Merenkulun näkökulMasta tehty karttaplotteritesti TausTaa

Vuonna 2014 Alandia testasi karttaplottereita ja niiden elektronisia merikarttoja. Testiin otettiin Suomen ja Ruotsin huvivene- markkinoilla yleisesti saatavilla olevia tuotteita. Testin syynä oli sellaisten pohjakosketusvahinkojen huomattava lisäänty-minen, joissa oli käytetty sähköistä merikarttaa navigoinnissa. Pääpaino oli navigoinnin turvallisuudessa, kartta-aineiston esityksessä ja merenkulkijan saamassa tuessa. Lisäksi arvioitiin toiminnallisuus ja käytettävyys.

Testissä todettiin joitain perustavaa laatua olevia ongelmia, joista jotkut arvioitiin erityisen vakaviksi huomioiden, että plotteria käytetään usein ainoana navigoinnin apuvälineenä, jonka vuoksi tässä nähtiin suuri riski.

Valmistajille annettiin testiä ennen mahdollisuus säätää varusteensa ja heitä pyydettiin toimittamaan tuotetietoa testaajille. Testin tulokset julkaistiin raportissa ja muutamissa lehdissä keväällä 2014.

Vakavimmat löydetyt puutteet olivat:

• Testissä kävi ilmi, että joidenkin valmistajien merikarttojen tietojen esitystapa rantaviivan ja syvyystietojen osalta oli hyvin epäedullinen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että monet pienet kohteet, kuten saaret, luodot, syvyysalueet ja jotkut syvyysmerkinnät esitetään vasta, kun zoomataan syvälle sisään karttaan. Monessa tapauksessa tämä tarkoittaa niin sy välle menevää zoomausta, että menetetään kyky käsittää edessä oleva tilanne ja yleinen tilannetaju saaristossa navigointia varten.

• Tämä nähtiin turvallisen navigoinnin kannalta selväksi turvallisuusongelmaksi. Kokeneidenkin merenkulkijoiden on vaikea havaita ja käsittää vika, puhumattakaan kokemattomista merenkulkijoista.

• Vektorimuotoinen karttatieto toimii hyvin, mutta voi sisältää virheitä. Tämän lisäksi sen toiminnot voivat suunnata käyttäjän huomion väärään asiaan.

• Esitystapa, luettavuus ja tekstin koko. Joissain järjestelmissä ei ole mahdollista muuttaa tekstin tai merkkien kokoa. Pieni tekstikoko voi aiheuttaa käyttäjälle ongelmia, mikäli kuvaa katsotaan kaukaa tai käyttäjällä on huono näkö.

• Yönäyttötila ja luettavuus. Kaikista laitteista ei löytynyt valikkojen ja karttojen yönäyttötilaa. Missään plotterissa ei ollut optimaalista sekä päivä- että yönäyttötilaa.

• Oman sijainnin esittäminen kartalla ja navigointitietojen COG/SOG/HDG-esitys. Joissain järjestelmissä oli huomattavia puutteita oman sijainnin esittämisessä ja COG- ja SOG-esittämisessä.

• Missään järjestelmässä ei ollut helposti valittavaa karttakuvan ”Näytä kaikki” -painiketta mahdollista informaatiotasojen nopeaa sammuttamista varten.

• Ruudun suuri koko ei välttämättä tarkoita sitä, että siinä olisi hyvä luettavuus.

• ”Surffilaudan muotoiset” omakuvakkeet saattavat näyttää paikan epätarkasti. Ne voivat näyttää hyvältä, mutta niiden antama sijainti ei välttämättä ole totuudenmukainen.

Testin tuloksia kyseenalaistettiin ja niistä käytiin keskusteluja eri foorumeilla kauden 2014 aikana. Jotkut valmistajat ottivat huomautuksemme huomioon ja ovat niiden pohjalta korjanneet esiin tulleita puutteita.

PloTTeriTesTi 2017

Ovatko plotterit ja niiden kartat parantuneet nyt, kun edellisestä testistä on kulunut kolme vuotta?

Testissä huomio kiinnitettiin navigoinnin turvallisuuteen, koska pohjakosketukset, ja tapahtumat, jotka voidaan nähdä seurauksina plottereissa ja sähköisissä merikartoissa olevista puutteista tai näiden käytöstä, eivät suinkaan ole vähentyneet – päinvastoin.

Olemme päättäneet kohdistaa huomiomme turvalliseen navigointiin ja olla arvioimatta laitteiden toiminnallisuutta, koska siihen keskitytään lukuisissa eri lehtien tekemissä testeissä, usein yhteistyössä valmistajien kanssa.

Jotta testi tuloksineen olisi oikeudenmukainen eivätkä ulkoiset seikat pääsisi vaikuttamaan tulokseen, on pääosa testiä tehty testipenkissä, missä kaikkia plottereita syötetään simulaattorista saatavalla NMEA0183/NMEA2000-tiedolla.

Merikarttatiedon referenssinä on käytetty ECDIS-järjestelmää, josta löytyy viralliset Ruotsin ja Suomen elektroniset merikartat (ENC). Nämä täyttävät Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n ja Kansainvälisen merikarttajärjestön IHO:n elektronisia merikarttoja koskevat vaatimukset.

Täydentäviä kokeita tehtiin lisäksi merellä. Kokeet tehtiin Ruotsin Meripelastusseuran veneellä. Näin oli mahdollista testata laitteita aidossa ympäristössä ja laitteen omalla GPS-vastaanottimella.

seuraavat laitteet testattiin:

Nr Plotteri/Tyyppi Kartan toimittaja

1 Garmin GPS 12 Bluechart

2 Raymarine E Navionics, Cmap, Rasterkort

3 Brokes & Gatehouse Z 12 Cmap, Navionics

4 Simrad Cmap, Navionics

5 Lowrance Cmap

6 Furuno Cmap, (Navionics)

7 Buster plotter Q Cmap

8 Raymarine C120 Navionics DigiTaaliseT meriKarTaT

Käytössä olleet kartat olivat useimmissa tapauksissa vektorikarttoja, mutta jotkut plotterit voivat käyttää myös rasterikartto-ja. Suurin ero on, että vektorikarttoja käytettäessä tietoja voidaan poistaa ja vahvistaa sekä asettaa hälytyksiä. Rasterikartta on periaatteessa paperikartan digitaalinen valokuva.

Vähemmän kokeneelle rasterikartta saattaa olla hyvä vaihtoehto, koska ero paperikarttaan on vähäinen ja rasterikarttaa käytettäessä ei ole vaaraa siitä, että tietoja katoaa näkyvistä zoomauksen tai asetusten johdosta.

esimerkkikuvia vektori- ja rasterimerikartoista

Vanhemmat vektorikarttojen versiot ovat paperikarttojen digitoituja kopioita useimmiten mittakaavassa 1:10 000 (Gaussin projektio) ja 1:50 000 (Mercatorin projektio). Näistä viimeksi mainituilla on suurempi paikkapoikkeama GPS:n verrattuna.

Viime vuosien aikana on Ruotsin Merenkulkulaitokselta ollut saatavana digitaalista S-57 ENC -muotoista dataa eli samaa dataa, jota ammattimerenkulku käyttää. Karttojen valmistajat ovat käyttäneet tätä digitaalisten merikarttojen myöhemmissä versioissa. Tässä on käytetty yleensä mittakaavatasoja, jotka vastaavat painettujen merikarttojen rannikko- ja satamakarttoja, Ruotsissa esitetään useimmiten mittasuhteessa 1:12 000 ja 1:22 000.

Jos merikartta on laadittu mittakaavaan 1:20 000 sisältää se enemmän yksityiskohtia kuin mittakaavassa 1:50 000. Plotterissa eri mittakaavan kartat sijaitsevat toistensa päällä kukin omassa kuvatasossaan. Se, mitä karttaa plotterissa kulloinkin esitetään, riippuu valitusta zoomausasteesta.

Merikartan tiedot kuten syvyyslukemat, poijut ja tekstit ovat eri tasoissa. Nämä tasot esitetään tai jätetään esittämättä sen perusteella, miten kuva on zoomattu näyttöön. Tämä johtuu siitä, ettei kuva tule ulos zoomatessa niin täyteen merkintöjä, että se ei olisi enää luettavissa.

Periaate on oikea ja asiaa olisi vaikea tehdä jollain toisella tavalla. Samalla se on kuitenkin yksi suurimmista ongelmista kaikissa testatuissa plottereissa. Zoomattaessa ulos ja plotterin vaihtaessa lähdekarttaa saatetaan menettää oleellista tietoa. Tähän aiheeseen palataan myöhemmin.

Kuinka hyviä digitaaliset merikartat ovat ja minkälaisia ovat eri valmistajien väliset erot?

Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että Ruotsin Merenkulkulaitoksen ”Sjöfartsverket” (Suomessa Trafi) tietoihin perustuva elektro-ninen merikartta yhdessä hyvin toimivan GPS:n kanssa antaa hyvän tarkkuuden rantaviivan osalta. Ruotsissa merikarttojen

Vektorimerikartta

Rasterimerikartta

rantaviivoja on korjattu nykyaikaisen ilma- ja satelliittikuvauksen avulla ja ne ovat nykyään varsin paikkansa pitävät ja niissä on vähemmän virheitä.

Merikarttojen tarkkuuden ongelmat ovatkin pinnan alla. Ruotsissa on edelleen laajoja meri- ja saaristoalueita, jotka on luodattu käsiluotauksella ennen vuotta 1940. On myös laajoja alueita, jotka on luodattu vuoden 1940 jälkeen, mutta luotaus on tehty vaihtelevalla tekniikalla ja laadulla. Vain rajalliset alueet ja pääväylät on luodattu nykyaikaisella tekniikalla, jossa käytetään korkeaa ja standardoitua laatua ja tarkkuutta.

Monella alueella, etupäässä yleisten väylien ulkopuolella, merenmittaus ja sitä myöten syvyystiedot ovat paljon vanhempia ja niissä voi olla suuria poikkeamia nykyhetkeen verrattuna. Tämä on syytä ottaa huomioon liikuttaessa vesialueella, missä syvyys on vähäinen veneen syväyteen verrattuna.

Esimerkkejä merikarttojen virhetekijöistä ja Ruotsin merenmittauksen iästä (laatu) ja kuinka ne on tehty samoin kuin tietoa käynnissä olevista ja tulevista merenmittauksista Ruotsin vesillä löytyy oheisista linkeistä (ruotsiksi):

merikarttojen virhelähteet:

http://www.sjofartsverket.se/sv/Sjofart/Sjokort/Sjokort/Kvalitet/

ruotsin merikarttojen laatu ja merenmittaussuunnitelmat:

http://www.sjofartsverket.se/Snabblankar/Kartviewers/Sjofartsverkets-karttjanster/

Kevään 2016 aikana Ruotsin merenkulkulaitos aloitti merenmittaukset nykyaikaisilla menetelmillä suuressa osassa Tukholman saaristoa. Tuloksena saadaan luotettavammat merikartat merelliselle julkiselle liikenteelle ja kaikille, jotka liikkuvat vesillä.

Hankkeesta käytetään nimeä ADAPT (Assuring Depth of fairways for Archipelago Public Transportation) ja kyseessä on yhteishanke, johon osallistuvat Sjöfartsverket, Stockholms läns landsting ja Ålands landskapsregering. Hanke on saanut rahoituksen EU:n alueelliselta kehitysrahastolta Interreg Central Baltic.

lue enemmän aDaPT:sta tässä (ruotsiksi):

http://www.sjofartsverket.se/sv/Maritima-Tjanster/Sjomatning/ADAPT/

Elektronisilla merikartoilla saattaa olla useita eri lähteitä. Rasterikartan osalta on helppoa nähdä ja käsittää mihin kartta perustuu, koska kyseessä on painettua merikarttaa vastaava karttakuva.

Vektorikartasta on hankalampaa selvittää ja käsittää karttatiedon alkuperä. Eri valmistajien vektorikartat lisäksi näyttävät usein erilaisilta (symboliikka ja väritys).

Merikarttalaitosten aineistoista johdetuille vektorikartoille on useita eri valmistajia. Ruotsissa kansallisena merikarttalaitoksena toimii merenkulkulaitos (Sjöfartsverket), joka valmistaa paperikarttojen lisäksi virallisia elektronisia merikarttoja (ENC). ENC:tä käytetään ennen kaikkea ammattimerenkulussa, mutta samasta S-57 -aineistosta johdettujen elektronisten karttojen käyttö on lisääntynyt myös huviveneilyssä.

Sjöfartsverketin S57 -muotoinen merikartta käsittää saman karttadatan, joka on standardina maailmanlaajuisessa ammatti-merenkulussa niin kutsutuissa ECDIS (Electronic Chart Display Information System) -karttajärjestelmissä, joka mahdollistaa navigoinnin täysin ilman paperikarttaa ̈ tietyin edellytyksin.

Voidakseen ammattiliikenteessä korvata paperikartan, elektronisen merikartan on täytettävä seuraavat vaatimukset:

• Sen on tuottanut kansallinen merikarttalaitos tai tämän hyväksymä tuottaja

• Sen on oltava ajan tasalla

• Se on tuotettu noudattaen IHO:n (International Hydrographic Organization) standardia S-57

• Sitä on käytettävä tyyppihyväksytyssä navigointilaitteistossa, jossa on riittävät varmistukset (ns. ECDIS-laitteisto).

Venekäyttöön myytävät plotterit eivät täytä näitä vaatimuksia.

On myös olemassa useita vektorikarttojen valmistajia, jotka valmistavat karttoja saatavilla olevista paperikartoista. Näissä tapauksissa kartat on myös saatettu muuttaa vektoreiksi eri lähteistä peräisin olevista paperikartoista, kuten Sjöfartsverket, Trafi, British Admiralty, USA tai Venäjä.

Mitä karttadatan alkuperään tulee, vektorikartat ovat usein sekoitus eri lähteistä olevaa karttadataa. Tämä tarkoittaa kunkin maan S57-dataa ja/tai vektoroituja paperikarttoja.

Eräät maat, kuten Norja, eivät salli vektoroitujen paperikarttojen jakelua. Norjan vesialueella sallitaan ainoastaan norjalaisten S57 (ENC)-karttojen käyttö.

Testin aikana käytimme ja vertailimme seuraavien toimittajien karttoja: C-MAP, Garmin, Navionics ja Sjöfartsverket (Ruotsin Merenkulkulaitos). Kartoilla on erilainen lähde ja ulkonäkö/esitystapa. Testatuilla kartoilla (ruotsalaisilla ja suomalaisilla) on seuraavat lähteet:

1. Paperikartoista vektoroidut kartat, esim. C-MAP, Navionics.

2. Sjöfartsverketin S57 (ENC) formaatti, esim. Garmin/Bluechart, Navionics ja C-MAP.

3. Solteknikin rasterikartat.

meriKarTTaiNformaaTioN esiTys

Vaikka vektoroidussa merikartassa oleva tieto olisi oikein, saatetaan tietoa menettää plotterista johtuvista syistä. Tämä johtuu siitä, miten plotterin niin sanottu karttamoottori käsittelee ja esittää eri tietotasot valitun mittakaavan mukaisesti. Tässä on edelleen suuria eroja eri valmistajien välillä. Yleisinä puutteina listaamme seuraavia:

• Tieto koskien kartan alkuperäistä mittakaavaa. Toisin sanoen se mittakaava, mihin alkuperäinen kartta on piirretty (Paperikartta tai ENC);

o Tieto kartan alkuperäisestä mittakaavasta puuttuu.

o Mistään ei voi nähdä, ollaanko kartan alkuperäisessä mittakaavassa.

o Alkuperäiseen mittakaavaan ei pääse yhdellä napin painalluksella.

Miksi alkuperäisen mittakaavan tietäminen on tärkeää?

Voidaanko valita alkuperäinen mittakaava ja käykö jostain ilmi, että kaikki karttatieto on käyttäjän käytettävissä (esitetään)?

• Zoomaus ja mittakaavan vaihto o Puuttuu tieto siitä, mikä esityksen mittakaava on valittu. Usein ilmoitetaan zoomauksen taso mittajanalla ja ilmoituksella, kuinka pitkä matka esimerkiksi 200 metriä on karttaruudulla.

o Karttatietoa menetetään kun zoomataan sisään tai ulos.

o Puuttuu varoitustoiminto siitä, että ollaan esitystilassa, missä kaikkea tietoa ei näytetä

Kun elektronista karttaa zoomataan sisään tai ulos alkuperäistä mittakaavaa enemmän, virheet kasvavat/lisääntyvät mittakaavan muutosta vastaavassa suhteessa.

• Puuttuu pikavalinta, jota painamalla plotteri näyttää oleelliset ja kriittiset navigaatiotiedot ja esittää kartan alkuperäisessä mittakaavassa.

Kaikissa plottereissa on mahdollista vaikuttaa esitettävään merenkulkutietoon. Tätä olemme tarkastelleet navigoinnin näkökulmasta. Käyttäjäystävällisyys vaihtelee eri plottereiden välillä. Jotkut ovat yksinkertaisia ja intuitiivisia ja toiset edellyttävät ohjekirjaan tukeutumista tilanteen hallitsemiseksi.

miTä VaaTimuKsia VoiDaaN aseTTaa?

• Turvalliseen navigointiin tarvittavien säätöjen tulee olla koottuna yhteen valikkoon, johon pääsee poistumatta navigointitilasta.

• On oltava yksinkertaista:

o kytkeä kaikki merikarttatasot päälle

o muuttaa kartan suuntaa (Pohjoinen ylös, Keula ylös tai Suunta ylös)

o vaihtaa suhteellisen ja tosiliikkeen välillä (mikäli nämä toiminnot ovat olemassa)

o valita ”näkymä eteen” siten, että omapiste sijoittuu lähemmäksi kartan reunaa ja saadaan mahdollisimman suuri kartta-alue kulkusuunnan eteen.

yöNäyTTö <oTsiKKo PuuTTuu alKuPeräisesTä TeKsTisTä>

Joissain plottereissa ei ole mahdollista vaihtaa yönäyttötilaan. Millaiset vaatimukset voitaisiin esittää? Vähimmäisvaati- muksena olisi voida katsella kartan tietoja pimeässä ilman, että valo olisi liian kirkas heikentääkseen hämäränäkökykyä.

miTeN PloTTerimme siTTeN ToimiVaT NaVigoiNTiNäKöKulmasTa KaTsoeN?

Yleisesti voidaan sanoa, että monet edellisessä testissä havaitut virheet ja puutteet on korjattu, mutta edelleen kaikilla valmistajilla on asioita, joita voitaisiin parantaa turvallisen navigoinnin saavuttamiseksi.

VoiKo PloTTeriiN ja DigiTaalisiiN KarTToihiN luoTTaa?Pohjakosketusten määrä, missä plotteria on käytetty päänavigointivälineenä, ei ole vähentynyt. Tähän on lisättävä, ettemme tiedä, kuinka monelta pohjakosketukselta on vältytty, koska plotteria on käytetty apuvälineenä.

PohjaKosKeTusTeN osalTa Näemme Viisi PääasiallisTa syyTä:

1. Tietoja puuttuu zoomaustasoista2. Virheelliset plotterin asetukset3. Pohjatietojen (merenmittaus) virheet4. Merikarttojen päivitykset tekemättä5. Selkeät virheet merikartassa.

Alla olevassa kuvassa näkyy, kuinka väylä on piirretty viitan väärältä puolelta. Tämä on johtanut vakavaan pohjakosketukseen.

Vuoden 2016 Navionics-kartassa väylä on piirretty kulkemaan vihreän viitan väärältä puolelta. Virhe oli edelleen olemassa tammikuussa 2017.

Vuosien 2012 ja 2015 välillä väylä oli piirretty viitan suhteen oikein. Virhe oli korjattu tammikuussa 2017 Alandian huomautettua asiasta.

C-MAP-merikartta syyskuulta 2016. Väylä on piirretty kulkemaan vihreän viitan suhteen oikein.

Navionics-kartta korjattuna helmikuussa 2017.

KarTTojeN PäiViTTämiseN TärKeys

Sjöfartsverketin-rasterikartta. Päivitetty UFS-tiedotteen mukaisesti elokuussa 2014.

Navionics-merikartta vuodelta 2015. Karttaa ei ole korjattu.

Oikea esitys karttatiedon korjauksen jälkeen. Tiedot matalikosta ilmoitettiin Sjöfartsverketin UFS:ssä elokuussa 2014.

PloTTeriN KarTTamooTToriN esiTysVirheiTä

Kuva 1 esittää Sjöfartsverketin rasterikarttaa. Kuvassa 2 osa merikarttatiedosta on kadonnut. Kuvassa 3 kaikki viittoihin liittyvät tiedot ovat kadonneet zoomauksen seurauksena. Kuvassa 4 merikarttatietoja on osin kadonnut. Kuvassa 5 näytetään ylimääräinen vihreä viitta, jota ei ole olemassa.

Kuva 1. Sjöfartsverketin rasterikartta.

Kuva 2. Osa merikarttatiedosta on kadonnut

Kuva 3. Kaikki viittoihin liittyvät tiedot ovat kadonneet zoomauksen seurauksena.

C-MAP-kartoista katoaa merikarttatietoa kokonaan tai osittain tietyillä mittakaavoilla B&G-, Simrad- ja Lowrance-laitteissa. Tämä koskee myös Buster Q- ja C-MAP-tuotteita.

Kuva 4. Tietoja puuttuu osittain Navionicsin merikartasta vuodelta 2015.

Kuva 5. Navionicsin kartassa tammikuulta 2017 näytetään ylimääräinen vihreä viitta, jota ei ole olemassa. Virhe on korjattu maaliskuussa 2017.

PohjaKosKeTusTeN ja NiiDeN mahDollisuuKsieN VälTTämiseKsi ehDoTamme seuraaVaa:

• Opettele, miten plotterisi käsittelee merikartan tietoja eri zoomaustasoilla.

• Jos olet epävarma, kannattaa vaihtaa mittakaavaa sopivin väliajoin, jotta voit olla varma siitä, ettei mitään jää näkemättä.

• Vertaa paperikarttaan.

• Pidä riittävästi etäisyyttä kareihin ja muihin vaaranpaikkoihin – sovita nopeus.

• Suunnittele reitti etukäteen, erityisesti näkyvyyden ollessa heikentynyt tai pimeässä liikkuessasi.

• Jaa tehtävät. Jos teitä on kaksi, on suositeltavaa, että toinen ohjaa ja toinen navigoi. Katso ympärillesi ja säilytä tilannetajusi. KarTaN esiTys lähialueella

Zoomattaessa lähelle monet plotterit antavat hyvän kuvan ja esityksen veneen lähialueesta, mikäli käytetään syksyn 2016 jälkeen julkaistuja karttoja.

Zoomattaessa hyvin lähelle monet plotterit antavat hienon kuvan ja esityksen veneen lähialueesta. Käyttäjä saattaa erehtyä luulemaan, että tarkkuus ja luotettavuus olisi todellista parempi verrattuna tilanteeseen, missä veneen edessä näkyy kohtuullisesti enemmän. Ota huomioon, että kokonaisvirhe on karttavirheen ja sijaintivirheen summa. Tällöin puhutaan 20–30 metrin tai tätä suuremmasta epätarkkuudesta. Lähelle zoomaus helpottaa karttamerkintöjen lukemista, mutta tarkkuus ei parane zoomauksella.

Plottereita varten ei ole mitään standardia, joka määrittäisi, miten karttamerkinnät, kuten symbolit, väylät, tekstit ym. kuvataan. Tällainen standardi sisältyy ammattilaitteisiin. Jotkut valmistajat yrittävät seurata ECDIS-standardia ja toiset ovat laatineet oman esityskirjastonsa. Joillain tämä on vähemmän onnistunutta. Yksi esimerkki on sillat. Joissain plottereissa ne ovat selkeitä, mutta joissain silta on vain ohut viiva, joka voidaan sekoittaa muihin karttaviivoihin. Myöskään alituskorkeutta ei ole helppoa löytää.

Valmistajien tulisi keskittyä tekemään navigoinnissa tarvittava tieto yksinkertaiseksi ja selkeäksi. Lisäksi sellainen tiedon piilottaminen/esittäminen, jonka ei navigoinnin kannalta tarvitse olla hallitsevaa, kuten kaapeleiden, pitäisi olla helppoa. eTeeN NäKemiNeN oN TärKeää NaVigoiTaessa. miTä TaPahTuu PariN mailiN Päässä reiTiN eDessä?

Testissä moni navigaattori menetti tietoja, kuten viittoja, kareja ja syvyystietoja tietyillä zoomaustasoilla riippumatta asetetuista turvasyvyysrajoista. Ongelma syntyy plotterin karttamoottorin ja kartan yhteisvaikutuksesta. Tässä löytyi eroja esimerkiksi C-MAP- tai Navionicsin-karttojen välillä. Tämä on yleisin syy sellaisiin pohjakosketuksiin, jotka johtuvat plotterista. Tuntuu hyvältä, kun ruudulla näkee 1,5–2 meripeninkulmaa eteensä, mutta tällöin ei välttämättä käsitetä, että kartasta puuttuu oleellista tietoa, kuten kareja ja syvänteitä.

sijaiNNiN ja KarTTaKuVaN PäiViTTymiNeN

Testissämme olemme rasittaneet plottereita simulaattorilla aina 50 solmun ja meritesteissä 34 solmun nopeuksiin saakka. Jos katsomme asiaa pelkästään merikartan päivittymisen kannalta, niin kaikki tapahtui hienosti sekä suoraan kuljettaessa että kaarrettaessa. Kartan laahautuminen oli useimmissa tapauksissa hyväksyttävää suuruusluokkaa, hieman yli sekunnin, mutta ei koskaan yli kahden sekunnin. Useiden laitteiden päivitysnopeus oli 10 kertaa sekunnissa, joka tekee kuvan siirty- misestä jouhevaa.

Laahaus on kuitenkin suurempaa vanhemmilla plottereilla. Ongelmaa ei ole alhaisilla nopeuksilla. Yli 25 solmun nopeuksissa tulee olla erityisen tarkkana sekä GPS:ää että plotteria valittaessa. Nopeus tulee myös sovittaa varustuksen ja ulkoisten olosuhteiden mukaisesti.

miTTaKaaVaN VaihTo ja zoomaus

Mikään plottereista ei näytä sitä, mikä mittakaava on valittu (vrt. paperikartassa oleva mittakaavamerkintä). Itse zoomaustoiminnoissa on käytössä neljä erilaista tapaa:

• Analoginen zoomaus kiertonupilla

• Fyysiset painonapit sisään- ja uloszoomausta varten (+ ja -)

• Kosketusnäytön symbolit sisään- ja uloszoomausta varten (+ ja -)

• Kosketusnäytön zoomaus kahden sormen nipistyseleellä.

Katsomme, että analoginen kiertonuppi on muihin verrattuna ylivoimainen erityisesti silloin, kun ollaan liikkuvassa veneessä.

Kun kartan mittakaavaa vaihdetaan kerralla yksi tai kaksi pykälää sisään tai ulos, ei yleensä esiinny ongelmia. Mutta kun mittakaavaa zoomataan äkisti enemmän, tarvitsee plotteri aikaa ”miettiä” ennen kuin uusi karttakuva on piirretty valmiiksi. Tämä on erityisen sopimatonta suurella nopeudella ajettaessa.

yleiNeN eri PloTTereiDeN arVioiNTi

On vaikeaa muutaman päivän kokeilun perusteella laatia yhdenmukainen ja kokonaisvaltainen arvio kaikista plottereista. Tämän vuoksi esitämme joitain havaintojamme lähtökohtana turvallinen navigointi.

Voimme todeta, että parannuksia koskien karttojen laatua on tapahtunut, mutta monet vuonna 2014 havaitsemamme puutteet koskien esitystä ovat edelleen olemassa. Päästäkseen osalliseksi merikarttojen parantumisesta, kartat tulee päivit-tää. Näin tehden saadaan käyttöön myös ne korjaukset, jotka Sjöfartsverket (Suomessa Trafi) on karttoihin tehnyt. Joku saattaa ajatella, ettei näin tarvitse tehdä. Koko ajan tapahtuu kuitenkin paljon, jolla on vaikutusta navigoinnin turvallisuu-teen. Esimerkiksi löydetään uusia kareja, rakennetaan tuulimyllyjä tai tehdään keinotekoisia matalikoita kalojen ja äyriäisten kutupaikoiksi.

KUVA Läsön pohjoispuolella olevasta matalikosta.Havaitsimme ongelmia päivitettyjen karttojen ja plottereiden yhteensopivuuteen liittyen. Tämän vuoksi on tärkeää myös päivittää plotterin ohjelmisto, jotta se toimii päivitettyjen karttojen kanssa.

garmiN 7012 (garmiN Blue CharT)

hyvää:

• Helppokäyttöinen, selkeät ja yksinkertaiset valikot

• Suuri helposti luettava näyttö

• Selkeä vaarallisten syvyyksien esitys (Turvasyvyys)

• Ei menetä tietoja karttaa zoomattaessa.

huonoa:

• Näkymä eteen toimii vain moodissa kurssi ylös.

• Aikaa kuluu ladattaessa karttaa suurilla mittakaavan muutoksilla

• Tietoja on hajautettu ruudun nurkkiin

• Sillanalituskorkeus näytetään vasta nappia painettaessa.

• Vain vähäinen sävyero 3 ja 6 metrin syvyysalueiden välillä.

raymariNe e70024 (NaVioNiCs)

hyvää:

Hyvä karttakuvaZoomaus kiertonupilla

• Suhteellisen helppokäyttöinen, helpot valikot

• Selkeä suunnan ja nopeuden näyttö kuvan yläreunassa

• Selkeä turvasyvyyskäyrän esitys

huonoa:

• Yönäyttötila puuttuu

• On mahdollista sulkea pois tärkeätä karttatietoa

• Toiminto, jolla voidaan selkeyttää vaarallisia matalikoita ja syvyyslukemia puuttuu

• Karttamerkit ja tekstit saattavat tuntua pieniltä myös sisään zoomattuna

HUOMAUTUS: Käytettäessä C-MAP-karttoja samassa plotterissa saadaan suuremmat symbolit ja syvyysmerkinnät sekä vaarallisten karien merkintä

B&g (C-maP) PurjehTijoille suuNNaTTu

hyvää:

• Hyvä ja selkeä karttakuva

• Zoomaus kiertonupilla

• Mahdollisuus merkitä vaaralliset matalat

• Hyvä ja selkeä suunnan ja nopeuden näyttö

• Sillanalituskorkeus helppo löytää

huonoa:

• Valikot eivät ole aivan loogisia. Kuluu aikaa, jotta saa määritettyä järkevät asetukset turvallista navigointia varten

• Menettää merikarttatietoja zoomauksessa

• Huono yönäyttö

simraD (CmaP)

hyvää:

• Hyvä ja selkeä karttakuva

• Zoomaus kiertonupilla

• Mahdollisuus merkitä vaaralliset matalat

• Hyvä ja selkeä suunnan ja nopeuden näyttö

• Sillanalituskorkeus helppo löytää

huonoa:

• Valikot eivät ole aivan loogisia. Kuluu aikaa, jotta saa määritettyä järkevät asetukset turvallista navigointia varten

• Menettää merikarttatietoja zoomauksessa

• Huono yönäyttö

HUOMAUTUS: Navionicsin kartoilla yönäyttö on käänteisin värein ja symbolien ja merimerkkien luettavuus on hyvä.

lowraNCe

hyvää:

• Hyvä ja selkeä karttakuva

• Mahdollisuus merkitä vaaralliset matalat

huonoa:

• Valikot eivät ole aivan loogisia. Kuluu aikaa, jotta saa määritettyä järkevät asetukset turvallista navigointia varten

• Huono yönäyttö

HUOMAUTUS: Navionicsin kartoilla yönäyttö on käänteisin värein ja symbolien ja merimerkkien luettavuus on hyvä.

furuNo C-maP)

hyvää:

• Paras näyttö, suuri resoluutio

• Vaaralliset matalat esitetään selkeästi

• Kosketusnäytössä on hyvä osoitustoiminto. Tietoon pääsee käsiksi asiaan liittyvien valikkojen kautta

• Ei kadota tietoja zoomattaessa

• Hyvä ja selkeä yönäyttö

huonoa:

• Suunta ja nopeus esitetään liian pienellä tekstillä

• Liikaa asetusmahdollisuuksia kokematonta käyttäjää silmällä pitäen

BusTer Q

hyvää:

• Hyvä näyttö, suuri resoluutio

• Hyvät ja helposti käsitettävät valikot

huonoa:

Käyränmuotoiset syvyyskäyrät puuttuvat

• Menettää karttatietoja zoomauksessa

• Vektorilinja puuttuu

• Ei mahdollista asettaa vaarallisia syvyyksiä

• Puutteellinen yökuva

raymariNe C120 (NaVioNiCs), VaNhemPi malli

hyvää:

• Hyvä karttakuva

• Hyvä suunnan ja nopeuden esitys

huonoa:

• Yönäyttö puuttuu

• Merimerkit ja symbolit ovat pieniä, eikä tätä voi muuttaa

• Aikaa kuluu ladattaessa karttaa suurilla mittakaavan muutoksilla

• Voi käyttää vain Navionics-karttoja

yhTeeNVeTo

Yleisesti ottaen plotterit esittävät merikartasta hyvän kuva lähialueella. Monesti zoomattaessa ulos hyvä yleiskuva väylineen puuttuu ja näkyy vain yksittäisiä saaria. Asetusten ymmärtämiseen ja muuttamiseen tarvittava logiikka on joissain plottereissa vaikeasti käsitettävissä varsinkin sellaisille käyttäjille, jotka käyttävät plotteria vain lyhyen aikaa kesän aikana.

Odotamme yksinkertaista käyttötapaa, jossa vain muutamalla napin painalluksella voidaan turvallisesti navigoida omaa venettä.

Plotterin karttamoottori määrittää sen, miten ja milloin karttakuva esitetään näytöllä. Olemme havainneet eroja paitsi eri valmistajien välillä, myös laiteperheen Simrad, Lowrance ja B&G sisällä riippuen siitä, mikä karttamoottorin versio laitteessa on.

Suuri näyttö ei tarkoita, että nähdään enemmän. Tällöin voi luulla, että kaikki tieto on näkyvillä, mutta tämä ei aina pidä paikkaansa. Voi olla mahdollista, että alemmilla karttatasoilla on lisää tietoa, joka saadaan näkyviin vasta, kun on zoomattu vieläkin lähemmäksi.

Joissain plottereissa on mahdollista poistaa syvyystieto kokonaan ja kolmen metrin syvyyskäyrän väri. Sama koskee alueita, joissa kulkemista tulee välttää sen vuoksi, että syvyystiedot ovat alueella erityisen puutteellisia. Käyttäjällä tulisi olla mahdollista asettaa tämä tieto ja siten tehdä navigoinnista käyttäjälle turvallisempaa.

Joissain plottereissa voidaan asettaa turvasyvyys ja merkitä selkeästi matalat, jotka ovat vaaraksi. Tämä on hyvä, navigointia helpottava toiminto.

Missään plotterissa ei ollut symbolia tai tekstiä, joka varottaisi siitä, että alemmilla karttatasoilla on karttamerkkejä, joita valitulla mittakaavalla ei näytetä. Jäimme myös kaipaamaan tietoja siitä, mikä on valitun kartan mittakaava. Kaipaamme myös pikavalintanäppäintä, jolla karttanäyttö palaa alkuperäiseen mittakaavaan siten, että kaikki saatavilla oleva karttatieto näkyy. Sen lisäksi tulisi olla tieto veneen koordinaateista riippumatta siitä, missä kursori on.

Jotkut plotterit soveltuvat hyvin navigointiin myös pimeän tultua. Joistain yönäyttötilan asetus puuttuu kokonaan.

Raymarinen plotterit voivat nykyään näyttää sekä C-MAP-, Navionics- että rasterikarttoja. Tämä on selkeä parannus aikaisempaan.

Sillanalituskorkeuden merkintä puuttuu osasta merikartoista.

Kaikkien plottereiden paikkatarkkuus on hyvä.

NaVioNiCsVuoden 2016 karttoja on parannettu ja niissä on vähemmän virheitä. Sjöfartsverketin karttadataa on käytetty aikaisempaa enemmän. Panimme kuitenkin merkille, että viitoitus, joka aikaisemmin oli oikein, on muuttunut virheelliseksi 2016. Eräässä tapauksessa väyläviiva oli piirretty viitan väärälle puolelle, josta aiheutui pohjakosketus suurehkolle veneelle. Tästä voi päätellä, että Navionics ei käytä Sjöfartsverketin karttadataa täydellisesti. Suosittelemme kuitenkin, että (Ruotsin) kartat päivitettäisiin sen perusteella, että ne yleisesti ottaen ovat parempia vuodesta 2016.

C-maP

Kartat ovat laadukkaita, mutta käytettäessä Simrad, Lowrance tai B&G:n plottereissa tulee ongelmia merikarttatiedon esittämisessä. Viittoja ja kareja katoaa tietyillä zoomaustasoilla. Virheen suuruus riippuu siitä, mikä plotterin ohjelmaversio on asennettu. Esittämättömien viittojen ongelma syntyy myös BUSTER Q -plotterissa.

Muissa plottereissa emme ole havainneet vastaavaa virhettä.

solTeKNiKiN rasTeriKarTaT

Kartat on tehty paperikartoista skannaamalla eikä niitä voida muuttaa. Alkuperäisessä paperikartassa esiintyvä merkki näkyy aina plotterissa riippumatta miten kuvaa on zoomattu. Yli- ja alizoomauksessa kartasta tulee karkean pikselöityjä ja vaikeasti tulkittavia, mutta tietosisältö luotettavaa. Kokeilimme Hydrographican-karttoja. Mikäli Hydrographican-peruskartta on käytettävissä, on meillä merkittävästi parempi merikartta navigointia varten.

Testaajat: Lars Littke ja Anders Rydlinger Testin johtaja: Denniz Corsman