opintojen aikainen ja jälkeinen työllistyminen, heikki räisänen
TRANSCRIPT
Opintojen aikainen ja jälkeinen työllistyminen
Heikki Räisänen
tutkimusjohtaja, dos. Työ- ja elinkeinoministeriö
Esitys Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan
Työelämän Kontaktipäivässä, Tampere 27.1.2015
Esityksen sisältö 1. Opintojen aikainen työ 2. Mikä vaikuttaa opintojen jälkeiseen
työllistymiseen? 3. Korkeakoulutettujen työmarkkinat 4. Keskusteluteemoja
1. Opintojen aikainen työ
• Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö (OTUS) teki 2012-13 valtakunnallisen kyselyn, vastaajina yli 1500 opiskelijaa (Saari – Mikkonen – Vieno 2013) – Opiskelijoiden opintojen aikainen työssäkäynti voidaan
ryhmitellä näin: • Tyyppi 1) luovia oman alan töitä (kokoaikaisia 39 %) • Tyyppi 2) keskitasoisia töitä (kokoaikaisia 31 %) • Tyyppi 3) koulutusalaa huonosti vastaavat työt (kokoaikaisia 15 %) • Tyyppi 4) työssäkäymättömät
Generalistialojen opiskelijoiden työn laatu paranee opintojen edetessä professioaloja
voimakkaammin • Pylväät kuvaavat
muiden kuin koulutusalaa vastaamatto-mien töiden osuutta, % kaikista (ml. ei työssä olevat)
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
alkuvaihe keskivaihe loppuvaihe
generalistialat
professioalat
Yliopisto- opiskelijoiden työssäkäynnin vaikutuksia: oman alan työkokemus
ratkaisevaa • Karhunen – Hynninen – Pehkonen
(2012) tutkivat opiskeluaikaisen työssäkäynnin merkitystä työllistymiselle
• Yliopisto-opiskelijalla oli v. 2005 valmistuessaan keskimäärin 4,3 työkuukautta opiskeluvuotta kohti
• Pelkät työkuukaudet selittävät työllistymistä huonosti (1 työvuosi => 3-5 % lisää työllisyyden todennäköisyyttä)
• Keskimääräistä pitempi opiskeluaika yhteydessä 2-5 % alempaan työllisyyteen
• Oman alan työkokemus keskeistä: etenkin 2 viimeisen opintovuoden aikana
• 3 v. valmistumisesta oman alan työkokemus viimeisiltä opintovuosilta => 11 % parempi työllisyyden ja 12 % alempi työttömyyden tn.
• Oman alan työharjoittelu tärkeää
Opiskelijoiden vuokratyö vs. muu työ
• Tanskanen (2013) vertaili vuokratyötä ja muuta työtä tekeviä opiskelijoita
• Vuokratyötä tekevät opiskelijat muita opiskelevia työntekijöitä nuorempia, vähemmän kokoaikaisia ja muita useammin yksityisellä sektorilla
• Vuokratyötä tekevien opiskelijoiden työelämän laatu muita heikompi: alityöllisyys ja muun työn etsintä yleistä, palkka pienempi, harvemmin korkean ammattitaidon tehtävissä
2. Mikä vaikuttaa opintojen jälkeiseen työllistymiseen?
• Tuomisen (2012) mukaan tärkeimmät työllistymiseen vaikuttavat tekijät ovat (%)
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
kielitaito sattuma
muu työkokemus atk-taidot
sosiaaliset verkostot tutkinnon sivuaine
oman alan työkokemus tutkinnon pääaine
ammatilliset pätevyydet akateeminen tutkinto
henkilökohtaiset ominaisuudet oma aktiivisuus
Työllistymiseen vaikuttivat vain vähän
– pro gradun arvosana (10 %) – järjestö- tai opiskelijatoiminta (12 %) – tutkimusmenetelmien hallinta (14 %) – pro gradun aihe (18 %) – kv. työ- tai opiskelukokemus (20 %) – harrastukset (21 %) – projektiosaaminen (22 %)
Maistereiden työllistymisvaikeuksia (Tuominen – Rautopuro – Puhakka 2011)
Eniten vaikeuttivat: – Alueellinen
työmarkkinatilanne (77 %) – Alan heikko
työmarkkinatilanne – Puutteelliset suhdeverkostot – Työkokemuksen puute – Tutkinto ja sen
aineyhdistelmä – Katkot määräaikaisissa
työsuhteissa (39 %)
Varsin vähän vaikeuttivat: - Puutteelliset
työnhakutaidot (19 %) - Valmistumisajankohta - Puutteellinen
työelämätietous - Ei ole löytänyt itseään
kiinnostavaa työtä - Sukupuoli (21 %)
Professio- vs. generalistitutkinto
• Professiotutkinto pätevöittää tiettyyn työtehtävään • Generalistit suunnittelevat opintonsa vapaammin ja
opintosisällöt vaihtelevat usein samastakin koulutusohjelmasta valmistuneilla
• Generalisteilla työllistymisvaikeudet olivat professiotutkinnon suorittaneita suuremmat sekä 1) osaamisen puutteen, 2) tutkinnon ja 3) tavoitteiden epävarmuuden takia
Generalistien vaikeudet…
• Generalisteista 49 % oli kokenut työllistymisvaikeuksia (Tuominen – Rautopuro – Puhakka 2011), professiotutkinnon suorittaneista vain 31 %
• Generalistimaisterin työttömyysaika 7 kk, professiomaisterin 4 kk, ei merkitseviä eroja työttömyyskokemuksen yleisyydessä
3. Korkeakoulutettujen työmarkkinat
• Rekrytointi = uudet työpaikat + vaihtuvuus + poistuma
• Dynaamisessa taloudessa yritykset vaihtuvat, tätä nopeammin vaihtuvat työpaikat olemassa olevissa yrityksissä ja kaikkein nopeimmin vaihtuu työvoima työpaikoissa
• Taantumassakin rekrytoidaan vuosittain satoja tuhansia työntekijöitä
Epätasapainoammatteja (Ammattibarometri 9/2014)
– Pulaa (liki kaikki korkea-asteelta)
• Bioanalyytikko • Erityisopettaja • Farmaseutti • Hammaslääkäri • Kuulontutkija, puheterap. • Lastentarhanopettaja • Psykologit • Sos.työn erit.as.tunt. • Yleislääkärit • Ylilääkärit/erikoislääkärit
• Ylitarjontaa (vain pieni osa korkea-asteelta)
• Museoala • Biologit, kemistit • Elektroniikan/ICT-alan erit.as.tunt. • Informaatikot • Konetekn. erit.as.tunt. • Kääntäjät, tulkit • Lukion ja perusk. ylälk. opettajat • Maa-,metsä- ja kalatal.erit.as.tunt. • Mainonnan ja markk. erit-.as.tunt. • Opetusmenetelmien erit.as.tunt. • Sovellusarkkitehdit • Sovellussuunnittelijat • Toimittajat • Yht.k. ja kultt. tutkijat • Ymp. ja luonnonsuojelun erit.as.tunt.
Rakennetyöttömyydessä korkea-asteen koulutettujen osuus on vähäinen
0
50000
100000
150000
200000
250000
KOULUTUS YHTEENSÄ 6 ALEMPI KORKEAKOULUASTE 7 YLEMPI KORKEAKOULUASTE 8 TUTKIJAKOULUTUSASTE
Korkeasti koulutetut työttömät työnhakijat ja heistä vastavalmistuneet, 12/2014
24594
19516
1460 2701
1518 46
0
5000
10000
15000
20000
25000
30000
6 ALEMPI KORKEAKOULUASTE 7 YLEMPI KORKEAKOULUASTE 8 TUTKIJAKOULUTUSASTE
Kaikki yhteensä
Vastavalmistuneet
Eniten maistereita työttöminä ja vastavalmistuneet, 12/2014
0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 1800 2000
7999 MUU KOUL., YLEMPI KORKEAKOULUASTE 7321 KAUPPAT.MAIST., KAUPPAT. KAND. (YL)
7261 FM, FK, KIELITIETEET 7322 EKONOMI (YLEMPI)
7332 YHTEISKUNTAT. MAIST., KAND. (YL.) 7331 VALTIOT. MAIST, KAND. (YLEMPI)
7122 KASV.MAIST., KASV.KAND. (YL),KASV.T 7512 DI, SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKKA
7121 KASV.MAIST., KASV.KAND.(YL), OP.K. 7221 TAITEEN MAIST., TAITEEN KAND. (YL)
7427 FM, FK, BIOL., BIOKEM., YMPÄRISTÖT. 7511 DI, KONE- JA ENERGIATEKNIIKKA
7514 DI, PROSESSI- JA MATERIAALITEKN. 7263 FM, FK, HISTORIA JA ARKEOLOGIA
7341 OIKEUST., LAINOP.KAND., YL. OIK.T. 7513 DI, TIETO- JA TIETOLIIKENNETEKN.
7264 FM, FK, KIRJALL, KULTT., KIELENTUTK 7267 FM, FK, FILOSOFIA (HUM. ALA)
7422 FM, FK, TIETOJENKÄSITTELY 7424 FM, FK, KEMIA
7519 DI, MUU TEKNIIKKA
Vastavalmistuneet
Kaikki yhteensä
4. Keskusteluteemoja • Miten yhdistää opinnot ja työ? • Mikä merkitys opintojen sisällöllä ja alalla on? • Oma kiinnostus / työmarkkinoiden näkymät? • Työmarkkinat nyt ja tulevaisuudessa: dynamiikan
rooli • Koulutusala-, ammatti-, alue- ja yrityskohtainen
tilanne vaihtelee • Korkeakoulutetut kuitenkin työllistyvät hyvin, vaikka
näyttäisi välillä vaikealtakin