Luonnontieteellisten koulutusohjelmien

orientoivat opinnot 2012–2013Antti Väisänen

Luonnontieteiden Akateemisten Liitto LAL

Sisällysluettelo

1. Johdanto 1

2. Aloitusohjelmien runko 2

2.1. Oppiaineen ja alan esittely 3

2.2. Ryhmätyöskentely 3

2.3. Työelämätietous 5

2.4. Esimerkkejä opintojen aloitusohjelmien tavoitteista 5

3. Aloitusohjelmat yliopistoittain ja laitoksittain 7

3.1. Helsingin yliopisto 7

3.1.1. Fysikaaliset tieteet, kemia, matematiikka ja tilastotiede, geologia,

molekyylibiotieteet, mikrobiologia, biologia 7

3.2. Itä-Suomen yliopisto – Kuopio 9

3.2.1. Terveyden biotieteet 9

3.2.2. Sovellettu fysiikka 11

3.3. Itä-Suomen yliopisto – Joensuu 12

3.3.1. Biologia, fysiikka ja kemia 12

3.4. Jyväskylän yliopisto 13

3.4.1. Bio- ja ympäristötieteet 13

3.4.2. Fysiikka 13

3.4.3. Kemia 14

3.5. Oulun yliopisto 16

3.5.1. Kemia 16

3.5.2. Biologia 17

3.5.3. Biokemia 17

3.5.4. Fysiikka 18

3.5.5. Matematiikka 19

3.6. Tampere 20

3.6.1. Bioteknologia 20

3.6.2 Matematiikka 20

3.7. Turku 22

3.7.1. Fysiikka 22

3.7.2. Biokemia ja elintarvikekemia 23

3.7.3. Kemia 24

4. Lähteet 25

1

1. Johdanto

Luonnontieteelliselle yliopistokoulutukselle on ollut tyypillistä suuri keskeyttä-

misprosentti ja alanvaihto opintojen aloitusvuoden jälkeen. Yliopistojen kannalta

tilanne on ongelmallinen, sillä alhainen läpäisyprosentti, ja kesken jätettyjen tut-

kintojen määrä vaikuttavat suoraan yliopistojen saamaan rahoitukseen [1].

Keinoja parantaa tilannetta on tutkittu luonnontieteellisillä ja teknillisillä aloilla.

On havaittu, että opiskelijoiden ensimmäisten viikkojen ja ensimmäisen vuoden

kokemukset vaikuttavat hyvin paljon siihen, jatkavatko opiskelijat opiskelua sa-

malla alalla [2, 3]. Tunne ryhmäytymisestä muiden aloittavien opiskelijoiden

kanssa ja vertaistuen saaminen opintoihin sekä vapaa-ajan rientoihin ovat oleelli-

nen vaikutin opiskelijan päätökseen jatkaa samalla opintopolulla.

Opintojen aloitusohjelmalla tarkoitetaan opintojen alussa olevaa orientaatiojaksoa,

jonka aikana uudet opiskelijat perehdytetään yliopistomaailman käytänteisiin, ja

jonka aikana esitellään opiskelijaelämää sekä alan tutkimusta. Korkeakoulujen

sähköisen hakujärjestelmän käyttöön ottaminen tulee aiheuttamaan sen, että opin-

tolinjan tai pääaineen vaihtaminen ei ole enää yhtä helppoa kuin aiemmin, joten

ensimmäisen vuoden opintokokemukset ja aloitusohjelmien sisältö tulee vaikutta-

maan oleellisesti opiskelijoihin.

Aloitusohjelmat luonnontieteissä vaihtelevat suuresti paikkakunnittain ja pääai-

neittain. Tähän raporttiin on koottu selvitys eri yliopistojen ja eri laitosten aloitus-

ohjelmista. Pyrimme tarjoamaan valmiita esimerkkejä olemassa olevista aloitus-

ohjelmista, jotka toimivat vertailupisteinä omien aloitusohjelmien kehittämiselle.

Lisäksi raportissa on käyty läpi aloitusopintoja koskevan tutkimuksen tuloksia.

Aloitusohjelmiin ja opinto-ohjaukseen panostamalla yliopistoilla on mahdollisuus

nostaa alaa opiskelemaan jäävien määrää ja parantaa läpäisyprosenttia.

2

2. Aloitusohjelmien runko

Kaikissa yliopistoissa opintojen aloitukselle yhteistä on yliopiston esittely ja yh-

teiset infotilaisuudet muun muassa YTHS:stä, opintotuesta, opintopalveluista ja

kirjastosta. Se, miten nämä esittelyt sijoittuvat muuhun, oppiainekohtaiseen ohjel-

maan, vaihtelee suuresti. Joissain yliopistoissa opintojen aloitusohjelma on yhtei-

nen kaikille uusille opiskelijoille, kun taas toisissa aloitusohjelmat ovat laitoskoh-

taisia.

Tehtyjen tutkimusten perusteella orientaatiojaksoon olisi tärkeää sisällyttää:

Oman alan esittelyä, jotta opiskelijat tietävät mitä he opiskelevat

Työelämätietoutta, jotta opiskelijat tietävät mitä varten he suorittavat tut-

kintoaan

Pienryhmätyöskentelyä, joka kiinnittää opiskelijat opintoihin ja jotta he

oppivat työskentelemään yhdessä

Tutkimusten mukaan opiskelijat kokevat opintoja hidastaviksi tekijöiksi epämoti-

voivat kurssit, huonot opetusjärjestelyt, ajankäytön vaikeudet sekä yleisen moti-

vaation puutteen [3]. Yksi opintoja edistävä tekijä on rästisuoritusten välttäminen

ensimmäisen vuoden kursseilta – tätä voi edesauttaa esimerkiksi mahdollistamalla

useamman tenttimiskerran tai välikokeiden uusimisen. Eniten opiskeluun on saatu

neuvoja muilta opiskelutovereilta sekä vanhemmilta opiskelijoilta. Tärkeää opin-

tojen aloituksessa on katsoa erilaisista malleista sitä, miten hyvin ne mahdollista-

vat opiskelijoiden ryhmäytymisen keskenään, kiinnittymisen opintoihin, ja että

onko aloitukseen sisällytetty riittävästi oman alan esittelyä ja opinto-ohjausta [4].

Orientaatiojakson tiiviyteen on kiinnitettävä huomiota. Uusille opiskelijoille tulee

paljon uutta tietoa ensimmäisten viikkojen aikana. Merkityksellistä on pitää orien-

taatiojakson päivien ja opetettavien asioiden tarkoitus selkeänä, ettei ohjelmaan

tule liikaa lisätäytettä, joka vie huomiota tärkeimmiltä opiskeltavilta asioilta.

3

2.1.Oppiaineen ja alan esittely

Opiskelijat ovat kokeneet opintojen alussa tärkeäksi motivaatiovaikuttimeksi

oman alan esittelyn [3,4,5]. Aloittavien opiskelijoiden opiskelumotivaatioon, ja

sitä kautta päätökseen jatkaa opintoja samalla alalla, voidaan vaikuttaa työelämä-

tietoudella, oman alan tutkimuksen esittelyllä ja opinto-ohjauksen kehittämisellä.

Näin opiskelijoille muodostuu selkeä kuva siitä, mitä varten he opiskelevat [5].

Syyt epäonnistuneeseen uravalintaan ja opintojen keskeyttämiseen ovat pääasiassa

luonnontieteissä puutteellinen alatietous, ja epätietoisuus työllistymismahdolli-

suuksista [4]. Näihin voidaan vaikuttaa riittävällä alan esittelyllä orientaatiojakson

aikana. Esimerkkeinä tästä on kappaleessa 3 esitettyjä orientoivien opintojen jak-

soja, joissa alan esittely on toteutettu mm. teemapäivinä sekä liittojen ja alumnien

kertomusten kautta.

Humanisti-

nen ja kasva-

tusala

Luonnontieteiden

ala

Luonnon-

vara- ja ym-

päristöala

Sosiaali- ja

terveysala

Humaani

orientaatio

15,0 33,1 11,2 10,7

Odotusperus-

tainen

25,5 45,6 25,2 26,9

Henkilökoh-

tais-älyllinen

14,8 29,3 18,2 10,3

Ura-materia-

listinen

16,8 32,8 20,9 12,9

Jäsentymätön 33,7 47,9 29,2 45,1

Taulukko 1: Koulutusvalinnan epäonnistuminen motivaation ja koulutusalan mukaan. Luonnontie-

teissä korostuvat odotusperustainen ja jäsentymätön hakeutumismotivaatio. Koulutusvalinta on ol-

lut todennäköisimmin epäonnistunut näillä hakumotivaatioilla. Lähde: Opiskelijabarometri 2012.

2.2. Ryhmätyöskentely

Opiskelijat kokevat saavansa eniten apua opintoihinsa opiskelutovereiltaan sekä

vanhemmilta opiskelijoilta [4]. Ryhmäytymisen tunne sitouttaa opiskelijat toi-

siinsa ja tarjoaa tukiverkon, jolta on aina helppo kysyä apua. Ryhmäytymistä ja

opintoihin kiinnittymistä on mahdollista edistää jakamalla opiskelijat pienryhmiin,

4

joissa he toimivat koko aloituksen ajan. Pienryhmiä voi hyödyntää yhteisillä ryh-

mätöillä, jotka voivat liittyä oman alan tutkimukseen (esimerkiksi opiskelijat voi

laittaa laskemaan harjoitustehtäviä yhdessä). Näin opiskelijat oppivat heti alussa

laskemaan ja tekemään harjoituksia yhdessä, sekä kynnys kysyä apua toisilta ma-

daltuu [5]. Tutkimuksissa on havaittu muun muassa seuraavia hyötyjä pienryhmä-

työskentelystä ja tutoroinnista [3]:

Opettajatutor tutustuu nopeasti ohjattavaan ryhmäänsä

Opiskelijat tuovat nopeammin esille asioita jotka heitä askarruttavat, esi-

merkiksi aikaisempia vaikeuksiaan opinnoissaan

Ohjaus tulee henkilökohtaisemmaksi

Opiskelijat ovat rohkeampia opettajatutorien mielestä

Tietynlaiset raja-aidat ovat kaatuneet esimerkiksi ammatillisten aineiden

sekä opiskelutaitojen ohjauksen suhteen. Ohjaus on osa arkipäivän ope-

tusta

Opettajatutor ja ohjaaja ovat sama henkilö, jolla on paljon ohjausaikaa

opetuksen ohella

Mikäli opiskelijaryhmällä on jokin tehtävä, joka ei yksin tehtäessä ratkea,

niin esimerkiksi harjoitusyrityksen työskentelyaikana opiskelijat voivat

työstää sitä yhdessä ohjaajan kanssa, vaikka se ei olisi suoraan annettu teh-

tävä.

Yhteistoiminnallisuus leviää muihinkin opintojaksoihin, tehtävät tulevat

tehdyiksi ja opiskelijat mieltävät saavansa juuri oikeaan aikaan ohjausta.

Lisäksi opiskelijat pystyvät tällaisten hetkien jälkeen keskittymään tehtä-

viinsä paremmin

Kustannustehokkuus

Esimerkki pienryhmätyöskentelyyn pohjaavasta aloitusohjelmasta on esitetty kap-

paleessa 2.4.

5

2.3. Työelämätietous

Harva uusi opiskelija tietää, mihin hän voi tutkinnollaan työllistyä. Yleiskuvan

saaminen alan työtilanteesta ja siitä, mihin omasta oppiaineesta on työllistytty,

auttaa hahmottamaan mitä varten opiskelee [4, 5]. Alumnien kertomukset omista

työtehtävistään eri sektoreilla ja ammattiliiton alustus työmarkkinatilanteesta anta-

vat opiskelijoille käsityksen alasta ja antaa tavoitteen, mitä varten opiskella. Opis-

kelijabarometri 2012:n mukaan oman alan työllisyystilanteen heikko tietämys vai-

kuttaa merkittävästi opiskelijan odotuksiin työllistymisestä, ja se voi johtaa opin-

tojen keskeyttämiseen tai uuden tutkinnon suorittamiseen valmistumisen jälkeen.

Tätä tietoutta voi lisätä työelämäopinnoilla sekä opintojen alkuvaiheessa, että

myöhempien opintojen aikana.

2.4. Esimerkkejä opintojen aloitusohjelmien tavoitteista

Yhtenä esimerkkinä orientoivista opinnoista on Jyväskylän yliopiston fysiikan lai-

toksen kurssi ’Lentävä lähtö fysiikkaan’. Lentävän lähdön tavoitteena on tutustut-

taa uudet opiskelijat toisiinsa, sitouttaa heidät opintoihin pienryhmissä tapahtuvan

työskentelyn kautta ja antaa heille kattava kuva laitoksella tehtävästä tutkimuk-

sesta päivittäisten infotilaisuuksien sekä ryhmätyöskentelyn kautta [6].

Päivän runko on yleensä:

8–9: Päivän teeman esittely

9–10: Pienryhmäprojektin aloitus

10–12: Matematiikan kurssi

12–13: Lounas ja tutorointi

13–15: Pienryhmäprojektin jatkaminen

15–16: Alan tutkimus ja sovelluksia

Opintojen suorittamiseen liittyvät seikat kuten sähköiset järjestelmät, YTHS:n

palvelut ja opintotuki-info on sisällytetty eri päivien ohjelmaan. Lentävän lähdön

ja muiden samansuuntaisten toimien vaikutus on hyvin positiivinen. Kynnys kom-

munikointiin opiskelijoiden ja opettajien välillä on madaltunut - puolin ja toisin.

Nuorten opiskelijoiden keskeyttämiset ovat vähentyneet merkittävästi.

6

Toisena esimerkkinä on Itä-Suomen yliopiston kaikille uusille opiskelijoille yhtei-

nen aloitus. Ohjelmaan kuuluu kaikille opiskelijoille yhteisiä luentoja (aikataulu-

tettu tiedekunnittain) sekä tiedekunta-/oppiainekohtaisia infoja. Yliopistoon ja

oman koulutusalan opiskeluun tutustutaan tutor-ryhmissä.

Aloitusviikon ohjelman runko muodostuu:

1. päivä: Rehtorin ja dekaanin avajaispuhe. Opinto- ja opetuspalveluiden

esittely. Tutor-ryhmiin jako

2. päivä: Opintotuki, kv-mahdollisuudet. Sähköiset palvelut

3. päivä: Sidosryhmien esittely: yo-kunta, YTHS, seurakunta, kaupungin va-

paa-ajan palvelut

4. päivä: Kieli-infot ja kirjastopalvelut, tutor-ryhmien tapaamiset

Verratessa Itä-Suomen yliopiston aloitusohjelmaa ylläolevaan Jyväskylän yliopis-

ton fysiikan laitoksen aloitukseen, huomataan selkeästi että virallinen ohjelma ra-

kentuu toisessa laitoskohtaisen perehdytyksen varaan, kun taas toisessa ohjelma

on kaikille yleistä, opintojen suorittamiseen ja opiskeluun liittyvää.

7

3. Aloitusohjelmat yliopistoittain ja laitoksittain

Tässä osiossa on kartoitettu olemassa olevia aloitusohjelmia laitosten omien vas-

tausten perusteella siinä laajuudessa kuin niistä on saatu tietoa keväällä ja syksyllä

2013. Tutoreiden järjestämät perehdytykset ja ainejärjestöjen opintojen alkuun

liittyvät tilaisuudet on jätetty listauksesta pois, elleivät ne ole osa opintokokonai-

suutta.

3.1. Helsingin yliopisto

Kumpulan ja Viikin kampusten opintoihin orientoiva jakso on rakenteeltaan yhtei-

nen kaikille luonnontieteilijöille. Välipäivinä laitokset järjestävät omaa perehdy-

tystään. Orientoivien opintojen jälkeen opiskelijat laativat itselleen henkilökohtai-

sen opintosuunnitelman (HOPS).

3.1.1. Fysikaaliset tieteet, kemia, matematiikka ja tilastotiede,

geologia, molekyylibiotieteet, mikrobiologia, biologia

Kurssi: Orientoivat opinnot Laajuus: 2 op Järjestäjä(t): Laitokset

Orientoiva viikko alkaa laitoksen järjestämällä orientoivalla tilaisuudella. Vuo-

den 2013 syksyn aikataulu orientoivalle viikolle sisältöineen on alla:

Maanantai ja tiistai:

Klo 8.30-15: Opinto-oppaita, matka-alennustodistuksia ja opintotukineuvontaa

Klo 12-14: HYY (Helsingin yliopiston ylioppilaskunta), Unisport, kielikeskus,

kampuspappi, Kumpulan kampuskirjasto ja Nyyti ry (opiskelijoiden hyvinvointi)

Keskiviikko: Kumpulan Tiedebasaari klo 13-17

- Laitokset esittelevät "avoimet ovet" -periaatteella opetusta, tutkimusta ja

vapaa-aikaa: ständeillä, miniluentoina, labrademoina ja kiertokäynteinä.

Samassa yhteydessä on järjestötori opiskelijajärjestöille.

8

Perjantai ja maanantai: Yliopiston yhteinen avajaistapahtuma

- Yliopiston rehtorin vastaanotto

- Yliopiston avajaiset: Avajaispäivänä yliopiston keskustakampuksella

järjestetään karnevaalit, joissa esitellään eri tavoin yliopiston toimintaa.

Orientoivissa tilaisuuksissa käsitellään seuraavia aihealueita:

o pää- ja sivuaineopintojen esittely

o tutkintorakenne ja tutkintovaatimukset,

o opinto-oikeudet ja opiskelumahdollisuudet,

o opinto-ohjausjärjestelmä ja HOPS,

o opiskelun luonne,

o kieliopinnot,

o opintotuki,

o opastaminen lukujärjestyksen tekemiseen,

o tutor-ryhmiin jako.

9

3.2. Itä-Suomen yliopisto – Kuopio

Itä-Suomen yliopistossa luonnon- ja metsätieteiden tiedekunnalla on yhteinen aloi-

tusohjelma kaikille uusille opiskelijoille nimeltä Johdatus akateemisiin opintoihin.

Ensimmäisellä opintoviikolla opiskelijat tutustutetaan yliopistoon, kirjastoon, opin-

topalveluihin sekä sähköisiin järjestelmiin tutor-ryhmissä. Kaikkiin pääaineisiin

kuuluu kyseinen opintojakso, joten se mainitaan alla vain kerran.

3.2.1.Terveyden biotieteet

Kurssi:

Johdatus akateemisiin

opintoihin

Laajuus: 1 op Järjestäjä(t):

Opinto- ja opetuspalve-

lut,

Tiina Hallikainen

Opintojakson jälkeen opiskelija

- Osaa kertoa oman oppiaineensa opiskelukäytännöistä (esim. tentti-il-

moittautuminen) sekä tutkintonsa tavoitteista, rakenteesta ja sisällöstä.

- On saanut yleistietoa akateemisen opiskelun luonteesta ja lähtökohdista.

- Osaa käyttää Web-Oodia ja hyödyntää sitä opintojensa suunnittelemi-

seen, mm. osaa tehdä lukujärjestyksen ja käyttää sitä.

- Löytää, osaa nimetä/hyödyntää opintojensa kannalta tärkeitä Itä-Suomen

yliopiston sekä sen sidosryhmien neuvonta-, ohjaus- ja tukipalveluita.

- On tutustunut opiskelutovereihinsa ja oppiaineen henkilökuntaan.

Opiskelija tutustuu tutoroinnin, luentojen, kirjallisuuden ja muun oheis-

materiaalin avulla yliopistoon opiskeluympäristönä ja -yhteisönä, erityi-

sesti opiskelua tukeviin palveluihin, oman oppiaineen opiskelukäytän-

töihin sekä saa tietoa akateemisen opiskelun vaatimista tiedoista ja tai-

doista.

Opiskelija osallistuu opintojakson yhteisiin luentoihin, oppiaineen jär-

jestämään perehdytykseen sekä pienryhmä- tai yksilötutorointiin.

10

Syksyn 2013 ohjelma:

Maanantai 2.9.: Tervetuloa yliopistoon. Rehtorin avajaispuhe. Opiskelun ajan-

kohtaiset asiat. Tutor-ryhmien tapaamiset. Opintopsykologin eväät opintojen

sujumiseen.

Tiistai 3.9.: Opiskelijoiden tukipalveluita. Opintotuki, kv-mahdollisuudet, ope-

tuspalvelut.

Keskiviikko 4.9.: Sidosryhmiä opiskelun avuksi. Kirjastostartti. Kieli-infoja.

YTHS. Seurakunnat ja yliopistopappi. Kaupungin vapaa-ajan palvelut. Tietotori

(Helsingin yliopiston järjestötoria ja Jyväskylän yliopiston avajaismessuja vas-

taava tapahtuma).

Torstai 5.9.: Kirjastostartteja, kieli-infoja, tutor-ryhmätapaamisia.

Kurssi:

Terveyden biotieteiden

HOPS-opintojakso,

Laajuus: 2 op Järjestäjä(t):

Biolääketieteen yksikkö

Tiina Hallikainen

Sisältö:

Opiskelijat perehtyvät terveyden biotieteiden opintoihin ja tutkimukseen sekä

koulutusohjelmassa suoritetun tutkinnon antamiin valmiuksiin. Terveyden bio-

tieteiden koulutusohjelman henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS:n) eri-

tyispiirteet ja HOPS:n laadinta pienryhmissä. Koulutusohjelman opetuksen /

tutkimustilojen / tutkimuksen esittely.

11

3.2.2.Sovellettu fysiikka

Kurssi:

Johdatus sovellettuun fy-

siikkaan

Laajuus: 2 op Järjestäjä(t):

Sovelletun fysiikan laitos

Tiina Hallikainen

Sisältö:

Pääainevaihtoehtojen eli lääketieteellisen, teknillisen ja laskennallisen sekä ym-

päristöfysiikan esittely. Kurssilla luodaan edellytyksiä fysiikan opiskelulle yli-

opistossa. Päälinjojen esittely. Tutkimusalojen esittely. LuK vaiheen henkilökoh-

tainen opintosuunnitelma. Ryhmätyöskentely, opiskelutaidot ja tenttikäytännöt.

12

3.3.Itä-Suomen yliopisto – Joensuu

3.3.1.Biologia, fysiikka ja kemia

Kurssi:

Johdatus akateemisiin

opintoihin

Laajuus: 2 op Järjestäjä(t):

Outi Suorsa

Sisältö:

Opintojakso antaa opiskelijalle valmiuksia aloittaa opinnot Itä-Suomen yliopis-

tossa sekä käynnistää tavoitteellinen opintojen suunnittelu. Opiskelija tutustuu

tutoroinnin, luentojen, kirjallisuuden ja muun oheismateriaalin avulla yliopis-

toon opiskeluympäristönä ja -yhteisönä, erityisesti opiskelua tukeviin palvelui-

hin, oman oppiaineen opiskelukäytäntöihin sekä saa tietoa akateemisen opiske-

lun vaatimista tiedoista ja taidoista. Tutoroiduissa pienryhmissä suunnitellaan

opintoja HOPS:in muodossa. Opintojaksoon kuluu myös kirjastoperehdytys.

Opiskelija osallistuu opintojakson yhteisiin luentoihin, oppiaineen järjestämään

perehdytykseen sekä pienryhmä- tai yksilötutorointiin. Opintojakson suoritta-

minen tiedekunnan ilmoittamalla tavalla. Kurssin rakenne syksyllä 2013:

ma 2.9. klo 15–17 Biologian laitoksen esittely uusille opiskelijoille

to 5.9. klo 9-11 Kielikeskuksen info luonnontieteiden ja metsätieteiden

uusille opiskelijoille

to 5.9. klo 12–13 Kirjastostartti uusille opiskelijoille

to 5.9. klo 14–16 Kandidaatintutkinto ja siihen liittyvät valinnat sekä

HOPS

pe 6.9. klo 10–12 Ensimmäisen vuoden opinnot, jakautuminen HOPS-

ryhmiin

ma 9.9.-to 12.9.: HOPS-opastusta pienryhmissä, 2 h / päivä

pe 15.11. HOPS klo 12–14 biologian laitoksen sivuaineinfo

pe 22.11. HOPS:in läpikäyntiä pienryhmissä

ti 10.12. klo 12-14 Info-tilaisuus biologian ja maantiedon opettajiksi ai-

koville.

13

3.4. Jyväskylän yliopisto

Jyväskylän yliopistolla luonnontieteiden aloitusohjelmat poikkeavat toisistaan ja

muiden tiedekuntien aloitusohjelmista, mutta niille yhteistä on laitoskohtaisuus,

pyrkimys sitouttaa opiskelijat toisiinsa ja oppiaineeseen.

3.4.1. Bio- ja ympäristötieteet

Kurssi: Lentävä lähtö Laajuus: 0 op Järjestäjä(t):

Bio- ja ympäristötieteen

laitos

Sisältö:

Johdatus yliopisto-opiskeluun sekä tutustuminen bio- ja ympäristötieteiden lai-

tokseen ja Konneveden tutkimusasemaan.

Bio- ja ympäristötieteiden laitos tarjoaa majoituksen, ruokailut sekä mielenkiin-

toisen seuran ja ohjelman. Tavoitteena on tutustuttaa opiskelijat laitoshenkilö-

kuntaan ja toisiinsa tutkimusaseman ympäristössä.

3.4.2. Fysiikka

Kurssi:

Lentävä lähtö fysiikkaan

Laajuus: 2 op Järjestäjä(t):

Fysiikan laitos, Juha Me-

rikoski

Sisältö:

Kaksiviikkoisen intensiivikurssin aikana uudet opiskelijat viettävät suurimman

osan ajastaan laitoksella, oppien fysiikan uusimmasta tutkimuksesta ja sen so-

velluksista, tutustuvat henkilökuntaan ja toisiinsa, ja oppivat työskentelemään

yhdessä pienryhmissä. Kurssin järjestelyihin osallistuu kolmisen kymmentä

henkilökunnan jäsentä, professoreista assistentteihin ja vieraileviin ulkomaalai-

siin tutkijoihin.

14

Lentävän lähdön jokaisella päivällä on oma teema, joita ovat Nanofysiikka,

Ydinfysiikka, Hiukkasfysiikka, Statistinen fysiikka, Oppilaslaboratorio ja Fy-

siikan teolliset sovellukset. Tyypillisen kurssipäivän rakenne on:

klo 8-9: Päivän teeman esittely

klo 9-10: Pienryhmäprojektin aloitus

klo 10–12: Matematiikan kurssi

klo 12–13: Lounas ja tutorointi

klo 13–15: Pienryhmäprojektin jatkaminen

klo 15–16: Alan tutkimus ja sovelluksia

3.4.3. Kemia

Kurssi: Alkukeitos Laajuus: 2 op Järjestäjä(t):

Kemian laitos, Tiina Kiviniemi

Sisältö:

Laitoksen toimintaan, tutkimukseen ja opiskeluun orientoiva kurssi, jonka päät-

tää työelämäpäivä. Alkukeitos on noin viikon intensiivikurssi 1. vuoden opiske-

lijoille heti opintojen alussa. Kurssin aikana ei järjestetä muuta kemian opetusta

opinnot aloittaville.

Kurssilla tutustutaan kemian laitokseen ja sen henkilökuntaan. Kurssiin sisältyy

laitoksen opetus- ja tutkimustoiminnan esittelyä, kemistin uravaihtoehtojen esit-

telyä, opintoneuvontaa sekä opiskelijoiden ja henkilökunnan yhteistä toimintaa.

Tarkoituksena on edesauttaa opintojen menestyksekästä aloitusta. Kurssi koostuu

pääosin esitelmistä ja pienryhmätyöskentelystä.

15

Syksyn 2012 kurssin ohjelma:

Maanantai 3.9.: Nimenhuuto ja kampukseen tutustuminen

klo 9:15 Nimenhuuto

- tervetuliaispuheet

- jako tutor-ryhmiin

- tutustuminen laitokseen,

- kyselylomakkeiden täyttö

klo 10:45 Tutor-ryhmäaikaa, lomakkeiden täyttöä

klo 12:15 Kampus-kisa

klo 14 Nano-ohjelmaan valittujen tapaaminen

Tiistai 4.9.: Opinto-ohjauspäivä

klo 9-11 Opinto-ohjausluento, ainejärjestö ja hyvinvointineuvojat esittäy-

tyvät.

klo 11–14 Yliopiston avajaismessut. YTHS, yo-kunta- ja opintotuki-in-

fot.

Keskiviikko 5.9.: Teemapäivä

klo 9-11 Orgaanisen kemian teemapäivä

klo 12–14 Yliopiston avajaiset

klo 14–16 IT-info

klo 18–20 Rehtorin vastaanotto

Torstai 6.9.: Teemapäivä

klo 9-12 Fysikaalisen kemian teemapäivä

klo 14–16 Tiedekunnan sivuaineinfo

Perjantai 7.9.: Työelämäpäivä

klo 9-11 - Ammattiliitto LAL:n esitys. Alumnien kertomuksia. Suoma-

laisten Kemistien Seura.

klo 12–14 IT-info

Kurssin toteutuksessa suuri vastuu on tutoreilla, joiksi pyritään valitsemaan 3.-5.

vuoden opiskelijoita. Koska tutoreilta edellytetään kurssin aikana paljon, heille

myös maksetaan tuntiopetus- ja läsnäolopalkkioita kurssin ja syksyn tutortapaa-

misten ajalta.

16

3.5. Oulun yliopisto

Oulun yliopiston luonnontieteellisen tiedekunnan orientoivat opinnot sisältävät

aloitusviikon tilaisuudet, kemian laitoksen esittelyt, pienryhmätapaamiset pienryh-

mäohjaajan johdolla sekä henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisen. Opis-

kelijoita on myös pyritty auttamaan opinto-ohjauksessa omaopettaja-järjestelmällä.

3.5.1. Kemia

Kurssi: Orientoivat opinnot Laajuus: 1 op Järjestäjä(t):

Aloitusviikon ohjelma:

Marja Lajunen.

HOPS: Leena Kaila, Ulla

Lassi, Minna Tiainen ja

amanuenssi.

Sisältö:

Omaopettajatapaamiset (pakollisia) alkavat. Jakson tarkoituksena on perehdyttää

opiskelija korkeakoulun opiskelujärjestelmään ja ympäristöön sekä antaa tietoja

oman koulutusohjelman tavoitteista ja sisällöstä.

Aloitusviikon tilaisuuksien, kemian laitoksen esittelyiden ja pienryhmäohjauk-

sen jälkeen opiskelija tunnistaa opiskeluympäristönsä paikat ja osaa liikkua

niissä. Hän osaa tehdä opintojen aloittamiseen ja suorittamiseen liittyvät käytän-

nön asiat esimerkiksi opintojaksoille ja tentteihin ilmoittautumiset. Hän osaa

käyttää opiskelijoille tarkoitettuja yliopiston ja ylioppilaskunnan tarjoamia pal-

veluja kuten esimerkiksi asioida kirjastossa tai Ylioppilaiden terveyden huol-

lossa.

Opintojakso tutustuttaa opiskelijan kemian laitokseen ja sen henkilökuntaan sekä

laitoksella tehtävään tutkimukseen sekä opiskelijayhdistyksen Valenssi ry:n toi-

mintaan. Hopsin laatimisen jälkeen opiskelijalla on suunnitelma kandidaatin tut-

kintonsa suorittamiseen sekä valmiudet suunnitella opintojaan.

17

3.5.2. Biologia

Kurssi: Orientoivat opinnot Laajuus: 2 op Järjestäjä(t):

Minna Vanhatalo

Sisältö:

Uudet opiskelijat perehtyvät pienryhmäohjauksessa yliopisto-opiskeluun pien-

ryhmäkertojen, esittelyiden ja tapaamisten avulla. Orientoivien opintojen aikana

laaditaan ensimmäinen henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) ensimmäi-

selle opiskeluvuodelle.

Uusien biologian opiskelijoiden orientaatioseminaarin yhteydessä pidetään esitys

Oulun yliopiston ohjaus- ja työelämäpalveluiden koulutusohjelmittain kerää-

mästä tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseurannasta, jossa kartoite-

taan viisi vuotta sitten valmistuneiden työtilannetta.

3.5.3. Biokemia

Kurssi: Orientoivat opinnot Laajuus: 1 op Järjestäjä(t):

Amanuenssi ja pienryhmä-

ohjaajat

Sisältö:

Jakson tarkoituksena on perehdyttää opiskelija korkeakoulun opiskelujärjestel-

mään ja ympäristöön sekä antaa tietoja oman koulutusohjelman tavoitteista ja si-

sällöstä.

Jakson suoritettuaan opiskelija osaa:

- liikkua yliopistolla ja laitoksella ja löytää eri ohjaustahot, osaa käyt-

tää yliopiston termistöä,

- suunnitella opintojaan ja tehdä opintosuunnitelman (HOPS) LuK-

tutkinnon rakenteen avulla,

- käyttää Web-Oodia opintojen tukena.

18

3.5.4. Fysiikka

Kurssi: Orientoivat opinnot Laajuus: 2 op Järjestäjä(t):

Anja Pulkkinen ja Marja Hyvö-

nen

Sisältö:

Opintojaksolla vanhemmat opiskelijat tutustuttavat uudet tulokkaat opiskeluym-

päristöön ja -järjestelmään, antavat tietoa koulutusalan sisällöstä, tavoitteista ja

kehitysnäkymistä sekä auttavat opiskelun aloittamiseen liittyvissä käytännön on-

gelmissa.

Lisäksi opintojaksossa tutustutaan fysiikan laitoksen toimintaan ja esitellään lai-

toksessa tehtävää monipuolista tutkimusta. Fysiikassa tehtävän avaruusfysiikan,

elektronispektroskopian ja NMR-spektroskopian tutkimuksen lisäksi laitoksella

tehdään biofysiikan, teoreettisen fysiikan, tähtitieteen ja geofysiikan eri alojen

tutkimusta. Kunkin tutkimusalan esittelyyn on varattu yksi tunti. Näiden lisäksi

kerrotaan aineenopettajan koulutuksesta ja fyysikkojen sijoittumisesta työelä-

mään.

Toteutustavat:

10–15 h työskentelyä pienryhmissä. Lisäksi 9-10 h tutkimusryhmien esittelyä,

joissa 75 % läsnäolo, 34 h itsenäistä opiskelua.

19

Kurssi: Omaopettajaohjaus Laajuus: 1 op

Järjestäjä(t):

Juhani Lounila, omaopettajat

Tavoitteet:

Opintojakson jälkeen opiskelijoilla on selkeä käsitys siitä, mitä tuloksellinen fy-

siikan opiskelu edellyttää. Opiskelijat tunnistavat erityisesti omiin työtapoihinsa

ja ajankäyttöönsä liittyvät ominaispiirteet.

Sisältö:

Omaopettaja on fysiikan laitoksen opetushenkilökunnasta opiskelijalle nimetty

henkilökohtainen ohjaaja. Hän seuraa opiskelun etenemistä ja pyrkii edistämään

sitä auttamalla, neuvomalla ja tukemalla opiskelijaa kaikissa opintoihin liitty-

vissä asioissa. Ohjaus tapahtuu pääasiassa kerran kuukaudessa järjestettävissä

henkilökohtaisissa tapaamisissa, mutta omaopettajaan voi ottaa yhteyttä aina tar-

vittaessa.

3.5.5. Matematiikka

Kurssi: Orientoivat opinnot Laajuus: 2 op Järjestäjä(t):

Opintoneuvoja

Sisältö:

Opintojakson tarkoituksena on perehdyttää opiskelija korkeakoulun opiskelujär-

jestelmään ja ympäristöön, antaa tietoja koulutusalan historiasta ja yhteiskunnal-

lisesta merkityksestä sekä oman koulutusohjelman tavoitteista ja sisällöstä.

Jakson suorittamisen jälkeen opiskelija osaa tehdä oman opintosuunnitelman. Li-

säksi opiskelija osaa kysyä opiskeluihin liittyviin asioihin apua oikeilta ohjaus-

henkilöiltä ja osaa valita itselleen sopivia opiskelutapoja huomioiden matematii-

kan laitoksen ja Oulun yliopiston opiskeluympäristön erityispiirteet.

20

3.6.Tampere

3.6.1.Bioteknologia

Tampereen yliopiston puolella tutkinto-ohjelman vahvuus on suora yhteys biolää-

ketieteellisen teknologian yksikön (IBT) korkeatasoiseen biolääketieteellisen solu-

ja molekyylibiologian tutkimusympäristöön. Koulutusohjelman opiskelijoilla on

mahdollisuus osallistua IBT:n tutkimusryhmien työhön opiskelun kuluessa.

Kurssi: Orientoivat opinnot Laajuus: 2 op Järjestäjä(t):

Riitta Aallos

Sisältö: Yliopisto-opiskelun perusasiat, oppiminen ja opiskelutekniikat, opinto-

tukiasiat, tutkintorakenne tutuksi, kansainvälinen vaihto, HOPS-harjoitukset, tu-

tustuminen TTY:n kemian opintoihin.

Kirjaston järjestämän opetuksen "Kirjasto tutuksi", sisältö: Yleiskuva tiedonläh-

teistä ja tiedon järjestämisestä, opiskelussa tarvittavien julkaisujen ja palvelui-

den käyttö.

3.6.2 Matematiikka

Kurssikokonaisuus: Yleiset

valmiudet

Laajuus: 25 op Järjestäjä(t):

Orientoivan opintojakson lisäksi koulutusyksikössä on kokonaisuus ’yleiset val-

miudet’, joka suoritetaan pääsääntöisesti ensimmäisen opiskeluvuoden aikana.

Sisältö:

Opiskeluvalmiudet 10 op

• Orientoivat opinnot (2 op)

• Tietotekniikkataidot (3 op)

• Opintojen ohjattu suunnittelu (2 op)

• Tutkinto-ohjelmakohtainen opintojakso (3 op)

21

Kieli- ja viestintäopinnot 15 op

• Introduction to Academic English (4 op)

• Ruotsin kielen kirjallinen ja suullinen viestintä (4 op)

• Tieteellinen kirjoittaminen (3 op)

• Puheviestintätaidon perusteet (2 op)

• Valinnainen kieliopintojakso (väh. 2 op)

Kokonaisuuden tarkoituksena on tukea ja edistää opintojen käynnistymistä ja

sujuvuutta. Suoritettuaan opinnot, opiskelija:

- ymmärtää, mitä opiskeleminen yliopistossa edellyttää. Hän tuntee oman tut-

kinto-ohjelmansa ja osaa suunnitella itsenäisesti ja vastuullisesti opintojaan.

Opiskelija osaa hyödyntää opetusta ja ohjauspalveluja. Opiskelija ymmärtää

oman työnsä merkityksen opinnoissa etenemisessä.

- hallitsee yliopisto-opiskelun edellyttämät tiedonhankinnan perusteet ja osaa

hyödyntää monipuolisesti ja kriittisesti erilaisia tietoaineistoja. Opiskelija hallit-

see tieteellisen viittauskäytännön ja ymmärtää tekstien hyödyntämiseen liitty-

vän tieteen etiikan.

-tuntee yliopiston tietoteknisen ympäristön ja osaa hyödyntää yliopiston tieto-

teknisiä palveluita. Opiskelijan taidot käyttää yleisimpiä sovellusohjelmistoja

ovat ajan tasalla ja hänellä on valmiudet kehittää osaamistaan omatoimisesti.

-osaa viestiä tarkoituksenmukaisesti oman alansa akateemisissa ja työelämän

viestintätilanteissa suullisesti sekä kirjallisesti. Opiskelija osaa kehittää kieli- ja

viestintätaitojaan itsenäisesti.

22

3.7. Turku

Turun johdantoviikon ohjelma on pitkälti tiedekunnan järjestämä, ja se on muuttu-

massa vuodelle (2013-2014). Pääsisältönä on ollut opiskelumetodit, opiskelijalle

tarjottavat palvelut (YTHS, yliopistoliikunta yms.), sivuainetarjonta ja kirjastovie-

railut. Viikon ohjelmasta on yksi päivä varattu laitosten omalle ohjelmalle, joka

sisältää suuntautumisvaihtoehtojen esittelyä ja laitoskohtaisia opiskeluohjeita.

3.7.1.Fysiikka

Kurssi: Orientoivat opinnot Laajuus: 1 op Järjestäjä(t):

Jaani Tuura

Sisältö:

Johdantoviikon ohjelma, henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) teko

ohjatusti opettajatutorin ja opintoneuvojan kanssa, tiedonhankintataitojen ope-

tus.

Uusi opiskelija tutustuu yliopiston toimintatapoihin ja oppii opinnoissa välttä-

mättömiä taitoja. Opintojen suunnittelulla tähdätään tehokkaaseen ja päämäärä-

tietoiseen opiskeluun.

Suorituksista annetaan pisteitä, jotka on mainittu alla suluissa ko. tilaisuuden

perässä. Kun opiskelija on käynyt pakolliset suoritukset ja kerännyt vähintään

200 pistettä, hän saa opintomerkinnän kurssista.

Pakolliset suoritukset:

- Kirjaston järjestämä tiedonhankintataitojen opetus 2 h (20 p)

- Henkilökohtaisen opintosuunnitelman laadinta 1-2 h (20 p)

Vaihtoehtoiset suoritukset:

- Osallistuminen johdantoviikolla fysiikan ja tähtitieteen laitoksen

järjestämään ohjelmaan n. 6 h (10 p/luento, max 60 p)

- Henkilökohtainen palaveri oman opettajatuutorin kanssa 1 h (10 p)

23

- Fysiikan päivä, luennot ja iltaohjelma n. 5 h (10 p/luento, iltaoh-

jelma 10 p)

- Harjoittelijaseminaariin osallistuminen, järjestetään n. 7 kertaa

syksyllä 1 h/kerta (10 p/kerta)

- Linjavalintatilaisuus 2 h (20 p)

- Muita mahdollisia tilaisuuksia esim. työnhakukoulutusta.

3.7.2.Biokemia ja elintarvikekemia

Kurssi: Biokemian koulutus-

ohjelman johdantokurssi

Laajuus: 1 op Järjestäjä(t):

Biokemian ja elintarvike-

kemian laitoksen henkilö-

kunta

Sisältö:

Biokemian, biotekniikan, elintarvikekemian ja molekulaarisen kasvibiologian

professorit kertovat oman alansa tutkimuksen ja koulutuksen uusimmista suun-

tauksista painottaen biokemian koulutusohjelmaan ja laitoksen tutkimuksen

vahvuusalueisiin liittyviä asioita. Biokemian laitoksen opetuksen ja tutkimuk-

sen esittely, HOPSin teko, opettajatuutorointi

Tavoitteet:

Tuntea biokemian, elintarvikekemian, biotekniikan ja molekulaarisen kasvibio-

logian opetuksen ja tutkimuksen painopisteet.

24

3.7.3. Kemia

Kurssi: Kemian orientoivat

opinnot

Laajuus: 2 op Järjestäjä(t):

Ari Lehtonen

Sisältö:

Kurssilla tutustutaan kemian laitoksen tutkimukseen ja tutkimusryhmiin sekä

laitoksella työskentelevään henkilökuntaan. Kemian laitoksen henkilökunta

esittelee oman alansa opetusta ja tutkimusta sekä laitoksen tutkimuksen vah-

vuusalueisiin liittyviä asioita.

Kurssin yhteydessä laaditaan henkilökohtainen opintosuunnitelma.

Tavoitteet:

Opiskelija tutustuu kemian laitoksen tarjoamaan opetukseen ja laitoksella tehtä-

vään tutkimukseen ja osaa suunnitella omia pääaine- ja sivuaineopintojaan.

25

4. Lähteet

[1] Laadukas, kansainvälinen, profiloitunut ja vaikuttava yliopisto – ehdotus yli-

opistojen rahoitusmalliksi vuodesta 2013 alkaen, Opetus- ja kulttuuriministeriön

työryhmämuistioita ja selvityksiä 2011:26.

[2] Myller, Eeva (toim). Oppaiden opas – vinkkejä opetukseen opintopolun eri

vaiheissa. Aalto-yliopiston julkaisusarja. Tiede + teknologia 14/2011.

URL: http://lib.tkk.fi/TIEDE_TEKNOLOGIA/2011/isbn9789526041865.pdf

[3] Sammalisto, P. 2009. Fuksien fiilikset. Teknillistieteellisen alan ensimmäisen

vuoden opiskelijoiden opiskelukokemuksia 2005–2007.

Teknillisen korkeakoulun Opetuksen ja opiskelun tuen julkaisuja 1/2009.

URL: http://lib.tkk.fi/Raportit/2009/isbn9789512297696.pdf

[4] Saari, J. & Kettunen, H. Opiskelijabarometri 2012 – Katsaus korkeakouluopis-

kelijoiden opintoihin, arkeen ja hyvinvointiin. Opiskelun ja koulutuksen tutkimus-

säätiö Otus 39/2013.

URL: http://www.slideshare.net/otusowl/2013-opiskelijabarometri-2012

[4] Erkkilä, M. 2009. Strategisesti suorittaen? Teknillistieteellisen alan opiskeli-

joiden kandidaattivaiheen opintojen eteneminen, opiskeluorientaatiot ja opiskelu-

kokemukset uudesta kaksiportaisesta tutkintorakenteesta. Teknillisen korkeakou-

lun Opetuksen ja opiskelun tuen julkaisuja 2/2009. Espoo.

URL: http://lib.tkk.fi/Raportit/2009/isbn9789512297719.pdf

[5] Rutanen P., Rahkonen A., Jutila S. Tunnista, Kehitä, Arvioi – vaikuttavia käy-

täntöjä opetuksen ja opetussuunnitelmien kehittämiseen. uutisia opetuksen kehit-

tämisestä Oulun yliopiston laitoksilla, vol 23 / 2010.

URL: http://www.oulu.fi/koulutuspalvelut/julkaisut_ja_materi-

aalit/uutta_opetuksessa/pdf/UO23.pdf

[6] Halkosaari, I. 2004. Lentävä lähtö. Pro gradu – tutkielma, Jyväskylän yliopis-

ton fysiikan laitos.

URL: https://www.jyu.fi/fysiikka/opiskelu/opintoneuvonta/kehitys/ProGradu-

InkeriHalkosaari.pdf