Oppimisen tuen suunni-

telma Ammatillinen

aikuis- koulutus

2

SISÄLLYSLUETTELO

Johdanto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3

1. Aikuisen opiskelijan oppimisen tukeminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6

2. Esteettömyys ja SORA –lainsäädäntö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8

3. Oppimisen tuki aikuiskoulutuksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10

3.1. Henkilökohtaistaminen ja erityinen tuki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10

3.2. Erityisen tuen huomioon ottaminen henkilökohtaistamisessa . . . . . 12

4. Oppimisen tuki oppisopimuskoulutuksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14

4.1. Henkilökohtainen opiskeluohjelma (HEO). . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16

4.2. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17

4.3. Oppimisen tuki nuorten oppisopimuskoulutuksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19

4.4. Oppimisen tuki aikuisten oppisopimuskoulutuksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . 22

5. Sanasto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24

Liitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26

3

Johdanto

Tämä suunnitelma on liite Helsingin kaupungin ammatillisen koulutuksen oppimisen tuen suunnitelmaan, jossa kuvataan Stadin ammattiopiston oppimisen tuen periaatteet kokonai-suutena sekä ammatillisten perus-tutkintojen oppimisen tuen järjestä-minen käytännössä. Käsillä olevassa liitteessä kuvataan aikuiskoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen osalta erityisen tuen ja yleisen oppimisen tuen järjestämistavat, ja se velvoittaa Stadin aikuisopiston järjestämään ja kehittämään toimintaansa suunni-telman mukaiseksi. Suunnitelma on tarkoitettu myös henkilökunnan työ- ja apuvälineeksi.

Aikuiskoulutuksessa ja oppi-sopimuskoulutuksessa aiemmista opinnoista saattaa olla pitkäkin aika. Tällöin yksilöllisen oppimishistorian merkitys korostuu opintojen suun-nittelussa. Opinnot suunnitellaan kunkin opiskelijan henkilökohtaisista lähtökohdista. Jokainen opiskelija tar-vitsee tukea ja ohjausta opiskeluunsa. Aikuisille suunnatussa näyttötut-

kintoon perustuvassa koulutuk-sessa henkilökohtaistamis prosessi1

antaa luontevan lähtökohdan kaikille kuuluvalle oppimisen tuelle. Henkilö kohtaistamismääräyksen mukaan Oppimisen suunnittelussa ja toteutuksessa on otettava huo-mioon opiskelijan elämäntilanne, aikaisemmin hankittu osaaminen, todetut oppimistarpeet ja työssä oppimisen mahdollisuudet. Lisäksi henkilökohtaistamisessa on yhteisesti suunniteltava opiskelijalle soveltuvat opiskelu- ja arviointimenetelmät sekä ohjaustoimet.

Stadin aikuisopiston henkilökunta suunnittelee, järjestää ja tukee opis-kelijan opintoja yhdessä opiskelijan kanssa joustavasti elämäntilanteet huomioon ottaen. Opiskelutaitojen edistäminen on osa jokapäiväistä opiskelua ja mahdolliset erityiset tuen tarpeet edellyttävät huolellista yhteistä suunnittelua. Tavoitteena on esteetön opiskelu ympäristö, mikä tarkoittaa fyysisen, psyykki sen ja so-siaalisen opiskeluympäristön toteut-

tamista niin, että jokainen opiskelija voi ominaisuuksistaan riippumatta opiskella yhdenvertaisesti ja yhdessä muiden kanssa. Esteettömässä oppi-misympäristössä otetaan huomioon kaikki oppimis- tai muihin vaikeuk-siin liittyvät yksilölliset tuen tarpeet.

Erityistä tukea tarvitaan kun opiskelija ei tavanomaisin menetel-min saavuta opetussuunnitelman tai näyttötutkinnon edellyttämiä tavoitteita vaan oppiminen edellyttää yksilöllisiä tavoitteita ja henkilö-kohtaisiin lähtökohtiin perustuvaa tukea ja järjestelyjä. Erityisen tuen tavoitteena on henkilökohtaisen suunnittelun ja toteutuksen lisäksi muokata oppimisympäristöjä ja toimintatapoja esteettömiksi, jolloin erikseen järjestettävän oppimisen tuen tarve jatkossa vähenee. Täs-sä tehtävässä on tärkeää yhteistyö henkilöstön ja erityisopettajan koulutuksen saaneiden sekä muiden asiantuntijoiden kanssa, jotka voivat auttaa oppimisen esteiden ehkäi-syssä ja poistamisessa. Esteettömän

1 Henkilökohtaistamismääräys, Opetushallitus 2006

4

opiskeluympäristön kehittäminen on koko henkilökunnan tehtävä2.

Yleinen oppimisen tuki ja eri-tyinen tuki Stadin aikuisopistossa tarkoittavat opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin ja valmiuksiin pohjaavaa pedagogista tukea ja opetusjärjestely-jä, joita voivat olla esimerkiksi:

• henkilökohtaisten valmiuksien poh-jalta laaditut yksilölliset tavoitteet

• henkilökohtaisiin tarpeisiin vastaa-vat opiskelujärjestelyt; sopivasti aikaa, joustavat ja monipuoliset oppimis- ja työympäristöt, moni-puoliset opetusmenetelmät ja opiskelumateriaalit sekä apuväli-neiden ja teknologisten ratkaisujen hyödyntäminen

• henkilökohtaiset osaamisen arviointi menetelmät ja -järjestelyt

• henkilökohtainen ohjaus ja tuki

2 Lähtökohtina oppimisen tuen suunnitelmassa ovat koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen ja esteettömyys, eli tavoitteena on kaikille yhdenvertainen mahdollisuus opiskeluun. Tämä tarkoittaa, että koulutusta kehitetään jo lähtökohtaisesti kaikille sopivaksi, jolloin erikseen järjestettävän tuen tarve vähenee. Esteettömässä opiskeluympäristössä jokainen pystyy ominaisuuksistaan riippu-matta toimimaan yhdenvertaisesti muiden kanssa, jolloin opiskeluympäristössä ei pitäisi olla liikkumiseen, ryhmään kuulumiseen tai oppimiseen liittyviä esteitä. Esteetön opiskelu tarkoittaa myös opiskelijoiden vahvuuksien ja tuen tarpeiden tunnistamista, yksilöllisten ja joustavien opintopolkujen mahdollistamista eli kaikille yhteistä oppilaitosta, jolloin keskeistä ovat joustavat, kaikkien oppilaiden osallisuutta korostavat opiskelujärjestelyt. Esteettömyysvaatimuksen taustalla ovat mm. Suomen perustuslaki (1999): 6§2 ja Yhdenvertaisuuslaki 6§3 (2004) (Yhdenvertaisuus: Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.) (Oppimisen tuen suunnitelma. Ammatillinen koulutus. s. 7)

5

Muuta tukea ovat mm.

• moniammatilliset tukipalvelut yhteistyössä muiden palvelujen tarjoajien kanssa

• oppimisen apuvälineet, tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opinto-sosiaaliset edut

• monialainen yhteistyö huoltajien, opiskeluhuoltohenkilöstön3, työssäoppimispaikan 4 ja muiden yhteistyökumppaneiden kuten erityisammattioppilaitosten kanssa.

Nuorten alle 18-vuotiaiden kou-lutuksessa tulee ottaa huomioon sekä erilaiset ikävaiheeseen liittyvät ohjaustarpeet ja vaatimattomampi kokemus työelämästä että huoltajien osallisuus opintojen järjestämisessä ja nuorta koskevissa päätöksissä.

3 Opiskelijahuoltopalvelut kuuluvat opetusssuunnitelmaperusteisesti oppisopimuskoulutusta suorittaville. 4 Vahvistettu yhteistyö työssäoppimispaikan kanssa.5 Kts. Sanasto: Erityisopetuksen peruste.6 Erityistä tukea saavan opiskelijan arvioinnista ja tutkinnon tavoitteiden mukauttamisesta kts. koko Stadin ammattiopistoa koskevan

suunnitelman s. 50.

Sekä ammatillisen aikuiskoulutuk-sen näyttötutkintoperusteisessa että nuorille tarkoitetuissa opetussuunni-telmiin perustuvissa koulutuksissa erityistä tukea tarvitsevan tutkinnon suorittajan/opiskelijan kanssa laadi-taan Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). HOJKS – asiakirjaan kir-jataan keskeiset tutkinnon suoritta-miseen ja opintoihin vaikuttavat asiat, tukitoimet sekä perustelu erityisen tuen tarpeelle5. Jos opiskelija ei tukitoimista huolimatta kykene saavuttamaan vähimmäisvaatimuksia, voidaan nuorten opetussuunnitel-maan perustuvassa ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulu-tuksessa vaatimuksia mukauttaa opiskelijalle sopiviksi 6. Ammatillisen

aikuiskoulutuksen näyttötutkintope-rusteisessa koulutuksessa vaatimukset ovat kaikille samat. Oppisopimus-koulutusta on mahdollista suorittaa kummallakin tavalla, mutta nuorten opetussuunnitelmaan perustuvasti oppisopimuskoulutusta tehdään yleensä vain silloin, kun solmitaan oppisopimus oppilaitosmuotoisen koulutuksen aikana.

6

Aikuiskoulutus suunnitellaan aikuisten tarpeisiin ja elämäntilan-teisiin sopivaksi. Opiskeleminen on mahdollista työssä, työn ohessa tai omalla ajalla. Koulutusta järjestetään vaihteleviin tarpeisiin. Ammatillisen aikuiskoulutuksen sisältö ja kesto suunnitellaan ja toteutetaan suhteessa osaamiseen ja tavoitteisiin. Koska opiskelu lähtee henkilökohtaisis-ta valmiuksista, on opetuksessa ja mahdollisen oppimisen ja opiskelun tuen järjestämisessä hyödynnettävä opiskelijoiden asiantuntemusta ja kokemusta. Oppimisen tukemisessa on keskeistä edistää opiskelijan oppi-misvalmiuksia elinikäisen oppimisen valmiuksien 7 kehittämiseksi. Aikui-

sen opiskelijan oppimisen mahdollis-ten oppimisen esteiden poistaminen edellyttää huolellista henkilökohtaista prosessia. Prosessissa otetaan huo-mioon niin työ, perhe, vapaa-aika ja opiskelu kuin oppimisvaikeudet, har-jaantumattomuus opiskeluun ja pitkä aika edellisistä opinnoista. Aikuisen opintojen onnistumisessa omien vahvuuksien, ajan ja voimavarojen jakaminen saattavat olla keskeisessä asemassa ja näiden tuottamien haas-teiden ennakointi voi tukea ratkai-sevasti opintojen onnistumista. Eri-tyistä tukea suunniteltaessa tarvitaan erityispedagogiikan asiantuntemusta, jolloin erityisopettajan koulutuksen omaavien osaamista on hyvä hyö-

dyntää. Erityisen tuen tarpeiden huomioon ottaminen on kuitenkin jokaisen henkilökuntaan kuuluvan tehtävä. Ammattitaidon hankkimises-sa on keskeistä työpaikalla tapahtuva oppiminen ja sen tukeminen. Tuen tarpeet on otettava huomioon myös tutkintotilaisuudessa.

1. Aikuisen opiskelijan oppimisen tukeminen

7 Elinikäisen oppimisen avaintaidot Tärkeä osa ammattitaitoa ovat elinikäisen oppimisen avaintaidot. Niillä tarkoitetaan valmiuksia, joita jatkuva oppiminen, tulevai-suuden ja uusien tilanteiden haltuunotto sekä työelämän muuttuvat olosuhteet edellyttävät. Ne kuvastavat yksilön kykyä selviytyä erilaisista tilanteista. Ne lisäävät kaikilla aloilla tarvittavaa ammattisivistystä ja kansalaisvalmiuksia. Niiden avulla opiskelijat/tutkinnon suorittajat pystyvät seuraamaan yhteiskunnassa ja työelämässä tapahtuvia muutoksia ja toimimaan muuttuvissa oloissa. Elinikäisen oppimisen avaintaitoja ovat: 1. elinikäinen oppiminen ja ongelmanratkaisu 2. vuorovaikutus ja yhteistyö 3. ammatti-etiikka 4. terveys, turvallisuus ja toimintakyky 5. aloitekyky ja yrittäjyys 6. kestävä kehitys 7. estetiikka 8. viestintä- ja mediaosaami-nen 9. matematiikka ja luonnontieteet 10. teknologia ja tietotekniikka 11. aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit. (Opetushallitus, Ammatillinen peruskoulutus)

7

Aikuisen opiskelijan tuen hyödyl-lisiä huomioon otettavia asioita:

• Ohjauksessa ohjattava itse osallistuu aktiivisesti esittämiensä ongelmien ratkaisemiseen eli vältetään valmiita ratkaisumalleja.

• On hyvä lähteä siitä, että kaikki opis-kelijat tarvitsevat jonkinlaista tukea opintojensa aikana.

• Aikuisille on erityisen tärkeää, että heidän elämänkokemustaan sekä aiemmin saavuttamiaan tietoja ja taitoja arvostetaan ja hyödynnetään koulutuksessa.

• Opiskelijan tavoitteet, tulkinnat, vahvuudet ja voimavarat ovat oh-jaustyöskentelyn lähtökohta.

• Ohjattava on oman tilanteensa ja omien ratkaisujensa paras asian-tuntija, ohjaaja on ohjausprosessin asiantuntija.

• On hyvä sopia selkeästi opintojen seurantatavat ja vastuuhenkilöt.

• Aikuisen opiskelijan itseohjautu-vuutta saatetaan korostaa liikaa tai siihen luotetaan liikaa.

• Joustavat ja vaihtoehtoiset opiskelu-tavat sekä oppilaitokselta saatu tuki ja lisäohjaus edistävät perheellisten ja työelämässä olevien aikuisten opiskelua.

• Oppimisvaikeuksien määrittely voi olla vaikeaa esimerkiksi niiden laaja-alaisuuden tai ongelmien kasautu-vuuden vuoksi. Tarvittava tuki on kuitenkin tärkeämpää kuin ongel-mien määrittely.

Vieraskielisten aikuisten oppimisen hyödyllisiä lähtökohtia:

• Kielitaito kehittyy yksilöllisesti. Sen kehittymiseen vaikuttavat monet tekijät kuten sosiaalinen ympäristö ja psykologiset tekijät.

• Opettaja ja muu oppilaitoksen henkilökunta voi tukea kielitaidon kehittymistä erilaisiin kielenkäyttöti-lanteisiin.

• Joistakin opinnoista voi selvitä enemmän mallioppimisen ja tekemisen avulla, jolloin suullinen kielitaito on kirjallista tärkeämpää.

• Kielitaitovaatimukset eri aloilla vaihtelevat huomattavasti.

• Opiskelu on usein kielitaidolle suurempi haaste kuin työelämän vaatimukset. Työelämän käytännön vaatimukset on hyvä pitää keskei-senä tavoitteena.

• Käsitteiden selventämiseen kan-nattaa varata aikaa, tästä hyötyvät yleensä kaikki opiskelijat.

Myös seuraavat asiat on hyvä ottaa huomioon oppimis ympäristössä:

• Selkeät rakenteet kaikessa toimin-nassa auttavat kaikkia opiskelijoita.

• Ohjeiden on hyvä olla eri muodoissa helposti kerrattavissa ja saatavil-la (kirjalliset, kuvalliset ja kuullut ohjeet).

• Selkeissä ja lyhyissä ohjeissa kerro-taan, miten tulee toimia (ei kieltoja).

• Yksilöllisesti pohdittu palaute on tärkeää (sopiva hetki, johdonmukai-suus, säännöllisyys).

• Oppimisstudio ym. ratkaisut ovat hyviä tukimuotoja asioiden kertaami-seksi ja oppimisen vahvistamiseksi.

• Tavoitteiden mielekkyys opiskelijan valmiuksiin ja elämäntilanteeseen nähden edistää oppimista.

• Osaamisen edistyessä lisätään asteittain keskittymistä useampaan asiaan yhtä aikaa.

• Materiaalien valinnassa ja tekemi-sessä tulee ottaa ennakolta huomi-oon mahdolliset oppimisvaikeudet.

• Konkreettisen, helposti ymmärrettä-vän kielen käyttäminen.

• Kannustaminen ja kiireettömyys edistävät oppimista.

• Käytännön esimerkit ovat hyviä, koska opiskelijoiden aiemmat koke-mukset opiskeltavista asioista voivat olla hyvin erilaisia.

8

Lähtökohtina oppimisen tuen suunnitelmassa ovat koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen ja esteettö-myys. Tavoitteena on kaikille yhden-vertainen mahdollisuus opiskeluun.8 1.1.2012 voimaan tulleen SORA-lainsäädännön (951/2011, 1032/2011) myötä opiskelijaksi ottamisen edellytyksiä on tarkennettu. Lainsää-dännöllä mahdollistetaan opiskelu-oikeuden peruuttaminen tilanteissa, joissa se on turvallisuusnäkökohtien vuoksi perusteltua. Lähtökohtana on, että hakijan terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka ei saa olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle, jos este voidaan kohtuullisin toi-min poistaa. Opiskelijaksi ei voida kuitenkaan ottaa henkilöä, joka ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyl-tään kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai työssä tapah-tuvaan opiskeluun.

Tutkintokohtaisia terveydentila-vaatimuksia on uuden lainsäädän-nön myötä täsmennetty koskemaan

sellaisia koulutuksia, joissa opintoihin sisältyy alaikäisten turvallisuutta, potilas- tai asiakasturvallisuutta tai liikenteen turvallisuutta koskevia vaatimuksia. Luettelo kaikista aloista, joita laki koskee sekä tutkintokohtai-set terveydentilavaatimukset löytyvät Opetushallituksen oppaasta ”Kou-lutuksen järjestäjille keinoja puuttua opiskeluun soveltumattomuuteen” 9.

Tutkintokohtaisista terveydenti-lavaatimuksista määrätään tutkinnon perusteissa. Muille kuin SORA-laissa mainituille aloille on annettu perus-tutkintokohtaisia terveydentilasuo-situksia, jotka hakijan on hyvä ottaa huomioon hakeutuessaan opintoi-hin.10

SORA-lain soveltamisessa ovat keskeisiä ennaltaehkäisevät toi-menpiteet, asioista tiedottaminen, yhteistyö eri toimijoiden välillä sekä opiskelijan ohjaus. Stadin aikuisopisto tiedottaa muun muassa kotisivuil-laan opiskelijaksi hakeville sekä alle 18-vuotiaiden huoltajille opintoihin

kuuluvista terveydentilaan ja muihin opintoihin liittyvistä edellytyksistä. Tämä koskee kaikkia koulutusaloja ja tutkintoja. Yhteistyöllä varmistetaan, että ratkaisut perustuvat monipuo-liseen asiantuntemukseen. Opiske-luun liittyvät soveltumattomuus- ja turvallisuuskysymykset tulee ratkaista yksilöllisesti esimerkiksi niin, että opiskelija ohjataan muuhun soveltu-vaan koulutukseen. Tällaisilla toimen-piteillä pyritään ehkäisemään myös opiskelijaksi hakijoiden ja opiskelijoi-den syrjäytymistä.

Oppisopimuskoulutuksessa SORA-säännöksiä ei oppisopimuksen luonteen vuoksi voida pääsääntöisesti soveltaa, koska oppisopimus on mää-räaikainen työsuhde. Oppisopimus syntyy opiskelijan, työnantajan sekä koulutuksen järjestäjän sopimuksella. Oppisopimuskoulutuksessa ei tehdä erillistä opiskelijaksi ottamista koske-vaa päätöstä, joten oppisopimukseen ei voida soveltaa opiskelijaksi hakijan terveydentilaa eikä opiskeluoikeuden

2. Esteettömyys ja SORA–lainsäädäntö

8 Koulutukselliseen tasa-arvoon ja esteettömyyteen liittyvät asiat on kuvattu koko Stadin ammattiopistoa koskevassa suunnitelmassa.9 http://www.oph.fi/download/148884_Koulutuksen_jarjestajille_keinoja_puuttua_opiskeluun_soveltumattomuuteen.pdf10 https://opintopolku.fi/wp/fi/ammatillinen-koulutus/hakijan-terveystila/perustutkintokohtaiset-terveydentilasuositukset/

9

peruuttamista ja palauttamista koskevia säännöksiä. Ammatilli-sesta koulutuksesta annetun 17§:n 3 momentin mukaan hakijan tervey-dentilaa ja toimintakykyä koskevista vaatimuksista säädetään 27 a §:ssä. Käytännössä on tärkeää tiedottaa opiskelijalle ennen oppisopimuksen tekemistä tutkintokohtaisista tervey-dentilaa ja toimintakykyä koskevista vaatimuksista samalla kuin oppilai-tosmuotoisessa ammatillisessa perus- tai lisäkoulutuksessa.

10

kohtainen opiskelun järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Sovitut tukitoimet kirjataan sekä HOJKS:an että henkilökohtaistamis-asiakirjaan. Opiskelijan oppimisen esteisiin ja tukitoimiin liittyvissä asioissa on hyvä konsultoida erityis-opettajaa. Koulutus päälliköt toimivat tarvittaessa ryhmänohjaajan tukena erityisen tuen järjestämisen suunnit-telussa.

Henkilökohtaistamisasiakirjaan ei saa sisällyttää viranomaisten toimin-nan julkisuudesta annetussa laissa (L 621/1999) tarkoitettuja salassa pi-dettäviä tietoja. Erityiseen tukeen liit-tyen kirjataan henkilökohtaistamis-suunnitelman Oppimisen tuki -osaan vain sovittavat järjestelyt ja tukitoimet sekä niiden seuranta ja toteutuminen, ei salassa pidettäviä tietoja. Tieto HOJKS:sta ja erityisen tuen perusteis-ta ovat salassa pidettäviä. Tutkinnon suorittajan ammattitaidon osoittamis-ta vaikeuttavat seikat (esim. lukemi-sen ja kirjoittamisen vaikeudet) tulee

3. Oppimisen tuki aikuiskoulutuksessa

Henkilökohtaistamisessa selvitetään hakeutujan esittämien luotettavien asiakirjojen ja muiden selvitysten perusteella hänen osaamisensa sekä muut lähtökohtansa. Jos yhteisesti todetaan, että hakeutujan tavoittelema tutkinto ei ole hänelle soveltuva, ha-keutujaa tulee ohjata hänelle soveltu-vaan tutkintoon.

Henkilökohtaistamisessa on otettava huomioon myös erilaisesta kulttuuri- ja kielitaustasta tai muusta syystä kuten luki- ja kirjoitushäiriöistä mahdollisesti johtuvat erityistarpeet ja lähtökohdat. Oppimisen suunnitte-lussa ja toteutuksessa tulee huomioida opiskelijan elämän tilanne, aikaisem-min hankittu osaaminen, todetut oppimistarpeet ja työssä oppi misen mahdollisuudet. Lisäksi henkilö-kohtaistamisessa on yhteisesti suun-niteltava tutkinnon suorittajalle sovel-tuvat opiskelu- ja arviointimenetelmät sekä ohjaus toimet.

Jos tutkinnon suorittajalla on erityisen tuen tarve, tehdään Henkilö-

ottaa huomioon tutkintotilaisuudessa. Mahdolliset erityisjärjestelyt eivät saa vaikuttaa arviointitulokseen. Am-mattitaitovaatimukset ovat kaikille tutkinnon suorittajille samat.

Erikseen laadittavasta HOJKS -asiakirjasta tulee ilmetä tutkinnon suorittajan suunnitellut ja toteu-tuneet erityiset tukipalvelut, ohjaus ja tarvittavat erityisjärjestelyt sekä erityisopetuksen peruste. Suunnitellut tukitoimet kirjataan henkilökoh-taistamisasiakirjan Oppimisen tuki -osioon, jota voidaan käyttää kaikkien tutkinnonsuorittajien tukitoimien kuvaamiseen. Osion käyttäminen ei siis tarkoita, että tutkinnon suoritta-jalle on tehty HOJKS. Ryhmänohjaaja vastaa henkilökohtaistamisprosessin sujumisesta ja siihen liittyvien tieto-jen keräämisestä. Erityisopetuksen koulutuksen saaneiden asiantunte-musta on hyvä hyödyntää suunnitel-taessa tukitoimia. Muu henkilökunta ja verkosto ovat mukana tarpeen mukaan:

3.1. Henkilökohtaistaminen ja erityinen tuki 11

11 Luku perustuu Opetushallituksen henkilökohtaistamismääräykseen http://www.oph.fi/download/47354_Henkilokohtaistaminen.pdf paikallisin lisäyksin.

11

Opiskelun tuki –prosessi aikuiskoulutuksessa

• Asianmukainen tieto tutkinnoista, henkilökohtaistamisesta ja erityisestä tuesta

• Tieto SORA-laista

• Alkuhaastattelut, soveltuvuuskokeet

• Henkilökohtaistamisprosessi ja tietojen kokoaminen

• Asiakirjoihin perehtyminen ja mahdollinen verkostopalaveri

• Asiantuntijan konsultointi

Testit ja kartoitukset tarvittaessa

Tuen tarpeen arviointi

Seuranta ja päivitys

Yleinen tuki• Tukitoimet suunnitellaan henkilökohtaistamisasia-

kirjaan. Kirjaamisessa hyödynnetään Yksilöllisten tukitoimien toteuttamistavat ja niiden toteutuminen ja seurantakaavakkeen jaottelua (Liite 1)

Erityinen tuki• Tukitoimet suunnitellaan HOJKS:an ja henkilökoh-

taistamisasiakirjaan. Kirjaamisessa hyödynnetään Yksilölllisten tukitoimien toteuttamistavat ja niiden toteutuminenja seurantakaavakkeen jaottelua (Liite 1)

12

Mitä?HakeutumisvaiheTutkinnon suorittamisvaiheTarvittavan ammatti-taidon hankkimisvaihe

Asia/toiminto Kuka?Ryhmänohjaaja vastaa proses-sin sujumisesta, muut henkilöt mukana tarpeen mukaan. Voidaan hyödyntää esim. erityisopettajan koulutuksen saaneiden osaamista.

Tietojen saatavuus ja tiedottaminen ennen opintoja (hakeutumis-vaihe)

- tutkinnon rakenteeseen tutustuminen- asianmukainen tieto tutkinnoista, henkilökohtaistamisesta

ja erityisestä tuesta- tieto SORA-laista

- opinto-ohjaaja- koko henkilökunta

Opiskeluvalmiuksien kartoitus oppilaitoksessa ja työpaikoilla

- alkuhaastattelut/soveltuvuuskokeet- asiakirjoihin tutustuminen- niveltietopalaveri lähettävän oppilaitoksen ja/tai verkoston kanssa- opettajien havainnot opintojen aikana

- ryhmänohjaaja- opettajat

Yleisen tuen tarve, ei erityistä tukea

- sovitut tukitoimet kirjataan henkilökohtaistamisasiakirjaan

- ryhmänohjaaja- opettaja - työpaikkaohjaaja

Erityinen tukiKeskustelu erityisen tuen tarpeesta opiskelijan (ja alle 18-vuotiaan huol-tajan) kanssa, tarvittaessa mukana myös muita tukihenkilöitä

- ryhmänohjaaja kutsuu kokouksen koolle- erityisen tuen merkitys, tavoitteet ja mahdollisuudet- aikaisemmat ja tarvittavat uudet arvioinnit ja testit- tarvittavat tukipalvelut ja -toimet

- ryhmänohjaaja- huoltajat (tarvittaessa)- työpaikkaohjaaja

Erityisen tuen kirjaaminen

- ryhmänohjaaja kutsuu kokouksen koolle - ryhmänohjaaja kirjaa henkilökohtaiset tavoitteet, sovitut tukitoimet

ja niiden toteuttamisen (kts. esimerkkejä liitteestä 2)- sovitaan vastuut - sovitaan yhteistyö verkoston kanssa - sovitaan erityisen tuen toteutumisen seuranta ja suunnitelman päivitys- allekirjoittajina opiskelija, alle 18 vuotiaan huoltaja ja toimialarehtori- kopio opiskelijalle ja ryhmänohjaajalle

- ryhmänohjaaja- yhteistyöverkosto- työpaikkaohjaaja- opettaja

HOJKS-päätös, Hallinnollinen päätös L 630/98 20§ A 811/98 8§

- HOJKS-päätöstiedot OPH:lle- allekirjoitetun HOJKS:n säilytys

- toimialarehtori vahvistaa ja johdon sihteeri kirjaa päätöksen

- säilytys johdon sihteerin lukitussa kaapissa

3.2. Erityisen tuen huomioon ottaminen henkilökohtaistamisessa

13

Erityisen tuen järjestäminen

- ryhmänohjaaja tiedottaa sovituista tukijärjestelyistä sille opetus- ja ohjaushenkilöstölle ja verkostolle, jotka vastaavat opiskelijan opetuksesta ja tuesta

- kannustetaan opiskelijaa olemaan aktiivinen opiskelujärjestelyihin liittyvissä asioissa niin oppilaitoksessa kuin työssäoppimispaikassa ja näyttöpaikassa

- tiedonsiirto opettajille- seurantapalaverit- tukitoimet työssäoppimispaikalla ja tutkintotilaisuudessa- opettajat antavat jatkuvaa palautetta opintojen aikana - ryhmänohjaaja käy opiskelijan kanssa säännöllisesti arviointikeskusteluja

tutkinnon osan vaihtuessa tai muulla sovitulla tavalla- tarvittavien apuvälineiden hankinta

- ryhmänohjaaja- opetus- ja ohjaushenkilöstö- työpaikkaohjaaja

Erityisen tuen toteutumisen seuranta ja arviointi

- seurantapalaveri vähintään kerran vuodessa, päivitykset kirjataan - ryhmänohjaaja täyttää sovitut ja toteutetut tukitoimet

henkilökohtaistamisasiakirjaan- keskustelut opiskelijan kanssa, mukana tarvittaessa huoltaja

ja muita tukihenkilöitä- palaute opetushenkilöstöltä ja muilta tarvittavilta tahoilta- päivitys, lisäykset, muutokset - tiedottaminen niille, jotka opiskelun kannalta tiedon tarvitsevat

- ryhmänohjaaja- erityispedagogiikan asian-

tuntemusta tarpeen mukaan

Työllistymis- tai jatko-opintosuunnitelman laatiminen/kirjaaminen henkilökohtaistamis-asiakirjaanUrasuunnittelu

- keskustelut opiskelijan kanssa, tarvittaessa huoltaja mukana- selvitetään mahdollisuudet työllistyä työssäoppimispaikkaan- jatko-opiskelu, koulutuskokeilut, työelämään siirtyminen

- ryhmänohjaaja- erityispedagogiikan asian-

tuntemusta tarpeen mukaan

Erityisen tuen tarpeen päättäminen ennen opintojen päättämistä

- arviointi- arkistointi 10 vuotta - toimialarehtorin päätös ryhmänohjaajan esityksestä

- ryhmänohjaaja- toimialarehtori

HOJKS:n päättäminen opintojen päättyessä

- HOJKS:n päättämiskokous- arviointi- työnhaku- tai jatko-opintosuunnitelman tarkistus- arkistointi 10 vuotta

- ryhmänohjaaja- erityispedagogiikan asian-

tuntemusta tarpeen mukaan

Erityisen tuen suunnittelussa ja järjestämisessä tulee ottaa huomioon seuraavat asiat:

• Ryhmänohjaajat vastaavat sovituista tukitoimista tiedottamisesta tutkintoa suorittavan ohjaaville opettajille.• Henkilökohtaistamisasiakirjaan kirjoitetaan erityisestä tuesta vain opetuksen järjestämisen kannalta

tarkoituksenmukaisia asioita, ei diagnooseja tai muita taustalla olevia syitä.• HOJKS:t tehdään sähköisesti opiskelijatietojärjestelmään.

14

4. Oppimisen tuki oppisopimuskoulutuksessa

Oppisopimuskoulutuksessa tukea tarvitsevan opiskelijan henkilökohtai-sen opetuksen järjestelyt edellyttävät resurssien kohdentamista opiskelijan yksilöllisiin tuen muotoihin tietopuo-lisissa opinnoissa sekä työnantajalle kohdistettaviin tuki- ja ohjausneuvon-nan muotoihin (Liite 2). Tukitoimien suunnittelussa painopisteen tulee olla työpaikalla tapahtuvassa oppimisessa ja etenkin nuorten kohdalla tähän täytyy kiinnittää erityistä huomiota.

Erityisen tuen tarpeen tunnista-misessa on keskeistä yhteisymmärrys opiskelijan kanssa opintoihin liitty-vistä vaatimuksista ja mahdollisista oppimisen esteistä. Oppisopimus-koulutuksessa mahdollinen erityisen tuen tarve voi tulla esiin esimerkiksi hakeutumisvaiheessa tehdyn haastat-telun, opiskelijan toimittamien doku-menttien, kuten lausuntojen ym., sekä aiemman opiskelu- tai työhistorian kokemusten perusteella. Haastattelun avulla opiskelijan toivotaan pystyvän tuomaan esiin myös omat vahvuu-tensa.

Tuen tarpeet ilmenevät eri ympä-ristöissä eri tavoin. Oppisopimus-koulutuksessa tuen kohdentamista voidaan katsoa elämänhallinnan, työpaikalla oppimisen ja oppilaitok-sessa oppimisen sekä kotona tehtävän itsenäisen opiskelun näkökulmista. Oppimisen tukea voi suunnitel-la myös ilman päätöstä erityisestä tuesta. Erityinen tuki tarkoittaa jatkuvaa suunnittelua vaativaa tukea sekä tietopuolisessa että työpaikalla tapahtuvassa oppimisessa.

Haastattelun tukena käytetään opiskelijan suostumuksella aiempia todistuksia, lausuntoja sekä mahdol-lisia kartoituksia tai testejä, jos niihin on katsottu olevan tarvetta. Testejä ja kartoituksia käytetään vasta sitten, jos alkuhaastattelussa opiskelijan kanssa on ilmennyt lisäselvitystä vaativia asioita. Niiden tulokset on näytettävä opiskelijalle ja kerrottava niiden mer-kitys tuen kohdentamiselle.

Alle 18-vuotiaiden kanssa on tär-keää toimia yhteistyössä perus koulun tai muun aiemman oppilaitoksen

kanssa. Tätä tarkoitusta varten perus-koulun päättäneet ovat täyttäneet pää-kaupunkiseudun yhteisen opiskelu-tietolomakkeen, jossa on kuvattu mahdollisia tukitoimia peruskoulussa. Lomake on myös tiedonsiirto lupa tarkoituksenmukaisen tiedon siirtä-miseksi toiselle asteelle. Kaiken tiedon siirtämisessä on kuitenkin parempi olla ensin yhteydessä huoltajiin ja hankkia tarvittavat dokumentit hei-dän kauttaan12. Avoin ja yhteistyössä tehty tiedonsiirto edellisen oppilaitok-sen tai perus koulun kanssa on tärkeä tapa varmistaa turvallinen ja sujuva opintojen aloitus ja eteneminen. Tar-peen mukaan on kutsuttava kokoon opiskelijan tukeen liittyvä verkosto tukitoimien turvaamiseksi.

Opiskelijan osallisuus kaikissa häntä koskevissa asioissa on olennai-nen osa tukitoimien suunnittelua. Jo olemassa olevan tiedon hyödyntämi-nen ja ammatin kannalta keskeinen osaaminen ovat olennaisia oppimisen tukea suunniteltaessa. Oppimisvai-keuksia epäiltäessä konsultoidaan

12 Yhteistyö huoltajien kanssa on kuvattu koko Stadin ammattiopistoa koskevassa suunnitelmassa.

15

13 Tämä ei koske opiskelijavalintaan liittyviä testejä14 Kts. Sanasto: Erityisopetuksen peruste.15 HOJKS:n sisältö Erityistä tukea tarvitsevalle opiskelijalle on laadittava aina kirjallinen Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä

koskeva suunnitelma (HOJKS) (L 630/1998, 20 §). HOJKS:ssa tulee ilmetä ne asiat, jotka on kirjattu asetukseen 811/1998, 8 §.

erityisopettajaa ja opiskelijoiden testaaminen voi tulla kyseeseen vain erityistapauksissa kun se on opintojen onnistumisen kannalta välttämätön-tä tai taloudellisen tuen saamisen edellytyksenä13. Testien tulee olla vapaaehtoisia ja opiskelijalle sekä ala-ikäisen huoltajalle tulee selittää niiden tarkoitus.

Jos opiskelijan kanssa todetaan, että tarvitaan erityisiä tukitoimia opintojen sujumiseksi, laaditaan Henkilö kohtainen opetuksen järjestä-mistä koskeva suunnitelma (HOJKS).

Opiskelijan kanssa käydään keskuste-lu, jossa kartoitetaan opintojen kan-nalta olennainen tieto. Tuen tarvetta arvioitaessa ja tukea suunniteltaessa on hyvä kuulla oppisopimusopis-kelijan työnantajaa, työpaikkakou-luttajaa, valmistavan koulutuksen edustajaa sekä muita asianosaisia tai asiantuntijoita ja alle 18-vuoti-aan opiskelijan huoltajaa. Yhdessä HOJKS – asiakirjaan kirjataan keskeiset tutkinnon suorittamiseen ja opintoihin vaikuttavat asiat, tuki-toimet sekä perustelu erityisen tuen

tarpeelle14. Asiakirja täytetään sähköi-sesti ja tulostetaan allekirjoitettavaksi. Alle kirjoittamalla asiakirjan oppisopi-musopiskelija ja alaikäisen opiskelijan huoltaja sitoutuvat omalta osaltaan sovittujen tukitoimien järjestämiseen sekä antavat luvan tuen järjestämisen kannalta välttämättömän tiedon käsit-telyyn ja siirtoon opintoihin liittyen15. Allekirjoitettu HOJKS säilytetään lukitussa kaapissa.

16

ta koskevaksi asiakirjakokonaisuu-deksi. Henkilökohtainen opiskeluoh-jelma ja muu henkilökohtaistamista koskeva asiakirja tulee olla erikseen osoitettavissa.

Henkilökohtainen opiskeluohjel-ma sisältää suoritettavan tutkinnon, sen laajuuden sekä tutkinnon pe-rusteet. Siihen kirjataan opiskelijalle suunnitellut keskeiset työtehtävät, koulutukseen sisältyvä tietopuolinen opetus ja niiden ajoittuminen koulu-tusajalle, vastuulliset kouluttajat sekä muut opintojen järjestämisen kannal-ta tarpeelliset asiat. Kun opiskelijalle oppisopimuskoulutuksessa tunnis-tetaan ja tunnustetaan aikaisemmin joko työkokemuksella, koulutuksella tai muulla tavoin hankittua osaamista, merkitään osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen henkilökohtai-seen opiskeluohjelmaan. Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen

Kun oppisopimuskoulutusta järjeste-tään näyttötutkintoon valmistavana koulutuksena, siihen kuuluu olennai-sena osana henkilökohtaistaminen16. Asetuksessa ammatillisesta koulutuk-sesta (A 811/1998, 6 §) on säädetty oppisopimuskoulutukseen liitettä-västä henkilökohtaisesta opiskelu-ohjelmasta, mikä on osa opintojen henkilökohtaistamista. Henkilökoh-taistaminen tulee toteuttaa kolmessa vaiheessa: 1) koulutukseen hakeu-tumisessa, 2) tutkinnon suorittami-sessa ja 3) tarvittavan ammattitaidon hankkimisessa. Henkilökohtaistami-nen on dokumentoitava vaiheittain ja koottava henkilökohtaistamista kos-kevaksi asiakirjaksi, jonka osapuolet allekirjoittavat. Oppisopimuskoulu-tuksessa opiskelijan henkilökohtainen opiskelu ohjelma ja muu henkilökoh-taistamisen yhteydessä dokumentoitu aineisto kootaan henkilökohtaistamis-

tekeminen on ajoitettava aina siten, että henkilökohtainen opiskeluohjel-ma on liitettävissä oppisopimukseen. Henkilö kohtaisen opiskeluohjelman laativat opiskelija, työnantaja ja kou-lutuksen järjestäjä yhdessä.

Henkilökohtaiseen opiskelu-ohjelmaan kirjataan oppimisen tu-keen liittyvät asiat. Oppimisen tukeen liittyvät asiat kirjataan Henkilökohtai-seen opiskeluohjelmaan myös niiden opiskelijoiden osalta, joiden kanssa on tehty HOJKS.

4.1. Henkilökohtainen opiskeluohjelma (Heo)

16 Henkilökohtaistamisen toteuttaminen perustuu ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annettuun lakiin (631/1998, 8 §:n 3 mom) sekä Opetushallituksen henkilökohtaistamismääräykseen (43/011/2006).

17

Opinnoissa tulee keskittyä opis-kelijan vahvojen osaamisalueiden tukemiseen, jotta hänelle taataan hy-vät mahdollisuudet sijoittua työhön. Opiskelijalle tulee selvittää, miten hän voi koulutuksen jälkeen saada tarvit-semiaan erityispalveluja. Opiskelijan edistymistä tulee seurata koulutuksen aikana, ja henkilökohtaisia tavoitteita ja tukitoimia on muutettava tarpeen mukaan.

Ammatillisessa peruskoulutuksessa (opetussuunnitelmaperusteinen) laaditaan henkilökohtainen opiske-lusuunnitelma (HOPS), jossa otetaan huomioon opiskelijan aiemmin suo-rittamat opinnot ja muut opintoihin vaikuttavat seikat. Opiskelija osoittaa käytännön työtehtävissä hankkimansa osaamisen ammattiosaamisen näy-töillä. HOPS voidaan liittää henkilö-kohtaiseen opiskeluohjelmaan, jolloin oppisopimuskoulutuksen lainsäädän-tö toteutuu.

4.2. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS)

18

Opiskelun tuki –prosessi

• Taustatiedon kokoaminen (peruskoulu ym.) ja yleinen valmennus

• Kartoittava keskustelu

• Treenijaksot

• SopimusPron esitiedot

• Opiskelija ja työpaikan edustaja täyttävät yhdessä

Testit ja kartoitukset tarvittaessa

Tuen tarpeen arviointi

Seuranta ja päivitys

Yleinen tuki• Tukitoimet kirjataan SopimusPro-verkkopalveluun

Henkilökohtaiset lisätiedot ja vastuuhenkilöt –osioon. Kirjaamisessa hyödynnetään Yksilöllisten tukitoimien toteuttamistavat ja niiden toteutuminen ja seuranta-kaavakkeen jaottelua (Liite 1)

Erityinen tuki• HOJKS- prosessi

• Kirjataan HOJKS-tieto SopimusPro-verkkopalveluun

19

Nuorten oppisopimuskoulutuksella tarkoitetaan alle 18-vuotiaita opis-kelijoita sekä nuorille tarkoitetussa ammatillisessa peruskoulutuksessa aloittaneita että oppisopimuskou-lutukseen vaihtaneita opiskelijoita. Nuorten oppisopimuskoulutuksen raja ei ole selvä, mutta jos esimerkiksi alle 25-vuotiaan opiskelijan työ- ja koulutushistoria peruskoulun jälkeen on hyvin lyhyt, on hyvä ottaa huo-mioon tässä luvussa esitettyjä asioita. Koulutustarkastaja vastaa HOJKS -prosessin sujumisesta ja siihen liitty-vien tietojen keräämisestä yhteis-

työssä muiden opintoihin liittyvien henkilöiden kanssa tarpeen mukaan. Nuorten oppisopimuskoulutus voi-daan toteuttaa joko näyttötutkintope-rusteisesti tai opetussuunnitelmaan perustuvana koulutuksena, jolloin opintoihin kuuluvat myös ammatti-tutkintoa täydentävät aineet. Amma-tillista perustutkintoa opetussuun-nitelmaan perustuvasti suorittaville kuuluvat myös opiskeluhuoltopal-velut17 ja heidän ammattitaitovaati-muksiaan tai tavoitteitaan voidaan mukauttaa opiskelijan edellytysten mukaisiksi18.

4.3. Oppimisen tuki nuorten oppisopimuskoulutuksessa

17 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 6 §18 Ohjeet mukauttamisesta kts. Oppimisen tuen suunnitelma s.50.

20

Mitä? Miten? Kuka?Koulutustarkastaja vastaa prosessin sujumi-sesta, muut henkilöt mukana tarpeen mukaan

Tietojen kerääminen ennen opintoja

- haastattelu- tiedonsiirto perusopetuksesta ja todistukset, mahdolliset lausunnot ym.- yhteistyö alle 18-vuotiaan huoltajan kanssa- erilaiset treenijaksot- avoimen ammattiopiston tarjonta- jatkoselvitykset

- koulutustarkastaja- erityisopettaja 19

- opinto-ohjaaja 20

Opiskelu- valmiuksien kartoitus

- alkuhaastattelu (strukturoidut kysymykset, opiskelijan oma näkemys ja kertomus).

- jatkoselvitys, mahdolliset oppimisvalmiustestit, jos alan vaatimukset edellyttävät

- keskustelu alle 18-vuotiaan opiskelijan huoltajien kanssa- asiakirjoihin tutustuminen- niveltietopalaveri lähettävän oppilaitoksen ja/tai nuoren verkoston kanssa- opettajien havainnot- havainnointi työpaikalla, työkokeilussa, työpajalla.

- koulutustarkastaja- oppisopimuskoulutuksen opinto-ohjaaja- erityisopettaja- vastuuopettaja- opettajat- työpaikkakouluttaja- opiskeluhuoltohenkilöstö (ammatilliseen

perustutkintoon johtavassa koulutuksessa)- tarvittaessa työterveyshuolto

Yleisen tuen tarve, ei HOJKS:a

- keskustelu opiskelijan ja tarpeen mukaan huoltajien kanssa- sovitut tukitoimet ja seurannat kirjataan Henkilökohtaiseen

opiskeluohjelmaan

- koulutustarkastaja- erityisopettaja- työpaikkakouluttaja

opiskeluhuoltohenkilöstö (ammatilliseen peruskoulutukseen johtavassa koulutuksessa)

- oppisopimuskoulutuksen opinto-ohjaajaKeskustelu HOJKS:n tarpeesta opiske-lijan ja huoltajan kanssa, tarvittaessa mukana myös muita tukihenkilöitä

- Koulutustarkastaja kutsuu kokouksen koolle- Keskustelu käydään työpaikalla- HOJKS:n merkitys, tavoitteet ja mahdollisuudet- aikaisemmat ja tarvittavat uudet arvioinnit - tarvittavat tukipalvelut ja -toimet

- koulutustarkastaja- oppisopimuskoulutuksen opinto-ohjaaja- työpaikkakouluttaja - opiskeluhuoltohenkilöstö21

HOJKS:an kirjaaminen, sovitut tukitoimet kirjataan myös Henkilökohtaiseen opiskeluohjelmaan

- koulutustarkastaja kirjaa henkilökohtaiset tavoitteet, sovitut tukitoimet ja niiden toteuttamisen

- tarvittaessa ammattitaitovaatimusten tai tavoitteiden mukauttaminen (jos nuori suorittaa opetussuunnitelmaperusteista ammatillista perustutkintoa)

- sovitaan vastuut - sovitaan yhteistyö verkoston kanssa - sovitaan HOJKS:n seuranta ja päivitys - allekirjoittajina opiskelija, huoltajat (alle 18-vuotiaan opiskelijan),

koulutustarkastaja - kopio opiskelijalle

- koulutustarkastaja- oppisopimuskoulutuksen opinto-ohjaaja- työpaikkakouluttaja- oppisopimusjohtaja- vastuukoulututtaja- erityisopettaja (konsultoivassa roolissa)- huoltajat (alle 18-vuotias opiskelija)

19 Erityisopettaja voi olla tietopuolisen koulutuksen järjestäjän puolesta tai Stadin ammattiopistosta erityisopettajan koulutuksen käynyt henkilö.20 Alle 25-vuotiaiden opinto-ohjaajana toimii oppisopimuskoulutuksen opinto-ohjaaja.21 Opetussuunnitelmaan perustuva koulutus, ei näyttötutkinto.

21

HOJKS-päätös, Hallinnollinen päätös L 630/98 20§ A 811/98 8§

- HOJKS-päätöstiedot OPH:lle- allekirjoitetun HOJKS:n säilytys lukitussa kaapissa

- oppisopimusjohtaja vahvistaa ja oppisopimusneuvoja kirjaa päätöksen

Erityisen tuen järjestäminen

- koulutustarkastaja tiedottaa sovituista tukijärjestelyistä sille opetus- ja ohjaushenkilöstölle ja verkostolle, jotka vastaavat opiskelijan opetuksesta ja tuesta

- kannustetaan opiskelijaa olemaan aktiivinen opiskelujärjestelyihin liittyvissä asioissa niin oppilaitoksessa kuin työpaikalla ja näyttöpaikassa

- tiedonsiirto opettajille ja työpaikkaohjaajalle yms. - seurantapalaverit- tukitoimet työpaikalla ja näytöissä- annetaan säännöllistä palautetta opintojen aikana, sovitaan kunkin

tahon kanssa ajankohdat

- koulutustarkastaja- työpaikkakouluttaja- erityisopettaja konsultoivassa roolissa- tietopuolisen koulutuksen

järjestäjän edustaja- opiskeluhuoltohenkilöstö - oppisopimuskoulutuksen opinto-ohjaaja- opiskeluhuoltohenkilöstö22

HOJKS:n toteutumisen seuranta ja arviointi

- HOJKS-seurantapalaveri vähintään kerran vuodessa, päivitykset kirjataan Henkilökohtaiseen opiskeluohjelmaan

- keskustelut opiskelijan kanssa, mukana tarvittaessa huoltaja ja muita tukihenkilöitä

- palaute työpaikalta, opetushenkilöstöltä ja muilta tarvittavilta tahoilta- päivitys, lisäykset, muutokset - tiedottaminen niille, jotka opiskelun kannalta tiedon tarvitsevat

- koulutustarkastaja- työpaikkakouluttaja- erityisopettaja konsultoivassa roolissa- huoltajat tarpeen mukaan- tietopuolisen koulutuksen järjestäjän edustaja- oppisopimuskoulutuksen opinto-ohjaaja

Työnhaku- tai jatko-opintosuunnitelman laatiminen Urasuunnittelu

- keskustelut opiskelijan kanssa, tarvittaessa huoltaja mukana- jatko-opiskelu, työelämään siirtymisen suunnittelu

(jos työsuhde ei jatku)

- koulutustarkastaja- alle 25-vuotiailla oppisopimuskoulutuksen

opinto-ohjaaja

HOJKS:n päättäminen ennen opintojen päättämistä

- arviointi- arkistointi 10 vuotta

- oppisopimusjohtaja tekee päätöksen ennen opintojen päättymistä tapahtuvasta HOJKS:n purkamisesta koulutustarkastajan, opiskelijan ja työpaikkakouluttajan arvion perusteella. HOJKS voidaan purkaa myös opiskelijan vaatimuksesta.

- oppisopimusneuvoja kirjaa päätöksen.HOJKS:n päättä-minen opintojen päättyessä

- arviointi- työnhaku- tai jatko-opintosuunnitelman tarkistus- arkistointi 10 vuotta

- koulutustarkastaja

22 Opiskeluhuoltopalvelut kuuluvat opiskelijalle, jos hän opiskelee opetussuunnitelmaan perustuvassa koulutuksessa.

22

4.4. Oppimisen tuki aikuisten oppisopimuskoulutuksessaAikuisten oppisopimuskoulutuksella tarkoitetaan näyttötutkintoperusteista koulutusta, jonka opiskelijat ovat pääsääntöisesti yli 25-vuotiaita, joilla on takanaan koulutus- ja/tai työhistoriaa.

Mitä? Miten? Kuka?Koulutustarkastaja vastaa prosessin sujumisesta, muut henkilöt mukana tarpeen mukaan

Tietojen kerääminen ennen opintoja

- haastattelu - koulutustarkastaja- erityisopettaja 23

- alle 25-vuotiailla oppisopimus- koulutuksen opinto-ohjaaja

Opiskeluvalmiuksi-en kartoitus

- alkuhaastattelu (strukturoidut kysymykset, opiskelijan oma näkemys ja kertomus)

- jatkoselvitys, mahdolliset oppimisvalmiustestit, jos alan vaatimukset edellyttävät

- asiakirjoihin tutustuminen- niveltietopalaveri lähettävän oppilaitoksen ja/tai nuoren

verkoston kanssa- opettajien havainnot- havainnointi työpaikalla, työkokeilussa, työpajalla.

- koulutustarkastaja- alle 25-vuotiailla oppisopimus-

koulutuksen opinto-ohjaaja- erityisopettaja- opettajat- työpaikkakouluttaja- tarvittaessa työterveyshuolto

Yleisen tuen tarve, ei HOJKS:a

- keskustelu opiskelijan kanssa- sovitut tukitoimet ja seurannat kirjataan Heo:an

- koulutustarkastaja- erityisopettaja- työpaikkakouluttaja

Keskustelu HOJKS:n tarpeesta opiske-lijan ja huoltajan kanssa, tarvittaessa mukana myös muita tukihenkilöitä

- Koulutustarkastaja kutsuu kokouksen koolle- HOJKS:n merkitys, tavoitteet ja mahdollisuudet- aikaisemmat ja tarvittavat uudet arvioinnit - tarvittavat tukipalvelut ja -toimet

- koulutustarkastaja- alle 25-vuotiailla oppisopimus-

koulutuksen opinto-ohjaaja- työpaikkakouluttaja

HOJKS:an kirjaaminen, sovitut tukitoimet myös HOPS:an/Heo:an

- koulutustarkastaja kirjaa henkilökohtaiset tavoitteet, sovitut tukitoimet ja niiden toteuttamisen

- sovitaan vastuut - sovitaan yhteistyö verkoston kanssa - sovitaan HOJKS:n seuranta ja päivitys - allekirjoittajina opiskelija, koulutustarkastaja- kopio opiskelijalle

- koulutustarkastaja- opinto-ohjaaja- työpaikkakouluttaja- oppisopimusjohtaja

23 Erityisopettaja voi olla tietopuolisen koulutuksen järjestäjän puolesta tai Stadin ammattiopistosta erityisopettajan koulutuksen käynyt henkilö.

23

HOJKS-päätös, Hallinnollinen päätös L 630/98 20§ A 811/98 8§

- HOJKS-päätöstiedot OPH:lle- allekirjoitetun HOJKS:n säilytys - säilytys lukitussa kaapissa

- oppisopimusjohtaja vahvistaa ja oppisopimusneuvoja kirjaa päätöksen.

Erityisen tuen järjestäminen

- koulutustarkastaja tiedottaa sovituista tukijärjestelyistä opetus- ja ohjaushenkilöstölle ja verkostolle, jotka vastaavat opiskelijan opetuksesta ja tuesta

- kannustetaan opiskelijaa olemaan aktiivinen opiskelujärjestelyihin liittyvissä asioissa niin oppilaitoksessa kuin työpaikalla ja näyttöpaikassa

- tiedonsiirto opettajille ja työpaikkaohjaajalle yms. - seurantapalaverit- tukitoimet työpaikalla ja näytöissä- annetaan säännöllistä palautetta opintojen aikana, sovitaan

kunkin tahon kanssa ajankohdat

- koulutustarkastaja- työpaikkakouluttaja- erityisopettaja konsultoivassa roolissa- tietopuolisen koulutuksen

järjestäjän edustaja

HOJKS:n toteutumisen seuranta ja arviointi

- HOJKS-seurantapalaveri vähintään kerran vuodessa, päivitykset kirjataan Heo:an

- keskustelut opiskelijan kanssa, mukana tarvittaessa huoltaja ja muita tukihenkilöitä

- palaute työpaikalta, opetushenkilöstöltä ja muilta tarvittavilta tahoilta- päivitys, lisäykset, muutokset - tiedottaminen niille, jotka opiskelun kannalta tiedon tarvitsevat

- koulutustarkastaja- työpaikkakouluttaja- erityisopettaja konsultoivassa roolissa- huoltajat tarpeen mukaan- tietopuolisen koulutuksen

järjestäjän edustaja

Työnhaku- tai jatko-opintosuunnitel-man laatiminenUrasuunnittelu

- keskustelut opiskelijan kanssa, tarvittaessa huoltaja mukana- jatko-opiskelu, työelämään siirtyminen

- koulutustarkastaja- opinto-ohjaaja

HOJKS:n päättämi-nen ennen opinto-jen päättämistä

- arviointi- arkistointi 10 vuotta

- oppisopimusjohtaja tekee päätöksen ennen opintojen päättymistä tapahtuvasta HOJKS:n purkamisesta koulutustarkastajan, opiskelijan ja työpaikkakouluttajan arvion perusteella. HOJKS voidaan purkaa myös opiskelijan vaatimuksesta. Oppisopimusneuvoja kirjaa päätöksen.

HOJKS:n päättämi-nen opintojen päättyessä

- arviointi- työnhaku- tai jatko-opintosuunnitelman tarkistus- arkistointi 10 vuotta

- koulutustarkastaja

24

5. SanastoAmmattiosaamisen näyttö.Ammatillisessa opetussuunnitelmaan perustuvassa perus-koulutuksessa opiskelija osoittaa vaadittavan ammatti-taidon ammattiosaamisen näytöissä. Ammattitaidon osoittamistavat ja niiden arviointi on määritelty tutkinto-kohtaisesti tutkinnon perusteissa.

Erityisopetuksen perusteErityisopetuksen määrittelyn perusteena käytetään Tilasto-keskuksen luokitusta24, joka on ollut käytössä vuodesta 2004 lähtien ammatillisen koulutuksen erityisopetustilastoissa:Erityisen tuen perusteet01. hahmottamisen, tarkkaavaisuuden ja

keskittymisen vaikeudet (esim. AD/HD tai ADD)02. kielelliset vaikeudet (esim. vaikea lukiongelma,

dysfasia, dyslexia)03. vuorovaikutuksen ja käyttäytymisen häiriöt

(esim. sosiaalinen sopeutumattomuus)04. lievä kehityksen viivästyminen (opiskelijalla

laajoja oppimisvaikeuksia)05. vaikea kehityksen viivästyminen; keskivaikea

tai vaikea kehitysvamma06. psyykkiset pitkäaikaissairaudet (mielenterveyden

ongelmat, päihdekuntoutujat)07. fyysiset pitkäaikaissairaudet (kuten allergia,

astma diabetes, epilepsia, syöpä)08. autismiin tai Asbergerin oireyhtymään

liittyvät oppimisvaikeudet09. liikkumisen ja motorisen toimintojen vaikeus (tuki- ja

liikuntaelinvammat, cp-oireyhtymä, lyhytkasvuisuus)10. kuulovamma11. näkövamma12. muu syy, joka edellyttää erityisopetusta.

Erityisopetuksen peruste määräytyy erityisopetuksen saannin ensisijaisen syyn mukaan.

EsteettömyysEsteettömyys tarkoittaa ihmisten yhdenvertaisuuden edistä mistä tarjoamalla kaikille käyttäjille sopivan ympäristön ja palvelut. Esteetön ympäristö on erilaisten ihmisten käyttöön soveltuva.

Henkilökohtainen opiskeluohjelma. HeoOppisopimuskoulutuksen järjestämismuoto edellyttää aina henkilökohtaisen opiskeluohjelman laadintaa, jonka sisällöstä on säädetty yksityiskohtaisesti ammatillisesta koulutuk sesta annetun asetuksen (811/1998) 6 §:ssä. Henkilö kohtainen opiskeluohjelma tulee laatia riippumatta siitä, toteutetaanko oppisopimus näyttötutkintoon valmis-tavana koulutuksena, ammatillisena peruskoulutuksena tai lisäkoulutuksen kohdalla ei-tutkintoon valmistavana lisä koulutuksena. Henkilökohtainen opiskeluohjelma on kes-keinen oppisopimuskoulutuksen toteutumista ja rahoituksen perusteena olevan toiminnan sisältöä kuvaava asiakirja.

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. HOPSJärjestettäessä oppisopimuskoulutusta tutkintoon johtavana ammatillisena peruskoulutuksena, tulee laatia sitä koskeva henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS). Opiskeli-jan mahdollisuudesta yksilöllisiin opintoihin ja opintojen valintoihin säädetään ammatillisesta koulutuksesta anne-tussa laissa (14 §). Ammatillisesta koulutuksesta annetus-sa asetuksessa (811/1998, 3 §, 4 §, 12 a §) on puolestaan säännökset opinnoista tiedottamisesta ja opinto-ohjauksesta ja osaamisen tunnustamisesta. Henkilökohtaisen opiskelu-suunnitelman perusteella edistetään opiskelijan yksilöllistä

24 http://www.stat.fi/meta/kas/erityisop_per.html

25

valinnaisuutta ja yksilöllisten lähtökohtien huomioon otta-mista. Jotta opiskelijan yksilöllinen valinnaisuus toteutuu, koulutuksen järjestäjän tulee laatia opiskelijan yksilöllisten lähtökohtien pohjalta henkilökohtainen opiskelusuunnitel-ma (HOPS), jota päivitetään koko koulutuksen ajan.

HenkilökohtaistaminenHenkilökohtaistaminen tarkoittaa näyttötutkintojärjes-telmässä tutkinnon suorittajan ja opiskelijan ohjauksen, neuvonnan, opetuksen ja tukitoimien asiakaslähtöistä suunnittelua ja toteutusta. Opetushallitus on antanut mää-räyksen näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutuk-seen hakeutumisen, tutkinnon suorittamisen ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisesta.

HOJKSHOJKS eli henkilökohtainen opetuksen järjestämistä kos-keva suunnitelma on opintosuunnitelma, joka tulee laatia niille oppilaille, joille on tehty hallinnollinen erityisope-tuspäätös; kaikille erityisopetusta saaville oppilaille sitä ei siis laadita. Suunnitelmaan kirjataan oppilaan tarvitsemat resurssit, yhteistyötahot ja vastuualueet eri tahojen kanssa sekä kehityksen ja kasvun seuranta. Suunnitelma voidaan laatia perusopetuksessa tai ammatillisessa koulutuksessa opiskelevalle.

NäyttötutkintoNäyttötutkinto on erityisesti aikuisille suunniteltu joustava ammatillisen tutkinnon suorittamistapa. Ammatilliset perustutkinnot (PT), ammattitutkinnot (AT) ja erikois-ammattitutkinnot (EAT) voi suorittaa näyttötutkintona. Aikuiset voivat osoittaa näyttötutkinnolla ammattitaitonsa ja tutkinnon suorittajat osallistuvat tavallisesti myös tut-kintoon valmistavaan koulutukseen. Koulutuksen sisältö ja kesto määritellään silloin aikaisemman koulutuksen ja työkokemuksen perusteella jokaiselle henkilökohtaisesti.

Opetussuunnitelmiin perustuva koulutusAmmatillisen perustutkinnon koulutus järjestetään joko kolmivuotisena ammatillisena koulutuksena ammatillises-sa oppilaitoksessa (ns. nuorisoasteen koulutus) tai tutkin-toon valmentavana aikuiskoulutuksena. Ammatillisessa oppilaitoksessa järjestettävä ns. nuorisoasteen koulutus perustuu opetushallituksen määrittämiin opetussuunnitel-man perusteisiin.

Tutkintotilaisuus. Tapahtuma, jossa näyttötutkinnon suorittaja osoittaa tut-kinnon perusteissa vaadittavan ammattitaidon.

TyökokeiluTyökokeilu on Työ- ja elinkeinotoimiston toimenpide, jota voidaan käyttää ammatinvalinta- ja uravaihtoehtojen sel-vittämiseen, ammattitaidon parantamiseen, työhönsijoit-tumisen edistämiseen ja työelämään paluun tukemiseen

Yksilölliset oppimäärät, yksilöllistäminenPeruskoulun käsitteitä. Mikäli oppilas ei tukitoimista huolimatta saavuta tai asiantuntijoiden ja vanhempien arvion mukaan tule saavuttamaan perusopetuksen ylei-sen oppimäärän mukaisia tavoitteita, voidaan yhden tai useamman oppiaineen oppimäärä yksilöllistää oppilaan henkilökohtaisia ominaisuuksia ja oppimisedellytyksiä vastaaviksi. Oppimäärän yksilöllistäminen ei ole koskaan ensisijainen ratkaisu. Sitä ennen on kokeiltava koulun muita tukitoimenpiteitä.

Peruskoulussa olevan oppilaan oppimäärä oppiaineissa voi olla:1) yleinen2) yksilöllistetty tai3) yleinen ja yksilöllistetty (esimerkiksi yksi oppiaine yksilöllistetty, muut yleisen oppimäärän mukaan)

26

Liite 1. Yksilöllisten tukitoimien toteuttamistavat ja niiden toteutuminen ja seuranta:

Opetusjärjestelyt tietopuolisissa opinnoissa (oppimateriaali, opetusmenetelmät, työskentelytavat, opiskelustrategiat, opiskelun erityiset painoalueet, muut ohjaukseen ja tukeen liittyvät ratkaisut)

Opiskelijan mahdollisuus osoittaa osaamisensa erityisjärjestelyin

Työssä oppimisen tukijärjestelyt

Yhteistyö huoltajan kanssa (alle 18 v.)

Opiskelun tukeen liittyvien asioiden kirjaaminen ja vastuuhenkilöt

Suunnitelman laatimiseen osallistuneet henkilöt

Edistymisen ja tukitoimien seuranta ja arviointi sekä suunnitelman päivitykset

27

Liite 2. Oppimisen tuen suunnittelussa voi suunnitelmiin kirjata esimerkiksi seuraavanlaisia asioita:

Opiskelijaa tukevia työskentely-tapoja ja menetelmiä

• tutustuminen tiloihin ja henkilökuntaan ennakolta

• tilojen fyysisen esteettömyyden kartoittaminen oppilaitoksessa ja työssäoppimispaikalla

• tapahtumien ennakoitavuuteen kiinnitetään erityistä huomiota: työpäivän, oppitunnin, jakson tms. rakenne, vaatimukset ja tärkeät ajankohdat käydään aina alussa huolella opiskelijan kanssa läpi

• tuki ajankäytön hahmottamiseen: esim. selkeät kalenterit ja lukujärjestykset helposti saatavilla

• toimintatavat yllättävissä tai epäselvissä tilanteissa – sovitaan kenen puoleen voi kääntyä, kun on kysyttävää, ja harjoitellaan esimerkiksi siirtymätilanteita

• opastetaan, miten tietyissä sosiaalisissa tilanteissa tulee toimia

• kieltämisen sijasta kerrotaan opiskelijalle, kuinka hänen kuuluisi toimia

• otetaan huomioon opiskelijan erityiset kiinnostuksen kohteet

• vältetään tilanteita, joissa opiskelija joutuu yhtä aikaa kuuntelemaan, lukemaan ja kirjoittamaan

• parannetaan kuunteluolosuhteita: korjataan kaikuvat tilat ja meteliä aiheuttavat laitteet, ovet, tuolit ym.

• kerrataan ja avataan käsiteltävän aiheen keskeisiä käsitteitä (esim. vieraskielisille opiskelijoille, mutta hyödyllistä kaikille)

• kattavat, vaiheistetut ohjeet• ohjeiden kirjallinen, visuaalinen ja

auditiivinen esittäminen, ohjeet helposti saatavilla ja kerrattavissa

• jännittämisen vähentämiseksi esiintymistilanteet järjestetään pienemmässä ryhmässä, vain opettajalle tai yhdessä muiden opiskelijoiden kanssa

• työturvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota, korostetaan oikeaoppista koneiden ja laitteiden hallintaa

• konkreettiset mallit, piirretyt ja kirjoitetut suunnitelmat, toiminnan vaiheet kuvina otetaan työskentelyn avuksi

• työskentelyn itsearvoinnin opetteleminen (suunnittele – toimi – toimitko suunnitelman mukaan? millainen on tulos?)

• säännöllisesti henkilökohtaista ohjausta

• henkilökohtainen avustaja• mahdolliset apuvälineet ja niihin

liittyvät käytännöt ja tekninen tuki sekä tiloihin tarvittavat muutokset (esim. näkö- tai kuulovamman edellyttämät vaatimukset tiloille)

• henkilökohtaista ohjausta erityisesti työn alkuun saattamisessa

• tehtävälistat, muistilistat• varmistetaan ohjeiden muistaminen

ja ymmärtäminen• muutetaan kiellot toimintaohjeiksi• kiinnitetään huomiota

tilannekohtaisiin vaatimuksiin: onko liian vaikea asia, onko liikaa asiaa kerralla, onko työ liian vaativa suhteessa olotilaan, onko riittävästi taukoja, onko apua liian vähän vai liikaa, vaatiiko tilanne rauhoittamista/hiljaisuutta/etäisyyttä opiskelijaan

• selkokielinen materiaali• välitön, positiivinen palaute• harjoitellaan parhaan

toimintavaihtoehdon valintaa• ennakoidaan muutokset ajoissa• asiaa käsitellään sen luonnollisessa

ympäristössä• vaihtoehtoisten suoritustapojen

selvittäminen ja tarjoaminen, kuten suulliset tehtävien täydennykset ja toiminnalliset tehtävät

• yksilöllisten suoritustapojen suunnitteleminen ja toteuttaminen, esim. yksilöllinen suorittamisaikataulu ja – tekotapa sekä tukimateriaalien laatiminen

• tuntirungon antaminen (esim. taululle) tunnin alussa tai edellisenä päivänä

• tukiopetus

Julkaisija Helsingin kaupungin opetusvirasto, ulkoasu D3, valokuvat Rhinoceros Oy, painopaikka Kirjapaino Uusimaa Oy, 11/2014