Sivu 1Nro 6/05 Kansanääni

ansan ansan ansan ansan ansanääniNro 6/05

KKKKKMielipidelehti työn, toimeentulon, rauhan ja

kansanvallan puolesta

Irtonumero1,70 €4. vuosikertaJoulukuu 2005 - helmikuu 2006

Sivu 2:* Onko työläisillä omapresidenttiehdokas*Hippokrateen vala vaihelppoa rahaa?

Sivu 3:* Suomea ei tule viedä sotiin* Heikkopäistä hirvittää!

Sivu 4:*STTK:n Mäenpää sekoilee* Työnantajien uho jatkuu

Sivu 5:*Oulun Eläkeläistenkarvalakkilähetystö* Maatamme raunioittavakehitys on muutettava

Sivu 6:* Yhteiskunta ja ympäristö

Sivu 7:*Riittävätkö työpaikat, kunhenkilöstöä vähennetään

Sivu 8:* Miksi palvelusektori jakunnat maksavat huonoapalkkaa

Sivut 10-11:* Suomen alasajo estettävä

Sivut 12-13:* Peilisoluteoriasta

Sivu 14:* Kommunistinen liiketänään

Sivu 15:* Kommunismista ja senteoreettisesta perustelusta

Sivu 16:* Rikollinen Venäjä

Sivu 17:* Sosialismia rakennetaanVenezuelassa

Ilmastonmuutos on jo otettava todestaIlmastonmuutos on jo otettava todestaIlmastonmuutos on jo otettava todestaIlmastonmuutos on jo otettava todestaIlmastonmuutos on jo otettava todesta

EU-politiikka autioittaa maammeEU-politiikka autioittaa maammeEU-politiikka autioittaa maammeEU-politiikka autioittaa maammeEU-politiikka autioittaa maamme

JJJJJo riittää yksityistämiselle!o riittää yksityistämiselle!o riittää yksityistämiselle!o riittää yksityistämiselle!o riittää yksityistämiselle!

EU:n Vastainen kansanrintama, Suomi -ei EU:lle järjestö sekä NaisetRauhan Puolesta liike järjestivät mielenosoitusmarssin ja "Hyde Park"tyyppisen keskustelutilaisuuden itsenäisyyspäivänä Kiasmalla.Puheenvuoroissa vaadittiin Suomen irtautumista EU:sta ja Natojäsenyyden torjumista.

Sivut 2,Sivut 2,Sivut 2,Sivut 2,Sivut 2,ja 20ja 20ja 20ja 20ja 20

Suuri joukko kansalaisjärjetöjä kokoontui äskenMontrealiin vaatimaan maailman päättäjiltätoimenpiteitä ilmastonmuutoksen ehkäise-miseksi. Muistissamme ovat viime kesän pyörre-myrskyt, Keski-Euroopan tulvat, Portugalinmetsäpalot ja Espanjan aavikoituminen, Josemme nyt tee mitään, se johtaa mitä todennä-köisimmin lähitulevaisuudessa laajoihin väestön-siirtoihin ja ongelmiin elintarviketuotannossa.Vältäämättömiä muutoksia jarruttaa eniten USA:nkapitalismi.

Katso sivu 6Katso sivu 6Katso sivu 6Katso sivu 6Katso sivu 6

Sen lisäksi, että EU-politiikka synnyttää kuvammekaltaisia leipäjonoja, kestotyöttömyyden jasosiaaliturvan leikkaukset, on sen taustallamyöskin maatalouden, joukkoliikenteen, sosiaa-liturvan ja koulutuksen heikentäminen.

Suomea ajetaan alas. On tehtävä jotakin.

Katso sivut 10 ja 11Katso sivut 10 ja 11Katso sivut 10 ja 11Katso sivut 10 ja 11Katso sivut 10 ja 11

Sivu 2 Nro 6/05Kansanääni

Päätoimittaja:Reijo Katajaranta, PL 780, 00101 Helsinki

KKKKKansanansanansanansanansanääniKaikkien maiden proletaarit -liittykää yhteen!

Helsinki joulukuu 2005

Tilaan KKKKKansan ansan ansan ansan ansan äänenLehti ilmestyy 6 kertaa vuodessa. Vuosikerran hinta on 15€.

Sukunimi Etunimi

Lähiosoite Postinumero ja -paikka

Tilaus postitetaan os. Kansan ääni PL 780, 00101 Helsinki.Puhelintilaukset 040-5643205 tai 050-5884159

q Olen maksanut tilaushinnan 15 €q Maksettu tilille OKO 554114-227966q Lehti laskuttaa

Onko työläisillä omapresidenttiehdokas?

Kokoomuksen presidenttiehdokas Sauli Niinistö lanseeraa itseääntyöväen presidenttinä. Siitä moni sanoo, että jo on aikoihin eletty. Mitenmoinen ”työväen ehdokas” on ymmärrettävissä? Jokaisen toivoisi tietävän,että oikealta vasemmalle ns. valtionhoitajapuolueiden politiikka noudattaatänään yhtä ja samaa EU:n uusoikeistolaista linjaa. Säilyttääkseenasemansa ovat sekä sosialidemokraatit että Vasemmistoliitto mukautuneetSuuren Rahan tahtoon. Sen enempää työläisille kuin väestön suurelleenemmistöllekään ei näillä puolueilla ole ollut mitään annettavaa EU-Suomessa. Myöskään heidän kumppaneillaan Saksassa, Englannissa taiRanskassa ei ole ollut mitään annettavaa palkkatyöläisille. Päinvastoin!Saksa valmistautuu entistä suurempiin ja rajumpiin julkisten palvelujenja työehtojen leikkauksiin. Englannissa kasvaa Irakin sodanvastaisuus.Ranskassa riehuu syrjäytettyjen suoranainen kapina.

Palkkatyöläiset eivät näe, eikä heidän anneta nähdä kuka ajaa heidänasiaansa. Siksi kokoomuskin voi esiintyä näennäisesti työväenluokanpuolueena. Se on puhunut ja se puhuu myönteisesti hyvinvointivaltiosta,mutta on aina toiminut ja toimii kielteisesti. Tähän työnantajapiirienSauli Niinistö-operaatioon sisältyy eräs erikoinen ja merkittävä asetelma.Sitä kuvastivat kokoomuksen presidenttiristeilyllä lausutut näkemykset,joiden mukaan proletariaatti-käsite on kerta kaikkiaan ja lopullisestihaudattava!

Kokoomuksen ikimuistoisena tavoitteena on ollut hämärtääpalkkatyöväestön ja pääomien omistajien välistä eturistiriitaa esimerkiksiyhteiskunnallisessa tulonjaossa. Yhdessä Elinkeinoelämän Keskusliitonkanssa se pyrkii vaikeuttamaan ja jopa kokonaan estämään työväestönjärjestäytymisen yhtenäiseksi vastavoimaksi pääomapiireille.

Valtapuolueet eivät kerro, mutta eivät myöskään presidenttiehdokkaat,että arvonlisäyksestä, kansantuotteesta, yritykset saavat tehdä erilaisiavarauksia verottomina. Vuonna 2004 niiden määrä oli 34,7 miljardia euroa,jonka jälkeen jäi jaettavaksi arvonlisäykseksi 129,9 miljardia euroa. Heeivät kerro sitäkään, että vuoteen 1990 verraten kaikkien tulonsaa-jaryhmien tulot ovat nimellisesti hieman kasvaneet, mutta todellisenkansantuotteen jako, tulonjako on muuttunut radikaalisti. Palkkojen jasosiaaliturvan osuus on pienentynyt yhteensä lähes 29 prosenttia – 12,3miljardia euroa. Valtion ja kuntienkin osuus on pienentynyt yli 19prosenttia – 13,4 miljardia euroa. Kaikki nämä vähenemiset, 25,7 miljardiaeuroa, on siirtynyt kapitalistien ylimääräiseksi voitoksi!

Jos Niinistö sanoo olevansa työväen presidenttiehdokas, niin miksihän ei kerro mitään näistä? Sopii myös kysyä puolustaako Sauli Niinistötyöläisiä tukemalla kokoomuslaista päiväkotien, koulujen ja terveyskes-kusten lakkauttamista sekä tukemalla kokoomuslaista sosiaaliturvanheikentämistä, yliopistojen supistamista, pääomien ja työpaikkojenviemistä pois maasta jne.? Vai onko Niinistö takinkääntäjä? Onko kunnonporvarista, työväen presidenttiehdokas Sauli Niinistöstä, tullut sosialistitai peräti kommunisti?

Presidenttiehdokkaista vain yhdellä on työväenliikkeen tausta, muttakaikki ehdokkaat vannovat EU:n ja vapaakaupan nimeen. Se ei ole Suomenkansallinen eikä kansan suuren enemmistön etu!

On suuri vahinko, ettei presidenttiehdokkaissa ole yhtääntyöväenaatetta lähellä olevaa EU:ta ja Natoa vastustavaa ehdokasta.

Hippokrateen vala vaihelppoa rahaa?

Suomi on muutaman vuodenaikana hurjaa vauhtia siirtynytterveydenhoito- ja lääkäripuo-lella kohti amerikkalaista jalänsieurooppalaista mallia, jossaetusijalle asetetaan hyvin mak-savat asiakkaat tasapuolisenhoidon sijaan. Suomessa onperinteisesti ollut kattava jahyvätasoinen terveydenhoito jalääkäristö, joiden ansiostamaamme hyvinvoinnin taso onnoussut myös köyhimmän väes-tönosan keskuudessa. Nyt tämäkaikki ollaan hiljalleen romut-tamassa hallituksen toimen-piteiden ja ahneiden yksityister-veystalojen edessä.

Helsingin Sanomat uutisoi jokinaika sitten huipputuloisista keik-kalääkäreistä, jotka ansaitsevatsuuria summia toimimalla yksi-tyisiä terveydenhoitopalveluja

välittävien terveystalojen kauttaja olemalla jopa niiden suurosak-kaita. Muodissa on perustaa omalääkärialan yritys ja myydä sesitten jollekin pääomasijoittajalletai yksityiselle terveystalolle.Näin lääkärit pääsevät terveys-talojen osakkaiksi ja tienaamaansummia, joista tavallinen kansa-lainen voi vain unelmoida.

HS:n mukaan kaikkein ko-vimmat tulot v.2004 olivat keikka-lääkäreitä välittävän Medonenkolmella perustajalla, joista tulilyhyessä ajassa monimiljonäärejä.Loppuvuodesta 2004 Modonemyytiin pääomasijoitusyhtiöSponsor Capitalille, jonka an-siosta pääomistajien pääomatulotkasvoivat tähtitieteellisiin sum-miin. Useat huipputuloiset lääkäritovat samankaltaisten kauppojenkautta tulleet yritystensä osak-kaiksi. Monesti he toimivat myösitsenäisinä ammatinharjoittajinatehden töitä oman firmansa taitoiminimensä piikkiin. Osakas-lääkärit maksavat ansioitaan myösosinkoina, joiden verotus onkevyempää kuin ansiotulojen.

Yksityisten terveystalojenrahakkuus vetää puoleensalääkäreitä terveyskeskuksistasamaan aikaan kun monet kunnatkärsivät kroonisesta lääkäripu-lasta. Näin rahastus on kovaavauhtia menemässä lääkäreidenpäävelvollisuuden, kansalaistentasaveroisen hoidon edelle. Suo-men lääkäriliiton mukaan etenkinnuoret lääkärit kokevat työnsäkunnallisissa terveyskeskuksissastressaavaksi ja hankalaksi, jotenusein he lähtevät helpon rahanperässä yksityisten lääkäritalojenpalvelukseen.

Yksityiset lääkäritalot myöshyötyvät kuntien hankalastatilanteesta. Useat kunnat Etelä- jaItä-Suomessa ovat yksityistäneet

terveyspalvelujaan ja erityisestiedellä mainittu Medone on hyö-tynyt tästä. Se on saanut käytän-nössä olemattomien tarjous-kilpailujen jälkeen hoidettavak-seen kuntien terveyspalveluja,kuten mm. Lahdessa, Kotkassa jaJoensuussa. Medonen johto yrit-tää myös vauhdittaa terveys-palvelujen yksityistämistä ja onjopa ilmaissut pettymyksensäyksityistämisen hitaudesta Suo-messa.

Monet talousahdingossa olevatkunnat ovat turvautuneet yksi-tyispalveluihin olettaen sen ole-van halvempaa. Näin ehkä ly-hyellä aikavälillä. Samalla kunterveyspalvelut yksityistetään,asetetaan myös kahdelle viivalleasiakkaat - ne, joilla on varaamaksaa ja ne, joilla ei ole. Lippo-sen ja Vanhasen hallitukset ovatvauhdittaneet kehitystä suun-taan, jossa hyvinvointivaltiotapyritään romuttamaan ja kapita-listeille antamaan mahdollisimmanhyvät rahkeet hyötyä kansa-laisten kustannuksella.

Emme voi syyttää terveys-palveluiden tilanteesta pelkästäänlääkäreitä itseään. He joutuvattekemään itselleen edullisempiaratkaisuja tilanteessa, jossa julki-nen sektori ei enää EU-politiikanja yhä uusliberalistisemman linjanseurauksena pysty vastaamaansen eteen tuomiin haasteisiinväestön ikääntyessä ja sosiaa-listen ongelmien kasvaessa. Julki-sella sektorilla ei enää kaikki olekohdallaan.

Suomen tulee tulevaisuudes-sakin turvata kaikki kansalaisetkattavat terveyspalvelut ja irtaan-tua suuntauksesta, joka pistääsitä itseään lopulta yhtä ilkeästikuin piikkiruiske potilaan kankkua.

KÄ/Antti Siika-aho

Antiikin Kreikassa vv. 460-377eaa. elänyttä Hippokratesta pide-tään länsimaisen lääketieteenisänä. Tärkein muisto Hippok-rateesta on hänen nimellääntunnettu vala, Hippokrateen vala,johon pohjautuvat myös nykyai-kaisen terveydenhuollon eettisetsäännöt.

Sivu 3Nro 6/05 Kansanääni

Suomea ei tule viedä minkäänlaisiin sotiin

Kun nyt kiistellään siitä, kukapäättää sotaan osallistumisesta maanrajojen ulkopuolella, se ennakoi, ettäsotaa halutaan ennemmin tai myö-hemmin kokeilla. Kyse on siis siitä,milloin ensimmäiset kaatuneet suo-malaiset tuodaan sinkkiarkussakotimaahan presidentin ja puolus-tusvoimain komentajan kunnioit-taessa tapahtumaan isänmaallisessahengessä puhuen siitä, että nämänuoret miehet ja naiset kaatuivattaistelussa oikeudenmukaisuuden jarauhan puolesta. Juuri tähän tapaan-han on toiminut George Bush Irakinsodassa.

Sotaan osallistuminen maanrajojen ulkopuolella on irtisa-noutumista Paasikiven ja Kekkosenulkopoliittisesta linjasta, jota myösMauno Koivisto tältä osin noudattija on varoittanut sotatoimiin osallis-tumisesta.

Paasikiven ja Kekkosen ajatuson ollut, että Suomen tulee olla

puolueeton suurvaltojen eturis-tiriidoissa. Suomen rooli on neuvot-teluin edistää rauhanomaisia rat-kaisuja. Vastoin Paasikiven, Kek-kosen ja sodan aikaisen rauhan-opposition näkemystä Unto Hämä-läinen kirjoittaa Helsingin Sanomissa4.12.2005, että jatkosodassa ”nykyi-nen näkemys on, että Suomella eiollut parempaa vaihtoehtoa kuin liittoSaksan kanssa”. Hämäläinen sitenväittää, että Suomen oli pakkohyökätä Neuvostoliittoon Hitlerinrintamassa. Nyt perustellaan, ettäsotiminen ulkomailla on tarpeenhumanitaaristen katastrofien torju-miseksi ja ennen muuta siksi, ettävastaavasti EU sitten puolustaaSuomea. NATO:a kannattaville tämäei riitä turvatakuuksi ja he vaativatsiksi NATO:oon liittymistä. Vielämuutama vuosi sitten väitettiin, ettäEU:lla ei ole sotilaallista ulottuvuuttaja vieläkin rauhoitellaan, että EU:staei tule sotilasliittoa. Jos kuitenkinturvallisuuspolitiikka hoidetaan EU:nkautta ja sitoudutaan käytännössä

osallistumaan EU:nsotatoimiin, sanon-tojen erot menet-tävät merkityksen-sä.

Jos turvalli-s u u s p o l i t i i k k ahoidetaan EU:nkautta ja EU-asiatkuuluvat pääminis-terille, turvallisuus-politiikka ei enääkuulu presidentille,joka on perustuslainmukaan puolustus-voiman ylikomen-taja. Evätkö siis pää-ministerin valtaaperustuslailla pe-rustelevat toimi täs-sä perustuslakiavastaan, koska tur-

vallisuuspolitiikka kuuluu sen mu-kaan presidentille.

Hallitus päätti tehdä perustus-lakiin lisäyksen, että presidenttipuolustusvoiman ylipäällikkönäpäättää hallituksen ehdotuksenperusteella, osallistuuko Suomikriisinhallintatehtäviin. Vaikka sanatovat suomea, kielenkäyttö vaatiisuomentamista, koska sanat eivätkerro, mistä on ytimeltään kyse.

Kriisinhallinta tarkoittaa ai-emmin käytetyllä sanalla osallis-tumista rauhaan pakottamiseenmaamme rajojen ulkopuolella. Tämä-hän aikoinaan torjuttiin, mutta nytse ollaan valmiit hyväksymään.Rauhaan pakottaminen taas tarkoit-taa osallistumista sotatoimiin maam-me rajojen ulkopuolella. Se taastarkoittaa, että Suomi osallistuisisotaan maamme rajojen ulkopuolella.Kyse on siis siitä, kuka päättää sotaanosallistumisesta.

Aiemmin sanottiin, että tähäntarvitaan YK:n päätös. Nyt sanotaan,että tähän ei tarvita YK:n päätöstä,vaan sen tulee tapahtua YK:n perus-kirjan hengessä. EU:n päätös sensijaan tarvitaan. Aiemmin sanottiin,että jokaisen maan tulee voidaratkaista itse osallistumisensa ja näinasia kirjoitettiin myös EU:n säädök-siin. Nyt sanotaan, että käytännössäSuomi ei voi jättäytyä pois, koska seei olisi lojaalia.

Eli kyse on siitä, että jos EU:ssapäätetään osallistua sotatoimiinulkomailla, Suomi osallistuu ja kyseon siitä, kuka asiasta päättää. Eikösiis ole siten aivan yhdentekevää,kuka lopulta päättää? Ei ole.

Kuvitellaanpa, että meillä hal-litus, jonka johtavat ryhmät ovatvalmiit osallistumaan EU:n sotaanulkomailla. Asiahan on sillä selvä. Jostaas valtaoikeus olisi yksin presi-dentillä ja tämä olisi sotaan osallis-tumisen kannalla, asia olisi taaskinsillä selvä. Hallituksen esitys tarkoit-taa, että presidentti ei voi yksinpäättää vaan vasta hallituksen esityk-sestä. Hallituskaan ei voi yksinpäättää, vaan tarvitsee presidentinhyväksynnän. On siis ilman muutaparempi, ettei kumpikaan, hallitus taipresidentti, voi yksin päättää. Vaarasotaan joutumiseen vähenee – ainakinon yksi kynnys lisää.

Oikeisto halusi itsenäisemmänpresidentin aseman itsenäisyydenalkuaikoina sen vuoksi, että joseduskunta tekisi liian radikaalejapäätöksiä, presidentti voi niitä torjua.Nyt puolueista kokoomus haluaakaventaa presidentin vähäistä valtaa,mikä tietenkin heikentää Kokoo-muksen presidenttiehdokkaan Nii-nistön mahdollisuuksia, koska hae-taan tehtävään, jonka merkitystähalutaan vähentää.

Itsenäisyyden alkuaikojen va-semmistolainen kanta oli, ettäeduskunnan tulisi valita presidentti.Eduskunnan aseman vahvistamisellavoi tietysti perustella presidentinvallan vähentämistä nytkin. Kriisilaintapaus kuitenkin osoittaa, ettätällaisessa asiassa kuin sota ja rauhaon perusteltuakin, että päätösvaltaaei jätetä liikaa jollekin vallan elimelle.Se vähentää sotaan joutumisenvaaraa.

Kyse on toiselta puolen siitä,että osa niistä, jotka haluavat riisuapresidentin lopunkin vallan ainakinEU-asioissa, haluavat korottaapääministerin valtion päämiehenasemaan ainakin juuri EU-asioissa.Kun EU:n asemaa halutaan samallavahvistaa mm. hyväksymällä EU:nperustuslaki, asiat kulkevat entistäenemmän EU:n kautta ja näin vähi-tellen pääministeri syrjäyttää presi-dentin valtion päämiehenä asemasta.Kun EU:lle vielä tehdään presidentti,ulkoministeri ja kriisinhallinnastapyritään kehittämään EU:n puolus-tusvoimat, havaitaan, että nyky-tilanteessa presidentin työntämisessäsyrjään on kyse myös Suomenvaltiollisen itsenäisyyden loppujentunnusmerkkien alasajamisesta.

1900-luvun alussa kuvernöörioli tsaarin nimittämä ja eduskuntahaluttiin Suomen kansaa edustavaksivastapainoksi tsaarin vallalle. Nytpresidentti on kansan valitsema jaeduskunta joutuu pitkälti toimeen-panemaan EU:ssa hyväksyttyjädirektiivejä ja keskeisiä tehtäviä onsiirretty kokonaan EU:n päätet-täväksi. Eduskunnalla ei enää ole sitäroolia kansanvallan edustajana, jokasille haluttiin vuoden 1905 suur-lakolla ja jonka se otti, kun tsaaria eienää ollut ja eduskunta julistautuikorkeimman vallan haltijaksi.

Pekka Tiainen

Heikkopäistä hirvittää!On aikoihin

eletty! Kaikkihokevat, että onu u d i s t e t t a v amilloin sitä jamilloin tätä jaettä hyvinvoin-tivaltiota ei voi

ylläpitää ilman uudistuksia, kunväestö ikääntyy ja työvoimaloppuu. Puheet ovat sellaistapaskaa, että heikkopäistä hirvittää.Niinpä poliitikot ovat menettäneetsuuren osan kansan luottamuk-sesta, kun joka ainoa säästö jaehdotettu uudistus on vain hyvin-vointivaltion alasajoa!

Uutta poliittisen kiihkon kipinääon yritetty sytyttää puhumallaperustuslakikriisistä. Presidentinvaalien tiimellyksessä on yritettykehuskella myös demokratiaa. Seon kuitenkin pelkkä illuusio. Se onvain poliittista rahapeliä. JosSinulla sattuu olemaan puolitoistatai pari miljoonaa euroa joutilaana,vasta silloin voit todella osallistuakisaan. Muussa tapauksessa, oletparhaassakin tapauksessa vaintuulihattu rahakkaiden porukassa.

Todella rahakkaita ei ole liiem-min. Sen sijaan rahattomia onenemmän kuin kotitarpeiksi!

q q q

Marraskuun 17 päivä valmistuiVerohallituksen tulojen maksuun-panotilasto. Se on karmeaa luettavaa.Siinä yli 35 000 euroa vuodessaansainneiden osuus oli 20,0 pro-senttia kaikista palkansaajista. Heilläkeskimääräinen kuukausipalkka oli 3741 euroa. Keskituloisten eli 25 000- 35 000 euroa saaneiden osuus oli23,4 prosenttia. Heidän keskimää-räinen kuukausiansionsa oli 2 243euroa. Pienituloisia. siis alle 25 000euroa saaneita oli 56,6 prosenttiapalkansaajista ja keskiansio 940 euroakuukaudessa!

Kun katsotaan kaikkien ja kaikkiatuloja, silloin ovat mukana toisaaltaeläkeläiset ja työttömät sekä toisaaltamaa-, metsä-, yrittäjä- ja pääoma-tulot. Nyt yli 35 000 euroa hankki-neiden osuus laskee 13,9 prosenttiinja sitä vähemmän ansainneiden osuusnousee 86,1 prosenttiin. Tässävähemmän hankkineiden joukossa onjonkinlaisia pk-yrittäjiä ja pääoma-tulojen saajia 6,1 prosenttiyksikköä.Näin voi päätellä, että raakanaluokkajakona kapitalisteja ja seneliittiä on 20 prosenttia ja kokonaanpalkkatyöstä riippuvainen joukko on80 prosenttia.

Haluttiin tai ei, niin yksiselitteinenja sovittamaton eturistiriita kulkeetämän jaon mukaan. 20 prosenttiapalkansaajista hallinnoi tai muulla

tavoin tukee harvojen omistaja-kapitalistien voitontavoittelua. 80prosenttia saa toimeentulonsa palk-katyöstä jonka säilyminen on koulu-tuksesta ja työtehtävistä riippumattahiuskarvan varassa. Heistä poik-keuksetta jokainen voi saada kenkäämilloin tahansa. Kapitalismi onkinkehittynyt sille asteelle, että tästäjoukosta yhä harvempi saa elämänsäaikana tehdä täyden työuran. Kas-vava joukko joutuu elämään pätkä-töiden varassa.

q q qKapitalistien ahneus on suurin syy

ihmisten pahoinvointiin ja ns. hyvin-vointivaltion alasajoon. Se käy, kunsillä on ylivoima tulonjakotaistelussa.Se ottaa yhä suuremman osan jatku-vasti kasvavasta kakusta. Vuonna2004 jokaisena työtuntina leivottiin88,1 prosenttia enemmän kuin vuon-na 1990 joten työttömyydestähuolimatta se kasvoi 68,8 miljardiaeuroa joten kakku oli peräti 71,8prosenttia suurempi kuin vuonna1990!

Tuona aikana yhteiskunnallinenjaettavan määrä on jokaisen viisi-vuotiskauden aikana kasvanut tuntu-vasti. Ja yllätys – yllätys; niintapahtui myös 90-luvun ns. lama-vuosina! Myös 2000-luvun alku-vuosina, kun tuotanto kasvoi vuosit-tain keskimäärin vaivaiset 1,5 pro-

senttia, jaettava kakku (palkat pluslisäarvo) kuitenkin kasvoi – 16,8prosenttia. Jaettavan määrä onkasvanut vauhdilla, mutta tulojako onmennyt päin helvettiä ja kurjuuslisääntynyt...

q q q

Jaettava kasvaa koko ajan, muttase salataan tietoisesti ja ”tieteel-lisesti”, sillä kapitalistit haluavatkaiken aikaa enemmän ja enemmän.Heidän säkkinsä on pohjaton. Sesalataan, kun on saatava ulkomailtahalvempaa työvoimaa. Kun työttö-miä on laumoittain ja puolet väestätekee töitä vain puolet vuodesta, niintyövoimapulaa ei ole nyt, eikätulevaisuudessa. Se on sula mahdot-tomuus. Voi olla vain, kuten nyt,työvoiman tai työn ylitarjontaa.Työn ylitarjonta nostaa työvoimanhintaa. Se on kapitalisteille myrkkyä,jota ne kauhistelevat.

Niinpä olisi jo aika asettaa kysy-mys, mihin omaisuutensa perinneitäja voittoja kääriviä kapitalistejatarvitaan? Tämän kysymyksenasettaminen olisi askel oikeuden-mukaiseen tulonjakoon ja todellisenhyvinvointivaltion synnyttämiseen.Se vaatii tuotantopääoman (teol-lisuus, pankit, vakuutuslaitokset)kapitalistisen yksityisomistuksenlopettamista. Tämän myös kapi-

talismin älyköt tietävät. He tie-tävät, että huomenna tai myö-hemmin, kansa ottaa sen minkä seon työllään luonut ja mikä sillekuuluu. Siksi pääomien pak-koluovutus on kapitalistien kar-mein painajainen.

q q q

Elämme kapitalistisessa yhteis-kunnassa, jossa pieni kapitalistienjoukko riistää suurta palkka-työläisten joukkoa. Tänään kapita-listit ovat pienen pienenä luokkanasuurine omaisuuksineen vahva jayhtenäinen, mutta palkkatyöläisettyöväenluokkana on hajallaan kuinvarpusparvi. Siksi palkkatyöläisetsaavat mennen tullen turpiinsa niin,että heikkopäistä hirvittää!

Mutta – tulee aika toinenkin.Aika, jolloin palkkatyöläisetyhdistävät voimansa ja muuttuvatriistetystä luokasta luokaksi itse-ään varten. Muutos ei kuitenkaantapahdu käden käänteessä eikäitsestään. Muutos on suuren työntakana, mutta se tapahtuu!

Rauhallisia joulun lepopäiviä jaedistyksellistä uutta vuotta itsekullekin!

Kai Kontturi

Sivu 4 Nro 6/05Kansanääni

STTK:n Mäenpää sekoilee

Paperiliitto kävi kesällä seitse-män viikkoa kestäneen työtais-telun estääkseen työnantaja-piirien suunnitelmat murtaa ay-liikkeen selkäranka. Leif Fager-näsin johdolla haluttiin parantaapääomapiirien kilpailukykyälaskemalla työläisten toimeen-tuloa. Huomiota silloin herätti se,että mm. SAK:n ja Metalliliitonjohto kieltäytyivät tukemastapaperin työtaistelua. Ihmetystäherätti myöskin 31.10.05 Hesa-rissa julkaistut STTK:n puheen-johtajan Mikko Mäenpään mieli-piteet.

Hän totesi, että “Yritykset jou-tuvat kovenevassa kilpailussa teke-mään nopeita ratkaisuja ja siinämielessä sopimusjärjestelmänkinpitäisi olla nopea reagoimaan. Paikal-lista muutoksenhallintaa ja sopimistavoidaan tehdä nykyistä enemmän”.

Kyllä Mäenpään tulisi tietää, ettätällainen “muutoksenhallinta” tar-koittaa ainoastaan mahdollisuuttaulkoistaa toimintoja, palkata väkeäpienemmillä palkoilla ja helpottaairtisanomista. Mitä muita kilpailu-kykyä parantavia ratkaisuja työnan-tajat voisivat hakea?

Hesarin julkaiseman artikkelinmukaan Mäenpää “olisi valmistekemään nelivuotisia tuloratkaisuja,joiden palkankorotusvarasta osasiirrettäisiin suoraan yrityksillejaettavaksi”. Palkansaajat ovat ainavastustaneet vuotta pidempiä tulo-ratkaisuja siksi, että se on ainoa keinoreagoida vähänkään reaaliajassatalouspolitiikan muutoksiin. Ja nytMäenpää tarjoaa nelivuotisia rat-kaisuja. Ja olisiko nykyisistä 0- tasontupoista vielä työnantajillekin jaetta-vaksi? Onko Mäenpää menettänytjärkensä?.

Mäenpää puolustaa joustojenkehittämistä “turvallisten sopi-musten puitteissa” ja sanoo, että tuleeyhdessä pohtia kilpailukyvylleolennaisia asioita, kuten työaikoja jatulospalkkausta. Mäenpään olisihyvä tietää, että työaikojen joustotarkoittaa työnantajalle ainoastaansitä, että työntekijä suostuu teke-mään ylityötä ja epäsäännöllistätyöaikaa ilman korvausta. Tällaiseentyöaikajoustoon on vaikea hakeamallia ja käytännössä se merkitseepalkatonta ylityötä. Ainoa keinotällaista kiristystä vastaan on työ-aikalaki, jota tulee noudattaa. Tulos-palkkaus työpaikoilla tarkoittaa“vapaa-ehtoista” työtahdin kiristä-mistä vuoden lopussa saatavasta

tulospalkasta, joka yleensä ei vastaakuin murto- osia siihen uhratustatyömäärästä.

Työntekijän työehtojen heikentä-misestä on viime vuosina tulluttyönantajalle kilpailukykyä lisääväkeino. Mäenpään sekoilu johtaaainoastaan siihen, että työntekijätalistetaan työpaikan menettämisenpelossa keskinäiseen kilpailuun siitä,kuka eniten kykenee alentamaantyöehtojaan.

Mäenpää hakee näiden työnan-tajille tehtävien myönnytystenvastapainoksi työpaikoille lisääluottamusmiehiä. Kyllä Mäenpään-kin tulisi tietää, että jos työntekijätjoutuvat nykyoloissa käymääntyöpaikkakohtaisesti neuvottelujatyönantajansa kanssa joustoista,työajoista, palkkauksesta ilmankeskitettyä sopimussuojaa, eivättyöntekijät siinä pärjää, vaikka olisikuinka monta työpaikkatason luotta-musmiestä. Ainoa keino torjuatyönantajien pyrkimykset heikentääsopimusehtoja on yleissitovat ly-hyen ajan työehtosopimukset. Ja sitävarten meillä ammattiliitot ovatolemassa, että ne sopivat valta-kunnalliset sopimukset jäsentensäeduksi. Se olisi Mäenpäänkin hyvämuistaa.

Valtion Teknillisessä tutkimuskeskuksessa SAK:n alainen VTT:n Työntekijöiden ja toimihenkilöidenosasto on viime vuosien saneerausten ja irtisanomisten vuoksi menettänyt 2/3 jäsenkunnastaan. Koskavaltaosa VTT:n yli 2000 työntekijästä on järjestäytynyt STTK:n alaisiin liittoihin, ovat SAK:n jäsenetVTT:llä päätyneet uudessa tilanteessa siirtymään STTK:n alaisen Pardia- liiton piiriin. Asiasta käytyjenneuvottelujen tuloksena järjestettiin 14.11.05 Pardian ja VTT:n työntekijöiden ja toimihenkilöidenyhteinen tiedotustilaisuus. Tässä tilaisuudessa nousi esiin myös Mäenpään kirjoittelu, jota päätettiinyksimielisesti paheksua.

Heikki Männikkö

Työnantajien uhojatkuu edelleen

Viime aikojen tapahtumat osoi-ttavat työnantajapiireillä olleenkeväällä todellisen halun saadatyöväenliike selälleen, siltaansaaminen ei riittänytkään.

Tapauksia on useita mutta käsit-telen vain kahta. Lehtiuutinen26.11.2005 kertoo metsäjätti UPM:nperuuttaneen poliisille jättämänsätutkimuspyynnön, joka koski Rafla-tacin Tampereen tehtaalla viimekeväänä tapahtuneiden lakkojen jaulosmarssien lainmukaisuutta. Pää-töksensä yhtiö teki kolmentoistapääluottamusmiehen kannanottojenperusteella. Pääluottamusmiehettotesivat kannanotossaan, että kevään2005 sekavassa työmarkkinati-lanteessa ei kaikilta osin noudatettutyöriitalain mukaista ennakkoil-moitusvelvollisuutta. Pääluototolisivat voineet kannanotossaanmyös todeta juuri työnantajan työ-sulun aiheuttaneen sekavan tilanteen.Asia olisi pitänyt jättää poliisientutkittavaksi ja katsoa mahdollisenoikeudenkäynnin tulos. Tämä olisiollut tulevien tapauksien ennakointiavarten. Ilman taistelua antautuminenon nöyryyttävää. Kumma kun eivätpääluotot pyytäneet anteeksi työn-antajille tuotettua pahaa mieltä.

Vai olisivatko pääluottamus-miehet tunteneet sääliä UPM:ääkohtaan. Vastahan firma sai suurenkartellisakon ja uusia tutkimuksia onvireillä. Tosin UPM yrittää selvitäuusista sakoista antamalla ilmikilpailijoitaan. Ei osoita kovinkaankorkeaa moraalista tasoa. UPM:nsuuromistajia ovat jenkkilän eläke-mummot ja vaarit, joten eipä kovinmoraalista toimintaa voida odot-taakaan.

Osalle ay-aktiiveista on hämär-tynyt, kenen asioilla heidän pitäisiolla. Isoille ay- johtajille on tärkeintäsaada 6.12. jokin peltiläpyskä japäästä pällistelemään presidentinvastaanotolle muun joutoväen kans-sa.

Elinkeinoelämän keskusliitonpuheenjohtaja Taxell haluaisi rajoit-taa lakko-oikeutta. Ikimuistoisistaajoista alkaen työnantajien mielestäon ollut vain laittomia lakkoja.Kuitenkin Suomessa on tavallistavähemmän lakkoja verrattuna muu-hun Eurooppaan.

Lakko on tehty turhan kalliiksi,kiitos tästä lankeaa 1ähinnä demariKalevi Sorsalle ja hänen ajamilleenlakkosakoille. Yhtenä syynä on myös

jo edellä mainittu eräiden ay-aktiivientoimenkuvan hämärtyminen. Olenkiinnittänyt huomioni erään sloganinkatoamiseen - ei enää mainita miljoo-najäsenisen SAK:n voimasta.

Voimallisin teko, mihin SAKryhtyy, on paheksuminen. SAKpaheksuu jatkuvia irtisanomisia,SAK paheksuu vaatimuksia 1akko-oikeuden rajoittamisesta. SAK pa-heksui myös talvella automiesten jaahtaajien lakon avulla saamia pa-rannuksia työehtoihin. SAK:n johtokauhistui, jos vaikka useampi liittohuomaisi lakolla saatavan paran-nuksia ns. maltillisia tupoja enem-män.

Kun Metalliliiton entiseltä pu-heenjohtajalta Sulo Penttilältäaikoinaan kysyttiin, minkä asiantakia Suomessa voitaisiin mennäyleislakkoon, oli Sulon vastaus: Jostyönantajat lopettavat jäsenmaksujenperinnän. Että sillä tavalla.

Taxellin ehdotusta työministeriFilatov kummeksuu. Sekä Ihalaisenettä Filatovin kannanotoista paistaaviran puolesta tapahtuva vastusta-minen, jota ei kovin vakavasti pidätyönantajien ottaa. Nyt olisi ollutpaikka mainita yleislakko-sana.Taitaa kuitenkin SAK:n johdossa ollaMatti Huutola ainoa, jolla ei menelöysät housuun, kun mainitaanyleislakko-sana.

Sotasatujen tilalla pitäisi ny-kyiselle työläisnuorisolle kertoakuinka vaikeaa on ennen ollut työ-väen etujen ajaminen. Se on johtanutvankilatuomioihin, kyydityksiin,muilutuksiin ja mustille listoillejoutumisiin. Vuoteen 1944 astiJämsänkosken tehtaalle ei päässyttöihin, ellei kuulunut suojelus-kuntaan. Epäily vasemmistolaisuu-desta johti lopputiliin ilman irtisa-nomisaikaa. Musta 1ista toimi kauttaSuomen, vaikka silloin ei ollutinternettejä eikä muita hienouksia.

Nykyajassa on paljon saman-kaltaisuuksia pimeään -30 lukuun..On perustettu uudet suojeluskunnat;kapitalistit ja militaristit uhoavatvoimansa tunnossa. Täytyy vaintoivoa ettei kaikki pääty yhtäverisesti kuin -30- luvun kiihkoilu.

Loppukaneettina toteaisin Taxel-lilta tulevan pian uusia vaatimuksiaja ehdotuksia, mikä on luonnollistakoska koepalloa ei ammuttu alas.

Reino Welling.

Juho Haavisto keräämässa allekirjoituksia EU:n perustuslaistakansanäänestystä vaativaan adressiin. Tapahtuma oli EU:n Vastaisenkansanrintaman Tampereen Keskustorilla marraskuun 26.järjestämä informaatio- ja toririlaisuus.

EUVKr:n kaupunkitilaisuudetjatkuivat Tampereella

EU:n Vastainen Kansanrin-tama järjesti Tampereen Kes-kustorilla lauantaina 26.11.informaatiotilaisuuden, jossamyös kerättiin allekirjoituksiaEU:n perustuslaista kansan-äänestystä vaativaan adressiin.

Asia onkin mitä ajankohtaisin.Kun EU:n perustuslaki viimekesänä tyrmättiin sekä Ranskanettä Hollannin kansanäänestyk-sissä, perustuslain käsittely menihetkeksi jäihin. Niin myös meillä.Hallitseva eliitti otti erittäinraskaasti EU:n perustuslain kariu-tumisen. Olli Kivinen Helsinginsanomissa mm. puhui ”kaunais-

ten liitosta, joka haikailee takaisinhyvinvointivaltiota, jonka evääton jo syöty.”

Nyt ääni kellossa on taas muut-tunut. Hallitus toi perustuslakiakäsittelevän selonteon marras-kuun 25. eduskunnan kuultavaksi.Siinä pääministeri Vanhanentoivoi, että eduskunta voisi hy-väksyä perustuslain ensi kevät-kaudella, vaikka Suomi ei perus-tuslakia vielä ratifioisikaan. Perus-tuslain on tähän mennessä ratifi-oinut 13 EU:n 25:stä jäsenmaasta.Eduskunta puolestaan oli ko-vastikin suopea Vanhasen ehdo-

tukselle. Puolueet melkein laidas-ta laitaan halusivat kiirehtiäperustuslain käsittelyä. SDP:nKimmo Kiljunen halusi sen ratifi-ointia mitä pikimmin.

EU:n perustuslain esillä pitä-minen ja sen kaikkien heikkouk-sien ja puutteiden esittely ihmisilleon siis edelleenkin mitä ajan-kohtaisinta. Vähintä mitä voidaanvaatia on, että kansa saa riittävänja tasapuolisen informaationjälkeen sanoa oman sanansaperustuslaista. KansanäänestysEU:n perustuslaista on välttä-mätön.

Sivu 5Nro 6/05 Kansanääni

Oulun Eläkeläisten karvalakkilähetystövieraili eduskunnassa 23.11.05

Oulun Eläkeläisten lähetystökävi 23.11.05 tuomassa omatterveisensä eduskunnalle. Pai-kalle olivat eduskuntapuolueis-ta saapuneet Keskustapuo-lueen, Demarien ja Vasemmis-toliiton edustajat.

Puheenvuorossaan eläkeläistenedustajat ihmettelivät mm. sitä, ettäaikoinaan kansaneläkkeen pohjaosaotettiin pois sadoilta tuhansiltaeläkeläisiltä, mutta Fortumin johta-jien optioita ei kyetä palauttamaantakaisin. Suurta ihmettelyä herätti

myös kansaneläkkeisiin ensi vuodenbudjetissa luvattu 5 euron korotus.Eräässä puheenvuorossa todettiin:“Tämä on pilkantekoa meitä eläke-läisiä kohtaan, jotka olemme sentäännostaneet pystyyn tämän maan”.

Paljon keskustelua herätti se,että eläkkeiden korotusperusteetmääräytyvät pääasiassa hintaindek-sin perusteella, kun ne aiemminmääräytyivät ansioindeksin perus-teella. Esitettiin näkemys, ettäeläkkeen saajien edustajan tulisi istuayhtenä osapuolena TUPO-pöydässä

Oulun Eläkeläiset ry:n vetoomuseduskunnalle eläkkeiden ostovoimanturvaamiseksiPitkään eläkkeellä olleiden käytettävissä olevat tulot ovatlaskeneet jo toistakymmentä vuotta ja yleensäkin eläkkeidenostovoima on kääntynyt huolestuttavasti laskuun kaikillatulotasoilla.

Tämän huonon kehityksen syy on kansaneläkkeiden tasokorotustenpienuus, veroratkaisut sekä kan- saneläke- ja työeläkeindeksin rakenne.Yleisen ansiotason nousu ei vaikuta lainkaan kansaneläkkei- siin jatyöeläkkeitäkin tarkistetaan ns. taitetun indeksin mukaan. Siinäkuluttajahintaindeksin muutosten paino on 8"Q~ro-ja ansiotasoindeksinmuutosten vaikutus vain 20 %. Näin eläkkeet jäävät jat- kuvastijälkeenPaIkkatiilojen kehityksestä. 75 prosenttia eläkeläisista~on jäänyttäysin osattomiksi viime vuosina toteutetuista suurista veronke-vennyksistä. Pieni- ja keskituloisten eläkeläisten asema on vaikeutunutselvästi sen jälkeen kun kansaneläkkeen pohjaosa poistettiin.

Sairastaminen on kallistunut sekä lääkkeiden hintojen nousun ettäomavastuuosuuksien nousun joh- dosta. Julkisuuteen on tullut suun-nitelmia, jotka toteutuessaan edelleen vaikeuttaisivat pienituloisten paljonsairastavien eläkeläisten asemaa.

Kunnallisten maksujen, kuten tontin vuokrien, kiinteistöverojen, vesi-ja jätevesimaksujen nousu heikentää ostovoimaa. Varsinkin sähkön hintauhkaa karata huppukorkeaksi, mikä nostaa asumisku- luja. Ei ole oikein,että Fortum jakaa johtajilleen satojen miljoonien eurojen optiot, jotkamaksate- taan sähkön käyttäjillä nostamalla sähkön hintaa.

Eläkkeiden ostovoimaa on nostettava suorittamalla kunnon tasoko-rotus kansaneläkkeisiin. Kansan- eläkkeen pohjaosa on palautettavakaikille niille eläkeläisille, joilta se on leikattu. Eläkeindeksin rakenne onkorjattava palaamalla aikaisemmin vallinneeseen käytäntöön, jossakuluttajahintaindeksin ja ansiotasoindeksin muutokset vaikuttavatyhtäläisellä painoarvolla eläkkeiden kehitykseen.

Oulussa 21.11.2005Oulun Eläkeläiset ry

,

Oulun eläkeläiset Eduskunnassa tuomassa esille huoliaan eläkeläisten ostovoiman kehitykseastä.

Maatamme raunioittava kehitys on muutettava

SFT:n puheenjohtaja TimoKangasmaa arvioi 6.12. Eläin-tarhassa maamme tilannettaseuraavasti: Olemme tänään 6.joulukuuta taas perinteisestilaskemassa kukkia täällä Eläin-tarhassa Valtakunnallisella Pu-naisten muistomerkillä päivänä,jota myös yhä edelleen itsenäi-syyspäiväksi kutsutaan.

Tänä vuonna tuli kuluneeksi100-vuotta vuoden 1905 suur-lakosta, joka loi pohjaa maammeitsenäistymiselle. Tuo suurlakkooli eräs historian merkittävävirstanpylväs kansamme histo-riassa. Tuosta lakosta on kulunutsata vuotta ja taas on aiheellista

esittää vakavasti kysymys: Onkomaamme sittenkään itsenäinensuvereeninen tasavalta maailmanitsenäisten tasavaltojen jou-kossa? Kysymys maamme itse-näisyyden tallella olosta ontänään entistä aiheellisempi.

Olettakaamme, että maammeolisi edelleen itsenäinen maa,jonka päätösvalta olisi satapro-senttisesti täällä, niin miksi sittenkyselisimme lupaa EU: n Brysselinkonttorista, että paljonko saammetukea kansallisista varoistammemaamme maanviljelijöiden soke-rijuurikkaan viljelyä. Ja edelleen,jos olisimme täyden päätösvallanomaava maa, niin minkä takia

silloin voitaisiin Brysselin kont-torista määrätä, paljonko maas-samme pitää rahoittaa lahjaaylikansalliselle sokeritehtaalle,jotta se voisi ajaa tuotantoansamaassamme alas. Taikka otetaanvielä esimerkiksi kysymys maam-me perustuslain määräämistävaltaoikeuksista. Itsenäisen maanollessa kysymyksessä ei kysy-mystä parlamentti- ja hallitus-tasolla voi tässä muodossa nous-ta esiin. Kysymyshän on lyhyestisanottuna siitä, että EU:n niinmäärätessä herra pääministeritoimii postilaatikkona, josta jae-taan käskyt eteenpäin kriisin-hallintajoukoille. Tällä menet-telyllä sivuutetaan niin presidenttikuin koko kansanedustajalaitos.

Jokainen meistä on saanuttuntea omalla kohdallaan mitämaamme siirtyminen EU: n euro-tasavallaksi merkitsi. Maammetaloudellinen itsemääräämisoi-keus uhrattiin ylikansallisenpääoman alttarille. Euroon liitty-misen seurauksena on säädeltyniin sanottua kilpailukykyä teke-mällä työttömiä ja alentamallapalkkoja taloudellisten suhdan-teiden mukaan. Tuo edellä mainit-tu kikkailu suhdanteilla tapahtuusamanaikaisesti kun tuotanto-laitokset omistava kansallinen ja

ylikansallinen pääoma keräämaastamme ennätysvoittoja. Elilyhyesti sanottuna kilpailukyvynkuplalla nyljetään työssä olevientyöläisen selkänahasta yhä suu-rempia voittoja hiostamalla, mata-lapalkkaisuudella, pätkätöillä,pelolla joutua työttömäksi jne.

Samanaikaisesti poliittiset val-lanpitäjät purkavat tavallistenihmisten sosiaaliturvaa. Kaikkisosiaalialan sektorit ovat yksityis-tämisuhan alaisena eli bisnes-miesten keinottelun alaisena taiuhanalaisena.

Maamme poliittinen johto onvalinnut tiensä, joka johtaa vainyhteen suuntaan. Suuntana onalaston kapitalismi, jossa työläi-sestä puristetaan kaikki mehutulos. Ja mehun puristamisenjälkeen nakataan tuo kaikkensaantanut työläinen roskatunkiollekuin tyhjäksi puristetun hedelmänkuoret ilman mitään sosiaali- taimuuta turvaa. Tähänkö tasa-vallassamme ollaan todella me-nossa? Ikävä kyllä kaikki valtio-vallan toimenpiteet viittaavatsiihen suuntaan.

Työväestön on ryhdistäydyttäväja astuttava taistelun tielle, jossakamppaillaan maamme irti talou-temme tuhoavasta rahaliitosta.Maamme itsenäisyys on palau-

ja että SAK on täysin unohtanutentisten jäsentensä, nykyisten eläke-läisten, asian. Vasemmistoliitontervehdyksen esittänyt kansan-edustaja Unto Valpas totesi, ettäkyllä eläkeläisten tulisi voida osal-listua Tupo- neuvotteluihin, koskakuitenkin osa eläkkeiden korotuksistamääräytyy ansioindeksin perus-teella.

Syy siihen, miksi eläkeläistenetuja heikennettiin kiinnittämällävaltaosa eläkkeiden korotusperus-teesta hintaindeksin kehitykseen,

lienee siinä, että aikoinaan kolmi-kantaneuvotteluissa ammattiliitotsaivat tätä huononnusta vastaanpienen palkkalisän. Koska tämäeläkeperusteisiin tuotu indeks-iheikennys on tapahtunut kolmi-

kantaneuvotteluissa, niin siellä setulee myös ottaa uudelleen esiin jasiellä se tulee purkaa. Tässä asiassaeläkeläisten tulee voimakkaastivaikuttaa sinne Ay- liikkeen suun-taan, totesi Valpas lopuksi.

tettava irrottautumalla EU:stasekä maamme on irrotettava japidettävä irti kaikista sotilasliittokytkennöistä.

En tiedä, olenko oikeassa, kunsanon, että olemme painumassayhteiskunnassamme sellaiseentilanteeseen joka vallitsi 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alus-sa. Silloin työväenliike alkoikompuroiden nousta taisteluun.Heidän vaatimuksensa olivattyöajan lyhentäminen ja elintasonparantaminen - itsenäisyysvaa-timusta unohtamatta. Me kaikkitäällä olevat tiedämme mitentyöväenliike nousi ja kuinka sepakotettiin turvautumaan aseisiinpuolustaakseen elinehtojaan.Tiedämme ne kamppailun tulok-set, jotka saavutettiin vasta toisenmaailmansodan jälkeen.

Noita saavutuksia ollaan meiltäottamassa yksitellen ja nipuissapois.

Toverit ja ystävät. Tehkäämmekaikkemme, jotta saamme maammeraunioittavan kehityksen suun-nan käännetyksi kohti uudelleenitsenäistymistä sekä taloudellisennousun palvelemaan työtäte-kevien ja maataloudesta elan-tonsa hankkivien parempaa jaturvattua elämää.

Muistotilaisuus Eläintarhan Valtakunnallisella Punaisten muisto-merkillä 6. joulukuuta. Puhumassa Timo Kangasmaa.

Sivu 6 Nro 6/05Kansanääni

Yhteiskunta, ympäristö ja ihmisen toimintaLehtemme edellisessä nu-

merossa Janne Rahikainenselvitti artikkelissaan 'Yhteis-kunta ja ympäristön voima-varat' luonnon ja ihmisen vuoro-vaikutusta. Tämä artikkeli onjatkoa saman aihepiirin poh-dinnalle.

Emme saa lakaista ongelmiamaton alle

Ydinvoima tai jätteen polttolakaisevat itse ongelman maton alle,eli energian kulutuksen ja jätteidenmäärän kiihtyvän kasvun. Vaikkasinällään voidaankin perustellustiarvostella öljyn hinnasta johtuvaaansaitsematonta arvon nousua osak-keissa, osingoissa ja palkkioissa,tulisi arvostelu kohdistaa biopolt-toaineiden verotukseen ja valtionsitoutumiseen yksityispääomanintresseihin fossiilisten poltto-aineiden tuottamisessa. Niin kauankuin fossiilisesta polttoaineesta saasuuremman katteen kuin biopolt-toaineesta, tulee kapitaalipääomajarruttamaan biopolttoaineiden tuo-tantoa ja jakelua. Ja tämä estäämaataloutta kehittämästä uuttatuotannon alaa joka työllistäisimaaseutua.

Emme saa siirtää ongelmiatuleville sukupolville

Yksityisomisteinen pääomaeliittiei tule koskaan tuottamaan tavaroita,energiaa tai palveluja kestävänkehityksen tai eettisten arvojenmukaan, koska se katso sen hyödyt-tävän omia taloudellisia intressejään.Pieniä edistysaskelia biopolttoaineenmyynnissä tai luonnonvaraistenmetsien suojelussa voi tapahtua,mutta nämä muutokset ovat pelkääkosmeettista kaunistelua ja teko-pyhää saivartelua todellisten muutos-tarpeiden rinnalla. Ydinvoimanesittäminen ekologisesti kestävänkehityksen mukaiseksi on edes-vastuutonta ja palvelee kapitaali-eliitin taloudellisia etuja. Esittämällä

ydinenergia ympäristöystävällisenävaihtoehtona yritetään sumentaa setosiasia, että energian kysyntää tulisilaskea ja vaihtoehtoisia energiantuotantotapoja tulisi tutkia ja tukeaenemmän. Toki ydinenergiallakin onpaikkansa energian tuotannossa vieläjatkossakin, mutta sille tulisi löytääkorvaavia muotoja uusiutuvienenergiamuotojen joukosta, jotka ovatoikeasti kestävän kehityksen mukai-sia. Lainatakseni Erik Wahlströmiä“kestävä kehitys merkitsee sitä, ettämeidän sukupolvemme saa tyy-dyttää tarpeensa vain siten, ettätulevat sukupolvet voivat nekintyydyttää omat tarpeensa”. Tämänluulisi olevan jokaisen sosiaalisestiajattelemaan kykenevän ihmisentavoite.

Miksi se ei sitten näy meidänkulutustottumuksissamme tai tuo-tannossa. Kulutustottumuksiammeohjailee ihmisen luontainen eg-osentrinen (itsekeskeinen) elämän-tapa. Tuotanto palvelee kapitaa-lieliitin taloudellisia intressejä jariistää lisäarvoa tuottamalla kuvit-teellisia tarpeita tyydyttäviä tuot-teita.

Ilmastonmuutos tuo huonontulevaisuuden

Ilmastonmuutos on monialainen jaarvaamaton. Ilmastonmuutoksenpositiivisten vaikutusten esittä-minen, esimerkiksi Pohjois-Euroopansatokauden pitenemisenä, on egos-entrististä itsepetosta. Joitakinseurauksia jotka ovat ilmastonmuutoksesta johtuvia ja tulevai-suudessa erittäin vakavia uhkiaihmiskunnalle ovat:

- YK:n elintarvikejärjestö FAOvaroitti toukokuun lopussa ettäilmastonmuutos supistaa kehitys-maiden elintarviketuotantoa, koskaviljelyskelpoinen maapinta-ala vähe-nee, ja tämä taas lisää nälänhätää.Erityisesti Afrikassa pelätään nälän-hädän lisääntyvän entisestään, kun

vuoteen 2080 mennessä arvioidaanviljelyskelpoisen maan pinta-alansupistuvan 90 miljoonalla hehtaarilla.

- Otsonikerroksen ohenemisestajohtuva uv-säteilyn lisääntyminenlisää ihosyöpäriskiä.

- Sään ääri-ilmiöiden raju kasvu.- Jäätiköiden sulaminen ja sen

vaikutukset esim. Golf-virtaan taiSiperian ikiroudan alta vapautuvametaani.

- Aavikoituminen.- Metsäpalojen lisääntyminen ja

siitä vapautuva hiilidioksidi sekämenetetty hapentuotanto.

Tässä osa tulevaisuuden ja jotämänkin päivän vakavista uhista.Näiden lisäksi tulisi ottaa huomioonse noidankehä, joka aiheutuu ilmastonlämpenemisestä, kuten sisäilmanviilentämisestä johtuva energia kulu-tuksen kasvu. Tulipalojen sytty-misen herkkyys, joka johtaa siihen,että hyvin mitättömät paloriskitvoivat muodostua laajoiksi ja tuhoi-siksi metsäpaloiksi; eli kuka vain voimitättömilläkin vahingoilla ollatuhoisien seurausten alullepanija.Tilanne on niin sanotusti räjähdys-herkkä eli paloherkkä.

Edellä käsiteltiin vasta ilmastonlämpenemisestä johtuvia riskejä jauhkia. Sitten on vielä jo pelkästäänihmispopulaation kasvusta ja sitäseuraavaa kulutuksen kasvusta sekäkulutustottumuksista aiheutuviauhkia. Hullunlehmän tauti sekä esim.Etelä-Amerikassa metsien poltta-minen laidunmaiksi lihantuotan-nollisista syistä ovat seuraustalisääntyvästä lihan kysynnästä.Samaa voidaan varmaan todetalintuinfluenssasta. Aasiassa ryöstö-hakkuut sademetsissä ovat seuraustahalpojen puutarhakalusteiden kysy-nnän kasvusta. Metsien biodiver-siteetin väheneminen johtuu luon-nonvaraisten metsien muuttamisestahomogeeniseksi talousmetsäksi.Listaa voisi jatkaa varmaan vielä

sivutolkulla. On selvää että ilmas-tonmuutos, väestön kasvu ja kulu-tuksen kasvu ovat kiinteässä yhtey-dessä toisiinsa, eikä ympäristö-ongelmia voida ratkoa vain erillisilläja yksittäisillä päätöksillä. On myösselvää, ettei talouspoliittisilla muu-toksillakaan saada ratkottua näinlaajaa ihmiskunnan ja luonnon välistäristiriitaa. Ihmiskunnan on myön-nettävä elinmahdollisuuksiensa ole-van kiinteässä yhteydessä luonnonhyvinvoinnin kanssa. Luonnon arvoaei voida pääasiallisesti laske tuotanto-taloudellisista lähtökohdista.

Ympäristöongelmiin ei olepatenttiratkaisua

Nyt olisi myös kommunistisissapiireissä jo aika havahtua löytämäänaikanaan jo Marxin esittämät teoriatrajallisista luonnonvaroista sekä siitä,kuinka ihmiskunta voisi elää sopu-soinnussa ympäröivän luonnonkanssa, josta se on mitä suurimmassamäärin riippuvainen. Sosialistinen-kaan yhteiskuntarakenne, jonkaensisijainen päämäärä on kasvavankulutuskysynnän tyydyttäminen, eiratkaise sellaisenaan automaattisestiristiriitaa luonnon ja ihmiskunnanvälillä.

Yhteiskunnassa olevien ristirii-tojen kuten taloudellisen riistonlisäksi tulisikin nyt avata keskusteluihmiskunnan ja luonnon välisistäsuhteista. Jos lähtökohtana halutaanpitää luonnonvarojen ja elinolosuh-teiden siirtyminen tuleville suku-polville edes jossain määrin sellaisinakun ne nyt ovat, tulisi ymmärtää, ettätätä tavoitetta ei tulla saavuttamaankeinotekoisella kulutuskysynnänkasvattamisella. Yksilötasolla ihmis-ten tulisi ymmärtää kulutuksensaympäristössään aiheuttama rasitustuotannon jokaisessa vaiheessa, ainaraaka-aineen keruusta sen kaato-paikalla tai jätteenpoltossa muodos-tuvaan ympäristölle haitalliseenkaasuun. Yhteiskunnassa, jossa

yksilökeskeinen pääoman omistus onhallitseva taloutta ohjaava voima, onyhä vähän solidaarista yhteiskun-tavastuuta kun on kestävää ekologistakehitystä.

Energian ja tavaroiden kysyn-tää tulisi vähentää

On pelkkää tekopyhää hurskauttakinastella taloudellisesti kannatta-mattoman jätteenpolton jatkami-sesta, kun sillä on lähinnä kosmeet-tisia tarkoitusperiä. Todelliset kyn-nyskysymykset löytyvät kulutus-hyödykkeiden ja energian kulutuksenja kysynnän vähentämisestä sekäväestömäärien hallinnasta. Tulisitarkoin harkita sekä kansallisesti, ettäkansainvälisesti, mikä on se elintasoja väestöpohja, jonka ympäristömmekykenee kasvattamaan ja ruokki-maan.

Kapitalistisessa yhteiskunnassa eikyetä hillitsemään ihmiskunnanympäristöön kohdistamaa riistoa,koska sen koko olemassaolo perus-tuu työvoiman riiston lisäksi jatku-vasti keinotekoisten tarpeiden luomi-seen ja siten lisäarvon saavuttami-seen. Sosialistisesta järjestelmätalou-desta, jossa yhteiskunnallinen omis-tus ohjaa kulutushyödykkeiden,elintarvikkeiden, energian sekäpalvelujen tuotantoa, voidaan päästäekologiseen ja kestävään kehitykseen.Sosialismi yhteiskunnan talou-dellisena rakenteena mahdollistaapuitteet ihmiskunnan ja sitä ympä-röivän luonnon sopusointuiselle sekätasapainoiselle kehitykselle, mutta seei yksinään riitä. Ekologisen tasa-painon saavuttaminen vaatii myösyksilötasolla ihmiskunnan soli-daarisuuden sekä ymmärryksentason nousua.

Janne Rahikainen

Suomen ilmastopolitiikka silkkaa tragediaa?Keskustelu ilmastonmuutok-

sen ympärillä käy kiivaana.Kioton sopimuksen ensim-mäinen osapuolikokous päät-tyi vastikään Montrealissa, jakokouksen tuloksia on analy-soitu kiihkeästi. Hiukan ennenMontrealin kokouksen alka-mista hallitus julkaisi läys-täkkeen lähiajan energia- jailmastopoliittisista linjauk-sista. Tekeleen oli määrä ollastrategia, mutta siitä tulikintragedia.

Hallituksen ns. strategia onkarvas pettymys. Masenta-vinta on, että hallituksen taus-taoletuksena tuntuu olevanluulo nykyisen ilmastopoli-tiikan poikkeuksellisuudesta.Rivien välistä paistaa asenne,joka olettaa ilmastonsuojelunolevan vain väliaikainen jär-jestely – kunhan Kioton ensim-mäisen sitoumuskauden tavoi-tteisiin on päästy miten kuten,tupruttelua voidaan jatkaa enti-seen tapaan. Hallituksen ilmas-totragedian tarkasteluväli onkinkovin lyhyt, sillä se ulottuuvain Kioton ensimmäisen sitou-muskauden loppuun, vuoteen2012. On selvää, että tälläaikavälillä tarkasteltuina toimet

ilmastonmuutoksen kampitta-miseksi jäävät vaille kokonais-valtaista perspektiiviä. Ei oleolemassa merkkejä siitä, ettäilmastopolitiikka löystyisi – katas-trofaalisen ilmastonmuutoksentorjumiseen tarvitaan päin vas-toin kunnianhimoisia, tiukkoja jasitovia pitkän aikavälin tavoitteita.

Ilmastonmuutos nytIlmasto on jo lämmennyt noin

0,7 astetta esiteolliseen aikaanverrattuna. Vaikka kasvihuone-kaasujen tupruttelu lopetettaisiintänään, jo päästetyt kaasut vai-kuttaisivat ilmakehässä vuosi-kymmeniä tai jopa -satoja. Jopäästettyjen kaasujen lämmi-tysvaikutus on samaa luokkaakuin jo tapahtunut ilmaston läm-piäminen. Pelivaraa katastro-faalisen ilmastonmuutoksen torju-misen kannalta kriittiseen kahdenasteen rajaan on siis hyvin vähän.Tämän rajan jälkeen riski siitä, ettäilmastonmuutos alkaa kiihdyttääitseään ns. palautekytkentöjenkautta, kasvaa merkittävästi.

Kahden asteen lämpeneminenei sekään ole mikään pikkujuttu:se riittää hävittämään haavoit-tuvimmat ekosysteemit, kutenkoralliriutat ja Amazonin sademet-

säalueen. Kahden asteen läm-peneminen altistaisi miljardejaihmisiä vesipulalle ja satoja mil-joonia malarialle. Se hävittäisisukupuuttoon arktisia lajeja,kuten jääkarhun. Kahden asteennousu voi niin ikään olla riittävämuutos sulattamaan Grönlanninjäätikön pitkällä tähtäimellä, mikänostaisi merenpintaa seitsemällämetrillä ja uhkaisi Golfvirrantoimintaa.

Miten Suomi vastaa haas-teeseen?

Suomen mahdollisuudet vas-tata ilmastonmuutoksen haas-teeseen ovat ainakin yhtä hyvätkuin missä tahansa kehittyneessämaassa. Suomi on rankattu useitakertoja maailman kilpailukykyi-simpien maiden joukkoon, japaljon puhutut innovatiivisuus jakorkea koulutustaso ovat valtte-jamme. Jos tällaisella vauraallavaltiolla ei ole esittää kunnian-himoista strategiaa, kenellä on?

Pitkän tähtäimen strategiastakoituisi lukuisia hyötyjä. Kunilmastopolitiikalle luodaan selkeätsuuntaviivat vaikkapa vuoteen2050, teollisuuden ja kuluttajienon mahdollista tehdä informoitujapäätöksiä. Varautuminen tulevai-

suudessa välttämättömiin päästö-vähennyksiin käy kivuttomam-min, kun politiikka on ennus-tettavaa. Jos hallitus satsaisiulkomailta ostettavien päästö-oikeuksien sijaan tuntuvasti koti-maisten, uusiutuvien energia-lähteiden ja energian tehokkaam-man käytön tukemiseen, pohjatulevien sitoumuskausien tiukem-mille päästövähennyksille olisiluotu. Jos Suomi ostaa jokaisellasitoumuskaudella päästöoikeuk-sia ulkomailta, lasku on pitkänpäälle hyvin raskas. Kotimaisiintoimiin satsaaminen loisi myöstyöpaikkoja ja toisi etulyön-tiaseman puhtaan energiatekno-logian markkinoilla. Edelläkävi-joiden paikat jaetaan nyt, javanhanaikaiseen, saastuttavaanteknologiaan jämähtävät maatputoavat auttamatta kelkasta.

Suomella peiliinkatso-misenpaikka

Puheet Suomen pienestä koos-ta ja vähäisestä vaikutuksestailmastoon osoittautuvat vääriksiviimeistään ensi vuoden jälki-puoliskolla. Suomi toimii tällöinEU:n puheenjohtajana ja on näinratkaisevan tärkeässä asemassaKioton sopimuksen seuraavassa

osapuolikokouksessa Nairo-bissa marraskuussa 2006. Suo-melta on löydyttävä vahvaajohtajuutta ja todellista taiste-lutahtoa saada ilmastonmuutoskuriin. Tämän syksyn linjauksetkotimaan toimista ovat heikostilinjassa kunnianhimoisen johta-juuden kanssa. Jos Kiotonensimmäisen kauden tavoit-teisiin ei olla pääsemässä, mitenSuomi voi toimia uskottavanapuheenjohtajana tiukemmistavähennyksistä neuvotelta-essa?

Paras indikaatio halusta tor-jua ilmastonmuutosta on kan-sallinen, kouriintuntuvan kon-kreettinen toimintaohjelma.Suomen onkin muutettavakurssia välittömästi – “strate-giassa” esitetyt toimet muo-dostavat lähinnä apaattisenselityskokoelman syistä, miksiilmastonmuutosta ei muka voi-taisi torjua. Koko maailmatarkkailee Suomea seuraavienneuvottelujen alkaessa. Suun-nanmuutosta on vaadittavanyt.

Meri Pukarinenpuheenjohtaja

Maan ystävät rylisätietoja: www.ilmasto.org

Sivu 7Nro 6/05 Kansanääni

Riittävätkö työpaikat, kun henkilöstöävähennetään melkein alalla kuin alalla

12 vuotta sitten vuoden 1994presidentin vaalien aikaan työt-tömiä työnhakijoita oli yli500.000. Työttömyyseläkeläisetja erityistoimenpiteiden piirissäolevat mukaan lukien määrä oli650 000. Silloin oli nähtävissä,että talous kääntyy nousuun,mutta työpaikkoja ei saadariittävästi, jotta työttömyyssaataisiin painettua nopeastialas. Näin kävikin ja työttö-myyden alentamista vaikeuttivaltion runsaan 50 miljardinmarkan, nykyrahassa 10 miljar-din euron supistamisohjelmakuntien palveluihin, sosiaa-liturvaan ja muihin menoihin.

Hallitus ilmoitti keväällä 2005, ettävaltion henkilöstöä vähennetään 17500:lla vuoteen 2011 mennessä. Kunhenkilöitä lähtee eläkkeelle tai siirtyymuualle, joka toinen paikka täyte-tään, joka toista ei. Mm. korkeakoulutjoutuisivat vähentämään 6000 hen-kilöä! Kunnallisen työmarkkinalai-toksen kunnille keväällä 2005 teke-män kyselyn mukaan kuntien henki-löstö supistuisi keskimäärin 1500:llaseuraavien 10 vuoden aikana. Tästäkertyisi 9.500 vuoteen 2011 men-nessä eli kunnat ja valtio supis-taisivat 29 000 henkilöä vuoteen 2011mennessä.

toinut kasvaneita pääomatulojaanulkomaille enemmän kuin menneinävuosikymmeninä. Suomalaistenyritysten ulkomailla olevien työpaik-kojen määrä on kaksinkertaistunut 10vuodessa ja 10 kertaistunut neljännes-vuosisadassa. Nykyisellään suoma-laisilla yrityksillä on ulkomailla330.000 työpaikkaa.

Suomessa palkkojen kansan-tuoteosuus on supistunut johtuenpalkansaajatyöpaikkojen vähene-misestä lamaa edeltäneeseen aikaanverrattuna sekä työn tuottavuudennousua hitaammasta ansiokehityk-sestä. Tämä on lisännyt pääoma-tuloja, joita on investoitu poisSuomesta. Yritysten omistuksenliukuessa ulkomaille ongelma onSuomen kannalta, että yrityksetrekisteröityvät muualle eivätkätyöpaikat sen jälkeen ole suoma-laisilla yrityksillä. Silloin muuallesijoitetut pääomatulot ja työpaikatmenetettäisiin Suomen kannaltapysyvästi.

Kaiken kaikkiaan työpaikkojaon lamaa edeltäneeseen verrattunarunsaat 100.000 vähemmän. Osa-aikatyöpaikkoja on lähes 100.000enemmän, joten kokoaikaisia työ-paikkoja on noin 200 000 vähemmän.Työttömyyttä on kasvattanut paitsise, että työpaikkoja on vähemmänmyös se, että työikäistä väestöä onenemmän. Osa-aikaisuutta on enitenlisännyt kaupan sektori, jossa työ-paikkojen kokonaismäärä on lisään-tynyt 10 vuoden ajan. Silti lamaaedeltäneeseen verrattuna ollaanjäljessä vielä 20 000 työpaikalla,mutta tehtyjen työtuntien määrässä40 %:lla johtuen kokoaikaistenkorvaamisesta osa-aikaisuudella.Asian voi havainnollistaa siten, ettäjos kaupan työajat olisivat samat kuinennen lamaa ja tehtyjen työtuntienmäärä nykyinen, kauppa työllistäisinykyisellään 160.000 henkilöä vä-hemmän kuin ennen lamaa.

Työpaikkoja on lisännyt eri-tyisen paljon liike-elämää palvelevatoiminta lamaa edeltäneeseenkinverrattuna 90 000:lla. Tähän sisältyymuun muassa kaikenlainen suun-nittelu ohjelmistosuunnittelustaalkaen kuten myös laki- ja tilitoi-mistot ja kiinteistöpalvelu. Yhteis-kunnallisissa palveluissa lisäystäkoulutus-, sosiaali- ja terveyspalvelutmukaan lukien on lamaa edeltä-neeseen verrattuna ollut 130.000

työpaikkaa. Lamaa edeltäneeseenverrattuna kehitys on siten ollut maa-ja metsätaloudesta, teollisuudesta jarakennustoiminnasta sekä rahoi-tuksesta liike-elämän ja yhteis-kunnallisiin palveluihin. Maa- jametsätaloutta lukuun ottamattatyöllisyys on laman pohjalukemiakorkeampi.

Julkisyhteisöjen työllistenmäärä on lisääntynyt laman pohja-lukemista 50.000 henkilöllä ja ylittäänykyisellään lamaa edeltäneen tason,mutta paineet henkilöstön vähen-tämiseen ja siirtymiseen ostopal-veluihin ovat lisääntyneet, kutenilmenee kunnallisen työmarkkinalai-toksen kyselystä. Tämä johtuukuntapalveluiden työllisyyden li-säyksestä. Valtion kohdalla työl-lisyys on lamaa edeltänyttä alem-malla tasolla johtuen voimakkaastaliikelaitostamisesta ja yksityis-tämisestä.

30.11.2005 valtioneuvosto il-moitti, että ohjeellisesta 17.500:nsupistamistavoitteesta pidetäänkiinni. Valtiovarainministeri Heinä-luoma ilmoitti, että kukin ministeriökäy valtiovarainministeriön kanssaneuvottelemaan, millä keinoillakullakin hallinnonalalla päästäänsanottuun tavoitteeseen.

Valtio ja kunnat pyrkivät käyt-tämään suurten ikäluokkien eläkkeellesiirtymisen niin, että henkilöstöäsupistetaan ja hoidetaan yksityis-täminen tällä tavoin.

Valtion tavoitetta perustellaantuottavuuden nostamisella. Tähänliittyy kuitenkin monta ongelmaa.Sodan jälkeiset suuret ikäluokatmenevät kyllä vähitellen eläkkeelleseuraavien 10 vuoden aikana jakorvaavat lapsi-ikäluokat ovat pie-nempiä. Globalisaation paine työ-voimakustannusten karsimiseenaiheuttaa, että ei ole mitään var-muutta, että muualla yhteiskunnassaon riittävästi työpaikkoja. Meillä onedelleen suurtyöttömyys ja senalentaminen vaatisi päinvastoin lisäätyöpaikkoja niin paljon kuin kyetäänsaamaan aikaan eikä työpaikkojenvähentämistä. Työttömien ohella onsuuri määrä osa-aikaisessa työssäolevia, jotka haluaisivat tehdä koko-aikatyötä, jota ei kuitenkaan riittä-västi ole. On myös paljon niitä, jotkaeivät ole kirjautuneet työttömiksityönhakijoiksi, mutta hyvässä työlli-

syystilanteissa voisivat olla työssä.Valtion henkilöstön supista-

misohjelma onkin jatkoa julkistenmenojen supistamiselle, jotka otet-tiin tavoitteeksi laman edellä. EskoAho perustelee tätä puolustellenhallituksensa toimia pankkituissa.Tukien vastineeksi pankit vähensivättyöpaikkoja puoleen. Sen hän puolus-telee olleen välttämätöntä pankkientervehdyttämiseksi. Lahjoituksinaannetuista tuista tuli kannustintyöpaikkojen vähentämiselle, eilisäämiselle tai edes turvaamiselle.Aho perustelee, että Suomen menes-tymisen kannalta on välttämätöntä,että valtio toimii samoin kuin pankit.Pitkälle viedyssä uudessa talous-liberalismissa ajatellaan, että julkinensektori on rasite kansantaloudelle jamarkkinatalous hoitaa asiat.

Käytännön tasolla ongelmaksitulee valtionkin hallinnossa, ettäkärsijöiksi näissä supistamissuun-niltemissa joutuu se henkilöstö, jokavastuullisesti ja työaikaa venyttäenpyrkii hoitamaan tehtävänsä. Tehot-tomuuden syyt löytyvät enitenjohtotason ongelmista. Ongelmaaaiheuttavat ”poliittiset työmark-kinat”, kun on kasvava määrä henki-löitä erilaisilla poliittisilla ja jäsen-kirjamandaateilla ja kaikki kuormit-tavat niitä, jotka tekevät varsinaisentyön. Nykyisellään vaikka tietojenkäsittelyn paraneminen on helpot-tanut asioita, se on myös tuonutähkyä, joka näkyy roskapostina jatietomäärinä niin, että töihin onvaikea keskittyä. Erilainen hallin-nointi on paisunut. Sitä paisuttaatilaaja-tuottaja-vimma. Ennen hallin-non yksiköiden välillä asioitiinluontevasti. Nyt lähetetään laskujaristiin rastiin. Yksi pahimmistariesoista on ulkoistamisriesa, joka onsuoraa seurausta kilpailuttamisenyliampumisesta ja henkilöstönvähentämisvimmasta. Luontevaaresursointia välttämättömään toimin-taan on vaikea saada, koska kaikkeapitää tehdä ostopalveluina ja kilpai-luttaa.

Pisteytyspalkkauksesta on tul-lut uusi riesa. Miten pisteet pää-tetään? Siitä tulee hallinnointia jakiistoja. Kun on kiinteä palkkapotti,eteneminen palkkauksessa edellyttää,että muita vastaavasti pudotetaan.Vain muutaman vuoden harjoiteltu tii-mityö on muuttumassa yksilöidenväliseksi nokitukseksi, joka hajottaatyöilmapiirin. Palkkaus on salaistajohdon ja henkilöiden välisiin sopi-muksiin perustuvaa. Ay-liike menitässä pahasti halpaan hyväksyessäänuuden järjestelmän lupauksella 7 %:npalkankorotuksesta. Sitä ei henkilös-

tölle etukäteen sanottu, että se tuleevasta kolmen vuoden kuluessa elikattaa juuri ja juuri inflaation.Yleiskorotukset ovat kaikki auki. Sensijaan ay-liike on sitonut kätensäarvostelemasta henkilöstön supista-mista 17.500:lla eli 15 %:lla. Lupauspalkankorotuksista tiedettiin etukä-teen houkuttimiksi hyväksyä säästötsekä yksilöiden väliseen kilpailuunsiirtyminen.

Valtion hallinnossa on hen-kilöstöä, joka yksityisellä puolellasaneerattaisiin pois. Valtio ja kunnateivät voi toimia samalla tavoin ja siksiyksityistetään, koska vapaudutaanhenkilöstöön kohdistuvasta vas-tuusta, vaikkei sitä näin sanotakaan.Yksityistettäessä henkilöstö onhelpompi vetää minimiin. Siltikinyksityistäminen tulee usein veron-maksajille kalliimmaksi mm. siksi,että pitää maksaa voitot. Tai sittenyksityistetyt ja ulkoistetut joutuvatjatkuvasti kilpailemaan samalla, kunrahoitusta leikataan. Näin luodaanjulkisen sektorin ympärille raken-nusalalle tuttu ämpäriurakoitsijoidenverkosto, jossa yrittäjät saadaan jokohengiltä tai sitten he yrittävätselviytyä kiertämällä veroja ja työ-ehtoja tai puoluesuhteilla, nöy-ryydellä, lobbauksella ja voitelulla.Ay-liike on tälle maailmalle vieras.

Ratkaisut lähtevät väärästäpäästä, kun tavoite on henkilöstönvähentäminen. Toisenlainen ajat-telutapa lähtisi siitä, miten työntekovoitaisiin järjestää paremmin jatuloksellisuutta parantaa tätä kautta.Se edellyttäisi luottamusta henki-löstön vastuullisuuteen ja haluunosaamisen kehittämiseen ja työ-toverien tukemiseen keinotekoistenpistemittarien sijasta. Se edellyttäisihyvää johtamista, mutta eräs ongelmavaltionhallinnossa on, että johtamisenongelmiin ei ole juurikaan mahdollistapuuttua.

Syksyllä 2004 solmitun viimetupon ehdoksi asetettiin varalli-suusveron poistaminen vuoden 2006alusta. Vuoden 1906 eduskuntavaa-liohjelmassaan jopa omistavaa luok-kaa edustava vanhasuomalainenpuolue vaati varallisuusveroa kansal-lisen eheyden saavuttamiseksi. Sitätarvittiin tsaarin toimia vastaan.Globalisaatio on avannut päänlisääntyvälle eriarvoisuudelle. Varalli-suusveron poistaminen ja Fortuminjohdon optiot ovat osa tätä kehitystäSuomessa. Yhteiskunnan ja ay-liikkeen rooli on ollut tasapainottaatätä kehitystä. Näin ei ole enäätulevaisuudessa ellemme saa sitäestettyä.

Pekka Tiainen

Helsingin kaupunki on toteuttanut viime vuosinajohdonmukaisesti yksityistämistä ja yhtiöittämistäomassa talouspolitiikassaan. Tämä ajoi HKL:n bussikuskit työtaisteluun. Kuvassa artikkelin kirjoittajaPekka Tiainen ilmaisemassa tukeaan bussikuskeille.

Teollisuus vähensi vuosina2002-2005 yhteensä 40.000 työ-paikkaa. Lamaa edeltäneeseen ver-rattuna teollisuustyöpaikkoja onmenetetty runsaat 100.000. Lama-romahdus oli paljon suurempikin,mutta sitten oli vahva toipuminen,vaikka lamaa edeltäneeseen tasoon eiyllettykään. Nyt irtisanomis- jamääräaikaisten vähentämiseneläkkeelle lähteneiden korvaamattajättämisen tuloksena tultiin taasalaspäin.

Maa- ja metsätaloudesta onnykykehityksellä hävinnyt tämänvuosikymmenen lopussa puoletlaman edellä olleista työpaikoista.Suunnilleen yhtä rajun saneerauksenkohteena ovat olleet rahoitus- javakuutustoiminnan työpaikat.

Rakennustoiminnan työpaikatovat toivuttuaan lama-aikaisistapohjalukemista olleet 150.000 –160.000:n tasolla ja rakennuslupienperusteella rakentaminen jatkuumyös vuonna 2006. Teollisuus-rakentaminen on ollut lamassa liit-tyen siihen, että teollisuus on inves-

SAK on ollut kohta 15 vuotta vaiti. Milloin se herää Ruususenunestaan. Kuva SAK:n yhteislakosta vuodelta 1991.

Sivu 8 Nro 6/05Kansanääni

Miksi palvelusektori ja kunnat maksavathuonoa palkkaa työntekijöilleen?

Mutta miksi raha kiertää kaikkinämä todella tarpeelliset palvelualatja kutsumusammatit ja miksi näidenalojen työntekijöiden selkänahastarevitään irti kaikki mahdollinen? Syylöytyy kapitalistisen yhteiskunnantoimintatavoista.

Konkreettinen ja abstrak-tinen työ

Marxin Pääoman mukaan yhteis-kunnassa uusi arvo syntyy tavara-tuotannossa kuten teollisuudessa,rakennusalalla ja maataloudessa. Hänosoittaa, että tuotannossa on kahden-laista työtä – konkreettista jaabstraktista. Tässä konkreettinen työ(vaikka kaikki työ sellaisenaan onkonkreettista) tarkoittaa sitä, ettätekijä valmistaa tuotteen alustaloppuun itse. Abstraktinen työ eituota lopputuotetta. Sen tekijä eiuseinkaan edes tiedä minkälaiseenlopputuotteeseen hänen työnsäkäytetään. Tuntuvasti yksinker-taistettu esimerkki; raaka-aineitatuottavat ja konkreettista työtätekevät työntekijät eivät tiedä mitäkaadetusta puusta, kaivetusta rau-dasta tai maan povesta pumpatustaöljystä lopulta tehdään. Siksi heidänkonkreettinen työnsä on abstraktista.Samoin puolivalmisteita jalostava työon abstraktista.

Tuotannon ja yhteiskunnankehittyessä konkreettisen työnosuus on vähentynyt ja abst-raktisen lisääntynyt. Eikä tässäkaikki, sillä työ voi olla lisäarvoatuottavaa yhteiskunnallisesti vält-tämätöntä työtä, mutta myös arvoatuottamatonta, mutta välttämätöntäja hyödyllistä työtä. Välttämätöntätyötä on kaikki työ, joka tuottaatavaraa ja tyydyttää jonkin inhimil-lisen tarpeen riippumatta siitäaiheuttakoon tuon tarpeen vatsa taimielikuvitus. Samalla kun tuotanto onmonimutkaistunut ja abstraktisentyön osuus kasvanut, samalla inhi-millinen työkin on tullut yhä moni-mutkaisemmaksi ja aina entistävaativammaksi. Se edellyttää, ettätyöläisten on kyettävä suoriutumaansekä henkisesti että fyysisesti paljontietoa ja taitoa vaativasta nykyajanyhteiskunnallisesti välttämättömästätyöstä.

Välttämätön ja arvoa tuotta-maton työ

Marxin tarkoittama yhteiskun-nallinen työnjako on kapitalisminalkuajoista muuttunut merkittävästi.Tavaratuotantoon tarvittavan jaosaavan työvoiman tuottaminenvaatii nykyaikaa vastaavan kasva-tuksen, koulutuksen ja muun kult-

tuurin tuotantoa. Se vaatii myöstarvittavan työvoiman ylläpitoa, jokaedellyttää sitä vastaavaa sosiaa-liturvan, terveyden- ja sairaanhoidontuotantoa. Näin yhteiskunnallisestivälttämätön työ jakaantuu paitsikonkreettiseen ja abstraktiseen myöslisäarvoa tuottavaan ja sitä tuotta-mattomaan työhön. Abstraktisentyön lisääntyminen on lisännyttuotannossa myös palvelutuotannonosuutta. Se, mikä työn osuus tuottaalisäarvoa ja mikä on vain välttä-mätöntä työtä, lienee sivuseikka.

Sen sijaan olisi tärkeää selvittääkuinka suuri osuus tehdystä jakalliiksi tulevasta työstä ei oleyhteiskunnallisesti välttämätöntä. Setiedetään, että täysin tarpeettomiaovat pörssi- ja kaiken maailman muutkeinottelijat, jotka parhaassakintapauksessa toimivat kunnian jahäpeän rajamailla. Samaan tarpeetto-mien kastiin taitavat kuulua kalliiksitulevat kirkot, uskonlahkot, armeijajne..

Palvelualat yleensä ovat siis yh-teiskunnallisesti välttämättömiä jaosana arvon tuotantoa, vaikka neeivät välittömästi tuottaisi lisäarvoa.Esimerkiksi kulutustavaroiden val-mistajat eivät enää voi myydä tava-roitaan suoraan kuluttajille. Siksi netarvitsevat liikenteen ja kaupanpalveluja. Myös rahojen- ja tietojenkuljettamiseen tarvitaan niihin eri-koistuneiden palveluja jne.. Kaikkitämä on selvää ja luontevaa. Siinätavaroiden tuottaja luovuttaa vapaa-ehtoisesti palvelualoille osan saamas-taan lisäarvosta.

Välitöntä arvoa tuottamattomia,mutta joitakin inhimillisiä tarpeitatyydyttäviä palvelualoja ovat par-turi, hieroja, pappi tai muusikko. Hesaavat palkkansa, kun asiakas taikonserttiyleisö maksaa näistä palve-luista. Myös näiden palkkojen alku-perä on viime kädessä lisäarvoatuottavilta ja niitä palvelevilta aloilta.

Julkinen talous ei toimi ilmanverovaroja

Sama perusasetelma toteutuumyös julkisessa taloudessa. Muttavaltio ja kunnat saavat tulonsaverottamalla osaa lisäarvosta, kapita-listien voittoa, mutta erityisestiväestön eli luonnollisten henkilöidenvälittömistä ja välillisistä veroista jamaksuista.

Pääsääntöisesti kunnat tuottavatterveys-, sosiaali-, koulutus ym.palveluja, jotka siis maksetaankuntalaisilta kerätyillä veroilla jamaksuilla. Aikaisemmin kunnat javaltio ovat järjestäneet myös lisä-

arvoa tuotavaa toimintaa. Enää kunnateivät sitä suuremmin harrasta.Pikemminkin päinvastoin. Tuottaviakunnallisia laitoksia on jo yksityis-tetty ja yksityistäminen näyttääjatkuvan ja laajenevan palvelu-aloillekin.

Julkiset palvelut tehdäänkeinotekoisesti kalliiksi

Paitsi kunnallisia tuotantolaitok-sia, myös niiden tuottamia palvelujahalutaan siirtää yhä enenevässämäärin yksityisille. Tässä toimin-nassa kilpailuttamisella on keskeinenasema. Rehellisellä tavalla suorite-tussa kilpailuttamisessa yksityinenaina häviää. Kun julkisen ja yksityi-sen välisessä kapitalistisessa kilpai-luttamisessa on kyse yksityis-tämisestä, niin kaikesta edulli-suudestaan huolimatta yksityinenosapuoli pannaan väkisinkin voitta-maan. Siinä julkisesta palvelustatehdään keinotekoisesti liian kallis.

Seuraavassa on yksi esimerkkijulkisten palvelujen kustan-nusten keinotekoisesta kasvat-tamisesta. Esimerkki on yleis-pätevä.

Helsingin Myllypurossa saatiinvuonna 1970 valmiiksi sairaala jaterveysasema. Rakentaminen mak-settiin rakentamisvuosien veroillajoten valmistuttuaan kiinteistölaitteineen ja kalustoineen oli vero-tuloja kuluttamalla kokonaan mak-settu ja velaton. Siitä ei siis voitu enäätehdä poistoja. Siitä jäi ainoaksikustannukseksi ylläpito (vrt. yhtiö-vastike). Vuonna 2004 se oli 4,00euro/m2 kuukaudessa, joka teki 629280 euroa vuosi.

Mutta 1994 kaupunki otti huo-mioon tulevat EU:n liittymisestäseuraavat kilpailuttamisvaatimukset(ja yksityistämistavoitteet!) japalautti kokonaan poistetut kiin-teistöt muka taseeseen kuuluvaksiomaisuudeksi. Se merkitsi, ettäkiinteistöihin tehtiin 11 miljardinmarkan (n.1,9 mrd.euroa) mielivaltai-nen arvonkorotus. Se vastaa nyky-ajan uushankintahintaa.

Näistä mielivaltaisista arvon-korotuksista laskettiin pääomankorko ja poisto, joiden perusteellamäärättiin ylläpitokustannustenlisäksi vuokra. Näin em. Myllypuronsairaala ja terveysaseman kiinteistöllesaatiin vuoden 2004 vuokraksi 9,10euroa/m2 kuukaudessa. Siitä syntyivuosikuluksi täysin aiheeton1.431.612 euroa. Todellisina kuluinatällä summalla olisi voitu korottaatämän sairaalan ja terveysasemanhenkilöstön palkkoja tai palkata lisää50 sairaanhoitajaa!

Näin meneteltiin 35 vuotta vanhan,veroilla jo kertaalleen kokonaanmaksetun ja velattoman kiinteistönkohdalla ja siitä huolimatta, ettäkaupungin voimassaolevien ohjeidenmukaan kiinteistöjen poistoaika on30 vuotta. Tämä sama petos vaikuttaakaikissa kaupungin kiinteistöissätoimivissa päiväkodeissa, kouluissa,nuorisotiloissa, sairaaloissa, terveys-asemilla, kirjastoissa jne. Tällähuijauksella julkiset palvelut on saatunäyttämään liian kalliilta ja yksityisetpalvelut edullisilta.

Kun kunnallinen palvelutuotantoon keinotekoisesti tehty asukastakohden laskien kalliiksi, samallayksityinen palvelu saatiin näyttä-mään totuuden vastaisesti halvalta,kilpailukyvyltään tehokkaammaksi jaedullisemmaksi. Ilman tätä elämääsuurempaa huijausta yksityinenpalvelun hinnat eivät olisi edullisuu-dessaan lähelläkään kuntien edullistahintatasoa.

Tässä tulee kuvaan tuo epäilyttävätyön tuottavuuden käsite. Kunjulkinen palvelutuotanto on saatunäyttämään tehottomalta ja kalliilta,on kustannuksia tehokkuuden paran-tamisen nimissä leikattava. Niitä eileikata mielivaltaisesti asetetuistavuokrista, vaan ja ainoastaan palkka-kustannuksista ja heikentämälläpalveluja.

Palkkakustannusten säästä-minen toteutetaan huonoinapalkoina, sijaisista luopumalla,lisäämällä pätkätöitä ja henkilöstön

Kaikkien tuntema tosiasia on, että useimmilla palvelualoilla yleensä saadaan huonoa palkkaa, työtovat pätkä- tai osa-aikatöitä ja silloinkin kun työtä on, ei palkassa ole hurraamista. Monet näistäpalvelualoista ovat vielä todellisia kutsumisammatteja kuten sairaanhoitajan tai palomiehen työ.Raha kiertää jossain aivan muualla, se tulee pankin konttorien johtajien luokse ja monikansallistenglobaalien yritysten omistajien luokse se tekee oikean pesän.

työtaakkaa. Sanalla sanoen jo ennes-täänkin korkean tuottavuuden korot-taminen revitään yksinomaan henki-löstön selkänahasta! Palvelua heiken-netään lopettamalla päiväkoteja,kouluja, terveysasemia ja vähen-tämälä mm. pitkäaikaissairaiden javanhustenhoidon vuodepaikkoja jne.loputtomasti. Sanalla sanoen palve-lujen heikentäminen revitään kunta-laisten toimeentulosta, elinmahdolli-suuksista – elämästä!

Kun kuntalaiset ovat maksaneetvain veroja kuntien palvelujen tuot-tamiseksi, niin he eivät ole koskaantehneet pienintäkään pääomasi-joitusta. Yhdelläkään kuntalaisella eiole veroilla maksettua kunnan osa-ketta joten kunnilla ei ole kuntalaistensijoittamaa omaa pääomaa. Siksi siitäei voi saada myöskään osinkoa,voittoa. Kuntalainen ei voi myydäosuuttaan kunnasta siten kuin kapi-talisti voi tehdä yritykseen sijoitta-malleen osuudelle, osakkeelle, pää-omalle!

Kapitalistinen ryöstö käyn-nissä

Kapitalistisessa yhteiskunnassapääoma aina hakee suurinta voittoaan.Sitä saa helposti mm. uusista tuotan-tomuodoista. Siihen antaa aivansatumaiset mahdollisuudet julkistenpalvelujen ulkoistaminen ja yksi-tyistäminen niiden laajuuden jamonipuolisuuden ansiosta. Monetnäistä julkisen palvelun aloista ovatkutsumusammatteja. Sellaisia ovatesimerkiksi lasten päivähoitajan,sairaanhoitajan, opettajan, palo-miehen työ. Siitä huolimatta heitäriistetään kovalla kädellä ja heillemaksetaan huonoa palkkaa, kunMaailman kauppajärjestö (WTO) jaEU palveludirektiiveineen vaativatpalvelujen vapaata kilpailua, kil-pailua, joka tarkoittaa vain ja ainoas-taan näiden ammattilaisten työstäsaatavien hyötyjen kapitalististaryöstöä.

Reijo Katajaranta,Kai Kontturi

VTT:n työntekijät sytyttelevät tässä kynttilöitä vuoden 2003 kevään YT-neuvotteluiden päätteksi, joidentuloksena yli 60 työntekijää sai kenkää. Yksi kynttilä on varattu jokaista irtisanottua kohden.

Siivojien työ jos mikä on palvelutyötä, joka on joutunut kärsimäänyhtiöittämisistä ja yksityistämisistä. Se on usein pätkätyötä eikä siitähaluta työntekijöille paljoa maksaa.

Sivu 9Nro 6/05 Kansanääni

Uudenvuoden tervehdykset 2006Intimiteettisuojan takia emme julkaisetervehdyksiä verkkosivuilamme.

Palkansaajat yhteisrintamaan

Yksityistäminen seis!

Sivu 10 Nro 6/05Kansanääni

Suomen alasajo estettävä

EU:n sokeripäätös kovisteleeSuomen maataloutta

EU:n ministerineuvosto päättimarraskuun lopulla Unioninsokeripolitiikan uudistamises-ta. Suomen hallitus pitää tulostavoittona, koska uudistus eiainakaan heti lopeta sokerintuotantoa Suomessa koko-naan. Se leikkaa kuitenkinsokerin viljelijöiden tuloja javähentää entisestään sokeri-omavaraisuuttamme. Myöstoinen sokeritehtaistamme jou-tuu lopettamaan.

EU:n sokeriuudistuksen tavoit-teena oli vähentää sokerin yli-tuotantoa ja sopeuttaa EU:n soke-rituotantoa maailmankaupan vaati-muksiin. Tavoitteeseen pyritäänvoimakkaalla sokerin hallinnollisenhinnan laskulla, jolloin sokerin hintaEU:ssa lähestyy sokerin maailman-markkinahintaa. Suomessa tarvettatuotannon vähentämiseen ei ole,koska olemme itse tuottaneet vain 70% kuluttamastamme sokerista. Suo-malainen kuluttajakaan ei hyödyuudistuksesta, sillä sokerin hinnanlaskulla ei juuri ole vaikutustaelintarvikkeiden hintoihin.

Sokerijuurikasta tuottaa Suomessanoin 2500 viljelijää. Sokerin viljelylläon merkittävä aluetaloudellinenmerkitys erityisesti Uudellamaalla,Satakunnassa ja Hämeessä: Juurik-kaalle on hankala löytää korvaavaaviljelykasvia Suomessa, paljon han-kalampaa kuin Etelä- ja Keski-Euroopassa, jossa viljelykasvienvalikoima on paljon suurempi.

Sokeria jalostetaan Suomessakahdessa tehtaassa, Salossa ja Säky-lässä. Tehtaat omistaa tanskalainenDanisco. Kaikkinensa sokerisektorityöllistää Suomessa noin 4000henkilöä, kun huomioon otetaanteollisuus, koneurakointi, kuljetus jakauppa.

Sokerin hinta laskee, muttalasku korvataan osittain vilje-lijälle

Nyt tehdyn ministerineuvostonpäätöksen mukaan sokerin hintaaalennetaan 36 % neljän vuodensiirtymäkauden aikana. Hinnan-alennuksesta kompensoidaan vilje-lijöille 64 % tuotantoon sitomat-tomalla tuella. Suomi sai lisäksioikeuden maksaa jäljelle jääväntuotantolaitoksen raaka-aineen saan-nin turvaamiseksi yleisen EU-kom-pensaation lisäksi kansallista tukeaenintään 350 •/ha juurikkaan vil-jelijöille.

Käytännössä sokerin viljely ei siisuhkaa loppua ainakaan heti, muttatuen maksu siirtyy suuremmalta osinhoidettavaksi kansallisista varoista.Juurikkaan osalta ei ole kyse suuristasummista, mutta periaatteessa tällai-nen kehitys kasvattaa Suomen netto-maksuosuutta EU:lle yhä suurem-maksi.

Teollisuutta tuetaanSopimuksen myötä toinen Suomen

sokeritehtaista lopetetaan. Teollisuussaa korvausta sokerinjalostuksenvähentämisestä. Lisäksi sokeri-tehtaiden tuotantokiintiöitä saasiirtää saman yrityksen eri tehtaidenvälillä. Tällä voidaan periaatteessaparantaa jäljelle jäävän jalostus-kapasiteetin käyttöastetta. On vaa-rana, että teollisuudelle koituva hyötyvaluu tuotannon kehittämiseen muu-alla EU:ssa Suomessa olevien teh-taiden kehittämisen sijaan.

Maa- ja metsätalousministeriKorkeaojan mukaan ”nämä päätöksetyhdessä luovat edellytykset yhdenjalostuslaitoksen toiminnan jatku-miselle. Lopulliset päätökset jalos-tustoiminnan jatkon yksityiskoh-dista jäävät teollisuudelle.” Käy-tännössä toisen tehtaan säilyminen

riippuu teollisuuden halusta jatkaasokerin jalostusta Suomessa.

Voidaan kysyä, kuinka innostunuttanskalainen yhtiö on sokerin tuotta-misesta Suomessa kun vaihtoehtonaon keskittää tuotantokapasiteettialueille, jossa tuotantoa on enemmän.Ilman sokeritehdasta ei ole juurikkaanviljelyäkään.

Päätös osana maataloudenkeskittymistä Etelä- ja Keski-Eurooppaan

Suomen liityttyä Euroopan Unio-niin kymmenen vuotta sitten arveltiinmaatilojen määrän kääntyvän laskuunEU:n myötä. Tämä ennuste ontoteutunut.

Tilasto osoittavat, että Suomenmaatalous on ollut myllerryksenkourissa koko EU-ajan. Maatilojenmäärä on pudonnut vuodesta 1994noin 30 %. Vuonna 2004 maatilojaoli 71 100, kun niitä vuonna 1994 oli103 000. Samaan aikaan tilojenkeskikoko on kaksinkertaistunut.Vuonna 1994 keskikoko oli vajaa 20hehtaaria kun se nyt on liki 40hehtaaria.

Tilojen vähentyminen näkyytietysti myös maatalouden työl-lisyydessä. Vuonna 1994 maataloustyöllisti 153 000 henkilöä (7,4 %työvoimasta) Vuonna 2004 maataloustyöllisti enää 93 000 henkilöä (3,9 %työvoimasta).

Oman maatalouden häviämisenmyötä omavaraisuus vähenee jaolemme yhä enemmän riippuvaisiamuualla tuotetusta ruuasta. Näinolemme yhä enemmän sidoksissaEuroopan unioniin ja siitä irtau-tuminen käy vaikeammaksi. Kan-sallisen maatalouden elinkelpoi-suuden puolustamisella on suurimerkitys kansallisen riippumat-tomuuden puolesta käytävässätaistelussa.

KÄ/Juha Kieksi

Haapajärvi valtion lähikoulupolitiikan mallioppilaanaHaapajärvellä kuohuu. Vii-

meinen kaupunginvaltuustonkokous päätti sulkea kolmepaikallista kyläkoulua vuoteen2009 mennessä. Päätös syntyivain parin äänen enemmistöllä,joten valtuusto jakautui pahastikahtia. Jo aiemmin, kesällä2004 kaupunginvaltuusto päättilakkauttaa Kuusaan kyläkoulunsyksyyn 2006 mennessä, jostajo aiemmissa Kansan Äänennumeroissa on puhuttu.

Päätöksillään Haapajärven kau-punki on seurannut sitä valtion har-joittamaa politiikkaa, jonka tarkoi-tuksena on keskittää koulupalvelutja näin vauhdittaa kuntarakenteenmuutosta EU-mallin mukaiseksi.

Haapajärviset eivät kuitenkaanpurematta ole nielleet kaupunginpäätöksiä. Kuusaan kylän asukkaatryhtyivät heti kamppailuun omankoulunsa puolesta. Kuusaa on erittäinvireä kylä, joka on tullut tunnetuksimm. vuosittaisesta maratonistaan,kylälle myönnetystä vihreästä ym-päristölipusta ja kansainvälisestänuorten työleiristään. Nyt nämä jamonet muut harrastukset ovat uhat-tuina, jos kyläkoulu lakkautetaan.Samalla kylän lapset joutuvat lähte-mään eri kouluun opiskelemaan jamenettävät luonnollisen lähiop-pimisympäristönsä. Monissa tutki-muksissa on osoitettu, että lapsenkannalta paras oppimisympäristö onhänen oma lähiympäristönsä.

Jokin aika sitten kaupunki järjestiKuusaalla “kyläkuuntelun”, jonkatarkoituksena oli kunnallislain puit-teissa kuulla kuusaalaisten mieli-pidettä koulun sulkemisesta. Kylä-illasta tuli farssi jo alussa. Kaupunkiei korvaansa lotkauttanutkaan kylä-läisten mielipiteille, vaan yrittikäytännössä sanelupolitiikalla kään-tää keskustelun kulun koulun lak-kauttamisesta kaikkeen muuhun.Tilaisuudesta farssin teki se, ettäensinnäkin kunnallislaki suosittaakuntalaisten kuulemista ennen pää-töksentekoa tärkeissä asioissa. Toi-seksi, Kuusaan koulu oli päätettysulkea jo 2004, joten kuusaalaistenvaatimukset kaikuivat kuuroillekorville. Kyläillan päätteeksi läheskaikkien koulun oppilaiden vanhem-mat päättivät lähettää lapsensanaapurikylän koulun sijasta naapu-rikunnan Kärsämäen kouluun, sillävanhemmat katsoivat sen lapsilleparemmaksi ja sijainniltaan helpom-maksi ratkaisuksi.

Myös kolmen muun lakkautet-tavaksi päätetyn koulun kylienasukkaat ovat ryhtyneet työhönkyläkoulujensa puolesta. Näidenkoulujen oppilasmäärät ovat varsinsuuret, eikä niiden oppilasmäärä olelaskussa. Joulukuun 8. pidettiinkaupungintalolla kylien edustajien jakyläkouluja puolustavien valtuu-tettujen kesken palaveri, jossa poh-dittiin ratkaisuja lähitulevaisuuttavarten.

Suomea ajetaan alas, on ajettu jo yli 15 vuottaaina siitä lähtien kun Suomea alettiin saattaa ”EU-kuntoon”. Suomen alasajo on maassammeharjoitetun EU-politiikan tulosta. Miten se näkyy?Se näkyy koko yhteiskuntakehityksestä. Teol-lisuus ei enää investoi Suomeen, ei edes siinämärin, että vanhat tuotantokoneistot vaihdet-taisiin uudempiin. Päinvastoin, teollisuus irtisa-noo työntekijöitään lähes päivittäin samalla kunse vie investointinsa muihin maihin. Massiivisetirtisanomiset ravisuttavat tsunamin tavoinkansaa.

Uusliberalistisen EU- politiikan seurauksenamaaseutu autioituu, tilojen määrä on romahtanutpuoleen reilussa vuosikymmenessä. Jatkuvayksityistäminen ja säästäminen on johtanutsiihen, että kunnallista terveydenhoitoa ajetaanalas kaupungeissa ja maaseudulla.

EU-politiikkaan kuuluu myös julkisten palve-luiden yksityistäminen. Niinpä terveydenhoitoayksityistetään, koska lääkärit haluavat rikastuasairaiden kustannuksella miljonääreiksi. Van-husten hoidon tilanne on suorastaan katas-trofaalinen, koska vanhuksethan eivät tuotamitään, eikä kunnilla ole verovaroja ylläpitääpalveluja. Julkisin varoin toimivia koulujalakkautetaan ja samalla esitetään yliopistojenmuuttamista liikelaitoksiksi.

Suomen tiestö rappeutuu ja bussilinjojavähennetään pahimpien arvioiden mukaan 1400vuoroa koko maassa. Yöpikajunat Joensuuhunja Ouluun uhattiin lakkauttaa, mutta ne saivatvielä vuoden jatkoaikaa, mutta vain vuoden.Luokkaerot yhteiskunnassa kasvavat jyrkästi,kun talous toimii pienen pörssisijoittajien piirinrikastuttamiseksi. Toisaalla köyhyys ja näkö-alattomuus yleistyvät suuressa osassa kansaa,

etenkin nuorisossa. Tilanne on kuin kuvausRooman vallan romahtamisesta, silloin vain eipuhuttu bussilinjoista ja junavuoroista. Tämähistoria on Suomen nykypäivän historiaa.

Nykyisestä tilanteesta hyötynyt ja rikastunutyläluokka ei tietenkään puhu Suomen alasajosta,vaan päinvastoin kehuu, että nyt Suomella meneeparemmin kuin koskaan. Onhan Suomessamiljonäärejä enemmän kuin milloinkaan ennen.Mutta tuo eliitti ei sano, että myös työttömiä jatodella köyhiä on enemmän kuin koskaan ennen.Tähän eliittiin kuuluu kapitalistien ja heidänmyötäjuoksijoidensa lisäksi valitettavasti myösmelkein koko vaaleilla valittu eduskunta puolu-eesta riippumatta, ja tämä puoluesidonnaisuusvaltapuolueisiin ulottuu kuntatasolle asti. Siksitilanne saa jatkua.

Sanotaan, että tämä on luonnonlain mukainenilmiö, että aivan kuin painovoimalain mukaisestiSuomen väestö tulee valumaan pohjoisestaetelään Tampere – Turku – Helsinki - kolmionsisään. Kuitenkaan tämä ei ole mikään luon-nonlaki vaan johdonmukainen seuraus harjoi-tetusta uusliberalistisesta EU-politiikasta,pääomien, tavaroiden, palveluiden ja työvoimanliikkumisen vapaudesta. Nämä vapaudet toimivatsinä ”painovoimana”, joka ajaa Suomea alas.Tämä tilanne ei ole välttämätön, koska se onsaatu aikaan ihmisten omilla päätöksillä japoliittisilla valinnoilla.

Suomen alasajo ei ole kohtalonomainen pakko. Suomen kansan suuren enemmistön ei tarvitsealistua tilanteeseen. Se edellyttää kuitenkinkansan heräämistä, että se voisi ottaa kohta-lonsa jälleen omiin käsiinsä.

Tämäkö on meillä edessämme, autioitunut Suomi, täynnä autiotaloja. Käsittelemme lehtemmä tällä aukeamalla Suomea uhkaavaa alasajoa. Pieni kuva autiotalonpäällä on sokerinkorjuusta. Sokerin viljelyä ollaan EU:n määräysten mukaisesti vähentämässä, ellei peräti yritetä lopettaa. Tästa aiheesta on vasemmalla JuhaKieksin kirjoitus "EU:n sokeripäätös kovistelee Suomen maataloutta".

- Oikealla puolella on Juhani Tanskin kirjoitus valtion aikomuksista säästää liikenteessä. Se merkitsee lukemattomien bussivuorojen lakkauttamista ja mm.yöjunien lakkauttamisia. Bussien kuvista jutun alla voidaan todeta, että kun ne kuvassa seisovat bussinkuljettajien lakon takia, niin kohta ne seisovat hallituksentoimenpiteiden takia.

- Alla on Antti Siika-ahon kirjoitus Haapajärven koulutilanteesta, jossa mm. Kuusaan koulua ollaan lakkauttamassa. Kuten sanottu, Suomea ollaan ajamassa alas. Vain ihmisten päättäväinen aktivoituminen etujensa ajamisessa voi sen vielä estää.

Sivu 11Nro 6/05 Kansanääni

Suomen alasajo estettävä Missä päättäjien järkiliikennepolitiikassa?

Bussivuoroja lopetetaan. Rai-deliikenteeseen ei satsata.Mihin käyttää työsuhdemat-kalippua, kun kohta ei ole jouk-koliikennettä. Hallituksen jouk-koliikennepolitiikka harhailee.Koulujen ja bussien valot sam-muvat. Yöjuna Joensuusta Tur-kuun ja yhteys Hanko-Karjaalakkautuslistalla. Helsingin jaOulun väliä Savon kautta kulke-va yöjuna lakkautetaan…

Tällaisia otsikoita näkyy lehdissävähän väliä. Samaan aikaan ministeritantavat lausuntoja työvoiman liikku-vuuden edistämisestä, ilmasto-muutoksen torjumisesta, työsuhde-matkalipun käyttöönotosta, koulu-tustason nostamisesta jne.

Vanhasen hallituksen joukko-liikennepolitiikka on omalaatuistaharhailua suhteessa hallitusohjelmankirjaukseen joukkoliikenteen suosi-misesta. Hallitus leikkaa vuoden 2006

joukkoliikenteen määrärahoja 7miljoonaa euroa.

Joukkoliikennevälikysymyseduskunnassa

Lokakuussa mm. kokoomus, vih-reät ja vasemmistoliitto, jotka olivatkahden edellisen vaalikauden aikanahallituksessa hoitamassa joukko-liikennepolitiikkaa, tekivät halli-tukselle joukkoliikennevälikysy-myksen. Arvostelun lähtökohtana olihallituksen budjettiesitys 2006, jokasupistaa joukkoliikennerahoja. Leh-dissä kerrottiin, että ”oppositio nuijihallituksen joukkoliikennepolitii-kan”.

”Yöjunakapina”Helsingin yliopiston Pohjois-

Pohjalaisen osakunnan käynnistämänettikampanja Sisä-Suomen yöjuna-liikenteen lakkauttamista vastaantuotti lyhyessä ajassa 16121 allekir-joitusta.

Vetoomustekstissä todetaan:”Kainuusta, Pohjois-Karjalasta ja

Pohjois-Savosta katsoen Helsinki onkaukana. Yöjuna on monille ainoatapa matkustaa edullisesti ja aikaasäästäen pitkiä matkoja. Edellämainitut alueet tarvitsevat mahdol-lisimman sujuvia liikenneyhteyksiä,joilla on vaikutuksensa monilleelämän osa-alueille. Päätös lakkauttaaSavonradan ja Joensuun yöjunat eitue Kainuuta, Pohjois-Savoa, Poh-jois-Karjalaa, eikä muita syrjäseutujamillään tavoin. Vaadimme tasa-arvoista aluekehitystä ja kansalaistenmielipiteen kuulemista.” Addressiluovutettiin eduskunnalle 24.11.

Itä-Suomen ja Helsingin ja Turunvälistä yöjunaliikennettä jatketaanensi syksyyn saakka.

Eduskunnassakin asiasta on pole-misoitu. Demarit ovat lähinnä käy-neet keskinäistä vuoropuhelua.

Kansanedustajat Esa Lahtela (sd)ja Jukka Roos (sd) jättivät asiastakirjallisen kysymyksen, jossa hevastustivat yöjunaliikenteen lopet-tamisia.

Liikenne- ja viestintäministeriSusanna Huovinen (sd) vastasikansanedustajien Esa Lahtelan (sd)ja Jukka Roosin (sd) kirjalliseenkysymykseen ja puolusteli yöjuna-liikenteen lopettamisia.

Lopulta asiassa otettiin tuumaus-tauko. Toivottavasti sen aikanaehditään myös tuumia.

Juhani Tanski

Haapajärvi valtion lähikoulupolitiikan mallioppilaanaKyläkoulujen alasajosta ei voi

syyttää pelkästään kuntia. Vaikkaerityisesti Pohjois-Suomessa ontullut “muotiin” kyläkoulujen sul-keminen ja lasten siirtäminen suu-rempiin yksiköihin, emme voi tästäpelkästään kuntapäättäjiä syyttää.Pääsyyllinen tähän kaikkeen onhallitus. Lipposen ja Vanhasenhallitukset ovat viimeiset kymmenenvuotta harjoittaneet politiikkaa, jokaon ollut tuhoisaa pienille maaseu-tukunnille ja erityisesti pienillekyläkouluille. Hallitus on kymmenenvuoden aikana leikannut kunnilta yli10mrd. euroa sekä laskenut kouluilletarkoitettuja tukia. Tulevaisuudessaon tulossa myös laki, joka tuntuvastiheikentää pienten koulujen valtion-osuuksia. Pieniksi kouluiksi hallitusmäärittelee alle 80-oppilaiset koulut.Haapajärvellä ei ole yhtään näinsuurilukuista kyläkoulua, paitsiMartinmäen ala-aste kaupunginkeskustassa. Hallituksen politiikkaon johtanut siihen, että kouluja onyhdistelty suuriksi yksiköiksi, joissamyös sosiaaliset ongelmat ovatkasvussa. Suuremmissa kouluissaluokkakoot ovat isommat, ja opetuskasvottomampaa. Oppilaat eivät saakunnon kontaktia opettajiin eivätkäopettajat oppilaisiin ja heidän van-hempiinsa vaikeissa tilanteissa.Kylä- ja lähikoulujen etu on nimen-omaan se, että opettajan, oppilaan javanhempien suhde on läheinen jakiinteä.

Kyläkoulujen sulkeminen palveleepelkästään lasten oppimisympäristönheikentämistä sekä pienten kuntienja kylien kuoleutumista. Useinkyläkoulut ovat kylien toiminnan javireyden keskus ja niiden avullakyläläiset ovat voineet toimia yhteis-tuumin. Nyt kylä- ja lähikoulujenalasajo on johtamassa siihen, ettäperinteinen kyläyhteisö on murtu-massa ja kylien autioituminen vauh-dittuu huomattavasti. Monestinuoret lapsiperheet haluavat asuasiellä, missä heidän jälkikasvulleenyhteiskunnan tarjoamat palvelut ovatlähellä. Kyläkoulujen sulkemisenvuoksi kylät ovat menettämässävahvuutensa viihtyisinä ja turval-lisina asuinympäristöinä. Emme voisanoa, että kyläkoulujen sulkemisenvuoksi kylät kuolisivat. Muttavarmasti niiden sulkeminen vauh-dittaa tätä kehitystä. Suomen vah-vuus on aina ollut pienyhteisöjenvoima, jonka avulla heikoinkin onvoinut saada suuria saavutuksiaaikaan.

Kuntien alasajo palvelee voimassaolevaa EU-politiikkaa. Sehän onkokoajan pyrkinyt kurjistamaanSuomalaista maaseutua ja kylä-yhteisöjä. Alueiden ja kuntien heikkotaloudellinen ja sosiaalinen tilannetaas on ollut hyvä tekosyy perustellasuurta kuntauudistusta, jonka seu-rauksena Suomesta on tulossa muu-taman peruskunnan byrokraattisestikeskittynyt epäsikiö, joka auttaaeliittiä ja EU:ta kontrolloimaan maataparemmin, mutta samalla viemään

hyvinvointipalvelut kauas kansa-laisen käden ulottuvilta.

Me tarvitsemme kokonaan uudenalue- ja koulupolitiikan. Samalla kunhallitus on heikentämässä maata jakunnat tekemässä säästöjä lastenhyvinvoinnin kustannuksella, onmyös alueidemme hyvinvointi pi-lattu. Jos haluamme hidastaa Pohjois-ja Itä-Suomen muuttotappioita,tarvitsemme vireät kylät ja lähikoulut

sekä muut palvelut, jotka tekevätihmiselämästä viihtyisän ja omaltaosaltaan estävät “sisäistä maan-pakolaisuutta”. Valtiolta kyllä löytyyvaroja kunnille ja kouluille - jos sitävain halutaan löytää. Sen sijaan, ettähallitus syytää rahaa esim. puolus-tusvoimien NATO-yhteensovit-tamiseksi, sen tulisi tukea alueidemmeja koko maan tulevaisuutta. Kuntientulisi ehdottomasti luopua politii-kastaan, joka tähtää ongelmien

hoitoon - sen sijaan että se pyrkisiestämään ongelmien syntymistä.Paikallisen palopäällikön sanoin: “Onparempi viedä pyromaanilta tulitikutkuin ostaa lisää paloautoja”.

Antti Siika-ahokaupunginvaltuutettu

Haapajärvi

Kirjoittajamme Haapajärven kaupunginvaltuutettu Antti Siika-aho puolusti 13.12. pidetyssä valtuustonkokouksessa "leijonan lailla" Kuusaan kyläkoulun säilyttämistä. Usean tunnin käsittelyn ja väännönjälkeen hänen esityksensä koulun säilyttämisestä kuitenkin kaatui äänin 21 - 12. Siika-ahon esitys saisuurta huomiota alueen tiedotusvälinneissä, joten asia tullaan muistamaan.

Tämäkö on meillä edessämme, autioitunut Suomi, täynnä autiotaloja. Käsittelemme lehtemmä tällä aukeamalla Suomea uhkaavaa alasajoa. Pieni kuva autiotalonpäällä on sokerinkorjuusta. Sokerin viljelyä ollaan EU:n määräysten mukaisesti vähentämässä, ellei peräti yritetä lopettaa. Tästa aiheesta on vasemmalla JuhaKieksin kirjoitus "EU:n sokeripäätös kovistelee Suomen maataloutta".

- Oikealla puolella on Juhani Tanskin kirjoitus valtion aikomuksista säästää liikenteessä. Se merkitsee lukemattomien bussivuorojen lakkauttamista ja mm.yöjunien lakkauttamisia. Bussien kuvista jutun alla voidaan todeta, että kun ne kuvassa seisovat bussinkuljettajien lakon takia, niin kohta ne seisovat hallituksentoimenpiteiden takia.

- Alla on Antti Siika-ahon kirjoitus Haapajärven koulutilanteesta, jossa mm. Kuusaan koulua ollaan lakkauttamassa. Kuten sanottu, Suomea ollaan ajamassa alas. Vain ihmisten päättäväinen aktivoituminen etujensa ajamisessa voi sen vielä estää.

Sivu 12 Nro 6/05Kansanääni

”EUROTIEDE” TÄNÄÄN: PEILISOLUTEORIA ( I )“PEILISOLU” ON PSYKOLOGIASSA TURHA JA HARHAANJOHTAVA KÄSITE

Tiede 8/2005 –lehti kirjoittaaihmisen aivokuoren oletetuistageneettisesti toiminnallisestierikoistuneista neuroneista (her-mosoluja) otsikolla ”Peilisolutauttavat ymmärtämään muita”.1

Liekö koskaan väitetty missäänmuualla kuin ”peilisoluteorias-sa”, että ´ymmärtäminen´ olisisolutason ilmiö. Kansan ääni onaikaisemmin käsitellyt ”peiliso-luteoriaa” otsikolla ”Europuoska-ritiedettä Suomen tieteen huippu-yksikössä”.2

Vaikka Tiede-lehden artikkelissa jomainitaankin ehdollistumisteoria,toisin kuin ainakaan suomalaisten”peilisoluista” kirjoittaneiden aikai-semmissa esityksissä, niin uudenkirjoituksen perusteella ei näytäolevan aihetta tarkistaa tuolloinesittämääni tyrmäävää arviota peili-soluteorian järkevyydestä ja toden-peräisyydestä.

Erityisistä ”peilisoluista” on tämän”euroteorian” mukaan määritel-mällisesti kyse, jos jokin aivokuorenalue osoittaa magneettikuvauksessaaktivoitumista sekä jotakin tiettyätoimintoa itse suoritettaessa ettähavaittaessa muiden suorittavan sitä.

Välittömästi herää ensinnäkinkysymys, mistä on ”päätetty”, ettäkyseessä olisi nimenomaan solu-tason ilmiö. ”Perusteluksi” ei kelpaasellainen latteus, että ”aivot koos-tuvat neuroneista” (paitsi korkein-taan jonkin höpötiedelehden poliit-tisessa jutussa!), sillä neuronienvälillä on myös rakenteita, ja erilais-tumattomienkin neuronien keski-näiset tilapäisetkin kytkennät voivatkantaa vaikka kuinka monimutkaistainformaatiota. Tieteessä EI saisi tehdäperustelemattomia yleisyyttärajoittavia olettamuksia: silloinhelposti osa koetulosten vartee-notettavista mahdollisista selityk-sistä sivuutetaan perusteettomasti,jolloin tutkimus on väärin suoritettu.

Ilmeisesti ”peilisolu”-termin isäGiacomo Rizzolatti mittasi solu-tason ilmiöitä alun perin nobelisti jaNobel-komitean puheenjohtaja Rag-nar Granitin Helsingin yliopistossa

40-luvulla kehittämällä elektrodi-menetelmällä havaitessaan kokeel-lisesti ”peilaamiseksi” tulkitsemansailmiön, joka sivumennen sanoenainakin muilta kuin sen ”so-lutason” osalta on pilkulleen sa-manlainen kuin mitä vallitsevaI.P.Pavlovin ehdollistumisteoriakinennustaa, ja ilman minkäänalisia”peili-” tai muita erikoistuneitaneuroneja ainakaan aivokuo-rella!

Otaniemen kylmälaboratorionaivotutkimusyksikön magneettiku-vaus ei menetelmänä ulotu solutasolle(ei erottele solu- ja niiden välisentason ilmiöitä). Rizzolattin maka-keilla suorittamia kokeita ei tuossasuhteessa ole myöskään pystyttytoistamaan muilla lajeilla, eivätkä

näiden kaikki pöytäkirjat ole edes”sosiobiologistikirkon” napamiesten/naisten saatavilla.8 ”Solutaso” onkinasetettu siellä ”omienkin” keskuu-dessa kyseenalaiseksi, samoin ns.tietoisuuden simulaatuoteoria, jonkamukaan ”tajunta tulisi peilisolusta”vähän niin kuin jokin molekyyli-parvi…8

Vallitseva teoria ihmisen ja ko-rkeampien eläinten psyykenbiologisesta perustasta on IvanPavlovin ehdollistumisteoria.5 Tämänteorian mukaan kuitenkin isojenaivojen kuoren cortexin pintakerros,jolla nuo magneettikuvattavatkinaktiviteetit tapahtuvat on geneet-tisesti erilaistumaton (joskin koke-muksellista tietä erikoistuva) hori-sontaalisesti homogeeninen kudos,

joka yhdistelee ja muokkaa minkätahansa aistimien välittämiä signaalejaja muokkaa niiden pohjalta kuhunkinympäristöön spesialisoituneita käyt-täytymismalleja, ns. ehdollisiarefleksejä.

Paitsi opittuja ehdollisia ihmiselläon geneettisiä ehdottomia ref-leksejä, jotka nekin on ensim-mäisenä kokeelliselle luonnontieteellekuvannut I.P.Pavlov, ja niistä hän saimyös lääketieteen Nobelin v. 1904.Ehdottomat refleksit sijaisevataivokuoren alapuolisissa kerroksissasekä elimissä, jotka aistimellisiinärsykkeisiin reagoivat. Ne ovat”alempaa hermotoimintaa” opittuuninformatioon verrattuna, ja toimivatlähes aina tälle alisteisina varsinkinihmisellä.

Ehdollisten refleksien neuro-fysiologinen mekanismi

Neuvostoliittolainen ”Psykologiansanakirja” (Psihologitsheskij slovarj)vuodelta 1983 määrittelee ehdol-lisutumismekanismin, koneiston jokatoimii psyykkisten ilmiöiden poh-jana, seuraavasti:3

KORKEIN HERMOTOIMINTA- neurofysiologiset prosessit, jotkatapahtuvat isojen aivojen kuorella javälittömästi sen alapuolella olevassakerroksessa, ja jotka ovat ihmisten jaeläinten psyykkisen toiminnanpohjana. K.h.t.:n prosessit ovatpsyyken hermostollinen perusme-kanismi, sen materiaalinen kasvu-alusta (substraatti).

K.h.t.:n peruskäsitteet ovat tila-päinen (vremennaja, temporary, ei-pysyvä) yhteys ja ehdollinenrefleksi. Keskuhermoston kaikkienosien toiminta on reflektorista(refeleksiperustaista, ehdottomat jaehdolliset refleksit).

Tehtävältään K.h.t. on signaa-litoimintaa ; k.h.t:n ansiostaorganismi reagoi ehdollisiin ärsyk-keisiin, jotka signaloivat ehdottomienärsykkeiden ilmenemistä.

K.h.t. muodostuu kahdesta hermo-prosessista ´ehdollistumisesta´ ja´sammu(ttu)misesta´. Ehdollistu-

misprosessi perustuu uusien väli-aikaisten yhteyksien ja ehdollistenkäyttäytymisrefleksien synnylle.Mutta jos ehdottomat ärsykkeet evätvahvista ehdollista ärsykettä, ehdol-linen refleksi alkaa sammua. Ehdol-listen refleksien täsmentyminen jasammuminen tapahtuvat negatiivisenehdollistumisen prosessien, ”jarrut-tumisen” (tormozhenie), perustalla.

K.h.t. on analyyttis–synteettistätoimintaa. Isot aivot ovat ärsykkeideneriyttämisen (ulkoisista fysikaalisistasignaaleista, differentiaatio) ja näidenyhdistelemisen (integraatio) neuro-anatominen perusta. K.h.t.:n ehdol-lisreflektoriset prosessit muodos-tavat ihmisen tiedostustoiminnanneurofysiologisen perustan, objek-tiivisen todellisuuden heijastamisenperustan tämän suhteiden ja yhteyk-sien kokonaisuutena.

K.h.t.:n peruslakeihin kuuluvat:

1) Uusien ehdollistuneiden yh-teyksien muodostaminen kytkemälläneutraali ärsyke ehdottomaan.

2) Ehdollistuneiden yhteyksiensammuttaminen jättämällä kytke-mättä ehdollinen ärsyke ehdot-tomaan.

3) Neurofysilogisten prosessienhajauttaminen ja tiivistäminen (irra-diaatio ja konsentaatio)

4) Hermoprosessien keskinäineninduktio (toistensa aiheuttaminen)5) Monimutkaisten dynaamistenrefleksisysteemien muodostaminen,ns. dynaaminen stereotyyppi.

Väliaikaisten yhteyksien muodos-tumisen ja sammuttumisen neuro-anatominen koneisto on isojen aivojenkuorikerros (cortex). Välittömästi senalapuolisissa aivojen osissa sijait-sevat sellaisten tärkeimpien ehdot-tomien refleksien hermokeskukset,jotka muodostavat pohjan ehdollistenrefleksien muodostumiselle. Välittö-mästi aivokuorenalaiset kerroksetturvaavat aivokuoren hermosolujenkorkean aktivaatiotason luodensamalla välttämättömät edellytyksetehdollisten yhteyksien luomiselle jaerilaistumiselle. Tässä yhteydessävälittömästi aivokuorenalainen ker-ros toimii aivokuorelle alistettuna,sen kontrolloimana, joka viime-

Tieteessä tapahtuu

Usein kuvitellaan, tai meidäton opetettu kuvittelemaan, ettäns. tieteellinen totuus on ainaabsoluuttinen totuus - se mitätiedemiehet sanovat on totta, jasillä selvä. Tällainen asennejättää huomioon ottamatta sen,

että ns. tieteellinen totuus onhistorian kuluessa aina ollutenemmän tai vähemmän kiis-tanalainen. Kopernikus ei sentähden uskaltanut julkaista teori-aansa aurinkokeskeisestä maa-ilmankuvasta vasta kuin kuolin-vuoteellaan. Samasta syystäpaavi julisti aikanaanGalileoGalilein pannaan.

Tämä kiistely tieteell isistäteorioista jatkuu edelleenkin. Nytnäillä kiistoilla on korostetunpoliittinen ja maailmankuval-linen merkitys. Nyt tieteissäkiistellään ihmisen paikasta jatehtävästä yhteiskunnassa jamaailmankaikkeudessamme -paitsi että tästäkin kiistellään,onko niitä maailmankaikkeuksiayksi, monta vai lukemattomia. -Ja taas on rakennettu yksiidealismin piilopaikka lisää.

Tieteellisten rintamalinjojenääripäinä ovat usein marxis-mille, mutta myös muille edistyk-sellisislle aatteille rakentuvattodelliset, objektiivisesta totuu-desta kiinnostuneet tieteet jatoisaalla suuri joukko erilaisiahumpuukiteorioita, kuten krea-tionismi, joka uskottelee maai-man syntyneen sillä tavalla kuinraamatussa sanotaan.

Vastaavasti itse tieteen har-joittajissakin on sama jako.Melkoinen osa yliopistojen tutki-joista juoksee tukka putkellaerilaisten humpuukiteorioidenperässä. Näillä humpuukiteo-rioil la yleensä puolustellaanyhteiskunnan luutuneita ja taan-tumuksellisia käsityksiä ja luok-karakenteita samalla kun nämätutkijat hakevat vihreätä oksaa jasuosiota yhteiskunnan valtaapitävien taholta.

Katsomme, että lehdellämmeon erityinen tehtävä tuoda esiintieteellisiä teorioita ja niidensuhdetta yhteiskunnalliseenkehitykseen ja työväenluokanasemaan.

Ns. tiedelehdet tekevät mer-kityksellistä työtään julkais-tesssaan tieteen uusimpia saa-vutuksia, mutta kaupallisuu-dessaan nämä lehdet myösusein menettävät kriittisyytensäja sortuvat mainostamaan hum-puukiteorioitakin. Lehdet ottavatne kuin valmiina objektiivisenatieteellisenä totuutena ja si-vuuttavat samalla kaikki entisetja paljon painavammat teoriat.

Yksi tämän päivän humpuuki-teorioista on Tiede-lehdessä 8/2005 esitelty peilisoluteoria, jokakuuluu sosiobiologiaksi nimetty-jen teorioiden alakastiin. Näissäteorioissahan ihmisen käyttäyty-

minen vedetään loppujen lo-puksi pelkästään geeneistäriippuvaksi ja ohitetaan kaikkimuu yhteiskunnallinen vuoro-vaikutus. Niiden perimmäinentarkoitus on selvä: yhteiskunnanluokkaerojen puolustaminen.

Tamperelainen diplomi-insi-nööri Risto Koivula on tutkinutvuosikymmeniä marxilaisuutta jasitä kautta myös ihmisen käyt-täytymisteorioita. Laajassa artik-kelissaan hän ampuu alas peili-soluteorian. Artikkeli on laajuu-tensa takia jaettava kahtia. Nytjulkaisemme artikkelin alku-osan. Loppuosan julkaisemmeKansan äänen seuraavassanumerossa.

Toivotamme lukijoil lemmehyvää joulua ja uutta vuotta ky-seisen artikkelin ja kinkun sulat-telun merkeissä.

Risto Koivula

Risto Koivula

Sivu 13Nro 6/05 Kansanääni

mainittu stimuloi ja tukahduttaa(jarruttaa) sen aktiivisuuden nousua.

I h m i s e n korkeimman hermos-tollisen toiminnan laadullinen eroverrattuna eläimiin on seurausta siitä,että ihmisellä on tapahtunut psyyk-kisen toiminnan monimutkaistu-minen, koska on ilmestynyt uuden-tyyppinen erikoinen ehdollinenärsyke, nimittäin SANA. ”

Ehdollistumisen biokemiallistaperustaa ei toistaiseksi varmuudellatunneta, mutta kokeet viittavatenemmän siihen, että se olisi solujen-välisten rakenteiden kuten ns. hermo-tuppiverkon kuin solun sisäistenkemikaalien kantama ilmiö.6 Se onyksi neurofysiologian tärkeimmistätutkimusongelmista ja verrattavissatärkeydeltään geneettisen koodinkuvaamiseen. Vastavaa yksiselitteistäkoodia kuin DNA tuskin kuitenkaanlöytyy.

Ehdollisten refleksien järjes-telmä ja tyypit

Itse ehdollistuneen informaa-tion (ei siis sitä kannattelevankoneiston, ne ovat kaksi täysin eriasiaa!) perusyksikön ehdollisenrefleksin ”Psykologian sanakirja”määrittelee seuraavasti:3

” EHDOLLINEN REFLEKSI -väliaikainen yhteys, joka muodostuuja kehittyy ehdollisten ja ehdot-tomien ärsykkeiden yhteensat-tumisen ja yhteensaattamisen tietä.

Ehdollinen refleksi toteutuu aivo-jen ylimmissä osissa ja perustuuväliaikaisille yhteyksille, jotka ovatmuodostuneet määrättyjen hermo-rakenteiden välille eläimen tai ihmisenyksilöllisessä kokemuksessa. Ehdol-liset refleksit muodostuvat määrät-tyjen ehtojen vallitessa yksilönelinprosessissa.

Ehdottomat refleksit ovat periaat-teessa yhdenmukaisia kaikilla lajinyksilöillä, mutta ehdolliset refleksitsen sijaan ovat äärettömän moni-muotoisia. Perusehto ehdollisenrefleksin muodostumiselle on indiffe-rentin (”merkityksettömän”) ärsyk-keen ajallinen yhteenkäyminenehdottoman ärsykkeen kanssa (jokavoi olla ainutkertainenkin, muttauseimmiten kuitenkin toistuva). Sentuloksena indifferentti ärsyke alkaaaktivoida vastausreaktion, jollaista seei aiemmin aiheuttanut. Esimerkiksijos yhdistetään ajallisesti ääni- taivalomerkki ruoan antamiseen eläi-melle, niin nämäkin alkavat aktivoidasyömisreaktion (syljenerityksen,jouksun ruokintapaikalle jne) jota neilman tuota ajallista yhteenkämistäeivät missään tapuksessa olisi aiheut-taneet. Ehdollisten refleksien luon-teenomainen piirre on niiden ajallinen,”tilapäinen” (epäpysyvä) luonne. Josehdollisen refleksin perusmuodos-tumisehdot lakkaavat olemastavoimassa eikä ehdoton ärsyke enäävahvistakaan ehdollista, niin tila-päinen yhteys taantuu, ”jarruttuu”,ja ehdollinen refleksi siis alkaasammua. ”

” Ehdolliset refleksit muodostuvatkaikkien ehdottomien refleksienperustalta, ja ehdollisiksi ärsykkeiksisaattavat muodostua mitä moninai-simmat ulkoisen ja sisäisen ympä-ristön vaikuttajat, niin äärimmäisenyksinkertaiset kuin kuin mitä mutkik-kaimmatkin samanaikaiset ja peräk-käiset ilmiökompleksit. Uudet ehdol-liset refleksit muodostuvat edelleenaikaisemmin muodostuneiden jayksinkertaistuneiden ehdollistenrefleksien perustalle (ensimmäisen,toisen, kolmannen jne. kertaluvun

ehdolliset refleksit).

…Tätä ilmiötä nimitetään ehdol-listen refleksien kytkeytymiseksi(ketjuttumiseksi, verkottumiseksi) .

Nykyisin erotetaan klassiset jainstrumentaaliset ehdolliset ref-leksit. Klassisia sanotaan edelleenensimmäisen tyypin ehdollisiksireflekseiksi ja instrumentaalisiatoisen tyypin sellaisiksi, tai operant-tireflekseiksi (am., RK). Klassisissaehdollisissa reflekseissä, jotka ensim-mäisenä kuvasi ja joita tutki I.P.Pav-lovin koulukunta, vastausreaktiotoistaa, herättää, ehdottoman kyt-kennän aiheuttaman ehdottomanreaktion.

Instrumentaalisten ehdollistenrefleksien muodostamisessa, työstä-misessä ihminen tai eläin suorit-tamaan määrättyjä toimintoja, jotkajoko saavat vahvistusta (ruoka, seksitmv.) tai vapauttavat kivulaiden,vahingoittavien jne. (ns. aversii-visten) tekijöiden vaikutukselta.Esimerkiksi, vastauksena johonkinsignaaliin (tai tilanteeseen, jossaopetus on tapahtunut) eläin painaajotakin vipua, saadakseen ruokaa taipäästäkseen pois häkistä, jonkalattian kautta kulkee sähkövirta.Kuten esimerkikstä nähdään, eläimensuorittama liikereaktio ehdollistetuunsignaaliin (vivun painaminen), javahvistavan tekijän aiheuttama reak-tio (syljeneritys ja ruoan syöminen,rauhaton liikehdintä ja käpälienvarominen), eivät ole yhdenmukaiset.Ehdollistettu liikereaktio esiintyynäissä esimerkeissä välineenä ,instrumenttina, vahvistuksen saami-selle. (Tästä nimitys instrumen-taalinen ehdollinen refleksi). ”

Ehdollistumisteorian mukaan siisaivokuoren pinnalla risteilevät tois-tuvat ohimenevät yhteydet ”materia-lisoituvat” välittömästi aivokuorenpinnan alaiseen kerrokseen ko.yhteyden korostuneena taipumuk-sena aktivoitua joidenkin muiden,signaloivien yhteyksien aktivoi-tuessa, ja nämä suhteellisesti aivo-kuoren pinnan alaiseen kerrokseen”piirtyneet” yhteydet muodostavatniin klassisten kuin operandis-instrumentaalistenkin ehdollistenrefleksien neurofysiologisen perus-tan, ”mielen mentaalisen olomuodon”.Kyseessä ei siis todellakaan olemikään ”non-mentalistinen” teoria,edes siinä mielessä, että käyt-täytymismallit olisivat jossakinmuualla kuin aivokuorella! Siellämuualla, eri paikoissa, ovat nimen-omaan ehdottomat geneettiset yhtey-det!

Peilisoluteoreetikkojen nykyisestäkäsityksestä peilisoluteorian jaehdollistumisteorian keskinäisestäsuhteesta artikkeli lainaa kahtavähemmän esillä ollutta tutkijaa:

” - Toisten ymmärtäminen todellavaikuttaa niin yksinkertaiselta, ettäasiaa on vaikea uskoa. Ei tässä silti olemitään mystistä. Periaatteessa tämäon klassista ehdollistumista, ChristianKeysers sanoo.

– Käyttäytyminen on valtaosinliikkeitä, eleitä ja ilmeitä, ja ihminenoppii ihmisen tavoille sosiaalisessakanssakäymisessä ja paljolti muitamatkimalla. Jäljittely, joka alkaa lähesheti syntymän jälkeen, valmentaaaivot tuntemaan ja tunnistamaan niinomia kuin toisten olotiloja, MarcoIacoboni täydentää. ” 1

Tähän on heti todettava, että aivanvarmasti osa aivokuvantamisessailmenevistä aivokuoren pinnan aluei-den aktivoitumisista todellakinliittyy nimenomaan klassisiin ehdol-lisiin reflekseihin, jotka ovat ehdol-

listen ja ehdottomien refleksienvälimuoto siten, että refleksin ärsy-keosa on ehdollinen, mutta reaktio-osa ehdoton. Nimitys johtuu his-toriallisista syistä, ja ehkä myös siitä,että noita alkeellisempia refleksejätarvitaan kehittyneempien, ”puh-taampien” operandisten ehdollistenrefleksien muodostamisesa. Ehdol-linen refleksi on yksi psyykkinenentiteetti, yhteys on nimenomaanaivokuoren erikoistumattomuu-desta johtuen oletuksellisesti ainakohden suuntainen: paitsi ettäärsyke aktivoireaktion, myös reaktioja sellaisten havaitseminenkin tuomieleen siihen liittyvät ärsykkeet.Neurofysilogiassa puhutaan eri-tyisestä refleksikaaresta, jokaaktivoituu kokonaisuutena refelksintoiminnan fysiologisena ilmenty-mänä. Muuten se ei ole refleksilainkaan, vaan kaksi eri ilmiötä!

Itse asiassa nuo yhteydet ovataivan olennainen asia, kun jotakinhavaitsemme, oli se sitten toistentoimintaa tai jotakin muuta, sillä juurinoiden yhteyksien avulla aivotkokoavat erillisistä signaaliperus-taisista aistimuksista todellisuudenkohteita kokonaisuuksina heijastaviahavaintoja sekä mielikuvia joistakokemusmaailmamme muodostuu.

Edellä esitetyn valossa on pidettysata vuotta ilman muuta selvänä, ettäkiinnittäessämme huomiomme vaik-kapa jonkun tarttumiseen johonkinesineeseen peukalo-etusormiotteellameidän oma vastavaa toimintoaohjaava aivoyhteytemme aktivoituu,ja toimii mukana havainnossa. Eikäsiihen ehdollistumisteoriassatarvita ensimmäistäkään spesiali-soitunutta ”peilisolua”, kun taaspeilisoluteoria ei kuitenkaan pärjääilman ehdollistumista! Tieteen-filosofinen ns. ”Occamin parta-veitsi” –periaate määräisi tällöinpysyttäytymään ehdollistumis-teoreettisessa selittämisessä (vähin-täänkin kunnes ilmenisi jotakin, mitäse ei kerta kaikiaan selitä!) Avoinkysymys on lähinnä ollut, että mikäon tuollaisten aktivoitumisten voi-makkuuksien suhde a) todella toimit-taessa itse tai b) vain ajateltaessatoimintaa tai havoinnoitaessa toistentoimintaa (jotka jälkimmäiset ovathyvin lähellä toisiaan prosesseina).

Rizzolattin ja Harin tulokset näyttäi-sivätkin vain osoittavan, tuon aktivoi-tumisen voimakkuus on aivan samaaluokkaa, ja se, johtaako aktivoi-tuminen omaan toimitaan riippuumuista tekijöistä kuin aktivoitumisenvoimakkuudesta! Mitä kaikkea muu-ta tuo prosessi aktivoi, se voi riippuapaitsi subjektin aikomuksista myösmm. ehdollistumishistoriasta.

”Ihmisen pelisoluteorian” määrit-televässä Rizzolattin työkaverinVittorio Gallesen ja amerikkalaisenmetafysiikan professorin (suomeksi:ammattimaisen dialektiikanvas-tustajan) Alvin Godmaannin artik-kelissa4 kiellelletään ehdottomastinimenomaan instrumentaaliten/operandisten ehdollisten refleksienolemassaolo. (Herääkin kysymys,miksi ”peilisolun” käsitteen isä ei oleosallistunut tuon ”tieteet mullis-tavan” hengentuotteen laadintaan.Varmastikaan ei ole ollut kyse siitä,etteikö olisi pyydetty se on ruvennuttuottamaan rahaa ja ”tieteellisiä”yhteyksiä…) Trikki on sellainen, ettäoperandiehdollistuminen katsotaankuuluvan kategoriaan ”non-mentalistalternatives”, eli että operandi/instrumentaaliehdollistuneellarefleksillä ei saisi olla minkään-laista neurofysiologista ilmene-mismuotoa, mikä on täydellisenjärjetön vaatimus (koska kaikellainformaatiolla on jokin ns. mate-riaalinen kantaja!). ”Mentaalinen” ja”neurofysiologinen” ovat heidänaksiomatiikassaan ”synonyymeja”,koska he ”eivät tunnusta” heijas-tusteoriaa (jossa oelnnaista voiollaaivofysiologian kannalta esimerkiksi,että minkä aistiuksen aiheuttamaajokin aivofysiologinen prosessimatkii. Gallesen ja Goldmanninartikkeli onkin täyttä kusetusta,mutta siihen on viitattu ”peilisolu-väitöskirjoissa” kuin kiistämät-tömään tieteelliseen todistuasai-neistoon.

Nyt voimme tarkentaa, mitä tar-koittaa Keysersin ja Iacobonin idea”peilisoluista klassisena ehdollis-tumisena”, eli klassisen ehdollisenrefleksin neurofysilogisena ilmen-tymänä:

Se tarkoittaa sitä, että erilaisettoiminnot, joilla on ”peilialue”,

esimerkiksi sormen koukistaminen,muka ovat geneettisesti määryä-tyneitä. Tuo toiminto sitten havai-taan sekä itsellä että muilla ja todetaan”samaksi”. Toiminnan mielikuva itsekullakin viittaa ennen kaikkea omaanko. toimintaan, mutta koska nuo(”alkeis”?)toiminnot ovat eri henki-löillä muka ”keenistä” osapuilleensamoja, niin ihmiset muka tietäisivättoiminnan perusteella myös erittäinluotettavasti, mitä muut ajattelevat,tai miltä heistä tuntuu. Ehdollis-tuminen ja oppiminen tunnustetaansanoissa, mutta funktionaalisesti (jamyös evolutionaarisesti vaikuttavanaolennaisena ”ympäristötekijänä”organismille) niiden olemassolo javaikutus kielletään niin kuin en-nenkin. ”Kaikki tulee keenistä”,hokevat ”peilisoluteoreetikot” yhä,vain hieman toisin sanoin.

Suunnattoman paljon yksinker-taisempaa ja monissa tapauksissaainoa mahdollisuus on olettaa, ettätoimintamme varsinaisena perustana(ja myös korkeimpien nisäkkäiden jalintujen toiminnan perustana, ja myösihmisen kielen representoitumisenmekanismina) toimivat instrumen-taaliset eivätkä klassiset ehdollisetrefleksit!

Esimerkiksi nuo tarttumarefleksitovat aivan varmasti juuri niitä, jaihmisellä ne ovat lisäksi kielellis-ajatuksellisesti muokattuja, mikäilmenee aivojen ns. Brocan kielialueenaktivoitumisena ihmisen niitä niinsuorittaessa kuin havainnoidessakin!

”Peilisoluteoria” on katsottavanykyisellään kuuluvaksi ”evoluu-tiopsykologisten” eli ”sosiobiolo-gisten” teorioiden ryhmään, joihinsisältyy väärä ja älytön olettamus”geenistä tulevasta ajattelusta”.Kyseiset teoriat ovat nostaneetnyttemmin vihaisen vastarinta-liikkeen myös ”porvarillisen tieteen”piirissä lännessä. Sen piiristä mainit-takoon englantilainen professoriYehouda Harpaz, joka lähteessä 7keskustelee aiheesta suomalaisellakeskustelufoorumilla.

Lehtemme seuraavassa nu-merossa pyrimme tarkaste-lemaan paremmin ihmisen ns.korkeampien psyykkisten toi-mintojen kuten tietoisuuden,ajattelun, tahdon, tunteiden jne.tulkintoja toisaalta vallitsevan jatoisaalta ”peilisoluteorian”pohjalta. Ehkä myös asian po-liittisia kytkentöjä.

1. http://www.tiede.fi/arkisto/artikkeli.php?id=579&vl=2005

2. http://www.euvkr.com/5-2004.html

3. http://www.vapaa-ajattelijat.fi/keskustelu/read.php?5,14549

4. http://www.anticipation.info/texte/gallese2/Gallese&Goldman.pd

5. http://psychclassics.yorku.ca/Pavlov/

6. http://keskustelu.skepsis.fi/h t m l / K e s k u s t e l u Vi e s t i . a s p ?ViestiID=100343

7. http://www.nakokulma.net/keskustelu/index.php?topic=8999.0

8. http://www.nakokulma.net/keskustelu/index.php?topic=7762.0

Sivu 14 Nro 6/05Kansanääni

Keskustelutilaisuus "Kommunistinen liike tänään"

Tilaisuudessa alustavat puheen-vuorot käyttivät Reijo Katajarantaaiheenaan suomalainen kommu-nistinen liike, Matti Laitisen aiheenaoli Latinalaisen Amerikan tilanne jaHeikki Männikkö selvitti, minkä-laisen käsityksen hän oli saanut erimaiden puolueiden tilanteesta monillatapaamisillaan eri maiden puolueidenedustajien kanssa. Samoin hän puhuijuche-aatteen ja marxismi-leninisminvälisestä suhteesta, josta aiheesta pitialun perin puhua ”Jucha” Kieksi,mutta joka ei ollut työmatkansavuoksi päässyt paikalle.

Reijo Katajaranta suomalaisenkommunistisen liikkeen aat-teellisesta tilanteesta: Kun lähde-tään arvioimaan kommunistisenliikkeen aatteellista tilaa, pitää ensiksipaaluttaa se, minkä pitäisi ollakommunistisen liikkeen aatteellinenperusta. Sehän on yhdellä käsitteelläilmaistuna marxismi-leninismi. Mie-lestäni marxismi-leninismin kaikkeinsisin ydin on dialektinen materialismi,koska siitä on kaikki muu johdettu,niin historiallinen materialismi,kansantaloustiede kuin tieteellinensosialismi – ja juuri tässä järjestyk-sessähän marxilainen teoria on synty-nytkin.

Dialektisen ja historiallisenmaterialismin lähtökohtana ontutkia objektiivisesti olemassa olevaamateriaalista maailmaa ja yhteis-kuntaa, joka heijastuu tajunnas-samme, mutta joka on olemassameidän tajunnastamme riippumatta.Kapitalismin kannalta marxilaisuuson työväenliikkeen se ”myrkky-hammas”, jonka kapitalistit ehdot-tomasti haluavat poistaa.

Jo tässä törmätään ensim-mäiseen ideologisen sodankäynninsuureen seinään. Porvarillinen ideo-logia – varsinkaan Bushin ideologia -ei tunnusta olemassa olevaksi mitäänobjektiivista totuutta maailmasta.Heidän mukaansa on vain subjek-tiivisia totuuksia, ja sitten se subjek-tiivinen totuus, joka pääsee vallalle,olkoon ns. vallitseva totuus. Eli se,jolla on eniten rahaa ja tiedotus-välineitä käytettävissään, joka toistaaomaa totuuttaan kaikkein ahkerimmintiedotusvälineissä, saa ennen pitkää

myös oman subjektiivisen totuutensaläpi ns. vallitsevaksi totuudeksi.

Ennen kaikkea dialektinen jahistoriallinen materialismi onmetodi luonnon, yhteiskunnan jaajattelun kehityksen kaikkeinyleisimpien lainalaisuuksientutkimiseksi. Se ei ollenkaan ainaanna konkreetista vastausta konkreet-tiseen kysymykseen. Se tarvitseeehdottomasti rinnalleen erityis-tieteitä ja ajankohtaisen yhteis-kunnallisen tilanteen tutkimista.

Hyökkäykset marxilaisuuttavastaan ovat tapahtuneet kahdeltasuunnalta. Ensinnäkin työväen-liikkeen sisältä: Tästä esimerkki onjo sadan vuoden takainen berns-teinilainen ja kautskylainen revisio-nismi, joka yritti muuttaa kokomarxilaisen teorian selittämällä marxi-laisuuden kaikki keskeiset käsitteetuudelleen. Tästä teoreettisestahairahduksesta meillä on edelleenkinjäänteenä oikeistososialidemokratia.

Toinen hyökkäys marxismiavastaan tapahtuu ulkoapäin por-variston hyökkäyksinä ja sopeu-tumina marxilaiseen teoriaan. HetiPääoman I osan ilmestymisen jälkeenporvarillisen kansantaloustieteen olimuututtava kokonaisuudessaan.Tapahtui siirtymä ns. mikrokan-santaloustieteisiin. Mikrokansan-talous tutkii kansantaloutta pääasi-assa yritystalouden kannalta, esi-merkkinä erilaiset rajahyötyteoriat.Siinä tyypillinen ongelma on, minkä-laisella hinnoittelulla saadaan tava-rasta suurin voitto.

Myös yhteiskuntatieteissä ta-pahtui Marxin jälkeen muutos.Voitaneen puhua kansantaloustie-teeseen verraten mikroyhteiskunta-tieteestä. Nykyinen yliopistoihinpesiytynyt sosiologia on tätä. Setutkii yksittäisiä yhteiskunnallisiaerityiskysymyksiä, mutta erilläänmarxismista ja päinvastoin varoomenemästä perimmäisiin kysy-myksiin kuten kapitalismin arvos-teluun ja yhteiskunnan valtara-kenteisiin.

Miten sosiologia sitten haluaaansaita asemansa tieteellisenä tut-kimuksena, jos siltä puuttuu vankka

marxilaisen teorian perusta ja kun seei kuitenkaan halua tutkia asioitapohjiaan myöten. Sosiologialla ontietenkin omat yliopistoissa hyväk-sytyt tieteelliset metodinsa. Sentäytyy kaiken tieteen mukaisestipitäytyä todettuihin faktoihin ja sevoi tehdä niistä esim. tilastollisiajohtopäätöksiä. Tämä kaikki sopiivallalla olevaan positivistiseenkäsitykseen tieteestä. Mutta onko seriittävästi? Mielestäni ei, koska siltäedelleenkin puuttuu lähtökohtanayhtenäinen käsitys objektiivisestiolemassa olevasta maailmasta, sentiedostamisen ja siihen vaikuttamisenmahdollisuudesta, joka taas onmarxilaisuudessa keskeisenä lähtö-kohtana. Sosiologian muuttuminentieteeksi tapahtuu yliopistojentiedeyhteisön sisällä siten, ettämahdollisimman monen tutkijankirjoituksista otetaan lainauksia.Sosiologit ovat siis kuin suurikottaraisparvi, joka tiiviinä ryh-mänä pysyen muuttaa alituiseensuuntaansa erilaisten uusientrendien mukaan.

Sosiologialla kuitenkin voisiolla – ja parhaimmillaan onkin –olennaisen tärkeä merkitys, jos se

toimisi tiiviisti marxilaisuuden rin-nalla juuri sinä konkreettisena erityis-tieteenä, jota marxilaisuus välttä-mättä rinnalleen tarvitsee.

Nyt vasta näiden kaikkien mitta-tikkujen asettelun jälkeen voidaanarvioida, mikä on suomalaisen kom-munistisen liikkeen tila. Mitensuomalainen kommunistinen liiketänään suhtautuu näihin kysy-myksiin?

SKP:n osalta on sanottava, ettätietenkin se on pitkään altistunutkommunistisessa liikkeessä vaikut-taneelle revisionismille. Vielä pa-hempaa SKP:n nykyjohdon kannaltaon, että se on korvannut tai pyrkiikorvaamaan dialektisen ja histo-riallisen materialismin sekä Pääomankaikenlaisella yliopistososiologiallayhtenä esimerkkinä yhteiskunnanluokkaluonteen korvaaminen erilai-silla sosiaalisilla kerrostumilla.

Matti Laitinen puhui Etelä –Amerikan vasemmistopuolu-eista:

Etelä-Amerikan kuudelle eturin-taman valtiolle - Argentiinalle, Bra-silialle, Bolivialle, Ecuadorille,Uruguaylle ja Venezuelalle - onominaista iso köyhyysongelma,jättiläismäinen ulkomaanvelka, alku-peräiskansojen heikko asema, mitta-vat luonnonvarat ja poliittisen eliitinkorruptoituneisuus sekä taloudellisenvallan keskittyminen pienelle eu-rooppalaisperäiselle etniselle eliitille.Näistä maista Argentiinassa Uru-guayssa ja Brasiliassa ovat väestönenemmistönä eurooppalaisten jälke-läiset. Näiden kuuden maan vasem-mistovoimia yhdistää uusliberalisminja globalisaation vastainen taistelu.Lisäksi kaikkialle tunkeutuva katoli-laisuus kietoutuu myös marxilai-suuteen vapautuksen teologiassa.Uskonnon merkitys on niin suuri, ettäse on huomioitava myös politiikanteossa.

USA:n maailmanvalloitus eiole sujunut Latinalaisessa Ameri-kassa kitkattomasti, vaan se onkohdannut voimakasta vastarintaa.USA:n suunnitelman Amerikoidenvapaakauppa-alueen (FTAA) perus-tamiseksi mantereelle on ainakintoistaiseksi epäonnistunut pahasti.Sille on perustettu Kuuban ja Vene-zuelan toimesta jopa varteen otettava

Helsinkiin Hermannin kerholle oli marraskuun 24. kutsuttu Kommunistien Hermanni-Vallilan osaston kokouksen yhteyteen keskustelutilaisuus aiheesta ”Kommunistinen liiketänään”. Paikalle olikin saapunut keskeinen osa Kansan äänen eri järjestöjen aktiiveja jalehteen säännöllisesti kirjoittavia, jotka saivat kuullakseen kolme lyhyttä alustusta, joidenjälkeen käytiin vilkas ja mielenkiintoinen keskustelu.

vaihtoehto ALBA (Bolivaarinenvaihtoehto Amerikoille).

Trotskilaisilla ja anarkistisillatraditioilla on ollut myös oma vahvajalansijansa Latinalaisessa Ameri-kassa. Nykyisin tämän sosialistisenopin kannattajia löytyy paljonArgentiinasta, Brasiliasta ja Chilestä.Trotskilaisten IV Internationaaliperustettiin uudelleen v. 2004 BuenosAiresissa.

Vallankumouksen suorittamis-tavasta ja siihen liittyvistä muistataktisista kysymyksistä on aina ollutkahdenlaisia näkemyksiä - aseellinenvaiko rauhanomainen tie. LatinalainenAmerikka on pursunut vuosikym-meniä erilaisia vasemmistolaisiasissiliikkeitä, kaupunkisissejä jakansan vapautusarmeijoita. Toisaaltarauhanomaista tietäkin on edetty.Kommunistiset puolueet ovat jokotoimineet gerillaliikkeissä tai irtisa-noutuneet niistä niiden väitetynäärivasemmistolaisuuden vuoksi.

Nykyisin Kuuban saavutuksetovat saaneet aivan uuden merki-tyksen. Venezuelan tapahtumatosoittavat, että pahimmasta järky-tyksestä on jo kuitenkin selvitty jaettä vallankumous on edelleen aktuel-lia koko pallonpuoliskolla.

Poliittisen ilmapiirin yksi par-haimmista mittareista Latina-laisessa Amerikassa on valtioidensuhtautuminen sosialistista Kuubaakohtaan. Kuuban kommunistinenpuolue on Latinalaisen Amerikansuurin ja vaikutusvaltaisin kommu-nistinen puolue - tien näyttäjä. Puolueperustettiin uudelleen vallankumouk-sen voiton jälkeen v. 1965. Siihenkuului v. 1997 jo 780 000 jäsentä.

Kuuba on tiivistänyt viime vuosienaikana merkittävästi suhteitaan muunLatinalaisen Amerikan kanssa,erityisesti Venezuelan ja Brasiliankanssa.

Matti Laitinen selvitti alustuk-sessaa yksityiskohtaisesti useimpienEtelä-Amerikan maiden vasem-mistolaisten puolueiden tilannetta.Tätä osaa emme lehdessämme nyttilan puutteen vuoksi julkaise.Alustus kokonaisuudessaan on löy-dettävissä internetistä osoitteestaht tp . / /www.euvkr.com/E-AM-vasemmisto.html

Haaste Suomen kansalle!Meillä on pelottava ongelma. Meillä ei ole tarpeeksi sairaanhoitajia. Heitä, joiden käsiin annamme

rakkaittemme terveyden, jopa hengen, viedessämme heidät terveyskeskukseen tai sairaalaan. Omaterveytemmekin on välillä heidän käsissään.

Miksikö sairaanhoitajista on pula? Nuoret eivät ole kiinnostuneita huonosti palkatusta hoitajanammatista ja koulutetut valmiit hoitajat ovat halukkaita lähtemään ulkomaille paremmin palkattuihinhoitotöihin. Miksi raataa pätkätöissä huonolla palkalla, kun muualla arvostetaanosaamistasi? Ja kyllä minä haluan, että sairaanhoitaja, joka hoitaa sairasta lastanitai äitiäni, tai itseäni, ei mielessään tuskaile, miten saa rahat riittämään loppukuuksi.

Ainoa lääke on nostaa hoitajien palkat. Kun hoitaja saa koulutustaan ja työn vastuuta vastaavaapalkkaa, hän voi hyvin, ja tällöin myös vanhukset, sairaat ja hoidettavat saavat hyvän hoidon.Haastankin JOKAISEN Suomalaisen antamaan nimensä adressiin, jossa vaadimmehoitajien palkojen korotusta. Keräys päättyy 15.4.2006 jolloin viemme adressin sosiaali- jaterveysministerille. Näin me saamme Suomeen motivoituneita, koulutettuja hoitajia ja voimmevaikuttaa omaistemme, lähimmäisemme ja omaan hyvään hoitoon kun sitä tarvitsemme.Tämä koskee meitä jokaista.

Tulkaa mukaan keräämään nimiä!

Käy tekemässä oma sähköinen allekirjoituksesi internetissä osoitteessa http://www.tarjatallqvist.com/vetoomus/vetoomus.php

Vappumarsseilla Suomessa nähdään ainakin neljää sorttia kommunisteja. SKP, KTP, KommunistienLiitto ja Sosialistiliitto kulkevat omien tunnustensa takana. Yhteistyö on löydettävissä, mutta ainakaanvielä ei ole löydetty sellaista yhteistä teemaa, joka toisi nämä saman pöydän ääreen.

Sivu 15Nro 6/05 Kansanääni

Kommunismista ja sen teoreettisesta perustelusta

Kommunismin airueetKommunistinen yhteiskunta

ei ole Marxin ja Engelsin kek-sintö. Jo proletariaatin edeltäjät1500-1600 luvuilla esittivätutooppisia kommunistisia nä-kemyksiä. Heihin lukeutuivatmonien muiden ohella mm.Saksan talonpoikaiskapinoita1500-luvulla johtanut ThomasMünzer sekä Ranskan suurenvallankumouksen aikana vai-kuttanut Babeuf. Näiden työ-väenluokkaa edeltävien ku-mouksellisten liikkeiden pii-rissä kehittyivät kypsymättömätteoriat, ihanteellisen yhteis-kunnan utooppiset kuvaukset.

UtopistisosialistitRanskan vallankumous edisti

tavattomasti yhteiskuntaa koskevaaajattelua. Heti vallankumouksenjälkeen 1700-1800- lukujen vaih-teessa ilmestyivät utopistisosialistitkuten ranskalaiset Claude HenriSaint-Simon (1760-1825), CharlesFourier (1772-1837) ja englan-tilainen Robert Owen sekä monetmuut, jotka puuttuivat näihin kysy-myksiin. Näiden utopistisosialistienhistorialliseksi ansioksi voidaankatsoa se, että he - kylläkin vääristäidealistisista asenteista lähtien -yrittivät todistaa mahdolliseksi jatarkoituksenmukaiseksi siirtymisenkapitalismista sellaiseen yhteis-kuntaan, joka pohjautuu yhteis-kunnalliseen omaisuuteen ja kollek-tiiviseen työhön ja jonka ansiostapäästään kurjuudesta ja kaikki voivattyydyttää järkevät tarpeensa.

Marx ja Engels nostivatajatuksen kommunismistatieteelliselle perustalle

Ranskan vallankumouksen yhtey-dessä syntynyt ajatus kommunis-tisesta yhteiskunnasta oli 1800-luvulle tultaessa levinnyt hyvinlaajalle. Tieteelliselle perustalle sensiirsivät Marx ja Engels. He kumpikinsiirtyivät vuosina 1842-43 materia-lismin ja kommunismin kannalle.Vuodesta 1844 alkoi heidän yhteis-työnsä ja vuosina 1844-1846 hekirjoittivat kaksi teosta: Pyhä perheja Saksalainen ideologia, joissa heesittivät idealismin vastapainoksiuuden dialektis- materialistisenmaailmankatsomuksen. Kommu-nistien Liitolle Marx ja Engelskirjoittivat ohjelman, joka julkaistiin“Kommunistisen Puolueen Ma-nifesti” nimellä tammikuussa 1948.Siinä esitettiin selväpiirteisestiensimmäisen kerran johdonmukainendialektinen materialismi ja työväen-luokan maailmanhistoriallinen teh-tävä kommunistisen yhteiskunnanrakentamisesta.

Marx ja Engelskommunistisestayhteiskunnasta

Vuonna 1875 kirjoittamassaankirjoituksessa “Gothan ohjelmanarvostelua” Marx osoitti kommu-nistisen yhteiskunnan kehityksenjakaantuvan kahteen vaiheeseen. Senalemmassa vaiheessa kommunisti-sessa yhteiskunnassa säilyvät pit-kään kapitalismilta perityt ongelmat.Marx erittelee sen, mitä voitaisiinnimittää kommunismin taloudellisenkypsyyden asteiksi. Ensimmäiselläasteellaan kommunismi ei voi ollataloudellisesti täysin kypsä kapita-lismin perinteistä ja jäljistä. Kom-

munismin korkeammasta vaiheestaGothan ohjelman arvostelussa Marxtoteaa, että “sen jälkeen kun ontullut loppu yksilön orjuuttavastaalistamisesta työnjakoon ja samallamyös henkisen ja ruumiillisen työnvastakohtaisuudesta; kun työ ei oleenää vain toimeentulokeino, vaansiitä on tullut ensimmäinen elä-mäntarve; sen jälkeen kun rinnanyksilöiden kaikinpuolisen kehity-ksen kanssa ovat kasvaneet myös tuo-tantovoimat ja kun yhteiskun-nallisen rikkauden kaikki lähteetpulppuavat täydellä voimalla- vastasilloin voidaan astua lopullisestiahtaan porvarillisen oikeuspiirinulkopuolelle ja yhteiskunta voikirjata lippuunsa: Jokainen kyky-jensä mukaan, jokaiselle tarpeittensamukaan”.

Lenin Kommunistisestayhteiskunnasta

Lenin hyväksyi täydellisestiMarxin ja Engelsin katsomuksetkommunistisesta yhteiskunnasta.Neuvostovallan rakentamisen teh-tävät veivät luonnollisesti valtaosanhänen huomiostaan ja niinpä kom-munismista puhuessaan hän yleensäkäsitteli kommunistisen yhteis-kunnan alemman vaiheen tehtäviä.Niinpä alkusyksystä 1917 kirjoit-tamassaan kirjassa “Valtio ja vallan-kumous” –hän toteaa: “Poliittisestiero kommunismin ensimmäisen elialemman ja korkeamman vaiheenvälillä tulee ajan oloon todennäköi-sesti valtavan suureksi, mutta nytkapitalismin aikana olisi sen julista-minen naurettavaa ja etualalle sensaattaisivat työntää korkeintaan vainjotkut anarkistit”. Mutta tavoiteLeninillä oli asetettu täydelliseenkommunismiin. Artikkelissaan “pro-letariaatin tehtävät vallankumouk-sessamme” hän toteaa: “”Ihmiskuntavoi siirtyä kapitalismista välittömästivain sosialismiin, so. tuotantovä-lineiden yhteiseen omistukseen jatuotteiden jakamiseen kunkin suorit-taman työn mukaan. Puolueemmekatsoo pidemmälle: sosialismi tuleekiertämättömästi kasvamaan vähitel-len kommunismiksi, jonka lippuun onkirjoitettu: “jokaiselta kykyjensämukaan, jokaiselle tarpeidensa mu-kaan””.

Kommunistisen yhteis-kunnan ensimmäisen vai-heen kokemukset

Lokakuun vallankumouksen voitonjälkeen Neuvostoliitossa kehitettiinmenestyksellisesti kommunistisenyhteiskunnan ensimmäistä vaihetta,sosialismia (katso Kansan äänennumerot 1-5/2005). Neuvostoliitostakehittyi tieteen, teollisuuden jamaatalouden suurvalta, josta kaikillamittareilla mitattuna muodostuiUSA:n jälkeen toinen suurvaltamaailmassa. Samaten sosialismiakehitettiin menestyksellisesti toisen

maailmansodan jälkeen sosialismintielle lähteneissä Euroopan ja Aasianvaltioissa sekä Kuubassa. Neuvos-toliitossa kuin muissakin sosialismiarakentaneissa valtioissa toteutettiinilmainen koulutus- ja terveyden-hoitojärjestelmä, laaja asuntojenrakennusohjelma, kulttuurista tehtiinkoko kansan omaisuutta, työttö-myys poistettiin ja ihmisten laajaahyvinvointia kehitettiin. Kolmasosamaailman kansoista rakensi kom-munistisen yhteiskunnan ensim-mäistä vaihetta aina 1980- luvunloppupuolelle saakka.

Käsityksetkommunistisestayhteiskunnasta 1960-1980- luvuilla

Neuvostoliitossa ilmestyneistäfilosofian oppikirjoista käännettiinsuomen kielelle mm. “Marxisminleninismin perusteet” (1960),“Marxilaisen filosofian perus-teet” (1964) ja “Marxilais-le-niniläisen filosofian perusteet”(1970- luvulla). näissä kaikissakommunismista esitettiin samaajatus, kuin v. 1976 ilmestyneessäViktor Afanasjevin teoksessa “Filo-sofian alkeet”, joka sanoo kom-munistisesta yhteiskunnasta: “Kom-munistiselle yhteiskunnalle ovatennen muuta ominaiset jatkuvastikehittyvän tuotannon erittäin korkeataso ja ennen näkemättömän korkeatyön tuottavuus, jotka nopea tie-teellis- tekninen edistys saa aikaan.Kommunismissa saavutetaan talou-den suunnitelmallisen järjestämisenkorkein vaihe sekä turvataan aineel-listen ja luonnonvarojen mahdol-lisimman tarkoituksenmukainen jajärkevä käyttö. Varustamalla ihmisetmitä täydellisimmällä ja tehok-kaimmalla tekniikalla kommunismilisää tavattomasti ihmisten valtaaluontoon nähden ja suo hänellemahdollisuuden hallita yhä laajemminluonnon alkuvoimia ja käyttää niitäetujensa mukaisesti.

Miten näitä 60-80 lukujennäkemyksiä tulisiarvioida?

Meillä Suomen kommunisteilla onkäytössä tunnus “Voittoisa työväen-liike tukeutuu sosialismiin”. Tämämerkitsee sitä, että sosialistinenpäämäärä tukee parhaiten työläistenjokapäiväistä taistelua. Pelkkä talou-dellinen motivaatio ei voi innostaapitkäjänteiseen taisteluun. Tätä teesiävasten voi vain ihmetellä sitä, ettäNeuvostoliitossa ei juuri ollenkaanpaneuduttu marxismi- leninisminperustalta kommunismin kehittyneenvaiheen filosofiseen ja taloudelliseentutkimiseen: 1) Ei selvitetty sitä voi-daanko kommunismi toteuttaa yh-dessä valtiossa. 2) Ei selvitetty mikäkommunistisen yhteiskunnan

korkeammassavaiheessa tuleeolemaan yhteis-kuntakehityksenliikkeellepanevavoima, kun se luo-k k a y h t e i s k u n -nasta poiketen eiole enää luokka-taistelu. 3) Lähde-tään olettamuk-sesta, että pääta-voite on tuottaaihmiselle hyvin-vointia ja hallitatämän saavutta-miseksi luontoa.

Muita tehtäviä kommunismille eiaseteta. 4) Jää kuva, että ihminen onolemassa vain itseään varten. Eiesitetä kysymystä mikä on ihmisenolemisen merkitys. 5) Toistetaanmarxin ja Engelsin teesiä, että “työmuodostuu ihmisen ensimmäiseksielämäntarpeeksi”, mutta ei pohditasitä miksi näin tapahtuu.

Ekosysteemin ja sivili-saation paikka maailman-kaikkeudessa

Marxilaisuus tarkastelee maailmaayhtenä kokonaisuutena, jonka yksiolotila on dialektinen kehitys. Tästäseuraa päätelmä, että elämä ja sivili-saatio on lainomainen vaihe materiankehityksessä. Siksi meidän tuleetehdä kaikkemme sen eteen, ettämaapallon biosfääri ja sen varassaelävä ihminen eivät tuhoudu. Tämäon kommunistisen yhteiskunnantehtävä. Nykyinen sivilisaationkehitysvaihe osoittaa, että ihminenvoi tuhota itsensä ja koko eko-systeemin. Vaikka voimme päätellä,että maapallon kaltaisia ekosys-teemejä ja sivilisaatioita löytyymuuallakin maailmankaikkeudessa,niin täytyy lähteä siitä oletta-muksesta, että voimme olla ainoakoko linnunratajärjestelmässä, jopamaailmankaikkeudessa. Siksi onerityisen tärkeä tehtävä varmistaa,että emme tuhoa itseämme. Tämä onvahva filosofinen perusta kom-munistiselle yhteiskunnalle, luon-nonsuojelulle ja kaikelle siihenliittyvälle etiikalle.

Ihmiskunnan yhteisistä“korkeammista”tehtävistä.

Suunnitelmissaan kommunistisenyhteiskunnan toteuttamiseksi Neu-vostoliitto asetti päinvastoin ta-voitteekseen USA:n ohittamisenmyös tavaratuotannossa. Voimmetänään pohtia mitä olisi tapahtunut,jos Neuvostoliitto olisikin asettanuttavoitteekseen rajoitetumman kulu-tuksen kasvun. Voimme olla varmojasiitä, että hyvin perusteltuna kom-munistisen yhteiskunnan tavoit-teeseen juuri tällainen linja olisi kylläsaanut kansan tuen. Meillä on paljonmuita globaalisia ongelmia ja uhkia.Pidemmällä tähtäimellä globaalisiariskitekijöitä ovat maanjäristykset,vulgaaniset katastrofit tai asteroidintörmäys maahan.

Kommunistisenyhteiskunnankehittymisen mekaniikka

Ei ole eettisesti eikä ihmisenperustehtävän kannalta oikein se, ettäkommunismin lähes ainoaksi tehtä-väksi ihmisenä esitetään hyvinvoinninkehittämisen ja luonnon valjas-tamisen ihmisen palvelukseen. Hy-vinvoinnin kohottaminen ei oleperusteltua siksi, että ihminen haluaa

sitä omaksi mukavuudekseen, vaansiksi, että se on välttämätöntäsuoriutuaksemme näistä ns “kor-keamman tason” tehtävistä. Tämä onkommunismissa kehityksen liikkeel-lepaneva voima? Se on tarve suoriutuakoko sivilisaatiota ja siihen kiinteästiliittyvää ekosysteemiä palvelevistatehtävistä siten, että sen olemassaolovarmistetaan. Kun saavutammetilanteen, jossa nämä tehtävät muut-tuvat ensisijaisiksi tarvitsemattahuolehtia liikaa perustarpeidentyydyttämisestä, silloin tällainen työmyös muuttuu ensimmäiseksi elämä-ntarpeeksi, kuten klassikot enna-koivat ja 150 vuotta sitten. Mitentämä systeemi sitten jatkaa dialektistakehitystään? Luonnollisesti se kehit-tyy määrällisesti johtaen jossainvaiheessa sivilisaation rakenteenharppaukselliseen muutokseen.Konstantin Tsiolkovski ennakoisivilisaation siirtymistä avaruuteen:“maapallo on ihmiselle kehto muttaei voida ikuisesti elää kehdossa”. Kunnäin tapahtuu, viimeistään silloinyhteiskunnan organisaatio tuleekokemaan laadullisia hyppäyksiä,joita meidän on tänään vaikea enna-koida.

Eivät toteuduautomaattisesti

Kuten Marx ja Engels totesivat,työ voi todellakin muuttua ensim-mäiseksi elämäntarpeeksi. Tämänesteenä tänään on markkinatalous,jonka perustavoitteena on säilyttääsellainen tila, jossa tuotteita valmis-tetaan pelkästään markkinoita vartenja ihmisen tehtävä siinä on olla pelkkätavaroiden kuluttaja. Kommunistisenyhteiskunnan kokonaisvaltaiseenkehittämiseen tuskin voidaan siirtyä,ennen kuin valtaosa maailman kansa-kunnista on hyväksynyt sosialistisenja kommunistisen kehityslinjan.Kommunistisen yhteiskunnan kor-kean tason tehtäviä (ilmastomuutok-sen torjuminen, kestävän elintar-viketuotannon järjestäminen, epide-mioiden torjuminen, varautuminenlaajoihin vulgaanisiin ja kosmologisiinkatastrofeihin yms.) tulisi asettaatavoitteeksi jo varhaisessa kom-munistisen yhteiskunnan alemmassavaiheessa. Tämä luo suunnan so-sialismin kehittämiselle kohti kom-munismia. Neuvostoliiton kehitysosoitti, että tätä suuntaa ei oltumääritelty ja että ihmiset eivätymmärtäneet sosialismin tehtäviäloppuun saakka oikein.

Työväenluokkaayhdistävä tekijä

On kulunut aikaa siitä, kun mevakavasti olemme keskustelleetkommunistisen yhteiskunnan vält-tämättömyydestä ratkaisuna glo-baalisiin ongelmiin. Marxille, En-gelsille ja Leninille kommunismi eiollut enää mikään utopia. Meille2000- luvun ihmisille kommunistisenyhteiskunnan tehtävät ovat kon-kreettisia. Sosialistinen yhteiskuntasaa sisältönsä ottamalla suunnankommunistisen yhteiskunnan raken-tamiseen. Tänä päivänä niistä tuleepuhua rinnakkain. Kommunismitavoitteena voi myös olla työ-väenluokkaa yhdistävä tekijä. Nos-takaa kissa pöydälle ja puhukaaasiasta.

Heikki Männikkö

Sivu 16 Nro 6/05Kansanääni

Juche-aatteen seminaari pidettiin HelsingissäJuche-aateen opintoyhdistys jär-

jesti seminaarin Juche-aatteesta jaKorean tilanteesta Helsingissä 12.11.Seminaarissa kuultiin kolme alus-tusta. Antti Siika-aho alusti Koreanhistorian käännekohdista. Siika-ahokertoi Korean itsenäisyyskamp-pailun alkuajoista Korean ollessa

vielä japanilaisten imperialistienvalloittamana. Pohjois-Korean edes-menneellä presidentillä on erittäinmerkittävä rooli japanilaisvastaisensissiarmeijan johtajana ja korealaistenpoliittisena johtajana. Korealaisetonnistuivat lyömään japanilaiset,jotka olivat monin verroin paremmin

aseistautuneita. Korealaisilla eikuitenkaan ollut mitään menetettä-vänä – voitettavana heillä oli kansal-linen vapautus. Japanilaisvastaisentaistelun aikana muotoutuvat korea-laisen sosialismin, Juche-aatteenperusperiaatteet.

Heikki Sipilä alusti Korean geopo-liittisesta tilanteesta ja erityisestiKorean niemimaan viimeaikaisestakehityksestä. Korean tilanne onnähtävä osana laajempaa kokonai-suutta, jossa USA yrittää saavuttaajalansijaa Koillis-Aasiassa ja muual-lakin Kiinan ympäristössä tavoit-teenaan edelleen vahvistuvan Kiinankontrollointi. Korean ydinvoima-kysymyksen taustalla on ensisi-jaisesti Korean tarve parantaa energia-omavaraisuuttaan. Mahdollisenydinaseen merkitys on vain jayksinomaan puolustuksellinen.Onhan USA:n suorittaman invaasionuhka suurempi kuin vuosikymmeniin.Tilanteen ratkaisun avaimet ovatYhdysvalloilla. Onko USA valmiskohtelemaan Pohjois-Koreaa suve-reenina valtiona ja rakentamaanystävällisiä suhteita korealaistenkanssa?

Juha Kieksi alusti lopuksi Juche-aatteen ja marxismi-leninismin suh-teesta. Viime vuosina korealaiset ovatkorostaneet kimilsungismia ja Juche-aatetta alkuperäisenä filosofiana jokaon kehittynyt marxismi-leninisminpohjalta. Eräät tahot ovat vetäneettästä johtopäätöksen, jonka mukaanJuche-aate ei olisi marxismi-leni-

nismiä, vaan kyseessä olisi revisio-nistinen suuntaus. Vaikka korealaisetkorostavatkin marxismi-leninisminrajoitteita eivät he kuitenkaan oleluopuneet marxismi-leninismin pe-rusperiaatteista kuten dialektisestä jahistoriallisesta materialismista taiproletariaatin diktatuurista. Kysy-mys on viimekädessä siitä, voidaankomarxismi-leninismiä pitää kaikenaikaa kehittyvänä filosofiana. Se, ettäjokaisen kansakunnan on tehtävävallankumouksensa omista lähtö-kohdista käsin ja kehitettävä sosia-lismiaan oman maan erityispiirteethuomioon ottaen on sekä marxismi-leninismin ja Juche-aatteen mukainennäkemys.

Alustukset herättivät vilkastakeskustelua. Erityisesti Juche-aateenja marxismi-leninismin suhde keskus-telutti seminaarin osanottajia. Moni-puolisen keskustelun lopputuloksenatodettiin että Juche-aatetta ja marxis-mi-leninismiä ei pidä erottaa toisis-taan. Osanottajat poistuivat semi-naarista seminaarin antiin ja erityi-sesti monipuoliseen tarjoiluun tyy-tyväisinä.

KÄ/Juha Kieksi

Rikollinen Venäjä

Äskettäin suomalainen valta-lehti Helsingin Sanomat kirjoittiartikkelin Venäjän korruptiostaja mafiasta jne. Eräiden tietojenmukaan Venäjä on tällä hetkellä90. sijalla maailmassa, kun erimaita verrataan niiden korrup-toituneisuuden vähyydessä.Erään toisen lähteen mukaansijoitus on 129. – Afganistaninja sen huumemafian jälkeen.Vaikka nämä lukemat ovat vainlikimääräisiä – ja joskus ilmei-sesti yliampuvia, nyky-Venäjälläkorruptio on suuri ongelma.

Tämä tilanne on suoraan kyt-köksissä julkisen omaisuudenyksityistämiseen, jota on 1990-luvun alkuvuosista jaettu Jelt-sinin hallintokoneistoon kuulu-ville ja hänen lähipiirilleen. Muo-dollisesti nämä ihmiset maksoivatjotain tämän yksityistämisenyhteydessä saamastaan omai-

suudesta, mutta lahjuksien avullaviranomaiset jakoivat kaiken-laisille heittiöille miljardien eurojenedestä kansalle kuuluvaa Venäjänkansallisomaisuutta lähes ilmai-seksi.

Nyt yksityistäminen on lope-tettu, mutta virkamiesten lahjontaon jäänyt entiselleen. Enem-mänkin, Kansallisen Korruption-vastaisen komitean arvion mu-kaan korruptio maassamme onkasvanut viisinkertaiseksi Putininhallinnon aikana. Samalla se onvaikuttanut virkanimityksiinkin.TV:ssä on avoimesti puhuttu, ettävaraministerin paikan voi ostaa300.000:lla dollarilla. Eräs johtavapoliittinen tutkija, Belkovski, onäskettäin selvittänyt, että presi-dentti Putinin ”yritysympäristö”pitää yksistään Latvian pankeissarahojaan 3,6 miljardin dollarinedestä.

Samaan aikaan kasvaa paitsivirkamiesten ruokahalu syö-dessä, myös heidän lukumää-ränsä. Tällä hetkellä Venäjällä onviranomaisia 1.390.000 henkilöä,mikä on paljon enemmän kuin mitäheitä oli Neuvostoliiton aikana.Kuitenkaan tämä ei ole lisännytheidän työnsä tehokuutta. Tut-kijoiden arvioiden mukaan vain2% näiden virkamiesten hyväk-symistä päätöksistä toteutetaanmuiden jäädessä pelkästään pa-perille. Anomusten hylkäystenmäärä on noussut hirvittäviinmittoihin. Eräs johtava tieteelliseninstituutin tutkija kertoi, että vainyhden sanan muuttaminen jos-sakin asetuksessa vaati 49 eri-laisen paperin lähettämistä kai-kenlaisille muille tahoille.

Korruptiosta tuli tärkein ele-mentti kaikissa toimeenpanevissaelimissä. Jopa eräät johtavat

virkamiehet ovat todenneet, ettäjos he eivät ota korruption vas-tustamista vakavasti, koko nykyi-nen järjestelmä tulee kaatumaan.Korruptoituneita virkamiehiä onsilti vaikea korvata – käytet-tävissä olevien arvioiden mukaankaikista virkamiehistä 80% ottaalahjuksia.

Huolimatta öljyn erittäin kor-keista hinnoista ja niistä saata-vista vientituloista, taloudellinenlama on nyt nähtävissä Venäjällä.Kansan elintaso laskee 7-10 %vuodessa. Kuinka se voisi ollamuutenkaan, kun öljytulot yksin-kertaisesti ryöstetään? NovajaGazeta –lehden mukaan puoletöljytuloista on piilotettu koko-naan verotukselta ja tuloksenavaltion kassa saa vain 10% öljytu-loista. Onko Venäjä joku siirtomaa,kun se saa käyttöönsä vain 10%luonnonvaroistaan?

Luonnollisesti kaikki tämäaiheuttaa kansan vakavaa vie-raantumista hallintokoneistos-taan. Julkista mielipidettä kos-kevien kyselytutkimusten mukaanvain 20-25 % kansasta luottaapresidenttiinsä, 10 % hallintoonsajne. Ennemmin tai myöhemmintämä tyytymättömyys ilmeneekonkreettisina tekoina niin kuinviime talvena, jolloin sadat tuhan-net ihmiset protestoivat sosiaali-turvansa leikkauksia vastaan.Erään oikeistovoimien johtajanilmaisun mukaan (jopa he alkavatymmärtää jotakin) ”kukaan ei teenenempää työtä vallankumouksenhyväksi kuin Moskovan byro-kraatit.” Näinhän se on.

Sergei SvortskovNKP:n keskuskomitean

ensimmäinen sihteeriKäänös: Reijo Katajaranta

Kuva viime marraskuiselta Lokakuun vallankumouksen vuosipäivän marssilta. Marssin järjestämistäoli vaikeutettu siirtämällä se arkipäivälle. Marssijoita oli siitä huolimatta runsaasti vastustamassa Venäjännykyistä menoa ja vaatimassa sosialismia takaisin. Kuva Ville Rahikainen.

Sergei Svortskov, NKP:n keskuskomitean ensimmäinen sihteeri

Sivu 17Nro 6/05 Kansanääni

Chileläinen Marta Har-necker on työskennellytaikaisemmin Investigacio-nes Memoria Popular Lati-noamericana –keskuksen(MEPLA) johtajana Havan-nassa. Hän on tutkinut pit-kään kansanliikkeiden his-toriaa Latinalaisessa Ame-rikassa. Ennen Kuubaantuloaan hän työskenteli v.1970-73 Salvador Allendenhallintokaudella Chilen ope-tusministeriössä. Nykyisinhän elää ja asuu Vene-zuelassa. Hän toimii neu-vonantajana maan sosiaa-lisen kehityksen ja osal-listumisen ministeriössä.Seuraava artikkeli perustuuhänen 26.10.2005 austra-lialaisessa Green LeftWeekly –lehdessä julkais-tuun haastatteluunsa.

”Venezuelassa sosialismin julis-taminen ei ole mitään muuta kuinnimen antamista niille monilleasioille, joita tässä maassa on jotehty. Kaikki nämä asiat ovatolleet pääoman logiikan vastaisia.Ne ovat perustuneet humaaninsolidaarisuuden logiikkaan.”

UudistuskampanjatMarta Harneckerin mukaan

yhteiskunnalliset uudistuskam-panjat alkaen Mission BarrioAdentrosta, joka toi terveyden-huollon Caracasin köyhimpienpariin, ovat ulottuneet nyt myöskoskemaan niitä venezuelalaisia,jotka ovat jääneet perinteisestikoulutusjärjestelmien ulkopuo-lelle. Näitä ovat Mission Robinson(lukutaitokampanja), MissionRibas (lukio-opetus) ja MissionSucre (yliopisto-opetus). Muutkampanjat on kohdistettu intiaani-väestön kurjuuden voittamiseksi(Mission Guicapuro) ja taisteluuntalonpoikien oikeudesta maahan(Mission Zamora).

Joulukuussa 2002 tapahtuneenyleislakon aikana Chávezin halli-tus tiedosti haavoittuvuutensa jaelintarvikeomavaraisuuden merki-tyksen. Kun kaikki elintarvikkeetolivat yksityisen sektorin hallin-nassa, se kykeni kontrolloimaanyhteiskunnallista tilannetta nälänavulla. Tämän johdosta yksikaikkein tärkeimmistä kampan-joista Venezuelassa on nykyisinHarneckerin mukaan Mercal. Senpuitteissa kansalle tarjotaanruokaa hinnalla, joka ei muodostukysynnän ja tarjonnan lain mu-kaan, vaan on jopa 40 % allemarkkinahintojen.

Kansalliselle tuotannolle onmyös yritetty perustaa omaaverkostoa ostamalla tuotteitaosuuskunnilta. Ongelmaksi tässäon osoittautunut osuuskuntienkohtaama kilpailu kapitalististenmarkkinoiden kanssa. Vaikeuttaon kompensoitu valtion toreilla,jotka ostavat tuotteensa kansaavarten ja myyvät niitä heille allemarkkinahintojen. Prosessin ta-

voitteena ei ole voiton tuotta-minen.Osallistuva demokratia

Bolivaarisen vallankumoukseneräitä suurimpia ongelmia ovatperitty valtiokoneisto ja ihmistenperimät tottumukset ja tavat.Yrittäessään muuttaa valtiota jakapitalististen markkinoiden lo-giikkaa bolivaarinen vallanku-mous on taistellut korvatakseenns. edustuksellisen demokratiantodellisella osallistuvalla ja osal-listumista kannustavalla demo-kratialla, jossa ihmiset alkavathallita omaa elämäänsä, yhtei-söään ja maataan.

Harneckerin selvityksen mu-kaan Chávezin hallitus on myösedistänyt yhteisökomiteoidenperustamista käydäkseen käsiksiongelmiin terveydenhuollossa,koulutuksessa, urheilussa jamuissa pulmakysymyksissä. Ko-miteat työskentelevät läheisessäyhteistyössä em. uudistuskam-panjoiden kanssa. Terveysko-miteat ovat yksi oiva esimerkkitästä. Ne työskentelevät kuuba-laisten lääkärien apuna MissioBarrio Adentrossa auttamallayhteisöjen väestölaskennassa jarohkaisemalla sellaisia sairaitakäymään paikallisella lääkärillä,joilla ei ole ollut aikaisemmin varaamoiseen.

PaikallisdemokratiaaVenezuelan perustuslakiin on

kirjattu asetus julkisen suun-nittelun paikallisista neuvostoista(CLPP). Näiden neuvostojenkokoonpanoon kuuluvat por-mestari, kunnallisneuvoston vaal-eilla valitut jäsenet ja seurakuntienhallitusten puheenjohtajat sekäjärjestäytyneiden yhteisöjenkansankokousten vaaleilla valit-semat johtohenkilöt. Ajatuksenaon, että yhteisöillä olisi 51 %osuus CLPP-neuvoston jäsen-määrästä. Neuvostojen tehtävänäon laatia yhteisöilleen yhtenäinenkehitys-suunnitelma, joka koskeeterveydenhuoltoa, koulutusta jamuita paikallisia asioita.

Harneckerin mielestä on tär-keää, että Venezuelassa muodos-

tetaan yhteisöllisiä neuvostoja200-600 perheestä koostuviinpieniin yhteisöihin kaupunki-alueilla ja vastaavasti paljonpienempiä maaseudulla. Kyseis-ten neuvostojen puhemiehettoimivat yhteisöjensä edustajinaCLPP-neuvostoissa.Vallankumouksen johta-minen

Väestön yleistä osallistumistalisäämällä autetaan lujittamaan jalaajentamaan vallankumouspro-sessia ruohonjuuritasolla. Osan-ottoa helpottamalla voidaan luodamyös kokonainen uusi johtajiensukupolvi. Kansan on opittava

Sosialismin rakentaminen VenezuelassaMatti Laitinen

olemaan oma itsensä ja sen onosoitettava käytännössä kyvyk-kyytensä johtaa tätä prosessia.

Harneckerin arvion mukaanVenezuelan vallankumouspro-sessin suurin heikkous on kelvol-lisen poliittisen instrumentinpuute. Erilaiset puolueet ja eri-laiset johtajistot eivät ole kyen-neet yhdentymään reaalisellatavalla. Ne ovat liian huolestu-neita omien ryhmiensä eduista.Viides Tasavalta –liikkeellä(MVR) on iso sisäinen ongelmasen yrittäessä määräillä kokoliikettä johtoasemallaan. Se on

enemmistöpuolue. Tällainen eiole mitään jalomielisyyttä. On-gelmia ei ilmene niinkään MVR:nhuippujohdossa, joka ymmärtää,että on välttämätöntä suoda jaluoda tilaa myös liittolaisille.Koska MVR sinänsä koostuuuseista erilaisista ryhmistä, senjohdon on reagoitava myös kun-kin ryhmän esittämiin vaatimuk-siin.

Hugo Chávezin asemavallankumouksessa

Harnecker uskoo, että ”elleijotain hyvin vakavaa tapahdu,joka pakottaisi puolueet aset-tamaan vallankumousprosessinkaiken muun yläpuolelle… ounas-telen, että prosessista tulee pal-jon pitempi kuin vain johtajistonluominen. Tarvitaan kansan osal-listumisen myötä tapahtuvaajohtajiston esiinmarssia. Uskon,että kuuden vuoden kuluessasyntyy sellainen sukupolvi joh-tajia, jotka tunkevat itsensämukaan tähän prosessiin… Presi-dentti Chávez etsii mekanismiatämän puutteen korjaamiseksi.Hän on tämän prosessin selväjohtohahmo ja se on myös sidok-sissa häneen. Siksi hänen sala-murhansa uhka on todellinen.Kuitenkin tämän johtajan, väes-tön kouluttamisen ja sen proses-sin myötä, joka luo kansalle mah-dollisuuden osallistua ja kasvaa,tämä ongelma voitetaan.”

BOLIVAARINEN VALLANKUMOUS LUJITTUUPresidentti Hugo Chávezin johtama vasem-

mistokoalitio Polo Patriotico (PP) sai merkittävänvaalivoiton 4.12.2005 pidetyissä parlament-tivaaleissa. Kansanrintamaan kuuluivat Chávezinitsensä johtama Viides Tasavalta -liike (MVR),Podemos (”Me kykenemme”, vasemmistoso-sialistisesta MAS-puolueesta v. 2002 eronnutosapuoli), PPT (Isänmaa kaikille), Venezuelankommunistinen puolue (PCV), UPV (Venezuelankansanliitto) sekä joukko intiaaniväestöä edustaviapuolueita. Yhteisöissä ja kansalaisyhteiskunnantasolla toimivilla bolivaarisilla piireillä ja radikali-soituneella ammattiyhdistysliikkeellä oli myössuuri merkitys saavutettuun vaalitulokseen.

Kansanrintaman historiaaNuorten upseerien ja siviilien yhdessä 1980-luvulla

perustama MBR-200 (Bolivaarinen vallankumous-liike 200) yritti v. 1992 vallankaappausta huonollamenestyksellä. Vuonna 1997 Chávez taisteluto-vereineen perusti MRB:n poliittiseksi siiveksi kan-sallismielisen vasemmistolaisen Viides tasavalta –liikkeen (MVR) ja ryhtyi kamppailemaan vallastamyös parlamentaarisin keinoin. Ehdokkaina oli mm.ay-aktivisteja, intiaani- ja kansalaisjärjestöjenedustajia sekä kommunisteja. Helmikuussa 1998hänet valittiin kansanäänestyksellä Venezuelanuudeksi presidentiksi. Vuonna 1999 perustuslakiasäätävässä kokouksessa maahan hyväksyttiin uusiperustuslaki. Polo Patriotico (MVR, MAS = Movi-miento al Socialismo vas.sos. ja PPT = Patria paraTodos, vas.sos.) saavutti 30.6.2000 vaalivoitonparlamenttivaaleissa (99/165) ja romutti näinsosialidemokraattien (AD) ja kristillissosiaalisenpuolueen (COPEI) 40 vuotta kestäneen korrup-toituneen vallan. Samassa yhteydessä Chávezjärjesti uudet presidentin vaalit, jossa hänet valittiinuudelle kuusivuotiskaudelle.

Vuonna 1997 perustettu MVR on kuitenkin vielävarsin nuori organisaatio. Bolivaarisen kansan-rintaman muilla vasemmistovoimilla sitä vastoin onpaljonkin kokemusta Venezuelassa luokkataistelunkaikilta eri osa-alueilta koskien myös gerillatoimintaa.Presidentti Chávezin veljellä Adan Chávezilla on ollutmerkittävä osuus nykyisen vasemmistorintamanrakentamisessa.

Vaaliboikotti osana USA:n horjutuspoli-tiikkaa

EU:n ja OAS:n lähettämän 400 vaalitarkkailijoidenmukaan Venezuelan vaalit olivat rehelliset oppositionvaaliboikotista huolimatta. Myöskään äänestyslait-teiden luotettavuudessa ei ilmennyt mitään epäsel-vyyksiä. Äänestysprosentti vaaleissa jäi melkovaatimattomaksi 25 %. Vuonna 2000 järjestetyissäparlamenttivaaleissa se oli 56,4 %.

Toisaalta Venezuelan oikeisto-opposition – USA/Sumate –vetoinen – vaaliboikotti itse asiassa vainedesauttoi bolivaarista kansanrintamaa valtaamaanhallintaansa koko parlamentin. USA on harjoittanutsamankaltaista valtiolliseen horjutukseen tähtääväävaaliboikottipolitiikkaa v. 1994 Nicaraguassa ja v.2000 Haitissa.

Vaalien merkitysViides tasavalta -liike sai 114 paikkaa ja loput 53

paikkaa jakautuivat liittolaispuolueille. Vanhassaparlamentissa oppositiolla oli 79 edustajaa 165:sta.Kansalliskokouksen paikkamäärä nousee käytyjenvaalien yhteydessä kahdella.

Vaalivoitto mahdollistaa sellaisten perustus-laillisten uudistusten, kuten presidentin virkakaudenjatkamisen ja keskuspankin valvonnan tehostamisentoteuttamisen maassa. Nämä toimet vahvistavatentisestään bolivaarisen vallankumouksen sosialis-tista luonnetta.

Matti Laitinen

Presidentti Hugo Chaves tervehtimässä kannattajiaan Caracasissa Venezuelassa. Tilanne maassa onuusi. Hallitus on julistanut tavoitteekseen sosialismin ja nyt sillä on kaikki valta. Olemmeko todistamassauuden sosialistisen valtion syntymistä - tällä kertaa rauhanomaisesti? Venezuelan vaaleissaäänestysprosentti jäi kuitenkin alhaiseksi, mikä sekään ei ole harvinaista näissä maissa. Tilanne onsiis vielä kaikkea muuta kuin selvä, ja me muistamme mitä tapahtui Salvador Allendelle v. 1973.

Sivu 18 Nro 6/05Kansanääni

Kansan ääni kuuluu muutoksen puolestaErillissotia

Suomessa on erikoinen taipu-mus selitellä poliittisia käännöksiäsattumanvaraisiksi. Näin kiiste-tään kollektiivinen syyllisyys.

Nyt kun muistellaan Espanjandiktaattorin Francon kuolinpäi-vää, niin jotkut lehdet selittäväthänen hallituskautensa valitet-tavaksi virheeksi ja, että nyt sittendemokratia kukoistaa.

Kaikki on kuitenkin selittelyä.Espanjassa oli demokratia tasa-vallan aikana, mutta se hävitettiinkansainvälisen natsiliikkeen avul-la. Myös Suomesta oli yli 200natsia auttamassa Francoa. Tun-netuin heistä oli eversti "Marokonkauhu" Juutilainen, jota Suomennatsipiirit yhä vieläkin ihannoivat.Espanjassa oli myös todellisiademokraatteja suomalaisia, jotkataistelivat tasavallan puolesta.Tunnetuin Suomesta tullut tais-telija oli Eero “Patu” Hautojärvi.Francoa vastaan ja tasavallanpuolesta taistelleita suomalaisiaSuomesta oli 150 ja Kanadasta jaUSA:sta lienee ollut yhtä paljon.

Suomesta lähteneet tasaval-talaiset taistelivat saksalaisissa jaruotsalaisissa joukko-osastoissa,joita oli nimetty saksalaistenkommunistien Ernst Thälmanninja Georg Brantingin mukaan.Kanadasta ja USA:sta lähteneentaistelivat Lincoln pataljoonassa.

Suomessa oli tuolloin 1930-luvulla myös omia univormujaankantavat natsijärjestöt. Ruskea-paitoja johti muistaakseni jokuKalsta niminen. Tunsin heistäainoastaan yhden, Emil Nybergin,joka myöhemmin oli Kunnan-työntekijäin liiton toimitsija jasosialidemokraatti.

Mustapaidoista taas voi mai-nita tohtori Pekka Kuusen, entisenAlkon pääjohtajan. Kuusen tutta-va, niin ikään mustapaita, HilpiKauppala tapasi kaverinsa Fred-rikin kadulla. Hilpi kysyi, ettäkuinkas sinä vanha mustapaitaolen pettänyt mustapaita-aatteen.Kuusi oli vastannut, että ei hänole hukannut mihinkään aatettaan, vaan se on ajan trendi, että ollaan

sosialidemokraatteja. Minusta setuntuu uskottavalta. Yhtä hyvinkuin Lipposen ja Halosen erillis-sodat.

Jos katsotaan sota-ajan teks-tejä, niin silloin oltiin hiukanrehellisempiä lausunnoissa. Neu-vostoliittoon siirtyneet entisetpunakaartilaiset kokivat viimesodat luokkasodan jatkeeksi jasiten Suomen vapaussodaksi.Yhdyn täysin heidän käsityk-siinsä, vaikka täydellistä vapauttaei saavutettukaan. Kuitenkinsuuret kiitokset näille vapaus-taistelijoille.

Lahtaripuoli totesi usein myöskäydyt sodat luokkasodan jat-keeksi. Se käy mm. ilmi Manner-heimin päiväkäskyistä. Piti “va-pauttaa” heimoveljiä, vaikka Raja-Karjalassa sotineet ovat todis-taneet, että jostakin syystä karja-laiset eivät pitäneet suomalaisiavapauttajina, vaan miehittäjinä.

Wäinö Pietikäinen

Saddamin näytösoikeudenkäyntiIrakissa on käyty jo muutamia

päiviä oikeutta Saddam Husseiniavastaan. Meneillään olebvassaoikeudenkäynnissä on useitavirheitä, Ensinnäkin oikeudenis-tunnot pitäisi suorittaa puolueet-tomalla maaperällä eli Haagissa.Oikeus Irakissa on kostajienoikeus, ei voittajien, koska Irakinsodan voittajat eivät ole vieläselvillä. Ainakaan voittajia eivätole USA ja Englanti.

Toiseksi oikeuteen pitäisi saadamyös sotarikolliset Bush ja Blair.Saddamin oikeudenkäynnin alus-sa pitäisi käsitellä kurdikyläntuhoamista sinappikaasulla 1986.Käsitelläänkö oikeudessa, kukatoimitti raaka-aineet kaasuun,epäilen ettei.

Jos jollakulla on mahdollisuustutkia sanoma- ja aikakausilehtiävuodelta 1986 niin huomataankummallinen asia. Kurdikyläntuho sai aikaan vain pieniä uutisiapalstoilla eikä edes missään päin

tuomitsevia lausuntoja. Suurestimainostettu läntinen demokratiaon niin joustava ja läpeensä mätä,ettei muutaman tuhannen ihmisenmurha aiheuta tuomitsevia lau-suntoja. Olihan Saddam vielä 1986huomattava valtiomies ja lännensuuri ystävä käydessään hyök-käys-sotaa Yhdysvaltoja nöy-ryyttänyttä Irania vastaan.

Tiedonvälitys nykyaikana ononneksi niin kehittynyttä, etteisotarikosten peittely sensuurinvoimin enää onnistu. Yhdysvallatja sen aisankannattaja Englantiovat syyllistyneet raskaisiinsotarikoksiin niin Irakissa kuinAfganistanissa. Viime vuonnaFallujan kaupungin tuhossa käy-tettiin kiellettyjä aseita, valkoistafosforia, köyhdytettyä uraania,sinappikaasua ja rypälepommeja.Tänä vuonna samoja aseita onkäytetty hyökkäyksissä Syyrianrajalla ja Afganistanin vuoristossa

.Vankien kidutuksista tulee

jatkuvasti tietoja. Samaan aikaanmiehittäjäsotilaat ihmettelevätmiten heitä vihataan niin valta-vasti. Länsimainen demokratia eiole korkeassa arvossa kolman-nessa maailmassa. Saddaminoikeudenkäynti ei ainakaan nostaarvostusta. Tyhmin oikeuden-päätös olisi Saddamin tuomitse-minen kuolemaan ja teloitus. Setekisi Saddamista marttyyrin jausea lännen vapauttajasoturikuolisi kostoiskuissa tulevinavuosina.

Loppukaneettina toteaisin Yh-dysvaltain Irakin sodan sujuvanjuuri niin huonosti kuin ennustinsen jo sodan alussa. Myönnäntuntevani parasta iloa eli vahin-goniloa. Tätä voin tuntea vapaastikoska en koskaan matkusta kol-meen terroristivaltioon eli Yhdys-valtoihin, Israeliin ja Englantiin.

Reino Welling,Jämsänkoski

Jos tsunami olisiiskenyt Kuubaan

Bushille ja Blairillepitää lukea syytteetIrakin sodasta

Paula Lehtomäki porvaristondiktatuurin (länsimaisen demo-kratian) edustajana ei olisi antanuteurosenttiäkään Kuuban tuhojenkorjaamiseksi, jos tsunami olisiiskeneyt Kuubaan, koska “hankeei ole EU:n yhteisen kannanmukaista toimintaa demokratianvahvistamiseksi, ihmisoikeuksienja kansalaisvapauksien kunnioit-tamiseksi eikä kansalaisten elinta-son parantamiseksi”. (Suomeksi:kapitalismiin siirtymistä). Kuinkaolisikaan, sillä näillä sanoillaLehtomäki hylkäsi kehitysyhteis-työprojektin, jonka tarkoitus olijulkaista kaksi kirjaa Kuubaneläimistä. Tämä ei tarkoita sitä, ettäKuubaa syrjittäisiin rodun, us-konnon tai mielipiteen vuoksi,vaan sen talousjärjestelmän vuok-si. Se kun ei salli vapaata työ-voiman riistämistä, mitä kutsutaantäällä lännessä sievistellen yrittä-misen vapaudeksi.

Toisaalta; Fidel Castro tuskinpyytäisi apua “humaaneilta demo-kratioilta”, jotka jatkavat USA:nasettamaa Kuuban kauppasaar-toa. Kuubalaisilla on vuosikym-menien kokemus siitä, että glo-baali, humaani kansainvälinenarvoyhteisö on pelkkää sanahe-linää, millä demokratiaan uskoviaidiootteja uunotetaan.

Paljon paskanjauhamista ihmis-oikeuksista. Nämä USA:n hännys-telijät pitävät huolta Kuubasta,koska siellä on tasainen tulonjako.Kaiken pitäisi olla kaupan, pitäisiolla dynamiikkaa, siis upporikkaitaja rutiköyhiä, tuumii EU:n kapita-listikartelli. Ne väittävät sitävapaudeksi, tätä keinottelunvapautta.

Paula Lehtomäki edustaa jakannattaa riistämisen vapaudenideologiaa, kapitalismia, kutenkoko hallitus. Pieniä kosmeettisiamuutoksia globaalikapitalismiin

pitäisi kuitenkin saada. Riistä-misen pitäisi edes näyttää humaa-nimmalta, hallitusherrat huokaa-vat. Siihen ei pelkkä hölinä oikeu-denmukaisesta globalisaatiostariitä. Oikeudenmukaista kapitalis-mia (globalisaatiota) ei ole olemas-sakaan, eikä tulekaan, ei vaikkademarit kuinka toistaisivat sitämantrana. Riisto jatkuu yhä pa-hempana. Esimerkiksi riittää Kii-nan kapitalismi, jossa kaivos-työmiehen henki on halpa ja työnorjuus todellisuutta. Se siitä Kiina-ilmiöstä ja oikeudenmukaisestakapitalismista!

Kun luokkasota iski Suomeen,porvarit olivat valmiit tekemäänmitä tahansa saadakseen pitääetuoikeutensa. Ne Suomen valkoi-set pelkäsivät menettävänsä, jospunaiset olisivat voittaneet. Sitäpelättiin niin paljon, että porvaritolivat valmiit luopumaan itsenäi-syydestä ja ottamaan saksalaisenprinssin kuninkaakseen. Se, ettäitsenäisyyttä ei menetetty, ei ollutvalkoisen Suomen herrojen an-siota vaan johtui siitä, että Saksahävisi ensimmäisessä maailman-sodassa.

Porvarit käyttävät vuoden 1918luokkasodasta nimeä vapaussota.Totta se onkin, jos puhutaanyrittämisen vapaudesta tai oi-keammin työvoiman riistosta. NytEU:n tulevan perustuslain mukanaSuomen porvarihallitus on valmisluopumaan Suomen omasta pe-rustuslaista ja päätäntävallasta,siis itsenäisyydestä. Suomi olisiosa Euroopan kapitalistikartelliaja sen sotakoneistoa. Porvaritkatsovat, että se parhaiten täyttääheidän taskunsa. He viis vei-saavat, miten tavalliselle kansalleja itsenäisyydelle käy - aivankuten vuonna 1918.

Hannu AlmHelsinki

Aki Kaurismäki: ‘EU on pirun keksintö’Harvakseltaan julkisuudessa

esiintyvä elokuvaohjaaja AkiKaurismäki on myöntänyt Voima-lehdelle haastattelun. Ehtona oli,että jutussa keskitytään poli-tiikkaan, ei elokuviin. AluksiKaurismäki haukkuu viidennenydinvoimalan puolesta “kuinraivostunut naarasstrutsi” taistel-leen Sinikka Mönkäreen. Sittenhän kutsuu EU:ta pirun keksin-nöksi, “ja kun siihen vielä lisätäänsuomalaisten poliitikkojen lam-masmainen toiminta, meillä onpian kypäräpakko saunassa”.

Haastattelu on tehty MattiWuoren hautajaispäivänä. Kauris-

mäki sanoo Wuoren kuolemanvieneen 50 prosenttia Suomenälymystöstä, “ja se toinenkin 50prosenttia on pelkkä oletus”.Yhdysvaltoja ja Venäjää halli-tsevat psykopaatit. Ennen oliparemmin: “Ei kapitalismi voitta-nut sosialismia, vaan kaikki siinähävisivät.”

Myös Natosta Kaurismäellä onselkeä kanta: “Jos Suomi meneeNatoon ilman kansanäänestystä,luovutan passini. En tiedä, kenellesen voi luovuttaa, mutta luovutankuitenkin, ehkä rajavartijallemennessäni.” Maailman tilan

suhteen Kaurismäki on täysipessimisti. “Loppu tulee vii-meistään, kun kaikki intialaisethaluavat jääkaapin. Sellaistakulutuspiikkiä ei kestä mikään.”

Haastattelu on hyvä muistutussiitä, miten taitava sanankäyttäjäKaurismäki on. Hän toteaa itsekin:“Suomen kieli on vähäisen ajatte-luni koti.” Kaurismäen uusinelokuva, yksinäisestä yövartijastakertova Laitakaupungin valot saaensi-iltansa 3. helmikuuta.

Julkaissut Hannu RainestoHANNU@VUNET.ORG

Kirjallisuuden Nobel -palkin-non vuodelta 2005 saanut HaroldPinter ilmoitti joulukuun alussa,että Yhdysvaltain presidenttiGeorge Bush ja brittipääministeriTony Blair pitää haastaa oikeuteenIrakin sodan aloittamisesta.

”Irakin miehitys oli pelkuri-mainen ja kansainvälisen terroris-min teko, joka merkitsee kansain-välisen oikeustajun halveksi-mista”, sanoi näytelmäkirjailijanauhoitetussa puheessaan.

“Montako ihmistä täytyy tap-paa ennen kun heidät luokitellaanteurastajiksi tai sotarikollisiksi?”,ihmettelee Harold Pinter. “Tämän

takia on oikein, että Bush ja Blairtuodaan kansainvälisen oikeudeneteen”, hän lisäsi.

75-vuotias kirjailija oli aikonutpitää tämän henkisen puheenNobelin palkinnon jakotilaisuu-dessa Tukholmassa. Pinter joutuikuitenkin nauhoittamaan pu-heensa terveydellisistä syistä.Kirjailija on tällä hetkellä hoidossasairaalassa Lontoon lähellä. Pin-terin puolesta palkinnon ottivastaan kirjailijan kustantaja.

Dimitris Mizaras

Sivu 19Nro 6/05 Kansanääni

JULKAISIJAT: EU:n Vastainen Kansanrin-tama ry, KommunistienLiitto ry ja Sodan- jaFasisminvastainen Työ ry

POSTIOSOITE:PL 780, 00101 Helsinki

PUHELIN:040-5643205 ja050-5884159

PÄÄTOIMITTAJA:Reijo Katajaranta

ILMOITUSHINNAT:Järjestöt: 050 €/pmmMuut 1€/pmm

Tili:OKO 554114-227966

PAINOPAIKKA:Kangasalan Lehtipaino

Kansan ääni

HelsinginLähiradiossa

100,3 MHzKeskiviikkona- 21.9.2005- 19.10.2005- 16.11.2005 ja- 14.12.2005klo 19.00-19.30

SFT Lähiradiossa

100,3 MHzjokaisen kuun viimei-senä keskiviikkona klo20.00 -20.30.

Tukea Kansan äänelle SFT toimii Kokouksia

KOMINFORMIkkuna todelliseen maailmaan

www.kominf.pp.fiMaksuton internet-uutispalvelu. Liity maksuttomillepostityslistoille! Web-sivuilla suomenkielisiä katsauksiasekä luokkataistelun että geopolitiikan näkökulmista.

PL 182, 00811 Helsinkip. 040-717 7941, fax (09) 759 1081

Kommunistien Liitto ryhttp://kommunistienliitto.tk/

EU:n vastainen kansanrintama rywww.euvkr.com

euvkr@euvkr.com

OKO 554114-227966

Juche-aatteen opintoyhdistys -The Society for Study of the Juche ideaKytömaantie 174, 32200 Loimaa, fax (02) 762 2444http://juche.vunet.org/juche.aate@saunalahti.fiPyydä suomenkielistä aineistoa korealaisestasosialismista!

Esko Auervuolle 20,00 e, Heikki Männikkö 108,00 e,Kalevi Wahrman 10,00 e, Tarja Männikkö 25,00 e, ReijoKatajaranta 138,00 e, Hannu Kautto 20,00 e, Eira Kärki30,00 e, Juha Kieksi 10,00 e, Reino Welling 20,00 e, PaavoJunttila 30,00 e, Armeijaton Suomi 20,00, Kai Kontturi 8,00e, Timo Partanen 48,00 e, Paavo Heikkinen 10,00 e,Heikki Sipilä 8,00 e, Juha Forss 10,00 e, Elina Kämppi10,00 e, lipaskeräyksellä Wäinö Pietikäinen 9,55 e.

Esko KoivistoHeikki MännikköKalevi WahrmanReijo KatajarantaTimo NieminenWäinö PietikäinenJuho HaavistoMatti LaitinenKai KontturiTarja Männikkö

OnneaIlmari Huuskoselle85-vuotispäivänjohdosta

VALTTERILLEKirpputori Kansan äänen tukemiseksi pidetään vuonna

2006 helmikuun alussa Valtterilla, Aleksis Kivenkatu 17.Tarvitsemme uutta tavaraa myyntipöytään, koska entiset onmelkein loppuun myyty.

Tavaran tulee olla puhdasta ja ehjää, jotta sitä voikirpputorilla myydä. Jos sinulla on jotain taloudenpienkonetta, astioita tms., se menee hyvin kaupaksi. Muttamyös kaikki muu kunnossa oleva tavara kelpaa. Varmastisinulta tai tutuiltasi löytyy käyttökelpoista tavaraa, jota etteenää itse tarvitse. Lahjoita se kirpputorillemme ja näinsaamme rahaa Kansan äänen julkaisemiseen ja muuhuntoimintaan. Tavaran voi toimittaa etukäteen soittamalla jokoTarja Männikkö p. 701 2628 tai Esko Auervuolle p. 040-707 3576 tai tuoda suoraan myyntipöydälle heti aamusta.

Kiitokset kaikille, jotka ovat aiemmin antaneet tavaraa janäin auttaneet meitä toiminnassamme.

Toveri Ilmari Huuskonen 85 vuotta

Ilmari Huuskonen syntyi3.11.1920 Helsingissä

Varhaiset vuotensa Ilmari vietti 3.Linja 23:ssa, jossa perhe asui. Talosijaitsi perinteisessä puutalokort-telissa, jossa oli mieleen jäänytsisäpiha. Ilmarin ollessa 6- vuotias,perhe muutti Vallilaan. Mieleen onjäänyt hyvin, kun muuttokuormatsiirrettiin hevosella uuteen asuntoon,joka sijaitsi Mäkelänkatu 26:ssa.

Ilmarin isä oli kivimies, muttatyöskenteli myös rautateillä. Isätoimi 2 vuotta kivityöntekijäin liitonluottamusmiehenä, jona aikana hänkirjoitti Kivityöntekijäin liitonhistorian, koska luottamusmiehentoimessaan hänellä oli käytet-tävissään liiton paperit. Täältävarmaan juontaa Ilmarinkin jo nuo-rena herännyt kiinnostus kirjoit-tamiseen.

Kansakoulun Ilmari aloitti 14-vuotiaana Vallilan kansakoulussa v.1926. koulun jälkeen oli edessätyöelämä. Sen Ilmari aloitti 14-vuotiaana, ensin lähettinä ja sittenleipuri- oppilaana. Vuonna 1939 oliedessä asevelvollisuuden suorit-taminen, joka sattuneesta syystävenyi viiden vuoden mittaiseksi.Sota- ajasta Ilmari muistaa aina sen,että oli vastenmielistä sotia Neuvos-toliittoa vastaan. Sodan jälkeen Ilmarioli työelämässä ensin kivimiehenä,mutta sen muistona hänellä onedelleenkin kaksi hajonneesta meis-selistä lentänyttä sirua selässään.Tämän jälkeen työpaikkana oli 8vuoden ajan Suomen posti. Senjälkeen meni jonkun aikaa satama-töissä ja sitten useita vuosia Helsin-gin katurakennusosastolla.

Sodan jälkeen työelämän ohellaveti kansandemokraattinen liikeIlmarin mukaansa. SKP:n jäseneksiIlmari liittyi heti vuonna 1945. Silloinmyös isä kehotti häntä liittymäänpuolueeseen. Suomen demokraat-tiseen nuorisoliittoon Ilmari tuli jo v.1944. Sirola- opiston kurssin Ilmarikävi v. 1947-1948. Opisto oli silloinsiirtynyt Hämeenlinnaan Katuma-järven rannalle. 50- luvun alussaIlmari toimi joitain aikoja muösSNDL:n Helsingin ja Uudenmaanpiirijärjestön kulttuuritoimitsijanaollen mukana perustamassa myösKoiton kuoroa. Näihin aikoihinharrasti Ilmari kulttuurin ja kirjoit-telemisen ohella myös urheilua.

Kulttuuri on aina kiinnostanutIlmaria ja hän perusti v. 1967Helsingin Suomenkielisen Työväen-opiston yhteyteen kulttuuriryhmäHorsman, joka toimi hänen johdollaanaina 1990- luvun puolelle saakka.Edelleenkin Horsman piirissä toimi-neet tapailevat säännöllisesti toisiaan.myös Marxilainen filosofia on ainaollut Ilmarin kiinnostuksen kohteena.Tämä oli punaisena lankana myöskinkulttuuriryhmä Horsman työssä.Horsman toiminnassa Ilmari joutuipäivittäin kirjoittamaan luentoja,alustuksia sekä opintovihkosia.Vuosikymmenet Ilmari teki töitämyöskin Vapaa- ajattelijain liitossa.vuonna 1963 liiton täyttäessä 30vuotta hän teki paljon haastattelujaliiton käyttöön. Edesmennyt liitontoiminnanjohtaja Paul. J. Koponenesitti häntä liiton hautapuhujaksi. Jamuistopuheita hautajaistilaisuuksissaIlmari piti vielä 2000-luvun puolellesaakka. Tällä hetkellä Ilmari toimiiedelleen Pääkaupunkiseudun Ateistitry.:ssä. Ilmarilla lukuharrastus onedelleen korkealla. Tällä hetkellähänellä oli tutkimuksen kohteenaMauri Ryömän “Johdatus dialek-tiseen tutkimukseen”, Ursan tähtitie-teellinen vuosikirja “Maailman-kaikkeus 2005” ja Vapaa- ajattelija-lehti 5/2005.

Kun kommunistinen liike joutuivaikeuksiin 80- luvulla oli Ilmarimyös perustamassa KTP:tta. Silloinjouduimme järjestämään nimienkeräyskampanjoita KTP:n merkitse-miseksi puoluerekisteriin tai PekkaTiaisen presidenttiehdokkuudenturvaamiseksi. Näissä kaikissakampanjoissa Ilmari on ollut mukana.Kuluneen lähes 20 vuoden aikanaIlmari on viime vaaleihin saakka ollutehdokkaana kaikissa kunnallisissa javaltiollisissa vaaleissa sekä osuus-kauppavaaleissa. PerustaessammeKansan ääni- lehden ja KommunistienLiiton on Ilmari marxilais-lenini-läiselle aatteelle uskollisena seurannutmukanamme tässä työssä.

Kaikki järjestötoverit esittävätIlmarille syntymäpäivän johdostaonnittelunsa, toivottavat lisää vuosiaja menestystä tulevalle toiminnalle.

Haastatteli Heikki Männikkö

SFT laskee kukat Punaistenvaltakunnalliselle muistomerkilleEläintarhassa perjantaina 27.0106.Puhuu Reijo Katajaranta. Järjes-töliput mukaan.

SFT:n perinteinen kukkienlasku Punaisten muistomerkille,sekä Viime sodassa teloitettujenmuistomerkille Malmilla. Kokoon-numme Malmin hautausmaanpääportilla la 28.01.2006 klo 11.00.Tilaisuudessa puhuu Juho Haa-visto. Järjestöliput mukaan. Kansan äänen puurojuhla

Hermannin kerholla, Hämeentie 67torstaina 29.12.05 alkaen klo 18.00

Tervehdyssanat Timo KangasmaaPuuropuhe Pekka Tiainen

Ohjelmassa myös Bertta ja Hannele, Konnakööri jaHeikki MännikköLisäksi arpajaiset, kahvia ja glögiä

"Puuroa syödään ja leikkiä lyödään."Tervetuloa!

Järjestää Kansan äänen julkaisujärjestöt

EU:n Vastaisen Kansanrintamanjohtokunta kokoontuuKokous pidetään Hermannin kerholla, Hämeentie 67torstaina 12.1.2006. Käsitellään alkuvuoden toimintaa,mm. valmistautumista Suomen EU:n puheenjohta-jakauteen, sekä jatkoa toiminnalle Natoa ja EU:nperustuslakia vastaan. Talous- ja yhteiskuntapoliittinenkatsaus Pekka Tiainen.

Tervetuloa jäsenet ja ystävät

Opintokerho UusiSirola jatkaa toimin-taansa

Ensimmäinen kokoon-tuminen sunnuntaina 15.1.-2006 klo 19.00 Männiköllä,Vellamontaktu 6 A 1.

Suunnitelemme talvenopinto-ohjelmaa. Tässäopintoillassa keskustelemmekommunistisesta yhteiskun-nasta, sen välttämättömyy-destä ja sopivvudesta kom-munistisen liikkeen yhtei-seksi keskusteluaiheeksi,

Sivu 20 Nro 6/05Kansanääni

EU:n vastaiset järjestöt muistivatSuomen menetettyä itsenäisyyttä

Joulukuun 6. useat EU:tavastustavat järjestöt yhteisenmielenosoitusmarssin Helsin-gin Senaatintorilta Kiasmanaukiolle. Tilaisuutta järjes-tämässä olivat mm. EU:n Vas-tainen kansanrintama, Suomi –Ei EU ja Naiset Rauhan puolestajärjestöt. VEU:ta sen sijaan eimielenosoitukseen mukaansaatu. Kun kansakunnan kermakokoontui illalla Presidentin-linnaan juhlimaan ”itsenäisyyt-tä”, mielenosoittajat taas tote-sivat, ettei itsenäisyydessä olemitään hurraamista, koska sitäei enää ole. Seuraavassa muu-tamia lainauksia Kiasmallapidetyistä puheenvuoroista.

Pekka Tiainen EU:n Vastaisestakansanrintamasta: Vuoden 2006alusta lopetetaan varallisuusveroSuomesta samaan aikaan, kun tulo-ja varallisuuserot ovat voimakkaastikasvamassa ja eriarvoisuus onlisääntymässä Suomessa, Yhdys-valloissa, entisissä sosialistisissamaissa, monissa kehitysmaissa jauseissa muissa maissa. Varalli-suusvero oli työväenliikkeen vaati-mus, johon yhtyivät laajat kansa-laispiirit. Vuoden 1905 suurlakonjälkeen julkaisemassaan vuoden 1906vaaliohjelmassaan jopa vanhasuoma-laiset vaativat varallisuusveronkäyttöönottoa. Vanhasuomalaistenosalta taustalla oli ajatus tarkastellayhteiskuntaa kansallisen koko-naisedun ja kokonaisuuden näkökul-masta eikä toisiaan vastaan taiste-levien luokkien näkökulmasta. Heeivät silti halunneet ummistaa sil-miään luokkavastakohdilta, vaanmissä ne uhkasivat kansakunnankokonaisetua, niitä oli tasoitettava jauusien syntyä ehkäistävä. Vastaavallatavalla kansakunnan kokonaisedunnimissä toteutettiin talvisodan kyn-nyksellä kansaneläkejärjestelmätarkoituksena saada koko kansapuolustamaan maata.

1900-luvun alussa ei luokka-vastakohtien tasoittamiseen ja uusiensyntymisen ehkäisemiseen tositoiminkuitenkaan ryhdytty, vaan jouduttiinkansalaissotaan ja vasta sen jälkeenvahvistettiin monia välttämättömiäyhteiskunnallisia uudistuksia kutenkahdeksan tunnun työaikalaki jatorpparien vapautus.

Entä tänään? Sellaisia eriarvoi-suutta rajoittavia toimia ollaanpurkamassa, joita tarvittaisiin kansal-lisesta kokonaisedusta huolehti-

miseen. Varallisuusveron poistaminenon tästä esimerkki, joka merkitseehistoriallista käännekohtaa yli 100vuotta jatkuneessa uudistustyössä.Suuriin omaisuuksiin kohdistuvavarallisuusvero tulee Suomeen pa-lauttaa osana eriarvoistavan kehi-tyksen pysäyttämistä.

Antti Pesonen, Itsenäisyyspuo-lueen puheenjohtaja: Suomessavietetään 6.12. itsenäisyyspäivää.Juhliminen on kuitenkin turhaa, silläSuomi ei ole enää itsenäinen valtioEuroopan unionin jäsenenä. EU-Suomella on vähemmän päätösvaltaaomiin asioihinsa kuin Suomella oliVenäjän vallan alaisuudessa autono-mian aikana.

Valtiollinen itsenäisyys tarkoittaasitä, että valtiolla on ainakin muistavaltioista riippumaton lainsää-däntövalta ja siihen perustuvatuomiovalta sekä oma ulkopolitiikka.

Meille selitetään, että itsenäi-syyden ja kansanvallan sisältö onmuuttunut. Itsenäisyys on nyt mukakasvavaa riippuvuutta muista. Näinmääritellen itsenäisyys siis lisääntyykoko ajan.

Kun kansalaisia ja yhteiskuntaayritetään hallita muuttamalla perus-tavan tärkeiden käsitteiden sisältöä,ollaan vaarallisella tiellä. Tällaisellakielen väärinkäytöllä on luotu pohjaaniin fasistisille kuin muillekin dikta-tuureille.

Suomen tulevaisuus suurvalta-EU:n syrjäisenä maakuntana näyttäälohduttomalta. Eriarvoisuus kasvaa jasuomalaisen työn tulokset viedäänpois maasta. Valtiojohto hivuttaaSuomea kohti sotilaallista liittou-tumista, joka vie suomalaiset mukaanniihin sotiin, joihin uusi euroop-palainen suurvalta aikanaan joutuu.Tällaiseen tulevaisuuteen ei kuiten-kaan tarvitse alistua

.Pärjäämme paremmin ilman EU:ta,vaikka meille muuta väitetäänkin.Puolueettomuuspolitiikka on Suo-melle paras turva.

Suomen valtiojohto on syvänpoliittisen ja moraalisen rappionvallassa. Muutos nykyiseen alennus-tilaan voi nähtävästi lähteä vainkansalaisten heräämisestä. On herät-tävä vaatimaan aidon kansanvallan jamaamme valtiollisen itsenäisyydenpalauttamista, siis irtautumista EU-jäsenyydestä.

Lea Launokari, Naiset RauhanPuolesta liikkeen aktiivi: EUROO-PAN UNIONI EI OLE MIKÄÄNRAUHANPROJEKTI!

Suurin osa eri EU –jäsenmaidenEU:hun kriittisesti suhtautuvistajärjestöistä ja kansalaisista eivätvastusta kansainvälistä yhteistyötäja kansainvälistä kaupantekoa. MuttaEU:n harjoittama kauppapolitiikka,globalisaatio, ulko-, turvallisuus- japuolustuspolitiikka toimivat lähinnäsuuryhtiöiden ehdoilla eikä todellistayhteistyötä ole. Esimerkiksi EU:nperustuslakiluonnoksen tuomatsotilaalliset velvoitteet ovat risti-riidassa monen jäsenvaltion kansa-laisten intressien kanssa. EU:nintressejä puolustava puolustus-politiikka, joka ulottuu EU:n rajojenulkopuolelle sekä velvoittaa jäsen-maita nostamaan puolustusmää-rärahojaan ei suinkaan voi edustaakaikkien jäsenmaiden kansalaistenenemmistön tahtoa

Viime viikolla ruotsalainen vete-raanidiplomaatti Sverker Åströmsanoi Helsingissä, ”että EU:n yhteisetarvot ja keskinäinen solidaarisuustakaavat sen, ettei puolustukseentarvita mitään divisioonia”. Hänmainitsi myös, ettei Nato-jäsenyysole Suomelle eikä Ruotsille juuri nytmikään kohtalonkysymys ja häm-mästeli Suomen turvallisuuspoliit-tista selontekoa.

EU:ssa tunnetusti ratkaisut pää-töksistä tekevät suuret jäsenvaltiot,jotka taas kaikki ovat Naton jäsen-maita. Suomi on jo nyt monillatoiminnoilla mukana Nato-yhteenso-vittamisessa, esimerkkeinä jotkutsatamat, lentokentät, sotilashenki-löiden koulutus jne. ja sitä mukaa kunmeitä viedään EU:n sotilaalliseenytimeen meitä viedään myös mukaanNato jäsenyyteen.

Liittoutumaton ja itsenäinen Suomioli rauhanturvaamisen kärkimaita.Miksi emme toimisi niin vielätulevaisuudessakin? Perinteisestimeillä pohjoismaissa on annettukansalaisjärjestöjen osaamiselle jatoiminnalle keskeinen asema. Rau-hanliikkeet työskentelevät kriisienennaltaehkäisemiseksi ja vahvistavatrauhanprosesseja. Me Naiset RauhanPuolesta -liikkeessä välitämme tietoamyös yhteiskunnan päättäjille, mehaluamme asua rauhassa. Me emmehalua lähettää miehiämme, poikiam-me, tyttöjämme taistelemaan tuhan-sien kilometrien päähän.

Me emme voi hyväksyä EU:nmilitarisoitumista emmekä Suomenliittymistä Naton sotilasliittoon.

Pöytä on pantu koreaksi -Rahavallan demokratia pelaa taas

Kohta edessämme on jälleen vaalit – tuo länsimaisendemokratian ylpeys ja kulmakivi. Tällä kertaa vaaleilla etsitäänSuomelle uutta presidenttiä, oli sitten presidentti-instituutionvalta mitä olikaan. Joka tapauksessa rahaa palaa taas, ja paljon.

Länsimaiseen demokratiaan kuuluu, että se, joka saasanomansa läpi tiedotusvälineissä yli muiden, lopulta voittaa vaalit.Äänestäjiä käsitellään kuin karjaa. Rahalla ostetaan äänestäjiensielut ja lopulta vaalivoitto. Nytkin kolmen pääehdokkaankampanjoiden taustalla vaikuttaa suuri raha. Matti Vanhasenvaalikoneisto sijoittaa vaaleihin 1,5 miljoonaa euroa, TarjaHalosen ja Sauli Niinistön vaalibudjetit liikkuvat 1,3 miljoonaneuron tasolla. Me veronmaksajat rahoitamme eduskun-tapuolueiden ehdokkaiden vaalikampanjoita 2,4 miljoonanylimääräisellä puoluetuella, vaikka emme kannattaisi ensim-mäistäkään tarjolla olevista ehdokkaista.

Muiden kuin pääehdokkaiden vaalibudjetit ovat pienempiä.Henrik Laxin ja Heidi Hautalan vaalibudjetit pyörivät 200.000euron paikkeilla, Timo Soinin ja Bjarne Kalliksen vaalibudjetitovat 100.000 euron luokkaa. Vähiten rahaa on käytettävissäänArto Lahdella, joka keräsi tarvittavat 20.000 kannattajakorttia,mutta joka on ulkona eduskunnan puoluetuista. Hän käyttäävaalikampanjaansa n. 10.000 euroa – eipä taida Lahden poikanäillä näkymin päästä niihin pöytiin, joissa päätökset tehdään.

Ehdokkaat saavat rahansa paitsi veronmaksajilta, myöserilaisilta lahjoittajilta. Yritysten ei tarvitse ilmoitella alle 3400euron lahjoituksiaan verottajalle, niinpä yritykset hyvin yleisestitukevat ehdokastaan 3000 euron panoksella. Vielä yksirahoitusmuoto on ehdokkaiden vaalikirjat, joista Sauli Niinistönkirja lienee suurin menestys ja ehdokkaiden pitämät seminaarit,joihin osallistujat maksavat kunnollisen osallistumismaksun.

Vaaleissa palaa rahaa summa, joka on käsittämätön, absurdi.Vanhoiksi markoiksi muutettuna – joita summia edelleenkinymmärrämme parhaiten – esim. Vanhasen 1,5 miljoonan euronbudjetti on yhtä kuin 9 miljoonaa vanhaa markkaa.

Mutta nyt ei olla köyhiä ja kipeitä. Pöytä on pantu koreaksi.Ehdokkaiden vaalimainontaan menee rahaa suurin piirteinkymmenesosa siitä summasta, joka on budjetoitu ensi vuodenköyhyyspakettiin.

Golf-virta heikentynytmerkittävästi

Atlantilla pohjoiseen lämmintä vettä tuova Golf-virta näyttääheikentyneen muutamassa vuosikymmenessä 30 %. Näin väittääbrittiläinen merentutkimuslaitos, joka on mitannut Golf-virranvoimakkuutta vuodesta 1957 lähtien.

Golf virta saa alkunsa päiväntasaajalta, josta lämmin jasuolainen Atlantin pintavesi lähtee virtaamaan pohjoiseenvoimalla, joka vielä muutama vuosikymmen sitten oli sata-kertainen verrattuna Amazona-joen kuljettamaan vesimäärään.Varsinainen moottori, joka virtauksen saa aikaiseksi onGrönlannin läheisyydessä tapahtuva meriveden jäähtyminen. Kunsuolainen merivesi jäähtyy tai on riittävästi haihtunut, jäljellejäänyt kylmennyt vesi muuttuu entistäkin suolaisemmaksi jasamalla raskaammaksi. Tämä kylmä suolainen vesi vajoaaAtlantin pohjalle ja alkaa virrata kylmänä pohjavirtauksenatakaisin kohti etelää.

Virran heikentymisen on oletettu olevan yhteydessä ilmastonlämpenemiseen. Kun ilmasto lämpiää, silloin tuo Golf-virtaaylläpitävän Grönlannin lämpöpumpun teho olettamusten mukaanpienenee, eikä jaksa imeä vettä pohjoiseen niin paljon kuinaikaisemmin.

Suuri osa Golf-virrasta kääntyy jo nyt Labradorin niemimaanpaikkeilla itään kohti Afrikan pohjoisrantoja. Vain pienempi osasiitä haarautuu pohjoiseen kohti Norjan rannikkoa. Tämä Golf-virran haara tuo lämpöä myös meille leudontaen varsinkinsyksyjämme todella merkittävästi.

Jos Golf-virran pohjoiseen suuntautuva haarake edelleenpienenee tai kokonaan lakkaa, sillä voi olla dramaattisiaseurauksia myös Suomen ilmastoon. Keskilämpötila voi ilmastonyleisestä lämpenemisestä huolimatta pudota useilla asteilla.Pahimmat profetiat ennustavat mahdolliseksi jopa uuttajääkautta.