hyvinvointiteknologia opas

OPAStämä julkAiSu On EDitOR HElSinki OY:n tuOttAmA tOimiAlAlEHtiilmOituSliitE ilmOituSliitE

ILMOITUSLIITE | HyvInvOInTITEknOLOgIa OpaS2

Hyvinvointiteknologia OPAS on Editor Helsinki Oy:n tuottama toimialaopas. Lehti ilmestyy Talouselämän yhteydessä 17.09.2010, 80 101 kpl jakelulla. Vastaava tuottaja: Nora Helanto, 09 4241 2225, [email protected]. taitto: Pirja Kärki, [email protected]. toimittajat: Mia Heiskanen, mH • Hanna Ojanpää, HO • Päivi Remes, PR. kuvat: Istock • VTT. Painopaikka: Hansaprint. Editor Helsinki Oy, Huvilakatu 20-22 D, Vanha Ruumishuone, 00150 Helsinki, 09 4241 2222, [email protected], www.editori.fi.

Kohdennetusti parhaaseen tulokseen

AccentureItämerenkatu 1 | 00180 Helsinkip. 020 572 5000 | [email protected] Yhteyshenkilöt: Marko Rauhala ja Ulla Kuukka

tekonivelsairaala Coxa OyBiokatu 6b | 33520 Tamperep. 03 [email protected]

Hyvinvoinnin osaamisklusterikuopio innovation OyPL 1188 | 70211 Kuopio | p. 045 139 3757 www.hyvinvointiklusteri.fi Yhteyshenkilö: Ilpo Kuronen [email protected]

tampereen ammattikorkeakouluKuntokatu 3 | 33520 Tamperep. 03 245 2111www.tamk.fi

mediconsult OyHenry Fordin katu 5 M | 00150 Helsinkip. 09 6840 860 | [email protected]ö: Tommi Salaspuro

laurea-ammattikorkeakouluwww.laurea.fi | Yhteyshenkilöt: tutkimusjohtaja Katariina Raij | [email protected] | p. 040 830 6172 | CIDe projekti-päällikkö Taina Saksa [email protected] | p. 040 756 7402

Hyvinvointiteknologian asiantuntijat yksissä kansissa!

Opas -konsepti kokoaa alan tiedon, palvelut ja ratkaisut yk-siin kansiin. Tarkoituksena on kertoa konkreettisesti tuotteis-ta ja palveluista, tarjota informaatiota päätöksen tueksi. Lue

lisää hyvinvointiteknologiasta sekä muista B to B -aiheista www.editori.fi.

• Sujuva hoitotyö takaa potilaiden turvallisuuden• Haasteiden ja teknologian aallonharjalla• Laurea ammattikorkeakouluun vantaalle käynnistyy kehitysympäristö CIDe• Tampereen ammattikorkeakoulusta valmistuu hyvinvointi -tekno logia-alan osaajia

3-5• Hyvinvoinnin sparraaja matkassa mukana• Terveydenhuollon kipupisteet hoidettavissa innovaatioiden avulla6-7• Teknologia avartaa vanhusten maailmaa• Hyvinvoinnin osaamisklusteri toimii kasvun veturina• Tekonivelsairaala Coxan malli toimii - laatua ja kustannussäästöä keskittämällä8-9• kuntien peruspalvelut kudotaan verkkoon• potilastietojärjestelmien tavoitteena tehokas ja ennaltaehkäisevä terveyden huolto

10-11• varhainen diagnoosi– tehokkaampi hoito• kuitu kulkee sulavasti• Älykkäämpää terveydenhuoltoa - hoidon vaikuttavuutta voidaan mitata

12-13• käyttäjät osallistuvat sairaalasuunnitteluun virtuaalisesti• potilas on sydämen asia Sydänkeskuksessa14-15

Editor Helsinki kiittää oppaan toimitusneuvostoa:

Coronaria impact OyKasarmintie 15 | 90130 Oulup. 020 780 6100 | [email protected]ö: Mikko Katajamä[email protected]

yhteistyössä:

Asiantuntijat myös verkossa. B to B -portaali: www.editori.fi

Ascom Finland OyPakkalankuja 6 | 01510 Vantaap. 09 825 901 | fax. 09 8259 0209p. 0400 672998Yhteyshenkilö: Jussi Hakala | Wireless Solutions [email protected] | www.ascom.fi

VTT:n tiedotuspäällikkö Riikka Putila,tiedotuspäällikkö Sakari Sohlberg; asiakaspäällikkö Sampo Sammalisto, tiedottaja Paula Bergqvist, asiakaspäällikkö Kari kohtamäki ja asiakaspäällikkö Mirja Mokkila.

tAYS Sydänkeskus Oy PL 2000 | 33521 Tampere p. 03 311 716 www.sydankeskus.fi

6

ILMOITUSLIITE | HYVINVOINTITEKNOLOgIA OPAS 3

Vastaus on kyllä. Ascom on kehittänyt sairaala- ja hoitosektorin tehokkuutta ja laatua parantavia in-novatiivisia ratkaisujaan entistä pidemmälle. Yri-tys lanseerasi hiljattain uuden sukupolven kut-sujärjestelmän, joka hyödyntää IP-tekniikkaa ja mahdollistaa hoitajien ja potilaiden välisen kom-munikoinnin myös silloin, kun he eivät ole fyysi-sesti samassa huoneessa.

IP-tekniikka luo sairaalahenkilökunnan ja po-tilaiden välille hienojakoisen yhteyden. Hälytyk-set ja potilaiden kutsut saapuvat suoraan hoitajien mukana kulkeviin langattomiin yksiköihin, joten he pysyvät ajan tasalla osaston tapahtumista riip-pumatta siitä, missä milloinkin ovat. Lisäksi hen-kilökunta voi tahdikkaasti ja huomaamattomasti valvoa potilashuoneiden tapahtumia ja tarvittaes-sa keskustella osaston muissa huoneissa olevien potilaiden kanssa.

Turvaa ja tehokkuutta

- Uudessa kutsujärjestelmässä on useita sairaala-henkilökunnalle ja potilaille hyödyllisiä toimin-toja. Lisäksi se tukee uusia, entistä joustavam-pia työprosesseja. Tulevaisuuden sairaalaratkai-sujen ydin on läheisyyden ja turvallisuuden säi-lyttäminen samalla, kun hoitajien liikkuvuutta ja tehokkuutta pyritään lisäämään, toteaa Ascom Finlandin asiakasvastaava Jussi Hakala.

- Sairaalan infrastruktuurille on IP-tekniikasta monenlaista hyötyä. Viestintäkulut pienenevät, ja

voiko sairaalan arki toimia sujuvasti ja ilman turhia odotusaikoja? voivatko tekniset apuvälineet todella tukea henkilökunnan työtä ja jättää enemmän aikaa potilaiden hoitamiselle?

Langattomaan yksikköön saapuu viesti, joka sisältää tilanteen kuvauksen sekä tiedot potilaan sijaintipaikasta ja ongelman vakavuusasteesta.

laitteita voi siirtää ja uusia käyttäjiä lisätä entistä joustavammin. Liikkuvuus ja tehokkuustavoitteet luovat tarpeen kommunikoida reaaliajassa missä ja milloin tahansa. Langattomat järjestelmät tuke-vat näitä sairaaloiden uusia, entistä joustavampia työtapoja, Hakala sanoo.

viestintää a:sta ö:hön

IP-pohjaisen hoitajakutsujärjestelmän kehittämi-nen on yksi merkittävä ja innovatiivinen lisäaskel Ascomin tiellä kohti sairaalasektorin työskente-lyn tehostamista ja laadun parantamista. Ascom toimittaa langattomia viestintäratkaisuja häly-tysten käsittelyyn sekä välittämään kiireellisiä tietoja esimerkiksi sydänpysähdyksistä ja onnet-tomuuksista. Yritys kuuluu alansa markkinajoh-tajiin, ja sillä on erityisen vahva asema Pohjois-maiden sairaaloissa.

Sairaaloiden työnkulun sujuvuuteen on kiinni-tetty erityishuomiota nimenomaan Pohjoismais-

sa. Ascomin tuotteet ovat kiinnostavia, koska ne tehostavat työntekoa potilaiden turvallisuudesta tinkimättä. Esimerkiksi logistiikkaratkaisu Ascom Job Agent optimoi lääkintävahtimestarien ja osas-tojen välistä viestintää ja lyhentää siten sekä poti-laiden että henkilökunnan kokemia odotusaikoja.

Ascom Alarm Agent puolestaan varmistaa, et-tä sairaanhoitajat, lääkärit ja muut asiantuntijat saavat välittömästi tiedon sydänpysähdyksistä, akuuteista leikkauksista ja muista välitöntä rea-gointia edellyttävistä tilanteista. Langattomaan yksikköön saapuu viesti, joka sisältää tilanteen kuvauksen sekä tiedot potilaan sijaintipaikasta ja ongelman vakavuusasteesta. Kaikki tämä nopeut-taa reagointia huomattavasti.

- Ascomilla on ratkaisu kaikkiin sairaaloiden viestintätehtäviin hoitajakutsuista ja kiireellisis-tä hälytyksistä potilaiden kuljetuksiin, sisäiseen viestintään ja teknisiin hälytyksiin. Yhteistä rat-kaisuille on se, että ne pyrkivät yksinkertaista-maan hallintoa ja työprosesseja, jotta henkilökun-nalle jää enemmän aikaa potilaiden hoitamiseen, Hakala tiivistää.

90 prosenttia kaikista Pohjoismaiden sairaa-loista käyttää Ascomin tuotteita. Suomessa As-comin järjestelmiä käytetään yleisesti erikoissai-raanhoidossa ja terveydenhuollon eri aloilla. •

Sujuva hoitotyö takaa potilaiden turvallisuuden

teknologian hyödyntäminen sairauksien diagnostii-kassa ja -hoidossa sekä hyvinvoinnin apuvälineinä sen sijaan menee vauhdilla eteenpäin.

Teknologian asema terveyden ylläpitämisessä, sairauksi-en hoidossa ja eliniän nousussa on selvä: - Jos vertaamme 50 vuoden takaista lääketiedettä tämän päivän vastaavaan, pu-hutaan aivan eri maailmasta, toteaa VTT:n tutkimusprofes-sori Niilo Saranummi ja jatkaa, että 65-vuotias ei ole enää ter-veytensä ja elintapojensa puolesta ikäihminen. - Puolet tänä vuonna syntyvistä elää hyvin todennäköisesti yli 100-vuoti-aiksi.

Ongelmallisemmaksi Saranummi näkee terveydenhuol-tomme puutteelliset resurssit vastata muutospaineisiin. Tu-levaisuuden hoitojärjestelmän tulisi koota alan paras tieto ja osaaminen sekä hyödyntää teknologian mahdollisuudet. Ny-kyisten hierarkkisten rakenteiden sijaan mallia tulisi ottaa enemmän bisnesmaailmasta: - Tekonivelkirurgiaan erikois-tuneessa Coxa Oy:ssä tehdään ainoastaan polvi-, lonkka- ja te-konivelleikkauksia. Potilaan näkökulmasta asia tulee kerralla kuntoon ja hoidon laatu on keskittämisen vuoksi erinomaista. Tästä hyötyy myös yhteiskunta pienempien kustannusten ja nopeamman hoitoon pääsyn ansiosta.

Henkilökohtaisen vastuun jakaminen

Uusia tuulia kaivataan myös elintapasairauksien hoitoon. - Ravinto on kiistatta yksi hyvinvoinnin tärkeimmistä osa-

tekijöistä. On laskettu, että jopa 40 % kroonisista sairauksis-ta liittyy jollain tavalla siihen, mitä syömme, akatemiaprofes-sori Kaisa Poutanen toteaa. - Ongelmana on, että elämme yltäkylläisyyden keskellä. Tämä näkyy ylipainoisuuden huo-mattavana kasvuna ja tätä kautta II-tyypin diabeteksen yleis-tymisenä.

Vastuu omasta hyvinvoinnista on viime kädessä henkilö-kohtainen. Tässä hyvinvointiteknologia voi kuitenkin auttaa. Tutkija Elina Mattila on väitöskirjassaan käsitellyt kännyk-kään ohjelmoitavan Wellness Diaryn merkitystä mm. laihdut-

Haasteiden ja teknologian aallonharjallaTerveydenhuollon suurin haaste on väestön ikääntyminen. Edessä on kysymyksiä, joiden ratkomiseen tarvitaan uusia toimintamalleja sekä useampia vastuunkantajia.

Laurea ammattikorkeakouluun Vantaalle käynnistyy

kehitysympäristö CiDe

CIDe (Care Innovation and De-sign Hub) tarjoaa yrityksille ainutlaatuisen kehitysympä-

ristön uusien hyvinvointipalvelui-den ja -teknologian kehittämiseen.

- Autamme yrityksiä kehittämään uusia terveydenhoidon palveluja ja toimimme kasvuyritysten kehittä-mistyön tukena, kertoo CIDe:n tut-kimusjohtaja Katariina Raij Laurea ammattikorkeakoulusta.

- CIDe tarjoaa yrityksille toimi-alan klusteritoimintaa, kehityspro-jekteja, resursseja sekä tilat. Kut-summe toimintaan mukaan yrityk-siä, jotka ovat kiinnostuneita kehit-tämään hoitomenetelmiä, -teknolo-giaa ja -innovaatioita.

Tavoitteena kokonaisuus

Suomessa tehdään paljon teknolo-giainnovaatioita, jotka usein jäävät keskeneräisiksi. CIDe:n tavoitteena onkin kehittää kokonaisuuksia yh-distelemällä useampien yritysten tuotteita tai palveluja. Parhaimmil-laan se tuottaa yrityksille ja palvelu-

ketjulle aivan uudenlaisia innovaati-oita, Raij lisää.

– CIDe on myös osa Vantaan In-novaatioinstituutti Oy:n kehitysym-päristöjen verkostoa. Innovaatioins-tituutti tarjoaa osan CIDe:n rahoi-tuksesta ja verkostoyhteistyön kaut-ta innovaatiot saadaan esille kansal-lisesti ja kansainvälisestikin, lisää johtaja Mikko Punakivi. • mH

CIDe:n toimintaCIDe:ssä on mahdollista kehit-tää, testata ja toteuttaa aidossa ympäristössä (test lab, research lab ja living lab), hyvinvointiin ja siihen liittyvän teknologian innovaatioita.

www.laurea.fi


Puolet tänä vuonna syntyvistä elää hyvin todennäköisesti yli 100-vuotiaiksi.

tamisen ja kunnonkohotuksen tukena. Aiheesta lisää oppaan sisäsivuilla.

Teknologian hyödyntämistä on tutkittu myös ikäihmisten arjen toimivuuden parantamisessa, kuten tutkimusprofessori Minna Isomursun kokemukset osoittavat. Haastattelussaan hän korostaa kanssaihmisten merkitystä, mutta mainitsee myös, että teknologia tuo parhaimmillaan turvaa vanhuksen elämään ja auttaa sosiaalisten kontaktien ylläpitämisessä.

Innovaatioista ja edistyksellisistä hankkeista Suomessa ei siis ole puutetta. - Meillä on jopa liikaa pilotteja, jotka tuotta-vat hyviä tuloksia, mutta varsinainen käyttöönotto jää uupu-maan. Jos hankkeissa ei uskalleta koetella rajoja, tuloksena on vain tilkkutäkkejä uuden täkin sijaan. Se on kiteytetysti ter-veydenhuollon ydinongelma. Kehityksen pitäisi mennä niin, että hyöty olisi nähtävillä. Tai sitten voi ajatella toisinpäin eli miten järjestelmää voidaan muuttaa siten, että olemassa ole-vat teknologiat saadaan fiksusti käyttöön, Saranummi huo-mauttaa.

Molekyylilääketieteessä tehty suomalainen tutkimustyö on rankattu maailmanlaajuisestikin korkealle. - Molekyyli-teknologia antaa yhä paremmat mahdollisuudet selvittää tau-din syitä. Diagnostiikalla ei kuitenkaan ole terveyden kannal-ta merkitystä, ellei siitä seuraa sairauden tehokkaampi hoita-minen. Teknologisesta näkökulmasta merkittävää on mitta-uksen oikeellisuus ja tuloksen merkityksellisyys. Eettisestä näkökulmasta tulee pohtia tarkkaan mitä ja miten tarkasti kannattaa mitata. Haluammeko tietää itsestämme niin paljon kuin mitä teknologia on meistä kykenevä mittaamaan, tutki-musprofessori Hans Söderlund miettii tulevaisuuden ske-naarioita.

Onpa näkökulma teknologispainotteinen, taloudellinen tai humanistinen, tulee yhteiskunnan löytää vastaus tervey-denhuoltomme kokonaisvaltaiseen ratkaisemiseen. Päättä-jiltä vaaditaan rohkeita linjanvetoja, tutkimukselta innova-tiivisuutta ja palveluntuottajilta vaihtoehtoja. Yksilön ja yh-teisöllisyyden vastuuta jokainen voi itse punnita mielessään.

• HO


Tampereen ammattikorkeakoulusta valmistuu hyvinvointi -tekno logia-alan osaajia

tampereen ammattikorkea-koulussa (TAMK) voi suo-rittaa hyvinvointiteknologi-

an ylemmän AMK-tutkinnon sekä tekniikan ja liikenteen alalla että sosiaali- ja terveysalalla. Näiden kahden koulutusalan opiskelijat opiskelevat yhteisessä ryhmässä ja heillä on osittain yhteinen opetus-suunnitelma. Tutkintojen tavoittee-na on valmistaa työelämän tarpei-siin asiantuntijoita, jotka tuntevat hyvinvointiteknologian sovellusten haasteet ja mahdollisuudet.

- Hyvinvointiteknologian alalla toimivat yritykset ja organisaatiot tarvitsevat yhä enenevässä määrin tekniikan sekä sosiaali- ja terveys-alan asiantuntijoita, jotka tuntevat hyvinvointiteknologian eri sovel-lusalueita, kertoo TAMKin hyvin-vointiteknologian ylemmän AMK-koulutusohjelman vastuuopettaja Lea Saarni.

Hyvinvointiteknologian koulu-tusohjelmien keskeiset sisällöt ovat esteettömyys ja käyttäjälähtöinen suunnittelu, terveysteknologia ja hyvinvointirobotiikka, teknologia- ja tuotekehitysprojektiosaaminen sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaa-tio-osaaminen.

- Opetussuunnitelman painopis-teenä on kehittää, soveltaa ja hyö-dyntää sellaisia hyvinvointitekno-logioita ja –palveluita, joilla voidaan ylläpitää, tukea ja edistää ihmisen hyvinvointia ja terveyttä elinkaaren eri vaiheissa, Saarni täydentää.

Työelämälähtöisyys keskiössä

Opetussuunnitelman sisältöjä on rakennettu yhdessä työelämän neu-vottelukunnan kanssa, joka koos-

tuu työelämän eri alojen edustajista ja asiantuntijoista. Näin on haluttu varmistaa, että koulutusohjelmista valmistuu sellaisia osaajia, joita hy-vinvointialan toimijat tarvitsevat. Opetussisällöissä on vahvasti mu-kana tuotekehitys- ja projektiosaa-minen, joka antaa valmiuksia kehit-tämishankkeiden asiantuntijana toi-mimiseen.

Laajempaa perspektiiviä opintoihin

Saarni kertoo, että koulutusohjel-missa käydään laajasti läpi hyvin-vointiteknologian eri sovelluksia. Samoin pyritään kannustamaan opiskelijoita laajentamaan osaamis-taan oman ydinosaamisalueensa ul-kopuolelle.

- Opiskelijat tekevät opiskeluteh-täviä pienryhmissä, jotka muodos-tuvat sekä tekniikan että sosiaali- ja terveysalan opiskelijoista. Uuden-laista osaamista kertyy siis molem-pien alojen yhteistyön tuloksena.

Uudet painotukset

Koulutusohjelmat vastaavat 2000-lu-vun kansallisiin ja kansainvälisiin hyvinvointiteknologia-alan tarpei-siin ja haasteisiin laajentamalla yri-tysten ja yhteisöjen henkilöstön osaa-mista ja innovaatiokykyä. Saarni ker-too, että koulutusohjelmien sisältö-jä suunniteltaessa seurataan tiiviis-ti, miten hyvinvointiteknologia-ala kehittyy ja millaisia vaatimuksia se asettaa opetukselle. Tällä hetkellä ja vahvasti myös tulevaisuudessa ope-tuksen painopiste on ikääntyvän ja senioriväestön tarvitsemissa hyvin-vointipalveluissa ja niitä tukevissa teknologioissa. • mH

www.tamk.fi

Hyvinvointiteknologiaa voi soveltaa vaikkapa käyttäjän mukaan muunnelta-vien työpisteiden suunnittelussa, sanoo alan ylemmän aMk-tutkinnon vastuu-opettaja Lea Saarni TaMkista.


Ravintolassa kännykkä voisi päätellä menun perusteella, mitkä annokset sopisivat käyttäjän ruokavalioon parhaiten tuona päivänä.

tutkimusprofessori Minna Isomursu keskittyy tutkimuksessaan vanhus-ten ja vanhenevien ihmisten arjen

parantamiseen teknologian keinoin: - Kaik-kia asioita ei vanhetessa voi tehdä samalla tavalla kuin nuorempana. Meidän tavoittee-na on löytää eväitä monimuotoisempaan sosiaaliseen elämään, Isomursu sanoo.

- Hyvä esimerkki toimivasta sosiaalises-ta tavasta käyttää teknologiaa yhteydenpito-välineenä on Skype. Suku ja perhe saattavat asua toisella puolella maailmaa eikä isovan-hemmilla ole mahdollisuutta nähdä lapsen-lapsiaan usein – Skypessä puhumaan pääsee kasvotusten.

- Teknologiaa pidetään usein liian vaikea-na ikäihmisille, mutta tämä harhakuva ei pä-de. Laitteista osataan tehdä helppokäyttöisiä ja myös ns. elinkaariajattelu on otettu mu-kaan laitteiden ja niitä tukevien palveluiden suunnitteluun. Vanhuksen kotiin voidaan esi-

merkiksi sijoittaa useita eri toimintoja sisältäviä älytarroja ja näin ohjata kotoa käsin muuta ympä-ristöä: siivoustarraa kän-nykällä koskettamalla vies-ti menee kotihoitopalveluun sii-vouksen tarpeesta, soitto lapsenlapselle taas lähtee kuvaan sijoitetun tiedon perusteella. Käyttäjän ei itse tarvitse lukea näyttöä, eikä näppäimistöäkään tarvita, pelkkä kosketus riittää. Mahdollisuudet ovat rajattomat, Min-na Isomursu selventää. • HO

Perinteisesti hyvinvointiteknologia nähdään terveydentilan monitoroin-tina, kurjuuden minimointina, tut-

kimusprofessori Minna Isomursu sanoo: - Fyysisen hyvinvoinnin ohella positiivisten asioiden vahvistaminen on kuitenkin yhtä lailla tärkeää. Nykyteknologiaa hyödyntä-mällä sosiaalinen elämä voi tulla kotiin tai oman hyvinvoinnin seuranta siirtyä kännyk-kään.

Kännykän monipuolisuuden puolesta pu-huu myös tutkija Elina Mattila, joka omassa väitöskirjassaan tutki matkapuhelimen hyö-dyntämistä terveyden ja hyvinvoinnin itse-havainnoinnin välineenä.

- Itsehavaintoja on itse asiassa moni tehnyt huomaamattaan - merkinnyt paperin reu-naan ylös painoaan, syömisiä tai urheilusuo-rituksia. Kyseessä ei siis ole sen kummoisem-pi juttu nytkään, ainoastaan väline on muut-tunut, Mattila toteaa.

- Hyvinvoinnin hallinnan tehostamiseen tarvitaan pitkäaikaista seurantaa ja tiedon tu-lee olla helposti siirrettävissä ja käytettävis-sä. Kännykkä kulkee käyttäjän mukana lähes aina ja sisältää jo olemassa olevilla tiedoilla

paljon henkilökohtaista dataa – puhelinnu-meroita, tekstiviestejä ja kuvia. Wellness Di-aryn etuja ovat käyttölogiikan yksinkertai-suus, sovelluksesta saatava automaattinen palaute sekä kyky mukautua henkilökohtai-siin tarpeisiin, Mattila perustelee kännykällä tapahtuvan itsehavainnoinnin etuja.

- Wellness Diary on helppo liittää myös erilaisten hyvinvointiohjelmien osaksi tai si-tä voitaisiin käyttää vaikkapa ystäväporukan tsemppivälineenä, Mattila viittaa ryhmän merkitykseen tavoitteiden saavuttamisessa.

Elina Mattila aloitti tutkimuksen vuonna 2004, aikana, jolloin älypuhelimet olivat vas-ta tuloillaan.

- Tilanne on nyt toinen. Ensinnäkin, kän-nyköiden penetraatio on ylittänyt paikoittain jo 100 prosenttia ja älypuhelimet ovat yleises-ti käytössä. Toiseksi, markkinoille tarvitaan lisää vaihtoehtoja terveyden ja hyvinvoin-

nin tukemiseen. Haaste sen sijaan on, miten osaamme tunnistaa, mikä teknologia ja sovel-lus kenellekin sopii.

Mattilan tulevaisuuden visio on, että Well-ness Diaryn tyyppiset apuvälineet tulisivat todellisiksi vaihtoehdoiksi henkilön päivit-täisessä hyvinvoinnin hallinnassa: - Tavoit-teena on yhdistää eri teknologioista käyttä-jälle työkalupakki: esimerkiksi terveydenti-lan mittauslaite, kännykkä ja webbi vaihtavat tietoa keskenään ja määrittävät saadun tulok-sen mukaisesti henkilökohtaisia ohjeita. Tai ravintolassa kännykkä voisi päätellä menun perusteella, mitkä annokset sopisivat käyt-täjän ruokavalioon parhaiten tuona päivänä.

• HO

Tutkimuksessa käytetty nokian sovellus on vapaasti ladattavissa osoitteessa: betalabs.nokia.com

Hyvinvoinnin sparraaja matkassa mukana

Eväitä monimuotoisempaan sosiaaliseen elämään


Accenture ja Avanade ovat rakentaneet mm. newyorkilaisen sairaalan Personal Health Record-portaalin yhdessä Microsoftin kanssa.

Accenture on maailmanlaajuinen liikkeenjohdon konsultoinnin, tietotekniikan ja ulkoistamisen palveluyritys, joka on valittu neljä kertaa

peräkkäin Suomen parhaaksi työpaikaksi suuryrityssarjassa.

accenturen johtava konsultti Ulla kuukka.

www.accenture.fi

Vuosi sitten Accenture perusti terveydenhuollon toimialan yksikön. Sen asiantuntijat etsivät, ke-hittävät ja toteuttavat ratkaisuja terveydenhuol-lon kehittämiseksi johdon konsultoinnin, potilas-tietojärjestelmien, sähköisen asioinnin ja tekno-logian ulkoistuksen osalta. Lisäksi yksikkö tarjo-aa palveluita järjestelmäintegraatioon ja liiketoi-mintaprosessien ulkoistamiseen.

- Panostamme joustaviin, asiakkaan tarpeet huomioiviin ratkaisuihin. Olemme rekrytoineet lisää osaavaa porukkaa Suomen yksikköömme ja lisäksi hyödynnämme maailmanlaajuista ver-kostoamme. Tarkoituksenamme on tuoda maail-malla hyväksi havaitsemiamme kokemuksia Suo-meen ja kehittää esim. potilastietojärjestelmiä se-kä terveydenhuollon sähköisiä palveluita, kertoo Accenturen johtava konsultti Ulla Kuukka.

Lääketieteellinen kuvantaminen

Uudenaikaisia teknologioita ja toimintatapoja hyödyntämällä voidaan terveydenhuolto järjes-tää paremmin toimivaksi. Uusimman laite- tai ohjelmistoriippumattoman tietotekniikan avulla voidaan ratkaisevasti nopeuttaa ja tehostaa mm. lääketieteellistä kuvantamista.

- Radiologin etäkonsultaatiot ja työjonojen vir-tuaalinen jakaminen eri toimijoiden ja organisaa-tioiden kesken nopeuttaa ja parantaa potilaan saa-maa hoitoa. Tällaisia toteutusmalleja on jo valmii-na käytössä maailmalla, Kuukka kertoo.

Sähköinen asiointi terveydenhuollossa

Hoitoon pääsyn helpottuminen on tuttu aihe var-sinkin kunnallisessa terveydenhuollossa. Uu-

terveydenhuollon kipupisteet hoidettavissa innovaatioiden avulla

accenturen Health & public Service –liiketoimintayksikössä on kääritty hihat tosissaan ylös. Halu muuttaa terveydenhuoltoa asiakaskeskeisemmäksi ja vaikuttavammaksi on mahdollista joustavien ja eri toimijoiden yhteistyö-hön perustuvien teknologiaratkaisujen ja toiminnan kehittämisen avulla.

dempi tavoite on, että kansalaisen ei tarvitse käy-dä terveyspalvelupisteessä vaan hän voi hoitaa asiansa verkon kautta.

- Tällaista toteutusta olemme jo tekemässä. Li-säksi on tärkeää, että hoitotapahtuman jälkeinen yhteydenpito eri toimijoiden välillä helpottuu, no-peutuu ja muuttuu ajasta ja paikasta riippumatto-maksi.

personal Health Record (pHR)

Sitralla on käynnissä Terveystaltio-hanke, jossa potilaan terveystietoja voidaan taltioida niin, että kansalainen voi hyödyntää niitä itse tai tarvitta-essa valtuuttaa ammattilaisen näkemään ne. Ac-centure näkee tämän kehityksen erittäin positii-visena.

- Samanlaisia hankkeita olemme tekemässä muualla maailmassa. Tällaiseen interaktiiviseen terveysportaaliin voi kerätä kaikki hyvinvointiin-sa ja terveyteensä liittyvät asiat alkaen neuvola- ja rokotuskortin tiedoista allergioihin, veriryhmään, diagnosoituihin sairauksiin, liikuntaharrastuk-siin ja verenpaine- ja sokeriarvomittauksiin. Tie-tojen päivitys- ja välitysluvan voi antaa hoitohen-kilökunnalle tai vaikka omalle tyttärelle.

- Personal Health Recordin tärkein tavoite on tuottaa alusta, jonka avulla voidaan vahvistaa kansalaisten, potilaiden ja terveydenhoitoalan työntekijöiden yhteydenpitoa terveyden ja hyvin-voinnin edistämiseksi. Pärjätäkseen paremmin kroonisten sairauksien kanssa ja panostaakseen ennaltaehkäisevään , kustannusvaikuttavampaan terveydenhuoltoon kansalaisten on osallistuttava tehokkaammin hoitoprosesseihin ja kunnostaan huolehtimiseen, kertoo Accenturen Dadong Wan Chicagosta.

Accenture ja Accenturen ja Microsoftin yhteis-yritys Avanade ovat rakentaneet mm. newyorki-laisen sairaalan PHR-portaalin yhdessä Microsof-tin kanssa.

- Sairaalan potilaat jakavat portaalin avulla ter-veystietojaan ja lisäävät säännöllisesti tietoihinsa mm. kotona mitatut verenpainelukemat, Dadong Wan kertoo.

Dadong Wan näkee jo merkkejä siitä, että muu-taman vuoden kuluessa PHR:n käyttö tapahtuu mobiilisti.

potilastietojärjestelmät

Accenturen tavoitteena on löytää Suomeen uu-denaikaisia potilastietojärjestelmiä, jotka vastaa-vat toimijoiden tarpeita ja helpottavat hoitohenki-lökunnan työtä.

- Tässä meillä on hyvä ”track record”, sil-lä olemme etsineet, selvittäneet ja toteuttaneet kymmenille ellei sadoille asiakkaillemme heidän tarpeisiinsa parhaiten soveltuvia järjestelmiä. To-ki tässä on huomioitava suomalaisen terveyden-huollon erityispiirteet ja tarpeet. Tulevaisuuden sairaalat ovat myös tärkeä kehityskohde.

- Järjestämme lokakuussa Tukholmassa poh-joismaisten kollegoidemme kanssa ison seminaa-rin, jossa pohditaan suurimpien pohjoismaisten sairaaloiden johtajien kanssa, mistä tekijöistä tu-levaisuuden sairaalat koostuvat. Tulevaisuuden sairaalat ovat potilaan tarpeen ympärille raken-nettuja, työtekijöille mieluisia ja motivoivia, kus-tannusvaikuttavia ja ympäristönäkökulmat huo-mioivia, Kuukka pohtii. • PR

teknologia avartaa vanhusten maailmaa

Teknologinen kehitys tähtää vanhustyössä useimmiten hoidon tehostamiseen. asian voi kääntää myös toisinpäin. Entäpä jos vanhus on itse teknologian aktiivinen käyttäjä?

Teknologiaa vanhuksille –projektit täh-täävät useimmiten hoidon tehostami-seen, mikä tarkoittaa sosiaalisen kans-sakäymisen vähenemistä hoidettavan ja hoitajan välillä.

- Hoitoprosessin ja resurssien te-hostaminen teknologian avulla johtaa usein siihen, että hoitaja viettää entis-tä vähemmän aikaa vanhuksen luo-na. Se ei suinkaan paranna vanhuksen elämänlaatua, toteaa VTT:n tutkimus-professori Minna Isomursu. Oulussa onkin käynnistetty projekti, jonka ta-voitteena on löytää tapoja, joiden avul-la vanhus voi olla itse aktiivinen tek-nologian käyttäjä. Projektissa pyritään

myös löytämään mahdollisuuksia luo-da teknologian avulla lisäarvoa van-husten elämään.

Teknologia poistaa etäisyydet

Isomursun mukaan teknologia voi aut-taa hälventämään etäisyyksiä – ja jo-pa pelkoja. Se heijastuu niin hoidetta-van vanhuksen kuin lähipiirinkin elä-mään.

- Mielestäni kaikki tekniset sovel-lukset, jotka mahdollistavat yhteyksien ylläpitämisen vanhuksen oman kodin, hoitokodin, sukulaisten, perheen ja ys-


kaikki tekniset sovellukset, jotka mahdollistavat yhteyksien ylläpitämisen vanhuksen oman kodin, hoitokodin, sukulaisten, perheen ja ystävien välillä ovat enemmän kuin tervetulleita.

Tekonivelsairaala Coxan malli toimii

l aatu näkyy potilaalle luotetta-vuutena kun sairaalan tiedot, taidot ja prosessit keskittyvät

tiettyyn osaamisalueeseen. - Laatu on tärkein asia: kun sai-

raalamme kirurgit ja ortopedit teke-vät riittävän paljon samaa leikkaus-ta, kumuloituu osaaminen koko hen-kilöstön käyttöön. Potilas hyötyy paremmasta leikkaustuloksesta ja yhteiskunta lyhentyneistä leikkaus-jonoista, Coxa Oy:n toimitusjohtaja Tarmo Martikainen kiteyttää.

potilaita meiltä ja muualta

Tampereella sijaitseva tekonivelsai-raala Coxa hoitaa etupäässä Pirkan-maan sairaanhoitopiirin tekonivel-leikkauksia, mutta potilaita tulee myös ympäri Suomen – ja jopa Suo-men rajojen ulkopuolelta.

- Ulkomaisten potilaiden määrä kas-vaa tulevaisuudessa. Ja jos uusi ter-veydenhoitolaki astuu voimaan, an-taa se suomalaisille potilaille enem-män vapautta valita leikkaava sai-raala.

Osaamisen ytimessä

Coxassa tehdään aktiivista tutki-mus- ja kehitystyötä ja huolehditaan siitä että henkilöstöllä on tutkimus-työn kautta aina uusin tieto käytet-tävissä. Vaikeimpia tekonivelleikka-uksia keskitetäänkin yhä enemmän Suomessa Coxaan.

– Olemme uusintaleikkauksissa jo Euroopan johtava sairaala. Ase-ma on saavutettu toimintojen kes-kittämisellä, joten toivottavasti tä-mä on tulevaisuuden malli Suomes-sa. • mH

- laatua ja kustannussäästöä keskittämällä

www.coxa.com

kansallinen hyvinvoinnin osaamisklusteri on yrityksil-le suunnattu kehitysohjelma,

joka avaa ovia hyvinvointiteknologi-an ja -palveluiden kehittämiseen.

Työvoima- ja elinkeinoministe-riön käynnistämässä klusteriohjel-massa ovat mukana Oulun, Kuopi-on, Tampereen ja pääkaupunkiseu-dun osaamiskeskukset. Klusterin vaikutuksella on synnytetty jo yli 50 uutta yritystä, kertoo ohjelmajohtaja Ilpo Kuronen. Ohjelman pääpaino-

www.hyvinvointiklusteri.fi

pistealueet löytyvät terveydenhuol-lon teknologian sekä skaalautuvien hyvinvointipalveluiden alueelta.

- Uusilla teknologia- ja palveluin-novaatioilla haemme laadukkaam-paa terveydenhuoltoa pienemmillä resursseilla sekä liiketoimintamah-dollisuuksia alan yrityksille.

verkoston voimaa uusille markkina-alueille

Klusterin kautta yritykselle avautuu pääsy kansallisiin ja kansainvälisiin verkostoihin.

- Mukaan toimintaan toivotaan kaikkia suomalaisia hyvinvointialan yrityksiä. Me tarjoamme tietoa liike-toimintamahdollisuuksista eri mark-kina-alueilla, järjestämme yritysten tarpeista lähteviä kansallisia ja kan-sainvälisiä tapahtumia, sekä käyn-nistämme kehityshankkeita. • mH

Hyvinvoinnin osaamisklusteri toimii kasvun veturina

teknologia avartaa vanhusten maailmaa

tävien välillä ovat enemmän kuin tervetulleita. Usein perheellä ja omaishoitajalla on huoli sii-

tä, mitä vanhuksen kotona tapahtuu päivittäin ja omaishoitajan lomajakson aikana.

- Tästä syystä pohdimme uusia, sosiaalisen median kaltaisia vanhuksille soveltuvia ratkaisu-ja, joiden avulla tieto liikkuisi helpommin eri osa-puolten välillä. Isomursu kertoo, että hankkeessa on mukana hoitokoti, joka tarjoaa lomajaksopal-veluita omaishoitajille sekä sovellusteknologiatoi-mittaja. Hankkeessa on mukana myös eurooppa-laisia yhteistyökumppaneita, jotka seuraavat mie-lenkiinnolla projektin tuotoksia.

- Olemme Suomessa ensimmäisinä kehittä-mässä jotain todella konkreettista. Pyrimme löy-tämään toimivia palvelumalleja, jotka on mahdol-lista monistaa myös kansainväliseen käyttöön.

Bingoiltaan kotoa käsin

Projektissa on lähdetty etsimään keinoja, joiden avulla vanhus ei kotona ollessaan vieraannu esi-merkiksi hoitokodin tarjoamista palveluista.

- Kun vanhus on kotona, voi hän etäyhteyden avulla osallistua vaikkapa hoitokodin bingoiltaan. Hoitokodissa bingoilta videoidaan ja lähetyksen voi katsoa kotoa oman tietokoneen välityksellä. Näin kynnys palata hoitokodin sosiaaliseen ym-päristöön helpottuu.

- Etäyhteyden avulla esimerkiksi dementikko-jen muisti hoitopaikasta säilyy, eikä paluu hoito-kotiin kotihoitojakson jälkeen tunnu enää niin stressaavalta, Isomursu kertoo. Hoitajien työs-tä kuluukin suuri osa hoidettavien aktivointiin ja rohkaisuun, jotta he uskaltaisivat osallistua hoito-kodin sosiaalisiin tapahtumiin.

Sovellukset vanhusten ehdoilla

Isomursu ei allekirjoita väitettä, jonka mukaan teknologia olisi liian vaikeaa vanhuksille.

- Toki vanhukset itsekin suhtautuvat teknologi-aan siten, että se on tarkoitettu nuoremmille. Jos suunnittelussa otetaan huomioon vanhusten fyy-siset rajoitteet, on täysin mahdollista suunnitella teknologiaa, joka ei ole vanhuksille vaikeaa.

- Mikäli toimivia palvelumalleja halutaan kehit-tää, tulee vaikkapa tietokoneen olla kosketusnäytöl-lä ja laadukkailla videoyhteyksillä varustettu. Siihen mekin pyrimme projektissamme, Isomursu toteaa. • mH

Etäyhteyden avulla esimerkiksi dementikkojen muisti hoitopaikas-ta säilyy, eikä paluu hoitokotiin koti-hoitojakson jälkeen tunnu enää niin stressaavalta.

Kun ihmiset asuvat ja liikkuvat ympäri maapalloa, siirtyykö hoitovastuu aina automaattisesti kohdemaahan vai voisiko se tulevaisuudessa säilyä kotiterveyskeskuksessa etäisyyksistä riippumatta?

Kuntien peruspalvelut kudotaan verkkoon

kotihoito lisääntyyPalveluiden kehityskaaressa on myös suora linkki väestön ikääntymiseen.

- Ikääntyminen tulee ottaa entistä vahvemmin huomioon palvelumuotojen uudistamisessa, sillä Suomen väestö ikääntyy nopeimmin kaikista EU-maista. Toisaalta ikääntyneet ovat terveempiä kuin koskaan ja asuvat kotona entistä pidempään. Tämä tulee johtamaan siihen, että tulevaisuu-dessa hoito tapahtuu yhä useammin kotona. Se luo kunnille ja yrityksille mahdollisuuden kehit-tää palveluita, apuvälineitä ja teknologioita, jotka toimivat tulevan muutoksen tukena. Wiili-Peltola heittää ilmaan kysymyksen turvallisuudesta: mil-lä keinoilla voimme nostaa kotona asuvien ikään-tyvien turvallisuudentunnetta?

- Tässäkin on innovoinnin paikka kunnille ja yrityksille.

kohti monituottaja -mallia

Kouvolan VOPA-hanke tukee myös yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin yhteistoimintaa. Hankkeen tavoitteena on kehittää asiakkuuden hallinta- ja ohjausmalli sekä kuntatilaajan ja pal-velutuotannon yhteistyötä palveleva seuranta- ja ohjausjärjestelmä.

Hankkeen tuotoksena syntyy palveluntuottaji-en yhteinen, sähköinen markkinapaikka, jossa ovat esillä kunnalliset ja yksityiset peruspalveluiden palveluntuottajat. Näin kansalaisen on helpompi verrata palveluiden laatua ja kustannuksia.

- Malli, jossa julkinen ja yksityinen sektori te-kevät yhteistyötä, on nouseva trendi. Se monipuo-listaa kuntien palvelutuotantoa ja luo kuntalaisille enemmän vaihtoehtoja.

Tulevaisuus on mahdollisuus

Wiili-Peltolan mukaan tulevaisuudessa siintävät trendit ja haasteet tulisi nähdä mahdollisuuksina, jotka innostavat innovoimaan.

- Toivottavasti peruspalveluiden kehitystyö-hön osallistuvilta löytyy uskoa tulevaisuuteen ja ennakkoluulotonta visiointikykyä! • mH

taa. Samalla luodaan kaupungin terveydenhuol-toon ja vanhuspalveluihin sähköisiä asiointimah-dollisuuksia sekä palaute- ja ohjausjärjestelmiä – Suunnittelun lähtökohtana on asiakas- ja asukas-lähtöisyys. Kouvolassa se tulee näkymään asuk-kaan elämää helpottavina palvelukäytäntöinä: esimerkiksi ajanvarauksina verkon kautta tai ve-rikokeen tuloksina kännykkään.

palvelut liikkuvat lähelle

Näin yksinkertaisilla keinoilla voidaan päivittäi-set terveydenhoitopalvelut tuoda lähemmäs asuk-kaiden luontaista elinympäristöä.

- Jos kunnalliset palvelut kehittyvät tähän suun-taan, on meillä tulevaisuudessa entistä enemmän Ideaparkin terveyskioskin kaltaisia ratkaisuja, jossa terveyskeskuspalvelut on tuotu ostoskes-kukseen. Toinen trendi ovat mobiilipalvelut, joi-ta on Wiili-Peltolan mukaan jo käytössä eri puo-lilla Suomea.

- Tällä hetkellä niitä käytetään esimerkiksi yk-sittäisten henkilöiden tai ryhmien sparrauksiin, esimerkiksi vertaistukipalveluihin. Tulevaisuu-den skenaario lienee se, että ne ovat osa kuntien peruspalveluprosessia.

Wiili-Peltola tarjoaa pohdittavaksi myös uuden näkökulman etäpalveluista. Kun ihmiset asuvat ja liikkuvat ympäri maapalloa, siirtyykö hoitovas-tuu aina automaattisesti kohdemaahan vai voisiko se tulevaisuudessa säilyä kotiterveyskeskuksessa etäisyyksistä riippumatta? Tähänkin sähköisten peruspalveluiden kehitys voi tuoda ratkaisuja.

- Julkisen hallinnon tietojärjestelmien hajanai-suus on haaste: sosiaali- ja terveydenhuollon jär-jestelmät eivät valtakunnan tasolla keskustele keskenään ja erilaisia rajapintoja on valtavasti, to-teaa VTT:n hyvinvointi- ja terveydenhoitopalve-luiden asiakaspäällikkö Erja Wiili-Peltola.

Yhteiskuntamme on havahtunut haasteeseen ja käynnissä on lukuisa määrä hankkeita, joiden avulla pyritään askel kerrallaan kutomaan niin yksittäisten kuntien kuin valtakunnan tason hy-vinvointi- ja terveyspalvelut osaksi toimivaa, verkkomaista kokonaisuutta. Yhteisenä pyrki-myksenä on vastata kuntien yhä haasteellisem-maksi muuttuvaan tilanteeseen sosiaali- ja ter-veyspalveluiden järjestäjinä.

VTT on myös tunnistanut hyvinvointi- ja ter-veydenhoitopalveluiden kehitystyön tärkeyden ja haluaa panostaa siihen.

- VTT on aktiivisesti mukana innovoimassa uusia tulevaisuuden ratkaisuja yhteistyökump-paneiden verkostoissa. Yhteistyön tuloksena on jo syntynyt uusia innovaatioita julkisen, kolman-nen ja yksityisen sektorin palvelujen sekä liiketoi-minnan kehittämiseen.

kouvola kehittää

Esimerkkinä käynnissä olevista kehityshankkeis-ta on Kouvolan kaupungin VOPA (vuorovaikut-teinen perusturvan sähköinen palveluja ohja-usjärjestelmä) -hanke. Sen tavoitteena on kehit-tää Kouvolan kaupungin perusturvan palveluita ja tukea tilaaja-tuottaja -mallin mukaista toimin-

kun väestö ikääntyy ja palveluiden kysyntä kasvaa, tarvitaan kunnissa inno-vatiivisia peruspalvelujen ratkaisuja ja rohkeutta nähdä pitkälle tulevaisuu-teen. voidaanko kuntien sirpaleiset peruspalvelut kutoa yhteen?


www.mediconsult.fi

- Toinen motiivimme on sairauksien ennaltaeh-käisy sekä kattava sähköinen omahoito. Tämä on sekä kansantaloudellisesti että ennusteiden kan-nalta merkittävää, Mediconsult Oy:n toimitusjoh-taja Tommi Salaspuro sanoo viitaten Mediatri -ohjelmiston mahdollistavaan systemaattiseen po-tilasseurantaan.

- Esimerkiksi diabeteksen varhainen diag-nosointi helpottuu, kun järjestelmään voidaan ke-rätä riskiryhmien terveydentilan seurantaa pit-kältä ajanjaksolta. Tiedot ovat ammattilaisella käytettävissä potilastietojärjestelmästä ja poti-laan omasta terveyskansiosta.

Terveydenhuoltosektorille 20 vuoden ajan tek-nisiä järjestelmiä ja konsultointipalveluita tuotta-nut Mediconsult toteuttaa kuntien terveyshuol-lolle yhtenäisiä potilastietokantoja.

- Tiedolla ei ole merkitystä, jos eri osapuo-let eivät pysty sitä hyödyntämään. Järjestelmien yhteensopivuus ja rajapintojen hyödyntäminen muihin tietokantoihin on palvelun kehittymisek-si avainasemassa. Sosiaali- ja terveysministeriö koordinoi vireillä olevaa, jokaisen suomalaisen kattavaa Kansallista Terveysarkistoa. Kun raja-pinnat ovat yhtenäiset, jokainen hoitotoimenpide päivittyy potilaan suostumuksella kumpaankin sovellukseen.

piloteista hyviä tuloksia

Sähköisessä potilastietojärjestelmässä terveyden-hoidon ammattilainen tekee potilasta koskevat lausunnot asiakaskohtaiseen terveyskansioon.

- Lääkärikäynnin jälkeen asiakas voi välittö-mästi lukea diagnoosin ja tehdyt toimenpiteet ne-tistä, omilla pankkitunnuksillaan. Tiedon syöttä-jällä aikaa ei kulu tavanomaisia kirjauksia enem-pää. Tai esimerkiksi verikoetulokset siirtyvät au-tomaattisesti laboratoriojärjestelmästä potilaan terveyskansioon. Mikäli tuloksissa olisi jotain

normaalista poikkeavaa, ohjelma muistuttaa lää-käriä järjestelmään integroidun Duodecim-pää-töksentukiohjelman kautta poikkeavista arviois-ta ja kehottaa olemaan potilaaseen yhteydessä.

Salaspuro kehottaa suhtautumaan varauksel-la netistä löytyviin ohjelmiin, joissa analysointi pohjautuu vain käyttäjän itsensä syöttämiin tie-toihin.

- Terveyden- ja sairauksien hoidossa tärke-ää on ammattilaisen mukanaolo. Sipoossa alkaa vuoden alussa kokeiluluonteisesti verenpaine- ja diabetespotilaiden omahoitoprosessi Medinet/Mediatri –sovelluksella. Potilaan täyttämän alku-kartoituksen jälkeen hoitosuunnitelma tehdään yhdessä ammattilaisen kanssa. Potilas seuraa ko-timittausvälineillä tilannettaan ja ilmoittaa tulok-set säännöllisesti järjestelmään joko kännykän tai Medinetin kautta. Tulosten perusteella automaat-tinen päätöksentukijärjestelmä antaa muistutuk-sia, ohjeita sekä kannusteita paluupostina. Mene-telmä mahdollistaa tietyn tautiryhmän hoidosta vastaaville enemmän aikaa asiakasta kohden. Po-tilas taas voi paremmin osallistua oman hyvin-vointinsa seurantaan, Salaspuro tiivistää netissä toimivan omahoitoprosessin toimintamallia.

Potilastietojärjestelmien tavoitteena tehokas ja ennaltaehkäisevä terveydenhuoltoHarva meistä tietää, milloin jäyk-käkouristusrokotus tulisi uusia tai muistaa, mitä lääkettä edelliseen influenssaan määrättiin. Sen parem-min yksittäisen asiakkaan hoitohis-toriasta ei tietoa ole lääkäreillä tai hoitajilla. potilastietojärjestelmien kehittämiseksi tehdään tästä syystä paljon työtä, tavoitteena valtakun-nallisesti yhtenäiset rekisterit.

Lääkärikäynnin jälkeen asiakas voi välittömästi lukea diagnoosin ja tehdyt toimenpiteet netistä, omilla pankkitunnuksillaan.

Esimerkiksi diabeteksen varhainen diagnosointi helpottuu, kun järjestelmään voidaan kerätä riskiryhmien terveydentilan seuran-taa pitkältä ajanjaksolta.

- Sipoossa sähköinen sairaskertomusjärjestel-mä on ollut jo pitkään käytössä ja kuntalaisista on kertynyt kattavaa terveystietoa. Omasta kansios-ta löytyvät perustietojen ohella rokotukset, lääki-tykset, tutkimustiedot, varatut ajat ja omat huo-miot. Yksinkertaisimmillaan potilas voi ennen tulevaa neuvolakäyntiä tai leikkausoperaatiota täyttää sähköisesti Medinetissä esitietolomak-keen, jonka ammattilainen näkee suoraan ilman paperiselvittelyjä tai vastaanotolla tehtävää kyse-lyä, Tommi Salaspuro kertoo. • HO


kuitu kulkee sulavasti

kuidun merkitys osana terveellistä ruokavaliota on kiistaton. Kuitu kul-kee sulavasti elimistössä, mutta vie-

lä on tekemistä, että se kulkisi helpommin myös ruokapöytiin.

- Hyviä ruuan raaka-aineita ja tietoa on tarjolla valtavasti, samoin mahdollisuuksia syödä terveellisesti, toteaa elintarviketekno-logian ja ravitsemustieteen professori Kaisa Poutanen VTT:ltä.

– Terveellisen ravitsemuksen merkitys hyvän terveyden ja hyvinvoinnin hallinnas-sa on osoitettu lukuisissa väestötason tutki-muksissa, mutta silti ylipaino on alati kasva-va ongelma.

Tutkitusti terveellistä

Lisäämällä kuitua ruokavalioonsa ihmiset voisivat parantaa hyvinvointia ja jopa ehkäis-tä sairauksia.

- Tutkimukset ovat osoittaneet täysjyvä-viljatuotteiden merkityksen mm. sydänsai-rauksien ja kakkostyypin diabeteksen riskin alenemisessa sekä painonhallinnassa. Kuitu nopeuttaa myös massan kulkeutumista suo-listossa, Poutanen selventää. Hän on luotsan-nut kansainvälistä HEALTH GRAIN –han-ketta, jossa tutkittiin mm. kuidun terveys-vaikutuksia. Tutkimuksen yksi keskeisistä havainnoista oli se, että edellisenä päivänä nautitut ateriat vaikuttavat siihen, miten eli-mistö reagoi seuraavan päivän ruokaan. Täs-sä viljakuidun suolistokäyttäytymisellä on-kin suuri merkitys.

Mikä ohjaa valintoja?

Poutasen mukaan on tärkeää että tutkittaessa ravinnon vaikutuksia tulisi huomioida myös kuluttajien valintoja ohjaavat tekijät.

– Se voi olla tottumus, mieliteko tai todelli-nen tarve. Useimmiten se on kuitenkin hyvä maku. Se tarkoittaa että kuitupitoisten tuot-teiden tulee olla myös houkuttelevia. Teolli-suuden on siis kiinnitettävä entistä enemmän huomiota kuitutuotteiden herkullisuuteen.

Ei pullia, vaan dippivihanneksia

Kuluttajien kasvava kiinnostus kuitutuottei-ta kohtaan ei näy vielä tarjonnassa. Erityises-ti keksi- ja snack-valikoimiin kaivattaisiin li-sää kuitupitoisia vaihtoehtoja.

– Yksinkertaisillakin konsteilla voi erot-tua. Vuoden elintarvikkeeksi muutama vuo-si sitten valitut naposteluporkkanat ovat tästä hyvä esimerkki. Työpaikkojen kokoustarjoi-luihin voisi hyvin lisätä pullien vaihtoehdok-si dippivihanneksia, Poutanen heittää. • mH

Mitä varhaisemmin sairauksia voidaan tunnistaa, sitä tehokkaampaa on niiden hoito. Reseptinä toimii pikadiagnostiikka.

Varhainen diagnoosi – tehokkaampi hoito

Sairauksien ennaltaehkäisyllä on laajat yh-teiskunnalliset vaikutukset. Nopeamman ja tarkemman diagnosoinnin ja vähenty-

neiden vastaanottokäyntien ansiosta voidaan karsia terveydenhuollon kustannuksia. Myös sairauksien ennaltaehkäisy helpottuu, jos riskit voidaan ennustaa mahdollisimman varhain.

- On selvää, että omilla valinnoilla ja elintavoil-la on suuri merkitys, mutta varhaisen diagnoosin ja ohjaavan opastuksen avulla on mahdollisuus ennaltaehkäistä - tai jopa estää – esimerkiksi ris-kiryhmien tautien puhkeaminen, toteaa VTT:n bioanalytiikan tutkimusprofessori Kristiina Tak-kinen.

Täsmällisempää hoitoa

Tarkempi ja varhaisempi diagnoosi merkitsee myös nopeampaa hoitoonohjausta ja täsmälli-sempää lääkitystä. – Infektiotaudit ovat hyvä esi-merkki. Pikadiagnostiikan avulla voitaisiin lää-kärin vastaanotolla määrittää nopeasti onko ky-se bakteerin vai viruksen aiheuttamasta infekti-osta. Näin myös taudin hoito ja lääkitys voidaan suunnitella tarkemmin.

potentiaalinen ala

Ala on Takkisen näkemyksen mukaan erittäin potentiaalinen tuotekehityksen kannalta.

– Diagnostiikkateollisuus Suomessa panos-taa tuotekehitykseen ja alalla toimivien yritys-ten verkosto on tiivis. Tämä näkyy myös niiden aktiivisessa roolissa terveyden ja hyvinvoin-nin strategisen huippuosaamisen keskittymäs-sä (SHOK), SalWe Oy:ssä. Myös tiede tarjoaa mahdollisuuksia.

– Ihmisen kehosta on nykymenetelmien avulla mahdollista saada valtava määrä bio-logista tietoa. Haasteena on se, miten voimme hyödyntää käytössä olevan tiedon diagnos-tiikan kehitystyössä. VTT onkin kehitystyön eturintamassa yhteistyössä kliinisten asian-tuntijoiden kanssa.

– VTT:llä on vahva osaaminen koko terveys-teknologian alueella, joka kattaa bio-, tietoja viestintäteknologian yhdistettynä elektroniik-ka- ja materiaaliosaamisen. Technologies For Health on VTT:n innovaatio-ohjelma, joka koko-aa yhteen VTT:n terveysteknologiaosaamisen.

kokonaisuus ratkaisee

Kokonaisuuksien nivominen yhteen on tärkeää myös tutkimustyön tuloksena syntyvissä lop-putuotteissa.

– Tuotteen tulee olla helppo, tarkka ja tulok-sen säilyvä. Glukoosimittaukset ja raskaustes-tit ovatkin pikadiagnostiikkaa parhaimmillaan. Tutkimustyö on hidasta, mutta uusia menetel-miä tutkitaan laajasti.

– Tutkimuksessa ja tuotekehityksessä py-ritään siihen, että tulevaisuudessa meillä olisi käytössä enemmän helppoja, kotona, lääkärin vastaanotolla ja laboratorioissa käytettäviä mit-tauslaitteita.

Takkinen kertoo esimerkin VTT:llä kehite-tystä kokonaisuudesta, joka soveltuu esim. lää-keaine- ja huumetestauksiin.

– Kyseessä on tarkka ja nopea määritysme-netelmä yhdistettynä kannettavaan mittauslait-teeseen joka analysoi näytteen ja antaa tuloksen, jonka voi lähettää laitteesta eteenpäin. Vastaava konsepti voisi tulevaisuudessa toimia mainiosti kotihoidossa. Näin potilaan tarve mennä lääkä-rin vastaanotolle vähentyisi kun hoidon tehoa ja lääkityksen tarvetta voitaisiin seurata kotiolois-sa, Takkinen visioi. • mH, HO

Voimavarojen ollessa rajal-liset joudutaan terveyden-huollossa tekemään jatku-

vasti erilaisia valintoja ja päätöksiä esim. siitä, mitä ja miten paljon eri terveydenhuollon menetelmiä käy-tetään, mistä luovutaan ja mihin kohdejoukkoon niitä kohdistetaan. Näitä valintoja tehdään erilaisin tie-doin ja perustein, mutta perimmäi-senä tavoitteena on ollut tuottavuu-den eli erilaisten suoritteiden mää-rän maksimointi suhteessa käy-tössä oleviin voimavaroihin. Siksi terveyden huollossa mitataan pää-asiassa tuotettuja potilaskäyntejä, hoitopäiviä, hoitojaksoja sekä käy-tettyä rahaa.

Jotta käytännön valintaongel-mia voitaisiin ratkaista tehokkuutta maksimoivaan suuntaan, pitää pyr-

Älykkäämpää terveydenhuoltoa - hoidon vaikuttavuutta voidaan mitata

www.coronariaimpact.fi

kiä tuotetun hoidon vaikuttavuuden maksimointiin käytössä olevilla voi-mavaroilla.

Terveydenhuollossa terveysvaiku-tuksia on perinteisesti mitattu välte-tyillä sairaustapauksilla, lisäelinajal-la sekä sairausspesifeillä fysikaalisil-la, kemiallisilla yms. ”objektiivisilla” mittareilla, mutta ne antavat ihmis-ten terveydestä ja hyvinvoinnista ai-van liian suppean ja yhteismitatto-man kuvan. Tällainen mittaus jättää lisäksi tyystin huomiotta kaksi tärke-ää tosiasiaa: potilas on tunteva olento ja siksi useimmissa tapauksissa oman hyvinvointinsa paras tuomari. Lop-pujen lopuksi se, miten potilas voi ja miten hänen kävi hoidon seuraukse-na hänen itsensä arvioimana, pitäisi olla terveydenhuollon laadun perim-mäisin kriteeri. •

Coronaria impact – alansa markkinajohtaja Suomessa

Se, miten potilas voi ja miten hänen kävi hoidon seurauksena hänen itsensä arvioimana, pitäisi olla terveydenhuollon laadun perimmäisin kriteeri.

- Olemme erikoistuneet reaaliaikaisten ja kokonaisvaltaisten tervey-denhuollon toiminnanohjausjärjestelmien toteuttamiseen. Jatku-van hoidon laadun ja vaikuttavuuden mittaamisen avulla voidaan nopeuttaa potilaiden toipumista ja vähentää tarpeettomien käyntien määrää, jolloin saadaan niukat resurssit tehokkaampaan käyttöön. Yhdistämällä vaikuttavuusmittauksiin hoitotoimenpiteiden kustannus-tietoa saadaan myös mittaristoa johtamiseen sekä päätöksentekoväli-neitä kustannustehokkaan hoitoprosessin suunnitteluun ja toteut-tamiseen, kertoo toimitusjohtaja Mikko Katajamäki Coronaria Impact Oy:stä.

- Toteuttamiamme vaikuttavuusseurantoja on parhaillaan käyn-nissä useissa eri hoitoyksiköissä muun muassa Kymenlaakson sekä Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirien alueilla. Kaiken kaikkiaan tuottei-tamme on nykyisin käytössä jo yli 50 yksikössä eri puolella Suomea. Toimintamme on laajentunut myös Ruotsiin sekä Tanskaan.


Pikadiagnostiikassa voidaan hyödyntää myös me-netelmiä, jotka perustuvat olemassa olevaan tek-nologiaan.VTT:ssä on kehitetty Arrays-in-Wells -tutkimusme-netelmä. Sen perusajatuksena on, että pienellä alueel-la on mahdollista mitata kymmeniä eri tauteja.

- Kyseessä on pieni, kannettava mittausalusta, jos-sa on kahdeksan ”kuoppaa” ja niistä jokaisessa useita pienempiä täpliä. Yhdessä ”kuopassa” voidaan mää-rittää kymmeniä eri viruksia tai bakteereja, kertoo yksi laitteen kehittäjistä, VTT:n erikoistutkija Petri Saviranta.

- Näytteen, esimerkiksi veri- tai limaotteen sisäl-tämien molekyylien tarttuminen strippeihin vie vii-destätoista minuutista tuntiin. Sen sijaan optisen lu-kulaitteen mittausvaihe vie ainoastaan minuutin. Lu-kulaite käy jokaisen kuopan kerrallaan läpi ja pystyy automaattisen kuvauksen perusteella löytämään ne täplät, joiden vasta-ainemolekyylit ovat reagoineet näytteen molekyyleihin. Kukin täplä edustaa tiettyä tekijää, eli tiettyä viruksen tai bakteerin aiheuttamaa taudinkantajaa, Petri Saviranta selvittää mittauslait-teen käyttöperiaatetta.

Menetelmä- ja mittauslaitteisto ovat vielä tutki-musvaiheessa. Yhteistyötä on tehty muun muas-sa THL:n influenssalaboratorion kanssa. Tuotteen markkinat tulevat Savirannan kokemusten perusteel-la olemaan suurempia laboratorioita ja tautityypittä-misen keskittymiä. - Vielä ei ole aika lähteä markkinoimaan laitetta yksittäisiin lääkärikeskuksiin tai terveysasemille. Uskon kuitenkin, että jatkokehittelyn myötä mit-tausmenetelmä tulee laajentumaan jopa kotikäyt-töön. •

Glukoosimittaukset ja raskaustestit ovat pikadiagnostiikkaa parhaimmillaan.

Arrays-in-Wells


viihtyisät ja toimivat sairaalatilat edistävät tutkimusten mukaan potilaiden toipumista ja hoitohenkilökunnan työssä viihtymistä. Tällaisia tiloja syntyy, kun käyttäjät osallistetaan suunnitteluun virtuaalisesti.

VTT on yhteistyössä THL:n (Terveyden ja hyvin-voinnin laitos) kanssa kehittänyt visualisointitek-nologiaa hyödyntäviä toimintatapoja, joiden avul-la potilaiden ja hoitohenkilökunnan näkemykset saadaan mukaan sairaalatilojen suunnitteluun.

- Se tarkoittaa, että tulevan sairaalan tiloja mal-linnetaan virtuaalitiloiksi, joissa käyttäjä voi liik-kua ja kommentoida tilojen toimivuutta, kertoo VTT:n erikoistutkija Esa Nykänen. Taustalla on pari vuotta sitten päättynyt HospiTool-projekti, jossa haarukoitiin uudenlaisia tapoja terveyden-huollon käyttäjälähtöisempään suunnitteluun.

ympäristöllä on merkitystä

Aikaisempien tutkimusten mukaan on voitu tie-

teellisesti todistaa (evidence based design), et-tä hyvin suunniteltu tila parantaa potilaiden yö-unen laatua, alentaa verenpainetta, vähentää ah-distusta, kipulääkitystä, komplikaatioita sekä li-sää sairaalan tehokkuutta ja taloudellista tulosta. Jopa niin että esimerkiksi potilashuoneen ikkuna-näkymä, huoneen tunnelma, värit ja luonnonvalo edistävät potilaan toipumista.

- Pennsylvaniassa tehty tutkimus osoitti, että samanlaisesta sappikivileikkauksesta toipuvat potilaat, joiden huoneesta oli näkymä luontoon, toipuivat nopeammin kuin ryhmä, jonka ikku-nasta näkyi vastapäisen talon tiiliseinä.

Hoitoympäristöllä on voitu osoittaa olevan merkitystä myös hoitohenkilökunnan työs-sä jaksamiseen ja viihtymiseen. Kun hoitajat

viihtyivät hyvin toimivassa ympäris-tössä, tunsivat he tekevänsä työnsä paremmin. Tämä taas korreloi suoraan potilaiden hoidon laatuun.

Hospitoolista y-taloon

- Hospitool-projektissa kehitettiin EcoProP –suunnittelutyökalua sekä virtuaalitilaa, joiden avulla käyttäjät testasivat tulevia tiloja, tuottei-ta ja prosesseja. Nyt samaa lähestymistapaa hyö-dynnetään Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Y-talo hankkeessa, jonka henkilökunta on voi-nut tutustua virtuaalisiin potilas- ja vastaanotto-huoneisiin sekä päivystyskeskuksen tiloihin. Ny-känen kertoo että innostus hoitohenkilökunnan

Käyttäjät osallistuvat sairaalasuunnitteluun virtuaalisesti

- Perinteisen mallin mukaan sai-raala rakentuu erilaisten klinikoi-den ympärille. Potilas voi siis joutua vaihtamaan klinikkaa saman hoito-jakson aikana useasti, kertoo Sydän-keskuksen toimitusjohtaja Kari Nie-melä. Vuonna 2004 perustetun Sy-dänkeskuksen toiminnan lähtökoh-tana on ollut se, että sydänpotilaan hoito rakennetaan potilaan ehdoilla ja potilaan ympärille.

- Asiakaslähtöisyys on ydinasia ja haluamme taata hoitoketjun suju-vuuden alusta loppuun.

prosessi toimii

Sydänkeskus on Pirkanmaan sai-raanhoitopiirin omistama osakeyh-tiö, jonka tavoitteena on vaikuttavan ja kustannustehokkaan potilashoidon turvaaminen.

- Toimimme prosessiorganisaa-tion tavoin – tehokkaasti, mutta jär-kevästi. Tehokkuutta voi Niemelän mukaan hioa loputtomiin, mutta ei siten että ihmisten pitäisi juosta ko-vempaa.

- Tärkeämpää on tehdä asioita jär-kevästi; se on kestävän kehityksen tie, hän täsmentää.

Laadukasta ja läpinäkyvää palvelua

Sydänkeskuksessa tehdään yli 300 asiantuntijan voimin kardiologi-sia toimenpiteitä, varjoainekuvauk-sia, rytmihäiriöiden vaativia hoi-toja, avosydänleikkauksia ja keuh-koleikkauksia. Keskuksessa toimii myös poliklinikka sekä vuodeosas-

to. Vaikka toimenpiteiden kirjo on laaja, on palvelutaso säilynyt erin-omaisena.

- Laadukas ja vaikuttava potilas-hoito on toiminnan lähtökohta. Mei-dän tulee siis kyetä lunastamaan palvelulupauksemme kaikissa ti-lanteissa. Se tarkoittaa myös avoi-muutta ja läpinäkyvyyttä. Aiomme-kin lisätä hoitotulokset ja potilasko-kemukset nettisivuillemme, jotta ne ovat kaikkien nähtävissä.

Ihmisläheistä toimintaa

Potilastyytyväisyyden taustalla on aina tyytyväinen työntekijä. Nie-melän näkemyksen mukaan Sydän-keskuksen kaltaisten ”autonomisten yksiköiden” etu on se että johtami-nen on ihmisläheistä ja työntekijällä on parempi mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä. Näin voidaan lisä-tä henkilöstön motivaatiota - ja po-tilastyytyväisyyttä. Potilas voi olla muutenkin turvallisin mielin Sydän-keskuksessa, sillä siitä on muodos-tunut vuosien saatossa oman alansa huippuosaamisen keskittymä.

potilaan valinta

Sydänkeskuksessa on varauduttu uuden terveydenhuoltolain myötä mahdollisesti kasvaviin potilasvir-toihin.

- Potilaan vapaus valinta on meille mahdollisuus. Uskomme että hoidon laadukkuus ja nopeus ovat valttejam-me myös tulevaisuudessa ja olemme jatkossakin paikka, johon sydänpoti-las haluaa tulla hoidettavaksi. • mH

Sydänkeskus – lisää sydämenlyöntejä

TayS Sydänkeskus on Tampereella toimiva sydänhoi-don täyden palvelun keskus, jossa ydin toiminnot raken-tuvat potilaan ympärille.

Potilas on sydämen asia Sydänkeskuksessa

www.sydankeskus.fi

Sydänkeskus tuottaa asiakkailleen vaativan sydänhoidon laadukkaita palveluja. kardiologista ja sydänkirurgista hoitoa vaativien sydän- sekä rintaelinkirurgis-ten potilaiden hoitopalvelut ovat nopeasti saatavilla ympäri vuorokauden.

HospiCaseY- käyttäjälähtöinen Y-talo

Y-talo on Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Seinä-joen kaupungin yhteinen sairaalarakennus, jossa on yli 33 000 m2. Käyttäjälähtöisessä Y-talo –hankkeessa ovat mukana mm. THL, VTT, Seinäjoen ammattikorkeakou-lu sekä yhteistyöyrityksiä. Lue lisää www.hospicasey.fi

keskuudessa on ollut valtaisaa, ja käyttäjäkokemuksia on nyt jo yli 250:ltä henkilökunnan edustajalta.

poikkitieteellistä kommentointia

Käyttäjävierailut on toteutettu siten, että eri ammattikuntien edustajat, kuten laitoshuoltajat ja lääkärit ovat tilassa samanai-kaisesti. Näin on syntynyt hedelmällistä keskustelua ja näke-mystenvaihtoa eri ammattikuntien kesken.

- Käyttäjien kommenttien perusteella on jo voitu tunnistaa selkeitä muutostarpeita suunnitelmiin aina potilashuoneen sängyn ympärillä olevasta verhon paikasta lähtien. Nykäsen mukaan käyttäjät ovat kokeneet että tiloja on helpompi arvioi-da virtuaalitilan sisällä kuin piirustuksia tutkimalla.

kevyemmät menetelmät tulevaisuutta

Virtuaaliteknologian avulla on siis mahdollista tehostaa raken-nuksen vaatimusmäärittelyä ja osoittaa käyttäjälähtöiset muu-tostarpeet rakennusvaiheessa, mikä vähentää valmiin raken-nuksen muutostöiden tarvetta – ja luo säästöjä. Normisuunnit-telua noudattava rakennusprosessi ei siis välttämättä ole tule-vaisuudessa ainut vaihtoehto.

- Toisaalta se edellyttää, että tulevaisuuden virtuaaliratkai-sujen tulee kehittyä kevyemmiksi niin kustannuksiltaan kuin teknisestikin, Nykänen visioi. • mH

Tulevan sairaalan tiloja mallinnetaan virtuaalitiloiksi, joissa käyttäjä voi liikkua ja kommentoida tilojen toimivuutta.


hyvinvointiteknologia opas

Documents