Puolustushallinnon rakennuslaitoksen sidosryhmälehti JOULUKUU 2019

Matias Warsta Rakennuslaitoksen johtajaksi Pekka Salojärven jäätyä eläkkeelle

Kyberosaamistammearvostetaanmaailmalla

Rakennuslaitoksen 25-vuotinen toiminta

Kasarmien huolto saapumiserien välillä

2

Muuriankkuri

2/2019

PÄÄKIRJOITUS

MUURIANKKURIA on alun perin käytetty linnojen ja linnoitusten perustusten kivimuurien yhteenliittämiseen. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tunnuksessa ja tämän lehden nimessä muuriankkuri kuvaa laitoksen roolia puolustushallinnon kiinteistötoimen hankinta- ja asiantuntijaorganisaationa, joka muuriankkurin tavoin liittää markkinoiden parhaat palvelut maanpuolustukseen myös rauhan aikana.

Puolustushallinnon kiinteistöjär-jestelmää kehitetään nykyistä sel-keämmäksi ja tehokkaammaksi,

kun investointihankkeiden toteutuksen, omistajahallinnan sekä kiinteistöjen ylläpidon saa jatkossa samalta luukulta: Puolustuskiinteistöistä. Puolustuskiin-teistöjen perustamisen valmistelu etenee vauhdikkaasti, ja muutostyössä huomi-oidaan hyvän työnantajan periaatteet. Yhtiön ohjauksesta ja maanpuolustuk-seen liittyvistä velvoitteista säädetään lailla. Tavoitteena on toiminnan käyn-nistyminen vuoden 2021 alussa.

Käytännössä Puolustuskiinteistöt toteutetaan Senaatti-konserniin perus-tettavana tytärliikelaitoksena, johon siirretään valtaosa Rakennuslaitoksen tehtävistä. Tavoitteena on luoda toimin-tamalli ja organisaatio, joilla luodaan riittävä kyky vastata Puolustusvoimien erityisvaatimuksiin valmiuden, turval-lisuuden ja suojan tuottamiseksi. Läh-tökohtana on nykyisentasoinen oma palveluntuotanto, jolla varmistetaan toi-minnan jatkuvuus kaikissa turvallisuus-tilanteissa. Uudessa konsernirakenteessa Puolustusvoimien tueksi voidaan valjas-taa koko Senaatti-konsernin muskelit, mutta tytärliikelaitoksen perustamisella varmistetaan, että nykyisin Rakennus-laitoksen omaamaa maanpuolustuksen erityisosaamista vaalitaan ja kehitetään.

Puolustuskiinteistöt tuottaa ja jär-jestää valtion konsernipalveluna kaikki

Askelmerkit kohti Puolustuskiinteistöjä

Puolustusvoimien tarvitsemat tilapal-velut. Jako oman palvelutuotannon ja markkinoilta hankittujen palveluiden välillä perustuu tapauskohtaisesti kiin-teistön käyttötarkoituksen mukaisiin vaatimuksiin. Pyrkimyksenä on hillitä puolustushallinnon toimitilamenojen nousua sekä välttää päällekkäisiä toi-mintoja ja jäykistäviä rajapintoja.

PUOLUSTUSKIINTEISTÖT-tytärliike-laitosta muodostettaessa valtaosa puo-lustusvoimien kanssa työskentelevistä Rakennuslaitoksen ja Senaatti-kiinteis-töjen henkilöistä siirtyy Puolustuskiin-teistöjen palvelukseen. Tämän lisäksi Senaatti-konsernissa tuotettavat yhtei-set palvelut työllistävät osan henkilöistä. Valmistelussa osallistetaan henkilöstöä laajasti. Rakennuslaitoksessa asiaa käsi-tellään johtoryhmätasolla viikoittai-sissa tilannekatsauksissa ja henkilöstöä pidetään ajan tasalla hankkeen etene-misestä.

Henkilöstöjärjestöjen ja hankkeen edustajien kesken pidetään 21.1.2020 tiedotustilaisuus, jossa käydään läpi siirtymävaiheen suunnitelmaluonnos, hankkeen tilannekatsaus sekä sovitaan seuraavien osallistamistilaisuuksien ajankohdat.

Hankkeen ohjausryhmä on hyväk-synyt ministeriöiden ja hanketoimiston esityksen talouspoliittisen ministeriva-liokunnan mahdollisiksi linjauksiksi, joi-

den pohjalta valmistelutyötä jatketaan. Todennäköisesti asiaa käsitellään minis-terivaliokunnassa viimeistään tammi-kuussa 2020. Tämän jälkeen lainvalmis-telu pääsee etenemään, ja tavoitteena on viedä lakipaketti eduskunnan käsiteltä-väksi jo keväällä 2020.

Uskon, että Puolustuskiinteistöt-mal-lilla voimme tarjota entistä parempia palveluja Puolustusvoimille ja sen stra-tegisille kumppaneille. Muuriankkurin ja Muurisetin avulla kerromme jatkossa lisää Puolustuskiinteistöt-hankkeen etenemisestä.

Toivotan kaikille lukijoille hyvääjoulua!

Matias Warsta Rakennuslaitoksen johtaja

3

Muuriankkuri

2/2019

MUURIANKKURI joulukuu 2019 Puolustushallinnon rakennuslaitoksen sidosryhmälehti 18. VUOSIKERTA Muuriankkuri ilmestyy kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja joulukuussa.

JulkaisijaPuolustushallinnon rakennuslaitos PL 1, 49401 Hamina puh. 0299 8300 www.phrakl.fi

PäätoimittajaMatias Warsta puh. 0299 831 000 matias.warsta@phrakl.fi

TuotantoPrinceps Oy Toimituspäällikkö Kirsti Helinpuh. 0400 447 382 kirsti.helin@princeps.fi Taitto: Princeps Oy / Sanna Purho Translation: Integra OyKannen kuva: Mauri Ratilainen

PainopaikkaHansaprint OyISSN-L 1459-1480

TilaajarekisteriTilaajarekisteriä ylläpitää Viestintätoimisto Princeps Oy. Rekisterissä on tilaajan nimi ja lehden postitusosoite. Tietoja käytetään lehden postitusta varten ja ne poistetaan, kun tilaaja ilmoittaa tilauksen peruutuksesta.

Tilaukset ja osoitteenmuutokset sekä palautteet ja kehittämisehdotukset: info@princeps.fi

Sisältö

Kyberturvallisuus tarvitsee ympärilleen fyysistä turvallisuutta.

Entiselle Hyrylän varuskunta-alueelle rakennetaan ensi kesän Asuntomessuja.

Rakennuslaitoksen pitkäaikainen johtaja Pekka Salojärvi tarkastelee laitoksen 25-vuotista taivalta.

RAKENNUSLAITOSTAjohtaa nyt Matias Warsta

PUOLUSTUSKIINTEISTÖUUDISTUSetenee vauhdilla

PITKÄAIKAINEN JOHTAJAMMEPekka Salojärvi eläkkeelle

KYBERPUOLUSTUS on osa nykyaikaista sodankäyntiä

TUVAT HUOLLETAANennen uusien alokkaiden saapumista

HYRYLÄN VARUSKUNNASTA15 000 asukkaan asuinalue

POHJOISMAINEN TAISTELUASUtestataan kenttäolosuhteissa

UUTISIA

ENGLISH SUMMARY

KOLUMNIMarkku Mantila: Jospa some onkin huijareita varten

NIMITYKSIÄ

478

12

16182426

283031

JOHTAM

INENM

uuriankkuri 2/2019

4

Olen iloinen, että olen saanut näin asiantuntevan organisaa-tion johdettavakseni. Raken-

nuslaitoksen henkilöstöllä on valtava kokemuspohja ja poikkeuksellista puo-lustushallinnon kiinteistökannan suun-nittelun ja ylläpidon osaamista, sanoo Matias Warsta.

– Henkilöstö tuntee varuskuntien infran, suojarakentamisen ja turval-lisuusvaatimukset, eikä samanlaista puolustuksen ympäristövaikutusten tuntemusta ole juuri missään muualla maailmassa.

Tekniikan tohtori Matias Warsta siirtyi Rakennuslaitoksen johtajan vir-kaan puolustusministeriön kiinteistö- ja ympäristöyksikön johtajan tehtävästä, jota hän hoiti vuodesta 2016 lähtien. Tätä ennen hän toimi samassa yksi-kössä neuvottelevana virkamiehenä ja erityisasiantuntijana ja sitä ennen Pää-esikunnassa ympäristöylitarkastajana. Nimitys virkaan on määräaikainen ajalle 1.11.2019–31.10.2024.

– Rakennuslaitos on minulle varsin tuttu organisaatio jo kymmenen vuoden ajalta. Pääesikunnassa olin asiakkaan

roolissa ostamassa Rakennuslaitokselta puolustusvoimien ympäristönsuojeluun liittyviä palveluja ja puolustusministe-riössä osallistuin muun muassa Raken-nuslaitoksen tulosohjaukseen. Viimeiset neljä vuotta olen myös toiminut pysy-vänä asiantuntijana Rakennuslaitoksen johtokunnassa.

– Olin mukana laatimassa Raken-nuslaitoksen uutta strategiaa, jonka pohjalta kehitämme Rakennuslaitok-sen toimintaa jatkossakin.

Johtajana Matias Warsta luonnehtii olevansa keskusteleva ja edestä johtava.

TEKSTI: Kirsti Helin KUVA: Mauri Ratilainen

Rakennuslaitoksen johtaja Matias Warsta:

Rakennuslaitoksessa on ainutlaatuista osaamistaMatias Warsta on nimitetty Rakennuslaitoksen johtajaksi 1.11.2019 alkaen Pekka Salojärven jäätyä eläkkeelle.

JOHTAM

INENM

uuriankkuri 2/2019

5

– Perustan johtamiseni luottamukseen, läpinäkyvyyteen ja viestintään. Haluan, että ihmiset ottavat vastuuta asioista ja huolehtivat niiden tekemisestä. Asiat pitää päättää faktoihin perustuen, ja päätösten vaikutukset pitää pystyä arvioimaan.

Asiakkuusprosessit tarkasteluunWarsta näkee myös kehityskohteita Rakennuslaitoksen toiminnassa.

– Listallani on kolme kehittämis-aluetta: asiakaspalvelu, valmius ja resi-lienssi eli häiriötilanteiden sietokyky.

– Mielestäni Rakennuslaitoksen asiakasprosessia voisi kehittää koko-naisvaltaisemmin. Säännöllistä yhteyttä asiakkaisiin tulisi pitää kaikilla tasoilla niin puolustusvoimien johtoon kuin yksittäisiin kouluttajiin varuskunnissa. Asiakkaiden tarpeista tulee ottaa koppi ja asiat viedä maaliin.

− Vaikka nykyisin Puolustusvoi-mien logistiikkalaitos toimiikin tilaaja-asiakkaana, meidän on välttämätöntä edelleenkin keskustella käyttäjäasiak-kaiden kanssa ja myös markkinoida omia palvelujamme. On tärkeää, että

– Rakennuslaitoksessa on valmiuden ja varautumisen liittäminen kiinteistönpitoon jo

hyvällä tasolla, mutta sitä voidaan edelleen terävöittää, sanoo Rakennuslaitoksen uusi

johtaja Matias Warsta.

Rakennuslaitos ja sen palvelut tunne-taan. Jotta Rakennuslaitoksen vanha slogan Parhaat palveluratkaisut toteutuisi kaikilta osin, pitää asiakkuuksia johtaa entistä systemaattisemmin.

− Uskon, että suunnitteilla oleva Puolustuskiinteistöt, jossa kiinteistöjen omistus ja niiden ylläpito olisivat oman organisaatiomme vastuulla, toisi meille myös entistä paremmat mahdollisuudet kehittää ja selkeyttää asiakasprosesseja, Warsta sanoo.

JOHTAM

INENM

uuriankkuri 2/2019

6

Tilaturvallisuusroolia laajennettavaMaailmanpoliittisen turvallisuusti-lanteen muututtua myös Rakennuslai-toksessa on viime vuosina kiinnitetty entistä enemmän huomiota valmiuteen, varautumiseen ja tietoturvaan.

Warsta korostaa, että valmiusorga-nisaationa toimimisen tulisi olla entistä enemmän Rakennuslaitoksen ydintoi-mintaa. − Rakennuslaitoksen turval-lisuusroolia olisi syvennettävä, eikä esimerkiksi rakennuttamisen erityis-osaaminen rajoitu suojarakentamiseen.

– Taustalla on pitkä ajanjakso, jol-loin varautumiseen liittyvät asiat eivät olleet puolustuskiinteistöjen osalta asi-akkaan toivelistan kärjessä vaan oltiin enemmänkin kiinnostuneita kiinteis-töpalveluiden toimivuudesta ja edulli-suudesta. Nyt ymmärretään, että kiin-teistötoiminnot ovat olennainen osa puolustushallinnon ydinprosesseja ja strateginen voimavara.

– Meillä pitää olla omat henkilöt, välineet ja varaosat käytettävissä krii-sitilanteessa sekä kyky pitää puolustus-kiinteistöt toimintakunnossa myös poik-keusoloissa. Suomi on saari, ja tänne on vaikea saada mitään ulkopuolelta kriisitilanteen pitkittyessä.

– Varautumista pitää myös har-joitella niin strategisella kuin käytän-nön tasolla sekä omina harjoituksina

että yhdessä puolustusvoimien kanssa. Meillä oli juuri valmiuspäivät, jossa Rakennuslaitoksen yksiköiden johtajat esittelivät, kuinka valmiutta on heidän yksiköissään suunniteltu. Se oli tarpeel-linen ponnistus ja samankaltaista kehit-tämistä järjestetään jatkossa enemmän-kin, Warsta toteaa.

Resilienssi osana kokonaisturvallisuuttaResilienssillä tarkoitetaan kykyä sietää kriisin tai häiriötilanteen välittömiä vai-kutuksia, toimintakyvyn ylläpitämistä sekä mukautumista uuteen tilantee-seen. Yhtenä esimerkkinä resilienssistä Warsta mainitsee puolustuskiinteistöjen energiahuollon jatkuvuuden poikkeus-oloissa.

– Suomi tähtää hiilineutraaliksi maaksi vuoteen 2035 mennessä. Se merkitsee lisääntyvää omavaraisuutta energiantuotannossa, mikä on maamme huoltovarmuuden kannalta tärkeä asia. Puolustusvoimissa on lämmöntuotan-nossa jo siirrytty useissa kohteissa koti-maisten polttoaineiden käyttöön. Myös sähköntuotannossa omavaraisuutta tulee lisätä, eli pitää kehittää entistä enemmän uusitutuvan energian rat-kaisuja: aurinkovoimaa, tuulivoimaa, maalämpöä ja biopolttoaineita.

Kiinteistöjen osalta resilienssiä voi-daan lisätä myös muun muassa standar-

doimalla kiinteistötekniikkaa ja siten helpottaa sen käyttöä erityyppisissä kiinteistöissä.

Matias Warsta kertoo, että hän aikoo kiertää alkuvuodesta Rakennus-laitoksen kaikki palveluyksiköt ja tavata mahdollisimman laajasti henkilöstöä. – Rakennuslaitoksessa on hyvät etä-kokouskäytännöt, mutta videoyhteydet eivät korvaa kasvokkain tapaamisia.

Kiinteistöjen omistus ja ylläpito samassa orgnisaatiossa tuo parannusta asiakaspalveluun.

Matias Warsta

Rakennuslaitoksen johtaja 1.11.2019 alkaen

Koulutus: Tekniikan tohtoriPerhe: Vaimo ja kaksi lastaKotipaikka: KeravaHarrastus: TriathlonSotilasarvo: Vääpeli

JOHTAM

INENM

uuriankkuri 2/2019

7

Senaatti-kiinteistöjen ja Puolustuskiinteistöjen yhteiset palvelut

Senaatti-kiinteistöt Puolustuskiinteistöt

Muu valtionhallinto

VALT

ION

TILA

PALV

ELUJ

ENTU

OTTA

JAT

VALT

ION

ASIA

KKAA

T

Puolustusvoimat

Esitys Senaatti-konsernin organisaatioksi

Hallitusohjelman mukaisesti puo-lustushallinnon kiinteistöjärjes-telmää kehitetään vastaamaan

aiempaa paremmin puolustushallin-non tarpeita. Puolustusministeriön ja valtiovarainministeriön yhteisessä hankkeessa on syksyn 2019 aikana valmisteltu uudistusta, jossa puolustus-hallinnon kiinteistöt ja niiden ylläpito siirrettäisiin uuteen Senaatti-konserniin perustettavaan liikelaitokseen, Puolus-tuskiinteistöihin. Uusi toimintamalli on tarkoitus ottaa käyttöön 1.1.2021.

Valmisteluhanke on edennyt riva-kasti ja virkamiestyönä laadittu esitys uudistuksen perusteista siirtyi poliitti-seen käsittelyyn marraskuun lopulla. Uudistushankkeen keskeisinä tavoit-teina on tuottaa parempia palveluja Puolustusvoimille ja hillitä puolustus-hallinnon kasvavia toimitilakustan-nuksia.

Hankkeessa valmistellun esityksen mukaan syntyisi uusi asiakaslähtöinen Senaatti-konserni, joka koostuu kah-desta liikelaitoksesta: Senaatti-kiin-teistöt ja Puolustuskiinteistöt. Puolus-tuskiinteistöjen tehtävänä on tuottaa tilapalvelut yksinomaan Puolustusvoi-mille ja sen strategisille kumppaneille, ja Senaatti-kiinteistöjen osalle tulee tilapalveluiden tuottaminen muulle valtion hallinnolle sekä ulkopuolisille asiakkaille.

Esityksen mukaan Puolustuskiin-teistöiltä edellytetään riittävää kykyä vastata Puolustusvoimien vaatimuk-siin valmiuden, turvallisuuden ja suo-jan tuottamiseksi. Puolustuskiinteistöjen rakennuttamisen osaamisen ytimenä on suojarakentaminen, ja sillä tulee olla

Kiinteistöjen omistus ja ylläpito samassa orgnisaatiossa tuo parannusta asiakaspalveluun.

PuolustuskiinteistötUuteen liikelaitokseen sekä kiinteistö-omaisuus että kiinteistöjen ylläpito

myös erityisosaamista turvaluokitellun tiedon suojaamisesta.

Hankkeessa on korostettu henkilös-tön aseman turvaamista eikä uudistuk-sella tavoitella henkilöstövähennyksiä. Valtaosa Puolustusvoimien kanssa työskentelevistä Rakennuslaitoksen ja Senaatti-kiinteistöjen henkilöistä siirtyisi Puolustuskiinteistöjen palve-lukseen. Tämän lisäksi liikelaitoskon-sernissa tuotettavat yhteiset palvelut työllistäisivät osan henkilöstöä. Päällek-käisten toimintojen syntyminen kahteen eri liikelaitokseen voidaan välttää tuot-tamalla yhteisiä palveluita keskitetysti ja yhdenmukaisesti.

Hanketoimisto toteutti lokakuussa henkilöstölle suunnatun verkkokyselyn, johon saatiin yli 900 vastausta. Tulosten mukaan useimmat vastaajat suhtautu-vat myönteisesti muutossuunnitelmiin.

Puolustuskiinteistöjen valmistelu-hankkeessa on elokuusta alkaen tehty työtä projektiryhmissä, joihin nimetyt yli 80 asiantuntijaa edustavat kaikkia hankkeessa mukana olevia tahoja. Hankkeen ohjausryhmän puheenjoh-tajana toimii alivaltiosihteeri Päivi Nerg valtiovarainministeriöstä ja kans-liapäällikkö Jukka Juusti puolustus-ministeriöstä toimii varapuheenjoh-tajana. Jäseniksi on nimetty ylijohtaja Juha Sarkio valtiovarainministeriöstä ja sotatalouspäällikkö Timo Rotonen Puolustusvoimista. Ohjausryhmän pysyvinä asiantuntijoina ovat hanke-päällikkö Ilkka Koponen valtiova-rainministeriöstä, Jyrki Rihu puo-lustusministeriöstä ja Thomas Sund valtiovarainministeriöstä. Hankejohta-jana toimii Lasse Koponen valtiova-rainministeriöstä.

SENAATTI-KONSERNI

RAKENNUSLAITOS 25 VUOTTA

Muuriankkuri

2/2019

8

TEKSTI: Kirsti Helin KUVAT: Kirsti Helin, Risto Laine, Marko Laukkarinen ja Rakennuslaitos

Katsaus Rakennuslaitoksen 25-vuotiseen historiaan

Määrätietoista toiminnan kehittämistä alusta alkaenTänä syksynä eläkkeelle siirtynyt Rakennuslaitoksen johtaja Pekka Salojärvi teki pitkän ja merkittävän työuran puolustuskiinteistöjen saralla.

- Työni Rakennuslaitoksessa on ollut erittäin antoisaa. Olen saanut seurata

näköalapaikalta mitä puolutushallinnossa ja laajemminkin yhteiskunnassa tapahtuu,

toteaa Pekka Salojärvi.

RAKENNUSLAITOS 25 VUOTTA

Muuriankkuri

2/2019

9

Rakennuslaitoksen 25-vuotista historiaa arvioidessaan Pekka Salojärvi korostaa ennen kaik-

kea laitoksen henkilöstön erinomaista ammattitaitoa ja sen vahvaa sitoutu-mista puolustusvoimiin.

Yhtenä tärkeimpänä saavutuksena toiminnan kehittämisessä hän pitää asiakastukikeskuksen perustamista. – Rakennuslaitoksen asiakastukikeskus on aivan omaa luokkaansa kiinteistö-alalla. Keskuksesta seurataan yhtä maam-me suurinta kiinteistökantaa 24/7.

Kun Pekka Salojärvi vuonna 1985 tuli 32-vuotiaana lakimiehenä puolus-tusministeriön palvelukseen, oli puo-lustusministeriö iso yksittäinen toimija puolustuskiinteistösektorilla. Ministe-riön omistuksessa ja alaisuudessa olivat niin kasarmit ja muu rakennuskanta, maat ja metsät kuin henkilökunnan asunnotkin. Tuohon aikaan hankittiin runsaasti harjoitusalueita ja puolustus-ministeriö piti yllä hyvät suhteet maan-omistajiin, kuntien päättäjiin ja muihin sidosryhmiin.

Puolustusministeriössä rakennus-osasto johti rakennushankkeita ja kiin-teistöosasto rakennusten ylläpitoa ja energiahuoltoa. Kentällä asioita hoitivat puolustusvoimien kiinteistöhoitopiirit.

Rakennuslaitoksen syntyValtionhallinnossa alkoivat puhaltaa uudet tuulet 1990-luvulla, kun minis-teriöiden alaisuuteen perustettiin kaik-kiaan parikymmentä itsenäisesti toimi-vaa virastoa säästöjen ja tehokkuuden lisäämiseksi. Kiinteistöpuolella Raken-nushallitus lakkautettiin ja valtion kiin-teistöomaisuus hajautettiin 15 kiinteistö-yksikölle. Siirryttiin budjettitaloudesta liikelaitosmaiseen kustannuslaskentaan, ja sisäisen vuokrajärjestelmän avulla kustannukset haluttiin kohdistaa kus-tannusten aiheuttajille.

Vuonna 1993 eduskunta sääti lain Puolustushallinnon rakennuslaitoksesta, ja itse laitos perustettiin seuraavana vuonna. Puolustusministeriön raken-nus- ja kiinteistöosastoista muodostet-tiin Rakennuslaitoksen keskusyksikkö

ja puolustusvoimien kiinteistöhoitopii-reistä Rakennuslaitoksen alueyksiköt.

Omasta rakentamisesta luovuttiin ja rakennus- ja ylläpitopalveluja alettiin hankkia myös ulkopuolisilta toimijoilta kilpailuttamalla. Viimeisenä oman rakentamisen yksikkönä lakkautettiin vuonna 1999 yli sadan henkilön raken-nusorganisaatio Parolassa. Omasta rakentamisesta luopuminen ja palvelu-tuotannon uudelleenjärjestelyt merkit-sivät myös isoja henkilöstövähennyksiä. Rakennuslaitoksen henkilöstömäärä on vähentynyt alkuaikojen 2550 henkilöstä nykyiseen noin 680 henkilöön.

Salojärvi kertoo, että Rakennuslai-tosta perustettaessa ei ollut ulkopuoli-sia konsultteja neuvomassa, vaan kaikki tehtiin itse: rakennettiin uusi organisaa-tio toimialoineen, luotiin toimintamal-lit ja otettiin käyttöön omat talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmät.

– Näin jälkeenpäin katsottuna toi-minta käynnistyi rivakasti osaavan ja ammattitaitoisen henkilöstön voimin, joka pystyi nopeasti sopeutumaan uuteen tilanteeseen. Vaikeimpia uusia asioita oli sisäinen ylläpitovuokra, jota ihmeteltiin hallinnonalalla vuosia ennen kuin siitä tuli sujuvaa käytän-töä. Tässäkin asiassa puolustushallinto oli kuitenkin ensimmäisiä koko valtion-hallinnossa.

Omistajan isännöitsijästä puolustuskiinteistöjen asiantuntijaksiVuonna 2002 tapahtui suuri muutos, kun puolustusministeriön hallinnassa ollut kiinteistökanta siirrettiin varalli-suuden luonteesta riippuen Senaatti-kiinteistöille, Metsähallitukselle, Tie-hallinnolle ja Ilmailulaitokselle. Asun-not oli siirretty jo hieman aikaisem-min vaiheittain Kruunuasunnoille. Rakennuslaitoksen tehtäväksi määri-teltiin puolustushallinnon kiinteistö- ja ympäristöalan asiantuntijana ja palve-lujen järjestäjänä toimiminen. Lisäksi linjattiin, että Rakennuslaitoksen tulee ylläpitää riittävää omaa palvelutuotan-toa poikkeusolojen osaamisen säilyttä-miseksi.

Salojärven mukaan Rakennuslaitos on määrätietoisesti ja jatkuvasti kehit-tänyt toimintaansa kaikilla toimialoil-laan: rakennuttamisessa, ylläpidossa, ympäristöpalveluissa ja hallintopalve-luissa. Yhteistyö keskusyksikön ja pal-veluyksiköiden välillä on toiminut erin-omaisesti haasteellisissakin tilanteissa.

– Rakennuttamisen toimialalla arkkitehdit, rakennusinsinöörit ja talotekniikan asiantuntijat vastaavat rakennuttamisesta alusta loppuun asti, kilpailuttavat hankkeiden eri vaiheet sekä ohjaavat suunnittelua, hankkeita ja

Rakennuttamisen asiantuntijat suunnittelevat ja johtavat hankkeita.

RAKENNUSLAITOS 25 VUOTTA

Muuriankkuri

2/2019

10

rakennusurakoitsijoiden työtä. Kentällä toimivilla palveluyksiköiden kiinteis-töasiantuntijoilla on puolestaan vahva osaaminen rakennushankkeiden valvo-jina. Koska varuskunnissa samat hen-kilöt vastaavat hankkeiden valmistut-tua niiden ylläpidosta, he ymmärtävät hyvin rakennusten elinkaarivastuun. Suojarakentamisen osalta Rakennuslai-toksella on maamme paras osaaminen.

Kiinteistöjen ylläpidon osalta iso kehitysaskel oli valtakunnallisen asiakastukikeskuksen perustaminen Jyväskylään vuonna 2015. Yhdestä toimipaikasta voidaan ohjata puolus-tuskiinteistöjen huoltoa ja ylläpitoa maanlaajuisesti ja ympäri vuorokauden. Lisäksi asiakastukikeskus toimii Raken-nuslaitoksen hälytyskeskuksena poik-keusoloissa ja sieltä pidetään yhteyttä Puolustusvoimien tilannekeskuksiin.

Siivouspuolella on otettu käyttöön entistä tehokkaampia menetelmiä ja välineitä. Puolustuskiinteistöjen sii-voukseen liittyy erityisiä turvallisuus-vaatimuksia, ja siksi Rakennuslaitoksen omat siivoojat siivoavat turvallisuusluo-kitellut tilat.

Energiahuollossa on siirrytty ilmas-toystävällisempiin lämmitysratkaisuihin ja tavoitteena on ollut energiahuollon toimintavarmuus kaikissa olosuhteissa.

Esimerkillistä osaamista kaikilla toimialoillaSalojärven mukaan Rakennuslaitos on ollut myös hallinnon kehittämisen sekä ympäristöasioiden osalta edelläkävijä.

– Taloushallinnon vuonna 2001 teh-dyllä keskittämisellä keskusyksikköön säästettiin lähes 40 % hallintokuluissa. Tässä Rakennuslaitos toimi esikuvana Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskukselle (Palkeet). Rakennus-laitos sai myös julkista tunnustusta orga-nisaation koko toiminnan kehittämisestä, kun sille myönnettiin Suomen Julkishal-linnon laatupalkinto vuonna 2007. Toi-mintamallia käytiin esittelemässä myös EU:n laatukonferenssissa Pariisissa.

– Ympäristöpalveluissa on huippu-osaamista kansainvälisenkin mittapuun mukaan. Toimialasta on tullut sotilaal-lisen toiminnan ympäristöasiantuntija monipuolisine ympäristön tarkkailujär-jestelmineen. Ympäristöasiantuntijat ovat käynnistäneet ja johtaneet pilaan-tuneiden maa-alueiden kunnostuksia varuskuntien lakkauttamisten yhtey-dessä, ja varuskuntien jätehuoltoa on kehitetty pitkäjänteisesti.

– Kansainvälistä vertailutietoa Suo-men puolustuskiinteistöjen hoitoon on tuonut myös aktiivinen toimiminen Pohjoismaisen ja Baltian maiden yhtei-

sessä NBDE-foorumissa. Rakennuslai-toksella on ollut Suomen isäntävastuu vuodesta 1996 lähtien. Yhteistyöllä on pitkät perinteet ja verkostoja osataan hyödyntää, kertoo Salojärvi.

Selvityksistä vauhtia toiminnan kehittämiseenValtionhallinnossa Rakennuslaitoksen tulevaisuus on ollut aika ajoin vaaka-laudalla ja laitoksen kustannustehok-kuutta ja palvelutason laatua on tut-kailtu useissa selvityksissä. Selvitysten lopputulos on aina kuitenkin ollut, että Rakennuslaitos on kilpailukykyinen ja että sillä on ammattitaitoinen henki-löstö, jota tarvitaan joukko-osastojen kiinteistöjen hoitamisessa. Rakennuslai-toksella on myös todettu olevan merkit-tävä vastuu kiinteistöalan valmiudesta ja turvallisuudesta.

Salojärvi toteaa, että selvitysten teke-minen on ollut työlästä ja että ne ovat olleet myös henkisenä rasituksena niin keskusyksikön kuin alueiden henkilös-tölle. – Selvitysten ei ole kuitenkaan annettu haitata Rakennuslaitoksen toi-mintojen jatkuvaa kehittämistä. Selvi-tysten ansiosta Rakennuslaitos on vain vahvistunut, kun on päästy näyttämään faktatietojen valossa laitoksen osaamis-tasoa ja kilpailukykyä.

Varuskunnissa tunnetaan tilat ja järjestelmät läpikotaisin. Ympäristöyksikön osaamista on viety kansainvälisille kriisinhallinta-alueillekin.

RAKENNUSLAITOS 25 VUOTTA

Muuriankkuri

2/2019

11

– Rakennuslaitos on pystynyt toi-mimaan puolustusministeriön ja val-tionhallinnon asettamien tavoitteiden mukaisesti ja toteuttamaan ne joka vuosi tähänastisen 25 vuoden toimin-tansa aikana. Valtion tarkastusviraston tilintarkastuksissa Rakennuslaitos on saanut aina puhtaat paperit, Salojärvi sanoo ylpeänä.

Rakennuslaitos on hoitanut omalta osaltaan kiinteistöalalle annetut sääs-tötavoitteet. Vuosina 2014–2019 yllä-pidon säästöt olivat yhteensä 23 mil-joonaa euroa. Säästöt muodostuivat pääosin puolustusvoimauudistuksesta ja Rakennuslaitoksen säästöohjelmasta sekä valtiokonsernin yhteisistä säästö-velvoitteista.

– Nykytilanteessa Rakennuslaitoksen talous on tasapainossa, mutta pelivaraa ei juuri ole, joten on toivottavaa, ettei uusia säästötavoitteita enää aseteta, Salojärvi summaa.

Valmius- ja turvallisuusosaaminen yhä tärkeämpääMuuttunut turvallisuustilanne sodan-käynnin toimintamallien, aseteknolo-gien kehittymisen ja kyberuhkien osalta edellyttävät myös kiinteistöalalta uutta

osaamista ja nopeampaa reagointiky-kyä. Tähän Rakennuslaitoksessa on vastattu mm. puolustusvoimien kanssa yhteisellä valmiussuunnittelulla ja val-miusharjoituksilla sekä rekrytoimalla Rakennuslaitoksen valmiusorganisaa-tioon evp-upseereja.

Turvallisuusympäristön muutok-set ovat olleet perustana Rakennus-laitoksen strategian 2025 laatimiselle. Rakennuslaitoksen uudet arvot on laa-dittu yhteistyössä henkilöstön kanssa. Ensimmäinen arvo ”sitoutuneisuus puolustushallinnon yhteisiin päämää-riin” kiteyttää sen, että Rakennuslaitos ja koko sen henkilöstö tukee puolustus-voimien suorituskyvyn kehittämistä ja ylläpitämistä sekä normaali- että poik-keusolojen aikana.

Salojärvi korostaa Rakennuslai-toksen henkilöstön vankkaa puolus-tuskiinteistöjen asiantuntijuutta sekä henkilöstön hyvää varuskuntien ja joukko-osastojen tuntemusta. – Varus-kunnissa on aina oltu tyytyväisiä siihen, että heillä on lähellä ammattitaitoiset kiinteistöasiantuntijat, jotka pystyvät tuottamaan palvelut joko itse tai tilaa-maan ne ulkopuolisilta palveluntuotta-jilta. Tätä ovat todistaneet myös vuosit-tain tehtävien asiakaskyselyjen tulokset.

– Rakennuslaitoksen henkilöstö on tutkitusti hyvin maanpuolustusmyön-teistä ja sitoutunutta työhönsä. Henkilöt ovat hyvin paneutuneet turvallisuuden periaatteisiin ja tuntevat puolustusvoi-mien organisaation. Ihmiset kokevat tekevänsä työtä, jolla on tarkoitus.

– Työni Rakennuslaitoksessa on ollut erittäin antoisaa. Olen saanut olla näkö-alapaikalla näkemässä ja kuulemassa, mitä puolustushallinnossa sekä laajem-minkin valtionhallinnossa ja yhteiskun-nassa tapahtuu. Haluan kiittää Raken-nuslaitoksen henkilöstöä, asiakkaita ja yhteistyökumppaneita yhteisestä taipa-leestamme. Toivon, että Rakennuslai-toksen henkilöstö luottaa osaamiseensa jatkossakin.

Pekka Salojärvi on ollut eläkkeellä 1.10.2019 lähtien. – Nyt on ollut en-tistä enemmän aikaa viettää Helena-puolisoni ja neljän lastenlapsemme kanssa. Myös omasta kunnosta huoleh-timinen on lisääntynyt: kävelyä, pyöräi-lyä, hiihtämistä ja sienestämistä säästä riippuen. Suunnitelmissa on myös inter-rail-matka Keski-Eurooppaan nuoruus-vuosien tapaan, Pekka Salojärvi kertoo.

Rakennuslaitos valittiin voittajaksi Suomen julkisen sektorin parhaiden käytäntöjen arvioinissa vuonna 2007. Kuvassa tyytyväiset johtoryhmäläiset Timo Sarpila, Raimo Jokela, Ritva Touré, Pekka Salojärvi, Pekka Kettunen, Ritva Peura ja Raimo Huttunen.

12

Muuriankkuri

2/2019VARAUTUM

INEN

Kyberpuolustus on yksi sodankäyn-nin osa-alue maa-, meri-, ilma- ja avaruuspuolustuksen ohella, ja

kyberpuolustus liittyy kaikkien puolus-tushaarojen toimintaan.

– Kyberpuolustuksemme suori-tuskyky muodostuu tiedustelusta, vai-kuttamisesta ja suojautumisesta, kuvaa Puolustusvoimien johtamisjärjestel-mäpäällikkö, prikaatikenraali Mikko Heiskanen.

– Tiedustelua tehdään 1.6.2019 voi-maan tulleen tiedustelulain toimintaval-tuuksien puitteissa. Tiedustelu tuottaa meille uhkatietoa suojautumista varten sekä tietoa vaikuttamisen suunnittelua varten. Ilman tiedustelua meidän olisi erittäin vaikea suojautua puhumatta-kaan suojautumiseen valmistautumi-sesta. Onhan tiedustelua toki ennenkin

TEKSTI: Kirsti Helin KUVAT: Kirsti Helin, Shutterstock

Prikaatikenraali Mikko Heiskanen:Kyberpuolustus on osa nykyaikaista sodankäyntiäPuolustuspoliittisessa selonteossa kyberpuolustus on määritetty yhdeksi puolustusjärjestelmän kehittämisen ja ylläpidon painopistealueeksi.

tehty, mutta nyt on lailla säädetty sekä valtuuksista että rajoituksista.

– Puolustusvoimien vastuulla on vain sen omien tietojärjestelmien suo-jaaminen voimassa olevan kyberturval-lisuusstrategian mukaisesti, Heiskanen huomauttaa.

Neljän tason kyberuhatKenraali Heiskanen jakaa kyberuhat neljään kategoriaan. Yksi kyberuhka on tiedon kalastelu, jossa keskeisiä toimi-joita ovat valtiosidonnaiset hyökkääjät. Toinen kyberuhka ovat erilaiset kiris-tysohjelmat, joilla rikollinen esimerkiksi tunkeutuu kohteen tietojärjestelmään, salaa koneen tiedostoja ja vaatii lunnas-rahoja salauksen poistamiseksi.

Kolmas kategoria on ns. lymyävä uhka, jossa rikollinen on murtautunut

- Kyberpuolustus koostuu tiedustelusta, valvonnasta ja suojaamisesta, ja uusi

tiedustelulaki on selkeyttänyt tiedustelun valtuudet. Ilman tiedustelua olisi vaikea

suojautua puhumattakaan suojautumiseen valmistautumisesta, sanoo

kyberkenraali Mikko Heiskanen.

13

Muuriankkuri

2/2019VARAUTUM

INEN

kohteen tietojärjestelmään ilman, että kohteessa on siihen havahduttu. Rikol-linen toiminta aktivoidaan sopivan het-ken tullessa. Neljäs, jo arkipäiväistynyt kyberuhka on hajautettu palvelunesto-hyökkäys, jolla estetään määräaikaisesti jonkin palvelun käyttö.

– Valitettavasti nämä kaikki kyber-uhat ovat lisääntyneet jo siinä määrin, että niillä alkaa olla kansantaloudellista vaikutusta. Uhkat kohdistuvat yksittäi-sistä käyttäjistä kaiken kokoisiin organi-saatioihin. Isoissa organisaatoissa kiris-tyspotentiaali on suurin ja siksi niihin kohdistuu enemmän kiristyshyökkä-yksiä. Toisaalta lunnasrahoja voidaan kiristää myös yksittäisiltä ihmisiltä vaikkapa salaamalla kotikoneen kiin-tolevy, jolla on tallennettuna perheen kaikki valokuvat.

Valvonta on passiivista – uhkametsästyksellä tunnistetaan näkymätöntä.

Viime aikoina on puhuttu mahdol-lisesta ”kybermaailman Pearl Harbo-rista” eli totaalisen yllättävästä ja yhteis-kuntaa lamaannuttavasta kyberiskusta. Heiskasen mukaan tällainen isku vaa-tisi laajamittaista tiedustelua ja valtiol-lisen resurssoinnin. – Koska uhka on tunnistettu, olemme Puolustusvoimissa varautuneet tämän tyyppiseen iskuun eritasoisilla teknisillä ja toiminnallisilla harjoituksilla.

Yhteistyössä parhaiden osaajien kanssa– Puolustusvoimat on kyberturvalli-suuden paras asiantuntija Suomessa, ja teemme tiivistä yhteistyötä muiden viranomaisten, yritysten ja oppilaitosten kanssa, Mikko Heiskanen sanoo.

– Suomessa on vahvoja ja innovatii-visia ICT-yrityksiä, ja pyrimme käyttä-mään kotimaisten yritysten palveluja, ja tarpeen vaatiessa yhteistyötä laajenne-

14

Muuriankkuri

2/2019VARAUTUM

INEN

taan EU-maihin ja muihin samanmie-lisiin maihin.

Puolustusvoimat tekee yhteistyötä myös oppilaitosten kanssa. Koulutusoh-jelmien ja kurssien kehittämistä tuetaan siten, että ne palvelevat kyberpuolustuk-sen tavoitteita.

Kansainvälisiä yhteistyötahoja ovat yritysten lisäksi kansainväliset järjestöt, kuten Nato ja EU, sekä erilaiset osaa-miskeskukset, kuten Tallinnassa toimiva Kyberpuolustuksen osaamiskeskus.

Heiskanen muistuttaa, että kyber-turvallisuus tarvitsee ympärilleen fyysistä turvallisuutta. – Puolustusvoi-mien kyberturvallisuuden kannalta on tärkeää, että Rakennuslaitos huolehtii kriittisten kohteiden tilaturvallisuu-desta. On loogista, että Rakennuslaitos on jatkossa turvallisuusviranomaisten yhteisessä TUVE-tietoverkossa.

Asevelvollisten kyberkoulutusPuolustusvoimat opettaa kaikille varus-miespalvelusta suorittaville kyberturval-lisuuden perusteet. Prikaatikenraali Heiskanen pitää sitä merkittävänä panostuksena kokonaisturvallisuuteen.

Kyberpuolustukseen erikoistuneita ”kybervarusmiehiä” koulutetaan Puo-lustusvoimien johtamisjärjestelmä-keskuksessa. Toimiessaan PVJJK:n johtajana viitisen vuotta sitten Mikko Heiskanen oli käynnistämässä tätä kou-lutusta.

Koulutettavien määrä vaihtelee, jonain vuonna koulutettavia on muu-tama, toisina kymmeniä. Valintakokeen

rima on korkealla, ja hakijoilta edelly-tetään aiempaa ICT-osaamista niin teoriassa kuin käytännössä sekä tieto-tekniikan harrastuneisuutta.

Heiskasen mukaan kybervarusmies-ten koulutuksesta on saatu hyviä tulok-sia. – Varusmiehet ovat motivoituneita ja puolustusvoimissa on oltu heihin tyytyväisiä. Nuoret saavat erinomaiset valmiudet tietoturva-alalla työskente-lyyn ja he ovat varusmiespalveluksen jälkeen työllistyneet hyvin alan töihin, myös Puolustusvoimiin.

Puolustusvoimien kyberpuolustuk-sen suorituskykyä ovat myös reservin sadat ICT-asiantuntijat, jotka on sijoi-tettu osaamisensa perusteella erilaisiin kyberpuolustuksen tehtäviin.

Säännöllisiä yhteisharjoituksiaKenraali Heiskanen myöntää, että täysin kyberturvallisen yhteiskunnan rakentaminen on mahdotonta, digitaa-lisessa maailmassa kun eletään. – Sen sijaan meillä pitää olla ennakointi- ja toipumiskykyä sekä varajärjestelmiä, jotta ei olla täysin digitaalisten järjes-telmien varassa.

– Kyberuhkien torjunnassa keskeistä on uhkan tunnistaminen, siihen varau-tuminen ja hyökkäyksestä toipuminen. Uhkien tunnistamisessa avainasemassa ovat valvonta ja tilannekuva. Pitää seu-rata, mitä ympäristössä tapahtuu, ja kun tiedetään, millainen on normaa-litilanne, voidaan havaita poikkeamat.

– Puolustusvoimissa on harjoiteltu kyberpuolustusta jo 20 vuoden ajan,

ja olemme voineet antaa kyberuhkiin liittyvää virka-apua mm. poliisille vaka-vien kyberrikosten tutkinnassa. Viime vuosina Suomeen on muodostunut laaja kyberturvallisuuden osaamisen verkosto, ja yhteistyö viranomaisten ja yrityssektorin välillä toimii hyvin. Har-joitustoiminta on laajentunut ja mukaan on tullut jatkuvasti uusia toimijoita. Suomalainen kokonaisturvallisuuden malli sopii hyvin kyberuhkien torjun-taan, Heiskanen sanoo.

Erilaisia kyberuhkia vastaan harjoi-tellaan säännöllisesti viranomaisten joh-dolla siten, että harjoituksiin osallistuu koko yhteiskunta eli mukana on toimi-joita sekä julkiselta että yksityiseltä sek-torilta. Huoltovarmuuskeskuksen Digi-poolin organisoimana järjestetään myös joka toinen vuosi laaja ICT-valmiushar-joitus, jossa kulloinkin harjoitellaan jon-kin kriittisen toimialan, kuten pankki-, elintarvike- tai terveydenhuoltosektorin kybertorjuntaa.

Suomalaista kyberosaamista arvostetaan maailmalla Kenraali Heiskasen mukaan Suomi kuuluu maailman kymmenen edis-tyksellisimmän kyberpuolustusmaan joukkoon. – Kyberpuolustuksen asian-tuntemustamme arvostetaan kansain-välisesti, mikä näkyy siinä, että meille tulisi enemmän yhteistyökumppaniksi haluavia kuin pystymme ottamaan vas-taan.

– Suomessa kyberturvallisuuden osaaminen on korkeatasoista, mutta

Kyberturvallisuuden osaamisesta vientituote.

15

Muuriankkuri

2/2019VARAUTUM

INEN

15

Muuriankkuri

2/2019VARAUTUM

INEN

osaajien määrää tulisi kasvattaa. Lisäksi pitäisi kouluttaa kaiken tasoi-sia kyberosaajia, ei pelkästään huip-puasiantuntijoita vaan myös operaatto-reita, suunnittelijoita, analyytikkoja ja kryptograafikoita eli salakirjoitukseen erikoistuneita osaajia.

– Tutkimukseen ja koulutukseen osoitettavat investoinnit synnyttävät osaamista, osaaminen työtä, työ vientiä ja vienti puolestaan lisää tuloja ja hyvin-vointia, joka parantaa maamme huol-tosuhdetta. Kansallisessa kyberturval-lisuuden toimintaohjelmassa tulisikin nostaa tavoitteeksi kyberturvallisuuden osaamisen vienti, Heiskanen ehdottaa.

– Haluaisin, että maallamme olisi kansallinen kyvykkyys kyberuhkien metsästykseen. Kun organisaatiot saa-vat valvonnan kuntoon, ne voivat siirtyä uhkametsästykseen. Valvonta on passii-vista toimintaa mutta uhkametsästyk-sellä voidaan aktiivisesti tunnistaa vielä näkymätön uhka.

– Tekoälyn ja koneoppimisen mene-telmillä pystytään jatkossa entistä paremmin havaitsemaan normaalista poikkeavia ilmiöitä. Koneäly ei korvaa superanalyytikkoja, mutta se helpot-taa heidän työtään, Mikko Heiskanen summaa.

Kyberturvallisuuden osaamisesta vientituote.

SISSIRADISTISTA KYBERKENRAALIKSI

Sotilasuransa alussa Mikko Heiskasella oli

käytössään sähkötysavain ja salakirjoitusviivain. Sähkötys eli morsetus

on viestintämenetelmä, jossa viestejä siirretään

morseaakkosina, pisteistä ja viivoista koostuvina

merkkeinä.

PRIKAATIKENRAALI Mikko Heiskanen on toiminut viimeiset neljä vuotta Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäpäällik-könä vastuualueenaan Puolustusvoimien kyberpuolustus ja tietohallinto. Hänellä on yli 30 vuoden kokemus eri tehtävistä Puolustusvoimissa niin johtamisjärjestelmien kuin informaa-tio- ja kybersodankäynnin alalla.

Heiskasen sotilasura alkoi sissiradistina Jääkäriprikaatissa Sodankylässä. Hän on toiminut mm. viestiopettajana Kadet-tikoulussa ja Viestikoulussa, osastoesiupseerina Pääesikun-nassa, pataljoonan komentajana Karjalan prikaatissa ja ennen nykyistä tehtäväänsä Puolustusvoimien johtamisjärjestelmä-keskuksen johtajana. Kansainvälistä kokemusta hän on hank-kinut mm. osastoesiupseerina Bosnia-Hertsegovinassa ja joh-tamisjärjestelmäedustajana Suomen edustustossa Natossa ja EU:ssa.

Muistona alkuvuosien sotilasuralta Mikko Heiskasen työ-pöydällä on sähkötysavain ja salakirjoitusviivain. – Näiden kanssa aloitin työni sissiradistina, joten olen täysin analogisen maailman kasvatti, Heiskanen hymähtää.

Prikaatikenraali Mikko Heiskanen johtaa Pääesikunnan johtamisjärjestelmä-osastoa, joka suunnittelee Suomen kyberpuolustuksen kokonaisuutta.

16

Muuriankkuri

2/2019YLLÄPITO

Kaartin jääkärirykmentissä Santa-haminassa palvelee vuositasolla noin 1500 varusmiestä. Varus-

miesten käytössä on yhteensä yhdeksän kasarmia. Kasarmeista kuusi on Venä-jän vallan aikaisia punatiilikasarmeja, ja kolme uudempaa kasarmia on raken-nettu 1960-luvulla.

Alokkaat aloittavat varusmiespal-veluksensa tammi- ja heinäkuussa, paitsi Urheilukoulun alokkaat, jotka

TEKSTI: Kirsti Helin KUVAT: Kirsti Helin ja Rakennuslaitos

Kasarmit huolletaan ja siivotaan aina uusia alokkaita vartenVaruskunnissa on pari kertaa vuodessa isompi urakka, kun majoituskasarmit valmistellaan uutta saapumiserää varten.

aloittavat palveluksensa huhti- ja loka-kuussa. Kotiutusajankohdat vaihtele-vat koulutushaaroittain. Tyhjimmil-lään kasarmit ovat joulu-tammikuun ja kesä-heinäkuun vaihteessa, ja näille ajankohdille kohdistuvat suurimmat tupien kunnostus- ja siivoustyöt.

Ennen alokkaiden saapumista tuvat ja niiden kalusteet tarkastetaan ja tar-vittaessa korjataan. – Huoltoa saattavat tarvita esimerkiksi ovien lukot ja ikku-

noiden avaussalvat, jotka ovat saaneet joskus kovaakin käsittelyä, kertoo kiin-teistöesimies Juha Kalliosalo Raken-nuslaitoksen Helsingin palveluyksiköstä.

– Ennen uusien alokkaiden saapu-mista tarkastamme myös tupien hormit, kiinteistönhoitaja Jaakko Wilkman lisää. – Kotiutuvilla varusmiehillä on nimittäin tapana tehdä pientä jäynää uusille alokkaille piilottamalla tupien ilmastointikanaviin halpoja rannekello-

Puhdistuskoneissa käytetään nykyisin timanttilaikkoja, jotka pesevät ja kiillottavat

lattian samalla kertaa.

17

Muuriankkuri

2/2019YLLÄPITO

Kiinteistönhoitaja Jaakko Wilkman, kiinteistöesimies Juha Kalliosalo ja siivoustyönjohtaja Soile Koskinen huolehtivat siitä, että Santahaminan varuskunnassa uudet alokkaat pääsevät aina siisteihin kasarmeihin.

VARUSMIEHET vastaavat itse omien tupiensa sekä muiden heille määrät-tyjen siivousalueiden siivoamisesta, ja ryhmänjohtajan tehtävänä on jakaa siivousvuorot. Tuvissa on tavallisesti 6–8 varusmiestä, ja isommissa tuvissa voi olla jopa 16 varusmiestä.

Alokkaille pidetään heti ensimmäi-sellä palvelusviikolla siivousoppitun-nit. – Alokkaita pyritään motivoimaansiivoukseen, opastetaan siivousväli-neiden käytössä ja heille kerrotaan siivoojien ja varusmiesten välisestä siivoustyönjaosta. Lisäksi heitä opastetaan jätteiden lajitteluun ja hyvään käsihygieniaan. Aliupseeri-kurssin oppilaille pidetään oppitunti, jossa puhutaan varusmiesten siivous-

jaan, jotka sitten alkavat piipittää alok-kaiden parhaaseen nukkumisaikaan.

– Tupien perussiivouksissa hyödyn-netään myös varusmiesten leirejä ja muita poissaoloja, joten kaikkia tupia ei välttämättä perussiivota saapumis-erien vaihtuessa, kertoo siivoustyönjoh-taja Soile Koskinen.

– Siivoustoimialan ja yksikön vää-pelin välinen yhteistyö onkin erittäin tärkeää tupien perussiivousten aika-tauluttamisessa ympäri vuoden. Kaik-kiin tupiin, joihin tulee uusia alokkaita, tehdään kuitenkin vähintään ylläpito-siivous, jotta uudet alokkaat tuntevat olevansa tervetulleita palvelukseen.

VARUSMIEHET OPETETAAN HETI ALKUUN SIIVOAMAANtyön johtamisesta ja valvonnasta. Siivouksen ensisijainen tavoite on pitää kasarmit terveellisenä ympä-ristönä, korostaa Soile Koskinen.

– On tärkeää, että siivousvälineitä käytetään oikein. Varusmiehet opete-taan pyyhkimään lattiat ja tasopin-nat mikrokuitupyyhkeillä ja -mopeilla. Siivoojat huolehtivat pyyhkeiden ja moppien koneellisesta pesusta. Sisäilman laatu pysyy selvästi parem-pana, kun pöly sidotaan ohjeistetusti mikrokuituisiin siivoustekstiileihin, eikä pölyä nosteta ilmaan esimerkiksi käyttämällä lattioiden puhdistukseen pelkkää kuivainta.

Ammattisiivoojat siivoavat viikoit-tain kasarmien käytävät, portaat, luo-

kat, saniteettitilat sekä henkilökun-nan tilat. Tuvat perussiivotaan kaksi kertaa vuodessa.

Soile Koskinen kertoo, että lattioiden koneellisessa puhdis-tuksessa on siirrytty käyttämään timanttilaikkoja, joiden miljoonat mikroskooppisen pienet teolli-suustimantit pesevät ja kiillotta-vat lattiat ja tekevät niihin suojaa-van kalvon. – Näin käsitellyt pinnat kestävät kulutusta paljon aiempaa paremmin. Menetelmä on ekologi-sempi, koska vain harvoin tarvitaan lattioiden puhdistukseen puhdistus-aineita. Timanttilaikoilla hoidet-tuja lattioita ei myöskään tarvitse vahata kuin erityistilanteissa.

Tupien siivousta opetetaan varus-miehille myös Tomutaistelu-videoiden avulla (videot löytyvät YouTubesta).

18

Muuriankkuri

2/2019KASARM

IEN UUSI ELÄMÄ

Hyrylän Rykmentinpuisto – ainutlaatuinen tulevaisuuden asuinalue Hyrylän lakkautettu varuskunta on Tuusulaan rakenteilla olevan Rykmentinpuiston asuinalueen ytimessä. Senaatti-kiinteistöt ja Tuusulan kunta tekevät yhteistyötä alueen kehittämisessä.TEKSTI: Kirsti Helin KUVAT: Sotamuseo, Kirsti Helin, Ravintola Kerho, Ramboll Finland Oy

Kuva

: Ark

kite

htito

imis

to B

& M

Oy

19

Muuriankkuri

2/2019KASARM

IEN UUSI ELÄMÄ

Vuoteen 1915 mennessä alueelle oli valmistunut parikymmentä punatiilika-sarmia sekä lukuisia varasto- ja huol-torakennuksia. Varuskunnan keskellä oli paraatikenttä, jonka laidalla sijait-sivat komentajan, esikunnan ja pää-vartion käyttöön tarkoitettu rakennuk-set. Varuskunnan ortodoksinen kirkko hallitsi Hyrylän maisemaa aina vuoteen 1958 asti, jolloin se purettiin.

Hyrylä kehittyi varuskunnan myötäVaruskunnan rakentaminen toi alueelle töitä ja myös työvoimaa muualta Suo-mesta. Sotilaiden lisäksi Hyrylään muutti asumaan kauppiaita ja käsi-

työläisiä, joista monet olivat venäläistä syntyperää.

Venäjän vallankumouksen jälkeen venäläiset poistuivat varuskunnasta, ja se siirtyi vuoden 1918 alussa paikal-liselle punakaartille. Kansalaissodan päätyttyä itsenäisen Suomen armeijan joukko-osasto otti varuskunnan hal-tuunsa.

Hyrylän varuskunnasta tuli tykistö-varuskunta. Kaartin jääkärirykmentin historiaan kytkeytyvä Suomen Valkoi-nen Kaarti oli Hyrylässä muutaman vuoden 1930-luvulla, ja sotavuosina varuskunta toimi jalkaväen koulutus-keskuksena. Vuonna 1957 varuskuntaan siirtyi Helsingin Ilmatorjuntarykmentti.

Entiselle Hyrylän varuskunnan alueelle on suunniteltu 15 000 asukkaan kylämäinen asuinalue.

Suomen itsenäistymisen jälkeen Hyrylästä tuli tykistövaruskunta. Kuva on vuodelta 1922.

Tuusulan kunnan Hyrylän taaja-massa noin 30 kilometriä Hel-singistä pohjoiseen toimi yksi

maamme merkittävimmistä varuskun-nista. Monet muistavat Hyrylän nimen-omaan sen varuskunnasta, ehtihän se toimia keskellä kylää yli 150 vuotta.

Hyrylään ryhdyttiin rakentamaan varuskuntaa Venäjän vallan aikana, kun Krimin sota oli syttynyt vuonna 1853. Ensivaiheessa rakennettiin sai-raala, johon Helsingin sotilassairaalasta siirrettiin sodassa loukkaantuneita toi-pumaan. Ensimmäisen maailmansodan aikana Hyrylän varuskunta toimi venä-läisten koulutus-, huolto- ja täydennys-keskuksena.

20

Muuriankkuri

2/2019KASARM

IEN UUSI ELÄMÄ

Koulutustarkastus Helsingin ilmatorjunta-

rykmentissä. 1. it-patterin varusmiehet kasarminsa

edustalla vuonna 1982.

Puolustusvoimain komentaja Juhani Kaskealan tarkastuskäynti ilmatorjuntarykmentissä maaliskuussa 2002.

nuksen suunnitteli puolustusministeriönrakennusosaston päällikkö, arkkitehti Vilho Noko. Uusi moderni kasarmi-rakennus paransi huimasti Hyrylässä palvelevien varusmiesten ja koulutta-jien olosuhteita. Nimestään huolimatta kasarmia ei käytetty vuoden 1952 olym-pialaisissa, vaikka niin oli tarkoitus.

Varuskunnassa rakennettiin muu-tenkin paljon 1950–60-luvuilla, jol-loin rakennukset sijoitettiin aika-kauden ihanteiden mukaan maastoa mukailevasti mäntykankaalle. Vuonna 1955 varuskuntaan valmistui uusi ruo-kala, jonka alakertaan tuli elokuvate-atteri. Henkilökunnan asuntopulaa

Hyrylässä koulutettiin kaikkiaan lähes 50 000 asevelvollista ilmatorjunta-tehtäviin. Suomen ilmatorjunnan histo-riaan voi tutustua kasarmialueella sijait-sevassa Ilmatorjuntamuseossa. Museo avattiin vuonna 1969, ja siellä on näh-tävänä ilmatorjunta-aseita 1900-luvun alkupuolen yhteen liitetyistä ilmatorjun-takonekivääreistä maailman ensimmäi-seen ilmatorjuntapanssarivaunuun.

Modernia rakentamista 1950-luvullaPuolustusvoimat toimi venäläisten raken-tamissa kasarmeissa, kunnes vuonna 1951 valmistui Olympiakasarmi. Raken-

helpottamaan rakennettiin harjun laelle viisi kerrostaloa. Juokseva vesi, sisävessat ja kylpyamme merkitsivät isoa parannusta kantahenkilökunnan asumistasoon.

Ruokala ja asuintalot ovat arkkitehti Heidi Vähäkallio-Hirvelän suun-nittelemia. Samana aikakautena raken-nettiin myös arkkitehti Jorma Panka-kosken suunnittelemat sotilaskoti ja lämpökeskus sekä lisää kasarmeja, kor-jaamo ja autohalli.

Arkkitehti Osmo Lapon suunnit-telemat Ilmatorjuntakoulu ja koulun asuntola valmistuivat 1980–1990-luvun taitteessa.

21

Muuriankkuri

2/2019KASARM

IEN UUSI ELÄMÄ

Kasarmit siviilikäyttöönVarusmieskoulutus lakkautettiin Hyry-lässä vuoden 2006 lopussa. Helsingin ilmatorjuntarykmentin viimeinen lipunlasku oli lippukentällä 29.12.2006. Hyrylässä toimi vielä vuosina 2008–2015 Niinisalosta muuttanut Puolus-tusvoimien kansainvälinen keskus, nykyiseen Panssariprikaatiin kuulu-van Helsingin ilmatorjuntarykmentin 2. ohjuspatteri ja osia Viestirykmentistä, osa Puolustusvoimien tutkimuslaitok-sesta sekä Puolustushallinnon raken-nuslaitoksen etäpiste.

Hyrylän kasarmialueen rakennuk-set ovat vähitellen siirtyneet siviilikäyt-

töön, ja muutama punatiilikasarmeista on vielä Senaatti-kiinteistöjen myynti-listalla. Olympiakasarmille löytyi tänä vuonna uusi omistaja, joka suunnittelee rakennuksen muuttamista asuinkäyt-töön. Osa rakennuksista on suojeltuja, mikä tarkoittaa, että ostajan on huomioi-tava rakennuksen kulttuurihistoriallinen arvo sekä rakennussuojelun velvoitteet.

Varuskunta-alueella on nykyään monia eri toimijoita. Vuonna 1915 val-mistuneessa sairaalarakennuksessa toi-mii Tuusulan taidemuseo, varuskunnan ruokalassa on Tuusulan kunnan keskus-keittiö ja kuvataidekoulu, Ilmantorjun-takoulusta on remontoitu tilat Tuusulan

seurakunnan seurakuntakeskukselle ja miehistökasarmeista on saneerattu tilat palvelutalolle. Upseerikerhon tiloissa on toiminut elokuusta 2017 lähtien Ravintola Kerho. Kantahenkilökun-nan asuintalot ovat jo aiemmin siirty-neet valtio-omisteisen Kruunuasunnot Oy:n hallinnoitavaksi.

Entiselle varuskunta- ja harjoit-telualueelle rakennettavan Rykmen-tinpuiston myötä Hyrylästä kehittyy ainutlaatuinen tulevaisuuden asuina-lue. Alueen ensimmäiset korttelit on jo myyty rakennuttajille, ja ensimmäiset noin 1 000 asuntoa valmistuvat vuonna 2020.

Tuusulan taidemuseo sijaitsee Hyrylän keskustassa vuonna 1915 valmistuneessa kasarmi-rakennuksessa. Rakennus on ollut vuoden 2019 peruskorjattavana.

22

Muuriankkuri

2/2019KASARM

IEN UUSI ELÄMÄ

Rakuunapuiston rakennettavalla asuinalueella aloitettiin maankunnostukset jo vuonna 2005 yhteistyössä Puolustusvoimien ja

Rakennuslaitoksen kanssa.

Rykmentinpuistosta tulee jopa 15 000 asukkaan kylämäinen asuin-alue. Varuskunnan lakkauttamisen jäl-keen Tuusulan kunta ja Senaatti-kiin-teistöt ovat yhdessä kehittäneet aluetta. Kaikkiaan Rykmentinpuiston alue on mustikkapaikkoineen, polkuineen ja hiihtolatuineen lähes 500 hehtaarin suuruinen.

Rykmentinpuiston keskuksesta tulee koko Rykmentinpuiston alueen sydän. Keskusta-alueelle on kaavoitettu mm. liikekeskus, 700 oppilaan yhtenäiskoulu, päiväkoti ja monitoimitalo. Valtaosa uudisrakentamisesta on kuitenkin asun-toja. Rakennuksista tulee 4–6-kerroksi-sia, ja niiden arkkitehtuurissa huomioi-daan alueen punatiilikasarmien henki.

– Uskon, että varuskunta-alueen omaleimainen historia, kattavat lähi-palvelut ja upea luonto tekevät Ryk-mentinpuistosta ainutlaatuisen ja hou-kuttelevan kohteen, sanoo Tuusulan pormestari Arto Lindberg. Koko ikänsä Tuusulassa asunut Lindberg on aikanaan suorittanut varusmiespalve-luksensa Hyrylän varuskunnassa.

Entisen upseerikerhon tiloissa vuo-desta 2017 toimineen Ravintola Ker-hon ravintolapäällikkö Nea Niemelä odottaa myös innostuneena Rykmentin-puiston rakentumista ja sen elävöittä-

vää vaikutusta alueella. – Rakennuk-sen historia ja miljöö luovat erinomaiset puitteet päivittäiseen toimintaan, mutta myös erilaisten juhlien pitoon. Toivot-tavasti uudet asukkaat löytävät meidät ja ottavat upseerien jalanjäljissä Kerhon omakseen, sanoo Niemelä.

Rakennettavan alueen ympäristön kunnostamisessa Rakennuslaitoksella on ollut merkittävä rooli.

– Aloitimme jo vuonna 2005 yhdessä Puolustusvoimien kanssa varuskun-

ta-alueen pilaantumisriskien kartoitta-misen. Laajojen selvitysten perusteella alueella tehtiin useita pilaantuneen maan kunnostuksia mm. ampumara-doilla, kaatopaikalla ja polttoaineen jakopaikalla. Lisäksi alueella on tehty useita pienempiä kohdekohtaisia tut-kimuksia ja selvityksiä, kertoo Raken-nuslaitoksen Ympäristöpalveluiden vs. toimialajohtaja Reija Kalajo.

Ravintola Kerho toimii entisen Upseerikerhon tiloissa.

Ravintolan yhteydessä on pieni konditoriapuoti.

23

Muuriankkuri

2/2019KASARM

IEN UUSI ELÄMÄVUODEN 2020 Asuntomessut sijoittuvat

Hyrylän kasarmialueen viereen varus-kunnan entiselle harjoitusalueelle. Lak-kautetulle varuskunta-alueelle raken-tamisesta saatiin kokemusta Asunto-messuilla 2019 Kouvolan Korian alueella.

Kuuden hehtaarin suuruisella alueella rakentaminen on jo alkanut. Alueelle tulee yhteensä 27 pientaloa, kaksi ker-rostaloa ja kaksi kaupunkipientaloa. Kohteet ovat puurunkoisia taloja, hir-sitaloja ja kivitaloja. Teemana on moni-puolinen elämisen taide tulevaisuuden kyläkaupungissa.

– Tuleva asuntomessualue sijaitsee palveluiden lähellä Tuusulan keskus-

ASUNTOMESSUT 2020VAUHDITTAA RYKMENTIN-PUISTON RAKENTAMISTA

23

Muuriankkuri

2/2019KASARM

IEN UUSI ELÄMÄtassa, kuitenkin viljapeltojen keskellä

ja niin, että luontopolut lähtevät suo-raan kotien takapihoilta, kuvaa Suomen Asuntomessujen operatiivinen johtaja Heikki Vuorenpää. – Tuusulan merkit-tävä kulttuurihistoria tuo oman lisänsä messuihin, ja olemmekin alueen suunnit-telussa halunneet nostaa esiin taiteen merkitystä elämisessä ja olemisessa.

Rykmentinpuistoon on laadittu tai-deohjelma, jonka mukaan tonttien myynnistä tietty prosenttiosuus käy-tetään taiteeseen. Merkittävä osa tai-teesta sijoitetaan yleisille alueille, kuten aukioille, katualueille ja puistoihin.

Asuntomessut järjestetään jo kol-matta kertaa Tuusulassa. Kaikkien aiko-jen ensimmäiset Asuntomessut järjes-tettiin Tuusulassa vuonna 1970 ja toisen kerran messut olivat Tuusulassa vuonna 2000.

Arto Lindbergin mukaan ei ole sat-tumaa, että Tuusulassa järjestetään jo kolmannet Asuntomessut. – Asuntomes-sujen tutkimuksen mukaan entisillä mes-sualueilla asuu keskimääräistä tyytyväi-sempiä asukkaita. Keväällä julkistettujen THL:n tulosten mukaan Tuusulassa asuu-kin Suomen onnellisimmat ihmiset, heti Kauniaisten jälkeen.

Messualueen rakentaminen on käynnissä. Asuntomessut järjestetään Tuusulassa 10.7.-9.8.2020. Ku

va: A

rkki

teht

itoim

isto

OO

PEAA

24

Muuriankkuri

2/2019VARUSKUNTA

Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan yhteisen Nordic Combat Uniform (NCU) -hankkeen tavoitteena on hankkia yhteneväinen, tulevaisuuden taistelukentän vaatimuksiin vastaava taisteluasukokonaisuus Pohjoismaiden puolustusvoimien käyttöön. TEKSTI: Kirsti Helin KUVA: Joakim Serkelä / Puolustusvoimien logistiikkalaitos

Yhteispohjoismainen taisteluasuhanke etenee testausvaiheeseen

Vuonna 2016 käynnistetty yhteis-pohjoismainen hanke etenee tal-vella 2019–20 vaiheeseen, jossa

kerätään tietoa neljän eri tarjoajan taisteluasujen toimivuudesta kenttäolo-suhteissa. Suomen puolustusvoimissa

asua testataan joulukuusta alkaen Jää-käriprikaatissa ja Kainuun prikaatissa.

Pohjoismainen NCU-taisteluasu on kaikissa maissa yhtenäinen koko-naisuus, mutta jokainen maa käyttää omissa asuissaan kansallista maastoku-

viotaan. Päähineet, käsineet, jalkineet tai taistelijan suojavarusteet eivät kuulu NCU-kokonaisuuteen, vaan jokainen osallistujamaa hankkii ne itsenäisesti.

NCU-hankkeen kenttäkokeissa arvi-oidaan tarjottujen asujärjestelmien toi-

25

Muuriankkuri

2/2019VARUSKUNTA

Neljän eri tarjoajan taisteluasukokonaisuuksia testataan talvikaudella Jääkäriprikaatissa ja Kainuun

prikaatissa. Testipuvut ovat yksivärisiä, mutta Suomeen hankittaviin NCU-asuihin tulee tuttu M05-maastokuvio.

mivuutta eri olosuhteissa ja kerätään käyttäjien kokemuksia niiden soveltu-vuudesta palveluskäyttöön.

Toimivuutta testataan eri olosuhteissaEuroopan alueel le tarkoitettuja NCU-taisteluasuja testataan Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Lisäksi Tanskan puolustusvoimat vas-taa viidakko- ja aavikkoalueiden asu-kokonaisuuksien testaamisesta.

Kenttäkoejaksolla joulukuusta 2019 toukokuuhun 2020 Jääkäriprikaatin ja Kainuun prikaatin varusmiehistä koos-tuvat testiryhmät käyttävät NCU-asuja päivittäin palveluksessa ja taistelukou-lutuksessa. Lisäksi tehdään erillistes-tejä, joilla arvioidaan asujärjestelmien toimivuutta muun muassa arktisissa olosuhteissa.

Ruotsin puolustustutkimusinstituutti (Totalförsvarets forskningsinstitut) kerää käyttäjäryhmien antaman palaut-teen kenttäkokeiden päätyttyä. NCU-hanke analysoi palautteen ja käyttää

sitä taisteluasuehdokkaista muodostet-tavan teknisen arvion tuottamisessa.

Tekninen arvio muodostaa yhdessä taisteluasutarjoajilta saatujen tarjousten kanssa kokonaisuuden, jonka perus-teella NCU-hanke tekee päätöksen pohjoismaiden taisteluasujärjestelmän toimittajasta.

NCU-taisteluasu nykyisten asujen rinnalleToimittajan valintapäätös on määrä tehdä loppuvuodesta 2020, ja ensim-mäiset asut toimitetaan osallistujamaille vuonna 2021.

NCU-hankkeen kokonaisarvo on kaikkien pohjoismaiden asuhankinnat huomioon ottaen enintään 425 mil-joonaa euroa vuosien 2021–27 aikana. Suomen puolustusvoimien osuutena olisi 65 miljoonan euron arvoinen han-kintasopimus.

Suomessa NCU-taisteluasu on tar-koitus ottaa käyttöön nykyisin palvelus-käytössä olevien kotimaan M05-taiste-luasun ja lämpimän ilmastovyöhykkeen

M04-taisteluasun rinnalla ja vain raja-tulle määrälle joukkoja. M05-maasto-asu säilyy puolustusvoimien joukkojen pääasiallisena taisteluasuna lähitulevai-suudessa.

Taistelijan varustusta kehitetään laajemminkinTaisteluasun uudistamishankkeen rinnalla puolustusvoimat kehittää monipuolisesti taistelijan tulivoimaa, selviytymiskykyä, liikkuvuutta, tilanne-tietoisuutta sekä taistelukyvyn ylläpitoa. Tulivoimaa on parannettu viime vuo-sina muun muassa rynnäkkökiväärin (RK62M) modernisoinnilla.

Selviytymiskykyä kehitetään esimer-kiksi hankkimalla suojanaamareita ja kypäriä sekä ottamalla käyttöön koti-maiset M17-suojaliivit. Tiedustelijoiden ja tulenjohtajien suorituskykyä on tuettu hankkimalla uusia lämpötähystimiä ja maalinpaikannuslaitteita.

UUTISIAM

uuriankkuri 2/2019

26

Puolustusministeri Antti Kaikkonen on käynnistänyt selvityksen paikkariippu-mattoman ja monipaikkaisen työn lisää-miseksi puolustusministeriön hallin-nonalalla eli Puolustusvoimissa, Raken-nuslaitoksessa ja puolustusministeri-össä.

Puolustushallinnolla on kaikkiaan 150 toimipistettä 53 paikkakunnalla eri puolilla maata. Ministeriön käynnistä-mässä selvityksessä on kyse yhteensä noin 13  000 puolustushallinnon alaan kuuluvasta tehtävästä.

Puolustushallinto selvittää paikasta riippumattoman työnteon vaihtoehtoja

Puolustushallinnossa on jo laajasti käytössä erilaisia paikasta riippumat-toman työskentelyn vaihtoehtoja, kuten etätyö, hajautettu työ ja liikkuvan työs-kentelyn ratkaisut. Selvitystyön tavoit-teena on arvioida monipaikkaisen työn mahdollisuuksia ja vaikutuksia esimies-työhön ja johtamiseen.

– Joustavat työskentelymahdollisuu-det ovat parhaimmillaan sekä työnanta-jan että työntekijän etu, sanoo puolus-tusministeri Antti Kaikkonen. – Vaikka puolustushallinnon toiminta onkin jo

nykyisellään varsin hajautettua, on pai-kallaan käydä läpi 2020-luvun mahdol-lisuudet alueellisesti joustavaan työs-kentelyyn.

Toimeksianto perustuu pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelmaan, jossa alueellistaminen ja paikasta riippumaton työnteko nousevat vahvasti esille. Halli-tusohjelman mukaan uutta teknologiaa on hyödynnettävä, jotta joustava elä-minen, työskentely ja yrittäminen ovat mahdollisia.

Vuoden 2020 alusta tulee voimaan laaja lakikokonaisuus, joka mahdollistaa nykyistä paremmin kansallisen turval-lisuuden huomioimisen kiinteistökau-poissa ja alueidenkäytön suunnittelussa. Lakipaketissa keskeinen elementti on vaatimus EU- ja ETA-alueiden ulkopuo-listen ostajien kiinteistöostojen luvan-varaisuudesta Suomessa. Lupaproses-silla ei pyritä hidastamaan tai hankaloit-tamaan ulkomaista kiinteistökauppaa Suomessa, mutta se antaa valtiolle tar-vittaessa mahdollisuuden puuttua sellai-seen kiinteistöhankintaan, jonka voidaan katsoa vaarantavan kansallista turval-lisuutta.

Uusien lakien myötä puolustusmi-nisteriöstä tulee lupaviranomainen, joka käsittelee lupahakemukset ja tekee päätökset lupien osalta koko Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Käy-

Uusi lakipaketti tukee kansallisen turvallisuuden varmistamista kiinteistökaupoissa

tännössä EU- ja ETA-alueiden ulkopuo-listen ostajien on haettava lupaa joko ennen kiinteistökaupan tekoa tai kahden kuukauden kuluessa sen jälkeen. Alku-vaiheessa lupaa haetaan lomakkeella ja myöhemmin sähköisessä asiointijärjes-telmässä.

Kokonaisuuteen kuuluu myös uusi laki valtion etuosto-oikeudesta, jonka mukaan valtiolla on etuosto-oikeus strategisten kohteiden välittömässä läheisyydessä tapahtuvissa kiinteistö-kaupoissa. Valtion etuosto-oikeus on voimassa vain tiukasti rajatuilla maan-puolustukseen tai rajaturvallisuuteen liittyvillä alueilla, joten se vaikuttaa hyvin pieneen osaan Suomessa tehtä-vistä kiinteistökaupoista. Kiinteistön-omistaja voi halutessaan pyytää puo-lustusministeriöltä ennakkotiedon siitä, aikooko valtio käyttää etuosto-oikeutta.

Valtiolla on etuosto-oikeus vain sel-laisiin kiinteistöihin, jotka sijaitsevat tai joiden osa sijaitsee

• maakunta-, yleis- tai asemakaavas-sa Puolustusvoimien tai Rajavartio-laitoksen tarpeisiin osoitetuilla alu-eilla tai enintään 500 metrin etäi-syydellä niistä

• enintään 1000 metrin etäisyydellä viestiasemista, tutka-asemista, len-topaikoista tai satamista, jotka pal-velevat Puolustusvoimien tai Raja-vartiolaitoksen vesi- tai ilmailulii-kennettä

• enintään 500 metrin etäisyydellä muista Puolustusvoimien tai Raja-vartiolaitoksen käytössä olevista kiinteistöistä, jotka edellyttävät suoja-aluetta.

• Etuosto-oikeutta ei ole Ahvenanmaan maakunnan alueella.

UUTISIAM

uuriankkuri 2/2019

27

Uusimman tutkimuksen mukaan asiak-kaiden tyytyväisyys Rakennuslaitoksen palveluihin on edelleen korkealla tasolla, vaikkakin hienoista laskua on tapahtunut edelliseen vuoteen verrattuna.

Asiakastyytyväisyyskysely toteu-tettiin syys-lokakuussa 2019 verkko-kyselynä tilojen käyttäjäasiakkaille (Puolustusvoimien hallintoyksiköt) ja puhelinhaastatteluna tilaaja-asiakkaille (Logistiikkalaitos, logistiikkarykmentit). Käyttäjäasiakkaille tehtyyn verkkoky-selyyn saatiin yhteensä 145 vastausta (vastausprosentti 43 %) ja tilaaja-asiak-kaiden puhelinhaastatteluihin saatiin yhteensä 33 vastausta (73 %).

Tilojen käyttäjien kokonaistyytyväi-syys Rakennuslaitoksen palveluihin on jatkuvasti varsin korkea 3,89 (3,92). Edel-liseen kyselyyn verrattuna tyytyväisyys energiapalveluihin on noussut, kun taas tyytyväisyydessä jätehuoltoon ja tekni-siin palveluihin on tapahtunut laskua. Korkeimmat arvosanat tilankäyttäjät antavat tänäkin vuonna siivouspalve-luille sekä asiakaspalvelun ja yhteistyön sujuvuudelle. Palveluiden käyttäjät ovat

tyytyväisimpiä Tampereen ja Sodankylän palveluyksiköiden alueilla.

Kun tuloksia verrataan laajempaan toimitilapuolen KTI Asiakastyytyväisyys-vertailuun, jossa kokonaisuustyytyväi-syysindeksi on 3,61, Rakennuslaitoksen tulokset erottuvat positiivisesti.

Tilaaja-asiakkaiden kokonaistyytyväi-syys on 3,71 (3,84). Tyytyväisyys ympäris-töpalveluihin, puolustusvalmiudellisten vaatimusten ja poikkeusolojen huomioon ottamiseen sekä raportointiin on nous-sut viime vuodesta. Tilaaja-asiakkaat ovat tyytyväisiä yhteyshenkilöiden ammattitaitoon, asiantuntemukseen ja tavoitettavuuteen.

Rakennuttamispalvelujen osalta tilaa-jat arvostavat henkilöstön palveluhen-kisyyttä sekä toiminnan edellyttämien tarpeiden tuntemusta. Kriittisempiä arvosanoja annettiin puolestaan hank-keiden kustannustehokkaan johtami-sen ja valvonnan sekä aikataulujen pitä-vyyden osalta. Tilaaja-asiakkaista 73 %pitää asiakastukikeskuksen toimintaa tärkeänä tai erittäin tärkeänä ja 82 % vastaajista kokee Rakennuslaitoksen nykyisen tarjonnan riittävänä.

Rakennuslaitos on tutkinut asiakkai-densa tyytyväisyyttä yhtäjaksoisesti vuodesta 1995 lähtien.

Rakennuslaitoksen asiakkaat tyytyväisiä palveluihin

4

3,9

3,8

3,7

3,6

3,5

3,42016 2017 2018 2019

3,94 3,963,92

3,89

3,613,67

3,693,69 Rakennuslaitos

Muut kiinteistö-palvelujen toimittajat

Lähde: KTI Kiinteistötieto Oy, 2019

Käyttäjien kokonaistyytyväisyys kiinteistöpalveluihin

Henkilöstön työtyytyväisyys pysynyt samalla tasollaUusimman kyselyn mukaan Rakennuslai-toksen henkilöstön työtyytyväisyys on 3,51 (asteikolla 1-5) eli kokonaistyytyväi-syys on lähes samaa luokkaa kuin edelli-senä vuonna (3,55). Parhaan arvion sai-vat työn tavoitteiden tietäminen (4,26), sitoutuminen työnantajan tavoitteisiin (4,22) ja työpaikan arvojen tunteminen (4,16). Työn sisältöön ja vaikuttamis-mahdollisuuksiin oltiin tyytyväisiä (3,94) samoin kuin työn mielenkiintoisuuteen ja haastavuuteen (3,94).

Vastaajat olivat tyytyväisiä oikeu-denmukaiseen kohteluun sekä työtove-reiden taholta (3,96) että lähiesimiesten taholta (3,84). Sukupuolten tasa-arvon toteutuminen työyhteisössä koettiin hyväksi (3,81). Maanpuolustustahto sai erinomaisen arvosanan (4,5).

Vähemmän tyytyväisiä oltiin palk-kauksen muuttumiseen työsuorituksen muuttuessa (2,50), kehityskeskusteluihin (2,89) sekä ylimmän johdon toimimiseen esimerkkinä ja suunnannäyttäjänä (2,92).

Naiset (3,65) ovat keskimäärin tyyty-väisempiä kuin miehet (3,42). Alle 29-vuo-tiaat ovat tyytyväisimpiä ja toiseksi tyytyväisimpiä ovat yli 60-vuotiaat. Pal-veluyksiköittäin tarkasteltuna parhaan tuloksen (3,72) saavutti keskusyksikkö.

Kyselyn vastausprosentti oli 66 %. Rakennuslaitoksen palveluksessa on yhteensä noin 680 henkilöä. Työtyytyväi-syyskysely tehtiin VMBaro-kyselynä, joka on yleisesti käytössä valtionhallinnossa.

28

Muuriankkuri

2/2019ENGLISH SUM

MARY

In October 2019, Director Pekka Salojärvi retired with pension after a long and outstanding career within

the Finnish defence estate administra-tion. In his appraisal of the first 25 years of the Construction Establishment of the Defence Administration, Salojärvi emphasises the professional excellence of the personnel and their commitment to serving the Finnish Defence Forces.

“The Construction Establishment has, since its foundation, invested in continual, goal-directed development in all its fields of operations: construction, facilities management, environmental services and administration.”

“Through our active engagement in the Nordic Baltic Defence Estates forum

Director Pekka Salojärvi retiredwith pension after an outstanding career within Defence Administration

(NBDE), we have gained an interna-tional dimension to the management of Finnish defence facilities. Since 1996, the Construction Establishment has been in charge of the NBDE activities in Finland. International collaboration and networking are an invaluable asset for us”, says Salojärvi.

“Serving the Construction Estab-lishment has been rewarding. Through my work, I was provided with a unique opportunity to follow the developments, not only within the defence administra-tion but also in other fields of govern-ment and society. I wish to extend my gratitude to the personnel, clients and partners of the Construction Establish-ment for this shared journey.”

Matias Warsta appointed Director of the Construction EstablishmentAs of 1 November 2019, D.Sc. (Tech.)

Matias Warsta from the Min-istry of Defence has served as the

Director of the Construction Establish-ment of Defence Administration, fol-lowing the retirement of Pekka Salo-järvi.

Warsta served as Director of the Community and Environment Unit of the Ministry of Defence since 2016. Prior to his positions in the Ministry, he had served as Environmental Senior Officer at the Defence Command.

“The Construction Establishment has become quite a familiar organisa-tion for me over the past decade. At the Defence Command, I was in the role of a

customer, procuring environmental pro-tection services from the Construction Establishment, whereas at the Ministry of Defence, I was involved, among other things, in the performance management of the Construction Establishment. For the past four years, I have acted as a permanent specialist in the Board of the Construction Establishment.”

“I am glad to receive the honour of leading such a highly competent profes-sional organisation. The personnel of the Construction Establishment possess a huge amount of experience and unique knowledge in defence real estate plan-ning and maintenance”, says Warsta.

29

Muuriankkuri

2/2019ENGLISH SUM

MARY

Initiated in 2016, the Nordic Com-bat Uniform project (NCU) is a joint Finnish, Swedish, Norwegian and

Danish undertaking aimed at acquir-ing a common combat uniform for the armed forces of the Nordic countries that will meet the requirements of the battlefield in the future.

During the winter of 2019–20, the functionality of the uniforms offered by four selected tenderers will be tested in field conditions.

The NCU configuration is identical for all countries, but each country will use its own national camouflage pattern in their uniforms.

The Finnish Defence Policy Report defines cyber defence as a key domain in the develop-

ment and maintenance of the national defence system. Cyber defence is one area of warfare along with the land, maritime, air and space defence, and is operationally linked with all mili-tary branches.

“Our cyber defence capability is comprised of intelligence, influence

Cyber defence is part of modern warfare

and protection”, explains Chief of C5, Brigadier General Mikko Heiskanen, who is responsible for Cyber Defence within the Finnish Defence Forces.

Heiskanen points out that physical security is a prerequisite for cyber secu-rity. “For the Defence Forces to success-fully pursue cyber defence, it is vital that the physical security of critical targets is ensured by the Construction Estab-lishment.”

According to General Heiskanen, Finland is among the Top 10 most advanced countries in terms of cyber defence. “Our expertise in cyber defence is internationally valued, which is reflected in the fact that the number of those wishing to enter partnership with is larger than we can accept.”

Nordic Combat Uniform project enters field testing phase

The field tests aim at evaluating the functionality of the uniforms offered by the four tenderers in different con-ditions, and collecting user feedback on the uniforms. The tests for the Euro-pean area uniform configurations will be conducted in Finland, Sweden, Nor-way and Denmark. In addition, the Danish Armed Forces is responsible for testing the jungle and desert uniforms.

The technical assessment and the tenders will provide the basis for mak-ing a decision on the supplier of the Nordic Combat Uniform.

30

Muuriankkuri

2/2019

JOSPA SOME ONKIN HUIJAREITA VARTEN

KOLUMNI

”PUOLET markkinointiin käytetystä rahasta menee hukkaan. Pitäisi vain tie-tää, kumpi puoli”, markkinointiosaajat toistelivat takavuosina.

Sitten tuli sosiaalinen media. Tehok-kaan mainostilan etsijät hieroivat käsiään. Vastedes olisi tarkasti tiedossa, kuinka moni mainoksen kulloinkin näki. Uudessa mediassa mainostaminen oli kaiken lisäksi aikaisempaa edullisem-paa, ja mainoksen kykeni kohdentamaan paremmin. Maksu meni vain oikeista näytöistä. Ongelma ratkaistu.

Ilo oli ennenaikainen. Ihmisen kykyä keksiä kepposia ei pidä aliarvioida. Sosi-aaliseksi mediaksi kutsutut alustat ehtivät hädin tuskin täyttää kymmenen vuotta, kun netistä alkoi löytyä yrityksiä, joilta voi ostaa valetilejä, seuraajia, näyttöjä ja tykkäyksiä Facebookiin, Twitteriin, Instagramiin ja muihin somekanaviin. Toiminta on täysin avointa, palvelukset voi maksaa luottokortilla ja ostoista saa kuitin.

Mainostaja ei voi vieläkään varmuudella tietää, onko hänen mainoksensa nähnyt oikea palveluksia ja hyödyk-keitä haluava ihminen vaiko botti, automatisoitu sosiaalisen median tili.

Kyse ei ole ihan pikkuasiasta. Naton strategisen viestinnän osaamiskeskus on tutkinut botteja jo vuosia ja julkaisee neljä kertaa vuodessa Robotrolling-nimellä kulkevan katsauksen. Keskus huomasi, että Virossa Natoa koskevaan venäjänkieli-seen keskusteluun vuonna 2017 Twitterissä osallistuneista 85 prosenttia oli botteja. Sittemmin määrä on tippunut, mutta on edelleen huomattava.

Filippiineiltä löytyy yrityksiä, jotka tehtailevat maksua vastaan valetilejä. Moskovassa on pankkiautomaatteja muis-tuttavia koneita, joista voi seteleitä syöttämällä ostaa some-tykkäyksiä. Netissä törmää pienellä vaivalla yrityksiin, joilta voi ostaa kerralla puoli miljoonaa tykkäystä.

Sosiaalisen median manipulointia varten on syntynyt toimiva yritysinfrastruktuuri. Yllättävää on, ettei se tunnu kiinnostavan suurta yleisöä lainkaan.

Jos sosiaalinen media antoikin ihmisille uuden välineen yhteydenpitoon, se on luonut myös ennennäkemättömät mah-dollisuudet manipulointiin. Sen lisäksi, ettei markkinoinnin

tehon mittaaminen ole muuttunut pal-joakaan helpommaksi, asiantuntijat ovat löytäneet vakavia esimerkkejä sosiaali-sen median valetilien käytöstä poliittisten mielialojen muokkaamisessa.

Amerikkalaisten huippuyliopistojen tutkijat King, Pan ja Roberts arvioivat pari vuotta sitten, että Kiinan hallitus on värvännyt jopa kaksi miljoonaa ihmistä syöttämään valeviestejä ja -komment-teja sosiaaliseen mediaan. Valepostaus-ten määräksi Kiinassa tutkijat arvioivat 448 miljoonaa vuosittain. Tavoitteena on purkaa kytevät protestit ja estää kai-kenlainen epätoivottu mobilisoituminen.

Tiedämmekö varmasti, ettei joku mediataitava ole jo Suo-messa käydyissä vaaleissa soveltanut tykkäyksiä ja seuraajia myyvien yritysten palveluksia – ja tehnyt omasta asiastaan muiden silmissä suositumman kuin se oikeasti onkaan? On vaikea kuvitella, etteivät botit rantautuisi myös suomalaiseen someen.

Kuinka paljon Euroopan nykyinen hajaannus johtuu systemaattisesta harhauttavan ja kärjistävän tiedon levittä-misestä, selvinnee tulevina vuosina, kun lisää akateemisia tutkimuksia valmistuu. Sen voi kuitenkin sanoa jo nyt, että olemme perimmäisten kysymysten äärellä, jos ulkopuolisella manipuloinnilla voi vääristää demokraattisen koneiston tuo-toksia.

Melko tarkalleen 80 vuotta sitten suomalaiset tarttuivat aseisiin voidakseen turvata oikeutensa valita itse omat hal-litsijansa. Nyt tuota demokraattisen maan perusoikeutta voi horjuttaa käyttämällä viattomalta tuntuvaa uutta viestintä-teknologiaa.

Vieläpä varsin halvalla ja ilman pelkoa kiinnijäämisestä.

Markku MantilaKirjoittaja työskentelee Naton strategisen viestinnän osaamiskeskuksessa yksikönpäällikkönä.

31

Muuriankkuri

2/2019

NIMITYSUUTISIA

Jani Kemppainen on nimitetty LVI-insinööriksi Jyväskylän palveluyksikköön.

Marjo Kiilavuo on nimitetty hallinnon assistentiksi keskusyksikköön.

Joonas Kotakorva on nimitetty LVI-insinööriksi Sodankylän palveluyksikköön.

Marko Hirvonen on nimitetty Helsingin palveluyksikön johtajaksi.

Markku Auvinen on nimitetty tekniseksi päälliköksi Helsingin palveluyksikköön.

Maarit Lempiäinen on nimitetty henkilöstösihteeriksi palveluyksiköiden henkilöstötiimiin.

Katri Kurikka on nimitetty ostajaksi Tampereen palveluyksikköön.

Ville Hämäläinen on nimitetty kiinteistövalvomo-päivystäjäksi asiakas-tukikeskukseen.

Kaj Lindholm on nimitetty Turun palveluyksikön johtajaksi.

Mika Jatkola on nimitetty kiinteistöpalvelu-päälliköksi Helsingin palveluyksikköön.

Mikko Mäkilä on nimitetty tekniseksi päälliköksi Turun palveluyksikköön.

Riitta Paasonen on nimitetty tekniseksi päälliköksi Kajaanin palveluyksikköön.

Kari Palomäki on nimitetty ostajaksi Tampereen palveluyksikköön.

Teemu Puolakka on nimitetty kiinteistövalvomo-päivystäjäksi asiakastukikeskukseen.

Matias Warsta on nimitetty Rakennuslaitoksen johtajaksi.

Pia Räisänen on nimitetty rakenneasiantuntijaksi keskusyksikköön.

Eetu Wågon nimitetty kiinteistönhoito-insinööriksi Kajaanin palveluyksikköön.

Krista Sillman on nimitetty hankinta-asiantuntijaksi keskusyksikköön.

Minna Viikari on nimitetty hankinta-asiantuntijaksi keskusyksikköön.

Vesa Virtanen on nimitetty Kiinteistöpalvelu-päälliköksi Kajaanin palveluyksikköön.

Olavi Huuskonen on nimitetty erityis-asiantuntijaksi Helsingin palvelu-yksikköön.