Liikenteen linjauksetkansallisessa energia- jailmastostrategiassaAnne BernerLiikenne- ja viestintäministeri24.11.2016

Kotimaan liikenteen khk-päästöt -nykytilanne• Kotimaan liikenne tuotti v. 2015 noin 11 miljoonaa tonnia

kasvihuonekaasupäästöjä (osuus kaikista päästöistä noin 20 % jaei-päästökauppasektorin päästöistä noin 40 %)

• Liikenteen khk-päästöt ovat pääsääntöisesti pienentyneetvuodesta 2008 asti, vuosina 2013-2014 ne vähenivät yli miljoonatonnia (!)

• Vuoteen 2030 mennessä päästöjen arvioidaan edelleenvähenevän (yhteensä noin 22 % vähennys vuoteen 2005verrattuna)

• Yli 90 % kotimaan liikenteen khk-päästöistä syntyy tieliikenteessä,ja siitä

• 58 % henkilöautoista• 37 % paketti- ja kuorma-autoista

• Rautatieliikenteen osuus 1 %, lentoliikenteen 2 % ja vesiliikenteen4 %

2

Liikenteen päästövähennyskeinot1. Liikennejärjestelmän energiatehokkuuden

parantaminen; noin 1 milj. t2. Ajoneuvojen energiatehokkuuden parantaminen;

>0,6 milj. t3. Fossiilisten öljypohjaisten polttoaineiden

korvaaminen uusiutuvilla; noin 2 milj. t

Kaikki keinot yhteensä: noin 3,6 milj. t (=noin 50 %päästövähennys liikenteessä verrattuna vuoteen2030)

Liikenteen päästövähennystavoite EI-strategiassa

• Tehdään koko liikennejärjestelmästä pitkällä aikavälilläerittäin vähäpäästöinen. Liikenteen päästöjä vähennetäänvuoteen 2030 mennessä noin 50 % verrattuna vuoden 2005tilanteeseen. Päästövähennystoimenpiteet kohdistetaanerityisesti tieliikenteeseen, jossa päästövähennyspotentiaalion suurin.

• Vuonna 2050 tieliikenne olisi lähes nollapäästöistä• Päästöjä vähennetään sekä liikennejärjestelmään, ajoneuvoihin että

polttoaineisiin vaikuttamalla• Lisäksi selvitetään mahdollisuudet vaikuttaa liikennesuoritteisiin ja

kulkutapavalintoihin liikenneverkkoyhtiö LIVE:n asiakasmaksujensekä LIVE:n investointien kautta. Päätökset LIVE:stä tehdäänerikseen, kun tarvittavat selvitykset ovat valmiina.

1. Liikennejärjestelmän energiatehokkuudenparantaminen• Liikennesektorilla siirrytään nykyisestä itsepalvelumarkkinasta

palvelumarkkinoille. Toteutetaan liikennemarkkinoihin liittyvä lainsäädännönuudistus (liikennekaari).

• Tavoitteena on ”liikenne palveluna” -toimintatapaa edistämällä, ettähenkilöautolla yksin ajettavien matkojen määrä vähenee ja ettähenkilöautosuoritteen kasvu kaupunkiseuduilla pysähtyy väestönkasvustahuolimatta.

• Huolehditaan liikenteen ja maankäytön yhteensovittamisesta sekä kävelyn,pyöräilyn ja joukkoliikenteen toimintaedellytyksistä erityisesti kaupunkiseuduilla.Kävelyn ja pyöräilyn osalta tavoitellaan 30 % kasvua näiden matkojen määrissävuoteen 2030 mennessä. Varaudutaan liikkumistottumuksien muuttumiseenmyös kaavoituksessa ja pysäköintinormeissa.

• Edistetään liikenteen automatisaatiota sekä erilaisia etäkäytäntöjä.• Parannetaan kuljetusten energiatehokkuutta merkittävästi toimintatapoja

kehittämällä.• Liikennejärjestelmän kehittämisen kustannukset vuosina 2016-2030 ovat satoja

miljoonia euroja, mutta pääasiallisena syynä näiden investointien toteuttamiselleei ole ilmastopolitiikka, vaan liikennejärjestelmän toimivuus (liikenteen sujuvuusja palveluiden saavutettavuus). Ilmastohyödyt tulevat pääasiallisentoteuttamissyyn päälle, eli ovat lisähyöty, eivät lisäkustannus.

2. Ajoneuvojen energiatehokkuudenparantaminen• Vaikutetaan EU:n autovalmistajia koskevan lainsäädännön valmisteluun

niin, että uusien henkilö- ja pakettiautojen ominaiskulutus ja -päästötlaskevat noin 30 % vuoden 2020 tasosta vuoteen 2030.

• Osallistutaan raskaan kaluston vastaavien raja-arvojen valmisteluun jakäyttöönottoon EU:ssa.

• Nopeutetaan autokannan uusiutumista Suomessa huomattavasti.Selvitetään mahdollisuudet keventää nykyistä hankintaan kohdentuvaaverotusta vähäpäästöisten autojen osalta.

• Suomalaisten autojen keski-ikä on noussut vuodesta 2008 alkaen, ja se olivuonna 2015 noin 11,7 vuotta

• Tavoitteena on, että Suomessa olisi vuonna 2030 yhteensä vähintään 250000 sähkökäyttöistä autoa (täyssähköautot, vetyautot ja ladattavat hybridit)ja vähintään 50 000 kaasukäyttöistä autoa.

• Eri polttoaineiden jakeluasemaverkosto sekä sähköautojen vaatimat julkiset latauspisteetSuomessa rakennetaan pääsääntöisesti markkinaehtoisesti

• Valtion tulee kuitenkin huolehtia siitä, että uusien teknologioiden osuus autokannastasaadaan markkinoiden toimivuuden näkökulmasta riittävälle tasolle.

• Lisäksi kiinnitetään huomiota raskaan liikenteen vaihtoehtoisiin ratkaisuihin, kuten esim.sähköbussien yleistymiseen kaupunkiliikenteessä

• Kustannusvaikutus arviolta noin 100 M€ (25 M€/v. vuosina 2017-2020)

3. Fossiilisten öljypohjaisten polttoaineidenkorvaaminen muilla vaihtoehdoilla• Liikenteen biopolttoaineiden energiasisällön fyysinen osuus

kaikesta tieliikenteeseen myydystä polttoaineesta nostetaan30 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

• Polttoaineet tuotettaisiin pääosin kotimaassa kotimaisista raaka-aineista

• Tuotannossa hyödynnettäisiin mahdollisuuksien mukaan jätteitä jatähteitä

• Arvioidaan eri keinoja, joilla raskaan kaluston kustannusten nousuavoitaisiin kompensoida (kustannusten arvioidaandieselpolttoaineessa nousevan noin 0,33 €/l)

• Toimintaympäristön vakauttamiseksi ja uusien investointienvarmistamiseksi tulee huolehtia biopolttoaineidenmarkkinoiden jatkuvuudesta koko EU:ssa. Lisäksitarkastellaan mahdollisuuksia saada aikaanyhteispohjoismaiset biopolttoainemarkkinat.

• Keskustelut yhteispohjoismaisten markkinoiden luomiseksi onaloitettu syksyllä 2016