1

Keskustanuorten jäsenlehti 4/10

Älä kysy, Älä kysy, älä kerroälä kerro

nuoriKeskusta

Miss Plastic tuli Suomeen

Liittosihteerin syvin olemus

Vähemmistöjen esiinmarssi

Eduskunnan duunarit

Kotimaiset elokuvat ennätyssuosittuja

2

Pääkirjoitus

Keskellä illanviettoa maakunnasta pääkaupunkiin saapunut karvalak-kimies, jonka kanssa olen ollut usein eri mieltä poliittisista kysymyksistä,

haluaa kertoa jotain. Hän on tullut siihen tu-lokseen, ettei sillä sukupuolella ole niin väliä, jos ihmiset rakastavat toisiaan. Ja oikeassa-han hän on. Kuluneena vuonna media on myllyttänyt vähemmistöaiheita, kuten maahanmuuttajia ja seksuaalivähemmistöjä. Keskustan joukko taas on monenkirjavaa, joten arvokysy-myksillä on helppo suututtaa omat ja muut. Kaikki hyväksytään mukaan, mutta oman-tunnonkysymyksissä väki jakaantuu. Myös eduskuntavaaleissa puolue keskittyy isoihin teemoihin, julkiseen talouteen ja palveluiden turvaamiseen. Ratkottavana on akuutteja ongelmia, mutta seesteistä aikaa arvokysy-

mysten ratkaisemiseen on turha odottaa. Ta-lousongelmissa luoviminen ei poissulje vähem-mistöjen ihmisoikeuksia. Keskustanuoret heräsivät vähemmis-töteemaan vuosia sitten aloittamalla moni-kulttuurisuustyön. Vielä muutama vuosi sitten liittokokouksissa ei puhuttu seksuaalivähem-mistöistä, mutta menneen syksyn liittarissa asi-at olivat jo toisin. Hyvä näin, sillä kyse on isosta, 5-15 prosentin vähemmistöstä, eli suuremmas-ta kuin ruotsinkieliset, 5,5 %, tai ulkomaalaiset, 2,2 %. Samassa kokouksessa hyväksyttiin myös maahanmuuttopoliittinen asiakirja. Nyt kannat ovat näkyvillä julkisuudessa käydyn ääripäiden keskustelun sijaan. Laman aikana asenteet kovenevat joitakin vähemmistöjä kohtaan. On hyvä muistaa, että kaikki ovat vähemmistöä: miehet koko väestössä, somalit etnisesti ja naiset talouden johtopaikoilla. Myöskään ennakkoluulot eivät ole mitään uutta, vaan historia on täynnä esimerkkejä noitavainoista Miloševićiin. Nyt tarvitaan fi ksua puhetta irrationaalisten pelot-telujen sijaan. Peloilla ratsastavat esimerkiksi Perussuoma-laiset, tuo vähemmistövastainen ryhmä. Pe-russuomalaisten nettisivuja avatessa ruutuun lävähtää teksti: ”Perussuomalaiset ovat muu-ta mieltä kuin vanhat puolueet.” Taktiikka

Karvalakkimies sanoi sen oikein

on suoraan populistien ohjekirjasta. Tarjolla on katteettomia lupauksia ja vallankäyttä-jien vastustamista. Mielipiteitä muutetaan jyrkästi tunteiden mukaan, kun mitään ideolo-giaakaan ei ole. Populisti kuin populisti haluaa aina poliittista kostoa ja päättäjien saamista vastuuseen. Protestihenkisten kansalaisten ei kannata kuitenkaan vitsailla äänellään eduskuntavaaleissa, sillä neljä vuotta on pitkä aika arvaamattomien poliitikkojen kanssa, joil-la on mietittyjä ajatuksia vain maahanmuu-tosta. Tässä Nuoressa Keskustassa pureudutaan vähemmistöihin ja esitellään monia kasvoja lesboista lestadiolaisiin. Mukana on myös puolueen nuorten varapuheenjohtajien ja Keskustanuorten liittosihteerin kuulumisia sekä laaja kulttuuriosio talviloman lukuhetkiä ja nuorta lukijakuntaa varten, sillä numeroa ja-etaan myös nuorisomessuilla. Lehden kantta on muutettu lukijapalautteen pohjalta aiem-paa tunnistettavammaksi. Lopetan tähän vuoden Nuoren Keskustan päätoimittajana. Haluan kiittää lukijoita ja toivon, että lehti on ollut ajankohtainen, ihmis-läheinen ja houkutteleva. Hyvää jatkoa!

Tiina Juujärvi

Jokainen joulu ja vuodenvaihde ovat uusia mahdollisuuksia, joihin sisältyy optimistinen ajatus parannuksesta. Politiikassakin on välillä pakko aloittaa

alusta: puoluekokouksessa Lahdessa puolue-johto koki muutoksen ja esimerkiksi uusi infor-maatio pakottaa meidät muuttamaan mieli-piteitämme. Uudenvuoden lupaukset ovat vähän kuin vaalilupauksia: ne harvoin toteu-tuvat täysin, mutta kuitenkin vievät meitä eteenpäin. Alla on viisi omaa lupaustani. Niiden myötä haluan toivottaa kaikille hyvää joulua ja uutta vaalivuotta 2011! LUPAUS 1: Eduskuntavaalit. Lupaan tehdä kaikkeni, että Keskustanuoret ottaisivat myös puolueen eduskuntaryhmässä meille kuulu-van tilan. Lupaan auttaa, tukea ja tsempata jokaista nuorta ehdokastamme. Lupaan olla

ohjaamassa sellaista ohjelmatyötä, jolla nuo-ret ehdokkaamme pystyvät saamaan niin ensi kertaa äänestävän kuin eläkeikäisen tuen. Lupaan mennä itse läpi vaaleissa ja an-taa Vaasan vaalipiirin persuille, kokkareille ja demareille huutia. LUPAUS 2: Keskustanuorten strategia. Lupaan laittaa itseni likoon lokakuussa liit-tarissa Kemijärvellä hyväksytyn strategian toimeenpanossa. Lupaan olla tekemässä töitä sen eteen, että Keskustanuorissa on tilaa erilaisille ja eri-ikäisille toimijoille. LUPAUS 3: Kiertäminen ja näkyminen. Lupaan edelleen liikkua toimijoidemme ja tavallisten nuorten parissa. Lupaan olla edel-leen kaikkien käytettävissä ja tavattavissa ja lupaan, ettei minua tarvitse kumarrella tai nöyristellä. Lupaan edelleen ottaa asioihin kantaa ja pitää Keskustanuorten profi ilia kor-kealla niin puolueen työvaliokunnassa kuin etelän metiassa. LUPAUS 4: Puolueen omatunto ja haasta-ja. Lupaan tehdä töitä sen eteen, että Keskus-tanuoret heiluttaisi kunniakkaan historiansa

Uudenvuodenlupauksiamukaisesti edistyksen lippua. Teen töitä, että meillä olisi aina tarjota aatteellisia vaihtoeh-toja harjoitetulle politiikalle. Lupaan tehdä tätä työtä riippumatta siitä, mikä on huhtikuun vaalien tulos. LUPAUS 5: Ihmisenä kasvaminen. Alki-olaiseen ihanteeseen kuuluu se, että yh-teiskunnan muuttaminen lähtee ihmisten yksilöllisestä kasvusta ihmisenä. Ihmisyysaat-teen mukaisesti lupaan yrittää parantaa hen-kilökohtaisia paheitani. Lupaan saapua ajois-sa tapaamisiin. Lupaan vaihtaa illan viimeisen oluen jääveteen. Lupaan olla kärsivällisempi ja puhua nykyistä vähemmän ja kuunnella nykyistä enemmän. Lupaan käydä useammin lenkillä ja puntilla. Viides lupaus on varmasti kaikkein vaikein, niin kuin meillä kaikilla.

Antti KurvinenSuomen Keskustanuorten puheenjohtaja

Kurvailua

3

PäätoimittajaTiina Juujärvi

AvustajatSalla AiraksinenKaisu AiraksinenAnna EgutkinaTimo HyvönenHeli HämäläinenTuomo JärveläJarkko KangasEeva KärkkäinenElina LevijokiCarita Maisila

PainopaikkaJoutsen Median PainotaloPainettu kotimaiselle, ympäristöystävälliselle paperille.

JulkaisijaSuomen Keskustanuoret

OsoiteApollonkatu 11 A,00100 Helsinki

Sähköpostiinfo@keskustanuoret.fi

Nuori Keskusta -lehtiISSN 0453-7769

Keskustanuoret on Suomen suurin poliittinen nuorisojärjestö. Nuori Keskusta on kulttuuri-, mielipide-,ja tiedelehtien liiton jäsen.

Seuraava lehti ilmestyy helmikuussa.

sisaltosisalto

2 Pääkirjoitus

2 Kurvailua

4 Uutiset

6 Tyhjensikö homokeskustelu arvopajatson?

7 Keskustanuorissa hyväksytään kaikki

8 Arkisen avoin lappilainen

9 Optimisti tuli Tampereelle

10 Kaapin ulkopuolella odotti vapaus

11 Uskovainen teekkari haluaa perusteluja

12 Nimipäivillä on asennetta

14 Kirjanmerkit

15 Kolumni: Järvelä

16 Varapuheenjohtajat käyvät läpi tehtävälistaa

18 Eduskunnan duunarit

20 Ulkosuhteet: Ajatuksia Brysselin EU-arjesta

21 Kutsuvieras: Simon Elo

22 Tuore liittosihteeri hyppäsi liikkuvaan junaan

24 Osana yhtä suurta peittoa

26 Kolumni: Hämäläinen

27 Matkalla: Koomista politiikkaa

28 Kulttuuri ja vapaa-aika: Kauneus vai kauneus?

30 Suomalaiselokuvien uusi nousu

32 Kotimaisten elokuvien arvosteluja

34 Kirjahylly

35 Knoppioppi

36 Kentän ääni

36 Mitä tuli sanottua?

37 Musacorner

38 Piirien yhteystiedot

39 Palmusen pahat

UlkoasuSalla Airaksinen

Samuli NissiläTiina NyyssönenLauri PalmunenHanna PätsiMaija TahkolaLaura TolkkinenMichaël VanamoTuomas Vanhanen

nuori

nuori

Kes

kust

a

KansikuvaKaisu Airaksinen

4

4

Uut

iset

Uut

iset

Uut

iset

Uut

iset

Uut

iset

Uut

iset

Uut

iset

Uut

iset

Uut

iNuori Keskusta jakaa ohjeita, miten voit tehdä oman osasi vaalikampan-joinnissa. Aidon tyylin saavuttamiseksi esimerkkiä kannattaa ottaa verkon keskustelupalstoilta. Ole aktiivinen verkossa ja sosiaalisessa mediassa.”Ilmeisesti et tajua yksinkertaista pointtia.” Jaa käyttämilläsi sosiaalisen median kanavilla tietoa, ota kantaa, kes-kustele ja oikaise väärää tietoa.”Törkeä provo ja hyökkäys Toyota au-toja vastaan. Näkee jo kirjoituksesta,

että ei omista Toyotaa kukaan ei sano omaa Corollaansa rotollaksi.”

Verkostoidu eri tahojen kanssa sekä verkossa että verkon ulkopuolella.”Sinä säyseä ja roteva mies 16-30v. Viestiäsi odottaa samanlainen nainen. Hyvät hampaat ja tulot.” Osallistu kampanjatapahtumiin. Ko-koomusehdokkaalta kuultu lohkaisu ohjaa, miten torikeskusteluissa toimi-taan.”Ihanko totta, no näinhän se on, no senhän sanoo jo selvä järkikin!”

Puolimatkan pukujuhlat

– Itse olin Vuoden puurtaja, mutta joku sai myös Vuoden takinkääntäjä -diplomin, naurahtaa joensuulainen Anna-Maria Ronkainen pikkujouluista kotiuduttuaan. Pohjois-Karjalan keskustanuoret ja -opiske-lijat ovat viettäneet itsenäisyyspäivää ja pikkujouluja Linnan juhlien merkeissä jo kolme kertaa. – Ne ovat muodostuneet hirmuisen kivak-si perinteeksi, joka merkkaa puolenvälin etappia toimintavuodessa. On mukavaa nähdä tuttuja, pukeutua hienosti, syödä ja olla muuten vaan rennosti yhdessä. Glögistä, ruuasta ja improteatterista nautti lähemmäs kaksikymmentä henkeä. Myös juhlien vakava puoli kävi mielessä. – Illalla tuli puheeksi, että presidentin Lin-nan juhlissa on aina kaksi puolta. Nekin rahat voisi käyttää koko kansan juhlaan eliitin sijaan tai viimeisiä lottia ja sotave-teraaneja voitaisiin ottaa enemmän huomioon. Toisaalta ne ovat pientä Suo-mea yhtenäistävät juhlat, sanoo Ronkai-nen. Ensi vuoden Joensuun pikkujouluihin hän toivottaa joka tapauksessa myös mui-denkin osastojen toimijat mukaan. Mutta miten te pohjoiskarjalaiset pysytte kunnossa kaikkien viini ja juusto -iltojen ja muiden syöminkien keskellä? – Välillä meillä on taas mäenlaskua ja hankiultimatea, selittää Ronkainen.

Vaalit alkoivat jo!

Aktiiveja palkittiin diplomeilla, kuten Vuoden takinkääntäjä tai Vuoden puurtaja.

Jussi Sallinen, Katja Asikainen ja Anna-Maria Ronkainen pitävät hauskaa Linnan juhlat -pikkujouluissa, joista on tullut mukava puolenvälin etappi toimintavuoteen.

Pukujuhlia on vietetty jo kolmesti.

Maahanmuutto-ohjelmavalmistuiKeskustanuorten maahanmuutto-ohjelma on hyväksytty. Ohjelman mukaan kiintiöpa-kolaisten määrää halutaan alentaa maltil-lisesti ja siirtää resursseja kaikkien Suomeen saapuvien kotouttamiseen. Turvapaikan-hakijoiden sosiaaliturvan tulisi noudattaa yleiseurooppalaista tasoa ja suomen opin-not pitää voida aloittaa jo oleskelulupa-päätöksen odotusaikana. Ohjelmassa ehdotetaan myös tukihen-kilötoiminnan luomista maahanmuutta-jia varten. Kiintiöpakolaisille tulee tehdä jo etukäteen kotouttamissuunnitelma, kuten myös turvapaikanhakijoille ennen oleskeluluvan myöntämistä. Lisäksi tur-vapaikanhakijoiden ja kiintiöpakolaisten sosiaaliturva tulee antaa pääsääntöisesti maksusitoumuksina. EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta saapuville työperäisille maahanmuuttajille pyritään luomaan helpotettu ja nopea ”vapaa-lippujärjestelmä” maahan saapumiseen. Uussuomalaisten nuorten koulutustasoa halutaan nostaa kohti valtakunnallista kes-kiarvoa.

Keskustanuorten maahanmuuttopoliitti-sen keskusteluasiakirjan löydät Keskusta-nuorten nettisivuilta liittokokous 2010 osi-osta.

Hanki itsellesi huomisen keskustaklassikkoUusi luku on kirja 80-luvulla syntyneen Nin-tendo-sukupolven maailmankuvasta. Aikaa ja vapautta arvostavalle ikäpolvelle vain muutos tuntuu olevan pysyvää. 2010-luku haastaa ikääntyvän Suomen. Kohtuullisuus, yhteisöllisyys ja ylisukupolvisuus ovat avain-sanoja, joilla uusi ikäpolvi hahmottelee po-liittisten tulevaisuusnäkemystensä taustaa. Niissä onnellisuudella on sijansa. Hyvinvointia ei kasvateta vain pankkitileillä.

Nuorista keskustalaisista koostuva kirjoit-tajajoukko esittelee näkemyksensä muun muassa sivistyspuolueen palauttamisesta, kannustavasta sosiaaliturvasta ja toimivasta työelämästä. Osansa saavat myös rauhaa rakentava ulkopolitiikka, uuden ajan ekota-lous ja demokratian tulevaisuus.

Kirjassa tarkastellaan politiikan lohkoja maa-laavalla otteella, uusin silmin. Teos kysyy, pohtii – ja vastaa. Kirjoittajat ovat onnen et-sijöiden sukupolvea. Heitä yhdistää keskusta-lainen arvomaailma ja halu pitää kansanliike mukana maailman muutoksessa. On aika aloittaa uusi luku.

Uusi luku löytyy osoitteesta www.uusiluku.fi /.

Painettua kirjaa on saatavilla kirjahyllyn aar-teeksi tai esimerkiksi pukinkonttiin paketoita-vaksi edulliseen 15 euron hintaan. Sähköinen versio on vapaasti ladattavissa.

”Kirjan tekstissä yhdistyvät ih-misen, lähiyhteisöjen ja yht-eiskunnan vastuu tähän päivään sopivalla tavalla. Omintakeisuus on “Uuden luvun” tavaramerk-ki.” - Varapuhemies Seppo Kääriäinen, Suomenmaa

“Keskustan nuori polvi kaipaa on-nellista yhteiskuntaa” - YLE Uutiset/ Terhi Uusivaara

5 5

Nuorten asenteita ja odotuksia kuvaavan Nuorisobarometrin mukaan Keskusta on nuorten puoluekannatuksessa toiseksi suosi-tuin vaihtoehto. Keskustaa kannattaa noin 18 prosenttia kaikista nuorista. Vihreiden noste nuorten parissa on jatkunut vahvana jo vuosia. Nyt he ovat nousseet selkeästi suu-rimmaksi puolueeksi noin 28 prosentin kan-natuksellaan. Perussuomalaiset ovat koko väestöä ku-vaavien gallup-mittausten tapaan vahvis-taneet asemiaan myös nuorten parissa. Heidän kannatuksensa on noussut kahdes-sa vuodessa alle viidestä prosentista lähes viidentoista prosentin tasolle. Kokoomus puolestaan on menettänyt nuorten parissa kannatustaan selkeästi rajummin kuin koko väestön tasolla. Heidän kannatuksensa on romahtanut kärkipaikalta kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi noin 16 prosentin tasolle. Myös SDP:n alamäki jatkui edelleen varsin jyrkkänä. Vielä kuusi vuotta sitten demarit olivat suosituin vaihtoehto nuorten keskuu-dessa. Nyt he ovat jääneet perussuoma-laisistakin jälkeen noin 12 prosentin kan-natuksellaan. Huomionarvoista on, että suunnilleen 40 prosenttia nuorista ei osaa sanoa puo-luekantaansa tai hänen arvomaailmansa ei sovi yhteen minkään puolueen kanssa. Maahanmuuttajataustaisten nuorten puo-luekannatus on lähes täsmälleen samanlais-ta kuin kantaväestön. Puolueiden kannattajien arvoissa on ta-pahtunut pienoista muutosta vuoteen 2008 verrattuna. Tutkimuksessa mitattiin vastaa-jien arvoprofi ilia kahdella ulottuvuudella: vasemmisto-oikeisto -akselilla sekä arvoli-beraali - arvokonservatiivi -akselilla. Eri puo-lueiden kannattajien arvomaailmat ovat

entistä lähempänä toisiaan. Erot ovat näin aiempaa pienempiä. Vasemmisto-oikeisto -akselilla mitaten järjestys on kutakuinkin perinteinen. Keskustan ja perussuomalais-ten kannattajat ovat tosin siirtyneet entistä vasemmalle kahden vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Poliittiseen keskustaan tuovat ruuhkaa vielä uudet ulottuvuudet, joissa mitattiin puo- lueiden isänmaallisuutta ja ympäristöarvoja. Puolueiden erot ovat aivan marginaalisia. Kaikkien puolueiden kannattajat korostavat vihreitä arvoja, vihreät vähän muita enem-män ja kokoomuslaiset vastaavasti vähem-män. Kaikkien puolueiden äänestäjät ovat myös varsin isänmaallisia. Äänestämässä käyvien ja äänestämättä jättävien nuorien välillä ei vaikuta olevan merkittävää eroa poliittisissa mielipiteissä. Ne nuoret, jotka eivät aio äänestää, sijoit-tuvat arvoiltaan niiden nuorten keskiarvoon, jotka aikovat äänestää.

Tuomo Puumala julkaisi kirjan budjettivallastaEduskunnan nuorimmalta kansanedusta-jalta julkaistiin jouluksi kirja. Filosofi an mais-teri Tuomo Puumala kirjoitti Budjetti – julkinen salaisuus vai salainen julkisuus? -teoksen yhdessä yhteiskuntatieteiden tohtori Anne Luomalan kanssa. Kirjassa mietitään, kuka Suomessa käyttää todellista rahavaltaa eli päättää eduskunnan ja kuntien budjeteista. Millainen rooli virkamiehillä ja muilla valmiste-lijoilla on? Paljonko ja miten kansanedusta-jat ja kunnalliset luottamushenkilöt käyttävät valtaansa vai ovatko he vain kumileimasi-mia? Teoksen pohdinnat perustuvat Puu-malan pro gradu -tutkielmaan eduskunnan budjettivallasta ja Luomalan väitöskirjaan kuntien budjettiprosessista. Kunnallisalan ke-hittämissäätiön julkaisema teos ei ole tieteel-linen julkaisu, vaan tarkoituksena on ollut kir-joittaa kansantajuinen teos asiantuntijoiden ja muiden kiinnostuneiden käyttöön.

Julkaisu löytyy osoitteesta www.kaks.fi .

Yksi nuori liittyi jälleen johtopaikoille, kun Keskustan puoluevaltuusto valitsi puheenjohtajakseen pohjoispohjan-maalaisen Juho Mattilan, 28. Mattila on ensimmäinen pysyvä puheenjoh-taja eli hän toimii tehtävässä koko kahden vuoden kauden ajan. Nuori Keskusta -lehden päätoimit-tajaksi on valittu seinäjokelaissyn-tyinen Samuli Nissilä. 22-vuotias Nis-silä opiskelee Tampereella kunta- ja aluejohtamista ja on työskennellyt kolmena kesänä kesätoimittajana Ilkka-yhtymässä.

Nuoret aktiivisia seurakuntavaaleissaHistoriallisissa seurakuntavaaleissa myös 16-vuotiaat pääsivät ensimmäistä kertaa vaaliuurnille. Alle 18-vuotiaista äänensä antoi 15,3 %, joka on hyvä näyttö vaalien äänestysikärajan alentamiseen tulevis-sakin vaaleissa. Nuorilla on todella halua saada äänensä kuuluviin. Keskustanuoret tavoittelevat jatkossakin äänestysikärajan laskemista 16 vuoteen kaikissa vaaleissa. Äänestysprosentti syksyn 2010 seura-kuntavaaleissa oli kokonaisuudessaan 17 %, joka on huima parannus verrattuna 2006 vaalien 14,5 prosenttiin. Keskusta menestyi vaaleissa erinomaisesti ja sai kai-kista 7537 suomenkielisten seurakuntien paikoista 37,9 prosenttia eli 2853 paikkaa. Jos mukaan otetaan myös ruotsinkieliset seurakunnat, niin kokonaispaikkamäärä nousee 8458:aan, josta Keskusta sai 33,8 %.

Lumijoen kirkko.

Juho Mattila

Puoluevaltuustoja Nuori Keskustasaivat vetäjät

PO

LE

MIA

K U N N A L L I S A L A N K E H I T T Ä M I S S Ä Ä T I Ö

Budjetti – julkinen salaisuusvai salainen julkisuus?

Nuori Keskusta toivottaa

kaikille rauhallista Joulua ja räikeää

Uutta Vuotta!

Keskusta kakkonen nuorisobarometrissa

6

Tyhjensikö homokeskustelu

arvopajatson?

Syksyn seurakuntavaaleja edelsi poikkeuksellisen värikäs keskustelu seksuaalivähemmistöjen oikeuksista. Ylen homoillasta alkunsa saanut väit-

tely johti suorastaan massiiviseen eroaaltoon kirkosta. Tähän mennessä jo 50 000 ihmistä on jättänyt kirkon. Luultavasti iso osa kirkosta eronneista ei edes nähnyt koko keskusteluohjelmaa, mutta sen saama laaja jälkikäteinen jul-kisuus muistutti ihmisiä heidän aiemmista eroaikeistaan ja johti lopulliseen eropäätök-seen. Jotkut puolestaan luulivat virheellisesti Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Päivi Räsäsen varsin kiivassanaisten kannanotto-jen edustavan koko kirkon kantaa, ja tekivät tämän perusteella ratkaisunsa. Toisaalta monet seurakuntalaiset reagoivat keskusteluun aktivoitumalla kirkon sisäl- lä. He ottivat asiaan kantaa äänestämällä seurakuntavaaleissa. Esimerkiksi seksuaa-livähemmistöjen tasa-arvoista asemaa ko-rostava poliittisesti sitoutumaton Tulkaa kaik-ki –liike yli kaksinkertaisti paikkansa vaaleissa. Heidän etenemisensä oli vahvaa erityisesti Etelä-Suomen suurissa kaupungeissa.

Palaavatko arvot politiikan keskiöön?Vaikka seksuaalivähemmistöjen tilanne kos-kettaa henkilökohtaisesti vain pientä osaa suomalaisista, valtaosalla kuitenkin tuntuu olevan varsin voimakkaita mielipiteitä asias-ta. Homoillan suomalaisissa herättämä reak-tio on mielenkiintoinen.

Aikakauttamme on syytetty varsin pe-rustellusti minäkeskeisestä maailmanku-vasta, jossa lähinnä oma napa on tärkein. Minäkeskeisyyteen sopii kovin huonosti, että erotaan massoittain instituutiosta, jota ei koeta riittävän solidaariseksi erilaisia kans-saihmisiä kohtaan. Homokeskustelu olikin ehkä oire arvojen paluusta politiikan agendalle. Samaa viestiä välittää myös maahanmuuttokeskustelun leimahtelu. Onko eduskuntavaaleista tulos-sa suuret arvovaalit, joissa talouskysymysten rinnalla otetaan kantaa ennen kaikkea sii-hen maailmankuvaan, jota äänestäjät halu-avat edustaa? Näissä vaaleissa puolueet joutuvat ja-kamaan hyvinvointiyhteiskunnan eri lohkoille niukkuutta. Vastaavasti ainoastaan veron-kiristyksiä voidaan luvata, joten on suuri houkutus, että taistoon käydään ennen kaikkea erilaisista maailmankuvista.

Pienpuolueille iskun paikkaErityisesti pienemmät puolueet katsovat, että heillä on nyt ainutlaatuinen sauma iskeä arvokeskustelulla isojen puolueiden kimppuun. Kolmea suurta puoluetta vaivaa nimittäin jäsenistön jakautuminen arvoak-selilla aivan eri tavalla kuin pienpuolueita, jotka kykenevät paremmin profi loitumaan arvokysymyksissä. Maskuliiniset perussuomalaiset edustavat selkeästi kansallismielistä ja arvokonservatii-vista joukkoa, jotka viittaavat kintaalla ym-päristöarvoille. Heidän mielestään maail-ma on muuttunut liian nopeasti ja vieläpä väärään suuntaan. Tämän Satumaa-Suo-mea haikailevan joukon vastapelurina on feminiiniset vihreät, joiden maailmankuvaa puolestaan edustaa arvoliberalismi ja kan-sainvälisyys. Vihreät lähtevät vaalitaisteluun nostamal-la mielestään ovelasti keulakuvakseen isänmaamme symbolina toimivan sapeli-aan heiluttavan leijonan. He haluavat näin

riitauttaa symbolin herättävän mielikuvan leijonakorua kantavista ja rasistisia ajatuk-sia hautovista kaljupäisistä nuorukaisista. He viestittävät, että äänestämällä vihreitä kan-natat yhä suomalaisuutta, mutta vihreiden Suomi edustaa uutta Suomea. Kristillisdemokraatit puolestaan ovat jo ennättäneet poimia itselleen Kokoomuk-sen vanhan sloganin: koti, uskonto ja isänmaa. Mikäli liika yksilökeskeisyys ja ar-voliberaalius ahdistavat, äänestämällä kris-tillisdemokraatteja voit turvautua perusar-voihin, kuuluu heidän viestinsä.

Suuret puolueet ymmyrkäisinäSuurista puolueista erityisesti SDP:n pasmat tuntuvat olevan täysin sekaisin. He eivät tiedä, pitäisikö heidän edustaa isänmaal-lisuutta vai kansainvälisyyttä. Maassa maan tavalla -lausunnot ja sisäiset ristiriidat esi-merkiksi siinä, miten pitäisi suhtautua ta-loudelliseen ahdinkoon ajautuneisiin euro-maihin, kertovat karulla tavalla demareiden sekasortoisesta tilanteesta. Puolueen, joka vielä vuosikymmen sitten ajoi Lipposen hallituksien aikana Suomea kaikin keinoin EU:n ytimeen, on nyt poistunut ruodusta sisäpoliittisten syiden vuoksi. Kokoomus on toistaiseksi pitänyt vaalia-setelmansa salaisena, mutta arvokeskustelu aiheuttaa heillekin päänvaivaa. Kuvaavaa on esimerkiksi Kanava-lehdessä syksyl-lä ollut artikkeli, jossa pitkäaikainen ko-koomusvaikuttaja Jarmo Virmavirta epäilee Kokoomuksen luopuneen arvokonservatii-visesta aateperinnöstään. Se kun ei oikein sovi puolueen imagokampanjoihin (Kanava 6/2010). Samaan aikaan kokoomusnuoret ovat kuitenkin viemässä puoluettaan tulevaisuu-dessa niin oikealle, että mittarista loppuu kohta asteikkokin. Muun muassa Keskus-tanuorten varapuheenjohtaja Carita Mai-sila äityi paheksumaan Kokoomusnuorten liittokokouspäätöksiä tuoreeltaan patamus-tiksi.

Oliko syksyn homokeskuste-lussa kyse yksittäisen patou-

man purkautumisesta vai onko poliittisessa keskusteluilma-piirissä meneillään isompi

muutos? Ovatko arvot palaa-massa politiikan agendalle?

6

7

Nuoret toivot olivat ottaneet kantaa muun muassa kehitysavun, monikulttuuri-suustoiminnan, sosiaalietuuksien indeksisi-donnaisuuden, joukkoliikenteen tukemisen ja haja-asutusalueen tieverkon ylläpidon lakkauttamisen puolesta.

Keskusta hyökkää asiat edelläJos Vihreät ja Perussuomalaiset ovat mie-lestään ovelia haastaessaan suomalaisia mielikuvamaailmalliseen arvokeskusteluun, niin osaa Keskustakin yllättää. Keskusta vaikuttaa viittaavan kintaalla vihreiden ja persujen vikittelylle. Pienpuolueet pyrkivät arvokeskustelupyrkimyksillään nimittäin johtamaan keskustelua epäolennaisuuk-siin, jonka avulla ne voivat peittää todellista ongelmaansa. Kaksikolla ei ole esittää kunnollista vaih-toehtoa oikeasti tärkeisiin kysymyksiin, kuten julkisen talouden kestävyyteen ja hyvin-vointipalveluiden järjestämiseen. Keskustan konseptina onkin lähteä vaalei-hin asiat edellä. Hyökkääminen on paras tapa puolustautua. Keskusta haluaa puhu-maan niistä asioista, jotka ovat kansakun-nalle elintärkeitä kysymyksiä tulevina vuosi-na ja jättää vähemmälle muut tilpehöörit. Puolue haluaa tuoda keskustalaista ar-vomaailmaa esiin ennen kaikkea poliit-tisesti uskottavan ja yhteiskuntapolitiikkaa uudistavan ohjelman kautta, joka ongelmi-en vatvomisen sijaan kertoo keskustalaisia ratkaisuja isoihin poliittisiin kysymyksiin. Ma-kuukamarikysymykset voidaan sen sijaa jät-tää jokaisen omaan harkintaan. Kevään ku-luessa selviää kumpi leireistä saa äänestäjien luottamuksen. Peli on vasta käynnistymässä.

Teksti: Tuomas VanhanenKeskustanuorten poliittinen suunnittelija

Tilaa on joka homolle, heterolle ja transseksuaalille, puhisee Antti Kur-vinen.Keskustanuorten puheenjohtaja on

hetkeä aiemmin suivaantunut kysymyksestä, mikä on järjestön kanta seksuaalivähem-mistöihin. Hän muistuttaa, että Keskustanuor-ten arvot perustuvat ihmisyysaatteeseen, jonka mukaan ihminen on arvokas omana itsenään ja erilaisuutta kunnioitetaan. – Meillä ei ole mitään positiivisesti tai negatiivisesti tervetulleita. On maahanmuut-tajia, kaupungissa ja maalla asuvia, eri am-mattiryhmiä ja eri tavoin seksuaalisesti suun-tautuneita. Järjestön toimintaan hyväksytään kaikki, mutta jäsenet ovat eri mieltä siitä, kuulu-vatko kodin asiat kotiin vai tuleeko vähem-mistöjä nostaa esiin heidän oikeuksiensa parantamiseksi. Aiemmin toimintaan osal-listunut Anna Ranki on esimerkki jäsenestä, jonka mielestä vähemmistöjen oikeuksia pitää puolustaa.

Keskustassa kotiasiat kotonaKeskustanuorissa tuntuu olevan vapaaeh-toisina vähemmän seksuaalivähemmistöjen edustajia verrattuna siihen, kuinka paljon heitä on esimerkiksi kunkin omissa opiskelu-tovereissa. Kurvinen arvelee, että homo- ja lesbojäsenet eivät tee itsestään numeroa, vaan toimivat kuten muutkin. – Minusta yhdenvertaisuutta ei ole se, että korostetaan onko hetero vai homo, vaan millainen ihminen on muuten ja mitkä ovat hänen mielipiteensä. Kurvinen myöntää haluavansa pitää ko-tiasiat kotona, eikä halua arvottaa kahden aikuisen ihmisen tekemisiä.

Keskustanuorissa

hyväksytään kaikki

– Jokainen saa olla millainen on, mutta olen aina ihmetellyt, miksi sitä pitää tuoda valtavasti esiin.

Vähemmistöjä tulee puolustaaKeskustanuorissa ennen mukana ollut Anna Ranki on toista mieltä. – Keskustassa ylipäätään on sellaista, että kodin asiat ovat kodin asioita, mutta ei näh-dä ihmisoikeusnäkökulmaa, että vähem-mistöjen asioista pitää puhua. Nykyinen Helsingin keskustan ja Edistyksel-listen keskustanaisten puheenjohtaja ei muista menneiltä vuosilta yhtään liittoko-kouskeskustelua, jolloin seksuaali- ja suku-puolivähemmistöjen asioita olisi ollut käsit-telyssä. Nyt tilanne on muuttunut, sillä viime kokouksessa aihe oli jo mukana. – Ennen oltiin välinpitämättömiä, eikä aiheesta puhuttu. Nyt keskustelu on räjähtänyt käsiin, kun vähemmistöihin kuulu-vat ihmiset ovat ruvenneet paremmin vaati-maan yhdenvertaisia oikeuksia. Rankin mielestä asioista pitäisi puhua enemmän, sillä tutkimusten mukaan vähem-mistöryhmät kohtaavat haasteita hete-ronormatiivisessa yhteiskunnassa. – Siksi erityistoimenpiteitä tarvitaan. Itse ajattelen, että kaikki osallistuminen lisää hy-vinvointia, eivätkä tasa-arvo ja yhdenvertai-suus ole ikinä pois valtaväestöltä.

Kaapissa saa myös pysyäRanki ja Kurvinen ovat yhtä mieltä siitä, ettei seksuaalisella suuntautumiselle ole mitään tekemistä sen kanssa, onko ihminen hyvä politiikassa tai työssään.

Jatkuu seuraavalla sivulla

Jäsenet ovat eri mieltä siitä, onko seksuaalinen suuntautuminen yksityisasia vai tuleeko vähemmistöjä

nostaa esiin heidän oikeuksiensa parantamiseksi.

8

Ranki muistuttaa, ettei kaikkien tarvitse tulla ulos kaapista, vaan jokaisella on oikeus päättää, kertooko siitä vai ei. Moni ei halua profi loitua juuri homona, sillä identiteetti ei vaikuta suoraan omiin kiinnostuksen koh-teisiin. – Jos joku on maahanmuuttaja, hän ei ole välttämättä automaattisesti maahanmuu-ton asiantuntija, vaan esimerkiksi sosiaa-lipolitiikan. Tämä on kaksipiippuinen juttu, sillä toisaalta omakohtaiset kokemukset tuovat keskusteluun oikeita ongelmia, Ranki sanoo.

Moninaisuus lisääntynytVaikka kaikki hyväksytäänkin toimijoiksi, ja-kaa esimerkiksi sukupuolineutraali avioliit-tolaki keskustanuoria. – Se jakaa rajusti meidän järjestöämme, mutta se ei vaikuta siihen, hyväksytäänkö homot ja lesbot meidän joukkoomme. Kaikki ovat ehdottomasti tervetulleita ja kunnioi-tamme heitä ihmisinä riippumatta siitä, kan-natammeko homoparien adoptio-oikeutta, Kurvinen sanoo. Eri mielipiteistä huolimatta moninaisuus yleensä on lisääntynyt Keskustanuorissa, arvioi Ranki.

– Yksi asia, mikä on edistänyt eri vähem-mistöjen asemaa, on monikulttuurisuustyö. Sitä on tehty hyvin ja pitkäjänteisesti, ja maahanmuuttajanuorten osallisuuden lisää-miseksi käytettyjä metodeja voisi käyttää muihinkin vähemmistöihin. Ranki suosittelee, että Keskustanuoret teki-sivät vapaaehtoisesti tasa-arvo- ja yhden-vertaisuussuunnitelman. Suunnitelma ei ole pakollinen pienille organisaatioille, mutta toisaalta järjestöllä on paljon vapaaehtoisia. – Se on hyvä väline sen alkuun saat-tamisessa, että eri ryhmät ja ihmiset saavat äänensä kuuluviin. Sen tekeminen on silmiä avartava kokemus, jos se tehdään yhdessä, ei vain hallituksen ja toimiston voimin. Suunnitelma voi auttaa havaitsemaan, että monet käyttävät vähemmistöistä tie-tämättään loukkaavia sanoja, kuten hintti. Suunnitelma auttaa myös järjestämään ta-pahtumia, joihin erilaisilla ihmisillä on oikeasti matala kynnys tulla.

Rovaniemeläinen järjestöaktiivi Mari Mäki suhtautuu biseksuaalisuuteensa arkisesti. Lappilainen pitää muita järjestöaktiiveja joviaaleina ja on sitä mieltä, että talouskriisi on

seksuaalivähemmistöjen oikeuksia akuutimpi hoitaa.

Vuosia muun muassa Keskustassa ja Lapin yliopiston ylioppilaskunnassa toiminut Mäki on Antti Kurvisen kans-

sa samaa mieltä, ettei seksuaalisuudestaan tarvitse tehdä numeroa. – Olen avoin ja oma itseni ja tuon asian esille, jos se tulee puheeksi. Oikeastaan en edes koe kuuluvani vähemmistöön, niin arki-nen asia tämä minulle on. Jos joku ei hyväk-sy minua sellaisena kuin olen, se on hänen ongelmansa. Mäki ei muista kokeneensa suoraa syr-jintää tai kritiikkiä nuorten parissa. Keskusta-nuorissa ja -opiskelijoissa on monenlaista tal-laajaa, joista jokainen on omalla tavallaan erikoinen tai vähemmistöä jossain suhteessa. – Meillä on aika joviaali meininki, seinät le-veällä ja katto korkealla. Ukkopuolueessa suhtautuminen voi olla kriittisempää. Kun järjestöihmiset saavat tietää esimerkik-si seurustelusta naisen kanssa, reaktiot vaih-televat. Suurin osa ottaa asian kuitenkin luontevasti.

– Osa ihmisistä on vilpittömän yllättyneitä, mutta suhtautuminen on yleensä positiivista tai neutraalia, Mäki kertoo. – Esimerkiksi naispuolinen avec Rovanie-men keskustaopiskelijoiden vuosijuhlilla ei aiheuttanut mitään hämmennystä, vaan kaikki suhtautuivat meihin täysin normaalisti.

Ilmapiiri riippuu aktiiveistaMäki kehuu rovaniemeläisiä toimijoita su-vaitsevaisiksi, mutta arvelee, että osastojen ilmapiiri seksuaalivähemmistöjä kohtaan voi vaihdella. Hän myöntää tiedostavansa henkilöt, jotka suhtautuvat seksuaalivähemmistöihin lähtökohtaisesti hyvin. Heidän kanssaan on helppo olla ja puhua suoraan, kun taas joi-denkin kanssa kannattaa pitäytyä muissa aiheissa. – Eri osastojen ydinporukka on pieni, vii-destä kymmeneen henkeä, ja he vaikutta-vat ilmapiiriin todella paljon. Erot näkyvät

suhtautumisessa selkeimmin, kun keskustel-laan seksuaalivähemmistöjä koskevista po-liittisista kysymyksistä. Ilmapiiri ei ole niin va-paa kuin esimerkiksi ylioppilaskunnissa. Mäen mielestä seksuaalivähemmistön edustaja voi yhtälailla menestyä Keskusta-nuorissa. – Ei siinä ole mitään eroa, pätevyys ja persoona ratkaisevat. Luotan siihen, että meidän porukka on niin fi ksua, että seksuaa-lisen suuntautumisen perusteella ei voida hyökätä ketään vastaan. Jos joku yrittää, se kyllä kapsahtaa omaan nilkkaan. Hänen mielestään nuorten täytyy ottaa kantaa arvokysymyksiin, mutta niitä ei tar-vitse nostaa tärkeimmäksi teemoiksi. – Suomessa ja maailmassa on tärkeämpiäkin poliittisia teemoja, kuten miten selviämme talouskriisistä ja maksamme eläkkeet tule-vaisuudessa, Mäki sanoo.

Teksti: Tiina Juujärvi

Arkisen avoin lappilainenArkisen avoin lappilainen

8 Kuvat: Kaisu Airaksinen

Teksti: Tiina Juujärvi

9 9

Optimisti tuli

Tampereelle

Mediha Giray, 22, muutti Kyp-rokselta Pohjois-Suomeen Ouluun kymmenisen vuotta sitten.

– Muutin kesällä, joten eipä päässyt lumi ja kylmyys heti yllättämään! Yllättämään ei päässyt myöskään Suomi ja suomalaisuus, sillä nämä olivat Giraylle tuttuja jo kotoa. – Isäni oli ollut töissä Turkin turistialueilla, ja hänen rakastumisensa kautta meillä oli suomalainen äitipuoli. Suomalaisuus oli aina läsnä kodissamme. Meillä puhuttiin aina myös suomea, Giray kertoo.

Kavereissa entisiä rasistejaGiraysta muutto vieraaseen maahan tun-tui tietysti oudolta, sillä kaikki oli erilaista. – Minua ei ole koskaan syrjitty. Se voi joh-tua siitä, että olen itse rohkea ja sosiaa-linen. Pidän tärkeänä sitä, että ihmisten kanssa voi puhua reilusti ja suoraan kasvo-tusten, mutta ilkeillä minulle ei kuitenkaan tarvitse, Giray toteaa. Ennakkoluulottomana ja perusoptimis-tina hän on päässyt tutustumaan hyvinkin erilaisiin ihmisiin. Rasistisia kommentteja Gi-ray ei ole juurikaan kohdannut. – Kaveripiiristäni löytyy kyllä entisiä ra-sisteja ja myös sellaisia, jotka edelleen suhtautuvat kriittisesti maahanmuuttajiin. Se johtuu useimmiten siitä, että he ovat ko-keneet ulkomaalaistaustaiselta henkilöltä

ikävää kohtelua ja sitten yleistetään, Giray arvelee. – Pitäisi muistaa, että yhtä ihmistä ja hänen tekojaan ei voi koskaan yleistää muihin! Kaikenlainen kotouttamispolitiikka ja maa-hanmuuttajien kannustaminen osaksi koh-demaan yhteiskuntaa on Girayn mielestä todella tärkeää työtä. Hänen mielestään motivaatio on kuitenkin tärkeintä maahan-muuttajan integroitumisessa uuteen yh-teiskuntaan. – Jos porukka tulee tänne sellaisella asen-teella ettei työnteko kiinnosta, on aika selvää, ettei muukaan kohdemaan kulttuu-rissa jaksa innostaa. Minun mielestäni moti-vaatio on ratkaisevaa.

Positiiviset tunteet piilotetaanKesällä Giray vietti Turkissa pari kuukautta. Tuolloin hän pohdiskeli Turkin ja Suomen eroja ja yhtäläisyyksiä. Turkissa ympäristö on täysin erilainen, hedelmät haetaan takapi-han puista ja lämmintä riittää. Suurimmat erot ovat kuitenkin Girayn mukaan kulttuu-rillisia. – Turkissa ihmiset ovat lähellä toinen toistaan, perhe on ykkönen ja sukulaiset ovat kuin yhtä perhettä. Naapureiden kans-sa ollaan myös paljon enemmän tekemi-sissä kuin Suomessa on tapana. Suomessa Giray on kohdannut kohteliaita ja avuliaita ihmisiä, joskin hillitympiä kuin Turkissa. Tunteita ei näytetä samalla tavalla, varsinkaan positiivisia. – En ole koskaan ymmärtänyt, miksi suomalaiset nuoret ovat niin masentuneita ja riitelevät usein perheidensä kanssa. Ehkä pienet asiat otetaan liian vakavasti, sitten lähdetään juomaan ja bilettämään huolia pois. Giray arvelee syyksi vanhempien ja las-ten välisen kommunikaation ongelmia. Hän miettii, olisiko niin, että suomalainen

nuori saa usein huomiota vasta negatiivisten tekemistensä kautta. – Nuori tarvitsee lämpöä ja rakkautta. Sitä saa toki ystäviltä, mutta myös kodin merkitys on suuri. Voi olla, että nuoret ovat täällä usein yksinäisiä.

Haaveena kansainvälinen työGirayn arki Tampereella kuluu Kebab14 – ravintolassa, jossa hän on työskennellyt täyspäiväisesti jo viisi vuotta. Työ on mukavaa, paikka viihtyisä ja porukka tuttu. – Minulla on työpaikka, jossa saa stressiä pois, hän hymyilee. Turvallisuusalaa opiskellut Giray haaveilee tulevaisuudessa työstä, jonka kuviot vaih-tuisivat Suomen ja Turkin välillä. Joskus tule-vaisuudessa on myös perheen ja lasten aika - vaikkapa nykyisessä asuinpaikassa, jossa elämä on rauhallista ja turvallista.

Teksti ja kuvat: Laura Tolkkinen

Kyprokselta Tampereelle päätynyt Medina Giray oppi

suomea jo kotona suoma- laiselta äitipuoleltaan. Nyt

perusoptimistin kaveripiiristä löytyy jopa entisiä rasisteja.

10

Sitten Johanna rakastui naiseen, ja elämä otti uuden suunnan. 11 vuotta kestänyt yhteiselo miehen kanssa sai päättyä ja yhteinen koti jäädä.

Vaikka Johanna oli pitkään tiennyt pitävänsä naisista, omien tunteiden tunnus-taminen ja niiden mukaan eläminen ei ollut helppo ratkaisu. Nyt vaihtoehtoja ei kuitenkaan ollut. Muutoksen oli tapahduttava. – Tapasin naisen, johon todella rakastuin ja tahdoin romuttaa koko muun elämäni hänen vuokseen. Totta kai oli vaikeaa jättää avioliitto ja koti ja alkaa elää lesbona yh-teiskunnan, vanhempien ja ystävien edessä. Olin kuitenkin valintani tehnyt ja päättänyt, että elän vain itseäni varten, hoitoalalla työskentelevä Johanna kertoo. Omaa minuuttaan hän ei kuitenkaan halunnut pitää vain itsellään. Perheelle, ys-täville sekä koulu- ja työkavereille oli kerrot-tava. Reaktiot olivat vaihtelevia. Ystäviltään, isältään ja koulutovereiltaan hän sai ymmär-rystä ja tukea. Äiti sen sijaan ei ole tähän päivään mennessä hyväksynyt tyttärensä seksuaalisuutta. Mummolleen Johanna ei halua kertoa. – En usko, että hän ymmärtäisi.Aviomiehensä kanssa yhteiset ystävät Jo-hanna menetti.

Kerro se kirjeelläLopulta uskallus kuitenkin kannatti. Oman it-sensä löytäminen ja piilottelun lopettaminen oli vapauttava kokemus. Hengittäminen hel-pottui. Siitä lähtien Johanna ei ole hävennyt seksuaalisuuttaan eikä piilotellut parisuhdet-taan. Kiusaamista tai syrjintää hän ei ole juuri kokenut. – Olen ylpeä omasta seksuaalisuudestani enkä aio selitellä tai hävetä sitä kenenkään edessä.

Johanna ryhtyi ajamaan seksuaalivähem-mistöjen oikeuksia muun muassa liittymällä Setaan ja osallistumalla Pride-kulkueeseen. Nyt 31-vuotiaana hän pyrkii vaikutta-maan olemalla avoimesti oma itsensä. Poli-tiikkaan hän ei ole julkisuudessa tunnetun kaimansa tavoin hakeutunut. – Omalla esimerkillään voi olla nuorem-malle sukupolvelle tien raivaajana ja tehdä heidän elämästään helpompaa. Korhonen tietää, millaisten ongelmien kanssa seksuaalista minuuttaan etsivät painivat. Omana itsenään oleminen voi olla pelottavaa. – Vanhemmille asia voi olla aluksi vaikea, mutta ajan myötä he varmasti hyväksyvät sinut sellaisena kuin olet. Kertominen voi tuntua vaikealta, mutta voithan kertoa sen vaikka kirjeellä. Ensireaktio voi olla voimakas. Älä siis loukkaannu vanhempiesi sanoista, vaan yritä ymmärtää, että asia on heille vaikea, hän rohkaisee. – Homous ei ole sairautta, homofobia on.

Oikeus yhteiseen nimeenNuorempana Johanna ei itsekään tiennyt vaihtoehdoista. Hän ei tiennyt, että ihminen voi olla lesbo. Siitä ei puhuttu.

Pienellä paikkakunnalla myös sosiaali-nen paine sai Johannan pitämään tunteen-sa omana tietonaan. – Seurustelin miehen kanssa, koska sitä yhteiskunta minulta odotti. Heterous on oletusarvo vieläkin. Esi-merkiksi työhaastatteluissa Korhonen joutuu punnitsemaan, uskaltaako puhua seksuaa-lisuudestaan. Hän painottaa avoimen vuorovaikutuk-sen merkitystä, vaikka aina keskustelun taso ei päätä huimaa. – Päivi Räsäsen kommentit olivat mie-lestäni ala-arvoisia. Seksuaalisuuttaan ei voi valita, Johanna kommentoi hiljattaista homokeskustelua. Itse hän ei kirkkohäitä kaipaa. Tärkeäm-pää on rekisteröidyn suhteen ja avioliiton tasa-arvoisuus lain edessä. Nyt homopareilla ei ole esimerkiksi adoptio-oikeutta perheen ulkopuolelta eikä suoraa oikeutta yhteiseen nimeen. – Yhteinen sukunimi on erittäin tärkeä. Se osoittaa muille, että olemme pariskunta – myös niille, jotka eivät sitä tiedä.

Teksti: Jarkko KangasKuva: Kaisu Airaksinen

Kaapin ulkopuolella odotti vapausLahtelaisen Johanna Korho-sen elämästä oli tulossa aivan tavallinen tarina. 27-vuo-tiaana hänellä oli avioliitoksi muuttunut pitkä suhde mie-heen ja yhteinen koti.

11

Kaijaleena Manner syntyi vanhoil-lislestadiolaiseen kotiin ja kasvoi siellä. Nyt koti on jäänyt taakse, mutta lestadiolaisuudesta Man-

ner ei ole luopunut. Lapsuudessa Manner ei uskoaan sen syvällisemmin ajatellut, vaan kävi seuroissa ja jätti tanssitunnit väliin niin kuin muutkin lestadiolaiset. Pohdinnan aika tuli myöhemmin. – Lukioikäisenä aloin miettiä enemmän sitä, mihin haluan uskoa. Mannerin usko kohdistuu Kristukseen, joka on sovittanut hänenkin syntinsä. – Luotan siihen, että minut on armahdet-tu. Se antaa helpottuneen olon. Lestadiolaisuudessa korostetaan syntien anteeksiantamusta, eikä anteeksi annettuja asioita ole suotavaa lähteä kaivelemaan. Mannerin mukaan juuri anteeksiantamus on tärkeä voimavara elämässä. Viime aikoina lestadiolaisuutta on kriti-soitu siitä, että rikollisia tekoja tehneitä olisi yhteisössä suojeltu ja kiusallisista asioista oltu hiljaa. Tällaista Manner ei hyväksy. – Omista teoista on vastattava lain edessä. Vaikka synnit saa anteeksi, ei se saa tarkoittaa sitä, että rikoksista vaiettaisiin.

Usko ei perustu tapoihinVain harvassa lestadiolaiskodissa on televi-sio. Tanssilattioita ei yleisesti pidetä sopivina paikkoina. Niinpä monella on käsitys lesta- diolaisuudesta sääntökirjauskontona. Man-ner näkee asian toisin. – Voin rehellisesti sanoa, että minulle usko ei ole sääntöjen noudattamista. Pääsen taivaaseen vain siksi, että Jeesus on sovit-tanut syntini. Siihen ei pidä lisätä mitään muuta. Toki jokaisessa yhteisössä on omat, aikojen saatossa muotoutuneet käyttäyty-misnorminsa, niin myös lestadiolaisuudessa. Minun uskoni ei kuitenkaan perustu niihin. Lestadiolaisyhteisön kulttuuri on Mannerin mukaan joissain asioissa omaleimainen ja jatkuvassa hitaassa muutoksessa. Hänen mukaansa tiiviissä yhteisössä voi itse helposti sokeutua asioille, joita ulkopuoliset kummas-televat. Manner pitää itseään pohdiskeleva-na persoonana. – Haluan olemassa oleville toimintatavoille perusteluja. Jotkut muut eivät ehkä mieti asioita niin paljon.

Uskovainen teekkari haluaa perusteluja

Lestadiolaiset kokevat usein erilaisuutta. Kaijaleena Manner haluaa ennakkoluulojen välttämiseksi tulla tunnetuksi ensin omana itsenään ja sitten vasta lestadiolaisena.

Lestadiolaisiksi tunnustautuvia kansanedus-tajia on tällä hetkellä Keskustan riveissä. Puoluepolitiikka ei kuitenkaan ole lesta-diolaisuuden osa, eikä Keskusta suinkaan ainoa puolue, johon lestadiolaisia kuuluu. – Itse äänestän ihmisiä, joiden arvomaail-ma on lähellä omaani. Seurapuheissa poli-tiikkaan ei oteta kantaa.

Erilaisuuden tunne läsnäTampereella energiatekniikkaa opiskelevan Mannerin elämäntavat eroavat perus-teekkareista. Hänen lähimmillä ystävillään on sama vakaumus. Alkoholi ei lestadiolais-nuorten illanvietoissa virtaa, vaikka se moni-en mielestä teekkarielämään kuuluukin. – Olen miettinyt, miksi juuri alkoholitto- muutta joutuu perustelemaan, eikä päin-vastoin. Monilla lestadiolaisilla on vahvoja koke-muksia omasta erilaisuudesta. Manner ker-too, että tunne oli voimakkaimmillaan ala- ja yläasteella, sillä lapset voivat olla ilkeitä toisilleen. Hän mainitsee, että kaikki opetta-jatkaan eivät aina vaikuttaneet kunnioitta-van hänen vakaumustaan. Lukiossa koulu-kaverit olivat jo aikuisempia, ja erilaisuuden tunne hellitti. Manner ei uusia ihmisiä tavatessaan ala ensimmäiseksi kertoa uskostaan heille. – Haluan ensin tulla tunnetuksi omana it-senäni ja sitten vasta lestadiolaisena. Mo-nilla on ennakkokäsityksiä, jotka eivät pidä paikkaansa.

Mannerin arkuus omasta uskostaan ker-tomiseen johtuu osaltaan siitä, että hän on joskus tullut katsotuksi nenänvartta pitkin. – Lessuksi nimitteleminen ei rohkaise ker-tomaan asiasta.

Iloa ja kysymyksiäManner haluaa suvaitsemista omalle uskol-leen ja on vastavuoroisesti valmis antamaan sitä myös muille. – Kyllä jokaisella on oikeus uskoa niin kuin haluaa. Kaikki ovat uskostaan itse vastuussa.Usko tuo Mannerin elämään iloa, mutta myös epävarmuutta. – Ilo syntyy siitä, että uskoo pääsevänsä taivaaseen ja siitä, että suurempi voima kan-nattelee elämää. Kyse on kuitenkin uskosta eikä tiedosta. Uskolle on ominaista, että se horjuu ja aiheuttaa kysymyksiä, varsinkin kun oma maailmankuva on muuten aika tieteel-linen. Manner kertoo, että usko opettaa häntä lähimmäisenrakkauteen. – Itsellä on armahtavainen mieli muita koh-taan, koska itseä armahdetaan. On halu ra-kastaa lähimmäistä niin kuin itseä sen sijaan, että käyttäisi muita ihmisiä ponnahduslau-tana parempaan elämään.

Teksti ja kuva: Samuli Nissilä

Lumienkeliä tekevän Kaijaleena Mannerin usko, lestadiolaisuus,

korostaa armahtamista. Usko tuo iloa, mutta myös epävarmuutta

teekkarin tieteelliseen maailmankuvaan.

12

”Mä tarviin vähän kunnioitusta, tasa-arvoa elämään,” kaikuu täysillä kaiuttimista Hel-singin Konalassa. Laulaja Kari Aalto, 34, panee parastaan ja heiluu musiikin tahdissa. Toni Välitalo, 28, takoo rumpuja, kitaristi Pertti Kurikka, 53, ja basisti Sami Helle, 38, näppäilevät soittimi-aan kuin viimeistä päivää. Punkia soittavalta bändiltä ei taatusti puutu asennetta ja hyvää meininkiä. Aallon ja Kurikan yhteistyönä syntyvät kappaleet ottavat vahvasti kantaa suomalaisen yh-teiskunnan epäkohtiin. – Tässä maassa olisi paljon korjattavaa. Eduskunnassa luvataan usein kaikenlaista, mutta kun vaalit ovat ohi, lupauksia ei pide-täkään, sanoo Aalto. Erityisesti kehitysvammaisten asemassa on toivomisen varaa. Vaikka suhtautuminen kehitysvammaisiin on bändin jäsenten mie-lestä muuttunut viime aikoina parempaan

Nimipäivillä on asennetta

“ Tässä maassa olisi paljon korjattavaa. Eduskunnassa luvataan usein kaikenlaista, mutta kun vaalit ovat ohi, lupauksia ei pidetäkään

“

suuntaan, tasa-arvoon on vielä pitkä matka.Bändin basisti Helle on sitä mieltä, että poliitikkojen pitäisi ihan oikeasti tutustua ke-hitysvammaisiin ihmisiin ja käydä vierailuilla sellaisissa paikoissa, joissa kehitysvammaiset ovat töissä. Silloin he ehkä ymmärtäisivät, että kyse on konkreettisista ihmisistä, joihin eduskun-nassa tehdyt päätökset vaikuttavat. Helle itse on kuulunut Keskustaan jo seitsemän vuotta, koska se on hänen mielestään ainoa puolue, jossa häneen suhtaudutaan ihmisenä eikä kehitysvam-maisena, ja johon kaikki ovat tervetulleita taustastaan huolimatta. Tasa-arvon kehittämiseksi erityisesti kehi-tysvammaisten asumiseen ja työllistymiseen pitäisi bändin jäsenten mukaan kiinnittää enemmän huomiota. – Jos kehitysvammainen haluaa asua tuki-asunnossa eikä asuntolassa, hänelle on tar-

jottava mahdollisuus siihen. Hänen on myös annettava itse päättää asuinpaikkansa sijainnin ja huoneistonsa sisustuksen. Eihän tavallista ihmistäkään sullota asuntolaan, Helle tuumii vakavana. Kehitysvammaisia ei myöskään pidä kou-luttaa liikaa, koska silloin käy helposti niin, et-tei omaa koulutusta vastaavaa työpaikkaa löydy. – Ja palkkaa työstä pitää saada saman verran kuin muutkin saavat, Aalto lisää. Bändin jäsenet ehtivät ennen bändin pe-rustamista olla jos jonkinlaisissa työpaikoissa. Laulaja Aalto on työskennellyt muun muassa siivoojana ja päiväkodin apulaisena. Muu-sikon ammatti oli kuitenkin kaikilla haaveissa pienestä pitäen. – Mun unelma-ammatti oli myös poliit-tinen avustaja, Helle myöntää ujosti. – Mutta kyllä tää muusikon homma on paras, Aalto huudahtaa.

Kari Aalto (vas.), Pertti Kurikka, Sami Helle ja Toni Välitalo harjoittelevat seuraavaa keikkaa varten.

Pertti Kurikan nimipäivät-niminen bändi on saavuttanut hurjan suosion alle kahdessa vuodessa. Kyseessä ei ole mikään tavallinenbändi, koska kaikki sen jäsenet ovat kehitysvammaisia.

13 13

Pertti Kurikan nimipäivät haluaa kappaleillaan puuttua yhteiskunnan epäkohtiin.

Vahingossa kuuluisaksiPertti Kurikan nimipäivät syntyi vuoden 2009 alussa, kun kehitysvammaisten oikeuksia käsittelevään Vähän kunnioitusta -eloku-vaan tarvittiin musiikkia. Elokuvan ohjaaja Pekka Karjalainen pyysi kehitysvammaisille palveluja tarjoavalta Va-lo-työpajalta apua elokuvamusiikin tekemi-seen. Musiikkilajiksi valittiin punk, koska bändin kitaristi Pertti Kurikka, jonka mukaan koko bändi sai nimensä, on kuunnellut punkrokkia jo yli 30 vuotta. Bändi koottiin alunperin vain elokuvan musiikkia varten, mutta se saikin hurjaa suosiota Kallioon! -kappaleellaan. – Kyllähän tämä tuli vähän yllätyksenä ja välillä mietin vieläkin, että onks tää totta, basisti Helle sanoo. Suosio ei ole ainakaan toistaiseksi ah-distanut tai noussut bändin jäsenille hat-tuun, vaikka bändin laulajaa tunnistetaan jo kadullakin. – Mun veljellä on tapana sanoa, että älä anna suosion kilahtaa päähän, Aalto nau-rahtaa. – Mä ainakin yritän pitää jalat maassa. Menen lavalle omana itsenäni, Helle lisää.

Vaikka bändillä on ikää vasta vajaat kak-si vuotta, takana on jo 50 keikkaa ja marras-kuun 10. päivä ilmestynyt levy yhteistyössä Kakkahätä77-bändin kanssa. Facebookissa Pertti Kurikan nimipäivät-yhtyeellä on yli 800 fania. Ulkomaillakin on ehditty esiintyä. – Olimme lokakuussa Saksassa kymmenen päivän kiertueella ja yleisö oli ihan mahtava. Tämä oli ensimmäinen kerta bändin kanssa ulkomailla, mutta toivottavasti ei viimeinen, Aalto sanoo. Bändin mielestä parasta keikoilla on Suomessakin yleisö. Tärkeintä on se, että yleisö tykkää bändistä ja bändi tykkää yleisöstä. – Meidän keikoilla käy paljon samoja ih-misiä, mikä lämmittää mieltä. Keikoilla me ollaan yhtä suurta perhettä fanien kanssa, Helle toteaa hymyillen. Soittamisen lisäksi Helle on päässyt myös näyttelemään elokuvassa Vähän kunnioitus-ta. Hän näyttelee kehitysvammaista Saulia, joka on ihastunut elokuvan päähenkilöön Siiriin, muttei loppujen lopuksi saakaan tätä.Helteen mielestä on erittäin tärkeää, että kehitysvammaisten elämästä kertovia eloku-via tehdään enemmänkin, jotta saataisiin tavalliset ihmiset ymmärtämään, että vam-maisillakin on oikeus itsenäiseen elämään ja seksuaalisuuteen. – Hyvä asia tässä elokuvassa oli myös se, että kehitysvammaiset saivat itse vaikuttaa elokuvan käsikirjoitukseen. Aikooko Helle siis jättää bändin ja siirtyä näyttelijöiden piireihin? – Näytteleminen oli mukava kokemus ja sain sitä kautta kavereita. Tällä hetkellä musiikki vie kuitenkin voiton, Helle tuumii. Muutkin bändin jäsenet ovat saaneet hie-man kokeilla näyttelemistä, sillä Mouka Filmi Oy on tekemässä Pertti Kurikan nimipäivistä dokumenttia, joka ilmestyy vuonna 2012. Dokumentti on 70 minuuttia pitkä ja menee television lisäksi mahdollisesti myös elokuva-levitykseen.

– Dokumentti kertoo pääasiassa bändistä, mutta myös siitä, mitä me teemme vapaa-ajalla ja millaisia ihmisiä olemme, Aalto ker-too.

Levyjä niin kauan kuin henki pihiseeBändillä on paljon suunnitelmia tulevaisuu-den varalle. Joulukuussa olisi tarkoitus alkaa työstää ihan omaa levyä, ja uusien kap-paleiden aiheitakin on jo mietitty. Laulaja ja sanoittaja Aallon mielestä hei-dän uudet kappaleensa ovat jostain vihan ja rakkauden välimaastosta. – On tulossa biisejä minun asun-tolaelämästäni, jotka ovat vihaisia, ja sitten on biisejä kunnioituksesta, Aalto sanoo. Kappaleiden sanoma pysyy samana kuin tähänkin asti: kaikki ovat erilaisia, mutta kuitenkin samanarvoisia. – Mä olen hahmotellut vähän rasismin vastaisia kappaleita. Kaikille ihmisille on an-nettava mahdollisuus. Rakennetaan yh-dessä hyvä Suomi, Helle pohtii. Pertti Kurikan nimipäivien haaveena on saada lisää faneja, päästää hittilistojen kär-keen ja esiintyä ympäri maailmaa. – Roskildeen olisi tosi nastaa päästää esiin-tymään edes kerran, Helle sanoo. – Ja levyjä tehdään niin kauan kuin henki pihisee, Aalto lisää. Siitä huolimatta, että bändin jäsenet ovat eri-ikäisiä, heillä on selvästi hyvä yhteishenki. Kukaan jäsenistä ei aio jättää bändiä, vaan he suunnittelevat soittavansa yhdessä aina. Helteen mielestä hän voisi olla lavalla vielä 75-vuotiaana, vaikka se tuntuisikin ihmeeltä. – Kyllä mä ainakin aion soittaa vielä vaik-ka 60-70 –vuotiaana, Aalto säestää. – Luuletko että mä kestän sua niin kauan, Helle nauraa ja pyörittelee silmiään. – Hei kundit, kymmenen vuoden päästä ollaan kaikki yhdessä tässä bändissä, se on selvää, Kurikka sanoo ja kaikki paiskovat kättä päälle.

Teksti ja kuvat: Anna Egutkina

14 15

LUMI

2011Myr

sky

Lumimyrsky 2011 on Keskustanuorten vauhdikas talvitapahtuma Jämsän Himoksella. Tule mukaan laskettelemaan, lautailemaan, hiihtämään ja kisailemaan Kekkosen Haarikan talvilajeista!

Olet sitten uusi tulokas, vanha toimija, eduskuntavaaliehdokas, vaalitiimiläinen tai muuten vain toiminnastamme kiinnostunut, tämä on hyvä tapahtuma lähteä mukaan keskustanuorten toimintaan ja tutustumaan loistavaa porukkaamme!

Tapahtumassa on poliittisin teemoin työpajoja, joita vetävätKeskustan politiikot. Eduskuntavaaliehdokkaiden kampanjatiimeille on tarjolla alustus kampanjoinnista ja tehokkaasta tiimityöstä. Lauantai-iltana myös uusien toimijoiden valtakunnallinen tapaaminen!

After-ski ei myöskään jätä ketään kylmäksi. Iltaelämää kaipaaville ja täysi-iän saavuttaneille Himos Areenalla coverbändi viikonloppu, liput etukäteen varauksen yhteydessä 10e/ilta.

Paikka: Himos, Jämsä, Länsi-Himoksentie 89Aika: 4.-6.2.2011Hinta: pe-su 50 euroa (sis. majoituksen ja lauantain illallisen)

Tämä on loistava tilaisuus eduskuntavaaliehdokkaille koota oma kampanjaporukka kokoon ja suunnitella tulevaa kevättä yhdessä. Varatkaa kampanjatiimille tai piirille oma mökki!

Lisätietoja ja ilmoittautumiset:

www.keskustanuoret.fi

Suvi Pääkkönen Keskustanuorten koulutussuunnittelija p. 044-7514 256 suvi.paakkonen@keskustanuoret.fi

Kirjanmerkit

Nopeustesti netillehttp://www.speedtest.net/Testaa nettisi todellisen nopeuden.

Valuuttamuunninhttp://www.ratesfx.com/rates/rate-converter.fi .htmlVaihtaa valuutat edeltävän viikon valuut-takurssin mukaisesti. Pitkä lista rahayksikköjä Etelä-Korean woneista Uuden-Seelannin dol-lareihin.

Kuuluisa soittolistahttp://open.spotify.com/user/keskustaKeskustan lista musiikkipalvelu Spotifyssa. Lista ylitti uutiskynnyksen sen jouduttua heti perus-tamisensa jälkeen vääräleukojen kohteeksi. Nyt listalle voi lisätä omia suosikkejaan, jotka soitetaan eduskuntavaalivalvojaisissa vaali-iltana 17. huhtikuuta 2011.

Uutiset yhdessä paikassawww.ampparit.comSuosikkitiedotusvälineitään voi täydentää tällä sivustolla, joka hakee lähes sadan suomalaisen uutissivuston annin muutamaan linkkilistaan. Tarjolla kotimaan ja ulkomaiden lisäksi ainakin kulttuuri-, tiede-, urheilu- ja viih-deuutisia.

Joululoman huumoripläjäys osa Ihttp://ircquotes.fi /< Jametsi> hah, mtv3:lla ennen uutisia vilisi siinä alalaidassa aiheita: “Uusia veneitä meripelastukseen - Ankkureina Pirjo Nuotio ja Keijo Leppänen”Sivustolta löytyy laajat arkistot IRC:ssä käytyjä koomisia keskusteluja.

Huumoria osa IIhttp://www.textsfromlastnight.com/”my math teacher staples burger king appli-cations to failed tests”Teinien tekstiviestejä edelliseltä illalta englan-niksi.

Huumoria osa IIIhttp://damnyouautocorrect.com/Kännykoiden automaattinen sanakirja -toiminto ei aina osu nappiin. Koukuttavalla sivustolla on esimerkkejä ennen tarkastamista lähetetyistä viesteistä. Erilainen graduopashttp://www.gradutakuu.fi /Käytännön vinkkejä, tekniikoita ja henkistä tukea, joita voi soveltaa muihinkin lopputöihin.

14

15

JÄRVELÄ

KuolemanKuoleman laaksolaakso, elämän , elämän kevätkevät

On varsin yleisesti hyväk-sytty

johtopäätös, että V-muotoisen taan-tuman muuttuminen tupladipiksi, uudeksi

laskuksi, johtaisi massii-visiin säästötoimiin ympäri

mantereen: budjettileikkauk-siin ja irtisanomisiin. Esimerkkiä rankasta säästökuu-rista näyttää Iso-Britannia, joka käynnisti massiiviset säästötoimet konservatiivien ja liberaalidemokraat-tien yhteishallituksen aloitettua kesällä. Säästöpakettiin on liittynyt laaja repertuaari päätöksiä, jotka olisivat normaalissa poliittisessa tilanteessa lähempänä poliittista itsemurhaa kuten kansallisen elokuvasäätiön lakkauttaminen tai kaik-kein köyhimpien asumistukien leikkaaminen, joita Lontoon pormestari Boris Johnson on kutsunut so-siaaliseksi puhdistukseksi. Tämä on rankkaa puhetta muistaen, että Johnsonia pidetään oikeistolaisena. Koulutuspolitiikan puolella raskain poliittinen käden-vääntö liittyy yliopistojen tutkintomaksuihin, joita kaa-vaillaan nostettavaksi. Esityksessä yliopistot voisivat nostaa lukukausi-maksut 6000-9000 puntaan nykyisestä 1820-3280 punnan maksimeista. Valtio lainaisi rahat lukukausi-maksuihin opiskelijoille, ja lainaa alettaisiin maksaa takaisin kun tulot ylittävät 21 000 puntaa, maksimis-saan 9 prosentin osuudella tuloista. Malli koskisi ai-nakin Englantia, kun taas Skotlannissa ja Walesissa asiaa harkitaan. Pohjois-Irlannin osalta asia on selvi-tyksessä. Keskustan veljespuolue Liberaalidemokraatit, joka on toinen hallituspuolueista ja ensimmäistä ker-taa hallitusvastuussa, on stressitestin edessä: yliopis-topolitiikka kuuluu puolueen vastuualueisiin. Hanka-lamman kysymyksestä tekee se, että ennen vaaleja liberaalidemokraattien ehdokkaista suuri osa lupasi olla nostamatta lukukausimaksuja, ja puolue lupaili pikemminkin niiden astettaista poistoa.

Liberaalidemokraatit voivat hallitussopimuksen mukaisesti pidättäytyä äänestämisestä, mikä olisi sekin poliittisesti haastavaa: puolueen olisi onnis-tuttava selittämään äänestäjilleen, miksi se pysyy hallituksessa, kun esitys menee laskennallisesti läpi ilmankin sen tukea. Puolueen paikallispiirit kapi-noivat avoimesti esitystä vastaan ja osa edustajista uhittelee puolueen jättämisellä, nuoriso- ja opiskeli-jajärjestö masinoi vastustusta ja vasemmisto- ja libe-raalisiiven jännite kovenee. Puoluehan on fuusio kahdesta pienpuolueesta, liberaaleista ja sosiali-demokraateista, jotka yhdistivät voimansa pari vuo-sikymmentä sitten. Lontoon opiskelijamellakat olivat ensinäytös, kun opiskelijat taistelevat raivoisasti nykyjärjestelmän puolesta ja peli on kaikkea muutakuin selvä. Kysymys toki kuuluu, onko taistelu älyllisesti motivoitu. Järjestelmä rujoudestaankin huolimatta on mah-dollisuuksien tasa-arvon periaatteelle rakentuva. Se mahdollistaa köyhän perheen lapselle mahdollisuu-den opintoihin, ja lukukausimaksujen noustessa kym-meniin tuhansiin puntiin koko opiskeluajalta samassa veneessä seilaavat myös keskiluokan vesat. Ehdotuksen pehmeään pakettiin kuuluu erilaisia tukia köyhimmille opiskelijoille ja se lisää yliopistojen autonomiaa ja mahdollisesti parantaa opetuksen tasoa. Samalla se myöskin irrottaa yliopistot jossain määrin valtion lieasta, jolla voi olla pitkällä aikavälillä suurikin merkitys yliopistojen kehitykselle. Tämä tie-tenkin hyödyttää opiskelijoita, ja saattaa parantaa heidän tulevaisuuden mahdollisuuksiaan. Asiaa voi tarkastella siitäkin perspektiivistä, onko nykyinen järjestelmä lopulta oikeudenmukainen. Keskiluokka Britanniassa, kuten muualla maailmas-sa, maksaa valtaosan veroista ja saa suurimman osan hyödyistä. Tämä tarkoittaa sitä, että yliopisto-opiskelija, joka hyötyy opinnoistaan ja pääsee käsiksi parempaan elämään, maksaa opintonsa nykyisinkin verotuksen muodossa. Eikö tämä ole oikeastaan reilua: se joka hyötyy, myös lopulta kuittaa laskun? Kun kevät koittaa, tähän kysymykseen saatetaan Suomessakin joutua vastaamaan.

Tuomo Järvelä

Eurooppa on maailman sairas mies. Yhteisvaluutan tulevaisuus on epäselvä, useiden eurooppalaisten valtioiden talous on rapakunnossa fi nanssikriisin jälkeen ja

asuntokuplien puhjettua miljoonat asunnot ovat myymättä, työttömyys riivaa. Helvetti on ollut jo pari vuotta irti.

Kolumnisti on 30-vuotias Lontoossa asuva liberaali hulttio, joka rakastaa itseironiaa, uhkapelejä, halpaa kuohuviiniä, Stadia ja suurieleistä draamaa.

Sivubisneksenä hän johtaa HULC:ia, joka ei myy tauluja, mutta järjestää bileitä - ilmaiseksi.

15 5

16 16

Varapuheenjohtajat

käyvät läpi tehtävälistaa

Ennen Kajaanin puoluekokousta len-tokentälle vievästä taksista tavoitet-tu Puumala haluaa ensitöikseen kehua puoluejohdon toimivaa ja

aktiivista tiimiä, jossa asioista linjataan yh-dessä. – Puoluejohdon joukkuepeli on ollut hyvää ja keskustelua on käyty runsaasti. Saarikko on samaa mieltä Keskustan johta-jiston toimivasta yhteistyöstä. – Tiimi on ollut hyvä, avoin ja siinä on kes-kusteleva kulttuuri, Studia-messuilta tavoitet-tu varapuheenjohtaja sanoo. Saarikko arvioi johtajiston keskinäisen koordinoinnin parantaneen poliittista val-mistelua. Hän on tyytyväinen myös siihen, että Keskustan suhteet mediaan ovat nyt aiempaa paremmalla tolalla, mitä vaalira-hoitukseen tuotu läpinäkyvyys on edesaut-tanut. Uusi tehtävä on kuitenkin tuonut eteen myös yllätyksiä. Energinen Saarikko myöntää oppineensa kuukausien aikana sen, etteivät uudistukset tapahdu nopeasti kovasta ha-lusta huolimatta. Monet teemat tuntuvat palaavan asialistalle aina uudelleen ja uudelleen. Työ on opettanut kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä. Saarikkoa on pitänyt kiireisenä myös työ pääministerin viestintäasioista vastaavana erityisavustajana, johon hän siirtyi puolue-kokouksen jälkeen Mari Kiviniemen hallituk-sen aloittaessa.

Uusi luku -kirjan tavoitteet edistyvätSaarikko on vienyt eteenpäin myös Työ ja elämä -kokonaisuutta, joka on yksi Keskustan kärkiteemoista tulevissa eduskuntavaaleis-

sa. Suomalaisessa työelämässä on paljon uudistettavaa aina johtamistavoista työu-rien pidentämiseen saakka. Mielenkiintoinen mutta haastava teema on innostanut Saa-rikkoa koko syksyn. – Kyse on hyvin tärkeästä asiasta, sillä Suomen tuleva menestys on riippuvainen työstä. Puumala on päässyt puolueen hallitus-neuvottelijana viemään Keskustanuorten Uusi luku –kirjaan linjattuja asioita vauhdilla eteenpäin toisen kautensa alussa. – Tällä kaudella on oikeastaan ollut tuuria, koska kahta isoa asiaa on saatu eteenpäin, hän arvioi. Maan hallitusohjelmaan on jo kirjattu tavoite uuden pehmeämmän mittariston kehittämisestä bruttokansantuotteen (BKT) rinnalle. – Tiedetään, että laman jäljiltä BKT on noussut Suomessa 2000-luvulla. Samaan aikaan niiden ihmisten määrä, joilla ei mene niin hyvin on noussut, mutta tämä kehitys ei näy BKT:ssa. Tästä syystä tarvitsemme uutta indikaattoria, Puumala kertoo. Myös Keskustanuorten linjaama tavoite politiikan sukupolvivaikutusten arvioin- nista on mennyt eteenpäin valtioneuvos-tossa syksyn aikana. Kevään aikana asiasta kuullaan enemmän. Tulevaisuudessa molemmat haluavat ke-hittää puolueen organisaatiota. Puumalan mukaan pelkkä rakenteen muokkaaminen ei riitä. – Rakenne syntyy kyllä aina ympärille kun toiminta on hiottu kuntoon. Saarikon mielestä koko organisaatiota tulee järkevöittää ja viestintää selkeyttää. Hän kyseenalaistaa myös moniportaisen järjestörakenteen tarkoituksenmukaisuuden.Molempien mielestä on tärkeää, että jäsenistön ääni saadaan paremmin esille. Puheenjohtajiston jäseninä he pyrkivät pu-haltamaan intoa ja aatetta järjestöväkeen, sillä asioiden eteenpäin viemiseksi tarvitaan koko kenttää.

Nuorten ehdokkaiden määrä noussutSaarikko muistuttaa, että Keskustan seuraa-va budjetti tulee riippumaan kevään

eduskuntavaalien tuloksesta. Varapuheen-johtajien katseet ovat siksi suuntautuneet kiinteästi jo huhtikuuhun ja vaalityö on jo aloitettu. Molemmat pitävät nuorten mahdolli-suuksia kevään eduskuntavaaleissa hyvinä. Nuorten keskustalaisten ehdokkaiden määrä on noussut viime vaalien 31 ehdokkaasta yli 40 ehdokkaaseen. Heille on tilausta, sillä nykyisistä kansanedustajista jo päälle 30 on ilmoittanut jättävänsä eduskunnan. Puumala muistuttaa, että nuoret ovat tulleet ennenkin voimalla läpi. Edellinen suuri sukupolvenvaihdos tapahtui 1970-lu-vulla. Saarikko katsoo nuorilla olevan taas näytön paikka, sillä politiikan ilmapiiri kaipaa selkeästi muutosta.

Tukijoukot ratkaisevat vaalitPuumala haluaisi nähdä koko puolueen nuorten ehdokkaiden takana. – Kollektiivisesti kannattaa puhua sen puolesta, että uskalletaan antaa viestika-pulaa eteenpäin. Niin hyviä nuoria on nyt ehdokkaana. Tämä vaatii rohkeutta ja reippautta myös nuorilta itseltään. Puumala muistuttaa, ettei mitään tapahdu automaattisesti, vaan läpi pääseminen vaatii kovaa työtä. Saarikko toivoo, että sukupolvienvälinen vastakkainasettelu vältettäisiin. – Vanhemmat konkarit ovat oleellisessa asemassa oman piirin alueella. Heidän tu-kensa ja luottamuksensa nuoriin ehdokkai-siin on tärkeää. Saarikko näkee nuorten ehdokkaiden eh-dottomana valttikorttina paitsi tuoreen in-non myös sen, että he lähtevät politiikkaan puhtaalta pöydältä. Myös Puumala painottaa tukijoukkojen tärkeyttä. Hän rohkaisee pyytämään ihmisiä mukaan vaalityöhön, sillä se, montako ih-mistä tukijoukoista löytyy, ratkaisee lopulta vaalit. – Ihmiset ovat pääsääntöisesti iloisia, kun heitä pyydetään mukaan. Kannattaa tarttua puhelimeen tai vaikka hihasta, ja pyytää, se ei maksa mitään. Siihen vaalime-nestys kyllä perustuu, Puumala vinkkaa ja muistuttaa: – Ja kiittäkää työtä tehneitä!

Kesän puoluekokouksessa Keskustan varapuheenjohta-jistoon valittiin kaksi nuorta, Annika Saarikko ja Tuomo

Puumala. Kautta on nyt taka-na puoli vuotta. Mitä he ovat tänä aikana saaneet aikaan

ja mitä heille kuuluu nyt?

17

Saarikko haluaa vielä kiittää nuorten suurta joukkoa, joka on lähtenyt mukaan eduskuntavaaleihin. – Nuorilla ehdokkailla ei ole paljon rahaa käytettävissään, joten työtä on tehtävä pal-jon. Hän kehottaakin tapaamaan ihmisiä ja kuuntelemaan enemmän kuin puhumaan itse, sillä ihmisillä on tarve tulla kuulluksi. Hän näkee tärkeänä myös toisten nuorten ehdokkaiden tukemisen. Toisten kanssa tehtävässä yhteistyössä kun ei menetä itse mitään. Saarikko itse uskoo hyvässä hengessä pelattuun reiluun peliin ja katsoo Keskusta-nuorten tarjoavan hyvän yhteistyökanavan nuorten ehdokkaiden välille.

Yhtenäisyys säilytettäväPuolueen vaalivoiton saavuttamisen avaimi-na Puumala näkee kentän kuulemisen. – Hallitusvastuussa ollessa nöyryyttä ei ole aina helppoa säilyttää. Puumalan mielestä puolueessa on kuitenkin kyetty palauttamaan kuunteleva ote hyvin. Hän kannustaa ehdokkaitakin jalkautumaan ihmisten arjen pariin, asuina-lueista päiväkoteihin. Näin taataan alhaalta ylöspäin tuleva vaikuttaminen. – Nyt pitäisi keskittyä myös ennen kaikkea omien teemojen eteenpäin viemiseen. Omia joukkoja ei kannata lähteä itse ja-kamaan kahtia, kilpailua on ulkopuoleltakin tarjolla. Puumalan mielestä on myös tärkeää antaa puolueessa kaikille tilaa toimia. Ih-misten on saatava aidosti tuntea, että eri mielipiteitä arvostetaan. Saarikko on asiassa samoilla linjoilla ja korostaa, että puheen-johtajisto on kaikkien ehdokkaiden takana tasapuolisesti. Saarikko painottaa Keskustan asiakes-keisyyttä ja vastuuta korostavan vaalislo-ganin ajankohtaisuutta. – Paljon on ollut kertakäyttölauseita ihmi-sille tarjolla, mutta paljon puhumisen lisäksi teot ovat jääneet puuttumaan. Suomella on niin talouselämästä kuin vanhene- vasta väestöstäkin tulevia suuria haasteita edessään. Vain vastuullisuudella voi me-nestyä.

Teksti: Hanna PätsiKuva: Maria Kärkkäinen

18

200 kansanedustajan työn eduskun-nassa mahdollistaa noin 190 avus-tajaa ja noin 450 muuta työntekijää korjausmiehistä virkamiehiin.

Juhani Liminka on työskennellyt eduskun-nassa talonmiehenä reilut kaksikymmentä vuotta. Hän kertoo, että talonmiehet tekevät työtä vuoroissa. Osalla työpäivä alkaa kello kuusi aamulla ja päättyy varttia vailla kaksi. Toinen vuoro alkaa puoli kymmeneltä ja päättyy varttia vailla viisi. Liminka toteaa, että eduskunnan toimet rytmittävät myös talonmiesten työtä. – Istuntotauolla tehdään enemmän kor-jaushommia ja valtiopäivien avajaisissa taas huolehditaan punaiset matot ja muut. Edus-tajien vaihtuessa talonmiehet ovat myös ol-leet auttamassa muutoissa, Liminka kertoo. – Työ talonmiehenä on vaihtelevaa, vä-lillä ollaan sisällä ja välillä ulkona. Esimerkiksi nyt ollaan ulkona, koska sataa lunta. Eduskunnan rakennukset ovat laaja kokonaisuus huolehtia. Päärakennuksen (E) lisäksi alueeseen kuuluvat siivet (A ja B) ja lisärakennus (F). Lisäksi on hallintorakennuk-sia, tunneleita, väestönsuojaa ja parkkialuet-ta. Talonmiehen työt ovat vuosien mittaan pysyneet lähes samoina. Viime vuosina peruskorjaus on tosin tuonut oman lisänsä. Talonmiehiä ovat työllistäneet siirtotyöt ka-

Eduskunnan duunaritlustosta sähkö- ja ohjauskeskuksiin sekä re-monttiin liittyvät opastukset talossa. Viime aikoina myös työntekijöiden valvon-ta on lisääntynyt ja turvallisuusmääräykset tiukentuneet. Liminka ymmärtää muut-tuneen järjestelmän kellokortteineen ja lei-mauksineen, mutta muistelee myös kaiholla, kuinka ennen järjestelmä oli selkeämpi ja kevyempi.

Laitoshuoltaja pitää itsenäisyydestäLähes vuoden eduskunnassa työskennelleen laitoshuoltaja Katariina Paasikiven työpäivä alkaa varhain. Talon vakituisilla laitoshuolta-jilla työpäivä alkaa joka päivä kuudelta, tai jos haluaa hyödyntää liukuman, viimeistään seitsemältä. Paasikivi työskenteli ennen eduskuntaa yksityisellä puolella ja sairaaloissa. Hän arve-lee, että ikänsä eduskunnassa työskennellyt ei välttämättä huomaa, kuinka hyvin työn-tekijöiden asiat talossa ovat. – Eduskunta on täysin erilainen aiem-piin työpaikkoihini verrattuna. Yksityisellä puolella oli aina joku hönkimässä niskaan ja asiakkaiden piti hoitaa palaute esimiesten kautta. Täällä työ on itsenäistä ja vähem-män byrokraattista. Myös palkka on parem-paa, Paasikivi kertoo. – Toisaalta yhteneväistä esimerkiksi työhön sairaalan laitoshuoltajana on se, että kum-

massakaan ei voi pyyhältää miten sattuu, vaan pitää käyttää harkintaa, hän kuvailee.Laitoshuoltajien keskuudessa on paljon le-gendoja mukavista ja epämukavista työa-lueista. Paasikiven mukaan mieltymykset ovat paljolti persoonakohtaisia. Vakinaisilla työntekijöillä siivottava alue vaihtuu kerran vuodessa, osa kiertää aina siellä missä on tarvetta. Vaikka työpaikka onkin mukava, Paasikivi siirtyy pian uusiin tehtäviin, sillä hän sai Tuomi-okirkosta vakinaisen paikan.

Pikkuparlamentin eli F-rakennuksen hissistä näkyy Eduskuntatalolle.

Helsinkiin on yön aikana satanut lunta. Ihmiset tarpovat loskassa ja pyrkivät parhaansa

mukaan suojautumaan vaakatasossa satavalta lumelta. Eduskuntata-

lolle päin katsoessa voi kuitenkin huomata, että sen portaat on jo

puhdistettu lähes koko-naan. Talonmiehet ovat

olleet asialla.

Katariina Paasikivi viihtyy työssään eduskunnassa.

19

Päivänpolitiikan ytimessäJari Rauhamäki työskentelee Keskustan eduskuntaryhmän kansliassa poliittisena sihteerinä. Aiemmin hän tarkkaili eduskun-nan työskentelyä toimittajan näkökulmasta, kunnes lähti vuoden 2007 marraskuussa nykyiseen työhönsä. Eduskuntatyön katsominen sisältä päin on lisännyt Rauhamäen arvostusta sitä kohtaan – Täällä tehdään vakavalla mielellä vakavaa duunia, hän kuvailee. Kysymys tyypillisestä työpäivästä saa Rau-hamäen nauramaan. – Työpäivät ovat hyvin, hyvin erilaisia. Il-mestyn työpaikalle ensimmäisestä palaveris-ta riippuen yleensä 8-10 aikaan. Työpäivät päättyvät aikaisintaan neljältä, monesti venyy myöhään iltaan. Perjantait saattavat olla lyhyempiä päiviä, hän kertoo. Rauhamäen työtä rytmittävät eri pala- verit esimerkiksi ryhmäkanslian, eduskunta-ryhmän johdon, ministerien erityisavusta-jien ja puoluetoimiston väen kanssa. Lisäksi on paljon kirjoittamista puhepohjista lehdis-tötiedotteisiin ja erilaisiin taustamuistioihin. – Tämä työ on kokonaisvaltainen, se on yhdistelmä työtä, harrastusta ja elämänta-paa.

Rauhamäki on ollut politiikassa mukana 16-vuotiaasta lähtien. Tuohon aikaan valta-osa nuorista oli kiinnostuneita politiikasta ja yhteiskunnan tapahtumista. Toiminta Nuo-ren Keskustan Liitossa oli vilkasta ja Rau-hamäki toimi muun muassa liiton Satakun-nan piirin puheenjohtajana ja oli ehdolla kunnallisvaaleissa. Työskennellessään toimit-tajana hän ei kuitenkaan enää osallistunut puolueen toimintaan. Kysyttäessä Rauhamäen terveisiä lukijoille hän kehottaa ottamaan vaalit vakavasti. – Kyse on mun työpaikasta! hän lisää pilke silmäkulmassa. Monissa eduskuntatalon työhuoneissa valot palavat myöhään yöhön saakka. Talon työskentelyä rytmittävät vaalikaudet, jokakeväinen valtiontalouden kehyksien käsittely ja syksyinen budjetista päättäminen sekä esimerkiksi isot lakihankkeet. Työpaikan toimiin myös ympäröivän maail-man tapahtumilla on luonnollisesti harvinai-sen suuri vaikutus. Suomen toimet talouskrii-sin ratkaisemiseksi päätetään lopulta tässä talossa.

Jari Rauhamäki työskentelee Keskustan eduskuntaryhmän kansliassa ‘

poliittisena sihteerinä.Kuva: Jari Laukkanen

Eduskunnan uusi työntekijä huomaa nopeasti, kuinka monipuolisen työyh-teisön jäseneksi on päässyt. Eduskunnan sisäisestä puhelinluettelosta näkee konk-reettisesti, kuinka monenlaisia osaajia ta-lossa tarvitaan. On eduskunnan kanslia, jonka teh-tävänä on luoda eduskunnalle edel-lytykset hoitaa sille valtioelimenä kuulu-vat tehtävät. Keskuskanslian tehtävänä on muun muassa huolehtia eduskunnan täysistuntotyön suunnittelusta, pöytäkir-jojen laatimisesta ja keskeisten valtio-päiväasiakirjojen kääntämisestä ruotsin kielelle sekä asiakirjojen jakelusta ja va-rastoinnista. On valiokuntasihteeristöä, hallinto-osastoa, kansainvälisten asioi-den yksikköä, tieto- ja viestintäyksikköä ja niin edelleen. Työntekijöitä tarvitaan lainsäädäntöjohtajista lakimiehiin, sih-teereihin ja turvatarkastajiin. Olen töissä kansanedustajan avus-tajana. Meitä eduskunta-avustajia on monenlaisista taustoista maanviljelijästä valtiotieteilijään. Työnkuvat vaihtelevat

kansanedustajasta riippuen kalenterin pitämisestä monipuoliseen taustama-teriaalin koostamiseen ja nettisivujen tekemiseen. Pidän työni vaihtelevuudesta ja siitä, että tämä on erinomainen näköalapaik-ka poliittiseen päätöksentekoon. Keskus-tan eduskunta-avustajat ovat loistavia kollegoita, joiden kesken käymme kiin-nostavia keskusteluja ajankohtaisesta politiikasta. Suomen perustuslain mukaan valtio-valta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Ei siis ihme, että eduskunta on yksi maamme puhutuimmista ja ajoit-

tain parjatuimmistakin työpaikoista. Talo on sekoitus vakavaa asiaa, perinteitä ja tavallisia ihmisiä arkiaskareissaan.

Eeva Kärkkäinen

Suomen seuratuin työpaikka

Teksti ja kuvat: Eeva Kärkkäinen

Kahvitauolla keskustellaan

usein ajankoh-taisesta politiikasta.

Kuva: Maria Kärkkäinen

20

Ulko-suhteet

Bryssel

t

Puoli vuotta Brysselissä tulee pian täyteen. Ennen vuodenvaih-teen taukoa on vielä puolitoista viikkoa jäljellä, joista ensi viikko

menee Strasbourgissa, kun on jälleen täysistunnon vuoro. Kuukauden aikana ehtii tapahtua paljon, vaikka välillä sitä miettii, mitä on saanut aikaiseksi. Parlamentin kuukausityörytmi jakaan-tuu kolmeen kokonaisuuteen, jotka ovat valiokunta-, ryhmä- ja täysistuntoviikot. Neljä kertaa vuodessa on niin kutsuttu vihreä viikko, jolloin europarlamentaa-rikot ovat pääsääntöisesti kotimaassaan. Vihreän viikon aikana saattaa olla myös valiokuntien työmatkoja. Strasbourgin täysistuntoviikot ovat mie-lenkiintoinen kuvio, josta keskustellaan joka kerta, kun kyseinen viikko on edessä. Täysistuntoviikot ovat kiireisiä ja raskaita: monta tapaamista ja kokousta, jotka saattavat olla vielä päällekkäin. Päivät ovat myös pitkiä. Niin euroedustajilla kuin avustajilla saattaa olla aamiais- tai illal-listapaamisia eri vaikuttajaryhmien kans-

sa. Näiden tilaisuuksien tarkoituksena on päivittää ja vaihtaa kuulumisia ajankoh-taisista kysymyksistä. On kaksi vaihtoehtoa matkustaa Strasbourgiin: joko nopealla ju-nayhteydellä, joka kiertää Pariisin kautta ja

on määräpaikassa kolmen tunnin jälkeen tai sitten maitojunalla, joka menee Etelä-Belgian ja Luxembourgin kautta ja matka kestää viisi tuntia. On erittäin vaikeaa kuvailla tyypillistä työpäivää, koska päivät ovat erilaisia ja ne eivät ole koskaan sellaisia millaisiksi olit niitä suunnitellut. Työpäivät ovat tunnetusti pitkiä EU:n eri toimielimissä. Päivä alkaa yleensä sähköpostin ja uutisotsikoiden lukemisella. Päivän aikana saattaa olla

monta tapaamista, jotka liittyvät esimerkik-si ajankohtaisiin maatalouskysymyksiin eri meppien avustajien kanssa. Työnkuvaan kuuluu tarkistusesitysten laadintaa mie-tintö- ja lausuntoluonnoksiin sekä puhe-pohjien kirjoittamista. Lähtö Brysseliin osui hyvään saumaan, sillä olin etsimässä töitä nimenomaan ul-komailta. Belgia oli luonteva paikka, kos-ka olen puoliksi belgialainen ja ranska on toinen äidinkieleni, eli olen viihtynyt täällä erittäin hyvin. Parlamentti on mukava työ-yhteisö, koska saan tavata erilaisen kult-tuuritaustan omaavia ihmisiä. Työ on ollut mielenkiintoista, mielekästä ja haasteita täynnä. Se on sopinut minulle. Vastuualu-eenani on seurata ympäristövaliokuntaa, maatalous- ja metsäasioita sekä arktisia kysymyksiä. Parlamentin työkulttuuri on mielenkiin-toinen sekoitus eri maiden kulttuureista. Se täytyy kuitenkin todeta, että ilman jonkinlaista byrokratiaa ja hierarkiaraken-teita työstä ei tulisi mitään.

Michaël VanamoKirjoittaja on europarlamentaarikko Riikka Mannerin erityisavustaja Brysselissä.

Ajatuksia Brysselin EU-arjesta

“Kuukauden aikana ehtii tapahtua paljon, vaikka välillä

sitä miettii, mitä on saanut aikaiseksi.

”

Riikka Manner, Riikka Juntunen ja Michaël Vanamo pala-verissa Kuopiossa Keskustan eduskuntaryhmän kesäko-kouksen yhteydessä.

20

21

Perussuomalaisten gallupmenestys on saanut muut puolueet tiuken-tamaan maahanmuuttopoliittisia näkemyksiään. Kun perussuoma-

laiset puhuivat ajatuksesta ”maassa maan tavalla”, sosiaalidemokraatit syyttivät meitä ulkomaalaisvihamielisyydestä. Pian Jutta Urpilainen otti kiteytyksen omaan sanas-toonsa. Eihän se tietenkään ole meidän yk-sinoikeutemme, vaan vanha kansanviisaus. Perussuomalaisten mielestä huono maa-hanmuutto ei ole luonnonvoima. Se on po-littinen valinta. Useat puolueet kautta Euroo-pan ovat ottaneet uudeksi kylmän sodan jälkeiseksi kiintotähdekseen monikultturismin, ajatuksen eri kulttuurien toisiaan rikastavasta yhteiselosta yhden valtion sisällä. Samalla sen aiheuttamat ongelmat on haluttu lakais-ta maton alle. Suomen tulisi luopua nykyisestä, vastik-keettomiin tulonsiirtoihin perustuvasta ja passivoivasta kotouttamispolitiikastaan. Maahanmuuttajalle maksettavalle toi-meentulotuelle tulee Yhdysvaltain tapaan asettaa takaraja, esimerkiksi yksi vuosi. Harkittavaksi voidaan myös ottaa toimeen-tulotuen korvaaminen valtion myöntämällä tai takaamalla matalakorkoisella tai korot-tomalla kotoutumislainalla. Suomen tulee olla tasa-arvoinen yhteiskunta, jossa nouda-tetaan mahdollisuuksien tasa-arvoa, ei lop-putuloksen tasa-arvoa. Minkäänlaisia etnisiin kiintiöihin tai positiiviseen syrjintään perustu-via käytäntöjä ei pidä sallia esimerkiksi julki-sessa rekrytoinnissa. Humanitaarista maahanmuuttoa tulisi ra-joittaa vähentämällä Suomen houkuttele-vuutta. Suomessa täytyisi ottaa käyttöön

Paremman maahanmuuton puolesta

pikakäännytys, jossa perusteeton (kuten toisen EU-maan kansalaisen tekemä) turva-paikkahakemus käsitellään ja hylätään 24 tunnin aikana. Käännytys pantaisiin toimeen välittömästi. Vastaanottokeskuksissa oleville turvapaikanhakijoille tulisi kustantaa ruoka, asuminen ja välttämättömät terveyden-hoito- sekä vaatetuskulut, mutta rahallinen toimeentulotuki tulisi lopettaa. Kaikki ns. Dublin-tapaukset on palautettava siihen EU-maahan, johon he ovat ensimmäiseksi saa-puneet. Suomen valtio on ensisijaisesti kansalais-tensa edunvalvontamekanismi, mutta siir-tää vuosittain lähes miljardi euroa veron-maksajien rahaa kehitysmaihin. Samaan aikaan valtio velkaantuu kiihtyvää tahtia. Nykymuotoinen budjettirahoitteinen kehi-tysapu on tullut tiensä päähän – sen näytöt kehitysmaiden elinolojen edistämisessä ovat

Kutsu-vieras

V.I.P

kyseenalaiset. Yksi mahdollinen vaihtoehto on vapaaehtoinen kehitysyhteistyömaksu, jossa veroilmoituksen yhteydessä olisi mah-dollisuus suorittaa haluamansa kokoinen summa kehitysyhteistyötarkoituksiin. Samalla tulisi uudistaa kehitysapujärjestelmää. Perussuomalaiset katsovat, että Suomen on oltava avoin sellaiselle maahanmuu-tolle, jonka vaikutukset ovat neutraalit tai myönteiset. Tavalliset maahanmuuttajat arvostavat samoja tekijöitä kuin tavalliset suomalaisetkin. Juuri niitä tekijöitä huonosti hoidettu maahanmuutto heikentää. Emme ole maahanmuuttoa vastaan, vaan parem-man maahanmuuton puolesta.

Simon EloPerussuomalaisten Nuorten puheenjohtaja

“Perussuomalaisten

mielestä huono maahanmuutto ei ole

luonnonvoima. Se on poliittinen valinta.

”

Perussuomalaiset nuoret olisivat valmii-ta lopettamaan nykymuotoisen ke-

hitysavun. Olemme samaa mieltä siitä, että kehitysavun vaikuttavuutta on erit-täin tärkeä mitata ja suunnata siten, että lopputulos on mahdollisimman hyvä. Tärkeää on tukea esimerkiksi koulutus-järjestelmän kehittymistä, taloudellisten edellytysten parantamista sekä paikal-lisen hallintojärjestelmän ja demokratian vahvistumista. On myös huomioitava kehitysavun vas-taanottajamaiden vaihtelevat tilanteet. Joissakin maissa hallintojärjestelmä seisoo jo haparoivasti omilla jaloillaan, jolloin jul-kisen talouden ja samalla hallinnon vah-vistaminen voi olla tehokkain väylä tukea maan kehittymistä. Toisessa maassa kehi-

tystä tapahtuu tehokkaimmin ruohonjuuri-tasolla erilaisten organisaatioiden kautta. Maahanmuuttopolitiikassa on nou-datettava järkevää ja inhimillistä linjaa. Maahanmuuttajien kokonaisuutta ei voi niputtaa yhdeksi ryhmäksi, vaan syitä tulla Suomeen on monia. Toiset tule-vat työn ja toiset rakkauden perässä, mutta monet myös pakenevat Suomeen oman maan katastrofi en jaloista. Ryh-män monimuotoisuuden huomioiminen on välttämätöntä myös maahanmuut-tokeskustelussa ja onnistuneessa kotout-tamisessa. Keskustanuoret ei halua olla rakenta-massa Suomea, joka poimii rusinat pul-lasta ja tuijottaa itsekkäästi rajoilta sisälle, selkä muulle maailmalle käännettynä.

Vastuullisen Suomen puolesta

Olemme vastuullisen Suomen, vaikutta-van kehitysyhteistyön ja järkevän, mutta inhimillisen maahanmuuton puolesta.

Carita MaisilaKeskustanuorten varapuheenjohtaja

22

Mika Hämeenniemi, vastaa puhelimeen raukea ääni. On aamupäivä, mutta äänen rauhalli-suus ei johdu

varhaisesta haastatteluajasta tai väsy-myksestä. Ei vaikka takana on tiivis kak-sipäiväinen Kajaanissa puoluevaltuus-ton kokouksessa. Tunnin kestävän juttutuokion aikana Keskustanuorten vastalei-vottu liit-tosihteeri paljastuu äärimmäisen tyyneksi ja vaatimattomaksi ihmiseksi. Hän nauraa monen vastauksen päätteeksi. Nauru on sydämellistä ja vähän ujoa. Samanlaista rauhaa ei Hämeenniemen omassa elämässä juuri nyt ole. Kesäkuus-sa hänet valittiin virkaa toimittavaksi liit-tosihteeriksi ja myöhemmin kaksivuotiseen virkaan. Samalla työpaikka muutti Helsin-kiin. Matkailusta pääkaupungin ja opiske-lukaupunki Joensuun välillä tuli rutiinia. Nyt hän on kahden asunnon loukussa. Toinen koti on Joensuussa, toinen Helsingin Taka-Töölössä. Se kestää vielä ainakin kak-si vuotta. – Ei tämä mikään lopullinen ratkaisu ole. Tällä hetkellä en ole oikein mistään kotoisin. Kaikki tavarat ovat levällään. Ei oikein tiedä, missä vaatteet ovat milloinkin menossa, Hämeenniemi kertoo arkensa hallitusta kaaoksesta. Kiireen alle on hautautunut myös 28-vuo-tiaan Hämeenniemen gradu, joka on pö-lyttynyt tietokoneen kovalevyllä jo hyvän tovin. Aiheena hänellä on eduskunnan energiapolitiikka. – Tilanteeni on hyvin klassinen. Olen lähellä valmistumista, mutta tilanne on ol-lut sama pari vuotta, Hämeenniemi nau-rahtaa. Maisterin paperit ovat kuitenkin varmaa tulevaisuutta. Se on päätetty.

Aina päästään eteenpäinVaikka tuoreen liittosihteerin arki kuulostaa jopa ahdistavan kiireiseltä, Hämeenniemi on melskeessä kotonaan. – Kun lähdin tähän hommaan, tiesin, että päivät ovat pitkiä ja kaikki asiat eivät hoidu sormia naksauttamalla. Kaikes-

ta selviää ja aina päästään eteenpäin, Hämeenniemi toteaa itseään kuvaavasti. Tavallinen työpäivä koostuu talouden ja hallinnon hoidosta, hallituksen kokousten suunnittelusta ja päätösten toimeenpanos-ta. Epätavallisiakin päiviä on. – Kun aloitin kesäkuun alussa, puolueko-kous oli heti pari viikkoa valinnan jälkeen. Lisäksi jäsenmäärä oli kohun keskellä. Siinä mielessä pääsin hyppäämään liikkuvaan pendolinoon, hän kuvailee. Pendolinon ohjaksissa Hämeenniemellä on vastuu Keskustanuorten toiminnan kehit-tämisestä. Tässä työssä hän haluaa keskittyä erityisesti nuorten poliittiseen herättelyyn. – On tärkeää, että nuoret kokevat, että heillä on mahdollisuus vaikuttaa. Yksi konk-reettinen esimerkki on äänestysikä. Keskus-tanuorten linja on se, että 16-vuotiaat voivat äänestää kunnallisvaaleissa. Myös Keskustanuorten piiritoiminnan ke-hittäminen on ajankohtaista. Nykyinen kokouskäytäntö, jossa jokaisella Keskusta-nuorten jäsenellä ei ole automaattisesti edustusoikeutta, on Hämeenniemestä van-hanaikainen. – Tällä hetkellä osastot lähettävät pii-rikokoukseen edustajansa. Siksi kokouksissa on erittäin vähän äänivaltaisia edustajia. Suuri osa on mukana pelkällä läsnäolo- ja puheoikeudella. Se ei välttämättä ole kovin mielekäs lähtökohta osallistumiselle.

Merkintöjä myrskyn silmästäVaikka Hämeenniemi on vielä nuorimies, hän ei ole politiikan keltanokka. Yhteiskuntapolitii-kan opinnot ja aiempi eduskunta-avustajan työ ovat avanneet Hämeenniemen silmät suomalaisen politiikan toimintatavoille. – Esimerkiksi eduskunnassa ei tullut sen suu-rempia yllätyksiä. Tiesin sen, että valiokunnis-sa tehdään kaikista merkittävin työ, ja sen, että isossa salissa puhumisella halutaan nimi lehteen tai naama näkyville uutisissa. Sen painavampaa tehtävää sillä ei välttämättä ole, hän valottaa. Vielä tärkeämpää on Joensuun ylioppi-laskunnan pääsihteerin tehtävästä hankittu kokemus. Pääsihteerin ja liittosihteerin teh-

tävissä on hänen mielestään paljon samaa. Pääsihteerinä hän pääsi myös kokemaan, miltä tuntuu olla mediakohun pyörityksessä. Mylläkkä syntyi, kun selvisi, että Kuopion ja Joensuun ylioppilaskuntien hallitusten puheenjohtajat kuuluivat Facebookissa ra-sistiseen ryhmään. Asialistan kärjessä oli so-

Tuore liittosihteeri hyppäsi

liikkuvaan junaan Mistä on uusi liittosihteeri

tehty?

Pitkästä pinnasta

T ärkeistäpäätöksistä

23

malien palauttaminen kotimaahansa. – Tilanne ryöpsähti käsistä aika nopeasti. Sitä käsiteltiin monessa eri mediassa. Lo-pulta paine kasvoi niin kovaksi, että ylioppi-laskunnan hallituksen puheenjohtaja joutui eroamaan, Hämeenniemi muistelee.

Jos en olisi poliitikkoHämeenniemeä ajaa politiikkaan pitkäaikai-nen kiinnostus yhteiskunnallisiin asioihin. Siksi ei tule yllätyksenä, että suuri osa hänen va-paa-ajastaan menee politiikan parissa. Hän istuu Joensuun nuoriso- ja kulttuurilautakun-nassa ja varajäsenenä maakuntahallituk-sessa.

Voisi kuvitella, että Hämeenniemen poliit-tinen innostus on kasvatuksen tulosta. Näin ei ole. – Ei meillä kotona politiikasta ole juuri koskaan puhuttu. Vanhemmat ovat ää-nestäneet, mutta eivät ole muuten olleet mitenkään aktiivisia. Alajärvellä syntyneen ja kasvaneen Hämeenniemen koti on keskustalainen, mutta kantansa hän sanoo valinneensa itse. Hämeenniemelle Keskusta erottuu eduk-seen ihmisläheisyytensä takia. Myös per-hearvot ovat keskeisiä. – Kokoomuksessa markkinat ja markkina-talous menevät ihmisyyden edelle. Dema-reille taas vahva valtiojärjestelmä on tärkeä. Meillä ihmisyys ja ihmisyysaate on kaiken lähtökohta. Mutta mitä ihmisyysaate tarkoittaa?– Ihminen on lähtökohdiltaan aktiivinen ja kehittymishaluinen. Ihmisen hyvinvointi on kaikkein tärkein tavoite, ja henkilökohtaista kasvua täytyy tukea. Henkinen kehittyminen ja sivistys ovat myös yhteiskunnan kehitty-misen kannalta tärkeä lähtökohta, Hämeen-niemi valottaa. Jotta elämä ei olisi pelkkää politiikkaa, Hämeenniemi rentoutuu penkkiurheilun parissa. Pesäpallo ja jääkiekko ovat erityisen lähellä alajärveläisen sydäntä. Yllättäen hän tunnustautuu Tampereen Ilveksen kannat-tajaksi.Haastattelu päättyy ajatusleikkiin. Jos Mika Hämeenniemi ei olisi lähtenyt mukaan poli-tiikkaan, mikä hänestä olisi tullut isona? Kysy-mys saa aikaan naurunremakan. – Se on mielenkiintoinen kysymys. Armei-jan jälkeen hain myös kasvatustieteelliseen. Olisin varmaan jossain karttakepin ja luokan välissä. Olen aina tykännyt olla tekemisissä ihmisten kanssa. Se on varmasti kaikkein tärkein asia.

Teksti: Jarkko KangasKuva: Kaisu Airaksinen

Hektisistätilanteista

Kokouksista

Vaatimatto-muudesta

Poliittisistaajatuksista

Ihmis-läheisyydestä

Tampereen Ilveksestä

Reissaamisesta

Sydämellisestänaurusta

Kahdestakodista

Pitkistäpäivistä

24

On kylmää ja pimeää, ihmiset puhuvat vierasta kieltä ja vas-taan tulee tuntemattomia kasvoja. Ei ole yhtään ystävää

eikä mitään tekemistä iltaisin. Maahan- muuttajat saattavat usein tuntea itsensä yk-sinäisiksi vieraan kulttuurin keskellä. Onneksi monikulttuurisesta Tilkku-ryhmästä saa tukea ja ystäviä. – Tilkun tarkoitus on vähentää maahan-muuttajien ja kantasuomalaisten välistä kui-lua. Meillä keskustellaan, autetaan käytän-nön asioissa ja tietysti pidetään hauskaa, sanoo Tilkun pääohjaaja Alena Santalainen. – Nimi Tilkku viittaa osaan peitosta. Monis-ta tilkuista muodostuu yksi suuri peitto, jossa me kaikki olemme mukana. Maahanmuut-tajat on ryhmän kautta tarkoitus integroida osaksi tätä peittoa. Tilkku aloitteli toimintaansa jo muutama vuosi sitten. Taloudellisen tuen ja ohjaajien kanssa oli kuitenkin hieman ongelmia, vaik-ka toiminnalle olisi silloinkin ollut kysyntää. Tilkun toiminta käynnistyi uudelleen tämän vuoden syyskuussa, ja osallistujia tuli heti reippaasti. – Kokoonnumme joka toinen torstai ja osal-listujia on ollut parhaimmillaan 25. Tämä on niin tuore ryhmä, ettei paljon enempää voi mielestäni toivoakaan, Santalainen sanoo.

Osana yhtä suurta peittoa

Tilkku-ryhmässä keskustellaan asioista ren-nossa ilmapiirissä ja jokaisella kokoontu-miskerralla on eri maahanmuuttajiin liittyvä teema. Lisäksi ryhmäläiset käyvät yhdessä esimerkiksi elokuvissa. – Ensi kokoontumiskerralla menemme Ate-neumiin ja sitten vietetään Tilkun pikkujou-luja, Tilkun pääohjaaja luettelee. Ryhmäläiset saavat itse esittää toivei-ta siitä, mitä haluaisivat tehdä koko ryh-män voimin. Esimerkiksi somalitytöt ovat pyytäneet luisteluopetusta, koska luistelu on hyvin suomalainen urheilulaji, eikä monikaan maahanmuuttaja osaa luistella. Tilkun toiminta on tarkoitettu 15-30 –vuo-tiaille nuorille ja nuorille aikuisille. Myös sitä vanhemmat ovat kuitenkin tervetulleita mu-kaan. – Ketään ei ole vielä käännytetty ovelta tai kysytty henkilöllisyystodistusta, Santalai-nen kertoo. Santalainen näkee Tilkun tärkeänä link-kinä maahanmuuttajien ja suomalaisten välillä, koska ryhmän avulla maahanmuut-tajien on helpompaa sopeutua Suomeen ja ymmärtää suomalaista kulttuuria. Toinen Tilkun ohjaaja Abdirahim Hussein Mohamed on sitä mieltä, että Tilkun kaltaiset ryhmät avaavat maahanmuuttajille monia mahdol-lisuuksia.

– Tilkun kautta ulkomaalaiset voivat esi-merkiksi tutustua suomalaisen politiikan kent-tään. Tilkussa puhutaan sekä suomea että eng-lantia ihmisten kielitaidosta riippuen. Ne, jot-ka osaavat vähän suomea, pyrkivät puhu-maan sitä. – Tilkku on myös tärkeä paikka harjoitella suomen kieltä ja parantaa kielitaitoa. Jos ei ole suomalaisia ystäviä, kieltä ei tule puhut-tua. Tuskin kaupan kassan kanssa vaihdettu muutama sana vielä opettaa puhumaan suomea, Santalainen naurahtaa.

Nimi sinetöi kohtalon työmarkkinoillaSantalainen tietää, miltä tuntuu tulla maa-hanmuuttajana Suomeen, koska hän on itse inkerinsuomalainen ja puhuu äidinkielenään venäjää. Hän tuli Suomeen 15-vuotiaana, seitsemän vuotta sitten. – Olen törmännyt kulttuureiden välisiin ristiriitoihin ja ryssä-nimittelyyn. Minulla ei kuitenkaan pahemmin ollut ongelmia ka-vereiden löytämisessä, koska olen luon-teeltani sosiaalinen, Santalainen sanoo. Tällä hetkellä Santalainen opiskelee Haa-ga-Helia ammattikorkeakoulussa henkilöstö-johtamista.

Helsingissä toimiva monikulttuurinen Tilkku-

ryhmä tarjoaa maahanmuuttajille mahdol-

lisuuden tulla osaksi suurempaa kokonai-

suutta, suomalaista kulttuuria.

Tilkku-ryhmän ohjaajat Alena Santalainen ja Abdirahim Hussein Mohamed painottavat, ettei Tilkun kokoontumisissa tarvitse olla naama peruslukemilla, vaan nauraakin saa.

25

Hussein Mohamed muutti Suomeen 17 vuotta sitten. Hän on omasta mielestään kotiutunut Suomeen hyvin, vaikka vas-toinkäymisiäkin on ollut. – Olen kyllä kohdannut Suomessa ennak-koluuloja ja kokenut rasismia. Santalainen on sitä mieltä, että suoma-laisten suhtautuminen maahanmuuttajiin on viime vuosina parantunut, mutta esimerkiksi maahanmuuttajien työllistymistilanne on edelleen huono. Ulkomaalaisia ei haluta ottaa töihin, eikä heille usein anneta edes mahdollisuutta näyttää taitojaan. – Kannatan nimetöntä työnhakua, koska nimi vaikuttaa Suomessa luvattoman pal-jon ihmisen työnsaantimahdollisuuksiin. Ul-komaalaisella nimellä varustettu henkilö ei välttämättä pääse edes työhaastatteluun, Santalainen pohtii. Tilkku-ryhmässä monet ovat kertoneet hyvin rasistisia työnhakutarinoita. Lisäksi oman maan tutkinto ei välttämättä kelpaa Suomessa, minkä takia monet korkeasti koulutetut maahanmuuttajat joutuvat työskentelemään esimerkiksi siivoojina. San-talaisen mielestä ongelmana on se, että Suomessa maahanmuuttajat niputetaan helposti samaan ryhmään, vaikka heitä on hyvin monenlaisia. – Onhan se ihan eri asia, onko ihminen muuttanut työn tai opiskelun perässä, tullut pakolaisena vai löytänyt suomalaisen puoli-son. Itse en edes pidä koko maahanmuut-taja –termistä, koska se yleistää liikaa. Myös Hussein Mohamed yrittää välttää maahanmuuttaja-sanan käyttöä. – Puhun mieluummin uussuomalaisista kuin maahanmuuttajista.

Lisää Tilkkuja SuomeenTilkun ohjaajat saavat pientä korvausta työstään, mutta todellisuudessa he tekevät paljon enemmän töitä kuin työvuorolistaan on merkitty tunteja.

– Teen tätä työtä, koska koen sen tärkeäk-si. Tilkun kautta haluan auttaa ja vaikuttaa, Santalainen sanoo. Ryhmän ohjaajilla ei ole varsinaista koulu-tusta työhön, mutta Santalaisen mielestä se on pelkästään hyvä asia. – En halua laittaa mitään opettaja-naamaria päähän. Tilkun toiminta ei ole lu-entotyyppistä, jossa opettaja puhuu ja muut ovat hiljaa. Keskustelemme keskenämme ja kaikki ovat tasavertaisia. Sekä Santalainen että Hussein Mohamed päättivät liittyä Keskustaan, koska siellä py-ritään suvaitsemaan kaikenlaisia ja eritaus-taisia ihmisiä. – Itse tulin Keskustan toimintaan mukaan vuonna 2006, ja nyt olen Helsingissä eh-dokkaana ensi vaaleissa, Hussein Mohamed sanoo. Helsingin keskustanuorten puheenjohta-jana ensi vuonna aloittava Santalainen pai-nottaa, että koko Suomi voisi omaksua Kes-kustan maahanmuuttopolitiikan. – Lähtökohtana on se, että maahanmuut-taja on ihminen ja hänellä on oltava samat oikeudet kuin muillakin. Erilaisuudestaan

huolimatta maahanmuuttajatkin voivat olla osana suurta Keskustan perhettä. Santalainen toivoo, että Tilkun toiminta voisi levitä ympäri Suomea. – Vaikka maahanmuuttajia on eniten Hel-singissä, muissakin kaupungeissa on ehdot-tomasti tarvetta Tilkuille. Mitä neuvoja Tilkun ohjaajat antaisivat Suomeen juuri muuttaneelle henkilölle, jos omassa kaupungissa ei ole maahanmuut-tajia tukevaa ryhmää? Santalainen haluaa painottaa, että jokai-sen ihmisen sopeutuminen uuteen maahan on yksilöllistä ja itselleen on annettava aikaa. – Jokainen kokee varmasti jonkinasteisen kulttuurishokin, mutta se kuuluu asiaan. Hussein Mohamed haluaa rohkaista maa-hanmuuttajia ottamaan heti maahan tulles-saan selvää Suomen lakisäädöksistä. – Pitää tietää omat oikeutensa. Tärkeintä on kuitenkin säilyttää positiivinen asenne ja iloinen mieli. Niillä pärjää pitkälle!

Teksti: Anna EgutkinaKuvat: Anna Egutkina ja Jaakko Kyllönen

Vas. Sauli Karjalainen, oik. Kim Parviainen

Tilkkulaisiakoolla.

26

Tehtävä keskustanuorille: ker tokaa Tehtävä keskustanuorille: ker tokaa nuoremmillenne yhteiskunnallisia iltasatujanuoremmillenne yhteiskunnallisia iltasatuja

Olipa kerran muuan vähäväkinen ja kylmä maa, jonka väestöllä oli huomattavia itsetunto-ongelmia. Maan päät-

täjät kokosivat kontujen viisaat miehet lyömään viisaat päänsä yhteen. Pari vuotta kestäneen päiden yhteen kolistelun tuloksena syntyi viisasten kirja, joka kertoi, mitä kansan täytyy tehdä tullakseen me-nestyneemmäksi. Viisasten kirja herätti kylmän maan kansassa enimmäkseen hilpeyttä, koska siihen oli koottu monia itsestäänselvyyksiltä tuntuvia seikkoja. Lisäksi joitakuita viisaiden miesten työn tulos ärsytti. Mitä ne ovat meitä muita neuvomaan, kateelliset tuhisi-vat. Mitä ne muka tietävät meitä enem-män? Kylmän maan kansan tympääntynyt tuhina ja kateellinen länkytys jatkuivat, kunnes eräs pieni poika – kenties sama, joka toisella kertaa huomautti, ettei keisarilla ole vaatteita – kysyi: ”Jos viisait-ten miesten antamat kehotukset ovat niin itsestään selviä, miksi kaikki eivät jo tee niin kuin ehdotetaan?” Pieni poika huomautti myös, etteivät hänen isovanhempansa olleet ainakaan vielä opettaneet hänelle kädentaitoja, kuten viisasten kirjassa neuvottiin tehtävän. Siitäkös pojan isovanhemmat – joko so-siaalisen paineen alla tai hyvää hyvyyt-tään – innostuivat opettamaan poikaselle korvapuustien tekoa. Siis leipomalla.

Hämäläinen

Kirjoittaja on paljasjalkainen mäntsäläläinen, ties kuinka monennen polven järjestöihminen, kätevä

emäntä, tarkkakorvainen musiikinharrastaja ja päättäväinen äidinkielenopettajaopiskelija

Jyväskylän yliopistossa.

Ennen pitkää muutkin kylmän maan kansalaisista huomasivat, kuinka palkit-sevaa on opettaa tutuille ja vieraillekin kädentaitoja. Käsillä tekeminen antoi nuorisolle tärkeitä onnistumisen elämyk-siä sekä luottamusta omaan osaamiseen. Leipomaan kouliintuneet hoksasivat pian, kuinka ohjeita voi soveltaa, ja he loihtivat upeita herkkuja muittenkin iloksi. Neulo-maan oppineet tehtailivat villasukkia ja la-pasia. Nikkaroimaan harjaantuneet väsä-sivät linnunpönttöjä ja veistelivät erilaisia tarvekaluja. Kädentaitojen opettajat ne vasta innos-tuneita olivat. Viisaitten miesten kehotuk-sen ansiosta muutkin kuin varsinaiset opet-tajat pääsivät nauttimaan opettamisen riemuista. Isovanhemmat ja muut vanhuk-set, jotka ilokseen valistivat nuorempiaan, tunsivat olevansa tärkeitä ja hyödyllisiä. He saattoivat myös olla aidon ylpeitä pikku oppilaistaan, joista tuli toinen toistaan taitavampia. Suunnittelutaidot, muotoilu- ja hah-motuskyky, ongelmanratkaisuvalmiudet ja taiteellinen ilmaisu kehittyivät kylmän maan kansalla niin, että oppia saanut su-kupolvi huomattiin myös muualla maail-massa. Nuorison taitavuus lisäsi positiivista kilpailua ja entistä hienompien keksintöjen tekemistä. ”Innovaatioita, innovaatioita”, hihkuivat viisaat miehet, jotka olivat viisau-dessaan jo jääneet taitavan nuorison var-joon eivätkä keksineet parempaakaan sanaa kuvaamaan tätä uutta luomisen kulttuuria.

”Ei oppi ojaan kaada”, viisastelivat kylmän maan viisaat miehet, kunnes taitava nuoriso kampitti heidät kek-simällä kuvaavamman sananlaskun sen tilalle. Tarinan alussa mainittu nokkela lapsi puolestaan oli jo kovaa vauhtia uu-distamassa toista vanhaa sanontaa: Jos nälkäiselle miehelle antaa ruokaa, hänellä on nälkä taas seuraavana päivänä. Mutta jos hänelle antaa ongen, hän saa ruokittua koko perheensä loppuelämänsä ajan. Ja kaikki elivät elämänsä onnellisina lop-puun – tai ainakin seuraavan maabrändi-työryhmän raportin ilmestymiseen – saak-ka.

Heli Hämäläinen

26

27

matkallaPalstalla ihmiset kertovat yhdestä elämänsä tärkeästä puolesta.

Keminmaalta lähtöisin oleva Julius Oförsagd kirjoitti ensimmäisen näytelmänsä jo alakouluikäisenä. Nyt hän

hauskuuttaa yleisöä stand upilla.

Ensimmäistä näytelmää kirjoittaes-sani taisin olla 11-vuotias. Se oli sellainen pihapiirin lasten kasaan kokoama esitys, joka kyllä saatiin vietyä ihan ”näyttämölle” asti.

Tosissani näyttämölle taisin kuitenkin kavuta yläasteen lopulla ja lukion alussa. Tuolloin sain ensimmäisen roolini Kemin kaupungin-teatterista. Moni kysyy, miten olen päätynyt teatterin pariin, enkä ole vielä oikein keksinyt siihen vastausta, mutta asiaan on varmasti vaikuttanut ulospäinsuuntautunut luonteeni. Sukuvika näytteleminen ei suinkaan meidän perheessämme ole, vaikkakin esiintyminen musiikin kautta on kyllä muidenkin sukulais-teni harrastus. Omaan elämääni laulami-nen, säveltäminen ja kitaran soittaminen ovat kuuluneet vuosikaudet. Tänä päivänä näytteleminen, tai ainakin ihan teatterilavalla esiintyminen on jäänyt vähän vähemmälle. Sen sijaan olen muka-na improvisaatioteatteri Lentävässä poros-sa. Improvisaatio onkin ehkä se niin sanottu lempilapseni, ihan oma maailmansa, jossa ei voi koskaan olla liian hyvä. Voisi oikeas-taan sanoa, että improvisaatio Lentävässä porossa on enemmän rentoutumista ja hauskanpitoa hyvässä porukassa, kuin tosis-saan tehtävää viihdettä. Improvisaation lisäksi aikaa menee komii-kan parissa, sillä nykyisin olen siirtynyt myös stand upin pariin. Se onkin aika tuore juttu minulle, sillä ensimmäisen keikan heitin vas-ta kesällä 2010. Olin tuolloin partioleirillä, ja lupauduin kokeilemaan, miltä stand up oikein itse heittämänä tuntuisi. Yleisöä oli heti ensimmäisellä esiintymisellä noin 1000 henkilöä, joten kyllä se vähän puntteja tu-tisutti. Kuuntelijoiden reaktioista päätellen touhu kuitenkin jopa luonnistui. Sen jälkeen

olen tehnyt jonkin verran keikkoja, mutta en menisi sanomaan, että sillä vielä olisin leiville lyönyt. Politiikasta, ja erityisesti keskustalaisuu-desta on stand upissa hyötyä. Siitä nimittäin kumpuaa ihan hyvää settiä, kunhan osaa, muistaa ja haluaa nauraa itselleen. Kepu-jutuista olenkin saanut paljon positiivista palautetta, ehkä myös niiden erilaisuuden vuoksi. Koetan kuitenkin välttää varsinaista loanheittoa, ja pyrkiä asiallisiin juttuihin. Sel-laisiin, joista kuitenkin jäisi vähän mietittävää kuulijoille. Jos politiikka antaa jotain esiintyjälle, niin kyllä se myös rajoittaa esiintymistä. Kun on kaiken maailman politiikassa mukana, ei löydy aikaa eikä ole mahdollista lähteä mukaan näytelmiin. Näytelmä kun sitoo kuitenkin täysin ainakin puoleksitoista kuu-kaudeksi. Täytyy myöntää, että nyt onkin jo järkyttävä palo näyttämölle! Olen joskus haaveillut, että näytteleminen olisi minulle enemmänkin kuin harrastus ja olen hakenut teatterikorkeaan useampaan kertaan. Kuten kaikki tietävät, ovet eivät sinne aukene kovinkaan helposti, eikä näyt-telijän tie muutenkaan Suomen kokoisessa valtiossa ole helppo ja yksinkertainen. Olen kuitenkin päätynyt luovalle alalle, ja olen valintaani ihan tyytyväinen. Aika sitten näyt-tää miten suuri juttu teatterista, komiikasta tai musiikista minulle tulee. Lähimmät tavoit-teet näyttelemisen parissa ovat kuitenkin lavalle pääsy, sekä tuleva kesä improvisaa-tioryhmässämme. Lentävän poron seuraava aluevaltaus on tehdä kokoillan improvisaa-tionäytelmä, jossa uutena elementtinä on musiikki. Se on varmasti erilainen kokemus myös meille näyttelijöille.

Teksti: Maija Tahkola

Koomista politiikkaa

28

KULTTUURI

ja vapaa-aika

Kauneus vai kauneus ?

Ulkonäköpaineet – median luomia harhakuvia, yhteisön painostusta vai korvien välinen asia? Suurimmalla osalla suomalaisista on paineita panostaa ulkonäköönsä ja

naiset kokevat painostuksen suurempana kuin miehet.

Suomessa järjestettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa Miss Plastic -kauneuskilpailu. Kysyimme kahden keskenään täysin

erilaisen naisen käsityksiä kauneudesta ja pyysimme heitä perustelemaan valintojaan.

Rintaimplantteja on erilaisia, eri merkkejä, kokoja ja muotoja. On niin sanottu pisaranmallinen implantti,

joka vastaa luonnollisen näköistä rintaa ja sitten pyöreä implantti. Minulle on pistetty pyöreänmalliset, kertoo 19-vuotias hallitseva Miss Plastic, Saron Lantea. - Ensimmäinen viikko leikkauksen jälkeen oli kivulias, ei tiennyt miten nousisi ylös tai vaihtaisi asentoa, miten pukisi vaatteet ja muutoinkin arkiset toimet olivat hankalia. Kuukaudessa ehdin parantua, niin että kaik- kea muuta pystyi normaalisti tekemään, paitsi urheilua, hän jatkaa. Mikä saa nuoren naisen havittelemaan kauneutta veitsen avulla? Mielenterveys ja

päihdepuolelta lähihoitajaksi valmistunut Lantea on suurennuttanut rintojaan kahdes-ti. Päätöksen leikkauksen toteuttamisesta hän teki todella nuorena, jo 15-vuotiaana. - Naisellisuudestani puuttuivat rinnat. Olen aina ollut hoikka ja minulla vain ei kerry ras-vaa rintoihin. En pitänyt siitä miten vaatteet vain roikkuivat päälläni kun ei ollut muotoja. En ole katunut sekuntiakaan. Olen iloinen sii-tä, että nykypäivänä tällaiset ovat mahdol-lisia. Ensimmäinen Miss Plastic Finland - Unkarissa pidettiin ensimmäinen Miss Plas-tic kilpailu, se oli todella tasokas ja mielen-kiintoinen. Kun kuulin, että Suomeen saapuu

kyseinen kilpailu, olin aivan innoissani ja o-sallistuin kilpailuun. En ole osallistunut muihin kauneuskilpailuihin, mutta olen ollut mukana Model Face 2009 -osakilpailussa, jossa sijoi- tuin toiseksi. Model face -kilpailu oli mallikil-pailu, jossa katsottiin kävelyä, kykyä esitellä vaatteita ja muuta lavatyöskentelyä, joten sitä ei voi verrata kauneuskilpailuihin. Lantea toivoisi, että kauneusleikkaukset hyväksyttäisiin myös esimerkiksi Miss Suomi -kisoissa. - Se olisi reilua, sillä sallitaanhan kauneus-leikkaukset Miss Universum kilpailuissakin. Jos ulkomuoto on sopusuhtainen rintojen suurennuksen ansiosta tai nenäleikkauksen takia, miksi tätä ei hyväksytä? Kauneusleikkaukset eivät Suomessa ole vielä joka tytön arkea. Kauniit laitatetut rin-nat aiheuttavat Lentean mukaan usein ka-teutta muiden naisten keskuudessa. - Omasta kokemuksesta voin kertoa, että henkistä vahvuutta tarvitaan paljon! Olen saanut kuulla paljon pilkkaa, haukkua ja kateutta. Muistan kun ensimmäisiä ker-toja kävin toimenpiteen jälkeen yökerhossa ja naisten vessassa tyttöporukalla, jotkut haukkuivat minua ja se johtui täysin rin-noistani, Lantea sanoo. - Lähdin muutamia kertoja itkien ulos ja vannoin, etten enää ikinä mene sinne ilkei-den ihmisten takia. Tajusin, ettei asiaa voi aina paeta, joten oli pakko vahvistua. Ehkä tässä vaiheessa tapahtuikin suuri henkinen kasvu, eivätkä toisten pahat puheet satuta enää, hän jatkaa. Lantea törmäsi kritiikkiin ulkonäöstään myös Miss Plastic kisojen aikana. - Raaka totuus on se, että Suomessa ei vielä olla yhtä suvaitsevaisia kauneus-leikkauksien ja etenkin silikonien suhteen, kuin muualla maailmassa. Jotkut ihmiset katsovat väheksyvästi kauneusleikkauksissa käyneitä ihmisiä. Lantea on tällä hetkellä parisuhteessa ja hänen kumppaninsa on kehonmuokkauk-sesta hänen kanssaan samaa mieltä.

SaronSaron

29

- Kumppanini on täysin samaa mieltä kanssani kehonmuokkauksesta. Jos ei pidä jostain kohdasta itsessään, sille on tehtävä jotain. Itse en koe enää tarvetta leikkauk-siin. Rintaproteesit pitää vaihtaa 10 vuoden välein, jotta pysyisivät hyvännäköisinä ja ne tulen toteuttamaan.

Harkitse tarkoinVaikka Lantea teki oman päätöksensä leikkauksen suhteen nuorena, hän kehottaa nuoria perehtymään asiaan kunnolla. - Ota selvää millä tavoin toimenpide teh-dään, miten se voi epäonnistua, mahdol-liset terveydelliset riskit ja mahdolliset tu-levat komplikaatiot kuten rintaproteesien kapseloituminen. Täytyy muistaa, että kun leikkaus tehdään se on peruuttamaton toimenpide, joten pohdi ajan kanssa, tah-dotko varmasti turvautua kirurgiaan.

Luomukauneuden puolesta - Luomukauneus kuten luonnonmukainen elämäntapa muutenkin on ollut 17-vuotiaas-ta asti osa kristillistä vakaumustani. Jo sitä ennen arvostin luonnonmukaisuutta, enkä käyttänyt meikkiä pahemmin. Minulla on aina ollut vahva itsetunto, enkä ole kokenut tarvetta olla muuta kuin olen. Se, että olen luonnollisesti kaunis, on myös vaikuttanut asennoitumiseeni ehostukseen ja oman ke-hon muokkaukseen, kertoo 24-vuotias Sini Luokkanen. Luokkanen on opiskelija ja kolmen lapsen äiti, joka ei käytä paljoa aikaa ulkonäkönsä kohennukseen. - Terveellinen ruokavalio, liikunta ja riittävä uni ovat minulle kauneuden ja terveyden ylläpitokeinoja. En kolmen pienen lapsen äitinä ehdi kauheasti käyttää aikaa itseeni.

Minulle on tärkeää, että käyttämäni tuot-teet ovat eettisiä ja ympäristöystävällisiä. Sik-si suosin mm. Body Shopin tuotteita. En ole koskaan värjännyt hiuksiani eikä minulla ole lävistyksiä. En käytä myöskään kynsilakkaa. Satunnaisesti saatan käyttää peitevoidetta. Arvostan siis ihan oikeasti luonnollisuutta. Yleisimmin ulkonäköpaineita koetaan omien odotusten ja toiveiden vuoksi. Millai-sia kommentteja luomukauneutta suosiva nainen saa ulkonäöstään? - En ole koskaan saanut huonoa palautetta ulkonäkööni liittyen. Päinvastoin saan usein kuulla olevani kaunis, erityisesti hiuksiani ihail-laan. Välillä on myös luultu, että minulla on ripsiväriä, kun ripseni ovat niin tummat ja pitkät, Luokkanen kertoo. Luokkanen ei itse voisi koskaan ottaa ta-tuointia, silikonirintoja tai muuta yhtä pysy-vää ja terveydelle riskaabelia. Kosmetiikka liittyy hänellä lähinnä hygieniasta, siistey-destä ja hyvinvoinnista huolehtimiseen. - Käytän säännöllisesti shampoota, hoitoai-netta, saippuaa, kasvojen puhdistusainetta, kuorinta-ainetta ja naamioita, kasvovoi-detta, vartalovoidetta, huulirasvaa, deodo-ranttia ja hajuvettä. Hiuksia en ole koskaan värjännyt enkä ole myöskään koskaan käyt-tänyt tekoripsiä tai -kynsiä enkä hiustenpi-dennyksiä. Useat nuoret painivat ulkonäköpainei-den kanssa. Luokkanen kannustaa nuoria olemaan tyytyväisiä itseensä sellaisina kuin ovat. - Jokainen ihminen on Jumalan luoma ja siksi ainutlaatuinen ja arvokas. Kauneutta voi parhaiten lisätä siisteydellä, kauniilla vaat-teilla ja viehättävällä hymyllä!

Ken on heistä kaikkeen luomuin?Luokkanen ei hyväksyisi kauneusleikattuja naisia kilpailemaan esimerkiksi Miss Suomi -tittelistä. - Siksi ei, koska kaikilla ei olisi tällöin samat lähtökohdat. Muokatuilla naisilla tulee olla omat kauneuskilpailut. Vaikka en tiedä, oli-siko silloin kyse kauneudella kilpailemisesta. Entä olisiko Miss Luomu -kisoille kysyntää? - Ihan hyvä idea! Tällöin olisi ainakin kyse kauneuskisoista sanan varsinaisessa merki-tyksessä ja luonnollinen kauneus ja luonnol-lisuus nousisivat enemmän esille mediassa.

Teksti: Salla Airaksinen

Kysyimme myös:

Mitä mieltä olet siitä, että naisiinkohdistuu suurempia paineitamuokata itseään henkisesti ja fyy-sisesti kuin miehiin? Vai onko näin?

Saron: Varmasti media luo pientä painetta naisille täydellisyydestä, mutta suurimmalta osin uskon, että naiset itse ovat heikompia kaikelle mikä liittyy ulkonäköön ja itse luovat itselleen paineita. Uskon, että naisille tulee helpommin myös riittämättömyyden tunne. Täytyy vain oppia rakastamaan virheitään, sillä kukaan ei voi olla täydellinen.

Sini: Naisiin kohdistuu suurempia ul-konäköpaineita, se on selvää. Syynä on lähinnä media, joka esittelee enimmäk-seen vain ”täydelliseksi” laittautuneita nai-sia. Tämä on mielestäni väärin, koska naiset ovat luonnollisina yhtä kelvollisia ja ihania siinä kuin miehetkin.

Oman kehon muokkauksen koetaan olevan jokaisen hen-kilökohtainen asia. Miten koet moralisoivan keskustelun asian ympärillä?

Saron: Tosiaan se on jokaisen oma asia ja jokaisella on omat syynsä, miksi haluaa muokata kehoansa. On harmillista, että näitä ihmisiä saatetaan vähätellä ja kyseen-alaistaa. Itse en piittaa, mitä mieltä muut ovat kauneuskirurgiasta, sillä jokaisella meillä on jokaisesta asiasta omat mielipiteensä.

Sini: Ulkonäköasioilla on sekä henkilökoh-tainen että sosiaalinen ulottuvuus. Kuka laittautuisi, jos ei olisi ketään katsomassa? Kyllä oman kehon muokkaus ja ulkonäköa-siat laajemminkin ovat siis myös moraa-linen kysymys; sitä kautta viestii omasta

arvomaailmasta ja odotuksista myös kans-saihmisiä kohtaan. On selvää, että luomu-kasvoisen seurassa hyväksyy helpommin oman rosoisuudenkin kun taas vahvasti meikatun seurassa tulee paineita laittautua samalla tavoin ja on ikään kuin alaston olo ilman meikkiä. Tämä koskee varsinkin nuoria, heillä itseluottamus on vasta kehittymässä ja he ovat vaikutuksille alttiita. Kun arvostaa ihmisiä luonnollisina, sellaisina kuin he ovat, on mielestäni aidosti suvaitse-vainen. Ja kun uskaltaa näyttäytyä omana itsenään, se kertoo terveestä itsetunnosta. Vanhemmat ovat esimerkkinä lapsilleen tässäkin asiassa ja heillä on suuri vastuu, millaisen suhtautumistavan lapsilleen an-tavat ulkonäköön ja omaan persoonaan liittyen. Olisi tärkeää viestittää, ettei itseään tarvitse ulkoisesti muuttaa ollakseen sosiaa-lisesti hyväksytty.

Sini

30

Suomalaiselokuvien

uusi nousu

Suomalaisten elokuvien kansain-välisen suosion kasvu johtuu use-asta seikasta.– Digitaalisuus on tehnyt eloku-

vien teko- ja jakeluvaiheesta entistä hel-pomman ja tehokkaamman. Lisäksi uusi tekijäpolvi on syntynyt kansainvälisyyteen, FAVEXin (Finnish Film & Audiovisual Export) eli suomalaisen av-alan vientiorganisaa-tion toiminnanjohtaja Petra Theman sanoo. – Enää elokuvia ei tehdä pelkästään suomenkieliselle yleisölle. Kohderyhmä voi ulottua kotimaan rajojen ulkopuolelle, mutta sen ei kuitenkaan tarvitse kattaa koko maailmaa. Themanin mukaan jotkin alueet ovat keskittyneet tarinoiden tuottamiseen ja ke-hittelyyn, ja vastaavasti toiset alueet niiden kuluttamiseen. – Tällä hetkellä Pohjoismaat koetaan mielenkiintoiseksi tarinoiden syntyalueeksi.Kun elokuva pohjautuu oman maan kult-

Usea suomalaiselokuva on viime aikoina noussut maailmanmai-neeseen. Esimerkiksi Miesten vuoro valittiin Suomen Oscar-ehdokkaaksi, ja Napapiirin sankarit pääsi Toronton elokuvajuhlien ohjelmistoon ja sai levitysoikeudet Ranskaan. Perjantaina 3. joulukuuta ensi-iltansa saanut

Rare Exports on julkaistu Suomen lisäksi muun muassa Yhdysvalloissa, Iso-Britanniassa, Saksassa, Espanjassa, Ruotsissa, Norjassa ja Australiassa.

Elokuva- ja pelilobbari Petra Themanin mukaan Suomi houkuttelee ulkomaisia

elokuvantekijöitä, mutta kannustimien puuttuminen ajaa ryhmät muualle.

kuva: Xavier Navarro

tuuriin, mutta siinä käsitellään yleismaailmal-lisia ongelmia, menestymismahdollisuudet ovat hyvät. Kopiot eivät kiinnosta ketään. – Napapiirin sankareiden absurdi huumori ja kohellus naurattavat kaikkialla. Naisen esittämä kohtuuton vaatimus puolestaan on esimerkki yleismaailmallisesta ongelmasta, Theman nauraa. Hieman yli kaksi vuotta toimineen FAVEXin toiminnanjohtaja uskoo, että myös orga-nisaatiolla on ollut oma merkityksensä suomalaisten elokuvien suosion kasvussa maailmalla. Suuri mahdollisuus, vakavat uhkakuvatValtionhallinto on alkanut ymmärtää elämysteollisuuden merkityksen tulevaisuu-den kannalta. Asioita voitaisiin kuitenkin edelleen kehittää. – Esimerkiksi elokuvatuotantojen kannalta tärkeä asia olisivat kannustimet. Käytän-

nössä tämä voisi tarkoittaa sitä, että kun tuotanto on kuluttanut Suomessa ennalta sovitun määrän rahaa, se saisi tästä sum-masta takaisin tietyn prosenttiosuuden, The-man sanoo. – Tällä hetkellä käynnissä on voimakas lob-baus, jotta kannustinjärjestelmä mainittaisiin seuraavassa hallitusohjelmassa. Kannustin-rahastoja käytetään av-alalla yleisesti, joten Suomessakin olisi mahdollista hyödyntää nii-tä. – Av-alaa kehittämällä saataisiin luotua uusia työpaikkoja sen sijaan, että aino-astaan turvattaisiin jo nyt olemassa olevat työpaikat. Elokuvateollisuudessa liikkuvat ra-hamäärät ovat todella suuria. Themanin mukaan Suomi on houkutteleva paikka myös ulkomaisille elokuvantekijöille. Kannustimien puuttuminen kuitenkin ajaa monet tuotannot etsimään kuvauspaikkoja muualta. Kauhuskenaario on se, että kaikki tuotan-not siirtyisivät Suomesta ulkomaille. Myös sel-laiset, jotka selvästi sijoittuvat Suomeen. Onneksi tilanne kehittyy myös hyvään suuntaan. Viime keväänä Kuusamossa ku-vattiin viiden päivän ajan Hollywood-eloku-vaa. Joe Wrightin ohjaama trilleri Hanna tu-lee ensi-iltaan joko vuoden päästä syksyllä tai sitä seuraavana keväänä. – Elokuva oli tarkoitus kuvata Saksassa, mutta lumitilanne oli siellä huono. Kuvausten ajankohdan muuttaminen olisi kuitenkin ollut todella kallista. – Lumi oli tärkeä osa elokuvan juonta. Tuotantoryhmän tapaamat suomalaiset ker-toivat, että Pohjois-Suomessa lunta oli vielä runsaasti. Tuotantoryhmä muutti käsikirjoitus-ta nopeasti niin, että tapahtumat sijoittuivat Saksan sijasta Kuusamoon. Ja mikä parasta, Hanna-elokuvassa Kuusamo myös näkyy Kuusamona, Theman iloitsee. Viiden päivän aikana tuotantoryhmä ku-lutti Kuusamossa arviolta noin 700 000 euroa. – Yleisesti lasketaan, että tuotannon arvo kuvausalueelle on noin 2–4-kertainen tuo-tannon suoraan kulutukseen verrattuna. Tämän elokuvan kokonaisvaikutus on siis ol-lut vähintään 1,4 miljoonaa euroa, Theman laskee.

Teksti: Elina Levijoki

31

Joulupukista kertova elokuva Rare Ex-ports tuli ensi-iltaan 3. joulukuuta. En-

si-iltapäivänä elokuvan ohjaaja Jalmari Helander kertoo, ettei häntä enää jännitä. – Lopetin jännittämisen päivää ennen en-si-iltaa, sillä lippuja on myyty hyvin ennak-koon. Ei tässä voi enää muuta tehdä kuin odottaa.Helander on käsikirjoittanut ja ohjannut kak-si Rare Exports -lyhytelokuvaa, ensimmäisen vuonna 2003 ja jatko-osan vuonna 2005. – Ihan alun perin katselin vanhoja kuvia suomalaisesta joulupukista. Niissä pukki kuvataan aivan toisenlaisena kuin nykyisin.

Elämysteollisuudesta on elokuvien li-säksi noussut myös toinen menestys, älykännykkäpeli. Angry Birds on villinnyt ihmiset joka puolella maailmaa. – Tällä hetkellä pelin kaikkia eri versi-oita on ladattu noin 36 miljoonaa kap-paletta. Päivässä peliä ladataan noin 50 000 kertaa, Rovio Mobilen pr-edustaja Ville Heijari kertoo. Vuodesta 2003 lähtien Rovio on teh-nyt yli 50 peliä, mutta mikään niistä ei ole saavuttanut yhtä suurta suosiota kuin Angry Birds. – Tavoitteenamme on tehdä Angry Bird-sista kuuluisampi ja suositumpi kuin Su-per Mariosta.

Pikkuveljeni Juuso sai idean joulupukkien metsästämisestä. Tarkoituksena oli tehdä vielä kolmas lyhytelokuva, mutta koska kaksi ensimmäistä menestyivät niin hyvin ja tarinaa riitti, päädyin pitkään elokuvaan. Rare Exports kuvattiin 26 päivän aikana Pohjois-Norjassa. Elokuvan budjetti on kaksi miljoonaa euroa. – Suomen Lappi oli tätä elokuvaa varten liian tasainen. Halusin kuvata pienet ihmiset isoissa maisemissa, joten Norjan vuoret sopi-vat tähän tarkoitukseen paremmin. Elokuvassa ei nähdä ainoatakaan naista. – Elokuva on tehty hyvin miehiseksi ja kars-

kiksi. Karuus luo selkeän vastakohdan pie-nelle pojalle, joka on aivan erilainen kuin aikuiset miehet. Naiset pehmentäisivät tätä kontrastia liikaa. Helander kirjoittaa jo seuraavaa pitkää elokuvaansa. – Voin paljastaa vain sen, että kyseessä on toimintaelokuva, jossa on mukana rakkaus-tarina. Ja tietysti jotain outoakin on luvassa, Helander nauraa.

Vihaiset lintuhahmot ovat Rovio Mo-bilen pelisuunnittelija Jaakko Iisalon ke-hittämiä. – Alun perin hahmot luotiin toisenlaiseen konseptiin. Ne olivat kuitenkin kaikkien mielestä niin hurmaavia, että niiden ym-pärille päätettiin rakentaa oma peli, Hei-jari summaa. Angry Birds on suunniteltu kosketus-näytöllisiä älypuhelimia varten. Fysiik-kapohjaisessa pelissä erikoiskyvyillä varustettuja lintuja ammutaan ritsalla rakennelmiin, joiden suojiin lintujen mu-nia varastaneet siat ovat piiloutuneet. – Peli sopii kaiken ikäisille sisältönsä puolesta. Fysiikkapohjaisessa pelissä

ollaan välittömässä vuorovaikutuksessa tekemisen kanssa, sillä esimerkiksi ritsaa jännitetään sormen avulla. Angry Birdsin pelaaminen onnistuu vaivatta, vaikkei olisi aikaisemmin harrastanut pelaamis-ta missään muodossa. Angry Birds julkaistiin viime vuoden joulukuussa. Vuoden aikana peliin on luotu uusia hahmoja ja kenttiä. Pelin jouluversio julkaistiin keskiviik-kona 1. joulukuuta nimellä Angry Birds Seasons. – Pelistä julkaistaan tulevaisuudessakin erilaisia versioita juuri tämän Seasons-nimen alla. Haluamme kuitenkin pitää nämä jutut vielä yllätyksenä, Heijari sa-noo.

Rare Exports kertoo erilaisen joulutarinan

Angry Birds on peliteollisuuden menestystarina

Kuva: www.fi lmikamari.fi

32

Kari Väänäsen ohjaama Havukka-Ahon ajattelija perustuu samannimiseen Veikko Huovisen romaaniin. Elokuvan päähenkilö on outona ja omalaatuisena pidetty met-sätyömies Konsta Pylkkänen, jonka mielestä parhaat ajatukset ovat sinisiä. Pylkkäsen mielenkiinnon kohteena on erityi-sesti luonto ja eläimet ja hän saattaa ajatuk-sissaan syventyä mittarimadon toimenku-

Havukka-Ahon ajattelija vasta aina avaruuden mittasuhteisiin. Hän pääsee seuraamaan lähietäisyydeltä ihailemiaan tiedemiehiä, joille värväytyy tutkimusapulaiseksi, ja sattuman kautta Pylkkäsestä tulee sensaatiomaisen luonnon-oikun löytäjä. Tapahtumat sijoittuvat sotien-jälkeiseen Kainuuseen ja Suomen luonto näyttää jälleen kauneutensa. Havukka-Ahon ajattelija on ajatuksenjuok-sua parhaimmillaan. Pylkkänen kuvataan yhteisön syrjimänä hahmona, mutta toisaal-ta hän on myös taitava metsäfi losofi , jota moni ihailee. Pylkkäsen menneisyydessä on myös mysteeri, joka saa totuutta suurem-mat mittasuhteet huhujen kautta. Asetelma maalaisten ja Helsingin Herrojen välillä sekä erilaisten maailmojen kohtaaminen tuovat tarinaan huumoria, jota riittää läpi koko elokuvan.

Tulen salaisuus Pylkkäseltä jää selvit-tämättä, mutta perustotuuteen liitettävästä viisaudesta Konsta Pylkkänen toteaa: ”Ei edes puoluesihteerit ota asioita tarpeeksi huomioon, vaikka maailmassa on rapiat miljoona viisautta. Pitäisi laatia luettelo vii-sauksien keskinäisistä arvojärjestyksistä. Sil-loin alkaisi onni hymyillä useamman kansan hallintoelimissä.”

Ohjaus; Kari VäänänenPääosissa: Kai Lehtinen, Tommi Korpela,Hannu-Pekka Björkman

Arvostelu: Salla Airaksinen

Korvatunturin kupeessa on raadeltu yli 400 poroa ja kylän lapset ovat k a d o n n e e t . Joulupukki on täällä.

Jalmari Helan-derin ensim-mäinen koko-i l l a n e l o k u v a Rare Exports on

toimintafantasia, jonka idea lähti Helanderin veljesten lyhytelokuvista. YouTubesta löyty-vissä Rare Exports Inc. ja Rare Exports inc. - the Offi cial Safety Instructions –lyhytelokuvis-sa jäljitetään tuntureilla asuvaa joulupukkia, “petoa, joka ei tunne käsitettä armo”. Kun alkukantaiset joulupukit on kesytetty lapsiys-tävällisiksi, ne myydään ympäri maailmaa. Elokuva alkaa, kun Pietari (Onni Tommila) ystävineen vakoilee Korvatunturilla ulko-maista porausryhmää, joka on törmännyt koeporauksissaan yllättäen 20 metriin sa-hanpurua. Pietari kahmii käsiinsä kaiken joulupukkikirjallisuuden, ja saa selville, ettei pukki olekaan alun perin leppoisa cocaco-lan punanuttu, vaan vanhan pakanallisen perinteen mukainen lapsenpiiskaaja. Joulun

Rare Exportslähestyessä kylän patterit katoavat ja peru-nanviljelijältä viedään 200 säkkiä ilman pe-runoita. Kun kylän lapsetkin häviävät, alkaa pahan pukin metsästys. Käyn katsomassa Rare Exportsin tuttujen kanssa, jotka voivat lähteä säälittä pois huonosta leffasta. Kukaan ei muista, mil-loin olisi viimeksi nähnyt suomalaisen leffan elokuvateatterissa. Puolentoista tunnin jäl-keen tunnelma on innostunut. Rare Exports on ”paras leffa tänä vuonna” ja ”paras kotimainen koskaan”. Vieressä välillä her-vottomasti nauranutta katsojaa miellyttää, ettei leffaa ole pakotettu hauskaksi, vaan dialogiin on ripoteltu kuivaa huumoria. Jalmari Helanderin esikoisohjaus on näyt-tävä ja mustan huumorin sävyttämä las-tenelokuva aikuisille. Lyhyehkössä elokuvas-sa mennään suoraan asiaan ilman pitkää epilogia, eikä juonessa ole pitkiä suvanto-vaiheita. Alussa kuvataan isän (Jorma Tom-mila) ja poika Pietarin suhdetta, joka jää hie-man epäselväksi. Miksi isä äksyilee pojalle ja mihin äiti on kadonnut? Ohuiksi jäävät henkilöhahmot ja kerronnan napakkuus voi johtua Helanderin taustasta mainosten, lyhytelokuvien ja musiikkivideoiden ohjaa-jana. Dialogi on joka tapauksessa lakonista ja hauskaa. Kun päähenkilöt puhuvat ensi ker-

taa sudenkuoppaan jääneelle, alastomana värjöttelevälle pedolle, siltä kysytään: ”Hau tuu juu laik tö länt ov tö nooten laits?” Elokuvan tunnelma on mahtipontisen karu. On viimaa, pimeää ja kaamosta. Kuvauksen tehnyt ja siitä palkittu Mika Orasmaa on on-nistunut kuvaamaan pientä ihmistä suurissa maisemissa. Ohjaajalla ja kuvaajalla ei ole ollut kiire, vaan mukana on kohtauksia, joissa musiikki soi kaamoksessa ja päähen-kilöt tuijottavat toisiaan. Elokuva huipentuu kovin suomalaiseen elementtiin: metsässä juokseviin alastomiin miehiin eli tonttuihin. Hommaan on palkattu norjalainen vanho-jen miesten kuoro. Silmiin pistivät kaivosyhtiön johtajan ylinäyt-teleminen ja epäuskottava eteläsuomalai-sen murteen häivähdys Lappiin sijoittuvassa kylässä. Arvostelijat ovat nillittäneet myös kuvauspaikan viemisestä Pohjois-Norjaan jylhempien maisemien saamiseksi sekä sii-tä, ettei elokuvassa ole yhtään naista. Rare Exports on joka tapauksessa hauskasta ide-asta tehty omaperäinen ja komea elokuva, joka tuo lisäksi loppupäiväksi hyvän mielen suomalaisesta osaamisesta.

Ohjaus ja käsikirjoitus: Jalmari HelanderPääosissa: Jorma Tommila, Onni Tommila, Tommi Korpela

Arvostelu: Tiina Juujärvi

Reindeer Spotting “Vietämme kavereiden kanssa iltaa hy-vän ruoan ja subutexin merkeissä”, hihkuu Reindeer Spotting dokumenttielokuvan päähenkilö Jani. Samalla pojat nostavat uunista paistuneet ranskalaiset ja nakit jäähtymään ja kyselevät toisiltaan “paljonko S:ää on?”. Elokuva kertoo edesmenneestä 19-vuo-tiaasta Janista, joka ryöstää lähikaupan

kassasta 5 000 euroa ja pakenee kuvaajan kanssa Eurooppaan. Tapahtumat välittävät huumeiden huuruisen elämän katsojalle niin aidosti kuin voi kuvitella. Elokuvassa nähdään Janin huumeidenkäyt-töä, toivoa päästä pois Rovaniemeltä ja aineiden käytön lopettaminen. Kuten arvata saattaa, lopettaminen ei ole helppoa, eikä päätös pidä. Tämä elokuva on karu herätys todellisuuteen, mitä jotkut elävät.

Ohjaus ja kuvaus: Joonas Neuvonen

Arvostelu: Salla Airaksinen

33

”Se on niin pieni ja heiveröinen. Mahtavaa, että saa huolehtia jostakin niin pienestä ja kattoa kuinka se kehit-tyy”, kertoo tuore isä muille miehille sau-nomisen yhteydessä. ”Vittu sattuu se vieläkin saatana”, sa-noo itkuinen mies, joka luovutti oman tyttärensä äidilleen hoidettavaksi. Miesten vuoro -elokuvassa saunan lauteilla miehet jakavat elämän koke-muksiaan. On iloa, surua, rakkautta ja kuolemaa. Myös pimennossa pidetty perheväkivalta muuttuu sanoiksi ystävi-en kesken asuntovaunuun rakennetussa saunassa ja toisaalla todetaan, että

”rakkautta on pilkkoa polttopuita koko toisen loppuelämän ajaksi”. Elokuvassa käydään monen saunan lauteilla läpi Suomen ja samalla muo-dostuu suomalaisen miehen uusi muo-tokuva. Päähenkilöiden tunteet välit-tyvät kaikessa aitoudessaan katsojalle ja rikkovat suomalaisen miehen juroa stereotypiaa. Tässä elokuvassa miehet puhuvat, itkevät ja tuntevat. Miesten vuoro on kuin postikortti Suomesta liikkuvan kuvan muodossa. Elokuvassa nähdään kauniita suomalai-sia maisemia ja korostetaan saunomi-sen tärkeyttä myös henkisen puhdistau-

tumisen välineenä. Tulee selväksi, että saunoa voi myös vaikkapa puhelinko-pissa tai karhun kanssa. Miesten vuoro on elokuva, jota suosit-telen kaikille naisille, jotka haluavat olla kärpäsenä katossa, kun miehet puhuvat tunteistaan. Elokuvan katsominen te-kee hyvää myös miehille. Katsokaa se ajatuksella, laittakaa sauna päälle ja puhdistautukaa murheistanne hyvän ys-tävän seurassa!

Ohjaus: Joonas Berghäll ja Mika Hotakainen

Arvostelu: Salla Airaksinen

Miesten vuoro

Kuvat: www.fi lmikamari.fi

Kotimaisten elokuvien

arvosteluja

Suomalaisten elokuvien katsojaluvut lähentelivät joulukuun alussa jo kahden miljoonan rajaa, mikä on paras tulos 40 vuoteen. Tässä neljä arvostelua.

34

Kyllä kansa tietää?

Vain joka viides suomalainen tietää kotikuntansa veroäyrin. Vähemmistö suomalaisista osaa nimetä oikein halli-tuspuolueet. Joka neljäs SDP:tä oman il-moituksensa mukaan äänestänyt kuvitteli vuosi edellisten eduskuntavaalien jälkeen SDP:n olevan yksi hallituspuolueista. Tommi Uschanov vyöryttää lukijan eteen lukuisia esimerkkejä todistaakseen, että iso osa ihmisistä omaa joko juuri ja juuri välttävät tiedot tai on yksinkertai-sesti täysin kuutamolla yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Perustietämyksen puut-teellisuus johtaa monesti hyvin epäloo-

gisiin mielipiteisiin. Verot valtion maksettavaksi -tyyppiset kom-mentit ovatkin pelottavan yleisiä. Suuri kaalihuijaus tarkoittaa jotain sellaista yhteiskunnallista epäkohtaa, joka on kohahduttanut vuosikausia kansalaisten mieliä. Kaalihuijauksessa voidaan vaikkapa kertoa, että jokin by-rokraattinen taho on antanut täysin mielipuolisen määräyksen, jota ihmiset levittävät päivitellen eteenpäin. Kaalihuijaus ei vaan yksinkertaisesti ole totta, sillä sitä ei ole koskaan tapahtu-nut. Uschanov kertoo tällaisten tarinoiden kautta esimerkkejä ihmisten sinisilmäisyydestä. Suurten kaalihuijausten tekeminen on äärettömän helppoa. Ihmiset haluavat nimittäin pitää kiinni uskomuksistaan riippumatta siitä, kuinka moneen kertaan ne on todistettu vääräksi. Oudointa tässä kaikessa tietämättömyydessä on, että kaikes-ta huolimatta yhteiskunta vaikuttaa toimivan suhteellisen hyvin. Kirja on hyvä tutustumismatka poliittisen psykologian maail-maan ja sisältää runsaasti lähdeviitteitä jatkolukemisen äärelle. Aiemmin Uschanov on kirjoittanut laajalti julkisuutta saaneen pamfl etin Mikä vasemmistoa vaivaa? (2008). Tommi Uschanov: Suuri kaalihuijaus. Kirjoituksia yhteiskunnal-lisesta tietämättömyydestäTeos. 241 sivuaArvostelu: Tuomas Vanhanen

kirjahyllySosiaaliseksi oppimisesta

Työhaastattelussa jokainen itseään kunnollisena pitävä työntekijä muistaa korostaa sosiaalisuuttaan. Kukaan ei ainakaan myönnä olevansa epäso-siaalinen, sillä työpaikkailmoituksissa halutaan sekä sosiaalisuutta että kykyä verkostoitumiseen. Sosiaalisuuden ar-vostus on muuttunut nopeasti, sillä vielä 1950-luvulla ihminen luokiteltiin narsistik-si, jos hän pyrki ihmissuhteissaan ennen kaikkea hyötymiseen. Nyt tätä pide-tään jalona taitona. Professori Liisa Keltikangas-Järvisen

teos selventää kirjassaan sosiaalisuuden ja sosiaalisten taitojen eroavaisuuksia, jotka yleensä sotketaan erheellisesti toisiinsa. Sosiaalisuus on synnynnäinen temperamenttipiirre, joka liittyy haluun olla ihmisten kanssa. Sosiaaliset taidot sen sijaan ovat opittuja ja tarkoittavat kykyä olla muiden kanssa. Hyvät sosiaali-set taidot eivät vaadi pohjakseen mitään tiettyä temperament-tia. Sosiaalisesti ujolla ihmisellä voi olla erinomaiset sosiaaliset taidot. Keltikangas-Järvinen korostaa ennen kaikkea opittujen taito-jen merkitystä. Sosiaalisesti taitavalla ihmisellä on käytössään suuri kirjo erilaisia toimintamalleja, joista hän joustavasti valitsee kulloiseenkin tilanteeseen sopivimman. Joskus hän neuvottelee, on sovitteleva, joskus tarttuu ongelmaan tiukasti, joskus vetäy-tyy. Sosiaalisen temperamentin omaavat hyötyvät ominaisuu-destaan lapsuusvuosina, sillä he saavat jatkuvasti rohkaisevaa palautetta, kun he ottavat mielellään kontaktia muihin ihmisiin. Aikuisiässä liiallisesta sosiaalisuudesta ei kuitenkaan ole hyötyä, vaikka nykymaailmassa näin virheellisesti ajatellaankin. Suulas ja itseään korostava visionääri voi tosin ohittaa maltillisen ja rau-hallisen asiantuntijan työpaikan saannissa, mutta työnantajan kannalta tämä ei ole aina kovinkaan järkevä ratkaisu. Ylisosiaa-linen ihminen ei Keltikangas-Järvisen mukaan esimerkiksi sovi johtajaksi, sillä hän haluaa aina miellyttää muita ja muuttaa mielipidettään sen mukaan, kenen kanssa kulloinkin puhuu. Keltikangas-Järvinen murtaa myös myytin siitä, että lapset pitäisi laittaa varhaisessa vaiheessa päivähoitoon sen vuoksi, että he oppivat muilta lapsilta sosiaalisia taitoja. Tämä ei pidä paikkaansa, sillä aikuisen tehtävä on opettaa lapselle sosiaalisia taitoja. Pienet lapset eivät niitä toisiltaan opi. Hänen mielestään tutkimukset osoittavat kiistattomasti, että alle kolmevuotiaana ryhmään laitetuilla lapsilla esiintyy muita enemmän aggressii-visuutta ja keskittymisvaikeuksia kouluiässä. Vanhemmat eivät kuitenkaan helpolla usko tätä, vaikka itse näkisivät pienen lapsen olevan pitkän hoitopäivän jälkeen äänekäs ja levoton. Helsingin yliopiston psykologian professori Keltikangas-Järvinen on suomalaisen temperamenttitutkimuksen uranuurtaja. Hän on aiheuttanut tutkimuksillaan paljon keskustelua. Ne ovat osoittaneet, että vallitsevat uskomukset ihmisen, erityisesti lap-sien, kehittymisestä eivät aina vastaa todellisuutta. Hänet valit-tiin Vuoden professoriksi vuonna 2008.

Liisa Keltikangas-Järvinen: Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidotWSOY, 265 sivuaArvostelu: Tuomas Vanhanen

Kieroutunut talousihme

”Puolue on kuin Jumala. Hän on kaikkialla. Häntä ei vain näy.” Tämä pekingiläisen yliopistoprofessorin toteamus kiteyttää Ri-chard McGregorin viestin Kiinaa hallitse-vasta kommunistisesta

puolueesta. Teoksen kirjoittaja McGregor on toiminut muun muassa Financial Timesin Pekingin-toimiston päällikkönä sekä kirjoittanut ar-tikkeleita ja raportteja BBC:lle sekä useille lehdille. Kiinan ymmärtämiseksi on tiedet-tävä, miten sitä hallitaan. Tämän McGre-gor onnistuu kertomaan luultavasti juuri niin hyvin kuin se ylipäätänsä on mahdol-lista kommunistisen puolueen ulkopuolel-la toimivalle. Takapajuinen kehitysmaa on kasvanut nopeasti taloudellisesti ja poliittisesti niin suureksi mahdiksi, ettei muilla mailla ole

enää varaa olla toimimatta sen kanssa. Kiina ei kuitenkaan ole muuttumassa länsimaaksi, vaan se pakottaa muut pelaamaan sen omilla säännöillään. McGregorin kirja pyrkii selittämään kiinalaisen yh-teiskunnan muutosta puolueen ja sen vallankäyt-tömekanismien kautta. Mielenkiintoisinta ja samalla järkyttävintä antia on kuvaus keskusjärjestöviraston toiminnasta. Siinä missä Neuvostoliitossa järjestötoimisto päätti vain keskeisimmistä johtajista, haluaa Kiinan kommunistisen puolueen keskusjärjestövirasto johtaa kaikkea. Virasto kuvaa hyvin puolueen tosiasiallista valtaa. He päättävät, kenet nimitetään mihinkin virkoihin aina alimpia asukaskomiteoita ja kouluja myöten. Järjestelmä ulottuu te-

hokkaasti myös elinkeinoelämän keskeisten toimijoiden valit-semiseen ja valvontaan. Vaikka yksittäisten ihmisten toimintavapaus onkin vuosien varrella kasvanut, puolue on pitänyt kaiken poliittisen vallan tiukasti hallussaan. Toisaalta myös puolue on muuttunut. Ennen vanhaan järjestelmä olisi eliminoinut Nobelin rauhanpalkinnon saaneen Liu Xiaobon, kun hän järjestäytyi puoluetta vastaan vaatimalla maahan demokratiaa. Nyt Liu sen sijaan viruu vanki-lassa yllyttämisestä kumoushankkeisiin valtiota vastaan. Tämä on riittävän pelottava esimerkki jokaiselle, joka haluaa seurata hänen jalanjälkiään.

Richard McGregor: Puolue. Kiinan hallitsijoiden salainen maail-ma (The Party. The Untold Story of China´s Secretive Rulers), suom. Matti KinnunenOtava. 351 sivuaArvostelu: Tuomas Vanhanen

35

Salaisuuksia Harjukaupungissa

Pidin suunnattomasti Pasi Ilmari Jääske-läisen ensimmäisestä romaanista, Lu-mikko ja yhdeksän muuta. Seuraavaksi ilmestynyt novellikokoelma Taivaalta pudonnut eläintarha on yksi suosikeista-ni. Odotukset Jääskeläisen uusimpaan, Harjukaupungin salakäytäviin¸olivat siis suuret. Kirjan päähenkilö kustantaja Olli Suo-minen asuu Jyväskylässä vaimonsa ja poikansa kanssa. Elämä on keski-ikäisen mallillaan, mutta sitten nuoruudenihas-tus, menestyskirjailija Kerttu Kara astuu Ol-

lin elämään. Samanaikaisesti Olliin ottavat yhteyttä myös muut lapsuudenystävät – ja Ollin elämä alkaa vähitellen mennä pois raiteiltaan. Kirja on yhtä aikaa jännitysnäytelmä ja kertomus rakkaudesta. Myös Jyväskylä on vahvasti läsnä kirjassa: Jääskeläinen kuvaa Jyväskylää tarkasti, välillä ärsyttävänkin tarkasti. Jos tuntee kau-pungin, ei ole vaikeuksia kuvitella kirjan tapahtumaympäristöä. Kadut ja puistot heräävät eloon. Vaikka kirja ei missään nimessä ole huono, ei se kuitenkaan yllä Jääskeläisen aiemman tuotannon tasolle. Reaalifantasia toimii ehkä paremmin lyhyemmässä muodossa, novelleissa. Silti odotan mielenkiinnolla, mitä Jääskeläinen keksii seuraavaksi. Facebook on tärkeä osa kirjan juonta. Sosiaalinen media ujut-tautuu ovelasti myös kirjan ulkopuolelle: kirjan keskeisten hen-kilöiden profi ilit ovat löydettävissä aivan oikeasti Facebookista. Tehokas markkinointikeino! Oivallinen kikka on myös laatia kir-jaan kaksi loppua. Lukija ei voi tietää, kumpi loppu juuri hänen kirjassaan on. Vaihtoehtoisen lopun voi lukea kustantajan net-tisivuilta. Kirjasta kiinnostuneiden kannattaa seurata Pasi Ilmari Jääske-läisen blogia: http://pasiilmarijaaskelainen.wordpress.com

Pasi Ilmari Jääskeläinen: Harjukaupungin salakäytävätAtena. 372/375 sivuaArvostelu: Tiina Nyyssönen

Maria Kallio ja maahanmuuttajatytöt

Leena Lehtolainen on tuottelias dekka-risti. Uusin Maria Kallio -dekkari on jär-jestyksessään jo sarjan yhdestoista. Se näkyy kirjassa – hyvässä ja pahassa. Lehtolaisen tarinankertomiskyvyissä ei ole moittimista. Tarina kulkee jouhevasti loppuun asti ja koukkuja on sijoiteltu tasai-sesti tarinan eri vaiheisiin. Tällä kertaa Maria Kallio on päätynyt takaisin Espoon poliisiin ja saa ratkottavakseen kolmen maahanmuuttajataustaisen tytön ka-toamiset. Neljäs tyttö löydetään omaan huiviinsa kuristettuna. Tietysti tytöt liittyvät

Marian elämään muutakin kautta, he ovat Iida-tyttären tuttuja tyttökerhosta. Lehtolainen tuo esille, ajan trendin mukaisesti, maahanmuuttoon ja monikulttuurisuuteen liittyviä ongelmia ja asenteita. Uusin Kallio-dekkari ei kuitenkaan tuo sarjaan mitään uutta. Mikään ei ole muuttunut; Maria on yhtä nokkela ja ketterä, avi- omies Antti yhtä joustava, kollega Ursula yhä edelleen ärsyttävä ja juonitteleva. Puolessa välissä kirjaa alkaa hiukan haukotut-taa. Viime aikoina Lehtolainen on ollut parhaimmillaan kirjoittaes-saan muista aiheista ja henkilöistä kuin Maria Kalliosta. Ehkä Maria Kallion voisi jättää taas hiukan pitemmälle lomalle? Leena Lehtolainen: Minne tytöt kadonneetTammi. 342 sivuaArvostelu: Tiina Nyyssönen

Raideammattilaisten yhteisjärjestö JHL

Rautatieläisten Liitto ry muuttuu vuoden 2011 aikana Raidealanammattilaisten yhteisjärjestö JHL ry:ksi.

1. Yhdysvalloissa Alabaman osavalti- ossa on kiellettyä pitää kirkossa tekoviiksiä, jotka aiheuttavat naurua.

2. Yli 90 prosenttia suomenhevos- ravureista periytyy kuuluisasta Eri-Aaron-orista.

3. Tölkinavaaja keksittiin 30 vuotta tölkin jälkeen.

4. Apple-yhtiön toimitusjohtaja ja toinen perustaja Steve Jobs nostaa Applelta vain yhden dollarin palkan vuodessa.

5. Sähkötuolin keksijä oli hammaslääkäri.

Knoppioppig

36

Kentän ääni -palstalla seurataan nuorten ajatuksia politiikasta ja muista arjen tunnelmista.

Esa Herrala, Isojoki

Mitä on päällimmäisenä mielessä politii-kasta?Kevään vaalit ovat tietysti sellaiset, mitkä pyörivät mielessä. Meidän piirimme tasolla ihmisten suusta kuulee sellaista, että ilmas-sa on ollut pettymystä politiikkaan yleisesti ja kaikkiin puolueisiin. Muutoshalukkuutta on selvästi ilmoilla. Vaaleissa nähdään, näkyykö se äänten laskuna. Tiedän van-hempia ihmisiä, jotka aina ennemmin ovat käyneet äänestämässä, mutta nyt uhkaa-vat jättää äänestämättä. Huolettaa, mihin suomalainen demokra-tia on menossa. Meidänkin maakunnas-samme on ollut kaiken maailman kuntalii-toksia. Tähän asti jokaisella ihmisellä on ollut mahdollisuus vaikuttaa oman kuntansa palveluihin. Joka kylästä on aina tunnettu joku päätöksentekijä, mutta nyt kun siirry-tään isoihin kuntakeskuksiin, päätöksenteko karkaa kauemmas. Jos Kokoomus on vah-voilla vaalien jälkeen, Suomeen tulee 100 kuntaa ja se on suomalaisen demokratian loppu. Silloin tietty eliitti kansasta päättää asioista, ei kansa itse.

FMikä on muuten meininki?Liittarista on meidän piirillämme vielä hyvät fi ilikset. Liittokokous oli asiaperäinen, ja oli todella hauskaa ja mukavaa nähdä tuttuja ja tutustua uusiin ihmisiin. Nyt minulla olisi tuota koulua. Opiskelen rakennustekniikkaa viimeistä vuotta ja olen aloitellut pikkuisen opinnäytetyön parissa. Mukavaa, kun pää-see toteuttamaan taitojansa, mitä on op-pinut koulun aikana. Ensi vuonna pitäisi keksiä jotain uusia harrastuksia, vaikka jotain uuttaa luottamushommaa. Heräsin vasta yhdeltätoista kun ei ol-lut kummempia töitä. Opiskelu on välillä tällaista vapaaherran elämää. Illaksi läh-den Seinäjoelta 100 kilometrin päässä ole-vaan kotikuntaani Isojoelle tielautakuntaa vetämään. Huomenna olen matkanjohtaja-na triangeliristeilyllä, mihin tulee opiskelijoita kolmesta ammattikorkeakoulusta, Seinä-joelta, Vaasasta ja Kokkolasta. Pelkästään Seinäjoelta tulee 14 linja-autoa. Se myytiin loppuun kolmessa päivässä, eivätkä kaik-ki päässeet mukaan. Risteily on selvästi opiskelijakunnan ykköstapahtuma.

Mitä tuli Mitä tuli sanottua..sanottua..w

”Nykyaikainen sosialidemokraattinen kehitysapupolitiikka ostaa hyvää omaatuntoa, muttei edesauta kehitysmaiden todellista ke-hitystä”Kokoomusnuorten puheenjohtaja Wille Rydman 15.11.

Keskustanuorten varapuheenjohtaja Carita Maisila pitää pöyristyt-tävänä Kokoomusnuorten silmänkääntötemppua, jossa maahan-muuttajat ja sosiaalipummit kyykkyyn -retoriikka oikeutetaan jul-kisen talouden vakauttamisella.

”He ovat valmiita antamaan lisää rahaa niille joilla jo muutoinkin menee erinomaisesti. Verotuksessa nimittäin pitäisi Kokoomus-nuorten mukaan siirtyä tasaveroon, niin että kaikkia ansio- ja pääomatuloja verotetaan samalla, riittävän alhaisella veroprosen-tilla. Tämä olisi puhdasta tulonsiirtoa köyhiltä rikkaille”

Carita Maisila, Keskustanuorten varapuheenjohtaja 15.11.

”Demarinuorten mielestä kehitysapu ei ole omantunnon ostamista toisin kuin kokoomusnuoret väittää vaan tarpeellista apua kehit-tyvien maiden ihmisille.”

Timo Kontio, Demarinuorten puheenjohtaja 15.11.

”Kivikovien iskulauseiden sijaan kaivataan konkreettisia esityksiä köyhien aseman parantamiseksi niin Suomessa kuin maailmallakin. Ihmisistä ja taloudesta oikeasti huolissaan olevat saisivat kunnioit-taa kanssaihmisten älyä enemmän kuin tämä Kokoomusnuorten kannanotto. Kannattaako syyttää muita, kun sonta haisee omissa housuissa?”

Paloma Hannonen, Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden puheen-johtaja blogissaan 15.11.

”Vapaat markkinat eivät takaa demokraattisia vapauksia. Demokratian perustaidot takaavat. Niitä saa lähimmästä kirjastos-ta. Jos sellainen on lähistöllä. Ja jos osaa lukea.” ”Lisäksi tarvitaan lisää perinteistä kehitysapua. Puolet maailman väestöstä elää alle dollarin päivä. He elävät liiankin vapailla mark-kinoilla. Heidän takiaan meillä ei ole varaa luopua kehitysavusta. Luopuisinkin ensimmäisenä kokoomuksen nuortenliitosta. Epäilen, että noiden hyvinsyöneiden broilerien ylläpito on lisäksi tavatto-man kallista – ja tehotonta.” Jukka Relander, Kolumnisti, Uusisuomi 16.11.2010.

Kokoomusnuoret päättivät liittokokouksessaan kannattaa nykymuotoisen kehitysavun lakkauttamista. Tämä on heidän mielestään yksi keino vakauttaa

julkista taloutta. Nuorisojärjestöjen välinen sanasota leimahti liekkeihin välittömästi.

37

pmusacorner

Happoradio - PuolimieliSony music

Happoradion keulakuvan Aki Tykin persoonallinen lauluääni ihastut-taa ja vihastuttaa kuuntelijoita nyt jo yhtyeen viidennen studio-albumin kappaleiden välityksellä. Bändin ensimmäinen albumi Ase-malla ilmestyi vuonna 2003 ja siltä löytyneen kesähitin Pois Kalliosta myötä on yhtyeen suosio vain kasvanut. Monet muistavat hyvin viime vuosina ilmestyneet hitit Ta-

vikset, Hírsipuu ja Che Guevara jotka kaikki kuvastavat hyvin Hap-poradion draivia täynnä olevaa Pop rockahtavaa tyyliä. Puolimieli on varsin tasapainoinen levy, josta löytyy monipuoli-sesti tyypillisiä Happoradio-revityksiä sekä herkempiä slovareita. Albumin parasta antia ovat kieltämättä single-lohkaisuiksi noste-tut Ihmisenpyörä ja Pelastaja, jotka ovat saaneet paljon radio-soittoa, mutta levyltä löytyy muitakin kappaleita, jotka voivat vielä nousta radiohiteiksi. Henkilökohtaisesti pidän eniten Elossa-kappaleesta, joka tuo hyvin esiin yhtyeen kyvyn vaihdella tem-poa ja melodiamaailmaa, luoden sykähdyttävää tunnelmaa. Levy kokonaisuudessaan on juurikin sitä mitä siltä saattaa odot-taa. Suuria tyylillisiä yllätyksiä ei löydy eikä bändi varsinaisesti ole mennyt eteenpäin, mutta ei Happoradion tarvitsekkaan muut-tua, ei ainakaan vielä. On sanomattakin selvää että faneille levy on must-hankinta, mutta en uskoisi siihen pettyvän kenenkään tämän tyylisestä musiikista pitävääkään.

Happoradion viralliset kotisivut löydät osoitteesta http://www.happoradio.net/

Teräsbetoni - Maailma Tarvitsee SankareitaSakara Records / Playground Music

Kuinka pitkälle huumorivetoisella sankarimetallilla voi päästä? Yllät-tävän pitkälle, aina Euroviisuihin asti. Teräsbetoni rullaa ulos eeppistä taruhenkistä metallia pauhaavan neljännen pitkäsoittonsa Maailma tarvitsee sankareita tasan samoin asein kuin kaikki aikaisemmatkin albumit. Jarkko Aholan ylväs vib-raava lauluääni on varmasti kai-

kille tuttu ja Manowar-tyylinen soitanta antaa pontta yhtyeen mahtipontisille sanoituksille, mutta on valitettavasti todettava , että mielestäni tämä kortti alkaa pikkuhiljaa olemaan käytetty. Maailma tarvitsee sankareita on kokoelma hittipotentiaalin puuttesta kärsiviä kappaleita. Nimikkokappale ei juurikaan tar-joa mitään mullistavaa, Metalliolut haiskahtaa myötähäpeää aiheuttavalta massojen kosiskelulta ja melodisemmat fi ilistelybiisit eivät mielestäni ole koskaan olleet Teräsbetonin vahvin osa-alue. Levy on täynnä maskuliinista sanomaa julistavia kappaleita, jonka eräänlaiseksi anti-kliimaksiksi kiteytyy Mies, jonka huumo-rintajuttomat ihmiset voivat tulkita sovinistiseksi kannanotoksi, mutta tuntien Teräsbetonin sanoituksien maineen, olen varma , että latteudet voidaan sivuttaa karskina huumorina josta yhtye parhaiten tunnetaan. Olematta liian kriittinen, löytyy levyltä yksi valopilkkukin: Ju-malten Usva on varsin hyvä veto kaikin puolin, mutta en usko että sen potentiaali riittää radiohitiksi asti. Henkilökohtaisesti en voi suositella tätä levyä kuin raskaansarjan faneille ja hyvän huumo-rintajun omaaville metallisteille.

Teräsbetoni julistaa metallitotuuttaan maailmalle osoitteessa http://www.terasbetoni.com/

Arvostelija Timo Hyvönen on entinen raskaansarjan konemuusikko-amatööri, joka diggailee musiikista laidasta laitaan. Vapaa-aikanaan

hänet voi bongata Keravan lenkkipoluilta tai koriskentiltä mp3-soitin korvil-laan. Kylmempinä vuodenaikoina puolestaan lähikaupunkien baarien

tanssilattioilta esittelemässä mooveja yön pikkutunteina.

Arvostelut: Timo Hyvönen

Timon omaa musiikkia voit kuunnella osoitteessa www.mikseri.net/dwhack

37

Eskmo - EskmoNinja Tune / Playground Music

Eskmo AKA Brendan Angelides on ollut elektronisen musiikin skenessä jo vuosia puhkeamistaan odot-tava kukka. Yhdysvaltojen Con-necticutista kotoisin oleva artisti on tehnyt vuodesta 1999 lähtien lukuisia remixejä ja kollaboraatio-ita tunnettujen nimien kanssa. Vih-doin Ninja Tune antoi Angelidesille levytyssopimuksen, joka mahdollisti sen että hän pystyi vapaasti toteut-

tamaan itseään esikoisalbuminsa muodossa. Eskmo:n aiemmat remixit ovat olleet enemmänkin tanssilatti-oille sopivaa dubsteppiä/electroa, mutta tämä albumi tuo esiin sen, millaista musiikkia hän oikeasti haluaa tehdä. Musiikkityyli on hyvin kokeellista dubstepin, electron, ambientin ja rnb:n sekoi-tusta, höystettynä Angelidesin rennon eteerisillä vokaaleilla. Levy koostuu kolmestatoista erittäin hyvin yhteen nidostusta kap-paleesta, jotka soljuvat niin tasaisen kauniisti, että ellei niitä olisi eroteltu, olisi vaikea huomata milloin yksi loppuu ja toinen alkaa.

Albumilta on vaikea nostaa esiin mitään varsinaista hittiä, mutta levyn aloitusraita Cloudlight on ehdottomasti hyvä indikaattori sii-tä mitä tuleman pitää. Henkilökohtaisesti kuuntelen melko paljonkin dubsteppiä, mutta tämä albumi otti monen monta kuuntelua ennenkuin se aukesi, sen verran kokeellisesta musiikista on kysymys. Mitä enemmän Eskmoa kuuntelee sitä enemmän siitä pitää, joten jos ostat levyn, älä luovuta ensimmäisen kuuntelun jälkeen. Voin suositella levyä lämpimästi melodisen dubstepin ystäville ja kenelle tahansa, jolla on tarpeeksi kokeilunhalua ja mieltymys elektroniseen musiikkiin.

38

Suomen Keskustanuoret ryApollonkatu 11 a00100 Helsinkiinfo@keskustanuoret.fi www.keskustanuoret.fi

Etelä-Karjalan Keskustanuoret Valtakatu 5453100 Lappeenrantapuh: 045-1263 900fax: 05-4156 105 etela-karjala@keskustanuoret.fi

Etelä-Pohjanmaan KeskustanuoretKeskuskatu 11 a60100 Seinäjokipuh: 06-2233 323gsm: 050-379 6628fax: 06-2233 330etela-pohjanmaa@keskustanuoret.fi

Etelä-Savon KeskustanuoretPorrassalmenkatu 3350100 Mikkelipuh: 044-0276 334 etela-savo@keskustanuoret.fi

Helsingin KeskustanuoretApollonkatu 11 a00100 Helsinkipuh: 044-5144 361helsinki@keskustanuoret.fi

Hämeen KeskustanuoretHämeenkatu 9 A 5 krs.15110 Lahtipuh: 040-418 1150 hame@keskustanuoret.fi

Itä-Savon KeskustanuoretTottinkatu 1557130 Savonlinnapuh: 015-5311 45gsm: 050 - 347 3556fax: 015-5355 373 ita-savo@keskustanuoret.fi

Kainuun KeskustanuoretKauppakatu 26 A / 2. krs87100 Kajaanipuh: 040-8289 147fax: 08-6121 148kainuu@keskustanuoret.fi

Keski-Pohjanmaan KeskustanuoretIsokatu 267100 Kokkolapuh: 040-7769 338fax: 06-8314 993keski-pohjanma@keskustanuoret.fi

Keski-Suomen KeskustanuoretCygnaeuksenkatu 12 B 1640100 Jyväskyläpuh: 014-214997, 040-7210636fax: 014-214 448keski-suomi@keskustanuoret.fi

Kymenlaakson KeskustanuoretKivimiehenkatu 7 as 1245100 Kouvolapuh: 05-3752174, 040-831 8972fax: 05-3752530kymenlaakso@keskustanuoret.fi

Lapin KeskustanuoretKansankatu 12 A 496100 Rovaniemipuh: 040-579 2056fax: 016-313358lappi@keskustanuoret.fi

Pirkanmaan KeskustanuoretNäsilinnankatu 23 A 133210 Tamperepuh: 045-1274 794 pirkanmaa@keskustanuoret.fi

Pohjois-Karjalan KeskustanuoretSiltakatu 2280100 Joensuupuh: 044-3122 982 pohjois-karjala@keskustanuoret.fi

Pohjois-Pohjanmaan KeskustanuoretKoulukatu 31 A 290100 Oulupuh: 08-5711740, 040-591 9006fax: 08-5711790pohjois-pohjanmaa@keskustanuoret.fi

Piirien yhteystiedotPohjois-Savon KeskustanuoretSuokatu 3170110 Kuopiopuh: 017 369 9601, 044- 369 9601fax: 017 369 9611pohjois-savo@keskustanuoret.fi

Satakunnan KeskustanuoretItäpuisto 928100 Poripuh: 02-6336184, 044-5480038fax: 02-6335599satakunta@keskustanuoret.fi

Uudenmaan KeskustanuoretAsemanaukio 704200 Keravapuh: 044-7514 363 uusimaa@keskustanuoret.fi

Varsinais-Suomen KeskustanuoretLinnankatu 21 B 3520100 Turkugsm: 044-5322 332puh: 02-2322 332fax: 02-2312 036varsinais-suomi@keskustanuoret.fi

Ylä-Savon keskustanuoretRiistakatu 1574100 Iisalmipuh: 017- 817 373 yla-savo@keskustanuoret.fi

Kansalainen, medborgare!

Oletko tyytymätön kirjoitusalustaan mielipiteidesi levittäjänä? Tule avustajaksemme! Tarjoamme mahdollisuuden pelastaa maailma ja tehdä vaikutus äitiisi.

Nuori Keskusta -lehden avustajahaku on käynnissä.

Lähetä juttunäyte päätoimittajalle osoitteeseen paatoimittaja@keskustanuoret.fi ja kerro vähän itsestäsi.

Avustajille maksamme juttupalkkion.

39 Ky

llä!

Ky

llä!

Ha

luan

tiet

oa K

esku

stan

uoris

ta

Halu

an lii

ttyä

jäse

neks

i Kes

kust

anuo

riin

Ha

luan

ilmai

sen

näyt

enum

eron

Nuo

ri Ke

skus

ta -l

ehd

estä

N

imi..

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

.

Lähi

osoi

te...

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

..

Post

inum

ero

ja p

ostit

oim

ipai

kka.

......

......

......

......

......

......

......

......

......

..

Sähk

öpos

ti....

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

.....

sy

ntym

ävuo

si....

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

.

A

lleki

rjoitu

s.....

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

.....

V

oit t

äyttä

ä lo

mak

keen

myö

s oso

ittee

ssa

w

ww

.kes

kust

anuo

ret.fi

Kesk

usta

-nu

oret

mak

sava

tpo

stim

aksu

n

Kesk

usta

nuor

etTu

nnus

500

5576

00

003

Vast

auslä

hety

s

palmusen

pahat

1. Kuka on vanhimmaksi elänyt Suomen tasa- vallan presidentti? Entä kuka on toiseksi vanhin?

2. Minä vuonna Suomessa lopetettiin analogiset TV-lähetykset?

3. Kuinka monessa EU jäsenmaassa on käytössä muut kuin latinalaiset kirjaimet?

4. Kenen sihteeri on Unelma Säleikkö?

5. Mikä on Ahvenanmaan internet-maatunnus?

6. Suomalaiset tavutusaakkoset alkavat A niin kuin Aarne, B niin kuin Bertta, C niin kuin Celsius. Mikä on Bertan lisäksi toinen naisen nimi joka esiintyy suomenkielisissä tavutusaakkosissa?

7. Missä Euroopan kaupungissa asuu eniten juutalaisia?

8. Mikä viskimerkki on Paavin puhelinnumero?

9. Lentopallon pääsarjassa pelaa joukkue nimeltä Lakkapää. Mistä kaupungista on Team Lakka- pää?

10. Mikä oli ammatiltaan giljotiinin keksijä ranskalainen Joseph Ignace Guillotin?

11. Minkä maalainen on tämän vuoden kirjallisuu- den Nobel -voittaja Mario Vargas Llosa?

12. Mihin esineeseen tai laitteeseen liittyy QWERTY -järjestelmä?

13. Mikä on englannin kielen jälkeen Wikipedian suurin kieliversio? Kysytyllä kielellä on Wikipedi- assa artikkeleja yli 800 000.

b Turkulaisen visakonkari Lauri Palmusen kiperät kysymykset

pistävät pääkopan aivonystyrät liikkeelle.

Vastaukset:

1. K.J. Ståhlberg (87 vuotta 236 päivää), Mauno Koivisto (s. 25.11.1923)

2. 2007

3. kolmessa, Bulgariassa (kyrilliset), Kreikassa ja Kyproksessa (kreikkalaiset)

4. vuoristoneuvos Tuuran (Uuno Turhapuron appiukko)

5. ax ( al on Albanian, ad on Andorran)

6. Tyyne, siis T niin kuin Tyyne

7. Pariisissa (300 000). Toiseksi eniten asuu Moskovassa 108 000.

8. Vat 69

9. Rovaniemi (entinen Perungan Pojat)

10. lääkäri

11. perulainen

12. näppäimistöön (kirjainten järjestys näppäimistössä)

13. saksa

Nuori Keskusta on Keskustanuorten jäsenlehti

Jos sinulle tulee Nuori Keskusta lehti kotiinkannettuna, olet

Keskustanuorten jäsen. Jäsenenä voit myös osallistua

tapahtumiimme ja koulutuksiimme ja saat mahdollisuuden

vaikuttaa sinulle tärkeisiin asioihin yhteiskunnassamme.

Mikäli yhteystietosi muuttuvat, teethän ilmoituksen

osoitteeseen info@keskustanuoret.fi , jotta lehti löytää

luoksesi jatkossakin.

Lisätietoja Keskustanuorten toiminnasta löydät osoitteesta

www.keskustanuoret.fi

40

Ota uusi näkökulma.Avaa Verkkoapila.