1

Keskustanuorten jäsenlehti 3/10

Liittokokous 2010 Suhde poliitikkoon Puheenvuoro ruotsista Vapaaottelussa saa turpaan

TerveisiäTerveisiäperheistäperheistäOnnellisia lapsia ja aikuisia - miten niitä tehdään?

nuori k

eskusta

nuori k

eskusta

2

Pääkirjoitus

Viime viikonloppuna olin samana päivänä hauta-jaisissa ja valmistujaisjuh-lissa. Siinähän ne olivat peräkkäin, elämän kaksi

puolta. Aamupäivällä surevia aikuisia ja illalla lapsia, jotka iloitsivat pelkästä rapi-sevasta pussista. Vastakohtien päivää yhdistivät perheet ja ystävät.

Perhe on kaikessa mukana. Taantumas-sa on juuri oikea aika suunnata katse perheisiin, sillä niihin kohdistuvien painei-den seuraukset nähtiin myös 1990-luvun lamassa. Tässä numerossa kurkistetaan nuoreen, suureen ja yrittäjäperheeseen, ja kerrotaan nuorten keskustalaisten tekemästä lapsi- ja perhepoliittisesta ohjelmasta. Kävimme myös kysymässä erityisopettajanakin työskennelleeltä rehtorilta, millaisia lapset ja nuoret ovat nykyään. Raportoimme myös, millaista on seurustella poliittisen aktiivin kanssa.

Rehtori ja kaksi haastateltua perhettä kertovat kaikki yhteisen ajan puutteesta. Se oli myös yksi työryhmän keskeisistä ajatuksista. Aika, jonka vanhemmat viet-tävät tutkimusten mukaan kunnolla las-tensa kanssa päivän aikana ei ole kaksi tuntia, eikä edes vartti, vaan ainoastaan muutama minuutti. Tässä lehdessä

haastatellun suurperheen vanhemmat toteavat, että aika on arvokkainta, mitä toisille on voinut antaa, mutta pariskunta haluaisi myös kahdenkeskisiä hetkiä. Yrit-täjäpariskunta taas on yhdessä jatkuvas-ti, mutta arkea leimaa kiire.

Ainoa ajanpuutteen sivuuttanut oli nuori pariskunta, jolla oli sitä vastoin puutetta rahasta esikoisen syntyessä ja molem-pien vielä opiskellessa. Nuoria perheitä seuranneet ovat jo kauan ihmetelleet, miten ihmeessä lapsellinen opiskelija saa normaalia opintotukea ilman huoltaja-korotusta. Päättäjät vaativat opiskelijoita lisääntymään yhä nuorempina. Mieluiten tietysti niin, että lapset olisivat tarpeeksi vanhoja pärjäämään vanhempiensa valmistuessa niin, että vanhemmat pääsisivät suoraan töihin. Vaatimuksista huolimatta ainakaan opiskelijavan-hemmat eivät sopeudu yhteiskunnan normeihin, joten Kelan kanssa tarvitaan melkoisia taikatemppuja, kun päätöksen A tekemiseksi tarvitaan päätös B, johon kuitenkin vaaditaan päätös A. Suur-perheessä ja ohjelmassa muistellaan molemmissa ennen vanhaan työsken-nelleitä kodinhoitajia, jotka tulivat aut-tamaan arjen pyörittämisessä. Nyt apua saa ainoastaan lastensuojelun piirissä. Onneksi tuntemani nuoret vanhemmat eivät rahatilanteen parantuessa ujostele ulkopuolista apua, vaan yhdellä käy sii-vooja ja toisella eteläamerikkalainen aupair.

Oli miten oli, tämänhetkisistä nuorista näyttää rehtorin mukaan kasvavan avoimia, rohkeita, virtuaalitodellisuudes-sa aikaansa viettäviä, ympäristötietoisia

Anna aikaa

ja astetta levottomampia lapsia. Toivot-tavasti kaiken informaation ja materian keskellä joku viettää aikaa heidänkin kanssaan. Tämänhetkinen nuorten aikuisten sukupolvi näyttää arvostavan aiempaa enemmän pehmeitä arvoja, mutta kehitys voi olla vain marginaa-linen.

Syksyn ensimmäisessä numerossa on laa-jennettu uutispalstaa ja siihen otetaan mielellään vastaan juttuvinkkejä. Alku-syksystä puuhat ovat olleet luontopai-notteisia. Yhdet rymyävät ametistikai-voksessa, toiset istuvat kaislikossa sorsat mielessä ja kolmas ostaa säästöillään kauramoottorin.

Kaiken hyvän lisäksi jutuissa pidennetään myös elinikää. Kolumnisti Hämäläinen paljastaa, miten kulttuuritantat saavat lisävuosia elämäänsä ja rasvoja käsitel-leessä MOT-ohjelmassa esiintynyt lääkäri kertoo työstään. Kannattaa tarkistaa myös kutsuvieraan näkökulmat ruotsin kielestä, suomenruotsalaisethan elävät muuta väestöä terveempinä ja pidem-pään.

Tästä numerosta löytyvät myös Kemi-järvellä järjestettävän Keskustanuorten liittokokouksen ohjelma ja hallituseh-dokkaat.

Nähdään Kemijärvellä!Tiina Juujärvi

3

PäätoimittajaTiina Juujärvi

AvustajatSalla AiraksinenKaisu AiraksinenElina Das BhowmikAleksi EskelinenAlexandra FuruhjelmTimo HyvönenHeli HämäläinenTuomo JärveläKatri KulmuniJari LaukkanenElina LevijokiPetri Mast

PainopaikkaJoutsen Median PainotaloPainettu kotimaiselle, ympäristöystävälliselle paperille.

JulkaisijaSuomen Keskustanuoret

OsoiteApollonkatu 11 A,00100 Helsinki

Sähköpostiinfo@keskustanuoret.fi

Nuori Keskusta -lehtiISSN 0453-7769

Keskustanuoret on Suomen suurin poliittinen nuorisojärjestö. Nuori Keskusta on kulttuuri-, mielipide-,ja tiedelehtien liiton jäsen.

Seuraava lehti ilmestyy joulukuussa.

sisaltosisalto

2 Pääkirjoitus

4 Kurvailua

5 Kirjahylly

6 Uutiset

8 Onnellisia lapsia ja aikuisia - miten niitä tehdään?

10 Terveisiä perheistä!

12 Nuoret tarvitsevat lisää yhteisöllisyyttä

13 Kolumni: Hämäläinen

14 Läheltä lähelle - Elimäeltä Etiopiaan

16 Untuvikosta broileriksi: Olli Riikonen

17 Liittari 2010: Kemijärvi

18 Liittohallitusehdokkaat

21 Iloista tunnelmaa ja sukupolvenvaihdoshenkeä

22 Matkalla: Rasvojen puolesta, päihteitä vastaan

23 Kutsuvieras: Alexandra Furuhjelm

24 Kokeneet kanssasiskot sparraavat Kerttuja

26 Kolumni: Järvelä

27 Henna haluaa vapaamielisemmän seurakunnan

28 Ulkosuhteet: Neljännen valtakunnan vieraana

29 Elokoulu 10. -12.9.2010, Korpilahti

30 Kulttuuri ja vapaa-aika: Intohimona lyöminen

32 Joustavuutta ja pitkää pinnaa

33 Musacorner

33 Kirjanmerkit

33 Knoppioppi

34 Piirien yhteystiedot

34 Kentän ääni

35 Palmusen pahat

UlkoasuSalla Airaksinen

nu

ori kesku

sta

Antti MulariSamuli NissiläTiina NyyssönenLauri PalmunenLaura TolkkinenTuomas VanhanenAntti Vierola

KansikuvaKaisu AiraksinenKiitokset: Illenpihan päiväkoti, Vantaa

4

KURVAILUA

Kodista, uskonnosta ja isänmaasta

Ohjelmassa tartutaan myös arkaan kipukohtaan: parisuhteiden ha-joaminen on ongelma, joka

tuottaa pahoinvointia. Nuorkeskustalaiset linjaavat, että kaikissa kunnissa tulisi olla perheneuvontaa liittojen vaikeita hetkiä varten. Neuvonnan ei pidä olla moralis-tista, vaan ohjaavaa ja ymmärtävää. Tällaisella palvelulla estettäisiin monta hätiköityä avioeroa ja erojen hetkellä ehkäistäisiin katkeria huoltajuusriitoja. Ko-din arvostus hehkuu ohjelmasta myös siinä, että sen kirjauksilla entistä useampi perhe saisi kunnallista kotiapua lasten hoitami-seen kotona ylisuurten päiväkotien sijaan. Perhe on yhteiskuntaa koossa pitävistä yhteisöistä tärkein. Matkalla taloudellisten järjestelmien kahleista kohti yhteisöjen yl-läpitämää kansalaisyhteiskuntaa perheen rooli kasvaa. Julkisen vallan on tuettava perheitä nykyistä voimakkaammin, mutta sen ei pidä omia perheen tehtäviä. Perhe kasvattaa ja antaa ihmiselle identiteetin. Ohjelma päätyy ihan oikeaan lopputu-lokseen sanomalla, että perhettä ei voi määritellä ahtaasti. Tärkeintä lienee se, että perhe tarjoaa jäsenilleen läheisyyt-tä, turvaa ja sivistyksen rakennuspuita. Keskustan on haastettava ensi kevään vaalikamppailussa Kokoomus. Perhepo-litiikasta voisi löytyä avaimia. Kansalaiset haluavat perheiden vahvistamista rahan vallan vahvistamisen sijaan.

Uskonto on äärimmäisen henkilökoh-tainen asia ja valtionkirkoistaan huolimatta Suomi on sekularistinen

valtio. Riippumatta siitä, onko ateisti vai körttiläinen, ei käy kiistäminen, että kirkolla ja seurakunnilla on merkittävä rooli suoma-laisessa yhteiskunnassa niin yhteisönä kuin viranomaisena. Seurakunnat ylläpitävät kulttuurihistoriallisia kirkkoja ja väestöre-

Otsikkoon heitetyt kolme syvästi ar-volatautunutta substantiivia nouse-vat kummittelemaan aina kun

Suomessa keskustellaan arvoista ja yhteis-kunnan syvävirtauksista. ”Koti, uskonto ja isänmaa” on nähty kiteytyksenä perinteisille hyville ja puhtaille arvoille ja elämäntavoille. Ne on myös liitetty usein Kokoomukseen; on nähty, että oikeistokonservatiivien tulisi varjel-la politiikassa juuri näitä hyveitä. Kodin, oman vakaumuksen ja isänmaan puolustaminen on edelleen tärkeää. Itse en kuitenkaan ajatel-lut tähän syksyn puheenjohtajapalstaani kir-joittaa täyslaidallista perusarvoista. Ajattelin hiukan miettiä, mitä sanottavaa Keskustalla ja Keskustanuorilla voisi näihin kysymyksiin olla 2010-luvun maailmassa.

Juuri nyt käsillä olevaan Kemijärven liit-tokokoukseen tulee muiden mielenkiin-toisten asioiden ohella käsiteltäväksi

nuorkeskustalainen perhepoliittinen ohjelma. Ohjelmatyö lähti liikkeelle silloisen sosiaali- ja terveysministerin, nykyisen Kelan pääjoh-tajan Liisa Hyssälän pyynnöstä. Hän toivoi nuorilta keskustalaisilta raikkaita avauksia perhepoliittiseen keskusteluun. Työryhmässä istui dynaaminen joukko eri puolilta Suomea erilaisissa elämäntilanteissa olevia nuorkeskus-talaisia. Ohjelma sisältää oivaltavaa ana-lyysiä suomalaisten perheiden tilanteesta ja sivukaupalla toimenpide-ehdotuksia, miten heidän asemaansa ja jaksamistaan voitaisiin parantaa. Ohjelman ”vihreä alkiolainen lan-ka” on mielestäni se, että lapsiperheiden eit-tämättä heikosta taloudellisesta tilanteesta huolimatta tärkeintä perheille on yhteinen aika. Opintotukeen on saatava huoltajakoro-tus ja perusturvan yleinen vahvistaminen aut-taa lapsiperheitä, mutta keskeisintä olisi uudis-taa työelämää ja perhevapaajärjestelmää niin, että isät ja äidit voisivat olla enemmän läsnä lastensa arjessa.

kistereitä. Ei ole ollenkaan yhdentekevää, miten kirkko käyttää varallisuuttaan ja toimii yhteiskunnallisessa murroksessa. On ääret-tömän tärkeää, että nuoret keskustalaiset ovat mukana kirkkovaltuustoissa edustamas-sa laajakatseista ihmisyyttä ja muistuttamas-sa köyhän asiasta. Toivon, että jokainen aktivoituu marraskuun seurakuntavaaleissa joko ehdokkaana tai tukiryhmäläisenä vaali-työhön. Vuoden 2010 seurakuntavaalit ovat ensimmäiset vaalit, joissa 16-vuotiaat saavat äänestää. 16-18-vuotiaitten muistuttami-nen heille suodusta upeasta oikeudesta on tärkeää. Nuorten äänioikeuden vastustajat tulevat tekemään kaikkensa, ettei tämä re-formi leviäisi kunnallisiin ja valtiollisiin vaalei-hin.

Syyskuun lopussa asevelvollisuusjärjes-telmää pohtinut ns. Siilasmaan työryh-mä luovutti loppuraporttinsa. Sen

mukaan Suomen on jatkossakin tukeudut-tava puolustuksessaan yleiseen asevelvol-lisuuteen. Tämä on mielestäni ainut eet-tisesti ja taloudellisesti kestävä vaihtoehto maanpuolustukselle. Työryhmä nostaa esiin mielenkiintoisia kehittämisehdotuksia va-rusmiesten asemaan. Julkisuudessa vellotun palvelusajan lyhennyksen lisäksi vaaditaan varusmiesten toimeentulon parantamista nykyisestä ja palvelusajan ottamista osaksi elinikäisen oppimisen ketjua. Näiden tavoit-teiden eteen myös Keskustanuorten on pon-nisteltava: myös taistelijoille kuuluu kattava perusturva hikisen päivärahan sijaan, eikä intti saa katkaista opintietä! Nuorkeskus-talaisella puhurilla on siis sarkaa niin kodeis-sa, kirkossa kuin varuskunnissa…

Antti KurvinenSuomen Keskustanuorten puheenjohtaja

5

1960-luvun koulu kasvatti ahdistuneita suorittajia

Suomalaisen nykykirjallisuuden mestarin, taiteilijaprofessori Olli Jalosen kuvaus 1960-luvun koulumaailmasta on kutkut-tavan hypnoottista ja samalla nautin-nollisen ahdistavaa luettavaa. Suoma-lainen koulujärjestelmä oli parikymmentä vuotta sotien jälkeen astumassa suureen murrokseen. Suunnitelmatasolla koulu-laitoksen modernisoiminen ja valmistau-tuminen yhtenäiseen peruskouluun oli jo vääjäämättömässä vauhdissa, mutta opetusmetodit pikkukaupungin kansa-koulussa olivat vielä täysin toisesta todel-lisuudesta.

Ehdoton hiljaisuus oppitunneilla ja välituntien välittömät kenttäoikeudet, joita myöhemmin ruvettiin kutsumaan kou-lukiusaamiseksi, olivat arkipäivää. Kaiken perimmäinen merkitys oli Suomen maa ja Suomen kansa. Itkupillejä ja kantelupukkeja Suomi ei tarvinnut, sillä suomalainen mies on selkärankainen eikä lapamato. Tällaista koulua käy romaanin minäkertoja Olli. Koulussa kas-vatettiin ahdistuneita suomalaisia suorittajia, jotka oppivat tekemään nurisematta sen, mitä vaadittiin. Nämä lapsuus-vuosien opit ovat vaikuttaneet syvällisesti koko suomalaiseen yhteiskuntaan. Ja vaikuttavat yhä edelleen. Työ on ilomme ja kaikki ongelmat poistuvat työuria pidentämällä, sanovat he. Ollin kouluun saadaan hetkellinen pilkahdus nykypäivästä, kun vanha opettaja joutuu väistymään dramaattisten vaihei-den jälkeen. Välittömästi Putte-Possuksi nimitetty tasa-arvosta keskusteleva nuori opettaja ei kuitenkaan pysty pitämään kou-lulaisia kurissa, joten pian vanha opettaja saa palata takaisin. Armeijamainen kasvatus saa jatkua vielä kertaalleen.

Olli Jalonen: PoikakirjaOtava, 256 s. Arvostelu: Tuomas Vanhanen

kirjahyllyKeskustelua uskonnon ja tieteen välillä

Kahden älykkään henkilön dialogia on aina mielenkiintoista seurata. Erityisesti silloin, kun keskustelijat ovat jostain pe-rustavanlaatuisesta asiasta täysin eri mieltä, mutta pystyvät argumentoin-nillaan viemään silti keskustelua jatku-vasti eteenpäin. Tähtitieteen profes-sori Esko Valtaoja on agnostikko, jonka maailmankatsomus rakentuu tieteen ja tosiasiallisten ilmiöiden varaan. Tampe-reen hiippakunnan emerituspiispa Juha Pihkalan maailmankuvassa vaikuttaa vastaavasti uskonnon jatkuva kosketus.

Tämä asetelma tarjoaa herkullisen lähtökohdan vuoropuhe-lulle, jossa ei kaihdeta toisen heikkoon kohtaan iskemistä. Tältä suojautuakseen keskustelijat joutuvat ennakoimaan toistensa kommentteja ja samalla argumentoimaan oman näkemyksen-sä puolesta. Kirja rakentuu yhteensä kymmenestä erillisestä keskustelusta, jossa kussakin molemmat herrat saavat esittää kaksi puheenvuoroa. Keskustelun teemoja ovat muun muassa moraali ja etiikka, uskontokuntien vuoropuhelu, maailmankaik-keus sekä uskon ja tiedon välinen suhde. Erilaisista näkemyksistään huolimatta kirjoittajat pyrkivät tekemään maailmasta omalta osaltaan edes hiukan paremman paikan olla ja elää. Riippumatta lukijan maail-mankatsomuksesta tämä keskustelu tarjoaa varmasti mielen-kiintoisia ajatuksia jokaiselle, joka on joskus mielessään pohdis-kellut uskonnon ja tieteen välistä suhdetta. Molemmat kirjoittajat osaavat kirjoittaa jouhevasti ja värikkäästi, joten teos on populaaria puoliakateemista debat-tia parhaimmillaan. Tällaisia kirjoja toivoisi julkaistavan Suomes-sa enemmänkin. Valtaoja ja Pihkala julkaisivat nyt toisen keskustelukirjansa. Heidän edellinen teoksensa, Nurkkaan ajettu Jumala, oli myyn-timenestys, joka voitti Vuoden kristillinen kirja -palkinnon vuonna 2004.

Juha Pihkala ja Esko Valtaoja: Tiedän uskovani, uskon tietäväni. Keskustelukirjeitä.Minerva Kustannus, 296 s.Arvostelu: Tuomas Vanhanen

Kapinoiva somalityttö kohtaa suomalaismuslimin

Anja Snellman on tarttunut uusim-massa romaanissaan ajankohtaiseen ja tärkeään aiheeseen, kulttuurien yht-eentörmäämiseen. Somalityttö Anis asuu Suomessa, mutta perhe pitää ankaran isän johdolla vahvasti yllä en-tisen kotimaansa tapoja. Anis joutuu peittämään hiuksensa ja pukeutumaan vaatteisiin, jotka eivät vahingossakaan paljasta liikaa. Aniksen veljet vahti-vat siskoaan, jottei sisko vain erehdy tekemään mitään länsimaista – puhu-maan vaikka pojille tai lukemaan sopi-matonta kirjallisuutta. Silti Anis kapinoi

rooliaan vastaan. Hän haluaa kuunnella Madonnaa, laittaa huulipunaa ja kulkea pää paljaana. Jos hän jää kiinni, hän tie-tää joutuvansa maksamaan länsimaisen elämäntavan tavoit-telusta kovan hinnan. Samaan aikaan suomalainen Alla on löytänyt uuden suun-nan elämälleen. Menneisyyttä ovat irtosuhteet ja alkoholi, nyt elämän täyttää uusi usko. Islamista Alla-Zahra tuntee löytäneen-sä henkisen kotinsa: pukeutumalla peittävästi hän tuntee ole-vansa arvostettu, sillä enää häntä ei voi arvostella ainoastaan ulkonäön perusteella. Aniksen ja Alla-Zahran elämät risteävät, kun Anis tutustuu Alla-Zahran pikkusiskoon. Parvekejumalat, huolimatta kaikista kärjistyksistään, on ehdot-tomasti yksi Snellmanin pitkän uran parhaimmista. Snellman on tehnyt tarkkaa taustatyötä, eikä ryhdy arvottamaan, mikä on oikea tapa elää. Joillekin se on länsimainen elämäntapa, joille-kin joku toinen.

Anja Snellman: Parvekejumalat. Otava. 316 s. Arvostelu: Tiina Nyyssönen

Kun pikkuveli on narkkari

Susanna Alakosken toinen romaani, Hyvää vangkilaa toivoo Jenna, on loh-duton kertomus läheisen surusta ja ah-distuksesta.

Anni on itse aivan tavallinen nainen, hänellä on oma perhe ja työ, mutta Annilla on synkkä salaisuus. Hän on alkoholistivanhempien tytär ja narkka-rin sisko. Suomesta Ruotsiin muuttaneet vanhemmat ovat jo kuolleet, mutta veli Sami aiheuttaa Annille surua ja mur-hetta. Vaikka Anni on kouluttautunut sosiaalialalle ja työssään kohtaa Samin kaltaisia, elämässään epäonnistuneita

asiakkaita, kokee hän silti itsensä kovin avuttomaksi veljensä kanssa. Anni ei kuitenkaan halua luovuttaa, hän haluaa tais-tella Samin takaisin elämään. Kirja on vihainen. Viha ei ainoastaan kohdistu Samin elämään, vaan osansa saa myös ruotsalaisen kansankodin synkempi puo-li: rahojen riittämättömyys ja välillä täysin toivoton byrokratia. Välillä Annin vihaista päänsisäistä monologia on väsyttävää lukea, tiukempi loppusilaus olisi tehnyt kirjalle hyvää. Aivan sa-malle tasolle kirja ei Alakosken esikoisen, Sikaloiden, kanssa yllä. Kirjat nitoutuvat kuitenkin teemallisesti toisiinsa, sillä molemmissa käsitellään ruotsinsuomalaisen perheen ongelmia ja sopeutu-mista ruotsalaiseen yhteiskuntaan. On tärkeää, että yhteiskun-nan huono-osaiset saavat äänensä kuuluviin. Tässä Alakoski on-nistuu hyvin. Kirjan nimi tulee Annin tyttären Jennan lähettämästä kortista lempi enolleen vankilaan.

Susanna Alakoski: Hyvää vankilaa toivoo Jenna (Håpas du trifs bra i fengelset), suom. Katriina Huttunen. Schildts. 349 s.Arvostelu: Tiina Nyyssönen

6

6

Huumeista täytyy voida keskustellaKeskustanuoret vaativat elokuussa poliitikoilta toimenpiteitä, sillä kanna-bistuotteet ovat lyömässä itsensä läpi tavanomaisena päihteenä. Tuoreet tut-kimustulokset nuorten kannabiskokeilujen arkipäiväistymisestä yllättivät useat päät-täjät, vaikka nuoret ovat panneet kehi-tyksen merkille jo jonkin aikaa. Toisen as-teen opiskelijoista joka viides on kokeillut kannabista. Erityisesti pääkaupunkiseudul-la asuvien nuorten parissa kannabiskokei-lut ovat arkipäiväistymässä. Keskustanuorten puheenjohtaja Antti Kurvinen kritisoi poliitikkoja silmien um-mistamisesta ja esitti, että huumausaine-strategia päivitetään. Nuoret tarvitsevat asennekasvatusta, ja huumeita käyttäville nuorille pitäisi antaa viivytyksettä mahdol-lisuus korvaushoitoihin tai pitkiin lääkkeet-tömiin hoitomuotoihin.

Kertut kokoontuivat yhteiskuvaan Kyösti ja Kalervo Kallion museossa Nivalassa.

Uut

iset

Uut

iset

Uut

iset

Uut

iset

Uut

iset

Uut

iset

Uut

iset

Uut

iset

Uut

iKerttuverkosto järjesti heinäkuun alussa kesäretken nimikkonaisensa Kerttu Saalastin kotiseudulle Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevaan Nivalaan. Osallistujat pääsivät nauttimaan muun muassa Saalastin elämää tutki-neen Tytti Isohookana-Asunmaan esi-

telmästä. Saalasti valittiin 1937 Nivalan kunnanvaltuustoon ainoana naisena. Myöhemmin hän pääsi eduskuntaan ja opetusministeriksi. Ministerikauden suurin saavutus oli Oulun yliopiston pe-rustaminen.

Maria sai töitä ja Adelinen

– Hevonen syö kaikki rahat, nauraa Itä-Savon keskustanuorilla työskentelevä Maria Tienhaara, 21. Tienhaara on iloinen, sillä hän sai mielei-sensä pestin nuorisoyhteistyöjärjestö Alli-anssin Työtä Nuorille -hankkeen kautta. Syyskuussa päättynyt projekti oli työl-listänyt syyskuun puoliväliin mennessä 1 000 alle 29-vuotiasta nuorta nuorisoalan tehtäviin. – Olen tosi tyytyväinen. Työ mahdol-listaa, että pystyin hankkimaan Adeline-hevosen, Tienhaara kertoo. Hän valmistui tammikuussa merkonomiksi Suomen Liikemiesten kauppaopistosta. Töitä ei löytynyt, joten hän työskenteli työ-markkinatuella vaatekaupassa. Kun Alli-anssissa alettiin suunnitella projektia, Tien-haara otti yhteyttä piiritoimistoon. – Meni aika pitkään, ennen kuin tuen saaminen varmistui. Alussa eduskunta ei ollut vielä edes käsitellyt, saako Allianssi rahaa. Myös hakemus oli tarkka, eikä kaik-kia työnantajakohteita valittu.

Rahoituksen varmistuttua Tienhaara veti projektisihteeriharjoittelijan nimikkeellä Suut puhtaaksi -kampanjaa, jossa edistet-tiin suuhygieniaa jakamalla purkkaa. Hän ohjasi myös Vesaisten leiriä, ja oli mukana muussakin nuorten toiminnassa. – Olen tykännyt tästä todella paljon, enkä halua enää palata vaatekaup-paan. Nyt kun tiedän, miten täällä toimi-taan ja tehdään, toivoisin, että pystyisin jatkamaan töitä Keskustanuorilla, Tien-haara sanoo. Palkkatukeen perustuvalla Sanssi-kor-tilla oli työllistetty syyskuun puoliväliin men-nessä noin 2 000 nuorta. Sanssiin lähteneet yritykset ovat harmi-telleet paperityötä, joka hidastaa kortin ottamista käyttöön. Käyttöä rajoittavat myös irtisanomiset. Työ- ja elinkeinoministeriön lukujen mu-kaan alle 25-vuotiaita ilmoittautui heinäk-uussa työttömiksi työnhakijoiksi noin 2 000 vähemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Nuoria oli silti työttöminä 42 000.

Maria Tienhaara pääsi töihin Itä-Savon keskustanuorille Allianssin Työtä Nuorille -hankkeen avulla. Adeline-hevonen syö suuren osan palkasta.

Keskustan Keski-Suomen piiri teki van-hoista vaalijulisteista seinäkalenterin vuodelle 2011. Heinäkuun ja elokuun kuvina on nuorten julisteita 1950 ja -70 luvuilta. Keskisuomalaisten mielestä ke-säkuukausien kuvitukset ovat edelleen ajankohtaisia. Vihreä yhteiskunta on

päivänpolttava aihe, eikä kotiseudulta pitäisi olla pakotettu lähtemään leivän perässä. Kalenteri julkaistiin puolueen suurristei-lyllä syyskuun lopussa ja sitä voi tiedus-tella Keskustan Keski-Suomen piirin järjestösihteeriltä Eeva Koskelalta.

Elokuun kuvitusta.

Kertut vierailivat nimikkonaisensa kotiseudulla

Nuorten vaalijulisteet kuvittavat loppukesää

7 7

Viisivuotiaasta asti isänsä kanssa kanssa metsässä kulkenut Hankila pitää metsästystä myös hyvänä koko perheen harrastuksena. Hirvi- tai jänisjahtiin voi ottaa pieniäkin lapsia mukaan passiin tai makkaratulille. – Huomasin itse peruskoulussa, että jotkut biologian oppitunnit olivat tosi helppoja, koska kasvit, eläimet ja niiden jäljet olivat tosi tuttuja. Hailuodosta saadut sorsat odottavat vielä pakastimessa. Seuraavaksi Hankila jatkaa sadonkorjuuta avovaimon ja kahden samo-jedinkoiran kanssa, sillä metsä on täynnä suppilovahveroita.

Hanhet juksasivat Hankilaa

– Ei tullut hanhea, tuli sorsa, kertoo Heikki Hankila, joka osallistui Keskustanuorten Erä-kerhon järjestämään hanhi- ja sorsajahtiin elokuun lopussa. Kohteeksi oli valittu Oulun kupeessa sijait-seva Hailuoto, jonne tullaan nimenomaan hanhet mielessä. Saarella on hyvät elinolo-suhteet linnuille ja paikka on muuttoreittien varrella, joten kunta kerää Suomen yksit-täisistä sorsastuspaikoista eniten vierasmet-sästäjiä. Hankila kertoo, että arka ja älykäs hanhi on äärimmäisen arvostettu saalis, jota suurin osa suomalaisista metsästäjistä ei koskaan saa. – Sitä mennään pyytämään niin kuin lohia Tenolle. Jotkut sanovat, että karhun saa hel-pommin kuin hanhen. Eräkerhon saalis parani edellisvuodesta, ja matkalta kuitattiin kolme sorsaa. Saalis-tusta haittasi meriveden pinta, joka oli viime vuoteen verrattuna toista metriä alempana. – Kun rantaviiva pakenee kilometrin pi-demmälle, linnut karkaavat kauas merelle.Osallistujat olivat silti hyvillään reissusta, jolla pääsivät näkemään meriluontoa ja harvi-naisia merikotkia.

Metsästys osa sadonkorjuutaToimistotyötä tekevää Hankilaa viehättää

metsästyksessä luonnon keskelle pääsemi-nen. Sivukylällä asuneelle metsästys on nor-maali osa elämää. – Sadonkorjuun aikaan puidaan viljat pel-loilta, haetaan marjat metsästä ja samoin metsästetään. Se on uusiutuvan luonnon-varan hyödyntämistä. Harrastuksessa kiehtovat myös koiran kans-sa työskentely ja alkukantainen saalistus-vietti. – Kun pennusta asti koulutettu koira op-pii hommansa, ja koira ja mies oppivat lukemaan toisiaan, se on hienoa. Sitä on vaikeaa selittää. – Tottakai myös alkukantainen saalistus-vietti on ihmisellä syvällä psyykessä. Siinä on tietty kilpailuasetelma, kumpi on ovelampi tai varovaisempi. Ihminen kuitenkin valtao-saltaan häviää kamppailun ja eläin päätyy viisaammaksi.

Riista ekologista syötävääHankila on keskustellut usein ihmisten kans-sa metsästyksen etiikasta. Itse hän pitää riistaa puhtaana luonnontuotteena, jonka ekologinen jalanjälki on hyvin pieni. – Riista on kasvanut vapaana ilman laitu-mia tai rehua. Olisi vain tyhmää jättää luon-nonvara käyttämättä.

Hailuodon saari on suosittu sorsastuspaikka.

Vierailu sukuja repivälle haarajoelleSe on repinyt sukuja rikki, kun asiasta on tapeltu aikoinaan, kuvailee Juho Kar-jalainen oppaan kertomaa. Aiheesta on keskusteltu jo 40 vuotta. Kyse on Vuotoksen altaasta, jonne Lapin keskustanuoret tekivät elokuussa tutustumismatkan. Vuotos on Kemijoen haarajoki ja Natura 2000 -suojelualue Lapissa. Natura 2000 on EU:n hanke, joka tukee luonnon moni-muotoisuutta. Vuotos tunnetaan luonnon ja linnustonsa lisäksi sinne kaavaillusta te-koaltaasta. Rakentaminen ei ole nykyisen vesilain puitteissa mahdollista, mutta aihe nousee aika ajoin keskusteluun. – Kävimme katsomassa paikkaa. Alue, joka jäisi veden alle, olisi valtava. Se olisi pää-asiassa rämettä ja suota, Karjalainen kertoo. – Opas kertoi hyötyjä ja haittoja. Itse en tiennyt ennen, että Rovaniemi hyötyisi älyt-tömästi. EU:ssa on tulvan suojeludirektiivi, joka saisi aikaan, että Rovaniemen ympärille rakennettaisiin penkat. Sinne saisi varastoi-tua vettä ja alue säilyisi suurissakin tulvissa. Vuotokselta nuoret lähtivät vaeltamaan Pyhätunturille. Seuraavana päivänä ohjel-massa oli hyvänmielenkäynti Luoston ame-tistikaivoksella, jossa kaivettiin jokaiselle pieni onnen ametisti. – Kaikki löysivät omansa! Niitä on varmaan jotenkin piilotettu sinne valmiiksi, epäilee Karjalainen.

Kuva on otettu Kokonaavan lintutornilta. Se on aluetta, jonne Vuotoksen allas tulisi ja upottaisi nuo kauniit maisemat, harmittelee kuvan ottanut Janne Kaisanlahti.

Ota kirves mukaan, oululainenKun liittyy Pohjois-Pohjanmaan keskusta-nuorten sähköpostilistalle, alkaa sähkö-postiin tulla arvoituksellisia viestejä: ”Pan-naan taas halakoja poikki ja pinoon torstaina. Otathan kirveen mukaan, jos sellaisen omistat.” Kyseessä on oululaisten varainhankin-takeino, joka aloitettiin, kun tuntematon lahjoittaja antoi nuorille puoli rekkakuor-maa puurankoja. Polttopuista maksetaan enemmän kuin rangoista, joten järjestöak-tiivit pilkkovat puita säännöllisesti ”halako-talakoissa.”Piirin toiminnanjohtaja Sanna-Mari Talala kertoo, että jopa 70 senttiä halkaisijaltaan olevien tukkipuiden katkominen moot-torisahalla sopivan mittaiseksi vei useita päiviä. Nyt talkoissa pilkotaan puita klapeiksi. Halot saavat kuivua talven ajan, jonka jälkeen ne myydään polttopuiksi. Taitolaji halonhakkuu on sujunut pohjoissuomalai-silta hyvin. – En tiedä, onko kukaan semmoinen, et-tei olisi osannut pilkkoa kirveellä. Pitää vain olla hyvä kirves. Sen huomasin, että suoraan sahaaminen on vaikeaa, jos puu on paksu, kertoo Talala. Hänen mukaansa polttopuille on tarvetta. Huhut klapeista ovat kulkeneet suusta suu-hun, joten puita on varattu jo etukäteen.

Vesa-Pekka Arola sahaa puurankoja pohjois-pohjanmaalaisten ”halakotalakoissa”.

8

Ajattelun muuttaminen lapsilähtöiseksi Keskustan edellinen perhepoliittinen ohjelma on peräisin edelliseltä vuosituhannelta, joten jo oli aikakin tarttua tuumasta toimeen ja tuulettaa keskustalaista ajattelua perheistä. Yhteistyössä Keskustan Opiskelijaliiton ja Kert-tu-verkoston kanssa Keskustanuoret kokosi-vat työryhmän, joka on valmistellut lapsi- ja perhepoliittista ohjelmaa reilun vuoden ajan. Alun perin tehtävänanto, jonka nuoret saivat puoluehallitukselta, taisi koskea vain vanhempainvapaajärjestelmän uudista-mista. Työryhmä kerran vauhtiin päästyään päätyi kuitenkin samalla käymään läpi per-hepolitiikan uudistustarpeet kokonaisuu-dessaan. Ohjelman läpileikkaavaksi elementiksi muodostui lapsen näkökulma. Lapsilähtöi-sen ajattelun hinta on, että aikuinen joutuu puntaroimaan omia ratkaisujaan uudel-leen ja yhteiskunnan tuottavuutta korostava ajattelu kyseenalaistuu. Havaitsimme, että suomalaisessa lapsia koskevassa poliit-tisessa keskustelussa unohtuu usein, että

lapsen kehitys jakautuu useaan erilliseen ikävaiheeseen ja niitä jokaista määrittelevät erilaiset tarpeet. Sitä vastoin emme katsoneet tarpeelliseksi – edes oikeudek-semme – määritellä hyvän ja oikeanlaisen perheen muotoa.

Aikaa perheelleKeskeinen johtopäätös työryhmällä on, että perheiltä puuttuu ennen kaikkea aikaa toisil-leen. Yhteiskunta, joka tulvii materiaa, mutta jossa on samaan aikaan niin kiire, ettei van-hemmilla ole aikaa lapsilleen, on työryhmän mielestä kulkenut arvoiltaan väärään suun-taan. Työelämässä opittu oravanpyörä jatkaa juoksuaan myös perheelle omistetulla ajal-la. Perheiden ajankäyttö linkittyykin voi-makkaasti työurien pituudesta käytävään keskusteluun. Työurien pidentyessä tulee nii-den samalla muuttua erilaiset elämäntilan-teet huomioon ottavaksi, jotta työelämästä voisi muodostua miellyttävä kokonaisuus. Esimerkiksi pienten lasten vanhemmilla pitää olla nykyistä paremmat mahdollisuudet viet-tää aikaa perheen kanssa silloin kun lapset ovat pieniä. Tarve jakaa aikaa uudella ta-valla työn ja perheen välillä on nousemassa keskiöön perhepolitiikassa. Keskusta arvostaa perheiden valinnanva-pautta. Nykyisessä tilanteessa kaikilla per-heillä ei kuitenkaan ole aitoa valinnanva-pautta, vaan he joutuvat tyytymään heille itselleen sopimattomiin ratkaisuihin. Perheillä on oltava riittävän monipuoliset välineet, jotta he voivat valita sopivimman tavan las-tensa hoitamiseen. Arvostamme myös sitä, että osa perheistä haluaa valita kotivan-hemmuuden. Työryhmän mielestä jokaisella perheellä tulee olla todellinen mahdollisuus hoitaa lasta kotona vähintään ensimmäiset puolitoista vuotta. Tämän tueksi perheille tarvitaan kattavia tukipalveluita ja riittävä taloudellinen tuki.

Kotiapu kaikkien perheiden saatavilleValitettavasti perheiden kevyet tukipalvelut ovat kuihtuneet olemattomiin kahden vuo-sikymmenen kuluessa. Esimerkiksi aikaisem-min tuiki tavallisena pidettyä kotiapua on nyt enää saatavilla pääsääntöisesti vain sel-laisille perheille, jotka ovat lastensuojelullis-ten toimenpiteiden piirissä. Kriisitilanteissa perheille ei ole tarjolla tukea kuin kuukausi-en jonotuksen jälkeen. Perhepäivähoidossa olevien lasten osuus kaikista päivähoidossa olevista lapsista laskee jatkuvasti. Sijaishuol-lossa lapset sijoitetaan yhä useammin perheiden sijasta laitokseen. Tähän kehi-tyskulkuun on saatava kertakaikkinen suun-nanmuutos. Työryhmä huomasi nopeasti, että per-hepolitiikan saralla on tarpeita monenlaisille uudistuksille. Tämän vuoksi yksi keskeinen vaatimus on, että seuraavaan hallitukseen valitaan lapsi- ja perhepoliittinen ministeri. Ohjelmaa ja työtä riittää suomalaisten per-heiden arjen helpottamiseksi. Keskustanuoret käsittelee nuorten lapsi- ja perhepoliittisen ohjelman liittokokoukses-saan Kemijärvellä 23.-24.10. Tämän jälkeen ohjelma luovutetaan Keskustan käyttöön.

Tuomas VanhanenNuorten keskustalaisten lapsi- ja perhepoliittisen työryhmän koordinaattori

Onnellisia lapsia ja aikuisia – miten niitä tehdään?

Keskustan puoluehallitus antoi nuorille keskustalaisille keväällä 2009 vaativan tehtävän. Keskusta pitäisi nostaa jälleen Suomen perhepoliittisen keskustelun

tähtipelaajaksi ja tämän toteuttamiseksi puolue tarvitsee uuden raikkaan lapsi- ja perhepoliittisen ohjelman, jossa asioita katsotaan uusin silmin.

“Yhteiskunta, joka tulvii materiaa, mutta jossa

on samaan aikaan niin kiire, ettei vanhemmilla ole aikaa

lapsilleen, on työryhmän mielestä kulkenut arvoiltaan

väärään suuntaan. “

Lapsi- ja perhepoliittista ohjelmaa valmistelivat Jouni Pitkänen (puheenjohtaja), Annika Saarikko (varapuheenjohtaja), Karoliina Topelius, Kerttu Palmunen, Sanna Kivilahti, Mika Sivula, Heidi Alariesto, Elina Havu ja Jouko Hämäläinen. Työryhmää koordinoi Keskustanuorten poliittinen suunnittelija Tuomas Vanhanen.

9 9

Poimintoja uudistustarpeista:

Seuraavaan hallitukseen valittava lapsi- ja perhepoliittinen ministeri.

Vanhempainvapaajärjestelmän kustannukset jaetaan kaikkien työn-antajien ja työntekijöiden kesken.

Vanhempainrahakautta pidennetään kolmessa vaiheessa yhteensä 18 kuukauden mittaiseksi.

Kotiapujärjestelmä otetaan käyttöön helpottamaan lapsiperheiden arkea.

Erityistä huomiota kiinnitetään yksin-huoltajien asemaan ja tukipalveluihin.

Perhepäivähoidon osuutta lisätään kai-kesta lastenhoidosta.

Lapsiperheellisille annetaan mahdollisuus joustavaan ja lyhennettyyn työviikkoon.

Osa-aikaista lastenhoitoa edistetään mm. leikkipuistotoimintaa lisäämällä.

Harrastejärjestöjen toiminta limitetään luontevaksi osaksi koulupäivää.

Perheiden kriisitilanteita ennaltaehkäistään ja erotilanteita sovitellaan, jotta lapsen etu voidaan turvata.

Lastensuojelussa resursseja suunnataan ennaltaehkäisevään toimintaan ja sijaishuollon painopiste siirretään perhehoitoon.

Kuvat: Kaisu Airaksinen

10

Terveisiä perheistä

Perheiden kuulumisia on yhtä monta kuin perheitäkin. Ker-romme nuorena lapsen saa-neen pariskunnan, suurperheen ja yrittäjäperheen arjesta.

Meille kuuluu erittäin hyvää! Olemme kaikin puolin onnellisia, etenkin Ceciliasta! Elämme tätä

päivää, emmekä murehdi tulevaisuutta, kuvailevat Aino ja Arto Väisänen perheen kuulumisia. Nuorenparin positiivisuus kumpuaa kah-desta perustekijästä: perheenjäsenten väli-nen rakkaus kukoistaa ja yhteinen arki on hallinnassa. – Cecilia nukkuu vielä aika paljon, myös iltaisin, ja silloin meillä on kahdenkeskistä aikaa Artsin kanssa. Mummulakin on lähellä ja siellä on hoitajia, jos haluamme lähteä kahdestaan vaikkapa lenkille tai mökille sau-nomaan, Aino kertoo. Väisäset pitävät tietoisesti huolta parisuh-teestaan ja yhteisestä hyvinvoinnista. Myös kavereihin pidetään tiivistä yhteyttä. – Meillä on samassa elämäntilanteessa olevia ystäväperheitä. Heidän kanssaan vie-tetään aikaa, jaetaan iloja ja murheita. Aino ja Arto ovat läheisissä väleissä myös lapsuudenkoteihinsa. Kotoa saa tuen lisäksi rutkasti käytännön neuvoja. – Välillä liikaakin, Aino naurahtaa.Yhteiskunta tukee Väisästen perhettä Ke-lan lapsilisällä ja vanhempainpäivärahalla. Vaikka kyse ei ole valtavasta summasta, perheen taloudellinen tilanne on Arton töi-den ansiosta vakaa. – Opiskeluaika oli todella tiukkaa kun piti ostaa Cecilialle kaikki tavarat... Jouduimme-kin ottamaan hiukan opintolainaa, Väisäset kertovat. Perhe elelee elämäänsä päivä kerrallaan ja suhtautuu tulevaisuuteen luottavaisesti. – Haluaisin aloittaa työt vielä tämän vuo-den puolella. Voisin tehdä sijaisuuksia aluksi silloin tällöin. Cecilialle löytyisi varmasti aluksi hoitopaikka mummun luota, Aino suunnit-telee.

Nuorenparin talous parani töiden myötä

Arto, Aino ja Cecilia, 2,5 kk Väisäsellä on laaja ystäväpiiri.

Aino Väisänen, os. Hytönen, 19, lähihoitajaArto Väisänen, 19, levyseppähitsaajaCecilia, 2,5 kkKivijärvi, Keski-Suomi

11

Sorosten perheessä soi fl yygeli, lapset leikkivät majaa ja satukirjoja luetaan ties monettako kertaa.

Suuressa perheessä jokaisella on oma paikkansa: lapsista kolme tyttöä soittaa viu-lua ja pianoa musiikkiopistossa ja pojat ovat kiinnostuneita mopoista, crossipyöristä ja nii-den korjaamisesta. Minna osallistuu yhteiskunnallisiin asioihin, leipoo ja lenkkeilee. Jorma marjastaa, toimii leipomispäivien paistomestarina ja seuraa talousuutisia. – Yhteinen aika kotona on ihan taval-lista puuhastelua. Meillä leivotaan paljon ja lapsetkin ovat saaneet osallistua Taivalkos-ken elomarkkinoiden aikaan tuotteiden myymiseen torilla. Marja-aikana aika kuluu lähimetsissä ja soilla, Soroset kertovat. Elämä suurperheessä perustuu yhdessä tekemiseen, yhteiseen vastuunottoon ja tois-ten huomiointiin. Suru helpottaa kun siitä voi kertoa muille, ja ilon voi jakaa koko perheen kanssa. – Perheen ja ystävien kanssa vietetty aika on arvokkainta, mitä itselle ja toiselle on voinut antaa. Meillä vierailee paljon lasten ystäviä ja heistä on tullut myös meille van-

hemmille tärkeitä. Joidenkin kanssa olemme ystävystyneet jopa niin, että olemme halun-neet pyytää nuorta lapsemme kummiksi, Minna kertoo. Puolisoiden välistä yhteistä kahdenkes-kistä aikaa Soroset kaipaisivat enemmän. Joskus he lähtevät esimerkiksi tiettynä merk-kipäivänä mökille, juhliin tai koulutuksiin. Minna kaipaa ennen vanhaan työskennel-leitä kodinhoitajia. – He tulivat omaan kotiin ja olivat äidin tavoin apuna perheen arjessa. He osasivat tarttua heti mopin varteen ja nähdä, mitä pitää tehdä. Samalla lapselle tuli laulu lau-lettua ja syliä annettua, Minna kertoo. Sosiaalitoimen yhteydessä toimiva per-hetyöntekijä koetaan usein leimaavana. Sorosten näkökulmasta sosiaalinen tuki

tulisi olla voimaannuttavaa niin, että päämääränä olisi hyvinvoiva ja itsenäisesti pärjäävä perhe. Sorosten mielestä on erityisen tärkeää ke-hittää kouluikäisten lasten tukipalveluja. Nuoret ja koululaiset tarvitsevat omaa rahaa ja tärkeää tekemistä. Heidän oma asenteensa ja luottamus tulevaisuuteen ovat ratkaisevia. Sorosten perheessä pulmiin yritetään puuttua heti ja asioihin etsitään ratkaisua yhdessä. Jokaista lasta kannustetaan tule-maan taitavaksi niillä alueilla, jotka sopivat juuri hänen kykyihinsä. – Kun saa tuntea riittävästi rakkautta, huo-lenpitoa ja perheenjäsenten arvostamista juuri sellaisena kuin on, jokainen voi hyvin, Minna kiteyttää.

Suurperheen arki on puuhastelua

Liikkeen näyteikkunat saavat aina pysähtymään. Sisään houkuttelevat viehättävä väriskaala ja kaikki ihanat

askartelutarvikkeet. Onneksi asiakas on aina tervetullut Anne ja Erkki Vuopion ”kakkosko-tiin” – vaikka vain katselemaankin. Yrittäjäperheen vanhemmat ovat tot-tuneet jatkuvaan työntekoon ja yhteiseen arkeen. – Yhteistä aikaa meillä on käytännössä 24/7, Erkki naurahtaa ja jatkaa, että kuulu-miset ovat kuitenkin ilmaistavissa yhdellä sanalla: k-i-i-r-e.

Yhteinen aika on ollut Vuopioilla kortilla myös aikaisemmin pienten lasten ehdoil-la elettäessä. Huomiointi ja tiimityö ovat kuitenkin kantaneet niin kotona kuin kaupas-sakin. Yrittäjäarki sekä ulkomailla asuminen ja työskentely ovat opettaneet perheelle todellista joustamiskykyä. Perheen antaman tuen lisäksi myös yh-teiskunnan tuki on yrittäjyyden ja perheen yhtälössä tärkeää. Vuopion mielestä tällaiset rahalliset tuet yrittäjäperheelle puuttuvat.

– Aivan alussa yritystoimintaa starttaillessa yhteiskunnan tuki oli oikeastaan pyöreä nol-la, Erkki toteaa. Erityisesti henkinen tsemppaus yrittäjyyteen jäi Vuopioilta kuulematta. Heidän mie-lestään juuri henkinen kannustus olisi ollut taloudellistakin tukea tärkeämpää. Kovasti työskentelemällä ja optimistisella asenteella on kuitenkin rakennettu toimiva ja mieleinen työpaikka.

“Vanhemmat kaipaavat

kahdenkeskistä aikaa”

Yrittäjäpariskunta kaipasi henkistä tukea

Anne ja Erkki Vuopio, yrittäjiäKolme lastaTampere, Pirkanmaa

Minna Soronen, 43, hammashoitaja ja merkonomi, opiskelee lähihoitajaksiJorma Soronen, 45, maatilateknikko13 lasta, neljä lastenlastaTaivalkoski, Pohjois-Pohjanmaa

Minna ja Jorma Sorosen suurperheessä arki on yhteistä puuhastelua. Kaikki tekevät yhteistyötä ja ottavat vastuuta.

Yrittäjät Anne jaErkki Vuopio

olisivat kaivanneet yhteiskunnalta henkistä tukea

yrityksen perustus-vaiheessa.

Teksti: Laura Tolkkinen

12

Nuoret tarvitsevat lisää

yhteisöllisyyttä

Oululaisen Myllytullin pe-ruskoulun rehtori on päässyt seuraamaan lap-sia ja nuoria yli 20 vuotta. Entinen erityisopettaja on

aina korostanut yhteisöllisyyttä ja kasvatus-vastuun jakamista. – Kun aloin 1980-luvun lopussa opettaa ensimmäisiä ja toisia luokkia, tapasin lasten perheet vähintään kahdesti vuodessa ja teimme jo silloin oppimissuunnitelmia. Siihen aikaan opettajaa auttoivat erityiso-pettaja, terveydenhoitaja ja lääkäri. Pirilä pitää kuitenkin nykyistä tilannetta selkeäm-pänä. Myllytullin koulussa yhteistyötä teh-dään muun muassa psykologin, kouluku-raattorin ja lastensuojelun kanssa. Rehtori on tyytyväinen suomalaisen kou-lujärjestelmän tiedolliseen puoleen, ja ha-luaa nyt vahvistaa sosiaalisia taitoja ja yh-teisöllisyyttä. – Pitää olla yhteisvastuuta, sillä yhtäkään nuorta ei ole varaa menettää.

Vain muutama minuutti yhdessä1990-luvun laman vaikutukset huomat-tiin myös kouluissa, kun perheisiin kohdistui painetta. – Laman jälkeen alettiin korostaa yksilön-vapautta, mikä jatkui 2000-luvun puolelle. Sen jälkeen havahduttiin, että vastuuno-tossa on palattava eräänlaiseen kyläajat-teluun, sanoo Pirilä. Nykyinen tuloerojen kasvu näkyy koulua enemmän sosiaalipuolella, mutta heijas-tuu myös oppilaitoksiin. Lasten ja nuorten ongelmien taustalla voi olla myös van-hempien ongelmia, työttömyyttä tai mie-lenterveysongelmia. Lasten ja aikuisten ongelmat eivät kuitenkaan käy yksi yhteen, joten lapsi voi olla esimerkiksi vanhempien työt-tömyydestä huolimatta täysin tasapai-noinen.

Pirilä sanoo, että perheen rooli on muut-tunut vuosikymmenien aikana tiiviistä pake-tista löysemmäksi. Aiemmin vapaa-aika vietettiin yhdessä perheen kanssa, mutta nykyään illat täyttyvät osalla perheistä har-rastuksiin kuskaamisesta.

– Professori Lea Pulkkinen kertoi luennollaan, että vanhemmat viettävät todellista aikaa lapsen kanssa kunnolla vain muutaman mi-nuutin päivässä. – Mitä vähemmän aikuisilla on aikaa, sitä enemmän vertaisryhmien merkitys korostuu. Jos lapsi on yksinäinen, hän etsii seuraa ver-kosta.

Lasten ja nuorten levottomuus on lisääntynyt, kanssakäyminen siirtynyt yhä enemmän verkkoon ja harrastukset vievät aikaa perheeltä. Samalla nuorista on tullut rohkeita, avoimia ja ympäristötietoisia, sanoo rehtori Helena Pirilä. Nyt hän toivoo kouluihin lisää yhteisöllisyyttä.

12

“ Kanssakäyminen ”live-ihmisten” kanssa on vähentynyt. Oppilaat viettävät aikaa sosiaalisen median verkostoissa, mikä heijastuu kouluun.

“

13

Kulttuurielämys päivässä Kulttuurielämys päivässä pitää lääkärin loitollapitää lääkärin loitolla

Haluaisitko kaksi tai kolme ylimääräistä elinvuotta? Jos Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta on uskominen, kult- tuurin harrastaminen ja so-

siaalinen osallistuminen pidentävät ikää tehokkaammin kuin liikunta, laihduttami-nen tai tupakoinnin lopettaminen. Kulttuurielämysten elähdyttävästä vaiku-tuksesta on kirjoitettu jo pitkään. Viimeksi Helsingin Sanomat (19.9.2010) puolusti ”kulttuuritanttoja” – siis niitä keski-iän ylittä-neitä ja iäkkäitä naisia, jotka täyttävät kon-serttisalit ja teatteritalot. Nämä reippaat ja aktiiviset vanhat rouvat ovat kulttuurin suurkuluttajia. Kuten minkä tahansa asian suurkulutus, kulttuurinkin ahmiminen näkyy naamassa: kulttuuritantat ovat iloisen ja hyvinvoivan näköisiä ja innostuvat herkästi uusista asioista. Uskon vakaasti, että kulttuurielämys päivässä pitää lääkärin loitolla. Kulttuuri-elämykset parantavat oloa sekä henkisesti että fyysisesti. Stressi vähenee, immuuni-järjestelmä paranee ja mieli piristyy. Uusista nähdyistä ja kuulluista asioista kumpuava innostus auttaa jaksamaan arjen haastei-ta. Kulttuuri auttaa niin ikään selviämään syksyn pimeydestä. Kulttuurikokemuksissa on kyse paitsi elämyksistä, myös sosiaalisuudesta. Yk-sinäinenkin ihminen voi tuntea kuuluvansa joukkoon ollessaan yleisössä. Jaettu koke-mus yhdistää ja tarjoaa puheenaiheita esimerkiksi oopperan vessajonossa, mikä saattaa aiheuttaa jopa uusien ystävyys-suhteiden syntymistä. Rockfestareilla kävi-jät tietävät varmasti, miltä tuntuu pomppia lempibändin keikalla eturivissä muiden fa-nien kera. Kulttuurikokemuksista saa paljon enemmän irti, kun ne pääsee jakamaan jonkun kanssa. Joskus kokemuksesta puhuminen on lähes välttämätöntä. Erityisesti lapsille on tärkeää, että esimerkiksi elokuvissa näh-dyistä ahdistavista asioista voi keskustel-la jonkun aikuisen kanssa. Mutta sattuu

HämäläinenKirjoittaja on paljasjalkainen mäntsäläläinen, ties kuinka monennen polven järjestöihminen, kätevä

emäntä, tarkkakorvainen musiikinharrastaja ja päättäväinen äidinkielenopettajaopiskelija

Jyväskylän yliopistossa.

niitä ahdistavia esityksiä eteen vanhem-millekin. Viimeksi, kun kävin katsomassa yliopistomme ylioppilasteatterin esityksen, se oli niin ahdistava, että näytelmän jäl-keen oli fyysisestikin paha olo. Onneksi mukanani oli ystävä, jonka kanssa saatoin puida näkemääni. Vältyin painajaisilta, ja nyt en enää edes tarkkaan muista, mikä näytelmässä oli niin kamalaa. Eivät kaikki kulttuurielämykset sentään ole hienoja ja mieltä ylentäviä. Mutta mitäpä siitä – huonot ja ikävätkin elämykset lähentävät kokijoitaan. Äitini jaksaa aina muistella teatteriesitystä, jonka hän näki kymmeniä vuosia sitten. Esitys oli hänen mielestään niin huono, että hän ja seuralaisensa – isäni – karkasivat teatterista väliajalla. Ja kuten arvata saattaa, juuri tämä teatteri-ilta on jäänyt vanhemmilleni lähtemättömästi mieleen. Kulttuuripalvelut eivät ole pelkästään tanttojen heiniä. Nuorten kannattaa naut-tia niin paljon taide-elämyksiä kuin mah-dollista, koska se lysti on paitsi terveellistä, myös edullista tai joskus jopa ilmaista. Nuo-rille ja opiskelijoille on tarjolla monenlaisia alennuksia pääsylipuista. Ota siis mummo, kummi tai toveri mukaan, nauttikaa kult-tuurista hyvässä seurassa ja pidentäkää samalla elämäänne.

Heli Hämäläinen

Nykynuoret rohkeita ja levottomiaKahdenkymmenen viime vuoden aikana nuorista on tullut aiempaa rohkeampia ja avoimempia, Pirilä arvioi. Eräs hyvä puoli nykyajan nuorissa on myös tietoisuus ympäristöstä ja kestävästä kehityksestä. – Me olemme ehkä kulutuksen su-kupolvi, mutta nämä ostavat kirppa-reilta, tuunaavat ja puolustavat asi-oita, jotka kokevat itselleen tärkeiksi. Pirilä on pannut 20 vuoden aikana merkille, että oppilaiden levotto-muus on lisääntynyt ja arjen hallinta vaikeutunut. Esimerkiksi luvattomia poissaoloja on aiempaa enemmän. Tähän on tartuttu myös lainsäädän-nössä. Kouluilta tulee nykyään löy-tyä toimintaohjeet, joilla tartutaan poissaoloihin ja kiusaamiseen. Nuoret ovat muuttuneet myös sähköisen kommunikaation ja me-dian kasvun myötä. – Kanssakäyminen ”live-ihmisten” kanssa on vähentynyt. Oppilaat viettävät aikaa sosiaalisen median verkostoissa, mikä heijastuu kouluun, kertoo Pirilä. Joissakin tapauksissa koulu-kiusaaminen on siirtynyt verkkoon, mitä selvitellään yhdessä Oulun kou-lujen yhteisen koulupoliisin kanssa. Pirilä muistuttaa kuitenkin, että vaikka leikit ja kanssakäymisen muo-dot muuttuvat, lapset ja nuoret ovat pohjimmiltaan samoja, ja aikuiset ovat heille tärkeitä. – Nuorelle on aina tärkeää, että aikuinen on kiinnostunut hänen asi-oistaan. – He kokeilevat aina rajojaan ja aikuisen täytyy olla peräseinä. Koto-na ei vain aina ole sellaista aikuista, jolla olisi sellainen suhde nuoreen, että he voisivat keskustella.

Teksti ja kuva: Tiina Juujärvi

14

NUORKESKUSTALAISESTINUORKESKUSTALAISESTIKESTAVAN RUOANTUOTANNON KESTAVAN RUOANTUOTANNON

PUOLESTA, KOTONA PUOLESTA, KOTONA JA MAAILMALLA!JA MAAILMALLA!

“ ““ “

Niin Suomen kuin kansainvälisen yh-teisön on oltava valmiina paran-tamaan ruokaturvaa paikallisista

maaseutukylistä YK:n hallintoon asti. Ra-jattoman talouden maailmassa vastuut-tomat ja eriarvoistavat yritykset ruoan ja veden vapaakauppaan kärjistävät tilannetta kehittyvissä maissa. Keskusta-lainen järkivihreys ja ihmisyysaate edellyt-tävät sitä, että elintarvikkeiden tuotanto saadaan mahdollisimman omavaraisek-si kaikkialla. Lähiruokaa tarvitaan niin Elimäellä kuin Etiopiassa! Suomen oman elintarviketuotannon turvaaminen kuuluu luontevasti tähän kokonaisuuteen. Kestävän kehityksen mukaisesti meidän on tuotettava oma ruokamme luontoa varjellen mahdolli-simman lähellä kuluttajia. Ruokatuotanto työllistää pellolta teollisuuden kautta pal-velualoille valtavan määrän tavallisia suomalaisia. Viljelijöiden jaksamisesta on huolehdittava ja heillä on oltava oikeus samaan sosiaaliturvaan kuin muilla pal-kansaajilla ja yrittäjillä.

Keskustanuorten vuoden 2010 tee-makampanja haluaa nostaa esille ruokaturvan tärkeyden.

Ruokaturva ElimäelläSuomalainen ruokaturva on ehdottomasti maailman huippulaatua. YK:n Maail-man ruokaohjelma nosti Suomen hiljattain ruokaturvaltaan eli huoltovarmuudeltaan maailman parhaaksi maaksi, kun huolto-varmuuden mittareina käytettiin viljan-tuotantoa, bruttokansantuotetta, äärim-mäisten sääilmiöiden riskiä, maatalous- ja jakelujärjestelmän laadukkuutta, konfl ik-titilanteita sekä hallinnon tehokkuutta. Suomessa tulee vaalia ja alati kehit-tää elinvoimaista maataloutta. Emme voi tuudittautua Suomessa ajatukseen, että saisimme aina ostettua ruokamme ulkomailta. Esimerkiksi Venäjä päätti asettaa kuluvana vuonna viljanvienti-kiellon kotimaansa huonon satotilanteen vuoksi. Ruokaturva onkin kansakunnal-lemme puolustuspoliittinen, sosiaalinen ja ekologinen kysymys.

Ruokaturva EtiopiassaSamalla tavoin kuin Suomalaisilla kulutta-jilla on oikeus saada puhdasta ja lähellä tuotettua ruokaa, tulee myös kaikkialla muualla maailmassa olla vastaava oikeus. Kehitysavun yhdeksi tavoitteeksi tulee ottaa maahengen herättäminen koh-demaissa. Meidän tulee jatkossa jakaa ruokaturvaamme perustuvaa osaamista nykyistä paremmin myös globaalisti hyö-dynnettäväksi. Jotta kehitysmailla olisi mahdollisuus oman ruoantuotantonsa kehittämiseen, tulee länsimaiden lopettaa omavarai-suutensa ylittävän elintarviketuotannon tukeminen. Maatalouden liiallisen tuke- misen seurauksena teollisuusmaat tuot-tavat kokonaisuudessaan ruokaa enem-män kuin mitä näissä maissa kulutetaan. Tuotantotuki yhdistettynä vientitukeen on johtanut siihen, että viemällä ylijäämä-tuotantoa edullisella hinnalla kehittyviin maihin on estetty niiden oman maata-louskulttuurin kehittyminen.

Ilmastonmuutos ja ruokaturvaIlmastonmuutoksen vaikutukset Elimäellä ovat vaikeasti ennakoitavia. Muutos voi luoda otollisemmat olosuhteet kasvukau-sien pidentyessä, mutta rajujen sääil-miöiden lisääntyminen voi paikallisesti aiheuttaa muun muassa kuivuudesta tai myrskyistä johtuvia ruokasatojen mene-tyksiä. Kehittyvissä maissa kuten Etiopiassa ilmastonmuutoksen vaikutukset ruoan-tuotantoon sekä ruoan saatavuuteen ja hintaan ovat merkittävät. Köyhimmissä maissa kaikkien saatavilla olevan ruoan odotetaan myös yksipuolistuvan ja tarvit-tavien ravintoaineiden saannin heikke-nevän. Ilmastonmuutokseen voidaan sopeu-tua valitsemalla ääriolosuhteita kestäviä kasveja. Ilmastonmuutoksen torjumiseksi tarvitaan kuitenkin kattava kansainväli-nen ilmastosopimus.

2020 -luvulla maail-maa uhkaa jatkuva globaali nälänhä-tä. Hallitsematon

väestönkasvu, ym-päristön saastuminen

ja ilmastonmuutos kärjistävät tilannetta. Maapallon kestoky-vyn lisäksi uhattuna ovat ihmis-oikeudet kun nälkä aiheuttaa poliittisia kriisejä ja aseellisia konfl ikteja.

KESKUSTANU

ORTEN

KESKUSTANU

ORTEN

RUOKATURVA

RUOKATURVA

-KAMPANJA

2010

-KAMPANJA

2010

Läheltä Läheltä

lähelleElimäeltä Etiopiaan

2mg

15

Ruoka tuo työtämaanviljelyn, teollisuuden ja palvelualojen muodostama

ketju tuo työtä yli 300 000 suomalaiselle

Eettisyysihmisten, eläinten ja

luonnon hyvinvointi ovat kotimaisen tuotannon

lähtökohtia

Ekologisuus

lähellä tuotettu ruoka

pienentää ruuan kuljetuksesta

syntyvää ekologista

jälanjäljeä

Tue pienyrittäjyyttäkansainvälisessä

vertailussa Suomen maatilat ovat pieniä

Syö trendikkäästi !Syö trendikkäästi !

viisi vinkkiä viisi vinkkiä

Suosi kotimaistaSuosi kotimaista

Kutsu kaverit kotiisi kokkaamaan ruokaa toinen toisillenne. Ruoanlaitos-ta haetaan elämyksellisyyttä ja yh-teisöllisyyttä kiireisen arjen keskelle.

Osta ruokasi pientuottajilta tai kasvata itse. Jopa Helsingin ydinkeskustassa menestyy nyt kauppa, jossa myydään yksinomaan kotimaisten pientuotta-jien ruokatuotteita.

Popsi porkkanaa. Pidä vähintään kerran viikossa kasvisruokapäivä.

Syö luomua ja lähiruokaa. Vaadi eet-tisyyttä myös tuontiruualta. Muun muassa Reilun kaupan -tuotteiden kysyntä kasvaa räjähdysmäisesti.

Nauti kotimaisista huippuravintolois-ta. Gastronomian maailmassa Poh-joismaat ovat nyt pop. Parhaat ravin-tolamme ovat nousemassa laajalla rintamalla maailman eliittiin!

11

22

33

44

55

Ruokaturva -kampanjaan toteuttiin myös video. Videossa esiintyvät eduskuntavaaliehdokkaat

Marjaana Hoikkala ja Mustafe Hagi, emännän ja isännän rooleissa. Video kuvattiin Marjaanan kotitilan ympäristössä

Kemiönsaaressa vaihtelevissa sääolosuhteissa. Kuvaajana ja editoijana toimi Pekka Pohjoispää ja kuvausassarina

staroille Salla Airaksinen. “Making of” kuvakooste välittää tunnelmat kuvauspaikalta.

Tsekkaa video osoitteessa:

Tsekkaa video osoitteessa:http://www.youtube.com/watch?v=a4lfPFXF0Ek

http://www.youtube.com/watch?v=a4lfPFXF0Ek

TurvallisuusYK:n Maailman ruokaohjelma on todennut Suomen

ruokaturvan eli huoltovar-muuden olevan maailman parasta tasoa

16

untuvikosta untuvikosta broileriksibroileriksi

Milloin ja miksi kiinnostuit yhteiskun-nallisista asioista?On vaikeaa määritellä tarkkaa aikaa, mutta muistan, että olin kiinnostunut presi-dentinvaaleista alle 10-vuotiaana. Seurasin vuoden 1978 presidentinvaalien valvojaisia, kun Kekkonen valittiin viimeisen kerran. Kes-kustanuorten toimintaan lähdin abivuonna kun täytin 18 vuotta, ja olin myös Tohmajär-ven lukion oppilaskunnan puheenjohtaja.

Mitkä Keskustan arvot vetoavat sinuun erityisesti?Asenne, että ei rakenneta luokkavas-takohtaisuuksia, vaan pyritään yhteen kokonaisedun näkökulmaan. Myös ihmisten välinen tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus so-siaalisesti ja alueellisesti vetoavat. Näiltä kul-milta lähtöisin olevaa kiinnostaa, miksi väki vähenee kunnassa ja mitä sille voisi tehdä. Minulla on myös pragmaattinen lähesty-miskulma, että Suomessa on kolme suurta puoluetta, joista jonkun johdolla mennään. Myös luontosuhde ja ylisukupolvisuus ovat tärkeitä. Siihen olen pettynyt, että Keskusta ei ole riittävän vahvasti hyödyntänyt ekolo-gisia juuriaan. Toimit myös Keskustanuorissa. Mitä siltä ajalta on jäänyt päällimmäisenä mieleen? Repertuaari on valtavan laaja. Elettiin edel-listä suurta lamaa ja Keskusta oli pitkästä aikaa pääministeripuolue. Neuvosto- liitto romahti ja alettiin suuntautua Euroop-paan, joten ne olivat dramaattisia aikoja ja monessa suhteessa isoa murroskautta. Ympäristö- ja energiakysymykset sekä suku-polvien välinen oikeudenmukaisuus olivat vahvasti esillä. Alun perin lähdin mukaan toimintaan nimenomaan miettimään, millainen yh-teiskunnan pitäisi olla. Nuorisojärjestössä oli paljon samanhenkisiä ihmisiä, jotka har-rastivat aatteellista pohdintaa. Ajattelu oli ylisukupolvista ja yhteiskunnallisia asioi-ta pohdittiin oikeasti syvällisesti, eikä vain päivänpolitiikan, opiskelijoiden tai nuorten näkökulmasta. 1990-lama sai nuorisoliik-keessä aikaan raadollisempaa päivänpo-liittisten asioiden tarkastelua. Onko poliittinen ilmapiiri muuttunut sinä aikana, kun olet ollut mukana?Kansainvälistymisessä on menty tietyssä mielessä taaksepäin. 1970- ja 80-luvuilla oltiin globaalimpia. Kehitysmaat ja maail-manlaajuiset ympäristökysymykset olivat vahvemmin esillä. 90-luvulla kansainvälisyys rajoittui Euroopan unioniin ja keskustelu on painottunut talouteen. Taloudellisten ja eu-rooppalaisten intressien korostaminen on

suppeampi etunäkökulma verrattuna kan-sainväliseen vastuullisuuteen ja solidaari-suuteen. Se näkökulma, että maailma olisi reilu, on tallautunut ja sitä pidetään naiivina höpötyksenä, josta ei ole hyväksyttävää tai suosittua puhua. Se on aika valitettavaa. Mistä syistä jätit puoluepolitiikan?Tarkoitus oli alun perinkin tehdä muutakin kuin puoluepolitiikkaa. Sitten paljastui, et-tei se ollutkaan niin helppoa, koska pää-toiminen työkokemus oli nuorisopolitiikasta. Vaikka arvelisi, että se on antanut vahvaa osaamista, siitä tuli leima otsaan kun pyrkii muualle kuin yhden puolueen hommiin. Kukaan ei sanonut mitään julkisesti, mutta muualla oltiin allergisia. Politiikan piirissä hankittua työkokemusta ei arvosteta niin paljoa. Mitkä ovat urasi keskeisimmät kään-teet?Keskeisin pointtini on, että olen tarttunut siihen, mitä on tullut tarjolle. En ole alkanut hirveästi laskelmoida, kannattaako jokin. Lukion jälkeen olisi ollut luonnollisinta men-nä inttiin tai aloittaa opiskelut, eikä viettää välivuosia, mutta lähdin Pohjois-Karjalan keskustanuorten piirin toiminnanjohtajaksi. Kun aloitin opiskelut oltuani vuoden toimin-nanjohtajana, olisi ollut rationaalista jatkaa opintoja, mutta pääsin poliittisen sihteerin paikalle Keskustanuorten toimistoon. Kun on mukana ja esillä, ihmiset rankkaavat toisensa jotenkin ja itse tulin rankatuksi kate-goriaan, josta valittiin NKL:n puheenjohtaja. Sattumat ohjaavat hirveän paljon. Kun Poh-jois-Karjalaan tuli toiminnanjohtajan paikka auki ja minulta kysyttiin, kiinnostaisiko paik-ka, pääsin sitä kautta mukaan kuvioihin. En olisi päässyt mukaan samalla tavoin, jos oli-sin ollut mukana paikallisyhdistyksen tason toiminnassa. Mikä on mielestäsi kunnan rooli maaseudun elinvoiman ylläpitäjänä? Muuttuuko mikään, jos kunta lakkaa olemasta liittyessään suurempaan kuntaan?Kunta on muutakin kuin organisaatio, joka tuottaa palveluita. Sen tärkein tehtävä on edistää oman alueensa elinvoimaa. Se ei ole euromääräisesti suurin tehtävä, mutta sen arvoa ei voi mitata euroissa. Jos kunta häviää, häviää alueen keskeisin kehittämis-organisaatio. Kunta on alueensa napa ja jos kunnat harvenevat, jää jäljellä hirveä määrä kuihtuvia kirkonkyliä, jotka eivät ole minkään keskipisteitä, vaan syrjäalueita jos-sain isommassa kokonaisuudessa.

Teksti: Tiina JuujärviKuva: Jari Laukkanen

Nimi: Olli Riikonensynt. 1968

Ammatti: HTM, Tohmajärven kunnanjohtaja

Muuta:Pohjois-Karjalan liiton maakunta-asiamies 2003–2005Keskustan tiedotussihteeri 2000–2003Esko Ahon eduskunta-avustaja 1999–2000Keskustan eduskuntaryhmän projekti- ja tutkimussihteeri 1998–1999Keskustanuorten puheenjohtaja 1991– 1995

Kunnanjohtajuus muutti idealistin käytännölliseksi

Olli Riikosta houkutteli Keskustanuorten toiminnassa aatteellinen pohdiskelu. Kunnanjohtajana hän on korviaan myöten käytännön haasteissa.

17

Lapin itäkairassa Taivaan Tulien kaupunki, Kemijärvi, toivottaa kaikki keskustanuoret lokakui-sen lämpimästi tervetulleiksi liik-keemme vuotuiseen kohokohtaan

liittokokoukseen! Kemijärvi on vanhaa La-pinmaata ja oli aikanaan saamelaisten ja uussuomalaisten raja-aluetta. Kaupungin historia on vaiherikas ja pitkä. Historiallisesti Kemijärvi on sijainnut hyvien kulkuyhteyksien eli vesireittien varrella ja on ollut jo varhain 1600-luvulla merkittävä kauppapaikka. Kemijärveltä pääsi länteen Perämerelle, pohjoiseen Jäämerelle ja itään Vienanmerelle, josta edelleen etelään Laatokalle. Vaikka kaupungin väkiluku on 1970-luvun kultavuosien 16 000 hengestä vähentynytkin noin puoleen, uskovat asuk-kaat vahvasti sen tulevaisuuteen ja mahdol-lisuuksiin.

Viime vuosina Kemijärvi on noussut kansal-liseen keskusteluun omaperäisenä poh-joisen kaupunkina, jota valtio on murjonut. Kaupunkilaisten oman aktiivisuuden ansi-osta yöjuna onnistuttiin säilyttämään, vaik-ka sosiaalidemokraattinen liikenneministeri olisi halunnut lopettaa yhteyden. Taistelu suurtyöllistäjä paperitehtaasta ei sujunut yhtä hyvin, mutta Kemijärvi on selviytyjä. Ele, jonka Keskustanuoret tekevät saapu-malla ympäri Suomea Lappiin, on osoitus muille poliittisille nuorisojärjestöille ja valtio-vallalle, että pidämme koko Suomea arvos-sa. Tämä on pitkä maa, jonka jokainen alue tarjoaa erilaisia mahdollisuuksia. Suomen parhaita kilpailutekijöitä löytyy niin etelästä, idästä, lännestä, maan keskiosista, mutta ennen kaikkea myös pohjoisesta!

Katri KulmuniKeskustanuorten Lapin piirin puheenjohtaja

Liittari 2010Tervetuloa Lappiin!

Liittokokous on Suomen Keskusta-nuoret ry:n ylin päättävä elin. Liittokokoukseen voivat lähettää edustajiaan Suomen Keskusta-nuoret ry:n jäsenyhdistykset (pii-

rit, osastot ja aluejärjestöt) liiton sääntöjen mukaisesti. Kokousta voi tulla myös vain seuraamaan. Liittokokous linjaa Keskustanuorten poliittisia ja järjestöllisiä tavoitteita ja valitsee liittosih-teerin sekä hallituksen jäseniä. Liittokokous päättää myös Keskustanuorten strategiasta ja sääntömuutoksesta. Jokaisen osallistujan tulee ilmoittautua kokouspaikalla lauan-taina 23.10. klo 10-14. Virallisen edustajan tulee lisäksi esittää valtakirja tai pöytäkirjan-ote. Valtakirjapohjan löydät myös Keskusta-nuorten kotisivuilta.

PaikkaKokous pidetään Kemijärven urheiluhallissa, osoitteessa Särkeläntie 8-10.

MajoitusMajoitusta on Lohen Lomakeskuksen mö-keissä ja retkeilymajassa ja lisäksi Hotelli Kemijärvessä. Kaikki majoituspaikat sijaitse-vat hyvin lähellä kokouspaikkaa. Mökkika-veritoiveet pyritään ottamaan mahdollisim-man hyvin huomioon.

RuokailuRuokailun kokouspaikalla järjestää Tunturilan pitopalvelu. Ilmoittautumisen yhteydessä voi kertoa erityisruokavalioista.

IltaohjelmaIltaohjelma järjestetään Hotelli Kemijärvessä, joka on aivan kokouspaikan vieressä. Ilta-ohjelmaan ei ole ikärajaa.

Liittokokouksen asiakirjaLiittokokouksen asiakirja sisältää kaikki liit-tokokoukseen liittyvät asiat: aikataulun, esi-tyslistan, järjestyssäännön, toimintasuunnitel-man, talousarvion, hallituksen kertomuksen, aloitteet, strategian, sääntömuutokset sekä valtakirjapohjan. Asiakirjan saat ilmoittau-tumisen yhteydessä paikan päällä. Asiakir-jan voit ladata myös sähköisesti Keskusta-nuorten kotisivuilta lähempänä kokousta.

Lumilautailija Antti Autti Kemijärven yöjuna -kalsareissa. Kuva: Harald Turek, Mieland, www.mie.fi

Kemijärven kaupunki vedestä päin kuvattuna. Roger Gaudrean teos Sarvikuono.

17

18

Liittari 2010

Susanna Viitala, Lappi, yhteiskuntatieteet pääaineena valtio-oppi ja luokanopettajakoulutus

1. Hallituksen työskentelyyn toisin laajaa, melkein kymmenen vuoden mittaista kokemusta vaikuttamisesta ja alueellista näkemystä.

2. Keskustanuorten pitäisi uudistaa jäsen-hankintaa entistä tehokkaammaksi ja saada houkuteltua uusia innokkaita vaikuttajia mukaan toimintaan.

3. Kaverini kuvaisivat minua sanoilla eloi-sa, ahkera ja tehokas.

4. Viime aikoina lukeminen on keskittynyt 18

Sami Hänninen, Keski-Pohjanmaa/Pohjois-Pohjanmaa, Kokkolan Kaup-paopisto, YO-Datanomi / Suomen Keskustanuoret, Suunnittelija

1. Työni ja omakohtaisten kokemusten myötä tuon osaamista etenkin nuori-sosektorin asioihin. Haluan tuoda pai-nopistettä siihen, että nuoriso saadaan elämänsyrjään kiinni, yrittäen samalla kannustaa nuoria itseohjautuvuuteen. Haluan tehdä työtä sen eteen, että koko suomea kehitetään tasa-arvoisesti. Kaikilla kansalaisilla tulee olla yhtäläliset oikeudet palveluihin, ja on voitava olla ja elää halu-amassaan kolkassa.

2. Saada kenttätoiminta kohtaamaan kokojäsenistö ja kehittää järjestöä sosiaa-lisen median hallinnassa. Järjestön tulee ottaa johtava asema verkossa poliittisten nuorisojärjestöjen keskuudessa. Osasto-jen toimintaa täytyy tukea liiton vahvalla tuella.

3. “tosi kepulainen”

4. Juhana Torkkin puhevaltaa ja läksyjä.

5. Emme mee sieltä mistä aita on matalin, sielä saattaa seuraus olla katalin. Vaikka elämän mutkat ei aina oo suoria, voit on-nelliseen huomiseen seurata Keskustanuo-ria!

Pakkoruotsi: EISukupuolineutraali avioliittolaki: TYHJÄÄPunamultahallitus: EIPakolaiskiintiötä nostettava: EINaiskiintiöt pörssiyhtiöiden hallitukseen: EIViinit kauppaan: JAA

tenttikirjojen selailemiseen, joista mielen-kiintoisin oli “Kuinka auttaa tunnehäiriöistä lasta?”.

5. Yksi Keskustanuorten ja Keskustanuoret kaikkien puolesta.

Pakkoruotsi: JAASukupuolineutraali avioliittolaki: EIPunamultahallitus: JAAPakolaiskiintiötä nostettava: JAANaiskiintiöt pörssiyhtiöiden hallitukseen: EIViinit kauppaan: JAA

Liittokokouksessa valitaan Keskustanuorten hallitukseen viisi henkilöä. Ehdokkaat kertovat tässä piirinsä, opiskelualansa ja työpaikkansa. Heitä pyydettiin myös vastaamaan allaoleviin kysymyksiin ja ottamaan jaa- tai ei-kanta muutamiin aiheisiin pakkoruotsista naiskiintiöihin.

1. Mitä lisäarvoa tuot hallituksen työskentelyyn?2. Mainitse tärkein asia, jossa Keskustanuorten tulee uudistua.3. Miten kaverisi kuvailisivat sinua?4. Mitä sinua kiinnostavaa olet lukenut viime aikoina?5. Keksi uusi slogan Keskustanuorille.

JAA tai EI:PakkoruotsiSukupuolineutraali avioliittolakiPunamultahallitusPakolaiskiintiötä nostettavaNaiskiintiöt pörssiyhtiöiden hallitukseenViinit kauppaan

19

Kaisa Hiltunen, Pohjois-Savo,terveystieteiden opettajaopiskelija (hoitotiede), päätoimisenatuntiopettajana Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa.

1. Erityisesti sosiaali- ja terveysalan osaa-mista, jonka myötä Keskustanuoret voivat liittona entistä paremmin ottaa kantaa tätä osa-aluetta koskeviin kysymyksiin. Koen että tällä saralla on huomattavan paljon kehitettävää.

2. Toiminnan korostuminen laajemmin 15-30-vuotiaiden ikähaitarissa. Nyt painot-tuu korkeakouluopiskelijoihin (vrt. KOL --> liian samoilla urilla). Toisen asteen opiskeli-joihin, nuoriin lapsiperheisiin ja työssäkäy-viin nuoriin enemmän huomiota.

3. Oma pesoonansa, helposti lähestyt-tävä, yhteisten asioiden hoitaja, hyvä tyyppi.

4. Jutun Niuvanniemen sairaalan histo-riasta, käytin sitä myös hoitotyön historian opetuksessa. Psykiatrisen hoidon kehitty-minen on erittäin kiehtova aihe loboto-miakokeiluineen jne. Myös elokuvan Prin-sessa katsominen on suunnitelmissa.

5. Mikä se vanha muuten on? Mitenex-tj ei voi tuota muistaa - viestinnässä petraamista? ;) Lainaan tämän Pohjois-Savon Keskustanuorten esitteestä: Luota itseesi!

Pakkoruotsi: EISukupuolineutraali avioliittolaki: JAAPunamultahallitus: JAAPakolaiskiintiötä nostettava: JAANaiskiintiöt pörssiyhtiöiden hallitukseen: EIViinit kauppaan: EI

Markus Kinnunen, Helsingin piiri, sijoituspäällikkö

1. Vahvan liike- ja kansantaloudellisen osaamisen sekä kokemuksen.

2. Ilme eli brändi tulee olla tulevaisuudes-sa vahvempi ja dynaamisempi!

3. Sosiaallinen ja helppo lähestyä.

4. Aloitin pari päivää sitten Stieg Larssonin kirjoittaman :Miehet jotka vihaavat naisia. -Tykkään!

5. Kestävää tulevaisuutta sukupolvesta toiseen!

19

Pakkoruotsi: EISukupuolineutraali avioliittolaki: EIPunamultahallitus: EI/JAAPakolaiskiintiötä nostettava: JAANaiskiintiöt pörssiyhtiöiden hallitukseen: EIViinit kauppaan: EI

20

Eemeli Porthén,Etelä-Pohjanmaa/Lappajärvi,Työpaikat: Soinin kunta/etsivä nuorisotyö ja Lappajärvellä sijaitseva yksityinen lastenkoti/vastuuohjaaja

1. - Vahvistaisin liittohallituksen osaamista jo työelämään siirtyneiden/opintonsa päättäneiden nuorten näkökulmasta ja toisin esille myös heidän tarpeitaan.- Vahva osaaminen nuorten parissa työskentelystä ja nuorisolakipykälien hyvä tuntemus on eduksi hallituksen työskente-lyssä.- Havaintoja nuorten arjesta monesta eri näkökulmasta.- Nuorten innostaminen aktiiviseen vaikut-tamiseen

2. Lahdessa koettiin Keskustanuorten suuri voimannäyttö, jonka tulee jatkua kaikilla osa-alueilla. Yhdessä olemme vahvoja. Keskustanuorten arvot ja voima tulee saada näkyviin jokapäiväisessä toiminnassamme koko Suomessa vahvan strategiatyön kautta. Keskustanuorten harjoittamassa politiikassa on tärkeätä huomioida nuorten arjen murrokset sekä alueellisten erojen vaikutus nuorten ar-keen.

3. Reipas ja määrätietoinen nuorimies, jolla on pilkettä silmäkulmassa.

4. Työasioita; Nuorisolain muutosta: Moni-alainen yhteistyö, etsivä nuorisotyö ja var-hainen puuttuminen.

5. Nuorena keskellä arkea ja juhlaa

Pakkoruotsi: JAA/EISukupuolineutraali avioliittolaki: EIPunamultahallitus: JAAPakolaiskiintiötä nostettava: EINaiskiintiöt pörssiyhtiöiden hallitukseen: EIViinit kauppaan: EI

Matias Ojalehto, Pohjois-Pohjanmaa, Kone- ja tuotantotekniikka (Tuotantotalous, insinööri), StoraEnso ja Oulun kaupunki

1. Tuon kuntavaikuttajan sekä perheel-lisen opiskelijan näkemystä ja kokemusta.

2. Vaikuttavuus ja medianäkyvyys ovat kohtalaisen hyvällä tasolla. Keskusta-nuorten pitäisi pystyä paremmin toteut-tamaan haluaan olla vaikuttamiseen ja äänestämiseen kannustava nuoriso-järjestö vähemmän aktiivisen nuorison kes-kellä. Toivon, että kaiken uudistumisinnon keskellä emme unohda viestimme sisältöä emmekä tärkeimpiä arvojamme, sivistystä ja yhteisöllisyyttä. Uudistutaan tarpeesta, ei uudistumisen ilosta, mutta joka tapauk-sessa kohta hyväksyttävän strategian mu-kaisesti.

Tuomas Paasonen, UusimaaTekniikan ylioppilas / Ohjelmoija

1. Tuon osaamista kv-järjestötyöstä sekä tai-toa keskustella politiikasta aatteen tasolla.

2. Keskustanuorten järjestörakennetta sekä edustuspaikkojen jakoa liittokokouksessa tu-lee saada joustavimmiksi, ja jakoon liittyvääbyrokratiaa kevennettävä. Organisaation on oltava jäseniään varten, ei toisin päin.

3. Uskoisin että kaverini pitävät minua maltil-lisena, rehellisenä ja analyyttisena vaikkakin ajoittain hieman turhankin kriittisenä ja it-sepäisenä ihmisenä.

4. Juha Kuisman kirjoittaman Snellmanin ja Alkion aatteet ajassamme, jossa käsitellään Santeri Alkion isoja poliittisia teemoja, ja pei-lataan niitä Alkion esikuvaan Snellmaniin.

5. Aatteen paloa ja rohkeita tekoja

Pakkoruotsi: JAASukupuolineutraali avioliittolaki: JAAPunamultahallitus: JAAPakolaiskiintiötä nostettava: EINaiskiintiöt pörssiyhtiöiden hallitukseen: EIViinit kauppaan: JAA

3. Minua pidetään iloisena, puheliaana ja avoimena. Lisäksi olen erittäin määrä-tietoinen, joskus jopa itsepäinen. Silti sovit-televa ja yhteistyökykyinen. (Kiitos Face-book, terveiset kuvailijoille!=)

4. Erittäin mielenkiintoisen “Uusi luku” -kir-jan (suosittelen kaikille!;) ja opintoihin liitty-viä opuksia. Ainii, ja tietenki Aku Ankkaa, TM:aa ja Suomenmaata!

5. Asennetta ja asiaa. Keskustanuoret on. (Minusta ei näköjään tule markkinointi-miestä... )

Pakkoruotsi: EISukupuolineutraali avioliittolaki: EIPunamultahallitus: EI/JAA Pakolaiskiintiötä nostettava: EINaiskiintiöt pörssiyhtiöiden hallitukseen: EIViinit kauppaan: EI20

Liittari 2010

21

Lahdessa kesäkuussa pidetyssä Keskus-tan puoluekokouksessa tehtiin järisyttävä sukupolvenvaihdos. Varapuheenjohta-

jiksi pääsi ennenkuulumattomalla tavalla kaksi alle kolmikymppistä, Tuomo Puumala ja Annika Saarikko.

Kolmanneksi varapuheenjohtajaksi nousi Timo Kaunisto, puheenjohtajaksi Mari Kiviniemi ja puoluesihteeriksi Timo Laaninen.

Iloista tunnelmaa ja sukupolvenvaihdoshenkeä

Moderni uudistaja Annika Saarikko astui puolueen johtoon varapuheenjohtajaksi.

Avajaiskulkueessa ei vielä tiedetty, mitä tuleman pitää.

Lähes koko puoluejohto uusiutui niin, että ainoastaan

Tuomo Puumala säilytti paikkansa.

Annika Saarikko teki hyvän kampanjan. Muutosta haluava

kokousväki äänesti piirien sopimien

ehdokkaiden sijaan henkilöitä.

Puheenjohtajaksi noussut Mari Kiviniemi tuulettaa. Tunnelma muuttui Kiviniemen valinnan jälkeen, ja johto

nuorennettiin ennenkuulumattomattomalla tavalla.

Keskustan ex-puheen-johtaja Matti Vanhanen aavisti ennen äänes-tyksiä puhuessaan, että kokous jää histo-riaan merkittävänä.

Puoluekokousta seurasi iloinen ja toiveikas tunnelma.

Teksti: Tiina JuujärviKuvat: Antti Vierola, Salla Airaksinen

22

matkalla Palstalla ihmiset kertovat yhdestä elämänsä tärkeästä puolesta.

Oulun lääketieteellisessä eli lääkiksessä opiskelu oli hauskaa. Lääkiksessä opiskellaan yhdessä oman vuosikurssin kanssa,

eli ei ollut akateemista yksinäisyyttä. Yhteishenki oli hyvä. Monet kurssikavereistani ovat edelleen hyviä ystäviäni.

Lääkärin ammatti vastasi ja vastaa odotuksiani. Vaikka mo-net pitävät sitä hohdokkaana ja romanttisenakin alana, ter-

veyskeskuslääkärin arki on pitkälti fl unssaa ja jalkasientä. Useana jouluna päivystyksessä olleena olen huomannut, että jouluisin tun-nelma on aivan omanlaisensa: hoitajien kanssa ollaan kuin etulin-jassa turvaamassa ihmishenkiä. Tärkeintä on, että ihmiset tietävät saavansa apua sairauden yllättäessä, oli aika mikä hyvänsä. Minulla on kaksi pientä poikaa, minkä vuoksi en ole viime aikoina joulupäivystyksiä tehnyt. Lapsettomana päivystäisin varmaan joka joulu ja juhannus.

Lääkärin tyypillinen työpäivä etenee minuuttiaikataululla. Puoli kahdeksalta menen töihin Raahen Rautaruukin työterveysa-

semalle, avaan tietokoneen ja käyn läpi sähköpostit ja laborato-riokokeet. Potilaita tulee klo 7.45 lähtien 15 minuutin välein. Päivän mittaan on pieniä taukoja ja ruokatunti, mutta muuten potilaita tulee jatkuvalla syötöllä. Päivällä uusitaan myös reseptejä. Kotiin lähden kolmen maissa.

Sukulaiset eivät juuri kysele neuvoja tai diagnooseja vaivoihin-sa. Kukapa olisi profeetta omalla maallaan. Kaverit kyselevät

joskus haluamiaan asioita, ja minä vastaan parhaani mukaan. Lääkärit eivät ole sen parempia ihmisiä kuin muutkaan, paitsi että lääkärit polttavat tupakkaa 50 prosenttia vähemmän kuin muu väestö. Se johtunee loppuvaiheen keuhkoahtaumapoti-laiden kohtaamisista. Lääkäreitä kyllä arvostetaan, mutta myös arvostellaan herkästi. Vastikään sattunut nänninimemistapaus on tästä surullinen esimerkki. Lääkäri teki työtään huolellisesti, eikä häveliäisyyden vuoksi jättänyt asiaa tutkimatta. Nyt hän on sitten korkeimmassa oikeudessa.

Näen itseni kuuntelevana lääkärinä. Innostun helposti erilaisista uusista keinoista, joilla potilaat ovat itsensä parantaneet. Esi-

merkiksi II-tyypin diabetes paranee usein vähähiilihydraattisella ruokavaliolla. Lääkäri voi vaikuttaa potilaidensa elämään muun muassa diagnosoimalla jonkin hoidettavissa olevan sairauden, joka voisi muuten olla kohtalokas. Jos saisin muuttaa suomalaisten terveyskäyttäytymistä, hävittäisin kammon eläinrasvoja kohtaan, nostaisin tupakan hintaa ja laimentaisin keskioluen 3,5-prosent-tiseksi.

Mieleenpainuvin tilanne lääkärinä on ollut sellainen, että nuori nainen tuli angiinan vuoksi päivystykseen. Muistin professorini

neuvot ja nielin häveliäisyyteni pyytäessäni potilasta riisumaan rintaliivinsä. Kuulin sivuäänen hänen sydämestään. Otin sydänfi l-min, ja siitä ilmeni, että naisella oli sydänlihastulehdus. Lähetin poti-laan jatkohoitoon yliopistolliseen keskussairaalaan. Viikon kuluttua potilaan isä tuli päivystyksen aulassa kyynel silmässään kiittämään minua tyttärensä pelastamisesta. Se oli hienoa. Toki epäonnistumi-siakin tulee aina, mutta niitä ei voi jäädä murehtimaan. Niinhän sanotaan, että lääkäri ei ole kunnon lääkäri ennen kuin on täyt-tänyt pienen hautausmaan. Teksti: Heli Hämäläinen

Rasvojen puolesta, päihteitä vastaan

Pyry Suonsivu, 33-vuotias raahelainen lääkäri, löysi kutsumusammattinsa teinipoikana partion ensiapukurssilla. Veren näkeminen ei ollut mitenkään kamalaa. Suonsivun tie vei Ouluun lääketieteelliseen ja sieltä takaisin Raaheen, jossa hän työskentelee nyt keikkalääkärinä.

22

23 23

Suomi on perustuslain mukaan kak-sikielinen maa. Siksi jokaisella on oikeus saada peruspalvelut turvat-tua omalla kielellään. Tämän ta-kia ruotsin kieli on pakollinen aine

suomenkielisissä kouluissa - ja toisinpäin. Ruotsin kielen opiskelun hyötyjä voi lue-tella samoilla argumenteilla kuin ennenkin; Suomi on kaksikielinen maa, ruotsin kielen taidot ovat silta Pohjoismaihin ja luovat hy-vän pohjan oppia muita kieliä. Lista on pitkä. Mutta kun kaikki loogiset ja itsestään selvät argumentit on lueteltu, on aika kehittää nykyaikaisempia perusteluita. Asenteet ruotsin kieltä kohtaan ovat vaih-televia ja kommentit kirjavia. Keskustelu käy kuumana niin päivälehdissä kun nimettömillä nettifoorumeilla, viimeisenä hyvänä esimerk-kinä Suomen Kuvalehden 10 väitettä ruotsin kielen asemasta. Marmatus ruotsin opiske-lusta johtuu mielestäni pitkälti siitä, että op-pilailta puuttuu ymmärrys, motivaatio ja tie-to siitä, mikä on johtanut tilanteeseen, että Suomessa on kaksi virallista kieltä. Täysin kaksikielisenä minun on helpompi kertoa, miksi ruotsin kieltä kannattaa opiskel-la, kuin miksi sitä pitää opiskella. Koen oleva-ni onnellisessa asemassa saadessani kahden kulttuurin parhaat palat jo syntyessäni. Kysy-mys ruotsinkielen opiskelun tarpeellisuudesta pitäisi esittää sellaiselle, joka supisuomalai-suudestaan huolimatta on nauttinut ruotsin opiskelusta ja vielä pystynyt käyttämään opittuja taitojaan hyödyksi myöhemmin. Helsingin yliopiston teettämässä Svenska i fi nska gymnasier -tutkimuksessa nostetaan esille ruotsin kielen kirjoituksissa hyvin pär-jänneitä kouluja, haastatellaan opettajia ja oppilaita sekä etsitään työkaluja onnistumi-seen. Tutkimus osoittaa muun muassa, että

Kaksikielisyys on kasvava voimavara

opiskelumateriaali pitäisi uudistaa. Opiskeli-jat ja opettajat haluaisivat myös käytännön-läheisempiä harjoituksia. Uskon, että ruotsin kielen opetus on suuren haasteen edessä. Opiskelun on oltava motivoivaa, vaihtele-vaa ja käytännönläheistä. Yhteiskunnallisesti olisi tärkeää muuttaa myös vallitsevia asen-teita. Yksi ratkaisu voisi olla toisen kotimai-sen kielen ottaminen mukaan jo ala-asteen luokilla leikin ja hauskuuden kautta. Lapsen myönteiset kokemukset heijastuvat positii-visina asenteina myöhemmällä iällä. Kaksikielisyys on kasvava voimavara. Avio-liittoja solmitaan yli kielirajojen ja suoma-laiset perheet laittavat lapsensa ruotsin- kielisiin kouluihin tai kielikylpyihin. Mielestäni

Kutsu-vieras

V.I.P

tämä kertoo siitä, että monet näkevät kaksi-kielisyyden hyvänä asiana. Monet tutkimuk-set, esimerkiksi ajatuspaja Magman tekemä tulevaisuudentutkimus Det svenska i Finland 2030, osoittavat, että enemmistö väestöstä pitää ruotsin kieltä oleellisena osana Suomen kulttuuria, ja että ruotsin aseman muuttami-nen olisi yhteiskunnallinen menetys. Samalla ympärillämme tapahtuu koko ajan muutok-sia ja ruotsin kielen on osattava kohdata nämä uudet haasteet. Ruotsin kielen pahin vihollinen eivät kuitenkaan ole anonyymit nettikeskustelut tai edes valtaa nauttivien poliitikkojen päätökset, vaan yhteiskunnan välinpitämättömyys ja ”ihan sama”- asenne. Myös me suomenruotsalaiset itse sorrumme tähän. Kun aiheesta ei keskustella, lakkaa se kiinnostamasta, jolloin ruotsin kielen asemaa heikentäviä päätöksiä on helpompi tehdä. Ajatusmallit ja tavat peritään vanhem-malta sukupolvelta. Emmekö me nuoret voisi olla se muutoksen sukupolvi, joka näkisi kaiken kielitaidon hyötynä?

Alexandra Furuhjelm,Suomenruotsalaisten kansankäräjien Ruotsalaisuuden viikko -projektivastaava

“Koen olevani onnellisessa asemassa

saadessani kahden kulttuurin parhaat palat

jo syntyessäni.

”

Olisi hyvä tunnustaa, että nykyinen kansan valtaosan näennäisosaami-

sen hankkiminen on resurssien tuhlausta, eikä palvele aidosti kenenkään tarpeita tai motivoi opiskelijoita. Kielten opetuksen kokonaismäärää ei tule laskea, mutta valin-nanvaraa sen sisällä on syytä kasvattaa. Esi-merkiksi Itä-Suomessa on suuri tarve venäjän kielen osaamiselle. Ruotsinkielisten palveluiden turvaamiseen riittää, että kussakin julkisessa palveluyk-

sikössä on aina joku, joka aidosti voi palvella molemmilla kotimaisilla kielillä. Keskusta-aate lähtee uskosta yksilön omiin vastuullisiin valintoihin. Lopulta työvoiman kysyntä ohjaa myös ruotsin kielen osaajien tarvetta ja siten nuorten kiinnostusta opiskel-la kieltä.

Aleksi EskelinenKeskustanuorten varapuheenjohtaja

Kielten valinnanvaraa tulee lisätä

24

Kokeneet kanssasiskot

sparraavat Kerttuja

Kerttujen Kokemuksesta voimaa -mentorointiohjelman ensim-mäinen tapaaminen järjes-tettiin lauantaina 4. syyskuu-ta Kettulan metsätilalla Salon

Suomusjärvellä. – MTK-säätiö tarjosi tilan ensimmäiseen tapaamiseen. Tutustuimme toisiimme, jaoin osallistujille materiaalia ja kävimme mentoroitavien kanssa läpi heidän tekemiään ennakkotehtäviä, mentoroin-tikoordinaattori Sanna-Helena Rantala kertoo. – Meininki tapaamisessa oli rento, ja saimme päivästä hyvää palautetta. Osa naisista tunsi toisensa etukäteen, mutta mukana oli myös sellaisia, jotka eivät ole aikaisemmin olleet mukana Kerttujen toiminnassa. Jo viime vuonna Kerttu-verkostossa toimi muutama mentorointipari, mutta tänä vuonna toiminnasta haluttiin tehdä järjestäytyneempää.

– Mentorointiohjelmassa on nyt mukana noin 15 mentoroitavaa. Kaikille ei ole vielä löytynyt sopivaa mentoria, mutta etsintöjä jatketaan. Pareja on saatu yhdistettyä myös aivan viimeaikoina, Rantala kertoo. Mentorointiohjelmassa lähdetään liik-keelle mentoroitavan lähtökohdista ja kiin-nostuksen kohteista. Ohjelmassa painote-taan kokemuksista oppimista.

– Nuorten naisten on uskallettava luottaa omiin kykyihinsä. Tällaiselle toiminnalle on kysyntää. Itsekin olen urani aikana joutunut useasti pohtimaan, kuinka jokin asia on aikai-semmin tehty, Rantala sanoo. Syksystä ensi kevääseen kestävän mentoroin-tiohjelman aikana on yhteensä seitsemän kokoontumista. Koko ryhmälle yhteisiä ovat aloitus, pikkujoulut ohjelman puolivälissä sekä ohjelman päättävä karonkka, jossa kootaan yhteen osallistujien palautteet. Mentorointiparien kahdenkeskisiä tapaami-sia on kaksi syksyllä ja kaksi keväällä. Lisäksi suositellaan, että parit pitäisivät toisiinsa yh-teyttä myös tapaamisten välillä. Mentorointipareille jaetun ohjekirjan poh-jalta on helppo suunnitella, mitä asioita ta-paamisissa kannattaa ottaa esiin. Ohjekirja ei kuitenkaan sido ketään, vaan siitä voi poimia ideoita oman tarpeen mukaan. – Työskentely helpottuu, kun on jotain konk-reettista, minkä pohjalta hommaa voi viedä eteenpäin, Rantala toteaa. – Mentorit ja mentoroitavat ovat kuitenkin hyvin itseohjautuvia ja heillä on selkeät tavoit-teet, joten heitä ei tarvitse patistella. Mentorointiohjelmassa on mukana esimerkik-si yhteiskuntatieteilijöitä, agronomeja ja ay-puolen ihmisiä. – Kun ohjelmassa on mukana ammattilaisia monilta aloilta, voi omaankin alaan saada uudenlaisia näkökulmia. Myös verkostoitumis-

Pitkään työelämässä ja politiikassa mukana olleet tietävät, että on paljon asioita, joita ei opi kirjoista. Kaikkea ei tarvitse oppia kantapään kautta, vaan myös muiden kokemuksista voi olla hyötyä. Kerttu-verkoston mentorointiohjelmassa kokemuksen

tuomaa hiljaista tietoa siirretään vanhemmilta nuoremmille.

24

“Alkoi tuntua siltä, että sillä on oikeasti väliä, millaisessa

yhteiskunnassa elämme. Haluan itse olla mukana

vaikuttamassa ja etsimässä asioihin ratkaisuja.

“

Kirsi Nurme ja Elina Havu lähtivät mukaan syksystä kevääseen kestävään mentorointiohjelmaan.

Sanna-Helena Rantala haluaa,

että nuoret naiset uskovat kykyihinsä.

25

mielessä mentorointiohjelma on todella te-hokas. Rantala toivoo, että ohjelma saisi jatkoa myös ensi vuonna. Kertut ovat saaneet hankkeeseen tukea Opetusministeriöltä.

Tehokasta ajanhallintaa ja sudenkuoppien välttämistäYksi mentoroitavista on 30-vuotias Outi Lan-kia. Hän on ollut Porvoon kaupunginhal-lituksessa viime kunnallisvaaleista lähtien, ja nyt hän on Keskustan eduskuntavaalieh-dokkaana. – En ollut aikoinani mukana opiskelijapolitii-kassa, mutta järjestötoiminnassa olen aina ollut aktiivinen. Olen toiminut muun muassa Invalidiliitossa ja Mannerheimin Lastensuoje-luliitossa. Järjestöistä olen saanut uskallusta poliittiseen toimintaan, Lankia kertoo. Lankia kiinnostui politiikasta enemmän vas-ta oman lapsen myötä. Hänen poikansa on nyt 5-vuotias. – Alkoi tuntua siltä, että sillä on oikeasti väliä, millaisessa yhteiskunnassa elämme. Haluan itse olla mukana vaikuttamassa ja etsimässä asioihin ratkaisuja. Lankia haluaa mentorointiohjelmassa saada tietoa erilaisista käytännöistä ja toimintakulttuureista. – Esimerkiksi ensimmäinen lautakunnan kokous oli aikoinaan uusi ja outo tilanne. On hienoa, että vanhemmat ja kokeneemmat naiset jakavat omaa kokemustaan nuorem-mille. He välittävät sellaista tietoa, jota ei voi oppia kirjoista lukemalla, Lankia sanoo. – Haluaisin myös tietää, miten voi väistää suurimmat sudenkuopat ja kuinka ajan saa riittämään sekä perheelle että työlle. Vaikka ohjelma on vasta alussa, Lankia on ehtinyt tutustua jo lukuisiin uusiin ihmisiin. Seuraavan kerran hän ja hänen mentorinsa tapaavat Keskustan Riikan-risteilyllä. Tässäkin on jo esimerkki tehokkaasta ajankäytöstä. – Menemme molemmat risteilylle, mutta eri porukoissa. Yhteistä aikaa on kuitenkin tarkoitus järjestää, Lankia kertoo.

Lankia on kuulunut Kerttuihin noin vuoden ajan. – Innostuin tästä mentorointiohjelmasta, ja kun eräs kaverinikin halusi lähteä mukaan, oli osallistumispäätös helppo tehdä. Aikai-semmin emme ole olleet aktiivisesti Kerttujen toiminnassa mukana.

Mentori jakaa mielellään omia kokemuksiaanLankian mentorina toimiva Sanna Rau-hansalo, 36, lähti mielellään mukaan mentorointiohjelmaan. – Olisin itsekin aikanaan kaivannut tämän-tyyppistä tukea ja ohjausta. Rauhansalo on ollut politiikassa mukana noin 20 vuoden ajan. Hän on toiminut muun muassa Keskustan opiskelijaliitossa, puolue-toimistolla, eduskuntaryhmässä ja entisen pääministerin Matti Vanhasen erityisavusta-jana. Tällä hetkellä hän on äitiysvapaalla, mutta suunnittelee työelämään palaamista. Rauhansalolla on kaksi pientä tytärtä. – En ole suunnitellut työuraani tarkasti etukäteen, vaan olen mennyt sinne, minne virta on vienyt. Olen ollut onnekas, kun olen päässyt moniin näin mielenkiintoisiin teh-täviin. Poliittiset tehtävät ovat pätkätöitä, joten siksi olen ehtinyt työskennellä monessa paikassa. Kun yksi työ on päättynyt, on ollut mahdollisuus siirtyä seuraavan pariin. Mentorointiohjelmassa Rauhansalo ha-luaa tutustua uusiin ihmisiin, etenkin omaan mentoroitavaansa. – Mentorina toimimisesta saa hyvän mie-len, ja lisäksi kokemusta siitä, millaista on toimia ohjaajana. Samalla näen, millaisia nuoria naisia on kasvamassa vastuullisiin ja mielenkiintoisiin tehtäviin. Rauhansalo kertoo, että näin mentorointi-ohjelman alussa tekemistä ei ole vielä pal-jon. – Tällä hetkellä tutustun meille jaettuun op-paaseen. Lisäksi halua saada selkeän kuvan Outin tavoitteista. Poliittinen puoli on se, mi-hin me tässä ohjelmassa keskitymme.

Kerttu-verkosto yhdistää aktiiviset nuoret naiset

Kerttu ry on valtakunnallinen verkosto, jolla on noin 120 jäsentä eri puolilta Suomea. Kertut ovat nuoria naisia, jotka ovat kiinnostuneet yh-teiskunnallisesta toiminnasta ja vaikuttamisesta. Yhdistys haluaa valaa naisiin itseluot-tamusta ja rohkaista heitä hakemaan työ- ja luotta-mustehtäviä yhteiskunnan eri aloilta.

Kerttu-verkoston toiminta alkoi Tampereella tammi-kuussa 2009. Vajaan kahden vuoden aikana on järjestetty erilaisia seminaareja, joiden aiheet ovat käsitelleet esi-merkiksi mediaa ja taloutta. Tänä vuonna marraskuun loppupuolella järjestetään työmarkkinaseminaari.

Kerttujen hallitus kokoon-tuu kuukausittain suunnit-telemaan toimintaa, ja myös jäsenten toiveita toiminnas-ta pyritään toteuttamaan mahdollisimman paljon. Yh-distyksen nettisivuilla on muun muassa rekrytointi-ilmoituksia ja muuta nuoria naisia palve-levaa tietoa sekä keskustelu-foorumi.

Kristiina Ruuskanen Anne Aalto Elina Havu ja Elisa Savolainen

Teksti: Elina LevijokiKuvat: Elina Das Bhowmik

26

JÄRVELÄ

SysteemiongelmaSysteemiongelma

J o k a i n e n k u n n a l l i s -politi ikkaa pitempään seurannut

tai siinä toimiva on varmasti huomannut,

kuinka kaavoituskysy-mykset ovat politiikan

vanhojen sisäpiiritoimijoi-den erityiskiinnostuksen koh-

teena. Olen joskus pohtinut, miksi nuoremmat poli-tiikot ymmärtävät tätä niin huonosti. Asuntopolitiikan osalta nuoret politiikot ovat toki heränneet eduskuntavaalien alla. Oikeistossa on vaadittu veropolitiikalta tuloksia, jotka vähentäisivät asuntomarkkinoiden vääristymiä ja ne, jotka oletta-vat ihmisten olevan laskutaidottomia tai ovat itsekin, ovat puolustaneet niitä. Viime kädessä asuntopoli-tiikan verotuilla ei kuitenkaan ole kovin suurta re-levanssia. On tärkeämpää tarkastella maapolitiikkaa, kaa-voitusta ja siihen liittyviä intressejä. Silloin tullaan itse asian juurille – rakenteelliseen korruptioon. Asian voi karrikoidusti pelkistää siten, että kun kaavoitus on politisoitu, voidaan suosia rakentajia toisten ohi, nos-tattaa rakennusmaan arvoa keinotekoisesti rajoit-tamalla sen tarjontaa ja kohdentaa arvonnousua halutulle kohteelle. Joka pystyy kontrolloimaan näitä yhteyksiä, pys-tyy ulosmittaamaan pyytämäänsä ja yllätyksettä tullutta hyötyä. Legimitoimaan asiaa voidaan käyt-tää teesejä luotettavasta toimijasta, oman alu-een yrittäjän puolustamisesta, kotimaisuudesta tai ympäristön etuun vedoten. Vasemmistossa taas puhutaan ”demokratiasta”, vaikka tosiasiallisesti kysymys on ay-liikkeen eduista.

Vaikka teesit olisivat sympaattisia, todellisuus on raadollisempi: hyödyn maksimointi. Eikä tämä tarkoita kansalaisen hyötyä. Jos ympäristöstä oltai-siin huolissaan, ratkaisuna olisivat vain normit, jotka poistaisivat tapauskohtaisen mielivallan, johon voi rahalla vaikuttaa. Luotettavuuden takeena taas on jo nykyisellään kuluttajansuojalainsäädäntö, jota aina voi täsmentää. Ratkaisuna ongelmaan eivät ole paremmat polii-tikot. Korruptio syntyy mahdollisuudesta, ja oppor-tunistien määrä politiikassa on vakio. Jos se ei olisi, ilmiö olisi jossain valtiossa pystytty tukahduttamaan kokonaan. Tällaista maata ei kuitenkaan ole ole-massa, ja Suomen heikosti toimivat sisämarkkinat kertovat karua kieltään, ettei kaikki ole täälläkään kunnossa. Ainoa todellinen ratkaisu on kuntien kaavoitus-monopolin lakkauttaminen. Tämän myötä maan-hinta asettuisi kysynnän ja tarjonnan mukaan, mikä efektiivisesti tarkoittaisi edullisempia asuntoja sekä alempia vuokria ja parempaa asumista. Kun maankäyttöä voitaisiin tehostaa nykyisillä tonteilla, niin sivu- kuin korkeussuunnassakin, kartellit tuhoutui-sivat markkinadynamiikan puristuksissa. Kuntien kaavoitusmonopolin lakkauttaminen ei tarkoittaisi, että kuka tahansa voisi rakentaa ydin-voimalan tai ympäristöä tuhoavan teollisuuslaitok-sen mihin tahansa, sillä näiden sijaintiin voitaisiin vaikuttaa ympäristömääräyksillä. Se ei tarkoittaisi Helsingissä, että tuomiokirkon viereen voitaisiin ra-kentaa pilvenpiirtäjää – tätä varten meillä on mu-seovirasto, jota voidaan aina vahvistaa. Mutta se tarkoittaisi, että ihmisillä olisi paremmat mahdollisuudet tavoitella omaa onneaan.

Tuomo Järvelä

Julkisuudessa on keskusteltu miten politiikkaan on vaikutettu vaalirahoituksella. Olennaisempi kysymys on kuitenkin miksi, koska se vastaa myös siihen kysymykseen miten tämä poistetaan.

Kolumnisti on 29-vuotias liberaali hulttio, joka rakastaa itseironiaa, uhkapelejä, halpaa kuohuviiniä, Stadia ja suurieleistä draamaa. Sivubisneksenä hän johtaa HULC:ia,

joka ei myy tauluja, mutta järjestää bileitä - ilmaiseksi.

2

27 27

Maailma muuttuu ja kirkon on muututtava sen mu-kana, sanoo lappeenran-talainen Henna Kaijanen, 28, syyksi, miksi päätti läh-

teä ehdolle tuleviin seurakuntavaaleihin. – Kirkon sosiaalinen vastuu ihmisistä on suuri ja sen täytyy kyetä vastaamaan seurakuntalaisten tarpeisiin. Seurakuntavaaleissa äänioikeutta käyt-tävät ahkerimmin yli 50-vuotiaat naiset. Valittujen luottamushenkilöiden ikäjakauma vastaa paljolti äänestäneiden ikäjakaumaa: edellisissä vaaleissa yli 60 prosenttia valituista oli yli 50-vuotias. Alle 30-vuotiaita äänestäminen ei kiin-nostanut juuri lainkaan, sillä äänestäneistä heidän osuutensa oli vain viisi prosenttia. Valituista vain seitsemän prosenttia oli alle kolmikymppisiä. Ei siis ole mikään ihme, että nuorten ääni on jäänyt monessa seurakunnassa pelkäksi kuiskaukseksi.

Kannatusta naispapeille ja seksuaalivähemmistöille– Kannatan itse naispappeutta ja samaa sukupuolta olevien parien mahdollisuutta avioitua kirkossa, Kaijanen sanoo. Hän uskoo, että moni nuori on samalla liberaalilla linjalla, mutta kun kiinnostus vaikuttaa seurakunnan asioihin puuttuu, näkemykset jäävät konservatiivisempien näkökulmien varjoon. – Olisikohan niin, että luottamustoimiin halutaan valita tuttua ja turvallista katson-takantaa olevia ihmisiä, jotka eivät aiheuta maanjäristyksiä kirkollisessa toiminnassa? Kaijanen ei halua tuomita asioista eri ta-valla ajattelevia. Hänen mielestään on hyvä, että seurakunnissa kohtaavat liberaali ja konservatiivinen ajattelu. – On hienoa, että ihmiset uskaltavat aja-tella eri tavoin. Jos kaikki ajattelisivat samoin, ei voisi syntyä kunnon keskustelua, ja asiat junnaisivat paikoillaan. Kaijanen kannattaa itsekin vanhoja toimivia perinteitä, mutta on valmis rakenta- maan uutta ja tarttumaan tämän päivän haasteisiin. Kaikki perheet, yksinhuoltajista sa-teenkaariperheisiin, ovat oikeutettuja saamaan tasavertaiset palvelut. Samanlais-ta vapaamielistä tuulahdusta hän toivoisi muiltakin ehdokkailta.

Partio kannustaa ottamaan kantaaKaijanen kuuluu lappeenrantalaiseen Laurit-salan seurakuntaan, jossa hänet on kastettu

Henna haluaa vapaamielisemmän seurakunnan

ja konfi rmoitu. Seurakunnan toiminta on tul-lut tutuksi myös partiotoiminnan kautta. Partio vaikutti, kun hänen täytyi päättää seurakuntavaaliehdokkuudestaan. Kaijasen mielestä seurakunnan ja partiolaisten välistä yhteistyötä on parannettava. Hän haluaa, että nuorten ääni ja mielipiteet tulevat paremmin kuulluksi päätöksenteossa. – Asenteet muuttuvat hitaasti. Seurakun-ta vaatii nuorilta partiolaisilta asioita, joita nuoret eivät itse koe omikseen. Tällaisissa tilanteissa haluan olla sillanrakentajana.

Syvä uskonnollisuus ei tarpeenTarvitseeko kirkon luottamushenkilön olla sy-västi uskonnollinen? Kaijanen myöntää, että uskon asiat eivät ole vahvasti läsnä hänen arjessaan. Vaikut-taminen seurakunnassa tuntuu silti luonnol-liselta, sillä valtaosa suomalaisista kuuluu kirkkoon. Nuorta ehdokasta puhuttelee etenkin seurakuntien ennaltaehkäisevä työ, yhteis-vastuullisuuden ja oikeudenmukaisuuden sanoma sekä syrjäytymisen ehkäisy. – Arvostan sitä, miten paljon kirkko tekee hyvää. Seurakuntien työ perustuu myös pitkälti vapaaehtoisuuteen, jossa itsekin olen ollut mukana muun muassa partion kautta. Vapaaehtoistyötä täytyy tukea ja arvostaa.

Viime seurakuntavaaleissa kaksi kolmasosaa valituista oli yli 50-vuotias. Nuoria äänestäminen ei kiinnosta.

Henna Kaijanen haluaa sillanrakentajaksi ja liputtaa vapaamielisemmän seurakunnan puolesta.

Nuori ja liberaali seurakuntavaaliehdokas Henna Kaijanen haluaa nähdä

enemmän kaltaisiaan.

Seurakuntavaalit

Vaalit pidetään joka neljäs vuosi.

Vaaleissa valitaan luottamushen-kilöt, jotka käyttävät seurakunnissa ylintä päätösvaltaa.

Äänestysikärajaa laskettiin, joten tänä vuonna äänioikeutettuja ovat ensimmäistä kertaa kaikki 16 vuotta täyttäneet seurakunnan jäsenet.

Vaalipäivä on isänpäivänä 14.11.2010. Ennakkoon voi äänestää 1.-5.11.

Vuonna 2006 äänestysprosentti oli 14,5.

Teksti: Tiina Nyyssönen

28

Ulko-suhteet

Germany

t

y

Koti-ikävän motto: Helle Wasser, dunkle Wälder*

Lähdin Erasmus-vaihtoon Sak-saan, Essenin kaupunkiin, kieli-taitoa parantamaan. Lisäksi halusin tutustua saksalaiseen elämänmuotoon. Minulla oli

ennakkokäsitys, että Saksa on mukava maa, jossa asiat ovat järjestyksessä ja jossa on paljon nähtävää. Lisäksi olin ko-kenut saksalaiset ystävällisiksi. Valmistauduin vaihtoon Goethe-insti-tuutin chatin kautta, jossa käytin saksan kieltä. Tilasin myös tavaraa Saksasta ja asioin sähköpostitse saksaksi ilman ongel-mia. Katselin myös saksalaisia fi lmejä. En kuitenkaan saanut etukäteen riittävästi tietoa kohdeyliopistosta ja sen kursseista. Olisin halunnut tietää myös asunnosta enemmän kuin pelkän osoitteen. Perillä selvisi, että asunto oli huonokuntoinen, sen nettiyhteys rajallinen, hissi usein rikki ja yhteiskeittiöt likaisia. Käytännön järjestelyt eivät sujuneet hyvin. En voinut osallistua orientaatiojak-solle, koska pääsin muuttamaan asun-toon vasta orientaatiojakson jälkeen. Myöskään oma opintosuunnitelmani ei toteutunut. Yliopiston kielikeskuksessa saksaa oli ainoastaan kolme kurssia, ja opetus oli liian koulumaista. Opettajat “käkättivät” ja “kyttäsivät”, joten luen-nolla tuli toisinaan olo, että kunpa se lop-puisi pian. Lopulta päädyin ostamaan yksityisen kielikurssin. Se oli vaihtoajassa

oli parasta: oli rento meininki, mutta silti opittiin. Opettajat ja kaverit olivat muka-via. Vapaa-aikana tutustuin eri kaupunkei-hin ja nähtävyyksiin, varsinkin alussa. Kun sain kansainvälisiä kavereita, vietin aikaa heidän kanssaan. Oli kulttuurisokki ha-vaita, että byrokratia on Saksassa todel-la jäykkää, eivätkä asiat toimi niin kuin Suomessa. Maahanmuuttajia oli paljon, eikä heidän käytöksensä ollut aina asial-lista, vaikka he yleensä olivat ystävällisiä. Kamerunilaiset soittivat yöllä vuvuzelaa

asuntolan käytävällä… Rätyä mukaillen, Saksa on kehitysmaa. Kotiväkeen ja kavereihin pystyi pitämään yhteyttä sähköpostitse tai Facebookin kautta. Koti-ikävään liittyi kaipuu suoma-laiseen luontoon. Lisäksi kaipasin suoma-laista kotiruokaa ja kunnon suomalaisia marketteja, joista saa kaikki päivittäista-varat tarvitsematta juosta erikoisliikkeissä esimerkiksi oman hammastahnamerkin perässä. Vaihtoajassa oli pahinta, ettei päässyt metsään kävelemään. Asuin kir-jaimellisesti betonihelvetissä. Vaihtoaika ei

loppujen lopuksi vastannut odotuksiani, sil-lä yliopisto-opetuksen taso ei ollut riittävän hyvää. Paikallisiin saksalaisiin en saanut pysyvää kontaktia yhtä henkilöä lukuun ot-tamatta. Summa summarum: oma maa mansikka. Täytyy sanoa, että Suomessa on hyvä pe-ruskouluopetus. Joillakin opiskelutovereil-lani oli isoja aukkoja sivistyksessä. He eivät tienneet edes sellaisia asioita, joita meille oli opetettu jo peruskoulun ala-asteella. Kun liikkuu kansainvälisessä joukossa, huomaa, että yleissivistys ja yleistieto aut-tavat pitkälle. Yliopisto-opetus oli Saksassa minulle pet-tymys. Jos siitä haluaisi hyötyä, pitäisi olla erittäin vahva kielipohja, mieluummin pitäisi olla saksa pääaineena. Olen käynyt syksyllä 2007 Pietarissa vaihdossa Herzenin yliopistossa. Siellä opetus oli organisoitu paremmin: sitä oli riittävästi ja opinnot su-juivat... Toisaalta Pietarissa lämpimät suih-kut olivat kortilla.

*Kirkkaat vedet, tummat metsät (Alku Kal-liolle kukkulalle –laulun saksalaisista sa-noista)

Antti Mulari

28

Neljännen valtakunnan vieraanaNeljännen valtakunnan vieraana

“Vaihtoajassa oli pahinta, ettei

päässyt metsään kävelemään. Asuin

kirjaimellisesti betonihelvetissä.

”

“Rätyä mukaillen,

Saksa on kehitysmaa.

”

29

elokoulu 10. - 12.9.2010elokoulu 10. - 12.9.2010korpilahtikorpilahti

Valtio-oppia ja teologiaaopiskeleva Markus Ylimaa alusti koulutuksesta. Opetta-jaksi tähtäävä Ylimaa muisteli sijaisuuttaan, jolloin hän huo-masi erään oppilaan jääneen nukkumaan pulpetille kun muut olivat jo lähteneet luokasta.

Keskustanuortenliittosihteerin MikaHämeenniemenmielestä lauantai-päivän väri oli pinkki.

Suunnistusradan suunnitellut Petri Toivola kiinnitti rasteja jo aamukuudelta. Juho Mattila(edessä) ja Vesa-Pekka Arola tulivatmaaliin hengästy-neinä.

Hennamari Toiviainen, Sanna Kiviniemi ja Pauliina Anttonen

löysivät historia-aiheisen rastin

suunnistuskisassa.

Helsingin piirin toiminnanjohtaja Esko Virri ryystää vettä Kekkosen Haarikan juomakilpailussa.

Kekkosen Haarikan iltalajina oli muun muassa karaoke.Vasemmalta Anna-Maria Ronkainen,Aino Heikura, Katja Asikainen ja Lilli Tuuha.

Kekkosen Haarikan iltalajeissa karaoke- osuuden voiton vei Anssi Kekkonen.

Laura Tolkkinen ja

Eveliina Kuusela

pinnistävät maaliin

Kekkosen Haarikan

suunnistuskisassa.

”Emmää, ku sillä on ne rintakarvatki”, puhuu vieruskaveri puhelimeen autossa. Kello on kaksi yöllä ja olen saanut kyydin pohjoissuomalaisilta järjestöaktiiveilta, jotka ovat myyneet koko alkuyön lippuja ammattikorkeakoulun bileisiin.

Nyt ollaan menossa Elokouluun. ”Enkä voi edes mennä huoltoasemalle ostamaan ruokaa, kun ei mulla oo housuja”, jatkaa vieruskaveri kännykkäänsä. Vilkaisen varovaisesti alaspäin ja huomaan helpottuneena, että hänellä on jonkinlaiset legginsit.

Mitähän tästä kaikesta tulee?

Korpilahden Alkio-opistolla 10.-12. syyskuuta järjestetyn Keskustanuorten Elokoulun takaa löytyy satoja tarinoita. Tässä kuvia tunnelmista.

Teksti ja kuvat: Tiina Juujärvi ja Salla Airaksinen

30

Kävelen sisään järvenpääläisen Sisu Gymin raskaista ovista. Hais-tan hien ja tunnen ilmapiirissä leijuvan adrenaliinin. Täällä har-rastetaan lyömistä.

Nykyaikaisen vapaaottelun suosio lähti nou-suun vasta 1990-luvulla. Lajin juuret löytyvät kuitenkin antiikin ajan Kreikasta, jolloin va-paamuotoinen kamppailulaji Pankration oli osana Zeus-jumalan kunniaksi järjestet-tävissä antiikin olympialaisissa. Pankration-perinnettä jatkettiin Rooman valtakunnassa, missä se muuttui luon-teeltaan entistä raaemmaksi. Rooman luhis-tuttua vapaaottelu katosi Euroopasta vuosi-sadoiksi.

Selkeät säännötNimestä päätellen vapaaottelun (Mixed Martial Arts (MMA)) uskoisi sallivan kaikki keinot. Nimi on kuitenkin yleisnimitys erilaisin säännöin kilpailtavalle kamppailu-urheilu-lajille, jossa on yhdistetty tekniikoita useista perinteisistä kamppailulajeista. Suomen Vapaaotteluliiton virallisten otte-lusääntöjen mukaan amatööriottelijoiden erät kestävät kolme minuuttia ja ammat-tilaisottelijoiden erät viisi minuttia minuutin erätauoilla. Erien määrä vaihtelee kahdesta kolmeen ottelijoiden tason mukaan. Suurin ero amatööri- ja ammattilaisottelui-den välillä on sääntö, jonka mukaan matto-

ottelussa ei saa iskeä millään lailla. Ammat-tilaistason otteluissa on hyväksyttävää lyödä vastustajaa myös matto-ottelussa. Varusteiden määrässä on suuri ero ama-tööri- ja ammattiottelijoiden välillä. Ama-tööriottelijoiden tulee käyttää otteluis-saan hyvin pehmustettuja mutta avonaisia hanskoja ja jalkasuojia. Tuomarin tulee myös keskeyttää amatööriottelu heti, kun huomaa toisen ottelijan olevan alakyn-nessä. Näin vältytään tyrmäykseltä. Am-mattilaisotteluissa käytettävä suojavarustus puolestaan rajoittuu vapaaotteluhanskoihin sekä hammas- ja alasuojiin.

Ottelua parhaimmillaan.Kuva: Petri Mast

Intohimona lyöminen“Itse turpiin saaminen ei tuntunut miltään, mutta seuraavana päivänä oli hankala sitoa kengän-

nauhoja ja niska oli melkolailla jumissa”, toteaa vapaaottelua harrastava 27-vuotias mies.

Lähteet: http://fi .wikipedia.org/wiki/Vapaaottelu, http://www.vapaaottelu.fi /

KULTTUURI

ja vapaa-aika

31

Vapaaottelussa tavallista on, että säännöt sallivat monipuoliset pysty- ja mattoteknii-kat, iskut ja lukot. Ottelut käydään vapaaot-telukehässä tai häkissä ja ottelijat ottelevat yhdeksässä eri painoluokassa.

Taitoa lyödä18 -vuotias Timo Perho on vapaaottelun vuoden 2010 Nuorten Suomenmestari. Hän kiinnostui lajista sen monipuolisuuden vuoksi. – Laji vaatii kivenkovaa fysiikkaa sekä hen-kistä puolta myöskin. Treenasin nyrkkeilyä jonkun aikaa, mutta se ei tuntunut omalta jutulta ja sitä kautta halusin koittaa jotain uutta ja päädyin vapaaottelemaan. Perholle kertyy treenejä 5-10 viikossa ja hän kokee olevansa tasapuolisen lahjakas sekä matto- että pystyottelijana. Laji vaatii välillä veronsa eikä vammoilta voi välttyä. – Viime kesänä satutin polven, polvesta hajosi ruston palanen ja tähystys oli lähellä. Onneksi maltoin levätä ja nyt on polvi kun-nossa. Tärkeimmiksi ominaisuuksiksi vapaaotte-lijalle Perho mainitsee hyvän kunnon, voiton-tahdon ja tietynlaisen nöyryyden. Entä suo-sittelisiko hän lajia nuorille? – Ehdottomasti, jos ei halua kilpailla va-paaottelussa niin pääsee ainakin elämänsä kuntoon!

Naisellista sisua29 -vuotias Outi Louhimo on yksi erittäin harvoista naisista, jotka kilpailevat vapaa-ottelussa ammattilaistasolla. Hän on otellut ammattilaistasolla myös potkunyrkkeilyssä ja thainyrkkeilyssä. Pari vuotta sitten Louhimo teki päätöksen, että hän haluaa panostaa mattotreeniin ja vaihtaa vapaaotteluun. – Vapaaottelussa kiehtoo sen monipuoli-suus ja haasteellisuus. Ehdottomasti kamp-pailulajien ykkönen. Suomessa ottelijoita on vielä melko vähän. Tosin onneksi koko ajan tulee lisää. Ulkomailla tilanne on toinen. Esimerkiksi Jenkeissä tai Japanissa on paljon naisottelijoita. Louhimon kohdalle ei ole sattunut pahoja loukkaantumisia jos nenän murtumisen ko-kee normaaliksi. Hän toivoo tulevaisuuteen mahdollisimman paljon otteluita ja haavee-na on päästä ottelemaan ulkomaille esi-merkiksi Jenkkeihin tai Japaniin. Laji vaatii paljon varsinkin naisilta ja Louhimo kuulut-taakin naisten sisukkuuden perään. – Koko ajan lajin pariin tulee naisia lisää. Tärkeimmät ominaisuudet ovat avoin mieli, kärsivällisyys ja periksiantamattomuus. Var-sinkin naisilta vaaditaan aikalailla sisua, kun yleensä treenaa pelkästään miesten kanssa,jotka auttamatta ovat isompia ja vahvem-pia.

Teksti: Salla Airaksinen

Outi Louhimo (päällä) ottelemassa.Kuva: Petri Mast

Kysyimme lajia harrastavalta, 28-vuotiaalta mieheltä muun muassa, miltä tuntuu satuttaa toista luvan kanssa.

Kuinka kauan olet harrastanut lajia? – Olen harrastanut vapaaottelua muutaman vuoden, muita kamppailu-lajeja aina nassikkapainista alkaen.

Miltä tuntuu satuttaa toista luvan kanssa? – Toisen satuttaminen kehässä/häkissä ei tunnu miltään, sillä tilanteessa ajatukset ja keskittyminen on aivan muissa asioissa. En tunnusta, että olisin koskaan lähtenyt matsiin pahat mielessä.

Koetko lajin olevan apuväline agressiivisuuden purkamiseen vai onko kyse tekniikasta? – Jos laji olisi apuväline esimerkiksi aggressiivisuuden purkamiseen, har-rastaminen loppuisi aika pian. Tarkoitan, että yleensä ne tyypit, jotka eivät salilla naura, vaan tekevät kaiken kiilto silmissä, katoavat ensimmäisinä. Nauraminenhan ei tarkoita sitä, etteikö antaisi kaikkea mikä irti lähtee. Kyl-lähän siinä aggressiotkin haihtuvat samalla, jos niitä on. Kyse on ehdotto-masti tekniikasta, vaikkei voimasta tietenkään haittaa ole.

Pahin vammasi harrastuksen parissa? – Olen saanut useampia murtumia, ruhjeet kuuluvat myös asiaan. Ehkä kuitenkin ikävimpiä ovat aivotärähdykset, joita olen saanut kaksi. Toisen jälkeen päätin opetella blokkaamisen sijaan väistelyä pystytilanteessa: vahva vastustajan oikea lennättää kanveesiin, vaikka siihen saisi räpylänsä tielle.

Mikä tekee hyväksi vapaaottelijaksi? – Tekemisen ilo, tietynlainen pelottomuus ja kyky sekä halu oppia joka päivä lisää. Lisäksi psyyken täytyy olla todella kunnossa, itsensä joutuu voit-tamaan joka päivä.

Suositteletko lajia nuorille? – Suosittelen lajia kaikille sen monipuolisuuden vuoksi. Uskallan väittää, että huipulla oleva vapaaottelija on maailman kovakuntoisin urheilija millä tahansa mittarilla: myös harrastajat saavuttavat nopeasti kovan kunnon. Kaikkein nuorimpien harrastajien (alle 14-vuotiaiden) kanssa on valmenta-jalla tietysti suuri vastuu, mitä ja millä tavalla harjoitellaan.

Timo Perho voittajana.

32

P oliitikon puolisolta edellytetään joustavuutta ja kärsivällisyyttä, järvenpääläinen Jukka Roivai-nen kertoo. – Tilanteet elävät ja muuttuvat

nopeasti. Niihin on vain osattava sopeutua. Siihen tarvitsee pitkää pinnaa. Roivaisen avopuoliso Katri Makkonen avustaa eduskunnassa Seppo Kääriäistä. Pariskunta tapasi ensimmäisen kerran noin neljä ja puoli vuotta sitten. Yhteiskunnal-linen vaikuttaminen ei noussut keskustelun pääteemaksi. – Ensimmäisillä tapaamisilla oli muutakin puhuttavaa kuin politiikka, Roivainen my-häilee. Roivainen kertoo, että hänelle oli kuitenkin alusta asti selvää, kuinka paljon politiikka Makkosta kiinnostaa. Roivainen itse seuraa politiikkaa lehdistä ja televisiosta. Hän ker-too, että ei ole perehtynyt asioihin niin syvällisesti, että hänellä olisi perusteltuja mielipiteitä ja kantoja joka asiaan. Minkään puolueen jäsenkirjaa hänellä ei ole. – Ainakaan tietääkseni, Roivainen virnistää.

Puoliso auttaa ja tukeeRoivainen kertoo, että politiikka on luon-nollinen osa pariskunnan elämää. Hänen mukaansa se näkyy arjessa siten, että avo-puolisot eivät välttämättä ehdi näkemään toisiaan iltaisin. Tähän toki vaikuttaa myös Roivaisen oma vuorotyö varaosamyyjänä. – Mutta ei meillä silti mene päiväkausia niin, että emme näkisi toisiamme. Ei meidän tarvitse varta vasten yrittää järjestää yhteis-tä aikaa, hän selvittää. Roivainen kertoo, että kiireisinä aikoina puolison työstressi voi kasaantua, mikä näkyy myös kotona. – Siihen on vain sopeuduttava. Samanlais-ta kai se on muissakin töissä. Roivainen löytää puolisonsa kiireisistä il-loista hyviäkin puolia. – Voi itse harrastaa ja juosta pallon perässä, eikä tarvitse miettiä, häiritseekö se toista. Poliitikon puolison kontolle lankeaa

Joustavuutta ja pitkää pinnaa

väistämättä myös odotuksia auttaa ja tukea toista tämän tehtävissä. – Jos Katri pyytää apua, autan mielelläni. Kiireisenä vaaliaikana olen ollut esimerkiksi torilla henkisenä tukena. Silloin tällöin Roivainen lähtee avovai-monsa tueksi ja turvaksi erilaisiin tilaisuuksiin, joihin on kutsuttu myös avecit. – Ei niitä niin usein ole, että niistä hait-taa olisi. Ja pääseehän siellä tapaamaan ihmisiä, Roivainen toteaa, mutta myöntää jättäytyvänsä tilaisuuksissa usein taka-alalle.

Politiikka muuttaa puolisoakinRoivainen ei koe, että häneen suhtaudut-taisiin nimenomaan poliitikon puolisona, eikä hän sellaista roolia haluaisikaan. – Mieluummin tulen kohdelluksi omana it-senäni. Roivainen kertoo, että avovaimon sukel-taminen yhä syvemmälle politiikan maail-maan on muuttanut puolisoa. – Hänen esiintymistaitonsa on parantunut. Myös tieto asioista on lisääntynyt, mikä kyllä näkyy. Muutoksilta ei ole ollut suojassa poliitikon puolisokaan. Roivainen on huomannut omankin esiintymistaitonsa kehittyneen tilaisuuksissa, jossa on joutunut juttelemaan erilaisten ihmisten kanssa.

– Nykyisin on itsevarmempi olo. Ei tule niin mietittyä, saako käsiä pitää housujen taskuissa vai ei. Pariskunnan yhteisessä kodissa keskustel-laan ja kysellään mielipiteitä ajankohtaisista asioista puolin ja toisin. Roivainen ei usko pystyvänsä vahvaan taustavaikuttamiseen edes niin halutessaan. – En minä voi mielipiteilläni Katria ohjailla.

Laaja ajattelu estää riitojaEi ole epäilystäkään siitä, etteikö Roivainen olisi tyytyväinen osaansa. – Hyvin meillä menee! Poliitikoissa on se hyvä puoli, että he osaavat ajatella asi-oita monelta eri kantilta, eivätkä lyö nyrkkiä pöytään ja esitä vahvoja mielipiteitä. Kun toinen ymmärtää monia näkökulmia, ei tule niin helposti kinaa eri asioista. Roivainen ei haaveile avopuolisonsa alka-van tehdä säännöllisiä kahdeksasta neljään -työpäiviä. – Kyllä toisen pitää saada tehdä sitä työtä, mistä tykkää, vaikka illat kiireisiä olisivatkin.

Teksti ja kuva: Samuli Nissilä

Järvenpääläisen Jukka Roivaisen mukaan poliitikon puoliso tarvitsee runsaasti kärsivällisyyttä. Hän on silti oikein tyytyväinen osaansa.

33

pmusacorner

Apocalyptica - 7th SymphonySony music

Apocalyptican seitsämäs pitkä-soitto, osuvasti 7th Symphony:ksi nimetty albumi, on melkoinen genre-kattaus laidasta laitaan olevaa musiikkia. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä että al-bumi olisi vain täynnä hajallaan olevia yksilöitä vaan kappaleet on hienosti onnistuttu nitomaan yhteen kokonaisuudeksi, joka ei jätä kylmäksi edes vanhemman

Apocalytpica-soundin faneja. Levy koostuu kymmenestä biisistä, joista tasan puolet on instrumentaalikappaleita ja puolet laulet-tuja. Vierailevina laulajina esiintyvät mm. Gavin Rossdale, Dave Lombardo ja Lacey Flyleaf-yhtyeestä. Albumin ensimmäinen single-lohkaisu End of Me (Gavin Rossdale vokaaleissa) on varmasti jo monelle tuttu sillä se on alkukesästä asti soinut radioissa, mutta henkilökohtaisesti täytyy myöntää että levyn parasta antia mielestäni ovat instrumentaali-biisit jotka edustavat enemmänkin sitä alkuperäistä Apocalypti-caa. Vokaalivetoisista biiseistä parhaaksi nousee Broken Pieces jossa Lacey hienosti osoittaa äänialansa laajuuden luoden Within Temptation -tyylistä tunnelmaa. 7th Symphony on kaikin puolin todella onnistunut albumi jonka ostoa voin lämpimästi suositella niin raskaan rokin kuin melodisemman metallinkin ystäville!

Apocalyptican viralliset kotisivut löytyvät osoitteesta http://www.apocalyptica.com/fi /

Paleface - Helsinki-Shangri-LaXO-Records / Playground Music

Poliittisesti ja yhteiskunnallisesti vahvasti kantaa ottava Paleface julkaisi vihdoin suomenkielisen albu-min ja täytyy kyllä myöntää, että jos tätä ja The Pale Ontologist (2001) -levyä vertaa keskenään niin muu-tos on valtava, eikä pelkästään kie-lenvaihdoksen takia. Paleface on Suomi Hip-Hopissa aina ollut tuulah-dus raitista ilmaa eikä pelkästään kantaaottavien lyriikoidensa takia

vaan myös siksi, että hän osaa räppäämisen lisäksi myös laulaa. Uudella Helsinki - Shangri-la -levyllä laulamista kuullaan tavallis-takin enemmän (varsinkin levyn alkupuolella) ja levyn melodia-teemoja on kaivettu vuosien takaa vanhoista iskelmätaivaan hit-tikappaleista. Albumin ensimmäiset neljä kappaletta luovat melodisesti hy-vin letkeää tunnelmaa, mutta yllättäen juuri näiden biisien sa-noituksissa on vahvoja kannanottoja erinäisiin yhteiskuntamme epäkohtiin, kun taas levyn loppupuolen rap-vetoisemmat biisit keskittyvät pääosin muihin aiheisiin. Syntyny Rellestää toimii levyn vedenjakajana ja on ehdottomasti yksi albumin parhaista bii-seistä nokkelien sanoituksien sekä hyvän fl ow:n ansiosta. Jos olet Paleface-fani, tämä albumi on pakkohankinta, mutta vaikka et olisikaan hip-hopin suurkuluttaja, voin hyvillä mielin todeta että Palefacen musiikki on korvaa miellyttävää ja normaalia Suomi Hip-Hoppia letkeämpää melodisuutensa takia.

1. Google Maps -karttapalvelussa ei ole Pohjois-Koreaa.

2. Lepakot ovat ainoita nisäkkäitä, jotka osaavat lentää.

3. Silmämunien koko pysyy samana syntymästä kuolemaan.

4. Britannian pääministerin virka-asun- nossa, osoitteessa 10 Downing Street, ei ole avaimenreikää.

5. Lehmät, joille on annettu nimet, tuottavat enemmän maitoa.

Knoppioppig

Arvostelija Timo Hyvönen on entinen raskaansarjan konemuusikko-amatööri, joka diggailee musiikista laidasta laitaan. Vapaa-aikanaan

hänet voi bongata Keravan lenkkipoluilta tai koriskentiltä mp3-soitin korvil-laan. Kylmempinä vuodenaikoina puolestaan lähikaupunkien baarien

tanssilattioilta esittelemässä mooveja yön pikkutunteina.

Arvostelut: Timo Hyvönen Timon omaa musiikkia voi kuunnella osoitteessa www.mikseri.net/dwhack

33

KirjanmerkitFuck my lifehttp://www.fmylife.com/”Tänään näin vanhan miehen kaatuvan suojatiellä, joten hyppäsin pyöräni päältä ja menin auttamaan. Kun autoin häntä yli, valo muuttui vihreäksi. Seuraa-vaksi katselin kuusikaistaisen tien yli, kun joku varasti pyöräni. Fuck my life.” Legendaariselta FML-sivustol-ta löytyy muun muassa edellinen tarina, ja lukemat-tomia muita toilailuja ja sattumuksia.

Puujalkavitsejä ja sanaleikkejähttp://www.hs.fi /fi ngerpori/Pakasteessa on munkkeja, hihittää työkaveri. Finger-poristrippisarjakuvan jälkeen mikään ei enää kuu-losta entiseltään.

Netin laajin elokuvatietokantawww.imdb.com tai http://fi nnish.imdb.com/The Internet Movie Database sisältää tietoa elokuvis-ta, televisiosarjoista ja videopeleistä. Suosituimmista elokuvista löytyy myös triviatietoa, juoniaukkoja ja vaihtoehtoisia versioita. Eräs sivuston suosittu omi-naisuus on lista 250 suosituimmasta elokuvasta.

Historiallisia silminnäkijäkertomuksiahttp://www.eyewitnesstohistory.com/EyeWitness to History.com -sivustolle on kerätty tari-noita historiallisten tapahtumien silminnäkijöiltä. Jou-kossa on kaikkea maailman suurimman ilmalaivan, Hinderburgin, tuhosta Tutankhamonin hautakammion avaamiseen.

Harmaata limaa ja nahkaisia suikaleitahttp://www.airlinemeals.net/index.phpTylsänä iltana tämäkin käy viihteestä. Airline Meals -sivustolle on kerätty kuvia lentokoneissa tarjotuista aterioista.

Testaa ajattelutyyppisihttp://www.bbc.co.uk/science/leonardo/thinker_quiz/Testin perusteella saa vihiä, onko tekijä esimerkiksi kielellinen, eksistentiaalinen, loogis-matemaattinen tai kineettinen ajattelija. Tuloksessa kerrotaan ajatte-lijatyypin vahvoista puolista ja ehdotetaan ammatteja.

34

Suomen Keskustanuoret ryApollonkatu 11 a00100 Helsinkiinfo@keskustanuoret.fi www.keskustanuoret.fi

Etelä-Karjalan Keskustanuoret Valtakatu 5453100 Lappeenrantapuh: 045-1263 900fax: 05-4156 105 etela-karjala@keskustanuoret.fi

Etelä-Pohjanmaan KeskustanuoretKeskuskatu 11 a60100 Seinäjokipuh: 06-2233 323gsm: 050-379 6628fax: 06-2233 330etela-pohjanmaa@keskustanuoret.fi

Etelä-Savon KeskustanuoretPorrassalmenkatu 3350100 Mikkelipuh: 044-0276 334 etela-savo@keskustanuoret.fi

Helsingin KeskustanuoretApollonkatu 11 a00100 Helsinkipuh: 044-5144 361helsinki@keskustanuoret.fi

Hämeen KeskustanuoretHämeenkatu 9 A 5 krs.15110 Lahtipuh: 040-418 1150 hame@keskustanuoret.fi

Itä-Savon KeskustanuoretTottinkatu 1557130 Savonlinnapuh: 015-5311 45gsm: 050 - 347 3556fax: 015-5355 373 ita-savo@keskustanuoret.fi

Kainuun KeskustanuoretKauppakatu 26 A / 2. krs87100 Kajaanipuh: 040-8289 147fax: 08-6121 148kainuu@keskustanuoret.fi

Keski-Pohjanmaan KeskustanuoretIsokatu 267100 Kokkolapuh: 040-7769 338fax: 06-8314 993keski-pohjanma@keskustanuoret.fi

Keski-Suomen KeskustanuoretCygnaeuksenkatu 12 B 1640100 Jyväskyläpuh: 014-214997, 040-7210636fax: 014-214 448keski-suomi@keskustanuoret.fi

Kymenlaakson KeskustanuoretKivimiehenkatu 7 as 1245100 Kouvolapuh: 05-3752174, 040-831 8972fax: 05-3752530kymenlaakso@keskustanuoret.fi

Lapin KeskustanuoretKansankatu 12 A 496100 Rovaniemipuh: 040-579 2056fax: 016-313358lappi@keskustanuoret.fi

Pirkanmaan KeskustanuoretNäsilinnankatu 23 A 133210 Tamperepuh: 045-1274 794 pirkanmaa@keskustanuoret.fi

Pohjois-Karjalan KeskustanuoretSiltakatu 2280100 Joensuupuh: 044-3122 982 pohjois-karjala@keskustanuoret.fi

Pohjois-Pohjanmaan KeskustanuoretKoulukatu 31 A 290100 Oulupuh: 08-5711740, 040-591 9006fax: 08-5711790pohjois-pohjanmaa@keskustanuoret.fi

Piirien yhteystiedotPohjois-Savon KeskustanuoretSuokatu 3170110 Kuopiopuh: 017 369 9601, 044- 369 9601fax: 017 369 9611pohjois-savo@keskustanuoret.fi

Satakunnan KeskustanuoretItäpuisto 928100 Poripuh: 02-6336184, 044-5480038fax: 02-6335599satakunta@keskustanuoret.fi

Uudenmaan KeskustanuoretAsemanaukio 704200 Keravapuh: 044-7514 363 uusimaa@keskustanuoret.fi

Varsinais-Suomen KeskustanuoretLinnankatu 21 B 3520100 Turkugsm: 044-5322 332puh: 02-2322 332fax: 02-2312 036varsinais-suomi@keskustanuoret.fi

Ylä-Savon keskustanuoretRiistakatu 1574100 Iisalmipuh: 017- 817 373 yla-savo@keskustanuoret.fi

Kentän ääni -palstalla seurataan nuorten ajatuksia politiikasta ja muista arjen tunnelmista.

Katja Asikainen, Joensuu & Kesälahti

Mitä on päällimmäisenä mielessä politii-kasta?Tulevat eduskuntavaalit. Mietin, miten Kes-kustalle mahtaa käydä ja saatiinko suunta käännettyä ajoissa. Puolue oli alamaissa ja oli kaikenlaisia sotkuja, mutta onneksi Lah-den puoluekokouksessa tehtiin perusteel-linen siivous ja uusittiin johtoa. Olemme hy-vässä vauhdissa, mutta töitä on vielä paljon tekemättä. Toivon, että kenttä saisi vaalihu-mun ja taistelutahdon päälle.

FMikä on muuten meininki?On hauskaa, kun opiskelut alkoivat uudessa Itä-Suomen yliopistossa. Toivottavasti eh-din harrastaa ja nähdä kavereitakin kaiken politiikan ohella. Meillä on pian Kiteellä teat-terin ensi-ilta, jota odotan kovasti. Näytelmä perustuu paikalliseen legendaan ja kertoo kansaa terrorisoineesta Pajarista, joka keräsi veroja ja piti valtaa. Esitän Pajarin tytärtä Oitia, jota kohtasi traaginen kohtalo, kun ih-miset nousivat hänen isäänsä vastaan.

35 Ky

llä!

Ky

llä!

Ha

luan

tiet

oa K

esku

stan

uoris

ta

Halu

an lii

ttyä

jäse

neks

i Kes

kust

anuo

riin

Ha

luan

ilmai

sen

näyt

enum

eron

Nuo

ri Ke

skus

ta -l

ehd

estä

N

imi..

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

.

Lähi

osoi

te...

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

..

Post

inum

ero

ja p

ostit

oim

ipai

kka.

......

......

......

......

......

......

......

......

......

..

Sähk

öpos

ti....

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

.....

sy

ntym

ävuo

si....

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

.

A

lleki

rjoitu

s.....

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

.....

V

oit t

äyttä

ä lo

mak

keen

myö

s oso

ittee

ssa

w

ww

.kes

kust

anuo

ret.fi

Kesk

usta

-nu

oret

mak

sava

tpo

stim

aksu

n

Kesk

usta

nuor

etTu

nnus

500

5576

00

003

Vast

auslä

hety

s

palmusen

pahat

1. Mikä on Suomen yleisin tien nimi? Kysytyn tien nimisiä teitä on Suomessa 264 kappaletta.

2. Mikä on ”eukon” vähimmäispaino eukonkan- non MM-kisoissa?

3. Mikä on pääministeri Mari Kiviniemen isän ja pojan etunimi? Molemmilla on sama etunimi.

4. Ranskassa on Tour, Italiassa on Giro, mutta mikä on Espanjassa?

5. Mikä rakennus on Aura –sinihomejuuston tun- nuksessa?

6. Kuinka monessa EU:n jäsenmaassa on vasem- manpuoleinen liikenne?

7. Mikä eläin mainitaan useimmin Väinö Linnan Tuntemattomassa sotilaassa?

8. Missä lajissa Tanska on voittanut ainoan mitalin talviolympialaisissa? Mitali (hopea) tuli naisten kilpailussa Naganossa 1998.

9. Mikä on Heinähatun ja Vilttitossun sukunimi Sinikka ja Tiina Nopolan lastenkirjoissa Heinähat- tu ja Vilttitossu?

10. Kuka on viimeisin Yhdysvaltain presidentti, joka on saanut Nobelin rauhanpalkinnon?

bTurkulaisen visakonkari Lauri

Palmusen kiperät kysymykset pistävät pääkopan

aivonystyrät liikkeelle.

Vastaukset:

1. Rantatie

2. 49 kiloa

3. Antti (Kiviniemi ja Louhivuori)

4. Vuelta (pyöräilyn Espanjan ympäriajo)

5. Turun tuomiokirkko

6. neljässä (Iso-Britannia, Irlanti, Malta, Kypros)

7. hevonen

8. curlingissa

9. Kattilakoski

10. Barack Obama (2009)

Ongelmia jäsenkortin kanssa?

Keskustan jäsenpalvelu palvelee kaikissa jäsenyyteesi liittyvissä asioissa.

Jos et ole vielä saanut jäsenkorttia, ota yhteys jäsenpalveluun 15.10.2010 mennessä:Puhelin 010 289 7289 (ma-pe klo 9-16)Sähköposti: jasenpalvelut@keskusta.fi www.keskusta.fi /jasenpalvelut

Toimitamme mahdollisen puuttuvan jäsenkorttisi joulukuun ensimmäisellä viikolla.

Jäsenkortti vahvistaa Keskustan jäsenyyttä. Kortilla saa noin 30 yhteistyöyrityksen tai –yhteisön tarjoamia etuja. Jatkossa tavoit-teena on neuvotella jäsenedut aina vuosittain syksyllä, vahvistaa kumppanuutta ja saada uusia toimijoita mukaan. Kaikki nykyiset yhteistyökumppanit voit tarkistaa Keskusta.fi :stä.

36

Ota uusi näkökulma.Avaa Verkkoapila.