MÄTÄOJANLUONNONSUOJELUALUE

Mätäojan luonnonsuojelualue Mätäojan luonnonsuojelualue2 3

VANTAAN LUON-NONHELMEKSIVielä ajanlaskun alun aikoihin Vantaanjoki laski mereen nykyi-sen Mätäojan kautta. Sitä perua ovat esihistoriallisen ajan merkit asutuksesta Mätäojanlaaksossa ja sen lähialueella. Entinen joki-maisema on vaihtunut purovarren reheväksi kosteikoksi. Mätäojan-laakso erottuu ympäristöstään yhtenäisenä ja vehreänä luonto-alueena, ja siitä on kehittynyt yksi Vantaan hienoimmista ja arvok-kaimmista luontokohteista.

Mätäojanlaaksossa on harvinai-sia sekä ainutlaatuisia lajeja ja luontotyyppejä. Mätäoja mut-kittelee paikoin lähes läpitunke-mattomien pajutiheikköjen halki. Välillä puron pääuoma häviää ja luhta muuttuu sokkeloiseksi het-teisten painanteiden ja mättäiden labyrintiksi. Pajuluhdat vaihtuvat koivuluhdiksi ja paikoin komeaksi tervaleppäluhdaksi.

Mätäojan reunamien lähteisyys, avovesilampareet ja rantalehdot kasvattavat osaltaan alueen luon-non monimuotoisuutta.

Mätäojaan ja sen ympäristöön pääsee tutustumaan hyvin ulkoi-lureiteiltä. Ne seuraavat Mätäojan uomaa ja ylittävät sen useaan otteeseen. Vaihtelevat näkymät ja kosteikon äänimaailma luovat hyvät puitteet luontokokemuksille.

Koivuluhdan hieskoivujen katveessa kasvaa järvikortetta ja raatetta. Kuva: Anna Ojala

200 m

Mätäojan luonnonsuojelualue Mätäojan luonnonsuojelualue4 5

MONINAINEN LINTURUNSAUSMätäojanlaakson näkyvimmät ja kuuluvimmat eläinasukkaat ovat lintuja. Niitä pesii Mätä-ojan suojelualueella noin 50 lajia. Tiheä puusto ja pensaik-ko sekä sokkeloinen kosteikko tarjoavat elinmahdollisuuksia monentyyppisille lajeille. Luh-ta-alueella pesivätkin toistensa lähinaapureina muun muassa pensastasku, satakieli, lehto- ja mustapääkerttu, pikkutikka,

KOMEAA KUKKALOISTOAMonet näyttävät kukkakasvit, kuten raate, vehka, keltakurjen-miekka, rantakukka ja ranta-alpi sekä mesiangervo kasvavat run-saina Mätäojan varren luhta-alu-eilla ja kosteilla niityillä. Tyypil-listä luhtamaisemaa ovat myös laajat järvikortekasvustot.

Liejukana. Kuva: Jaakko Vähämäki

Pikkutikka. Kuva: Risto Suksi

Sääskenvalkku. Kuva: Jarmo Honkanen

Rantakukka. Kuva: Jarmo Honkanen

Puiden ja pensaiden oksilla köynnöstelevät punakoisot, joi-den punaiset marjat värittävät maisemaa syksyllä.

Harvinaisempia kasveja ovat tylppälehtivita, leväkkö ja isohierakka.

Suojelualueen arvokkaaseen lajistoon kuuluvat myös harvi-naiset pikkukämmekät: suovalk-ku ja sääskenvalkku.

talitiainen sekä sinisorsa ja tavi. Mätäojan pesimälintuihin kuulu-vat myös uhanalaiset lajit: haa-pana, tukkasotka ja liejukana.

Suuri osa Mätäojan pesijöistä on kesävieraita, mutta suuria vesilintuparvia viipyy paikal-la lammikoiden jäätymiseen asti. Keskitalveksi lintumaailma hiljenee, mutta luhta ei silloin-kaan täysin autioidu, vaan ainakin tiaisia ja tikkoja liikkuu maisemassa.

Mätäojan luonnonsuojelualue Mätäojan luonnonsuojelualue6 7

KÄÄVÄTMätäojan paju-, koivu- ja terva-leppäluhtien puita lahottavia kääpälajeja on löydetty noin 40, niistä suurin osa lehtipuulla elä-viä lajeja. Lehtipuita lahottavan kääpälajiston suhteen Mätäoja on Vantaan parhaimpia paikkoja.

HALAVASEPIKKÄ Mätäojanlaakso on Suomelle kotoperäisen hyönteisen, hala-vasepikän (Hylochares cruenta-tus), elinpiiriä. Noin 0,5–1 cm:n pituiseksi kasvava halavasepikkä elää tulvivan luhdan vanhoissa halavissa ja mustuvapajuissa. Halavasepiköitä on löydetty vain Suomesta, ja lajin kaikki tunnetut elinpaikat sijaitsevat Vantaalla.

Halavasepikkä. Kuva: Jyrki Muona

Punakääpä. Kuva: Jarmo Honkanen

Lattakääpä. Kuva: Jarmo Honkanen

Pinovyökääpä. Kuva: Jarmo Honkanen

Kantokääpä. Kuva: Jarmo Honkanen

Sepiköiden asuinluhdasta on löytynyt myös muita huomion-arvoisia kovakuoriaisia, kuten pajusepikkä ja laikkujumi.

Mätäojan lehtipuita lahottavat yleisten taula-, arina- ja pök-kelökääpien ohella esimerkik-si lattakääpä sekä savukäävän ja verivahakäävän kaltaiset harvinaisuudet.

Vanha halava. Kuva: Jarmo Honkanen

Vantaan kaupunki Maankäyttö, rakentaminen ja ympäristöYmpäristökeskus YmpäristönsuojeluPakkalankuja 5, 01510 Vantaa p. 09 839 231 26

Kansikuva Jarmo Honkanen Tekstit Jarmo Honkanen Taitto Tarja StarastPaino Grano 2/2017

OHJEITA LUONNONSUOJELUALUEELLA LIIKKUJILLEMätäojan luonnonsuojelualueen luontoon pääsee tutustumaan parhai-ten ulkoilureittejä kulkien. Suojelualueella ei ole erillisiä luontopolkuja, vaan reitit ovat osa kevyen liikenteen verkostoa.

Älä jätä jälkeesi roskaa tai muutakaan luontoon kuulumatonta.

Älä vahingoita eläimiä tai kasveja.

Lemmikkejä ei saa pitää irrallaan luonnonsuojelualueella.

Pajuluhta keväällä. Kuva: Jarmo Honkanen