Markku Niskanen

MTT Kasvintuotannon tutkimus

Pellot Tuottamaan hanke

Joensuu 8.12.2011

Puna-apilan siementuotanto

Puna-apilan siementuotanto

• Puna-apilan kaksi päätyyppiä

• Aikainen

• Myöhäinen

• Eteläinen tyyppi

• Korkeakasvuinen ja melko myöhäinen

• Pohjoinen tyyppi

• Matalakasvuinen

• Sopeutunut pitkään talveen

• Suomessa viljeltävä päätyyppi

• Kukinta 60-69 vrk (1.5. laskien)

Puna-apilan kasvupaikka vaatimukset

• Viljelyyn soveltuvat parhaiten kivennäimaat

• Savi- ja hietasavimaat parhaita

• Puhtaat hietamaat

• Liian rehevä kasvu

• Pitkä paalujuuri

• Kestää poutaa

• Orgaanisen aineen määrä parantaa apilanurmen kasvua

• Ei siedä vesipeittoa eikä hapenpuutetta

• Ojituksen oltava kunnossa

• Maa ei saa olla tiivistä

• Ph 5,7-5,9

• Typen sidonta

• Hivenravinteiden turvaaminen

• Ymppäys tarvittaessa

Puna-apilan siemenviljelyn perustaminen

• Siemenviljelylohko metsän tai peltosaarekkeen viereen

• Luontainen pölyttyminen

• Ei suurten peltoaukeiden keskelle

• Huolehdittava pölyttäjien riittävyydestä

• Rikkakasvien torjunta

• Juolavehnä ja muut juurikasvit torjuttava jo perustamista edeltävänä vuonna

• Perustaminen

• Suojavilja

• Aikainen ja lujakortinen ohra

• Ilman suojaviljaa

• Keväällä tai kesällä

• Viimeistään heinäkuun lopussa

• Siemenmäärä 5-8 kg itävää siementä/ha

• Suojaviljan kylvön jälkeen jyrättyyn maahan

• 1- 2 cm

Puna-apilan siemenviljelyksen lannoitus ja

rikkakasvien torjunta

• Lannoitus perustamisen yhteydessä

• Suojaviljan kanssa 50-80 kg N/ha maalajista ja suojaviljasta riippuen

• Ilman suojaviljaa 10-20 kg N/ha

• Muu lannoitus maan viljavuuden mukaan

• Satovuonna

• Apilanurmi sitoo typpeä eri tutkimusten mukaan 40-100 kg/ha/vuosi

• Satovuonna ei typpilannoitusta välttämättä lainkaan

• Hivenravinteet ja erityisesti Boori

• Rikkakasvien torjunta

• Juolavehnä ja muut kekstorikkakasvit torjuttava ennakkoon

• Perustamisvuonna ilman suojaviljaa

• Basagran SG (bentatsoni) 1,1-1,7 kg/ha

• 1-lehdykkä – 1-kolmilehdykkäinen lehti

• Basagran M75 (bentatsoni + MCPA)

• 1-2 kolmilehdykkäistä lehteä

Puna-apilan siemenviljelyksen lannoitus ja

rikkakasvien torjunta

• Rikkakasvien torjunta

• Perustamisvuonna suojaviljaan

• Express 50T (tribenuroni-metyyli) 1-1,5 tabl + MCPA- neste 0,5 l/ha

• Satovuosina

• Varhain keväällä

• Basagran SG ( bentatsoni) 1,1-1,7 kg/ha

• Lentagran WP (pyridaatti) 1-1,5 kg/ha

• Puna-apila 5-7 cm

• Basagran M 75 (bentatsoni + MCPA) 3-4 l/ha

• Juolavehnän torjunta

• Toukokuussa juolavehnän 4-6 lehtiasteella

• Agil 100 EC tai Maatilan Propatof (propakvitsafoppi) 1,25-1,5 l/ha

• Fuisilade Max (fluatsifoppi-P-butyyli) 1-2,5 l/ha

• Targa Super 5 SC (kvitsalofoppi-P-etyyli) 3-4 l/ha

Rikkakasviaineiden tehot

Em

äkki

Hatik

ka

Kie

rtota

tar

Le

mm

ikk

i

Lin

nu

nk

aa

li

Ma

tara

Orv

ok

ki

Pe

ipit

Pih

ata

tar

Pih

atä

hk

imö

Pilik

ke

et

Ris

tiku

kk

ais

et

Sa

un

ak

uk

ka

Sa

vik

ka

Uko

nta

tar

Basagran SG + +++ + ++ + +++ - + - +++ + +++ +++ ++ ++

Basagran M75 + +++ ++ +++ ++ ++ + + + ++ ++ +++ +++ +++ ++

MCPA - + - - - - - - - + +++ +++ + +++ -

Ruotsissa tehdyt boorilannoituskokeet

White clover Red clover

Location Kungsör Lindesberg Örebro

Lat Long

N 59° 26’ E 16° 11’

N 59° 28’ E 15° 31’

N 59° 17’ E 15° 3’

Cultivar SW Undrom SW Nancy SW Ares

Soil properties

pH 6.5 6.0 6.9 B (mg kg

- 1 ) 0.6 0.4 0.2

Clay content (%) 32 26 1

kesäkuu Heinäkuu

Tammikuu Kesäkuu Joulukuu

Kylvövuosi

Satovuosi

Kylvö,

Boorilannoitus maahan

Maa- ja kasinäytteet

aikainen nuppuaste

Boorin lehtilannoitus sadonkorjuu

Käsittelyt ja näytteet

kukkia per m2

Käsittelyt

A Kontrolli, ei boorilannoitusta

B 0.5 kg ha-1 B maahan

C 1.0 kg ha-1 B maahan

D 1.5 kg ha-1 B maahan

E 0.15 kg ha-1 B lehtilannoitus

F 0.3 kg ha-1 B lehtilannoitus

G 0.45 kg ha-1 B lehtilannoitus

Boori pitoisuus maassa kukinnan alussa satovuonna

(mg/kg)

White clover Red clover

SW

Undrom SW Nancy SW Ares

Treatment

A 0 B 0.9 c

0.49 c

0.18 b

To soil

B 0.5 kg ha-1

1.0 abc

0.68 ab

0.22 ab

C 1.0 kg ha-1

1.1 ab

0.71 ab

0.25 ab

D 1.5 kg ha-1

1.2 a

0.77 a

0.27 ab

Foliar application

E 0.15 kg ha-1

0.9 bc

0.54 bc

0.23 ab

F 0.3 kg ha-1

1.0 abc

0.56 bc

0.22 ab

G 0.45 kg ha-1

1.0 abc

0.57 bc

0.29 a

Apiloiden siemensadot kg/ha

White clover Red clover

SW Undrom SW Nancy SW Ares

Treatment Rel Rel Rel

A 0 B 327 100 104 100 175 100

To soil

B 0.5 kg ha-1

375 115 98 93 191 109

C 1.0 kg ha-1

361 110 103 98 172 98

D 1.5 kg ha-1

347 106 114 109 169 97

Foliar application

E 0.15 kg ha-1

350 107 98 94 168 96

F 0.3 kg ha-1

372 114 103 99 184 105

G 0.45 kg ha-1

318 97 101 97 187 107

Boorilannoitus voi lisätä siemensatoa. Ruotsalaiset suosittelvat 0,5 kg ha-1 kylvön

yhteydessä jos maan booripitoisuus on 1 mg kg-1 tai vähemmän

Lisätutkimuksia tarvitaan boorin ja mm. kalsiumin välisestä

yhdysvaikutuksesta

Päätelmät

Pölytys

•

•

• Siemenmuodostus riippuu pölyttäjistä

• Ei pölyttäjiä = ei siementä

• Puna-apilan pölyttäjät:

• Mehiläiset

• Kimalaiset (parhaiten pitkäkieliset lajit)

• Suurin sato kun on sekä mehiläisiä että kimalaisia pölyttämässä

• Mehiläiset tehokkaita pölyttäjiä kukinnan alussa

• Aikaiset lajikkeet

• Tetraploideilla lajikkeilla on syvemmät kukkatorvet ja enemmän

lehtimassaa ja usein vaikeampia pölyttää kuin diploidit lajit

Simplified pollinator community and

increased variability in seed harvest

Bommarco, Lundin, Smith & Rundlöf (in press) Proc. R. Soc. B, doi:10.1098/rspb.2011.0647

Simplified pollinator community and

increased variability in seed harvest

Bommarco, Lundin, Smith & Rundlöf (in press) Proc. R. Soc. B, doi:10.1098/rspb.2011.0647

Kuinka lisätä pölyttäjia ?

•

•

• Laita mehiläisyhdyskuntia pellolle (4-5 pesää / ha)

• Osta kimalaisyhdyskuntia (1-2 / ha)

• Paranna ympäristöä luonnon pölyttäjien kannalta

Pölyttäjät tarvitsevat:

• Pesäpaikan: laita olkipaaleja tai hiekan & kivien kasoja

• Ruokaa (sekä ennen että jälkeen viljelykasvin kukinnan)

• Säästä/istuta urospajuja

• Kukkivat aikaisin keväällä

• Kylvä kaistale aitohunajakukkaa (Phacelia tanacetifolia) puna-apilapelloille

Sadonkorjuu

• Varsiston hävittäminen ennen sadonkorjuuta viimeisenä satovuonna

• Basta (glufosinaatti-ammonium) 3-5 litraa /ha (vettä vähintään 400 l/ha)

• Reglone + Sito Plus (dikvatti + kiinnite) 2-3 l/ha + 0,2 l

• 4-7 vrk ennen sadonkorjuuta

• Poutasäällä 3-4 vrk, kun kasvusto kuivunut

• Sateen uhatessa, puiniti heti lehdistön kuiuvttua

• Varisemis- ja laatutappiot

• Ei yli viikon odotusta

• Puna-apilan kukinnnan huippu vaihtelee kasvukauden lämpösumman mukaan

• Heinäkuun puoliväli-elokuun alku

• Pölyttäjiä runsaasti heti kukinnan alussa

• Satesina korjuukausina

• Ruiskutus kun noin 60% mykeröistä ruskistunut

• Poutaisina korjuukausina

• Ruskutus vasta kun 80-90% mykeröistä ruskistunut

• Pölyttäjiä runsaasti vasta kukinnan loppupuolella

• Lehdistön hävitys 4-5 viikkoa kukinta ja pölyttäjähuipusta

•