uusi vantaa 10/2012
DESCRIPTION
Uusi Vantaa – porvarillinen mielipidelehti.TRANSCRIPT
P o r va r i l l i n e n m i e l i P i d e l e h t i 1 3 . 1 0 . 2 0 1 2 j a e ta a n j o k a i s e e n va n ta a l a i s e e n ko t i i n
jyrki katainen: ”ÄÄnestÄminen on nyt tÄrkeÄmPÄÄ kuin koskaan.”
visiona vantaauudistus: tÄmÄn eteen vantaan kokoomuksessa tehdÄÄn töitÄ
kilPaPurjehtija sari multala kotikauPunkinsa asialla
sata vantaan uudistajaa: tutustu ja valitse oma ehdokkaasi
tervetuloa taPaamaan ehdok kaita ja kansanedustajia!
ÄÄnestÄtkö ennakkoon? etsi lÄhin ÄÄnestysPaikka tÄÄltÄ
2
4
7
14
15
6
T I K K U R A I T T IAVOINNA ARK 12–19
LA 9–15 SU 11–15
100VANTAAN
UUDISTAJAA
”Meidän on uskallettava päästää irti totutuista rakenteista ja oltava valmiit luoviin
ratkaisuihin.”
Kuva
: Jan
ne S
uhon
en/v
altio
neuv
osto
n ka
nslia
2
li synkkä ja myrskyi-nen yö. Joka puolella oli pilkkopimeää, eikä toivoa pelastumisesta ollut…
Kokoomuksen puheenjohtaja, pääministeri Jyrki Katainen muistelee 90 luvun lamavuosia kiinteistökuplineen, konkursseineen ja hirmuisine työttömyyslukuineen. Mielet olivat maassa, ja yrittäminen tuntui turhalta.
Vantaalla, kuten kaikissa Suomen kunnissa, säästettiin palveluissa, ja myös investoinnit vedettiin jäihin. Katujen kunnossapito lähes lopetettiin. Opettajia uhkasi lomauttaminen, jolta onneksi vältyttiin.
”Päättäjien oli puolustettava Suomen talouden uskottavuutta rajulla tavalla. Menoja leikattiin, ja verojakin nostettiin. Samaan aikaan tehtiin kuitenkin kolme merkittävää uudistusta: yritysverotus uudistettiin, verovaroja satsattiin aikaisempaa määrätietoisemmin tutkimus ja kehitystoimintaan, ja telemarkkinat vapautettiin. Toimenpiteiden myötä Suomeen onnistuttiin luomaan uusi talous
– yrittäminen kannatti synkistä näkymistä huolimatta”, hän sanoo.
Nyt, vuonna 2012, ollaan vastaavanlaisessa murroksessa.
”Tilannetta voi kuvata vaikka seuraavalla, erittäin yksinkertaistetulla, esimerkillä: Ihmiset lukevat uutisia mobiililaitteista ja tietokoneelta enemmän kuin aikaisemmin. Sanomalehtiä tilataan aikaisempaa vähemmän, joten paperinkulutus ja edelleen paperikoneiden tarve vähenee. Meidän on siis keksittävä, mitä meidän pitäisi ymmärtää, mitä valita ja mihin uskoa, jotta voisimme luoda tilalle jotakin uutta.”
tavoitteena suomi-uudistusKokoomuksen kunnallisvaaliteema on Suomiuudistus, johon liittyvä työ on ollut käynnissä jo pidemmän aikaa sekä valtakunnallisesti että kuntatasolla.
”Esimerkiksi yliopistoreformilla haluttiin saada aikaiseksi parempaa perustutkimusta olemassaolevilla resursseilla. Vihreällä verouudistuksella taas laskettiin työllistämisen ja työn tekemisen veroa mutta kiristettiin päästöveroa”, Katainen sanoo.
Vantaalla kehitettiin muun muassa uusia, entistä kevyempiä ja jous
tavampia päivähoitovaihto ehtoja. Kokopäivähoidossa oli kahdentoista päiväkodin verran lapsia, joiden toinen vanhempi tai molemmat vanhemmat olivat kotona. Tähän kaupungilla ei ollut enää varaa. Perheitä kannustettiin vaihtamaan kokopäivähoito puolipäivähoitoon, ja päivähoitotakuulla luvattiin päivähoitopaikka tutusta lähipäiväkodista, jos lapsi jäi kotiin esimerkiksi äidin äitiysloman ajaksi. Kun perheille tarjottiin aitoja vaihtoehtoja, päiväkodeista vapautui paikkoja niitä tarvitseville. Lapset saivat edelleen tarvitsemansa hoidon ja kaupunki merkittäviä säästöjä.
rakenteet rytisevÄtTarve Suomiuudistukseen kumpuaa paitsi meneillään olevasta taloudellisesta rakennemuutoksesta, myös väestön ikääntymisestä.
”Väestö ikääntyy kaikissa Suomen kunnissa. Eläkkeen suuruus on 60 prosenttia palkasta, joten tuloverot pienenevät. Palveluita tarvitaan aikaisempaa enemmän, mutta rahaa niiden toteuttamiseen on entistä vähemmän.”
Jokainen suomalainen kannattaa hyvinvointiyhteiskuntaa. Kuntien velkaantuminen ja palvelujen jatkuva nyrhiminen ei ole kenenkään mieleen.
”Tämän kierteen katkaiseminen on mahdollista vain, jos uskallamme päästää irti totutuista rakenteista ja olemme valmiit luoviin ratkaisuihin”, Katainen painottaa.
Yksi esimerkki irtipäästämisestä on kuntauudistus, jolla tavoitellaan paitsi kuntien talouden tasapainottamista ja peruspalveluiden turvaamista, myös resursseja alueen ja elinkeinopolitiikan kehittämiseen.
”Tärkeintä on, että kaikissa kunnissa lähdetään selvittämään aktiivisesti ja avoimin mielin, mitä liitokset eri kuntien kesken voivat tarkoittaa. Kuntauudistus on välttämätön, mutta sitä miltä Suomen kuntarakenne lopulta näyttää, ei tiedä vielä kukaan.”
katse ylös ja eteenKatainen kuvaa vuoden 2012 kunnallisvaaleja kenties kaikkien aikojen merkittävimmiksi.
”Tähän saakka monissa kunnissa on tehty päätöksiä, joilla pärjätään vuosi tai kaksi eteenpäin. Tulevalla vaalikaudella tehtävillä ratkaisuilla joko turvataan tai ei turvata palvelut 10–15 vuoden päästä. Mitä pitää tehdä, että lapset saavat vielä silloin kunnon koulutuksen, kuntalaiset tarvitsemansa terveyspalvelut ja ikäihmiset ansaitsemansa inhimillisen ja fiksun huolenpidon?”
Vastaukset ovat Kataisen mukaan löydettävissä, kun asioihin suhtaudutaan oikealla asenteella.
”Olen kohdannut poliittisessa työssä kahdenlaista ajatusmallia. Toisessa tulevaisuutta pelätään ja muutokset koetaan aina heikennyksinä. Nämä ihmiset ripustautuvat nykyhetkeen: kun menneisyyteen ei voida mennä, pysytään edes tässä. Vähän niin kuin ajettaisiin pyörällä ja lopetettaisiin polkeminen.”
Se oikea asenne löytyy porukasta, joka on lähtenyt politiikkaan muuttaakseen maailmaa.
”Nämä ihmiset tunnustavat tosiasiat ja muutoksen tarpeen. He haluavat puolustaa arvokkaina pitämiään asioita ja ovat valmiita uudistumaan saavuttaakseen tavoitteensa. Toivoisin, että mahdollisimman suuri osa valtuustopaikoista menisi tälle joukolle.”
valitse viisaastiVantaalla on tehty viime vuosikymmeninä järeitä investointeja peruspalveluiden rakentamiseen. Välttämättömien investointien myötä kaupunki on pahasti velkaantunut. Jos taloutta ei ryhdytä tervehdyttämään ja velkaantumista pienentämään, edessä on niin synkkä talouden heikkeneminen, että edellytykset palveluiden järjestämiseen todella vaarantuvat.
Tarvittavat toimenpiteet – vanhojen toimintatapojen kyseenalaistaminen, byrokratian purkaminen ja toimintojen tehostaminen, kaupungin oman palvelutuotannon kehittäminen, kumppanuus kolmannen sektorin yritysten kanssa,…
– vaativat päättäjiltä rohkeutta, näkemystä ja kehittämisen halua.
Katainen vetoaa vantaalaisiin: näissä vaaleissa kannattaa äänestää ja oma ehdokas valita tarkkaan.
”Vantaan Kokoomuksessa on vastuullista porukkaa, joka ei pelkää panna itseään likoon silloin kuin tilanne sitä vaatii. Siellä etsitään käytännönläheisimpiä ja parhaita toimintatapoja ilman ideologista vimmaa tai itsetarkoituksellista tarvetta ankkuroitua vanhaan.”
Suuriin lupauksiin ja perusteettomaan populismiin Katainen kehottaa suhtautumaan kriittisesti.
”Ne jotka lupaavat eniten, pystyvät vain harvoin pitämään lupauksiaan. Niillä, jotka lupaavat uudistaa asioita, on yleensä visio ja ajatus, jota kannattaa kuunnella.”
Kunnallisvaalit ovat yksittäisen vantaalaisen tärkein vaikuttamiskanava: arjen merkittävimmistä asioista päätetään kaupunginvaltuustossa. ”Tulevalla valtuustokaudella kysymykset ovat todella isoja,
joten äänestäminen on tärkeämpää kuin ehkä koskaan aikaisemmin”, Jyrki Katainen painottaa.
Vaikuta nyt!
”Polkupyöräkään ei pysy pystyssä,
jos kuski lopettaa polkemisen.”
”Tulevan valtuustokauden suurimpia kysymyksiä ovat terveydenhuollon rakenteellinen kehittäminen sekä kuntarakenteen uudistaminen”, Jyrki Katainen sanoo.
O
Kuva: STT-Lehtikuva/valtioneuvoston kanslia3
PerusoPetuksen sÄÄstöt kriittiseen tarkasteluunNuori, joka ei jatka opiskelua peruskoulun jälkeen, on työelämässä keski määrin 22 vuotta. Minkä tahansa ammatin tai pätevyyden hankkineella ikätoverilla vastaava lukema on yli 30. Jatkokoulutuksen merkitys sekä yksilön että yhteisön hyvinvoinnin kannalta on merkittävä: se ehkäisee syrjäytymistä, mahdollistaa taloudellisen riippumattomuuden ja tuo kaupungille veroeuroja peruspalveluiden järjestämiseen. Nuorten koulutukseen kannattaa siis panostaa.
Edellytykset ammattiin valmistumiselle ja työelämässä pysymiselle luodaan perusopetuksessa. Siksi Vantaan Kokoomus tekee kaikkensa, jotta perusopetuksella olisi tarvittavat onnistumisen edellytykset.
Kaupungin talous ja velkaohjelma – joka on välttämätön askel kohti kaupungin talouden tasapainottamista – sisältää muun muassa sadan koulunkäyntiavustajan leikkaamisen. Tätä leikkausta on erittäin vaikea niellä; ko. toimenpiteillä tavoitellut säästöt tulisi hakea muualta. Myös luokkakokojen kasvattamista ja kielivalintojen rajoittamista on vaikea hyväksyä. Luokkakoot ovat jo nyt maksimaaliset, ja Vantaan kaltaisessa kansainvälisessä kaupungissa jos missä pitäisi olla mahdollisuus vieraiden kielten opiskeluun.
erikoislÄÄkÄriPalveluita oman kunnan terveysasemilleKun kuntalainen menee omalle terveysasemalleen polvivamman, allergiaoireiden, kovien päänsärkyjen, pitkittyneiden vatsavaivojen tai muun erikoislääkäriä vaativan vaivan vuoksi, hänen on varattava aika yleislääkärille. Yleislääkäri kirjoittaa lähetteen erikoislääkärille, joka ottaa vastaan joko oman kunnan alueella sijaitsevassa tai Helsingissä toimivassa HUSin erikoissairaalassa. Tämä tarkoittaa kuntalaiselle yhtä ylimääräistä lääkärireissua – ja kunnalle ylimääräistä rahanmenoa.
Mitä jos erikoislääkäripalveluita saisi myös oman kunnan terveysasemilta? Jos ajan erikoislääkärille voisi varata suoraan joko puhelimitse tai nettivarausjärjestelmän kautta? Ylimääräisten lääkärikäyntien määrä vähenisi, kuntalainen säästäisi aikaa ja kunta rahaa.
Vantaa ostaa erikoislääkäripalveluita HUSilta noin 160 miljoonalla eurolla vuodessa. Osa tapauksista on rutiiniluontoisia, osa pitkällistä ja vaativaa erikoissairaanhoitoa vaativia. Juuri rutiininomaiset tapaukset voitaisiin hoitaa pitkälti omilla terveysasemilla.
Vantaan Kokoomus ajaa Vantaalle ainakin kahta erikoislääkäripalveluja tarjoavaa terveysasemaa, joiden toimintaa tuettaisiin lähipalveluilla. Lisäksi terveysasemien halutaan palvelevan kuntalaisia myös virkaajan ulkopuolella.
Uudenlaisten toimintatapojen rakentaminen ja läpivieminen ei onnistu vain poliittisten päätöksentekijöiden voimin. Siihen tarvitaan myös lääkärikunnan tahtoa ja sitoutumista.
työPaikkoja vantaalaisille vantaaltaTyöllisyys ja elinkeinopolitiikkaa on käsitelty tähän saakka omina kokonaisuuksinaan. Elinkeinopolitiikan tavoitteena on ollut mahdollisimman monen uuden työpaikan syntyminen. Työllisyyspolitiikan keskiössä on ollut työttömien pärjääminen.
Työllisyys ja elinkeinopolitiikka pitäisi nähdä yhtenä kokonaisuutena: Vantaan tulisi tehdä ihmisten työllistymistä tukevaa elinkeinopolitiikkaa. Tuhannen työttömän vantaalaisen työllistämisen on laskettu tuovan kaupungin kassaan kymmenen miljoonaa lisäeuroa – kuntalaisten elämänlaadun paranemisesta puhumattakaan.
Vantaalle tulee joka päivä töihin 60 000 ihmistä muista kunnista. Samaan aikaan kaupungissa asuu 10 000 työtöntä. Työttömyysaste on seudullisesti korkein, vaikka Vantaalle on syntynyt 2000luvulla enemmän työpaikkoja kuin mihinkään muuhun Suomen kuntaan.
Isot kansainväliset yritykset ovat jatkossakin erittäin tervetulleita Vantaalle. Vantaan elinkeinopolitiikan pitää kuitenkin tukea entistä voimallisemmin myös pkyritysten toimintaedellytyksiä: esimerkiksi 2000luvulla käytännöllisesti katsoen kaikki uudet työpaikat ovat syntyneet pkyrityksiin.
Tähän saakka Vantaan elinkeinopolitiikan ensisijaisena tavoitteena on ollut yritysten toimintaedellytysten tai kasvumahdollisuuksien tarjoaminen maankäyttöön ja kaavoitukseen liittyvillä toimenpiteillä. Seuraava askel on mennä yrityksiin, keskustella yrittäjien kanssa ja myös kannustaa heitä palkkaamaan vantaalaisia työntekijöitä. Se että palkansaajien veroeurot jäävät Vantaalle, on kaikkien yhteinen etu.
lisÄÄ asuntoja kaikkiin elÄmÄnvaiheisiinAsunto on yksi ihmisen perusoikeuksista, ja tästä perusoikeudesta huolehtiminen kuuluu viime kädessä yhteiskunnalle. Vantaalla tavoitteeseen on vielä matkaa: kaiken tyyppisten asuntojen tarjonta on liian alhaalla ja hinnat vastaavasti liian ylhäällä. Kaikkia asuntotyyppejä vuokraasunnoista omakotitaloihin tarvitaan lisää.
Kaupungin omakotitontit tulevat nykykäytännön mukaan myyntiin kahden vuoden välein. Tontteja on vähän; niitä jonotetaan, tarjouskilpailuja järjestetään ja hakijoita pisteytetään. Valtaosa tonttia hakevista jää ilman haluamaansa. Osa heistä ostaa tontin naapurikunnasta ja rakentaa talonsa sinne.
Ylikuumentuneiden asuntomarkkinoiden korjaaminen edellyttää toisaalta kaupungin tonttien nykyistä aktiivisempaa kaavoittamista ja tarjoamista, toisaalta täydennysrakentamista. Vuokraasunto ja omistusasuntotuotannon monipuolista kehittämistä ja kohtuuhintaisen asumisen lisäämistä. Vammaisille ja ikäihmisille suunnatun pienasuntotuotannon kehittämistä, kotona asumisen tukemista – ja vastaavasti laitospalvelujen laadukkuudesta huolehtimista.
Kovia tavoitteita? Ehdottomasti. Mutta eivät mahdottomia.
4321
Mihin Vantaan Kokoomus uskoo, ja mitä kohti se pyrkii? Millaisia haasteita tavoitteiden saavuttamiseen liittyy? Ja mitä sanottavaa kaupunginvaltuustoon pyrkivällä Sari Multalalla,
kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimivalla Tapani Mäkisellä ja Vantaan Kokoomuksen puheenjohtajan nuijaa heiluttavalla Petri Koivuniemellä on?
Visio & viisi näkökulmaa
4
Vantaa on kasvava, moderni, elinvoimainen ja viihtyisä asuin- ja työssäkäyntialue: kaupunki, jossa kuntalaisen on hyvä asua ja yrittää. Tähän me uskomme ja tämän eteen teemme töitä.
Kunnan perustehtävä on tarjota kuntalaisille peruspalvelut sekä luoda toimintaedellytyksiä elinkeinoelämälle ja kolmannelle sektorille. Peruspalveluita ovat laadukkaat kasvatus- ja koulutuspalvelut, kuntalaisten varallisuudesta riippumaton terveydenhoito sekä sosiaalitoimen palvelut.
Hyvinvointi lähtee kasvatuksesta ja koulutuksesta. Perus-koulun peruspilareita ovat turvallinen koulu, pienet opetus-ryhmät, hyvä ja ajanmukainen oppimisympäristö, kodin ja koulun yhteistyö sekä riittävät valinta mah dollisuudet. Keskeisiä kasvatukseen ja koulutukseen vaikuttavia tekijöitä ovat monikulttuurisuus, kansain välisyys sekä tieto- ja viestintätekniikan kehitys.
Nuorten työllisyys turvataan parhaiten, kun nuoret saavat peruskoulun jälkeen mielekkään koulutuspaikan ja suorit-tavat tutkinnon, jonka avulla he pääsevät kiinni työelämään. Lukio tai ammatillinen tutkinto mahdollistaa jatko-opinnot ja tarjoaa siten edellytykset hyvälle elämälle. Joustavuudella ja sopimusyritysten kanssa tehtävällä yhteistyöllä lisätään valinnanvapautta ja luodaan erilaisia oppisopimus-, työharjoittelu- ja työpajamalleja.
Vantaalainen terveydenhuolto on edelläkävijä moni puolisten ja asukaslähtöisten terveyspalvelujen järjestämi sessä. Vantaa ryhtyy rohkeasti uudistamaan palvelujaan asukkaiden mielipidettä kuunnellen. Jokainen vantaa lainen ansaitsee sujuvan terveydenhuollon: sairauksia ei hoideta byrokratialla vaan osaavalla henkilöstöllä ja edistyksellisillä hoito-menetelmillä.
Vantaa on houkutteleva työympäristö terveydenhuollon ammattilaisille, ja terveydenhuollon kehittämisessä kannustetaan luovuuteen. Palveluseteleiden ja sähköisten ajanvarausjärjestelmien kaltaisilla palveluilla lisätään asukkaiden valinnanvapautta ja palvelun sujuvuutta, mutta myös isoihin rakenteisiin uskalletaan suhtautua kriittisesti.
Kulttuuri- ja liikuntapalveluita tarjotaan yhteistyössä kolmannen sektorin sekä yksityisten kulttuuri- ja liikuntapalveluyritysten kanssa. Kulttuuri- ja urheilutilat, terveyskeskusten tilat sekä muut kunnan hallinnoimat tilat valjastetaan nykyistä tehokkaammin sekä kunnan että kuntalaisten käyttöön.
Pienten lasten päivähoidon monimuotoisuus tarjoaa vanhemmille mahdollisuuden valita lastensa päivähoitoon kevyempiä ratkaisuja. Monimuotoisuus on avainsana myös vanhusväestön palveluissa: eri ikäisten ja -kuntoisten, erilaisia asioita tarvitsevien ikäihmisten toiveita kuunnellaan ja palveluja suunnitellaan heidän todellisten tarpeidensa mukaan.
Kuntalaisten hyvinvointi on kaiken toiminnan lähtökohta. Tämä pätee myös kuntarakennekysymyksessä. Hyvin vointi perustuu terveelle taloudelle. Tähän pääsemiseksi kehitetään uudenlaisia toimintamalleja, joilla vähennetään palveluiden tuottamiseen liittyvää hallintoa ja päällek käisiä rakenteita.
Kaupungin taloutta tasapainotetaan sekä lyhyen aikavälin sopeutustoimilla että pidemmän aikavälin menestyksen varmistavilla kehittämistoimenpiteillä. Maltillinen BKT-kasvu yhdistettynä valtion tekemiin valtionosuus leik kauksiin tarkoittaa normaalia vähäisempää rahoituspohjan kasvua tulevina vuosina. Toisaalta sijainti metropolialueen ytimessä antaa Vantaalle erinomaiset mahdollisuudet menestyä.
Suurin osa työpaikoista syntyy pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Vantaalla edistetään yrittäjyyttä ja kehitetään uusia toimintamalleja yritysten ja kaupungin välillä yhteis työn parantamiseksi, palveluiden tuottamiseksi ja nuoriso-työttömyyden vähentämiseksi.
Asuinalueita ja joustavia liikenneratkaisuja kehitetään rinnakkain. Kehä III, lentokenttä, Kehärata ja julkinen liikenne palvelevat kuntalaisia sekä houkuttelevat yrityksiä ja uusia asukkaita. Uudisrakentamisen rinnalla muistetaan myös jo olemassa olevat aluekeskukset, joita vireytetään ja joiden viihtyisyyteen, turvallisuuteen ja lähipalveluihin kiinnitetään aikaisempaa enemmän huomiota.
�anta� �udistus
Vantaalla 13.9.2012Kokoomuksen Vantaan Kunnallisjärjestö ry:n hallitus
Aki Härkönen Petri Koivuniemi Ilkka Malmivaara Vesa Nevander Juha NybergTimo Nyyssönen Vesa Pajula Seija Puha Hannu Puranen Marketta Ruutiainen
Tuija Simi Marianne Sipilä Marianne Träskman Merja-Liisa VasarainenHenna Virtanen Satu Virtanen Markus Välilä Kim Zilliacus
5
vastuullinen taloudenhoito vaatii valintojaKaupunki on olemassa ihmisiä varten, ja päätöksenteon tulee lähteä heidän tarpeistaan. Kuntalaisen maksamilla veroilla on tarkoitus tarjota edellytykset hyvään elämään – mikä tarkoittaa käytännössä työpaikan, asunnon, koulutuksen ja lähipalveluiden kaltaisten peruspalveluiden saatavuutta nyt ja tulevaisuudessa.
Vaikka kyse on perusasioista, yhtälö on haastava. Vantaa on nuori kaupunki, jota rakennetaan juuri nyt. Siksi se on myös velkaantunut juuri nyt. Jotta talous saadaan pitkällä aikavälillä tasapainoon, päätöksentekijöiltä tarvitaan järeää kokonaisnäkemystä ja vaikeita valintoja:
Jos Vantaalle perustetaan kaksi erikoislääkäripalveluja tarjoavaa terveysasemaa, lakkautetaanko joku nykyisistä terveysasemista vai haetaanko säästö jostakin muualta? Jos koulunkäyntiavustajien määrä pidetään ennallaan, millä ko. säästö kompensoidaan? Aurataanko teitä aikaisempia vuosia vähemmän? Jätetäänkö kadunvarsien ja puistojen kukat ensi keväänä istuttamatta?
Säästöjä ei voida hakea investoinneista, kuten päiväkotien rakentamisesta tai kaupungintalon remontoimisesta. Rakentamatta jättäminen vähentää velan määrää mutta ei tuo lisää rahaa kaupungin käyttötalousmenoihin. Jos siis joihinkin juokseviin menoihin käytetään suunniteltua enemmän rahaa, se on vähennettävä muista juoksevista menoista.
Vaikeiden valintojen tekeminen ei ole erityisen mukavaa. Se on kuitenkin välttämätöntä. Tästä haasteesta selviytymiseen Vantaan Kokoomuksella on parhaat edellytykset.
5
Sari Multala, kunnallisvaaliehdokasmiksi valitsit juuri kokoomuksen?
”Olen jo pitkään ollut kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista. Muiden ihmisten puolien pitäminen ja yhteisen edun ajaminen on minulle luonnollista; siksi olen toiminut useissa luottamustoimissa urheiluurani aikana. Kunnallispolitiikka on yhteisen edun ajamista kunnallisella tasolla, ja toivon voivani olla vaikuttamassa siihen, että kotikuntani Vantaa on tulevaisuudessakin hyvä paikka elää.
Suomen kunnissa tarvitaan uudenlaisia talousratkaisuja ja innovatiivisia ajatuksia, jotta nykyisenkaltainen palvelutaso voidaan säilyttää. Rakenteelliset ratkaisut ovat tärkeitä, mutta Suomen ja sen kuntien tärkein tekijä ovat sen asukkaat. Liberaali ajattelu ja yksilön valinnanvapaus ja vastuu ovat arvoja, jotka ovat minulle tärkeitä. On myös tärkeää pitää huolta siitä, että kaikilla on mahdollisimman tasavertaiset mahdollisuudet kouluttautua ja työllistyä. Nämä periaatteet toteutuvat mielestäni hyvin Kokoomuksen politiikassa.”
Tapani Mäkinen, Kaupunginhallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja mitÄ muut kunnat voivat oPPia vantaalta?
”Vantaalle muuttaa yli 2 000 uutta asukasta vuodessa. Kaupunkiin on syntynyt myös enemmän työpaikkoja kuin mihinkään muuhun kuntaan 2000luvulla. Osa kasvusta on oivan sijainnin – valtaväylien ja HelsinkiVantaan lentoaseman – ansiota. Osa ansiosta kuuluu virkamiehille ja päättäjille, jotka ovat ymmärtäneet, että laadukkaat peruspalvelut turvataan varmistamalla kaupungin kehittyminen viisaalla kasvulla.
Kasvu ja kehittyminen perustuvat määrätietoiseen oman tekemisen kehittämiseen. Tässä kumppanuus on ymmärretty voimavaraksi. Vantaan peruspalvelut – myös nuorisotoimi, kulttuuri ja liikunta – on tuotettu yhteistyössä yritysten ja kolmannen sektorin kanssa.
Meillä ymmärretään, että tulevaisuus on nuorissa, ja korostetaan perus ja lukioopetuksen sekä ammatillisen koulutuksen merkitystä. Väestön ikääntyessä huomiota on kiinnitetty myös ikäihmisten osallistamiseen heitä koskevassa päätöksenteossa sekä kotona asumisen tukemiseen.
Vantaalla on päätetty panostaa elinkeino ja työllisyyspolitiikan vuorovaikutteiseen kehittämiseen. Erityisen vaikuttamisen kohteeksi on noussut vantaalaisten työllistyminen vantaalaisiin työpaikkoihin.”
Petri Koivuniemi, Kokoomuksen Vantaan Kunnallisjärjestön puheenjohtajamiksi Paikallisyhdistysten toiminta on elintÄrkeÄÄ?
”Kunnallisjärjestö eli Vantaan Kokoomus linjaa suunnitelmat ja käyttää ylintä yhdistysvaltaa. Paikallinen tekeminen ja vaikuttaminen tapahtuu kuitenkin paikallisyhdistyksissä, joissa oman alueen tilanne ja tarpeet tunnetaan parhaiten. Paikallisyhdistykset vastaanottavat uudet jäsenet. Ne myös tekevät aloitteita sekä järjestävät monenlaisia tapahtumia asukasilloista kalastuskilpailuihin ja telttatapahtumista ministeriövierailuihin.
Hyvä yhdistystoiminta aktivoi äänestäjiä ja houkuttelee jäseniä. Eri taustaisia ja ikäisiä jäseniä tarvitaan laadukkaan toiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi: vanhemmat konkarit siirtävät tietotaitoaan nuoremmille ja nuoremmat osaamistaan ja ideoitaan vanhemmille.
Parhaimmillaan ajatus lentää ja tekemisen fiilis on huikea. Aktiiviset paikallisyhdistykset voisivatkin toimia mentoreina hieman uneliaammille yhdistyksille ja saada porukkaa mukaan yhteiseen tekemiseen. Yhteistyötäkin kannattaa tehdä esimerkiksi tapahtumien järjestämisessä tai jäsenhankinnassa!”
Tätä mieltä6
ahokas jari 39-vuotias järjestelmäasiantuntija PäiväkummustaSähköposti: [email protected] Kotisivu: www.jariahokas.fi
113
hakulinen teija44-vuotias YTM, aikuissosiaalityön esimies Itä-Hakkilasta Sähköposti: [email protected]
120
Chen jenni23-vuotias opiskelija Myyrmäestä Sähköposti: [email protected]
116
asikainen soile55-vuotias opettaja Pähkinärinteestä
115
heikkilä ilari27-vuotias yo, lähihoitaja Myyrmäestä Sähköposti: [email protected]
122
Fahlström kenny31-vuotias projekti-insinööri Rajakylästä
118
Gill sukhdarshan singh53-vuotias linja-autonkuljettaja Rajakylästä Sähköposti: [email protected]: gillfinland.com
119
edelmann jan35-vuotias kauppatieteiden tohtori, projektijohtaja KorsostaSähköposti: [email protected]: www.jan-edelmann.com
117
hamari kari46-vuotias tietokonetekniikan Insinööri, Myyntipäällikkö Tikkurilasta Sähköposti: [email protected]
121
anttila sara18-vuotias opiskelija JokiniemestäSähköposti: [email protected]
114
Kun kyse on kuntalaisen hyvinvoinnista, pahinta on menneisyyteen jämähtäminen.
Me Vantaan Kokoomuksen ehdokkaat haluamme tunnustaa tosiasiat,
säilyttää toimivat rakenteet ja etsiä luovia ratkaisuja toimimattomien tilalle.
Tutustu ja valitse omasi!
100 Vantaan Uudistajaa
7
heinimäki heikki67-vuotias kauppatieteiden maisteri Myyrmäestä Sähköposti: [email protected]
124
kaira lauri55-vuotias oik.kand., apulaisjohtaja Pähkinärinteestä Sähköposti: [email protected]
134
huvila raimo77-vuotias talousjohtaja, talousneuvos Louhelasta Sähköposti: [email protected]: www.raimohuvila.com
129
hilli erja62-vuotias merkonomi, herastuomari Ylästöstä Sähköposti: [email protected]
126
karén timo62-vuotias kiinteistöjohtaja Vantaanlaaksosta Sähköposti: [email protected]
136
jarmala minna43-vuotias toimistotyöntekijä Itä-Hakkilasta Sähköposti: [email protected]
131
homan riikka40-vuotias sisustussuunnittelija/-myyjä Koivupäästä Sähköposti: [email protected]
128
josefsson helen28-vuotias kansanedustajan avustaja, luonnontieteiden kandidaatti, opiskelija Korsosta Sähköposti: [email protected]: helenjosefsson.blogit.fi
133
heikkinen marja44-vuotias sairaanhoitaja, yhteyspäällikkö Tikkurilasta Sähköposti: [email protected]
123
härkönen aki40-vuotias yksikönpäällikkö, insinööri Havukoskelta Sähköposti: [email protected]: akiharkonen.kokoomus.info
130
kangasniemi jouni48-vuotias KM, kehittämispäällikkö Viherkummusta Sähköposti: [email protected]: jounikangasniemi.com
135
herranen Birgitta41-vuotias yhteiskuntatieteiden maisteri, lastentarhanopettaja, lehtori KartanonkoskeltaSähköposti: [email protected]
125
javanainen ari46-vuotias yrittäjä, taksiautoilija Pohjois-Nikinmäestä Sähköposti: [email protected]
132
karhunen anneli66-vuotias lehtori Em, kieltenopettaja Askistosta Sähköposti: [email protected]
137
hiltunen eeva71-vuotias yrittäjä, eläkeläinen Asolasta Sähköposti: [email protected]
127
8
kaukonen Pekka66-vuotias kiinteistönvälittäjä, insinööri Myyrmäestä Sähköposti: [email protected]
139
laaksonen jimi19-vuotias yrittäjä Kuninkaanmäestä Sähköposti: [email protected]
149
koivuniemi Petri40-vuotias yrittäjä Tammistosta Sähköposti: [email protected] Kotisivu: www.petrikoivuniemi.fi
144
kiviniemi juha25-vuotias opiskelija/perheenisä Länsimäestä Sähköposti: [email protected]
141
lahti jussi64-vuotias rakennusinsinööri, yrittäjä Hakunilasta Sähköposti: [email protected]
151
kunnas jukka49-vuotias projektijohtaja, kauppat. maist. Vapaalasta Sähköposti: [email protected]
146
koivuniemi jarkko43-vuotias liiketoimintayksikön johtaja Ruskeasannalta Sähköposti: [email protected]: www.jarkkokoivuniemi.fi
143
laakso Pekka63-vuotias varatuomari Simonkalliosta Sähköposti: [email protected]
148
karhunen sanna39-vuotias yht.tiet. kand., tiedottaja Kartanonkoskelta Sähköposti: [email protected]
138
Kortesalmi Marilla39-vuotias KM, liiketalouden lehtori Korsosta Sähköposti: [email protected]: www.marillakortesalmi.fi
145
ladarsi ahmed59-vuotias opistoisäntä, kirjailija Rekolasta Sähköposti: [email protected]
150
keskimäki tiina42-vuotias KTM, Fenix ry:n hallituksen vpj Kartanonkoskelta Sähköposti: [email protected]
140
kuula markku54-vuotias professori Hakkilasta Sähköposti: [email protected]
147
laine jarmo61-vuotias projekti-insinööri Ylästöstä Sähköposti: [email protected]: www.jarmolaine.com
152
koivunen janne24-vuotias yhteiskuntatiet. kand., sosiaalityön opiskelija Metsolasta Sähköposti: [email protected] Kotisivu: www.jannekoivunen.fi
142
9
lehmuskallio Paula64-vuotias sairaanhoitaja Kuninkaalasta Sähköposti: [email protected]
154
mäkinen tapani47-vuotias kansanedustaja Vierumäestä Sähköposti: [email protected]: www.tapanimakinen.com
164
linnankoski risto63-vuotias maajohtaja Tammistosta Sähköposti: [email protected]
159
leppänen janne44-vuotias Flight Operations Controller Metsolasta Sähköposti: [email protected]: www.janne.fi
156
niiranen heidi41-vuotias ravintolakokki Tikkurilasta Sähköposti: [email protected]
166
merjola-repo nina51-vuotias kiinteistöpäällikkö, rakennusinsinööri Hiekkaharjusta Sähköposti: [email protected]
161
lindroos jari44-vuotias yrittäjä Keimolasta Sähköposti: [email protected]
158
multala sari34-vuotias kauppatieteiden maisteri, purjehtija Kuninkaanmäestä Sähköposti: [email protected]
163
laine klaus48-vuotias terveystieteiden maisteri/projektipäällikkö Martinlaaksosta Sähköposti: [email protected]
153
meriläinen ilkka55-vuotias insinööri, tradenomi YAMK Lapinkylästä Sähköposti: [email protected]: www.ilkkamerilainen.fi
160
nieppo kimmo52-vuotias yrittäjä evp, nuorisovalmentaja Asolasta Sähköposti: [email protected]: www.kimmo.nieppo.ehdolla.fi
165
lempiäinen jussi46-vuotias yrittäjä Kuninkaanmäestä Sähköposti: [email protected]: www.munvantaa.fi
155
mononen kiounneia42-vuotias merkonomi Jokiniemestä Sähköposti: [email protected]
162
nikkanen erkki61-vuotias kiinteistönhoitaja/tuotekehitt.Kartanonkoskelta Sähköposti: [email protected]
167
lilja arja-hannele58-vuotias varatuomari, toimitusjohtaja Korsosta Sähköposti: [email protected]: www.ahlcon.fi
157
10
nyberg juha45-vuotias laivuri/yrittäjä Itä-Hakkilasta Sähköposti: [email protected]: www.juhanyberg.fi
169
Pirinen Pekka30-vuotias insinööri Korsosta Sähköposti: [email protected]
179
orpana anitta59-vuotias lehtori, valtiotieteen maisteri Askistosta Sähköposti: [email protected]: www.anittaorpana.fi
174
nylund rebekka41-vuotias VTM, palvelupäällikkö Jokiniemestä Sähköposti: [email protected]
171
Polkko Pekka59-vuotias myyntipäällikkö Varistosta Sähköposti: [email protected]: pekka.kokoomus.net
181
Pajula vesa36-vuotias ICT-ammattilainen, yrittäjä Hakunilasta Sähköposti: [email protected]: www.vesapajula.fi
176
orlando Carita41-vuotias tilitoimistoyrittäjä, toimitusjohtaja Ilolasta Sähköposti: [email protected]: www.caritaorlando.fi
173
Peura sirpa50-vuotias proviisori, farmaseuttinen johtaja Rekolasta Sähköposti: [email protected]
178
norres lasse60-vuotias toimitusjohtaja, yrittäjä Nikinmäestä Sähköposti: [email protected]
168
osmani harun45-vuotias opettaja Kuninkaalasta Sähköposti: [email protected]
175
Pitkänen daniel28-vuotias kokki, RAMP / erikoiskalusto Kartanonkoskelta Sähköposti: [email protected]
180
Nyholm Johanna Sofia54-vuotias luokanopettaja, erit. opett. opiskelija Rajakylästä Sähköposti: [email protected]
170
Patshijew ann-mari41-vuotias yrittäjä, toimitusjohtaja Rekolasta Sähköposti: [email protected]
177
Porthén jari56-vuotias toimitusjohtaja, isännöitsijä Tikkurilasta Sähköposti: [email protected]
182
nyyssönen timo57-vuotias rikosylikomisario, VTM Länsimäestä Sähköposti: [email protected]: timonyyssonen.ehdolla.fi
172
11
Puranen hannu55-vuotias LVI-alan opettaja Viertolasta Sähköposti: [email protected]
184
salminvuo mia39-vuotias tradenomi, erityisluokanopettaja Korsosta Sähköposti: [email protected]: miasalminvuo.ehdolla.fi
194
ravi mikko36-vuotias yrittäjä Hakunilasta Sähköposti: [email protected]: www.terragas.fi
189
Puusa-ruohonen hannele60-vuotias tiedottaja, yrittäjä, MHT, vapaaehtoisaktiivi Leppäkorvesta Sähköposti: [email protected]
186
sandström tomi25-vuotias kauppatieteiden yo Myyrmäestä Sähköposti: [email protected]: www.tomisandstrom.fi
196
ruohomäki eero66-vuotias yrittäjä Myyrmäestä Sähköposti: [email protected]
191
rahkola jukka-Pekka32-vuotias kauppatieteiden maisteri Tikkurilasta Sähköposti: [email protected]
188
sakara terhi40-vuotias äiti, yrittäjä Korsosta Sähköposti: [email protected]: www.terhisakara.fi
193
Puha seija66-vuotias fil. maisteri, projektipäällikkö Päiväkummusta Sähköposti: [email protected]: www.seija.puha.fi
183
rokkanen sakari21-vuotias valtiotieteiden yo Päiväkummusta Sähköposti: [email protected]: sakarirokkanen.wordpress.com
190
sandell Per-erik78-vuotias el.lääket.lis., vet. Vantaanpuistosta Sähköposti: [email protected]
195
Pusa Petra34-vuotias myymäläpäällikkö Tikkurilasta Sähköposti: [email protected]
185
räsänen kiki41-vuotias palkanlaskija Rajatorpasta Sähköposti: [email protected]
192
simi tuija55-vuotias yrittäjä, puutarhuri Vantaanpuistosta Sähköposti: [email protected]
197
Pyyhtiä arto53-vuotias valmentaja Ilolasta Sähköposti: [email protected]
187
12
suonperä kaarinaKouluttaja Pähkinärinteestä Sähköposti: [email protected]
199
Weckman markku68-vuotias ylikonst. evp Tikkurilasta Sähköposti: [email protected]
209
vasarainen merja-liisa58-vuotias tuoteassistentti Korsosta Sähköposti: [email protected]
204
träskelin kim34-vuotias tradenomi-opiskelija, taksikuski Martinlaaksosta Sähköposti: [email protected]
201
yüzlü murat43-vuotias yrittäjä, tulkki Kartanonkoskelta Sähköposti: [email protected]
211
virta raijaKauppatieteiden maisteri, JHTT-tilintarkastaja Martinlaaksosta Sähköposti: [email protected]
206
tulosmaa eero68-vuotias lennonjohtaja elk. Askistosta Sähköposti: [email protected]
203
Wahlström arja62-vuotias tilastohaastattelija, kädentaitaja Myyrmäestä Sähköposti: [email protected]
208
sipilä marianne46-vuotias TtM, koulutuspäällikkö Rajakylästä Sähköposti: [email protected]: mariannesipila.kokoomus.fi
198
virkkunen matti19-vuotias opiskelija Tikkurilasta Sähköposti: [email protected]
205
yliportimo esko64-vuotias toimitusjohtaja Korsosta Sähköposti: [email protected]
210
tenhunen juha51-vuotias kauppatieteiden maisteri, toimitusjohtaja Päiväkummusta Kotisivu: www.juhatenhunen.fi
200
välilä markus26-vuotias insinööri Myyrmäestä Sähköposti: [email protected]
207
Zühlke Christina49-vuotias Kirjanpitäjä Vapaalasta Sähköposti: [email protected]
212
träskman marianne63-vuotias taloussihteeri Kuninkaalasta Sähköposti: [email protected]
202
13
PARAS ULKOREMONTTIKAUSI ALKAA JO MAALISKUUSSA, JOTEN TARJOUKSIA KANNATTAA PYYTÄÄ NYT.Consti Yhtiöt on Suomen korjausrakennusyritysten ykkönen. Meiltä saat kaikki korjaukset vesikatoista viemäreihin ja julkisivuista hisseihin ja kylpyhuoneisiin. Parhailla menetelmillä.
Kiiretilanteissa auttaa Constin taloyhtiöiden ja toimitilojen LVIS-huoltopalvelu.
TARJOUSPYYNNÖT KORJAUSURAKOINNISTA:
Pirkka Lähteinen: [email protected] 010 288 6000 (vaihde)
TARJOUPYYNNÖT JULKISIVUSANEERAUKSISTA:Markku Kalevo: [email protected] 010 288 6000 (vaihde)
TARJOUSPYYNNÖT TALOTEKNIIKASSA (LVIS-HUOLTOPALVELUT)Anna Salmensuo: [email protected] 050 304 3843
Luotettavaa Hartela-tuotantoa
Hinnat alkaen: Myyntihinta Velaton hinta1h+kt+alk 38,5 m2 65.450 € 146.300 €- arvioitu tontin lunastusosuus 22.600 € 2h+kt+s 47,5-56 m2 76.000-86.800 € 175.750-204.400 €- arvioitu tontin lunastusosuus 27.883-32.872 €3h+kt+s 83-83,5 m2 112.050-112.725 € 286.350-288.075 €- arvioitu tontin lunastusosuus 48.721-49.015 €4h+k+s 100 m2 130.000 € 340.000 €- arvioitu tontin lunastusosuus 58.700 €Hinnat voimassa toistaiseksi. Arvioitu valmistumisaika lokakuu/2013 OSOITE Arinatie 12, 01520 Vantaa
Hartela Kiinteistömarkkinointi OyKaupintie 2, 00440 Helsinki, ark 8 - 16puh. 0800 93 200 (maksuton) www.hartela.fi
As Oy Wiiinerin rakennetaan vuokratontille. Ostaja voi halutessaan maksaa tontin huoneistokohtaisen lunastusosuuden, tai yhtiö perii kuukausittaisen vuokratonttivastikkeen. Vastike on sidottu elinkustannusindeksiin. Huomaa, että tontin lunastusosuus ei sisälly asunnon velattomaan hintaan.
*
*
As Oy Vantaan Wiineri
PERSPEKTIIVI PIHALTA 0949PERSPEKTIIVI PIHALTAAs Oy Vantaan Wiineri TAITEILIJAN N€KEMYS 01.11.2011
Nyt myynnissä
Kartanonkosken asuinalueelle rakennetaan nelikerroksinen hissillinen asuinker-rostalo. Hyvät liikenneyhteydet Tuusulan moottoritietä ja Kehä III:sta kaikkiin suuntiin. Jumbon, Tammiston ja Vantaanportin päivittäistavarakaupat kaikkine palveluineen si-jaitsevat kävelymatkan päässä. Koulut ja päiväkodit ovat jo alueella. Kartanonkosken vieressä aukeavat laajat pelto- ja luonnonsuojelualueet. Valinnainen vuokratontti.
14
T I K K U R A I T T IAVOINNA ARK 12–19
LA 9–15 SU 11–15
Kahvila Korvan tärpit Tule Tikkuraitille tapaamaan ehdokkaita! Mukana menossa koko joukko tuttuja kasvoja.
su 14.10. klo 12–13 Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen vastailee kysymyksiin.
ma 15.10. klo 16 Painavaa asiaa kulttuurista: äänessä Meiju Suvas ja Tulevaisuuden tekijät.
ti 16.10. Luupissa sote-uudistus ja vanhuspalvelut. Kansan-edustajat tenttaavat ehdokkaita: klo 16 Lenita Toivakka klo 17.15 Sari Sarkomaa.
ke 17.10. klo 17–19 Kokoomusnuorten ehdokkaat kansan- edustaja Jaana Pelkosen tentattavina.
to 18.10. klo 18–19 Ehdokkaiden hiillosta- minen jatkuu, teemana tällä kertaa yrittäjyys. Tahti puikkoa heiluttaa kansanedustaja Tapani Mäkinen.
la 20.10 klo 11.30–13 Europarlamen taarikko Petri Sarvamaa on pelkkänä korvana.
ti 23.10. klo 17–19 Kansanedustaja Pertti Salolainen jututtaa ehdokkaita ympäristö - asioista. Ääntä lähtee toivottavasti myös muista paikallaolijoista!
ke 24.10. klo 16-17 Kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo tenttaa ehdokkaita lempiaiheestaan, liikunnasta.
pe 26.10. klo 17–18 Ohittamaton paikka: kahvihetki pääministeri Jyrki Kataisen kanssa.
28.10. klo 10–18 Varsinainen vaalipäivä. (Kahvi)pannu käy kuumana koko päivän!
Tervetuloa juttelemaan, olitpa sitten puolesta, vastaan tai jotain siltä väliltä!
Tietoa tapahtumista, tapahtuma-ajoista ja mahdollisista muutoksista sekä kunnallisvaali-ehdokkaista osoitteessa www.vantaankokoomus.fi
Kivi on ässä.
Kaikkikiviaineksetmyös iltaisinja lauantaisin. p. 010 3911900
15
Kaupungintalo Asematie 7, Tikkurila Avoinna:17.–19.10. klo 9–2020.–21.10. klo 10–1622.–23.10. klo 9–20
Kauppakeskus Jumbo Vantaanportinkatu 3, VantaanporttiAvoinna:17.–19.10. klo 9-2020.10. klo 10-1621.10. klo 12-1622.–23.10. klo 9-20
Helsinki-Vantaan lentoasema Terminaali T2, palvelukerrosAvoinna:17.–19.10. klo 9–2020.–21.10. klo 10–1622.–23.10. klo 9–20
Martinlaakso kirjastoLaajaniityntie 317.–19.10. klo 9–2020.–21.10. klo 10–1622.–23.10. klo 9–20
MyyrmäkitaloKilterinraitti 6Avoinna:17.–19.10. klo 9–2020.–21.10. klo 10–1622.–23.10. klo 9–20
Pähkinärinteen kirjastoMantelikuja 4Avoinna:17.–19.10. klo 9–2020.–21.10. klo 10–1622.–23.10. klo 9–20
Koivukylän kirjastoHakopolku 2Avoinna:17.–19.10. klo 9–2020.–21.10. klo 10–1622.–23.10. klo 9–20
Monitoimikeskus LumoUrpiaisentie 14, KorsoAvoinna:17.–19.10. klo 9–2020.–21.10. klo 10–1622.–23.10. klo 9–20
Länsimäen kirjastoSuunnistajankuja 2 17.–19.10. klo 9–2020.–21.10. klo 10–1622.–23.10. klo 9–20
Hakunilan kirjastoKimokuja 5Avoinna: 17.–19.10. klo 9–2020.–21.10. klo 10–1622.–23.10. klo 9–20
Kustantaja:Vantaan Kunnallispalvelu Oy
Julkaisija:Kokoomuksen Vantaan Kunnallisjärjestö ry
Toimitus:Pakkalankuja 501510 VANTAAPuhelin: 0207 488 523
Päätoimittaja: Kim ZilliacusPuhelin: 0207 488 523Gsm: 050 561 5200Sähköposti: [email protected]
Painos:91 600 kplJaetaan joka kotiin Vantaalla.
Jakelu:Vantaan Sanomien liitteenä.
Ennakkoäänestyspaikat Vantaalla kunnallisvaaleissa 2012
WWW.VANTAANKOKOOMUS . F I