö-jen selitykset sekä kaavamääräykset, joilla täsmennetään aluevarausmer-kintöjä tai ilmaistaan alueen käytön periaatteita. Lisäksi on usein koko kaavaa koskevia yleismääräyksiä.

Kaavamääräykset

Keskustatoimintojen alue.Uudisrakennuksissa katutason kerrokseen tulee sijoittaa kadulle aukeavia liik-keitä tai toimistoja vähintään 50 % liikekadun varrella sijaitsevan rakennuksen pohjakerroksen kerrosalasta.

Osayleiskaavassa osoitettua kerroslukua ja korttelitehokkuutta (e1 ja e2 alueet) tarkennetaan kortteli- ja rakennuspaikkakohtaisesti asemakaavoituksen yhteydessä.

Erillispientalojen korttelialue. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden asunnon. Rakennusta rakennettaes-sa, korjatessa tai muutettaessa on katsottava, että ulkovuoraus on puuta ja että julkisivujen jäsentely, ovi- ja ikkuna-aukot sekä näiden muodot ja jaot, kattomuoto ja väri ovat sellaisia, että rakennusten luonne säilyy.

Autopaikkamääräykset:AO-tontit: Jokaista asuntoa kohti on rakennettava vähntään kaksi autopaikkaa. Tontilla on varattava rakennusoikeutta vähintään yhden autotallin rakentamiseksi.

Kuva 9. Esimerkkejä kaavamääräyksistä.

Yleiskaava

Asemakaava

Kuva 10. Ote osayleiskaavakartasta

26

Kuva 10. Asemakaavakartta ja sen keskeinen sisältö selityksineen

k k

k

Kanervakuja

ark

kk

kar

k

k ar

ar

kar

OksAKUJA

ark

kar

VuorimiehenkjOsumakuja

ar

kar

ar k

ark

ark

k

k

Risukuja

Närekuja

ark

k k

Tyllintie

ar k

kk

kk

Männikönpatku

k

k

k

k

k

k

k

Männikonkuja

k kk

kk

k

kar

k

k

Kaun

isto

ntie

k

kk

k

arar

k Nuolemo

kk

k

kar

37

38

35

31

42

46

40

36

32

26,4

26,2

27,0

28,0

28,5

31,1

31,0

33,9

35,5

35,5

30

33

41

42

41

40

45

40 43

48

51

42

3938

3934

36

30

38

39

40

40

39

42

41

42

3840

37

38

3640

39

41

36

38

29

34

32

33

35

27,5

28,5

28,9

Lähteenmäki

kk

k

Viertokj kk

kk

Hosunkj

k

k

Sayu

k

Kaunistok

Kytökuja

kt

kTylli

Ankka

Ankka

Nuolemo

86

22

3

4

5

1

6033

14

15

17

41 42

43 44

9

51

64

15 14 13 2

18

39

54

13

9

5

499

4 3

6

1

2

12

15

5

1

14

21

1

16

11

7

10

6

17

8

10

6

11

5

16

4

15

3

7

23

8 9

9

11

2

16

99 25

28

21

29

4

25

13

29

23

7

12

28

7

39

48

41

27

47

17

9

8

50

14

33

13

1

2

6

3

431

49

87

5

21

18

67

4

1

6

8

12

10

116

128130131

136

141

142

157

163

164166

168

186

194

29

28

27

199

200

31

13

24

748

51

61

17207

2

3

56

54

1

55

125

28

43

22

85

10

23

13

11

16

20

40

9

19

20

10

24

22

20

26

4

22

52

37

5320

100

21

25

2927

23

24

19

3417

119

121

123

198173

197

203

204

205

22

40

53

2

3

2

10

7

2

20

5

23

10

13

28

11

197

201

202

203

138

140

146

161

162

185

192

115

23

49

26

151

1

25124

152

132

12

12

13

21

6

2652

117120

122

145

154

150

3

12

45 561

12

20

18

5

6

18

12

8

21

16

3

18

17

1

18

23

3

16

1514

21

3

22

42

51 3231

30

29

27

6

17

16

22

4

118

129

134

155156

167

172

179

187

188

189

190

195

1615

60153

21

11

10

57

18

28

10

16

12

14

22

31

19

18

6

149

170

171

174

127

11

11

50

2

35

11

12

5

53

30

135

169

193

196

30

10

71

25

26

53

21

13

8

14

15

1

6

6

55

19

27

2833

7

19

133

204

205

206 208

137

139

143

144

147

148

165

175

176177

178

191

206

11

126

28

60

18

4:28

4:33

1:56

1:343

1:93

1:94

1:1051:106

1:107

1:108

1:109

1:110

1:1111:112

1:113

1:122

1:123

1:124

1:180

1:181

1:186

1:187

1:190

1:191

1:192

1:193

1:194

1:198

1:1991:200

1:201

1:202

1:203

1:204

1:205

1:206

1:207

1:208

1:209

1:210

1:211

1:212

1:213

1:214

1:215

1:216

1:2201:221

1:222

1:232

1:2331:234

1:235

1:236 1:237 1:238 1:239

1:241

1:245

1:247

1:252

1:253

1:254

1:255

1:256

1:2571:258

1:259

1:260

1:2611:263

1:264

1:271

1:273

1:274

1:284

1:287

1:305

1:306

1:3081:309

1:315

1:319

1:320

3:283:29

3:30

3:163

3:323:33

3:343:35

3:36

3:37

3:38

3:39

3:40

3:41

3:42

3:43

3:44

3:45

3:46

3:47

3:483:49

3:503:51

3:523:53

3:74

3:913:92

3:93

3:94

3:102

3:155

5:

27:

1:320

3:

1:247

1:320

1:247

3:159

3:158

3:67

Nuolemo

Pappila

73

54

53

5857

59

25

40

27

12055

12056

12072

12048

12047

1204912041

12033 12020

12021

12043

12044

12051

12141

12142

12143

1214412145

12146

12147

12148

12149

12150

12151

12152

12153

1 KIRKONSEUTU

e=0.20

e=0.20

e=0.20

e=0.20e=0.20e=0.20

e=0.20

e=0.20

e=0.25

e=0.20

e=0.25

e=0.25

e=0.20

e=0.25e=0.20

e=0.15

e=0.20

e=0.20

e=0.20

e=0.20

e=0.20

e=0.20

e=0.20

e=0.20e=0.20

e=0.20

e=0.20

e=0.20

e=0.30

e=0.30

e=0.20

1/ 2 kI

1/ 2 kI1/ 2 kII u1/ 2

I u1/ 2

I u1/ 2

I u1/ 2

I u1/ 2

I u1/ 2

1/ 2 kI

1/ 2 kI

I u1/ 2

II

I u1/ 2

I

I

I

I

I

I

II

I

I

I

I

I

II

II

II 1/ 2 kI u1/ 2

AO

AO

AO

AOAO AO AO

AO

VL

AP

AO

AP

AP

AO

AP AOVL

AO

VLET

AO

AO-6

AO-6

AO-6AO-6

AO-6AO-6

AO-6

AO-6AO-6

AO-6

AO-6

EJ-1

VLAO-6

AO-6

PI1

AO3

AO3

AO3

AO3AO3

AO3

PI

AO2

AO2

AO2 PL1

AO

RUOHOMÄENTIE

RUUK

KIKU

JA

RISUPOLKU

KULM

AKUJ

ALÄ

HTEE

NMÄE

NTIE

KAUNISTONTIE

KULM

APO

LKU

KYVENKUJA

TYLLINTIE

RISUKUJA

KELO-

KUJA

RISUKARHIKUJA

RUOHOMÄENPUISTO

TYLLINPUISTO

MÄNNIKÖNKUJA

MÄNNIKÖNPOLKU

KANERVAKUJA

OKSAKUJA

KAUN

ISTO

NTIE

VUORIMIEHENKUJAOSUMAKUJA

NÄREKUJAMÄNNIKÖNKUJA

RAITAKUJA

KYTÖKUJA

HOSUNKUJA

SAVU-

KUJA KAUNISTON-PUISTO

LUODONTAKA

OSUMAKUJA

1

2

3

12

1

2

1

4

34

5 6

1

2

3

4

12

34

1

2

3

4

1 2

3

4

13

2

1

2

3

7

1 21

2 3

1

2

34

6

7

8

9

5

12

34

1

2

3

13

4

1

2

3

4

5

6

7

1

2

34

5

6

7

8

1

2

34

5

6

781

2

34

5

6

7

1 2 3 4

1

2

3

3

4

1

2

3 4 5

6

1

2

1

2

3

4

1

2

3

4

1

1

123

1

2

34

56

1

2

3

1 2

3

1

2

12

3

1

2

3

4

5

ajo

kt

kt

kt

ke

le

pp/tpp

pp

sl

pp

pp

pp

a

a

a

a

a

K

K

K

K

K

K

kaava-alueen raja (punainen)

korttelin numero 12148

rakennuspaikka/tontti numero 2

käyttötarkoitus AO

rakennusala (musta )rakentaminen tämän viivan sisäpuolelle

ajoliittymän likimää-räinen sijainti

kerroslukuI = osoittaa kokonaisten kerrosten lukumääränu = ullakkokerrosu½ = saa rakentaa puolet ullakkokerroksen pinta-alastak = kellarikerros

katu kt=kokoojatie

tehokkuuslukue=0.20 = rakennusoikeus 20% tontin pinta-alasta

Rakennusoikeus tarkoittaa alueelle sallittua rakentamisen enimmäismäärää.

27

Kuva 11. Kuvasarja, jossa asuinalueen havainnepiirros, asemakaavakartta ja pystyilmakuva rakennetusta alueesta kiinteistörajoineen sekä viistoil-makuva rakennetusta alueesta

e=0.20

LYT

AOIu½

e=0.20

le

pp

/t

s- lus-lu

nä

kt

kt

pp

s- lu

pp

KIVIMETSÄNTIE

TELKÄNKUJA

KAHLOJANTIE

SINI

SORS

AN

KAHLOJANTIE

KOSKELOKUJA

SOTKAKUJA

KUO

VIPO

LKU

JOUTSENTIEKAHLAAJANPIHA

KAHL

UUPO

LKU

SIPIKUJA

14331

1433214333

14334

1433714338

1433914340

1434114342

14335

14336

30dB

A

30dB

A

1.KIRKONSEUTU

12

3

4 1

12

34 5

1 23

45

6

7

1

23

1

2

3

4

32

1

4

3

2

1

21

AP

PL

AO

AO

AOAO

AOAO

AP

VL

VL

AO

AP

AP

Iu½

Iu½II

Iu½

Iu½

Iu½

½kI

II

½kI

Iu½

Iu½

e=0.25

e=0.25e=0.25

e=0.22

e=0.22

e=0.22

e=0.22

e=0.22e=0.22

e=0.22

e=0.25

e=0.25

KIOSKIJÄTEPISTE

KIRJASTOAUTO

LEIKKIKENTTÄ

e=0.20

LYT

AOIu½

e=0.20

le

pp

/t

s- lus-lu

nä

kt

kt

pp

s- lu

pp

KIVIMETSÄNTIE

TELKÄNKUJA

KAHLOJANTIESI

NISO

RSAN

KAHLOJANTIE

KOSKELOKUJA

SOTKAKUJAKU

OVI

POLK

U

JOUTSENTIE

KAHLAAJANPIHA

KAHL

UUPO

LKU

SIPIKUJA

14331

14332 14333

14334

1433714338

14339

14340

1434114342

14335

14336

30dB

A

30dB

A

12

3

4 1

12

34

5

1 23

45

6

7

1

23

12

3

4

321

4

3

2

1

21

AP

PL AP

VL

VL

AP

AP

Iu½

Iu½

II

Iu½

Iu½

Iu½½kI

II

½kI

Iu½

Iu½

e=0.25

e=0.25

e=0.25

e=0.25

e=0.25

MK 1:2000

28

Kuva 12. Esimerkki: Ote maisemaselvityksestä osayleiskaavatyössä

29

KäsitteitäKAAVOITUS on tulevan maankäytön suunnittelua. Kaavoituksella määri-tellään maa- ja vesialueiden käyttö eri tarkoituksiin. Kaavoissa ratkais-taan mitä saa rakentaa, mihin ja millä tavalla. Kaavoja käyttäen sijoitetaan erilaiset toiminnat, kuten asuminen, palvelut, tuotanto ja virkistäytyminen niille soveltuville paikoille ja järjeste-tään toimivat yhteydet eri alueiden välille. Kunnalla on tieto voimassa olevista kaavoista.

KAAVOITETTU ALUE tarkoittaa aluetta, jolla on asemakaava tai oike-usvaikutteinen yleiskaava.

SUUNNITTELUALUE tarkoittaa aluetta, jolle vireillä olevaa kaavaa tai kaavamuutosta laaditaan.

KAAVAPROSESSI, KAAVOITUSME-NETTELY ovat käsitteitä, joilla tarkoi-tetaan kaikkia niitä toimenpiteitä, jotka ovat tarpeen kaavoitustyön saattami-seksi aloittamisesta valmiiksi kaavak-si. Kaavoituksen eri vaiheet muodos-tavat kaavaprosessin. Kaavaprosessi etenee kaikissa kunnissa jokseenkin samalla tavalla, koska kaavoitusme-nettelyn pääkohdista on määrätty maankäyttö- ja rakennuslaissa.

KUULUTUS, KUULUTTAMINEN Kuulutus on virallinen menettely jonkin tiedon antamiseksi yleisölle tai niille, joiden elämään asia saattaa vaikuttaa. Näistä tiedotetaan julkaisemalla kuu-lutus kunnan virallisella ilmoitustaulul-la ja paikallislehdessä sekä yleensä sähköisesti kunnan kotisivuilla. Kuu-lutuksessa ilmoitetaan osallistumisen kannalta keskeistä tietoa, esimerkiksi mielipiteen ilmaisemiseen tai muis-tutuksen tekemiseen tai valituksen tekemiseen käytettävissä oleva aika. Myös kaavoituskatsauksesta tiedote-taan yleensä kuuluttamalla.

Kaavaprosessiin voi liittyä useita kuu-lutuksia.1. Ilmoitus kaavan vireille tulosta

= ilmoitus kaavatyön aloittamisesta (usein kaavoituskatsauksen yhtey-dessä);

2. Ilmoitus kaavaluonnoksen nähtä-villä olosta = mahdollisuus osallis-tua kaavan valmisteluun, mahdolli-suus kertoa mielipide (huomautus) tai osallistua yleisötilaisuuteen;

3. Ilmoitus kaavaehdotuksen nähtä-villä olosta = mahdollisuus muistu-tuksen tekemiseen;

4. Ilmoitus kaavan hyväksymispää-töksestä = mahdollisuus valituksen tekemiseen sekä

5. Ilmoitus kaavan voimaantulosta = kaava on valmis ja sen toteuttami-nen voi alkaa.

30

MAANKÄYTTÖSOPIMUS, KAAVOI-TUSSOPIMUS on kunnan ja maan-omistajan/rakennusliikkeen välinen, kaavoitukseen ja kaavaan liittyvä sopimus. Siinä sovitaan mm. kustan-nusten jakautumisesta. Sopimuksella ei voida lyödä lukkoon kaavan sisältöä eikä sopimus syrjäytä kaavoitukselle laissa asetettuja tavoitteita tai sisäl-tövaatimuksia, muun muassa osallis-tumisen ja vuorovaikutuksen järjes-tämistä. Maankäyttösopimuksista on tiedotettava kaavoituskatsauksessa ja kaavan laatimisen yhteydessä.

OIKEUSVAIKUTTEINEN YLEISKAA-VA on hyväksytty kunnassa 1.1.2000 jälkeen eikä kaavakartalle ole kirjattu koko yleiskaavaa tai osaa siitä oike-usvaikutuksettomaksi. Maankäyttö- ja rakennuslaissa on säädetty yleiskaa-van oikeusvaikutukset. Käytännössä oikeusvaikutus tarkoittaa kaavan sito-vuutta eli selvästi kaavasta poikkeava maankäyttö voidaan toteuttaa vasta sitten kun yleiskaavaa on muutettu. Ennen vuotta 2000 yleiskaava tuli oikeusvaikutteiseksi vasta valtion viranomaisen vahvistuspäätöksellä; näistä yleiskaavoista käytetään myös nimitystä vahvistettu yleiskaava.

OIKEUSVAIKUTUKSETON YLEIS-KAAVA on hyväksytty kunnassa 1.1.2000 jälkeen ja kaavakartalle on kirjattu koko yleiskaava tai osa siitä oikeusvaikutuksettomaksi. Oikeus-vaikutukseton yleiskaava on kunnan

näkemys alueen maankäytöstä, mutta se ei estä muunlaisen maankäytön toteuttamista. Näillä alueilla kaavo-jen laatimista ohjaa maakuntakaava. Tavallisin oikeusvaikutukseton yleis-kaava on ennen vuotta 2000 kunnas-sa hyväksytty yleiskaava, jota ei ole alistettu valtion viranomaisen vahvis-tettavaksi.

POHJAKARTTA Yleiskaavakartan kaavapiirros teh-dään yleispiirteiselle pohjakartalle, joka kuvaa riittävästi nykytilannetta suunnittelualueella ja sen lähiympäris-tössä. Tavallisimpia mittakaavoja ovat 1:10 000 tai 1:5000.

Asemakaavakartan kaavapiirros tehdään mittauskriteerit täyttävälle asemakaavoituksen pohjakartalle. Pohjakartan tulee olla ajan tasalla eli sen tulee kuvata tarkasti nykyti-lannetta suunnittelualueella ja sen lähiympäristössä. Tärkeätä tietoa ovat muun muassa rakennukset, kiinteistö-rajat ja ympäristön muodot. Tavallisin mittakaava on 1:2000, joskus tehdään myös tarkempia, pienialaisia asema-kaavoja mittakaavassa 1:1000 tai 1:500.•Pohjakartta esittää olemassa olevan

tilanteen mittakaavasta johtuen eri tarkkuudella.

•Mittakaava 1:10 000 = 1 cm kartalla on 100 metriä maastossa.

•Mittakaava 1:5000 = 1 cm kartalla on 50 metriä maastossa.

•Mittakaava 1:2000 = 1 cm kartalla on 20 metriä maastossa

VASTINE on kaavan laatijan perustel-tu vastaus vireillä olevasta kaavasta saatuihin mielipiteisiin (huomautuk-seen), muistutuksiin ja lausuntoi-hin. Vastineesta näkee kaavoittajan näkemyksen siitä, voidaanko esitetyt näkökohdat ottaa huomioon ja onko kaavaesitystä niiden johdosta tarpeen muuttaa. Vastineesta ilmenee myös perustelut, miksi näkökohtia ei voida ottaa huomioon.

31

PykäläviidakkoaTÄHÄN ON KOOTTU OSALLISTUMISEEN

JA KAAVOITUKSEEN LIITTYVIÄ ERÄITÄ

KESKEISIÄ LAINKOHTIA JA NIIDEN

SELITYKSIÄ. AJANTASAINEN LAINSÄÄ-DÄNTÖ LÖYTYY NETTIOSOITTEESTA WWW.FINLEX.FI.

Kansalaisen vastuu sekä oikeus osallis-tua ja saada tietoaSuomen perustuslaki 2 § 2 moment-ti, Kansanvalta Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen.

Suomen perustuslaki 14 § 3 mo-mentti, Osallistumisoikeudet Julkisen vallan tehtävänä on edis-tää yksilön mahdollisuuksia osallis-tua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon.

Suomen perustuslaki 20 §, Vastuu ympäristöstä Vastuu luonnosta ja sen monimuotoi-suudesta, ympäristöstä ja kulttuuripe-rinnöstä kuuluu kaikille.

Julkisen vallan on pyrittävä tur-vaamaan jokaiselle oikeus terveelli-seen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon.

Kuntalaki 27 §, Osallistumis- ja vai-kuttamismahdollisuudet Valtuuston on pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Osal-listumista ja vaikuttamista voidaan edistää erityisesti: …3) tiedottamal-la kunnan asioista ja järjestämällä kuulemistilaisuuksia; 4) selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätök-sentekoa; … 6) avustamalla asukkai-den oma-aloitteista asioiden hoitoa, valmistelua ja suunnittelua; …

Kuntalaki 28 § Kuntalaisaloite Kunnan asukkaalla on oikeus tehdä kunnalle aloitteita sen toimintaa koskevissa asioissa. Aloite voi olla vapaamuotoinen. Tärkeää on, että siitä selviävät aloitteen tekijän yhteys-

32

tiedot. Näin aloitteen tekijälle voidaan ilmoittaa toimenpiteistä, joihin asiassa on ryhdytty.

Kuntalaki 29 § 1 momentti, Tiedottaminen Kunnan on tiedotettava asukkailleen kunnassa vireillä olevista asioista, nii-tä koskevista suunnitelmista, asioiden käsittelystä, tehdyistä ratkaisuista ja niiden vaikutuksista. Kunnan on laa-dittava tarvittaessa katsauksia kunnan palveluja, taloutta, ympäristönsuojelua ja maankäyttöä koskevista asioista. Asukkaille on myös tiedotettava, millä tavoin asioista voi esittää kysymyksiä ja mielipiteitä valmistelijoille ja päät-täjille.

Maankäytön suunnitteluun osallistuminen MRL = maankäyttö- ja rakennuslaki, MRA = maankäyttö- ja rakennusase-tus

MRL 1 §, Lain yleinen tavoite Tämän lain tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään eko-logisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä.

Tavoitteena on myös turvata jokai-sen osallistumismahdollisuus asioiden

valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottami-nen käsiteltävinä olevissa asioissa.

MRL 20 § 1 momentti, Kunnan tehtävät Kunnan on huolehdittava alueiden käytön suunnittelusta sekä rakenta-misen ohjauksesta ja valvonnasta alueellaan. Kunnalla tulee olla käy-tettävissään riittävät voimavarat ja asiantuntemus.

MRL 36 § ja 51 §, Yleiskaavan ja asemakaavan laatimistarve Kunnan tulee huolehtia tarpeellisesta yleiskaavan laatimisesta ja sen pitä-misestä ajan tasalla. Asemakaava on laadittava ja pidettävä ajan tasalla sitä mukaa kuin kunnan kehitys, erityisesti asuntotuotannon tarve taikka maan-käytön ohjaustarve sitä edellyttää.

MRL 6 §, Vuorovaikutus ja kaavoi-tuksesta tiedottaminen Kaavaa valmisteltaessa on oltava vuorovaikutuksessa niiden henki-löiden ja yhteisöjen kanssa, joiden oloihin tai etuihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, siten kuin jäljempänä tässä laissa säädetään. Kaavoja valmistelevien viranomaisten on tiedotettava kaavoituksesta sillä tavoin, että niillä, joita asia koskee, on mahdollisuus seurata kaavoitusta ja vaikuttaa siihen.

MRL 62 §, Vuorovaikutus kaavaa valmisteltaessa Kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaa-vaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhtei-söillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdolli-suus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mie-lipiteensä asiasta. >> Maankäyttö- ja rakennusasetus 30 §

MRL 63 §, Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 momentti: Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusme-nettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista.

33

KAAVOITUKSEN VIREILLE TULO

Kaavoituksen vireille tulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoi-tuksen lähtökohdista, suunnitellusta aikataulusta sekä osallistumis- ja ar-viointimenettelystä. Ilmoittaminen on järjestettävä kaavan tarkoituksen ja merkityksen kannalta sopivalla taval-la. Ilmoittaminen voi tapahtua myös kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä. (MRL 63.2 §) Vireilletu-losta tiedottamisessa noudatetaan soveltuvin osin MRA 30 § 2 momentin säännöksiä, jollei vireille tulosta ilmoi-teta kaavoituskatsauksesta tiedotta-misen yhteydessä. (MRA 30.3 §).

Jos valmisteltavana on vaikutuk-seltaan vähäinen asemakaavan muu-tos, osallisille voidaan varata tilaisuus mielipiteensä esittämiseen samalla, kun ilmoitetaan vireille tulosta. Tällöin ilmoitusta ei tarvitse julkaista sano-malehdessä (MRA 30.4 §). >> Maan-käyttö- ja rakennusasetus 32a

VÄHÄINEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Asemakaavan muutos ei ole vai-kutukseltaan vähäinen (MRL 191 § 3 momentti), jos •muutetaan rakennuskorttelin tai

muun alueen pääasiallista käyttö-tarkoitusta (esimerkiksi A>T)

•supistetaan puistoja tai muita lähi-virkistykseen osoitettuja alueita

•nostetaan rakennusoikeutta (ker-rosala, tehokkuusluku e) tai raken-nuskorkeutta (kerrosluku) ympäris-töön laajemmin vaikuttavalla tavalla

•heikennetään rakennetun tai luon-nonympäristön arvojen säilymistä taikka

•muutetaan muulla näihin rinnastet-tavalla tavalla

MRA 30 § Mielipiteen esittäminen kaavaa valmisteltaessa 1 momentti: Maankäyttö- ja raken-nuslain 62 §:ssä tarkoitettu tilaisuuden varaaminen osallisille mielipiteensä esittämiseen kaavaa valmisteltaessa voidaan tehdä asettamalla valmis-teluaineisto nähtäville ja varaamalla tilaisuus esittää mielipide määräajas-sa kirjallisesti tai suullisesti taik-ka erityisessä kaavaa koskevassa tilaisuudessa taikka muulla sopivaksi katsottavalla tavalla. Tässä yhteydes-sä voivat mielipiteensä esittää myös muut kunnan jäsenet.

2 momentti: Tilaisuuden varaa-misesta mielipiteen esittämiseen tiedotetaan osallistumis- ja arviointi-suunnitelmassa todetulla, osallisten tiedonsaannin kannalta toimivalla tavalla. Jollei muuta tiedottamista pidetä asian laatu huomioon ottaen sopivana, asiasta on ilmoitettava niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Ilmoitus on kuitenkin aina julkaistava vähintään yhdessä paikka-kunnalla yleisesti leviävässä sanoma-lehdessä.

34

MRL 64 § 2 – 3 momentti, Neuvottelu osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Osallisella on ennen kaavaehdotuk-sen asettamista julkisesti nähtävil-le mahdollisuus esittää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydes-tä. Jos suunnitelma on ilmeisesti puutteellinen, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on viivytyksettä järjestettävä kunnan kanssa neuvotte-lu suunnitelman täydennystarpeiden selvittämiseksi.

Neuvotteluun on kutsuttava esi-tyksen tehnyt osallinen ja tarpeen mukaan ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaan asia liittyy. >> Maan-käyttö- ja rakennusasetus 31 §.

MRL 65 § Kaavaehdotuksen asettaminen julkisesti nähtäville Kaavaehdotus on asetettava julkisesti nähtäville. Nähtäville asettamisesta on tiedotettava kaavan tarkoituksen ja merkityksen kannalta sopivalla ta-valla. Kunnan jäsenille ja osallisille on varattava tilaisuus esittää mielipiteen-sä (muistutus) asiassa. Muistutuk-sen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, on ilmoitettava kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mieli-piteeseen. Kaavaehdotuksen asetta-

misesta nähtäville säädetään tarkem-min asetuksella: •MRA 19 §: Kaavaehdotuksen asetta-

minen julkisesti nähtäville, yleis-kaava

•MRA 27 §: Kaavaehdotuksen asetta-minen julkisesti nähtäville, asema-kaava

MRA 32 § Kaavaehdotuksen asettaminen uudelleen nähtäville Jos kaavaehdotusta on olennaisesti muutettu sen jälkeen, kun se on ase-tettu julkisesti nähtäville, se on asetet-tava uudelleen nähtäville. Uudelleen nähtäville asettaminen ei kuitenkaan ole tarpeen, jos muutokset koskevat vain yksityistä etua ja niitä osallisia, joita muutokset koskevat, kuullaan erikseen.

MRA 32a § Sähköinen tiedottaminen Kaavoituksen vireille tulosta, tilaisuu-den varaamisesta mielipiteen esittä-miseen kaavaa valmisteltaessa sekä kaavaehdotuksen nähtäville asetta-misesta on mahdollisuuksien mukaan tiedotettava myös sähköisesti. Kaava-ehdotus on mahdollisuuksien mukaan julkaistava myös sähköisesti. Tiedo-tettaessa 1 momentin mukaisesti on ilmoitettava, miten asiasta on saata-vissa lisätietoja sekä minne asiasta on mahdollisuus esittää mielipiteensä.

MRL 67 §, Ilmoittaminen kaavan hyväksymisestä Kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä on viipymättä lähetettä-vä tieto niille kunnan jäsenille sekä muistutuksen tekijöille, jotka kaavan nähtävillä ollessa ovat sitä kirjallises-ti pyytäneet ja samalla ilmoittaneet osoitteensa. Jos kirjelmässä, jossa pyyntö on esitetty, on useita allekirjoit-tajia, voidaan tieto kaavan hyväksy-misestä lähettää vain ensimmäiselle allekirjoittajalle. Ensimmäinen allekir-joittaja vastaa tiedon toimittamisesta muille allekirjoittaneille.

MRL 94 §2 momentti, Hyväksymistä koskevasta päätöksestä tiedottaminen Kaavan ja rakennusjärjestyksen hy-väksymistä koskevasta päätöksestä on lisäksi viivytyksettä ilmoitettava niille viranomaisille, kunnan jäsenille ja muistutuksen tehneille, jotka ovat sitä pyytäneet kaavan tai rakennusjär-jestyksen ollessa nähtävillä. Kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä on tiedotettava sekä kaava ja kaa-vaselostus julkaistava mahdollisuuksi-en mukaan myös sähköisesti.

35

VALITUSOIKEUS

Valitusoikeus kaavan hyväksymistä koskevasta kunnan päätöksestä on •asianosaisella, jonka oikeuteen,

velvollisuuteen tai etuun päätös vä-littömästi vaikuttaa ja kunnan jäse-nellä (kuntalaki 92 §) kuitenkin sillä rajoituksella, että vaikutukseltaan vähäisessä muun asemakaavan kuin ranta-asemakaavan muu-toksessa valitusoikeus ei perustu kunnan jäsenyyteen,

•elinkeino-, liikenne- ja ympäristö-keskuksella ja muulla viranomai-sella toimialaansa kuuluvissa asioissa,

•maakunnan liitolla ja kunnalla, jonka alueella kaavalla on vaiku-tuksia ja

•rekisteröidyllä, paikallisella tai alu-eellisella yhteisöllä toimialueellaan toimialaansa kuuluvissa asioissa (MRL 191 §).

Kunnan jäsen on henkilö, jonka kotikuntalaissa (201/94) tarkoitettu kotikunta kyseinen kunta on (kunnan asukas), yhteisö, laitos ja säätiö, jonka kotipaikka on kunnassa sekä se, joka omistaa tai hallitsee kiinteää omaisuutta kunnassa (Kuntalaki 4 §).

HALLINTOTUOMIOISTUIMEN ROOLI

Hallinto-oikeus käsittelee valituk-set, jotka koskevat kunnan päätöstä kaavan hyväksymisestä. Hallinto-oikeuden päätöksestä voi tehdä jat-kovalituksen korkeimpaan hallinto-oikeuteen tietyin rajoituksin (MRL 188§ 5 mom.)

Kaavan lainmukaisuus voidaan valituksella saattaa tuomioistuimen tutkittavaksi sekä kaavan sisällön että valmistelu- ja hyväksymisme-nettelyn osalta. Kaavan sisällön lain-mukaisuutta arvioidaan kaavakartan ja kaavamääräysten perusteella. Tuomioistuin voi hyväksyä valituk-sen kokonaan tai osittain taikka hylätä valituksen. Tuomioistuin voi tehdä kaavaan oikaisunluonteisia korjauksia sekä yleis- ja asemakaa-vaan kunnan suostumuksella myös vähäisiä tarkistuksia, jos tarkistuk-silla ei ole vaikutusta muiden kuin siihen suostuneiden etuun tai oikeu-teen. (MRL 203 §)

MRL 200 § 4 momentti, Eräiden päätösten voimaantulo Kaavan tai siitä laaditun lyhennelmän sekä rakennusjärjestyksen on oltava kohtuullisesta hinnasta yleisön saata-vana.

MRL 188§ 5 momentti Hallinto-oikeuden päätöksestä valittaminen Hallinto-oikeuden päätökseen, joka koskee oikeusvaikutteisen yleiskaa-van alueella olevaa asemakaavaa, ja jolla valitus on jätetty tutkimatta tai jolla ei ole muutettu valituksen kohtee-na ollutta viranomaisen päätöstä siltä osalta johon valitus kohdistuu, saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää vali-tusluvan. Mitä tässä momentissa sää-detään, ei koske ranta-asemakaavaa.

MRL 188 § 6 momentti, Tiedoksisaanti Kaavan...hyväksymistä koskevan päätöksen katsotaan tulleen asian-osaisten tietoon silloin, kun päätös on kuntalain 63 §:n mukaisesti asetettu yleisesti nähtäville.

36

Tietolähteitä

37

Nettiosoitteita, kaavoitus ja osallistuminenwww.kunnat.net haku: ”Vallakas” – kuntalaisen vaikuttamisopaswww.kotiseutuliitto.fi >Toiminta>Koulutus>Kulttuuriympäristökunniaan-kansalaisentietopakettiwww.ymparisto.fi >Elinympäristöjakaavoitus>Kaavoitukseneteneminen>osallistuminenkaavoituksessawww.ymparisto.fi >Elinympäristöjakaavoitus>Maankäytönsuunnittelujärjestelmäotakantaa.fi Ajankohtaisethankkeet,joihinkaivataanmielipidettäsiwww.osallistu.fi >Opivaikuttamaan

Tietoja arvokohteista ja -alueista

www.rakennusperintö.fi;www.rky.fi;hakusana”arvokkaatmaisema-alueet”

Hakusanoja

’kaavoitusperiaatteet’, ’kaavoituskäytäntö’ ’kaavasanasto’, ’kaavoitussanasto’’kaavoituksen kulku ja osallistuminen’’vuorovaikutteinen suunnittelu’, ’vuorovaikutus kaavoituksessa’

Kirjallisuutta

Osallistuminen yleis- ja asemakaavoituksessa, Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2007.Kestävä kehitys näkyväksi, osallistuminen toimivaksi – avauksia maankäyttöön. Maija Sipilä, Suomen Kuntaliitto, 2006.Maankäytönkonfliktitjaniidenratkaisumahdollisuudet,Suomenympäristö12/2006.Ulosumpikujista–maankäytönkonfliktienennakointijahallinta,esite,2006.Osallistuminen eheyttävässä suunnittelussa, Suomen ympäristö 595/2003.Paremman ympäristön käsikirja – keinoja vaikuttaa, Satu Lehto (toim.), Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus, 2000.Kun haluat vaikuttaa – osallistu elinympäristösi suunnitteluun, päivitysosa. Ympäristöministeriö, Helsinki 1998/2000.Hyvä ympäristö – yhteinen etu, opas maankäyttö- ja rakennuslain soveltamiseen, Suomen Kuntaliitto, 1999.Ympäristöministeriön Maankäyttö- ja rakennuslaki 2000 –julkaisusarja:•Kaavamerkinnät (opas 1, v. 2000)•Asemakaavan selostus (opas 3, v. 2000) •Yleiskaavamerkinnät (opas 11, v. 2003) •Asemakaavamerkinnät (opas 12, v. 2003) •Yleiskaavan sisältö ja esitystavat (opas 13, v. 2006)

II

OPAS 5 | 2016OSALLISTUN KAAVOITUKSEEN Kuntalaisen opas

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

ISBN 978-952-314-505-4 (PDF) ISSN 2242-2935 (verkkojulkaisu)

URN:ISBN:978-952-314-505-4

www.doria.fi/ely-keskus | www.ely-keskus.fi