Työterveyslaitoksen Uudistuva sosiaaliturva -seminaari 21.5. Oodi -kirjasto.

Olli Kangas

Ohjelmajohtaja, Tasa-arvoinen yhteiskunta, Strateginen tutkimus

Työelämäprofessori, Turun yliopisto

Miten sosiaaliturvan pitäisi rakentua, jotta se tukisi yksilöllisiä palvelupolkuja?

• Yhteiskunta, politiikka, yksilö• Hyvinvointivaltio ja vapaus: kollektivismi vs. individualismi

• Julkispalvelut ja suvereniteetin ongelma

• Eräitä yleisiä näkökohtia hyvinvointivaltion toimintaan

• Muutama näkökulma asiakkuuteen / toimijuuteen ja palveluihin

• Asiakkuuden ja kuluttajuuden ehdot palvelujärjestelmässä

• Elinkaariperspektiivi ja sosiaalisen investoinnin politiikkaratkaisuna?

Esityksen sisältö

Kollektivismi

• Aristoteles, Augustinus, Hegel, Marx

• Pohjoismainen (sosialidemokraattinen) ajattelu

• Martha Nussbaum & Amartya Sen: • Kyvykkyydet, toimintamahdollisuudet

• Ulkoiset mahollisuudet ja sisäiset kyvykkyydet

• Pohjoismainen hyvinvointivaltio• Valtio mahdollistajana ja vapauden välineenä

• Resurssipohjainen tarkastelu

• Yleistetyt resurssit ”generalized means” (Robert Goodin)

Individualismi

• Epikuros, Jeremy Bentham, John Locke, Friedrich von Hayek, Robert Nozick, Milton Friedman

• Julkisvalta on vihollinen ja vapauden este• Minimalistinen valtio• ”Vapaus alkaa siitä, mihin valtio loppuu” (von Hayek);• ”Verotus on varkautta” pakkotyö valtiolle (Nozick)

• Yksilön vapauden ja valintojen korostus

• Konsumerismi ja kuluttajuus

• Yksilö / perhe itse tietää, mikä hänelle / sille parasta

• Vahva yksilöllinen näkökulma

• Liberaalin hyvinvointivaltion puolustus

Mikä takaa asiakkuuden ja laadun sosiaalisektorilla?Rajavaara M. (1997) Professionals and Quality Initiatives in Health and Social Services)

Rajavaara M. (1997) Professsionals and Qualitity Initiatives in Health and Social Services)

Näkökulma Lähtökohdat Keinot, menetelmät

Poliittis-hallinnollinen;Kollektivismi

Edustuksellinen demokratiaJulkisten palvelujen poliittinen valvontaKansalaisten oikeudetTasa-arvo; Laillisuus; byrokratia

LainsäädäntöKansalliset laatusuositukset Palvelustandardit; Laatuindikaattorit; PotilasasiamiehetToiminnan tarkastus

Kansalais-lähtöinen

KansalaisyhteiskuntaOsallistuva demokratia

Yhteiskunnalliset liikkeet KansalaisjärjestötVaihtoehtoiset palvelumallit

Liike-elämälähtöinen;Individualistinen

MarkkinamekanismitTuottavuusTehokkuusKuluttajan valinta

Laatujärjestelmät AuditointiBenchmarkingPalvelusitoumukset

Ammatillinen;byrokraattinen

Sosialisaatio ammattiin Professionaalinen autonomia

Ammatillinen koulutus kelpoisuusehdot; ammattietiikka; vertais- ja itsearviointi

Kollektivismin ja individualismin tasapaino sosiaaliturvassa

• Politiikan ja markkinoitten herkkä balanssi

• Kansalaisnäkökulmassa poliittinen valtaistaminen(political empowerment)

• Asiakas- / kuluttaja-ajattelussa taloudellinen valtaistaminen (economic empowerment)

• Hirschman: exit and voice• Kuluttaja-asiakaalla exit –mahdollisuus

• Poliittisesti määritellyssä kansalaisedussa vain voice –mahdollisuus

Asiakas – yksilöllinen kuningaskuluttaja

• Asiakkuus/kuluttajuus edellyttää tiettyä tuotetta, jota kulutetaan

• Joissain sosiaalipalveluissa tuote on joissain ei

• Tiedon symmetria

• Ennustettavuus ehtona markkinamekanismin toimivuudelle• Esim. eläkevakuutus vs. yleinen kyvyttömyysvakuutus

• Ei ulkoisvaikutuksia• Customer vs. citizenship / yksilöllinen etu kollektiivinen haitta• Lyhyen vs. pitkän aikavälin vaikutukset• Valinnanvapaus hetkellä t1 voi kaventaa valinnanvapauksia hetkellä

T2• Suuret riskit aina kollektiivisia

Yksilöllisyys

• Individualistinen asiakkuus/kuluttajuus edellyttää tiettyjä kyvykkyyksiä

• Joissain tapauksissa nämä on, usein ei ole

• ”Pakkoempowerment”

• Byrokraatti tietää joskus paremmin

• Ulkoisvaikutusten eliminoini• Vangin dilemma -> kokonaisuuden etu vs. yksilön valinta

• Tiedon epäsymmetrisyys• Esim. lääkäri – potilas

• Lyhyen aikavälin insentiivit vs. pitkän aikavälin haitat

• Kuinka suuren kertaluokan asiat soveltuvat / voivat olla valinnan kohteita?

MITÄ MAHDOLLISUUKSIA YKSILÖLLISYYTEEN ON ON SOSIAALITURVASSA?

• Vaatimus asiakkaan suvereniteetista kasvaa yhtenäiskulttuurin murtuessa, vaurauden ja individualismin kasvaessa

• Sama palvelu ei sovi kaikille

• Individualismin agenda

• Yksilöllinen asiakkuus edellyttää tietoja ja taitoja• generalized means a la Goodin

• Kollektivismin agenda

TOIMIVAN YKILÖLLISEN ASIAKKUUDEN EHDOT ERI PALVELUPOLUILLA

TUOTE KYVYKKYYDET

ON EI

ON ONNISTUNUT

ASIAKKUUS

MARKKINAT

VIEVÄT

EI NAPINA ??

Sosiaalisen investoinnin politiikka ratkaisuna

• EU –määritelmä• Social investment is about investing in people. • Policies designed to strengthen people’s skills and capacities

and support them to participate fully in employment and social life.

• Key policy areas include education, quality childcare, healthcare, training, job-search assistance and rehabilitation.

• Kompensaatio- vs. investointipolitiikka

• Painopiste on palveluissa ei niinkään tulonsiiroissa• Koulutus-, sosiaali-, terveys-, työvoima- ja kuntoutuspalvelut

• Pohjoismaat (ml. Hollanti) erottuvat omaksi ryhmäkseen

• Sekä korkea kompensaatio ettäkorkea investointi

• Suomi vähän jäljessä DK & Swe

• Keski-Euroopan regiimi• Painopiste tulonsiirroissa

(kompensaatio)

• Post-soc & Liberaaliregiimi• Vähän kompensaatiota ja vähän

investointia

Sosiaalisen investoinnin politiikka vs.

kompensaatiopolitiikka eri maissa (Kuitto 2016)

• Sosiaaliturvassa liiaksisektoraalinen japoikkileikkauksellinentarkastelu:

• Siiloutuminen

• Palveluketjujen katkokset

• Siirtymien ongelmia ei tunnisteta

• Sosiaalinen investointi• Monitieteinen tarkastelu

• Moniulotteisuus

• Muutosherkkyys

• Väestön diveristeetti

Elinkaariperspektiivi ja sosiaaliseninvestoinnin paradigma (Kvist 2014 ja 2017)

• TULOSIIRROT• Monet palvelut sidoksissa tiettyyn

tulonsiirtoon

• Monien tulonsiirtojen kohdalla vaikeamääritellä sosiaalista riskiä -> vaikeamääritellä hoitokeinoa

• Syyperusteisuuden ongelmat

• Elämäntilanteiden monimutkaistuessasyyperusteisuuden osumatarkkuusheikkenee

• Lainsäädäntö ei pysy mukana

• Jos pysyy -> byrokraattisuus

• (Perus)turvan riittävyys• Perustulokokeilun opetus

• SOSIAALIPALVELUT• Koko elinkaaren yli ulottuva

tarkastelu

• Siiloutumisen ehkäisy

• Erityinen tuki nivelvaiheisiin

• Poliittisesti luotujenrakenteiden tuleevanhvistaa yksilöllisiäkyvykkyyksiä ja valintoja

• General social policy with targeted measures

• Yleistetyt resurssit

Sosiaalisen investoinnin politiikanrakennuspalikoiden yhteispeli

Yksilölliset palvelupolut, kykyviisari ja työterveyshuollonneuvot (Breitenbeld 1631 ja Lutzen 1632)

Työkykysi ja yleinen toimintakykysi vaikuttavat olevan kohtalaisella tasolla (90%).

Mieti, mitä kaikkea voisit itse tehdä tilanteen edistämiseksi.

Ovatko esimerkiksi ravinto, liikunta, uni ja lepo, sosiaalinen aktiivisuus, muut

harrastukset ja opiskelu kohdallaan? Arvioi, vastaako ammattitaitosi työn tai oman

ammattisi vaatimuksia?

Mieti keinoja, joilla ammattitaitoasi voisi edistää. Voit hyödyntää Kykyviisarin eri osa-

alueiden tuloksia kartoittaessasi omia vahvuuksiasi ja kehittämisen kohteita.

Keskustele tilanteestasi ja Kykyviisarin tuloksista terveydenhuollon, työterveyshuollon,

työvoimahallinnon tai muun palvelun ammattihenkilön kanssa. Näin voit parhaiten

löytää ratkaisuja työ- ja toimintakykysi edistämiseksi.

Mikäli olet työssä, voitte yhdessä työterveyshuollon ja työnantajan kanssa selvittää,

voidaanko työkykyäsi edistää muuttamalla työtä, työympäristöä tai kehittämällä

työyhteisön toimintaa. Lisäksi työterveyshuolto voi selvittää kuntoutusedellytyksiäsi ja

mahdollisia kuntouttavia toimenpiteitä.